Euroopan talouskriisi (yhdistetty)

[Eino P. Keravalta]

Miten muuten toimii kansantalous, jossa konkurssikypsiä yrityksiä ei päästetä konkurssiin, vaan yhteiskunta pitää ne väkisin pystyssä?

En tiedä, mutta jos yhteiskunta estää konkurssiin menemisen, pitäisi sen sitten koskea kaikkia yrityksiä eikä vain suuria pankkeja. Eihän siinäkään mitään järkeä olisi, mutta eipä ole nykysysteemissäkään ja sen lisäksi se ei ole tasapuolinen.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Tässä siis pohjaoletuksena täysi varmuus siitä etteivät saa. Se jos on keskustelun pohjana, niin silloin se on ihan erillinen keskustelunsa.

Miksi pohjaoletuksena pitäisi olla, että asiat menevät, niin kuin Katainen on (viimeksi) sanonut?

Ja sitten niitä kovia lukuja Kataisen osaamisesta valtiovarainministerinä:

Erityisesti vuoden 2009 ensimmäisessä talousarviossa epäonnistuttiin täydellisesti finanssikriisiä seuranneen taantuman vaikutusten ennakoinnissa.

(http://rahajatalous.files.wordpress.com/2012/08/vbud.png)

http://rahajatalous.wordpress.com/2012/08/31/valtion-budjetoinnin-salat/

Uskovaisille on tietenkin vaikeaa selittää tosiasioihin nojautuen mitään.

[Ilkka Partanen]

Tässä siis pohjaoletuksena täysi varmuus siitä etteivät saa. Se jos on keskustelun pohjana, niin silloin se on ihan erillinen keskustelunsa.

Miksi pohjaoletuksena pitäisi olla, että asiat menevät, niin kuin Katainen on (viimeksi) sanonut?

Pohjaoletuksena on hyvä olla jokin muu kuin ääripää. Kataisen linjaus ei edusta yltiöpositiivista näkemystä, siksi on ajanhaaskausta jankata siitä että kuinka mikään mitä hän on sanonut ei pitäisi paikkaansa. Peräkammarissa näkyi yksi sankari jo väsänneen oikein selviytymislistan sille kuinka selvitä romahduksesta. En tiedä oliko tosissaan, näitä on nykyään aika vaikea hahmottaa.

[Ari-Lee]

Tässä siis pohjaoletuksena täysi varmuus siitä etteivät saa. Se jos on keskustelun pohjana, niin silloin se on ihan erillinen keskustelunsa.

Miksi pohjaoletuksena pitäisi olla, että asiat menevät, niin kuin Katainen on (viimeksi) sanonut?

Pohjaoletuksena on hyvä olla jokin muu kuin ääripää. Kataisen linjaus ei edusta yltiöpositiivista näkemystä, siksi on ajanhaaskausta jankata siitä että kuinka mikään mitä hän on sanonut ei pitäisi paikkaansa. Peräkammarissa näkyi yksi sankari jo väsänneen oikein selviytymislistan sille kuinka selvitä romahduksesta. En tiedä oliko tosissaan, näitä on nykyään aika vaikea hahmottaa.

Mehän elämme jo romahduksessa. Kyse on vain siitä kuinka alas pitää romahtaa että hallituspuolueet asian myöntävät? Pitääkö mennä Kreikan tasolle? Niin että sähkötkin katkaistaan maksukyvyttömyyden vuoksi? Sitä ennen on tietenkin työttömyysturva ajettu alas. Ja pitääkö mennä siihen että natsit jakavat ruoka-apua kaduilla? Mitä tämä kaikki on ja minne meitä ajetaan? Kertoisitko oi kaikkitietäjä kun kerran tunnut tietävän?

[Tasapainorealisti]

Urpilaiset ja Kataiset ovat nyt niin "Soinia" ulkomaailmalle, mutta Suomen eduskunnan valiokunnat ja media hoidetaan erikortein.

[Tuomas3]

Tässä siis pohjaoletuksena täysi varmuus siitä etteivät saa. Se jos on keskustelun pohjana, niin silloin se on ihan erillinen keskustelunsa.

Miksi pohjaoletuksena pitäisi olla, että asiat menevät, niin kuin Katainen on (viimeksi) sanonut?

Pohjaoletuksena on hyvä olla jokin muu kuin ääripää. Kataisen linjaus ei edusta yltiöpositiivista näkemystä, siksi on ajanhaaskausta jankata siitä että kuinka mikään mitä hän on sanonut ei pitäisi paikkaansa. Peräkammarissa näkyi yksi sankari jo väsänneen oikein selviytymislistan sille kuinka selvitä romahduksesta. En tiedä oliko tosissaan, näitä on nykyään aika vaikea hahmottaa.

Kreikka ja Kypros ovat romahtaneet. Niiden selviäminen ei ole mahdollista samassa euroalueessa ilman jatkuvaa letkuruokintaa, mikä tulee meille kalliiksi. Perinteet etelän valtioissa osoittavat, että talousasioiden hoitaminen mallikkaasti ei ole todennäköistä. Millä ihmeen perusteella on ääripäätä arvioida, että joku tai jotkut tuetuista valtioista eivät saa talouttaan balanssiin. Oletko miettinyt todennäköisyyksiä. Olisiko Italia kuntoon taloustaidoin prosentti vaikka 60 kieppeillä, Irlanti 70, Espanja ja Portugali 55, Kypros 30, Kreikka 20...

Mihin ihmeeseen yltiöpositiivinen arviosi perustuu? Etelän valtioiden produktio ja rahan sisääntulo on niin paljon heikompaa kuin Keski- tai Pohjois-Euroopassa, että samassa valuuttaunionissa oleminen tulisi taas ongelmaksi kymmenen vuoden päästä, vaikka velat nollattaisiin. Liittovaltiolla eli meidän hyvinvointia siirtämällä etelään se periaatteessa voisi toimia, mutta silloin täällä kurjistuttaisiin.

[Siili]

Tässä siis pohjaoletuksena täysi varmuus siitä etteivät saa. Se jos on keskustelun pohjana, niin silloin se on ihan erillinen keskustelunsa.

Miksi pohjaoletuksena pitäisi olla, että asiat menevät, niin kuin Katainen on (viimeksi) sanonut?

Pohjaoletuksena on hyvä olla jokin muu kuin ääripää. Kataisen linjaus ei edusta yltiöpositiivista näkemystä, siksi on ajanhaaskausta jankata siitä että kuinka mikään mitä hän on sanonut ei pitäisi paikkaansa.

Kysymys ei ole siitä, etteikö hän olisi (esimerksi vahingossa) ollut jossain asiassa oikeassa.  Hän on kuitenkin puhunut niin paljon paskaa eurokriisin kieppeiltä, ettei nähdäkseni ole paljoa perusteita ottaa hänen sanomisiaan todesta. 

[tyhmyri]

Hieman pohdintaa Kyproksen kriisin opetuksista vaikkapa Suomen kannalta täällä.

[TalousRumpu]

Hieman pohdintaa Kyproksen kriisin opetuksista vaikkapa Suomen kannalta täällä.

Sikäli samaa mieltä, mutta kyllä vapaakaupassa ja valuutassa talous väkisinkin keskittyy, omaisuus myös. Ei vaikkapa hammastahnat kaikille eurooppalaisille valmistavia tehtaita kannata rakentaa kuin muutamaan paikkaan vaikka aikaisemmin joka maalla olisi ollut oma hammastahna tehdas. Sama pätee kaikkiin muihinkin hyödykkeisiin. Nyt on enää kyse siitä kenen käsiin kaikki valmistus keskittyy ja kukaa saa olla pomo. Sinne minne kaikki valmistuskin menee menee kaikki rahatkin ja valta. Esim. Saksaan.

Ei se minua haittaa vaikka Saksaan rakennettaisiin kartanoita Suomen luonnonvarojen tuotoilla mennään sitten saksalaisten puolelle ja kyllä minä Saksan kielenkin opin hehän palkkanikin maksavat tulevaisuudessa jos köyhtyvä Suomi ei sitä tee. Raha kun keskittyy Saksaan heillä riittää maksaa palkkaa uudelle Euro armeijalle ja ostaa parhaat aseet myös jos Suomen kaltaiset alusmaat alkavat ryppyillä.

