Energian hintakriisi

[Pkymppi]

 
  Tilanteessa jossa sähkön tukkuhinnan nousu johtuu pelkästään  kilpailutilanteesta, ei niinkään tuotantokustannuksista, joku tienaa tyhjästä.
  Hän, kenen etu on tienata tyhjästä, mitä ilmeisemmin haluaa rakentaa sellaista tilannetta jossa tienaa enemmän tyhjästä.

[kartiokulmio]

  Tilanteessa jossa sähkön tukkuhinnan nousu johtuu pelkästään  kilpailutilanteesta, ei niinkään tuotantokustannuksista, joku tienaa tyhjästä.
  Hän, kenen etu on tienata tyhjästä, mitä ilmeisemmin haluaa rakentaa sellaista tilannetta jossa tienaa enemmän tyhjästä.

Nythän tilanne on se että tuotantokapasiteettia on ajettu alas, Suomessa hiilivoimaloita ja muualla muuta.

[Pkymppi]

  Tilanteessa jossa sähkön tukkuhinnan nousu johtuu pelkästään  kilpailutilanteesta, ei niinkään tuotantokustannuksista, joku tienaa tyhjästä.
  Hän, kenen etu on tienata tyhjästä, mitä ilmeisemmin haluaa rakentaa sellaista tilannetta jossa tienaa enemmän tyhjästä.

Nythän tilanne on se että tuotantokapasiteettia on ajettu alas, Suomessa hiilivoimaloita ja muualla muuta.

  Niin. Millä muulla menetelmällä saadaan tuotteesta pula ja hinta ylös kuin vähentämällä tuotantoa?
  Vesivoimalan ja tuulivoimalan omistaja on matkalla pankkiin kun kilpailijan hiilivoimala suljettiin "ympäristösyistä".

[Mikke70]

Toivottavasti tulee tulipalopakkaset > bensan ja sähkön hinta vielä tuplaantuu > hallituskriisi > ennenaikaiset ek-vaalit > päästäisiin äänestyskopin kautta eroon Vihreistä ja vihreästä siirtymästä.

Sen jälkeen voitaisiin ottaa taas järki käteen.

Märkä unesi vain valitettavasti pysähtyy tuohon " bensan ja sähkön hinta vielä tuplaantuu" kohtaan

[artti]

Ymmärtääkseni taloyhtiöllä ei ole tarvetta rajoittaa sähköä ja lämmitystä siksi, että sehän on asukas, joka maksaa ne laskut

Ja näinä päivinä kävi niin, että poliittisilla ratkaisuilla aiheutettu sähkön hinnan nousu nosti maahanmuuttokriittiset valtaan

Vihreiden ideologinen ulina, jota perinteiset valtapuolueet ja tiedotusvälineet kopioi, muodostaa rasittavan kakofonian, joka raivokkaasti painostaa ihmisiä äänestämään maahanmuuttokriittisiä siksi, että maahanmuuttokriittiset ovat rauhallisempi vaihtoehto rasittaville ulisijoille

[Jaska Pankkaaja]

Toivottavasti tulee tulipalopakkaset > bensan ja sähkön hinta vielä tuplaantuu > hallituskriisi > ennenaikaiset ek-vaalit > päästäisiin äänestyskopin kautta eroon Vihreistä ja vihreästä siirtymästä.

Sen jälkeen voitaisiin ottaa taas järki käteen.

Märkä unesi vain valitettavasti pysähtyy tuohon " bensan ja sähkön hinta vielä tuplaantuu" kohtaan

No sähkön hinta on noussut n. 5c/kWh luokasta pörssisähkön jopa yli euroon. Kunhan hinta jossain määrin vakioituu esim. 50 c/kWh niin paineet puliveivata kiinteätkin sopparit jossain määrin markkinahintaisiksi kasvavat valtaviksi = "yhteiskuntavastuuta" on jaossa poliitikoille "oikealta" "vasemmalle" ennen näkemättömästi. Eli hinnan tuplaantuminen on pieni silakka ja jo tapahtunutkin.

Bensan hinta voi hyvinkin olla ensi vuonna luokkaa 2,5€/l joten vaalikauden aikana se on tuplaantunut.

No kepussa on jäljellä enää kovaksi tampattu pohja: kk palkkaiset äänestäjät ja seniilit, "vihreillä" taas sama juttu: 2000 luvun stalinistien
linja pitää vielä leipäjonossakin, SDPee ehkä vähän kyykkää  kun äänestelijöitä kuolee "coronaan" mutta mahtipuolueena säilyy vielä pitkään, RKP pitää kannattajansa ikuisesti kun äärivasemmistoliittokin.

Yllä olevalla vain alleviivaan sitä että nykyinen hallitus säilyttää kovan kannatuksensa eikä ole kaatumassa mihinkään kuten mun some yrittää todistaa joka kerta kun sitä kurkkaan

[Tavan]

Miten se vaikuttaa Suomen poliittiseen tilanteeseen, jos sähkön hinta esimerkiksi kymmenkertaistuu pysyväluonteistesti, ja samaan aikaan polttoaineen hinta esimerkiksi kaksinkertaistuu?

