Energian hintakriisi

[jmk]

Tuota idea on välillä esitetty mediassa erinäisten "tutkijoiden" toimesta ratkaisuna tuulivoiman ailahtelevuudelle; sähköautojen akuilla syötettäisiin virtaa verkkoon kun tuulivoimalat seisovat.

Sähköauton akkua ei kuitenkaan kannata kuluttaa loppuun lataamalla ja tyhjentämällä se verkkoon. Uusi akku maksaa tyypillisesti 15 000 - 20 000 euroa, joten latauskertojen kuluttaminen sähkön kaupusteluun ei ole kannattavaa.

Lisähaittana tietysti se, että jos autoa käytetään sähkövarastona, niin se aika tehokkaasti nollaa koko henkilöauton idean, eli että pääsee ajamaan silloin kun tarvitsee. Siinä sitten ihmetellään että tytär ei pääse jalkapallotreeniin, äippä ei pääse shoppailemaan eikä isukki kirjastoon kun se auto seisookin nyt seuraavat 3 vrk pihassa johtoon kytkettynä, jotta saadaan sähkömarkkinoilta parikymmentä euroa.

Onko muuten kukaan näistä "tutkijoista" koskaan esittänyt konkreettisia laskelmia siitä, miten kannattavaa tuo sähkön kaupustelu auton akusta on? Niin kuin kaupusteltu energiamäärä kertaa osto- ja myyntihinnan erotus versus akun kulumisen hinta?

[Roope2]

En tiedä, miten tuo pörssikuvio istuu suomalaiseen mentaliteettiin, kun vuosikymmenet elinkeinoelämä on rukoillut valtiovallalta yhtä asiaa: tulevaisuuden ennustettavuutta.

[insinörtti]

Joillakin on kotitalouden omassa aurinkosähköjärjestelmässä aikamoinen akusto. Olisiko näin talviaikaan, kun aurinkosähköjärjestelmä seisoo käytännössä tyhjänpanttina, mahdollista ladata akusto halvalla pörssisähköllä ja myydä verkkoon kun hinta on korkea? Luulisi siirtohintatappion häviävän nykyisillä hinnan heilahteluilla.

Ylivoimaisesti suurin osa omakotitalokäyttöön asennetuista aurinkokennojärjestelmistä ovat ilman akustoa. Niillä hyvin harvalla, joilla tällainen on, ei kannata alkaa pumppaamaan akustoa ostamalla ja myymällä sähköä.  Akuissa on tietty määrä latauskertoja (0-100%) ja esim. lyijyakuissa se vaihtelee tyypillisesti 1000-1500 välillä. Litiumakuissa on enemmän latauskertoja, mutta hintakin on moninkertainen.

Jos aikoo tehdä kauppaa sähköllä, akut pitäisi käytännössä lataa täyteen halvalla ja tyhjentää kokonaan kalliilla eli akkujen kulutus on maksimaalinen. Sähköyhtiö maksaa kuitenkin aurinkosähköstä vain noin puolet siitä hinnasta millä he itse myyvät sähköä.

Jos esimerkiksi olisi muutama päivä sitten ladannut akuston täyteen 20 snt / kWh verkkovirralla (aurinkopaneelithan ovat lumessa talvisin) ja myynyt sen kalliilla 2,35 eur / kWh niin, nettovoitto olisi vajaan euron / kWh vähennettynä siirtohinnalla (jota aina joutuu maksamaan). Kun akku sitten on tyhjä, joutuu ostamaan takaisin samat sähköt kalliimmalla kun millä ne oli myyty.

Taloudellinen hyöty tuollaisesta on siis varsin pieni optimaalisessakin tilanteessa tai jopa negatiivinen jos huomioidaan akkujen eliniän lyheneminen ja oma kulutus.

Tai jopa älykäs latausliitäntä autoon, jossa 50kwh akusto lataa ja myy sähköä pörssiheilahtelujen säätelemänä ja ottaa huomioon milloin auto on varattu ajoon käytettäväksi?

Tuota idea on välillä esitetty mediassa erinäisten "tutkijoiden" toimesta ratkaisuna tuulivoiman ailahtelevuudelle; sähköautojen akuilla syötettäisiin virtaa verkkoon kun tuulivoimalat seisovat.

Sähköauton akkua ei kuitenkaan kannata kuluttaa loppuun lataamalla ja tyhjentämällä se verkkoon. Uusi akku maksaa tyypillisesti 15 000 - 20 000 euroa, joten latauskertojen kuluttaminen sähkön kaupusteluun ei ole kannattavaa.

Näissä verkkoa tasapainottavissa laitteissa ei yleensä ole tavoitteena saada tehtyä työ mahdollisimman halvalla tai järkevästi. Tavoitteena on lähinnä saada työ teetettyä kuluttajalla siten, ettei sattumasähkön tuottajan tarvitse osallistua kustannuksiin.

Sen jälkeen voin pakkomyydä sinulle vaikka salamaniskun ja oma häpeä sitten jos et rakenna taloosi laitetta jolla se otetaan talteen.

Jos jostain syystä tuollaisen akuston tms rakentaa, silloin kannattaa saman tien hankkiutua eroon koko sähköverkosta eikä käyttää investointia sähköyhtiön hyväksi. Esimerkiksi täällä joutuu siirtoyhtiölle maksamaan kuukausittain johtojen kulumisesta n 35-50 c/kWh, vaikka liittymä on ostettu ja kokonaisuudessaan maksettu jo 1960-luvulla. Tuo hinta tulee jatkuvasti nousemaan maailmanloppuun asti. Lisäksi joutuu maksamaan sähköstä esim 5-50 c/kWh, mikä hinta myös tulee nousemaan maailmanloppuun asti.