Tätä odotellessa elätän itseni vaihtoehtoisten talousjärjestelmien kautta tarkkaillen tilannetta ilman, että omaisuuteni on Suomalaisissa pankeissa samalla voi opiskella myös Saksaa.

[MattiL]

Vapaakaupassa talous keskittyy vähemmän kuin protektionismissa, joka suojelee lähinnä isoja yrityksiä pienten kuluttajien vahingoksi. Euro sen sijaan on keskusjohtoista politiikkaa, joka keskittää valtaa.

[Uuno Nuivanen]

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/04/02/kypros-pyytaa-troikalta-antakaa-vuosi-lisaaikaa/20134741/12?ref=ts_float_news

[Vörå]

Suosittelen oheista analyysiä eurosta, purevaa tekstiä:

http://www.theatlantic.com/business/archive/2013/03/why-the-euro-is-doomed-in-4-steps/274470/

[Kimmo Pirkkala]

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/04/02/kypros-pyytaa-troikalta-antakaa-vuosi-lisaaikaa/20134741/12?ref=ts_float_news

Vuosi aikaa, jotta pääsemme syvemmälle suohon? Kannattaisikohan kyproslaistenkin ehkä alkaa ajattelemaan.

[Phantasticum]

Tuosta Vöyrin antamasta artikkelista löytyy myös kartta, josta paljastuu Suomen todellinen eurooppalainen painoarvo. Euroa rahayksikkönä käyttävä Suomi, joka tukee hyvin uskollisesti euron pysymistä hengissä, ei ole mahtunut edes samaan karttaan Euroopan kanssa. Jopa Turkista ja Pohjois-Afrikasta on kuvassa suurempi viipale kuin Suomesta, josta näkyy juuri ja juuri Hankoniemen kärki. Hankoniemeä ei ole nimetty maan englanninkielisellä nimellä Finland. Tyhmempi voisi luulla kaistaleen kuuluvan Russiaan.

[Tomi]

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/04/02/kyproksen-valtiovarainministeri-erosi-uusi-ministeri-jo-tiedossa/20134780/12

Kyproksen valtiovarainministeri erosi – uusi ministeri jo tiedossa
REUTERS/Eric Vidal
Michael Sarris erosi.
Kyproksen valtiovarainministeri Michael Sarris eroaa. Sarris kertoi tänään Nikosiassa toimittajille, että Kyproksen presidentti Nicos Anastasiades on hyväksynyt hänen eropyyntönsä.

Uudeksi valtiovarainministeriksi on nimitetty työvoimaministeri Haris Georgiades. Hän vannoo virkavalansa huomenna.

Sarrisin mukaan hänen eronsa johtuu tutkinnasta, joka liittyy Kyproksen pankkikriisin syihin.

Pankkikriisin syitä tutkiva komitea aloitti työnsä tänään.

Sarris oli kyproslaisen suurpankin Cyprus Popular Bankin hallituksen puheenjohtaja. Cyprus Popular Bank on Kyproksen toiseksi suurin pankki, joka on ollut suljettuna jo viikkojen ajan.

– Olen tänään vastaanottanut tiedon valtiovarainministeri Michael Sarrisin erosta pahoittelujen kera, Kyproksen presidentti Nicos Anastasides kertoo kirjeessään toimittajille.

– Haluan kiittää häntä, Anastasides jatkaa.

Kypros on neuvotellut hätärahoituspaketista Euroopan komission, Euroopan keskuspankin EKP:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF.n kanssa.

Hätärahoituspaketin on tarkoitus auttaa maan huonossa hapessa olevaa pankkisektoria.

Viime kuussa Kypros suostui murtamaan Kyproksen kahteen suurimpaan pankkiin eli Cyprus Popular Bankiin ja Bank of Cyprusiin sijoitettujen isojen
talletusten suojan. Osana hätärahoituspakettia Kyproksen valtio vie yli 100 000 euron talletusten arvosta useita kymmeniä prosentteja.

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/04/02/italia-pelaa-viimeisia-korttejaan-hallituskriisissa/20134795/12

Italia pelaa viimeisiä korttejaan hallituskriisissä

Giorgio Napolitano yrittää ratkaista Italian vaikeaa poliittista tilannetta.
Italian presidentti Giorgio Napolitanon yritykset ratkaista maan poliittista pattitilannetta ovat herättäneet rajua kritiikkiä.

Giorgio Napolitano on nimittänyt kaksi ryhmää, joiden on tarkoitus etsiä poliittista kompromissia Italian vaalit voittaneiden puolueiden kesken. Ryhmien työ alkoi tänään, ja Napolitanon mukaan ryhmät raportoivat tuloksistaan kahdeksan-kymmenen päivän kuluessa.

Napolitanon ratkaisuyritys on herättänyt kärkevää kritiikkiä. Keskustaoikeistolaisen puolueen puheenjohtaja Silvio Berlusconi on muun muassa kutsunut Napolitanon suunnitelmaa ajanhukaksi, johon Italian taloudella ei ole varaa.

– Seitsemän vuoden jälkeen olen päättämässä kauttani surrealistisella tavalla. Olen absurdien reaktioiden sekä syytösten ja älyttömien vainoharhojen kohteena. Osa niistä on harmittomia, osa järkyttäviä, Napolitana sanoi italialaiselle Corriere della Sera –sanomalehdelle.

Italian talous on syvimmässä taantumassa 20 vuoteen. Toistaiseksi markkinat ovat olleet toiveikkaita poliittisen pattitilanteen ratkaisun suhteen, mutta maan talous tarvitsee vakaan hallituksen, joka voisi kirittää verkkaista talouskasvua.

Lisäksi Italian valtiolla on paljon velkaa. Maan velastaan maksamien korkojen määrä voi nousta reippaasti, jos sijoittajat säikähtävät pattitilannetta.
Vaalien jälkeen puolueet eivät ole halunneet liikahtaa omistaa asemistaan, joka on Napolitanan mukaan tehnyt maan hallitsemista "yhtä epätoivoa".

Ainakin toistaiseksi asiantuntijat ovat pessimistisiä hallituksen muodostamisen suhteen.  Napolitanan nimittämillä ryhmillä voidaan pelata myös aikaa ja antaa puolueille mahdollisuus hieroa kompromissia uudestaan.

Napolitana nimitti selvitysryhmät sen jälkeen, kun keskusvasemmistolainen puoluejohtaja Pier Luigi Bersani ei saanut hallitusta muodostettua viikkojen yrityksistä huolimatta.

Italiassa järjestettiin parlamenttivaalit helmikuun lopussa. Äänet jakautuivat tasaisesti kolmen eri ryhmittymän välillä, joista kenelläkään ei ole riittävästi kannatusta hallituksen muodostamiseen yksin. Bersanin johtama keskustavasemmisto sai enemmistön parlamentin alahuoneeseen, muttei senaattiin.

Joko Napolitano tai hänen seuraajansa joutuu mitätöimään vaalituloksen ja kutsumaan uudet vaalit, jos nykyiset puolueet eivät saa muodostettua hallitusta.

Eli saattaapa olla, että Italia tulee kohta tukiluukulle ja riittääkö nykyinen pysyvä vakausmekanismi sen pelastamiseen?
Kyproksen pelastamiseen kului n. 1/9 vakausmekanismin koosta.
Asia on laskettu näin. Suomen osuus Kypros-paketista 0,2 miljoonaa. Suomen osuus koko vakausmekanismin koosta 1,8 miljardia.

[ämpee]

Meille ei ole "muistettu" kertoa ihan kaikkea Kyproksen tilanteesta...

...ainakaan ääneen.

Ensin puhuttiin 17 miljardista, sitten 10 miljardista, mutta kyse onkin 30 miljardista !

Suomen vastuut eivät ole alle 200 miljoonaa, vaan yli 500 miljoonaa.
Mitäpäs siitä, takuutus, niskalenkki, pölhöpopulismi...

[Boltush]

Ruotsalainen lehdistö ampuu kovilla:

Dags att lösa upp euroäktenskapet

Cypernkrisen visar ånyo att eurosamarbetet utgör en högst dysfunktionell familj. Uppenbara problem sopas under mattan till dess att de blir ohanterliga, då sätter man in en moralekonomisk medicin som gör lika mycket skada som nytta och inte löser de underliggande problemen.

