Energian hintakriisi

[Golimar]

Läheetää osteleee jotaai.
https://www.youtube.com/watch?v=IAEKXUVtgdI

X

2010-luvulla Fortum on pyrkinyt eroon turvallisesta, mutta pienikatteisesta sähkönsiirtoliiketoiminnasta korvatakseen sen korkeamman tuoton liiketoiminnalla.[34]

Vuonna 2012 Fortum myi tytäryhtiönsä Fortum Energiaratkaisut Oy:n ja Fortum Termest AS:n Pohjois-Euroopassa toimivalle sijoitusyhtiölle, EQT Infrastructure Fundille, joka yhdisti ne Adven Oy:ksi.[35] Vuonna 2012 Fortum kertoi investoivansa 20 miljoonaa euroa uuteen bioöljyn tuotantolaitokseen Joensuussa. Laitos integroitiin Joensuun sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokseen, ja sen tuotantotoiminta käynnistyi marraskuussa 2013.[36] Laitos oli Fortumin mukaan ensimmäinen laatuaan maailmassa.[37]

Fortum vastusti windfall-veroa, jossa verotetaan päästötöntä sähköä tuottavia voimalaitoksia, jotka ovat valmistuneet ennen kuin EU:n päästökauppadirektiivi tuli voimaan vuonna 2004. Vero kohdistui noin 130 vesivoimalaitokseen, neljään ydinvoimalaitosyksikköön ja 10–15 tuulivoimalaitokseen, jotka hyötyvät ansiottomasti päästökauppajärjestelmästä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Fortumin laskelmien mukaan se on veron suurin maksaja, vuositasolla noin 25 miljoonan euroa. Se teki verosta kantelun Euroopan komissiolle. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen windfall-verosta loppuvuodesta 2013.[38]

Joulukuussa 2013 Fortum ilmoitti luopuvansa sähkönsiirrosta Suomessa ja myyvänsä liiketoimintonsa Suomi Power Networksille, jonka suurimpina osakkaina olivat kansainväliset sijoittajat First State Investments ja Borealis Infrastructure Management ja muina osakkaina Keva ja LähiTapiola Eläkeyhtiö (nyk. Elo). Kauppahinta oli 2,55 miljardia euroa.[39][40] Kauppa saatiin päätökseen maaliskuussa 2014, ja uusi sähkönsiirtoyhtiö aloitti toimintansa nimellä Caruna Oy.[41]

Helmikuussa 2015 Fortumin toimitusjohtajana vuodesta 2009 toiminut Tapio Kuula erosi sairauden vuoksi. Väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nimitettiin yhtiön talousjohtajana toiminut Timo Karttinen.[42][43] Pekka Lundmark aloitti uutena toimitusjohtajana syyskuussa. Ennen nimitystä hän toimi Konecranesin toimitusjohtajana.[44] Maaliskuussa 2015 Fortum kertoi myyneensä Ruotsin sähkönsiirtoliiketoimintansa 6,6 miljardilla eurolla.[45]

Vuonna 2016 Fortum osti pohjoismaisen kiertotalousyhtiö Ekokem Oyj:n.[46] Entisestä Ekokemistä muodostui tytäryhtiö Fortum Waste Solutions, joka tarjoaa ympäristöasioiden hallintaan ja materiaalitehokkuuteen liittyviä palveluita Pohjoismaissa.[47] [48]

Vuonna 2016 saatiin valmiiksi vuonna 2008 käynnistetty mittava investointiohjelma, jonka aikana Fortum rakensi yli kaksi gigawattia uutta tuotantokapasiteettia Venäjälle.[49] Investointiohjelmaan kuului kahdeksan voimalaitosta, joista suurin oli Nyagan GRES. Sen ensimmäinen ja toinen yksikkö vihittiin käyttöön vuonna 2013 ja kolmas yksikkö vuonna 2014.[50] Njaganin kaupungissa, Pohjois-Uralilla sijaitseva voimalaitos tuottaa sähköä Hanti-Mansian öljy- ja kaasuteollisuudelle.[51]

2018–2021
Tammikuussa 2018 energiayhtiö E.ON hyväksyi Fortumin ostotarjouksen saksalaisen energiayhtiö Uniperin osakkeista, kaupan arvo oli 3,76 miljardia euroa. Tarjouksen mukaan Fortum sai lähes 47 prosentin osuuden Uniperin osakkeista ja äänioikeuksista.[52] Uniperin johto arvosteli kauppaa pitäen sitä vihamielisenä.[44] Uniperin sähköntuotannon kapasiteetti Fortumiin verrattuna oli vuonna 2018 kolminkertainen eli noin 11 000 megawattia. Kapasiteetistä noin kolmannes oli hiilivoimaa ja loput noin 70 prosenttia kaasua, ydinvoimaa ja vesivoimaa. Fortum arvioi, että jos Eurooppa lopettaa hiilen käytön, Uniperin kaasu-, vesi- ja ydinvoiman arvo kasvaa enemmän kuin mitä sen hiilivoiman arvossa menetetään. Uniperillä on merkittäviä vesivoimaloita Ruotsissa ja Saksan Alpeilla ja sen liikevaihto (ilman trading-toimintoja) oli noin kaksi kertaa Fortumia suurempi. Venäjän kilpailuviranomaisten antaman rajoituksen vuoksi Fortum ei saanut aluksi kasvattaa Uniper-osuuttaan yli 50 prosenttiin. Vaatimus perustui siihen, että Uniperin Venäjän tytäryhtiöllä Uniprolla oli yhdellä voimalaitoksellaan juomaveden puhtauden valvontaan tarvittava lisenssi, mikä luokitellaan Venäjän lain mukaan strategiseksi toiminnaksi. Fortumin omilla voimalaitoksilla vastaava toiminta oli ulkoistettu paikalliselle toimijalle.[53]

Helmikuussa 2019 Uniperin hallintoneuvosto lopetti valtataistelun Fortumin kanssa[53] ja kauppaa vastustaneet toimitusjohtaja Klaus Schäfer ja talousjohtaja Christopher Delbrück saivat lähteä yhtiöstä elokuun 2019 loppuun mennessä.[54] Syyskuussa 2019 Uniper suunnitteli hollantilaisen Telegraaf-lehden mukaan oikeustoimia Alankomaita vastaan, joka päätti kieltää hiilen energiakäytön vuoteen 2030 mennessä kompensoimatta laitosten omistajia. Päätös velvoittaisi Uniperin sulkemaan vuonna 2016 avatun hollantilaisen hiilivoimalansa 26 vuotta ennakoitua aiemmin.[55] Hiilen poltto lopetetaan myös Suomessa hiilikieltolain mukaan vuoteen 2030 mennessä[56], kun taas Saksassa kivi- ja ruskohiilestä pyritään eroon vuoteen 2038 mennessä, ja laitosten omistajia kompensoidaan menetyksistä.[57] Uniper on suunnitellut avaavansa kesällä 2020 Saksaan uuden Datteln 4-hiilivoimalan, jota Saksan hiilikomissio on vastustanut.[55] Saksan hallitus perusteli Datteln 4:n avaamista sillä, että on järkevämpää sulkea vanhat, vähämmän tehokkaat laitokset, kuin kieltää modernin voimalan avaaminen, josta olisi jouduttu maksamaan suuret korvaukset.[58] Lokakuussa 2019 Fortum ilmoitti, että se lisää omistuksensa Uniperista 70,5 prosenttiin hankittuaan osakkeita Elliottilta ja Knight Vinkeltä. Kaupan myötä Uniperista tuli Fortumin tytäryhtiö ja Fortum sai Uniperissa enemmistöosuuden[59]. Moody's ja Fitch, jotka ovat maailman parhaimpien luottoluokittajien joukossa, ilmoittivat harkitsevansa Fortumin luottoluokituksen alentamista Uniper-kaupan vuoksi.[60]. Kauppalehden mukaan muutama suursijoittaja pelkäsi Uniper-oston heikentävän Fortumin osakekurssia.[61]. Marraskuussa 2019 Fortum sai Venäjän viranomaisilta alustavan luvan Uniper-kauppoihinsa.[62] Marraskuussa joukko suomalaisia kansalaisjärjestöjä vaati, että ilmastonmuutoksen torjuminen olisi otettava vahvemmin mukaan valtion päätöksentekoon. Ne halusivat, että valtio vaatii omistamiltaan yhtiöiltä, kuten Fortumilta, suunnitelman siitä, kuinka nämä mukauttavat liiketoimintansa niin, että se on linjassa Pariisin ilmastotavoitteiden kanssa.[63]