[RP]

Lyhyesti ns. perinteisen vasemmiston (siis sellaisen, jolle työ ja tuotanto Suomessa on tärkeää) kanta sähkömarkkinan valtatrendiin:

Esimerkiksi Raahen terästehtaan tarvitsema vetymäärä lisäisi SSAB:n vuotuista sähkönkulutusta kymmenellä terawattitunnilla (TWh). Se vastaa aika lailla täsmälleen Fennovoiman ydinvoimalaitoksen vuosituotantoa. Suomen sähkön vuosittainen kokonaiskulutus on nyt 85 TWh.
(..)
Toissa viikolla Kemianteollisuus ry ilmoitti, että sen yritysten vuotuisen sähkönkulutuksen ennakoidaan kasvavan seuraavan 25 vuoden aikana noin 20 terawattitunnilla.
(..)
Kun yhtälöön lisätään liikenteen sähköistyminen, lämmityksen sähköistyminen (lämpöpumput) sekä ICT-alan nopeasti kasvava sähkönkulutus, on täysin mahdollista, että Suomen vuotuinen sähkönkulutus kasvaa nykyisestä 85 TWh:sta jopa 150 TWh:n tasolle seuraavien 20–30 vuoden aikana. Kulutus kasvaa samalla, kun tuotannosta poistuu ikääntyviä laitoksia.

Lisäksi Suomi on jo nyt riippuvainen sähkön tuonnista (Suomen oma tuotanto on noin 65 TWh) ja olisi toimitusvarmuussyistä parempi pienentää tuonnin osuutta. Suomeen on siis rakennettava uutta sähköntuotantoa arviolta 10 ydinvoimalaitoksen verran seuraavan 25 vuoden aikana, jos olemme tosissamme ilmastonmuutoksen torjumisen suhteen.

(Tämä oli helmikuussa 2020. Ei tule mieleen kehitystä, joka olisi vähentänyt CO2-vapaan sähkön tarvetta, jos halutaan päästä sekä päästötavoitteisiin, ja että Suomessa ei ole kovin kylmää ja köyhää)
https://www.sak.fi/ajankohtaista/blogi/ilmastonmuutoksen-torjunta-vaatii-valtavasti-lisaa-sahkontuotantoa-mista-suomeen-lisakapasiteettia

[Pallopääkissa]

Miten hyvin on teknisesti mahdollista tehdä itse sähköä biokaasulla? Jos maalaisella on vaikka lehmän, sian tai hevosen paskaa, tai vaikka omat paskat, voiko siitä saada kaasua? Polttamalla noista saisi sähköä mutta saako niistä kaasua?

[Tabula Rasa]

Miten hyvin on teknisesti mahdollista tehdä itse sähköä biokaasulla? Jos maalaisella on vaikka lehmän, sian tai hevosen paskaa, tai vaikka omat paskat, voiko siitä saada kaasua? Polttamalla noista saisi sähköä mutta saako niistä kaasua?

Kaasukäyttöisiä generaattoreita on olemassa ja kaiketi bensagenujakin saa modattua toimimaan kaasulla. Ongelma on kaasun puhdistus ja paineistus. Periaatteessa yksinkertaisimmillaan sopivassa lämpötilassa mätänevä komposti/ulostejäte tms jossa hajottajat tuottavat biomassasta kaasua. Se pitäisi tapahtua kaasutiiviisti suljetussa astiassa jotta tuotettu kaasu ei karkaa taivaan tuuliin. Jolloin se astia ensimmäinen iso kysymys. Paineastiat ovat aina pommiriskejä. Sitten sen tavaran syöttö. Yksinkertaisimmillaan tyhjennetään kerralla lietelantala tms ko astiaan. Jos jatkuva syöttö, sen syötön pitäisi tehdä se niin ettei kaasua karkaa ja happea tai muuta kaasua tule sotkemaan polttoaineen tuotantoa. Sitten se puhdistus. En teknisesti ole ottanut selvää, mutta periaatteessa pitäisi jotenkin poistaa muut kuin polttoainekaasu, tyypillisesti metaani. Hiilidioksidi heikentää palamistulosta ja perinteinen 1800 luvun lopun town gas - kaupunkikaasu oli hapen ja metaanin seosta joka on varsin räjähdysherkkää. Pelkän polttoaineen ollessa tavoite. Miten tuo tehdään teollisesti on jäänyt selvittämättä.

Seuraavaan vaiheeseen eli paineistukseen tuo hapen poisto olisi ehdottoman tärkeää. Koska puristettaessa lisätään entropiaa siihen räjähdyksen vaatimaan märään asti helposti ihan vain paineen lisäyksen vuoksi. Millä tavalla tuo tulisi tehdä olisi ottaa huomioon ettei mikään osa tuota kipinää tai kitkalämpöä tms mikä voisi aiheuttaa kukkumisen. Itse käyttäisin korkeaa säiliötä 11m(metriä vesipatsasta eli bar) olisi normaalin nestekaasupullon käyttöpaine. Eli pullo täyteen 1-2bar paineessa olevaa puhdistettua kaasua ja pohjasta aletaan täyttää vedellä jonka paine on oltava enemmän kuin tuo 11bar. Tuon voisi myös tehdä vaiheittain ettei lämpö aiheuta ongelmia, tyyliin tusina metrin pulloa jossa jokainen nostaa barin verran painetta. Mutta paljonko energiaa vaatisi puhdistus, ja etenkin pumppuaminen. Voi olla melko energiatehotonta. Lisäksi vaaditaan isoja astioita että kaasumäärät olisivat mitään muuta kuin kuriositeetti mikä tulee paineastioina kalliiksi, teki ne sitten mistä vain.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Osaako kukaan sanoa että miksi tuo SSAB:n teräs pitää tyehdä vedyllä? Eikö puuhiili kävisi paremmin. esim. jätemateriaalista tuotettuna.

