Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[Totuusko?]

Itse olin vielä lukiossa innokas opiskelemaan ruotsia ja uskoin opettajien vakuuttelut sen tarpeellisuudesta. Nyt olen huomannut, etten tarvitse ruotsia juuri mihinkään Suomessa ja (riikin)ruotsalaiset kaverini puhuvat moitteetonta englantia, kuten suuri enemmistö ikäluokkani ruotsalaisista. Joten pidän pakollista ruotsin opiskelua täysin tarpeettomana ajan- ja rahanhukkana isolle osalle väestöä.

Nimim. peruskoulun ruotsi 10, kirjoituksista eximia ja yliopiston virkamiesruotsi 1.

Itselläni täysin päinvastainen kehitys; pk 6, yo B ja virkamiesruåtsi 5.

Tarpeetonta ajan- ja rahanhukkaa suurimmalle osalle väestöä, aivan kuten totesitkin. Keinotekoinen ja poliittinen asetelma, joka kaikessa idioottimaisuudessaan tulee vääjäämättä muuttumaan nuorempien sukupolvien mukana.

Huonointa argumentointia ruotsinkielen puolesta ovat juuri esimerkinomaiset tarinat, kuinka ruåtsinkielentaito on edesauttanut siinä ja tässä. Eihän opiskelu koskaan turhaa ole, ei edes ruotsin. Ja varmasti sellaiset henkilöt, jotka opiskelevat ruotsin todella hyvin, tulevat sitä taitoa myös käyttämään ja jotkut jopa saattavat hyötyä siitä. Mutta resurssit voisi jakaa huomattavasti järkevämminkin kuin pänttäämällä PAKOLLA ja HUONOLLA menestyksellä, suurimmalle osalle suomalaisista täysin turhaa kieltä. Jos joku opettelisi vaikkapa kiinankielen lähes täydellisesti, on aika todennäköistä, että sitä taitoa tulisi myös käytettyä ja siitä olisi varmasti hyötyä asianomaiselle. Ei ole kuienkaan järkevää pakottaa kaikkia kansalaisiamme samaan.

No, ainakin pääsykokeissa ruåtsista on varmasti ollut suurikin hyöty, ainakin mikäli kuuluu mlv:n piiriin.

[Orpakytsä]

Itselleni ruotsinkielestä on ollut suunnattomasti etua. Lukion A-ruotsista laudatur (eximia oli käytössä jo silloin). Monet kaihtavat työtä, jossa joutuu käyttämään ruotsia, siispä minä teen sellaiset työt ja hyvällä korvauksella. Olen työssäni täysin kolmekielinen, suomi, ruotsi ja englanti vaihtuvat päivän aikana sujuvasti.

Tuollaisiakin työpaikkoja tietysti on, mutta hyvin harvassa työpaikassa kieltä tarvitsee jatkuvasti, etenkin sisämaassa. Itse olen joutunut opiskelemaan hieman ranskaa ja viroa töiden takia, eikä se kielen opettelu aikuisenakaan ole sen vaikeampaa, mikäli sitä kieltä oikeasti tarvitsee.

Paljonko nämä ruotsia kaihtavat työkaverisi ovat opiskellet kyseistä kieltä ja katsotko opiskelusta olleen heille hyötyä?

Ruotsia kaihtavat kollegat ovat suorittaneet yliopiston ns virkaruotsin, eli ainakin lukion oppimäärä+yliopiston pakollinen oppimäärä.

Arvioisin, että rahallisesti saamani hyöty on 20-30% luokkaa verrattuna ruotsia osaamattomaan kollegaan. Tehtäväkohtaisessa palkassa on näet suuri ero sen mukaan, mitä kieltä siinä joutuu puhumaan. Kysynnän ja tarjonnan laki pätee tässäkin. Ruotsinkielisiin tehtäviin on vaikea löytää halukkaita tekijöitä.

Lisäksi on hauskaa osata kieliä. Ulkomailla turistimatkoilla reissatessa aina välillä törmää muihin skandinaaveihin, ja silloin on hauskaa kun ruotsilla pärjää heidän kanssaan hyvin. Varsinkin norjalaisista on saanut iloista pöytäseuraa, kun on pari sanaa vaihtanut ruotsiksi ensin.

Mutta kuten sanottu, en kannata pakkoruotsia. Yksilötasolla toki kielitaito on eduksi itselleni.

[Totuusko?]

Arvioisin, että rahallisesti saamani hyöty on 20-30% luokkaa verrattuna ruotsia osaamattomaan kollegaan. Tehtäväkohtaisessa palkassa on näet suuri ero sen mukaan, mitä kieltä siinä joutuu puhumaan. Kysynnän ja tarjonnan laki pätee tässäkin. Ruotsinkielisiin tehtäviin on vaikea löytää halukkaita tekijöitä.

Tuo on hyvä asia sinun kannaltasi, mutta ainahan erityisosaamisesta maksetaan. Sama pätee venäjään, saksaan, ranskaan, kiinaan, urduun jne...
Ei ole mikään peruste pakkoruotsille ja nykyiselle kielipolitiikalle.

Lisäksi on hauskaa osata kieliä. Ulkomailla turistimatkoilla reissatessa aina välillä törmää muihin skandinaaveihin, ja silloin on hauskaa kun ruotsilla pärjää heidän kanssaan hyvin. Varsinkin norjalaisista on saanut iloista pöytäseuraa, kun on pari sanaa vaihtanut ruotsiksi ensin.

Yhtä hauskaa on osata saksaa. Monesti Itävallassa käydessäni tapaan siellä saksaa puhuvia ja kyllä harmittaa, kun en osaa saksaa riittävän hyvin. Ja viimeeksi Irlannissa käydessäni tutustuin norjalaiseen Kjetiliin ja hänen ystäviinsä, joiden kanssa haastoimme ihan englanniksi ja mukavaa oli. Kjetil ja hänen ystävänsä muuten piti ruotsalaisia ylpeinä ja tylsinä ihmisinä ja vietti iltaa mieluummin meidän suomalaisten kanssa kuin samassa pubissa olevien ruotsalaisten. Hersyvimmät naurut saatiin aikaan kertomalla ruotsalaisvitsejä englanniksi 

Mutta kuten sanottu, en kannata pakkoruotsia. Yksilötasolla toki kielitaito on eduksi itselleni.

Yksilötasolla kielitaito on aina eduksi. Mutta se, mihin kieleen on järkevintä sijoittaa aikaa ja rahaa ei ole ainakaan minun näkökulmastani katsottuna ruotsi. Ruotsinkieli on saatava pikimmiten valinnaiseksi kieleksi KAIKISSA kouluasteissa.

[kaksinaismoralismirules!]