Helmikuussa 2020 Venäjän viranomaiset antoivat Fortumille lopullisen luvan nostaa Uniper-osuutensa 70,5 prosenttiin. Kauppa oli yksi Suomen historian suurimpia yrityskauppoja ja se teki Fortumista liikevaihdoltaan Suomen suurimman yrityksen[64] ja Euroopan kolmanneksi suurimman päästöttömän sähkön tuottajan.[11] Uniperista tuli Fortumin tytäryhtiö, kun Fortumin omistus nousi yli 75 prosenttiin.[65] Fortum kertoi aikeistaan tehdä yhteinen strategia ja näkemys tytäryhtiö Uniperin kanssa vuoden loppuun mennessä.[66] Maaliskuussa Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark kertoi siirtyvänsä Nokian toimitusjohtajaksi Rajeev Surin tilalle. Lundmarkin aikana Fortumista tuli Uniper-investoinnin myötä yksi Euroopan suurimmista energiayhtiöistä ja sen taloudellinen tulos parani selvästi.[67] Joulukuussa Fortum päivitti strategiaansa. Sen uusi tavoite Euroopan tuotannon suhteen oli puolittaa hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä (vuoteen 2019 verrattuna) ja muuttaa se kokonaan hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Kaikkien Fortumien globaalien toimintojen suhteen tavoite oli saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Fortum alkoi myös kartoittaa sähkön ja kaasun vähittäismyynnistä vastaavan liiketoimintayksikön tulevaisuutta, esimerkiksi toimintojen myyntiä.[68] Fortum kertoi sijoittavansa vuoteen 2025 mennessä kolme miljardia euroa uusiutuvaan energiaan kuten maatuuli- ja aurinkovoimaan, vetyyn ja puhtaaseen kaasuun. Se kertoi myös sulkevansa hiilivoimalansa ja muuttavansa kaasuvoimaa puhtaaksi.[65]

Alkuvuonna 2021 Fortum vaihdatti Uniperin ylimmän johdon eli toimitusjohtajan, talous-, lakiasiain- ja strategiajohtajan.[7] Baltian kaukolämpöliiketoiminta myytiin maaliskuussa 2021 sijoitusyhtiö Partners Groupille.[69] Toukokuussa kerrottiin, että Fortum alkaa johtaa sekä Fortumin että Uniperin pohjoismaisia vesivoimatoimintoja kun taas Uniper vastaa molempien yhtiöiden tuuli- ja aurinkovoimasta ja vetyliiketoiminnasta.[7]

2022
Vuonna 2022 Fortum ajautui talousvaikeuksiin. Huhti-kesäkuussa se teki 9 miljardia euroa tappiota. Toimitusjohtaja Markus Rauramon mukaan yritys ei nähnyt riskiä, että maakaasun saanti Venäjältä loppuisi.[70] Keväällä 2022 Fortum joutui kirjaamaan alas Venäjän-liiketoimintansa arvoa 2,2, miljardilla eurolla. Elokuussa se arvosti Venäjän-toimintojensa arvon taas 5,5, miljardiin euroon, joten yhtiön oma pääoma säilyi positiivisena. [71] Yritys on yrittänyt myydä Venäjän-liiketoimiaan. [72] Syyskuussa Suomen valtio myönsi sijoitusyhtiö Solidiumin kautta Fortumille 2,35 miljardin euron hätälainan.[73] Mikäli yritys nostaa lainan, se joutuu maksamaan korkoa 14 prosenttia.[74] Ehtoihin sisältyy maksuton osakeanti valtiolle. Lisäksi johdon palkitsemista rajoitettaisiin.[73]

X

https://fi.wikipedia.org/wiki/Fortum

[Atte Saarela]

Eniten oikeaa valittamisen aihetta saattaa löytyä noista tukipaketin yksityiskohdista..

Esim. se, että tukipakettiin kuuluva laina menee takaisinmaksujärjestyksessä Fortumin myöntämän lainan edelle.

Tuossa olisi hyvinkin voinut olla varaa neuvotella toisinpäin, käyttämällä kiristysruuvina sitä että Fortum pääomistajana olisi voinut ihan laillisesti torpedoida kaikki sopimukset joihin ei ole tyytyväinen.

Ja totta kyllä, että neuvotteluissa olisi voinut mahdollisesti tuon Fortumin myöntämän lainan vastineeksi vaatia esim jotain ydinvoimalaa jostain sitten, tai muuten Fortum olisi pääomistajana vain ruvennut erittäin hankalaksi..

Tosin en ole lakimies enkä tiedä olisiko siinä tullut jotain pahoja ongelmia vastaan.

Joka tapauksessa vaikka Uniperin bisneksien tilanne jatkuisikin huonona, niin Fortumin on mielestäni kuitenkin ihan mahdollista ja ehkä jopa todennäköistäkin saada Uniperille lainaamansa rahat takaisin jotain kautta. Siitä pitäisi nyt ennen kaikkea huolehtia ettei mitään mene siinä pieleen.

[Kim Evil-666]

___
Joka tapauksessa vaikka Uniperin bisneksien tilanne jatkuisikin huonona, niin Fortumin on mielestäni kuitenkin ihan mahdollista ja ehkä jopa todennäköistäkin saada Uniperille lainaamansa rahat takaisin jotain kautta. Siitä pitäisi nyt ennen kaikkea huolehtia ettei mitään mene siinä pieleen.

Mikä voisikaan mennä pieleen- kas siinäpä vasta kysymys. Uniperin kohdalla lähes kaikki on mennyt pieleen. Lisäksi kun otetaan huomioon- että Fortumia varoitettiin Uniperin oston yhteydessä siihen liittyvistä suurista riskeistä- herää kysymys- ajatteleeko valtiovalta lainkaan rahoittajansa/suomalaisen kansan etua. Tähänkin tiedämme vastauksen varsin hyvin- sillä bonusraha Fortumin führerille tästäkin tihutyöstä oli sangen ruhtinaallinen.

Pieleen meno on suomalaisen talouden uusi normaali- etenkin valtiojohtoisessa sellaisessa. Riskejä on niin mukava ottaa etenkin silloin- kun ne tehdään muiden synnyttämällä varallisuudella.

E: Laitetaan vielä kuvaliitteen muodossa muutama pieleen menon askel. Askeleiden jälkeiset ajat ovatkin sitten olleet oikeita jättiloikkia. Omistajaohjaaja ohajilee edelleen kelkkaa kohti rotkonpohjaa.

[repo]

Joka tapauksessa vaikka Uniperin bisneksien tilanne jatkuisikin huonona, niin Fortumin on mielestäni kuitenkin ihan mahdollista ja ehkä jopa todennäköistäkin saada Uniperille lainaamansa rahat takaisin jotain kautta. Siitä pitäisi nyt ennen kaikkea huolehtia ettei mitään mene siinä pieleen.

