Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[Kimmo Pirkkala]

Niinpä. Esimerkiksi ranskan- ja saksankielet eroavat sisäisesti niin paljon että voisivat aivan hyvin olla omia kieliään, mutta ne on määritelty vain murre-eroiksi (tosin Etelä-Ranskassa sanotaan joskus puhuttavan provensaalia tai oksidentaalia). Ala-Saksissa ja Hollannissa puhuttu kieli on paljon läheisempää sukua kuin vastaavasti Ala-Saksin ja Baijerin murteet, vaikka nämä molemmat luetaankin samaksi saksan kieleksi ja hollanti omaksi kielekseen. Vastaavasti Skånen murteet ja tanskan kieli ovat läheisempää sukua kuin skånelaismurre ja suomenruotsi, vaikka nämä taas vastaavasti luetaan molemmat ruotsinkieleksi. Ruotsi, norja ja tanska voisivat aivan hyvin olla saman kielen eri murteita.

[mikkoellila]

Ruotsi, norja ja tanska voisivat aivan hyvin olla saman kielen eri murteita.

No ei tod.

[Kimmo Pirkkala]

Ruotsi, norja ja tanska voisivat aivan hyvin olla saman kielen eri murteita.

No ei tod.

No kyllä tod.

http://en.wikipedia.org/wiki/North_Germanic_languages#Mutual_intelligibility

The North Germanic languages are often cited as proof of the aphorism "A language is a dialect with an army and navy". The differences in dialects within the countries of Norway, Sweden, and Denmark can often be greater than the differences across the borders, but the political independence of these countries leads continental Scandinavian to be classified into Norwegian, Swedish, and Danish in the popular mind as well as among most linguists. This is also because of the strong influence of the standard languages, particularly in Denmark and Sweden.

[E.P.L]

Niinpä. Esimerkiksi ranskan- ja saksankielet eroavat sisäisesti niin paljon että voisivat aivan hyvin olla omia kieliään, mutta ne on määritelty vain murre-eroiksi

Ei muuten ole määritelty murteiksi vaan omiksi kielikseen.

Edit: Myös Skåne määritellään välillä omaksi kielekseen, ei murteeksi.

[Kimmo Pirkkala]

Niinpä. Esimerkiksi ranskan- ja saksankielet eroavat sisäisesti niin paljon että voisivat aivan hyvin olla omia kieliään, mutta ne on määritelty vain murre-eroiksi

Ei muuten ole määritelty murteiksi vaan omiksi kielikseen.

Edit: Myös Skåne määritellään välillä omaksi kielekseen, ei murteeksi.

Riippuu täysin siitä, keneltä kysytään. Niin Ruotsissa, Ranskassa kuin Saksassakin on kuitenkin kirjakieli pääasiallisesti käytettävä kieli kun kirjoitetaan, myös siellä reuna-alueilla. Joidenkin savolaisten mielestä savokin on kieli, ei murre.

[MikkoAP]

Kansankäräjien ohjelmajohtaja muistuttaa, että kustannusten lisäksi pitää laskea myös hyödyt. Tärkeintä ovat kuitenkin palvelut.

- Isäni on Tammisaaresta kotoisin eikä puhu sanaakaan suomea. Viimeksi kun hän meni lääkäriin piti ottaa tulkki mukaan ja sekin maksaa. En tiedä kuka kustannukset maksoi mutta tärkeintä on, että isä ymmärsi mitä lääkäri sanoi.

On se kyllä helvetin häpeällistä, että joku Suomessa syntynyt ja kasvanut ja koko ikänsä asunut ihminen ei osaa sanaakaan suomea.

On todella törkeää, jos tuollaisille ihmisille kustannetaan tulkit veronmaksajien kukkarosta.

Kyllä. Väistämättä hän olisi oppinut vähintään välttävän suomen kielen taidon, ellei olisi sitä aktiivisesti pyrkinyt välttämään esim. liikkumalla vain ruotsinkielisissä porukoissa,välttämällä suomen kielisten tv- ja radiokanavien katselua ja kuuntelua ja suomen kielisten tekstien lukemista.

Elitismiä ja vihaa sitä kansaa kohtaan, joka muodostaa enemmistön maassa, jonka kansalainen hän on ja, jonka veroilla kustannetuista palveluista hän nauttii.

Ja, kun kerran hänellä ei osaa sanaakaan suomea, niin olisi hänellä pitänyt olla mukanaan joku kaksikielinen sukulainen. Ei tulkkia todellakaan.

