2013-06-22 HS: Suomen ruokakulttuuri on kansantaru

[Ernst]

Tietenkin kaikenlainen ruokakulttuuri on "kulttuuria", mutta onko kovin mielekästä mainostaa asiaa kulttuurina, jos pääruuat koostuvat keitetyistä potuista ja jauhelihakastikkeesta tai broilerikastikkeesta ja pastasta. Mausteena suola ja rohkeimmilla mustapippuri.

Tuollaisen kuvan suomalaisten ruuanlaitosta saa, kun katsoo esim ohjelmaa "Kaappaus keittiössä".

Muodostatko muissakin asioissa käsityksesi pelkästään tv-ohjelmia seuraamalla? Siis kuten teet ruokakulttuuriasiassa katselemalla  kokkikilpailuja ja ruoanlaittotaidottomista kertovia tositelkkusarjoja?

[Sibis]

Henry; Se, että tehdään halvalla, helpolla, käytännöllisesti ja hotkitaan nopeasti, jotta jaksetaan risusavotassa enemmän, ei ole oikein antoisa lähtökohta mainitsemisen arvoiselle ruokakultturille.

Piti myös , ei kauaakaan sitten, keretä sotimaan jotta isänmaa säilyisi (nykyään farssi).

Piti myös aiemmin laittaa pettuleipää jotta kansa säilyisi. Gourmeena oli myös sikuri, kahvin korvike ja sitähän juotiin pikkurilli pystyssä kuin Ruotsin hovissa shampanjaa.

[IDA]

Tuollaisen kuvan suomalaisten ruuanlaitosta saa, kun katsoo esim ohjelmaa "Kaappaus keittiössä".

Say no more!

[kekkeruusi]

Ilman somaleita meilläkään ei olisi suolaa. Ja se, että meillä tehdään karjalanpiirakoita, on aivan valekulttuuria. Riisihän on tuontitavaraa. Sen sijaan se, että Italiassa tehdään tomaattista pastakastiketta, johon pilkotaan peperonicini-chilejä tai tehdään risottoa, se on alkuperäistä se!

[femacco]

Muksuna kaveriperheissä oli tietty bravuuriruoka, jolloin oli kiva istua alas juuri siihen pöytään. Yhden kaverin perheessä syötiin pihviä, parsaa ja punaviiniä, joka sopi hyvin heidän tyyliinsä. Meillä syötiin poronkäristystä perunamuusilla ja puolukoilla, joka oli parasta mitä meillä voi saada. Yhden suomenruotsalaisen kaverin äiti teki erityisen hyviä rapuruokia ja yhden kaverin höyryhinaajalla söin talkkunaa ja piimää. Oli aina yhtä jännittävää kun pääsi syömään jotain erilaista kuin mitä kotona sai.

Sittemmin olen ollut kiinnostunut myös muiden maiden ruokakulttuureista, mutta ilman tarvetta vähätellä omaa. En edes ymmärrä miksi joku vanhan ruokakulttuurin edustaja kehtaa olla niin ylimielinen, että jaksaa vinoilla jostain suomalaisten perinneruoasta. Toisekseen en ymmärrä sitä miksi täällä jaksetaan pyydellä omaa olemassaoloa anteeksi, vaikka mikä tutkimus osoittaisi pohjolan ruoan olevan yhtä hyvää ja terveellistä kuin etelän.

[weekendsoldier]

Siinä Salmi on kyllä oikeassa, että enimmäkseen Suomessa syödään paskaa. Tavallisesta marketista on ihan turha yrittää löytää mitään niin eksoottista kuin kunnollinen leipä, kunnollinen jauheliha tai jäätelö, joka on jäätelöä eikä jäätelönkorviketta.

Mitäs täällä syötiin, ennen kuin alettiin ostaa eineksiä marketeista?

[Mursu]

Tietenkin kaikenlainen ruokakulttuuri on "kulttuuria", mutta onko kovin mielekästä mainostaa asiaa kulttuurina, jos pääruuat koostuvat keitetyistä potuista ja jauhelihakastikkeesta tai broilerikastikkeesta ja pastasta. Mausteena suola ja rohkeimmilla mustapippuri.