Kysyn vain, onko meillä suomalaisilla varaa tuollaiseen vahvalta haihattelulta vaikuttavaan toiveikkuuteen? Uniper tuottaa suuria tappiota joka sekunti. Suomessa ollaan saatu tottua siihen, että ihan kannattaviakin toimintoja on lopetettu, koska ei ole ollut riittävän kannattava tai yhtä jos toista syytä on esitetty, miksi kannattavaa toimintaa on lopetettu Suomesta. Nyt ei ole kuulunut sanaakaan, miten ja milloin Uniperin aiheuttamat tappiot katkaistaan. Siis sellaisilta henkilöiltä, jotka ovat oikeasti asiaan vaikuttavassa asemassa (Rauramo, valtion omistajaohjauksesta vastaava virkamies, Tuppurainen, Marin).

Toistan edellisen vertauskuvalla. Nyt on suuri suomalainen energiatoimija hukkumassa jäihin. Energiatoimija pelastetaan jäistä, mutta hyppää saman tien uudestaan veteen ja menee jään alle. Miten tulisi toimia tilanteessa?

[Atte Saarela]

Joka tapauksessa vaikka Uniperin bisneksien tilanne jatkuisikin huonona, niin Fortumin on mielestäni kuitenkin ihan mahdollista ja ehkä jopa todennäköistäkin saada Uniperille lainaamansa rahat takaisin jotain kautta. Siitä pitäisi nyt ennen kaikkea huolehtia ettei mitään mene siinä pieleen.

Kysyn vain, onko meillä suomalaisilla varaa tuollaiseen vahvalta haihattelulta vaikuttavaan toiveikkuuteen?

Päinvastoin, onko meillä varaa suhtautua esimerkiksi Uniperin mahdolliseen kansallistamiseen sillä asenteella että ei ole mitään syytä olettaa, että rahat saisi takaisin?

Kansallistamisia ei länsimaissa usein tehdä, sillä se voi olla poliittisesti kyseenalainen toimenpide ja vähentää kyseisen maan houkuttelevuutta ja uskottavuutta investointikohteena.

Kansallistamisen voi silti hoitaa periaatteessa siististi, maksamalla firman osakkeenomistajille vähintään markkinahintainen korvaus omistamistaan osakkeista.

Asiallisesti tehdyssä kansallistamisessa myös vastuu firman veloista siirtyy kansallistamisen tehneelle valtiolle. Jos Saksa yrittäisi väittää, että Uniperin velka Fortumille jotenkin lakkaa olemasta sen perusteella että Uniperin omistus siirtyy Saksan valtiolle, se olisi itse asiassa erittäin törkeää, ja tämä tulisi pitää mielessä..

[P]

Joka tapauksessa vaikka Uniperin bisneksien tilanne jatkuisikin huonona, niin Fortumin on mielestäni kuitenkin ihan mahdollista ja ehkä jopa todennäköistäkin saada Uniperille lainaamansa rahat takaisin jotain kautta. Siitä pitäisi nyt ennen kaikkea huolehtia ettei mitään mene siinä pieleen.

Kysyn vain, onko meillä suomalaisilla varaa tuollaiseen vahvalta haihattelulta vaikuttavaan toiveikkuuteen? Uniper tuottaa suuria tappiota joka sekunti. Suomessa ollaan saatu tottua siihen, että ihan kannattaviakin toimintoja on lopetettu, koska ei ole ollut riittävän kannattava tai yhtä jos toista syytä on esitetty, miksi kannattavaa toimintaa on lopetettu Suomesta. Nyt ei ole kuulunut sanaakaan, miten ja milloin Uniperin aiheuttamat tappiot katkaistaan. Siis sellaisilta henkilöiltä, jotka ovat oikeasti asiaan vaikuttavassa asemassa (Rauramo, valtion omistajaohjauksesta vastaava virkamies, Tuppurainen, Marin).

Toistan edellisen vertauskuvalla. Nyt on suuri suomalainen energiatoimija hukkumassa jäihin. Energiatoimija pelastetaan jäistä, mutta hyppää saman tien uudestaan veteen ja menee jään alle. Miten tulisi toimia tilanteessa?

Etkö ymmärrä, että Uniper tuottaa tappiota ihan vain Saksan hallituksen poliittisen päätöksen vuoksi? Saksan hallitus estää poliittisista syistä syntyneessä force major-tilanteessa Uniperia nostamasta kaasun hintaa, vaan erityisesti velvottaa sitä myymään kaasua kriiisiä edeltäneeseen hintaan, vaikka Venäjä on poliittisista syistä vähentänyt ja nyt sulkenut kaasuputken. Uniper joutuu ostamaan Saksan hallituksen määräyksestä kaasua poikkeuksellisen korkeaan markkinahintaan ja myymään sitä murto-osalla osto/markkinahinnasta hinnasta.

Toiminta ei olisi tappiollista, ellei Saksan valtio pakottaisi yritystä toimimaan tappiollisesti. Selkeästi ideana on kaataa suomalaisten maksettavaksi kallis kaasun hinta, saada suomalaisten 15:sta miljardilla subventoimaa  halpaa kaasua Saksan yrityksille, kuluttajille ja kaasuvarastoihin (Myöhemmin kalliimmalla myytäväksi.) Kun ja jos Saksan valtio saa itse kuralle tarkoituksella lypsämänsä firman käsiinsä, kuten se selkeästi aikoo, niin pakko myydä kaasua alihintaan lentää heti helvetin kuuseen ja aletaan myydä markkinahinnalla, jolloin toiminnan tappiollisuus katoaa, kuin taikaiskusta. Ja tilanne on syntynyt, koska meidän poliitikkomme ovat höyhensarjalaisia, tai siis asiaa on laitettu hoitamaan joku Tytti Tuppurainen ja Marin on osallistunut yhdellä tekstarilla 15 miljardin katastrofiin #kesärata22:delta...

Tässä ei ole taustalla mitään oikeaa todellista tappiollisuutta, vain pelkästään saksalaisten poliittinen kusetus, jolla pissataan lompakkoon Fortumia ja suomalaisia. Mikä tahansa firma muuttuu tappiolliseksi poliittisesti synnytetyssä kriisissä, jos se pakotetaan ostamaan kuukausitolkulla kalliilla ja myymään halvalla valtion käskystä. Saksa taitaa todella olla paska maa...

[ApuaHommmaan]

Tässä ei ole taustalla mitään oikeaa todellista tappiollisuutta, vain pelkästään saksalaisten poliittinen kusetus, jolla kustaan Fortumia ja suomalaisia. Mikä tahansa firma muuttuu tappiolliseksi poliittisesti synnytetyssä kriisissä, jos se pakotetaan ostamaan kuukausu tolkulla kalliilla ja myymään halvalla valtion käskystä. Saksa taitaa todella olla paska maa...

Tästä syystä kaikkia suomalaisia suuryrityksiä pitäisi kieltää koskaan investoimasta Saksaan mitään. Ostetaan ilmaa, ja myydään kaasua alle omien kustannusten...

[Sivulause]

Fortum ja Uniper ovat näkyviin pullahtanut kasvain.

Jos journalismi olisi vielä ns. juttu, nyt pitäisi tutkia tuo sähköpörssi ja varsinkin sen naittaminen Nordpooliin.

On ihan selvä että poliitikkojen hölmöys on iso tekijä miksi energiafirmat tekevät nyt tulosta. Minua kiinnostaisi tietää kuka lobbasi ketä ja miksi (tyhmyyden lisäksi) tähän menoon on lähdetty.

Yhteismarkkina - vitut, jos suurin pleijeri paskantaa mysliin kieltämällä parhaimman tuotantomuodon.

