Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[sunimh]

Siis todellakin huomattava osa työväestöstä on siirtynyt läntisen Euroopan hyvinvointivaltioihin, etenkin Suomeen. Maassa on vähän runsas miljoona asukasta ja kymmenet tuhannet ovat muuttaneet muualle töihin.

Puhutaan siis maksimissaan muutamasta prosentista väestöstä, ja tuokin oletettavasti stetson-metodilla poimittuna. Kai se nyt on melko selvää, että kommunistisen kokeilun seurauksena olevaa elintasokuilua lähdetään paikkaamaan työskentelemällä korkeampien palkkojen maissa, kun Virossa keskipalkat olivat - ja ovat edelleen - murto-osa länsimaiden vastaavista. Osoittaa melkoista epärehellisyyttä edes verrata Suomea ja Viroa toisiinsa.

Taitaa virolaisten maastalähtö olla väkilukuun suhteutettuna samaa luokkaa kuin työvoiman pako 60-70 luvuilla (silloin huonon sosiaaliturvan) Suomesta (hyvän sosiaaliturvan) Ruotsiin.

Lähtivätkö ne nyt sitten työn vai sosiaaliturvan perässä? Jos ensimmäisen, niin mitä tekemistä sosiaaliturvan tasolla tuossa oli? Jos jälkimmäisen, niin mikä argumentti se on korkean sosiaaliturvan puolesta (tänä päivänä)? Paitsi tietenkin että voimmehan me (yrittää) tarjota sosiaaliturvaa vaikka koko maailmalle, mutta mahtaako säkissä tulla pohja vastaan jossain vaiheessa?

[Tomi]

Hieman taloustieteilijöiden mielipiteitä:
http://www.hs.fi/talous/Taloustieteilij%C3%A4t+arvioivat+mit%C3%A4+tapahtuisi+jos+Suomi+eroaisi+eurosta/a1305583609956

Helsingin Sanomat teki viikolla 28 (10.–13. 7. 2012) kyselyn suomalaisille taloustieteilijöille. Kyselyssä pyydettiin muun muassa lyhyttä vastausta kysymykseen "Mitä tapahtuisi, jos Suomi eroaisi eurosta?" Kaikki vastaukset ovat alla vastaajan sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

Pertti Haaparanta, professori, Aalto-yliopisto

Vastaus: Ei aavistustakaan. Esimerkiksi Ruotsia ei voi käyttää esimerkkinä, koska maailmantalouden kehitys 1990-luvun alusta vuoteen 2008 oli poikkeuksellinen ja lähihistoriassa poikkeuksellisen vakaan kasvun aika (johon euroalueen synnyllä ei ollut kuin korkeintaan mitätön vaikutus). Joten se, mitkä jonkin euroalueen ulkopuolelle jääneen maan kokemukset ovat olleet tänä aikana, ei anna valaistusta siihen, mitä nyt tapahtuisi.

Ylipäätään euroalueen synnyn vaikutuksista jäsenmaihin ja ulkopuolelle jääneisiin maihin on olemassa hyvin vähän tutkimusta, joten on vaikea sanoa yhtään mitään. Eivätkä tällaisetkaan tutkimukset välttämättä kertoisi paljon mitään siitä, mitä yksittäiselle maalle tapahtuisi, jos se eroaisi eurojärjestelmästä.

Reijo Heiskanen, pääekonomisti, OP-Pohjola-ryhmä

Vastaus: Euroalueella Suomen ero voisi johtaa kriisin kärjistymiseen tai nopeisiin toimiin sen taltuttamiseksi. Välillisesti Suomen ero voisi siis johtaa suuriin taloudellisiin tappioihin lyhyellä aikajänteellä tai jäämiseen pois euroalueelta, joka lopulta on ottamassa niskalenkkiä kriisistään. Poliittisesti Suomi joutuisi auttamatta sivuraiteelle. En kuitenkaan näe, että valuuttakurssijärjestelmässä olisi ratkaiseva merkitys talouskehitykselle pitkällä aikavälillä, Irrallisena tapauksena nähtynä Suomen kehitys rinnastuisi Ruotsiin.

Pasi Holm, toimitusjohtaja, Pellervon taloustutkimus PTT

Vastaus: Jos Suomi eroaisi nyt, sillä olisi merkittävä poliittinen vaikutus euroalueella. Ero voisi heikentää Suomen yhteistyösuhteita. Suomen nykyiset vastuut pitäisi jotenkin määritellä ja hallita.

Taloudellisesti epävarmuus teollisuudessa ja myös kotitalouksissa kasvaisi. Korot saattaisivat hieman nousta, ja investoinnit ja yksityinen kulutus heikentyä. Talouden kasvun nytkähtäisi alemmas, mikä heikentäisi työllisyyttä. Mitään romahdusta ei kuitenkaan tapahtuisi. Ehkä Suomen markka hieman devalvoituisi.

Vähän pidemmällä aikavälillä talouskehitys riippuisi siitä, kuinka hyvin Suomessa pystyttäisiin pitämään yritysten kilpailukyvystä kiinni ja julkinen talous tasapainossa. Jos euroalueen kriisi jatkuisi, Suomen markka voisi alkaa hiljalleen vahvistua. Ruotsi voisi olla esimerkki.

Panu Kalmi, professori, Vaasan yliopisto

Vastaus: En usko, että Suomi yksipuolisesti eroaa eurosta. Kiintoisampi kysymys on, mitä tapahtuu, jos euroalue hajoaa. Vaikka lyhyellä aikavälillä siitä tietysti aiheutuu paljon kaaosta ja kustannuksia, niin pitkällä aikavälillä se voi tarjota Euroopan maille mahdollisuuden järjestää poliittiset ja taloudelliset suhteensa uudelleen kestävämmällä tavalla siten, että maat säilyttävät talouspoliittisen itsenäisyytensä.

Aki Kangasharju, tutkimusjohtaja, Nordea

Vastaus: Jos suomi eroaa, silloin Saksa on jo ilmoittanut eroavansa. Suomi ei avaa tätä eropeliä. Seurauksena olisi maailmanlaajuinen lama. Haitat olisivat suurempia kuin nykyinen pienten askelten taktiikka syvemmän unionin, akuutin avun ja talousuudistusten tekemisessä.

Pekka Korpinen, valtiotieteiden tohtori, eläkkeellä Helsingin apulaiskaupunginjohtajan virasta

Vastaus: Näen kolme vaihtoehtoa. Voi syntyä Saksan markkaan kiinnittyvien valuuttojen alue, entisten EFTA-maiden valuutta-alue (punta) tai Nordek. Jos asioita hoidetaan nykyiseen malliin, kaikki suuret muutokset kulkevat kaaoksen kautta.

Markku Kotilainen, tutkimusjohtaja, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos

Vastaus: Lopputulema riippuisi oleellisesti siitä, miten ero tapahtuisi. Jos Suomi eroaisi osana laajempaa hajoamisprosessia, eron vaikutukset Suomen asemaan EU:ssa olisivat pieniä. Demonstratiivinen ero saattaisi aiheuttaa lyhyellä aikavälillä vastareaktioita. Suomi siirtyisi kelluvaan valuuttaan todennäköisesti kurssilla 1:1. Kurssi muuttuisi Suomen taloustilanteen ja kilpailukyvyn mukaan. Kurssimuutokset olisivat yhtäältä makrotaloutta tasapainottava tekijä. Toisaalta ne olisivat myös kustannustekijä erityisesti pienille yrityksille ja matkailijoille: euron niin sanotut mikrotaloudelliset tehokkuushyödyt menetettäisiin. Suomen korkotaso vaihtelisi nykyistä enemmän. Jos Suomi hoitaisi taloutensa hyvin, talous kehittyisi melko tasapainoisesti Ruotsin tapaan. Jos maan kilpailukyky menetettäisiin, voitaisiin ajautua myös heikkenevän valuutan ja korkeiden korkojen tilanteeseen.

Hannu Laurila, professori, Tampereen yliopisto

Vastaus: Suomen yksipuolinen ero eurosta ei olisi näin pienelle taloudelle viisasta. Sen sijaan pohjoisen Euroopan yhteisvaluutta-alue, johon saattaisi hyvinkin olla mahdollista saada mukaan muitakin nyt euroalueen ulkopuolella olevia vahvoja EU-maita, olisi erinomainen ratkaisu.

Suomelle sen vaatima siirtymäaika olisi suhteellisen lyhyt, eteläisen Euroopan kriisimaille devalvaatioineen ja velkaratkaisuineen hieman pidempi. Talouden nousuodotuksissa eurooppalaisen pankkijärjestelmän puhdistus kävisi kuitenkin paljon sujuvammin kuin nyt. Mikä tärkeintä, kansalaisilta/veronmaksajilta tuleva talousjärjestelmän legitimiteetti voitaisiin palauttaa niin täällä kuin muualla.

Urho Lempinen, toimitusjohtaja, CD Financial Technology Ltd

Vastaus: Markka voi hiukan vahvistua, mutta tuskin paljon. Ulkomaankauppa ei ole kaukana tasapainosta, ja kovin suurta finanssikysyntää tuskin suuntautuu Suomeen. Valtio voisi emittoida velkapapereita haluamassaan valuutassa, esim. eurossa, markan rinnalla. Korot säilyisivät matalina. Euroalueen velkasotkuihin liittyvät huolet poistuisivat, mikä olisi paljon merkittävämpää kuin se, että euron ja markan vaihtosuhde määräytyisi markkinoilla ja jonkin verran lisäisi riskiä euroalueen kanssa käytävässä kaupassa. Yksittäisiä toimijoita löytyy kaikissa tilanteissa, jotka hyötyvät tai kärsivät eurosta luopumisesta. Kärsijät usein meluavat äänekkäämmin kuin hyötyjät, mutta kansantalouden kannalta kokonaisvaikutus olisi lyhyellä aikavälillä positiivinen. Suomen omat riskit liittyvät lähivuosina toisaalta yrityssektorimme kilpailukykyyn sekä toisaalta asunto- ja kiinteistömarkkinamme hinnoittelun terveyteen. Suomen kiinteistömarkkinoiden hintakupla ei liene kovin paha, ja alhainen korkotaso tukee tasoa, mutta ei ole mahdotonta, että merkittävä hintanotkahdus toteutuisi myös Suomessa. Tämä rapauttaisi nopeasti pankkisektorin vakavaraisuuden ja voisi aiheuttaa Espanjan kaltaisia ongelmia. Kiinteistömarkkinakriisi olisi kuitenkin lähes täysin eurosta ja Suomen europolitiikasta riippumaton asia.

