Energian hintakriisi

[insinörtti]

Ongelma ei taida metsiin katselemalla tai edes pönttöön tuijottelemalla ratketa.

Suomen metsät sitovat jo nyt valtavasti hiiltä. Metsien kasvun voisi tuplata jos tehtäisiin oikeita toimenpiteitä tästä syntyisi valtaisa hiilinielu, ja voisi korvata paljon kivihiiltä polttoaineena.

Jos yhden hehtaarin haluaa saada sitomaan tonni enemmän hiilidioksidia vuodessa, silloin kasvunlisäyksen pitää olla yksi kuutio. Koska merkittävä osa lisäyksestä menee oksiin/latvustoon/juuristoon, ei tarvittava runkopuun kasvun lisäys ole kuin luokkaa 0.4 kiintokuutiota.

Nyt siis kansalaisilta pitäisi kysyä, haluatko heilua tunnin metsässä, vai kenties käydä kolme vuotta töissä ja ostaa sähköauton. Molempien vaikutus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen on sama (jos unohdamme, että sähköauton valmistaminen tuottaa päästöjä, samoin kuin sitä varten kerättyjen rahojen tienaaminen).

Tällaisia kysymyksiä ei tietenkään esitetä, eikä kansalaisille tarjota mitään vaihtoehtoja. Sellainen maailmanparannus joka ei tuota rahaa, ei ole päättäjien silmissä maailmanparannusta lainkaan. Vasta kun säästetyn tonnin hinta ylittää n 1000 euron rajan, toimenpiteet alkavat kiinnostaa valtiovaltaa.

[toumasho]

HS:stä joku random ämmä ylittää taas järjen rajat: se onkin pörssisähköä myyvien firmojen vika, että tulee suuria sähkölaskuja.

SÄHKÖÄ myyvillä yhtiöillä olisi nyt vastuunkannon paikka. Niiden tulisi ottaa vielä jäljellä oleviin pörssisähköasiakkaisiinsa itse yhteyttä ja informoida tilanteesta.

Määräaikaiset pörssisähkösopimukset tulisi saada purkaa, ja myös kahden viikon vaihtoajasta olisi syytä tulla tapauskohtaisesti vastaan.

Muuten joillain asiakkailla voi olla edessä todella ankea talvi.

Koko sähköjärjestelmän kehityksen kannalta tilanne on todella ikävä. Näiden kokemusten jälkeen kovin moni tuskin on kiinnostunut älykkäistä sähkönkäytön ohjausjärjestelmistä tai pörssiin sidotusta sähkön hinnasta muutenkaan.

Talven markkinahäiriö on pahimmillaan voinut pyyhkiä mennessään monen vuoden potentiaaliset säästöt.

Ei tämä ole mikään markkinahäiriö, vaan ominaisuus! Kirjoittajalle ei mitenkään tule edes mieleenkään sellainen vaihtoehto, että vastuu voisi olla niilla sadoilla tuhansilla naisilla ja soijamiehillä, jotka äänestivät vihreitä, kepua ja ties mitä, jotka saivat aikaiseksi nykyisen tuulisähköön perustuvan epästabiilin järjestelmän. Heissä se syyllinen nimittäin on.

Tilanne on sama kuin rakentaisit talon ja keräisit sadevettä itsellesi juoma- ja käyttövedeksi sillä oletuksella, että kyllä niiltä naapureilta voi sitten käydä hakemassa nimellistä korvausta vastaan sekä sade- että kaivovettä, mikäli oma vesi on vähissä. Yllätys ja itku on suuri, kun naapurit yllättäen kertovat, että "Sori, nyt on vesi vähän vähissä täällä ja meidän uudet kodinkoneet ja lemmikit muuten ryystävät vettä ihan uuteen tahtiin, joten tämä oli tässä!".  "Mutta minähän en mitään kaivoja ala kaivelemaan, vian on oltava jossain muualla!" <- nykytilanne viherkepuvasemmistokokkareilla Suomessa.

Nyt kaivattaisiin sitä insinöörivetoista Kiina-meininkiä tänne ja kipeästi. Suomi saataisiin heilautettua noin viidessä vuodessa Pohjois-Euroopan puhtaan energian nettoviejäksi laittamalla joko VVER-1200, Hualong One tai CAP-1400 projekteja liikeelle vain neljä kappaletta, diilin hinta: 20 miljardia euroa. Sen jälkeen sähkön hinta olisi pysyvästi <5c/kWh täällä, tai vähemmän.

[Pallopääkissa]

Eikö tuo riipu siitä mitä puuta istuttaa, minkälaiseen maaperään ja missäpäin Suomea? Jokainen puulaji kasvaa parhaiten tietynlaisessa maaperässä, ja eri puolilla Suoma on eri mittainen kasvukausi. Eikö se hiilen sitomisominaisuus riipu myös puulajista? Onko niin että hiilen sitominen tapahtuu kasvuaikana ja täyskasvuinen puu ei enää sido hiiltä? Ei ainakaan ota uutta hiiltä sidottavaksi? Onko täällä Hommassa metsätalousinsinöörejä tai maa- ja metsätaloustieteen maistereita?

