Oletko kiinnostunut vastaamaan kysymyksiin maahanmuuttajista?

[Marius]

Itse arvioisin, että aloittaja on islaminuskoinen. Tässä arviossani voin olla väärässäkin, mutta tämähän on vain arvaus.

[Maisteri Vihannes]

Hieman tutkimus- ja haastattelupyyntökritiikkiä. Kaikki kritiikki ei ole täysin haudanvakavaa, mutta, koska ne eivät akateemiseen kontekstiin sovellu, jätän hymiöt merkitsemättä luottaen kykyysi tarkastella kritiikkiäni kriittisesti.

esioletukseni on, että maahanmuuttokriittisen nettikeskustelufoorumin jäsenet suhtautuvat maahanmuuttajiin kielteisemmin kuin muut suomalaiset.

Mikä funktio esioletuksella on tässä tutkimuksessa? Onko se vain sinun oma oletuksesi vai onko sille joku tausta jolla tutkimus asettuu esimerkiksi muotoon "pitääkö tutkija X:n väite Hommafoorumin rasistisuudesta paikkansa"?

Käytätkö muiden suomalaisten kantojen arvioinnissa muita lähteitä kuin Jaakkolan tutkimusta? Ovatko vuoden 2013 mielipiteet mielestäsi riittävän vertailukelpoisia vuoden 2007 mielipiteiden kanssa, kuinka voit vertaillessasi erottaa mikä osa mielipiteiden erosta on peräisin Homma - muu Suomi -erosta, ja mikä osa tutkimusajankohtien välisestä erosta?

Magdalena Jaakkola on tehnyt vuosien 1987 – 2007 välillä pitkittäistutkimusta suomalaisten suhtautumisesta maahanmuuttajiin. Hänen kohderyhmänsä ovat edustaneet "alueellisesti, elinkeino, ikä- ja sukupuolirakenteeltaan Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä". Aikomukseni on verrata keräämäni aineistoa Jaakkolan aineistoon.

Haastattelupyynnössäsi olisit voinut kertoa hieman lisää tuosta Jaakkolan tutkimuksesta. Erityisesti, jos se tai joku tiivistelmä siitä on netissä, niin linkki siihen.

Toivon, että vastaat kaikkiin kysymyksiin. Voit vastata kysymyksiin lyhyesti tai kattavammin. Pyydän kuitenkin, että vastauksesi ovat maksimipituudelta noin 5 sivua (tai 2 500 sanaa). Lähetä vastauksesi minulle hommafoorumissa yksityisviestillä. Vastausaika on 21.11 – 21.12.2013.

2500 sanaa per kysymys vai kaikkien kysymysten vastaukset yhteensä?

Kiitos, että olet kiinnostunut kertomaan mielipiteistäsi ja vastauksillasi annat minulle mahdollisuuden toteuttaa sosiaalityön pro gradu tutkielmani haluamastani aiheesta.

Miksi halusit tämän aiheen?

Käsitteet:
Maahanmuuttaja on omasta tahdosta Suomeen muuttanut henkilö, joka muuttaa Suomeen pääsääntöisesti työn, opiskelun tai avioliiton/rakkauden takia. Vuoden 2012 lopussa Suomessa asui vakituisesti kaikkiaan 279 616 ulkomaista syntyperää olevia henkilöitä, mikä on 5,2 prosenttia väestöstä. Ensimmäisen polven eli ulkomailla syntyneitä heistä oli 238 208 henkilöä ja Suomessa syntyneitä eli toisen polven 41 408 (Tilastokeskus).

Tarkoittaako tuo määritelmä että humanitaariset maahanmuuttajat eivät ole maahanmuuttajia, vai onko heidän määränsä niin pieni että he mahtuvat tuon "pääsääntöisesti" ulkopuolelle?

Pakolainen on YK:n yleissopimuksen mukaan henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on aihetta pelätä joutuvan kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, johonkin tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta. Suomen pakolaiskiintiö on ollut 750 henkilöä vuosina 2001 - 2013. Valtio nostaa pakolaiskiintiötä tilapäisesti vuodelle 2014 Syyrian pitkittyneen konfliktin vuoksi. Suomi vastaanottaa ensi vuonna yhteensä 500 syyrialaispakolaista ja pakolaiskiintiön koko kasvaa siten 300:lla. Yhteensä vuosina 1973–2012 on Suomeen muuttanut pakolaisena 40 742 henkilöä (Suomen Pakolaisapu).

Täyttävätkö kaikki Suomeen saapuvat kiintiöpakolaiset YK:n yleissopimuksen määritelmän pakolaisesta?

Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Jos hän on suojelun tarpeessa ja hänelle myönnetään turvapaikka, hän saa myös pakolaisaseman. Turvapaikanhakija on siis henkilö, joka sanoo olevansa pakolainen, mutta jonka väitettä ei vielä ole pystytty varmuudella todentamaan. Vuosittain Suomeen on tullut noin 1000–4000 turvapaikanhakijaa, joista myönteisiä päätöksiä on tehty vuosittain keskimäärin 500–900 (Suomen Pakolaisapu).

Olisiko tuossa pitänyt sanoa jotain myös oleskeluluvista toissijaisen suojelun perusteella, tai maahan jäämisestä siksi että käännytys ei "teknisistä syistä" ole mahdollista?

Sosiaalityö on ammatillista toimintaa, jolla pyritään yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointiin sekä sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseen, vähentämiseen ja poistamiseen muun muassa palvelujen tuottamisella, ongelmien ennalta ehkäisemisellä, ratkaisuvaihtoehtojen etsimisessä, arvioinnissa ja seurannassa.  Sosiaalityöntekijät työskentelevät sekä julkisen sektorin (esimerkiksi sosiaali-toimistoissa ja terveydenhuollossa) että yksityisten palvelujen (esimerkiksi projekti- ja järjestötehtävissä) piirissä. Toimeentulotukea eli viimesijaista toimeentuloturvaa haetaan kunnan sosiaalitoimistosta.

Sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseen pyritään ongelmien ehkäisemisellä. Onkohan tuossa liikaa ehkäisyä.

Määritelmän mukaisesti rajavartiomiehet tekevät sosiaalityötä, estäessään ongelmallisten henkilöiden maahanpääsyä he ehkäisevät sosiaalisia ongelmia.

Sukupuoli
   1 = nainen
   2 = mies

Sopiiko sukupuolen dikotomisointi postmodernin gender-identiteetin paradigmaan vai onko se osoitus patriarkaalisen hegemonian käsitevallasta?

Asuinpaikkakunta
   1 = Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Kauniainen & Vantaa)
   2 = Tampere
   3 = Turku
   4 = Yli 30 000 asukasta
   5 = Alle 30 000 asukasta
   6 = Maaseutu

Hommalla lienee myös ulkomailla asuvia. Vastaavatko he tähän ulkomaalaisen paikkakuntansa asukasluvun mukaan, pitäisikö lisätä kohta "Ulkomaat", vai onko tarkoitus kerätä vain Suomessa asuvien hommalaisten mielipiteitä?