Kuten todettu, osa firmoista myy paikallisille asiakkailleen sähköä "oikeaan" hintaan. Miksei näitä ole enempää? Mitä rakasta sielä pörssissä on? Jos tilanne on joka tapauksessa se, että sähkö saattaa loppua, eikö se hieman lämmittäisi jos se loppuu 5c/kWh kuin 50c/kWh?

[Emo]

   Putinin terveiset EU:lle: Jos haluatte kaasua, avatkaa Nord Stream 2 -kaasuputki

https://www.hs.fi/talous/art-2000009076107.html

VENÄJÄN presidentti Vladimir Putin kiisti perjantaina sen, että Venäjällä olisi mitään osuutta Euroopan energiakriisiin.

Hän sanoi Uzbekistanin Samarkandissa järjestetyssä mediatilaisuudessa, että jos EU haluaa lisää kaasua, sen tuli luopua pakotteista jotka estävät Nord Stream 2 -kaasuputken käytön.

PUTIN syytti "vihreäksi agendaksi" nimittämäänsä EU:n politiikkaa syyksi siihen, että Euroopassa on energiakriisi ja vakuutti, että Venäjä kyllä täyttäisi omat energiavelvoitteensa, Reuters raportoi.

"Jos teillä on tarve, jos se on teille niin vaikeaa, sen kun poistatte Nord Stream 2:ta koskevat pakotteet. Se on 55 miljardia kuutiometriä kaasua vuodessa, sen kun painatte nappia ja kaikki sujuu", Putin sanoi.

ITÄMEREN pohjassa Nord Stream 1 -putken lähellä kulkeva Nord Stream 2 -kaasuputki saatiin käytännössä valmiiksi vuosi sitten, mutta Saksa keskeytti hankkeen etenemisen muutama päivä ennen kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.helmikuuta.

Euroopassa kaasun hinta on noussut runsaasti tarjonnan vähetessä.
...

Sillälailla.

Loppu juttu linkistä.

[haermae]

Mutta heinäkuussahan Fortum ei käsittääkseni antanut Uniperille mitään lisärahoitusta? Joten ei silloin tehty mitään siirtoa joka olisi johtanut siihen että Fortum menettää vielä lisää rahaa.

Tuosta lainantakauksesta taas. Ei kai heinäkuussa Fortum myöskään myöntänyt mitään uusia takauksia? Se olisi kyllä ollut virhe.

Uniperille tammikuussa annetusta lainasta taas. Kyllä, jos Fortumin johtoryhmässä olisi sattunut olemaan tarpeeksi kansainvälisen politiikan syväosaamista...'

Sitten tästä konkurssi-strategiasta vielä...
...
Minustakin olisi sinänsä mukavaa syyttää Tyttiä kaikesta, mutta silloin kun Uniper ostettiin, demarit eivät edes olleet hallituksessa.

Heinäkuun sopimuksen detaljit eivät ole tiedossa, mutta näyttää ettei niillä ole niin väliäkään. Sakemanni tekee mitä huvittaa. HS:n tuore artikkeli alempana.

Tiedetään, että heinäkuussa hyväksyttiin Saksan ehdot, jotta saatiin KfW-pankista 7 mrd lisää lainaa Uniperille aiemman 2 mrd:n lisäksi. Tuo velka on etuoikeutettua, joten Fortumin aiemmin antamalle 8 mrd:lle saa luultavasti sanoa hyvästit.

Lisäksi, HS:n artikkelista (ks. alempaa):

Sopimukseen liittyi myös vaihtovelkakirjalainajärjestely, joka tarkoitti, että Fortumin pitäisi käytännössä pääomittaa Uniperia tulevina vuosina vielä neljällä miljardilla eurolla, jos se haluaisi säilyttää enemmistön yhtiössä.

Tammikuun lainakin oli kyseenalainen.

Fortumin tiedote 4.1.2022: https://www.fortum.fi/media/2022/01/fortumin-tytaryhtio-uniper-varautuu-turvaamaan-likviditeettinsa-aarimmaisissa-markkinaolosuhteissa-rahoitusjarjestelyilla-muun-muassa-kfw-bankilta-ja-fortumilta

Fortum on myöntänyt Uniperille enintään 8 miljardin euron suuruisen konsernin sisäisen rahoituksen tavanomaisin markkinaehdoin. Rahoitusjärjestely koostuu kahdesta osasta: osakaslainasta ja emoyhtiön takauksesta.
...
Vuoden 2021 aikana kaasun hinta nousi enimmillään 1 000 prosenttia. Sekä kaasun että sähkön hinnat olivat joulukuussa ennätyskorkealla.

Tämän vuoden alussa Fortumilla oli tiedossa että kaasun hinta on noussut, ihan ilman sotaakin.
Fortumin vuosiliikevaihto ennen Uniper-aikaa oli kauppalehden (https://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/fortum+oyj/1463611-4) mukaan ~5 mrd, tulos ~1 mrd. Ennen kriisiä Uniper toi tulokseen vain reilun miljardin lisäyksen.
Eikö ole melko ennakkoluulotonta pistää persaukiselle kaverille 8 mrd laina noilla tuloilla? Kun tiedossa oli että kaasun ostohinta oli jo 10-kertaistunut, mutta sitä joutuu myymään vanhalla hinnalla maailman tappiin asti.


En tarkoittanut että konkurssilla pitäisi tienata. Ne rahat ovat jo menneet mitä Uniperiin sijoitettiin, konkurssilla vain pääsisi eroon riesasta, kun tod.näk. on, että jatkamalla vain poltetaan lisää Fortumin/Suomen rahaa.

Tytin viaksi luin tässä yhteydessä vain heinäkuun "neuvottelut".


Fortum teki välillä tammi-kesäkuu 12 mrd tappiot Uniperin takia (https://www.hs.fi/talous/art-2000009025551.html). Siinä kohdassa viimeistään olisi pitänyt viheltää peli poikki, kun mitään parannusta tilanteeseen ei ollut näkyvissä. Ei siinä mitään neuvotteluja tarvittu, ainoastaan Uniperin konkurssihakemus. Konkurssissa Fortum, isona velkojana, olisi voinut saada Uniperin Ruotsin voimalaitokset, kun ei olisi ollut Saksan pankkia etuoikeutettuna velkojana.

Nyt käy, kaikkien neuvottelujen jälkeen niin, että kaikki menee mitä on peliin laitettu, ja menee myös Uniper kaikkineen. Eikä Fortum selviä kuiville ilman valtion apua.


https://www.hs.fi/talous/art-2000009073833.html

Saksa on lipeämässä jo toisesta Uniper-sopimuksen pääehdosta – voi maksaa Uniperille ja Fortumille neljä miljardia lisää

Heinäkuussa Saksan valtio lupasi, että Uniper voisi siirtää maakaasun hinnannoususta kuluttajille 90 prosenttia lokakuun alusta lähtien.
...
tuota takarajaa ollaan nyt siirtämässä lokakuun loppuun. Viivästys voisi tarkoittaa suomalaisen Fortumin enemmistöomistamalle Uniperille jopa neljän miljardin euron lisätappiota.
...
Saksan hallituslähteistä on niin ikään välitetty tiedotusvälineiden kautta viestiä, että tavoitteena on nyt Uniperin kansallistaminen.
...
Heinäkuussa Saksan valtio, Fortum ja Uniper sopivat, että Saksan valtio pääomittaa ja lainoittaa Uniperia yhteensä noin 15 miljardilla eurolla. Sopimus tarkoitti Fortumin 78 prosentin omistusosuuden pienenemistä 56 prosenttiin. Saksan valtio saisi 30 prosenttia yhtiöstä.