Taimitarhat ovat varmaan just niitä mitkä kasvattavat puuntaimia. Ne sitten istutetaan metsään.

[parpoltos]

Liekö metsä paras bioenergianlähde kuitenkaan. Energiapajusta ei ole osunut uutisia silmiini aikoihin, mutta onhan noita lukuisia muitakin polttoon soveltuvia kasveja kuin myös kasveja, joista voidaan tehdä nestemäisiä polttoaineita. Bambu on nopeimmin kasvavia kasveja ja kuulemma jotkut lajikkeet kasvavat Suomessakin. Bambutuotteet ovat kuitenkin jostain syystä äärimmäisen kalliita ja menevät heti kaupaksi kun niitä kauppoihin saadaan. Jotenkin ristiriitaista.

[toumasho]

Liekö metsä paras bioenergianlähde kuitenkaan. Energiapajusta ei ole osunut uutisia silmiini aikoihin, mutta onhan noita lukuisia muitakin polttoon soveltuvia kasveja kuin myös kasveja, joista voidaan tehdä nestemäisiä polttoaineita. Bambu on nopeimmin kasvavia kasveja ja kuulemma jotkut lajikkeet kasvavat Suomessakin. Bambutuotteet ovat kuitenkin jostain syystä äärimmäisen kalliita ja menevät heti kaupaksi kun niitä kauppoihin saadaan. Jotenkin ristiriitaista.

Niin no siis, tämä viesti on kaikille "poltetaan puuta" -kavereille tässä ketjussa ja sen lyhyt versio menee näin: "Rekkarallia ei kannata ajaa".

Puu on ok, mutta polttoaineeksi sen hakeminen on niin hidas ja monivaiheinen prosessi, että hommassa ei ole mitään järkeä. Dieseliä ja aikaa menee aivan liikaa, eikä meillä ole energiapuuta siellä, missä sille olisi suurin tarve. Eli Helsinki tuo hakkeensa muualta kuin Suomesta. Touhussa ei ole mitään järkeä. Olemme edelleen siinä tilanteessa, että perushyödykkeestä, jonka kykenisimme tuottamaan USA:n laivaston sanonnan "Hot rock make boat go" -periaatteella teemmekin niin, että maksamme valtion ulkopuolelle jokaisesta kilowattitunnista, jonka lämpövoimalat täällä tuottavat. Tietysti se uraanikin maksaa jotain, ellemme tuota sitä itse, mutta prosenttiluku vertailu on armoton. Ydinsähkö- tai lämpötuotteessa polttoaineen ja sen kuljetuksen osuus on prosentti-pari ja kymmenyksiä, kun polttovoimatuotteessa kumpikin komponentti muodostaa kymmeniin prosentteihin muodostuvan osuuden halutusta lopputuloksesta. Touhu on järjetöntä kansantalouden heikentämistä.

Fossiilisten polttaminen on yhtä fiksua kuin kehitysapu. Kaikki raha hukkaantuu ja emme saa mitään vastalahjaa, siis sellaista, jota emme kykenisi tuottamaan muilla keinoilla paljon tehokkaammin ja tuottavammin. Suomella ei ole omia fossiilisia polttoainevarantoja, joten vaikka polttomoottori auto tai muun kuin jätteen polttaminen energiantuotannossa tuntuisi miten "järkevältä" tahansa, niin sitä se ei ole. Maksat naapurillesi siitä, että saat perushyödykettä, jonka kykenisit tuottamaan tehokkaammin itse.

Ennen vanhaan oli mainoksia, joissa kampanjoitiin harmaata taloutta vastaan niin, että vertauskuvana oli ruokapöytä, jossa kutsumaton vieras oli syömässä. Minusta tuo olisi erittäin hauska (vaali)mainos kierrättää uudelleen niin, että pöydässä olisi maahanmuuttajan stereotyyppi kaapuakka, Putin ja turskaa syövä Norjalainen, samalla kun se suomalainen kantaa ruokaa pöytään. Koska tuo on se tilanne nyt. Rahoitamme niin sisäisiä kuin ulkoisia loiskomponentteja energia- ja sosiaalitaloudessa, joista olisi mahdollista pyristellä vähin äänin ja suurin, mutta järkevin investoinnein eroon.

[RP]

Onko niin että hiilen sitominen tapahtuu kasvuaikana ja täyskasvuinen puu ei enää sido hiiltä?