3 april 2013 kl 11:14 , uppdaterad: 3 april 2013 kl 16:57
Rollistan i detta familjedrama är som hämtad ur Ingmar Bergmans Fanny och Alexander. Tyskland är den stränga lutherske moralpredikanten, Biskop Vergérus, och de syndande barnen är krisländerna som behöver få riset smaka. Italiens euroskeptiske Beppe Grillo intar med glans Börje Ahlstedts roll som den fisande rebellen Carl Ekdahl.

Det är nog dags att kalla in advokaterna för att få till åtminstone en partiell upplösning av detta valutaförhållande om inte krisen ska skapa kroniska ekonomiska, poltitiska och sociala problem.

Att Cypern förr eller senare skulle sorteras in bland eurozonens vittrande GIPS-katter har stått klart sedan länge. Landets ekonomi har haft alla de symptom som sina krisande föregångare; stora bytesbalansunderskott, en inflation som har legat klart över euroområdets genomsnitt, och för de som besökt Cyperns andra och tredje största städer, Limassol och Paphos, och studerat byggsektorns andel av landets BNP en fastighetsbubbla av spanska mått. Det faktum att landets två största banker hade en stor exponering mot Grekland borde ha gjort att Cypern kommit med på kriståget redan 2010.

Än värre blev det när det stod klart att de privata innehavarna av grekiska statspapper skulle rakas i slutet av 2011. Nedskrivningarna av grekiska statsobligationer ledde till att Cyperns näst största bank, Laiki, redovisade en förlust på 4,1 miljarder euro för 2011, vilket sopade bort allt eget kapital i banken. De cypriotiska bankerna har dessutom under lång tid varit uppkopplade mot den europeiska centralbanken ECB, genom den egna centralbanken, för likviditetsdropp, som ersättning för en krympande inlåning.

De uppenbara cypriotiska problemen har visserligen höljts in i en viss dimma tillföljd av landets speciella relation med Ryssland. De stora inflödena av kapital från Ryssland har gjort att många betraktat Cypern som ett specialfall, där nyrika ryssarnas intresse för att flytta sitt kapital och i många fall även sina familjer till cypriotisk jurisdiktion på något sätt skulle lösa problemen. Det faktum att Ryssland ställde upp med ett nödlån visade på detta.

I själva verket har det massiva ryska inflödet förvärrat problemen i den cypriotiska banksektorn. Den växande inlåningen medförde dels att den cypriotiska fastighetsbubblan kunde pumpas hårdare och dels att de cypriotiska bankerna expanderade på nya marknader, såsom Grekland, Ryssland, Ukraina och Serbien med flera, vilka alla utgör högriskmarknader, i synnerhet för nyanlända procentare.

LÄS OCKSÅ Cypern vill har mer tid att möta budgetmål

LÄS OCKSÅ Casinon krisrecept för Cypern

LÄS OCKSÅ Sparare kan bli av med ännu mer

Cyperns medlemskap i EU sedan 2004 och i euron sedan 2008 har högst sannolikt också bidragit till att förvärra landets finansiella problem. Dessa medlemskort har i likhet med de andra krisländernas problem gjort att de verkliga riskerna och riskuppbyggnaden i landets finansiella system har gravt underskattats, "displacement of risk perspective" för att prata med ekonomihistorikern Charles P Kindleberger. För de ryska investerarna har Cyperns EU- och euromedlemskap varit avgörande för att pengarna skulle kunna tvättas juridiskt rena via EU-medelmsskapet och trygga genom euromedlemsskapet. Om Cypern hade haft kvar sitt pund hade sannolikt kapitalinflödet blivit väsentligt mindre eller fått en annan karaktär och inte vandrat in i de cypriotiska bankernas balansräkningar.

I stället fick det gå två-tre år innan den cypriotiska bomben får brisera, då ECB helt enkelt insåg att den inte kunde fortsätta pumpa likviditet till de cypriotiska bankerna utan att ta på sig allt för stora förlustrisker. Tidsfaktorn har inte gjort problemen mindre.

Den föreslagna Cypernlösningen är heller ingen lösning. Att de cypriotiska bankernas större kontohavarare får ta på sig en del av förlusterna är högst rimligt och borde även ha tillämpats för Irland, men då skulle tyska och franska kreditorer skyddas. Men trojkan, euroländerna, ECB:s och IMFs lån på 10 miljarder euro till Cypern kommer inte cyprioterna kunna betala. Landets statsskuld kommer att stiga till motsvarande 140 procent av BNP. Beaktar man den kris som den cypriotiska ekonomin ska gå igenom, där exempelvis Paul Krugman ser ett förestående BNP-fall på 20 procent som troligt, så är det ohållbart, oavsett de Carl Ekdahlska gasfyndigheterna.

En massiv skuldavskrivning och återgång till egna valutor för flera medlemsländer är den bästa medicinen för att lösa en kris som annars riskerar att skapa stora kroniska sociala, ekonomiska och politiska problem.

http://www.svd.se/naringsliv/nyheter/varlden/dags-att-losa-upp-euroaktenskapet_8046954.svd

*Korostukset ovat omiani*

[normi]

Jaaha Saksallakin menee nyt huonosti ja tietysti Ranskalla:

Germany's economy slowed to "near stagnation" last month, while France's recorded its biggest contraction for four years,

http://www.bbc.co.uk/news/business-22024606

Kyllä se euroalue kaatuu sittenkin. Ja britit lähtevät varmaan EU:sta.

[Possumi]

Jotenkin mennyt mielenkiinto kaikkiin uutislähteisiin paitsi ZH - edes Hommassa ole enää mitää mielenkiintosia linkkejä artikkeleihin - ZH on aina ensimmäisenä ja kattaa kaiken 

http://www.zerohedge.com/

YLE:n ja BBC:n "talousuutisia" voi vaan vertailun vuoksi aina vilkuilla - ja todeta kuinka pihalla oikeasti porukka on siitä mitä maailmassa tällä hetkellä on meneillään... 

PS: tää oli ihan paras  http://www.zerohedge.com/news/2013-04-04/mario-draghi-responds-zero-hedge-there-no-plan-b

[Tomi]

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2013/04/04/kypros-ei-ole-malli/20134921/12

Kypros ei ole malli"
Reuters

Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Mario Draghi uskoo, että taantumassa olevan euroalueen talous alkaa vähitellen toipua toiselle vuosipuoliskolla. Talouskehityksessä on kuitenkin edelleen riskejä heikompaan suuntaan, hän sanoi pankin korkokokouksen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa Frankfurtissa tänään.

EKP:n korkein päättävä elin eli neuvosto päätti odotetusti pitää pankin keskeisen rahamarkkinoiden ohjauskoron ennallaan 0,75 prosentissa. EKP pudotti koron ennätyksellisen alas viime vuoden heinäkuussa.

– Keskuspankin rahapolitiikka pysyy elvyttävänä niin kauan kuin on tarpeen. Pankki arvioi taloudesta saatavaa tietoa ja sen vaikutusta hintavakauteen ja on valmis tarvittaessa toimiin, Draghi vakuutti.

Draghin mukaan neuvostossa käytiin "laaja" keskustelu korkoratkaisusta.

– Konsensuspäätökseksi tuli, että muutosta ohjauskorkoon ei nyt tehdä, hän sanoi.

Talouden toipumista uhkaavina riskeinä Draghi mainitsi muun muassa vaisun kotimaisen kysynnän, luotonsaannin tiukkuuden ja rakenneuudistusten heikon toteuttamisen. Kasvu saa toisaalta tukea muun muassa tilanteen rauhoittumisesta rahoitusmarkkinoilla, viennin vedosta sekä EKP:n alhaisesta korosta.

Euroalueen lähiajan inflaatiopaineita Draghi kuvaili maltillisiksi. Inflaatio-odotukset on hänen mukaansa vakaasti ankkuroitu keskipitkällä aikavälillä.

Euroalueen kuluttajahintojen nousuvauhti on jo painunut alle EKP:n tavoitteen, joka on kahden prosentin tuntumassa oleva inflaatio.