[Torspo]

Sähkön varastointi auringosta on kannattavinta silloin kun sen kuluttaa itse myöhemmin. Ei häviä siirtomaksuja ja investointi pysyy järkevässä mittaluokassa.

Olen vahvasti sitä mieltä, että sattumasähköntuottajien pitää maksaa tuotannostaan korotettua huoltovarmuudmaksua 10€/MWh mikäli eivät itse omista riittävää säätövoimaa tuotantonsa tasapainottamiseen. Fingrid voi sitten järjestää tarvittavan kapasiteetin.

[jmk]

Olen vahvasti sitä mieltä, että sattumasähköntuottajien pitää maksaa tuotannostaan korotettua huoltovarmuudmaksua 10€/MWh mikäli eivät itse omista riittävää säätövoimaa tuotantonsa tasapainottamiseen.

Hallitusohjelmassa on (varmaan ensimmäistä kertaa ikinä) kirjaus siihen suuntaan, että tuurivoiman tuottajilla on jotain velvollisuuksiakin.

Tuulivoimalle lisätään velvoitteita sosiaalisen hyväksyttävyyden parantamiseksi ja
säätövoimatarpeiden rahoittamiseksi.
- -
Hallitus toteuttaa seuraavat toimenpiteet tuulivoimarakentamisen oikeudenmukaisuuden
varmistamiseksi: purku- ja ennallistamisvelvoitteen käyttöönotto kattavasti (mukaan
lukien rahasto), tuulivoimatoimijoiden osallistuminen säätövoimasta huolehtimiseen
omalla tuotannolla tai osallistumalla kapasiteettimekanismiin, YVA-rajan laskeminen
kattamaan kaikki teolliset hankkeet ja maisema-arvioinnin vahvistaminen, johtokäytävien
lunastuskorvauksien nosto sekä kansallisten etäisyyssääntöjen määrittely ja käyttöönotto.

[artti]

Ennakoin, että polttokennoajoneuvot korvaavat polttomoottoriajoneuvot. Ennakoin, että markkinaosuuskilpailussa polttokennoajoneuvot voittavat akkuihin perustuvat sähköajoneuvot. Polttokennoajoneuvojen polttonesteen tuottamiseen tarvitaan sähköä, jota varten tarvitaan sähköntuotantokapasiteettia. Polttokennoajoneuvojen polttonesteen tuottamiseen tarvittaneen vähemmän sähköä kuin tarvittaisiin, jos koko ajoneuvokanta perustuisi sähköajoneuvoihin.

[Sakari]

Kaipaisin suomalaiseen kulttuuriin lisää termejä, jotka kuvaavat väärässäolijaa, joka on vaarantanut, tai aiheuttanut suomalaisille etnisenä ryhmänä vahinkoa. Esimerkiksi Taponen systemaattisesti saivarteli ja levitti instituution suojista ongelmia peittelevää disinformaatiota.

Tämä termi olkoon vaikka "väärö" seuraisi tälläisen todistetusti merkittävässä asiassa vahingollisen väärässäolijan nimessä eteenpäin. Termillä varoitettaisiin tälläisen henkilön olevan huono johtamaan, kun ei kykene tunnistamaan suomalaisille suotuisaa tapaa toimia ja johtaa. "Valehtelija" ei käy sillä se kuvaa kaikkea palturin puhumista oli se harmitonta, tai vakavaa. "Väärö" Jari Taposen toiminta oli vakavaa suomalaisvastaista toimintaa.

Mutta tälläistä tajunnan virtaa tähän aamuun.

[jalski]

https://www.hs.fi/talous/art-2000010113288.html

Sähkö uhkaa kallistua maalis­kuussa

Sähkön hinta uhkaa kallistua jälleen maaliskuussa. Syy löytyy lauantaina 2. maaliskuuta käynnistyvästä Olkiluodon kolmannen ydinvoimayksikön vuosihuollosta.

Huolto päättyy maanantaina 8. huhtikuuta. Voimala on siis pois pelistä 37 vuorokautta.
...
Vuosihuollon ajankohta ei ole yllätys, sillä Olkiluotoa pyörittävä Teollisuuden Voima (TVO) kertoi jo viime kesäkuussa pitävänsä OL3:n vuosihuollon tämän vuoden maalis–huhtikuussa.

TVO:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Juha Poikola kertoo, että vuosihuolto täytyy tehdä maaliskuussa, koska OL3 aloitti sähköntuotannon käytännössä viime vuoden maaliskuussa. Reaktorin polttoaineteho on mitoitettu siten, että polttoaineen vaihto täytyy tehdä vuoden päästä. Siksi huoltoa ei voi tehdä esimerkiksi kesällä.

OL3:n vuosihuollon aikataulua määrittää myös se, että TVO haluaa tehdä reaktoreidensa vuosihuollot peräkkäin, koska vuosihuolloissa käytetään samoja alihankkijoita. TVO:n kahdessa muussa reaktorissa eli OL1:ssä ja OL2:ssa vuosihuollot tapahtuvat huhti- ja toukokuussa.
...
Ydinvoimaloiden vuosihuollot pyritään yleisesti pitämään ajankohtana, jolloin sähkön kysyntä on vähäistä. Tarkoitus on, että huolloista on mahdollisimman vähän haittaa sähköjärjestelmälle.