Mikään ekspertti en väitä olevani, mutta mitä keskustelua olen seurannut, niin se vastaa intutiivista mielikuvaa asiasta; Pääosalla metsäalasta täysikasvuisen metsän nettohiilensidonta on kovin vähäistä (jotta sitä tapahtuisi, hiiltä pitäisi kertyä jatkuvasti maaperään nettomääräisesti lisääntyvän karikkeen ja muun mukana, eikä näin oikein käy). Eli sidonta tapahtuu kun puut kasvavat ja sitten hiili vapautuu, kun ne poltetaan tai muuten lahoavat.

Keinoja metsän kasvuun sitoutuvan hiilen lisämiseksi olisi: lisäättävä lannoitus (en väitä etteikö tällä olisi haittavaikutuksia, mutta hiilen sidontaa se kasvattaisi) ja metsän istuttaminen paikalle, jolal sitä nykyisin sitä ei ole. Suhtaudun aika skeptisesti ajatuksiin, että keräämllä metsästä puuta, joka ei muuten olisi sieltä kaatumassa ja lahoamassa ja jalostamalla tämä "bioenergiaksi" hiilitaseet paranisivat.

[Ajattelija2008]

Metsän hiilensidontaa parannetaan lisäämällä nimenomaan runkopuun kasvua. Hakkuukypsässä metsässä on rungoissa enemmän hiiltä kuin maan mullassa.

Suomen metsätalous on jo 100 vuotta tähdännyt runkopuun kasvatukseen. Tiedossani ei ole ihmekeinoja lisätä runkopuun kasvua yhtäkkiä. Keinot on jo käytetty.

Suomen ulkopuolella sen sijaan runkopuun kasvua voisi suuresti lisätä muuttamalla villit metsät talousmetsiksi. Muutos on hidas ja tulokset näkyvät vasta 50 vuoden kuluttua. Kiina ja Intia ovat istuttaneet paljon uutta metsää viime vuosikymmeninä. Ne ovat tehneet jotakin asian eteen.

Kuten arvasitte, vihreät vastustavat talousmetsiä. Vihreät siis eivät halua lisätä hiilensidontaa metsiin.

Merkittävä hiilinielu edellyttäisi, että vaikkapa puolet maapallon metsistä muutettaisiin talousmetsiksi. Siitä seuraisi kamala huuto metsien pilaamisesta.

Ilmastouskonto muuttuu helposti metsäuskonnoksi. Tälläkin hetkellä vihreät valehtelevat, että vähäiset metsänhakkuut Brasiliassa tai öljypalmun viljely Indonesiassa muka uhkaavat luonnon monimuotoisuutta. Mitä tahansa teet, se uskonnon mielestä on väärin.

[Tabula Rasa]

Hiukan saa lamppuja poltella, jos jatkuva sähkönkulutus on 1500 kW (30 000 kWh 20h käytöllä päivässä). Vertailun vuoksi, höyryveturit Suomessa tuottivat puukäyttöisinä max 625 kilowattia jatkuvaa tehoa. Sellaisia pitäisi siis laittaa kolme riviin ja generaattori kiinni, että kurkut kasvaisivat.
Oma sähköntuotanto voisi kyllä olla rahallisesti kannattavaa tuollaisella kulutuksella; ei tosin välttämättä veturivetoinen.

Veikkaanpa, että lämpöä ei tehdä vain valaisimilla  eli suurin osa tuosta sähkönkulutuksesta menee lämmittimiin sekä erilaisiin prosessilaitteisiin, kuten pumppuihin.

Kyllä tuo on ihan valaistuksesta. Kun viljelymetrejä alkaa olla tyyliin satoja ja yksi suurpainenatriumlamppu imaisee kilowatin tunnissa https://www.taloon.com/suurpainenatriumlamppu-osram-nav-t-1000w-e40

Ja se ei kymmeniä neliöitä edes valaise. Ledeillä päästään siitä ehkä kuudesosaan kulutuksesta, mutta ledit ovat hankintahinnoiltaan kalliimpia eikä niistä tule yhtälaista ''hukkalämpöä'' pitämään viljelytilat lämpiminä. Jonka lisäksi ne kapean spektrin omaavina häviävät yleensä joillain osa-alueilla spna-lampuille tai muille laajaspektrisille, jolloin niitä ei ammattimaisesti taideta käyttää missään muussa kuin labraviljelyssä yksinomaan.

Pumput ovat varsin tehokkaita ja yhdellä pystyy helposti nostamaan useamman rivin tarvitseman vesimäärän drippereihin tarvittaville korkeuksille. Ainut syy käyttää useampia on erilaiset lannoitukset/halu turvata tilanne jossa vesi syystä tai toisesta aiheuttaa ongelmia ettei se tuhoa koko satoa, vaan ainoastaan pienen osan. Ja yksittäisen pikkupumpun kohdalla riittää 12voltin vajaan ampeerin akvaariopumppu.

[insinörtti]

Yas Marinan formularadan valot imaisevat 6800 kW, kun niitä pidetään täysillä. Kyllä 1500 kW pelkkään kasvihuoneeseen edelleen kuulostaa olevan vähän yläkanttiin.