Sisältökysymykset:
Mitä mieltä olet

Haetaanko noilla vastaajan näkemystä siitä, miten asiat hänen mielestään ovat, vai näkemystä siitä, miten niiden pitäisi olla?

Aiotko ottaa kaikki saamasi vastaukset sellaisinaan, vai pyritkö jotenkin karsimaan joukosta sellaiset joiden arvelet olevan tutkijan vedätystä?

Yleisiä huomioita. Tekstisi on useassa kohdassa kieliopillisesti virheellistä. Jos laitat nuo sisältökysymykset tuollaisinaan graduun tulet saamaan voimakasta kritiikkiä niiden muotoilusta. Jos taas korjaat niiden kieliasua myöhemmin, tulet esitelleeksi tutkielmassa sellaisia vastauksia, jotka on tehty toisenlaisiin kysymyksiin, ja se ei täytä tieteellisen tutkimuksen kriteerejä.

Onko tutkimusasetelmasi ja nuo kysymykset läpikäyty graduseminaarissa muiden opiskelijoiden ja seminaarin vetäjän, tai graduohjaajan, toimesta? Eikö kukaan löytänyt mitään huomautettavaa?

En vastaa nyt kysymyksiisi, enkä edes voi luvata vastaavani niihin tulevaisuudessa. Jään kuitenkin mielenkiinnolla odottamaan vastauksiasi tähän pikku kritiikkiin, ja luonnollisesti muuhunkin tässä ketjussa esitettyyn kritiikkiin.

Muokkaukset: Trollauskysymys lisätty. Kielenhuoltoa.

[J. Lannan haamu]

Minkä takia tuohon tutkielmaan ei muka voi vastata? Mikä noissa kysymyksissä on vikana? Pää lyö tyhjää. Luulisi käyvän raskaaksi miettiä joka jumalan asiaa lähtökohtaisesti aina paranoijan kautta.

En siis halua olla turhan positiivinen, mutta eikö tuollaiseen tutkimuksiin osallistuminen voisi kuitenkin olla ihan hyvä idea? Siinä kysytään, että mitä mieltä olette siitä ja tuosta maahanmuuttoon liittyvästä asiasta, ja omin sanoin saatte siihen sitten vastata omatuntonne mukaan. Mitä siinä sitten pitäisi kysyä - joko olet lakannut potkimasta pakolaisia?

No minä ainakin aion kyselyyn vastata ja palvella näin saatanan asiaa. Jos se jää Homman ainoaksi ääneksi, niin tulokset naurattavat jo valmiiksi.

Tässä on juuri koko asian pihvi. Nyt on pakko kysyä, että mitä hemmettiä täällä Hommalla oikein mesotaan!? Jumankauta tämähän on jo paljon parempi tutkielma tai tutkimus tai synteesi kuin suurin osa häpeäyliopistojen tuottamasta propagandasta. Samalla voi vähän oikoa käsityksiä ja vastata maahanmuuttopolitiikan näkökulmasta. Tottakai vastaan ja ei jää muuten 2500 sanaan. Jos ei muuta, niin saa ainakin 'Opiskelijaneiti' ajateltavaa.

Minä olen jopa ylpeä siitä, että tänne saakka tullaan pyytämään vastauksia, vaikka tuossahan olisi voinut tehdä suoraan mediatutkimuksen ja päätellä mitä mieltä me olemme asiasta. Sitten eräs asia, vaikka tuo kysely olisi valmiiksi laadittu tuloksineen ja johtopäätelmiin, niin so be it. Edesautetaan vaikka sitten tiettyjä tahoja pyörimään valheellisessa tyytyväisyydessään 

Joulua edeltävänä aikana, pientä viinaa keinutuolissa ja naputi naputi koboltin kovaa argumenttia sekä tietyistä maahanmuuttajista ja maahanmuuttopolitiikasta. Päätelkööt siitä mitä osaavat...

[jmk]

Terve

Tervehdyksen jälkeen on yleensä välimerkki.

Olen sosiaalityön pääaineopiskelija Helsingin Yliopiston Valtiotieteellisestä tiedekunnasta.

Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta.

Olen pro gradu tutkielmassani

Pro gradu -tutkielmassani.

Ei jaksa pidemmälle, kun jo alussa tuli noin paljon korjattavaa. Suositellaan kielentarkastusta. Terveisin esi oletuksen mukanen kilju pöhnänen isäm maam puoallustaja.

[Miniluv]

Ajattelin itse vastata. Voisi täsmentää 2 500 sanan rajoitusta: koko litania vai per kysymys?

[Emo]

Ajattelin itse vastata.

Ole sitten TOSI nuiva. Hymy enstex pois! Eikö ne siellä armeijassa sulle kertoneet mihin hymy työnnetään?

[Eldritch]

(naps)

Lisäksi kysymykset ovat niin ympäripyöreitä, etten keksi mitään järkevää vastattavaa niihin. Mitä mieltä olen maahanmuuttajista Suomesta? Saman tien voisit kysyä, mitä mieltä olen painovoimasta. Kysymyksillä halunnet lypsää sitä ankeaa, matalaotsaista rasistiläppää, jota tämä foorumi on mokuttajien fantasioissa pullollaan.

Mutta joka tapauksessa jaxuhaleja ja kaikkea ihanaa sinne Helsingin Yliopiston Valtio Tieteelliseen Tiede Kuntaan ja voimia valitsemallasi tiellä! 

[Myrkkymies]

Kysymykset olivat aika huonoja eikä gradu muutenkaan näytä kovin hyvältä. Vastasin siihen silti.

[ike60]

..esioletukseni on, että maahanmuuttokriittisen nettikeskustelufoorumin jäsenet suhtautuvat maahanmuuttajiin kielteisemmin kuin muut suomalaiset.

[..] miten esioletuksen vahvistamiseen tai hylkäämiseen vaadittavaa vertailua voisi edes periaatteessa saada aikaan laadullisella tutkimuksella, ellei ehkä laadullinen tutkimus ole Tötön kuvailemalla tavalla pseudomäärällistä.

Jos nyt muutamasta "laadullisesta" vastauksesta "nousee esiin" tiettyjä kielteisiä "teemoja" (vai miten se nyt pitikään sanailla, että noudattaa oikeaa sosiotieteen jargonia), niin milläs siitä sanot, "nouseeko" niitä esiin "enemmän" kuin "muilla suomalaisilla", ellet ehkä siinä sivussa tee määrällistä tutkimusta.

jmk viitannee tuossa Tötön esittämään kritiikkiin Anna Rastaan rasismitutkimuksia kohtaan. Rastashan oli omissa laadullisissa tutkimuksissaan tehnyt pseudokvantitatiivisia väitteitä ("vastauksissa toistui usein..." jne.). Kritiikki on täysin aiheellista. Jos esittää että aineistosta ilmenee "enemmän", "usein", "harvoin" tms., tulee esittäneeksi lukumääriä koskevia väitteitä. Nämä väitteet pitäisi todentaa kvantitatiivisella analyysillä jotta ne eivät jäisi pelkiksi mutu-arvioiksi ja heitoiksi.