Julkisuudessa mielestäni bongasin aika uskomattomalta kuulostavan uutisen eli ruåtsalaiset eivät muka ymmärtäisi puhuttua norjaa? Ruotti on ainakin minulla ollut selvä linkki norjalaisten höpinöiden ymmärtämiseen sekä esmes danskalaisten tuulivoimayhtiöiden vuosikertomusten käpistelyyn. Puhuttua danskee en jummarra sitten pätkääkään varsinkaan jos se on sitä mongerrusta.

Tulen kyllä siihen jåhtåpäätökseen , että kyllä - ruåttalaisissa on jotain vikaa. Ihan varmasti.

Ånkå muuten moderaattorit vetäneet liinat muuten inan turhan tiukalle tässä ruåtti keskustelussa , kun huomasin muutaman tavalliselta näyttäneen kirjoituksen saaneen ylenmääräitä huålenpitoa hoivaosastolta? SSitäpaitti ruåttivastaisuus on nyt in kun Såinikin bonggasi tämän mafia-säätiön RKP:n takana. Tosin kun katselee RKP:n hallitustyöskentelyä pitältä aikaväliltä niin se on ollut enemmänkin jees-jees mafiaa. Ei ole ollut hallitusta mihin RKP ei olisi suosiolla sopinut. Ollut jåpa kaikkein luotettavin hallituskumppani mille tahansa hallitukselle.


ja en voi olla muutakuin samaa mieltä norjalaisproffan kanssa ---> HyySäri:

Norjalaisprofessori: Ruotsalaiset ovat tyhmiä
Onko sukulaiskielen oppiminen helppoa vai vaikeaa?
Eläkkeellä oleva norjalainen kielitieteen professori Finn-Erik Vinje hämmentää kommenteillaan länsinaapurissa. Suorasukaisilla blogi-kirjoituksillaan aiemminkin julkisuutta kerännyt professori väittää nyt, että ruotsalaiset ovat tyhmiä, koska eivät pysty ymmärtämään puhuttua norjaa.

Tai sitten se vaan on öljykateutta. Minäkin olen öljy katee. Suomi-ruotsi ei olisi missään vaiheessa saanut hävitä Suomea ryssille ja Suursuomi-ruåtsi olisi vielä pitänyt Norjan hanskassa niin meillä menisi varsin åtollisesti nyt öölirahoilla. Nyt vaan nårskit pääsee nauttimaan siitä.

[Homma Admin]

Ånkå muuten moderaattorit vetäneet liinat muuten inan turhan tiukalle tässä ruåtti keskustelussa , kun huomasin muutaman tavalliselta näyttäneen kirjoituksen saaneen ylenmääräitä huålenpitoa hoivaosastolta?

Tähän ketjuun liittyvät erityissäännöt löytyvät ketjun ensimmäisestä viestistä. Lue ne huolellisesti.

Sinulla on nyt VAROITUS modejen toiminnan arvostelemisesta sille varatun ketjun ulkopuolella sekä tuosta Ånkå-pelleilystä.

Älä kirjoita tähän ketjuun, jos sinulla ei ole mitään todellista sanottavaa tai pakottavaa tarvetta kirjoittaa juuri tähän ketjuun. Älä missään tapauksessa kirjåita tähän ketjuun ållaksesi hauska.

Tämän ketjun yksinomainen tarkoitus on antaa ylläpidolle tekosyy jakaa banneja niille, joille ruotsinkieli on pakkomielle suuntaan tai toiseen. Tällä ketjulla ei  ole mitään muuta tarkoitusta. Hunajapurkki.

[Viinankylväjä]

Seuraavissa vaaleissa ääneni menee henkilölle, joka 1) Kiristäisi maahanmuuttopolitiikkaa 2) Poistaisi pakkoruotsin 3) On maltillinen oikeistolainen

JM-K on Tampereella vaihtoehto, mutta hän taisi kerran sanoa, että poistaisi pakkoruotsin ohella myös pakkosuomen. Minä mieluumin tehostaisin ruotsinkielisten suomen opiskelua, jotta he voisivat hakea töitä muualtakin kuin länsirannikolta, ja enemmistön olisi helpompi tulla töihin länsirannikkolle.

[Juha Päivärinta]

Mitäköhän tapahtuisi, jos lukiolaiset tekisivät lakon ruotsin opiskelussa? Kukaan ei vastaisi ruotsin opettajan kysymyksiin eikä vastaisi yhteenkään tenttikysymykseen? Olisiko valtiolla kanttia reputtaa kaikki ruotsin kielessä?

[Aldaron]

Mitäköhän tapahtuisi, jos lukiolaiset tekisivät lakon ruotsin opiskelussa? Kukaan ei vastaisi ruotsin opettajan kysymyksiin eikä vastaisi yhteenkään tenttikysymykseen? Olisiko valtiolla kanttia reputtaa kaikki ruotsin kielessä?

Tuollaiseen menisi mukaan enimmilläänkin vain melko pieni vähemmistö (lue: osa niistä 14-15-vuotiaista pojista, joita ei lukio kuitenkaan kiinnostaisi ja jotka kokisivat ettei heillä ole paljon menetettävää).
Kaikki "lakkolaiset" tietenkin saisivat nelosen. Koko juttua pidettäisiin, sinänsä ihan oikein, pelkkänä koululaitokseen sopeutumattomien murrosikäisten poikien oireiluna. Varsinaiseksi poliittiseksi kannanotoksi sitä ei laskettaisi.
On muistettava, että osa lukisi ruotsia myös jos se olisi vapaaehtoista ja suurin osa muistakin oppilaista haluaa yleensä välttää nelosia todistuksessa.
Tuo olisi käytännössä vain joidenkin yläasteikäisten poikien keino sabotoida omia kouluopintojaan ja edistää omaa koulun jälkeistä syrjäytymistään.
Koska osalla yläasteikäisistä pojista on muutenkin tuo taipumus, kohderyhmä oppituntilakolle löytyisi kyllä ihan itsestään. Kovin suureksi se ei kyllä muodostuisi.
EDIT: Ensin vain silmäilin tuon viestin nopeasti läpi, joten vasta nyt huomasin, että tosiaan puhut lukiolaisista etkä yläasteikäisistä.
Vastaan: mahdollisuudet oppituntilakkoon käytännöllisesti katsoen olemattomat, koska lukiolaisten motivaatio saada hyviä numeroita (tai ainakin välttää nelosia) on tietenkin paljon parempi kuin yläasteikäisten ja koska suurin osa siitä aineksesta, jota tuollainen lakko voisi vielä yläasteella kiinnostaa, ei muutenkaan jatka lukioon.
Tuollaisessa tilanteessa ruotsinopettajien olisi muuten pakko antaa neloset kaikille lakkoon osallistuville, sillä muutenhan he syyllistyisivät virkavirheeseen. Jos suoritus on tosiaan yhtä kuin nolla, siitä ei kerta kaikkiaan voi antaa nelosta enempää.
Yo-kirjoituksissahan ruotsi on jo muutenkin vapaaehtoinen. Se mittaa melko hyvin lukiolaisten motivaatiota vuosi- koulu-, paikkakunta- ja sukupuolikohtaisesti. Ihan mielenkiintoisia tilastoja, joista on tullut Opetusministeriölle keino arvioida, miten hyvin (tai huonosti) eri kouluissa on onnistuttu motivoimaan oppilaita ruotsin opiskeluun ja mihin toimenpiteisiin pitäisi ryhtyä niiden koulujen suhteen, joissa ruotsin kirjoittaa selvästi keskiarvoa vähäisempi osuus abeista.