Timo Lindholm, varatoimitusjohtaja, Suomen Yrittäjät

Vastaus: Ainakin juristeilla olisi töitä, koska eroamiseen ei ole olemassa valmiita pelisääntöjä. Sekavan siirtymä- ja sopeutumisvaiheen pituus olisi täysi arvoitus. Myös valuuttakurssien muutoksia on vaikea arvuutella, mutta oma valuuttavoisi vahvistua suhteessa euroon ainakin sillä perusteella, että Suomen talous on ongelmistaan huolimatta euroalueen parhaita ja vakaimpia ja euron kurssi ja maine puolestaan kriisin heikentämä.

Veli-Matti Mattila, pääekonomisti, Finanssialan Keskusliitto

Vastaus: Asiaa ei voi tarkastella ilman, että samalla määritellään, mitä muuta on tapahtumassa euroalueella. "Lonkalta annetut" arviot olisivat lähinnä viihteellisiä luonteeltaan ja voisivat olla pahasti harhaan johtavia.

Risto Murto, varatoimitusjohtaja, Työeläkevakuutusyhtiö Varma

Vastaus: Ero voisi tapahtua suhteellisen kivutta, jos sitä määrittelevä lainsäädäntö rakennettaisiin hyvin ja euroalueen yhteisistä vastuista (ERVV, EVM, EKP) voitaisiin sopia ensimmäisenä lähtijänä. Käytännössä tilanne olisi dramaattisempi, koska Suomi eronnee euroalueesta vasta, jos kriisi on vielä nykyistä olennaisesta syvempi ja rakenteet ovat rikkoutumassa.

Niku Määttänen, tutkimusohjaaja, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos

Vastaus: Toisin kuin esimerkiksi Kreikka ja Espanja, Suomi ei eroaisi eurosta devalvoidakseen valuuttansa tai jättääkseen valtion velkoja maksamatta. Siksi Suomen eroilmoituksesta ei välttämättä seuraisi talletuspakoa tai muita ongelmia rahoitusmarkkinoilla. Toinen asia sitten on, miten Suomen ero vaikuttaisi koko eurojärjestelmän uskottavuuteen. Sitä en osaa ennakoida.

Peter Nyberg, valtiotieteiden tohtori, eläkkeellä valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston johtajan virasta

Vastaus: Hyvin valmistautuneena ja muita jäsenmaita varoittaneena ei ainakaan tulisi romahdusta. Eroamisia on maailmalla ennenkin tapahtunut ilman suuria ongelmia. Parasta olisi, jos Suomi tällöin eroaisi joidenkin muiden maiden mukana ja/tai sovittuaan yhteistyöstä Ruotsin ja Tanskan kanssa. Pitää mm. sopia TARGET-saatavista, toteuttaa käteis- ja tilivaluutan muutos lakeineen ja vaihdon aikana harjoittaa tiukkaa valuutan säännöstelyä. Olemmeko nyt oppineet välttämään devalvaatioihin ajautumisen? Jollemme, olisi vähitellen edessä korkotason ehkä huomattava nousu ja velkaantumisen raju supistamistarve.

Jaakko Pehkonen, professori, Jyväskylän yliopisto

Vastaus: Suomi kokisi vuoden kestävän markkinasokin, joka syventäisi myös koko euroalueen alavirettä ja epäluottamusta. Bkt-menetykset voisivat olla lyhyellä aikavälillä mittavia. Ajan kanssa tulisi Suomen rahayksikön kytkentä joko euroon tai pienen valuutan epätoivoista kellutusta ja markkinahäiriöitä – molemmissa tapauksissa rahoitukseen tulisi riskilisä. Suomesta tuskin tulisi turvasatamaa kansainväliselle rahalle. Edessä olisi jonkinasteinen paluu vanhaan (löperöön) rahapolitiikkaan ja inflaatio-devalvoitumiskierteeseen.

Tuomas Pekkarinen, akatemiatutkija, Aalto-yliopisto

Vastaus: Lyhyellä aikavälillä edessä olisi kaaos. Tästä selvittyä Suomi joutuisi noudattamaan kutakuinkin samanlaista rajapolitiikkaa kuin EKP:kin. Jos muu euroalue jatkaisi syventyvän talouspoliittisen integraation tiellä, menettäisi Suomi mahdollisuuden vaikuttaa tähän prosessiin, mutta joutuisi kuitenkin sopeutumaan sen seurauksiin.

Matti Pohjola, professori, Aalto-yliopisto

Vastaus: Rahapolitiikalle pitäisi valita uusi strategia. Vaihtoehtoja olisi kaksi: 1) Voisimme Tanskan mallin mukaan sitoa markan kurssin euroon. Valuuttakurssiin ei liittyisi epävarmuutta, mutta rahapolitiikka ei olisi itsenäistä, vaan joutuisimme noudattamaan euroalueen politiikkaa. 2) Voisimme asettaa Ruotsin mallin mukaan rahapolitiikalle inflaatiotavoitteen, jolloin markan kurssi määräytyisi valuuttamarkkinoilla. Rahapolitiikka olisi itsenäistä, mutta valuuttakurssiin liittyisi riski. Markka olisi todennäköisesti heikko valuutta päätellen siitä, että Helsingin pörssinkurssivaihtelutkin ovat olleet suurempia kuin Euroopan pörssien.

Mikko Puhakka, professori, Oulun yliopisto

Vastaus: Lyhyellä aikavälillä olisi joitakin sopeutumisongelmia esimerkiksi väliaikainen korkojen nousu. Suomen maine kansainvälisillä markkinoilla "veneen keikuttelusta" huolimatta on melko hyvä. Ongelmista päästänee ohi pian edellyttäen, että noudatettava finanssipolitiikka ja ennen kaikkea oma rahapolitiikka olisi viisasta. Ruotsin talouden kehitys euron ulkopuolella on rohkaisevaa Suomelle.

Sinikka Salo, valtiotieteiden tohtori, eläkkeellä Suomen Pankin johtokunnan jäsenen tehtävästä

Vastaus: Eroaminen ei voi tapahtua hallitusti. Ero merkitsisi todennäköisesti myös eroa EU:sta. Suomi perifeerisenä maana pienine valuuttoineen tulisi entistä eristyneemmäksi ja haavoittuvammaksi. Viennistä riippuva elintasomme laskisi. Ero osoittaisi myös Suomen haluttomuuden olla mukana eurooppalaisessa yhdentymisessä, joka on keskeistä toimittaessa globalisoituneessa taloudessa ja pyrittäessä vahvistamaan globaalisti oikeusvaltioperiaatteita ja pelisääntöjä mm. paremman kansainvälisen finanssiarkkitehtuurin luomiseksi. Suomi olisi suojaton lastu globalisaation laineilla.

Juha Tervala, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

Vastaus: Suomen eroaminen eurosta ei olisi nopea, helppo tai kivuton. Suomen ero herättäisi epäilyn, että ongelmamaat eroavat eurosta, uhaten koko rahaliiton tulevaisuutta. Tämä voisi käynnistää suuren pankkipaon ongelmamaissa. Lisäksi ongelmamaiden julkisille veloille tuskin riittäisi ostajia. Pankkipaot ja maksukyvyttömyydet saisivat aikaan hyvin vakavan rahoituskriisin.

Marko Terviö, professori, Aalto-yliopisto

Vastaus: Hitto tiennee. Jos Suomi hajottaa euroalueen, on poliittinen hinta korkea, mutta suurin riski on mahdollisen ketjureaktion kautta vientimaidemme romahdus. Riskitöntä vaihtoehtoa ei ole, mutta Euroopan laajuinen massiivinen luottolama on vielä pahempi riski Suomelle kuin euro-roskapankkien luottotappiot. Oma raha revalvoituisi, mikä myös haittaisi vientiä, mutta toisaalta hieman auttaisi Etelä-Euroopan matkailusektoria.

Roope Uusitalo, professori, Helsinki Center of Economic Research, HECER

Vastaus: Uusi Suomen markka voisi olla kelluva valuutta Ruotsin kruunun tapaan. Ruotsin ratkaisu on toiminut varsin hyvin. Sen sijaan pyrkimykset omaan rahaan ja kiinteisiin valuuttakurssiin osoittautuivat jo 1990-luvulla mahdottomiksi. Siirtyminen omaan rahaan aiheuttaisi valtavan kaaoksen ja olisi paljon monimutkaisempaa kuin euroon siirtyminen aikanaan.

Vesa Vihriälä, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos

Vastaus: Lyhyellä aikajänteellä syntyisi paljon epävarmuutta valuuttakurssin tasosta ja siitä, missä valuutassa euromääräiset velat on maksettava. Todennäköisimmässä tilanteessa Suomen valuutan arvo vahvistuisi, mikä heikentäisi viennin kilpailukykyä. PK-yritysten ja kansalaisten asiointi euroalueen maissa muuttuisi hankalammaksi. Pidemmän päälle talouskehitys riippuisi olennaisesti Suomen harjoittamasta raha- ja finanssipolitiikasta.

Olisivat kysyneet mieluummin taloustieteilijöiltä:
1. Onko nykyiset tukipaketit toimiva ratkaisu kriisin ratkaisuun?
2. Aiheuttaako nykyinen säästötoimenpiteet lamaa kriisimaissa?
3. Ratkeaako kriisi, jos heikkoja euromaita erotetetaan/eroaa eurosta?
4. Mitä vaihtoehtoja Suomella on nykyisellä eurokriisin ratkaisumallilla?
5. Nousevatko Suomen riskit kriisin hallinnassa?
6. Ratkeaako kriisi "itsestään" ja kaikilla on hyvä mieli tulevaisuudessa?
7. Onko nykyisen toimintamallin ainoa ratkaisu liittovaltio?

Kysymyksen asettelu on niin tarkoituksen hakuista ja tuottaa takuuvarmasti vastauksena, ettei Suomen kannata erota Eurosta.

Jos taloustieteilijät olisivat vastanneet "isompaan" kokonaisuuteen, todennäköistä olisi se, että Suomen riskit kasvavat kohtuuttomasti ja Suomelle ei jää mitään muuta vaihtoehtoa nykyisten kriisin ratkaisujen toimenpiteiden johdosta, kuin erota euroalueesta.

[Velmu]

Suomen presidenttinä on Sauli Niinistö, jonka palkkakustannukset eivät lisää Suomen bruttokansantuotetta, koska hän hoitaa virkaansa.

Tuo ei pidä paikkaansa. Syynä on se, että NGDP eli nominaalinen kansantuote voidaan kirjoittaa muotoon
           NGDP = C + I + G + X
missä C on yksityinen kulutus, I on investoinnit, G on julkinen kulutus ja X on nettovienti. X voi siis olla myös negatiivinen. Aivan samalla tavoin
           NGDP = W + Pr
missä W on kaikki palkat (käytännössä sivukuluineen) ja Pr on voitot. Toisin sanoen
           C + I + G + X = W + Pr
ihan kirjanpidollisten määrittelyiden vuoksi. Toisin sanoen kaikki palkat kasvattavat bruttokansantuotetta.

