Samsungin panssarihaupitseja Suomeen

[Sakari]

Tässä  lukiessa tulee mieleen mihin tarkoitukseen ja ketä vastaan käytännössä aseita Suomessa hankitaan. Uhka on pääsääntöisesti tullut idästä. Idästä tulevalla porukalla lienee aseistus kunnossa, löytyy pst kalustoa ja todennäköisesti saavuttavat ilmaherruuden. Tuolloin Samsungien käyttö hankaloituu oleellisesti.

[Sakari]

Suomelle olisi hyvä markkinarako alkaa suunnitella aseistusta ja välineitä pienemmille maille. Nykyisin asekehittely on lähinnä suurten hegemonia-armeijojen tarpeisiin. Altavastaaja armeijoille ei tarjota nykysodankäynnissä, kuin lähinnä kalshikovia ja rpg-sinkoja.

[Fiftari]

Tässä  lukiessa tulee mieleen mihin tarkoitukseen ja ketä vastaan käytännössä aseita Suomessa hankitaan. Uhka on pääsääntöisesti tullut idästä. Idästä tulevalla porukalla lienee aseistus kunnossa, löytyy pst kalustoa ja todennäköisesti saavuttavat ilmaherruuden. Tuolloin Samsungien käyttö hankaloituu oleellisesti.

Teloilla liikuteltava tykistö on kuitenkin nopeampaa kuin se että laitettaisiin kuorma-auton perässä oleva tuliasemaan. On kuitenkin syytä päivittää aina välillä aseistusta. Muutenhan voitaisiin yhtä hyvin tapella vielä keihäin ja miekoin.

[P]

Vanhana pasifistina sanon että saavat työntää Samsunginsa sinne minne päivä ei .......

Meinasit etta vihreiden miesten kukittaminen on parempi vaihtoehto?

[Faidros.]

Tässä  lukiessa tulee mieleen mihin tarkoitukseen ja ketä vastaan käytännössä aseita Suomessa hankitaan. Uhka on pääsääntöisesti tullut idästä. Idästä tulevalla porukalla lienee aseistus kunnossa, löytyy pst kalustoa ja todennäköisesti saavuttavat ilmaherruuden. Tuolloin Samsungien käyttö hankaloituu oleellisesti.

Venäläisten ilmasta-maahan aseiden kehitysnäkymät.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74347/E4007_LemmetyinenTP_EUK62.pdf?sequence=1

[Korpitutkija]

Käykö K-9 suorasuuntausaseeksi?

Jos nimittäin sattuisi käymään niin ikävästi että kapunki X olisi kevytaseisten vihollisen miehittämä ja ihmiskilviksi joutuneiden siviilien täyttämä, melko pian huomisimme että esim K-9 kaliiberin aseilla kohti ammuttuna voidaan laskea valtaamisen tulevan huomattavasti halvemmaksi kuin ilmasta maahan tilatuilla täsmäaseilla tai gps ohjatuilla pommeilla.

En ymmärrä mihin sitä suorasuuntausta tarvitaan? Kaupunki X:ään voidaan ampua tarkkaa epäsuoraa tulta kilometrien päästä turvasta, kaarella rakennusten yli, jopa itseohjautuvin ammuksin. Miksi mennä edes lyhyen kantaman aseiden lähelle, sehän vesittää koko panssarihaupitsin idean?
Taisteluvaunut on asia erikseen, niillä kun voi ampua pääaseella täydestä vaudistakin.

K9 direct firing
https://www.youtube.com/watch?v=TtaRgzZJVvQ

[siviilitarkkailija]

Taistelupanssarivaunujen nopea kanuuna läpäisee mutta sitä ei ole suunniteltu alueen tai talon eliminointiin. Se ei kertakaikkiaan ole hyvä kaupunkitaisteluase. Jos pitää vallata tai raivata kaupunginosa vihamielisistä, 120mm suurnopeuskanuuna ei vain toimi.

