Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[Siili]

Sosiaaliturvaa ei kannata lakauttaa kokonaan, mutta sen voi helposti pienentää 2-3 kertaa nykyisestä säilyttäen yhteiskuntarauhan nykyisellä tasolla. Tarvitaan vain poliittista tahtoa.

Minä puolestani uskon, että vaikka sosiaaliturvan taso ei ole suoraan suhteessa yhteiskuntarauhan tasoon, sosiaaliturvan merkittävä laskeminen (miltä tasolta tahansa) on omiaan laukaisemaan levottomuuksia.  Jos sosiaaliturva pitää ajaa alas, se pitää tehdä hissukseen, aivan kuten elävien sammakoiden keittäminen.

[Paasikivi]

Siis todellakin huomattava osa työväestöstä on siirtynyt läntisen Euroopan hyvinvointivaltioihin, etenkin Suomeen.

Taitaa virolaisten maastalähtö olla väkilukuun suhteutettuna samaa luokkaa kuin työvoiman pako 60-70 luvuilla (silloin huonon sosiaaliturvan) Suomesta (hyvän sosiaaliturvan) Ruotsiin.

Pienissä ei-ansiosidonnaisissa etuuksissa (työttömyysturvan peruspäiväraha, kansaneläke, opintotuki) ei ole leikkaamisen varaa. Ansiosidonnaisissa etuuksissa voi ollakin. Nythän monet suurten ikäluokkien edustajat saavat enemmän eläkettä kuin pienten ikäluokkien edustajat saavat palkkaa.

Katto isoille eläkkeille ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus tuskin saavat aikaan nälkämellakoita, koska jäljelle jäävä elintasokin on vielä kohtuullinen.

[Vörå]

- www.velkakello.fi , ettei totuus taaskaan unohtuisi.

Jonkun pitäisi vielä kertoa tämä markkinavoimille: Suomen valtion velkakirjat kelpaavat negatiivisella korolla... Anyway, meidän tilanteemme on kohtuullinen, rakenteellinen vaje on mahdollista korjata, eikä velkataakka ole toistaiseksi mitenkään kestämätön ja myöskin mahdollista hallita, mutta euroalueen nykyinen järjettömyys on todella iso uhka tämä skenaarion tiellä. Oma, kelluva valuutta olisi tässä paljon turvallisempi perusta kuin nykyinen kansipaikkamme euro-Titanicilla. Velkaa paljon suurempi ongelma on tulojen ja menojen kohtaamattomuus, ja siihen onkin pakko pian puuttua.

[Kimmo Pirkkala]

- www.velkakello.fi , ettei totuus taaskaan unohtuisi.

Suomen velkamäärä ei ole minkäänsortin ongelma, sillä eekoopee tulee lopulta painamaan virtuaaliseteleitä niin että vetelä-Euroopan tilanne korjaantuu. Siinä vaiheessa meidän velkamme on peanuts. Sitä pitäisi olla enemmän.

[FadeAway]

Eurokriisi
Uusi vakuuskäänne: Kaikki Espanja-lainat ERVV:n kautta?

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/07/16/saksassa-oikeuden-paatos-evmsta-vasta-syyskuussa/201233639/12

Saksan perustuslakituomioistuin päättää Euroopan vakausmekanismin (EVM) ja EU:n taloussopimuksen hyväksymisestä vasta 12. syyskuuta. Oikeus tekee näin päätöksensä yli kaksi kuukautta oikeudenkäyntiin liittyvien kuulemisten jälkeen.

Saksan liittopäivät hyväksyi kesäkuun lopulla EVM:n ja taloussopimuksen. Liittopresidentti Joachim Gauck ei kuitenkaan aio allekirjoittaa lakiesityksiä ennen perustuslakituomioistuimen päätöstä.

EVM:n viivästyminen tarkoittaa sitä, että europäättäjät joutuvat tyytymään väliaikaisen vakausmekanismin (ERVV) kirstunpohjalla olevaan 240 miljardiin euroon. Pysyvän vakausmekanismin kooksi on suunniteltu 500 miljardia euroa

Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble varoitti viime viikon kuulemisessa, että EVM:n viivästyminen voi johtaa "merkittävään eurokriisin kärjistymiseen".

Tämähän se syy oli puheille, joissa Espanjan pankkituki tahdottiin kokonaan ERVV:n kautta. Rahaa tahdotaan heti. Syksyllä on seuraavat paketit mielessä, kun EVM:n hanat aukeavat kunnolla.

[Velmu]

- www.velkakello.fi , ettei totuus taaskaan unohtuisi.