Ydinvoimaloita ei huolleta talvella, sillä talvella sekä sähkönkulutus että hinta ovat silloin tyypillisesti huipussaan.

Maaliskuun huoltoseisokki osuu sikälikin kinkkiseen aikaan, että Fortumin Meri-Porin hiililauhdevoimala siirtyy maaliskuun alussa Huoltovarmuuskeskukselle. Tänä talvena se on tuottanut sähköä silloin, kun hinta on noussut niin korkeaksi että hiilen ja päästöoikeuden hinta tulee katetuksi.

Maaliskuun alusta Meri-Porin voimala ei kuitenkaan enää osallistu normaalisti sähköntuotantoon, vaan voimalaa pidetään valmiudessa ainoastaan hätätilannetta varten.

Jos halua olisi, niin varmasti OL3:n vuosihuollon olisi voinut ajoittaa muullekin ajankohdalle kuin maaliskuulle. Alunperin olisi voinut suunnitella niin, että viime maaliskuussa oltaisiin ladattu miiluun sen verran polttoainetta, että seuraava huolto olisi tehty jo kesällä, jolloin oltaisiin päästy vuosittaiseen huoltosykliin siten, että huolto tapahtuu aina kesäaikaan. Tietysti muut voimalat tuottavat hinnan puolesta suojaamattoman sähkön osalta parempaa katetta silloin, jos ison yksikön huolto järjestetään lämmityskaudelle. Varmaan nämä huoltaisivat OL3:a tammikuussa, jos olisivat saaneet sen viime vuonna tammikuussa täyteen toimintaan ja pääsisivät käyttämään sitä keppihevosena huoltoajankohdalle.

Sopivasti Meri-Porin voimalakin lähtee markkinoilta Huoltovarmuuskeskuksen haltuun maaliskuussa. Yhteensä siis 2160 MW poistuu markkinoilta maaliskuun ajaksi (ja Meri-Pori pidemmäksi aikaa).

Jutussa kovasti sanotaan, että "ydinvoimaloita ei huolleta talvella", mutta ei se maaliskuun 2. päivä kaikkina vuosina ole vielä ollenkaan vahvasti kevään puolella. Isossa osassa maata voi olla vielä ihan kunnon pakkasia ja talvikeliä. Riippuu todella paljon vuodesta, millaisia ne maaliskuun alun kelit ovat.

[JoKaGO]

Jos halua olisi, niin varmasti OL3:n vuosihuollon olisi voinut ajoittaa muullekin ajankohdalle kuin maaliskuulle. Alunperin olisi voinut suunnitella niin, että viime maaliskuussa oltaisiin ladattu miiluun sen verran polttoainetta, että seuraava huolto olisi tehty jo kesällä, jolloin oltaisiin päästy vuosittaiseen huoltosykliin siten, että huolto tapahtuu aina kesäaikaan.

Toi on nyt vähän... Ennen kuin OL3 saatiin käyntiin, niin epäilemättä ne "parhaat huoltoajankohdat" oli jo varattu neljälle vanhalle laitokselle. Jäljelle jäi tämä.
Ei noita huoltoja kovin kevytmielisesti siirrellä, ei ole helppoa kun päivät pitää lyödä kiinni kauan etukäteen.

Jotain tuommoista on tässä takana. Vaikka onhan maaliskuu vähän turhan aikainen ajankohta ottaa 25% sähkötehoa pois käytöstä.

[Tabula Rasa]

Jos halua olisi, niin varmasti OL3:n vuosihuollon olisi voinut ajoittaa muullekin ajankohdalle kuin maaliskuulle. Alunperin olisi voinut suunnitella niin, että viime maaliskuussa oltaisiin ladattu miiluun sen verran polttoainetta, että seuraava huolto olisi tehty jo kesällä, jolloin oltaisiin päästy vuosittaiseen huoltosykliin siten, että huolto tapahtuu aina kesäaikaan.

Toi on nyt vähän... Ennen kuin OL3 saatiin käyntiin, niin epäilemättä ne "parhaat huoltoajankohdat" oli jo varattu neljälle vanhalle laitokselle. Jäljelle jäi tämä.
Ei noita huoltoja kovin kevytmielisesti siirrellä, ei ole helppoa kun päivät pitää lyödä kiinni kauan etukäteen.

Jotain tuommoista on tässä takana. Vaikka onhan maaliskuu vähän turhan aikainen ajankohta ottaa 25% sähkötehoa pois käytöstä.

Nykyisen tuurivoiman aikana kesällä piisannee energiaa vaikka kaikki ydinmyllyt olisi kesätauolla. Siksi en usko että tuo voisi olla oikea syy.

[JoKaGO]

Jos halua olisi, niin varmasti OL3:n vuosihuollon olisi voinut ajoittaa muullekin ajankohdalle kuin maaliskuulle. Alunperin olisi voinut suunnitella niin, että viime maaliskuussa oltaisiin ladattu miiluun sen verran polttoainetta, että seuraava huolto olisi tehty jo kesällä, jolloin oltaisiin päästy vuosittaiseen huoltosykliin siten, että huolto tapahtuu aina kesäaikaan.