[Pkymppi]

Yas Marinan formularadan valot imaisevat 6800 kW, kun niitä pidetään täysillä. Kyllä 1500 kW pelkkään kasvihuoneeseen edelleen kuulostaa olevan vähän yläkanttiin.

Matikkaharjoitus:
...1500kW×24h=36000kWh/ vrk.
.... 36000kWh × 5,6snt/kWh= 2000€/vrk
 

Kurkunviljelyjutusta kopioitu:
.... "Normaalisti Taskisen sähkölasku on 50–60 000 euroa kuussa. V
... Normaali sähkölasku 60 000€/kk = 2000€/vrk.


  Pörssihinnan nousu kymmenkertaiseksi = 20 000€/vrk.
Hinnan nousu 20 kertaiseksi=40 000 €/vrk.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Metsän hiilensidontaa parannetaan lisäämällä nimenomaan runkopuun kasvua. Hakkuukypsässä metsässä on rungoissa enemmän hiiltä kuin maan mullassa.

Suomen metsätalous on jo 100 vuotta tähdännyt runkopuun kasvatukseen. Tiedossani ei ole ihmekeinoja lisätä runkopuun kasvua yhtäkkiä. Keinot on jo käytetty.

Suomen ulkopuolella sen sijaan runkopuun kasvua voisi suuresti lisätä muuttamalla villit metsät talousmetsiksi. Muutos on hidas ja tulokset näkyvät vasta 50 vuoden kuluttua. Kiina ja Intia ovat istuttaneet paljon uutta metsää viime vuosikymmeninä. Ne ovat tehneet jotakin asian eteen.

Kuten arvasitte, vihreät vastustavat talousmetsiä. Vihreät siis eivät halua lisätä hiilensidontaa metsiin.

Merkittävä hiilinielu edellyttäisi, että vaikkapa puolet maapallon metsistä muutettaisiin talousmetsiksi. Siitä seuraisi kamala huuto metsien pilaamisesta.

Ilmastouskonto muuttuu helposti metsäuskonnoksi. Tälläkin hetkellä vihreät valehtelevat, että vähäiset metsänhakkuut Brasiliassa tai öljypalmun viljely Indonesiassa muka uhkaavat luonnon monimuotoisuutta. Mitä tahansa teet, se uskonnon mielestä on väärin.

Joku alan professori oli toistamieltä. Joutomaiden laittaminen tehokkaampaan käyttöön, lannoittaminen ja nopeampikasvuisten puiden istuttamisella Suomi voisi tuplata metsänkasvun, ja tienata 10 mrd€ vuodesssa lisää.

[Ari-Lee]

Matikkaharjoitus:
...1500kW×24h=36000kWh/ vrk.
.... 36000kWh × 5,6snt/kWh= 2000€/vrk
 

Kurkunviljelyjutusta kopioitu:
.... "Normaalisti Taskisen sähkölasku on 50–60 000 euroa kuussa. V
... Normaali sähkölasku 60 000€/kk = 2000€/vrk.


  Pörssihinnan nousu kymmenkertaiseksi = 20 000€/vrk.
Hinnan nousu 20 kertaiseksi=40 000 €/vrk.

Tuotteen hinta pitää vain päivittää niin että se kattaa tuotantokulut. Problem solved. Varmasti hyviä kurkkusia.

[Totti]

Yas Marinan formularadan valot imaisevat 6800 kW, kun niitä pidetään täysillä. Kyllä 1500 kW pelkkään kasvihuoneeseen edelleen kuulostaa olevan vähän yläkanttiin.

Kaikki riippuu kasvihuoneiden koosta ja määrästä. 1500 kW kulutuksella käytössä tuskin on LED-valot vaan natrium- tai halogeenilamput, joiden teho helposti on satoja watteja / kpl, jolloin päädytään muutamaan tuhanteen lamppuun, joka ei ole mahdoton määrä muutamalle suurelle kasvihuoneelle. Yhden reilun kasvihuoneen pinta-alahan on helposti tuhansia neliöitä.

Kurkkujen kasvattaminen lamppujen alla pimeässä pohjolassa saattaa kuulostaa järjettömältä, mutta sitä alettiin muistaakseni tekemään niihin aikoihin kun ydinsähkö tuli kaupalliseen käyttöön Suomeen eli 80-luvulla.

Ajatus oli, että koska ydinvoimala pyörii joka tapauksessa täysillä vuorokauden ympäri ja kulutus on alhaisempi öisin, ylijäämäsähkö voitaisiin myydä halvalla kasvishuoneviljelijöille. Samalla logiikallahan tarjottiin kotitalouksille myös edullisempaa ns. yösähköä, jolla pidettiin lattialämmitykset päällä öisin.

Tämä kuvio on tietenkin muuttunut sen jälkeen kun sähkö alettiin hinnoittelemaan pörsseissä eikä voimalaitoksen välttämättä enää halua myydä sähköä kiinteään alhaiseen sopimushintaan.