[Aldaron]

Seuraavissa vaaleissa ääneni menee henkilölle, joka 1) Kiristäisi maahanmuuttopolitiikkaa 2) Poistaisi pakkoruotsin 3) On maltillinen oikeistolainen

JM-K on Tampereella vaihtoehto, mutta hän taisi kerran sanoa, että poistaisi pakkoruotsin ohella myös pakkosuomen. Minä mieluumin tehostaisin ruotsinkielisten suomen opiskelua, jotta he voisivat hakea töitä muualtakin kuin länsirannikolta, ja enemmistön olisi helpompi tulla töihin länsirannikkolle.

Ruotsinkielisissä kouluissahan suomi alkaa jo ala-asteen kolmannella. Miten vielä tuosta "tehostaisit", noin ihan konkreettisesti?

[Aldaron]

Mutta ei minulla ole mitään sitä vastaan, jos joku ei halua opetella ruotsia. Sehän vain nostaa minun arvoani työmarkkinoilla, mitä harvempi opiskelee ruotsia.

Monet niistä suomenruotsalaista, jotka kannattavat toisen kotimaisen pakollisuuden poistamista, perustelevat kantaansa sillä, että sehän vahvistaisi ruotsinkielisten asemaa työmarkkinoilla entisestään, sillä ruotsinkielisissä kouluissa olisi suhteellisesti paljon vähemmän toisen kotimaisen pois jättäjiä kuin suomenkielisissä. Koska ne, jotka eivät lukisi toista kotimaista, syrjäytyisivät kaikkialta missä ruotsin osaamista vaaditaan ja jokseenkin kaikkialta missä se lasketaan meriitiksi, ruotsinkieliset ja ruotsiin myönteisesti suhtautuvat suomenkieliset voisivat jakaa suuren osan parhaista työpaikoista keskenään.
Tavallaan eräänlainen versio darwinistisesta luonnonvalinnasta, jossa menestyksen tärkeäksi kriteeriksi tulisi se, onko ollut jo koulussa tarpeeksi fiksu valitakseen vapaaehtoisesti toisen kotimaisen.

[jeremies]

Aldaron kirjoittaa taas pitkästi, mutta kovin vähän asiaa  

Voi olla, että opettajat antaisivat nelosen tuollaisessa tapauksessa, mutta kokeenhan voi aina käydä uusimassa. Lisäksi kyseessä olisi käsittääkseni vain yksi kurssi, joka ei kovin paljon vaikuttaisi koko ruotsin arvosanaan lukiossa. Viimeiseksi ja tärkeimmäksi, kovin monessa suomenkielisessä jatko-opiskelupaikassa ruotsin kielen arvosanalla ei ole mitään merkitystä, eikä siitä saatua arvosanaa noteerata mitenkään.

Noin muuten, eräs mielenosoitushan taannoin ärjestettiin ja pakkokirjoittaminen saatiin toki pois. Samoin viime vuonna lukiolaisten liitto murskaavalla enemmistöllä kannatti pakkoruotsin poistamista, lukemat taisivat olla jotain täälläkin muistellun, keväällä eduskunnassa äänestyn uuden maahanmuuttolain hyväksymisen luokkaa...

Tuo että jotkut suomenruotsalaiset kannattavat vapaaehtoisuutta, jotta saisivat petattua itselleen paremmat asemat voi pitää paikkansa. Selvästi useammin suomenruotsalaiset kannattavat vapaaehtoisuutta kuitenkin sen takia, että se olisi yksinkertaisesti järkevää kieli- ja koulutuspolitiikkaa.

Minä ainakin uskon, että suomalaiset ovat jo niin fiksua porukkaa, että osaavat itse vanhempien tuella valita sen kielen, mitä haluavat opiskella, olipa se sitten ranska, saksa, venäjä, ruotsi tai jokin muu kieli. Valinnanvapauteen kuuluu toki aina vastuu valinnoistaan. Ruotsin kieli voi avata räppänöitä, joku muu kieli voi avata ovia ja ikkunoita.

[Aldaron]

Muuten olen sitä mieltä että kieliä luetaan meillä liian vähän, ei suinkaan liikaa. Itse luin koulussa molempien kotimaisten lisäksi neljää kieltä, joista kaksi tosin alkoi vasta lukiossa. Ihan noin monta kieltä en kaikilta välttämättä edellyttäisi, mutta enemmän kuitenkin kuin nykyisin.
Omasta kokemuksestani johtuen en kerta kaikkiaan kykene näkemään toista kotimaista ja vieraita kieliä jonkinlaisina toisensa pois sulkevina vaihtoehtoina. Olen huomannut, että mitä enemmän kieliä osaa, sitä helpompaa on tarvittaessa oppia uusi kieli.
Ala-asteella kieli tietenkin omaksutaan selvästi helpommin kuin yläasteella. Tämä tulisi paremmin ottaa huomioon koulujen opetussuunnitelmissa.

[Rankkibus]

Ruotsinkielisissä kouluissahan suomi alkaa jo ala-asteen kolmannella. Miten vielä tuosta "tehostaisit", noin ihan konkreettisesti?

Miksei jo ekalla? Onhan kielten opiskelu aina hyödyllistä. Ja kun kerta ollaan Suomessa.

Vai tarkoittaako suomenruotsalaisuus nimenomaan ruotsalaisuutta Suomessa? Ilmeisesti. Ovatahan he bättre folk.

[jeremies]

Muuten olen sitä mieltä että kieliä luetaan meillä liian vähän, ei suinkaan liikaa. Itse luin koulussa molempien kotimaisten lisäksi neljää kieltä, joista kaksi tosin alkoi vasta lukiossa. Ihan noin monta kieltä en kaikilta välttämättä edellyttäisi, mutta enemmän kuitenkin kuin nykyisin.

Omasta kokemuksestani johtuen en kerta kaikkiaan kykene näkemään toista kotimaista ja vieraita kieliä jonkinlaisina toisensa pois sulkevina vaihtoehtoina. Olen huomannut, että mitä enemmän kieliä osaa, sitä helpompaa on tarvittaessa oppia uusi kieli.

Jos kieliä luetaan liian vähän, niin eikö ole täysin pöllöä, että käytännössä kaksi ensimmäistä kieltä eivät ole mitenkään valittavissa, vaan ovat ruotsi ja englanti?