Toi on nyt vähän... Ennen kuin OL3 saatiin käyntiin, niin epäilemättä ne "parhaat huoltoajankohdat" oli jo varattu neljälle vanhalle laitokselle. Jäljelle jäi tämä.
Ei noita huoltoja kovin kevytmielisesti siirrellä, ei ole helppoa kun päivät pitää lyödä kiinni kauan etukäteen.

Jotain tuommoista on tässä takana. Vaikka onhan maaliskuu vähän turhan aikainen ajankohta ottaa 25% sähkötehoa pois käytöstä.

Nykyisen tuurivoiman aikana kesällä piisannee energiaa vaikka kaikki ydinmyllyt olisi kesätauolla. Siksi en usko että tuo voisi olla oikea syy.

Siis tarkoitin, että huoltomiehistä olisi pulaa, sillä kaikkia Euroopan ydinvoimaloita ja muitakin voimaloita huolletaan kesällä 

[supersankaritar]

Mun tuttu on joku voimaloiden käyttöönottopäällikkö ja asennusvastaava ja käy kyllä ihan ympäri maailmaa noita huoltoja ja puhdistuksia tekemässä, niin mä uskoisin, ettei niitä ihan kamalasti ole, jotka noita voi tehdä edes. Siinä varmaan isoin syy siihen, ettei niitä yksinkertaisesti pysty milloin vain tekemään.

[Peltipaita]

Onhan tuo nyt  sikäli huono suunnitelma että suurinta laitosyksikköä huolletaan mahdollisten pakkasten aikana. Jos jonkun laitosyksikön on oltava pois käytöstä maaliskuussa, OL1 tai OL2 olisi parempi.

[Uuno Nuivanen]

Näissä on pukki kaalimaan vartijana, koska sähköntuottajat tienaavat sikana pörssihinnan pompsahtaessa pilviin.

[repo]

Pysäyttävä kuva näyttää, miten sähkö kallistui – mitä oikein tapahtui?

Miten sähkön hinnasta tuli koko kansan puheenaihe?

Taloussanomat/Ilta-Sanomat, 11.2.2024

Otteita artikkelista.

Sähköenergia

Aluksi sähköenergia. Syyt hinnan heilahteluun löytyvät jo 1990-luvulta.

Taustalla on Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden vapautuminen sääntelystä. Sen aloitti Norja, jonne perustettiin vuonna 1993 sähköpörssi. Vuonna 1995 päätettiin perustaa pohjoismaiset sähkömarkkinat. Seuraavana vuonna aloitti monelle nykyisin tuttu sähköpörssi Nordpool.

Vuonna 1995 Suomen sähkömarkkinat avautuivat uuden sähkömarkkinalain mukana kilpailulle. Vuonna 1998 Suomesta tuli markkina-alue Nordpoolissa.

Markkinoiden avautuminen jatkui. Yksi rajapyykki nähtiin vuonna 2008, kun sähköpörssi Nordpool ja Saksan sähköpörssi EEX liittivät spot-markkinansa yhteen.[...]

Ukrainan sodan aiheuttama energiakriisi tuli kuitenkin Euroopasta linjoja pitkin.

– Keski-Euroopassa sähköntuotanto perustuu hyvin pitkälle vielä fossiilisiin energialähteisiin, joiden hinnat nousivat Ukrainan sodan myötä, sanoo Energiateollisuuden sähkökauppa-asiantuntija Janne Kauppi.

– Hintavaikutus tuli siirtoyhteyksien kautta myös tänne Pohjoismaihin.

Kaupin mukaan ei voida kuitenkaan sanoa, että sähkön hintamekanismi olisi viallinen.
[...]

Lainauksen korostus minulta.

Verot

Siirtolaskussa näkyvää sähköveroa ja sen päälle laskettavaa arvonlisäveroa on peritty vuodesta 1997 lähtien.

Vuoden 2011 alussa sähkövero lähes kaksinkertaistui energiaverouudistuksen yhteydessä reilusta sentistä noin kahteen senttiin.[...]

Siirtohinta

Myös sähkön siirtohintojen nousu on ollut viime vuosina selvää. Siirtohinnat nousivat jo ennen viime vuosien sähköenergian kallistumista.

Vuosina 2010–2019 kuluttajien verottomat ja inflaatiokorjatut siirtohinnat nousivat noin 30 prosenttia. [...]

Artikkelin otsikon "pysäyttävä kuva" ohessa - ja toinenkin kaaviokuva.

***

Kommentti: "Onhan meillä varaa." Ei tunnu missään, "onhan sähkö Saksassakin kalliimpaa". Joopa. Ei näistä kuvista ja kehityksestä ainakaan päänsilityksiä ja selkään taputtelua pitäisi tarjoilla meidän johtajille. Minä en ainakaan silittele ja taputa. Sen mukaan olen äänestänyt vaihtoehtoa jo yli kymmenen vuotta. Vielä pitäisi saada reilu miljoona äänestävää suomalaista äänestämään vaihtoehtoa Kokoomukselle, Keskustalle ja SDP:lle. Vai eikö politiikalla ja sen tekijöillä ole vaikutusta tähän kehitykseen?

[pienivalkeapupu]

^ Jos vielä löytyis toimittajia jotka uskaltais pistää poliitikot kovan paikan eteen (tässä tilanteessa), eikä ainoastaan puheen tasolla 

[Torspo]

^ Jos vielä löytyis toimittajia jotka uskaltais pistää poliitikot kovan paikan eteen (tässä tilanteessa), eikä ainoastaan puheen tasolla 

Kuka uskaltaa ottaa esiin Olkiluoto kolmosen testin keväällä alle vuorokauden kuluttua siitä, kun Ruotsissa meni yksi ydinvoimala vikatilaan ja sen korjauksen kestosta ei ollut tietoa.