[Totti]

Ketjussa käytyyn biokaasukeskusteluun liittyen niin ohessa eräs juttu, joka epäsuorasti liittyy biokaasun tuotantoon:

https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-12-09/global-shortage-of-fertilizers-sends-demand-for-dung-soaring

The market for manure -- from pigs, horses, cattle and even humans -- has never been so hot, thanks to a global shortage of chemical fertilizers. ... Prices of synthetic fertilizer, which rely on natural gas and coal as raw materials, have soared amid an energy shortage and export restrictions by Russia and China.

Kyse on siis siitä, että mm. kaasun hinnan nousun myötä keinolannoitteiden hinnat ovat nousseet. Tämä on lisännyt luonnonlannoitteiden kysyntää nostaen niidenkin hintoja. Biokaasutalouteen asia liittyy siten, että lannoitus ja biokaasutuotanto ovat pitkälti kilpailevia sovelluksia lannalle.

Biokaasutalous törmää siis aika nopeasti saatavuusongelmiin "vihreän" politiikan ansiosta, jossa sekä lihan syöntiä (luomulannoitteiden tuotantoa) pitäisi vähentää samalla kun hiilivedyistä riippuvat keinolannoitteiden hinnat nousevat vihreän energiapolitiikan seurauksena (ydinvoima korvautuu kaasulla).

[Dangr]

Ilmastouskonto muuttuu helposti metsäuskonnoksi. Tälläkin hetkellä vihreät valehtelevat, että vähäiset metsänhakkuut Brasiliassa tai öljypalmun viljely Indonesiassa muka uhkaavat luonnon monimuotoisuutta. Mitä tahansa teet, se uskonnon mielestä on väärin.

Myös vihreitten vastustaminen muuttuu helposti uskonnoksi. Indonesian ongelmana ovat valtavat laajat ja paksut turvemaat. Niitä haluaisi kasvava väestö ottaa viljelyyn ja maa on niin hapan että pitää kulottaa maata. Tästä seuraa koko aasian peittävät savusumut ja tolkuttomat hiilidioksidipäästöt.

Tästä on suosikkivihreäni, Risto Isomäki kirjoittanut jo aikaisemmin mainitsemani öljypalmukysymys-kirjan. Hän mm. haluaisi pienempänä pahana paikallisia kasvattamaan öljypalmuja ja paikallisia puita sekaisin. Tällöin myös orangit selviytyisivät. Tämä ei ole helppoa koska isot yhtiöt maksavat paremmat voitelurahat päättäjille. Kirjan mukaan isot alueet siirtyvät hallitusta lähellä olevien firmojen nimiin, avohakkaavat ja istuttavat öljypalmua ja nämä asukkaitten käytössä olleet metsästys-, hedelmä- ja puunhankintamaat muuttuvat heiltä kielletyksi alueeksi. Usein blokaten pääsyn rantaankin. Ja näin kansallismielisenä en tätä voi hyväksyä.

Suomen ulkopuolella sen sijaan runkopuun kasvua voisi suuresti lisätä muuttamalla villit metsät talousmetsiksi. Muutos on hidas ja tulokset näkyvät vasta 50 vuoden kuluttua. Kiina ja Intia ovat istuttaneet paljon uutta metsää viime vuosikymmeninä. Ne ovat tehneet jotakin asian eteen.

Villejä metsiä ei tarvitse enää ottaa käyttöön, niitä on niin vähän ja kitukasvuista joutomaata on ihan tarpeeksi.

Kun suunnittelin meidän "plantaasin" käyttöä, niin teakin viljelyllä olisin päässyt hakkauttamaan runkopuuta 8-vuotiaasta metsästä, Acacia Mangium olisi tuottanut 50-senttistä tukkia 9 vuodessa. Etelämmässä puun kasvu on ihan toista kuin meillä täällä Suomessa.

"Acacia mangium lives up to that promise. It can go from zero to a 50 cm (20 inch) diameter bole or trunk in just 9 years. ...can add 35 to 50 cubic meters of wood per year per hectare.... A 9 year old tree will be 21 meters of 65.5 feet tall."

8 years old tissue culture teak plantation
spacing : 9 feet x 9 feet
height : 65 feet to 70 feet
girth : 67 cm to 97 cm

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Tuotteen hinta pitää vain päivittää niin että se kattaa tuotantokulut. Problem solved. Varmasti hyviä kurkkusia.

Joo Suomalainen 10€ kg. ja Espanjalainen alle 3€ kg.   Mitä järkeä kasvattaa täällä kurkkuja keskitalvella?

[Tabula Rasa]

Yas Marinan formularadan valot imaisevat 6800 kW, kun niitä pidetään täysillä. Kyllä 1500 kW pelkkään kasvihuoneeseen edelleen kuulostaa olevan vähän yläkanttiin.