[RP]

Osaako kukaan sanoa että miksi tuo SSAB:n teräs pitää tyehdä vedyllä? Eikö puuhiili kävisi paremmin. esim. jätemateriaalista tuotettuna.

Onhan sitä jopa kokeiltu, ja lähtökohtaisesti se olisi helpompaa, mutta volyymit ovat ongelmia. Siinä missä vetypelkistys vaatisi suunilleen sen nimikkoydinvoimalan ei biohiililähteeksikään riittäisi sahanpurut, risut ja männynkävyt.

Tehdas ei aio tehdä lisätestejä biohiilen saatavuuden vuoksi. Toista testiä varten biohiiltä valmistettiin kolmen kuukauden ajan, ja biohiilen jatkuva käyttö vain 10 prosentin osuudella vaatisi noin 35 000 tonnin biohiilen vuosituotantoa. Suomesta on vaikea löytää määrän toimittajaa.

https://www.ostologistiikka.fi/kategoriat/teknologia/ssab-testasi-biohiilta-terastuotannossa

[Dangr]

Miten hyvin on teknisesti mahdollista tehdä itse sähköä biokaasulla? Jos maalaisella on vaikka lehmän, sian tai hevosen paskaa, tai vaikka omat paskat, voiko siitä saada kaasua? Polttamalla noista saisi sähköä mutta saako niistä kaasua?

Kaasukäyttöisiä generaattoreita on olemassa ja kaiketi bensagenujakin saa modattua toimimaan kaasulla. Ongelma on kaasun puhdistus ja paineistus. Periaatteessa yksinkertaisimmillaan sopivassa lämpötilassa mätänevä komposti/ulostejäte tms jossa hajottajat tuottavat biomassasta kaasua. Se pitäisi tapahtua kaasutiiviisti suljetussa astiassa jotta tuotettu kaasu ei karkaa taivaan tuuliin. Jolloin se astia ensimmäinen iso kysymys. Paineastiat ovat aina pommiriskejä. Sitten sen tavaran syöttö. Yksinkertaisimmillaan tyhjennetään kerralla lietelantala tms ko astiaan. Jos jatkuva syöttö, sen syötön pitäisi tehdä se niin ettei kaasua karkaa ja happea tai muuta kaasua tule sotkemaan polttoaineen tuotantoa. Sitten se puhdistus. En teknisesti ole ottanut selvää, mutta periaatteessa pitäisi jotenkin poistaa muut kuin polttoainekaasu, tyypillisesti metaani. Hiilidioksidi heikentää palamistulosta ja perinteinen 1800 luvun lopun town gas - kaupunkikaasu oli hapen ja metaanin seosta joka on varsin räjähdysherkkää. Pelkän polttoaineen ollessa tavoite. Miten tuo tehdään teollisesti on jäänyt selvittämättä.

Seuraavaan vaiheeseen eli paineistukseen tuo hapen poisto olisi ehdottoman tärkeää. Koska puristettaessa lisätään entropiaa siihen räjähdyksen vaatimaan märään asti helposti ihan vain paineen lisäyksen vuoksi. Millä tavalla tuo tulisi tehdä olisi ottaa huomioon ettei mikään osa tuota kipinää tai kitkalämpöä tms mikä voisi aiheuttaa kukkumisen. Itse käyttäisin korkeaa säiliötä 11m(metriä vesipatsasta eli bar) olisi normaalin nestekaasupullon käyttöpaine. Eli pullo täyteen 1-2bar paineessa olevaa puhdistettua kaasua ja pohjasta aletaan täyttää vedellä jonka paine on oltava enemmän kuin tuo 11bar. Tuon voisi myös tehdä vaiheittain ettei lämpö aiheuta ongelmia, tyyliin tusina metrin pulloa jossa jokainen nostaa barin verran painetta. Mutta paljonko energiaa vaatisi puhdistus, ja etenkin pumppuaminen. Voi olla melko energiatehotonta. Lisäksi vaaditaan isoja astioita että kaasumäärät olisivat mitään muuta kuin kuriositeetti mikä tulee paineastioina kalliiksi, teki ne sitten mistä vain.

Intiassa noita käytetään kotitalouksissa ilmeisen paljon.

https://www.researchgate.net/figure/Floating-cover-Indian-type-digester-adopted-from-Gunnerson-and-Stuckey-66_fig3_274028972

https://www.myclimate.org/information/carbon-offset-projects/detail-carbon-offset-projects/india-biogas-7168/

Noista sitten vaan skaalaamaan isommiksi, paremmilla raaka-aineilla ja välineillä. Painetta ei paljoa tarvita, iso kaasukello tai jonkunlainen rakko toimii(googlaa "Gas bell" ja "methane bladder").