Kvalitatiivisen analyysin avulla voi esimerkiksi kartoittaa mitä kaikkia ilmiöitä johonkin tiettyyn asiaan liittyy, millaisia laatusanoja ihmiset käyttävät puhuessaan tietynlaisista kokemuksistaan yms. Wikipediassa asiasta sanotaan seuraavaa:

Qualitative researchers aim to gather an in-depth understanding of human behavior and the reasons that govern such behavior. The qualitative method investigates the why and how of decision making, not just what, where, when.

Siis ei enemmänkö vai vähemmänkö, vaan mitä, miksi, miten.

Toisaalta Opiskelijanainen käyttää analyysissään sisältöanalyysiä, joka ei oikeastaan olekaan kvalitatiivinen vaan kvantitatiivinen metodologia:

Kimberly Neuendorf provides a six-part definition: "Content analysis is a summarising, quantitative analysis of messages that relies on the scientific method (including attention to objectivity, intersubjectivity, a priori design, reliability, validity, generalisability, replicability, and hypothesis testing) and is not limited as to the types of variables that may be measured or the context in which the messages are created or presented."

Otaksun että Opiskelijanainen esittää samat kysymykset joillekin muita suomalaisia riittävän hyvin edustaville henkilöille, koska hän aikoo verrata suhtaudutaanko täällä maahanmuuttajiin kielteisemmin kuin muiden suomalaisten keskuudessa. Kun aineistot ovat kasassa, näiden kahden ryhmän tuottamille aineistoille pitäisi tehdä kvantitatiivinen vertailu. Aivan yksinkertainen mittari voisi olla vaikkapa määrittää etukäteen negatiivisten sanojen lista ja sitten laskea niiden suhteelliset frekvenssit maahanmuuttokriittisiin ja verrokkiryhmään kuuluvien vastauksissa. Muitakin, hienostuneempia, menetelmiä löytyy.

Analyysissä kannattaa hyödyntää yliopistollakin luultavasti käytössä olevia tekstianalyysin työkaluja. Jos yliopisto ei tarjoa sellaisia opiskelijoiden käyttöön, kannattaa googlata 'text analysis software free'. Ilmaisia työkaluja nimenomaan sisältöanalyysiin löytyy vaikkapa tuon wikipedian sisältöanalyysiartikkelin lopusta.

Jos nyt Opiskelijanainen kuitenkin haluaa pitäytyä kvalitatiivisessa tutkimuksessa, joka siis ei hänen alkuperäiseen tutkimuskysymykseensä pysty vastaamaan, hänen pitää muuttaa tutkimuskysymystään. Hyvä kysymys on esimerkiksi "millaisia perusteluja maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvat esittävät näkemyksilleen".

Pakolainen on YK:n yleissopimuksen mukaan henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on aihetta pelätä joutuvan kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, johonkin tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta. Suomen pakolaiskiintiö on ollut 750 henkilöä vuosina 2001 - 2013. Valtio nostaa pakolaiskiintiötä tilapäisesti vuodelle 2014 Syyrian pitkittyneen konfliktin vuoksi. Suomi vastaanottaa ensi vuonna yhteensä 500 syyrialaispakolaista ja pakolaiskiintiön koko kasvaa siten 300:lla. Yhteensä vuosina 1973–2012 on Suomeen muuttanut pakolaisena 40 742 henkilöä (Suomen Pakolaisapu).

Luku 40 742 on niin suuri että siihen täytyy sisältyä kaikkien humanitaarisilla syillä oleskeluluvan saaneiden. Mukana on siis esimerkiksi sellaisia somaleja, jotka ovat useita vuosia turvallisessa Etiopiassa vaaratta asuttuaan päättäneet tulla leveämmän patongin äärelle Suomeen, ja joita ei ole voinut palauttaa Somaliaan siellä vallinneen sotatilan vuoksi (tai siksi että Somalia ei ihmisoikeussopimusten vastaisesti suostu ottamaan lännestä käännytettyjä omia kansalaisiaan takaisin maahansa). Tuosta 40 742:sta puhuminen pakolaisina on käsitteiden sekoittamista.

Opiskelijanaiselle tiedoksi, että Pakolaisapu edistää tiettyjä poliittisia näkemyksiä ja on siten poliittinen toimija, vaikka se toimiikin yhteiskunnan varoilla. Toki Pakolaisavun työntekijöillä on humanitaariseen maahanmuuttoon liittyvissä asioissa asiantuntemusta, aivan kuten monilla Rauhanpuolustajilla on asiantuntemusta omasta aiheestaan ja monilla ydinvoiman vastustajilla on omastaan. Ongelma on asenteellisuus, jonka vuoksi Pakolaisavun kirjoituksia on syytä lukea kriittisesti.

Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Jos hän on suojelun tarpeessa ja hänelle myönnetään turvapaikka, hän saa myös pakolaisaseman. Turvapaikanhakija on siis henkilö, joka sanoo olevansa pakolainen, mutta jonka väitettä ei vielä ole pystytty varmuudella todentamaan. Vuosittain Suomeen on tullut noin 1000–4000 turvapaikanhakijaa, joista myönteisiä päätöksiä on tehty vuosittain keskimäärin 500–900 (Suomen Pakolaisapu).

Tämäkään ei kestä kriittistä tarkastelua. Oleskelulupa voidaan myöntää myös esimerkiksi toissijaisen suojeluntarpeen perusteella, jolloin henkilö ei ole oikeutettu turvapaikkaan (mutta hänen kannaltaan sillä ei ole väliä, jos kerran oleskelulupa irtoaa kuitenkin).

Pakolaisenkaan väitettä ei yleensä pystytä varmuudella todentamaan, koska valtaosassa tapauksista ainoa lähde turvapaikanhakijan väitteille on hänen oma kertomuksensa. Toisinaan hakija jää kiinni alkeellisista virheistä (esim. puhuu ristiin eri haastattelukerroilla, ei tiedä alkeitakaan siitä paikkakunnasta josta väittää olevansa tms.), mutta jos hän osaa toistaa esimerkiksi ihmissalakuljettajan hänelle opettaman kertomuksen kerrasta toiseen, hänelle luultavasti myönnetään turvapaikka tai ainakin oleskelulupa. Tuo "ei ole vielä pystytty varmuudella todentamaan" pitää tietenkin loogisessa mielessä paikkansa, mutta on harhaanjohtava koska pakolaisstatuksen saaneiden kohdallakaan heidän väitteitään ei pystytä juuri koskaan varmuudella todentamaan.

Ylläolevia Pakolaisavun määritelmiä parempia määritelmiä löytyy esimerkiksi Migrin sivuilta. Ainakin itse pidän viranomaislähdettä lähtökohtaisesti luotettavampana kuin poliittista toimijaa.