Yritetään edes pysyä tosiasioissa. Minusta tämän palstan kanssa tuo tavoite koskee myös talouskeskustelua, ei pelkästään mokutuskuvioita.

Mitäs tyhmyri, jos vetäisit välillä vähän henkeä.

[Tomi]

Vakuusneuvottelut ovat edelleen kesken:
http://www.hs.fi/talous/VM+Vakuusneuvottelut+Espanjan+kanssa+jatkuvat+yh%C3%A4/a1305583749302

Helsinki. Valtiovarainministeriön mukaan vakuusneuvottelut Espanjan kanssa jatkuvat edelleen.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd) esikunnan mukaan ministeriö kertoo tiedotusvälineille "hyvissä ajoin" neuvottelujen päättymisestä.

Suomi on asettanut vakuuksien saamisen ehdoksi Espanjan lainaohjelmaan osallistumiselleen. Lainaohjelmasta on määrä sopia perjantaina euromaiden valtiovarainministerikokouksessa, mitä ennen eduskunnan täytyy päättää Suomen osallistumisesta.

Eli sopimuksella on kiire, jos Suomen eduskunta äänestää sopimuksesta tätä ennen.

Sitten yksi blogi Iltalehdestä:

http://blogit.iltalehti.fi/aarno-laitinen/2012/07/16/kallis-elatti-suomi/

Yhdentyminen on parasta, mitä Suomi on muulta Euroopalta saanut. Euroopan unioni edeltäjineen on säästänyt meidät sodilta jo kolmen sukupolven ajan.

Pelkästään sen ansiosta on säästynyt rahaa moninkertaisesti enemmän kuin nyt menee Kreikan, Italian ja Espanjan tukemiseen.

En ymmärrä, miten jopa professorit panevat kaikki ongelmat euron syyksi. Euro on vain arvon mitta, aivan kuten kilo ja metri ovat painon ja pituuden mittoja. Ne jäivät meille Ranskan vallankumouksen perintönä, kun Napoleon levitti mitat ympäri Eurooppaa oikeanpuoleisen liikenteen lisäksi.

Markkaa kaipaavat muistelevat kaiholla aikoja, jolloin metsäteollisuus ja MTK pystyivät keikuttamaan rahan arvoa ja ryöstivät devalvaatioilla ainakin kerran vuosikymmenessä palkansaajien rahat.

Kiukuttaahan se, ettei tällainen ryöstäminen euroaikaan onnistu.

Jos vertaa Välimeren maiden tukemiseen meneviä rahoja, ne ovat vain murto-osa siitä, mitä täällä menee maaseudun ja sen elinkeinojen tukemiseen.

Suomen sisällä on tavallaan toinen Suomi, Kepulandia, jota muu Suomi elättää. Elinkelvottomia kuntia pitää muiden rahoittaa sen vuoksi, että niiden kunnantalot toimivat kepun vaalitoimistoina. Lähes jokainen kepun kansanedustaja tarvitsee kuntaa poliittisten pyrkimystensä tueksi, sillä kansanedustajaksi pääsevät maalta vain kuntapomot.

Keskusta on keksinyt sellaisen hokeman, että koko Suomi täytyy pitää asuttuna. Kun ajaa Itä-Suomessa, näkee valtavia alueita, joilla ei asu kukaan. Näiden erämaiden välissä on kyläpahasia, joista elämä on kuollut ajat sitten. Nuoriso kokoontuu ABC:n huoltoaseman kahvilaan, kun ei ole muutakaan viihdettä.

Vaikka elämisen edellytykset puuttuvat, Kepulandiassa pitää olla koulut, terveyskeskukset, vanhainkodit ja kepujohtoisen Kelan toimistot, jotka jakavat avokätisesti rahaa sitä tarvitseville.

Hienotunteisesti jätetään kertomatta, kuinka kalliiksi muutaman oppilaan koulut tai pienpaikkakuntien ylelliset terveyskeskukset tulevat. Jos vaikkapa postin jakamisesta perittäisiin todelliset kustannukset, kirje maaseudun kartanoon maksaisi moninkertaisesti nykyisen hinnan. Tavallisissa postimaksuissakin ruuhka-Suomi maksaa elätti-Suomen kuluja.

Varovaisestikin arvioiden muu Suomi maksaa pitkälti toistakymmentä miljardia euroa Kepulandian ylläpitämisestä joka vuosi, eli saman summan, jonka pahimmassa tapauksessa joudumme maksamaan asioitaan holtittomasti hoitaneille etelän maille.

Ero on kuitenkin siinä, että Kreikka, Italia ja Espanja voivat vielä nousta alennustilastaan, maksaa velkansa ja saada taloudellisen toiminnan vauhtiin. Tällaisesta noususta ei Kepulandiassa ole mitään toivoa niin kauan kuin keskustalla on siellä määräysvalta ja oikeus vaatia muuta Suomea elättämään äänestäjäreservaattiaan.

Soppalihaa sekä rehuviljaa amerikkalaisille hevostytöille tuottava tukiais-Suomi näivettyy omaan elinkelvottomuuteensa. Nuoret pakenevat sieltä kaupunkeihin, joissa heillä on jonkinlaisia toiveita inhimilliselle elämälle.

On edesvastuutonta, kun Kepulandian hallitseva puolue yrittää kaataa EU:ta ja euroa. Mistä se sen jälkeen saisi tukiaiset? Täytyy vain toivoa, ettei hallitus anna periksi kuntauudistuksessa, sillä Suomi ei tarvitse kahtasataa turhaa kunnantaloa kepun vaalitoimistoina.

[Kimmo Pirkkala]

Ministeriöiden, kuntien virastojen ja sen sellaisten putiikkien ylipaisuneiden henkilöstöjen kulut eivät todellakaan lisää bkt:tä.

Kyllä ne lisäävät, sillä ne ovat julkista kysyntää. Bkt ei ota millään tavoin kantaa kysynnän tarpeellisuuteen.

edit. Julkinen kulutus lienee oikeampi termi, kuten Tyhmyrin kirjoituksessa 'G'.

[tyhmyri]

Pankkitukikuvio meni uusiksi: http://wp.me/p2nAur-gQ

[tyhmyri]

Mitäs tyhmyri, jos vetäisit välillä vähän henkeä.

Jos sinä taas yrittäisit pitäytyä niissä tosiasioissa.

[JoKaGO]

Taitaa virolaisten maastalähtö olla väkilukuun suhteutettuna samaa luokkaa kuin työvoiman pako 60-70 luvuilla (silloin huonon sosiaaliturvan) Suomesta (hyvän sosiaaliturvan) Ruotsiin.

Taisi tulla huti. Töihin sinne lähdettiin eikä loisimaan. Tätä todistaa jopa se, että lomaltapaluuraha nyk. lomaraha keksittiin, kun suomalaisia metallimiehiä lähti "keikalle" Ruotsiin kesälomallaan, eivätkä oikein meinanneet palata takaisin, kun hankkeet Ruotsissa oli paremmat.

[Tomi]

Vaikka kansanäänestys tukipaketeista sinänsä olisi askel oikeaan suuntaan, se on mielestäni menetelmänä turhan kankea, lisäksi siinä on riski, että enemmistö antaa paskavaltioille täyden tuen, kuten kaikelle muullekkin älyvapaalle (esim mokutus). Ainoastaan nettomaksajien mielipiteellä tulisi olla merkitystä.

No se on sitten demokratiaa ja sen ehdottomasti hyväksyn. Jos kansanäänestyksellä tulee tukiaismandaatti, niin meitsi lopettaa mussutuksensa justiinsa.

(sillä varauksella, että kysymyksenasettelussa harrastetaan vilunkia kuitenkin)

Ei ole vaaraa että kansanäänestys tulisi. Kansa saattaisi äänestää väärin, joten ei oteta turhaa riskiä. Tarpeeksi ääliöitä söi SDPn (ja Vihreiden) kalavaleet koskien heidän asennetta tukipaketteihin ennen viime eduskuntavaaleja ja nyt kannetaan vastuuta koko vaalikausi kun kerran on tarvittava enemmistö saatu veivailtua kasaan.

Ellei hallitus kaadu, seuraava "kansanäänestys" on sitten seuraavissa eduskuntavaaleissa. Itse en jaksa uskoa että Euro nykyisenmallisena on enää siinä vaiheessa kasassa. Okei, ihan täysin käsittämätön voitto kuntavaaleissa voi ehkä tehdä jotain ennen sitä (persun pelko on monien hallituksen päätösten taustalla kummittelemassa) mutta nekin todennäköisesti ovat vain seuraavia eduskuntavaaleja ennen tehtävää "vaalityötä" ja lupaukset heitetään yli laidan heti kun tyhmät äänestäjät on saatu sumutettua jälleen kerran...

Viime viikolla oli tutkimus aiheesta:

http://yle.fi/uutiset/valtaosa_suomalaisista_ei_lisaapua_kriisimaille_-_enemmisto_uskoo_euron_murtumiseen/6215089[/url]
Tässä gallup Kataiselle ja Urpilaiselle:

Valtaosa suomalaisista: Ei lisäapua kriisimaille - enemmistö uskoo euron murtumiseen
66 prosenttia suomalaisista ei halua kasvattaa Suomen taloudellisia vastuita velkakriisissä, vaikka se vakauttaisi euroalueen, kertoo Yle Uutisten Taloustutkimuksella teettämä kysely. Lisäksi 60 prosenttia vastanneista uskoo, että jokin euromaa eroaa yhteisvaluutasta seuraavan kahden vuoden aikana.

Mistä on kyse?

    Yle Uutisten Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 66 prosenttia suomalaisista ei halua kasvattaa Suomen vastuita euroalueen velkakriisissä.
    Ikäryhmittäin tarkasteluna yli 35-vuotiaat suhtautuvat vastuiden kasvattamiseen kielteisemmin kuin tätä nuoremmat.
    Lisäksi suomalaisista 60 prosenttia uskoo, että jokin euromaa eroaa yhteisvaluutasta seuraavan kahden vuoden aikana.
    Puolueiden kannattajista perussuomalaisten kannattajat uskovat euroalueen hajoamiseen eniten, RKP:n vähiten.

Enemmistö suomalaisista ei halua kasvattaa Suomen taloudellisia vastuita eurokriisissä, vaikka lisävastuiden ottaminen vakauttaisikin euroalueen. Suurin osa suomalaisista myös uskoo, että euroalue hajoaa seuraavan kahden vuoden aikana.

Yle Uutisten Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 66 prosenttia suomalaisista ei halua kasvattaa Suomen vastuita euroalueen velkakriisissä.