Generaattoriin sopivan kaasukaasuttimen saa muutamalla kympillä-satasella riippuen ostaako aliexpressistä vai amazonista.

Arvailua: tuskin tuonne happea paljoa tulee ja hiilidioksidin saa imeytettyä paineessa veteen?

Jääkaapin pumpulla voi pumppailla:
https://www.youtube.com/watch?v=R89d239-zhg&ab_channel=ThomasH.Culhane

Mutta täydellistä ei kannata yrittää tehdä, hyvä riittää.

[Jaska Pankkaaja]

^Tanskassa tuotettiin sähköä isoissa sikaloissa sianpaskametaanilla jo 1980 - luvulla. Täysin toimiva tekniikka ja hukkalämmönkin voi hyödyntää esim. kuuman veden tuontannossa.

[zupi]

[tweet]1469712298692464646[/tweet]

[Tabula Rasa]

Arvailua: tuskin tuonne happea paljoa tulee ja hiilidioksidin saa imeytettyä paineessa veteen?

Hapen ongelma on sen käymisastian avaaminen. Sinne tulee ilmaa niin monta kuutiota kuin sen tilavuus on. Toki sen voi poistaa(en nyt ole varma onko biokaasu ilma kevyempää vai raskaampaa, mutta ylä tai alapäähän venttiili ja tapa tarkistaa onko ilmaa/kaasua). Ongelma on että menetetään samalla kaasua. Hiilidioksidi kyllä sitoutuu veteen, mutta kohtuullisen kovassa paineessa. Oma sodastreampullo on 250bar lähtöpaineilla ja siellä 10bar tienoilla mikä tankkaustasoksi meinattu ei se loppupullo enää hiilihapota vaikka siellä on litratolkulla kaasua vielä.

Yksi minkä unohdin on on kaasun kuivaaminen(vesihöyryn aiheuttaman kondenssiongelmien vuoksi). Se tosin varsin yksinkertainen laittaa paineistuksen jälkeen kolonni täyteen jotain vettä tehokkaasti absorvoivaa ainetta mikä imee kosteuden täysin+tarkkailuikkuna tms keino todeta kun kuivausaine tarvitsee kuivata. Molecular sieves(en nyt tiedä käännöstä tähän hätään) on kotikomistien keino kuivata tarvittavia kemikaaleja ja vaihtoehtoja on muitakin, esim kissanhiekan kosteutta imevät osat. Tuollaista voi käyttää loputtomiin kun vain uunittaa kastuneet kuivausaineet välillä rutikuiviksi.

[Totti]

Miten hyvin on teknisesti mahdollista tehdä itse sähköä biokaasulla? Jos maalaisella on vaikka lehmän, sian tai hevosen paskaa, tai vaikka omat paskat, voiko siitä saada kaasua? Polttamalla noista saisi sähköä mutta saako niistä kaasua?

Teknologia tällaiselle on vanha ja tunnettu ja muutama onkin ketjussa jo selittänyt oman visionsa. Netistä löytyy hakemalla erinäisiä ratkaisuja (kuten tämä https://extension.psu.edu/biogas-from-manure), joista voi rakentaa omansa. Ennen kun siihen ryhtyy kannattaa kuitenkin ottaa selvää kuinka paljon energia pystyisi tuottamaan.   

Kilosta lantaa (omasi tai lehmäsi) saa päivässä vajaa 200 litraa biokaasua tyypillisellä bioreaktorilla, josta noin 60% eli 120 litraa on varinaista poltettavaa metaania. Energiamäärä on silloin noin 4 MJ / kg lantaa eli noin 1 kWh / kg lantaa. Jos kaasun energian konvertoi sähköksi vaikkapa jollain polttomoottoerilla jäljelle jää noin 0,2-0,3 kWh sähköenergiaa / kg lantaa (parhaimmassa tapauksessa). Tällä energiamäärällä pyörität tyypillistä hiustenkuivaajaa 30 minuuttia tai pöynimuria 10 minuuttia. Jos siis meinaat omalla tai perheesi jätöksillä sähköistää talosi, teillä on kohtalainen syömisurakka edessänne.

Realiteetti biokaasun kanssa on se, että se ei ole kannattaavaa pienessä skaalassa eli lantaa pitää siis olla paljon ja lähellä jottei sitä tarvitsisi kuljettaa. Koska bioreaktorin lisäksi pitäisi toimia vähintän 35 asteen lämpötilassa, kylmissä maissa syntyy ongelma talven osalta. Reaktori toki lämmittää itsensä kunhan sen saa käyntiin, mutta ei kuinka paljon tahansa, joloin pakkastalvina se joudutaan lämmittämään esim. sähköllä.

Biokaasua on rakennettu ympäri maailmaa tuhansia kaupallisen tason laitoksia, mutta niiden merkitys energiatalouteen on varsin pieni juuri edellä mainittujen ongelmien takia. Ne ovat käytännössä paikallisia ratkaisuja, jotka toimivat parhaiten esim. suurnavettojen yhteydessä, jossa niiden tuottama energia myös käytetään paikallisesti.

Vihreiden ja kepun kuvitelmat biokaasutaloudesta ovat siis silkkaa fantasiaa. Se edellyttäisi jättimäisiä tukia, massiivista biomassalogistiikkaa ja metsien parturointia tarpeellisen biomassamäärän saamiseksi.