Suomen velkamäärä ei ole minkäänsortin ongelma, sillä eekoopee tulee lopulta painamaan virtuaaliseteleitä niin että vetelä-Euroopan tilanne korjaantuu. Siinä vaiheessa meidän velkamme on peanuts. Sitä pitäisi olla enemmän.

Eli uusi Neuvostoliitto on jo valmis. Siellähän tehtiin juuri näin, että ruplakoneet pantiin kolmeen vuoroon ja taas oli kansalla rahaa.
Ai niin, nyt muistin. Kaupoissa ei silti ollut tavaraa.
Et voi wekkuli olla tosissasi.

[vilach]

Siis todellakin huomattava osa työväestöstä on siirtynyt läntisen Euroopan hyvinvointivaltioihin, etenkin Suomeen. Maassa on vähän runsas miljoona asukasta ja kymmenet tuhannet ovat muuttaneet muualle töihin.

Kymmenet tuhannet miljoonasta on huomattava osa?
Minusta huomattava osa on esim. 1/4 työikäisestä väestöstä, eli viron tapauksessa selvästi yli 100.000. Mutta 90 luvulla Virosta ulkomaille lähti pieni murto-osa väestöstä, virossa asuvilla palkat olivat hyvin pieniä. Oliko silloin siellä yhteiskuntarauha äärimmäisen huono?
Vastaavia maita, joissa sosiaaliturvan taso on erittäin alhainen, mutta yhteiskuntarauha ei ole kovinkaan huono on todella paljon maapallolla.

- Suomen valtion tilanne on toivoton, menot/v noin 52 miljardia, tulot noin 44 miljardia
- syömävelka kasvaa vuosittain noin 8 miljardia

Juuri sen takia pitää pienentää rajusti sosiaaliturvan menoja, tehostaa julkista sektoria, poistaa suojatyöpaikat.

Sosiaaliturvaa ei kannata lakauttaa kokonaan, mutta sen voi helposti pienentää 2-3 kertaa nykyisestä säilyttäen yhteiskuntarauhan nykyisellä tasolla. Tarvitaan vain poliittista tahtoa.

Minä puolestani uskon, että vaikka sosiaaliturvan taso ei ole suoraan suhteessa yhteiskuntarauhan tasoon, sosiaaliturvan merkittävä laskeminen (miltä tasolta tahansa) on omiaan laukaisemaan levottomuuksia.

2-3 kertaisella pienentämisellä tarkoitin sosiaalimenojen pienentämistä, eikä toimeentulotuen pienentämistä nykyisestä 390-460 eurosta 130-153 euroon.
Tarkoitin noin 1.5-1.7 kertaista toimeentulotuen pienentämistä ja samalla yli 2 kertaista toimeentulotukea saavien määrän pienentämistä poistamalla kannustinloukut.
Tämän voi tehdä säilyttämällä yhteiskuntarauha nykyisellä tasolla.

Pienissä ei-ansiosidonnaisissa etuuksissa (työttömyysturvan peruspäiväraha, kansaneläke, opintotuki) ei ole leikkaamisen varaa.

Kansaneläkettä voi pienentää, nyt se on 714 euroa + osa asumiskuluista. Esim. 150 euron hoitovastikkeella asumismenojen jälkeen jää yli 600 euroa. Sen määrän voi helposti pienentää 400 euroon. Eläkeläisten ja työttömien asumistuen maksimimäärää voi leikata rajusti. Opintotukia tietysti ei voi pienentää, koska sillä nyt ei voi elää, jos ottaa huomioon matkalippu, oppikirjat ja kouluruoka. Lukion jälkeen ruoka on maksullinen. Vain peruskoulussa pärjäisi sillä, koska peruskoulussa oppikirjat, kouluruoka ja matkalippu ovat ilmaisia.

[Jaska Pankkaaja]

Siis todellakin huomattava osa työväestöstä on siirtynyt läntisen Euroopan hyvinvointivaltioihin, etenkin Suomeen.

Taitaa virolaisten maastalähtö olla väkilukuun suhteutettuna samaa luokkaa kuin työvoiman pako 60-70 luvuilla (silloin huonon sosiaaliturvan) Suomesta (hyvän sosiaaliturvan) Ruotsiin.

Pienissä ei-ansiosidonnaisissa etuuksissa (työttömyysturvan peruspäiväraha, kansaneläke, opintotuki) ei ole leikkaamisen varaa. Ansiosidonnaisissa etuuksissa voi ollakin. Nythän monet suurten ikäluokkien edustajat saavat enemmän eläkettä kuin pienten ikäluokkien edustajat saavat palkkaa.

