Hommaforum Testi

http://www.taloussanomat.fi/myynti/2011/08/23/20-syyta-miksi-ruoka-maksaa-suomessa-liikaa/201111700/135?fb_ref=artikkeli&fb_source=home_oneline

Ruoan hinnasta tehdyt selvitykset ovat tähän asti olleet taloustoimittaja Seppo Konttisen mukaan tarkoituksenhakuisia. Esimerkiksi EU-jäsenyys ei laskenut hintoja.

Konttisen kirjoittama ja tänään julkaistu Suomalainen ruokalasku -kirja (Kustannusosakeyhtiö Siltala) selittää mitä tapahtuu, kun ruoka matkaa pellolta kaupan tiskiin. Tässä 20 syytä, miksi laskumme on niin kova kuin se on:



1. Kilpailua ei ole. Kauppa on keskittynyt kahden toimijan – S-ryhmän ja Keskon – käsiin. Teollisuus on niin ikään keskittynyt kullakin ruoka- ja juomatuotannon alalla vain parin suuren toimijan käsiin. Ainoastaan kala- ja kalatuotemarkkinoilla ei ole kellään yli 20 prosentin markkinaosuutta.

2. Vähittäiskaupan keskittyminen on Suomessa EU:n korkein, Italiassa alhaisin. Keskittyminen on johtanut siihen, että hinnoilla ei kilpailla. Tavarantoimittajat joutuvat antamaan suuria alennuksia, mutta ne eivät siirry kuluttajahintoihin.

3. Kun muualla Länsi-Euroopassa kaupan saama siivu ruoan hinnasta on laskenut, meillä se on noussut. Ruotsissa ja Tanskassa kaupan osuus on 37–39 prosenttia. Meillä se on 52 prosenttia.

4. Lidl ja Suomen Lähikauppa ovat liian pieniä pystyäkseen heiluttamaan markkinajohtajien asemaa. Oikeastaan keskittyminen on vain kiihtynyt Lidlin tulon jälkeen, kun SOK osti Suomen Lähikaupan suuret Euromarketit.

5. Kun kannattavia kauppapaikkoja ei ole saatavilla, ei tule myöskään kilpailua. Sen sijaan ABC-ketjulla ei Konttisen mielestä ollut vaikeuksia laajentua.

6. Kaupan omat merkit vievät hyllytilaa. Konttinen pelkää, että ne estävät tuottajien ja pienten valmistajien pääsyn tarjolle.

7. Kaksi suurta keskusliikettä tuntevat toisensa hyvin. Siksi niiden ostoehdotkin ovat yllättävän samanlaiset.

8. Bonuskortit maksavat. Mitä järkeä niissä on, kun ne ovat jo melkein kaikilla? Jos kortit leikattaisiin kahtia, ruoan hinta laskisi monta prosenttia. Myös järjestelmän ylläpito maksaa satoja miljoonia ja näkyy hinnoissa.

9. S-ryhmä siirtää asiakasomistajille kuuluvia voittoja  investointeina Venäjälle ja Baltiaan. Viime perjantaina avautui Pietariin jo kahdeksas Prisma.

10. Alko ja nykyään jopa kunnalliset palvelut pakottavat kansalaiset asioimaan uusissa suurissa liikekeskuksissa.

11. Turhaa mainontaa? Miksi ihmeessä joka päivä täytyy kertoa lehdessä, paljonko banaanit ja jauheliha maksavat? Ruokaa mainostetaan Suomessa enemmän kuin missään EU-maassa.

12. Nk. höyhenteoria toimii käytännössä. Kun hinnat maailmanmarkkinoilla nousevat, kuluttajahinnat pöllähtävät meillä ylös. Kun hinnat maailmalla laskevat, meillä ne leijuvat vain hiljalleen alaspäin.

13. Nollatutkimukset. Joku on aina jonkun asialla. Asiantuntijat ovat tässä maassa aina samoja. Pienet piirit pyörivät ja poliitikot siunaavat tämän kaiken.

14. Myös maataloustuottajat itse ovat elintarvikeyritysten omistajia. Konttisen mukaan keskittynyt ruokaketju peittoaa kuluttajien edut 3-0.

15. Myös monet yksittäiset tekijät nostavat hintoja, kuten viimeksi maksupalvelulaki, joka toi kaupalle 60 miljoonan lisälaskun.

16. Suomalainen suosii suomalaista mihin hintaan hyvänsä. Konttinen muistuttaa, että ruoan alkuperällä voidaan huijata.

17. Kuluttajille on syntynyt harhakuva, että joitakin tuotteita saa erikoishintaan. Sovitut ale-prosentit on kuitenkin leivottu jo etukäteen tuotteen hintaan.

18. Maatalouden kokonaistuottavuus on noussut, mutta tuottavuuden kasvu ei ole siirtynyt kuluttajahintoihin.

19. Elintarvikkeita kuljetetaan turhaan maasta toiseen muun  muassa tukipolitiikan takia.

20. Konttisen mukaan ruoan hinnasta keskustellaan edelleenkin liian vähän. Hän huomauttaa, että myös kuluttaja voi joskus itsekin katsoa peiliin.



Kaikki mainitut kohdat taitavat pitää paikkansa.

Lisää kilpailua tarvittaisiin reilusti. Lidl on ihan hyvä alku, mutta lisää kaivataan. Kotimaisessa ruuassakin tuottajalle ei paljon nappulaa jää siitä työstä, mutta kuluttaja joutuu maksamaan huippuhintaa kun välistä vedetään reilusti. Ennen tuli ostettua kotimaista hinnalla millä hyvänsä, mutta nyt kun valmistajatkin "huijaa" tai vääristelee sitä aluperää niin olen jättänyt ostamati. Ei ole kotimaista jos ulkolaisesta raaka-aineesta se jalostetaan tuotteeksi täällä. Myös en pidä kun kotimaasta viedään toiseen maahan missä se lopputuote valmistetaan. Ulkolaiset einekset on taas nykyisin paljon laadukkaampia ja halvempia kuin kotimainen teurasjäte.

Olen kuullut, että suuret ulkomaiset kauppaketjut eivät halua tai uskalla rantautua Suomeen, koska poliitikot estävät heitä saamasta kauppapaikkoja. Samaa kuulin jo Ikean kohdalla aikoinaa.

Kohdat 1 ja 2 ovat täyttä asiaa, mutta johtuen edellisestä työsuhteestani en lavertele enempiä.

Quote from: B52 on 23.08.2011, 11:51:27
Kaikki mainitut kohdat taitavat pitää paikkansa.

Kyllä, ainkin näppituntumalta. Lista ei edes oli kovin yllättävä. Suurimpia ruuan hintatekijöitä lienee juuri keskitetyt markkinat. Yli 50% kate ruuissa on todella korkea ja kielii käytännössä täydestä kilpailun puutteesta.

Laikiteitse on vaikea muuttaa tilannetta muuten kun maataloustukien ja kaavoituksen kautta. Kauppapaikkojen rakentamisessa pitäisi suosia K/S-ryhmän kilpailijoita ihan asetuksella eli kieltää näiden laajentuminen tietyillä paikkakunnilla perustuen määräävän markkina-asemaan. Kepun paikallispolitikointi ja rahakkaat ystävyysssuhteet suuriin ketjuihin ovat toistaiseksi taannut isojen kaavoitushegemonian. Tämän pitää muuttua. Äänestäkää keskusta ulos kunnistanne niin saatte halvempaa ruokaa!

Kansainvälistymen on Suomessa päälaellaan, roudaamme tänne afrikkalaisia syömään verovaroillamme mutta ulkomaalisten liiektoiminta, kuten kauppaketjuja ei näy juuri missään. Kansainvälistymisessä Suomi vetää täyden vesiperän keräämällä itselleen vain haittatekijät.

Lidl on ulkomaalaisista lähes ainoa poikkeus. Suomalaisten pitäisi suosia lidleitä jos vaan mahdollista. Se on ainoa tavallisen taatelintallaajan keino saada ruuan alati nouseva hintatrendi taittumaan. Ulkomaalaisten ketjujen tavara on ihan laadukasta ja he myyvät myös paljon kotimaista. Minusta ulkomaalaista ruokaa ei pidä pelätä, se ei ole kotimaista huonompaa. Makutottumukset saattavat olla hieman erilaiset mutta niihinkin sopeutuu.

Quote from: Alfresco on 23.08.2011, 12:34:00
Kauppapaikkojen rakentamisessa pitäisi suosia K/S-ryhmän kilpailijoita ihan asetuksella eli kieltää näiden laajentuminen tietyillä paikkakunnilla perustuen määräävän markkina-asemaan. Kepun paikallispolitikointi ja rahakkaat ystävyysssuhteet suuriin ketjuihin ovat toistaiseksi taannut isojen kaavoitushegemonian. Tämän pitää muuttua. Äänestäkää keskusta ulos kunnistanne niin saatte halvempaa ruokaa!

Eipä taida kovinkaan monessa vähänkään isommassa kaupungissa olla Kepuvoittoista poliitikkokaartia. Silti kaavoitus menee noille suurille ketjuille. Siinä mielessä ammus menee vähän ohi. Taitavat kaikki puolueet olla hyviä kavereita noiden ketjujen kanssa.

Yksi kohta puuttuu - kauppiaiden silmitön ahneus. Mikään muu ei selitä sitä, miksi kauppiaat tahtovat vetää tuotteen myyntihinnasta yli 50% katteen.

Minä suosin Lidliä, köyhä kun olen. Teet, mausteet, lihan ja juuston pyrin ostamaan Hakaniemen kauppahallista pieniltä toimijoilta (jos ette ole käyneet, käykää. Hakaniemen halli on parhain paikka ruokaostoksille koko Helsingissä). Tosin joskus on rahat niin tiukilla, että joudun tyytymään markettien pahaan, muovipakkauksissa tulevaan kökkölihaan.  >:(

Itse haluaisin nähdä Suomen kauppatoimintaa laajennettavan luomutuotannon ja lähiruoan tarjoamisen suuntaan enemmän, mutta tämä on siihen esteenä:

QuoteKaupan omat merkit vievät hyllytilaa. Konttinen pelkää, että ne estävät tuottajien ja pienten valmistajien pääsyn tarjolle

Ainakin omassa ystäväpiirissäni luomu- ja lähiruokien suosiminen (kovan hinnankin kustannuksella) on todella yleistä. Mutta hyvää valikoimaa voi olla paikoittain todella vaikeaa löytyy niistä omista peruslähimarketeista.

Quote from: Brandöt on 23.08.2011, 12:50:03
Itse haluaisin nähdä Suomen kauppatoimintaa laajennettavan luomutuotannon ja lähiruoan tarjoamisen suuntaan enemmän, mutta tämä on siihen esteenä:

QuoteKaupan omat merkit vievät hyllytilaa. Konttinen pelkää, että ne estävät tuottajien ja pienten valmistajien pääsyn tarjolle

Ainakin omassa ystäväpiirissäni luomu- ja lähiruokien suosiminen (kovan hinnankin kustannuksella) on todella yleistä. Mutta hyvää valikoimaa voi olla paikoittain todella vaikeaa löytyy niistä omista peruslähimarketeista.

Minäkin tahtoisin nähdä enemmän luomuruokaa (erityisesti luomulihaa!) kauppojen hyllyillä. Hintakaan ei periaatteessa ole este:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/yllattava-vaite-luomutuotannosta/art-1288408334031.html
kuten IltaSanomissa kerrotaan.
Miksi siis luomuruoka on niin pirun kallista? Hyvin epäloogista.

Halpa-Hallista tulisi tehdä kansallinen aate. Ketju on lestadiolaisomistuksessa ja hinnat edulliset - niissä ei pyritä tekemään maksimivoittoa. Myös paikallisten tuottajien tuotteita näkyy hyllyissä, erityisesti pohjanmaalaisia ja pohjoisruotsalaisia. Periaatteena on suosia suomalaista.

Mitä hintoihin tulee, juuri eilen katselin Maxi Smart -irtotupakan hintaa. 45 grammaa maksaa 6 euroa. Mietin, miten vaatimaton kasvi tupakka on - kessukin pärjäsi tupien seinustoilla ihan itsekseen. Miten sen hinta on saatu noin korkeaksi ellei kansainvälisillä monopoleilla ja järjettömillä veroilla? Ensi kesänä alan kasvattaa itse omat kessuni ja siitä tulee lähes ilmaista.
Kilohinta tuolle Maxi Smart -kessulle on 133 euroa.

Kyse on aivan kaikesta, ei vain elintarvikkeista. Sen takia meidän tulee kansakuntana polkaista aivan uudenlainen omavaraisuushanke käyntiin ja käydä tiheällä kammalla läpi kaikki, mitä itse voisimme tuottaa. Esimerkiksi Alkon hyllyjen tarjonta on suomalaisittain häpeä. Meillä on upeat marjat, vilja ja peruna, joilla voisi luoda aivan uusia valikoimia ja kun prosessi on kohdillaan, kohtuukustannuksin.

QuoteMaatalouden kokonaistuottavuus on noussut, mutta tuottavuuden kasvu ei ole siirtynyt kuluttajahintoihin.

Ei ole myoskaan siirtynyt tuottajahintoihin. Suurtila/tehomaatalous ei liene ratkaisu? Pientilathan kuoli 70-luvulle mentaessa ja loput tapettiin.

Quote from: Sininärhi on 23.08.2011, 12:53:16

Quote from: Brandöt on 23.08.2011, 12:50:03
Itse haluaisin nähdä Suomen kauppatoimintaa laajennettavan luomutuotannon ja lähiruoan tarjoamisen suuntaan enemmän, mutta tämä on siihen esteenä:

QuoteKaupan omat merkit vievät hyllytilaa. Konttinen pelkää, että ne estävät tuottajien ja pienten valmistajien pääsyn tarjolle

Ainakin omassa ystäväpiirissäni luomu- ja lähiruokien suosiminen (kovan hinnankin kustannuksella) on todella yleistä. Mutta hyvää valikoimaa voi olla paikoittain todella vaikeaa löytyy niistä omista peruslähimarketeista.

Minäkin tahtoisin nähdä enemmän luomuruokaa (erityisesti luomulihaa!) kauppojen hyllyillä. Hintakaan ei periaatteessa ole este:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/yllattava-vaite-luomutuotannosta/art-1288408334031.html
kuten IltaSanomissa kerrotaan.
Miksi siis luomuruoka on niin pirun kallista? Hyvin epäloogista.

Luomuruoka maksaa marketeissa enemmän, koska kauppias ottaa oman katteensa välistä pois. Vastaavasti taas monet kauppaketjun omat tuotemerkit (lue teollisesti valmistetut, ravintoaineköyhät mössöt) ovat edullisia, koska ne tulevat edullisiksi kauppiaan valmistuttaa.

Kansanterveyden kannalta ei mitään järkeä.

Asta, millä paikkakunnilla on Halpa-Halleja? En ole koskaan sellaista nähnyt...

Ja hyvä pointti Alkon tarjonnasta. Suomalaisilla olisi mahdollisuus tehdä ihania marjaviinejä (esimerkiksi), mutta hyvinpä harva niitä tuottaa. Miksiköhän?

Quote from: Brandöt on 23.08.2011, 12:58:46
Luomuruoka maksaa marketeissa enemmän, koska kauppias ottaa oman katteensa välistä pois. Vastaavasti taas monet kauppaketjun omat tuotemerkit (lue teollisesti valmistetut, ravintoaineköyhät mössöt) ovat edullisia, koska ne tulevat edullisiksi kauppiaan valmistuttaa.

Kansanterveyden kannalta ei mitään järkeä.

Eli sekin selittyy ihmisten luontaisella ahneudella...
Perhana. Minä kohta perustan luomukaupan, jossa en vedä tuotteista yli 50% katetta. Myyn voitolla, jolla tulen toimeen. Argh.

Quote from: Asta Tuominen on 23.08.2011, 12:55:16
Mitä hintoihin tulee, juuri eilen katselin Maxi Smart -irtotupakan hintaa. 45 grammaa maksaa 6 euroa. Mietin, miten vaatimaton kasvi tupakka on - kessukin pärjäsi tupien seinustoilla ihan itsekseen. Miten sen hinta on saatu noin korkeaksi ellei kansainvälisillä monopoleilla ja järjettömillä veroilla? Ensi kesänä alan kasvattaa itse omat kessuni ja siitä tulee lähes ilmaista.
Kilohinta tuolle Maxi Smart -kessulle on 133 euroa.

Minkähänlaiset savut jostain omakasvattamasta tupakasta mahtaa lähteä  ;D Tuommoinen voisi olla muuten ihan hauska harrastus kuten chilienkin kasvatus. Tuollaiseen tehdastupakkiin kait kuitenkin vielä lisäillään satoja eri kemikaaleja.

http://en.wikipedia.org/wiki/Nicotiana_rustica
http://www.exoticgarden.fi
http://www.tobaccoseed.co.uk/index.html

Quote from: Alfresco on 23.08.2011, 12:34:00
Lidl on ulkomaalaisista lähes ainoa poikkeus. Suomalaisten pitäisi suosia lidleitä jos vaan mahdollista.

Kun lidlillä ei ole Aldia tai vastaavaa kilpailijana, heidänkään ei tarvitse pykiä olemaan kuin sen verran halvempi, kuin että sen huomaa S:n ja K:n verrattuna, ei enempää.

Toissapäivänä kuulin radiouutisista, että maanviljelijän keskituntiansio on ensimmäisen kerran painunut alle viiden euron. Lopetetaan vielä maataloustuet, niin ei ole maanvaivoina koko maanviljelijöitä. Joku muu kohta tässä systeemissä on lienee korjattava ennen tukien poistoa, terveisiä vain "Kaikkituoreelle". Ei tuo tuntipalkkakaan koko totuus elämisen tasosta kyllä ole, saavathan he riistaa ja muuta ruokaa runsaasti "kuormasta", mutta kuten 20 syytä kertoo, kaikkea pitäisi korjata vähän, ei yhtä roimasti.

Marko Parkkolan kommentti kertoo siitä, ettei nimellä kirjoittaminen aina ole hyvä lukijankaan kannalta, nyt jäämme vaille hyvää tietoa, ymmäärrettävistä syistä johtuen.

Ei kai Asta vetele kessua, hyi Astaa!

Quote from: Sininärhi on 23.08.2011, 13:03:57
Asta, millä paikkakunnilla on Halpa-Halleja? En ole koskaan sellaista nähnyt...

Halpa-Hallin kotisivu, josta oikeasta alasvetovalikosta löytyy paikkakunnat.
http://www.hhnet.fi/Default.aspx

Minua ei yhtään haittaa, vaikka omistajaperhe/-suku rikastuu, kun he pyrkivät tarjoamaan tuotteet mahdollisimman edullisesti ja kaupoista löytyy suurpakkauksiakin, joiden hinta on edullistakin edullisempi.

Viime kerralla löysin sieltä ruotsalaiskahvia, 1.99 euroa puolen kilon paketti.
---

Lisäys: toissakerralla löysin tarjouksessa Ziip-kananmunia, 0.99 euroa 15 kappaletta.