Riippuu ammuksesta. Esim Nammon 120mm IM canister -laukaus sopii kyllä hyvin tuollaiseen kaupunkitaisteluun. Olen omin silmin nähnyt mitä tuollainen laukaus tekee merikonttiin joka simuloi yksittäistä rakennusta melko hyvin.

https://www.nammo.com/globalassets/pdfs/ammobook/nammo_ammo-handbook_2016.pdf

Alepposta ja Mosulin vallatuista rakennuksista voidaan nähdä että mokomilla kanisteriammuksilla ei tee yhtään mitään lujasti linnoittautunutta isis-daesh vihollista vastaan.

1 Talojen kellarit on kaivettu yhteen.
2 Jopa kokonaisia huoltoteitä (!) on kaivettu yhdistämään linnoitettuja alueita toisiinsa.
3 Luolastot on jopa sähköistetty (hengenvaarallisia ja karkeita johdotuksia käyttäen mutta kuitenkin) ja alkeellisesti ilmastoitu.
4. Edustoja on miinoitettu ja tunneleja täytetty räjähteillä.
5. Panssaroituja ajoneuvoja torjutaan jopa 400 kg itsemurha-autopommeilla jotka syöksyvät naamioiduista suojista muutaman sekunnin varoitusajalla päin ja ovat suojattuja käsiaseiden tulelta.

Jos isis-daesh ryhmien toiminnasta voi sanoa jotain varmaa, niin osoittavat hyvin kuinka kaupunkisotaa nykymaailmassa käydään keskellä siviilejä ja kuinka urbaani alue linnoitetaan ja miinoitetaan. Erityisesti Syyrian armeija kärsi kipeitä tappioita kun lähtivät taistelupanssarivaunuilla kaupunkiajelulle linnoitettuun Aleppoon. Yhdysvaltain järkyttävällä ilmaylivoimalla varustettu Irakin armeija Mosulissa selvisi amerikan armosta pienemmällä tappiolla. Tai ylipäänsä lähtivät yrittämään.

Nämäkin ovat ilmiöitä joiden olemassaolo ei ole mikään yleisesti hyväksytty totuus vaan kiistanalainen teoria. Jos meillä on valloitettava linnoitettu kaupunki, taistelupsv ryhmä ja innokkaita komentajia, melko varmasti lähtevät höökimään kaupunkiin oli se linnoitettu tai ei, luottaen 120 mm kanuunan riittävyyteen. Ja kun huomaavat ettei tullut paraatimarssia, itkevät ja valittavat että kun kukaan ei kertonut. Toki kevyest linnoitettu alue voidaan ottaa haltuun ilman suuria menetyksiä. Mutta psv luonteesta johtuen, ja kaupunkien, ajo tai edes seinien lävistäminen ei valitettavasti riitä. Mm isis - daesh ja Syyrian taistelijat ovat tämän monta kertaa todistaneet.

[Mika]

Se on vähän huolestuttavaa, että Suomessa ilmeisesti kuvitellaan edelleen, että vihollinen tulee rajan yli leveänä rintamana uraata huutaen.  Sellaisen hyökkäyksen torjumiseen nämä olisivat kelpo aseita, mutta todellinen vaara on muualla.

[TattiJooseppi]

Taistelupanssarivaunujen nopea kanuuna läpäisee mutta sitä ei ole suunniteltu alueen tai talon eliminointiin. Se ei kertakaikkiaan ole hyvä kaupunkitaisteluase. Jos pitää vallata tai raivata kaupunginosa vihamielisistä, 120mm suurnopeuskanuuna ei vain toimi.