Katto isoille eläkkeille ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus tuskin saavat aikaan nälkämellakoita, koska jäljelle jäävä elintasokin on vielä kohtuullinen.

Eläkkeitä ja julkisen sektorin palkkoja olisi leikattava rutkasti, unohtamatta tietenkään niitä tämän foorumin vakioleikkauskohteita. Rahaa ei vain ole.

[Velmu]

Suomi on ajautunut kestämättömään tilanteeseen, jossa ihmiset ovat töissä (=oleskelevat) väärissä paikoissa. Kirjoitin muinoin 1990-luvun alun "oikean" laman ollessa päällä näistä asioista lehtien mielipideosastoille.
Vuonna 1964 oli Suomessa 4.500.000 ihmistä ja virkamiehiä oli 250.000. Vuonna 1990 oli väkeä 5.000.000 ja virkamiehiä 800.000. Samaan aikaan kun väkiluku oli kasvanut 500.000:lla, oli virkamiesten määrä kasvanut 550.000:lla.
Tämä epäsuhde on edelleen olemassa niin EU:ssa kuin Suomessakin. Puolueiden järjestämissä "kaverityöpaikoissa" istuskelee mieletön lauma tyhjäntoimittajia.
Se tässä on se perimmäinen syy näihin valtioiden velkaantumisiin. Ihmiset oikeisiin töihin! Siinä koko juttu.

Olli Rehn on muuten se ensimmäinen turhapuro, jonka tulisi saada kenkää. 

[Kimmo Pirkkala]

- www.velkakello.fi , ettei totuus taaskaan unohtuisi.

Suomen velkamäärä ei ole minkäänsortin ongelma, sillä eekoopee tulee lopulta painamaan virtuaaliseteleitä niin että vetelä-Euroopan tilanne korjaantuu. Siinä vaiheessa meidän velkamme on peanuts. Sitä pitäisi olla enemmän.

Eli uusi Neuvostoliitto on jo valmis. Siellähän tehtiin juuri näin, että ruplakoneet pantiin kolmeen vuoroon ja taas oli kansalla rahaa.
Ai niin, nyt muistin. Kaupoissa ei silti ollut tavaraa.
Et voi wekkuli olla tosissasi.

Ei Neuvostoliitto vaan Yhdysvallat. Pidän Tasavallan Presidentin ennustusta aika uskottavana.

http://www.hs.fi/digilehti/kotimaa/Niinist%C3%B6+Kriisin+ratkaisee+viime+k%C3%A4dess%C3%A4+EKP/a1342233154795

[Marko Parkkola]

Tuli muuten mieleen Liisa Jaakonsaaren väistelyt liittovaltiokysymyksessä lauantaina Tammelan torilla. En paljoa kuullu, mutta jo ensimmäinen lause sai minut toivomaan että olisin kuuro.

"Nyt kun puhutaan liittovaltiosta niin ensimmäisenä pitää määritellä mitä se tarkoittaa. Liittovaltio tarkoittaa eri asioita eri ihmisille."

Minusta meidän ei tarvitse määritellä liittovaltiota. EU määrittää sen meidän puolesta ja me voimme päättää haluammeko sitä vai emme. Minusta keskitetty budjettivalta, verotus, yhteinen raha, avoimet rajat osavaltioiden kesken ja erityisesti keskitetty valta ovat asioita jotka määrittävät hyvin pitkälle liittovaltion ja mitään noista emme tarvitse.

[MikkoAP]

Suomi on ajautunut kestämättömään tilanteeseen, jossa ihmiset ovat töissä (=oleskelevat) väärissä paikoissa. Kirjoitin muinoin 1990-luvun alun "oikean" laman ollessa päällä näistä asioista lehtien mielipideosastoille.
Vuonna 1964 oli Suomessa 4.500.000 ihmistä ja virkamiehiä oli 250.000. Vuonna 1990 oli väkeä 5.000.000 ja virkamiehiä 800.000. Samaan aikaan kun väkiluku oli kasvanut 500.000:lla, oli virkamiesten määrä kasvanut 550.000:lla.
Tämä epäsuhde on edelleen olemassa niin EU:ssa kuin Suomessakin. Puolueiden järjestämissä "kaverityöpaikoissa" istuskelee mieletön lauma tyhjäntoimittajia.
Se tässä on se perimmäinen syy näihin valtioiden velkaantumisiin. Ihmiset oikeisiin töihin! Siinä koko juttu.

Olli Rehn on muuten se ensimmäinen turhapuro, jonka tulisi saada kenkää.