Quote from: dothefake on 23.08.2011, 13:20:07
Ei kai Asta vetele kessua, hyi Astaa!

Vetelen enkä aio ikinä lopettaa! Musta kahvi, kessu ja varojen salliessa brandy - ne pitävät sielun elossa tässä kahjossa maailmassa!  :D

Walmartti Suomeen.

Quote from: ttw on 23.08.2011, 13:06:48
Tuollaiseen tehdastupakkiin kait kuitenkin vielä lisäillään satoja eri kemikaaleja.

http://en.wikipedia.org/wiki/Nicotiana_rustica
http://www.exoticgarden.fi
http://www.tobaccoseed.co.uk/index.html

Huhu kertoo, että juuri nuo lisäaineet aiheuttavat syöpää, ei itse tupakka.  ;)

Quote from: Sininärhi on 23.08.2011, 13:03:57
Perhana. Minä kohta perustan luomukaupan, jossa en vedä tuotteista yli 50% katetta. Myyn voitolla, jolla tulen toimeen. Argh.

Perhana täältäkin. Minä otan kohta yhteyttä kaikkiin paikallisiin tuottajiin ja alan kerran viikossa toimittaa heidän tuotteitaan suoraan kuluttajille ilman mitään välikäsiä (paitti välikätenä tietysti minä, joka olen hyvin halpa ja vaatimaton eläjä).

Tuo voisi toimiakin...

Quote from: tyhmyri on 23.08.2011, 12:40:48

Quote from: Alfresco on 23.08.2011, 12:34:00
Kauppapaikkojen rakentamisessa pitäisi suosia K/S-ryhmän kilpailijoita ihan asetuksella eli kieltää näiden laajentuminen tietyillä paikkakunnilla perustuen määräävän markkina-asemaan. Kepun paikallispolitikointi ja rahakkaat ystävyysssuhteet suuriin ketjuihin ovat toistaiseksi taannut isojen kaavoitushegemonian. Tämän pitää muuttua. Äänestäkää keskusta ulos kunnistanne niin saatte halvempaa ruokaa!

Eipä taida kovinkaan monessa vähänkään isommassa kaupungissa olla Kepuvoittoista poliitikkokaartia. Silti kaavoitus menee noille suurille ketjuille. Siinä mielessä ammus menee vähän ohi. Taitavat kaikki puolueet olla hyviä kavereita noiden ketjujen kanssa.

Eikös juuri ollut juttua S-ryhmän vallasta eduskunnassa ja puoluevaltuustoissa? Taitaa läpäistä suomalaisen poliitikkokaartin tuo "puolue" aika kaikkien oikeiden puolueiden osalta.

Muuten lista on asiaa. Lainsäädännön keinoin olisi kyllä mahdollista puuttua asiaan, pilkotaan kaikki kauppaketjut kahtia, jotka ylittävät tietyn markkinaosuuden ja se siitä.

Quote from: Asta Tuominen on 23.08.2011, 13:23:34

Quote from: dothefake on 23.08.2011, 13:20:07
Ei kai Asta vetele kessua, hyi Astaa!

Vetelen enkä aio ikinä lopettaa! Musta kahvi, kessu ja varojen salliessa brandy - ne pitävät sielun elossa tässä kahjossa maailmassa!  :D

No selvisihän se sitten, miksi ne unirinssit ovat kartelleet, olen lähettänyt savuttomia ja Asta on tuoksunut Jymylle. Täytyypä katsoa, löytyykö hyllystä ensi yöksi sellanen korsteenityyppi.


Joo, muistelen myös, että se kemikaalien määrä tupakassa on mahdoton. Toisaalta, kun kreikkalaiset viljelivät (ehkä vieläkin) EU-tuella tupakkaa, siitä tuli niin pahaa, että se poltettiin pellolla kasoissa. Sinänsä kessun viljely saunan takana voisi olla kiva kokeilu.

Quote from: Asta Tuominen on 23.08.2011, 13:28:55

Quote from: Sininärhi on 23.08.2011, 13:03:57
Perhana. Minä kohta perustan luomukaupan, jossa en vedä tuotteista yli 50% katetta. Myyn voitolla, jolla tulen toimeen. Argh.

Perhana täältäkin. Minä otan kohta yhteyttä kaikkiin paikallisiin tuottajiin ja alan kerran viikossa toimittaa heidän tuotteitaan suoraan kuluttajille ilman mitään välikäsiä (paitti välikätenä tietysti minä, joka olen hyvin halpa ja vaatimaton eläjä).

Tuo voisi toimiakin...

Asta; loistava liikeidea! Pistä toimeksi, ihan oikeasti. Varmasti olisi kysyntää sen verran, mitä pystyt toimittamaan (ja ylikin), aloituskustannukset eivät ole päätä huimaavat (riski on siis pieni) ja kysyntä lisääntyy koko ajan.

Quote from: Brandöt on 23.08.2011, 13:35:09

Quote from: Asta Tuominen on 23.08.2011, 13:28:55

Quote from: Sininärhi on 23.08.2011, 13:03:57
Perhana. Minä kohta perustan luomukaupan, jossa en vedä tuotteista yli 50% katetta. Myyn voitolla, jolla tulen toimeen. Argh.

Perhana täältäkin. Minä otan kohta yhteyttä kaikkiin paikallisiin tuottajiin ja alan kerran viikossa toimittaa heidän tuotteitaan suoraan kuluttajille ilman mitään välikäsiä (paitti välikätenä tietysti minä, joka olen hyvin halpa ja vaatimaton eläjä).

Tuo voisi toimiakin...

Asta; loistava liikeidea! Pistä toimeksi, ihan oikeasti. Varmasti olisi kysyntää sen verran, mitä pystyt toimittamaan (ja ylikin), aloituskustannukset eivät ole päätä huimaavat (riski on siis pieni) ja kysyntä lisääntyy koko ajan.

Kannatan :D Pistä bisnes pystyyn!

Quote from: Sininärhi on 23.08.2011, 13:38:15
Kannatan :D Pistä bisnes pystyyn!

Perhana, Brandöt ja Sininärhi, tässähän ihan innostuu!
Mietintään tämä, sillä se edistää Impiwaara-ajatteluakin! ;D

Eikös Halpa-hallit ole helluntalaisten?

*nimimerkillä Halpa-hallissa inventaarissa ollut ja helluntalaisten salissa ruokailussa käynyt*

Lyhyellä lauseella: Luomua on kokeiltu. Kysyntää ei ollut, hinnat korkealla. Korkeat hinnat, pieni kysyntää. Noidankehä valmis, luomusta luovuttiin.

Muista kuitenkin perustaa yritys, ottaa huomioon sen vaikutus mahdollisiin nykyisiin tukiin ym. ym.
Tuonkaltainen yritteliäisyys on koetettu torpata tässä maassa mahdollisimman hyvin. Jos veisi pimeästi tutuille ja tuottajiin voisi luottaa (ehkä eivät uskalla myydä ilman kuittia), saattaisi kannattaakin hiukan, mutta ei olisi aivan laillista ja käryn käytyä tulee harmia.

Mutta kyllä, tuolla voisi elannon hankkia laillisestikin, kunhan kulut ovat lähellä nollaa. Auto pitäisi olla ja polttoainetta menee, saa tietysti vähentää. Joku toimitila ehkä, mutta sitten menee vuokraa ja mikä tärkeintä, EU:n direktiivit, saako vaarallisia elintarvikkeita kuljettaa ilman EU:n hyväksymiä elintarvikkeen kuljettimia, saako niitä säilyttää missä tahansa jne.

En halua missään nimessä latistaa, vaan purnaan nykydirektiiveistä.

Quote from: Maatiaisjuntitar on 23.08.2011, 13:46:29
Eikös Halpa-hallit ole helluntalaisten?

*nimimerkillä Halpa-hallissa inventaarissa ollut ja helluntalaisten salissa ruokailussa käynyt*

Henkiseksi ihmiseksi minulla on nuo uskonnot heikoissa kantimissa!  ;D

Wikipedia sanoo, että omistajat ovat baptisteja:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Halpa-Halli

Ja mitäs ne baptistit ovat:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Baptismi

Passaa mulle. Jatkan Halpa-Hallin tukemista tietoisena asiakkaana.  ;D

Quote from: Asta Tuominen on 23.08.2011, 12:55:16
[...]
Kyse on aivan kaikesta, ei vain elintarvikkeista. Sen takia meidän tulee kansakuntana polkaista aivan uudenlainen omavaraisuushanke käyntiin ja käydä tiheällä kammalla läpi kaikki, mitä itse voisimme tuottaa. Esimerkiksi Alkon hyllyjen tarjonta on suomalaisittain häpeä. Meillä on upeat marjat, vilja ja peruna, joilla voisi luoda aivan uusia valikoimia ja kun prosessi on kohdillaan, kohtuukustannuksin.

Suomessa pitäisi siirtyä täysin lähituotannon piiriin ja kulttuurin pitäisi muuttua niin, että tuotteet haetaan päivittäin toreilta lähituottajilta ja pienviljelijöiltä. Jokaisen tulisi tuottaa osa päivittäisestä ruoastaan itse pienviljelmillä.
Valitettavasti aikaamme kuuluu suurien keskushallintojen vallan korostaminen oikeastaan kaikessa ja keskittymiin hakeutuminen.

Quote from: Asta Tuominen on 23.08.2011, 13:42:48

Quote from: Sininärhi on 23.08.2011, 13:38:15
Kannatan :D Pistä bisnes pystyyn!

Perhana, Brandöt ja Sininärhi, tässähän ihan innostuu!
Mietintään tämä, sillä se edistää Impiwaara-ajatteluakin! ;D

Täällä pitäisi ihan oikeasti olla se Tykkää-nappi, painaisin tässä kohtaa heti - Asta kuvittele kirjoituksesi alareunaan Tykkää ja suluissa ainakin 10 (!), sillä uskon, että moni muukin tykkäisi tästä, jos voisi.  ;) Inspiraatiota!

Markolle;

QuoteLyhyellä lauseella: Luomua on kokeiltu. Kysyntää ei ollut, hinnat korkealla. Korkeat hinnat, pieni kysyntää. Noidankehä valmis, luomusta luovuttiin

Ajattele nyt hyvä mies enemmän tätä kuviota; ajettiinko luomu alas? Markkinoitiinko luomutuotteita samalla intensiteetillä, kun teollisen koneiston valmistamia "ihmetuotteita" (Actimel yms.)? Jos ei, niin miksi ei? Siksi ei, koska se ei tuota juuri mitään! Jos ihmiset innostuisivat laajemminkin luomuajattelun ja terveysajattelun suuntauksesta, tuntuisi se suoraan kauppiaiden ja teollisen ruokatuotannon pussissa, suomalaista maanviljelyä ja omavaraisuutta kyykytetään, koska se on vastapuolen taloudellisissa intresseissä. Tietenkin.

Ihmiset ovat yhä enenevissä määrin heräämässä teollisen ruokatuotannon lumevaikutukseen, elintasosyövät yhteiskunnassamme lisääntyvät (mutta ällös huoli - siihen murheeseen meillä ompi sitten lääketeollisuus, kyllä sinä rahoistasi eroon pääset), ihmiset voivat pahoin kaupungeissa vailla mitään luonnonläheistä aidosti mielekästä tekemistä. Luomu tulee vielä takaisin, omavaraistaloudessa (ainakin osittain) eläminen lisääntyy, kauppiailta aletaan kaupungeissa vaatimaan laajempaa kotimaista luomutarjontaa (tämä trendi näkyy jo pk-seudulla ns. laadukkaimmilla asuinalueilla, joilla asuu pääsääntöisesti tiedostavia ihmisiä; esimerkiksi Mankkaan K-Market on tässä asiassa esimerkillinen).

Quote from: Marko Parkkola on 23.08.2011, 13:46:41
Lyhyellä lauseella: Luomua on kokeiltu. Kysyntää ei ollut, hinnat korkealla. Korkeat hinnat, pieni kysyntää. Noidankehä valmis, luomusta luovuttiin.

Päinvastoin. Laita hakusanaksi luomun kysyntä. Esimerkiksi kesäkuun Hesarissa: Luomutuotteiden tarjonta ei pysy kasvaneen kysynnän perässä (http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Luomutuotteiden+tarjonta+ei+pysy+kasvaneen+kysynn%C3%A4n+per%C3%A4ss%C3%A4/1135266805059)

QuoteSuomalaiset ostaisivat luomutuotteita enemmän kuin kauppa pystyy niitä myymään, kertoo S-ryhmän valikoimajohtaja Ilkka Alarotu.

"Joudumme myymään ei-oota jatkuvasti. Kaikki mitä on, menee kaupaksi."

Alarodun mukaan luomun myynti voisi kolminkertaistua nykyisestä, jos vain tuotteita olisi saatavilla.

Luomutuotteiden myynti S-ryhmän kaupoissa kasvoi 43 prosentilla tammi–toukokuussa. "Ja kasvu on koko ajan kiihtynyt", Alarotu kertoo.

Itse boikotoin suuria ketjuja sen kun pystyn. Lidlissä en käy juuri ollenkaan, ei ole mitään järkeä roudata ruokaa jostain Saksasta, kun sitä voidaan tuottaa kotimaassa ja silloin on huomattavasti helpompi selvittää ruuan tarkka alkuperä ja viljely/kasvatusolosuhteet. Torit, ekokaupat ja pienet itsenäiset kaupat ovat minun suosiossani.

Quote from: Asta Tuominen on 23.08.2011, 13:20:32

Quote from: Sininärhi on 23.08.2011, 13:03:57
Asta, millä paikkakunnilla on Halpa-Halleja? En ole koskaan sellaista nähnyt...

Halpa-Hallin kotisivu, josta oikeasta alasvetovalikosta löytyy paikkakunnat.
http://www.hhnet.fi/Default.aspx

Minua ei yhtään haittaa, vaikka omistajaperhe/-suku rikastuu, kun he pyrkivät tarjoamaan tuotteet mahdollisimman edullisesti ja kaupoista löytyy suurpakkauksiakin, joiden hinta on edullistakin edullisempi.

Älä viitsi. Halpahallilla on ihan sama tavoitekate kuin muillakin halpisketjuilla. Suomalaisen suosiminen rajoittuu ihan vaan lestadiolaisten suosimiseen.

Vaikka tuollainen idea "kaupasta" ilman välikäsiä olisi hieno niin olen 99% varma ettei se tässä maassa onnistu. Siihen puututaan aivan heti, keksitään verukkeita ym sekä tahallaan jarrutetaan tai torpataan koko hanke. Voin kuvitella kuinka jotkut sedät tulee Astalle sanomaan, että "kuules se on sellainen homma tässä maassa, että olisi parempi laittaa kamat kasaan ja häipyä meidän markkinakuvioista"  ;D

Maisterinna:

QuoteItse boikotoin suuria ketjuja sen kun pystyn. Lidlissä en käy juuri ollenkaan, ei ole mitään järkeä roudata ruokaa jostain Saksasta, kun sitä voidaan tuottaa kotimaassa ja silloin on huomattavasti helpompi selvittää ruuan tarkka alkuperä ja viljely/kasvatusolosuhteet. Torit, ekokaupat ja pienet itsenäiset kaupat ovat minun suosiossani.

Maisterinnan pitäisi kerran mennä sinne Lidliin ja havaita, että lähes kaikki päivittäiselintarvikkeet ovat suomalaisia, vaikka niissä saattaakin lukea Lidlin oma merkki. Se lukee pienellä siinä tuotteessa. Tavara on jopa saman tuottajan, kuin sama kalliimpi muussa kaupassa, siis konkreettisesti samaa, samasta lehmästä lypsetty suomalaisella tilalla.

Quote from: ttw on 23.08.2011, 14:05:21
Vaikka tuollainen idea "kaupasta" ilman välikäsiä olisi hieno niin olen 99% varma ettei se tässä maassa onnistu. Siihen puututaan aivan heti, keksitään verukkeita ym sekä tahallaan jarrutetaan tai torpataan koko hanke. Voin kuvitella kuinka jotkut sedät tulee Astalle sanomaan, että "kuules se on sellainen homma tässä maassa, että olisi parempi laittaa kamat kasaan ja häipyä meidän markkinakuvioista"  ;D

Itse sedät eivät tule, he ovat ulkoistaneet kerronnan verovirastolle, Kelalle ja ulosottomiehille.


metsämiehelle tuossa alla:
kai itse kasvatettua (ilman lannoitteita) voi sanoa luomuksi ja voin kyllä todistaa, että hyviä ovat olleet. Mitähän sinulle on syötetty?

Tämä luomu-uskonto on lähes monikulttuurisuuten verrattavissa oleva massakusetus. Tiettävästi se ei ole sen terveellisempää kuin normaalisti viljelty ruoka, ja sen lisäksi se on huomattavasti kalliimpaa sekä pahemman makuista. Ei kukaan järkevä ihminen söisi luomua jollei sitä meille koulusta asti lähes uskonnon omaisesti palvottaisi.

Quote from: metsämies on 23.08.2011, 14:14:10
Tämä luomu-uskonto on lähes monikulttuurisuuten verrattavissa oleva massakusetus. Tiettävästi se ei ole sen terveellisempää kuin normaalisti viljelty ruoka, ja sen lisäksi se on huomattavasti kalliimpaa sekä pahemman makuista. Ei kukaan järkevä ihminen söisi luomua jollei sitä meille koulusta asti lähes uskonnon omaisesti palvottaisi.

Ja paljonko enemmän pinta-alaa vaatii luomutila tuottaakseen saman määrän kuin ei-luomutila? Eikö luonnontilainen, koskematon "pinta-ala" ole kuitenkin kaikkein luomuin?

Quote from: dothefake on 23.08.2011, 14:09:28
Maisterinna:

QuoteItse boikotoin suuria ketjuja sen kun pystyn. Lidlissä en käy juuri ollenkaan, ei ole mitään järkeä roudata ruokaa jostain Saksasta, kun sitä voidaan tuottaa kotimaassa ja silloin on huomattavasti helpompi selvittää ruuan tarkka alkuperä ja viljely/kasvatusolosuhteet. Torit, ekokaupat ja pienet itsenäiset kaupat ovat minun suosiossani.

Maisterinnan pitäisi kerran mennä sinne Lidliin ja havaita, että lähes kaikki päivittäiselintarvikkeet ovat suomalaisia, vaikka niissä saattaakin lukea Lidlin oma merkki. Se lukee pienellä siinä tuotteessa. Tavara on jopa saman tuottajan, kuin sama kalliimpi muussa kaupassa, siis konkreettisesti samaa, samasta lehmästä lypsetty suomalaisella tilalla.

Juu siellä on paljon kotimaisia tuotteita sekä määrä vaan lisääntyy. Leipä, maito, voi, lihat, juustot, vihannekset... vaikka näille on myös ulkolaisia vaihtoehtoja. Vaikka kotimaista tulee eniten suosittua niin tärkeämpi on laatu kuin hinta ja osa tuotteista onkin muualla valmistettuina laadukkaampia.  