Tuollaisen kuvan suomalaisten ruuanlaitosta saa, kun katsoo esim ohjelmaa "Kaappaus keittiössä".

Jotta ruokakulttuurista voisi mielekkäästi puhua, pitäisi olla jotain erityistä, kuten kymmenillä mausteilla ladattu curry.

En ymmärrä miksi makuaistin tuhoaminen voimakkailla mausteilla on jotenkin hienoa kulttuuria. Jos joku aiheuttaa itselleen kipua viiltelemällä itseään, tulkitaan hänet mielisairaaksi. Jos taas tekee sen syömällä chiliä,on se jotenkin hienoa. Jos haluaa lihassa maistuvan itse lihan, niin se on jotenkin  barbaarista.

Mausteisiinkin suhtaudutaan kaksijakoisiksi. Kun kiinalainen käyttää natriumglutamaattia, se on fiiniä kulttuuria. Kun sitä käytetään suomalaisessa elintarviketeollisuudessa, se on junttiutta.

[Adolf Stege]

Tiijä ruokakulttuureista, mutta hyvää oli. Uudet perunat, voi ja silliä. Simppeliä, mutta on hyvääkin.

[IMMane]

Tietenkin kaikenlainen ruokakulttuuri on "kulttuuria", mutta onko kovin mielekästä mainostaa asiaa kulttuurina, jos pääruuat koostuvat keitetyistä potuista ja jauhelihakastikkeesta tai broilerikastikkeesta ja pastasta. Mausteena suola ja rohkeimmilla mustapippuri.

Tuollaisen kuvan suomalaisten ruuanlaitosta saa, kun katsoo esim ohjelmaa "Kaappaus keittiössä".

Jotta ruokakulttuurista voisi mielekkäästi puhua, pitäisi olla jotain erityistä, kuten kymmenillä mausteilla ladattu curry.

En ymmärrä miksi makuaistin tuhoaminen voimakkailla mausteilla on jotenkin hienoa kulttuuria. Jos joku aiheuttaa itselleen kipua viiltelemällä itseään, tulkitaan hänet mielisairaaksi. Jos taas tekee sen syömällä chiliä,on se jotenkin hienoa. Jos haluaa lihassa maistuvan itse lihan, niin se on jotenkin  barbaarista.

Mausteisiinkin suhtaudutaan kaksijakoisiksi. Kun kiinalainen käyttää natriumglutamaattia, se on fiiniä kulttuuria. Kun sitä käytetään suomalaisessa elintarviketeollisuudessa, se on junttiutta.

Samaa olen ihmetellyt varsinkin mausteiden osalta. Siihen kuuluu myös suolan ylenpalttinen käyttö. Salaattikin pitää sotkea jollain majoneesilla tai mausteisella vellillä. Makupaletti toki tottuu mihin vaan. Valintakysymys.

[Lalli IsoTalo]

Tietenkin kaikenlainen ruokakulttuuri on "kulttuuria" ...

Mielestäni on aina välillä tarpeen muistuttaa mieliin mitä kulttuuri oikeastaan on. Alkuperäinen merkitys on Wikin mukaan "hengen viljely", ja se kelpaa minulle, toistaiseksi.

Kulttuurilla on monia toisiinsa liittyviä merkityksiä:

• yhteisön tai koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuus: tässä merkityksessä käytetään myös sanaa sivistys.
• Yhteiskuntatutkimuksen näkökulmasta: erottelujen järjestelmä, jonka avulla ihminen luokittelee ympäristöä, arvottaa itseään ja muita sekä rakentaa identiteettiä.
• Jaettujen asenteiden, arvojen, tavoitteiden ja käytäntöjen kokoelma, joka on luonteenomainen instituutiolle, organisaatiolle tai ihmisryhmälle.
• Opittujen ja opetettavien taitojen tai kykyjen summa.
• Ne käytöksen piirteet, jotka vaihtelevat maantieteellisesti alueittain.