Vaikka Opiskelijanaisen tutkimusote vielä toistaiseksi horjahtelee ja vaappuu, kehotan kuitenkin vastaamaan hänen kysymyksiinsä jos vain jaksatte. Vastatkaa asiallisesti, perustellen ja myönteisessä hengessä. Kun osa vastauksista kuitenkin päätyy lainauksina graduun, ne kannattaa kirjoittaa niin että itse ja muutkin maahanmuuttokriitikot voivat ne nolostumatta ja harmistumatta lukea. Jos Opiskelijanainen tekee objektiivisen ja tasapainoisen tutkimuksen, lainaukset teksteistänne tukevat asiallista sanomaa ja antavat maahanmuuttokriitikoista hyvän kuvan; jos taas Opiskelijanaisen gradusta tulee asenteellinen vuodatus, lainaukset teksteistänne loistavat luokattoman tekstin seasta ja ovat vielä suurempaa mainosta meille.

EDIT: stilisointia

[koli]

Huomaa suomalaisen yliopistokoulutuksen tason, kun graduvaiheeseen edennyt opiskelija ei osaa edes oikeinkirjoitusta. Ehkä olisi todella aika miettiä, että miksi ylläpidämme opiskelijoille ilmaista yliopistojärjestelmää. Sen voisi muuttaa maksulliseksi, jos siihen tulisi samalla jotain tasoa. Järkyttävää luettavaa näin maksumiehen näkökulmasta.

[Roope]

Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Jos hän on suojelun tarpeessa ja hänelle myönnetään turvapaikka, hän saa myös pakolaisaseman. Turvapaikanhakija on siis henkilö, joka sanoo olevansa pakolainen, mutta jonka väitettä ei vielä ole pystytty varmuudella todentamaan. Vuosittain Suomeen on tullut noin 1000–4000 turvapaikanhakijaa, joista myönteisiä päätöksiä on tehty vuosittain keskimäärin 500–900 (Suomen Pakolaisapu).

Tämäkään ei kestä kriittistä tarkastelua. Oleskelulupa voidaan myöntää myös esimerkiksi toissijaisen suojeluntarpeen perusteella, jolloin henkilö ei ole oikeutettu turvapaikkaan (mutta hänen kannaltaan sillä ei ole väliä, sillä oleskelulupa irtoaa kuitenkin).

Myöskään nuo määrät eivät ole olleet vuosiin lähelläkään oikeaa.

Pakolaisapu tai vaikkapa Pakolaisneuvonta eivät oikein muutenkaan ole sellaisia tahoja, joita kannattaa käyttää lähteenä. Jos sanastoa ja määritelmiä tai tilastoja kaipaa, niin sitten vaikka Maahanmuuttoviraston sivuille.

[nollatoleranssi]

"Käsitteet:
Maahanmuuttaja on omasta tahdosta Suomeen muuttanut henkilö, joka muuttaa Suomeen pääsääntöisesti työn, opiskelun tai avioliiton/rakkauden takia."

Vastaus:

Sisältökysymykset:
1.   Mitä mieltä olet maahanmuuttajista Suomessa?
2.   Mitä mieltä olet pakolaisista sekä turvapaikanhakijoista Suomessa?
3.   Mitä mieltä olet siitä, että maahanmuuttajilla on oikeus Suomen sosiaaliturvaan?
4.   Mitä mieltä olet maahanmuuttajiin kohdistuvasta sosiaalityöstä verrattuna suomalaisiin kohdistuvasta sosiaalityöstä?
5.   Mitä mieltä olet sosiaalitoimen resurssien (henkilökunta, aika asiakasta kohti, toimenpiteet) jakautumisesta suomalaisten ja maahanmuuttajien välillä?
6.   Mitä mieltä olet maahanmuuttajien oman kulttuurin (kieli, uskonto, tavat) ylläpitämisestä Suomessa?
7.   Mitä positiivisia vaikutuksia mielestäsi maahanmuuttajista on Suomelle ja suomalaisille?
8.   Mitä kielteisiä vaikutuksia mielestäsi maahanmuuttajista on Suomelle ja suomalaisille?
9.   Onko joku tietty tapahtuma tai tietyt tapahtumat, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että suhtaudut kriittisesti maahanmuuttajiin?

Valtamediassa pakolaisista, turvapaikanhakijoista jne. puhutaan yleisnimityksellä "maahanmuuttaja". Tuon asian voit todeta itsekin, kun haet aiheeseen liittyviä artikkeleita netistä tai lehdistä. Eli toisin sanoen käsitettä "maahanmuuttaja" ei pitäisi suoralta kädeltä yksilöidä koskemaan vain yhtä tiettyä ryhmää. Varsinkin jos sitä käytetään yleisnimityksenä kaikkialla muualla. Sama ongelma tulee tilanteessa 3--., jossa kysymys koskee "maahanmuuttajia".

Kysymysten muotoilu sosiaalisen avun ja tukien käytön suhteen voi luoda vaikutelman, että kyselyllä on tarkoitus hakea tietynlaista tulosta ja myöhemmin todeta tukien ja sosiaalisen puolen olevan aivan samaa tasoa maahanmuuttajilla kuin suomalaisillakin eli samat palvelut ovat avoimina kaikille.

Foorumilla lienee ihan aiheellisesti jo etukäteen kriittinen suhtautuminen siihen, että minkälaisia johtopäätöksiä tämän kyselyn nojalla tullaan tekemään.

Tuo kysely kannattaisi myös suorittaa jonkin nettikyselypalvelun kautta, joka mahdollistaisi kyselyn anonyymisyyden esim. surveymonkey jne.

Yhden kysymyksen voisi lisätä: Minkälaista maahanmuuttoa Suomen pitäisi tukea? Minkälaista maahanmuuttoa ei pitäisi tukea?

[Peltipaita]

Jos kiinnostaa mitä mieltä Hommaforumilla ollaan maahanmuuttajista ja maahanmuutosta, ehdottomasti paras tapa tutustua siihen on lukea Hommaforumia. Kysely, ja siitä tehdyt tulkinnat saattavat johtaa vääriin johtopäätöksiin jo pelkästään siksi, että vastaajiksi kyselyyn valikoituu foorumin valtavirrasta poikkeavat yksilöt.

[Aukusti Jylhä]

Ai mitä mieltä olen maahanmuuttajista? Kaikkiin Suomessa asuviin en jaksaisi alkaa tutustumaan, mutta jos sulla onkin mielessä joku tietty tyyppi, niin voin kyllä kahvilla tai olusella käydä hänen kanssaan, ja sitten voin muodostaa pinnallisen mielipiteen hänestä. Tunnen kyllä jo ennestään joitakin "mamuja", että jos ne kelpaisivat? Yleensä kyllä haluan tutustua ihmiseen hivenen enemmän ennen syvempiä luonneanalyysejä, mutta kun niitä "mamuja" niin paljon. Pakko olla ainakin yli tuhat Suomessa pelkästään.