[E.P.L]

Niinpä. Esimerkiksi ranskan- ja saksankielet eroavat sisäisesti niin paljon että voisivat aivan hyvin olla omia kieliään, mutta ne on määritelty vain murre-eroiksi

Ei muuten ole määritelty murteiksi vaan omiksi kielikseen.

Edit: Myös Skåne määritellään välillä omaksi kielekseen, ei murteeksi.

Riippuu täysin siitä, keneltä kysytään. Niin Ruotsissa, Ranskassa kuin Saksassakin on kuitenkin kirjakieli pääasiallisesti käytettävä kieli kun kirjoitetaan, myös siellä reuna-alueilla. Joidenkin savolaisten mielestä savokin on kieli, ei murre.

Ei oikeastaan, kieltiteteilijät on aika yksimielisiä noiden Saksassa ja Ranskassa puhuttavien kielien asemasta. Se pitää kyllä ottaqa huomioon, että vaikka esimerkiksi Normandian alueella puhutaan normandiaa, joka on siis oma kielensä, vain pieni osa alueen väestöstä puhuu sitä sillä tasolla, että sitä voidaan pitää omana kielenään.

[Hippo]

Ruotsi, norja ja tanska voisivat aivan hyvin olla saman kielen eri murteita.

No ei tod.

Kielen ja murteen välinen raja on veteen piirretty viiva. Olen ollut lukuisia kertoja paikalla tilanteissa, joissa ruotsalaiset ja norjalaiset kommunikoivat sujuvasti keskenään omilla kielillään. Myös tanskalaiset ovat ottaneet toisinaan osaa tällaisiin keskusteluihin.

[Hippo]

Viimeaikaiset uutiset peruskouluun suunnitellusta tuntijaosta ruotsilisäyksineen ovat saaneet omiin asenteisiini muutosta aikaan. Ennen suhtauduin neutraalisti tai periaatteessa myötämielisesti ruotsin pakollisuuteen koulussa mutta nyt tuntuu, että meitä todellakin ollaan kusettamassa. Sanon siis nyt, että pois pakkoruotsi!

Bort med tvångsvenskan!!!

[mikkoellila]

Ruotsi, norja ja tanska voisivat aivan hyvin olla saman kielen eri murteita.

No ei tod.

Kielen ja murteen välinen raja on veteen piirretty viiva. Olen ollut lukuisia kertoja paikalla tilanteissa, joissa ruotsalaiset ja norjalaiset kommunikoivat sujuvasti keskenään omilla kielillään. Myös tanskalaiset ovat ottaneet toisinaan osaa tällaisiin keskusteluihin.

Minäkin olen ottanut osaa tällaisiin keskusteluihin, joita on käyty ruotsin, tanskan ja norjan kielellä. En silti väitä noita kolmea kieltä yhden ja saman kielen murteiksi.

[Kimmo Pirkkala]

^Mutta minä en väittäisi myöskään Pyhtäällä puhuttua ruotsia ja skånea saman kielen eri murteiksi, mutta aika moni muu väittää.

[mikkoellila]

^Mutta minä en väittäisi myöskään Pyhtäällä puhuttua ruotsia ja skånea saman kielen eri murteiksi, mutta aika moni muu väittää.

Esim. minä.

[E.P.L]

^Mutta minä en väittäisi myöskään Pyhtäällä puhuttua ruotsia ja skånea saman kielen eri murteiksi, mutta aika moni muu väittää.

Käsittääkseni se on useimpien kielitieteilijöiden mukaan tanskan kielen murre.

[EL SID]

Ruotsi, norja ja tanska voisivat aivan hyvin olla saman kielen eri murteita.

No ei tod.

Kielen ja murteen välinen raja on veteen piirretty viiva. Olen ollut lukuisia kertoja paikalla tilanteissa, joissa ruotsalaiset ja norjalaiset kommunikoivat sujuvasti keskenään omilla kielillään. Myös tanskalaiset ovat ottaneet toisinaan osaa tällaisiin keskusteluihin.

Norja ja ruotsi muistuttavat toisiaan, mutta kyllä kyse on aika selvästi eri kielistä.

[Hippo]

Norja ja ruotsi muistuttavat toisiaan, mutta kyllä kyse on aika selvästi eri kielistä.

Niin mitä kielellä sitten tarkoitetaankin. Toki jos on olemassa erilaiset kieliopit voidaan puhua eri kielistä. Mutta jos kielen mittapuuna on keskinäinen ymmärrettävyys voisi ruotsia ja norjaa pitää jopa yhtenä kielenä. Myös Norjan sisällä on periaatteessa kaksi eri kieltä mutta nynorskin ja bokmålin puhujat ymmärtävät täydellisesti toisiaan.