Riippuu ammuksesta. Esim Nammon 120mm IM canister -laukaus sopii kyllä hyvin tuollaiseen kaupunkitaisteluun. Olen omin silmin nähnyt mitä tuollainen laukaus tekee merikonttiin joka simuloi yksittäistä rakennusta melko hyvin.

https://www.nammo.com/globalassets/pdfs/ammobook/nammo_ammo-handbook_2016.pdf

Alepposta ja Mosulin vallatuista rakennuksista voidaan nähdä että mokomilla kanisteriammuksilla ei tee yhtään mitään lujasti linnoittautunutta isis-daesh vihollista vastaan.

No itse kyllä puhuit alunperin talon eliminoimisesta. Kuten mainitsin, yksittäisen rakennuksen tuolla kyllä pistää paskaksi, mutta ei se mikään bunkkeripommi ole.

[Fiftari]

KENTTÄTYKISTÖN ERIKOISAMPUMATARVIKKEIDEN KÄYTTÖ SUOMALAISISSA
OLOSUHTEISSA

4.4 Asutuskeskukset
Asutuskeskus on mallinnettu seuraavalla tavalla: Asutuskeskus on kokonaisuus, joka
voidaan jakaa neljään osaan. Asutuskeskuksesta noin 70 prosenttia on lähiötä.
Lähiössä rakennustiheys on noin 1,5 taloa/hehtaari. Talojen välimatka on 10–50 metriä.
Talot ovat joko yksi- tai kaksikerroksisia. Kaksikerroksiset talot ovat keskimäärin noin 7
metriä korkeita.

Toinen pääosa on keskusta, noin 28 prosenttia, jossa rakennukset ovat hyvinkin lähellä
toisiaan, jopa kiinni toisissaan. Talojen välimatka on 0-20 metriä. Rakennukset
muodostavat kortteleita, jotka ovat kooltaan noin 100 kertaa 100 metriä. Rakennukset
ovat suurimmilta osin jopa yli kolmekerroksisia, korkeutta noin 30 metristä ylös,
kuitenkin harvoin yli 40 metriä.

Pienimpänä osuutena on puisto, tori tai muu aukio. Tämä on tavallisimmin ainakin
hehtaarin kokoinen, eikä sisällä välttämättä yhtään rakennusta.
Asutuskeskuksen ulkopuolella sijaitsee yksi tai enemmän teollisuus- tai
laitosrakennuksia. Se on kooltaan ainakin korttelin kokoinen eikä sen lähettyvillä ole
yleensä muita korkeita rakennuksia. Nämä rakennukset ovat todennäköisesti hyvin
tärkeitä asutuskeskukselle. Kyseessä voi olla sähkökeskus, voimala, sairaala tai
asutuskeskuksen suurin työnantaja.

5 Käyttömahdollisuudet

Tässä luvussa tutkija esittelee omia päätelmiään esitettyjen ampumatarvikkeiden
käyttömahdollisuuksista Suomalaisissa olosuhteissa. Lopuksi esitellään myös niiden
käyttömahdollisuudet tykistömaaleja vastaan.

Sivulta 75 alkaen löytyy asutuskeskuksista.

Tärkeimpiä epäsuoran tulen tehtäviä rakennetulla alueella ovat ryhmitettyjen
joukkojen tukeminen, vastahyökkäyksien tukeminen ja vastatykistötoiminta
sekä tulenkäyttö kriittisiä maaleja, esimerkiksi hyökkääjän johtamispaikkoja ja
huoltokuljetuksia vastaan. Tulenkäyttöön rakennetun alueen sisällä on valmistauduttava
kaikilla siihen ampumateknisesti kykenevillä tuliyksiköillä. Tällöin
kyseeseen tulevat pääsääntöisesti yläkulmilla ampuvat tuliyksiköt sekä tykistön
käyttö suora-ammuntaan.

Tuliasemat valitaan siten, että pituushajonta muodostuu rakennetun alueen pää-
katujen suuntaisesti. Ampumaetäisyyden tärkeimmille tulenkäyttöalueille kaupungin
sisällä tulisi mahdollistaa yläkulmilla ampuminen.
Prikaatin tykistön tulenkäytön painopiste on vastavalmisteluissa, joilla estetään
vihollisen sekä sen lisävoimien pääsy rakennetulle alueelle.