[Pallopääkissa]

Paskan hyödyntämisestä sähkön teossa, saako enemmän sähköä sillä että polttaa paskan semmoisenaan, vai pitäisikö siitä tehdä kaasua, ja sitten sillä kaasulla tehdä sähköä? Pitääkö paska kompostoida ennen polttoa tai muuttamista kaasksi, vai onko kompostointi vain jos aikoo laittaa sen multaan? Tietääkö anyone?

[Tabula Rasa]

Paskan hyödyntämisestä sähkön teossa, saako enemmän sähköä sillä että polttaa paskan semmoisenaan, vai pitäisikö siitä tehdä kaasua, ja sitten sillä kaasulla tehdä sähköä? Pitääkö paska kompostoida ennen polttoa tai muuttamista kaasksi, vai onko kompostointi vain jos aikoo laittaa sen multaan? Tietääkö anyone?

Yleensäottaen jokainen energiamuotokonversio eli paskasta kaasua-kaasusta sähköä jne ottaa oman verta energiaa, jolloin näiden ketjuttaminen tekee siitä kannattamattomampaa. Mikäli paskapolttoon on laitos olemassa, niin sen voinee polttaa sellaisenaan. Ongelma tuoreessa paskassa vain vesipitoisuus joka heikentää palotapahtuman hyötysuhdetta/tehokkuutta(poikkeuksena niin kuumana polttava että hajottaa veden vedyksi ja hapeksi) jolloin paimentolaiset ovat jo ennen chingis kaanin aikaa polttaneet kuivia papanoita harvapuisilla aavikkoalueilla.

Ilmapeti olisi tehokkain polttotapa, mutta siinä oletus että energiantarve on pääosin lämpöä. Muutoin ilman kompressorilla palotapahtumaan pumppaamisella ei ole mitään mieltä sähkön valmistamiseksi. Eli riippuu ihan mitä energialla aiot tehdä.

[Pallopääkissa]

Paskan hyödyntämisestä sähkön teossa, saako enemmän sähköä sillä että polttaa paskan semmoisenaan, vai pitäisikö siitä tehdä kaasua, ja sitten sillä kaasulla tehdä sähköä? Pitääkö paska kompostoida ennen polttoa tai muuttamista kaasksi, vai onko kompostointi vain jos aikoo laittaa sen multaan? Tietääkö anyone?

Yleensäottaen jokainen energiamuotokonversio eli paskasta kaasua-kaasusta sähköä jne ottaa oman verta energiaa, jolloin näiden ketjuttaminen tekee siitä kannattamattomampaa. Mikäli paskapolttoon on laitos olemassa, niin sen voinee polttaa sellaisenaan. Ongelma tuoreessa paskassa vain vesipitoisuus joka heikentää palotapahtuman hyötysuhdetta/tehokkuutta(poikkeuksena niin kuumana polttava että hajottaa veden vedyksi ja hapeksi) jolloin paimentolaiset ovat jo ennen chingis kaanin aikaa polttaneet kuivia papanoita harvapuisilla aavikkoalueilla.

Ilmapeti olisi tehokkain polttotapa, mutta siinä oletus että energiantarve on pääosin lämpöä. Muutoin ilman kompressorilla palotapahtumaan pumppaamisella ei ole mitään mieltä sähkön valmistamiseksi. Eli riippuu ihan mitä energialla aiot tehdä.

En ajatellutkaan tuoreen paskan polttoa vaan ensin paska kuivaksi ja sitten polttoon. Intiassa on iät ajat poltettu kuivaa lehmän paskaa.

[JoKaGO]

En ajatellutkaan tuoreen paskan polttoa vaan ensin paska kuivaksi ja sitten polttoon. Intiassa on iät ajat poltettu kuivaa lehmän paskaa.

Tuo tapa on tuhlausta. Viisaampaa on kaasuttaa paskasta palavat kaasut ulos ja polttaa se kaasu. Hallittavampi ja hyötysuhteeltaan parempi tapa. Häkäpönttö on yksi tuollainen sovellus.

[Pallopääkissa]

En ajatellutkaan tuoreen paskan polttoa vaan ensin paska kuivaksi ja sitten polttoon. Intiassa on iät ajat poltettu kuivaa lehmän paskaa.

Tuo tapa on tuhlausta. Viisaampaa on kaasuttaa paskasta palavat kaasut ulos ja polttaa se kaasu. Hallittavampi ja hyötysuhteeltaan parempi tapa. Häkäpönttö on yksi tuollainen sovellus.

Pitääkö paskan kaasutus tehdä silloin kun paska on tuore vai pitääkö ensin kuivata?

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

En ajatellutkaan tuoreen paskan polttoa vaan ensin paska kuivaksi ja sitten polttoon. Intiassa on iät ajat poltettu kuivaa lehmän paskaa.

Tuo tapa on tuhlausta. Viisaampaa on kaasuttaa paskasta palavat kaasut ulos ja polttaa se kaasu. Hallittavampi ja hyötysuhteeltaan parempi tapa. Häkäpönttö on yksi tuollainen sovellus.

Yksi tapa voisi olla paskan sotkeminen polttoturpeeseen ja sitten polttaa.