Valo pelkästään näkyvyyden vuoksi riittää varsin kapea spektri. Kun taas auringonvalokorvikkeet ovat laajaspektrisiä, tyypillisesti noita suurpainenatriumia. Talvikasvihuoneet ja ylipäänsä puutarha-ala ei luonnonvalossa on erittäin energiaintensiivistä alaa. Närpiön sähkönkulutuksessa ollessa moninkertainen verrattuna vastaavankokoisten kuntien energiankulutukseen.

Kilowatti tunnissa x 12h x120kpl=1440kwh eli useampia satoja metrejä valaistua kasvihuonekäytävää.

[Ludicrous]

Täysi päivänpaiste on noin 1000 wattia neliömetrillä. Hyvä ledijärjestelmä antaa valotehoa noin kolmanneksen kokonaistehosta. Oletetaan, että mennään 20/24 h puolikkaalla päivänpaisteella hyvällä ledijärjestelmällä ja ettei lämmitykseen käytetä muuta kuin lamppujen hukkatehoa. Tällöin saamme kasvihuoneen pinta-alaksi 1200 neliömetriä, eli vaikkapa 30m x 40m suorakaiteen mallisen pohjan omaavan kasvihuoneen. Ei vaikuta minusta ylettömän suurelta kaupalliseen toimintaan.

[Ajattelija2008]

https://jukuri.luke.fi/handle/10024/538474
Tuon mukaan tyypillinen valaisinteho kasvihuoneessa on 200 W/m^2. Esimerkiksi 1000 neliömetrin kasvihuone vie siis 200 kW, joka maksaisi sähkön hinnalla 10 c/kWh 20 euroa tunnissa tai 100 000 euroa vuodessa.

On selvä, että sähkön hinta 20 c/kWh tekee tuotannon kannattamattomaksi.

LEDillä voi pudottaa tehonkulutuksen 150 wattiin per neliömetri.

[Ajattelija2008]

Ilmastouskonto muuttuu helposti metsäuskonnoksi. Tälläkin hetkellä vihreät valehtelevat, että vähäiset metsänhakkuut Brasiliassa tai öljypalmun viljely Indonesiassa muka uhkaavat luonnon monimuotoisuutta. Mitä tahansa teet, se uskonnon mielestä on väärin.

Myös vihreitten vastustaminen muuttuu helposti uskonnoksi. Indonesian ongelmana ovat valtavat laajat ja paksut turvemaat. Niitä haluaisi kasvava väestö ottaa viljelyyn ja maa on niin hapan että pitää kulottaa maata. Tästä seuraa koko aasian peittävät savusumut ja tolkuttomat hiilidioksidipäästöt.

Tästä on suosikkivihreäni, Risto Isomäki kirjoittanut jo aikaisemmin mainitsemani öljypalmukysymys-kirjan. Hän mm. haluaisi pienempänä pahana paikallisia kasvattamaan öljypalmuja ja paikallisia puita sekaisin. Tällöin myös orangit selviytyisivät. Tämä ei ole helppoa koska isot yhtiöt maksavat paremmat voitelurahat päättäjille. Kirjan mukaan isot alueet siirtyvät hallitusta lähellä olevien firmojen nimiin, avohakkaavat ja istuttavat öljypalmua ja nämä asukkaitten käytössä olleet metsästys-, hedelmä- ja puunhankintamaat muuttuvat heiltä kielletyksi alueeksi.

Muistaakseni Indonesian pinta-alasta 10 % on öljypalmua. Öljypalmu ei uhkaa minkään eläimen tai kasvin olemassaoloa. Jos luku olisi 90 %, niin tilanne olisi toinen. Öljypalmun vastustus perustuu puhtaasti valehteluun.

Indonesin kulotusten merkitys CO2-tuotannolle on globaalisti mitätön.

Öljypalmulla voisi korvata esim. 10 % maaöljyn tuotannosta realistisesti. Hinta olisi tupla nykyiseen maaöljyn hintaan nähden. Uusiutuvan öljyn käyttö kuitenkin edellyttäisi, että öljypalmun vastainen propaganda loppuu.

[haermae]

Matikkaharjoitus:...

Tuotteen hinta pitää vain päivittää niin että se kattaa tuotantokulut. Problem solved. Varmasti hyviä kurkkusia.

Ei ikävä kyllä onnistu ruoantuotannossa, sillä K&S duopoli määrää hinnat. Jos duopolin tarjoama hinta ei kelpaa, kurkut jäävät myymättä. Muita myyntikanavia kun ei oikein ole.

[koojii]

Ei ikävä kyllä onnistu ruoantuotannossa, sillä K&S duopoli määrää hinnat. Jos duopolin tarjoama hinta ei kelpaa, kurkut jäävät myymättä. Muita myyntikanavia kun ei oikein ole.

Päivittäistavarakaupasta osuudet olivat 2020 vuonna:

S-ryhmä 46 %,
K-ryhmä 36,9 %
Lidl 9,5 %
Tokmanni 3,2 prosenttia.