Puolustusvoimat

[Faidros.]

K9 direct firing
https://www.youtube.com/watch?v=TtaRgzZJVvQ

Onks toi 10 vai 9,5? Joka tapauksessa vastaus päivän kysymykseen.

[Faidros.]

Taistelupanssarivaunujen nopea kanuuna läpäisee mutta sitä ei ole suunniteltu alueen tai talon eliminointiin. Se ei kertakaikkiaan ole hyvä kaupunkitaisteluase. Jos pitää vallata tai raivata kaupunginosa vihamielisistä, 120mm suurnopeuskanuuna ei vain toimi.

Riippuu ammuksesta. Esim Nammon 120mm IM canister -laukaus sopii kyllä hyvin tuollaiseen kaupunkitaisteluun. Olen omin silmin nähnyt mitä tuollainen laukaus tekee merikonttiin joka simuloi yksittäistä rakennusta melko hyvin.

https://www.nammo.com/globalassets/pdfs/ammobook/nammo_ammo-handbook_2016.pdf

Alepposta ja Mosulin vallatuista rakennuksista voidaan nähdä että mokomilla kanisteriammuksilla ei tee yhtään mitään lujasti linnoittautunutta isis-daesh vihollista vastaan.

No itse kyllä puhuit alunperin talon eliminoimisesta. Kuten mainitsin, yksittäisen rakennuksen tuolla kyllä pistää paskaksi, mutta ei se mikään bunkkeripommi ole.

Joillekin on tolppien siirtely helpompaa kuin todeta että näinhän se onkin. Siviilitarkkailijalta täytyisi ensiksi kysyä: Lukitaanko kysymyksesi tähän, vai...

[guest11919]

Anteeksi, mutta en vieläkään ymmärrä eroa. Internet näyttää tela- tai kenttätykkejä olevan kahta laatua: sellaisia, joiden sisällä miehistö on suojassa panssarin takana ja sellaisia, joissa ei ole. Ks. esim. http://maavoimat.fi/kenttatykisto

Jos siinä on telaketjut ja panssarikuori, joka suojaa sisällä olevaa miehistöä, ja jonkinlainen tykki - olkoot haupitsi, kanuuna tai mörssäri - niin miten sen erottaa panssarivaunusta, joka Wikipedian mukaan  "on telaketjuilla kulkeva panssaroitu moottoriajoneuvo. Panssarivaunuja on moniin erilaisiin käyttötarkoituksiin.". Vielä kerrotaan, että "Panssarivaunun tykki asetetaan tehtävänsä mukaisesti. Taistelupanssarivaunun pääase on yksittäinen suurikaliiperinen panssarikanuuna."

Valitettavasti en ymmärrä seuraavaa englanninkielisen Wikipedian tekstiä:

The British Gun Carrier Mark I was the first Self-propelled artillery and was fielded in 1917. It was based on the first tank, the British Mark I and carried a heavy field gun. The next major advance was the Birch gun developed for the motorised warfare experimental brigade (the Experimental Mechanized Force). This mounted a field gun, capable of the usual artillery trajectories, on a tank style chassis.

During WWII, most nations developed self-propelled artillery vehicles. These had mounted guns on a tracked chassis (often that of an obsolete or superseded tank) and provide an armoured superstructure to protect the gun and its crew. The first British design, "Bishop", carried the 25 pdr gun-howitzer, but in a mounting that severely limited the gun's performance. It was replaced by the more effective Sexton. The Germans created many examples of lightly armored self-propelled anti-tank guns using captured French equipment (example Marder I), their own obsolete light tank chassis (Marder II), or ex-Czech chassis (Marder III). These led to better protected tank destroyers, built on medium tank chassis such as the Jagdpanzer IV and Jagdpanther.