Omana kouluaikani luin vain kahta vierasta kieltä, englantia ja ruotsia, ranskaa kokeilin, mutta aikaa/kapasiteettia ei ollut tarpeeksi, varsinkin kun aika ja kiinnostus kohdistui lähinnä matematiikan, fysiikan ja kemian opintoihin. Kielenopiskelun synergia pitänee paikkansa eurooppalaisia kieliä opiskeltaessa, sen sijaan mistään aiemmin opiskellusta kielestä en huomannut olevan mitään etua kiinan kielen opiskelussa. Bahasa indonesiaa opiskeltaessa täysin suomenkielisyys lienee vain etu, koska kielen ääntämys ja lukeminen on hyvin helppoa suomenkieliselle, vaikka asiasta ei hirveästi ymmärtäisikään.

[Turkulaine]

arkeologiset todisteet viittaavat siihen, että ahvenanmaa oli suomenkielisten asuttama aina 1200-luvulle asti, jolloin se muuttui, ruotsin invaasion seurauksena, ruotsinkieliseksi.

Ovatko nämä arkeologiset todisteet tai niistä tehty asiantunteva tutkimus jossain nähtävissä? Wikipedia väittää seuraavaa:

Saarten sijainnin takia skandinaavinen vaikutus on arkeologisessa aineistossa Ahvenanmaalla voimakkaampi kuin manner-Suomessa. Pronssikauteen ajoittuva Kökarin asuinpaikka lienee Puolan rannikolta saapuneiden hylkeenpyynti- ja kaupparetkikuntien muistoa. Ahvenanmaalle on saapunut vaikutteita ja asukkaita idästä, lännestä ja etelästä koko saariryhmän olemassaolon ajan.

Seuraavaksi tosin esitetäänkin jo kansanetymologioista, jotka eivät ole erityisen uskottavia paitsi kielellisesti niin siksi, että niiden takana on yksi verrattain tuntematon kaiffari.

tuhannen euron kysymys onkin, mitä tapahtui alueella olleille suomenkielisille? onko maassamme tapahtunut salattu (kuinka asia ei yllätä) etninen puhdistus, vai pakkomuuttivatko suomenkieliset nykyisen turun    alueelle?

Paljon mahdollista. Tai sitten he olivat vähemmistössä ilmapiirissä jossa vähemmistöjen ei haluttu antaa olla. Tämä on Ruotsi ja täällä puhutaan ruotsia katsos.

[Turkulaine]

JM-K on Tampereella vaihtoehto, mutta hän taisi kerran sanoa, että poistaisi pakkoruotsin ohella myös pakkosuomen. Minä mieluumin tehostaisin ruotsinkielisten suomen opiskelua, jotta he voisivat hakea töitä muualtakin kuin länsirannikolta, ja enemmistön olisi helpompi tulla töihin länsirannikkolle.

Miten ihmeessä oletat että ruotsinkieliset opettelisivat kovasti Suomea vain siksi, että suomenkieliset voisivat helpommin tulla suomenkielistämään heidän viimeiset asuinalueensa? Kuulostaa vähän siltä kuin että me opiskelisimme somaliaa jotta heidän olisi helpompi kansainvaeltaa tänne.

Luulen että ruotsinkieliset haluavat säilyttää oman kielensä (niin kuin minäkin omani), erityisesti länsirannikolla jossa varsinainen suomenruotsi on vielä olemassa. Tuo kielimuotohan on täysin uniikki ja nykyisen Suomen valtion alueella kehittynyt, eikä sitä esiinny Ruotsissa. Etelärannikolla tosin ollaan jo kauan puhuttu riikinruotsin suomalaista versiota (högsvenska).

[Aldaron]

Luulen että ruotsinkieliset haluavat säilyttää oman kielensä (niin kuin minäkin omani), erityisesti länsirannikolla jossa varsinainen suomenruotsi on vielä olemassa. Tuo kielimuotohan on täysin uniikki ja nykyisen Suomen valtion alueella kehittynyt, eikä sitä esiinny Ruotsissa. Etelärannikolla tosin ollaan jo kauan puhuttu riikinruotsin suomalaista versiota (högsvenska).

Ei ihan niinkään. Riikinruotsin tärkeimpinä tuntomerkkeinähän pidetään ääntämistä ja puheen nuottia, ja tässä suhteessa Pääkaupunkiseudulla puhuttu ruotsi poikkeaa hyvin selvästi riikinruotsista. Syntyperäiset helsinkiläisethän puhuvat samalla nuotilla äidinkielestä riippumatta. Vaikutus on tosin ollut molemminpuolista, sillä suomenkielisten syntyperäisten helsinkiläisten (joiden joukossa on paljon suomenruotsalaisista osittain polveutuvia) tavassa ääntää suomea on vastavuoroisesti tiettyjä suomenruotsalaisia piirteitä. Myös sanavarastossa on huomattavia eroja riikinruotsiin suunnilleen samalla tavalla kuin brittienglanti eroaa amerikanenglannista (esim. suojatie, rynnäkkökivääri, veronpalautus ja sämpylä samoin kuin monet muut ovat ihan eri sanoja suomenruotsissa aina Helsinkiä myöten kuin riikinruotsissa). Sitä ruotsin varianttia, jota puhutaan lähes identtisessä muodossa Helsingin, Turun ja Tampereen kaltaisilla paikkakunnilla ja joka polveutuu säätyläistön vanhasta puhekielestä kutsutaan usein nimellä högsvenska, mutta todellisuudessa nuo käsitteet eivät ole täysin identtisiä. Käsite "högsvenska" on eräänlainen suomenruotsalainen kielinormi, josta puhekielen kaikki versiot itse asiassa poikkeavat enemmän tai vähemmän, mainitsemani Helsingin/Turun/Tampereen puhekieli tietysti kaikkein vähiten, vaikka se ei olekaan "högsvenskan" kanssa täysin identtinen eikä voikaan puhekielenä sitä olla.