Quote from: ttw on 23.08.2011, 14:05:21
Vaikka tuollainen idea "kaupasta" ilman välikäsiä olisi hieno niin olen 99% varma ettei se tässä maassa onnistu. Siihen puututaan aivan heti, keksitään verukkeita ym sekä tahallaan jarrutetaan tai torpataan koko hanke. Voin kuvitella kuinka jotkut sedät tulee Astalle sanomaan, että "kuules se on sellainen homma tässä maassa, että olisi parempi laittaa kamat kasaan ja häipyä meidän markkinakuvioista"  ;D

Noh. Asta ei ole ennenkään setiä pelännyt. Voi käydä toisinpäin.  ;D

Quote from: Maisterinna on 23.08.2011, 14:00:41

Quote from: Marko Parkkola on 23.08.2011, 13:46:41
Lyhyellä lauseella: Luomua on kokeiltu. Kysyntää ei ollut, hinnat korkealla. Korkeat hinnat, pieni kysyntää. Noidankehä valmis, luomusta luovuttiin.

Päinvastoin. Laita hakusanaksi luomun kysyntä

En laita. Olen nähnyt ihan faktatietoa, joten minun ei tarvitse internetin tietovarastoa lukea. Tämän takia en asiasta enempää halua kertoakaan. Ei ole tapana huudella ex-työnantajien liikesalaisuuksia.

QuoteAlarodun mukaan luomun myynti voisi kolminkertaistua nykyisestä, jos vain tuotteita olisi saatavilla.

Ruokatehdas tekee tuotetta jolle on kysyntää. Ilmeisesti kriittistä massaa ei vain ole saavutettu luomun kysynnässä. Kysyntä on kuitenkin näköjään kasvussa. Kannattaa laittaa ruokatehtaille vinkkiä asiasta vaikka sähköpostitse jos asia kiinnostaa. Siellä ihan todella luetaan asiakaspalautetta.

QuoteItse boikotoin suuria ketjuja sen kun pystyn. Lidlissä en käy juuri ollenkaan, ei ole mitään järkeä roudata ruokaa jostain Saksasta, kun sitä voidaan tuottaa kotimaassa

Jos boikotoit S ja K ketjuja, Lidliä, Suomen lähikauppaa, mistä ihmeestä ostat ruokasi?! Suoraan pellosta?

Ja kuten sanottu, Lidl tekee sopimuksia paikallisten toimittajien kanssa. Pieni vinkki: EAN koodeista saa selville valmistajan. 4 (joissain tapauksissa 5) ensimmäistä numeroa kertoo valmistajan.

Perunoita ja porkkanoita ehkä voi myydä suoraan kuluttajalle ilman välikäsiä, mutta otetaanpa vähän hankalempi esimerkki: maito. Joudut varmistamaan kylmäketjun tilalta asiakkaalle. Okei, vielä hankalempi esimerkki: jauheliha.

On otettava myös huomioon jakelukustannukset. Ei ole järkevää ajella paikasta toiseen isolla rekka-autolla kuljettamassa elintarvikkeita. Pienellä autolla joudut taas tekemään monta reissua edes takas. Tarvitaan joku paikka, mihin elintarvikkeet keskitetään, josta ihmiset työmatkoillaan yms. hakee ruoat, vaikkapa kauppa.

Kyllä ongelma on siellä 1. ja 2. kohdissa, eli kilpailun puutteessa. Kilpailun puutteesta pitää huolen poliitikot.

Quote from: tyhmyri on 23.08.2011, 12:40:48
Eipä taida kovinkaan monessa vähänkään isommassa kaupungissa olla Kepuvoittoista poliitikkokaartia. Silti kaavoitus menee noille suurille ketjuille. Siinä mielessä ammus menee vähän ohi. Taitavat kaikki puolueet olla hyviä kavereita noiden ketjujen kanssa.

Kaupungeissa nyt ei nyt hirveesti kaavoiteta tontteja kellekään. Kaupungeissa ketjut menneevät valmiisiin liiketiloihin eikä sitä voi oikein laeillakaan estää.
On silti varmaan totta, että muutkin puoueet ovat käsi hillopurkissa mutta heti kun mennään suurten kaupunkien ulkopuolelle kepu on vahvana. Vaalirahajupakan yhteydessä esim. ilmeni, että T-ketju eli Tradeka oli sponsoroinut vasemmistoa varsin avokätisesti.
Juuri esim. ABC-ketjun nopea laajentuminen on paljolti pidetty kepulaistan kunnanpäättäjien ja S-ryhmän tiivin "yhteistyön" lopputuloksena.

Quote from: Sininärhi on 23.08.2011, 12:43:41
Yksi kohta puuttuu - kauppiaiden silmitön ahneus.

Mitään yritystä ei voi syttä ahneudesta niin kauan kun se toimii laillisesti. Kuluttajahan on yhtä ahne kun ei halua maksaa kovaa hintaa. Yritys pyrkii aina hyvään tulokseen ja jos se pystyy rokottamaan tuotteistaan se myös tekee sitä.

Katteet alenevat vain kilpailun myötä eli kuluttajat päättävät.

Quote from: Sininärhi on 23.08.2011, 12:53:16
Miksi siis luomuruoka on niin pirun kallista? Hyvin epäloogista.

Luomu on kallista koska ihmiset ovat valmiit maksamaan kovan hinnan. Mitä enemmän ruokaskandaaleja ns. perinteisellä tuotantopuolella on (ökysikalat, tehomaatalous, myrkyt jne.) sen enemmän luomusta voi vetää välistä.

Lidlistä sen verran, että hintataso on todellakin paljon alhaisempi. Kun välillä käyn K/S-marketeissa niin rahaa menee 30-40 euron edestä, alle sen ei juuri koskaan pääse. Suunnilleen sama ruokakori maksaa Lidlissä 20-30 euroa. Hintaero on siis huima jos vaan viitsi kilpailuttaa ruokakaupat.

Kun Lidl tuli Suomeen kilpailijat ja media demonisoi sitä voimakaasti. Väitettiin ettei ulkomainen ruoka ole syötävää, myydään jätevarastoja jne. Sitten tuli palpa-jupakka missä Lidl ei aluksi ottanut pullopantteja. Tämä demonisointi varmaan pelasi oligopoliketjujen pussiin ja sai monet kuluttajat takajaloille Lidlin suhteen.

Ulkomailla on paljon muitakin vastaavia ketjuja kuten Saksan Aldi, Brittien Tesco ja Ranskan Carrefour joiden soisi löytää tiensä Suomeen.

Vihreät on välittömästi huolissaan jos ruuan hinta laskisi niin menisi myös roskiin enemmänkin. Niin ja suomalaisilla on varaa maksaa itseasiassa enemmänkin ruuasta.


Ruoka on enemmän kuin hintansa väärti

QuoteRuoka ei ole liian kallista vaan aivan liian halpaa.

Taloussanomat on koonnut sivuilleen 20-kohtaisen listan syistä, joiden vuoksi ruoka on Suomessa kalliimpaa kuin muualla. Lista perustuu taloustoimittaja Seppo Konttisen haastatteluun ja tuoreeseen Suomalainen ruokalasku -kirjaan.

Kirja, jota en ole itse vielä lukenut, herättää toivottavasti keskustelua suomalaisesta ruokakulttuurista ja vähittäiskaupan keskittymisestä. Se, että ruuan ei tarvitsisi olla niin kallista kuin se Suomessa on, on erityisen valitettavaa pienituloisten kannalta. Toivottavasti keskustelussa päästään kuitenkin pelkkää loppusummaa pidemmälle.

Halvalla ruualla on nimittäin ikävä kääntöpuoli: ruuan arvostuksen lasku. Tämä näkyy muun muassa siinä, miten paljon ruokaa ostetaan roskiinheitettäväksi. Suomalainen heittää nimittäin roskiin keskimäärin 20–30 kiloa ruokaa vuosittain.

Valtaosalla suomalaisista olisi sitä paitsi varaa maksaa ruuastaan enemmän, sillä ruuan osuus kotitalouksien menoista laski vuosina 1985–2006 noin 20 prosentista 13 prosenttiin. Syystä tai toisesta elintason nousua ei ole haluttu hyödyntää ruokavalion parantamiseen vaan johonkin muuhun.

Sen sijaan, että kasvaneet tulot käytettäisiin laadukkaisiin raaka-aineisiin, ostetaan yhä enemmän ja yhä pidemmälle jalostettuja eineksiä. Oikeaa ruokaa voi tehdä edullisestikin, joten pelkästä pihiydestä ei ruuan alhaisessa arvostuksessa ole kyse. Eikä ruuan arvostamisen tarvitse tällöin olla niiden etuoikeus, joilla siihen on varaa.

Ruuan arvostamiseen sopii huonosti se, että ihmisten vapaa-ajasta kilpaillaan kiivaasti, jolloin syömisestä tulee hätäistä tankkaamista, johon mikroateria sopii oikeaa ruokaa paremmin.

Ruuan arvostaminen vaatii nimittäin aikaa paitsi ruokaa valmistettaessa myös syötäessä. Se on myös terveellinen valinta. Suomalaiset ovat nimittäin hyvässä vauhdissa amerikkalaisten tiellä, jossa syömisellä saavutetaan minimiajassa maksimaalinen lihavuus.

Amerikkalaiset ovat muuten onnistuneet pudottamaan ruokamenojensa osuuden jo reilusti alle kymmeneen prosenttiin. Lisää hampurilaisia poskeen vaan täälläkin!

http://www.vihrealanka.fi/blogi/ruoka-on-enemm%C3%A4n-kuin-hintansa-v%C3%A4%C3%A4rti

Quote from: ttw on 23.08.2011, 14:05:21
Vaikka tuollainen idea "kaupasta" ilman välikäsiä olisi hieno niin olen 99% varma ettei se tässä maassa onnistu. Siihen puututaan aivan heti, keksitään verukkeita ym sekä tahallaan jarrutetaan tai torpataan koko hanke.

Muistan katsoneeni eräässä Mary Portaksen jaksossa, miten hän pelasti vihannesmyymäläbutiikin juuri laajentamalla liiketoiminnan kuvaa asiakastoimituksiin. Englannissa tämä siis vielä onnistui, miksi ei meilläkin.  ;)

Siinä olet oikeassa, että satavarmasti tätä kehitystä aletaan hysteerisesti jarruttamaan ja uutiset puskevat uutisia siitä, miten se ja se toukka / kotelo / öttiäinen / viheliäs kasvitauti iskee ja pesiytyy vihanneksiisi välittömästi, jos et niitä riittävästi myrkytä / hommaa viimeisen tuotannon uusinta ja tuliterää kasvinpuhdistuslaitetta^TM, joka ainoastaan voi hoitaa homman. Sitten tämän laitteen (ja tehostavan aineen - myrkyt mukaan tottakai) käytöstä säädetäänkin seuraavaksi jo EU-direktiivi. Kaikki tämä "kansanterveyden" ja sen edistämisen nimissä - tottakai.

Varaudu siis, Asta, vastustukseen - mutta myös suureen suosioon. Tietääkseni ainakin Joensuussa ja Lahdessa toimii pienimuotoinen kotitiloilta ja maanviljelijöiltä asukkaille suoraan välittävä taho, en tiedä löytyisikö tietoa netistä vai onko kyseessä pienimuotoinen sisäpiirin juttu.

Quote from: Brandöt on 23.08.2011, 13:59:38

Quote from: Asta Tuominen on 23.08.2011, 13:42:48

Quote from: Sininärhi on 23.08.2011, 13:38:15
Kannatan :D Pistä bisnes pystyyn!

Perhana, Brandöt ja Sininärhi, tässähän ihan innostuu!
Mietintään tämä, sillä se edistää Impiwaara-ajatteluakin! ;D

Täällä pitäisi ihan oikeasti olla se Tykkää-nappi, painaisin tässä kohtaa heti - Asta kuvittele kirjoituksesi alareunaan Tykkää ja suluissa ainakin 10 (!), sillä uskon, että moni muukin tykkäisi tästä, jos voisi.  ;) Inspiraatiota!

Jos tytöt laaditte uskottavan liiketoimintamallin olen mukana sijoittamassa. :roll: :D

Quote from: Pliers on 23.08.2011, 14:00:58
Älä viitsi. Halpahallilla on ihan sama tavoitekate kuin muillakin halpisketjuilla. Suomalaisen suosiminen rajoittuu ihan vaan lestadiolaisten suosimiseen.

Arvopohjaisuus näkyy Halpa-Hallin periaatteissa:
http://www.hhnet.fi/HHnet.aspx?id=86&p1=84&p2=84


Arvot ohjaavat käytännön ratkaisuja

Kannattavan liiketoiminnan ohella yhtiön arvoihin kuuluvat yhteiskuntavastuullisuus, perhekeskeisyys, rehellisyys, kristillisten arvojen kunnioittaminen sekä asiakkaiden, henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden arvostaminen.

Arvot ohjaavat päätöksiämme monin tavoin.

Myymälämme ovat kiinni sunnuntaisin, koska ihmisen on myös levättävä. Henkilökuntamme tietää varmuudella, että sunnuntaisin voi lisäksi viettää aikaa perheen kanssa. Työntekijöissämme on paljon esimerkiksi perheenäitejä, joille pysyvä sunnuntaivapaa on tärkeä asia.

Tyytyväisinä olemme voineet todeta, ettei myymälöiden pitäminen kiinni sunnuntaisin ole vaikuttanut negatiivisesti toimintaamme. Päinvastoin, olemme saaneet ratkaisustamme paljon positiivista palautetta.

Yhtiömme arvot näkyvät myös Halpa-Hallin tuotevalikoimissa. Tupakkatuotteilla ja alkoholilla on suuri merkitys päivittäistavarakaupan myynnille. Siitä huolimatta kyseiset tuotteet eivät kuulu valikoimiimme, koska niiden myyminen ei olisi arvojemme mukaista.
---

Brandöt, kiitos väliin tulleesta vinkistä! Tuli äsken mieleeni, että toimitin 2.5 vuotta Oulun Maaseutukeskuksen ja Kuopion Maaseutukeskuksen asiakaslehtiä eli kävin tiloilla tekemässä juttuja näillä alueilla. Pitää alkaa kaivella muistilokeroita, sillä tuohon aikaan mahtui paljon tuottajakontakteja.

---

Alfresco, täältä pesee!  ;D

Quote from: B52 on 23.08.2011, 11:51:27
20. Konttisen mukaan ruoan hinnasta keskustellaan edelleenkin liian vähän. Hän huomauttaa, että myös kuluttaja voi joskus itsekin katsoa peiliin.

Viimeisintäkään kohtaa ei varmaan voisi tarpeeksi korostaa. Suurimmalle osalle suomalaisista ruuan hinta on loppujen lopuksi yksi hailee, se ei niin isoa lovea lompakkoon tee. Sitten käydään sellaisessa kaupassa, jossa valikoima on riittävä. Ei huvita asiaan panostaa, kunhan saa kauppareissun hoidettua mahd helposti.

Myönnän ihan ekana olevani juurikin tähän syyllinen.

Toisaalta osuuskaupan konsepti on pirullinen ja koukuttava. Mitäs valittamista S-ryhmän omistajalla on siihen, että firmalla menee hyvin? Ja miten muuten yrityksen voitonjako toteutettaisiin kuin sitouttavin bonuksin? Onko vastaavia osuuskauppoja muualla maailmassa?

Quote from: Marko Parkkola on 23.08.2011, 14:22:12
Ja kuten sanottu, Lidl tekee sopimuksia paikallisten toimittajien kanssa. Pieni vinkki: EAN koodeista saa selville valmistajan. 4 (joissain tapauksissa 5) ensimmäistä numeroa kertoo valmistajan.

Ääh, eikös Suomessa pakattuun EU-tuotteeseen käytetä Suomen 64-merkkiä alussa, siis itse valmiste voi olla vaikka espanjalainen?

Yksi tärkeä kohta muuten puuttuu kokonaan tuosta listasta, meinaan palkkakulut.

Quote from: Marko Parkkola on 23.08.2011, 13:46:41
Lyhyellä lauseella: Luomua on kokeiltu. Kysyntää ei ollut, hinnat korkealla. Korkeat hinnat, pieni kysyntää. Noidankehä valmis, luomusta luovuttiin.

Suomi on pieni ja harvaanasuttu maa, ikävä kyllä. Se näkyy juurikin markkinoiden puutteellisella toimivuudella verrattuna Länsi-Euroopan ja Pohjois-Amerikan verrokkimaihimme.

Amerikan ihmemaassa on kokonaisia kauppaketjuja jotka ovat erikoistuneet luomuruokaan, tai ainakin se on suurena osana tuotevalikoimaa:

http://www.wholefoodsmarket.com/
http://www.traderjoes.com/index.asp

Quote from: wekkuli on 23.08.2011, 14:38:31
Mitäs valittamista S-ryhmän omistajalla on siihen, että firmalla menee hyvin? Ja miten muuten yrityksen voitonjako toteutettaisiin kuin sitouttavin bonuksin? Onko vastaavia osuuskauppoja muualla maailmassa?

Osuuskauppa on periaatteessa ihan älyvapaa konsepti. Sillä on taipumus tuottaa nettotappiota omistajilleen monenkin mekanismin kautta. Eräs mekanismi on se, että voitto pitää yleensä vetää juuri niiltä omistajilta, jotka ovat asiakkaina. Omistajat siis maksavat oman voittonsa. Keskimäärin voitollinen tilanne edellyttäisi, että suurin enemmistö asiakkaista olisi ei-omistajia. Toisaalta yleensä osuuskunnilla tuuppaa juuri olemaan varsin paljon omistajia esim. bonuskorttien kautta ("asiakasomistaja").

Tutkija on ihan oikeassa siinä, että nämä asiakasomistukset eli bonuskortit tuottavat vain tappioita eli kalliita hintoja kaikille asiakkaille, myös omistajille eli kortin haltijoille.

Quote from: kuhlmey on 23.08.2011, 14:16:38

Quote from: metsämies on 23.08.2011, 14:14:10
Tämä luomu-uskonto on lähes monikulttuurisuuten verrattavissa oleva massakusetus. Tiettävästi se ei ole sen terveellisempää kuin normaalisti viljelty ruoka, ja sen lisäksi se on huomattavasti kalliimpaa sekä pahemman makuista. Ei kukaan järkevä ihminen söisi luomua jollei sitä meille koulusta asti lähes uskonnon omaisesti palvottaisi.

Ja paljonko enemmän pinta-alaa vaatii luomutila tuottaakseen saman määrän kuin ei-luomutila? Eikö luonnontilainen, koskematon "pinta-ala" ole kuitenkin kaikkein luomuin?

En voi syödä enää suomalaisiakaan tomaatteja niiden lannoitteiden takia. Tulee allerginen reaktio. Luomutomaatit, jotka ovat maukkaampiakin, käyvät, mutta ovat (jakeluportaan takia?) liian kalliita.