[E.P.L]

Norja ja ruotsi muistuttavat toisiaan, mutta kyllä kyse on aika selvästi eri kielistä.

Niin mitä kielellä sitten tarkoitetaankin. Toki jos on olemassa erilaiset kieliopit voidaan puhua eri kielistä. Mutta jos kielen mittapuuna on keskinäinen ymmärrettävyys voisi ruotsia ja norjaa pitää jopa yhtenä kielenä. Myös Norjan sisällä on periaatteessa kaksi eri kieltä mutta nynorskin ja bokmålin puhujat ymmärtävät täydellisesti toisiaan.

Eikös bokmål ole pelkästään kirjakieli? Nynork taas perustuu puhuttuun kieleen, mutta kirjakielestä kyse siinäkin.

[jupeli]

Eikös palstan aiheena ole KESKUSTELUA RUOTSIN KIELEN ASEMASTA SUOMESSA?

Pakollinen ruotsinopiskelu ja siihen liittyvä maamme keinotekoisesti ylläpidetty
valheellinen kaksikielisyys maksavat ehä kymmeniä miljardeja euroja vuosittain.
Kaiken maksaa yli 90% suomenkielinen kansa.
Siihen nähden palstalle kuulumattomat muiden maiden murrekeskustelut ovat mielestäni
jotenkin outoja johdatuksia.

Arvioita ruotsinkielen asemasta johtuvista kustannuksista maassamme, on heitelty kutakuinkin muutaman sadantuhannen korvilta muutamaan kymmeneen miljardiin.
Missä totuus tai edes totuudenmukainen suuruusluokka? Homma kehiin ja selvittämään!

[Roope]

Vihreiden kielipoliittisen linjauksen luonnoksessa aiotaan osittain luopua pakkoruotsista. Erikoistapauksissa - esimerkiksi itärajalla - voitaisiin tarjota jotain muutakin kieltä ruotsin rinnalle toisena aloitettavaksi kieleksi. Toisen kielen opiskelu aloitettaisiin seitsemännen luokan sijaan jo viidennellä luokalla. Toisen kielen opiskelun lisätunnit saataisiin uskonnonopetuksen vähentämisestä. Jos oppilas ei olisi aiemmin valinnut ruotsia, niin se olisi pakollinen valinnaisaine C-kielenä kahdeksannella luokalla. Lisäksi ruotsin kieltä pitäisi tarjota kaikkialla Suomessa vaihtoehtona kolmannella luokalla aloitettavana A-kielenä.

Vihreiden ehdotus hämää näennäisellä valinnaisuuden lisäämisellä, sillä suurimmalle osalle oppilaista se tarkoittaisi nykyistä kolmivuotista laajempaa viisivuotista pakkoruotsia, joka aloitettaisiin jo alakoulussa. Myös ministeriön työryhmän ehdotuksessa B-kieli aloitettaisiin nykyistä aiemmin, mutta siinä ei puututtu kielelle varattuun kokonaistuntimäärään. Kielenopetuksen kustannukset kasvaisivat merkittävästi, mutta useimmille valinnaisuus ei oikeasti lisääntyisi, sillä kiinnostusta ruotsin kielen aloittamiseen A-, B-, tai C-kielenä tuskin on yhtään aiempaa enempää.

Svenska YLE: Gröna redo att tumma på skolsvenskan

Höblä on haastatellut Pär Stenbeckiä ruotsin kielen asemasta Suomessa. RKP:n uuden Kasnäs-linjan muotoiluun vahvasti vaikuttanut Stenbäck on järkyttynyt, että Suomen Kuvalehti julkaisi pari viikkoa sitten artikkelin Onko ruotsinkielisillä Suomessa liikaa valtaa?. Stenbäckin mukaan tällainen tuo mieleen 1930-luvun Saksan ja juutalaisten leimaamisen. Sen sijaan Stenbäck on tyytyväinen Folktingetin, Magman ja muiden suomenruotsalaisten järjestöjen menestykseen vaikutusvaltaisten ihmisten, eliitin, lobbaamisessa.

HBL: "Vi behöver ingen språkstrid"

[M.K.Korpela]

Olen ottanut osaa tällaisiin keskusteluihin, joita on käyty ruotsin, tanskan ja norjan kielellä. En silti väitä noita kolmea kieltä yhden ja saman kielen murteiksi.

Tämä on myös hieman aikaulottuvuuden kysymys. Old Norse oli kantakieli, josta kehittyi islanti, norja, tanska ja ruotsi ja färön kieli.