[Totti]

Paskan hyödyntämisestä sähkön teossa, saako enemmän sähköä sillä että polttaa paskan semmoisenaan, vai pitäisikö siitä tehdä kaasua, ja sitten sillä kaasulla tehdä sähköä?

Lantaa ei voi suoraan polttaa liian märkänä vaan pitää kuivattaa ensin.

Perinteisesti poltettava lanta on lehmistä peräisin koska se sisältää paljon kasvisperäistä hiiltä. Lanta palaa kuitenkin ainka huonosti, savuaa tavattoman paljon ja haisee pahalle. Se on siis aika huono ja epämukava ergianlähde. Syy miksi sitä käytetään kehitysmaissa, on, että se on usein ainoa vaihtoehto kun poltettavaa puuta ei ole (savannilla).

Ihmislannassa on varsin vähän palavaa tavaraa koska ruokavalio harvemmin on ruohoperäinen. Sen polttamista ei kannata edes harkita koska palo-ominaisuudet ovat varsin heikot. WC joka polttaa ihmisjätökset toimii sähköllä eli käytännössä krematoi jätökset grillaamalla ne. Se ei siis tuota energiaa vaan kuluttaa sitä.

Pitääkö paska kompostoida ennen polttoa tai muuttamista kaasksi, vai onko kompostointi vain jos aikoo laittaa sen multaan? Tietääkö anyone?

Jos kompostoi lannan se muuttuu mullaksi eikä siitä enää saa mitään kaasua ulos koska mätänemisprosessi on jo käyty läpi. Multa palaa varsin huonosti jos ollenkaan. Kompostoitu lanta on siis käyttökelvoton erngialähteenä.

Jos haluaa käyttää lantaa energialähteenä, biokaasuttaminen on käytännössä ainoa järkevä vaihtoehto. Ihmisjätökset kotitaloudesta ei kuitenkaan riitä tuottamaan mitään merkityksellistä energiamäärää kuten edellisessä jutussani esitin. Näin ollen, kotitalouden ei oikeastaan kannata edes harkita minkäänlaisia bioreaktoreita.

[Pallopääkissa]

Paskan hyödyntämisestä sähkön teossa, saako enemmän sähköä sillä että polttaa paskan semmoisenaan, vai pitäisikö siitä tehdä kaasua, ja sitten sillä kaasulla tehdä sähköä?

Lantaa ei voi suoraan polttaa liian märkänä vaan pitää kuivattaa ensin.

Perinteisesti poltettava lanta on lehmistä peräisin koska se sisältää paljon kasvisperäistä hiiltä. Lanta palaa kuitenkin ainka huonosti, savuaa tavattoman paljon ja haisee pahalle. Se on siis aika huono ja epämukava ergianlähde. Syy miksi sitä käytetään kehitysmaissa, on, että se on usein ainoa vaihtoehto kun poltettavaa puuta ei ole (savannilla).

Ihmislannassa on varsin vähän palavaa tavaraa koska ruokavalio harvemmin on ruohoperäinen. Sen polttamista ei kannata edes harkita koska palo-ominaisuudet ovat varsin heikot. WC joka polttaa ihmisjätökset toimii sähköllä eli käytännössä krematoi jätökset grillaamalla ne. Se ei siis tuota energiaa vaan kuluttaa sitä.

Pitääkö paska kompostoida ennen polttoa tai muuttamista kaasksi, vai onko kompostointi vain jos aikoo laittaa sen multaan? Tietääkö anyone?

Jos kompostoi lannan se muuttuu mullaksi eikä siitä enää saa mitään kaasua ulos koska mätänemisprosessi on jo käyty läpi. Multa palaa varsin huonosti jos ollenkaan. Kompostoitu lanta on siis käyttökelvoton erngialähteenä.

Jos haluaa käyttää lantaa energialähteenä, biokaasuttaminen on käytännössä ainoa järkevä vaihtoehto. Ihmisjätökset kotitaloudesta ei kuitenkaan riitä tuottamaan mitään merkityksellistä energiamäärää kuten edellisessä jutussani esitin. Näin ollen, kotitalouden ei oikeastaan kannata edes harkita minkäänlaisia bioreaktoreita.

Miten on maatiloilla joilla on nautoja, sikoja tai hevosia? Saako niistä kerättyä paskaa sitä määrää että saa joko navetan, sikalan, hevostallin, tai maatilan muiden rakennusten sähköt ja/tai lämmöt tuotettua? Onko niin että paska on hyödyllisempi kompostoida ja sen jälkeen siirtää pellon mullan tai muun mullan sekaan?

Voisko se toimia että jäteveden puhdistamon vierellä olisi paskanpolttolaitos joka tekisi sähköä ja lämpöä? Puhdistamoon tulevat paskat ohjattaisiin polttolaitokseen jossa se kaasutettaisiin ja kaasu poltettaisiin.

[Mäntsälän Kapina]

Jos haluaa käyttää lantaa energialähteenä, biokaasuttaminen on käytännössä ainoa järkevä vaihtoehto. Ihmisjätökset kotitaloudesta ei kuitenkaan riitä tuottamaan mitään merkityksellistä energiamäärää kuten edellisessä jutussani esitin. Näin ollen, kotitalouden ei oikeastaan kannata edes harkita minkäänlaisia bioreaktoreita.