Ol3 olikin sitten useita vuorokausia myös pois pelistä testin vuoksi, minkä olisi voinut tehdä kun Ruotsin voimala taas pelittää.

Entä huippupakkasviikon samanaikaiset voimalaitosten käynnistymisonhelmat, taisi olla joku 8 voimalaa ongelmissa ja hinta saatiin 'vahingossa' yli kahden euron/kwh tasoon.

[Golimar]

Siinä on taas yksi tyhjäntoimittajien joukkio joka pitäisi irtisanoa.

X

Energiavirasto katsoo, että Vattenfall AB ja Vattenfall Oy ovat manipuloineet sähkön tukkumarkkinoita.

Rikkomukset tapahtuivat vuonna 2022. Vattenfall on useina ajankohtina ostanut markkinoilta vähemmän sähköä kuin se olisi tarvinnut tai tarjonnut markkinoille vähemmän sähköä kuin se olisi voinut tarjota.

Tämän vuoksi yhtiöiden katsotaan rikkoneen REMIT-asetuksen 5 artiklan kieltoa manipuloida markkinoita.

Energiavirasto päätti kuitenkin olla esittämättä yhtiöille seuraamusmaksua, koska Vattenfall Oy:n ja Vattenfall AB:n toiminnasta ei ole käynyt ilmi seikkoja, jotka osoittaisivat yhtiöiden toimineen tahallisesti tai huolimattomasti.

X

https://yle.fi/a/74-20077065?utm_medium=social&utm_source=copy-link-share

Ylijohtajan katsaus
Vastuullisuus on olennainen ja väistämätön osa Energiaviraston kaikkia tehtäviä. Kädenjälkemme yhteiskunnassa näkyy siinä, miten hyvin onnistumme käytännössä edistämään ja valvomaan ilmastotavoitteiden toteutumista ja energiamarkkinoiden toimintaa. Kun onnistumme tehtävissämme hyvin, vaikuttaa tämä suotuisasti Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiden saavuttamiseen, ja sitä kautta koko energia-alan ja suomalaisen yhteiskunnan kädenjälkeen.

Viraston johto on ollut mukana valitsemassa raportoitavia kestävän kehityksen tavoitteita ja on osallistunut myös raportoinnin valmisteluun sen kaikissa vaiheissa. Johto onkin sitoutunut vastuulliseen toimintatapaan ja tiedostaa hyvin viraston työn tärkeän merkityksen kestävän kehityksen kannalta toimiessaan ilmasto- ja energiapolitiikan toimeenpanijana Suomessa.

Uudistimme Energiaviraston strategian vuoden 2022 aikana avoimesti koko henkilöstöämme ja keskeisiä sidosryhmiämme osallistaen. Uudessa strategiassa korostuu keskeinen roolimme, kun luotsaamme Suomea energiamurroksessa kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Strategian onnistunut toteutus lisää entisestään positiivista kädenjälkeämme.

Tämä on toinen kerta, kun julkaisemme vastuullisuusraportin. Viime vuonna julkaisemamme ensimmäinen raportti sai hyvää palautetta varsinkin valtionhallinnon sisällä esimerkiksi käytännönläheisyydestään ja selkeydestään. Olemme jo kehittäneet raportointia saamiemme kokemusten ja osaamisemme karttuessa, ja tätä kehitystyötä jatkamme myös tulevina vuosina. Raportoimme omasta kädenjäljestämme sekä toiminnastamme. Valtiokonttori valmistelee valtionhallinnon hiilijalanjälkiarvion valtion palveluntuottajien kanssa, joten tässä raportissa ei käsitellä Energiaviraston hiilijalanjälkeä.

Simo Nurmi


Energiavirasto lyhyesti

Energiavirasto hoitaa energia- ja ilmastopolitiikan toimeenpanotehtäviä, joita ovat energiamarkkinoiden sekä ilmastotavoitteiden toteutumisen valvontaan ja edistämiseen liittyvät virastolle lainsäädännössä asetetut tehtävät. Energiaviraston vastuulle kuuluvat energiamarkkinoiden eli sähkön ja maakaasun tukku- ja vähittäismarkkinoiden sekä sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan valvonta ja edistäminen. Ilmastotavoitteiden osalta viraston vastuulle kuuluvat päästökaupan, uusiutuvan energian sekä energiatehokkuuden valvonta ja edistäminen. Energiavirastolle kuuluu myös muita energia- ja ilmastopolitiikan toimeenpanotehtäviä.

Energiaviraston henkilömäärä vuonna 2023 on hieman yli sata, ja virastolla on yksi toimipaikka Helsingissä. Viraston henkilöstö hoitaa virkatehtäviään joustavasti eri paikoissa yhdistäen sujuvasti läsnä- ja etätyötä, myös matkustamista kuuluu varsin paljon eräisiin tehtäviin.

Virasto on omien vastuualueidensa asiantuntijaorganisaatio, joka toimintansa edellyttämissä tukipalveluissa tukeutuu vahvasti valtion palvelukeskuksiin kuten Senaatti-konserniin toimitilapalveluissa ja Valtoriin tietotekniikkapalveluissa sekä Palkeisiin talous- ja henkilöstöhallinnon palveluissa.