– Inflaatioriskit ovat suurin piirtein tasapainossa. Hintapaineita nostavat riskit tulevat välillisistä veroista ja öljyn kallistumisesta. Inflaatiota painaa toisaalta alaspäin heikko talouskasvu, pääjohtaja sanoi.

Tilaisuudessa Draghi kommentoi myös Kyproksen hätälainapakettia. Draghi arvosteli voimakkaasti alun perin tehtyä päätöstä rahoittaa pakettia leikkaamalla alle 100 000 euron pankkitalletuksia.– Kauniisti sanottuna: se ei ollut fiksu päätös ja se kumottiin nopeasti, Draghi sanoi.

Euroryhmän puheenjohtajan Jeroen Dijsselbloemin puheita Kypros-ratkaisusta mallina tuleville operaatiolle Draghi kommentoi jämäkästi.

– Kypros ei ole malli.

[Tomi]

http://tiedotteet.perussuomalaiset.fi/eduskunta/valikysymys-kyproksen-tukeminen/
5.4.2013 10.17

Välikysymys - Kyproksen tukeminen

Eduskunnalle

Kypros on jo viides euromaa, joka hakee pelastuspakettia

Tätä ennen tämä sama näytelmä on nähty moneen kertaan: Kreikan ensimmäinen pelastuspaketti, Irlannin rahalähetys, Portugalin kautta maksetut Saksan ja Ranskan pankkien tuet, Kreikkaan lähetetty toinen pelastuspaketti, Espanjan koko pankkisektorin pönkittäminen sekä kreikkalaisten lainakorkojen leikkaaminen ja maksuaikojen pidentäminen. Nyt on vuorossa Kyproksen keinottelu ja finanssiteollisuuden vilpillinen vedätys, jonka Kypros on tehnyt mahdolliseksi. On alettu pelastaa rahoja, joiden alkuperä on hyvin kyseenalainen.

Edellä mainitut näytelmät ovat päättyneet aina samalla tavalla: suomalainen maksaa! Lisäksi olemme tukeneet veroina kerätyin varoin sekä valtion vakuuksin lainaohjelmia Islannissa, Latviassa, Romaniassa ja Unkarissa. Nämä kaikki edellä luetellut auttamistoimet eli bail outit, toisin sanoen tukipaketit, ovat sen Euroopan unionin, johon me liityimme vuonna 1995, omien sopimusten vastaisia – selkosuomeksi laittomia perusartikloiden, siis pykälien 123 ja 125 mukaan.

Jotenkin vuoden 2010 jälkeen on hivuttamalla pystytty luomaan sellainen julkinen mielikuva, että meillä olisi laillinen pakko ja velvollisuus osallistua etelän pankkipelureiden holtittomaan rahankäyttöön Kataisen hallituksen käsi lippaan -innolla, suomalaisten veronmaksajien rahoilla ja Suomen valtion antamilla takauksilla. Samalla tavalla yritetään nyt Kypros-paketin kohdalla luoda mielikuvaa, että nyt jos on saatu edes pieni sijoittajavastuu, meidän on ehdottomasti lähdettävä pelastamaan veroparatiisin rahanpesijöitä. Näin ei todellakaan kuulu olla. Meillä suomalaisilla on kautta aikojen ollut se vakaumus, että rahan kanssa on oltava tarkka ja rahankäyttöön liittyviä lakeja noudatettava erityisen huolellisesti. Tästä syystä Suomi lienee maailman vähiten korruptoitunut maa.

Peruskysymys on edelleen se, miksi ihmeessä euromaat menivät pelastamaan toisia euromaita, kun se on omien sopimustemme vastaisia. Miksi sähläämme tällaisessa mukana, ja joka kerran näytelmässä on sama juonikuvio; yönäytös viime tipassa, pakko on tässä ja nyt, muuten maa kaatuu, talous kaatuu tai vienti menee tunnissa tukkoon.

Talousvaikeuksissa olevien maiden ongelmien hoito ja lainoitus on jo pitkään ollut kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n tehtävä, joten miksi euroalueen piti lähteä sen reviirille? Vastaus on yksinkertainen: IMF ei olisi ollut niin kiinnostunut siitä, mitä tarvittavat toimet esimerkiksi Kreikassa olisivat aiheuttaneet Ranskan ja Saksan pankkisektoreille, jotka olivat finanssikriisin jäljiltä erittäin heikossa kunnossa. Euroalueen mahtimaiden poliitikkoja kiinnostaa tietysti ainoastaan oma napa ja se, mitä tapahtuu oman maan pankkisektorille ja miten välttyä poliittisesti ja taloudellisesti erittäin ongelmalliselta pankkisektorin miljardituelta. Poliittisesti nähtiin helpommaksi puhua soopaa solidaarisuudesta ja tukea omaa pankkisektoria mutkan kautta lainaamalla kriisimaille tarvittava summa, jotta ne voivat maksaa takaisin Saksan ja Ranskan pankeilta ottamansa lainat. Tällä politiikalla oli tietysti vielä se etu, että samalla saatiin höynäytettyä vastuunkantajiksi myös Suomen kaltaiset euromaat, joiden pankkisektoreilla ei ollut juuri saatavia kriisimaista.

Perustelut moraalikadolle

Kyproksen paketissa on monta seikkaa, jotka tekevät siitä moraalisesti, taloudellisesti ja poliittisesti vastuuttoman:

Tukipaketin summa on Kyproksen kansantalouteen verrattuna valtava. Suomalaisin verovaroin tuetaan nyt veroparatiisia, joka ei kerää omia verojaan. Tämän lisäksi pelastamme hyvin kyseenalaisia rahalähteitä ja tuemme rahanpesua.

Kypros on ollut eurossa viisi vuotta ja sen pankit hukkasivat tuossa ajassa 100 prosenttia kansantaloudestaan. Siis pistivät koko kansantalouden viidessä vuodessa sileäksi. Maan valtionvelka on nyt 89,7 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja tukipaketin myötä summa vain kasvaa. Käytännössä Kyproksen mahdollisuudet maksaa velkansa takaisin ovat lähes olemattomat. Näin ollen maksuaikoja joudutaan myöhemmin pidentämään ja lopuksi antamaan lainoja anteeksi. Tuolloin nykyiset päättäjät ovat jo ihan muualla kantamassa vastuuta.

Yleensä puhumme maista, joihin kuuluu pankkijärjestelmä. Kyproksessa puhumme pankkijärjestelmästä, johon kuuluu maa. Kysymykseen siitä, miten pankit ovat voineet hävitä uskomattomia summia, on helppo vastata: Kyproksen pankkisektori on valtava ja niiden taseet ovat 8-10-kertaiset maan talouteen verrattuna. Pankkien hieman yli 10 prosentin tappioista tulee saman tien 100-prosenttisia, kun ne kaadetaan veronmaksajan niskaan. Vastaus Kyproksen pankkisektorin paisumiseen puolestaan löytyy veroparatiisista ja rahanpesusta.

Kypros on jo pitkään tunnettu veroparatiisina, mutta todellinen kysyntä sen palveluille alkoi vuonna 2004, kun siitä tuli EU:n jäsen, ja 2008 maan liittyessä euroon. Paperiyhtiöiden määrä yli kaksinkertaistui, ja vielä nopeammin kasvoivat pankkien taseet. Ei voi olla oikein, että jos omia veroja ei alhaisen veroasteen takia kerätä, EU:n mukaan rahat otetaan sieltä missä veroja vielä maksetaan. Puheissa veroparatiiseille heristetään sormea – teoissa rahalähetystä jo pakataan laukkuihin.

Käsittämättömin käänne Kypros-näytelmässä nähtiin, kun Suomen hallitus oli mukana hyväksymässä ensimmäistä kriisiratkaisua, jossa siunattiin talletussuojan murtaminen. Kyseinen esitys vei pohjan koko talletussuojan uskottavuudelta. Sijoittajavastuuta korostanut hallitus olisi hyväksynyt menettelyn, jossa myös köyhän eläkeläisen ja pienipalkkaisen duunarin palkkatilistäkin olisi napattu lähes seitsemän prosenttia. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen mukaan Suomi on myös alusta asti ollut valmis tukemaan Kyprosta siinäkin tapauksessa, että "siellä pestäisiin rahaa".