Vastanneista vain 22 prosenttia olisi valmiita vastuiden kasvattamiseen, 12 prosenttia ei osannut ottaa kantaa.

Taloustutkimuksen mukaan lähes kaikissa muissa tähän mennessä tehdyissä kyselyissä euromyönteisten osuus on ollut kielteisiä suurempi. Nyt asetelma on kääntynyt päinvastaiseksi.
Kokoomuksesta ja vihreistä yli puolet vastustaa

Miehet suhtautuivat vastuiden kasvattamiseen naisia kielteisemmin. Ikäryhmittäin tarkasteluna yli 35-vuotiaat suhtautuvat vastuiden kasvattamiseen kielteisemmin kuin tätä nuoremmat.

Puoluekannatuksen mukaan tarkasteluna kielteisimmin vastuiden kasvattamiseen suhtautuvat perussuomalaisten kannattajat. Heistä 86 prosenttia on sitä mieltä, ettei vastuita pidä kasvattaa. Perussuomalaisten jälkeen kielteisimmin vastuiden kasvattamiseen suhtautuvat kristillisten (84 %) ja vasemmistoliiton (73 %) kannattajat.

Vihreiden ja kokoomuksenkin kannattajista yli puolet ei kasvattaisi vastuita. Myönteisimmin vastuiden kasvattamiseen suhtautuvat RKP:n kannattajat.

Taloustutkimus haastatteli kyselyä varten 1 000 iältään yli 15-vuotiasta Suomen asukasta. Haastattelut tehtiin 3.-12. heinäkuuta. Tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

    Yle Uutiset

Nyt sitten vain Katainen ja Urpilainen toteavat: Sori Merkel ja kumppanit, kansa ei anna meille valtuuksia lisätukiin, Suomen piikki on kiinni.
Jos muut haluavat jatkaa tukipaketteja, se on heidän asiansa.

Tämän jälkeen katsomme seuraamukset.
Kuitenkin kun tämä on kansa tahto, se pitää toteuttaa, vaikka se mahdollisesti merkitsisi euron hajoamista ja ehkäpä jopa hirveätä lamaa, jolla  papukaija-Katainen jatkuvasti pelottelee.
Ja Urpilaiselle ja SDP:lle tiedoksi: Tämä mielipide tarkoittaa todellakin PIIKIN KIINNI LAITTAMISTA JA ESPANJA-TUKIPAKETIN NEUVOTTELUN LOPETUSTA SUOMEN OSALTA.
Eikä mitään muka vakuuksien neuvottelujen jatkamista, jotka eivät ole edes täysiä vakuuksia, vaan jotain pelleilyvakuuksia, joita mikään muu maa ei halua.
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2012/07/13/tiku-taku-takuutukset

Ministeri Jutta Urpilainen on nyt vaatimassa takuutuksia Espanjalta. Vakuudet olisivat samantyyppiset, mitä Kreikalta saatiin. On siis oikea aika suomentaa Kreikalta saadut takuutukset. Ehkä hallitus on jotain niistä oppinut, tai sitten kyse on vain uudesta kansalaisten sumutuksesta.

Euroa sanotaan edelleen Suomen menestystarinaksi, vaikka edessä on euron aiheuttamaa kurjuutta. Väitetään, että olemme hyötyneet alhaisista koroista. Tämän velkakriisin aiheutti juuri alhainen korkotaso. Jos korot olisivat olleet säällisiä, ei Espanjaan olisi rakennettu 1,6 miljoonaa tyhjää asuntoa. Moni kupla olisi jäänyt rahoittamatta. Suomen valtio ei olisi velkaantunut näin paljon, jos rahalla olisi ollut kohtuullinen hinta. Asuntovelkaisten tilanne on vaikeampi sen takia, että niin alhaiset korot kuin pitkät asuntolainat menivät asuntojen hintoihin. Olisi tullut halvemmaksi maksaa korkeamman koron ja lyhentää velat nopeammin, kun asuntojen hinnat olisivat olleet alhaisemmat.
Näin se käy

Suomi on sitoutunut takaamaan Euroopan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen (ERVV) lainoja. ERVV on Luxemburgissa toimiva osakeyhtiö, jonka tehtäväksi on annettu myöntää lainoja ongelmiin ajautuneille euromaille.

Suomen takausvastuut Kreikan toisen sopeutumisohjelman perusteella, miljardia euroa
Takaus uuden ohjelman 117 mrd euron pääomalle    4,18
Takaus 1. ohjelmasta siirtyvälle 24 mrd euron pääomalle    0,86
Takaus ERVV:n maksuvalmiuspuskurinpääomalle    0,36
Takaus EKP-vakuuden pääomalle    1,25
Yhteensä    6,65

Lähde: Valtioneuvoston tiedonanto Eduskunnalle Kreikan valtion velkajärjestelyä ja Kreikalle annettavaa lainoitusta varten Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle myönnettävästä valtiontakauksesta

ERVV:n ja EVM:n ottamat velat eivät tule euromaiden omaan kirjanpitoon velaksi, ainoastaan takausvastuuksi. Todellisuudessa kyse on suomalaisten velasta sijoittajille, joka realisoituu, jos velkamaat eivät pysty maksamaan velkojaan ERVV:lle. Kyse on samantapaisesta järjestelystä, jossa todellinen eläkevastuuvelka jätetään kirjanpidon ulkopuolelle. Myöskään velkojen korot eivät tule Suomen valtion kirjanpitoon koroksi, vaan ne kirjataan ERVV:n kirjanpitoon.

Mitä Kreikan takuutukset ovat suomeksi

Kreikkalaiset pankit luovuttavat Kreikan keskuspankista saamansa velkakirjat kansainvälisen investointipankin haltuun.

Kansainvälinen investointipankki myy kreikkalaisilta pankeilta saamansa velkakirjat markkinoille.

Velkakirjoista saaduilla myyntituotoilla ostetaan markkinoilta AAA-luottoluokituksen saaneiden valtioiden velkakirjoja.

AAA-maiden velkakirjat talletetaan Suomen vakuustilille.

Reuters 15.2.2012: "Kahdesta pankista vahvistettiin, että nelikko maksaa Suomelle vakuuksina 880 miljoonaa euroa käteisenä ja korkealaatuisina arvopapereina." Ministeri Urpilaisen A-studiossa 11.7.2012 esittämän mukaan näistä takuutuksista olisi saatu 570 miljoonaa euroa. Hallituksen käyttämän konsultin neuvon mukaan takuutuksen riskin määrä olisi 40 %, eli hallitus uskoo, että Kreikka pystyisi maksamaan veloistaan 60 %.

Velkakirjapeli tarkoittaa, mikäli Kreikan tuen tarve on oikein määritelty, että velkaa joudutaan ottamaan enemmän, jotta osa voidaan antaa takuuksi Suomelle.

ERVV:n kautta Kreikka on saanut 73? miljardia euroa.

Eri lähteissä annetaan toisistaan poikkeavia ja jopa ristiriitaisia tietoja Kreikan lainoista. On aika lailla mahdoton selvittää, mikä luku on oikein ja mikä ei. Eihän sitä aina tiedä virkamieskuntakaan, mikä tuli esille kun eduskunta teki lainapäätöksiä väärien tietojen perusteella. Esimerkiksi sanotaan sovitun, että Suomen saamat vakuudet voivat olla maksimissaan 20 % annetuista lainatakauksista. Elon laskuopin mukaan 560/570 miljoonaa on 40 % 1,4 miljardista.

Loppu linkin takana

Toinen hyvä blogi aiheesta:
http://blogit.iltalehti.fi/raimo-ilaskivi/2012/07/13/vakuudet-vaiko-vakuudet/

[Koskela Suomesta]

Suomen presidenttinä on Sauli Niinistö, jonka palkkakustannukset eivät lisää Suomen bruttokansantuotetta, koska hän hoitaa virkaansa.

Tuo ei pidä paikkaansa. Syynä on se, että NGDP eli nominaalinen kansantuote voidaan kirjoittaa muotoon
           NGDP = C + I + G + X
missä C on yksityinen kulutus, I on investoinnit, G on julkinen kulutus ja X on nettovienti. X voi siis olla myös negatiivinen. Aivan samalla tavoin
           NGDP = W + Pr
missä W on kaikki palkat (käytännössä sivukuluineen) ja Pr on voitot. Toisin sanoen
           C + I + G + X = W + Pr
ihan kirjanpidollisten määrittelyiden vuoksi. Toisin sanoen kaikki palkat kasvattavat bruttokansantuotetta.

Yritetään edes pysyä tosiasioissa. Minusta tämän palstan kanssa tuo tavoite koskee myös talouskeskustelua, ei pelkästään mokutuskuvioita.

Mitäs tyhmyri, jos vetäisit välillä vähän henkeä.

Miten minulle  tuli käsitys että velmulta loppuivat asia-argumentit? 

[Velmu]

Suomen presidenttinä on Sauli Niinistö, jonka palkkakustannukset eivät lisää Suomen bruttokansantuotetta, koska hän hoitaa virkaansa.

Tuo ei pidä paikkaansa. Syynä on se, että NGDP eli nominaalinen kansantuote voidaan kirjoittaa muotoon
           NGDP = C + I + G + X
missä C on yksityinen kulutus, I on investoinnit, G on julkinen kulutus ja X on nettovienti. X voi siis olla myös negatiivinen. Aivan samalla tavoin
           NGDP = W + Pr
missä W on kaikki palkat (käytännössä sivukuluineen) ja Pr on voitot. Toisin sanoen
           C + I + G + X = W + Pr
ihan kirjanpidollisten määrittelyiden vuoksi. Toisin sanoen kaikki palkat kasvattavat bruttokansantuotetta.

Yritetään edes pysyä tosiasioissa. Minusta tämän palstan kanssa tuo tavoite koskee myös talouskeskustelua, ei pelkästään mokutuskuvioita.

Mitäs tyhmyri, jos vetäisit välillä vähän henkeä.

Miten minulle  tuli käsitys että velmulta loppuivat asia-argumentit? 

No ei loppuneet. Bruttokansantuotteeksi lasketaan palveluiden ja tuotannon yhteenlaskettu rahasumma. Tätä summaa verrataan julkisen talouden velkaan. Julkisen talouden velkaan lasketaan valtion velka ja kuntien velat. Mutta plusmerkkisenä siihen lasketan eläkeyhtiöiden valtiolle lainaamat rahat. Aivan kuin nämä rahat olisivat jossain "säästössä". Mutta eivät ole. Suomen valtio on tuhlannut joka ikisen lainaamansa pennin eikä pysty koskaan maksamaan velkojaan takaisin.
Loppujen lopuksi maan menestyksestä kertoo vain ja ainoastaan tietysti kauppatase, mutta se on taas jo vähän eri juttu.