Kulttuurin käsitteen syntyessä 1700- ja 1800-luvun Euroopassa sillä tarkoitettiin ihmisen "hengen viljelyä" maanviljelyksen tai puutarhanhoidon tapaan. 1800-luvulla sillä alettiin viitata yksilön kehittymiseen erityisesti koulutuksen kautta, ja myöhemmin kansallisten pyrkimysten ja ideaalien toteutumiseen. 1900-luvun puolivälissä jotkut tiedemiehet käyttivät kulttuurin käsitettä viittaamaan universaaleihin inhimillisiin kykyihin. 1900-luvun mittaan kulttuuri kehittyi antropologian keskeiseksi käsitteeksi, pitäen sisällään kaikki inhimilliset ilmiöt, jotka eivät perustu suoraan geeneihin. Geert Hofstedellä kulttuuri tarkoittaa "kollektiivista mielen ohjelmointia, joka erottaa yhden ryhmän tai kategorian ihmiset toisista".

Mielestäni ruokakulttuuri voisi tarkoittaa, että "viljellään ruoan henkeä" siten, että käytössä olevista aineksista jalostuu syöjien kannalta katsottuna (ja syöjän itse määrittelemänä) makunautinnollisesti ja ravintoteknisesti mielekäs kokonaisuus.

Ei siis korporaatioon sijoitetun pääoman tai jakeluketjun optimoimisen kannalta mielekäs kokonaisuus.

[gloaming]

Jos ulkomaalainen tulee Suomeen vieraaksi ja teidän pitää miettiä, että "tarjoampa nyt suomalaista ruokakulttuuria edustavaa ruokaa", niin mitä laitatte vai meneekö sormi suuhun?

Tarjoanpa yleensä poron sisäfilettä ja uunijuureksia. Ja jos pakkasessa ei satu olemaan poroa, niin joko hirveä tai kaurista. Alkuun jäädytetty Koskenkorvan viinasnapsi. Jälkiruoaksi sesonkimarjoja. Entréena menee yleensä graavattua siikaa.

Miksi haluat sotkea 90-luvulla syntyneen suikaleliha- ja marinadi-eländetin tähän?

[Lalli IsoTalo]

Tiijä ruokakulttuureista, mutta hyvää oli. Uudet perunat, voi ja silliä. Simppeliä, mutta on hyvääkin.

Vain tilli puuttuu!

Teen muuten kerran vuodessa perunamuusia suunnilleen seuraavalla reseptillä. 2-3 kiloa uusia perunoita, puoli kiloa voita, yksi lasipurkki Ahti-silliä (pieneksi murskattuna, liemineen) ja pari kolme nippua tilliä.

Mittasuhteet ovat aina hakusessa. Lisään voita, tilliä ja silliä, kunnes niitä on tarpeeksi.

[Veli Karimies]

Minulle yllätyksenä tuli lähinnä se väite, että jonkun mielestä "Suomessa on ruokakulttuuri".

Olen katsonut kaikki kokkikilpailut ja niissä laitetaan milloin ranskalaista, italilaista, japanilaista, meksikolaista, venäläistä jne. ruokaa. Koskaan en ole nähnyt, että laitettasiin suomalaista ruokaa. Luultavasti siksi, että mitään mainittavan arvoista erityisen suomalaista ei edes ole olemassa.

Onhan meillä muutamia perinneruokia, mutta ei niistä kulttuuriksi asti ole.

Jos ulkomaalainen tulee Suomeen vieraaksi ja teidän pitää miettiä, että "tarjoampa nyt suomalaista ruokakulttuuria edustavaa ruokaa", niin mitä laitatte vai meneekö sormi suuhun?

Mitä täälä sitten syötiin tuhansien vuosien ajan? Käpyjä ja kiviä vai? Tarjoaisin itse varmaankin poroa, jonka kylkeen porkkanaa, naurista, lanttua ja perunaa.