Luomutiloja on varmasti monenlaisia, mutta kestävimmän kehityksen tilat harjoittavat vuoroviljelyä, esimerkiksi yhdellä palstalla viljellään hernettä, joka sitoo typpeä maahan ja seuraavana vuonna samalla palstalla kasvia, joka hyötyy maahan sitoutuneesta typestä ilman lisälannoitteita. Luomuviljely pitää itse maan kunnossa ja ravinteikkaana toisin kuin tehoviljely, joka riistää maata ja jossa luonnolliset lannoitteet korvataan yksipuolisilla teollisilla lannoitteilla.

edit: lisäsin sanan yksipuolisilla

Quote from: Veli Karimies on 23.08.2011, 14:47:37
Yksi tärkeä kohta muuten puuttuu kokonaan tuosta listasta, meinaan palkkakulut.

Ei kai Suomessa myyjien palkkataso ole jotenkin huikea verrattuna muihin EU-maihin?

Yksi mikä myös nostaa ruoan hintaa on energian hinta ja muut kiinteistönhuoltokulut. Sille emme voi mitään, että maamme ilmasto on häjy, mutta ei sekään niin paha olisi, jos verottaja ei vielä lisäisi sen kovuutta energiaa verottaessaan.

Quote from: ttw on 23.08.2011, 14:29:25
Vihreät on välittömästi huolissaan jos ruuan hinta laskisi niin menisi myös roskiin enemmänkin. Niin ja suomalaisilla on varaa maksaa itseasiassa enemmänkin ruuasta.

Minusta Vihreillä on pointti siinä, ettei ruokaa pitäisi heittää menemään kovin herkästi ja hyvin alhainen hinta johtaa juuri siihen. Kasviasaineksien poisheittämistä en kuitenkaan pidä niin pahana kun eläinainesten heittäminen.

Eläinainesten eli lähinnä lihan poisheittäminen tarkoittaa aina X miljoonaa kiloa vuodessa lisää teurastettavia eläimiä. Pidän huonona asiana sitä, että eläimiä pitää teurastaa kaatopaikan täytteksi samalla kun niihin tuhlataan paljon kasvisperäisiä viljelytuotteita ja energiaa. Eläinten teurastamainen jätteeksi on myös moraalisesti varsin kyseenalaista.

Minusta lihan hinta pitäisi voisi korkeampi haaskan välttämiseksi ja juuri tämän näkökulman takia. Muiden ainesten hinnat voisi taas olla alhaisemmat.

Hieman etuajassa: jakeluauton/-autojen kylkeen tulee teksti "Oma maa mansikka".  :D

Quote from: Alfresco on 23.08.2011, 15:03:42

Quote from: ttw on 23.08.2011, 14:29:25
Vihreät on välittömästi huolissaan jos ruuan hinta laskisi niin menisi myös roskiin enemmänkin. Niin ja suomalaisilla on varaa maksaa itseasiassa enemmänkin ruuasta.

Minusta Vihreillä on pointti siinä, ettei ruokaa pitäisi heittää menemään kovin herkästi ja hyvin alhainen hinta johtaa juuri siihen. Kasviasaineksien poisheittämistä en kuitenkaan pidä niin pahana kun eläinainesten heittäminen.

Eläinainesten eli lähinnä lihan poisheittäminen tarkoittaa aina X miljoonaa kiloa vuodessa lisää teurastettavia eläimiä. Pidän huonona asiana sitä, että eläimiä pitää teurastaa kaatopaikan täytteksi samalla kun niihin tuhlataan paljon kasvisperäisiä viljelytuotteita ja energiaa. Eläinten teurastamainen jätteeksi on myös moraalisesti varsin kyseenalaista.

Minusta lihan hinta pitäisi voisi korkeampi haaskan välttämiseksi ja juuri tämän näkökulman takia. Muiden ainesten hinnat voisi taas olla alhaisemmat.

Heitän hyvin vähän ruokaa roskiin ja muutenkin arvostan suuresti mikä johtuu pitkälti kasvatuksesta sekä kun isovanhemmat ovat nälkää joutuneet näkemään aikanaan. Ei roskiin heittäminen kuitenkaan voi olla este, että ei voitaisi tuottaa halvempaa ruokaa. Kaikilla ei ole varaa ruokaan tai kunnolliseen ja kyllä mua oksettaa joku vihreä mikä saa elvistellä "hyvyydellään" kun hinnat pysyy korkealla sekä maailma pelastuu. Joskus voisi nekin ajatella muita eikä kaivella sitä omaa napanöyhtää pelkästään.

Quote from: Asta Tuominen on 23.08.2011, 14:46:57

Quote from: Marko Parkkola on 23.08.2011, 14:22:12
Ja kuten sanottu, Lidl tekee sopimuksia paikallisten toimittajien kanssa. Pieni vinkki: EAN koodeista saa selville valmistajan. 4 (joissain tapauksissa 5) ensimmäistä numeroa kertoo valmistajan.

Ääh, eikös Suomessa pakattuun EU-tuotteeseen käytetä Suomen 64-merkkiä alussa, siis itse valmiste voi olla vaikka espanjalainen?

Tässä on hyvä blogiteksti tämän asian tiimoilta; merkinnät pakkauksissa voivat johtaa harhaan kuluttajaa kaupassa. Teksti otsikolla "kansallismielinen kauppakassi" - aivan loistavaa.  :D

http://susannankirjoituksia.blogspot.com/2008/06/kotimaisuus-kunniaan.html

Menemättä hirveän pitkälle Suomen ruuan hinnanmuodostukseen, joka on kieltämättä eri polkuja pitkin rakentuva, mutta kokonaisuutena loistava esimerkki keskitetyn päätöksenteon ja liiketoiminnan muodostamasta markkinasosialismista, tartun esiin tulleeseen luomu -käsitteeseen.

Mikä on luomua?

Maapohjaa on hyvä lannoittaa jollakin, vaikka kesannoksi vuorovuosina jättäisi vaikkapa apilaa kasvamaan. Joo, toki sitä luomutuotantoelukoiden jätöksiä voisi vaikka luomuhevoskyydillä keväisin levitellä pellolle ja ilman myrkkyjä jokakesäistä rikkaruohosotaa luomupalstalla käydä. On vain niin h*****nmoinen urakka, pienikin tuotantomäärä sitä tai tätä "tosi ehtaa" luomuelintarviketta vaatii kovin suuren ihmistyömäärän, ettei 24 tuntia vuorokaudessa orjatyötä yksinkertaisesti näillä leveysasteilla riitä, jos pitäisi merkittävästi yli oman tarpeen yksin tai kaksin luomua tuottaa.

Jossakin pitää ihan välttämättä oikaista; "miehekäs" konekanta, tolkuttomat määrät nitraattituotteita ja mielenkiintoiset ravintolisäcocktailit vain "kannattavan" riittävän tuotannon takaavat – tukiaisilla vain saadaan rahat kasaan, jotta voisi näitä "tuiki tarpeellisia" tuotantovälineitä ostaa. Jonkinmoisella luomulla voi siinä sivussa huolehtia vain oman ruokakunnan omavaraisuudesta ja vähän jelppiä naapureita.

Tämä ei tarkoita, etteikö tuotantoketjussa voisi karsia runsaastikin "luomutonta" toimintaa, mutta tämmöisen "puoliluomun" menekin pitäisi olla sellaista, että sillä saadaan ne muutamat alaan eri tavoin sidoksissa olevat jätit joko muuttamaan toimintaperiaatteitaan tai kaatumaan. Suomessa tämä on mahdoton yhtälö, ellei saman aikaan poliittisilla päätöksillä ilmapiiri muutu ja paljon.

Tämä maa on täynnä käyttämätöntä tai vajaakäyttöistä elintarviketuotanto kapasiteettia, joka ei syystä tai toisesta sovellu nykyisin vallalla olevaan tuotantomalliin. Tervetuloa vain tänne korpeen "pelto-orjaksi" rakentamaan luomutuotantoa tai "puoliluomu"tuotantoa; "metsä-orjiakin" tarvitaan, jos ihan luomulla pitää tuotantotilojenkin asuinmökkien ohella lämmetä ilman hirmuisia rahallisia investointeja johonkin "korkean teknologian (puoli)luomulämmittimeen".

Kyse taitaa olla ihan oikeasti vain "pelto- ja metsäorja" työvoiman hinnasta ja tämän työvoiman asuinpaikoista. Kun ne asiat saadaan (puoli)luomun tuotannon kannalta riittävän sopiviksi, alkaa (puoli)luomu ruokaa pukkamaan miltei ihan itsestään.

Jos Suomessa laitettaisiin vaikkapa työttömyyden hoitoon käytetyistä varoista puolet (puoli)luomuruuan tuotantoon työvoimakustannuksia alentamaan, mikä olisi seuraus? Mikä olisi vaikutus tarvittavien suorien tai epäsuorien maataloustukiaisten määrään? Olisiko Suomi pääasiassa kuitenkin riittävän tiheästi asuttu maa tämmöiseen? Vastatkaa, oi te tällä tavoin viisaammat!

Quote from: Mika Mäntylä on 23.08.2011, 14:58:07Ei kai Suomessa myyjien palkkataso ole jotenkin huikea verrattuna muihin EU-maihin?

Palkkakuluihin sisältyy paljon muutakin kuin käteen saatava osuus.

Quote from: ttw on 23.08.2011, 15:10:53

Quote from: Alfresco on 23.08.2011, 15:03:42

Quote from: ttw on 23.08.2011, 14:29:25
Vihreät on välittömästi huolissaan jos ruuan hinta laskisi niin menisi myös roskiin enemmänkin. Niin ja suomalaisilla on varaa maksaa itseasiassa enemmänkin ruuasta.

Minusta Vihreillä on pointti siinä, ettei ruokaa pitäisi heittää menemään kovin herkästi ja hyvin alhainen hinta johtaa juuri siihen. Kasviasaineksien poisheittämistä en kuitenkaan pidä niin pahana kun eläinainesten heittäminen.

Eläinainesten eli lähinnä lihan poisheittäminen tarkoittaa aina X miljoonaa kiloa vuodessa lisää teurastettavia eläimiä. Pidän huonona asiana sitä, että eläimiä pitää teurastaa kaatopaikan täytteksi samalla kun niihin tuhlataan paljon kasvisperäisiä viljelytuotteita ja energiaa. Eläinten teurastamainen jätteeksi on myös moraalisesti varsin kyseenalaista.

Minusta lihan hinta pitäisi voisi korkeampi haaskan välttämiseksi ja juuri tämän näkökulman takia. Muiden ainesten hinnat voisi taas olla alhaisemmat.

Heitän hyvin vähän ruokaa roskiin ja muutenkin arvostan suuresti mikä johtuu pitkälti kasvatuksesta sekä kun isovanhemmat ovat nälkää joutuneet näkemään aikanaan. Ei roskiin heittäminen kuitenkaan voi olla este, että ei voitaisi tuottaa halvempaa ruokaa. Kaikilla ei ole varaa ruokaan tai kunnolliseen ja kyllä mua oksettaa joku vihreä mikä saa elvistellä "hyvyydellään" kun hinnat pysyy korkealla sekä maailma pelastuu. Joskus voisi nekin ajatella muita eikä kaivella sitä omaa napanöyhtää pelkästään.

Niinpä. Minäkään en heitä ruokaa roskiin - jos huomaan, että jonkin tuotteen (maidon esimerkiksi) viimeinen käyttöpäivä lähestyy, pyöräytän vaikka pannukakun. En ymmärrä, miten ruoka voi mennä pilalle. Minä ainakin suunnittelen koko viikon ruoat etukäteen, eikä heräteostoksia pääse juurikaan syntymään. Eineksiin en koske, ellei ole väistämätön pakko. Vältän lisäaineita, olen ruokaneuroottinen.

Menevätkö jotkut ihan oikeasti kauppaan ilman ostoslistaa tai selkeää ajatusta siitä, mitä pitää ostaa?  :o

Quote from: Sininärhi on 23.08.2011, 15:34:57
Menevätkö jotkut ihan oikeasti kauppaan ilman ostoslistaa tai selkeää ajatusta siitä, mitä pitää ostaa?  :o

No ei. Pitää olla jo melkoinen yllättäen silmiin sattuva erikoistarjous ja hinnaltaan pari euroa, että lähtee mukaan, kuten se ruotsalainen kahvi.  :)

Quote from: kelloseppä on 23.08.2011, 15:28:14
Menemättä hirveän pitkälle Suomen ruuan hinnanmuodostukseen, joka on kieltämättä eri polkuja pitkin rakentuva, mutta kokonaisuutena loistava esimerkki keskitetyn päätöksenteon ja liiketoiminnan muodostamasta markkinasosialismista, tartun esiin tulleeseen luomu -käsitteeseen.

Sinulla on ihan hyviä pointteja mutta uskoisin, että luomun suurin ongelma ei ole itse tuotteen hinta vaan se ettei isojen ketjujen kannata plärätä "nappikaupalla".

Suurten ruokatalojen prosessit tuskin helposti nielevät luomutuotantoa sellaisenaan. Suurella ruokatalolla on myös paljon leveämpi byrokratia ja strukturoidumpi toimintatapa, joka aiheuttaa pienen volyymin luomulle turhan suuria kustannuksia ja paljon säätämistä. Luomu pitäisi siis hoitaa ikään kun rinnakkaisen ketjun läpi ja silloin pienehköt volyymit (tällä hetkellä) ei todennäköisesti kiinnosta isoja taloja.
Toinen näkökulma on, ettei isot talot välttämättä halua edes ottaa kilpailevaa luomutotantoa tuotepalettiinsa. Se söisi osaltaan heidään pääbusinestään, jolloin luomuvolyymi kannatta pitää alhaisena korkeilla hinnoilla.

Tällaisissa tilanteissa pienet toimijat yleensä löytävät markkinaraon koska he pystyvät optimoimaan koko toimintansa nimenomaan yhteen erikoistuotteeseen piittaamatta olevassaolevasta prosessista ja olemassaolevien tuotteiden markkinoiden kannibalisoinnista.

En usko, että nykyista paljon laajempi luomuruokailu olisi mitenkään kaupallisesti mahdoton tehtävä Suomessa. Saatavuus asiakkaaille pitäisi vain olla parempi ja jotain markkinointiakin pitäisi olla. Ei siis riitä, että viedään muutama luomukurkku marketin hyllylle espanjalaisen halpatavaran viereen, vaan pitäisi olla selvempi jakeluketju laajemmalla valikoimalla kuten esim. luomuun erikoistunut pienruokakauppaketju omalla markkinoinnnillaan, sopimuksillaan ja jakelullaan. Suomalaisuus ja luomu on niin suuri valtti, että ihmiset ovat valmiita maksamaan lisää luomusta kunhan on jotain ostettavaa. Hinta ei kuitenkaan voi olla hurjan paljon korkeampi massatuotteisiin verrattuna.

Quote from: Brandöt on 23.08.2011, 14:32:16
Muistan katsoneeni eräässä Mary Portaksen jaksossa, miten hän pelasti vihannesmyymäläbutiikin juuri laajentamalla liiketoiminnan kuvaa asiakastoimituksiin. Englannissa tämä siis vielä onnistui, miksi ei meilläkin.

Niin, no, taalla Englannissa nyt tuo "kuljetuskulttuuri" on hieman eri tasolla. Lieneeko syyna se, etta ajavat vaaralla puolen tieta, mutta taksikyydinkin saa riemuiltaman jalkeen keskustasta kotio 3.50 (bussilippu on 2,30 jolla paasisi melkein seuraavan kylaan), vertaa Suomessa olis parikymppia sama matka. Niin, no, vertailukohteena taksi/bussimatkan hintaan, niin jos menee supermarkettiin julkisilla, niin ASDA tai TESCO on isossa kaupunnissa jonne bussimatka on paluukyydilla rapiat 5.80 - ajattelee paalle vaikka ottaisi rinkan selkaan, niin kantamisen aiheuttama vaiva viela jaapi. Ratkaisuna siis netista tilaaminen kotiinkuljetuksella. Netista nakee tarjouksetkin heti. Jos ei ole niin turhantarkka ajasta, eli tietaa olevansa kotosalla, saa huokeammalla. Kuljetuksen hinta ei kuitenkaan ole korkeimmillaankaan kuin 6,- yleensa 2,- tai 3,-.
Parhaimmillaan tilasin illalla jaakaapin tayteen, ja aamulla oli kahdeksalta puotipuksu ovea raapimassa. Laskien ajan, vaivan ja v-kayran niin kotiin tilaaminen ensi alkuun tuntui jotenkin hoopolta, mutta nyt vannon sen nimiin taysin. Paikallisesta Co-Op supermarketista voi kayda kiepaisemassa tarjoukset ja maidon eli vihannekset, mutten ole taysin niiden armoilla.
Vaikka volyymit onkin erilaisia, niin jakelun kustannusrakenteessa on vissi ero, vaikka taalla maksaa polttoaineet, vakuutukset ym. enemman kuin Suomessa.

Ruokalasku on naurettavan helppo puolittaa. Siinä on sekin hyvä puoli, että saa arkiliikunnan samalla.

- Kaikki juurekset voi kasvattaa itse. Nelihenkisen perheet perunat, maa-artisokat, sipulit, nauriit ja porkkanat saa yhdeltä-kahdelta aarilta. Työaikaa viljelyyn ja korjuuseen menee kaikkiaan noin 4-6 tuntia.
- Lampaan-, poron- ja sianliha kannattaa ostaa suoraan tuottajalta. Hinta on puolet kaupan vastaavasta ja vähän kun näkee vaivaa, saa luomulihaa.
- Hirvenlihan ja pienriistan voi metsästää itse.
- Kaikki kalat voi kalastaa itse. Suomi on täynnä järviä ja ne ovat täynnä maailman maukkaimpia ja puhtaimpia kaloja.
- Suomessa on maailman parhaat sieni - ja marjamaastot. Normaalin puolikkaan pakastimen täyttäminen vie aikaa pari päivää.
- Ostokset kannattaa keskittää Lidliin - säästö on 20-30 %. Yksi vaihtoehto on organisoida itselleen tukkukortti.
- Suosi kauppahalleja. Esim. Hakaniemen hallin valikoima on aivan loistava ja hintataso edullinen.
- Ruisleivät saa suoramyynneistä tai suoraan emänniltä kolmasosahintaan kaupan vastaavasta ja maku on kuin toiselta planeetalta.

Tietysti osa em. asioista vaatii jotain erikoista. Esim. juuresten viljely tilkun peltoa ja säilytystilat, metsästys vaatii luvat ja aseen ja suoraan tuottajilta ostaminen vaatii puhelimen ja puhekyvyn. Kalastaminen vaatii veneen ja pyydykset.

Väitän silti, että kaikkia asiat ovat toteutettavissa, se on vain itsestä kiinni. Asian näkee hyvin Helsingin arjessa. Suuri osa rannoilla kalastavista on venäläisiä, jotka eivät ole vielä yhtä uusavuttomia kuin suomalaisista suuri osa.