Vastuullisuuden johtaminen ja vastuullisuustavoitteemme
Vastuullisuus kuuluu ylijohtajan katsauksessa kuvatulla tavalla olennaisena osana viraston kaikkiin tehtäviin. Vastuullisuusraportoinnin myötä tätä vastuullisuustyötä ja siinä onnistumista tehdään jatkossa näkyväksi. Samassa yhteydessä pohditaan myös vastuullisuuden tietoista käsittelyä viraston sisällä ja osana viraston johtamista.

Vastuullisuusraportointia ja vastuullisuuden kehittämistä hoitaa Energiavirastossa verkosto, jossa on mukana asiantuntijoita kaikista ryhmistä sekä viraston ylijohtaja. Vastuullisuusraportointia johtaa viraston talouspäällikkö. Vastuullistavoitteiden tunnistamiseen on osallistunut laaja joukkoa asiantuntijoita eri tehtäväalueilta.

Vastuullisuustavoitteemme
Energiavirasto on valinnut vastuullisuustavoitteikseen YK:n kestävän kehityksen päätavoitteista seuraavat viraston tehtäviin luontevasti liittyvät kolme tavoitetta:

Tavoite 7: Edullista ja puhdasta energiaa
Tavoite 9: Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja
Tavoite 13: Ilmastotekoja

https://energiavirasto.fi/vastuullisuus-energiavirastossa

[Cassa]

Vilungilla tehdään rahaa ja valvova viranomainen ei sääntörikkomukseen totea kuin, että ei ole nähtävissä, että olisi tahallista

Ihan turha viranomainen. Korruptiota ei täällä kuulemma ole, mutta tässä nyt taas esimerkki! Ois kiva tietää millasta "voitelua" on harjoitettu kirjanpidon ulkopuolella, että tämmöinen ratkaisu ylipäätään on kehdattu tehdä.

[Kallan]

Ylijohtajan katsaus

---

Energiavirasto on valinnut vastuullisuustavoitteikseen YK:n kestävän kehityksen päätavoitteista seuraavat viraston tehtäviin luontevasti liittyvät kolme tavoitetta:

Tavoite 7: Edullista ja puhdasta energiaa
Tavoite 9: Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja
Tavoite 13: Ilmastotekoja

https://energiavirasto.fi/vastuullisuus-energiavirastossa

"Tavoite 7: Edullista ja puhdasta energiaa". Ylijohtaja on huumorimiehiä.  Sähkölaskujen suuruus kertoo kyllä aivan jotain muuta, vaikka onkin hyvä diili alla. 

Koko "vastuullisuus" ja muu ideologinen hömpötys "kestävästä kehityksestä" takaa sen, että kaikki kallistuu ja homma muistuttaa yhä enemmän Neuvostoliittoa tehottomine ratkaisuineen, tehottomine toimintoineen ja umpi-idioottimaisine virallisine selityksineen. Ja jo nyt meillä on ihmisiä, joiden koko ura perustuu tälle "kestävä kehitys"-ideologialle, valheelle, joiden intresseissä on varmistaa että se vale saa jatkossakin rahoitusta. Näitä on siis myös yksityisellä sektorilla.

Tämä "kestävä kehitys" tulee johtamaan katastrofiin, kun täysin tietoisesti siirrytään toimivasta infrastruktuurista umpi-idioottimaisiin ratkaisuihin. Tulevat siantuntijatkin aivopestään yliopistossa uskomaan siihen ja mitään muuta vaihtoehtoa ei anneta eikä muun vaihtoehdon ajatteluun ei kannusteta. No discussion, period, kuten lontooksi sanottaisiin. Ei siinä, jos tämä olisi Pahkasika-lehdessä hauskana läppänä, mutta kun nämä aivopestyt siantuntijat sitten takaavat sen, että nämä hölmöilyt näkyvät sitten sähkölaskussa ja tuntuvasti.

Jos me haluttaisiin edullista energiaa, niin koko Caruna-sekoilu tulisi perua ja palauttaa järjestelyineen ja tuotantoineen sitä edeltävälle ajalle, kun Suomessa sähkö oli oikeasti vielä edullista. "Kestävä kehitys" -ideologia lentäisi siinä samalla roskikseen.

[Golimar]

Typeryset ovat myyntikiimassa ja koijarit nauravat.

-Myytiin energiayhtiö ja saatiin tilalle gibrileitä! Profit!

X

Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus suomalaisia energiayhtiöitä kohtaan kasvaa.

Maaliskuun alussa Mikkelin kaupunki solmi kaupat, jossa se myi osan omistamastaan Etelä-Savon Energiasta. Kaupungin bisneskumppaniksi tuli eurooppalainen sijoitusjätti Abrdn Plc.

Mikkeli sai kaupassa kaikkineen reilut 180 miljoonaa euroa, Abrdn puolestaan 49 prosentin siivun sähkön ja kaukolämmön tuotannosta sekä niiden jakelusta.

Myös Pori harkitsee energiayhtiön vähemmistöosuuden myyntiä, eikä ulkomaisiakaan ostajia suljeta pois. Lahdessa samanlainen suunnitelma kaatui poliittiseen vastustukseen ainakin toistaiseksi.