[mikkoellila]

Eikös bokmål ole pelkästään kirjakieli? Nynork taas perustuu puhuttuun kieleen, mutta kirjakielestä kyse siinäkin.

Nynorsk on keinotekoinen kirjakieli, joka on luotu 1800-luvulla norjan länsimurteiden perusteella. Sitä käyttää vain n. 10 % väestöstä.

http://no.wikipedia.org/wiki/Norsk

Norsk har to offisielle målformer, bokmål og nynorsk. Disse normene blir forvaltet av Språkrådet, statens fagorgan i språksaker. Rundt 87–89 % bruker i dag bokmål som sitt viktigste skriftspråk, mens resten bruker nynorsk.

Monet puhuvat kyllä sellaisia murteita, jotka ovat lähellä nynorskia.

[etnis]

Pär Stenbäck: Suomenruotsalaisilla ei ole mitään etuoikeuksia 13.9.2010 10:40
Helsingin Sanomat

Pär Stenbäck
Viime kuukausina käyty kielipoliittinen keskustelu suomenruotsalaisten asemasta on masentanut Rkp:n entistä puheenjohtajaa ja monivuotista ministeriä Pär Stenbäckiä.

Hufvudstadsbladetissa sunnuntaina julkaistussa haastattelussa Stenbäck kertoo olevansa pahoillaan Suomen Kuvalehden kansikuvaan liitetystä tekstistä, jossa luki että suomenruotsalaisilla on liikaa valtaa. Lehti julkaistiin pari viikkoa sitten.

"Assosiaatiot viittaavat 1930-luvun Saksaan, jossa juutalaiset leimattiin samalla argumentilla: heillä on liian suuri valta", Stenbäck sanoo.


Stenbäckin mukaan uuden kielisodan alkamista ei voida sulkea pois. Epämiellyttäviin hyökkäyksiin pitää reagoida sanoutumalla irti niistä.

"Täytyy ymmärtää se tosiasia, että suomenruotsalaisilla kollektiivina ei ole mitään etuoikeuksia. Yksityiset ihmiset voivat omilla taidoillaan saada valtaa, mutta Ruotsalaisella kansanpuolueella ei ole etuoikeuksia, vaan sen pitää kilpailla äänestäjien suosiosta samoilla ehdoilla kuin muiden puolueiden."

Stenbäckin mukaan monet suomenruotsalaiset ovat surullisia siitä pahansuopaisuudesta ja vihasta, joita he toisinaan kohtaavat.

"Vihakampanjan takana on pieni ydinryhmä Suomalaisuuden liitossa, joka masionoi kampanjaa."

Stenbäck ei pidä Keskustapuoluetta uhkana suomenruotsalaisille, vaikka kielikeskustelu on ollut hyvä koulu pääministeri Mari Kiviniemelle.

"Keskusta ei ole nykyään kovin myötämielinen puolue Ruotsalaiselle kansanpuolueelle kuten Johannes Virolaisen aikana, mutta ei myöskään ruotsalaisvastainen."

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/P%C3%A4r+Stenb%C3%A4ck+Suomenruotsalaisilla+ei+ole+mit%C3%A4%C3%A4n+etuoikeuksia/1135260107513

[Nanfung]

Pär Stenbäck: Suomenruotsalaisilla ei ole mitään 
"Keskusta ei ole nykyään kovin myötämielinen puolue Ruotsalaiselle kansanpuolueelle kuten Johannes Virolaisen aikana, mutta ei myöskään ruotsalaisvastainen."

Olettaisin, että Ruotsalainen kansanpuolue pääsisi parempaan tulokseen olemalla suomalaismyöteinen eikä suomalaisvastainen puolue, niin kuin tähän asti?

[Kimmo Pirkkala]

"Keskusta ei ole nykyään kovin myötämielinen puolue Ruotsalaiselle kansanpuolueelle kuten Johannes Virolaisen aikana, mutta ei myöskään ruotsalaisvastainen."

RKPn vastustaminen ei minun mielestäni ole ruotsalaisvastaisuutta. Eikä edes suomenruotsalaisvastaisuutta.

[jupeli]

MM. Sasi ja Wallin sekä heidän köörinsä esittävät järjestelmällisesti valheen siitä, että ruotsin pakollinen opiskelu perustuu perustuslakiin.
Varsin hyvin he tietävät, että kysessä on epätotuus.

Kuuluuko kyseinen hokema johonkin yhteiseen sopimukseen valehdella ko. asiassa, jotta vielä joku kansan syvistä riveistä uskoisi valheen, kuten uskookin?