Selvennykseksi, "mamu" on lyhenne sanasta maahanmuuttaja.

[Sitruunamelissa]

Minkä takia tuohon tutkielmaan ei muka voi vastata? Mikä noissa kysymyksissä on vikana? Pää lyö tyhjää. Luulisi käyvän raskaaksi miettiä joka jumalan asiaa lähtökohtaisesti aina paranoijan kautta.

En siis halua olla turhan positiivinen, mutta eikö tuollaiseen tutkimuksiin osallistuminen voisi kuitenkin olla ihan hyvä idea?

Yritin uudestaan. Onnistui lopultakin, vaikka taisi tulla tekstiä myös asian vierestä, kuitenkin näihin kysymyksiin olennaisesti liittyen. Kysymyksissä oli mielestäni lähtökohtaisesti vikana se, että kysytään suhtautumisesta maahanmuuttajiin. Suhtautumiseni erilaisiin ihmisryhmiin on suhteellisen neutraali, ja vastauksista tulee omasta mielestäni huonoja, jos vastaa esim.

2.   Mitä mieltä olet pakolaisista sekä turvapaikanhakijoista Suomessa?
En oikein mitään mieltä. Neutraali suhtautuminen.

Kritiikkini kun kohdistuu maahanmuuttopolitiikkaan ja sen rakenteisiin ja näiden rakenteiden epäkohtiin, ja maahanmuuton seurauksiin ja siitä johtuviin ei-toivottaviin ilmiöihin, ei maahanmuuttajiin itseensä, yksilöinä eikä ryhmänä. Sain kuitenkin esiteltyä mielipiteitäni maahanmuuttajiin ja turvapaikanhakuun liittyvien asioiden ja ilmiöiden kautta.

[Jack]

Vastaus lähetetty. Täytyyhän gradun tekijää auttaa. Itse tein aikoinaan vastaavissa merkeissä kyselyn kirjeitse kahdella eri tyyppisellä paikkakunnalla, joita vertailin. Toinen oli vasemmistolainen työläispaikkakunta ja toinen keskustalainen maatalouspaikkakunta.

Opiskelijanainen taitaa saada vastausten muodossa aikamoisen annoksen propagandaa.Ties mihin oppiin kääntyy.

[Jouko]

Listasta puuttui käsite siirtolainen, joka aina sotketaan kaikkeen muuhun tässä yhteydessä. Ei näytä hyvältä tutkimuksen alustus. Mutta tarkoitushakuinen se selvästi on.

[Noottikriisi]

Aion vastata kysymyksiin. Minusta on hyvä että asioista otetaan selvää ja tietoa levitetään. Oman kokemukseni mukaan mielipide maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen muuttuu kriittisemmäksi kun tieto lisääntyy.
Pari mieleen tullutta kommenttia kuitenkin tähän ketjuun.

Tutkielmani alustava otsikko on "Kriittinen suhtautuminen maahanmuuttajiin" ja esioletukseni on, että maahanmuuttokriittisen nettikeskustelufoorumin jäsenet suhtautuvat maahanmuuttajiin kielteisemmin kuin muut suomalaiset.

Tuosta heräsi kysymys, tarkoittaako tutkija kriittisyydellä kielteisyyttä? Itse ainakin suhtaudun kriittisesti vähän kaikkeen, myös moniin sellaisiin asioihin joihin suhtaudun neutraalisti tai myönteisesti.
Mikä tutkijan mielestä on vaihtoehto kriittiselle suhtautumiselle? Kritiikitön suhtautuminen, välinpitämättömyys, myönteisyys?
Tähän liittyen pidän hieman asenteellisena viimeistä kysymystä:

9.   Onko joku tietty tapahtuma tai tietyt tapahtumat, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että suhtaudut kriittisesti maahanmuuttajiin?

Eikö tämä olisi parempi jakaa kahdeksi kysymykseksi, esim:
9. Jos suhtaudut maahanmuuttajiin kriittisesti niin onko joku tietty tapahtuma tai tietyt tapahtumat, jotka ovat vaikuttaneet siihen?
10. Jos suhtaudut maahanmuuttajiin kritiikittömästi niin onko joku tietty tapahtuma tai tietyt tapahtumat, jotka ovat vaikuttaneet siihen?

[jmk]

Listasta puuttui käsite siirtolainen, joka aina sotketaan kaikkeen muuhun tässä yhteydessä. Ei näytä hyvältä tutkimuksen alustus. Mutta tarkoitushakuinen se selvästi on.

Entä missä ovat koneinsinööri ja kultamuna, nuo maahanmuuttoteollisuuden ihannetuotteet?

[Marius]

Mielestäni kyselyikäisen paattiin ei kannata hypätä.

Miksi kyselijä kyselee asioita, jotka ovat päivänselviä kaikille.

Vai onko olemassa jokin erityinen ihmislaji, jolle nämä asiat ovat vaikeastiymmärrettäviä?

[ikuturso]

Ajattelin yrittää vastata.

Kyselijälle näin hommafoorumin kautta tiedoksi, ettei parane masentua. Heti kun joku yrittää tehdä hommalaisesta tai maahanmuuttokriitikosta jotain stereotyyppiä, joutuu itse analysoitavaksi.

Aihe on vaikea, ja olisi todella hyvä, jos lukisi hommaforumia ensin vaikka kuukauden joka ilta, ja suodattaisi itse liennytyksen ja öyhötyksen seasta selkeät asia-argumentit, vaikka niissä olisi tunnettakin mukana. Myös henkilökohtaiset kokemukset maahanmuuttajista vaikuttavat asenteisiin.

Ja todentotta. Maahanmuuttokritiikissä on kyse ilmiön ja politiikan - ei itse maahanmuuttajien kritisoinnissa. Toki, kun sekä rikollista, että huonosti kotoutuvaa ainesta maahan perusteettomasti saapuu, on mukana suuri joukko ihmisiä, joista ei myöskään tykätä. Mutta nämä ihmiset eivät vaikuttaisi meidän elämäämme ellei laki ja tietty poliittinen siipi sallisi ja sosiaaliturva houkuttelisi tämän aineksen tänne tuloa.

Toivon, että hommalaiset jaksaisivat antaa fiksuja vastauksia, ja gradun tekijä korjaisi maahanmuuttajakriittisyyden maahanmuuttokriittisyydeksi. Itse ainakin aion vastata nimenomaan politiikan näkökulmasta, mikäli siis osaan.

Positiivista on luokitella maahanmuuttajatyypit eikä puhua vaan siirtolaisista.

Lisäksi gradussa olisi hyvä uhrata yksi osio sen pohdiskelulle, miksi media jättää uutisoinnissa rikoksentekijöiden tärkeät tuntomerkit kertomatta, mikäli tekijä on maahanmuuttaja. Samaten, miksi esim. Lampedusaan tulee nykyään turvapaikanhakijoiden sijaan siirtolaisia. Miksi media koittaa muokata ihmisten mielipiteitä tällä tavalla? Mitä se edistää? Onko vaikutus toivottu vai päinvastainen?