[sivullinen.]

Suomi pääsi Kiinan virallisen uutistoimiston Xinhuan englannin kieliseen uutisointiin.

Finland better off within eurozone: Finnish PM

HELSINKI, July 15 (Xinhua) -- Finland is better off with a stable euro currency and the country remaining in the now 17-member single currency eurozone, local media quoted Finnish Prime Minister Jyrki Katainen as saying on Sunday.

The collapse of the euro or Finland's withdrawl from the eurozone would in the end lead to significant cuts in Finland's social and welfare budget and to higher taxes, local newspaper Savon Sanomat quoted Katainen as saying.

He said he hoped the Finns would not have to experience the consequences of either a break-up of the euro or Finland leaving the eurozone.

According to Finnish Broadcasting Company, Finnish President Sauli Niinisto also said on Saturday that he did not believe Finland would leave the common euro currency.

Asked to comment on a poll last week which suggested that a majority of Finns had been increasingly critical of the eurozone in its present form, Niinisto said "it is quite understandable that the situation causes concern. But I don't believe that Finns just want to leave the euro."

http://news.xinhuanet.com/english/business/2012-07/16/c_131717176.htm

Mitä tuosta nyt sitten pitäisi päätellä?

[Emo]

http://www.uusisuomi.fi/raha/52048-maailmalla-tehdaan-suomesta-eurosankaria-nyt-peliin-talvisota-ja-sibelius

Jos Suomi lähtisi eurosta, sillä ei olisi heikon valuutan ongelmia. Päinvastoin, sillä on kolmen A:n luokitus ja sen uuden valuutan arvo nousisi. Suomi on ollut kriittinen aiemminkin. ERM-järjestelmän purkautuminen vuonna 1992 alkoi sieltä. Kun mennään vielä taaemmas, se oli suomalaisten urhea vastarinta vuonna 1939 puna-armeijaa vastaan, joka vakuutti Hitlerin uskomaan, että Neuvostoliitto on suupala Wehrmachtille. Olisi sopivaa, jos tämä Sibeliuksen maa, ei Wagnerin maa, olisi euron purkautumisen käynnistäjänä, Bootle maalailee.

http://www.telegraph.co.uk/finance/comment/rogerbootle/9401514/Eurozone-rescue-without-growth-means-Finland-could-be-first-to-leave.html

[FadeAway]

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Suomen+eurotiest%C3%A4+on+p%C3%A4%C3%A4tett%C3%A4v%C3%A4+vaaleilla/a1342411427887

Suomen eurotiestä on päätettävä vaaleilla

Vieraskynä: Eurooppalainen solidaarisuus olisi helpompi hyväksyä, jos sille olisi alun perin haettu ja saatu lupa kansalta. Nyt kansalaisilta pitäisi kysyä Suomen tulevaisuudesta.

Thomas Wallgren (sdp)  (<--puolue on mun lisäys)

Eu­ro­krii­sis­sä lau­keaa Eu­roo­pan yh­den­ty­mi­sen al­ku­pe­räi­nen jän­ni­te kah­den eri­lai­sen mo­tii­vin vä­lil­lä. Eu­roo­pan unio­ni se­kä sen jat­ku­va sy­ven­tä­mi­nen ja laa­jen­ta­mi­nen pe­rus­tu­vat osin ih­mis­ten ha­luun luo­da koh­taa­mi­sen ja ja­ka­mi­sen iloa kan­sal­lis­val­tioi­den kei­no­te­koi­sia ra­jo­ja ylit­täen. Toi­se­na mo­tii­vi­na on huo­li rau­has­ta.

Motiivit: Liittovaltio&rauha

Eu­roo­pan yh­den­ty­mi­ses­sä ha­lut­tiin ede­tä vä­hin erin, kan­sa­lai­sil­ta ky­sy­mät­tä.

Suo­ma­lais­ten ja sak­sa­lais­ten pi­täi­si mak­saa kreik­ka­lais­ten ja es­pan­ja­lais­ten las­ku­ja. Kan­sa­lai­sil­ta ei ole kui­ten­kaan haet­tu lu­paa eu­roop­pa­lai­sel­le so­li­daa­ri­suu­del­le vai­keis­sa olois­sa, ei­kä lu­paa ole an­net­tu.

Vii­me vuo­si­na de­mo­kra­tia on ohi­tet­tu yhä härs­kim­min. Ra­ju esi­merk­ki oli vuo­sien 2005–2008 ke­hi­tys: Rans­kan ja Hol­lan­nin kan­san­ää­nes­tyk­sis­sä hy­lät­ty EU:n pe­rus­tus­la­ki saa­tet­tiin voi­maan kos­meet­ti­sin muu­tok­sin kan­sal­ta uu­del­leen ky­sy­mät­tä.

Eu­roo­pan unio­nil­la on täs­sä ti­lan­tees­sa kol­me ke­hi­tys­vaih­toeh­toa.

En­sim­mäi­nen on au­to­ri­taa­ri­sen ka­pi­ta­lis­min "­kii­na­lai­nen" tie, jo­ta jo ra­ken­ne­taan vii­me maa­lis­kuus­sa al­le­kir­joi­te­tul­la ta­lou­su­nio­ni­so­pi­muk­sel­la, Eu­roo­pan va­kaus­me­ka­nis­mil­la, Eu­roo­pan kes­kus­pan­kin man­daa­tin laa­jen­nuk­sel­la ja muil­la vas­taa­vil­la kei­noil­la. Se joh­taa kes­kus­hal­lin­non ja suur­ten yh­tiöi­den joh­ta­jien ase­man vah­vis­tu­mi­seen se­kä de­mo­kra­tian ja hy­vin­voin­ti­val­tion heik­ke­ne­mi­seen.

Toi­nen vaih­to­eh­to on de­mo­kraat­ti­sen liit­to­val­tion tie. [...]

Kol­mas tie joh­taa unio­nin ha­joa­mi­seen. [....]

Yk­si asia on kui­ten­kin sel­vä: jos de­mo­kraat­ti­nen liit­to­val­tio ei ota syn­tyäk­seen, kan­san­val­lan ja rei­lun yh­teis­kun­nan pe­las­ta­mi­nen voi vaa­tia eroa unio­nis­ta. Tä­tä ei vie­lä osa­ta ai­na näh­dä.

Var­sin­kin va­sem­mis­ton ää­nes­tä­jil­le on vai­keaa se­lit­tää, et­tä on hei­dän etun­sa mu­kais­ta mak­saa hy­vin­voin­tiam­me vä­hen­tä­viä las­ku­ja mui­hin mai­hin, kun sa­mal­la val­ta ja ra­ha jae­taan Eu­roo­pas­sa uu­del­leen mark­ki­na­fun­da­men­ta­lis­ti­sen oi­keis­ton eh­doil­la.

Varmaan kannattaa lukea kokonaan artikkeli.
Aika hyvin kuitenkin hahmotettu; EU:n & eurokriisin taustaa ja tulevaisuutta.

Pitkään tilanne on ollut suurin piirtein joko: "järkevä" ja demokraattinen liittovaltio tai ero eurosta. (vapaa kauppa-alueeksi tai vastaavaksi)
Toistaiseksi on edetty kiinalaista tietä.

[Jaska Pankkaaja]

Suomi pääsi Kiinan virallisen uutistoimiston Xinhuan englannin kieliseen uutisointiin.

Finland better off within eurozone: Finnish PM

HELSINKI, July 15 (Xinhua) -- Finland is better off with a stable euro currency and the country remaining in the now 17-member single currency eurozone, local media quoted Finnish Prime Minister Jyrki Katainen as saying on Sunday.

The collapse of the euro or Finland's withdrawl from the eurozone would in the end lead to significant cuts in Finland's social and welfare budget and to higher taxes, local newspaper Savon Sanomat quoted Katainen as saying.

He said he hoped the Finns would not have to experience the consequences of either a break-up of the euro or Finland leaving the eurozone.

According to Finnish Broadcasting Company, Finnish President Sauli Niinisto also said on Saturday that he did not believe Finland would leave the common euro currency.

Asked to comment on a poll last week which suggested that a majority of Finns had been increasingly critical of the eurozone in its present form, Niinisto said "it is quite understandable that the situation causes concern. But I don't believe that Finns just want to leave the euro."

http://news.xinhuanet.com/english/business/2012-07/16/c_131717176.htm

Mitä tuosta nyt sitten pitäisi päätellä?

Näistä uutisista, joiden kaltaisia on viime aikoina ollut varsin monta, voi päätellä se etteivät mainitut tahot tunne suomalaista politiikkaa lainkaan vaan uskovat että hallituksen muodostanut kokoomus - vasemmistoliitto - puolue ajaisi jotenkin edes jollain tasolla suomalaisten etua mitä se ei tietenkään tee koskaan eikä missään oloissa.

"Suomi" - katsoo nämä kortit katkeraan loppuun asti, se on selvä. Puotipuksu ja ope on vaan niin tyhmiä että hakkarainen sentään.

[Maatiaisjuntitar]

Offtopiccina noihin aiempiin julkinen sektori -keskusteluihin.

Suurin selitys sille, miksi julkinen hallinto on Suomessa kasvanut, on oma lainsäädäntö ja EU-lainsäädäntö.

Esim. ympäristöpuolelle on laadittu hillitön määrä lakeja ja byrokratiaa, että sinne on täytynyt lisätä henkilökuntaa pilvin pimein valvomaan näiden kaikkien lakien ja säännösten noudattamista.

Jos hallintoa halutaan purkaa, pitää ensin lainsäädäntöä muuttaa ja poistaa sieltä esim. kunnille asetettuja velvollisuuksia.

...Ympäristöhallinto ei kärsi resurssipulasta, se on selvä. Jos 2300 virkamiestä ei riitä, on syy tehottomissa organisaatioissa ja huonossa johtamisessa. Toinen syy on, että eduskunta ja hallitus ovat syytäneet tarpeetonta lainsäädäntöä, joka luo tarpeettomia töitä.

Tampereen yliopiston julkishallinnon professori Risto Harisalo syyttää (MT 6.6.) lakien määrän lisääntymisestä poliitikkoja väriin katsomatta. "Kritiikki puuttuu kokonaan. Puolueet kuvittelevat, että vihreys on ainoa tapa lisätä poliittista valtaa", arvioi professori ympäristöhallinnon räjähtämisen syitä. Ympäristölakien määrä on kasvanut nopeammin kuin muiden lakien määrä.

Totta onkin, että vihreät yksin eivät olisi kyenneet saamaan aikaan sitä hallintohimmeliä, joka ulottuu nyt jokaiseen yritykseen, maatilalle ja kesämökin huussiin. Isoveli on otettu töihin yhteisellä sopimuksella, jossa ovat olleet mukana kaikki. Vihreiden nykysuuntaukselle byrokratian kasvattaminen tosin tuntuu olevan aivan erityinen lempilapsi.