Levitetäänkö kyseista valetta kenties ajatushautomo MAGMAn AKATEMIA uskomattomasta oivalluksesta?

Jos muuten jostain syystä pakollinen ruotsinkielen opiskelu on perustuslaissa määrätty, olisi mukavaa nähdä se kohta.

[Viinankylväjä]

Suoraan sanoen vituttaa aika ankarasti. Taitaa mennä loistoduuni sivu suun, kun tarttis ruotsia osata. Vain sen vuoksi, että joskus joutuu puhumaan ruottalaisten virkaveljien kanssa. Aivan kuin nuoret koulutetut ruotsalaiset eivät puhuisi englantia...

[rähmis]

Höblä on haastatellut Pär Stenbeckiä ruotsin kielen asemasta Suomessa. RKP:n uuden Kasnäs-linjan muotoiluun vahvasti vaikuttanut Stenbäck on järkyttynyt, että Suomen Kuvalehti julkaisi pari viikkoa sitten artikkelin Onko ruotsinkielisillä Suomessa liikaa valtaa?. Stenbäckin mukaan tällainen tuo mieleen 1930-luvun Saksan ja juutalaisten leimaamisen. Sen sijaan Stenbäck on tyytyväinen Folktingetin, Magman ja muiden suomenruotsalaisten järjestöjen menestykseen vaikutusvaltaisten ihmisten, eliitin, lobbaamisessa.

HBL: "Vi behöver ingen språkstrid"

Rkp:n puheenjohtaja Stefan Wallin ei olisi käyttänyt samoja ilmaisuja suomenruotsalaisten tilanteesta kuin ex-puheenjohtaja ja moninkertainen ministeri Pär Stenbäck.

Pär Stenbäck näkee yhtäläisyyden juutalaisvainoilla ja suomenruotsalaisten kohtelulla.

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) kommentoi Stenbäckin juutalaisvertausta lyhyesti Brysselissä.

"Hän (Stenbäck) vastaa itse omista kannoistaan", Thors sanoi ja jatkoi: "Mutta kyllä tietysti tällaiset simplistiset ajatukset joita herra (perussuomalaisten kansanedustaja Pentti) Oinonen on esittänyt – että kielteinen suhtautuminen suomenruotsalaisiin johtuu yhdestä henkilöstä, nimittäin Astrid Thorsista – niin se on kyllä hyvin simplististä."

Hesari (digilehti)

[Nanfung]

Pär Stenbäck näkee yhtäläisyyden juutalaisvainoilla ja suomenruotsalaisten kohtelulla.

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) kommentoi Stenbäckin juutalaisvertausta lyhyesti Brysselissä.

"Hän (Stenbäck) vastaa itse omista kannoistaan", Thors sanoi ja jatkoi: "Mutta kyllä tietysti tällaiset simplistiset ajatukset joita herra (perussuomalaisten kansanedustaja Pentti) Oinonen on esittänyt – että kielteinen suhtautuminen suomenruotsalaisiin johtuu yhdestä henkilöstä, nimittäin Astrid Thorsista – niin se on kyllä hyvin simplististä."

Tämän jälkeen se ei enää ole kovin simplististä, kun siihen lisätään Pär Stenbäckin nimi, ettei Astridin tarvitse yksin kantaa koko vastuuta ruotsinkielisen vähemmistön synneistä.

Tässä yhteydessä on taas hyvä esittää vanha, mutta paljon käytetty kysymys: Vaativatko juutalaiset saksalaisilta jiddishin kielistä palvelua?

[M.K.Korpela]

Tässä yhteydessä on taas hyvä esittää vanha, mutta paljon käytetty kysymys: Vaativatko juutalaiset saksalaisilta jiddishin kielistä palvelua?

Se ei ollut tarpeen, sillä jiddish on germaaninen kieli jota jotkut tutkijat vain pitävät eräänlaisena judeo-germaanina. Ero on samaa luokkaa kuin ruotsin ja tanskan välillä.

Juutalaisilla ei siis ollut tarvetta pyytää erikseen jiddishin kielistä palvelua, koska saksa oli näille aivan ymmärrettävää.

[Kimmo Pirkkala]

^^
No kysymys voidaan sitten varmaan muotoilla niin, että vaihdetaan jiddishin tilalle heprea.

[E.P.L]

^^
No kysymys voidaan sitten varmaan muotoilla niin, että vaihdetaan jiddishin tilalle heprea.

Ei tainnut vielä Natsi-Saksan aikaan olla paljon hepreaa äidinkielenään puhuvia.