Abrdn on jo ennestään haalinut osuuksia suomalaisista energiayhtiöistä. Vuosikymmenen vaihteessa se osti 49 prosenttia Riihimäen kaukolämmöstä ja peräti 66 prosenttia Outokummun Energiasta. Lisäksi Abrdn omistaa Loimuan yhdessä kahden muun pääomasijoittajan kanssa. Loimua tuottaa kaukolämpöä muun muassa Hämeenlinnassa, Heinolassa ja Jyväskylässä.

Yle pyysi Abrdn:ltä listausta sen omistuksista Suomessa, mutta yhtiö vastasi, ettei voi tällä kertaa auttaa.

Abrdn ei ole ainoa peluri kentällä, jossa sijoituksen riskit ovat asiantuntijoiden mukaan pienet ja tuotto vakaata.

Abrdn:n lisäksi eurooppalaisen sijoitusjätti Ardianin omistama Nevel on ostanut paljon suomalaista energiateollisuutta. Yhtiö toimii 15 paikkakunnalla kaukolämmön tuotannossa. Aiemmin Nevelin omisti valtio-omisteinen Vapo (nyk. Neova).

X

Yksittäisissä voimalaitoksissa ulkomaisen rahan osuus on suurempi. Verkkoyhtiöistä suurimmat, Elenia ja Caruna, ovat ulkomaisessa omistuksessa.

– Täsmällistä tietoa omistuksista ei ole ihan jo siksi, että joukossa on pörssiyhtiöitä, joiden omistus vaihtelee nopeastikin

X

Euroopan unionin alueelta tulevat sijoitukset katsotaan sisämarkkinoiksi, eikä niitä saa syrjiä.

X

Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö voi puuttua yrityskauppoihin yritysostolain puitteissa. Se koskee esimerkiksi puolustusteollisuutta.

Energiayhtiöiden kohdalla ministeriö voi puuttua kauppoihin, jos esimerkiksi huoltovarmuuden katsotaan vaarantuvan. Toistaiseksi niin ei ole tehty. Lakia tiukennettiin vuonna 2022 Venäjän hyökkäyssodan alettua.

Suojelupoliisi (supo) pyrkii ylläpitämään tilannekuvaa siitä, mitkä tahot suomalaista kriittistä infrastruktuuria omistavat.

Supo voi antaa ministeriölle yritysostoihin liittyviä lausuntoja kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.

– Katsomme kauppoja siitä näkökulmasta, voiko omistus kriittisen infran kohteeseen tarjota autoritaarisesta valtiosta tulevalle taholle pääsyn Suomen huoltovarmuutta ja varautumista koskeviin tietoihin, selittää supon erikoistutkija Lotta Hakala.

Riski liittyy Hakalan mukaan siihen, että autoritaaristen valtioiden lait voivat velvoittaa organisaation luovuttamaan Suomen huoltovarmuutta koskevaa tietoa maan viranomaisille.

Hakala ottaa esimerkiksi Kiinan tiedustelulainsäädännön.

– Se antaa maan viranomaisille laajat pääsy- ja haltuunotto-oikeudet organisaatioiden tietoihin.

X

https://yle.fi/a/74-20083538

[Jaska Pankkaaja]

Pikkurahalla toimiva Hölömölä; kymppitonnilla kääntyy jo ministeristasokin myyntipositioon luonnollisten monopolienkin kohdalla. Monopolien joita yksikään isänmaallinen hallinto ei myy missään.

[Totti]

Typeryset ovat myyntikiimassa ja koijarit nauravat.

-Myytiin energiayhtiö ja saatiin tilalle gibrileitä! Profit!

X

Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus suomalaisia energiayhtiöitä kohtaan kasvaa.

Maaliskuun alussa Mikkelin kaupunki solmi kaupat, jossa se myi osan omistamastaan Etelä-Savon Energiasta. Kaupungin bisneskumppaniksi tuli eurooppalainen sijoitusjätti Abrdn Plc.

Mikkeli sai kaupassa kaikkineen reilut 180 miljoonaa euroa, Abrdn puolestaan 49 prosentin siivun sähkön ja kaukolämmön tuotannosta sekä niiden jakelusta.

...

Suojelupoliisi (supo) pyrkii ylläpitämään tilannekuvaa siitä, mitkä tahot suomalaista kriittistä infrastruktuuria omistavat.

...

Riski liittyy Hakalan mukaan siihen, että autoritaaristen valtioiden lait voivat velvoittaa organisaation luovuttamaan Suomen huoltovarmuutta koskevaa tietoa maan viranomaisille.

Energialaitoksia ostetaan koska ne ovat paikallisia monopoleja, jotka voivat veloittaa lähes mitä hintoja tahansa. Etenkin kun monella paikkakunnalla on esim. kaukolämmön pakkoliittyminen voimassa niin mikään ei voi estää rahatulvaa. Leimallista on, ettei kukaan halua ostaa kannattamattomia tuulivoimaloita vaan isketään nimenomaan sellaiseen energiatuotantoon, joka on vakiintunut ja rakenteellisesti tuottavaa.

Supon huoli "turvallisuudesta" on sivuseikka. Ei kukaan ole kantamassa voimaloita mukaansa minnekään tai sulkemassa kannattavaa bisnestä. Tuntuu siltä, että Supon "huoli" on lähinnä tapa viestittää, että viranomaiset olisivat mukamas tekemässä jotain paskoille energiakaupoille.

Voimaloiden myyminen on jatkumoa Caruna-kaupoille, jossa liputetaan välttämätöntä infraa ulos kansainvälisille sijoittajille. Ei kannata ihmetellä jos maa köyhtyy kun kaikki rahat valuvat ulkomaalaisten sijoittajien taskuun.