Sopimukseen liittyi myös vaihtovelkakirjalainajärjestely, joka tarkoitti, että Fortumin pitäisi käytännössä pääomittaa Uniperia tulevina vuosina vielä neljällä miljardilla eurolla, jos se haluaisi säilyttää enemmistön yhtiössä.
...
Nyt siis näyttää siltä, että Saksan valtio on keskeisiltä osin lipeämässä heinäkuun sopimuksesta. Uniper aiotaan kansallistaa eli muiden omistajien omistus liudennetaan pyöreään nollaan, ja Uniper pannaan kantamaan maakaasukaupan tappiot vielä luvattua pidempään.
...
Suomi vaatii vähintään Fortumin myöntämän kahdeksan miljardin euron rahoituksen palauttamista hintana Uniperin kansallistamisesta. Neuvotteluvaltteja Fortumilla on kuitenkin varsin vähän.
...
Jos ja kun Fortum joutuu tekemään Uniperista enimmillään yli kymmenen miljardin alaskirjauksen, Fortum ei pysyne pystyssä ilman uutta pääomaa.
Yhtiön pääomittamisesta vastaisi käytännössä suurin omistaja eli valtio.

Lisää vinkkejä miten apinaa koijataan: https://www.hs.fi/visio/art-2000009073489.html

Bloombergin mukaan Saksan valtio suunnittelee kansallistavansa Uniperin ja kaksi muuta kaasuyhtiötä. Fortum saisi Uniperin osakkeista "nimellisen" korvauksen.

Neuvottelut ovat siis loppusuoralla, ja joku Saksassa yrittää vaikuttaa neuvotteluasetelmiin vuotamalla tietoja julkisuuteen. Uniperin osakekurssi on laskenut 40 prosenttia heinäkuun diilin jälkeen.
...
Kun Fortum neuvotteli ensimmäisten Uniper-osakkeiden ostosta syksyllä 2017, tieto neuvotteluista vuodettiin markkinoille. Vuodon seurauksena Fortumin oli pakko tehdä Uniperista virallinen ostotarjous ennen aikojaan.

    Ostosuunnitelmien etenemistapa on Fortumille itselleenkin harmillinen myös siksi, ettei yhtiö pääse tutkimaan ostokohteensa papereita niin kuin yrityskaupoissa yleensä pyritään tekemään. Fortum joutuu siis ostamaan hyvin ison sian melkeinpä säkissä.

    Kun yrityskaupoista päästään neuvottelemaan yrityksen johdon kanssa, sopimuksiin liitetään yleensä ehto, että ostaja saa tehdä ostokohteessa niin sanotun due diligence -tarkastuksen eli käytännössä tutkia ostokohteen kirjanpidon. Jos sieltä löytyisi yllätyksiä, kaupat voitaisiin ainakin teoriassa purkaa.

    Fortumin talousjohtajan Markus Rauramon mukaan Uniperin kohdalla due diligencen puutteen ei katsottu olevan liian suuri ongelma.

    "Uniper listattiin pörssiin vain noin vuosi sitten ja silloin siitä on tehty varsin yksityiskohtainen listalleottoesite. Siihen joudumme nyt luottamaan", Rauramo sanoo. (HS 27.9.2017)

Niin, mitäpä sitä vaivaisen 7 miljardin takia kaikenmaailman lappusia syynäämään. Luotetaan nyt vaan kaverin sanaan, Rauramo sanoo.

Uniperin liikevaihdosta: https://www.sijoittaja.fi/225504/fortumin-liikevaihto-kymmenkertaistui/

Suuri liikevaihto johtuu Uniperin trading-toiminnoista.
Uniperin trading-liiketoiminta on Global Commodities -segmentissä, jonka liikevaihto vuonna 2019 oli 70,3 miljardia. Tässä ei ole kyse "oikeasta" liikevaihdosta, vaan samanlaisesta liikevaihdosta, kun sijoitusyhtiö käy kauppaa esimerkiksi pörssiosakkeille. Kaupankäynnin volyymi kirjataan liikevaihdoksi.

[koojii]

Päinvastoin, onko meillä varaa suhtautua esimerkiksi Uniperin mahdolliseen kansallistamiseen sillä asenteella että ei ole mitään syytä olettaa, että rahat saisi takaisin?

Kansallistamisia ei länsimaissa usein tehdä, sillä se voi olla poliittisesti kyseenalainen toimenpide ja vähentää kyseisen maan houkuttelevuutta ja uskottavuutta investointikohteena.

Kansallistamisen voi silti hoitaa periaatteessa siististi, maksamalla firman osakkeenomistajille vähintään markkinahintainen korvaus omistamistaan osakkeista.

Asiallisesti tehdyssä kansallistamisessa myös vastuu firman veloista siirtyy kansallistamisen tehneelle valtiolle. Jos Saksa yrittäisi väittää, että Uniperin velka Fortumille jotenkin lakkaa olemasta sen perusteella että Uniperin omistus siirtyy Saksan valtiolle, se olisi itse asiassa erittäin törkeää, ja tämä tulisi pitää mielessä..

Fortum vippasi vuoden alusta Uniperille 8 miljardia euroa lainoina ja takauksina. Sille sai 3 miljardin euron edestä vakuuksia.

Tytti Tuppurainen onnistui kesällä neuvottelemaan Saksan kanssa sopimuksen, että Saksan valtio järjestää sille Uniperille KfW-pankista 7 miljardia lisää lainaa aiemman 2 mrd:n lisäksi ja ehdon että tuo Saksan valtion järjestämä velka on etuoikeutettua. Lisäksi Tytti onnistui ilmeisesti samoilla tulilla sopimaan, että niillä 3 miljardin euron vakuuksilla mitä Fortumilla oli 8 miljardin euron lainojen panttina pyyhitään persuuksia ja ne mitätöidään.

Nyt Uniper on tarvimassa taas luokkaa 10 miljardia euroa lisää lainaa Saksan valtiolla ja varmaan Tytti ehti sopia kesällä siitäkin, että ne kaikki Saksan velat menevät jatkossa aina ohi Fortumin 8 miljardin euron saamisen.

En edes tiedä montako kymmentä miljardia euroa Uniperilla alkaa olla velkaa jo ja lisää tulee noin 150 tuhatta euroa joka tunti eli semmoiset 110 miljoonaa euroa kuukaudessa ja tahti senkun kiihtyy.

Ei se Uniper tule koskaan selviämään edes nykyisistä veloista vaikka se kääntyisi tänään jo voitolliseksi. Eikä se selviä niistä kenties kymmenien miljardien eurojen veloista mitä tänä ja ensi vuonna vielä ehtii tulla lisää.

Eli ne Uniperin velat on pakko leikata jossain vaiheessa kun tai jos Uniperin perusliiketoimintojen tulos kääntyy positiiviseksi. Tai sitten Saksan valtio pääomistaja tai ainoana omistajana hakee sen konkurssiin ja napsii siitä Uniperin pesästä itselleen kaiken arvokkaan suurimpana velkojana.

En näe itse mitään mahdollisuutta sille, että Fortum saisi koskaan takaisin niitä Uniperille vuoden alussa vippaamiaan / takaamiaan 8 miljardin euron velkoja. Kesällä Fortum olisi voinut hakea Uniperin konkurssiin ja napsaista vaikka 3 miljardin euron vakuuksilla Uniperin kaikki Ruotsin vesivoimalat ja kenties Saksankin vesivoimalat. Se sauma meni lopullisesti niihin Tytin neuvotteluihin ja Marinin jauhojengin pileistyksiin. Luulisi, että kun noin isoista rahoista eli miljardeista euroista ja niiden kohtalosta neuvotellaan Marin jättäisi ne jauhojengit edes siksi viikoksi rauhaan ja keskittyisi työhönsä. Ja siihen Uniperin tulossa olevaan maksukyvyttömyyteen ja ajautumiseen veronmaksajien taakaksi olisi Suomen poliitikkojen ja omistajaohjauksesta vastaavien virkamiesten pitänyt valmistautua kuukausia ja hommata viimeisen päälle kova asiantuntija ja yritysjohtoporukka avukseen siihen.