Yhteiskuntarauha vaarantuu

Nykyinen rinta kaarella heittäytyminen finanssiteollisuuden peliin voi tulla Euroopalle todella kalliiksi. Jo nyt on nähtävissä yhteiskuntarauhan järkkyminen etenkin Etelä-Euroopan maissa. Työttömyys kasvaa hälyttävästi. Helsingin Sanomien mukaan euroalueella oli helmikuussa 19,1 miljoonaa työtöntä. Espanjassa ja Kreikassa nuorisotyöttömyys on lähes 60 prosenttia, mikä "on aiheuttanut levottomuuksia", lehti kirjoittaa. Vuoden aikana nuorten työttömyysaste on kasvanut useilla prosenttiyksiköillä myös Italiassa, Portugalissa, Slovakiassa ja Ranskassa. Voidaan siis sanoa, että tämä finanssiteollisuuden hämäävä bail out -politiikka luo talouspakolaisia ympäri Eurooppaa.

Myös Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Sixten Korkman pitää selvänä, että finanssipolitiikan voimakas kiristäminen Etelä-Euroopan valtioissa ei tee hyvää kansantalouksille ja euroalueelle.

Mihin unohtuivat vakuudet ja stressitestit?

Onko EVM:n etuoikeutetun velkojan asemasta taas luovuttu ja jos on, mihin unohtuivat SDP:n kovasti hehkuttamat vakuudet? Unohdettiinko ne tarkoituksella? Eduskunnan hyväksymässä EVM-sopimuksessa puhutaan, että sillä on etuoikeutetun velkojan asema, mutta nyt näin ei olekaan. Samoin sopimuksessa puhutaan, että EVM ei voi pääomittaa pankkeja suoraan vaan se on aina tapahduttava pankin kotivaltion kautta. Nyt EVM:stä ollaan kuitenkin tekemässä Euroopan laajuista roskapankkia, ja sen kautta aiotaan sallia pankkien suora pääomittaminen. Miten tämä kaikki on mahdollista ilman suuressa salissa hyväksyttyä muutosta EVM-sopimukseen?

EU:n pankkivalvoja tutki pankkien kykyä selviytyä kriisioloissa tekemällä niille stressitestit. Tuloksena oli Kyproksen suurimpien pankkien osalta puhtaat paperit. Eikö tämä herätä hallituksessa kiinnostusta, miten ihmeessä näin voi olla? Testien mukaan pankeilla oli riittävästi pääomia ja riittävän tehokkaat keinot riskien hallintaan ja ankarienkin koettelemusten kestämiseen. Voimmekin todeta, että stressitestit olivat pelkkää kaunistelua.

Kypros on tosiaan jo viides pulaan joutunut euromaa seitsemästätoista jäsenvaltiosta. Toisin sanoen lähes joka kolmas euromaa on tähän mennessä tarvinnut suomalaisten veronmaksajien tukea selvitäkseen. Jotenkin on luotu mielikuva, että meidän on pelastettava veroparatiisitkin. Valtionlainoilla spekuloineet pankkiirit pääsevät taas kuin koira veräjästä. Tästä kaikesta nousee nyt se suurin ongelma – moraalikato. Kuten Jan Hurri tiivisti: "Kohta tässä unionissa veroja maksavat vain hyväuskoiset hölmöt."

Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:

Aiotteko jatkossakin olla täysin piittaamaton siitä tosiasiasta, että EU on jatkuvasti sekä systemaattisesti rikkonut omia sääntöjään;

Jos EVM ei saa etuoikeutetun velkojan asemaa, aikooko hallitus oman ohjelmansa mukaisesti hakea vakuudet Suomen osuudelle;

Miten Suomen valtiovarainministeri saattoi hyväksyä ensimmäisen tukipakettipäätöksen, jossa hyväksyttiin talletussuojan murtuminen;

Miksi sijoittajavastuuta ei ulotettu Kyproksen valtionvelkakirjoihin sijoittaneisiin;

Oletteko selvittäneet, paljonko rahaa katosi Kyproksen pankkien ulkomaisista sivukonttoreista, kun kyproslaiset jonottivat kahdensadan euron maksiminostojaan pankkiautomaateilla Kyproksen saarella;

Eikö olisi oikein, että ensin selvitetään, tuemmeko rahanpesijöitä, ennen kuin paketti myönnetään;

Miten olette varmistaneet, että Kypros pystyy maksamaan velkansa takaisin, kun maan velka on jo nyt 89,7 prosenttia sen bruttokansantuotteesta, ja nyt maksettava 10 miljardin tukipaketti on kokoluokaltaan 60 % maan bruttokansantuotteesta?

Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 2013

Timo Soini /ps

Erittäin hyvä asia, välikysymyksessä nähdään uskaltavatko Kypros-tukipakettiin kriittisesti suhtautuneet Kokoomuslaiset (Sanna Lauslahti, Eero Lehti, Lasse Männistö ja Ben Zyskowith, oliko vielä muita?), äänestää hallituksen luottamusta vastaan?

http://tv1.yle.fi/ohjelmat/ajankohtaisohjelmat/ykkosaamu

TV1 tarjoaa politiikasta ja yhteiskuntaelämästä kiinnostuneille puheenaiheita myös viikonloppuisin.

Ykkösaamun vieraana lauantaina 6.4. on EU-komissaari Olli Rehn.

Onko eri mailla eri säännöt eurokriisisissä vai miksi Kyproksen tallettajat pantiin maksamaaan?

Mistä saataisiin Italiaan toimintakykyinen hallitus? Onko Latviasta euroon? Loppuuko Euroopan taloustuska?

Toimittajana on Jari Korkki.


Kysy vieraalta!

Katsojien lähettämiä kysymyksiä kootaan Yle Uutisten Facebook-sivuilla.

Voit lähettää kysymysehdotuksia myös sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Kiinnostavimmat kysymykset päätyvät lähetykseen.
http://www.facebook.com/yleuutiset

Olli Rehn voisi minusta kertoa kunnolla kantansa EU:uun liittovaltiokehitykseen ja velkojen yhteisvastuuseen.

[slobovorsk]

Tämä välikysymys on varsin hyvä yhteenveto viime vuosien aikaisemmista ja nykyisistä synneistä euroalueen kriisin hoidossa. Siksi sen komppaaminen sopii hyvi tuhannennen viestini aiheeksi. Ihme tarve sanoa, vaikkei aina niin olisi asiaakaan Kaksi vuotta Hommailua takana, enimmäkseen tässä ketjussa, jota seuraan mielelläni vaikken ole aikoihin keksinyt juurikaan uutta sanottavaa. Eurokriisi tuntuu etenevän kuin hidastetussa räjähdyksessä - onneksi EU:n yhteisessä turvapaikkapolitiikassa (CEAS) tunnutaan vedettävän ainakin vähän henkeä.

Olisin ehkä lisännyt välikysymyksen loppuun kysymyksen siitä, onko hallituksella kyky ja valmius tehdä tarvittaessa välttämättömät toimet markan ottamiseksi takaisin käyttöön. Ja solidaarisuuden osalta korostanut kunkin euromaan omaa vastuuta ja itsesäilytysvaistoa omien pankkiensa pystyssäpitämisessä. Tyyliin:  Kullakin maalla on elintärkeä intressinsä estää pankkiensa kaatuminen ja siksi ne tekevät sen tarvittaessa itsekin ilman Suomen "solidaarisuutta". Euroalue siinä ehkä hajoaisi, mutta tähän mennessä nähdyn perusteella se joutaakin mennä.

[PaulR]

Tämä välikysymys on varsin hyvä yhteenveto viime vuosien aikaisemmista ja nykyisistä synneistä euroalueen kriisin hoidossa. Siksi sen komppaaminen sopii hyvi tuhannennen viestini aiheeksi. Ihme tarve sanoa, vaikkei aina niin olisi asiaakaan Kaksi vuotta Hommailua takana, enimmäkseen tässä ketjussa, jota seuraan mielelläni vaikken ole aikoihin keksinyt juurikaan uutta sanottavaa. Eurokriisi tuntuu etenevän kuin hidastetussa räjähdyksessä - onneksi EU:n yhteisessä turvapaikkapolitiikassa (CEAS) tunnutaan vedettävän ainakin vähän henkeä.