Mitenkäs kehitys vuodesta 1990 tähän päivään? Tuskin on virkamiesten määrä ainakaan vähentynyt. Julkinen sektori palkkaa nytkin samalla, kun yksityinen sektori antaa kenkää.

Julkisellakin puolella toki tulee ajoittaain rajujakin leikkauksia, mutta ne kohdistuvat lähes aina suorittavaan portaaseen. Eikös tässä joku vuosi takaperin ollut käynnissä projekti, jonka avulla piti saada lisää poliiseja kaduille, mutta jonka lopputuloksena olikin vaan joukko virkamiesten kavereilleen petaamia kovapalkkaisia turhakevirkoja?

[törö]

Suomi on ajautunut kestämättömään tilanteeseen, jossa ihmiset ovat töissä (=oleskelevat) väärissä paikoissa. Kirjoitin muinoin 1990-luvun alun "oikean" laman ollessa päällä näistä asioista lehtien mielipideosastoille.
Vuonna 1964 oli Suomessa 4.500.000 ihmistä ja virkamiehiä oli 250.000. Vuonna 1990 oli väkeä 5.000.000 ja virkamiehiä 800.000. Samaan aikaan kun väkiluku oli kasvanut 500.000:lla, oli virkamiesten määrä kasvanut 550.000:lla.
Tämä epäsuhde on edelleen olemassa niin EU:ssa kuin Suomessakin. Puolueiden järjestämissä "kaverityöpaikoissa" istuskelee mieletön lauma tyhjäntoimittajia.

Verkkouutisien parin vuoden takainen uutinen pelkästään valtion hallinnossa työskentelevistä virkamiehistä ilman partiopoliiseja ynnä muita suorittavan portaan virkamiehiä:

Suomi on nostettu ikävällä tavalla vertailukohdaksi, kun Brysselissä pohditaan, paljonko EU-instituutioihin pitää suunnata leikkauksia.

"EU-instituutioiden noin 50 000 työntekijää maksaa vain 0,075 prosenttia jäsenmaiden bruttokansantulosta ja 5 miljoonan kansalaisen Suomessa on 110 000 virkamiestä keskushallinnon ja 400 000 paikallishallinnon palveluksessa", kuvataan EU-työntekijöiden etujärjestö FFPE:n kantaa brysseliläisessä EUobserver.com-mediassa.

Suomessa on siis virkamiehiä yli 10-kertainen määrä EU:iin verrattuna. Ja Suomi tuottaa lakeja vain 5 miljoonalle ihmiselle kun EU taas 500 miljoonalle ihmiselle.

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=39095:eu-media-suomessa-liikaa-virkamiehiae&catid=2:kotimaa&Itemid=4

[Vörå]

On hivenen yksisilmäistä nähdä julkinen sektori täydellisesti tuottamattomana: se pitää huolen huomattavasta osasta sitä perusinfrastruktuuria, mitä ilman yksityinen sektori ei voisi tehokkaasti toimia. Julkisen sektorin työntekijöiden kulutus myöskin on olennainen osa yksityisen sektorin toimintaa. Myöskin on absurdin itsestäänselvää, ettei voida mennä rankkoihin julkisen kulutuksen leikkauksiin laskusuhdanteen tai peräti laman kontekstissa, koska tämä syö huomattavasti yksityisen sektorin luottamusta, joka muutenkin on tälläisessä tilanteessa heikkoa. Britanniassa on pitkälti vasta puhuttu lähivuosina tulevista leikkauksista ja siellä markkinat ovat jo nyt menneet paniikkiin vaikka tämä mutu-taloustieteilijöiden (koska mikään varsinainen teoria ei tälläistä esitä) skenaario menee niin, että luottamuksen pitäisi tästä jo nousta, puhumattakaan siitä, kun aletaan pistää virkamiehiä ihan oikeasti kilometritehtaalle.

Suomen pitää toki pitää menot ja tulot pitkällä tähtäimellä tasapainossa ja tarvitsemme kivuliaita rakenneuudistuksia, mutta emme voi niitä tehdä milloin tahansa - vähintään eurokriisi on katsottava ensiksi läpi. Meidän on myös pidettävä huolta siitä, ettemme joudu johonkin latinalais-amerikkalaiseen tai venäläiseen tilanteeseen, jossa sosiaaliturva ja turvaverkot ovat olemattomat sekä mahdollisuudet sosiaaliseen liikkuvuuteen todella huonot. Pohjoismaisen yhteiskunnan vahvuus on kaikille avoin korkealaatuinen koulutus ja keskeiset yhteiskunnalliset turvaverkot, jotka pitävät meidän sosiaalista liikkuvuuttamme paljon korkeammalla tasolla kuin Britanniassa ja USA:ssa. Amerikkalainen unelma toteutuu paljon helpommin Suomessa kuin yhä suljetumman koulutusjärjestelmän USA:ssa: meillä vanhempien yhteiskunnallinen asema ennustaa paljon vähemmän heidän lastensa asemaa kuin Yhdysvalloissa.