-i-

[Lalli IsoTalo]

Tuosta heräsi kysymys, tarkoittaako tutkija kriittisyydellä kielteisyyttä?

Erittäin hyvä huomio. Suosittelen erittäin lämpimästi tutkielman tekijää lukemaan Wikistä kriittisestä ajattelusta, joka tarkoittaa sen arvioimista, onko jokin väite tosi vai epätosi. Kriittinen ajattelu on tieteellisen prosessin ytimessä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Critical_thinking

Critical thinking is a way of deciding whether a claim is true, partially true, or false.

Critical thinking is an important component of many fields such as education, politics, business, science and the arts.

Various definitions
"the mental process of actively and skillfully conceptualizing, applying, analyzing, synthesizing, and evaluating information to reach an answer or conclusion" [2]

"disciplined thinking that is clear, rational, open-minded, and informed by evidence" [3]

"reasonable reflective thinking focused on deciding what to believe or do"[4]

"purposeful, self-regulatory judgment which results in interpretation, analysis, evaluation, and inference, as well as explanation of the evidential, conceptual, methodological, criteriological, or contextual considerations upon which that judgment is based

Toisin sanoen, jos henkilö on maahanmuuttopolitiikkakriittinen, häntä kiinnostaa perustuuko maahanmuuttopolitiikka tosiin vai epätosiin väittämiin.

Edelliseen liittyen, kaikki taloudelliset laskelmat maahanmuuttajien määrän kasvattamistarpeeseen perustuvat oletuksiin, joiden mukaan vanhenevan väestön tilalle hankitaan vastaavanlaista nuorempaa väestöä, väestöä jonka huoltosuhde on sama tai parempi kuin kantaväestön. Toisin sanoen, laskelmissa oletetaan, että keskimääräisen maahanmuuttajan tulotaso, töissäoloaika elämän aikana, ja hänen kuluttamansa yhteiskunnalliset resurssit (elämän aikana) ovat samat paremmat kuin kantaväestöllä.

Nämä oletukset Tilastokeskuksen tilastot täysin yksiselitteisesti osoittavat vääräksi eräiden tärkeiden maahanmuuttajaryhmien (kuten somalien) osalta. 

Toisin sanoen, koko maahanmuuttopolitiikan taloudelliset perustelut ovat täysin vailla pohjaa. Silti virkamiehet, poliitikot ja tutkijat toistavat näitä epätotuuksia papukaijan lailla, vailla kriittisen ajattelun häivääkään. Se johtuu siitä, että heidän ajattelunsa on postmodernia fiilistelyä, jossa halutaan auttaa hädänalaisiksi arvioituja ihmisiä tuomalla heitä länsimaihin.

Mutta se ei ole tasa-arvoista, koska samalla voitaisiin useampia hädänalaisia auttaa paremmin lähempänä heidän kotiseutujaan.

Lisäksi, ns. kehitysmaiden väestönkasvu on paljon nopeampaa kuin länsimaiden kyky vastaanottaa vaihtoväestöä. Tässä on 5 minuutin video, joka selittää tämän asian erittäin selkeästi. Suosittelen katsomaan tämän silmiä avaavan esityksen.

Immigration Gumballs (5 min version)
http://www.youtube.com/watch?v=1pgz6ZCqhtg

[chacha2]

Sinulla taitaa olla vaikeuksia jo ensimmäisen käsitteen kanssa:

Käsitteet:
Maahanmuuttaja on omasta tahdosta Suomeen muuttanut henkilö, joka muuttaa Suomeen pääsääntöisesti työn, opiskelun tai avioliiton/rakkauden takia. Vuoden 2012 lopussa Suomessa asui vakituisesti kaikkiaan 279 616 ulkomaista syntyperää olevia henkilöitä, mikä on 5,2 prosenttia väestöstä. Ensimmäisen polven eli ulkomailla syntyneitä heistä oli 238 208 henkilöä ja Suomessa syntyneitä eli toisen polven 41 408 (Tilastokeskus).

Kun maahanmuuttajista puhutaan on nimittäin tärkeätä muistaa tämän:

Kuka on maahanmuuttaja?

Markus Rapo työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen henkilötilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 1/2011.
....

Maahanmuuttaja, ulkomaalainen, vieraskielinen, siirtolainen, maahanmuuttajataustainen, ulkomaalaistaustainen. Ulkomaalaisuus on Suomessa niin tuore asia, että välillä tahtovat puurot ja vellit mennä sekaisin. Asia on tuonut uuden haasteen myös väestötilastointiin. Yhä enemmän halutaan tietoa "maahanmuuttajista", mutta aina ei edes kysyjä itse tiedä, keitä hän näillä tarkoittaa.
...
Suomesta tullut maahanmuuttokohde vasta 2000-luvulla

Maahanmuutto on noussut Suomessa puheenaiheeksi etenkin maailmanlaajuisen taloustilanteen heikennyttyä. Kriittisiäkin sävyjä on ollut kuultavissa ja melko varmasti aihe puhuttaa myös tulevien eduskuntavaalien kampanjoinnissa. Maahanmuutto Suomeen on kuitenkin hyvin tuore ilmiö. Sotien jälkeen siirtolaisuus oli pääsääntöisesti Suomen ja Ruotsin välistä muuttoliikettä. 1990-luvulla Suomi sai muutamina vuosina muuttovoittoa reilummin, kun pakolaisia saapui etenkin Somaliasta ja sen lisäksi poliittisella päätöksellä myönnettiin inkeriläisille mahdollisuus muuttaa Suomeen. Tämän jälkeen siirtolaisuus ja muuttovoitto ulkomailta hiipuivat 10 vuoden ajaksi sille vaatimattomalle tasolle, jossa se lähes koko itsenäisyytemme ajan on ollut.

Todellinen maahanmuuton lisäys on tapahtunut vasta EU:n laajentumisen myötä viime vuosikymmenen loppupuolella. Kun ihmisten liikkuvuutta on helpotettu, on uusista jäsenmaista, etenkin Virosta, tullut lisää muuttajia Suomeen. Myös Aasiasta on ollut yhä enemmän tulijoita. Vuosina 2007 ja 2008 tehtiin uusi maahanmuuttoennätys ja sen myötä Suomi sai ennätysmäärän muuttovoittoa ulkomailta. Vuoden 2008 nettomaahanmuutto oli 15 500 henkilöä. Vuosina 2007–2009 muuttovoitto ulkomailta on kasvattanut maamme väestöä enemmän kuin luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden.