Ainoa ihmetyksen aihe on, että ovat keksineet kikkoja venyttää näinkin pitkään. Odotin Götterdämmerungia viimeistään 2012 loppuun.

[Finka]

En tiedä tarkalleen välikysymyksen muotoilusääntöjä. Voisiko siinä kysymystä  pusertaa kyllä/ei vaihtoehtoiseksi, niin että vastaajan on joko valehdeltava tai sanottava liian suoraan totuus.

[repo]

Välikysymysteksti innoitti jakamaan omat vaikutelmat ja tuumailut tekstistä. Teksti nostaa taas vaihteeksi odotuksia, josko nyt saataisiin jotain kunnon värinää politiikkaan.  Tosin jakautunut nuiva minäni sanoo, älä unta nää, luvassa on kuivaa poliittista teatteria ja uimanäytöksiä.

Kypros on jo viides euromaa, joka hakee pelastuspakettia

Erinomainen aloitus, "jo viides" on vaikuttava.

Tästä syystä Suomi lienee maailman vähiten korruptoitunut maa.

Tämä on hyvä, mutta jätti vielä jotain toivomisen varaa. Lauseeseen olisi voinut ladata enemmän odotusta ja latausta välikysymykseen pistämällä asia menneeseen aikamuotoon "Tästä syystä Suomi lienee ollut maailman vähiten...".

Ei voi olla oikein, että jos omia veroja ei alhaisen veroasteen takia kerätä, EU:n mukaan rahat otetaan sieltä missä veroja vielä maksetaan.

Tämä on minusta niin HARD CORE -juttu, että tätä kelpaisi toistaa ja toitottaa. Jos Halla-aho haluaisi vaikuttaa euroasiassa, niin minusta se olisi tässä lauseessa. Mutta kuten tunnettua, Mestari ei ota ohjeita ja kehotuksia muilta, mikä on hyvä juttu, niin jääköön tämä nyt vain hekumoinniksi ajatuksella.

Käsittämättömin käänne Kypros-näytelmässä nähtiin, kun Suomen hallitus oli mukana hyväksymässä ensimmäistä kriisiratkaisua, jossa siunattiin talletussuojan murtaminen.

Hallituksen haastamista, erittäin hyvä, tosin veristä draamaa janoava ja poliittista kostoa kaipaava eurokriitikko haluaa enemmän verta ja kyyneliä eikä näin hienostunutta möbleerattujen kabinettien käytäväpuheita. Juntti ei koreile vaan sanoo niinkuin sana on: Prkl nyt riittää!

Nykyinen rinta kaarella heittäytyminen finanssiteollisuuden peliin voi tulla Euroopalle todella kalliiksi. Jo nyt on nähtävissä yhteiskuntarauhan järkkyminen[...] Voidaan siis sanoa, että tämä finanssiteollisuuden hämäävä bail out -politiikka luo talouspakolaisia ympäri Eurooppaa.

Hyvää settiä, mutta ulkoistaa liikaa ongelmaa. Eurokriisi on meidän ongelma eikä vain etelä-Euroopan maiden ja finanssiteollisuuden peli. Me olemme pelissä mukana, joten emme ole ulkona.

Kypros on tosiaan jo viides pulaan joutunut euromaa[...]Toisin sanoen lähes joka kolmas euromaa on tähän mennessä tarvinnut suomalaisten veronmaksajien tukea selvitäkseen.

Jesh! Toisto "jo viides" tuo tehoa ja lisää tykitystä "joka kolmas euromaa".

Tästä kaikesta nousee nyt se suurin ongelma – moraalikato.

Ikävä kauneusvirhe: moraalikato ja aiemmin todetun korruption välinen yhteys jää heikoksi, kun itse toivoisin sen olevan tajunnan räjäyttävä.

Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:

Aiotteko jatkossakin olla täysin piittaamaton siitä tosiasiasta, että EU on jatkuvasti sekä systemaattisesti rikkonut omia sääntöjään;

Hyvä setti kysymyksiä, erityisesti tämä ensimmäinen on paras ja aivan oikein ensimmäinen. Toiseksi pidän hyvänä, että "vastaavaa ministeriä" pommitetaan useammalla kysymyksellä, liekö se sitten nk. "standard procedure", kun en ole aiemmin näin suurella antaumuksella lukenut välikysymyksen tekstiä.

Mikä jäi erityisesti häiritsemään oli se, ettei välikysymys esitä kysymystä, miten Kypros-päätös voi perustuslakimme mukaan ohittaa eduskunnan suuren salin? Tämähän oli yksi EVM-päätöksen ja perustuslakimuutoksen pelätyistä seurauksista ja nyt se on totta Kyproksessa. Ilman välikysymystä Kyprosta ei käsiteltäisi isossa salissa. Tästä olisi kevyttä jatkaa haastamaan kansanedustajat, jotka esittivät kriittistä jne.

Varmaan välikysymyksen laadinnassa on jouduttu tekemään valinta välikysymyksen suuresta linjasta. Kuvaillaanko näin laveasti eurokriisiä vai otetaanko jokin hyvin tarkkarajainen asia, kuten edellä heittämäni kysymys eduskunnan suuren salin ohittamisesta. Eurokriisin laajuisena pääsee tietysti kysymään useamman kysymyksen niin kuin nyt on tehty.

Kaiken kaikkiaan välikysymysteksti jätti oikein hyvän maun. Toivottavasti se saisi paljon julkisuutta ja useat puntit ja hameenhelmat värisemään, mitä on tullut päätettyä ja myötävaikutettua.

Suuri kysymys on, miten vaikuttava juttu moraalikato ja korruptio on. Vähän epäilen, että Suomessa on pitkälti sellainen "ei koske meitä" -henki päällä, joten moraalikatoa ja korruptiotakaan ei meillä ole eikä tule kun propagandapuheissakin "kannetaan vastuuta" ja meilläkin on merkittävä joukko "menestyjiä", jotka ulkoistavat mielellään ongelmat mm. Suomen valtiolle.

Jos Soinin Ploki on Soinin henkilökohtainen tapa tuottaa tekstiä, niin tässä näen nyt hyvää johtamista ja taustaorganisaation käyttöä, vaikka välikysymyksen lopussa seisookin ison johtajan nimi. Toivottavasti meitä Halla-ahoon ja Terhoon uskovaisia siunataan vuodolla, että kyseiset toivot ovat olleet tekstin kimpussa. En yhtään yllättyisi, koska teksti on minusta juuri niin mukavaa lukea ja selkeää kuin kyseiset herrat tapaavat tuottaa. Tosin tämä nyt menee uskonnolliseksi hekumoinniksi, joten lopetan tähän.

[tyhmyri]

Saksalla on muuten kokemusta siitä kuinka hoidetaan tilanne jos valtiolla on ylivoimaiset velat eikä haluta devalvoida ja aiheuttaa inflaatiota. Toimi oikein mainiosti aikoinaan, työttömyys väheni ja talous pyöri.

Asiaa koskeva juttu täällä.

[Marko Parkkola]

Kyproksen pelastusmalli tulee käyttöön koko Eurooppaan

Uusi EU-direktiivi on tekemässä pankkien pelastamisen veronmaksajien rahoilla mahdottomaksi. Tulevaisuudessa kaikki Euroopan pankkikriisit pyritään hoitamaan samaan tapaan kuin Kyproksella eli suurtallettajien rahoja leikkaamalla. Uusi direktiivi uhkaa kuitenkin nostaa pankkien tavallisten asiakkaiden kustannuksia entisestään.

Kyproksen pankkikriisin savu on pikkuhiljaa laskeutunut ja maksumiehet alkavat olla selvillä.

Eniten rahojaan menettävät kaikkein rikkaimmat tallettajat. Samanlaista raippaa on tiedossa suuren rahan omistajille myös kaikissa seuraavissa mahdollisissa pankkikriiseissä.

EU:ssa on valmisteilla direktiivi, jonka myötä sijoittajien vastuu kirjataan jokaisen maan lakiin.

Direktiivin sisältö pyritään lyömään lukkoon jo lähikuukausien aikana. Käytännössä uusi direktiivi takaa sen, että kriisipankkien ongelmat hoidetaan Euroopassa vastedes aina samaan tapaan kuin Kyproksella.