Saksalaiset olivat tehneet kotiläksynsä neuvotteluja ennen jo ja veivät Tytti Tuppuraisen tolloporukkaa sata nolla.

[haermae]

Päinvastoin, onko meillä varaa suhtautua esimerkiksi Uniperin mahdolliseen kansallistamiseen sillä asenteella että ei ole mitään syytä olettaa, että rahat saisi takaisin?

Kansallistamisen voi silti hoitaa periaatteessa siististi, maksamalla firman osakkeenomistajille vähintään markkinahintainen korvaus omistamistaan osakkeista.

Asiallisesti tehdyssä kansallistamisessa myös vastuu firman veloista siirtyy kansallistamisen tehneelle valtiolle. Jos Saksa yrittäisi väittää, että Uniperin velka Fortumille jotenkin lakkaa olemasta sen perusteella että Uniperin omistus siirtyy Saksan valtiolle, se olisi itse asiassa erittäin törkeää, ja tämä tulisi pitää mielessä..

Kyllä on syytä olettaa, että kaik' o mänt. Muu on haihattelua tähän mennessä nähdyn perusteella. Saksa on vahvempi osapuoli ja tekee mitä huvittaa.

Ylempänä lainaamassani HS:n artikkelissa kerrotaan, että Saksa pyrkii romauttamaan Uniperin osakkeen arvon ennen kansallistamista. Ja myös onnistuu siinä. Sitten voivat hyvillä mielin maksaa "markkinahintaisen korvauksen", jos sille päälle sattuvat.

Saksalaispankki VfW:n velka on ensisijaista, se saa rahansa Uniperista ensin. Lisäksi Saksa voi kansallistamisen jälkeen irrottaa kannattavat toiminnot Uniperista, jolloin sinne ei jää mitään arvokasta. Kaasunmyyntisopimuksetkin voi tehdä niin, ettei Uniper tuota ikinä mitään. Tai vaikka siirtää koko liiketoiminnan Uniperista pois. Onnea siis Fortumille Uniper-velan perintään, voipi olla ns. pitkässä kuusessa.

[ApuaHommmaan]

Mikä tässä mättää on se, että Saksan toimet voi ottaa suorana taloudellisen sodan julistamisena Suomelle. Eli Saksa tekee säännöt, joilla kansallistaa ulkomaisessa omistuksessa olevan energiasektorin.

Ei olla yhtä perhettä Lapin polttajien kanssa, eikä pitäisi olla niin että me maksetaan laskut kun herrat ja isänmaanpetturit sikailee.

Suomessa toki on vallalla ideologia, että Suomen etua ei ajeta. Saksa kiittää ja kuittaa.

Samassa veneessä horinat on bs:ä. Herrat on ihan omissa luxusveneissään. Kansa on palavalla lautalla.

[artti]

Kun sähkön hinta moninkertaistuu niin se siirtyy kaikkiin hintoihin siksi, että yritykset siirtävät sähkökulunsa tuotteidensa hintoihin, jonka jälkeen palkansaajat vaativat palkankorotuksia, eläkeläiset vaativat eläkkeiden korotuksia, ja työttömät vaativat työttömyyskorvauksien korotuksia.

[haermae]

Pakko tässä on ihailla saksalaisia vaikkei haluaisi. Operaatio lähestyy loppuaan, ja Saksa pesee Suomen sata-nolla.

Mettäläiset maailmalla pisnistä tekemässä, osa N: huonostihan siinä taas kävi.

https://www.hs.fi/talous/art-2000009074557.html

15 miljardin euron Uniper-neuvotteluissa lähestytään ratkaisun hetkiä

Uniper pelastettiin jo kertaalleen heinäkuussa Saksan valtion 15 miljardin euron tukipaketilla, mutta tuo rahoitus oli pahasti alimitoitettu.
...
Vain runsas kuukausi pelastuspaketin julkistamisen jälkeen Uniper ilmoitti, että pakettiin sisältyneet 9 miljardin euron lainat on kulutettu loppuun, ja pyysi neljän miljardin lisälainaa. Heinäkuussa Uniperin päivätappiot olivat 50–100 miljoonan euron luokkaa, mutta nyt joidenkin arvioiden mukaan jo 130 miljoonaa euroa.
...
Handelsblattin mukaan Uniperille suunnitellaan kahdeksan miljardin euron pääomaruisketta. Sen myötä 90 prosenttia yhtiön osakkeista voisi siirtyä valtion omistukseen.

Se tarkoittaisi, että Fortumin omistus Uniperissa liudentuisi mitättömäksi vähemmistösiivuksi. Jo heinäkuun paketissa Fortum joutui suostumaan siihen, että sen 80 prosentin omistusosuus kutistuu 56 prosenttiin. Uuden pääomituksen jälkeen osuus olisi enää joitain prosentteja.

On mahdollista, että pääomituksen jälkeen valtio vetää Uniperin pörssistä ja lunastaa vähemmistöomistajien osakkeet itselleen. Tämä tapahtuisi alle markkinahinnan, todennäköisesti samaan 1,7 euron osakekohtaiseen hintaan, jolla Saksa merkitsi Uniperin osakkeita heinäkuussa.
...
Fortum olisi saamassa Uniperin osakkeista takaisin enintään rippeet niistä seitsemästä miljardista eurosta, jotka se osakkeiden ostamiseen on käyttänyt.
...
Heinäkuussa elätellyt haaveet Uniperin tervehtymisestä ja [Fortumin/Suomen] omistuksen tulevasta arvonnoususta on haudattu.
...

Hellyttävää ajatella, että vaikka Saksa on vetänyt härskisti kotiinpäin koko ajan, niin kansallistamisen jälkeen se kiltisti maksaa Uniperin velat Fortumille.

Miksi maksaisi? Eihän Saksan valtio ole takaamassa Fortumin lainaa Uniperille. Saksa on vain antanut Uniperille rahaa ja ottanut firman osakkeita vastineeksi rahoistaan. Kansallistamisen jälkeen Saksa takaa Uniperin velan VfW:lle, omalle pankilleen.

Uniper lienee oikeushenkilö Saksassa siinä kuin suomalainen firma on Suomessa, ja vastaa itse (takaajineen) veloistaan. Jos rahaa ei ole, seuraa konkurssi ja pesä jaetaan velkojille jos on jotain jaettavaa. Jos pesä on tyhjä niin voi voi.

"Ei päästetä konkurssiin". No tottakai päästetään, tai paremminkin viedään. Looginen liikku Saksalta olisi siirtää/myydä liiketoiminta Uniperista uuteen valtionyhtiöön. Hinnasta varmaan päästään sopuun kun ostaja, myyjä, ja rahoittaja ovat sama taho. Työntekijät siirtyvät vanhoina työhtekijöinä. Rahat lainataan valtion VfW-pankista, ja niillä maksetaan Uniperin ensisijainen velka samalle VfW:lle. Hei hei Uniper, hei hei Fortumin saamiset.

Lopuksi Saksa vielä muuttanee lakia kaasun hinnoittelusta, niin että uudet kansallistetut kaasufirmat pystyvät paremmin toimimaan.

Ai niin, jos kaasua joutuu poliittisista syistä myymään kansalaisille tappiolla, niin Ruotsissa olevista vesi- ja ydinvoimaloista voi myydä pörssihintaista sähköä suomalaisille, ja käyttää voitot kaasutappioiden kattamiseen.