Väitän muuten, että lähi- ja luomuruoka sekä omavaraisuus tulee olemaan lähitulevaisuuden megatrendejä .

Väittäisin ihan samaa. Tällainen henkeen ja vereen urbaani peukalo-keskellä-kämmentä vain tarvitsee ABC neuvoja.  :)

Octaviukselta hyviä neuvoja.

Tuota leipää ja tuoretta sellaista tulee suosittua myös kun haen leipomon myymälästä. Kaupasta ei koskaan saa edes niin tuoretta sekä on myös halvempaakin. Kalastus on hauska harrastus ja siitä saa halutessaan myös varmasti tuoretta hyvää evästä. Viikonlopun olin maalla ja metässä 45min niin oli jo ämpärillinen kanttarelleja. Mustia torvisieniä oli myös paljon. Osa vaatii tietty kottaraisenpöntöstä lähtemistä vähän ulkoilemaan  ;D

QuoteHalpa-Hallista tulisi tehdä kansallinen aate. Ketju on lestadiolaisomistuksessa ja hinnat edulliset - niissä ei pyritä tekemään maksimivoittoa. Myös paikallisten tuottajien tuotteita näkyy hyllyissä, erityisesti pohjanmaalaisia ja pohjoisruotsalaisia. Periaatteena on suosia suomalaista.

Mitä hintoihin tulee, juuri eilen katselin Maxi Smart -irtotupakan hintaa. 45 grammaa maksaa 6 euroa. Mietin, miten vaatimaton kasvi tupakka on - kessukin pärjäsi tupien seinustoilla ihan itsekseen. Miten sen hinta on saatu noin korkeaksi ellei kansainvälisillä monopoleilla ja järjettömillä veroilla? Ensi kesänä alan kasvattaa itse omat kessuni ja siitä tulee lähes ilmaista.
Kilohinta tuolle Maxi Smart -kessulle on 133 euroa.

Kyse on aivan kaikesta, ei vain elintarvikkeista. Sen takia meidän tulee kansakuntana polkaista aivan uudenlainen omavaraisuushanke käyntiin ja käydä tiheällä kammalla läpi kaikki, mitä itse voisimme tuottaa. Esimerkiksi Alkon hyllyjen tarjonta on suomalaisittain häpeä. Meillä on upeat marjat, vilja ja peruna, joilla voisi luoda aivan uusia valikoimia ja kun prosessi on kohdillaan, kohtuukustannuksin.

Meikäläinen ei ole kessua kokeillut kasvattaa (palturintupakkaa/nurkantakanen), mutta tälläkin hetkellä kasvaa sitä aitoa eli Virginian tupakkaa purnukoissa, tulee muuten oikein isolehtistä, jos viitsisin edes fermentoida lehtisiä niin johan olisi tupakkia tarjolla. Olen kyllä säilyttänyt muutaman 3-vuotta sitten kuivatun lehden ja kyllä, kyllä se tupakille tuoksuu. Kasvatan tupakkia kyllä hyväntuoksuisten, illalla tuoksuvien kukkien takia.

Chilin suhteen olen omavarainen, mitä nyt 12-chililajiketta kasvaa takapihalla. Satoa tosin saa vasta syyskuun puolella (Etelä-Suomi) 

Alkon tarjonnasta puheenollen, tarkoitat varmaan suomalaisia marjaviinejä? Joita ei alkossa ole tarjolla, muuta kuin paikallisten tilaviinitilojen lähettyvillä sijaitsevissa alkoissa. Viinaa kyllä Suomessa tehdään mm, monet Eestin viinat (altia) on itseasiassa Suomessa tehty.

Halpa-Halli on helluntailaisten omistuksessa.
   

Quote from: Asta Tuominen on 23.08.2011, 14:37:43

Quote from: Pliers on 23.08.2011, 14:00:58
Älä viitsi. Halpahallilla on ihan sama tavoitekate kuin muillakin halpisketjuilla. Suomalaisen suosiminen rajoittuu ihan vaan lestadiolaisten suosimiseen.

Arvopohjaisuus näkyy Halpa-Hallin periaatteissa:
http://www.hhnet.fi/HHnet.aspx?id=86&p1=84&p2=84

Aivan. Uskonnolliset arvot. Nähdäkseni siinä ei puhuttu mitään katteesta. Ne ei ole vaan hyviä ihmisiä, jotka jakavat ruokaa köyhille, vaan ovat tekemässä rahaa. Halpahalli on olemassa pelkästään siksi, että lestadiolaiset tukevat toisiaan. Sitä, ettei sunnuntaina pidetä kauppaa auki, voidaan perustella kristillisyydellä, mutta vielä paremmin kulujen leikkaamisella, sunnuntailiksa katsos. Kaljassa ei ole katetta. Sen myynti perustuu panimoiden maksamaan jälkihyvitteeseen. Tupakalla ei ole nettokatetta.

Quote from: Pliers on 23.08.2011, 16:25:52
Tupakalla ei ole nettokatetta.

Mihin helkuttiin ne eurot muutamasta grammasta tupakkaa oikein menevät?  ???

^^ Kiitos tiedosta! (Hommaa aitoja tupakansiemeniä ensi kevääksi.)   :)

Quote from: Totuus EPT on 23.08.2011, 16:24:00

Alkon tarjonnasta puheenollen, tarkoitat varmaan suomalaisia marjaviinejä? Joita ei alkossa ole tarjolla, muuta kuin paikallisten tilaviinitilojen lähettyvillä sijaitsevissa alkoissa. Viinaa kyllä Suomessa tehdään mm, monet Eestin viinat (altia) on itseasiassa Suomessa tehty.

Kyllä, marja- ja hedelmäviinejä. Niillä voitaisiin korvata ainakin osa ulkomailta tuotavista viineistä. Esim. puolukkaa jää paljon hyödyntämättä siitä yleensä maksettavan alhaisen keruuhinnan takia. Viiniksi valmistettavan puolukan keruupalkkio voisi olla jonkun verran korkeampi, jolloin raaka-ainettakin olisi reilusti saatavilla. Esimerkiksi omena-puolukkaviini soveltuisi hyvin arktiseksi vientituotteeksi maailman high end -ravintoloihin.  :)

Quote from: Asta Tuominen on 23.08.2011, 16:30:15

Quote from: Pliers on 23.08.2011, 16:25:52
Tupakalla ei ole nettokatetta.

Mihin helkuttiin ne eurot muutamasta grammasta tupakkaa oikein menevät?  ???

^^ Kiitos tiedosta! (Hommaa aitoja tupakansiemeniä ensi kevääksi.)   :)

Tupakkavero 65%
Alv. 23%

Kaupan myyntikate on noin 10%. Hävikki on kova, jollei ole automaatteja. Automaatit maksavat kymmeniä tuhansia / kpl. Ruokakaupat myyvät tupakkaa vain, koska asiakkaat haluavat sitä ostaa. Jollet myy tupakkaa siirtyy asiakas muualle. Avainsana on palvelutuote.

Halpahalli on voinut tehdä aiemmin mainittuja valintoja, koska kilpailu lännessä on halpakaupalla ollut vähäistä (Tokmanni on itäinen) ja siksi, että oma asiakaskunta on lestadiolaista, joille kyseiset tuotteet eivät ole tärkeitä, päinvastoin.

Tässä ketjussa on jo aika paljon puutaheinää, mutten ehdi niihin kaikkiin nyt vastata. Paremmalla ajalla.

Quote from: RP on 23.08.2011, 13:14:51

Quote from: Alfresco on 23.08.2011, 12:34:00
Lidl on ulkomaalaisista lähes ainoa poikkeus. Suomalaisten pitäisi suosia lidleitä jos vaan mahdollista.

Kun lidlillä ei ole Aldia tai vastaavaa kilpailijana, heidänkään ei tarvitse pykiä olemaan kuin sen verran halvempi, kuin että sen huomaa S:n ja K:n verrattuna, ei enempää.

Kyllä Lidlistäkin tavaraa irtoaa reilustikkin halvempaan hintaan, tämän toteutumiseksi pitää sitten vain kyttäillä viikottaisia tarjouksia ja viikonlopun spesiaalihintoja. Alati vaihtuvissa viikkotarjouksissa kun vielä annetaan listahinnoista alennusta se 10 % - 40 %, tämän lisäksi alennukset vielä kiertävät ihan ostamisen arvoisten tuotteiden puolella.

Lidlin edullisuuden maksimointi vaatii pientä taktikointia ja suunnitelmallisuutta. Tätä pelisilmää harvalta kuitenkaan löytyy, kun vastaavalla käyttäytymisellä ei tee oikeastaan mitään Keskon ja S-ryhmän puolella.

Quote from: Octavius on 23.08.2011, 15:55:56
Nelihenkisen perheet perunat, maa-artisokat, sipulit, nauriit ja porkkanat saa yhdeltä-kahdelta aarilta. Työaikaa viljelyyn ja korjuuseen menee kaikkiaan noin 4-6 tuntia.
Suomessa on maailman parhaat sieni - ja marjamaastot. Normaalin puolikkaan pakastimen täyttäminen vie aikaa pari päivää.
Väitän muuten, että lähi- ja luomuruoka sekä omavaraisuus tulee olemaan lähitulevaisuuden megatrendejä .

Kaksihenkinen taloutemme saa perunat muutamaksi kuukaudeksi, sipulit ja porkkanat ehkä puoleksi vuodeksi ja pavut ekä punajuuret koko vuodeksi noin 1,5 aarilta, jossa on myös jonkin verran kukkia pölyttäjien houkuttelemiseksi. Aikaa kaikkinensa menee noin 80-100-120 työtuntia vuodessa sään vaihtelut huomioonottaen ja ruuan osittainen prosessointi mukaanlukien - tosin ihan käsipelillä kastelu mukaanlukien. Tämä siis aikamoisena raivoluomuna kompostinpito mukaanluettuna on ajankäytön summittainen vaatimus. Puutarhajyrsin ja myrkkyruisku ja automaattikastelu nopeuttaisi touhua kukin ehkä noin 15-20-25 tuntia, mutta söisi sähköä tai bensaa sekä kemikalisoisi tuotantopisteen. Noin puolet työajasta ehkä voisi ulkoistaa jälkikasvulle joko houkuttelemalla/ujuttamalla tai pakkokeinoja käyttäen. Tästä kun muutamasta seikasta antaa hivenen periksi, "puoliluomua" tulee jo hehtaarilta jonkin verran, mutta silti työaikaa palaa melkoisesti - etenkin jos aika täytyy repiä yhden ihmisen työtunneista.

Marjat ja sienet ... aikaa kuluu noin 100 prosessoidun pakastin litran tuottamiseen normaalisyksynä ehkä kahdelta hyypiöltä meillä noin viikko; tosin ainakin allekirjoittanut on kovin kömpelö eikä marja tai sienimaastot lähellä niitä parhaimpia ole, jos "järkevällä" polkupyöräetäisyydellä haluaa toimia. Tosin prosessointimenetelmänä on jälleen aika raivoluomu -menetelmä: polttopuuta syövä kesäkeittiön liesi keittolaitteineen.

Itse luomun tai puoliluomun tulevaisudesta olen täysin samaa mieltä, mutta minkälaisella mekanismilla sen suosia kasvaa, on vielä epäselvää ... vaihtoehtoja länsimaisen nykyisen kaltaisen elämäntavan täystuhosta pysyvään nykymenoon sisällytettävään trendi-ilmiöön on valtavasti.

Quote from: Pliers on 23.08.2011, 16:41:01
Halpahalli on voinut tehdä aiemmin mainittuja valintoja, koska kilpailu lännessä on halpakaupalla ollut vähäistä (Tokmanni on itäinen) ja siksi, että oma asiakaskunta on lestadiolaista, joille kyseiset tuotteet eivät ole tärkeitä, päinvastoin.

Lisäksi HH on enemmän käyttö- ja kulutustavarakauppa, vähemmissä määrin ruokakauppa. Kyseisen kaupan asiakkaat käyvät vielä kuitenkin ruokakaupassakin, josta saavat tupakkansa ja keskioluensa. Asiakas ei siis joudu valitsemaan ruokakaupan ja tavarakaupan välillä ruokakaupan eduksi tupakan vuoksi.

Quote from: Alfresco on 23.08.2011, 14:29:08
Luomu on kallista koska ihmiset ovat valmiit maksamaan kovan hinnan.

Sama ilmiö muuten naudanlihan hinnassa. Erään väitteen mukaan tuotantokustannukset kiloa kohden ovat samat kuin sianlihassa, mutta ihmiset arvostavat naudanlihan korkeammalle (mikä onkin ihan oikein), jolloin siitä voidaan pyytääkin enemmän.

Aloitetaan...

Quote from: B52 on 23.08.2011, 11:51:27
Kaikki mainitut kohdat taitavat pitää paikkansa.

Kaikki pitävät paikkansa.

Quote from: Marko Parkkola on 23.08.2011, 12:15:02
Olen kuullut, että suuret ulkomaiset kauppaketjut eivät halua tai uskalla rantautua Suomeen, koska poliitikot estävät heitä saamasta kauppapaikkoja.

Kyllä. Tämäkin pitää paikkansa. Lisäksi Suomi on pieni, mutta oligopolistinen markkina, joten ulkomaisille toimijoille tämä tarkoittaa sitä, ettei täällä ole mitään voitettavaa, mutta paljon hävittävää.

Quote from: Sininärhi on 23.08.2011, 12:43:41
Yksi kohta puuttuu - kauppiaiden silmitön ahneus. Mikään muu ei selitä sitä, miksi kauppiaat tahtovat vetää tuotteen myyntihinnasta yli 50% katteen.

Ei ole kauppiaiden vika, jos markkinoilta puuttuu kilpailu. Lisäksi kauppiaita on kohtuullisen vähän myymälöihin nähden. Suomalaisista S-ryhmä ja Lähikauppa ovat puhtaasti ketjuohjattuja, ja vain K-ryhmä ja harvat M-marketit kauppiasvetoisia.

Quote from: Brandöt on 23.08.2011, 12:50:03
Itse haluaisin nähdä Suomen kauppatoimintaa laajennettavan luomutuotannon ja lähiruoan tarjoamisen suuntaan enemmän, mutta tämä on siihen esteenä:

QuoteKaupan omat merkit vievät hyllytilaa. Konttinen pelkää, että ne estävät tuottajien ja pienten valmistajien pääsyn tarjolle

Totta. Fakta on se, että tällä kehityksellä Suomessa ei viiden vuoden kuluttua myydä enää muita kuin kaupan omia merkkejä. Suosittelen sydämestäni kaikkia välttämään niitä.

Quote from: Asta Tuominen on 23.08.2011, 12:55:16
Sen takia meidän tulee kansakuntana polkaista aivan uudenlainen omavaraisuushanke käyntiin ja käydä tiheällä kammalla läpi kaikki, mitä itse voisimme tuottaa.

Ongelma ei ole tuottamisessa, vaan jakelussa. Hinta ratkaisee. Oletkin sen jo kuluttajana huomannut.

Quote from: Lemmy on 23.08.2011, 12:55:25

QuoteMaatalouden kokonaistuottavuus on noussut, mutta tuottavuuden kasvu ei ole siirtynyt kuluttajahintoihin.

Ei ole myoskaan siirtynyt tuottajahintoihin. Suurtila/tehomaatalous ei liene ratkaisu? Pientilathan kuoli 70-luvulle mentaessa ja loput tapettiin.

Suomessa on euroopan halvin tuottajahinta, korkein tukitaso ja kallein ruoka. Repikää siitä.

Quote from: Brandöt on 23.08.2011, 12:58:46
Luomuruoka maksaa marketeissa enemmän, koska kauppias ottaa oman katteensa välistä pois.

Tavoitekateprosentti on sama. Luomun tuottajahinta on hieman korkeampi, joten se kertautuu.

Quote from: Brandöt on 23.08.2011, 12:58:46
Vastaavasti taas monet kauppaketjun omat tuotemerkit (lue teollisesti valmistetut, ravintoaineköyhät mössöt) ovat edullisia, koska ne tulevat edullisiksi kauppiaan valmistuttaa.

Kansanterveyden kannalta ei mitään järkeä.

Ei kauppias vaan keskusliike. Keskusliike ei ole busineksessa kansanterveyden tähden, vaan rahan takia.

Quote from: Sininärhi on 23.08.2011, 13:03:57
Ja hyvä pointti Alkon tarjonnasta. Suomalaisilla olisi mahdollisuus tehdä ihania marjaviinejä (esimerkiksi), mutta hyvinpä harva niitä tuottaa. Miksiköhän?

Yksi sana. Monopoli. Suomessa tehdään kaikenlaista, mutta Alko ei osta niitä sisään. Tekevät enemmän rahaa, kun ostavat Altialta.

Quote from: dothefake on 23.08.2011, 13:20:07
Toissapäivänä kuulin radiouutisista, että maanviljelijän keskituntiansio on ensimmäisen kerran painunut alle viiden euron. Lopetetaan vielä maataloustuet, niin ei ole maanvaivoina koko maanviljelijöitä.

MTK tekee noita harhaanjohtavia laskelmia vuosittain. Maataloustuet ovat osa ongelmaa, eivät osa ratkaisua. Tuki valuu kokonaisuudessaan keskusliikkeiden taskuun. Viljelijät saavat syyttää itseään huonosta tuottajahinnasta. Voin konsultoida aiheesta sopivasta summasta. Ratkaisu ongelmaan olisi verrattaen yksinkertainen.

Quote from: wekkuli on 23.08.2011, 13:30:16
Eikös juuri ollut juttua S-ryhmän vallasta eduskunnassa ja puoluevaltuustoissa? Taitaa läpäistä suomalaisen poliitikkokaartin tuo "puolue" aika kaikkien oikeiden puolueiden osalta.

Älä unohda kunnanvaltuustoja.

Quote from: Marko Parkkola on 23.08.2011, 13:46:41
Lyhyellä lauseella: Luomua on kokeiltu. Kysyntää ei ollut, hinnat korkealla. Korkeat hinnat, pieni kysyntää. Noidankehä valmis, luomusta luovuttiin.

Tämä on tietysti ihan totta, muttei enää päde. Kaikkeen uuteen liittyy korvenraivaajanriski ja perässähiihtäjänetu.

Quote from: metsämies on 23.08.2011, 14:14:10
Tämä luomu-uskonto on lähes monikulttuurisuuten verrattavissa oleva massakusetus. Tiettävästi se ei ole sen terveellisempää kuin normaalisti viljelty ruoka, ...

Luomu on normaalisti viljeltyä. Muu on epänormaalia.

Quote from: Marko Parkkola on 23.08.2011, 14:22:12

QuoteAlarodun mukaan luomun myynti voisi kolminkertaistua nykyisestä, jos vain tuotteita olisi saatavilla.