[MikkoAP]

On hivenen yksisilmäistä nähdä julkinen sektori täydellisesti tuottamattomana: se pitää huolen huomattavasta osasta sitä perusinfrastruktuuria, mitä ilman yksityinen sektori ei voisi tehokkaasti toimia. Julkisen sektorin työntekijöiden kulutus myöskin on olennainen osa yksityisen sektorin toimintaa. Myöskin on absurdin itsestäänselvää, ettei voida mennä rankkoihin julkisen kulutuksen leikkauksiin laskusuhdanteen tai peräti laman kontekstissa, koska tämä syö huomattavasti yksityisen sektorin luottamusta, joka muutenkin on tälläisessä tilanteessa heikkoa. Britanniassa on pitkälti vasta puhuttu lähivuosina tulevista leikkauksista ja siellä markkinat ovat jo nyt menneet paniikkiin vaikka tämä mutu-taloustieteilijöiden (koska mikään varsinainen teoria ei tälläistä esitä) skenaario menee niin, että luottamuksen pitäisi tästä jo nousta, puhumattakaan siitä, kun aletaan pistää virkamiehiä ihan oikeasti kilometritehtaalle.

Itse en ainakaan pidä julkista sektoria sinänsä turhana, vaan ihan välttämättömänä. Ongelma on se, että julkishallinto on Suomessa aivan kohtuuttoman suuri ja, kun julkisen sektorin leikkauset tulevat kyseeseen, julkishallinnon virkamiehet ovat päättävässä asemassa, eivätkä he omaa oksaansa sahaa, jolloin työttömäksi joutuu sairaanhoitajia, poliiseja jne. suorittavan portaan henkilöitä.

EDIT: Julkishallintoon toki myös tarvitaan työntekijöitä. Vain vähemmän kuin mitä siellä nykyisin on.

[Marko Parkkola]

Tämähän se syy oli puheille, joissa Espanjan pankkituki tahdottiin kokonaan ERVV:n kautta. Rahaa tahdotaan heti. Syksyllä on seuraavat paketit mielessä, kun EVM:n hanat aukeavat kunnolla.

Tottakai. EVM on varattu Italian kupattavaksi ja vielä ilman valvontaa.

[Vörå]

Itse en ainakaan pidä julkista sektoria sinänsä turhana, vaan ihan välttämättömänä. Ongelma on se, että julkishallinto on Suomessa aivan kohtuuttoman suuri ja, kun julkisen sektorin leikkauset tulevat kyseeseen, julkishallinnon virkamiehet ovat päättävässä asemassa, eivätkä he omaa oksaansa sahaa, jolloin työttömäksi joutuu sairaanhoitajia, poliiseja jne. suorittavan portaan henkilöitä.

Toki näin on: meillä on raskaat rakenteet ja olisi Soininvaaralla töitä niiden rationalisoinnissa, mutta mieluiten jonkin järkevän ja harkitun kokonaisuudistuksen puitteissa, joka pyrkii säilyttämään pohjoismaisen mallimme, eikä tuhoamaan sitä. Ongelma näissä rakenneuudistuksissa on tietysti se, että olemassaolevat rakenteet ovat myös olennainen osa poliittisen eliitin perustaa eli niitä on vaikea lähteä järjellisesti uudistamaan. Nuorsuomalaisilla oli 90-luvulla ihan hyviäkin ideoita, mutta heidät tylysti tyrmättiin ja päädyttiin tyhmään juustohöylään, joka ei todellakaan ratkaissut rakenteellisia ongelmiamme. Samoin vihreillä on jo vuosia ollut todella hyviä ideoita, jotka tähtäävät nimenomaan rakenteiden keventämiseen ja uudistamiseen - Soininvaaran kirjoituksia kannattaisi hommalaistenkin lukea (eikä vain ähkyä joissain maahanmuutto-pakkomielteissä vihreiden suhteen).