Ympäristönsuojelun nimissä on tehty lainsäädäntöä, joka ei läheskään aina ole toiminut ympäristön parhaaksi. Mikä tahansa pyrkimys on voitu oikeuttaa sillä, että sen on sanottu palvelevan ympäristönsuojelua. Eduskunnassa on voitu viedä läpi suunnilleen laki kuin laki, kun se on vain sinne asti saatu.

Toinen puoli asiassa on ympäristöhallinnon läpinäkymättömyys ja omaehtoinen pöhötystauti. Ympäristöhallinto ei vain toimeenpane vaan myös suunnittelee uusia lakeja – eikä puhdas politikointikaan ole hallinnossa tuntematon piirre. Hallinto on paisunut valtioksi valtiossa.

Jokainen ymmärtää maalaisjärjellä, että yritys valvoa kaikkia mahdollisia asioita johtaa ennen pitkää resurssipulaan. Jossakin vaiheessa kansalaiset myös kyllästyvät byrokratiaan ja alkavat toimia oman päänsä mukaisesti. Jätevesiasetus oli hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun terve järki unohtuu...

(linkissä lisää)


http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/2.189/kun-2300-virkamiest%C3%A4-ei-riit%C3%A4-1.18155

[ikuturso]

Suomi pääsi Kiinan virallisen uutistoimiston Xinhuan englannin kieliseen uutisointiin.

Finland better off within eurozone: Finnish PM

HELSINKI, July 15 (Xinhua) -- Finland is better off with a stable euro currency and the country remaining in the now 17-member single currency eurozone, local media quoted Finnish Prime Minister Jyrki Katainen as saying on Sunday.

The collapse of the euro or Finland's withdrawl from the eurozone would in the end lead to significant cuts in Finland's social and welfare budget and to higher taxes, local newspaper Savon Sanomat quoted Katainen as saying.
...

http://news.xinhuanet.com/english/business/2012-07/16/c_131717176.htm

Mitä tuosta nyt sitten pitäisi päätellä?

Että kiinalaiset muodostavat käsityksensä suomalaisista savolaisten juttujen pohjalta?
Suattaapi olla että muodostavat, suattaapi olla että eivät.

-i-

[JoKaGO]

Offtopiccina noihin aiempiin julkinen sektori -keskusteluihin.

Suurin selitys sille, miksi julkinen hallinto on Suomessa kasvanut, on oma lainsäädäntö ja EU-lainsäädäntö.

Esim. ympäristöpuolelle on laadittu hillitön määrä lakeja ja byrokratiaa, että sinne on täytynyt lisätä henkilökuntaa pilvin pimein valvomaan näiden kaikkien lakien ja säännösten noudattamista.
Jos hallintoa halutaan purkaa, pitää ensin lainsäädäntöä muuttaa ja poistaa sieltä esim. kunnille asetettuja velvollisuuksia.

Teoriassa kyllä, mutta eiväthän he mitään valvo. Hyvänä esimerkkinä Valvira ja valelääkärit, THL ja rokotteet ...

[ikuturso]

Setelinpainaminen, rahan painaminen ja rahan luominen on nyt otsikoissa. (kiitos Sauli Niinistön)

On se hienoa lukea tavallisten päivälehtien erilaisten taloustoimittajien ja muidenkin toimittajien versioita setelipainatuksesta ja ns. asiantuntijoiden kommentteja yleisönosastosta. Tänään aamulehteen oli jo ensimmäinen mielipidekirjoitus kerinnyt, jossa tuomittiin koko setelinpainanta, kun 30-luvun Saksassa kottikärryt olivat arvokkaammat kuin kottikärryllinen seteleitä. Hui kauhistus.

Asia-artikkelipuolella toimittaja pohtii euroalueella liikkuvan rahan määrää, ja ihmettelee miksi sitä pitäisi lisätä. Tämäkin taitaa puhua nimenomaan käteisestä, eikä bittirahasta, jota on monin verroin enemmän. [ EDIT: Puhui 750 miljardista "ylimääräistä keskuspankkirahaa"] Faktalaatikossa kerrotaan EKP:n rahapolitiikan olevan löysää.

Ainoita "rahanpainannan" keinoja EKP:lle (joka ei siis suoraan voi rahoittaa valtioita) on artikkelin mukaan ostaa jälkimarkkinoilta valtion velkakirjoja, mikä myös laskisi korkotasoa. Nykyiset korkeat korko-odotukset (jos olen tyhmyriä ja muita ymmärtänyt) johtuu siitä, että noita velkakirjoja on saanut ostaa pilkkahintaan, jolloin jälkimarkkinahintaan suhteutettu korkotaso on se, mitä myös normihintaisilta odotetaan (?). Nyt jos EKP haluaisi pitää korkotason maltillisena, niin sen täytyisi ostaa noita nimellishintaan, jolloin painettu raha hyödyntäisi myös riskisijoituksia tehneitä velkakirjojen haltijoita? Mutta jotta pelissä olisi mitään järkeä ja tuki suuntautuisi valtioille, niin valtioidenhan pitäisi tätä lotrausta tai mitä lie toimenpidettä varten tehdä uusia velkakirjoja, jotta painettu raha menisi tukea tarvitseville valtioille, eikä pankeille, jotka jo pursuavat näitä velkakirjoja. Eli tämä syventäisi valtioiden velkataakkaa ennestäänkin.

Ei tämä jälkimarkkinakuvio oikein ratkaise taas muuta kuin isojen pankkien pääoma-ongelmia.

Samaan aikaan Nordean jeppe iltauutisissa kehottaa yksityisiä ostamaan nyt halvan korkotason aikaan lisää asuntoja ja yrityksiä ottamaan riskirahaa saavitolkulla. Saakohan niiltä myös rasvattua köyttä edullisesti, kun tämä ponzi puhkeaa? Olisihan se hienoa saada raha liikkumaan tässä tilanteessa, mutta rahattomat yksityistaloudet ja pienyrittäjät eivät ole mielestäni niitä, joille riskiä pitää jakaa tilanteessa, jossa yksi Jyrkin tai Jutan päätös tehdä jotain tai olla tekemättä jotain voi keikauttaa koko paatin ylösalaisin.
Kun pannaan tukipakettia paketin päälle ja koko pakettipino kallistuu kuin Pisan torni ja perustuskin alkaa sen pinon alla pettää, niin koko paskan romahdus ja palasien leviäminen vähintään hehtaarin alueelle alkaa vasta olla niin stabiili tilanne, että siinä uskaltaa taas laskea asioita pidemmälle kuin kolmen kuukauden viikon päivän päähän.

-i-

[Koskela Suomesta]

Offtopiccina noihin aiempiin julkinen sektori -keskusteluihin.

Suurin selitys sille, miksi julkinen hallinto on Suomessa kasvanut, on oma lainsäädäntö ja EU-lainsäädäntö.

Esim. ympäristöpuolelle on laadittu hillitön määrä lakeja ja byrokratiaa, että sinne on täytynyt lisätä henkilökuntaa pilvin pimein valvomaan näiden kaikkien lakien ja säännösten noudattamista.
Jos hallintoa halutaan purkaa, pitää ensin lainsäädäntöä muuttaa ja poistaa sieltä esim. kunnille asetettuja velvollisuuksia.

Teoriassa kyllä, mutta eiväthän he mitään valvo. Hyvänä esimerkkinä Valvira ja valelääkärit, THL ja rokotteet ...

Organisaatioteorioidenkin mukaan on olemassa organisaation koon raja, jonka ylittämisen jälkeen ko. organisaatio voi työllistää täysin itse itsensä ottamatta mitään sisään ja antamatta mitään ulos. Suomessa on jossain kohtaa tullut virhekäsitys että tämä on organisaation tarkoitus,  kun teoreetikot tarkoittivat sen jo toista sataa vuotta sitten varoittavaksi esimerkiksi....   

[Jouko]

Offtopiccina noihin aiempiin julkinen sektori -keskusteluihin.

Suurin selitys sille, miksi julkinen hallinto on Suomessa kasvanut, on oma lainsäädäntö ja EU-lainsäädäntö.

Esim. ympäristöpuolelle on laadittu hillitön määrä lakeja ja byrokratiaa, että sinne on täytynyt lisätä henkilökuntaa pilvin pimein valvomaan näiden kaikkien lakien ja säännösten noudattamista.

Jos hallintoa halutaan purkaa, pitää ensin lainsäädäntöä muuttaa ja poistaa sieltä esim. kunnille asetettuja velvollisuuksia.

...Ympäristöhallinto ei kärsi resurssipulasta, se on selvä. Jos 2300 virkamiestä ei riitä, on syy tehottomissa organisaatioissa ja huonossa johtamisessa. Toinen syy on, että eduskunta ja hallitus ovat syytäneet tarpeetonta lainsäädäntöä, joka luo tarpeettomia töitä.

Tampereen yliopiston julkishallinnon professori Risto Harisalo syyttää (MT 6.6.) lakien määrän lisääntymisestä poliitikkoja väriin katsomatta. "Kritiikki puuttuu kokonaan. Puolueet kuvittelevat, että vihreys on ainoa tapa lisätä poliittista valtaa", arvioi professori ympäristöhallinnon räjähtämisen syitä. Ympäristölakien määrä on kasvanut nopeammin kuin muiden lakien määrä.

Totta onkin, että vihreät yksin eivät olisi kyenneet saamaan aikaan sitä hallintohimmeliä, joka ulottuu nyt jokaiseen yritykseen, maatilalle ja kesämökin huussiin. Isoveli on otettu töihin yhteisellä sopimuksella, jossa ovat olleet mukana kaikki. Vihreiden nykysuuntaukselle byrokratian kasvattaminen tosin tuntuu olevan aivan erityinen lempilapsi.

Ympäristönsuojelun nimissä on tehty lainsäädäntöä, joka ei läheskään aina ole toiminut ympäristön parhaaksi. Mikä tahansa pyrkimys on voitu oikeuttaa sillä, että sen on sanottu palvelevan ympäristönsuojelua. Eduskunnassa on voitu viedä läpi suunnilleen laki kuin laki, kun se on vain sinne asti saatu.

Toinen puoli asiassa on ympäristöhallinnon läpinäkymättömyys ja omaehtoinen pöhötystauti. Ympäristöhallinto ei vain toimeenpane vaan myös suunnittelee uusia lakeja – eikä puhdas politikointikaan ole hallinnossa tuntematon piirre. Hallinto on paisunut valtioksi valtiossa.