Ai niin 2: Olisi osuva päätös saagalle, että Sanna kävisi vielä pyytämässä VfW-pankista lainaa Fortumin pelastamiseksi.

[Fortumin] kassatilanne on niin tiukka, että kasvavista vakuusvaatimuksista selvitäkseen yhtiö pyysi valtion apua. Kesäkuun lopussa yhtiöllä oli omaa pääomaa enää 1,6 miljardia euroa. Nyt sitä uhkaavat miljardien eurojen alaskirjaukset niin Uniperista kuin Venäjän-voimaloistakin.
...
Kansallistamisen yhteydessä Fortumin myöntämä neljän miljardin euron takaus Uniperille raukeaisi ja siirtyisi Saksan valtion kontolle. Neljän miljardin euron laina pysyisi voimassa, ja Uniper maksaisi sen aikanaan takaisin. Takaisinmaksuaika voi olla pitkä, mutta vastapuoliriskiä vähentää se, että velallinen on vakavaraisen Saksan valtion omistama yhtiö, jolla on keskeinen rooli yhteiskunnan energiaturvallisuudessa. Sellaista yhtiötä ei päästetä konkurssiin.

[Dangr]

Näkeekö jostain yhdestä sivustosta meidän vesireservien nykyhetken määrän?

[Titus]

Onko mediassa mainittu, että jonkun pitäisi olla vastuussa kohta paristakymmenestä miljardista jonka Saksa on tässä puhaltamassa Hölmölältä ?


Eikö ?


Ihan kumma juttu 

[Uuno Nuivanen]

Hyvä laskelma IS-TS. Uudella Maalla puu on nyt tuon hintaista, jos löytyykään.

Näin kallista sähkön pitää olla, että kannattaa lämmittää puulla

Kuinka kallista sähkön pitää olla, että puulla lämmittäminen kannattaa olettaen, että lämmittäjä maksaa irtokuutiosta polttopuuta sata euroa? Teimme harjoituslaskelman.
...
Polttopuun ja verkkosähkön hintavertailun helpottamiseksi otetaan takan rinnalle sähköpatteri. Sähköpatterin hyötysuhde on täydet sata prosenttia. Toisin sanoen, laskennallisesti koko patterin kuluttama sähkömäärä muuttuu lämpöenergiaksi.

Varaavan tulisijan hyötysuhde sen sijaan voi olla parhaimmillaan 80–85 prosenttia, kertoo Motiva. Sähköpatterin sadasta prosentista jäädään jälkeen viidennes. Siten todellisen puukilowattitunnin hinta saadaan lisäämällä tuo viidennes aiemmin laskettuun hintaan, ja sekapuulla tuotetun kilowattitunnin hinnaksi tuleekin 0,192 euroa.

Näin laskettuna puulämmitys tulee sähköä edullisemmaksi silloin, kun sähkön hinta perusmaksuineen, veroineen ja siirtohintoineen ylittää 0,192 euroa kilowattitunnilta. ...

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009069787.html

[RP]

Näin laskettuna puulämmitys tulee sähköä edullisemmaksi silloin, kun sähkön hinta perusmaksuineen, veroineen ja siirtohintoineen ylittää 0,192 euroa kilowattitunnilta. ...

Tietysti lillukanvarsi, mutta ei taida Iltasanomissa oikein olla sisäistetty, mitä perusmaksu tarkoittaa, tai mitä kulutuksen muuttuminen siihen vaikuttaa tai ei vaikuta.

[Make M]

Hyvä laskelma IS-TS. Uudella Maalla puu on nyt tuon hintaista, jos löytyykään.

------
Näin laskettuna puulämmitys tulee sähköä edullisemmaksi silloin, kun sähkön hinta perusmaksuineen, veroineen ja siirtohintoineen ylittää 0,192 euroa kilowattitunnilta. ...

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009069787.html

Hyvä laskelma se olisi ollut sitten, jos olisi otettu huomioon todellinen tilanne. Suoran sähkölämmityksen omakotitaloihin on jo asennettu valtavat määrät ilmalämpöpumppuja ja lisää asennetaan kiihtyvällä tahdilla. Tämä olisi pitänyt laskuissa ottaa huomioon. Kun suorasähkölämmitteisessä talossa on käytössä ilmalämpöpumppu, niin laskelmat ovatkin vähän monimutkaisempia. Hyvän ilp:n hyötysuhde on parhaimmillaan yli 5x ja -15 ˚C:ssakin vielä kaksinkertainen, jolloin sähköenergian hinnan voi jakaa viidellä, neljällä, jne. riippuen ulkoilman lämpötilasta. Ja ilp:n tuottaman lämmön osuus kokonaislämmityksestä tietysti vaihtelee talokohtaisesti...

Vuoden 2022 ensimmäisen vuosipuoliskon lämpöpumppumyynti on hurjassa vauhdissa. Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPUn tilastojen mukaan ilmalämpöpumppujen myynti kasvoi alkuvuonna peräti 105 %.
...
Vuoden 2022 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana myytiin 75.000 lämpöpumppua. Kokonaismäärän kasvu viime vuodenvastaavaan aikaan verrattuna oli 80 %.

https://www.sulpu.fi/lampopumppumyynnissa-hurja-80-kasvu/

[SatuSetä]

Hyvä laskelma IS-TS. Uudella Maalla puu on nyt tuon hintaista, jos löytyykään.

------
Näin laskettuna puulämmitys tulee sähköä edullisemmaksi silloin, kun sähkön hinta perusmaksuineen, veroineen ja siirtohintoineen ylittää 0,192 euroa kilowattitunnilta. ...

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009069787.html

Hyvä laskelma se olisi ollut sitten, jos olisi otettu huomioon todellinen tilanne. Suoran sähkölämmityksen omakotitaloihin on jo asennettu valtavat määrät ilmalämpöpumppuja ja lisää asennetaan kiihtyvällä tahdilla. Tämä olisi pitänyt laskuissa ottaa huomioon. Kun suorasähkölämmitteisessä talossa on käytössä ilmalämpöpumppu, niin laskelmat ovatkin vähän monimutkaisempia. Hyvän ilp:n hyötysuhde on parhaimmillaan yli 5x ja -15 ˚C:ssakin vielä kaksinkertainen, jolloin sähköenergian hinnan voi jakaa viidellä, neljällä, jne. riippuen ulkoilman lämpötilasta. Ja ilp:n tuottaman lämmön osuus kokonaislämmityksestä tietysti vaihtelee talokohtaisesti...

Vuoden 2022 ensimmäisen vuosipuoliskon lämpöpumppumyynti on hurjassa vauhdissa. Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPUn tilastojen mukaan ilmalämpöpumppujen myynti kasvoi alkuvuonna peräti 105 %.
...
Vuoden 2022 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana myytiin 75.000 lämpöpumppua. Kokonaismäärän kasvu viime vuodenvastaavaan aikaan verrattuna oli 80 %.

https://www.sulpu.fi/lampopumppumyynnissa-hurja-80-kasvu/

Aiheeseen liittyen hauskahko kommentti IL:stä:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e05e46d6-38f2-4dd8-b6aa-ba5efb276da4

...

Joni on vertaillut sähköyhtiöiden hintoja ja arvelee, että järkevintä on ottaa toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Hinta ei tosin tule juurikaan alaspäin.

– Asennutettiin juuri elokuussa ilmalämpöpumppu, mutta se on laitettava kiinni ja pyykinkuivausteline kaapista esiin. Ei paljon kuivureita huudatella, Joni kertoo.