Miten tämmöiset DIY himmelit, edes lämmitykseen ja keittiöön:

https://www.youtube.com/watch?v=jblgoSRwU44

https://www.youtube.com/watch?v=JqrqBny6-Hg

Noissa tehdään kaasua aika lailla jätteistä: Jotain peruskemikaaleja tarvitaan kyllä.
Tuollaiseen tosin löytyy varmaan useampikin menetelmä.

[Dangr]

Miten tämmöiset DIY himmelit, edes lämmitykseen ja keittiöön:

https://www.youtube.com/watch?v=jblgoSRwU44

https://www.youtube.com/watch?v=JqrqBny6-Hg

Noissa tehdään kaasua aika lailla jätteistä: Jotain peruskemikaaleja tarvitaan kyllä.
Tuollaiseen tosin löytyy varmaan useampikin menetelmä.

Nuohan ovat melkein samat kuin jo linkkasin.

Mutta kannattaa muistaa, että jo pelkästään kompostointi tuottaa lämpöä. Eli kuivaa tavaraa kesällä tynnyriin, talvella se kellariin ja sekoittaa vettä sisältöön. Tämä sitten lämpenee kompostoituessaan, usein jopa 70 asteeseen. Lopputuotteena lämpöä ja kompostimultaa. Hyvin helppo ja lowtech ratkaisu. Tosin tuntipalkaksi ei varmaan kerry paljoa.

Linkissä vähän isomman mittakaavan laite:

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/169643/Kompostil%C3%A4mp%C3%B6%C3%A4%202.5.2019.pdf?sequence=2&isAllowed=y

"16 000 kW energiaa 400 kuutiosta hevosenlantaa ja karsinoissa olleesta kuivikkeesta. Kompostoitumisen lopussa syntyvää lopputuotetta on voitu käyttää peltojen parannusaineena."

Mikään lantaratkaisu ei ole ratkaisu muuta kuin yksittäisten maatilojen kohdalla, mutta tuskin tätäkään tapahtuu koska näistä ei saa tukiaisia ja maaseudulla mitään ei tapahdu ilman niitä.

Lisäys: Metaanista saadaan metanolia erilaisten kommervenkkien kautta, sitä olisi näppärämpi säilöä nesteenä kuin kaasua.

Joku uusi tapa linkissä, ennenvanhaan piti olla paljon lämpöä ja 50bar painetta.

https://energy.stanford.edu/news/international-team-scientists-turns-methane-methanol-room-temperature

Lisäys 2: Jos energia kiinnostaa, niin suosittelen lukemaan kirjan:
Risto Isomäki

"Öljypalmu – rajujen kiistojen keskellä. Miten Suomen ja Euroopan unionin pitäisi suhtautua palmuöljyyn ja siitä tuotettuun biodieseliin?"
https://kauppa.intokustannus.fi/kirja/oljypalmukysymys/

[Jaska Pankkaaja]

Miten hyvin on teknisesti mahdollista tehdä itse sähköä biokaasulla? Jos maalaisella on vaikka lehmän, sian tai hevosen paskaa, tai vaikka omat paskat, voiko siitä saada kaasua? Polttamalla noista saisi sähköä mutta saako niistä kaasua?

Teknologia tällaiselle on vanha ja tunnettu ja muutama onkin ketjussa jo selittänyt oman visionsa. Netistä löytyy hakemalla erinäisiä ratkaisuja (kuten tämä https://extension.psu.edu/biogas-from-manure), joista voi rakentaa omansa. Ennen kun siihen ryhtyy kannattaa kuitenkin ottaa selvää kuinka paljon energia pystyisi tuottamaan.   

Kilosta lantaa (omasi tai lehmäsi) saa päivässä vajaa 200 litraa biokaasua tyypillisellä bioreaktorilla, josta noin 60% eli 120 litraa on varinaista poltettavaa metaania. Energiamäärä on silloin noin 4 MJ / kg lantaa eli noin 1 kWh / kg lantaa. Jos kaasun energian konvertoi sähköksi vaikkapa jollain polttomoottoerilla jäljelle jää noin 0,2-0,3 kWh sähköenergiaa / kg lantaa (parhaimmassa tapauksessa).

Totti tuossa yllä tiivistikin hyvin asian. Biokaasu voisi olla osaratkaisu pyrittäessä kotimaisiin autojen polttoaineisiin, ne monien vihaamat sähköautotkin voisivat myös olla hyvä osaratkaisu siihen käyttöön missä ne ovat parhaita. Sitten nämä puunjalostusteollisuuden sivuvirrat ja niistä saatavat "mydieselit" sekä vielä sekoitettu alkoholi niin se kokonaisratkaisu alkaisikin olla koossa, viimeistään turvedieselillä parannettuna.

Siirtymäaikana ostaisimme Venäjältä öljyä kuten tähänkin asti.

Näin siis jos poliitikot haluaisivat ratkaista tämänkin "ongelman". Ongelma lainausmerkeissä koska se ei edes ole varsinainen ongelma. Se meidän varsinainen ongelma taas on siinä että valtapoliitikot ovat järjestään suomalaisia selkään puukottavia mätämunia tai vakaumuksellisia riemuidiootteja.