[Nikolas]

Näyttää siltä etä Saksassa ydinvoiman alasajoa edelsi melkoinen jekutus.

They should remain secret forever and never see the light of day: Secret files from Robert Habeck's ministry now show how systematic deception was carried out in two green-led ministries in order to prevent the continued operation of nuclear power plants. Sometimes the assessment of the ministry's own experts was intentionally reversed in order to deliberately misinform the public.

https://www.postdiscus.com/2024/04/the-secret-habeck-files-how-german.html

[Nikolas]

Mielestäni koko tämä sotku on Euroopan laajuinen soppa. Jäljet johtavat sylttytehtaalle nimeltä Energiewende ja yhteen ns. paskaan maahan ja ennen kaikkea vihreään puolueeseen. Jonka jäljet taas osoittavat vähintään epäsuorasti Neuvostoliittoon, Stasiin ja kommunisteihin. Eikä "itä nukkunut" silloin, kun Saksa päätti ajaa ydinvoimalansa alas.

"Siitähän on aina seurannut hyvää, kun Venäjä ja Saksa löytävät yhteisen sävelen" totesi Halla-aho aikoinaan ja koirahan älähti heti kun kalikka kalahti. Heinäluoma meni punaisemmaksi kuin aatteen väri vappuna Valkeakoskella.

Kaasuputkilipponen rahasti reilusti sillä, että Eurooppa rakensi itselleen energia-ansaa Itämerelle. Pöö, tässä ei ole mitään pelättävää.

Nämä ovat pitkäkestoisia juttuja, eivät unohdu.

Kokorich sanoo häpeävänsä venäläisten puolesta, mutta syyttää Putinin noususta länttä, myös Suomea.

– Kun alkoi olla selvää, että Putin lakkauttaa ihmisoikeudet, te länsimaalaiset, te suomalaiset, nuolitte hänen rahaansa. Te otitte vastaan [Putinia lähellä olevan liikemiehen Gennadi] Timtšenkon ja muut. Te olette syyllisiä Putiniin enemmän kuin venäläiset!

Lähde: https://yle.fi/a/74-20085911

En saata moittia häntä hänen tuomitsevista sanoistaan.

[repo]

[Uutisselaimen otsikko: Datakeskukset: Näin paljon niitä on Suomessa]

Kallis huuma

Asiantuntijat arvioivat, että kansalaiset joutuvat kärsimään Suomen valitsemasta linjasta.

Suomen on vallannut data­keskus­huuma, jonka mittakaavaa on vaikea hahmottaa.

Vain parin viikon sisällä tammi-helmikuussa uusista datakeskuksista kertoivat ainakin Kokemäki, Kajaani, Pori ja Pieksämäki.

Kilkettä ja kolketta kuuluu työmailla nyt niin Mäntsälässä, Kouvolassa kuin Kemissä. Teknologiajätti Microsoft puolestaan rakentaa parhaillaan isoja datakeskuksiaan Espooseen, Kirkkonummelle ja Vihtiin.

Toinen jätti Google laajentaa Haminan datakeskustaan jälleen uudella hallilla. Viime vuoden lopulla se kertoi myös aikeistaan rakentaa palvelin­keskuksensa Kajaaniin ja Muhokselle, mitä varten se on ostanut maata noin 2 100 hehtaaria eli liki 3 000 jalkapallokentän verran.

Miljardi-investointeja hehkutetaan Suomen teollisuus­historian suurimmiksi.

Juhlapuheissa datakeskusten tuomien työpaikkojen ja verotulojen maalaillaan pelastavan pitkään ahdingossa kyntäneen Suomen. Poliitikkojen puheista saa käsityksen, että on lottovoitto kätilöidä datakeskus Suomeen.

Mikä on totuus?
...

Ilta-Sanomat, 2.3.2025

Koko pitkä juttu linkistä. Tiivistettynä viesti on se, että datakeskukset eivät ole Suomen kansantaloudelle juuri mikään tulolähde suhteessa datakeskusten vaatimaan sähköenergian määrään. Jälkimmäisestä kun ollaan hieman kinthaalla, kiitos reilun parivuosikymmentä harjoitetun energiapolitiikan. Niin nyt sitten Suomeen saadaan ylistettyjä ulkomaisia investointeja. Investoinnit kuitenkin syövät epävarman tuulienergian tuotannon silloin kun sitä on saatavilla ja muulloin olisi nostamassa muutenkin kalliin sähköenergian hintaa.

Artikkelin asiantuntijat ovat:

– En kutsuisi datakeskuksia Suomen kannalta lottovoitoiksi, Aalto-yliopiston tieto­verkko­tekniikan professori Jukka Manner sanoo.

Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund arveli hiljattain IS:lle, että Suomi on tekemässä kalliin virheen haalimalla teollisuutta, joka ei juuri tuota lisäarvoa.

Jopa teknologiateollisuuden uusi puheenjohtaja Ville Voipio liittyi arvostelijoiden joukkoon luonnehtimalla Helsingin Sanomissa datakeskuksia "banaani­tasavalta­hommaksi".

Samaa sanoo Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho, Luontopaneelin puheenjohtaja.

– Eli tämä on suoraan sanottuna viherpesua.

Ongelmat myönnetään myös alan sisällä.

Suomen datakeskusyhdistyksen puheenjohtajan Veijo Terhon mukaan "kuvio pitää saada kuntoon".