[törö]

Itse en ainakaan pidä julkista sektoria sinänsä turhana, vaan ihan välttämättömänä. Ongelma on se, että julkishallinto on Suomessa aivan kohtuuttoman suuri ja, kun julkisen sektorin leikkauset tulevat kyseeseen, julkishallinnon virkamiehet ovat päättävässä asemassa, eivätkä he omaa oksaansa sahaa, jolloin työttömäksi joutuu sairaanhoitajia, poliiseja jne. suorittavan portaan henkilöitä.

EDIT: Julkishallintoon toki myös tarvitaan työntekijöitä. Vain vähemmän kuin mitä siellä nykyisin on.

Tampereellahan tähän keksittiin parannuskeinokin.

Kun sairaalan hallinto söi budjetin ja vielä lisäbudjetitkin eikä potilaiden hoitamiseen jäänyt paljon mitään, perustettiin uusi sairaala ja vanhan toiminnot siirrettiin vähitellen sille. Vähitellen koko mammuttitautinen hallinto heitettiin pihalle tarpeettomana. Uuden sairaalan hallinnon mopo ei luultavasti karkaa yhtä pahasti käsistä, koska seuraukset tiedetään jo ennalta.

Sama temppu pitäisi tehdä valtion virastoillekin. Näin saataisiin paljon enemmän säästöjä kuin kuntaliitoksilla.

[Velmu]

Kirjoitan tämänkin tänne herra ties kuinka monennen kerran. Julkisen sektorin ylisuurta vaikutusta alettiin pienentää Suomessa keinotekoisesti jo 1990-luvulla EU-kelpoisuuden säilyttämiseksi. Ja mtä tapahtui? TVH:sta tehtiin liikelaitos Destia tunnetuin seurauksin. Ilmailulaitoksesta tehtiin myös "muka" firma, samoin merenkulkulaitoksesta ym. ym.
Kaiken perimmäisenä syynä oli saada julkisen talouden velka suhteessa bkt:hen todellisuutta pienemmäksi. Siksi näitä valtion yhtiöitä liikelaitostettiin. Bruttokansantuotteeseen pystyttiin näiden "taikatemppujen" jälkeen laskemaan myös liikelaitoksiksi mutetujen valtion virastojen henkilöstön palkat. Juuri tästä syystä Suomi on edelleen "asiansa hyvin hoitanut" valtio ja kantaa tätä vastuutaan muista maista ja niiden velkaantumisesta.

Kriteerinähän on julkaisen talouden velan suhde bruttokansantuotteeseen. Jos jotakuta sattuisi kiinnostamaan, niin kerron enemmän kuin mielelläni, mitä löytyy termien "julkisen talouden velka" ja "bruttokansantuote" sanojen takaa.
Näilläkin yleensä sivistyneillä keskustelupalstoilla puhutaan niin paljon roskaa.

[Marko Parkkola]

Kertokaas minulle lyhyesti mitä hittoa tarkoittaa pankkien ja valtion erottaminen toisistaan? Tällaisesta olen nähnyt kirjoituksia viime aikoina yhdessä tulevaisuudessa häämöttävän pankkiunionin kanssa.

Minä olen ymmärtänyt, että pankit ovat erollaan valtiosta, joskin toki toimivat (tai pitäisi toimia) valtion lakien mukaan. Kuitenkin Espanjassa pankit osasivat ryssiä homman melko totaalisesti, joskin eurokytkös oli vahvana vaikuttajana, ja Espanjan pankin on tultava väliin pelastamaan ihmisten rahat ja sijoitukset. Mitä ihmettä siis tuollainen erottaminen oikein tarkottaisi?

[mietinen]

Suuri velka on velanantajan ongelma

Greece's Tsipras Tries to Call EU's Bluff Over Funding, Bloomberg News (blog), 13.6.2012

Alexis Tsipras, whose Syriza party is vying for first place in polls ahead of the country's June 17 election, is trying to call the European Union's bluff over funding for Greece. In this television interview, Tsipras says: "We have no sense that European partners will follow this tactic of blackmail heard from some quarters and stop funding" even if his party were to drop Greece's side of the bailout deal. He also says a halt to funding "would be catastrophic not only for Greece but for the entire euro area."

Vanha sanonta kuuluu: Pieni velka on velallisen ongelma, mutta suuri velka on velanantajan ongelma.

Velalliset päättävät Euroopan kohtalon, haluaako Suomi olla pässi narussa?

[Sahaaja]

Kertokaas minulle lyhyesti mitä hittoa tarkoittaa pankkien ja valtion erottaminen toisistaan? Tällaisesta olen nähnyt kirjoituksia viime aikoina yhdessä tulevaisuudessa häämöttävän pankkiunionin kanssa.