Vielä kerran anteeksi, olen tyttöihminen.

[guest11919]

Olen siis ymmärtävinäni sen verran, että kyhäsivät jo kauan sitten vanhoiksi käyneistä tankeista eli panssarivaunuista telatykkejä (?). En vain ymmärrä, miten se muuttui matkalla ei-panssarivaunuksi, jos pohjana oli vanha panssarivaunu. Sen tiedän, että I MS aikaiset tankit olivat varsin kömpelöitä vehkeitä, mutta se ei liity tähän.

[Mika]

Anteeksi, mutta en vieläkään ymmärrä eroa. Internet näyttää tela- tai kenttätykkejä olevan kahta laatua: sellaisia, joiden sisällä miehistö on suojassa panssarin takana ja sellaisia, joissa ei ole. Ks. esim. http://maavoimat.fi/kenttatykisto

Jos siinä on telaketjut ja panssarikuori, joka suojaa sisällä olevaa miehistöä, ja jonkinlainen tykki - olkoot haupitsi, kanuuna tai mörssäri - niin miten sen erottaa panssarivaunusta, joka Wikipedian mukaan  "on telaketjuilla kulkeva panssaroitu moottoriajoneuvo. Panssarivaunuja on moniin erilaisiin käyttötarkoituksiin.". Vielä kerrotaan, että "Panssarivaunun tykki asetetaan tehtävänsä mukaisesti. Taistelupanssarivaunun pääase on yksittäinen suurikaliiperinen panssarikanuuna."

Käyttötarkoitus on se, joka ratkaisee.  Perinteisen taistelukentällä toimivan panssarivaunun ero 40 kilometriin ampuvaan järeään tykkiin verrattuna ei liene kovin vaikea ymmärtää. Se, että järeää tykkiä voidaan liikutella nopeasti, ei tee siitä panssarivaunua.   

[Nuivanlinna]

Anteeksi, mutta en vieläkään ymmärrä eroa. Internet näyttää tela- tai kenttätykkejä olevan kahta laatua: sellaisia, joiden sisällä miehistö on suojassa panssarin takana ja sellaisia, joissa ei ole. Ks. esim. http://maavoimat.fi/kenttatykisto

Jos siinä on telaketjut ja panssarikuori, joka suojaa sisällä olevaa miehistöä, ja jonkinlainen tykki - olkoot haupitsi, kanuuna tai mörssäri - niin miten sen erottaa panssarivaunusta, joka Wikipedian mukaan  "on telaketjuilla kulkeva panssaroitu moottoriajoneuvo. Panssarivaunuja on moniin erilaisiin käyttötarkoituksiin.". Vielä kerrotaan, että "Panssarivaunun tykki asetetaan tehtävänsä mukaisesti. Taistelupanssarivaunun pääase on yksittäinen suurikaliiperinen panssarikanuuna."

Kenttätykistön tykillä, kuin myös tällä panssarivaunun näköisellä, ammutaan epäsuoraa tulta, esim. 20km päähän. Panssarivaunun tykillä lähinnä suoraa tulta vaikkapa n. kilometrin päähän. Kenttätykilläkin voi ampua suoraa tulta, mutta panssarivaunulla ei pysty tulittamaan kauas, paitsi sillä panssarivaunun näköisellä.

Jäsen Faidros voi perehdyttää asiaan paremmin.

[Jäniksenkäpälä]

Olen siis ymmärtävinäni sen verran, että kyhäsivät jo kauan sitten vanhoiksi käyneistä tankeista eli panssarivaunuista telatykkejä (?). En vain ymmärrä, miten se muuttui matkalla ei-panssarivaunuksi, jos pohjana oli vanha panssarivaunu. Sen tiedän, että I MS aikaiset tankit olivat varsin kömpelöitä vehkeitä, mutta se ei liity tähän.