Maahanmuutosta puhuttaessa tulisi aina muistaa suomalaiset paluumuuttajat. Vuosien 2000–2009 aikana Suomeen on muuttanut ulkomailta yhteensä noin 218 000 henkilöä. Heistä joka kolmas oli Suomessa syntynyt eli ns. paluumuuttaja. Vuosittain suomalaiset itse ovat ylivoimaisesti suurin maahanmuuttajaryhmä. Tämä tosiasia tahtoo monesti unohtua maahanmuutosta keskusteltaessa. Jos keskustelu painottuu vain ulkonäöltään kantaväestöstä poikkeaviin ihmisiin, ollaan pahasti sivuraiteilla.

http://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-02-15_003.html?s=0 oma boldaus

Markus Rapoa lainaten: Yhä enemmän halutaan tietoa "maahanmuuttajista", mutta aina ei edes kysyjä itse tiedä, keitä hän näillä tarkoittaa.
Sinäkin taidat olla yksi tämmöinen kysyjä.

Vai oletko sinä kiinnostunut siitä mitä mieltä me Hommalaiset ovat kaikista suurimmasta maahanmuuttajaryhmästä, eli suomalaisista maahanmuuttajista (mihin itsekin lukeudun)?
Siltä kun ei vaikuta.

[Saippuakupla]

Keskustelu aloitusviestin kieliasusta päättyi tähän.

Lisäys: Muutama viesti päätyi roskapönttöön.

[siviilitarkkailija]

#jahas taas kuplii otsassa#

1. Mitä mieltä olet maahanmuuttajista Suomessa?

Ei minulla ole mitään erityistä mielipidettä.

2. Mitä mieltä olet pakolaisista sekä turvapaikanhakijoista Suomessa?

Hyvin sekalainen ja keskimääräisesti (poikkeuksia löytyy) huonostisopeutuva moniongelmainen joukko ihmisiä. Olen nähnyt tulijoiden joukossa todella säälittäviä ihmiskohtaloita ja sitten olen todistanut todella kovanluokan rikollisten karkotuksia.

3. Mitä mieltä olet siitä, että maahanmuuttajilla on oikeus Suomen sosiaaliturvaan?

Valitettavasti maamme sosiaaliturva ei kohtaa edes kaikkia kansalaisiamme. Suuri joukko hyvin huonossa asemassa olevia ihmisiä jää vaille peruspalveluita. Valtio ja kunnat rahoittavat toimintaansa velkarahalla tasolle jossa ei ole kestävyyttä. En keksi mitään järjellistä syytä miksi suomalaisten velkarahalla maksamaa sosiaaliturvaa pitää ulottaa myös niille joilta sen maksaminen ei ole onnistunut eikä onnistu. Sosiaaliturvan maksaminen ja sosiaaliturvan tarjoaminen pitää olla balanssissa. Nyt ne eivät ole.

4. Mitä mieltä olet maahanmuuttajiin kohdistuvasta sosiaalityöstä verrattuna suomalaisiin kohdistuvasta sosiaalityöstä?

Suomalaisen avuntarvitsijan saama sosiaalityön määrä kustantaan kunnalle vaikkapa 1000€. Kun tätä samaa palvelua aletaan tuottamaan kieltäosaamattomalle, tietämättömälle ja kyvyttömälle henkilölle kustannukseen 1000€:een täytyy alkaa lisäämään tulkin palkkauskustannus 300€. Monikulttuurisen ja etnisen avustus- ja pohdintatyöntekijän palkka 100-200 € sekä valvonta että menikö mitään edes perille 300€ koska ihminen joka ei ymmärrä eikä kykene avustamatta toimimaan kuluttaa kuntatyöntekijän aikaa eli resurssia vähintään puolitoistakertaisesti puhumattakaan erityisvaatimuksistaan. Hinta pompsahtaa 500€. Eli keskimäärin sama palvelu monikulttuuripaskassa on kunnalle min 1½ kertaa kalliimpaa. Ja kun avuntarvitsijat ovat lukuisampi joukko, kustannus on todella kova.

On maahanmuuttajia jotka eivät tarvitse näitä ylimääräisiä kustannuksia. JA sitten on niitä joille nämä kustannukset ovat luonnollinen osa palvelua. Valitettavasti maamme ja kansalaisten sekä yritysen maksukyky ei riitä tähän kuntatalouden mustaan aukkoon ja sen täyttöön. Helsingin häpeäyliopiston monikulttuuripaskasyöntiohjelmassa ei tietenkään kyetä käsittelemään ilmiötä jossa maahanmuuttajat ovat erilaisia ja että kuntien maksukyky on jo nyt aivan kuralla. Tämä(kin) on oma mielipiteeni.

5. Mitä mieltä olet sosiaalitoimen resurssien (henkilökunta, aika asiakasta kohti, toimenpiteet) jakautumisesta suomalaisten ja maahanmuuttajien välillä?

Kts vastaus kohdassa 4.

6. Mitä mieltä olet maahanmuuttajien oman kulttuurin (kieli, uskonto, tavat) ylläpitämisestä Suomessa?

Aivan hirveää ja ihmisarvoa riistävää paskaa. Ei paljoa naurattanut kun lapseni luokkatoveri sai tiedon uudesta miehestään Kosovossa. Sieltä valistuneiden muslimien paratiisista. Mitä voi tehdä kun lapsimorsian naitetaan perheensä toimesta. Vastaus on että ei vittu mitään. Tervemenoa ja onnea.
Suomessa on perusteellisen sekaisin yhteisön (perhe/suku/ystävät) velvollisuus kustantaa omat tapansa sekä niistä aiheutuvat kustannukset. Häpeäyliopiston (ja sieltä siinneen) roskaväen mielestä on luonnollista että valtion ja kunnan (veromaksajien) on tietysti maksettava etnisen erottelun sekä eristymistarpeen sekä vaatimusten aiheuttamat kustannukset. Toisaalta, eräille meistä koko elämä on pelkkää verovaroilla toteuttavaa kusetusta...

7. Mitä positiivisia vaikutuksia mielestäsi maahanmuuttajista on Suomelle ja suomalaisille?

Voivat tuottaa parhaimmillaan elämyksiä. Mutta ihmisenä tehtäväni ei ole arvostella ryhmän perusteella yksilöä kuten näköjään Häpeäyliopistossa tehdään. En tunne tarvetta kollektiiviseen syyttelyyn tai juhlistamiseen kuten yhteiskuntaopin laitoksella. Ihminen on kaikkein tärkein. Hyvä ihminen tuottaa toisille hyvää, paha pahaa.