[Totti]

Miten on maatiloilla joilla on nautoja, sikoja tai hevosia? Saako niistä kerättyä paskaa sitä määrää että saa joko navetan, sikalan, hevostallin, tai maatilan muiden rakennusten sähköt ja/tai lämmöt tuotettua?

Sehän riippuu täysin eläinten määrästä. Se mitä näitä biolaitoksia on maailmalla tehty, niin tyypillisesti niillä on juuri ratkaistu navetan energiakulutus eli lämmitys ja sähkö.

Kaikki tietenkin riippuu olosuhteista. Jossain etelän maissa saadaan navetan lannasta myös ylimääräistä energiaa kun itse rakennuksia ei tarvitse lämmittää. Suomessa energiaa kuluu ainakin talvella myös rakennuksen lämmittämiseen.

Kannattavuuden selvittäminen edellyttää tarkempaa selvitystä itse kohteesta, sen luontaisesta energiankulutuksesta jne. Uskoisin kuitenkin, että ainakin isomman navetan kannattaa sijoittaa biokaasulaitokseen myös Suomessa.

Onko niin että paska on hyödyllisempi kompostoida ja sen jälkeen siirtää pellon mullan tai muun mullan sekaan?

Lannalle on olemassa pääasiassa kaksi käyttökohdetta: energiatuotanto (biokaasu) tai lannoite. Molempia ei voi tehdä samaan aikaan eli jos halua lannoittaa peltonsa lannalla, biokaasu jää valmistamatta.

Biokaasun tuottaminen kuitenkin mädättää lannan eli se on periaatteessa kompostointia ja kiinteä lopputuote on mullan "esiaste" ja voidaan jatkojalostaa mullaksi sekoittamalla se vaikkapa turpeeseen, hakkeeseen tms. ja antaa seistä jonkin aikaa eli tehdä ns. loppukompostointi.

Pellon voi periaatteessa parantaa ("lannoittaa") tällaisella jo biokaasutetulla mullalla mutta yleensä se on niin pitkäkestoinen prosessi, ettei se kannata vaan multa käytetään (myydään) sellaisenaan vaikkapa istutusmultana tms. Peltojen lannoitus tehdään sitten "raalla" lannalla.

Voisko se toimia että jäteveden puhdistamon vierellä olisi paskanpolttolaitos joka tekisi sähköä ja lämpöä?

Lantaa tuskin kannattaa polttaa kaupallisessa skaalassa. En ainakaan itse haluaisi asua lähellä laitosta, jossa käryää tonneittain paskaa päivässä.

Puhdistamoon tulevat paskat ohjattaisiin polttolaitokseen jossa se kaasutettaisiin ja kaasu poltettaisiin.

Jätevesilaitosten kylkeen on ainakin maailmalla rakennettu biokaasureaktoreita, jolla otetaan talteen jäteveden tuottamat kaasut. Niistä sitten tuotetaan joko sähköä tai lämpöä. Tällainen sovellus on hyvin tunnettu ja etabloitunut.

Biokaasuenergiasta keskusteltaessa on ymmärrettävä nämä ongelmakohdat:

- Energiaa ei tule valtavia määriä lantakiloa kohden (edellisessä jutussani karkeita arvioita), jolloin lantaa tarvitaan aika paljon ja bioreaktori pitää mitoittaa sen mukaan.

- Biomassan haaliminen maksaa eikä sitä kannata hakea rekalla kaukaa. Näin olleen biokaasutus toimii parhaiten paikoissa, jossa biomassa on saatavilla hyvin läheltä kuten suurnavetat ja vedenpuhdistamot tai tavara tuodaan paikalle muiden kustannuksella kuten kaatopaikalle.

- Biokaasutus vaati jonkin verran työtä. Lanta pitää syöttää ja poistaa reaktorista jollain lailla ja myös jälkikäsitellä kaasutuksen jälkeen (esim. loppukompostointi). Mitä enemmän tätä prosessia automatisoi sen kalliimpi laitos on. Kitsas tietenkin lapioi paskat käsin. Biokaasutus ei siis ole mikään asenna-ja-unohda laitos.

- Kotitalouden ei kannata edes harkita biokaasutusta muutoin kun harrastusmielessä. Energiainvestointina se ei koskaan maksa itsensä takaisin verrattuna vaikkapa sähköön ellei rakenna kaiken itse ilmaisesta romuraudasta ja on valmis täyttää ja tyhjentää laitoksen itse.

[Tabula Rasa]

Totille sen verran korjausta, että eläinten itsensä tuottama lämpö riittää hyvin pitämään navetat lämpimänä. Kaksinumeroinen määrä lypsäviä tai muita nelijalkaisia sopivan kokoisessa tilassa tuottaa itsessään niin paljon ruumiinlämpöä ettei navettaa tarvitse erikseen lämmittää. Kanoista ja muista pieneläimistä en tiedä.

Toisena kysymys, ei korjaus:

Miksi tuo biolaitoksen lopputuote ei kelpaisi lannoitukseen? Typen ja fosforin(kalkituksen tullessa tyypillisesti muualta) ollessa lannoituksen pääaineet ja molempien sisältyessä lannokseen ennen ja jälkeen kaasunvalmistuksen?