Kaikki rakennetaan motorisoidun telavaunun päälle. Eli ne telat, moottori ja alusta on yleensä aina tehty omaksi yksikökseen. Sen jälkeen päälle rakennetaan loppuvaunu, joka sitten määrittelee asiaa tarkemmin. Ennen vanhaan noita sitten jaoteltiin karkeasti panssarivaunuihin, joissa on pyörivä tykkitorni, hyökkäysvaunuihin, joissa on eteenpäin osoittava tykki, joka kääntyy vain jonkin verran, ja telatykkeihin, joissa lavetin päälle rakennetaan tykkiasema, jossa on useimmiten järeämpi, enemmän ylöspäin osoittava tykki.

Tosin noissa on ollut lähinnä aseseppien mielikuvitus rajana, joten kaikenmoisia - aika hurjiakin - viritelmiä.

[Faidros.]

Ei tarvitse pyytää anteeksi tietämättömyytään naisihmisen, sillä Panssariprikaatin Wanhanliiton asesepälläkään ei ole täyttä varmuuttaa eri panssarilajien rajalinjoista. Yritän kuitenkin.

-Taistelupanssarivaunu on äärimmäiseen suoraan tuleen kehitetty vaunu, nopea ja pystyy myös ampumaan vauhdissa putken vakautusjärjestemän ansiosta myös pääaseella tarkasti.
-Rynnäkkövaunu on paljon halvempi jalkaväen hyökkäyksen tukeen käytetty vaunu, jolla pyritään suojaamaan jalkaväkeä kevyemmällä panssaroinnilla, pääaseella. Taktiikka ei ole suora hyökkäys, vaan jalkaväen tukeminen maastosuojaa hyödyntäen.
-Panssarihaupitsi/-kanuuna on järeä tykki, jolla on tarkoitus ampua epäsuoraa tulta riittävän kaukaa ja nopeasti etteivät vihollisen laskentatietokoneet ehdi päättämään tykin positiota, ennenkuin vastaisku saapuu.
Juuri tämän vuoksi panssarihaupitsit ovat keskittyneet 3-4 laukauksen nopeisiin purskeisiin(15sekuntia) ja pakenemaan ammuntapaikalta.
Panssarointi niissä on vain kevyttä tulta ja sipaleita vastaan, ei mitään suoraa osumaa vastaan.

Asiantuntijat päivittäkööt tietojani, sillä siitä on jo niiiin kauan kuin näitä tietoja sain!

[orientexpressen]

Puolustusvoimat määrittelee panssarivaunun näin:

"Panssarivaunu on tela-alustainen, panssariteräksestä valmistetulla itsekantavalla rungolla varustettu panssariajoneuvo. Panssarivaunutyyppejä ovat mm viestipanssarivaunut, evakuointipanssarivaunut, taistelupanssarivaunut, rynnäkköpanssarivaunut, ilmatorjuntapanssarivaunut."

http://maavoimat.fi/panssarivaunut

Periaatteessa tuo määritelmä kattaa myös panssarihaupitsit, mutta käytännössä niitä ei kuitenkaan panssarivaunuiksi kutsuta. Kaiketi siksi, että niiden funktio on toimia kenttätykkeinä, jolloin ne luokitellaan samoin muiden kenttätykkien kanssa.

Panssarihaupitsin ja taistelupanssarivaunun (joka yleensä tulee ensin mieleen kun puhutaan panssarivaunuista) keskeisimmät erothan ovat seuraavat:
- Panssarihaupitsilla ei (toisin kuin taistelupanssarivaunulla) pysty ampumaan silloin kun vaunu liikkuu, eikä edes aivan välittömästi vaunun pysähdyttyä
- Panssarihaupitsin tykki on tarkoitettu epäsuoraan tuleen (ammuksen lentorata on voimakkaan paraabelimainen) eikä suora-ammuntaan niin kuin taistelupanssarivaunun tykki
- Panssarihaupitsi on vain kevyesti panssaroitu, lähinnä se kestää kranaattien sirpaleiden osumat ja käsiaseiden tulen

[Faidros.]