– Asunnon lämmittäminen on pakollista. Tämä on vaikeaa. Inflaatioprosentti on jo yhdeksän ja menojen päälle lisätään sähkön hinnannousun. Millä täällä kohta enää selviää?

...

Boldaus oma.
Ei taida se hankittu tekniikka olla ihan tuttua kaikille. Tai sitten tosiaan kyseessä on vain viilentävä laite, mutta silloin investointi on ollut muuten vaan typerä.

[Hohtis]

Uutinen on vähän vanha ja @repo tätä jo toisessa ketjussa kommentoikin. Mutta en malta olla kommentoimatta:

Näin suunnitellaan Lahdessa: Sähköt katkotaan maaseudulta, mutta ei kaupungista

Mikäli ensi talvena iskee paha sähköpula, Lahden ympäristön maaseutualueilta aletaan katkoa sähköjä pari tuntia kerrallaan.

Lahti Energia Sähköverkko varautuu ensi talvena mahdolliseen sähköpulaan katkomalla sähköjä alueen taajamia ympöivältä maaseudulta. Kaupunkeja ja taajamia katkokset eivät koske.

Mitenkähän tämän nyt nätisti muotoilisi. Maaseudulla asuvat, perinteisesti kepua tai persuja äänestävät ja turvesuolla traktoreillaan ajavat isännät ja emännät tuskin ovat äänestäneet vihreiden sekopäisen politiikan puolesta. Nyt sen seuraukset iskevät kuitenkin ensimmäisenä heihin.

Olisi oikeus ja kohtuus, että sähköt katkaistaisiin ensimmäisenä sieltä, missä on eniten vihreiden äänestäjiä. Eli kaupungeista. Isoista kaupungeista. Mutta ilmeisesti lahti-energia katsoo, että viherhibsterin oikeus ladata iPhoneaan on tärkeämpi kuin maatilojen tuotantoketjujen ylläpito.

Toivottavasti ensi tammikuussa katkeaisi sähköt koko Helsingistä vaikkapa kolmeksi vuorokaudeksi. Se saattaisi ehkä riittää takomaan helsinkiläiselle äänestäjälle järkeä päähän. 

[Dangr]

Ihan käytännön syistä. Maaseudulla on uunit ja takat, maatiloilla alkaa olemaan generaattorit vakiokamaa. Kaupungissa on sairaalaa, verotuloja tuottavaa toimintaa ja kerrostalojen hissejä.

[Uuno Nuivanen]

Taas yksi sähköyhtiö nurin: Karhu Voima jätti konkurssihakemuksen
Yhtiö kertoo tiedotteessaan, että konkurssipäätöksen taustalla on sähkön markkinahintojen nousu.

Sähkönmyyntiyhtiö Karhu Voima Oy on jättänyt konkurssihakemuksen.

Yhtiö jätti hakemuksen Kymenlaakson käräjäoikeuteen maanantaina.

Karhu Voiman toimitusjohtaja Olli-Pekka Rantala kertoo tiedotteessa, että päätöksen taustalla on sähkön markkinahintojen jyrkkä nousu, joka on ehdyttänyt yrityksen käyttöpääoman.

– Tulevan talven korkeiden energianhintaennusteiden valossa edellytyksiä liiketoiminnan jatkamiselle ei ollut. Konkurssihakemuksen jättäminen oli väistämätön ratkaisu, Rantala toteaa. ...

https://www.iltalehti.fi/talous/a/a38a321f-7736-487e-b6cd-a456017d1fe2

[Hohtis]

Ihan käytännön syistä. Maaseudulla on uunit ja takat, maatiloilla alkaa olemaan generaattorit vakiokamaa. Kaupungissa on sairaalaa, verotuloja tuottavaa toimintaa ja kerrostalojen hissejä.

Näinhän se varmasti on.

Mutta jälleen kerran vihreä äänestelijä pääsee kuin koira veräjästä ja jatkaa vihreän siirtymän puolesta äänestelyään. Sähkö ei katkea ja fatta maksaa sähkölaskun. Tai siis joku maksaa, venyy ja kärsii hänen puolestaan.

***

Nestekaasulämmittimet tekevät kuulemma kauppansa. Toivottavasti sillä lämmittävät ymmärtävät, että se lämmitin a) syö happea ja tuottaa hiilidioksidia tilassa, jossa sitä käytetään ja lisää huoneiston kosteutta. Palaminen tuottaa vesihöyryä, joka tiivistyy kylmiin pintoihin.

[Pallopääkissa]

Tiedetäänkö täällä minkälainen on vetytalous ja vetytekniikka ja mitä mahdollisuuksia sillä olisi? Onko vetymoottoreiden käytöllä autoissa tai muissa kulkuvälineissä yhtään potentiaalia? Tai voiko vetyä käyttää sähkön ja lämmön tekoon?

[Golimar]

Vedyn varastointi on ongelmallista mutta tekemällä hiilidioksidista ja vedystä synteettistä metaania homma helpottuu, en tiedä onko se taloudellista vai toimiiko tämäkin juttu tukiaisilla mutta kova tohina siitä ainakin on.

[Tabula Rasa]

Tiedetäänkö täällä minkälainen on vetytalous ja vetytekniikka ja mitä mahdollisuuksia sillä olisi? Onko vetymoottoreiden käytöllä autoissa tai muissa kulkuvälineissä yhtään potentiaalia? Tai voiko vetyä käyttää sähkön ja lämmön tekoon?

Voi käyttää. Kysymys on siinä onko se kannattavaa. Energian säilöminen on siinäkin se ongelma. Gramma vetykaasua vaatii suunnilleen 13-17grammaa säiliötä jos katsotaan uusimpia sidosaineita. Jos taas säilöttäisiin puhtaasti kaasuna ongelmaksi muodostuu säilyttäminen ollessaan kirjaimellisesti pienin atomi joka karkaa melkein mistä hyvänsä. Syy mikseivät vetyautot ole yleistyneet ovat juurikin näiden säiliöiden teknisessä hankaluudessa/hinnassa. Lisäksi vety tuotetaan tyypillisesti elektrolyysillä eli sähköllä. Jolloin muodonmuutos on yksi energiahäviöitä aiheuttava itsessään. Kysymys kuuluu miksei käyttää sähköä sellaisenaan? Itse katselisin näitä neohiilivetyjä mikäli norjalaiset ja muut pystyvät todella tuottamaan hiilivetynesteitä ja kaasuja kohtuullisen tehokkaasti, siellä voisi olla uusi malli. Siinä ei vain ole sitä viherhumppaa mitä sekopäät vaativat. Ylipäänsä hiilivetyjä energiatehokkaampaa hintalaatusuhteella ei ole kilpailua. Tehokkaampia ovat vain hypergoliset aineet jotka menevät rakettipolttoaineisiin ja ymmärrettävästi ovat ihan toisen turvallisuus ja hintaluokan vehkeitä. Bensiini, kaasu ja diesel ovat erittäin hyviä nykyvaihtoehtoja.

[Pallopääkissa]

Entäs sota-ajan mallinen häkäpönttöauto, tai höyryauto? Höyryautossa on moottori samalla periaatteella kuin höyrylaivassa ja höyryveturissa. Höyrylentokoneista en ole kuullut.

Kun on ollut puhe pienydinvoimaloista, voisiko ydinkäyttöisiä moottoreita olla muuallakin kuin ydinsukellusveneissä ja lentotukialuksilla? Ydinkäyttöinen avaruusalus? Auto taitaa olla liian pienen mittakaavan härveli ydinmoottoriin.

[Dangr]

Kaikki toimii jollainlailla, mutta ^ noissa sekä muissa tapauksissa tehokkaampaa taloudellisesti ja energian suhteen on tehdä puusta sellua tms. ja polttaa loppu energiaksi isossa laitoksessa.