8. Mitä kielteisiä vaikutuksia mielestäsi maahanmuuttajistamuuttopolitiikasta on Suomelle ja suomalaisille?

1. Kohtuullisuuteen perustuva sopimusyhteiskuntamme ei tule kestämään monikulttuuripaskaa. Jos haluamme säilyttää hyvinvointivaltion kaikille, kaikkien on opittava ja pelattava samoilla säännöillä. Monikulttuuripaskassa on aina eri säännöt sen mukaan mihin etniseen tai yhteiskuntaryhmään kuuluu.
2. Hyysäykseen ja sosiaalisektorin suojatyöllistämiseen perustuvaan huuhaantuottamiseen ei ole loputtomasti varaa. Elämme jo nyt velaksi. Sosiaalisektorin kustannukset ovat karanneet kohtuuttomiksi ja ne jakautuvat väärin perustein.
3. Työvoimapulavalheen avulla voidaan polkea ja on poljettu kaikki työehtosopimusten velvoitteet. Työttömyydestä on tullut elimellinen osa kansantalouden syöpää jossa holtitonta maahanmuuttoa ajaneet ihmiset ovat tarkoituksellisesti omaa henkilökohtaista etua ajaessaan murskanneet mm pienten opiskelijatyttöjen (poikien tulevaisuutta ei enää edes lasketa) työllistymismahdollisuudet.

9. Onko joku tietty tapahtuma tai tietyt tapahtumat, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että suhtaudut kriittisesti maahanmuuttajiin?

Kuten todettua kysymys on asenteellinen. Olen tavannut mukavia maahanmuuttajia ja sitten on tullut nähtyä hirvittävää paskaa. Itseasiassa kysymyksen suurin ongelma on sen laajempi epärehellisyys ja aseteellinen sonta.
-Se mitä suomalaiset ovat ja se mitä on tarjolla, on ratkaisevaa. Sillä mitä maahanmuuttajat ovat tai eivät ole, ei ole suurinta merkitystä.
- Meillä ei ole työvoimapulaa eikä koskaan tule olemaan. Meillä on maksuvalmiuspulaa. Nyt tätä ongelmaa yritetään ratkoa tuottamalla maahan suuria määriä ihmisiä jotka eivät kykene muuhun kuin teolliseen ja tuotannolliseen työhön. Se on johtanut ja johtaa niin rikollisuuden kuin päihdekäytön osalta ja ennenpitkää alueiden osalta väistämättömään väkivaltakatastrofiin. 

Mikäli haluamme kestävän yhteiskunnan joka on reilu, tulijoiden motiivit ja säännöt sekä ulosheittämisen mekaniikka on saatava kuntoon sikäli mikäli tulija ei sopeudu. Tämä on luonnollisesti vastoin koko Helsingin häpeäyliopiston sosialistilaitoksen paskalogiikkaa jossa mitä vaarallisempi, sopeutumattomampi ja hullumpi on tulija, sitä enemmän (iloista ja kallispalkkaista sosiaali-)työtä on hyysärille tarjolla.

[Miniluv]

Vastauksia pyydettiin yksityisviestillä.

[far angst]

Odotan OP:n vastaavan ketjussa esitettyhin kysymyksiin ennen kuin päätän vastaanko yksityisviestillä tai en.

Pallo on nyt tutkielman tekijällä.

[siviilitarkkailija]

Vastauksia pyydettiin. Sai vastauksen. Voin antaan sen ihan julkisenakin. Minä olen hompanssina avoimen keskustelun kannattaja enkä näe mitään periaatteellista tarvetta piilottaa tai kieltäytyä keskustelemasta asiasta julkisesti koska asia on kokonaisuudessaan julkinen. Tämä palstakin on julkinen.

On paljon reilumpaa sanoa mielipiteensä ja vastauksena myös suoraan kuin yksityisviestinä salaisesti. Etenkin kun asia koskee maahanmuuttajia. Näin ei tarvi kenenkään rutista että täällä on sitä tai tätä tai että keskustelu olisi jotain muuta kuin mitä se on.

[kummastelija]

Ähh... Arvon opiskelijaneidillä on perinteinen gradun tekijän ongelma: tutkimusaihe on liian laaja. Maahanmuuttajat ovat erittäin heterogeeninen ryhmä, missä yksi ääripää on integroitunut suomalaiseen yhteiskuntaan paremmin kuin suomalaiset itse, ja toinen ääripää on täysin yhteiskunnan tuen varassa. Siksi saatavat vastaukset perustuvat pitkälti siihen mitä viiteryhmää vastaaja pitää mielessään. Yksi vastaa somalit mielessään, toisella on venäläiset.

Minä suosittelisin opiskelijaneidille seuraavaa: ota tarkasteluun tietty homogeeninen ryhmä, esim. Somalit. Tarkenna, kysytkö maahanmuutosta, turvapaikanhakijoista tai pakolaisista. Laajenna kysymyksesi kattamaan suomen maahanmuuttopolitiikkaa näiltä osin, viranomaistoimintaa näiltä osin, poliitikkojen toimintaa näiltä osin ja median uutisointia näiltä osin. Näin saat tutkimuksestasi paljon enemmän irti.

Sanoit tutkimussuunnitelmassasi että vertailet palstan kritiikkiä "muuhun suomessa esitettyyn kommentointiin". Mitä tämä on? Teetkö kyselytutkimuksen jollekin (katarina) ryhmälle ja vertailet vastauksia? Sinun pitäisi tuoda tämä selvemmin ilmi ketä käytät referessinäsi. Jos referenssiryhmäsi on biasoitunut keskimääräisiin suomalaisiin liittyen, vertailullasi ei ole pohjaa.

Luvallasi: tutkimuksesi ja kysymyksenasettelusi vaikuttaa siltä että olet lähtökohtaisesti sitä mieltä että homma edustaa perusteetonta maahanmuuttovastaisuutta ilman mitään perusteltuja syitä. Jos tarkennat kysymyksesi paremmin niin saat koottua yhteen mitä hommalla vastustetaan ja miksi. Nykyidillä kysymyksillä sitä et saa.

Toivottavasti käyt nämä asiat läpi ohjaajasi kanssa. Häneltä olisi pitänut tulla jo tämänsuintaiset tarkennukset.

[siviilitarkkailija]

Erinomaista. Näin on saatu loistavasti liikkeelle Häpeäyliopiston masinoima salakysely joka harmillisesti onkin julkinen mikä sinänsä vain lähinnä vaikeuttaa tutkimuslaitoksen tarkoitushakuisen tulosteen tukemista. Hel. Häp.yl.op.sos.yht.kunt.lait. varsinainen tarkoitushan ei ollut asian selvittäminen vaan aineiston kerääminen etukäteen päätettyä loppulausuntoa varten.

Mistäpä sitä tietää vaikka Hel.häp.yl.op.op.tyt.op.ohj.prof.lak.tiet. tarkoitus oli selvittää se onko hommaforum rasistisen kiihotuksen paikka ja voidaanko tästä laatia verifioitava tutkimus jonka perusteella esitetään vaatimus paikan sulkemiseksi. Olemme saaneet jo kaksi erinomaista vastausta joiden perusteella voidaan todeta paikka yhteiskuntakelpoiseksi ja keskustelun jatko oikeutetuksi. En kuitenkaan ihmettelisi yhtään jos Hel.häp.yl.op.sos.yht.kunt.lait op.tyt. tutkimus olisi jo saanut runsaasti "salaisia" vastauksia jotka olisi jo lisätty tutkimukseen kieltovaatimuksen keralla.