Tämä ei tänne kuulu, muutoin kuin aasinsillalla panssariajoneuvoihin. Kiinnostava juttu eräästä tuhotusta urasta ja miljoonien menetyksistä median ja poliisin ajojahdin vuoksi.
www.kauppalehti.fi/uutiset/jorma-wiitakorpi-roikkui-7-5-vuotta-loysassa-hirressa/Tqua4BE8

[Faidros.]

Suomi ostaa vastatykistötutkia kymmenillä miljoonilla euroilla, tavoitteenaan Euroopan paras ja kehittynein tykistöjärjestelmä.
www.hs.fi/kotimaa/art-2000005041537.html
Venäjältä tutkia ei kai sitten osteta, koska silloin Suomessa voisi olla vain yhtä hyvä tykistöjärjestelmä kuin jollain muulla Euroopassa?
Vastatykistötutka on laite jolla sekunneissa pystytään laskemaan vihollisen epäsuora tuli kranaatin nopeudesta ja suunnasta lähtöpaikka ja jopa osumakohta.

[Faidros.]

Leopardia tuskin tullaan käyttämään Suomessa kaupunkitaisteluissa, mutta "tuhoutumattomasta" Leopardista on löydetty heikkous.
Ohjuksella persiiseen lyhyeltä matkalta, ettei vaunun omat mekanismit ehdi vaikuttamaan osumaan?
http://yle.fi/uutiset/3-9400329?origin=rss
Tai voihan se Viipurin takaisinvaltauksessa tulla kyseeseen.

[Nuivanlinna]

Tai voihan se Viipurin takaisinvaltauksessa tulla kyseeseen.

Kukas tämän Viipurin valtaa?

[Faidros.]

Norja.

[Skeptikko]

Leopardia tuskin tullaan käyttämään Suomessa kaupunkitaisteluissa, mutta "tuhoutumattomasta" Leopardista on löydetty heikkous.
Ohjuksella persiiseen lyhyeltä matkalta, ettei vaunun omat mekanismit ehdi vaikuttamaan osumaan?

Ei kai noissa Leopardeissa ole edes mitään aktiivista mekanismia (tulensammutusta tms lukuunottamatta), joka edes reagoisi lähestyvään ohjukseen, ammuksiin tms. Israelilla ja Venäjällä taitaa olla tällä hetkellä ainoat panssarivaunut, joissa on aktiivisesti lähestyvää uhkaa vastaan iskeviä aktiivisia torjuntamekanismeja. Jo iskeneeseen uhkaan reagoivat reaktiivipanssarit ovat asia erikseen ja niitä on toki yleisemminkin.

Ja ainahan muut suunnat kuin suoraan edestä ovat panssarivaunuissa olleet selvästi heikommin panssaroituja.

[Nikolas]

Tämä ei tänne kuulu, muutoin kuin aasinsillalla panssariajoneuvoihin. Kiinnostava juttu eräästä tuhotusta urasta ja miljoonien menetyksistä median ja poliisin ajojahdin vuoksi.
www.kauppalehti.fi/uutiset/jorma-wiitakorpi-roikkui-7-5-vuotta-loysassa-hirressa/Tqua4BE8

Siinä pääsivät poliisi, syyttäjä ja tiedotusvälineet näyttämään osaamistaan. Näin työnnetään tehokkaasti kapuloita vientiteollisuuden rattaisiin.