Usein asetetaan vastakkain käsitteet "högsvenska" ja "dialekt" (= murre). Sanalla "dialekt" on tavallisessa yleiskielessä ja kielitieteessä usein vähän erilainen merkitys. Kielitieteessä dialekt/murre tarkoittaa perinteisiä maalaismurteita, jotka elävät kaikkien ikäluokkien luonnollisena puhekielenä lähinnä vain Pohjanmaan maaseudulla. Esim. nuoremmat inkoolaiset tai tammisaarelaiset eivät kielitieteellisen määritelmän mukaan varsinaisesti puhu murretta, vaan suomenruotsalaisen yleiskielen paikallisversiota, jossa on jäljellä tiettyjä murteellisia piirteitä lähinnä ääntämisen suhteen mm. siinä, ääntyvätkö eräät konsonantit pitkän vokaalin jälkeen lyhyinä vai pitkinä, mikä on itse asiassa kaikkein merkittävin ero, joka jakaa suomenruotsin puhujat kahteen ryhmään. Otetaan esimerkiksi sana "taket" (=katto). Suomenkieliset oppivat koulussa, että se kuuluu ääntää "taakket", joka onkin periaatteessa högsvenskan mukainen muoto (sanan "högsvenska" ahtaassa merkityksessä suomenruotsin "muodollisena" tyylilajina, joka ei tarkkaan ottaen ole kenenkään luonnollista kieltä mutta jota esim. Helsingissä puhuttu kieli tulee aika lähelle).
Puhutussa suomenruotsissa tuon sanan lopussa oleva t-äänne ääntyy käytännössä vain hyvin muodollisissa tilanteissa tai jos sanaa halutaan lauseen sisällä jostain erityisestä syystä korostaa. Suomenruotsalaisen yleiskielen siinä variantissa, jota, kuten sanoin, puhutaan jokseenkin identtisenä esim. Helsingissä, Turussa ja Tampereella ja joka polveutuu säätyläistön vanhasta puhekielestä, tuo sana ääntyy normaalisti "taakke". K-äänne ääntyy siis pitkänä, "högsvenskan" normin mukaan.
Ruotsinkielisellä maaseudulla k-äänne on tuossa asemassa yleensä lyhyt: "taake". Tämä tulee siitä, että kaikissa Suomessa puhutuissa varsinaisissa maalaismurteissa eräät konsonantit ääntyvät tuossa asemassa lyhyinä. Siksi myös suurempien kaupunkien ulkopuolella puhutussa suomenruotsin yleiskielen variantissa (joka, kuten sanoin, on osattava erottaa varsinaisista maalaismurteista) on jäljellä tuo "murteellinen" piirre.
Arkikielessä sanan "dialekt" merkitys on tosin vähän laajempi kuin kielitieteessä. Sosiolingvistiikan kannaltahan periferiassa puhuttu kieli koetaan aina "murteelliseksi", toisin kuin keskuksessa (ennen vuotta 1812 Turku, sen jälkeen Helsinki) puhuttu kieli. Niistä ääntämiseen liittyvistä piirteistä johtuen helsinkiläinen yleensä kokee esim. inkoolaisen puhuvan melko murteellisesti, vaikka tämä ei puhukaan sitä "aitoa" maalaismurretta jota hänen esivanhempansa puhuivat vaan yleiskielen "maakuntaversiota".

Tukholman näkökulmasta tarkasteltuna kaikki suomenruotsalaiset (siis myös helsinkiläiset) tietenkin puhuvat murteellista "muminsvenskaa" (piirrossarjan muumit muuten puhuvat nimenomaan helsinginruotsia), sillä heidän mielestäänhän ainoa "keskus" on tietenkin Tukholma ja Helsinki on periferiaa siinä missä joku Göteborg tai Malmö... 

[Turkulaine]

Ei ihan niinkään. Riikinruotsin tärkeimpinä tuntomerkkeinähän pidetään ääntämistä ja puheen nuottia, ja tässä suhteessa Pääkaupunkiseudulla puhuttu ruotsi poikkeaa hyvin selvästi riikinruotsista.

Puhumme siis eri asiasta. Tarkoitin itse sitä että germaaniselle kielelle tapahtuu ihmeitä viidessä sadassa tai tuhannessa vuodessa, kuten voimme havaita esim. siitä, millainen oli pohjoisgermaaninen kieli viikinkiaikojen jälkeen tai nykyenglantia edeltävät germaanikansojen kielet. Kielet eriytyvät ellei ole erityistä voimaa joka pitää niitä yhtenäisinä. Luonnollista kielen eriytymistä on tapahtunut myös Suomessa, ja sen tuloksia voi havainnoida Pohjanmaalla.

Suomenruotsalaisten keskuudessa on ollut trendi suosia sellaista kirjakieltä jota on käytetty ruotsissa. Kouluissa on yritetty kitkeä luonnollisesti kehittyneitä ruotsinkaltaisia pohjoisgermaanisia kielimuotoja ja pakottaa ihmiset puhumaan ruotsalaista kirjakieltä. Sinä tarkoitat tässä nimenomaisessa kirjakielessä tapahtunutta eriytymistä ja suomen kielen sekä yhteiskuntaolojen vaikutusta. Minä puhuin siitä mitä täkäläinen ruotsi olisi (ja Pohjanmaalla pitkälti onkin) ilman tietoista yritystä estää riikinruotsin ja suomenruotsin eriytymistä.

Tuo ääntämys, erityisesti täysin erilaisten vokaalijärjestelmien ja sävelkulun osalta, on merkittävä ero. Se on kuitenkin vain ero siinä miten puhutaan sinänsä samaa kieltä. Erittäin samanlainen tilanne germaanisten kielten osalta on tätä nykyä Skotlannissa, jossa aiemmin skotinkielinen väestö (englannin "sisarkieli") on taipunut puhumaan englantia mutta he ääntävät sitä omalle alkuperäiskielelleen ominaisella tavalla ja käyttävät jonkin verran skottilaista sanastoa. Sielläkin, kuten meillä Länsirannikolla, on ihmisiä jotka vielä käyttävät omaa kieltään valtakielen paineessa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Scots_language

[EL SID]

arkeologiset todisteet viittaavat siihen, että ahvenanmaa oli suomenkielisten asuttama aina 1200-luvulle asti, jolloin se muuttui, ruotsin invaasion seurauksena, ruotsinkieliseksi.

Ovatko nämä arkeologiset todisteet tai niistä tehty asiantunteva tutkimus jossain nähtävissä? Wikipedia väittää seuraavaa:

Saarten sijainnin takia skandinaavinen vaikutus on arkeologisessa aineistossa Ahvenanmaalla voimakkaampi kuin manner-Suomessa. Pronssikauteen ajoittuva Kökarin asuinpaikka lienee Puolan rannikolta saapuneiden hylkeenpyynti- ja kaupparetkikuntien muistoa. Ahvenanmaalle on saapunut vaikutteita ja asukkaita idästä, lännestä ja etelästä koko saariryhmän olemassaolon ajan.

Seuraavaksi tosin esitetäänkin jo kansanetymologioista, jotka eivät ole erityisen uskottavia paitsi kielellisesti niin siksi, että niiden takana on yksi verrattain tuntematon kaiffari.

tuhannen euron kysymys onkin, mitä tapahtui alueella olleille suomenkielisille? onko maassamme tapahtunut salattu (kuinka asia ei yllätä) etninen puhdistus, vai pakkomuuttivatko suomenkieliset nykyisen turun    alueelle?

Paljon mahdollista. Tai sitten he olivat vähemmistössä ilmapiirissä jossa vähemmistöjen ei haluttu antaa olla. Tämä on Ruotsi ja täällä puhutaan ruotsia katsos.