Jokainen ymmärtää maalaisjärjellä, että yritys valvoa kaikkia mahdollisia asioita johtaa ennen pitkää resurssipulaan. Jossakin vaiheessa kansalaiset myös kyllästyvät byrokratiaan ja alkavat toimia oman päänsä mukaisesti. Jätevesiasetus oli hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun terve järki unohtuu...

(linkissä lisää)


http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/2.189/kun-2300-virkamiest%C3%A4-ei-riit%C3%A4-1.18155

Tähän lisätään vielä monenkirjavat yksityiset ympäristökonsultit. Eli ulkoistettuakin toimintaa on olemassa silläkin alalla. Eikä tietenkään ole ihan halpaa palvelua.

[JoKaGO]

Kansaneläkettä voi pienentää, nyt se on 714 euroa + osa asumiskuluista.

Tästä 714 euroa minimistä saamme kiittää Vanhasen-Kataisen-Kiviniemen hallitusta, joka jostain syystä (=maatalojen emännät, jotka ovat loisineet maksamatta penniäkään yhtään mitään) saivat itselleen eläkkeen, jollaista ei saanut edes pitkän työuran tehnyt pienipalkkainen useamman lapsen hankkinut nainen. He ovat sentään maksaneet eläkkeensä, ja olisivat kituuttaneet nälkäeläkkeellä ilman tätä korotusta.

[repo]

Piti sitten minunkin alkaa taas täällä öyhöttäminen vaikka suunnittelin vielä tovin lomailua Hommasta. Kovin on heikkoa täällä öyhöttämisen hyödyt, enemmän psykologisia, mutta tämä demareiden - ja piilodemareiden - kirjoitukset saavat aina piiskattua itseni toimintaan, joka on varmasti vastuuntuntevien mielestä "asiatonta vihakirjoittelua".

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Suomen+eurotiest%C3%A4+on+p%C3%A4%C3%A4tett%C3%A4v%C3%A4+vaaleilla/a1342411427887

Suomen eurotiestä on päätettävä vaaleilla

Vieraskynä: Eurooppalainen solidaarisuus olisi helpompi hyväksyä, jos sille olisi alun perin haettu ja saatu lupa kansalta. Nyt kansalaisilta pitäisi kysyä Suomen tulevaisuudesta.

Thomas Wallgren (sdp)  (<--puolue on mun lisäys)

Minusta tuo on hyvin oleellinen lisäys. Luin Wallgrenin Vieraskynä-kirjoituksen kahteen kertaan ja vielä kerran FadeAway:n lainaukset ja kommentit. Pidättelen suuresti itseäni etten lähde helpolle nimittely- ja bashing-linjalle tämän kommentin kirjoittamisessa.

Ensin kommentti/kysymys/ihmettelyä siitä, miksi Thomas Wallgren haluaa esiintyä ilman puoluetaustaa ja hänet on useasti esitetty ilman puoluetaustaa? Mielikuva Thomas Wallgrenistä on "riippumaton ajattelija, kansalaisaktivisti", joka olisi mielipiteiltään jotenkin neutraalimpi ja riippumattomampi kuin esimerkiksi Liisa Jaakonsaari, Jutta Urpilainen, Paavo Lipponen, Mikael Junger... (just name it)?

Kir­joit­ta­ja on Hel­sin­gin yli­opis­ton fi­lo­so­fian do­sent­ti.

Jos HS:n Vieraskynä -palsta onkin liki täysin HS-toimituksen editoimaton ("vain asiattomuudet editoidaan pois") palsta ja täten edellinen lainaus ilmentää sitä, miten Thomas Wallgren haluaa esiintyä, niin jäljelle jää kysymys, miksi Thomas Wallgren haluaa mieluummin esiintyä jotenkin neutraalimpana Helsingin yliopiston filosofian dosenttina kuin liittää itsensä SDP:hen, joka on toinen merkittävistä EU:nin nykykehitykseen sitoutuneista poliittisista puolueista? Haluaako Wallgren olla se parempi "politiikan Batman"^TM? Tosi uskottavaa ja rehellistä esiintymistä Wallgrenilta. Tälle on hyvä rakentaa luottamusta EU:hun ja demareiden demokratiaan.

Wallgrenin paasatessa demokratiasta tuli vääjäämättä mieleen SDP:n äänenkannattajan Demari-lehtenä tunnetun aviisin nimenmuutos Demokraatiksi.

(http://www.demari.fi/images/articles/temp_images/demokraatti-bannerit2.png)

Näinkö käy demokratian vaaliminen demareilta? Onko Wallgren vain hieman sofistikoituneempi demari kuin Jaakonsaari & kumpp.?

Piti ihan vilkaista, mitä on kirjoitettu Thomas Wallgrenista Wikipediassa:

Thomas Wallgren (s. 28. helmikuuta 1958) on filosofian tohtori, yliopiston lehtori, dosentti ja kansalaisaktivisti. Hän työskentelee Helsingin yliopistolla ruotsinkielisessä filosofian oppiaineessa. Wallgren johtaa Suomen akatemian mielenfilosofista tutkimusprojektia, joka on käynnissä vuosina 2010-2013, ja Von Wright-Wittgenstein-arkistoa.[1]

Wallgren oli mukana tunnetussa Koijärvi-liikkeessä 1980-luvun alussa. Wallgren vastusti Suomen EU-jäsenyyttä ja on osallistunut EU-kriittiseen kansalaistoimintaan.[2]

Wallgren on ollut ehdolla kevään 2007 eduskuntavaaleissa sekä vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Hän pyrki kummallakin kerralla eduskuntaan sosiaalidemokraattina Helsingin vaalipiiristä, mutta ei tullut valituksi. Wallgren valittiin vuoden 2008 kuntavaaleissa Helsingin kaupunginvaltuustoon SDP:n edustajana. Hän on sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja. Wallgren on kertonut olevansa "pohjoismainen sosiaalidemokraatti". Hän on toiminut Suomen Pakolaisavun puheenjohtajana vuodesta 2008 lähtien.[3]

No jäämme jännityksellä odottamaan lööppejä ja repiviä otsikoita siitä, kuinka demareissa on linjaerimielisyyksiä EU:sta. Onhan meillä riippumaton ja neutraali vallan vahtikoira, jota tavataan kutsua mediaksi. Tietysti sana "johdonmukaisuus" on varattu vain virallisen linjan käyttöön, joten turha odottaa SDP:n käsittelyä samalla mittapuulla kuin PS:n.

Josko menisin vihdoin Thomas Wallgrenin asiaan. Minua jäi vaivaamaan Wallgrenin loppukaneetit.

Jos kan­sa­lai­sil­le an­ne­taan mah­dol­li­suus päät­tää Suo­men EU-jä­se­nyy­den jat­kos­ta uu­sis­sa vaa­leis­sa tai kan­sa­nää­nes­tyk­ses­sä, saa­vu­te­taan kak­si etua. En­sin­nä­kin avaam­me en­sim­mäis­tä ker­taa Eu­roo­pan unio­niin liit­ty­mi­sen jäl­keen ti­laa ai­dol­le kes­kus­te­lul­le maam­me tu­le­vai­suu­den suu­res­ta lin­jas­ta.

Toi­sek­si: kun ra­ken­nam­me tu­le­vai­suu­tem­me de­mok­raat­ti­ses­ti, va­lin­nat si­to­vat ja mo­ti­voi­vat kan­sa­lai­sia ta­val­la, jo­ka aut­taa mei­tä kes­tä­mään vai­kei­ta ai­ko­ja yh­des­sä. De­mo­kra­tia ei voi ai­na tuo­da help­poa elä­mää, mut­ta sen it­seis­ar­vo ko­ros­tuu vai­kei­na ai­koi­na.

Miksi minulle on niin kovin vaikea uskoa, että Thomas Wallgren olisi näillä näkemyksillään demokratiasta, kansanäänestyksistä ja EU-linjoista uskottavampi tai rehellisempi kuin jos samat asiat olisi esittänyt vaikkapa Liisa Jaakonsaari tai jopa Jyrki Katainen? Jyrki Kataisen sanoja vaikeista ajoista ja yhteisestä euroopasta on kuultu ihan tarpeeksi ja vankkaperustelu loistaa poissaolollaan ja nyt yksi piilodemari peesaa Kataista. Parempi muistuttaa tunnustuksellisten demareiden ja eritoten piilodemareiden petoksellisuudesta: miten kääntyi SDP:n takki viime vaaleissa?  Amerikkalaisilla on tähän pätevä sanonta: smoke and mirrors.

Lyhyestä virsi kaunis ihan kotikutoisin ilmaisuin: "Vittu mitä paskaa"^TM Thomas Wallgren!!

No kyllähän tämä purkaus taisi monen salattuja tai tiedostamattomia demari-sympatioita omaavalle lukijalle kääntyä vain nimittelyksi ja bashing-linjaksi.

Ilkka Partasen toiveikkaan "Alternatiivinen euroketju" herättämissä tunnelmissa toivon, että luottamukseni Thomas Wallgreniin, demareihin, Kataiseen, Kokoomukseen...(lista kasvaa) voisi joskus palata. Ehkä se luottamus palautuu, kun kaadamme vielä muutaman miljardin lisää suureen luottamuksen palomuuriin demokraattisen EU:n puolesta yhteisestä kassastamme ja kannamme vielä enemmän vastuuta "yhteisestä rajattomasta euroopasta". Onhan Kiinallakin suuri pato - ja "markkinatalous". Thomas Wallgrenin sanoin

En­sim­mäi­nen on au­to­ri­taa­ri­sen ka­pi­ta­lis­min "­kii­na­lai­nen" tie, jo­ta jo ra­ken­ne­taan vii­me maa­lis­kuus­sa al­le­kir­joi­te­tul­la ta­lou­su­nio­ni­so­pi­muk­sel­la

Mutta Thomas Wallgrenilla ja muilla demokratiaa symppaavilla demareilla ei ole mitään osaa 'autoritaarisen kapitalismin "kiinalaiseen" tiehen'? Parodiamittarini on punaisella ja tapissa. Nyt on lopetettava.

[Kimmo Pirkkala]

Minä en oikein osaa yhtyä kritiikkiin Wallgrenin kirjoitusta kohtaan. HS olisi voinut tuon puoluetaustan informeerata, mutta itse kirjoitusta ja ajatusta se ei invalidisoi. Minusta kirjoitus oli hyvä ja tervetullut ja olen oikeastaan paljon ilahtuneempi siitä että sen on kirjoittanut demari kuin persu, sillä se tarkoittaa järjen leviämistä. Jos puoluetaustan feidaaminen oli tarkoitettu lisäämään kirjoituksen uskottavuutta, niin en oikein sitäkään osaa pitää ikävänä asiana. Noin järkevästä kirjoittelusta saattaisi jopa demarien kannatus saada uutta nostetta, jos puoluekanta olisi ollut esillä. Sitten parkuisimme täällä taas "kaksilla rattailla ajamisesta", kuten kokkareiden ja Rydmanin tapauksessa.