[Kansalainen kaksi]

Se telatykkien kevyempi panssarointi on nimenomaan tuon vastatykistötutkan ohjaamien vihollisen tykistöyksiköiden tulta vastaan siinä tilanteessa kun ollaan itse ammuttu se purske kranaatteja ja ollaan lähdössä liikkeelle, "karkuun", ja taivaalta alkaakin jo tulla kranaatteja. Panssaroidut tykit pääsevät paremmin vaihtamaan uuteen asemaan ilman omia tappioita, hinattava tykistö ei ehdi minnekään vihollisen vastatoimien alta. Jos vihollinen on hyvin koulutettu ja valmiudessa, se vihollisen vastatykistötutka mittaa ne meidän kranaattimme lentoradat, määrittää mistä ne on ammuttu ja antaa ampumakomennot omalle tykistölleen vielä kun meidän kranaattimme ovat ilmassa. Siksi siitä paikasta josta ammuimme, pitää siirtyä nopeasti pois, muuten tulee rojua niskaan. Nyt nämä uusien vastatykistötutkien hankinnat antavat saman kyvykkyyden meillekin. Eli vihollisen on parempi siirtyä ammuntansa jälkeen hippulat vinkuen muualle, koska meidän terveisemme ovat jo matkalla.

[Faidros.]

https://pakkotoisto.com/attachments/norsutykki-jpg.123900/

[Faidros.]

Kun jossain(sotahistoriaketju?) aikaisemmin mainitsin tykin suuntaamisesta putken läpi, kun kaikki muut suuntainlaitteet on hyödyttömiä, jenkit on kehittäneet tähänkin laitteen. Noin 4min kohdalla.
www.youtube.com/watch?v=JwdDI3ifs7E

[toumasho]

Eli vihollisen on parempi siirtyä ammuntansa jälkeen hippulat vinkuen muualle, koska meidän terveisemme ovat jo matkalla.

On muuten mielenkiintoinen sotimisenlaji tämä tutka-tykistö. Peitteisessä ja soisessa maastossa ei ole hirmuisesti reittivalintoja lähteä karkuun. Omassa kieroutuneessa mielessä kehittelen algoritmejä, joidenka avulla voidaan laskea jopa se paikka, mihin asti vihollinen on päässyt tuliasemastaan karkuun. Jos tankki kulkee xx km/h maksimissaan, ja sitä metsäautotietä tai maastouraa menee optimitapauksessa vain kahteen suuntaan, niin eipä ole kummoinen juttu laittaa sitä vasta-ammusta juuri niihin kohtiin, minne laskennallisesti vihollisen tykistöpanssarit ovat ehtineet.

Samoin Vietnamin sodan ajoilta tutut seismiset sensorit olisivat kova sana mahdollisessa konfliktitilanteessa täällä. Jos vihollinen paukuttelee liki 70-tonnisilla tankeilla menemään sen, mitä ne vekottimet antavat kulkea, niin niiden tuottama seisminen tärinä on todennäköisesti havaittavissa kilometrien päässä maastourista. Näin jokin sadan euron raudalla varustettu purske-lähetin, joita on "miinoitettu" teiden varret täyteen ja joissa on parviäly, vie voiton. On mahdollista seurata reaaliaikaisesti vihollisen kaluston liikkeitä ja ampua se "golden bb" siten, että vihollinen ei kykenene ymmärtämään syy-seuraus ketjua.

"Mistä ne tiesi ampua yhden laukauksen juuri tähän?". Tämä on mahdollista nyt, koska meillä on itseohjautuvat ammukset. Laskentateho on niin halpaa ja pientä, että jugurttipurkin kokoinen sensori pystyy visertämään meille tiedot niin, ettei ihmistä edes tarvita koko operaatioon. Laitteisto havaitsee liikkeellä olevan vihollisen yksikön, päättelee optimaalisen ampumakohdan, ja panssariajoneuvoihin hakeutuvat tykinammukset tuhoavat kärki- ja peräajoneuvot. Raatteentie 2.0 valmis, saa tuhota.


/nörttifantasiat, vaan kaikki tämä on jo olemassa, mahdollisesti myös vastapuolella.