Ainakin EVM:n tukien suhteen idea vissiin on seuraavanlainen: Normaalisti EVM lainaa suoraan valtiolle, joka lainaa sitten ongelmissa oleville pankeille. Näin valtion velka lisääntyy, ja koska EVM:n velalla on prioriteetti, niin EVM perii omansa ennen tavallisia velkojia. Toisin sanoen tämän jälkeen ko. valtion lainakorot pomppaavat ylös, koska muiden kuin EVM:n todennäköisyys saada omansa enää takaisin pieneni noiden lainojen mukana.

Se käsittääkseni tuossa pankkien ja valtion velkojen erottamisessa on ideana, että annetaan se laina valtion sijasta pankeille, niin se ei hankaloita valtion lainatilannetta ainakaan suoraan.

[Kimmo Pirkkala]

Kirjoitan tämänkin tänne herra ties kuinka monennen kerran. Julkisen sektorin ylisuurta vaikutusta alettiin pienentää Suomessa keinotekoisesti jo 1990-luvulla EU-kelpoisuuden säilyttämiseksi. Ja mtä tapahtui? TVH:sta tehtiin liikelaitos Destia tunnetuin seurauksin. Ilmailulaitoksesta tehtiin myös "muka" firma, samoin merenkulkulaitoksesta ym. ym.
Kaiken perimmäisenä syynä oli saada julkisen talouden velka suhteessa bkt:hen todellisuutta pienemmäksi. Siksi näitä valtion yhtiöitä liikelaitostettiin. Bruttokansantuotteeseen pystyttiin näiden "taikatemppujen" jälkeen laskemaan myös liikelaitoksiksi mutetujen valtion virastojen henkilöstön palkat. Juuri tästä syystä Suomi on edelleen "asiansa hyvin hoitanut" valtio ja kantaa tätä vastuutaan muista maista ja niiden velkaantumisesta.

Kriteerinähän on julkaisen talouden velan suhde bruttokansantuotteeseen. Jos jotakuta sattuisi kiinnostamaan, niin kerron enemmän kuin mielelläni, mitä löytyy termien "julkisen talouden velka" ja "bruttokansantuote" sanojen takaa.
Näilläkin yleensä sivistyneillä keskustelupalstoilla puhutaan niin paljon roskaa.

Sekä julkinen kulutus että yksityinen kulutus kuuluvat bruttokansantuotteen piiriin. Kirjoituksestasi saa sen käsityksen, että mielestäsi julkinen kulutus ei olisi osa bruttokansantuotetta?

[Velmu]

Kertokaas minulle lyhyesti mitä hittoa tarkoittaa pankkien ja valtion erottaminen toisistaan? Tällaisesta olen nähnyt kirjoituksia viime aikoina yhdessä tulevaisuudessa häämöttävän pankkiunionin kanssa.

Minä olen ymmärtänyt, että pankit ovat erollaan valtiosta, joskin toki toimivat (tai pitäisi toimia) valtion lakien mukaan. Kuitenkin Espanjassa pankit osasivat ryssiä homman melko totaalisesti, joskin eurokytkös oli vahvana vaikuttajana, ja Espanjan pankin on tultava väliin pelastamaan ihmisten rahat ja sijoitukset. Mitä ihmettä siis tuollainen erottaminen oikein tarkottaisi?

No lyhyesti näin. Pankeillahan ei itsellään ole omaa rahaa käytännöllisesti katsoen ollenkaan, vaan ne ne pelaavat niillä rahoilla, mitä tallettajat ovat pankkiin kantaneet. Jos korkojen kautta omaa rahaa ilmestyy, se jaetaan vuosittain pankkien osakkaille osinkona.

Suurimpia tallettajia ovat pankkien hallitsemien rahastojen kautta eläkevaskuutusyhtiöt. Niissä pesii suurimmat rahat. Eläkerahoja kerätään kaiken aikaa yrittäjiltä palkkojen sivukuluina ja näillä rahoilla tekevät eläkevakuutusyhtiöt kauppaa, eli sijoittavat niitä rahastojen kautta eteenpäin.
Nyt on käynyt kuitenkin niin, että valtavia summia eläkerahoista on lainattu valtioille, joilla ei ole toiveitakaan maksaa näitä lainoja koskaan takaisin. Se on se ongelma.
Persaukiset korviaan myöten velkaantuneet valtiot eivät pysty maksamaan velkojaan ja siksi tulevaisuuden eläkeläiset jäävät  ilman eläkkeitään. Tämä on se juttu, jota ei tietenkään kerrota tyhmälle kansalle, koska se olisi poliittisesti epätoivottavaa tietoa.
Nyt puhuu jopa Suomen presidentti setelirahoituksesta, jonka seuraukset on jo nähty entisessä Neuvostoliitossa.
Oi Kokoomusta, oi-voi.