Ruokatehdas tekee tuotetta jolle on kysyntää. Ilmeisesti kriittistä massaa ei vain ole saavutettu luomun kysynnässä. Kysyntä on kuitenkin näköjään kasvussa. Kannattaa laittaa ruokatehtaille vinkkiä asiasta vaikka sähköpostitse jos asia kiinnostaa. Siellä ihan todella luetaan asiakaspalautetta.

Suomessa myydään julmetun paljon jalosteita. Älkää jumankauta ostako niitä roiskeläppiä, vaan luomua, niin silloin sitä tulee hyllyyn. Kauppiasvetoisessa myymälässä voi ottaa kauppiasta hihasta kiinni.

Quote from: wekkuli on 23.08.2011, 14:38:31
Viimeisintäkään kohtaa ei varmaan voisi tarpeeksi korostaa. Suurimmalle osalle suomalaisista ruuan hinta on loppujen lopuksi yksi hailee, se ei niin isoa lovea lompakkoon tee. Sitten käydään sellaisessa kaupassa, jossa valikoima on riittävä. Ei huvita asiaan panostaa, kunhan saa kauppareissun hoidettua mahd helposti.

...ja minkäs teet. Naapurikaupassa on samalla tuotteela sama hinta, ja syötävä on.

Quote from: Mika Mäntylä on 23.08.2011, 14:58:07

Quote from: Veli Karimies on 23.08.2011, 14:47:37
Yksi tärkeä kohta muuten puuttuu kokonaan tuosta listasta, meinaan palkkakulut.

Ei kai Suomessa myyjien palkkataso ole jotenkin huikea verrattuna muihin EU-maihin?

Yksi mikä myös nostaa ruoan hintaa on energian hinta ja muut kiinteistönhuoltokulut. Sille emme voi mitään, että maamme ilmasto on häjy, mutta ei sekään niin paha olisi, jos verottaja ei vielä lisäisi sen kovuutta energiaa verottaessaan.

Nettopalkka tuskin onkaan. Kustannus työnantajalle on.

Energiaa voi käyttää vähemmän vähentämällä pakasteita. Ruokakaupat käyttävät enemmän sähköä viilentämiseen kuin lämmittämiseen, joten ilmastoa on turhaa syyttää.

Quote from: Alfresco on 23.08.2011, 15:45:35

Quote from: kelloseppä on 23.08.2011, 15:28:14
Menemättä hirveän pitkälle Suomen ruuan hinnanmuodostukseen, joka on kieltämättä eri polkuja pitkin rakentuva, mutta kokonaisuutena loistava esimerkki keskitetyn päätöksenteon ja liiketoiminnan muodostamasta markkinasosialismista, tartun esiin tulleeseen luomu -käsitteeseen.

Sinulla on ihan hyviä pointteja mutta uskoisin, että luomun suurin ongelma ei ole itse tuotteen hinta vaan se ettei isojen ketjujen kannata plärätä "nappikaupalla".

Tämä on totta. Suomen myydyin ruokatuote on valmis makaronilaatikko. Kun luomua ostetaan yhtä päljon, on sitä aina tarjolla kohtuullisempaan hintaan.

Quote from: ttw on 23.08.2011, 12:12:16
Lisää kilpailua tarvittaisiin reilusti. Lidl on ihan hyvä alku, mutta lisää kaivataan. Kotimaisessa ruuassakin tuottajalle ei paljon nappulaa jää siitä työstä, mutta kuluttaja joutuu maksamaan huippuhintaa kun välistä vedetään reilusti. Ennen tuli ostettua kotimaista hinnalla millä hyvänsä, mutta nyt kun valmistajatkin "huijaa" tai vääristelee sitä aluperää niin olen jättänyt ostamati. Ei ole kotimaista jos ulkolaisesta raaka-aineesta se jalostetaan tuotteeksi täällä. Myös en pidä kun kotimaasta viedään toiseen maahan missä se lopputuote valmistetaan. Ulkolaiset einekset on taas nykyisin paljon laadukkaampia ja halvempia kuin kotimainen teurasjäte.

Ainut mahdollisuus mielestäni lisätä kilpailua on saada isoja ulkolaisia toimijoita lisää Suomeen. Tämä olisikin erittäin kannatettavaa.

Quote from: Axel Cardan on 23.08.2011, 21:18:18
On puhuttu Keskon ja S-ryhmän ylivallasta.

Mitä mieltä olette Tokmanni-konsernin suosimisesta? Sillähän on ruokapuolikin.

Sama kuin Halpa-Hallin: kannatan. Oulusta löytyy molemmat.  :)

Quote from: ttw on 23.08.2011, 12:12:16
Lisää kilpailua tarvittaisiin reilusti. Lidl on ihan hyvä alku, mutta lisää kaivataan. Kotimaisessa ruuassakin tuottajalle ei paljon nappulaa jää siitä työstä, mutta kuluttaja joutuu maksamaan huippuhintaa kun välistä vedetään reilusti. Ennen tuli ostettua kotimaista hinnalla millä hyvänsä, mutta nyt kun valmistajatkin "huijaa" tai vääristelee sitä aluperää niin olen jättänyt ostamati. Ei ole kotimaista jos ulkolaisesta raaka-aineesta se jalostetaan tuotteeksi täällä. Myös en pidä kun kotimaasta viedään toiseen maahan missä se lopputuote valmistetaan. Ulkolaiset einekset on taas nykyisin paljon laadukkaampia ja halvempia kuin kotimainen teurasjäte.

Lidl on kertakaikkisen outo kauppa. Toisaalta sieltä löytyy hyviä tuotteita hyvinkin halvalla ja esim. suomalaista maitoa 0,68 euroa/litra. Toisaalta jos on lidlin asiakas, niin täytyy käydä myös jossakin toisessa kaupassa. Esim. klo 17 aikaan monet leipä- ja lihatuotteet on melko lopussa, keskikesällä saattaa uudet potut puuttua valikoimasta, mansikkajogurttia (1 ltr purkki) saattaa olla myynnissä, mutta todennäköisimmin ei jne.

Quote from: Salvation on 23.08.2011, 21:46:57
Lidl on kertakaikkisen outo kauppa. Toisaalta sieltä löytyy hyviä tuotteita hyvinkin halvalla ja esim. suomalaista maitoa 0,68 euroa/litra. Toisaalta jos on lidlin asiakas, niin täytyy käydä myös jossakin toisessa kaupassa. Esim. klo 17 aikaan monet leipä- ja lihatuotteet on melko lopussa, keskikesällä saattaa uudet potut puuttua valikoimasta, mansikkajogurttia (1 ltr purkki) saattaa olla myynnissä, mutta todennäköisimmin ei jne.

Osa edullisen hinnan yhtälöstä on pieni hävikki. Lidl on ilmeisesti laskenut, että kannattaa mielummin myydä loppupäivästä ei-oota kun pitää kaikkea kamaa hyllyssä viimeiseen minuuttiin saakka ja heittä ylijäämät roskiin. Tavallaan tämä tarkoittaa että Lidlillä on heikompi palvelu kun muilla mutta he kompensoivat sen hinnoissa. Kaikkea ei voi saada.

Menin mielenkiinnosta katsomaan entisen Lidlini hintoja Fiorano al Seriossa, mutta löytyikin tämä. Lidl tarjoaa matkoja, risteilyjä ja majoitusta:
http://www.lidl-viaggi.it/

Semisti off-topicina komppaan tuohon luomuun...

Työni puolesta olen osittain tekemisissä lähiruokaan ja luomuun liittyvässä kuluttajakäyttäytymisessä, ja ei tarvitse olla mikään valopää huomatakseen tuon luomun nopean kasvun. Kyseessä on suhteellisesti pieni osa vielä, mutta jos muistan kuinka paljon K ja S ketjuissa oli 'luomua' niin määrä on kasvanut ruhtinaallisesti.

Eniten naurattaa tuo Ruotsin ICA marketissa esiintyvä 'luomun' määrä. On luomu sitä ja luomu tätä. En sen enempää ota kantaa luomun ekologis-eettiseen näkökulmaan, mutta todellakin siitä on tulossa megatrendi. Sekä kuluttajien että markkinoijien.

Ihmettelin aikoinaan itsekin minkä helvetin takia tuo lähiruoka on niin kallista, niin helvetti soikoon kyllä siinä isona syynä on juuri tuo jo mainittu kauppiaan 'välistä-repiminen'.

Ei tässä mitään luomua tarvitsisi työntää joka mediasta, vaan saada ihmiset tiedostamaan luonnonruokalan monimuotoisuuden ja sen, kuinka itse voi haalia enemmän sapuskaa 'takapihalta', osallistumatta niihin kaikkiin kuljetus-, tuotanto- ja muihin prosesseihin.

http://www.ekolo.fi/elintarvikkeet_cat_10.html?jsh_id=a2d8e2049b452f66d7b16b092732b1f2

Kuvittelisin tietäväni näistä asioista jotain, vaikka eihan se "palsta-asiantuntijoitten" tietämystä ylitä.
Ruoka on Suomessa liian halpaa ja ruuan hinta suhteessa muihin elinkustannuksiin on koko ajan pienentynyt.
En lähtisi suuria kauppaketjuja räjäyttelemään, kuluttaja on kuningas niissäkin. Jos ajatuksenne eivät saa muutosta aikaan, niillä ei ole kannatusta.
Kaupalla on syntinsä, eivätkä ne ihan vähäisiä syntejä olekaan, mutta kuluttajan tekemä valinta ohjaa kaupan valikoimia sata prosenttisesti. Sitä saa, mitä tilaa.

Quote from: Pliers on 23.08.2011, 21:15:12

MTK tekee noita harhaanjohtavia laskelmia vuosittain. Maataloustuet ovat osa ongelmaa, eivät osa ratkaisua. Tuki valuu kokonaisuudessaan keskusliikkeiden taskuun. Viljelijät saavat syyttää itseään huonosta tuottajahinnasta. Voin konsultoida aiheesta sopivasta summasta. Ratkaisu ongelmaan olisi verrattaen yksinkertainen.

Bingo.

Konsultoippa joskus. Aihe olisi todellakin muutaman keskustelun arvoinen.

Alhainen tuottajahinta, korkeat tuet = euroopan kallein ruoka.

Siinäpä sitä onkin miettimistä, jos vain jotain asia kiinnostaisi...

Ai niin, olen minä kessuakin kasvattanut, mutta kun en itse polta, niin menee hyvä kessu hukkaan. Kannattaa kasvattaa taimet sisällä ja laittaa ne ulos vasta kesäkuun puolella. Voimaa kessu vaatii ja lämpimän paikan. Kessu kasvaa parimetriseksi ja lehdistä tulee aika isot. Virginiaa pidettiin ennen hyvänä lajikkeena, maistanut en ole, lopetin tupakoinnin parikymppisenä, enkä viitsi enää aloittaa. Olen kyllä ajatellut, että jos menisi torille myymään kessua, laittaisi pahvikyltin: Tupakointi vaarantaa terveytesi.....

Quote from: Alfresco on 23.08.2011, 21:50:01

Quote from: Salvation on 23.08.2011, 21:46:57
Lidl on kertakaikkisen outo kauppa. Toisaalta sieltä löytyy hyviä tuotteita hyvinkin halvalla ja esim. suomalaista maitoa 0,68 euroa/litra. Toisaalta jos on lidlin asiakas, niin täytyy käydä myös jossakin toisessa kaupassa. Esim. klo 17 aikaan monet leipä- ja lihatuotteet on melko lopussa, keskikesällä saattaa uudet potut puuttua valikoimasta, mansikkajogurttia (1 ltr purkki) saattaa olla myynnissä, mutta todennäköisimmin ei jne.

Osa edullisen hinnan yhtälöstä on pieni hävikki. Lidl on ilmeisesti laskenut, että kannattaa mielummin myydä loppupäivästä ei-oota kun pitää kaikkea kamaa hyllyssä viimeiseen minuuttiin saakka ja heittä ylijäämät roskiin. Tavallaan tämä tarkoittaa että Lidlillä on heikompi palvelu kun muilla mutta he kompensoivat sen hinnoissa. Kaikkea ei voi saada.

Nimenomaan, nyt löysimme toisemme, Alfresco.

Quote from: Pliers on 23.08.2011, 21:15:12

Quote from: wekkuli on 23.08.2011, 13:30:16
Eikös juuri ollut juttua S-ryhmän vallasta eduskunnassa ja puoluevaltuustoissa? Taitaa läpäistä suomalaisen poliitikkokaartin tuo "puolue" aika kaikkien oikeiden puolueiden osalta.

Älä unohda kunnanvaltuustoja.

Saamari kun itse asiassa pitikin sanomani juuri kunnanvaltuustoja eikä puoluevaltuustoja, ajatusvirhe...

Quote from: JR on 24.08.2011, 00:20:35
Ai niin, olen minä kessuakin kasvattanut, mutta kun en itse polta, niin menee hyvä kessu hukkaan. Kannattaa kasvattaa taimet sisällä ja laittaa ne ulos vasta kesäkuun puolella. Voimaa kessu vaatii ja lämpimän paikan. Kessu kasvaa parimetriseksi ja lehdistä tulee aika isot. Virginiaa pidettiin ennen hyvänä lajikkeena, maistanut en ole, lopetin tupakoinnin parikymppisenä, enkä viitsi enää aloittaa. Olen kyllä ajatellut, että jos menisi torille myymään kessua, laittaisi pahvikyltin: Tupakointi vaarantaa terveytesi.....

Virginia on samaa mitä savuketeollisuus käyttää. Netti on varmaan pullollan ohjeita, mutta JR:n ohje on hyvä. Paljon aurinkoa ja 10 litraa vettä per kasvi joka päivä. Vain lehdet kerätään. Sato korjataan alalehdistä alkaen. Lehdet ensin kuivataan ja sitten kompostoidaan(!). Kun kompostin lämpötila nousee yli 70 asteen, pöyhitään komposti ja sama rumba. Kompostin ei ole hyvä ylittää 75 astetta, jolloin sato alkaa tuhoutua. Kun sato on kuivattu ja pariin kertaan kompostoitu, on se valmista leikattavaksi ja poltettavaksi. Itse säilyttäisin sitä minigrip pusseissa, jottei se liikaa kuivu.

Onnea matkaan.

Quote from: Alfresco on 23.08.2011, 12:34:00
[Kepun paikallispolitikointi ja rahakkaat ystävyysssuhteet suuriin ketjuihin ovat toistaiseksi taannut isojen kaavoitushegemonian. Tämän pitää muuttua. Äänestäkää keskusta ulos kunnistanne niin saatte halvempaa ruokaa!

Ja Hakan rakentamiin lähiöihin tuli säännönmukaisesti E-osuusliikkeen kauppa. Helsingin seudulla nimenmuutosten ketju oli Marketta -> Valintatalo -> Siwa -> Alepa. Porvari ja työmies löivät kättä, kun Jussi Pajusen aikanaan omistama Alepa tuli joka lähiön pikkukauppa.

Kilpailussa löytyy: Puffet-jäätelä maksaa Valintatalossa 1,50, isommassa K-marketissa 1,40, Siwa 1.30, Alepa 1,20, S-market 1,10, ja Lidl 1,05. Ei tarvitse kuin valita paljonko jäätelöstään haluaa maksaa ja sen mukaan suunnistaa ostoksille.

hinnat on noussu selvästi, mummovuorolla kävin kaupassa, tarkkaan siellä eläkeläiset kattoi mitä osti. paljon eivät ostaneet, vain sen mikä on pakko.

Quote from: Mika.H on 24.08.2011, 00:09:23

Quote from: Pliers on 23.08.2011, 21:15:12

MTK tekee noita harhaanjohtavia laskelmia vuosittain. Maataloustuet ovat osa ongelmaa, eivät osa ratkaisua. Tuki valuu kokonaisuudessaan keskusliikkeiden taskuun. Viljelijät saavat syyttää itseään huonosta tuottajahinnasta. Voin konsultoida aiheesta sopivasta summasta. Ratkaisu ongelmaan olisi verrattaen yksinkertainen.

Bingo.

Konsultoippa joskus. Aihe olisi todellakin muutaman keskustelun arvoinen.

Pliersillä on varmaan tarkempaa tietoa mutta noin yleisesti voitaneen todeta, että sosialismi ei toimi maataloudessakaan. Aina kun valtio tulee mukaan johonkin bisnekseen niin markkinat menee sekaisin ja hinnat nousevat.

Tämä on pätenyt ihan joka kerta kun valtio on ollut "tukemassa" jotain alaa. Ehkä läheisin esimerkki on asuminen missä valtio tukee lainoitusta ja vuokraamista. Lopputulos on asuntojen puute ja korkeat hinnat. Toinen esimerkki on kotitalousvähennys, joka on korottanut pikkuremppojen hinnat hinnat 20-30%.

EDIT: Typot.

Quote from: Alfresco on 24.08.2011, 22:36:34

Quote from: Mika.H on 24.08.2011, 00:09:23

Quote from: Pliers on 23.08.2011, 21:15:12
MTK tekee noita harhaanjohtavia laskelmia vuosittain. Maataloustuet ovat osa ongelmaa, eivät osa ratkaisua. Tuki valuu kokonaisuudessaan keskusliikkeiden taskuun. Viljelijät saavat syyttää itseään huonosta tuottajahinnasta. Voin konsultoida aiheesta sopivasta summasta. Ratkaisu ongelmaan olisi verrattaen yksinkertainen.

Bingo.Konsultoippa joskus. Aihe olisi todellakin muutaman keskustelun arvoinen.

Pliersillä on varmaan tarkempaa tietoa mutta noin yleisesti voitaneen todeta, että sosialismi ei toimi maataloudessakaan. Aina kun valtio tulee mukaan johonkin bisnekseen niin markkinat menee sekaisin ja hinnat nousevat.
Tämä on pätenyt ihan joka kerta kun valio on ollut "tukemassa" jotain alaa. Ehkä läheisin esimerkki on asuminen missä valtio tukee lainoitusta ja vuokraamista. Lopputulos on asuntojen puute ja korkeat hinnat. Toinen esimerkki on kotitalousvähennys, joka on korottanut pikkuremppojen hinnat hinnat 20-30%.

Tämä on kyllä ansiokas ketju. Maahanmuuttokriittiset Keskustan kannattajat kyllä palaa takaisin keskustaa äänestämään ketjun luettuaan.  ;D

Quote from: Dilat Laraht on 24.08.2011, 09:55:33
Kilpailussa löytyy: Puffet-jäätelä maksaa Valintatalossa 1,50, isommassa K-marketissa 1,40, Siwa 1.30, Alepa 1,20, S-market 1,10, ja Lidl 1,05. Ei tarvitse kuin valita paljonko jäätelöstään haluaa maksaa ja sen mukaan suunnistaa ostoksille.

Tänään Halpa-Hallissa silmiin osui erikoistarjous: kaksi pakettia GB-vaniljajäätelöä, á 1.25 litraa, yhteensä 2.50 euroa, normaalisti yksi paketti maksaa 2.89€.
Eli alle yhden paketin hinnalla kaksi.