Itse kirjoituksesta; lisäisin tulevaisuuden vaihtoehtoihin neljännen ja mielestäni parhaan vaihtoehdon: Palautetaan Euroopan Unioni viime vuosituhannen lopulle. Itsenäisten valtioiden vapaakauppaunioni ilman rahaliittoa ja federalismipyrkimystä.

[tyhmyri]

Asia-artikkelipuolella toimittaja pohtii euroalueella liikkuvan rahan määrää, ja ihmettelee miksi sitä pitäisi lisätä. Tämäkin taitaa puhua nimenomaan käteisestä, eikä bittirahasta, jota on monin verroin enemmän. Faktalaatikossa kerrotaan EKP:n rahapolitiikan olevan löysää.

Missä lehdessä toimittaja osoittaa tuollaisen täydellisen asiantuntemattomuutensa? Menikö linkki minulta ohi silmien vai mistä on kyse?

Miten kukaan taloustoimittaja toi väittää olevansa taloustoimittaja jos ei ymmärrä mitä kaava MV = PQ tarkoittaa ja miten rahan määrä M siihen liittyy (V on rahan kiertonopeus, P on hinnat ja Q on reaalitalouden tuotanto mukaanlukien palvelut)? Ja mitenkä ihmeessä rahapolitiikka voi olla löysää jos liikkeellä olevan rahan määrä polkee paikoillaan tai supistuu?

Joku vielä uskoo tuollaista lehtijuttua, jossa ihan perusasiat ovat päin prinkkalaa.

[ikuturso]

Se tuo persujen kansanedustaja  laukoo kovilla.Viesti alla. Oli pakko kirjottaa vastine: Perussuomalaisten savitaipalelainen kansanedustaja Reijo Tossavainen... http://pasihelander.blogspot.fi/2012/07/hatatilahallitusta-yritettiin-kasaan-jo.html

Viikonloppuna täällä menty taas niin monta sivua eteenpäin, että tämäkin purskahdus oli jäänyt kommentoimatta.

Voitko Pasi vastata, miksi kirjoitat:

Jos Perussuomalaiset olisivat lähteneet tuolloin hallitukseen mukaan, olisivat asiat totisesti paremmin. Isänmaan asia ei kuitenkaan Perussuomalaisia kiinnostanut, pelattiin vain puoluepolitiikkaa ja onko nyt jo liian myöhäistä? Jos Euroopan Unioni kaatuu syksyllä, niin kuin Tossavainen uumoilee, alkaa olla melkoisen kiire uudelle hallitukselle ja vaikuttaville toimenpiteille.

ja

Pasi Helander (Kok.)

En oikein ymmärrä retoriikkaasi. Kritisoit perussuomalaisen kirjoitusta, korostat olevasi kokoomuslainen, sekä kuitenkin mainitset, että jos perussuomalaiset olisivat lähteneet hallitukseen, olisivat asiat paremmin. Yritätkö sarkasmia vai mitä? En oikein ymmärrä ajatustesi juoksua.

Sinänsä kirjoitus oli mielenkiintoinen, koska se sai minut pohtimaan skenaariota, jota en olisi tullut ehkä muuten pohtineeksi.
1) Perussuomalaiset olisivat lähteneet hallitukseen ja sanoneet sovitut kaksi kertaa eiei ja sen jälkeen bäää-äää
2) Kauhea kritiikki kentältä ja opposition syytökset takinkäännöstä
3) Tämän seurauksena vasurit ja keskusta ja ehkä krisutkin yhtenä rintamana talouspaketteja vastaan.

Sitten eräässä luottamusäänestyksessä persut äänestäisivät opposition kanssa hallituksen hajalle. Luottamusäänestyksessä kokoomus jäisi oppositioon ja uusi hallitus muodostettaisiin ilman sitä.

Asiat voisivat olla todellakin paremmin. Ruotsinkieltä ei tuputettaisi ala-asteelle eikä Wallin olisi pelastanut Dragsvikia.

Perussuomalaisilla vaan olisi vaikeuksia tuommoisen tempun jälkeen saada enää äänestäjien luottamusta, koska ei tiedettäisi ovatko ne tosissaan vai taktikoivatko ne. Tästähän oli jo esimerkkejä jonkun Soinin kommentin jälkeen.

Tiedän, että tämä kirjoitus vie taas talousketjun offtopic-puolelle, koska kaikki haluavat sanoa, että tämä ei olisi ollut mahdollista. Sitä mieltä minäkin olen. Siksi herään, sammutan herätyskellon ja laitan kaffet tulelle.

-i-

[Kimmo Pirkkala]

^^En oikein usko, että toimittajilla on keskimäärin minkäänlaista talousalan ymmärtämystä sen paremmin kuin muillakaan keskivertokansalaisilta. Ainut "osaaminen", mitä tavallisen maakuntalehden toimittajilta löytyy talousasioiden suhteen on se, että kalenterin välistä saattaa löytyä puhelinnro Vesa Kanniaiselle tai jonkun pankin sijoitusneuvojalle tms.

On paljon todennäköisempää, että osaavaa ja ennen kaikkea objektiivista talouskommentointia löytyy Homman kaltaiselta keskustelupalstalta kuin maakuntalehdestä tai edes Hesarista, jossa voi olla osaamispotentiaalia mutta hyvin vähän objektiivisuutta.

[ikuturso]

Asia-artikkelipuolella toimittaja pohtii euroalueella liikkuvan rahan määrää, ja ihmettelee miksi sitä pitäisi lisätä. Tämäkin taitaa puhua nimenomaan käteisestä, eikä bittirahasta, jota on monin verroin enemmän. Faktalaatikossa kerrotaan EKP:n rahapolitiikan olevan löysää.

Missä lehdessä toimittaja osoittaa tuollaisen täydellisen asiantuntemattomuutensa? Menikö linkki minulta ohi silmien vai mistä on kyse?

Miten kukaan taloustoimittaja toi väittää olevansa taloustoimittaja jos ei ymmärrä mitä kaava MV = PQ tarkoittaa ja miten rahan määrä M siihen liittyy (V on rahan kiertonopeus, P on hinnat ja Q on reaalitalouden tuotanto mukaanlukien palvelut)? Ja mitenkä ihmeessä rahapolitiikka voi olla löysää jos liikkeellä olevan rahan määrä polkee paikoillaan tai supistuu?

Joku vielä uskoo tuollaista lehtijuttua, jossa ihan perusasiat ovat päin prinkkalaa.

Tarkistin jutun. Tämän aamun aamulehdessä. Ei ollutkaan setelirahaa. Jotenkin tuon rahan määrä vaan oli herättänyt ihmetystä, koska se ei voinut tarkoittaa kaiken liikkeellä olevan euron määrää. Lainaus:

Euroalueen pankkijärestelmässä on noin 750 miljardia euroa ylimääräistä keskuspankkirahaa. Rahan määrää halutaan edelleen lisätä vaikka väkisin.
Pankit ovat yli kolmen vuoden ajan saaneet lainata keskuspankilta niin paljon rahaa kuin haluavat, jos vain vakuudet riittävät. Pankit haluavat epävarmassa taloustilanteessa pitää normaalia surempia puskureita.

Eli kyse on siis ilmeisesti lotrausrahasta, jota ei ole laitettu kiertoon vaan jemmattu jonnekin. Tästä päätellen varmaan toimttaja tekee johtopäätöksiä mm.

Löysästä rahapolitiikasta huolimatta inflaatio euroalueella näyttää pikemminkin hidastuvan kuin kiihtyvän.

Joo. Minun mokani ja liian nopeasti luettu. Tuo määrittelemätön 750 miljardia tuossa alussa kun vaan muistikuvani mukaan vastasi aikalailla yksi yhteen liikkeelle lasketun setelivarannon määrää.

-i-

[Kimmo Pirkkala]

Jonkun puolueen jääminen oppositioon ja kieltäytyminen yhteistyöstä politiikassa, jota ei kannata on demokratian kannalta erinomaisen hyvä asia, sillä se tarkoittaa aitojen ja rehellisten vaihtoehtojen olemassaoloa. Ilman vaihtoehtoja taasen demokratia on turhaa, sillä mitä hyödyttää äänestää, jos emme ole edes etäisesti hajulla, millaista politiikkaa eri puolueet toteuttavat hallitukseen päästyään.

Jos persut olisivat nyökänneet Jyrkille ja lähteneet mukaan hallituskiimaan hyväksymään tukiaisia, olisi meillä vain tukiaiset hyväksyneitä puolueita. Kuinka me siinä tapauksessa voisimme aidosti todeta demokratian toimivan, jos kaikki tukiaisia ennen vaaleja vastustaneet puolueet olisivat valehdelleet ja kuinka voisimme luottaa sen toimivan tulevaisuuden vaaleissakaan? Perussuomalaisten rehellisyys ja oppositioon jääminen jättää meille oikean vaihtoehdon.

Jos kaikki puolueet valehtelevat ja muuttavat politiikkaansa vaalien jälkeen, ei demokratialla ole enää mitään arvoa päätöksentekomekanismina.

Jotta asian logiikka ilmenisi oikein, tulisi kokkarin katsoa asiaa negatiivin lävitse: Entä jos tukiaispolitiikalla olisi selvä kansan tuki? Entä jos sdp, skl ja vas olisivat ennen vaaleja vakuuttaneet tukeaan tukiaispolitiikalle ja saaneet sille kansan tuen vaaleissa. Miltä vaikuttaisi sen jälkeen se, että nämä muodostaisivatkin hallituksen persujen kanssa ja kääntyisivät tukiaisia vastaan? Sekään ei olisi demokratian kannalta oikeudenmukainen tulos.

[J.S.]

Itse kirjoituksesta; lisäisin tulevaisuuden vaihtoehtoihin neljännen ja mielestäni parhaan vaihtoehdon: Palautetaan Euroopan Unioni viime vuosituhannen lopulle. Itsenäisten valtioiden vapaakauppaunioni ilman rahaliittoa ja federalismipyrkimystä.

Mielestäni kannattamisen arvoinen, mutta toteuttamiskelvoton, vaihtoehto. Integraatiokehityksen suunnan täyskäännös vaatisi täydellisen henkilöstövaihdoksen niin jäsenmaiden kuin Unioninkin johdossa.

Wallgrenin toive kansanäänestyksestä sisältää mielestäni myös ikävän piirteen mahdollisuuden. Sopivalla kysymyksenasettelulla saadaan hallituksen toivoma äänestystulos aikaiseksi. Kannattaa muistaa, että Lipposen hallituskin tulkitsi EU-äänestyksen olleen myös euro-äänestys.