[Lalli IsoTalo]

Jos ulkomaalainen tulee Suomeen vieraaksi ja teidän pitää miettiä, että "tarjoampa nyt suomalaista ruokakulttuuria edustavaa ruokaa", niin mitä laitatte vai meneekö sormi suuhun?

Tarjoanpa yleensä poron sisäfilettä ja uunijuureksia.

Savuporo, savukala, mäti ja sienet eri muodoissaan ovat parasta makuhermosuomalaisuutta.

[Möhömaha]

Hernekeitto, karjalanpaisti, makaronilaatikko ,maksalaatikko, mustamakkara, paistetut silakat, poronkäristys...

[Luto2]

Joitain vuosia sitten kysyin aiheesta Kauko-Idästä kotoisin olevalta kokilta. Hän ihmetteli etteikö Suomessa muka ole omaa ruokakulttuuria. Kehui innokkaasti mm. hernekeittoa, tillilihaa ja maksalaatikkoa.

[Kansankiihottaja]

Suomalainen ruokakulttuuri on ainutlaatuinen asia maailmassa! Se on jännittävä, ohkaisista valheista kudottu hauras seitti, jota muutama suomalainen tosikkolanttu kannattelee median ylitsevuotavalla avustuksella.

http://www.hs.fi/ihmiset/a1371699310535?jako=018ade5b688834f167a4ef52c476df91&ref=fb-share

En muista järvikalareseptejä erityisesti hehkutetun mutta kai se on silti sitä väärää kulttuuria..

No voi sentään; ilman ruokaako tällä niemellä on eletty viimeiset 11 500 vuotta?

Suomi on ollut kulinarismin eturivissä jo noin 10400 vuotta:

Antrean verkko on noin 10 400 vuotta vanha kalaverkko. Verkko on tehty pajun niinestä, ja siinä on männynkaarnasta veistettyjä kohoja sekä kivipainoja. Alun perin verkko on ollut noin 27-30 metriä pitkä ja 1,5 metriä korkea.

[Pavel]

Ilman somaleita meilläkään ei olisi suolaa. Ja se, että meillä tehdään karjalanpiirakoita, on aivan valekulttuuria. Riisihän on tuontitavaraa. Sen sijaan se, että Italiassa tehdään tomaattista pastakastiketta, johon pilkotaan peperonicini-chilejä tai tehdään risottoa, se on alkuperäistä se!

Itse laitan karjalanpiirakan täytteeksi ohrapuuroa ja jostain muistan
lukeneeni, että niin tehtiin ennenkuin se korvattiin riisillä. Riisin voi korvata aina ohrasuurimoilla kuten
esim. porkkanalaatikossa.

[Jääpää]

"Suomalainen ruokakulttuuri on ainutlaatuinen asia maailmassa! Se on jännittävä, ohkaisista valheista kudottu hauras seitti, jota muutama suomalainen tosikkolanttu kannattelee median ylitsevuotavalla avustuksella."

Ohkaisia valheita pannulla; Tirriliha    (niin, aivan totta, sikakin on maahanmuuttaja..ja peruna se vasta onkin, niin  että se niistä meidän hienoista nenistäkin.)

https://www.youtube.com/watch?v=h1Z5L6FDZwQ

Lanttu, olkoonkin sitten tosikko-lajiketta, on jo melkein perinnettä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lanttu

Ja eikö naurishauta ole ruokakulttuuria?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nauris

Sanomatalon media kyllä vuotaa yli, valuu suorastaan reisille..

[törö]

Pienellä googlauksella selvisi, että olematon ruokakulttuurimme on tarjonnut sata vuotta sitten ruokalajdeja jopa vegaaneille.

(http://www.keittokirjat.com/kasvisruokaa_kaikille_kasviskeittokirja.jpg)

Hyysärikin on tarjonnut köyhille kirjan verran ulkomaisia reseptejä.