Tässä viimeisimmät tarjoukset:
http://www.hhnet.fi/Data/CatalogFiles/7740634c5d0b42998e1ed6e69a95a1fc/index.html

Ziip näyttää olevan Halpa-Hallin oma "merkkituote".


e: pilkkuja

Suomeen tarvittaisiin suomalainen Lidl-tyyppinen ketju.

Tosin muistelen, että Lidl teki alkuaikoina Suomessa tahallaan tappiota, kuten kaikissa muissakin maissa, minne se aluksi etabloituu. Tällä saadaan korkeista alkuinvestoinneista huolimatta hintataso alas. Eli ilman vakavaraista emoketjua kotimaisen Lidlin leipominen tyhjästä ei tapahdu nopeasti. No halpahallit ja tokmannitkin on lähteneet kai yhdestä liikkeestä vähitellen ketjuiksi.

Lidlissä tökkii eniten heidän alkuaikojensa niukka tiedottamispolitiikka. Samoin Lidl ja Ikea ovat keksineet jostain joko röyhkeästi tai etuoikeutetusti alkaa käyttää valkopohjaisia tienviittoja osoittamaan lähimpään puotiin. Kun esim. Lempäälän Ideaparkiin osoittaa moottoritiellä vain ravintolan sinipohjainen opastemerkki, jossa lukee pienellä Ideapark, niin joka toiseen lähiLidliin on oma tienviitta, joka tarkoittaa asuinaluetta, teollisuusaluetta tai merkittävää liikennekohdetta. Mikä näistä Lidl on?

Ja Lidl tuottaa nykyään voittoa. Voittoeurot kärrätään Suomesta rajojen yli Saksaan. Minua ei kiinnosta lihottaa Günthereitä yhtään päivittäistavaraostosteni katteella. Saatan olla tyhmä, ja tällä hetkellä köyhänä vielä tyhmempi, kun minä en asioi Lidlissä.

-i-

Quote from: ikuturso on 25.08.2011, 00:45:12
Suomeen tarvittaisiin suomalainen Lidl-tyyppinen ketju.

Kyllä. Itekin mietin tota samaa pari sivua (ja pari päivää) sitten tätä ketjua lukiessani, kun jotkut toivottelivat kovasti Suomeen lämpimästi tervetulleeksi "maahanmuuttajia" - Carrefour, Asda, Tesco, Walmart... Eli toisinsanoen, rahavirrat ulos Suomesta, sen sijaan että kehitettäisiin jostain oma suomalainen Lidl-tyyppinen ketju.

Jokunen vuosi sitten kävin useasti Minimanissa. Niitä taitaa lähinnä Pohjanmaalla olla, ei muualla? Espoossa oli, mutta se sitten lopetti (syytä en tiedä, mutta siinä oli kyllä hyvin lähellä kauppakeskus Iso Omena Prismoineen sekä vielä toinen iso Prisma toisella puolella).

Halpa-Hallin nettisivuja tutkailin. Niitäkin näköjään Pohjanmaalla ja läntisessä Suomessa enimmäkseen.

Luomua ostelen mielelläni, samoin lähiruokaa. Joitain ruokapiirejä on tullut kokeiltua joskus.

Quote from: Farrow on 25.08.2011, 01:41:47
Jokunen vuosi sitten kävin useasti Minimanissa. Niitä taitaa lähinnä Pohjanmaalla olla, ei muualla? Espoossa oli, mutta se sitten lopetti (syytä en tiedä, mutta siinä oli kyllä hyvin lähellä kauppakeskus Iso Omena Prismoineen sekä vielä toinen iso Prisma toisella puolella).

Muistelisin kuulopuheena että Minimani oli vuokralla Keskon kiinteistössä ja sitten ykskaks jostain syystä Kesko ei enää jatkanut vuokrasopimusta.

edit. Muistinpa väärin ja puhuinpa p-kaa, anteeksi. Syy taisi olla ihan vaan se, että asiakkaat valitsivat Minimanin sijaan Prisman ja Cittarin. Menempä tuijottelemaan peiliin ja katselemaan s-kortin omistajana syytä siihen miksi ruoka on kallista....

http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/yritysuutiset/?oid=2010/02/30290&request_ahaa_info=true

Quote from: ikuturso on 25.08.2011, 00:45:12
Suomeen tarvittaisiin suomalainen Lidl-tyyppinen ketju.

Se olisi suotavaa mutta tässä sosialistisessa kateuden kalvaamassa maassa ei ole enää sellaisia pääomia millä pääsisi käyntiin. Kukaan ei uskalla investoida jos rahaa ylipäätään olisi.

Isot ketjut on rakennettu kymmenien vuosien aikana ja aloittaneet aikana kun palkat oli alhaisemmat eikä palvelun tarvinnut olla nini kattavaa. Jos nyt haluaa aloittaa suomalaisen lidlin niin alkupääomaa pitäisi olla vähintään 10-20 miljoonaa. Jos minulla olisi sellaiset rahat, laittaisin ne mielummin tuottavammin pörssiin kun ottaisin valtavia riskeja ja ehkä menettäisin kaiken hirveen haloon jälkeen.

Tähän maahan ei enää kannata tehdä mitään merkittäviä kuluttajaliiketoiminnan investointeja. Siitä pitää amamtiliitot, verottaja ja poliitikot huolen.

Quote from: Alfresco on 24.08.2011, 22:36:34
Pliersillä on varmaan tarkempaa tietoa mutta noin yleisesti voitaneen todeta, että sosialismi ei toimi maataloudessakaan. Aina kun valtio tulee mukaan johonkin bisnekseen niin markkinat menee sekaisin ja hinnat nousevat.

Se on juuri näin. Aina, kun valtio on yrittänyt ratkaista ongelmia, on samalla onnistunut luomaan useita uusia ongelmia. Usein alkuperäinen ongelma on jäänyt ratkaisematta.

Quote from: hiljainen tukija on 24.08.2011, 22:54:17
Tämä on kyllä ansiokas ketju. Maahanmuuttokriittiset Keskustan kannattajat kyllä palaa takaisin keskustaa äänestämään ketjun luettuaan.  ;D

En ymmärrä, mitä tarkoitat. Maataloustuet ovat osa ongelmaa, eivät ratkaisua. Kepusta on ollut maanviljelijälle enemmän haittaa, kuin hyötyä. En jaksa uskoa, että Persuistakaan löytyy näkemystä ongelman purkuun, mutta Kepu on nähty.

Quote from: Asta Tuominen on 24.08.2011, 23:16:06
Ziip näyttää olevan Halpa-Hallin oma "merkkituote".

Missäs oloissa Ziip-kanat elävät? Vai onko sillä merkitystä kunhan on halapaa?

Quote from: ikuturso on 25.08.2011, 00:45:12
Ja Lidl tuottaa nykyään voittoa. Voittoeurot kärrätään Suomesta rajojen yli Saksaan. Minua ei kiinnosta lihottaa Günthereitä yhtään päivittäistavaraostosteni katteella. Saatan olla tyhmä, ja tällä hetkellä köyhänä vielä tyhmempi, kun minä en asioi Lidlissä.

Huomaa, että rajan yli lähtee vain nettokatteen verran, kunhan ostat Lidlistä Suomalaisia tuotteita. Asioidessasi "Suomalaisessa" ketjussa, etkä kiinnitä huomiota ostoksiisi, lähtee rajan yli todennäköisesti enemmän.

Quote from: wekkuli on 25.08.2011, 08:01:21
Menempä tuijottelemaan peiliin ja katselemaan s-kortin omistajana syytä siihen miksi ruoka on kallista....

Hyvä suunnitelma. Olet jäljillä. Toivottavasti joku masinoi naamakirjassa "katkaise etukorttisi"-päivän. Sillä saataisiin hintoja alas heti noin 3-7%. Etukortit ovat muutenkin viimeisen päälle Orwelilainen systeemi. Itselläni ei ole ainuttakaan.

Quote from: Alfresco on 25.08.2011, 08:13:24

Quote from: ikuturso on 25.08.2011, 00:45:12
Suomeen tarvittaisiin suomalainen Lidl-tyyppinen ketju.

Se olisi suotavaa mutta tässä sosialistisessa kateuden kalvaamassa maassa ei ole enää sellaisia pääomia millä pääsisi käyntiin. Kukaan ei uskalla investoida jos rahaa ylipäätään olisi.

Isot ketjut on rakennettu kymmenien vuosien aikana ja aloittaneet aikana kun palkat oli alhaisemmat eikä palvelun tarvinnut olla nini kattavaa. Jos nyt haluaa aloittaa suomalaisen lidlin niin alkupääomaa pitäisi olla vähintään 10-20 miljoonaa. Jos minulla olisi sellaiset rahat, laittaisin ne mielummin tuottavammin pörssiin kun ottaisin valtavia riskeja ja ehkä menettäisin kaiken hirveen haloon jälkeen.

Nykysysteemi on suhmuroitu Kekkosen aikana, jolloin pienet yritykset tapettiin Suomesta. Pelkään pahoin, että ainoa tapa olisi hajottaa K- ja S-ryhmä kilpailuviranomaisen toimesta vähintään kuudeksi ei yritykseksi, mieluiten kahdeksaksi, kun otetaan bensa-asemat mukaan.

Quote from: Pliers on 25.08.2011, 09:56:44

Quote from: wekkuli on 25.08.2011, 08:01:21
Menempä tuijottelemaan peiliin ja katselemaan s-kortin omistajana syytä siihen miksi ruoka on kallista....

Hyvä suunnitelma. Olet jäljillä. Toivottavasti joku masinoi naamakirjassa "katkaise etukorttisi"-päivän. Sillä saataisiin hintoja alas heti noin 3-7%. Etukortit ovat muutenkin viimeisen päälle Orwelilainen systeemi. Itselläni ei ole ainuttakaan. 

Niinpä, mutta miten sitten osuuskuntamuotoinen kauppaketju hoitaisi voitonjakonsa? Vai kielletäänkö osuuskunnat yhtiömuotona?

Minä olen muuten tehnyt jonkunlaisen osan elintaervikeostoistani yksityisestä myymäläautosta, mikä valitettavasti lopettaa toimintansa tämän vuoden aikana, koska autoa ei saa enää leimaan, eikä uutta kannata ostaa.
Muuten antaisin keskustelijoille sellaisen neuvon, että jos haluatte muuttaa maailmaa, niin toimikaa, pelkkä marina ei riitä. Toisekseen, halpuus ja eettisyys eivät koskaan kohtaa samassa tuotteessa.

http://www.uusisuomi.fi/raha/115178-totuus-ruoan-hinnasta-pimitetaan-–-"kertokaa"

Totuus ruoan hinnasta pimitetään? – "Kertokaa"

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto vaatii elintarvikkeiden kuluttajahintojen läpinäkyvyyttä.

- Kaupan ja teollisuuden pitää avoimesti kertoa elintarvikkeiden hintojen rakenne ja hintakehitys, vaatii SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen.

Kuntonen puhuu lauantaina Forssassa SEL:n kesäpäivillä, jotka kokoavat lähes 900 elintarvikealan työntekijää Forssaan.

- Nyt kun kauppa ja teollisuus salaavat hinnan koostumisen, herää kysymys, maksavatko kuluttajat elintarvikkeiden hinnoissa uudet isot automarketit ja liikenneasemat, Kuntonen kysyy.

Kuntosen mielestä kuluttajalla on oikeus tietää, mistä ruuan hinta koostuu, erityisesti, kun paljon puhutaan kotimaisen ruuan kalleudesta.

- Kotimaisen ruuan aseman turvaamiseksi ja uskottavuuden lisäämiseksi olisi tärkeä selvittää ja avata kuluttajalle, onko kotimaisessa elintarvikeketjussa välistävetäjiä, jotka nostavat kuluttajahintoja ja heikentävät kotimaisen ruuan kilpailuasemaa, Kuntonen sanoo.

Seppo Konttisen hiljattain ilmestyneessä kirjassa "Suomalainen ruokalasku" sanotaan muun muassa, että Suomessa ruoka maksaa kilpailun puuttumisen takia. Konttisen mukaan iso ruokalasku johtuu suomalaisesta systeemistä, jonka pelisäännöt määräävät Kesko ja S-ryhmä. Konttisen ajatuksista kertoi hiljattain Taloussanomat.



Toi Kuntonen taitaa olla tyhmä, tottakai kuluttajat maksavat isot automarketit ja liikenneasemat, taivaastako se raha niihin tippuu?

Quote from: Pliers on 25.08.2011, 09:56:44

Quote from: Alfresco on 24.08.2011, 22:36:34
Pliersillä on varmaan tarkempaa tietoa mutta noin yleisesti voitaneen todeta, että sosialismi ei toimi maataloudessakaan. Aina kun valtio tulee mukaan johonkin bisnekseen niin markkinat menee sekaisin ja hinnat nousevat.

Se on juuri näin. Aina, kun valtio on yrittänyt ratkaista ongelmia, on samalla onnistunut luomaan useita uusia ongelmia. Usein alkuperäinen ongelma on jäänyt ratkaisematta.

Quote from: hiljainen tukija on 24.08.2011, 22:54:17
Tämä on kyllä ansiokas ketju. Maahanmuuttokriittiset Keskustan kannattajat kyllä palaa takaisin keskustaa äänestämään ketjun luettuaan.  ;D

En ymmärrä, mitä tarkoitat. Maataloustuet ovat osa ongelmaa, eivät ratkaisua. Kepusta on ollut maanviljelijälle enemmän haittaa, kuin hyötyä. En jaksa uskoa, että Persuistakaan löytyy näkemystä ongelman purkuun, mutta Kepu on nähty.

Quote from: Asta Tuominen on 24.08.2011, 23:16:06
Ziip näyttää olevan Halpa-Hallin oma "merkkituote".

Missäs oloissa Ziip-kanat elävät? Vai onko sillä merkitystä kunhan on halapaa?

Quote from: ikuturso on 25.08.2011, 00:45:12
Ja Lidl tuottaa nykyään voittoa. Voittoeurot kärrätään Suomesta rajojen yli Saksaan. Minua ei kiinnosta lihottaa Günthereitä yhtään päivittäistavaraostosteni katteella. Saatan olla tyhmä, ja tällä hetkellä köyhänä vielä tyhmempi, kun minä en asioi Lidlissä.

Huomaa, että rajan yli lähtee vain nettokatteen verran, kunhan ostat Lidlistä Suomalaisia tuotteita. Asioidessasi "Suomalaisessa" ketjussa, etkä kiinnitä huomiota ostoksiisi, lähtee rajan yli todennäköisesti enemmän.

Quote from: wekkuli on 25.08.2011, 08:01:21
Menempä tuijottelemaan peiliin ja katselemaan s-kortin omistajana syytä siihen miksi ruoka on kallista....

Hyvä suunnitelma. Olet jäljillä. Toivottavasti joku masinoi naamakirjassa "katkaise etukorttisi"-päivän. Sillä saataisiin hintoja alas heti noin 3-7%. Etukortit ovat muutenkin viimeisen päälle Orwelilainen systeemi. Itselläni ei ole ainuttakaan.

Quote from: Alfresco on 25.08.2011, 08:13:24

Quote from: ikuturso on 25.08.2011, 00:45:12
Suomeen tarvittaisiin suomalainen Lidl-tyyppinen ketju.

Se olisi suotavaa mutta tässä sosialistisessa kateuden kalvaamassa maassa ei ole enää sellaisia pääomia millä pääsisi käyntiin. Kukaan ei uskalla investoida jos rahaa ylipäätään olisi.

Isot ketjut on rakennettu kymmenien vuosien aikana ja aloittaneet aikana kun palkat oli alhaisemmat eikä palvelun tarvinnut olla nini kattavaa. Jos nyt haluaa aloittaa suomalaisen lidlin niin alkupääomaa pitäisi olla vähintään 10-20 miljoonaa. Jos minulla olisi sellaiset rahat, laittaisin ne mielummin tuottavammin pörssiin kun ottaisin valtavia riskeja ja ehkä menettäisin kaiken hirveen haloon jälkeen.

Nykysysteemi on suhmuroitu Kekkosen aikana, jolloin pienet yritykset tapettiin Suomesta. Pelkään pahoin, että ainoa tapa olisi hajottaa K- ja S-ryhmä kilpailuviranomaisen toimesta vähintään kuudeksi ei yritykseksi, mieluiten kahdeksaksi, kun otetaan bensa-asemat mukaan.

Mitkäs kauppaketjut hävis Kekkosen aikana. Tarkoittaako viittauksesi "Kekkosen aikaan" sitä, että Kekkosella olisi jotenkin sormensa pelissä. Jos niin miten?

Quote from: Octavius on 23.08.2011, 15:55:56
Ruokalasku on naurettavan helppo puolittaa. Siinä on sekin hyvä puoli, että saa arkiliikunnan samalla.

- Kaikki juurekset voi kasvattaa itse. Nelihenkisen perheet perunat, maa-artisokat, sipulit, nauriit ja porkkanat saa yhdeltä-kahdelta aarilta. Työaikaa viljelyyn ja korjuuseen menee kaikkiaan noin 4-6 tuntia.
- Lampaan-, poron- ja sianliha kannattaa ostaa suoraan tuottajalta. Hinta on puolet kaupan vastaavasta ja vähän kun näkee vaivaa, saa luomulihaa.
- Hirvenlihan ja pienriistan voi metsästää itse.
- Kaikki kalat voi kalastaa itse. Suomi on täynnä järviä ja ne ovat täynnä maailman maukkaimpia ja puhtaimpia kaloja.
- Suomessa on maailman parhaat sieni - ja marjamaastot. Normaalin puolikkaan pakastimen täyttäminen vie aikaa pari päivää.
- Ostokset kannattaa keskittää Lidliin - säästö on 20-30 %. Yksi vaihtoehto on organisoida itselleen tukkukortti.
- Suosi kauppahalleja. Esim. Hakaniemen hallin valikoima on aivan loistava ja hintataso edullinen.
- Ruisleivät saa suoramyynneistä tai suoraan emänniltä kolmasosahintaan kaupan vastaavasta ja maku on kuin toiselta planeetalta.

Tietysti osa em. asioista vaatii jotain erikoista. Esim. juuresten viljely tilkun peltoa ja säilytystilat, metsästys vaatii luvat ja aseen ja suoraan tuottajilta ostaminen vaatii puhelimen ja puhekyvyn. Kalastaminen vaatii veneen ja pyydykset.

Väitän silti, että kaikkia asiat ovat toteutettavissa, se on vain itsestä kiinni. Asian näkee hyvin Helsingin arjessa. Suuri osa rannoilla kalastavista on venäläisiä, jotka eivät ole vielä yhtä uusavuttomia kuin suomalaisista suuri osa.

Väitän muuten, että lähi- ja luomuruoka sekä omavaraisuus tulee olemaan lähitulevaisuuden megatrendejä .

Niin, siis kaikki on toteutettavissa, mutta esim. nykypäivän hirviluvilla, aseen ja lupien ostolla, metsässä käytetyllä ajalla ja nylkemisen ja lihanleikkuun jälkeen se ruokalasku taitaa itse asiassa olla kallistunut. Hirvestys on hyvä harrastus, mutta ei se nyt kai ihan taida leiville lyödä.