Kaikille lopuille jää sitten 4,3 prosentin osuus.

S- ja K-ryhmä yhdessä ovat jo yli 80 prosenttia markkinoista. Jos joku elintarviketuottaja myy jotain tuotettaan Suomen markkinoille, niin sehän tuote on pakko melkein myydä vaikka persnetolla noille kahdelle ketjulle kun muuten siinä menettää suoraan 80 prosenttia markkinoista.

Jostakin se kate sitten revitään, niin sehän hinta jolla tuotetta myydään sitten jollekkin M-ryhmän kauppiaalle tai tukkuun saattaa olla paljon kovempi kuin Prismassa vähittäishinta. Siinäpä sitten M-kauppias kilpaillee hinnalla Prismaa vastaan.

Keskustelu alkaa kyllä olla aika kaukana energian hinnasta Suomessa.

[Pallopääkissa]

Kauppaketjuja oli nykyistä enemmän 1970-80-luvulla. Lisäksi oli yksityisiä kauppiaita jotka eivät olleet ketjuissa. Kyläkauppoja meni kiinni maaltapaon seurauksena mutta kauppa-autot paikkasivat tilannetta 1970-luvulla.

Joskus luin jonkin jutun että maalaiset myivät tuotteitaan mieluummin Lidlille kuin S- ja K-ryhmille kun Lidl maksoi niistä enemmän. Siitä huolimatta Lidl myi asiakkaille halvemmalla kuin S ja K.

Pitäisi tehdä maavertailuja onko muualla yhtä keskittynyttä ruokakauppa-alaa kuin Suomessa. Ruotsi? Saksa?

Pitäisikö K- ja S-ryhmä pilkkoa osiin samaan tapaan kuin Standard Oil pilkottiin USA:n antitrustilakien nojalla 1900-luvun alussa?

No joo karkaa ehkä otsikon aiheesta...

[Ari-Lee]

Tuotteen hinta pitää vain päivittää niin että se kattaa tuotantokulut. Problem solved. Varmasti hyviä kurkkusia.

Joo Suomalainen 10€ kg. ja Espanjalainen alle 3€ kg.   Mitä järkeä kasvattaa täällä kurkkuja keskitalvella?

Retoriseksi tarkoitin. Mutta kun kerran kysyt vastaan, että mitä järkeä missään kun ei monella suomalaisella ole varaa edes asua Suomessa paitsi veronmaksajan nisillä. Polttoaineiden ja sähkön hinta tulevat nyt olemaan jotain aivan käsittämättömän järjetöntä, ja kaikkien palveluiden ja tuotteiden hinnat seuraavat ylös. Ja mitä hallitus tekee.

[Melbac]

Tuotteen hinta pitää vain päivittää niin että se kattaa tuotantokulut. Problem solved. Varmasti hyviä kurkkusia.

Joo Suomalainen 10€ kg. ja Espanjalainen alle 3€ kg.   Mitä järkeä kasvattaa täällä kurkkuja keskitalvella?

Jos sähköä/lämpöä saa halvalla niin kai se kannattaa mutta muuten koko hommassa ei taida olla mitään järkeä.Itsehän voin tyytyä talvisin ruokaan jossa ei ole tuoretta kurkkua/tomaattia mutta ilmeisesti joillekkin on tärkeää saada tuoretta kurkkua/tomaattia lautaselle talvella maksoi mitä maksoi.

[Pallopääkissa]

Missä määrin espanjalaisen kurkun halvempi hinta perustuu laittomasti maassa olevien orjien työhön? Jos espanjalaisella kurkkuviljelämällä maksettaisiin samaa palkkaa kuin Suomessa maksettaisiin samasta työstä, paljonko se vaikuttaisi kurkun hintaan suomalaisessa kaupassa? Tietysti ilmasto-olot ovat kurkun viljelylle paremmat Espanjassa joten se olisi pelkästään sitä kautta halvempi. Mutta sitten on rahtaus suomeen, jakelu kauppohin, ja kaupan oma kate sekä ALV joten kuinka paljon lähemmäksi suomalaisen kurkun hintaa se sitten pääsisi?

[Ajattelija2008]

Missä määrin espanjalaisen kurkun halvempi hinta perustuu laittomasti maassa olevien orjien työhön? Jos espanjalaisella kurkkuviljelämällä maksettaisiin samaa palkkaa kuin Suomessa maksettaisiin samasta työstä, paljonko se vaikuttaisi kurkun hintaan suomalaisessa kaupassa? Tietysti ilmasto-olot ovat kurkun viljelylle paremmat Espanjassa joten se olisi pelkästään sitä kautta halvempi. Mutta sitten on rahtaus suomeen, jakelu kauppohin, ja kaupan oma kate sekä ALV joten kuinka paljon lähemmäksi suomalaisen kurkun hintaa se sitten

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/12088/2008-04-08-04.pdf
Nyt saadaan tietoa kurkusta. Näemme, että sähköä ja lämpöä kuluu ympärivuotisessa viljelyssä peräti 80 MJ / kg kurkkua. Se on 20 kWh tai noin 2 euroa sähkölaskussa.