Myös nämä tiedot löytyy Wikipediasta:


Myös Huldén ajoitaa ruotsalaisasutuksen synnyn 1200-luvulle. [14] Kauko Pirinen puolestaan on katsonut myös "Ahvenanmaan kuuluneen Turun hiippakuntaan 1200-luvun puolivälissä kun kirkollisen verotusjärjestelmän perusteet on laskettu" ja "kirkollisen verotuksen olevan Ahvenanmaalla siinä määrin samankaltainen kuin Suomen ruotsalaisalueilla ja vastaavasti Ruotsin oloista poikkeava".[15] Lars Hellbergin mukaan Ahvenanmaan nykyinen ruotsalaisasutus on nimistönsä valossa samanaikaista ja samankaltaista kuin muukin suomalaisasutus ja sitä on edeltänyt kiinteä, maataviljelevä suomalaisasutus.[16] Näin ollen on syytä olettaa myös Ahvenanmaan saaneen nykyisen ruotsinkielisen väestönsä vasta 1200-luvun puolivälistä lähtien[17], varsinkin kun Ahvenanmaan vanhin kivikirkko on ajoitettu 1280-luvulle.[18] Vanhin Ahvenanmaata koskeva asiakirjalähde on päivätty 3.5.1281[19]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Toinen_ristiretki_Suomeen


Kyllä tuosta käy hyvin selville, että ahvenanmaa oli suomalaisten asuttama ennen ruotsalaisinvaasiota. on nähtävissä, että uusimmat tiedot suomen historiassa eivät tyydytä "ruotsalaispiirejä" ja niitä käydään aina välillä wikissäkin "muuttamassa". jos olet oikeasti kiinnostunut asiasta, niin kannattaa lukea artikkelin lähteiksi merkityt kirjat ja artikkelit.

[EL SID]

...

Tämä johtaisi luultavasti siihen, että joissain yksikielisissä (esim. Närpiö) tai

...

   

Öööö...hetkinen, onko Närpiö siis yksikielinen kunta? Tällainen on ollut tyypillistä syrjintää yliopistomaailmassa (vain kaksi- tai ruotsinkielisiä), mutta nyt siis jo ihan kuntatasollakin, höh  

Kuinka niin "vain kaksi- tai ruotsinkielisiä"? Tuohon huomauttaisin, että valtaosa Suomen yliopistoista ei anna opetusta ruotsiksi. Helsingin yliopisto on tietääkseni maan ainoa kaksikielinen yliopisto.

Mitä kuntiin taas tulee, kielilaki on täysin symmetrinen ruotsin ja suomen välillä niiden ehtojen suhteen, joiden mukaan kunta määritetään yksi- tai kaksikieliseksi ja valtaosa Suomen kunnista on tietenkin yksikielisesti suomenkielisiä. Esim. Wikipediasta löytyy asiaa havainnollistava kartta.

Helsingin yliopiston lisäksi ruotsinkielellä voi lukea itselleen paremman väen tutkinnon  mm. Åbo akademissa, jolla on myös sivupisteitä pitkin rannikkoa varmistamassa, ettei pelkästään ruotsinkielisen tarvitse lähetä suomenkieliselle alueelle opettelemaan pakkosuomea.
Myös Vaasassa on ruotsinkielisillä omat korkeakoulunsa ja yliopistonsa varmistamassa, että ruotsinkielinen saa helpommin opiskelupaikan kuin suomenkielinen, ja vielä kotiseudultaan.

ja mitä tulee kuntiin: on edelleenkin väärin, että kieli ja kuntalakienkin mukaan suomenkieliset kunnat, kuten Nurmijärvi, järjestävät opetusta ruotsinkielellä ruotsinkielisille lapsille (lain mukaan näin ei ole pakko tehdä), kun samaan aikaan närpiön kunta kuskaa lukumääräisestikin huomattavasti suurempaa määrää suomenkielisiä lapsia naapurikuntiin, vedoten siihen, ettei heidän, lain mukaan, tarvitse järjestää näille opetusta omassa kunnassa. Lasten koulupäiviin saattaa tulla jopa pari tuntia lisää matka-aikoja!!!
jos ruotsinkieliset pitäisivät yhtä hyvää huolta keskellään asuvasta suomenkielisestä vähemmistöstä, mitä me suomenkieliset teistä ruotsinkielisistä (kaksikielisistäkin) niin täältä voisi jopa herua sympatiaa, mutta....

[EL SID]

Kuinka niin "vain kaksi- tai ruotsinkielisiä"? Tuohon huomauttaisin, että valtaosa Suomen yliopistoista ei anna opetusta ruotsiksi. Helsingin yliopisto on tietääkseni maan ainoa kaksikielinen yliopisto.

Lue tuo TH:n viesti oman viestisi yläpuolelta ja huomaat tuon saivartelun olevan tarpeetonta.

Itse olin vielä lukiossa innokas opiskelemaan ruotsia ja uskoin opettajien vakuuttelut sen tarpeellisuudesta. Nyt olen huomannut, etten tarvitse ruotsia juuri mihinkään Suomessa ja (riikin)ruotsalaiset kaverini puhuvat moitteetonta englantia, kuten suuri enemmistö ikäluokkani ruotsalaisista. Joten pidän pakollista ruotsin opiskelua täysin tarpeettomana ajan- ja rahanhukkana isolle osalle väestöä.

Nimim. peruskoulun ruotsi 10, kirjoituksista eximia ja yliopiston virkamiesruotsi 1.

Itselleni ruotsinkielestä on ollut suunnattomasti etua. Lukion A-ruotsista laudatur (eximia oli käytössä jo silloin). Monet kaihtavat työtä, jossa joutuu käyttämään ruotsia, siispä minä teen sellaiset työt ja hyvällä korvauksella. Olen työssäni täysin kolmekielinen, suomi, ruotsi ja englanti vaihtuvat päivän aikana sujuvasti. Puhun aina sitä kieltä, jota asiakas haluaa. Varsinkin ruotsinkieliset asiakkaat arvostavat, jos ummikkosuomalainen on opetellut ruotsinkielen hyvin.

Mutta ei minulla ole mitään sitä vastaan, jos joku ei halua opetella ruotsia. Sehän vain nostaa minun arvoani työmarkkinoilla, mitä harvempi opiskelee ruotsia.

koko suoman alueella ei ole suhteessa niin paljon ruotsinkielisiä, että sen vuoksi kannattaa pakottaa 95% kansasta opettelemaan vähemmistön kieli.

saattaisit olla firmallesi arvokkaampi, jos olisit opetellut ruotsin sijaan kiinan.

[EL SID]

Itselleni ruotsinkielestä on ollut suunnattomasti etua. Lukion A-ruotsista laudatur (eximia oli käytössä jo silloin). Monet kaihtavat työtä, jossa joutuu käyttämään ruotsia, siispä minä teen sellaiset työt ja hyvällä korvauksella. Olen työssäni täysin kolmekielinen, suomi, ruotsi ja englanti vaihtuvat päivän aikana sujuvasti.