- Yksityiskohdista neuvotellaan vielä, mutta pääsääntö on se, että ensin omistusten arvot nollataan. Ja sen jälkeen tietyssä järjestyksessä voidaan kattaa pankin tappioita velkojen alaskirjauksella. Tavoitteena on suojella veronmaksajien varojen käyttöä ja kohdistaa tappioiden kattaminen pankin omistajien ja sijoittajien kannettavaksi, kiteyttää lainsäädäntöneuvos Tuija Taos valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosastolta.

Eurooppa tulee perässä

Käytännössä direktiivillä pyritään muuttamaan niin sanottu bail out -politiikka bail in -politiikaksi. Eli enää veronmaksajien rahoja ei käytettäisi huonokuntoisten pankkien pelastukseen, vaan rahat pyritään ottamaan sijoittajien taskuista.

Yhdysvalloissa samantapainen menetelmä otettiin nopeasti käyttöön finanssikriisin jyllätessä, mutta Euroopassa lainsäädäntö on kulkenut jälkijunassa.

Virkamieskielessä uudistuksesta käytetään nimitystä kriisinratkaisudirektiivi. Se takaa viranomaisille monenlaisia oikeuksia puuttua pankin toimintaan kriisitilanteissa.

Pankin osia voidaan muun muassa myydä sekä vaihtaa koko pankin toimiva johto.

Ja samaan tapaa kuin Kyproksella – yli 100 000 euron talletuksia voidaan leikata tai vaihtaa pankin osakkeiksi.

Direktiivin tarkemmista yksityiskohdista on neuvoteltu EU-maiden virkamiesten ja poliitikkojen kesken tiiviisti vuoden alusta lähtien.

Ensimmäisen kerran hanke tuli julkisuuteen viime kesänä, kun EU-komission esitteli sen. Eli jo kauan ennen Kyproksen kriisin kärjistymistä. 

- Suomi on alusta asti tukenut voimakkaasti tätä direktiiviä. On epätyydyttävä tilanne, että Euroopassa pankkikriisien hoitoa koskeva lainsäädäntö ei ole harmonisoitua, sanoo Taos.

Pankkimaksut voivat nousta

Tavallisen pientallettajan kannalta uudistus voi tuoda mukanaan myös negatiivisia puolia. Kun sijoittajien vastuuta lisätään Euroopassa lainsäädännöllä, lähtee iso raha todennäköisesti liikkumaan. Monet suuret tallettajat hajauttavat talletuksiaan eri pankkeihin ja rahaa voi lähteä myös Euroopan ulkopuolelle.

- Voi olla että pankkien hankkiman rahoituksen kustannus hieman kasvaa ja sitä kautta pankkien tarjoamien palvelujen hinta hieman nousee. Mutta se on tämän rahoitusvakauden hinta, mitä tällä koko lainsäädännöllä halutaan aikaan saada, sanoo lainsäädäntöneuvos Tuija Taos.

Kriisinratkaisudirektiivi tulee voimaan aikaisintaan vuonna 2015 kaikissa EU:n jäsenmaissa.

Johan Jaakkola
Yle Uutiset

[sivullinen.]

Tulevaisuudessa kaikki Euroopan pankkikriisit pyritään hoitamaan samaan tapaan kuin Kyproksella eli suurtallettajien rahoja leikkaamalla.

Sanojen kanssa on vaikea pelata: Onko Islannin lentoyhteistyö harjoittelua vai valvontaa? Välillä tekisi poliitikon mieli sanoa toista ja välillä toista. Onko tallettaja sijoittaja? Aina tarpeenmukaan sekin tuntuu vaihtelevan. Talletuskorko on kai se ratkaiseva tekijä.

-- -- --

Propaganda alkaa olla niin jatkuvaa, että se menettää tehoaan: Ihmiset eivät enää usko. Valheet tungevat esiin. Vielä täälläkin toistuu tuo alusta asti todisteetta esitetty valheellinen väite, ettei Suomella ollut Kreikassa riskejä. Olen useasti jo näyttänyt miten yksin Valtioneläkerahaston sijoitukset Kreikan valtionvelkakirjoihin olivat yli 400 miljoonaa euroa - vuosikertomuksen mukaan. Silti jopa Soini jatkaa samaa virttä.

Se on päänhakkaamista seinään. Ideana se voi tuntua populistiselta ja hyvältä, mutta koska se ei selitä valtion toimia, se ei toimi; se katkaisee päättelyn ilman johtopäätöstä. Siten ei tarina muodostu uskottavaksi. Totuudentie olisi paljon parempi. Siinä myönnettäisiin Suomen riskit ja siten teot, mutta vaadittaisiin nyt irtaantumista vanhoista tavoista; vaadittaisiin virheistä oppimista.

[Jericho]

Kyproksen pelastusmalli tulee käyttöön koko Eurooppaan

Aika erikoista... Muutama päivä takaperin, Drakhista lähtien kiirehtivät pyörtämään Diiselblyymin puheet ja nyt kerrotaan uudelleen, että  tämä onkin sitten jatkossa se malli miten toimitaaan.

Ihme on jos isommat talletukset ei kaikkoaisi tämän myötä.

[skrabb]

sunnuntaina 7.4.2013
De Grauwe ennustaa eurolle loppua
Euroeliitin taloustotuudet haastanut tutkija arvostelee kuripolitiikkaa
--------------------------------------------------------------------------------
Katja BoxbergHS

Taloustutkija Paul De Grauwen mukaan valuuttaunioni on pysynyt tähän asti kasassa lähinnä siksi, etteivät eurooppalaiset päättäjät halua jäädä historiaan euron hajottajina.

Eu­ro­alueen krii­si­maat on pa­ko­tet­tu ta­lous­kas­vua ku­ris­ta­vaan ku­ri­po­li­tii­kaan mut­ta toi­saal­ta krii­sin vält­tä­neet maat ovat nou­dat­ta­neet liian tiuk­kaa fi­nans­si­po­li­tiik­kaa, ar­vos­te­lee ta­lous­tie­tei­li­jä Paul de Grau­we.
Ra­ha­liit­to ha­joaa kym­me­nes­sä vuo­des­sa omaan mah­dot­to­muu­teen­sa, ar­vioi ar­vos­tet­tu bel­gia­lai­nen ta­lous­tie­tei­li­jä Paul de Grauwe.
Uhat­tu­na ovat hä­nen mu­kaan­sa yh­teis­va­luu­tan li­säk­si de­mo­kra­tia ja val­tioi­den it­se­mää­rää­mi­soi­keus.
"K­rii­sin hoi­to te­kee mi­nut epä­toi­voi­sek­si", de Grau­we sa­noo.
[...]
De Grau­we sa­noo, et­tä eu­ro­päät­tä­jät ovat krii­sin alus­ta läh­tien teh­neet mas­sii­vi­sia vir­hei­tä Poh­jois-Eu­roo­pan blo­kin eli Suo­men, Hol­lan­nin ja en­nen kaik­kea Sak­san joh­dol­la. Maat ovat vaa­ti­neet krii­si­mail­ta ta­lous­kas­vua ku­ris­ta­vaa ku­ri­po­li­tiik­kaa. Sa­maan ai­kaan ne ovat it­se nou­dat­ta­neet tiuk­kaa fi­nans­si­po­li­tiik­kaa, jo­ka on hei­ken­tä­nyt krii­si­mai­den ase­maa en­ti­ses­tään, kun krii­sin säi­kyt­tä­mät poh­jois­eu­roop­pa­lai­set leik­kaa­vat ku­lu­tus­taan ei­vät­kä edes mat­kus­ta en­ti­seen tah­tiin.

"Maat yl­pei­le­vät bud­jet­ti­ta­sa­pai­nol­laan, kun nii­den pi­täi­si el­vyt­tää," de Grau­we huo­kaa.
Hä­nen mu­kaan­sa EU:n ta­lous­ko­mis­saa­ri Olli Rehnin väit­teet sii­tä, et­tä tiu­kan fi­nans­si­po­li­tii­kan vaa­ti­muk­sel­le ei oli­si ol­lut vaih­toeh­toa, ovat silk­kaa ros­kaa. Rehn on vas­tan­nut va­li­tuk­siin liian tiu­kas­ta po­li­tii­kas­ta ih­met­te­le­mäl­lä, et­tä mis­tä ra­hat el­vy­tyk­seen oli­si pi­tä­nyt kai­vaa.
"Sak­sal­ta esi­mer­kik­si. Ko­ko muu maail­ma ku­ta­kuin­kin ru­koi­lee sak­sa­lai­sia las­ke­maan liik­keel­le li­sää vel­kaa."