Talvella energialasku on varmaan tupla, eli kotimainen 10 e/kg talvikurkku sisältää pelkkää sähkön hintaa 4 e luokkaa / kg. Tämä tarkoittaa, että espanjalaisen kurkun energiankulutus on pieni murto-osa suomalaisesta.

Tuo tarkoittaa myös sitä, että tuplaantunut sähkölasku tekee kurkun viljelemisestä kannattamatonta Suomessa. Ei se nytkään ole järkevää: ihmiset maksavat 10 euron kilohintaa lähinnä valohoidolla käsitellystä vedestä. Olisi parempi syödä vaikka kotimaisia omenoita.

[JoKaGO]

Missä määrin espanjalaisen kurkun halvempi hinta perustuu laittomasti maassa olevien orjien työhön? Jos espanjalaisella kurkkuviljelämällä maksettaisiin samaa palkkaa kuin Suomessa maksettaisiin samasta työstä, paljonko se vaikuttaisi kurkun hintaan suomalaisessa kaupassa? Tietysti ilmasto-olot ovat kurkun viljelylle paremmat Espanjassa joten se olisi pelkästään sitä kautta halvempi. Mutta sitten on rahtaus suomeen, jakelu kauppohin, ja kaupan oma kate sekä ALV joten kuinka paljon lähemmäksi suomalaisen kurkun hintaa se sitten pääsisi?

80-luvulla Italiassa paikalliset kertoivat mulle, että joka vuosi Välimereen kipataan hedelmiä ja vihanneksia rekkakuormittain, valtava ylituotanto. Kysyin piruuttani, että viinirypäleitäkinkö. Kaveri kavahti, ei hemmetissä, kaikki rypäleet tehdään viiniksi, mutta ylimääräiset kurkut, tomaatit, lehtisalaatit jne kipataan mereen.

Espanja ei liene niin rehevä kuin Italia, mutta saman suuntaista se sielläkin lienee. Plus että Kanarian Saarilla on valtavat vihannesplantaasit, jotka tekevät satoa ympäri vuoden vientiin asti. Työvoimana tietenkin mainitsemasi afrikkalais-orjat.

Niin joo, 80-luvulla mainostettiin tv:ssä, kuinka K-kauppaan (?) tuodaan viikoittain lento-tomaatteja Kanarialta. Eli lentorahtina tuotiin ja olihan ne paremman makuisia kuin laivarahtina tulleet.

[RP]

Missä määrin espanjalaisen kurkun halvempi hinta perustuu laittomasti maassa olevien orjien työhön? Jos espanjalaisella kurkkuviljelämällä maksettaisiin samaa palkkaa kuin Suomessa maksettaisiin samasta työstä, paljonko se vaikuttaisi kurkun hintaan suomalaisessa kaupassa? Tietysti ilmasto-olot ovat kurkun viljelylle paremmat Espanjassa joten se olisi pelkästään sitä kautta halvempi. Mutta sitten on rahtaus suomeen, jakelu kauppohin, ja kaupan oma kate sekä ALV joten kuinka paljon lähemmäksi suomalaisen kurkun hintaa se sitten pääsisi?

Boldatut tietysti koskevat kaikkia kurkkuja alkuperästä huolimatta. Useimmiten kotimaista olen suosinut, mutta kehitysmaiden halpatyövoimaan ne tuntuvat kotimaisetkin vihannesviljelmät pitkälti perustuvan.

[repo]

STUK TVO:lle: Voitte käynnistää OL3:n ydinreaktorin

TVO: "Käyttöönottokokeet osoittavat, että laitos toimii suunnitellulla tavalla."
[...]

– Kriittisyys- ja pientehokoelupa tarkoittaa, että yhtiö voi käynnistää ydinreaktion ensimmäistä kertaa Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kolmosyksikön (OL3) reaktorissa, TVO kertoo tiedotteessaan.
[...]

– Ennen reaktorin kriittiseksi tekemistä STUK toteaa laitospaikalla vielä käynnistysvalmiuden. Siinä yhteydessä STUK tarkastaa, että kriittisyys- ja pientehokoelupapäätöksessä esitetyt avoimet asiat ovat kunnossa, TVO kertoo.

STUK valvoo reaktorin käynnistystä ja pientehokokeita paikan päällä Olkiluodossa. TVO nostaa reaktorin tehoa asteittain. Tehon nostoon yli viiden prosentin reaktorin täydestä tehosta TVO tarvitsee STUKin luvan, samoin kuin tehon nostoon yli 30 ja 60 prosentin.
[...]

Iltalehti, 16.12.2021

Ehtiikö tuoda loivennusta sähköenergian hintaan kuluvalle talvikaudelle?