Tuollaisiakin työpaikkoja tietysti on, mutta hyvin harvassa työpaikassa kieltä tarvitsee jatkuvasti, etenkin sisämaassa. Itse olen joutunut opiskelemaan hieman ranskaa ja viroa töiden takia, eikä se kielen opettelu aikuisenakaan ole sen vaikeampaa, mikäli sitä kieltä oikeasti tarvitsee.

Paljonko nämä ruotsia kaihtavat työkaverisi ovat opiskellet kyseistä kieltä ja katsotko opiskelusta olleen heille hyötyä?

Ruotsia kaihtavat kollegat ovat suorittaneet yliopiston ns virkaruotsin, eli ainakin lukion oppimäärä+yliopiston pakollinen oppimäärä.

Arvioisin, että rahallisesti saamani hyöty on 20-30% luokkaa verrattuna ruotsia osaamattomaan kollegaan. Tehtäväkohtaisessa palkassa on näet suuri ero sen mukaan, mitä kieltä siinä joutuu puhumaan. Kysynnän ja tarjonnan laki pätee tässäkin. Ruotsinkielisiin tehtäviin on vaikea löytää halukkaita tekijöitä.

Lisäksi on hauskaa osata kieliä. Ulkomailla turistimatkoilla reissatessa aina välillä törmää muihin skandinaaveihin, ja silloin on hauskaa kun ruotsilla pärjää heidän kanssaan hyvin. Varsinkin norjalaisista on saanut iloista pöytäseuraa, kun on pari sanaa vaihtanut ruotsiksi ensin.

Mutta kuten sanottu, en kannata pakkoruotsia. Yksilötasolla toki kielitaito on eduksi itselleni.

Olin itse Norjassa mamuna 1990-luvun puolivälin jälkeen ja kokemukset ovat päinvastaiset, eli jos puhuit ruotsia, niin sinut yhdistettin ruotsalaiseksi ja paikallisessa diskossa saattoi tulla eteen "vaikeita tilanteita", mutta englannilla pärjäsi hyvin ja sai myös juttuseuraa. Voi olla että siihen vaikutti sekin, että olin silloin vielä itsekin nuori (siis oikea nuori, n.25 vee, ei nykyaikaisen määritelmän mukainen "nuori", eli alle 35 vee..   )
Ei tullut ongelmia edes työpaikkallani, joka oli norjalainen telakka, koska ummikkonorjalaisille varastomiehille kelpasi selittelykieleksi suomi.

[EL SID]

Mutta ei minulla ole mitään sitä vastaan, jos joku ei halua opetella ruotsia. Sehän vain nostaa minun arvoani työmarkkinoilla, mitä harvempi opiskelee ruotsia.

Monet niistä suomenruotsalaista, jotka kannattavat toisen kotimaisen pakollisuuden poistamista, perustelevat kantaansa sillä, että sehän vahvistaisi ruotsinkielisten asemaa työmarkkinoilla entisestään, sillä ruotsinkielisissä kouluissa olisi suhteellisesti paljon vähemmän toisen kotimaisen pois jättäjiä kuin suomenkielisissä. Koska ne, jotka eivät lukisi toista kotimaista, syrjäytyisivät kaikkialta missä ruotsin osaamista vaaditaan ja jokseenkin kaikkialta missä se lasketaan meriitiksi, ruotsinkieliset ja ruotsiin myönteisesti suhtautuvat suomenkieliset voisivat jakaa suuren osan parhaista työpaikoista keskenään.
Tavallaan eräänlainen versio darwinistisesta luonnonvalinnasta, jossa menestyksen tärkeäksi kriteeriksi tulisi se, onko ollut jo koulussa tarpeeksi fiksu valitakseen vapaaehtoisesti toisen kotimaisen.

parhaista? on keinotekoista vaatia ruotsinkielisen alueen ulkopuolella virkamieheltä ruotsin kielen pätevyyttä. Sillä on edelleenkin tarkoitus vain pönkittää ruotsinkielisten asemaa, ja hankkia heille suojatyöpaikkoja, ei mitään muuta.
Ymmärrän kyllä, että täällä Vaasan seuduilla pitää virkamiehen osata ruotsia, mutta mitä Lapualainen tai Joensuulainen poliisi tekee ruotsinkielen taidolla?
Mennyt kaksikielinen "pakko"-jäänne on turha ja se voitaisiin hyvin ohjata koskemaan vain niitä alueita, joilla sitä tarvitaan.

[EL SID]

Seuraavissa vaaleissa ääneni menee henkilölle, joka 1) Kiristäisi maahanmuuttopolitiikkaa 2) Poistaisi pakkoruotsin 3) On maltillinen oikeistolainen

JM-K on Tampereella vaihtoehto, mutta hän taisi kerran sanoa, että poistaisi pakkoruotsin ohella myös pakkosuomen. Minä mieluumin tehostaisin ruotsinkielisten suomen opiskelua, jotta he voisivat hakea töitä muualtakin kuin länsirannikolta, ja enemmistön olisi helpompi tulla töihin länsirannikkolle.

Ruotsinkielisissä kouluissahan suomi alkaa jo ala-asteen kolmannella. Miten vielä tuosta "tehostaisit", noin ihan konkreettisesti?

kielikylvyillä. Tähän asti ollaan satsattu vain suomenkielisten kielikylpyihin, mikä hyvin kuvastaa sitä, kuinka nurinkurista nykyinen kielipolitiikka on.

[EL SID]

JM-K on Tampereella vaihtoehto, mutta hän taisi kerran sanoa, että poistaisi pakkoruotsin ohella myös pakkosuomen. Minä mieluumin tehostaisin ruotsinkielisten suomen opiskelua, jotta he voisivat hakea töitä muualtakin kuin länsirannikolta, ja enemmistön olisi helpompi tulla töihin länsirannikkolle.

Miten ihmeessä oletat että ruotsinkieliset opettelisivat kovasti Suomea vain siksi, että suomenkieliset voisivat helpommin tulla suomenkielistämään heidän viimeiset asuinalueensa? Kuulostaa vähän siltä kuin että me opiskelisimme somaliaa jotta heidän olisi helpompi kansainvaeltaa tänne.