Kyp­rok­sen ta­paus to­dis­taa de Grau­wen mie­les­tä sii­tä, mi­tä eu­ro­alueel­la ta­pah­tuu. Eu­ro­val­tiot, ko­mis­sio ja EKP mää­rä­si­vät Kyp­rok­sel­le lää­ket­tä, jo­ta yk­si­kään muu eu­ro­maa ei suos­tui­si nie­le­mään.
"It­se­näis­ten val­tioi­den it­se­mää­rää­mis­oi­keut­ta lou­ka­taan vas­toin de­mo­kra­tian pe­rus­pe­riaat­tei­ta."

De Grau­wen mu­kaan on kes­tä­mä­tön­tä, et­tä EKP:n kal­tais­ten tek­no­kraat­tis­ten ins­ti­tuu­tioi­den vir­ka­mie­het sa­ne­le­vat krii­si­mail­le, mi­ten nii­den täy­tyy toi­mia.
Kes­kus­pank­ki ja ko­mis­sio työn­tä­vät krii­si­mai­den ta­louk­sia pin­nan al­le il­man, et­tä ku­kaan jou­tuu vas­tuu­seen teois­taan.

De Grau­we käyt­tää tois­tu­vas­ti sa­naa "ve­ri­löy­ly", kun hän ku­vai­lee eu­ro­joh­ta­jien toi­mia.
Kie­len­käyt­tö poik­keaa ra­jus­ti suo­ma­lai­ses­ta eu­ro­kes­kus­te­lus­ta.
Eu­ron ha­joa­mis­ta en­nus­ta­neet yk­si­näi­set hah­mot on ko­ti­maas­sa no­peas­ti lei­mat­tu hu­ru-ukoik­si. De Grau­we on kui­ten­kin va­ka­vas­ti otet­ta­va ta­lous­tie­tei­li­jä, jo­ta ei ole yh­tä help­po si­vuut­taa.

Kyp­rok­sen koh­te­lus­ta seu­raa de Grau­wen mu­kaan ai­na­kin kak­si asiaa. En­sim­mäi­nen on va­luut­ta­pa­ko, jo­ka al­kaa he­ti, kun ra­han­liik­kei­den ra­joi­tuk­set maas­sa pu­re­taan.
Li­säk­si Kyp­rok­sen pank­ki­sek­to­ri ro­mah­taa ja maan ta­lous syök­syy ta­val­la, jo­ka ajaa ih­mi­set kur­juu­teen il­man omaa syy­tään.
Kyp­ros on vain jää­vuo­ren huip­pu. De Grau­we va­roit­ti ta­lous­lii­ton on­gel­mis­ta jo en­nen yh­teis­va­luu­tan käyt­töön ot­toa. Hän sa­noo edel­leen, et­tä yh­teis­tä ra­ha­po­li­tiik­kaa ei voi ol­la il­man yh­teis­tä bud­jet­ti­po­li­tiik­kaa. Eu­ro­maat ei­vät näis­sä po­liit­ti­sis­sa olo­suh­teis­sa kui­ten­kaan ha­lua an­taa li­sää ta­lous­po­liit­tis­ta val­taa Brys­se­liin, jo­ten eu­ron tu­le­vai­suus on, no, mah­do­ton.

De Grau­we ker­too ol­leen­sa luot­ta­vai­sem­pi yh­teis­va­luu­tan tu­le­vai­suu­den suh­teen Eu­roo­pan kes­kus­pan­kin EKP:n ke­säi­sen lin­jan­muu­tok­sen jäl­keen. Tuol­loin pank­ki rau­hoit­ti mark­ki­noi­ta lu­paa­mal­la, et­tä se te­ki­si mi­tä iki­nä vaa­dit­tai­siin eu­ron pe­las­ta­mi­sek­si.
Kyp­ros pa­laut­ti eme­ri­tus­pro­fes­so­rin maan­pin­nal­le. Kyp­rok­sen ta­lous­ro­mah­dus ei kiin­nos­ta­nut EU-päät­tä­jiä, mut­ta aiem­min vai­keuk­siin ajau­tu­neet kreik­ka­lais­pan­kit pe­las­tet­tiin, kos­ka nii­den kaa­tu­mi­nen oli­si tul­lut liian kal­liik­si sak­sa­lai­sil­le ja rans­ka­lai­sil­le pan­keil­le.
"Il­man Krei­kan pe­las­tus­ope­raa­tio­ta esi­mer­kik­si Com­merz­ban­kia ei to­den­nä­köi­ses­ti enää oli­si," de Grau­we sa­noo Sak­san toi­sek­si suu­rim­mas­ta pan­kis­ta.
[...]
Poh­joi­sen ja ete­län vä­liin kas­va­nut juo­pa uh­kaa yh­teis­va­luut­taa ja de Grau­wen mu­kaan ko­ko EU:n ole­mas­sao­loa. Ra­ha­liit­to ei yh­dis­tä­nyt eu­ro­mai­ta, vaan aset­ti ne toi­siaan vas­taan ja syn­nyt­ti vi­haa.
"Nyt hen­ki on, et­tä jos jou­dut vai­keuk­siin, älä luo­ta mi­nun apuu­ni."

De Grau­we en­nus­taa, et­tä kym­me­nen vuo­den ku­lut­tua ra­ha­liit­toa ei ny­ky­muo­dos­sa enää ole. Vä­hin­tään­kin osa krii­si­mais­ta on tuol­loin jät­tä­nyt eu­ron.
Va­luut­ta­lii­ton pur­kau­tu­mi­nen voi al­kaa esi­mer­kik­si Kyp­rok­sel­ta. Jos muut krii­si­maat to­tea­vat, et­tä ir­tau­tu­mi­nen edes jo­ten­ku­ten on­nis­tuu yh­del­tä maal­ta, voi­vat ne seu­ra­ta esi­merk­kiä.
De Grau­we on seu­ran­nut ra­ha­lii­ton ra­ken­ta­mis­ta alus­ta al­kaen. Hän sa­noo, et­tä krii­si yl­lät­ti hä­net sy­vyy­del­lään. Ei­kä kui­ten­kaan yl­lät­tä­nyt.
"Suu­rin yl­lä­tys on ol­lut eu­ro­joh­ta­jien vi­siot­to­muus."

Kuka
Paul de Grauwe
Syn­ty­nyt 1946 Uk­ke­lis­sa Bel­gias­sa
Joh­ta­nut LSE:n Eu­roop­pa-ins­ti­tuut­tia vuo­des­ta 2010
Kan­sain­vä­li­sen ta­lou­den eme­ri­tus­pro­fes­so­ri Leu­ve­nin yli­opis­tos­ta
Työs­ken­nel­lyt lu­kui­sis­sa yli­opis­tois­sa Eu­roo­pas­sa ja Yh­dys­val­lois­sa
On jul­kais­sut mm. teok­sen Eco­no­mics of Mo­ne­ta­ry Union, jo­ka on kään­net­ty 10:lle kie­lel­le
Jou­tui eläk­keel­le Leu­ve­nis­tä täy­tet­tyään 66 vuot­ta ja iloit­see LSE:n työ­tar­jouk­ses­ta

Fakta
Euron ongelmat de Grauwen mukaan
Krii­si­mai­den pa­kot­ta­mi­nen ku­ri­po­li­tiik­kaan
Ei-krii­si­mai­den liian tiuk­ka fi­nans­si­po­li­tiik­ka
Va­luut­ta­unio­nin kes­ken­eräi­syys alus­ta läh­tien
So­kea us­ko­mus yh­teis­ten sään­tö­jen pi­tä­vyy­teen
Pank­ki­val­von­nan ja -sään­te­lyn heik­kous eu­ro­ai­ka­na
EKP:n vii­vyt­te­ly pe­las­tus­ope­raa­tion aloit­ta­mi­sen kans­sa

http://www.hs.fi/paivanlehti/#07042013/talous/De+Grauwe+ennustaa+eurolle+loppua/a1365217865348