(http://www.keittokirjat.com/hyva_ruoka_keittokirja_vaatimattomille_kodeille.jpg)

http://www.keittokirjat.com/

Mihinkään vanhojen perinneruokien keittokirjaan en onnistunut linkkiä löytämään, mutta möllöt, rönttöset ja särät löytyvät kyllä googlaamalla ihan reseptien kanssa. Jos kiinnostusta löytyy niin niistä voisi kasata vaikka Hompanssin keittokirjan Peräkammariin.

[törö]

Mustikkamöllö

2 dl pakastemustikoita (tai tuoreita)
1 dl ruisleipäkuutioita (mielellään perinteistä juureen leivottua ruislimppua)
luraus hunajaa

Anna mustikoiden sulaa ja soseuta ne. Lisää joukkoon pieneksi kuutioidut hapanleivän palat ja soseuta sekoitus. Mausta hunajalla maun mukaan, ja jos haluat möllöstä juoksevampaa, lisää hieman vettä. Kaada möllö kahvikupposiin, koristele kokonaisilla mustikoilla ja ripottele pinnalle vielä hunajaa. Nauti välipalana ja saat varmasti virtaa!

http://nuortenluonto.fi/nuorten-luonto-12012/mollot-ja-hollot-tutuksi-nykykokille

[SimoMäkelä]

Että oikein emävalheesta tehty meidän ruokakulttuuri. Kyllä me suomalaiset ollaan sitten alhaisia. Vain Hesarissa se tajutaan.

[Marko Parkkola]

Sulaa kyllä huonosti tämä kansantaru, mutta ei ihmekään, sillä sehän oli fasistisrasistista sikakansantarua jota juuri söin. Salaatinteossa en ollut rasisti, vaan laitoin siihen vesimelonia, joka siis ei ole kansantaru.

[Veikko]

Onko joku alle satavuotias nähnyt Suomessa elävän lampaan?

todistaa pettämättömän tehokkaasti minkälaisessa alueellisessa umpiossa hesarin toimituskunta elää henkisen umpionsa lisäksi.

[rölli2]

kossu on suomalaista, sitä on hyysärivirpukan turha väittää alunperin afrikkalaisten tekemäksi

[Marko Parkkola]

kossu on suomalaista, sitä on hyysärivirpukan turha väittää alunperin afrikkalaisten tekemäksi

Mutta Dionysos aka Bacchus on helleeni.

[Nostalgia]

kossu on suomalaista, sitä on hyysärivirpukan turha väittää alunperin afrikkalaisten tekemäksi

Pikkusen sokerilla maustettua heikohkoa vodkaa.

[Lalli IsoTalo]

Onko joku alle satavuotias nähnyt Suomessa elävän lampaan?

todistaa pettämättömän tehokkaasti minkälaisessa alueellisessa umpiossa hesarin toimituskunta elää henkisen umpionsa lisäksi.

Ollaan punavihreyden ytimessä.

[Nostalgia]

Onko joku alle satavuotias nähnyt Suomessa elävän lampaan?

todistaa pettämättömän tehokkaasti minkälaisessa alueellisessa umpiossa hesarin toimituskunta elää henkisen umpionsa lisäksi.

Ollaan punavihreyden ytimessä.

Lähemmäs 70% Suomalaisista asuu kaupunkiseuduilla että eipä tuo nyt varsinaisesti mikään päivittäinen ilmiö enää ole tänä päivänä.

[Ilkka Partanen]

Onko joku alle satavuotias nähnyt Suomessa elävän lampaan?

todistaa pettämättömän tehokkaasti minkälaisessa alueellisessa umpiossa hesarin toimituskunta elää henkisen umpionsa lisäksi.

Ollaan punavihreyden ytimessä.

Lähemmäs 70% Suomalaisista asuu kaupunkiseuduilla että eipä tuo nyt varsinaisesti mikään päivittäinen ilmiö enää ole tänä päivänä.

Onhan runsaasti niitä maatilamatkailupaketteja joissa vierailua eläinten luona. Aika monikin lampaan nähnyt tosin on katsellut sitä jonkinlaisena erikoisuutena.