Luulen että ruotsinkieliset haluavat säilyttää oman kielensä (niin kuin minäkin omani), erityisesti länsirannikolla jossa varsinainen suomenruotsi on vielä olemassa. Tuo kielimuotohan on täysin uniikki ja nykyisen Suomen valtion alueella kehittynyt, eikä sitä esiinny Ruotsissa. Etelärannikolla tosin ollaan jo kauan puhuttu riikinruotsin suomalaista versiota (högsvenska).

tämä halu säilyttää oma "pyhä ruotsikielinen" alue näkyy kaikessa, myös alueen suomalaisiin kohdistuneessa sorrossa:

"Maalahden varavaltuutettu Anna-Liisa Ruutiainen (kesk.) kanteli huhtikuussa kunnan suomenkielisten kohtelusta vähemmistövaltuutetulle. tämä siirsi asian oikeusasiamiehelle"

"kunnan tiedotuslehden jätettiin tärkeitä asioita kertomatta suomeksi"

"esimerkiksi vanhushuollon tulevaisuudesta kerrottiin vain ruotsiksi"

"kunnanvaltuuston puheenjohtaja Håkan Knip piti Maalahden yhdistymistä Vaasaan huonona vaihtoehtona. "miten luulette ruotsinkielelle käyvän, jos liitymme Vaasaan?" Knip kysyi.
Ruutiainen on sitä mieltä, että Vaasassa kohdellaan ruotsinkielisiä kymmenen kertaa paremmin kuin Maalahdessa suomenkielisiä."

"terveyskeskus informoi vain ruotsiksi" "asuntoilmoitusta ei käännetty suomeksi" "kansalaisopisto tarjosi palvelujaan vain ruotsinkielisille."

"hänestä on myös nurjaa ja valitettavaa, että kunnan päiväkotiohjaaja ei osaa suomea ja että lääkäreitä on aika ajoin palkattu ruotsista ja norjasta."

"Kunnanjohtaja Mats Brandt on myös tiedostuslehden julkaisija." "Brant myöntää kunnanhallitukselle valmistelemassaan lausunnossa, että toimitus on monesti jättänyt suomenkielisiä käännöksiä lehdestä pois."

"nykyisen kielenkääntäjän työaika on 80 prosenttia normaalista, edellisen oli 60 prosenttia."

"lääkäreiden palkkaamista Ruotsista ja Norjasta ei lausuntoesitys kommentoi."

lainaukset Pohjalainen-lehti 27.6.2009, sivu 5.

http://www.pohjalainen.fi/webacl/index.jsp?access=false

http://hommaforum.org/index.php/topic,9125.0.html

tuntuu siltä, että aluetta vuosisatoja asuttaneet suomenkieliset halutaan ajaa pois. Suomenkielisten määrä on alueella lisääntynyt, koska heillä on enemmän lapsia kuin ruotsinkielisillä, eli luonnollisista syistä. Miten kävisi, jos jokin kunta kohtelisi somaleja yhtä huonosti?

[Totuusko?]

tämä halu säilyttää oma "pyhä ruotsikielinen" alue näkyy kaikessa, myös alueen suomalaisiin kohdistuneessa sorrossa:...



tuntuu siltä, että aluetta vuosisatoja asuttaneet suomenkieliset halutaan ajaa pois. Suomenkielisten määrä on alueella lisääntynyt, koska heillä on enemmän lapsia kuin ruotsinkielisillä, eli luonnollisista syistä. Miten kävisi, jos jokin kunta kohtelisi somaleja yhtä huonosti?

Suvaitsevisto huutaisi yhteen ääneen rasismista.

Tilannehan ei ole mikään uusi, vaan tämä suomalaisten kyykyttäminen on niin voimakkaasti historiaan juurtunutta perinnettä, että siitä vuosikymmeniä/-satoja kärsineet suomenkieliset eivät edes huomaa kaikkea mitä ympärillä tapahtuu.

Luulen, että muinainen poliittinen lehmänkauppa, pakkoruåtsi, ei saisi nykymaailmassa jalansijaa. On suorastaan käsittämätöntä, miten itsepintaisesti surut jaksavat väittää kielimielipuolisuutta historiallisesti asiaankuuluvaksi seikaksi, vaikka kyseessä on loppujen lopuksi PUHTAASTI POLIITTINEN päätös.

[Viinankylväjä]

Miten ihmeessä oletat että ruotsinkieliset opettelisivat kovasti Suomea vain siksi, että suomenkieliset voisivat helpommin tulla suomenkielistämään heidän viimeiset asuinalueensa? Kuulostaa vähän siltä kuin että me opiskelisimme somaliaa jotta heidän olisi helpompi kansainvaeltaa tänne.

Enpä heitä ajatellutkaan, vaan suomenkielistä enemmistöä. Aina pitäisi ajatella enemmistön etua ensimmäisenä, ei 4 % väestöstä voi pompottaa muuta Suomea. Kun somaleita on Suomessa 4 %, pitäisikö heidänkin kieli virallistaa ja opetuttaa se muulle Suomelle?

[Tabula Rasa]

venäläisiä emme ole ruotsalaisiksi emme tule olkaamme siis Suomalaisia. Suomalaisuuteen ei kuulu millään tavalla ruotsalaisuus jotenka miksi meille tuputetaan pakkoruotsia?

[Nanfung]

Ovatko nämä arkeologiset todisteet tai niistä tehty asiantunteva tutkimus jossain nähtävissä?

Ehkä kannattaisi tutustua ruotsalaisen asutushistorian professori Henrik O. Anderssonin kirjaan, "Finska element i svenska ortnamm". Kirjassa on 500 tulkintaa ruotsalaisista paikannimistä, joiden alkuperä on suomen kielessä.

Professori Henrik Anderssonin mukaan suomenkieliset asuttivat nykyisen Ruotsin alueen, mutta joutuivat sittemmin siirtymään kohti pohjoista, kun indoeurooppalaisen kielen omaavat maahantunkeutujat valtasivat maan.

[Turkulaine]

Juuri tuohon veijariin viittasin kansanetymologioilla. Anderssonin jutut ovat niin poskettomia, etteivät oikeat nimistöntutkijat ole edes vaivautuneet osoittamaan niitä vääriksi. Wikipediassa olevat Ahvenanmaan nimet näin itsekin aivan hatusta vedetyiksi. Paras on kyllä tuo kaupunginosa Sommarro jonka pitäisi olla suomen somerosta väännetty. Tiedetään kuitenkin että nimi on saatu uudella ajalla olevan kesäkahvilan nimestä! 

Jos maailmankuvaansa ja suhtautumistaan maanmiehiinsä perustaa tuollaisten helppoheikkien horinoille niin vähän sitä itseään arvostaa.

Ja jos näin olisikin käynyt, en ymmärrä mitä tekemistä sillä on tämän päivän kanssa. Pitäisikö suomalaistenkin vetäytyä saamelaisilta viedyltä maalta eli käytännössä koko Sisä-Suomesta?

Aiheesta:

http://www.svd.se/kulturnoje/nyheter/artikel_426177.svd

Eftersom Anderssons idéer är vetenskapligt helt ohållbara, har forskarvärlden inte tagit sig tid att bemöta dem, vilket kanske kan ses som en brist.

Andersson uppvisar inga större insikter i svensk och finsk-ugrisk språkhistoria eller ortnamnsforskningens teori och metodik. Han bygger i stället sina ortnamnstolkningar på ytliga likheter med finska ord och ortnamn.