[Velmu]

Wekkulille selvennys.
Suomen presidenttinä on Sauli Niinistö, jonka palkkakustannukset eivät lisää Suomen bruttokansantuotetta, koska hän hoitaa virkaansa.
Jos presidentiksi valittaisiin joku konsultti, voisi hänen palkkionsa firman kautta kierrättää niin, että se kasvattaisi bkt:tä. Firma tekisi silloin tuottavaa työtä, eli pressan duunia.

[Kimmo Pirkkala]

Wekkulille selvennys.
Suomen presidenttinä on Sauli Niinistö, jonka palkkakustannukset eivät lisää Suomen bruttokansantuotetta, koska hän hoitaa virkaansa.

Eli jos valtiolla ei olisi yksityistä sektoria, vaan kaikki olisivat julkisella sektorilla töissä, olisi bkt nolla?

[Marko Parkkola]

Kertokaas minulle lyhyesti mitä hittoa tarkoittaa pankkien ja valtion erottaminen toisistaan? Tällaisesta olen nähnyt kirjoituksia viime aikoina yhdessä tulevaisuudessa häämöttävän pankkiunionin kanssa.

Ainakin EVM:n tukien suhteen idea vissiin on seuraavanlainen: Normaalisti EVM lainaa suoraan valtiolle, joka lainaa sitten ongelmissa oleville pankeille. Näin valtion velka lisääntyy, ja koska EVM:n velalla on prioriteetti, niin EVM perii omansa ennen tavallisia velkojia. Toisin sanoen tämän jälkeen ko. valtion lainakorot pomppaavat ylös, koska muiden kuin EVM:n todennäköisyys saada omansa enää takaisin pieneni noiden lainojen mukana.

Se käsittääkseni tuossa pankkien ja valtion velkojen erottamisessa on ideana, että annetaan se laina valtion sijasta pankeille, niin se ei hankaloita valtion lainatilannetta ainakaan suoraan.

Okei. Tämä selventi ainakin sen, että ensin kasvatetaan pankkien velkaa ja sen jälkeen voidaan vielä kasvattaa valtion velkaa. Hieno järjestely kaiken kaikkiaan

[Velmu]

Wekkulille selvennys.
Suomen presidenttinä on Sauli Niinistö, jonka palkkakustannukset eivät lisää Suomen bruttokansantuotetta, koska hän hoitaa virkaansa.

Eli jos valtiolla ei olisi yksityistä sektoria, vaan kaikki olisivat julkisella sektorilla töissä, olisi bkt nolla?

Olet juuri keksinyt Neuvostoliiton! Onneksi olkoon!
Ja vähän vakavammin bruttokansantuotteesta. BKT on "kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos". Tottakai tällaista toimintaa oli Neuvostoliitossakin.
Ministeriöiden, kuntien virastojen ja sen sellaisten putiikkien ylipaisuneiden henkilöstöjen kulut eivät todellakaan lisää bkt:tä.

[tyhmyri]

Suomen presidenttinä on Sauli Niinistö, jonka palkkakustannukset eivät lisää Suomen bruttokansantuotetta, koska hän hoitaa virkaansa.

Tuo ei pidä paikkaansa. Syynä on se, että NGDP eli nominaalinen kansantuote voidaan kirjoittaa muotoon
           NGDP = C + I + G + X
missä C on yksityinen kulutus, I on investoinnit, G on julkinen kulutus ja X on nettovienti. X voi siis olla myös negatiivinen. Aivan samalla tavoin
           NGDP = W + Pr
missä W on kaikki palkat (käytännössä sivukuluineen) ja Pr on voitot. Toisin sanoen
           C + I + G + X = W + Pr
ihan kirjanpidollisten määrittelyiden vuoksi. Toisin sanoen kaikki palkat kasvattavat bruttokansantuotetta.

Yritetään edes pysyä tosiasioissa. Minusta tämän palstan kanssa tuo tavoite koskee myös talouskeskustelua, ei pelkästään mokutuskuvioita.

[tyhmyri]

Koska täällä jälleen velloo keskustelu julkisen sektorin pienentämisestä, niin laitan linkin asiaa koskevaan tekstiini: http://wp.me/p2nAur-4z

Ennakkotietona: Kannatan pienentämistä. Mutta en päätöntä enkä vahingollista.