Kalastus samaten, käytät koko päivän ja saat keskimäärin hauen tai kaksi, tai verkoilta vähän enemmän. Paljonko meni veneeseen? Paljonko olisi säästänyt verrattuna puolen päivän töihin? Hyvä harrastus kuitenkin.

Piti kommentoida tuohon röökin hintaan, ja onneksi se nyt perkele maksaakin paljon, kuulemma selkeästi enemmän menee siitä aiheutuvien sairauksien hoitoon. Viinakin saisi kallistua ihan helvetisti, jotta kokonaiskulutus pienenisi. Ei se viinaralli Viroon niin merkittävästi kasvaisi, sen sijaan hoitokustannukset vähenisivät ja veroa saataisiin enemmän yhdestä pullosta.

Mutta kyllähän tuossa avauslistassa on paljon järkeäkin. Esim. mainonta, kuka ihme valitsee sittarin ja prisman välillä koska toisessa on banaanit 10 senttiä halvempia?

Perustin keskustelun maatilojen suoramyyntipaikoista. Tästä soisin nousevan uuden trendin Suomessa. Suoraan tuottajalta kuluttajalle.

http://hommaforum.org/index.php/topic,56815.0.html

Quote from: Salvation on 27.08.2011, 15:19:44
Mitkäs kauppaketjut hävis Kekkosen aikana. Tarkoittaako viittauksesi "Kekkosen aikaan" sitä, että Kekkosella olisi jotenkin sormensa pelissä. Jos niin miten?

Kysytkö tosissasi? Missä mahdoin puhua jonkin kauppaketjun katoamisesta? Joudut tarkastelemman vähän isompaa kuvaa. Ja kyllä, Kekkonen liittyy juttuun.

Quote from: Hervannan Jukka on 27.08.2011, 23:11:05
Niin, siis kaikki on toteutettavissa, mutta esim. nykypäivän hirviluvilla, aseen ja lupien ostolla, metsässä käytetyllä ajalla ja nylkemisen ja lihanleikkuun jälkeen se ruokalasku taitaa itse asiassa olla kallistunut. Hirvestys on hyvä harrastus, mutta ei se nyt kai ihan taida leiville lyödä.

Kalastus samaten, käytät koko päivän ja saat keskimäärin hauen tai kaksi, tai verkoilta vähän enemmän. Paljonko meni veneeseen? Paljonko olisi säästänyt verrattuna puolen päivän töihin? Hyvä harrastus kuitenkin.

Jostain artikkelista luin aikanaan, että metsästykseen laitetulla rahalla ostaisi helposti saman määrän riistaa hienossa ravintolassa kuin mitä metsästä tulee. Toki metsästyksen hyötysuhde saadaan paremmaksikin, jos siihen suhtautuu enemmän ruuan hankkimisena kuin harrastuksena. Joka tapauksessa kaupan sikanauta ja koipireisi lienee nykyisillä hinnoilla huomattavasti riistaa edukkaampaa.

Sama juttu on tosiaan kalastuksen suhteen. Tosin esimerkiksi työttömän on ihan kannattavaakin harrastaa kalastamista, kun parin päivän ruoat on äkkiä ongittu jostakin rannasta kahden euron mato-ongella.

Quote from: Mika Mäntylä on 28.08.2011, 21:35:17

Quote from: Hervannan Jukka on 27.08.2011, 23:11:05
Niin, siis kaikki on toteutettavissa, mutta esim. nykypäivän hirviluvilla, aseen ja lupien ostolla, metsässä käytetyllä ajalla ja nylkemisen ja lihanleikkuun jälkeen se ruokalasku taitaa itse asiassa olla kallistunut. Hirvestys on hyvä harrastus, mutta ei se nyt kai ihan taida leiville lyödä.

Kalastus samaten, käytät koko päivän ja saat keskimäärin hauen tai kaksi, tai verkoilta vähän enemmän. Paljonko meni veneeseen? Paljonko olisi säästänyt verrattuna puolen päivän töihin? Hyvä harrastus kuitenkin.

Jostain artikkelista luin aikanaan, että metsästykseen laitetulla rahalla ostaisi helposti saman määrän riistaa hienossa ravintolassa kuin mitä metsästä tulee. Toki metsästyksen hyötysuhde saadaan paremmaksikin, jos siihen suhtautuu enemmän ruuan hankkimisena kuin harrastuksena. Joka tapauksessa kaupan sikanauta ja koipireisi lienee nykyisillä hinnoilla huomattavasti riistaa edukkaampaa.

Sama juttu on tosiaan kalastuksen suhteen. Tosin esimerkiksi työttömän on ihan kannattavaakin harrastaa kalastamista, kun parin päivän ruoat on äkkiä ongittu jostakin rannasta kahden euron mato-ongella.

Halvaksihan se tulee, jos sovitaan että millä tahansa tussarilla lampaan losauttaminen laitumelta on 'metsästystä'.
;D
Tuossa hiljan muuten kalastajakaverini intoilivat istutettujen kalojen tekolammesta virvelöinnistä. Tuumasin näille ironisesti, että sen kutsuminen kalastamiseksi on aivan sama kuin kutsuisi nautojen ampumista navetassa metsästämiseksi.

Quote from: Pliers on 25.08.2011, 09:56:44

Quote from: ikuturso on 25.08.2011, 00:45:12
Ja Lidl tuottaa nykyään voittoa. Voittoeurot kärrätään Suomesta rajojen yli Saksaan. Minua ei kiinnosta lihottaa Günthereitä yhtään päivittäistavaraostosteni katteella. Saatan olla tyhmä, ja tällä hetkellä köyhänä vielä tyhmempi, kun minä en asioi Lidlissä.

Huomaa, että rajan yli lähtee vain nettokatteen verran, kunhan ostat Lidlistä Suomalaisia tuotteita. Asioidessasi "Suomalaisessa" ketjussa, etkä kiinnitä huomiota ostoksiisi, lähtee rajan yli todennäköisesti enemmän.

Hyvä huomio. Pirkka tai plussakortti tai jotain täyttää 25v. Lehdessä mainostetaan Pirkka costa ricaa 1.99€ paketti. Tuo on siis Pirkka-tuotteeksi brändätty hollannissa valmistettu kahvi. Siellä on myös Pauligin tekemää Pirkka-kahvia, joka taas on sellaista amerikkalaistyylistä kukkamultaa, että mieluummin lopetan kahvin juonnin kuin siirryn siihen.
Mutta niinpä noista K-kaupan "omista" tuotteista menee rahaa myös viljalti ulkomaille. Tosin kahvi on hieman huono esimerkki, kun se ei kasva Suomessa ja siitä menee aina rahaa ulkomaille.

Quote from: Pliers on 25.08.2011, 09:56:44

Quote from: wekkuli on 25.08.2011, 08:01:21
Menempä tuijottelemaan peiliin ja katselemaan s-kortin omistajana syytä siihen miksi ruoka on kallista....

Hyvä suunnitelma. Olet jäljillä. Toivottavasti joku masinoi naamakirjassa "katkaise etukorttisi"-päivän. Sillä saataisiin hintoja alas heti noin 3-7%. Etukortit ovat muutenkin viimeisen päälle Orwelilainen systeemi. Itselläni ei ole ainuttakaan.

Vaikka tuo on orwellilainen systeemi, kaikki bonusedut ja plussapisteet kerätään kuitenkin tuotteiden korkeampina katteina sisään. Eli niin kauan kuin bonuskorttisysteemi on olemassa, myös kaikki kortittomat maksavat ostoksissaan kaikkien kortillisten bonuksia. Ymmärrän kortittomuuden periaatteen, mutta ei tuokaan fiksulta kuulosta, mikäli asioi edes kohtuu usein myös ketjuissa, joissa bonussysteemi on.

-i-

Quote from: ikuturso on 01.09.2011, 10:36:46
Vaikka tuo on orwellilainen systeemi, kaikki bonusedut ja plussapisteet kerätään kuitenkin tuotteiden korkeampina katteina sisään. Eli niin kauan kuin bonuskorttisysteemi on olemassa, myös kaikki kortittomat maksavat ostoksissaan kaikkien kortillisten bonuksia. Ymmärrän kortittomuuden periaatteen, mutta ei tuokaan fiksulta kuulosta, mikäli asioi edes kohtuu usein myös ketjuissa, joissa bonussysteemi on.

Yksinelävänä sain bonuksia maksutapaetuineen korkeintaan kahvikupillisen verran kuussa. En aina muistanut antaa korttia ja vaihtelunhalun, uteliaisuuden ja elämäntilanteiden vuoksi yhtä ja samaa ketjua ei tullut jatkuvasti käytettyä. Jos olisi auto ja matkayö ja tarve yöpyä hotelleissa ja syödä ravintoloissa, niin ehkä sitten. Typerältä tuntui ostaa tuoppi baarissa ja näyttää sitten bonuskorttia. Kotona saa kraanasta vettä ilmaiseksi niin säästää vielä enemmän.  Lähimarketin kassalla tosin alkoivat suhtautua epäluuloisesti, kun lopetin S-korttini näyttämisen käteismaksujen yhteydessä, mutta käteisen ollessa lopussa lompakosta maksoin S-pankin kortilla.

Kukas muuten Pyynikintorin Lihan ostaisi? Kunnon lähiruokaverkosto silläkin putiikilla
http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/65144-myytavana-pala-vanhaa-tamperetta

Jos ruokalaskua haluaa pienemmäksi niin syödyn lihan vähentäminenhän on aina se tehokkain keino. Proteiineista isompi osa pavuista, linsseistä, pähkinöistä ja muista halvoista ja terveellisistä lähteistä niin kyllä jää enemmän rahaa käteen.

Quote from: Dilat Laraht on 01.09.2011, 10:53:25

Quote from: ikuturso on 01.09.2011, 10:36:46
Vaikka tuo on orwellilainen systeemi, kaikki bonusedut ja plussapisteet kerätään kuitenkin tuotteiden korkeampina katteina sisään. Eli niin kauan kuin bonuskorttisysteemi on olemassa, myös kaikki kortittomat maksavat ostoksissaan kaikkien kortillisten bonuksia. Ymmärrän kortittomuuden periaatteen, mutta ei tuokaan fiksulta kuulosta, mikäli asioi edes kohtuu usein myös ketjuissa, joissa bonussysteemi on.

Yksinelävänä sain bonuksia maksutapaetuineen korkeintaan kahvikupillisen verran kuussa. En aina muistanut antaa korttia ja vaihtelunhalun, uteliaisuuden ja elämäntilanteiden vuoksi yhtä ja samaa ketjua ei tullut jatkuvasti käytettyä. Jos olisi auto ja matkayö ja tarve yöpyä hotelleissa ja syödä ravintoloissa, niin ehkä sitten. Typerältä tuntui ostaa tuoppi baarissa ja näyttää sitten bonuskorttia. Kotona saa kraanasta vettä ilmaiseksi niin säästää vielä enemmän.  Lähimarketin kassalla tosin alkoivat suhtautua epäluuloisesti, kun lopetin S-korttini näyttämisen käteismaksujen yhteydessä, mutta käteisen ollessa lopussa lompakosta maksoin S-pankin kortilla.

Tulipa tässä mieleen, että me K-ketjussa asioivat maksamme ruoan hinnassa myös Pirkka-lehden. Nelivärinen suht tuhti lukupaketti. Moniko sitä vielä lukee? Niksipirkka oli aikanaan hitti, mutta eikö tuonkin aviisin voisi laittaa edes marginaalisen tilausmaksun taakse, jos joku mummu sitä haluaa lukea.
Mitenkähän muuten lehtien arvonlisäkorotus jyvitetään Pirkka-lehden (kai silläkin täytyy joku kirjanpitoarvo olla) suhteen? Vai onko sen alvit maksettu jo "tilaajamaksuina" korkeammassa ruoan hinnassa?

Mutta jos Pirkka-lehti lakkautettaisiin ja plussakorttisysteemi purettaisiin, kuka luulisi tuon näkyvän halvempina ruoanhintoina - nyt rohkeasti käsi pystyyn?

-i-

Quote from: ikuturso on 01.09.2011, 11:06:36
Mutta jos Pirkka-lehti lakkautettaisiin ja plussakorttisysteemi purettaisiin, kuka luulisi tuon näkyvän halvempina ruoanhintoina - nyt rohkeasti käsi pystyyn?

Saattaisihan se hiukan hillitä hintojen nousun kiihtymistä. Lehdet ja muut bonuspostit voi erikseen kieltää, vaikka bonuskortit pitäisikin. Netistä saa kaiken bonustiedon. Ainakin omalta osaltaan on silloin viestinyt kauppiaalle, jos markkinointimateriaali ei kiinnosta.

RKP:n europarlamentaarikko Carl Haglund kehottaa maanviljelijöitä boikotoimaan kaupan keskusliikkeitä (http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2012/02/carl_haglund_usuttaa_viljelijoita_kapinaan_3287306.html), sillä suomalaiset maanviljelijät saavat ruoasta pienemmän myyntihinnan kuin viljelijät Ruotsissa, ja silti Suomessa ruoan vähittäismyyntihinta on korkeampi. Haglundin johtopäätös on että keskusliikkeet maksavat ruoasta tuottajille liian alhaista hintaa.

Kaupan keskusliikkeiden liikevoittoprosentit ovat kuitenkin Suomessa melko alhaisia, Keskon (http://www.kesko.fi/fi/Media/Tiedotteet/Porssitiedotteet/2011/Keskon-tilinpaatostiedote-11-31122011/) liikevoitto oli viime vuonna 2,9% ja S-ryhmän (http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2012/02/s-ryhman_myynti_kasvoi_mutta_tulos_heikkeni_3267408.html) 2,3% liikevaihdosta.

Omasta mielestäni Suomen kallis ruoka on seurausta sääntelystä. Ruotsissa kauppojen aukiolo vapautettiin täysin (http://liberalismi.net/wiki/Ruotsi#Kauppojen_aukioloajat_vapaita) jo vuonna 1972. Suomessa taas on aukiolorajoitusten takia rakennettu kaksi päällekkäistä ruoanjakeluketjua, kaupat ja huoltoasemat. Kahden jakeluketjun kustannukset maksavat suomalaiset kuluttajat.

Ruotsi on myös vapauttanut kauppoihin itsehoitolääkkeet ja apteekkimonopolista on luovuttu (http://liberalismi.net/wiki/Ruotsi#Apteekkimonopolit_lakkautettiin). Suomessa taas lääkkeiden jakelua hoidetaan edelleen apteekkareille miljoonatuloja takaavalla ja korruptoituneella apteekkilupajärjestelmällä (https://hommaforum.org/index.php/topic,5201.html). Mikäli suomalaiset kaupat voisivat myydä ruoan lisäksi myös lääkkeitä, laskisi sekä ruoan että lääkkeiden hinta.

Alkoholia Ruotsissa ja Suomessa jaetaan periaatteessa yhtä tehottomasti erillisten valtio-omisteisten jakeluketjujen kautta. Suomessa kuitenkin tulli on taistellut alkoholin nettimyyjiä vastaan (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/nain-suomalaisten-viinat-pilaantuvat-tullin-takavarikossa/art-1288336104692.html), kun taas Ruotsissa toimii kymmeniä alkoholin kotiinkuljetuspalveluita, ja nettimyynnin kasvun seurauksena myös Ruotsin valtion Systembolaget on joutunut tehostamaan toimintaansa (http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/ruotsin-alko-aloittaa-ostosten-kotiinkuljetuksen/2011/09/1393266). Mikäli alkoholia voitaisiin myydä ruokakaupoissa, laskisi taas sekä alkoholin että ruoan hinta.

Ruotsin kaavoituspolitiikkaa en tarkemmin tunne, mutta Suomessa poliitikot kokevat tarpeelliseksi rajoittaa kauppojen markkinaehtoista sijoittumista (http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/asuntoministeri_jan_vapaavuori_tyrmaa_vihdin_ideaparkin/), vaikka maalaisjärjellä ajatellen on tehokkainta antaa kuluttajien valita vapaasti missä käyvät ostoksilla.

Mielestäni Haglund voisi poliitikkona lähteä ennemmin ajamaan sääntelyn vähentämistä, sen sijaan että lietsoo maanviljelijöiden keskuudessa boikottihenkeä.

Mielipiteet tervetulleita.

Keskusliikkeet orjuuttavat kauppiaita monopolivallallaan. Tarvittaisiin lisää "vesakeskisiä" Suomeen. Sekin taitaa olla poliittisen tahdon kysymys.

Lähinnä taitaa kuitenkin johtua siitä, että täällä Suomessa on vain kaksi isoa toimijaa: Kesko ja S-ryhmä. S-ryhmähän tunnetaan melkoisena Arina-mafiana ainakin Pohjois-Suomessa. Jokaisessa kunnanvaltuustossa on osakkaita ja luottohenkilöitä. Nämä kaksi ketjua saavat helposti kaupungin kaavoituselimiltä luvat, ja tekevätpä esimerkiksi Oulussa saumatonta yhteistyötä: Raksilan marketeilla samassa rivissä toimii kolme samankokoista supermarkettia Citymarket (Kesko), Prisma (S-ryhmä) ja S-market (S-ryhmä).

Toki S-ryhmän ABC-huoltoasematkin ovat etuoikeutettuja useissa kunnissa. Tässä tilanteessa Lidlin tulo maahan teki aika hyvää. Sinne sektorille tarvittaisiin osuuden kasvua, että ei pelkästään kaksi toimijaa määrittelisi hintoja.

Jonkun pitää kustantaa bonus-systeemien tähtitieteelliset kulut. Metsätkin pitää hakata jotta jokainen suomalainen saisi kiiltävät, päivittäiset mainoslappusensa sekä säännölliset mainoslehtensä. Niitä ilmanhan ei siis voi suomalainen elää...

Apteekkimonopoli on siinä mielessä hyvä ettei ainakaan mistään Siwasta saa reseptilääkkeitä ilman reseptiä.

Quote from: muh dik on 26.02.2012, 08:48:44
Apteekkimonopoli on siinä mielessä hyvä ettei ainakaan mistään Siwasta saa reseptilääkkeitä ilman reseptiä.

Jos Burana tulisi Siwaan myyntiin, sieltä saisi myös "sustaa ja decaa"? Kuulostaa aika erikoiselta.

Mutta heikkenisikö Buranan teho, jos sitä myytäisiinkin Alepan tai Siwan hyllystä?
Saattaisi heikentyä... ;)

Mä voisin torilla myydä Viron viinani ja netistä tilaamani italialaiset vinkut. Kotipoltto vapaaksi, jos se vielä kannattaa ulkomaiden viinan rinnalla.

Aukioloajat vapaaksi ja jengiltä pyhätyö- ja yötyökorvaukset pois, jotta kauppias, joka "hoitaa homman", pärjäisi.

Myymäläväelle ja siivoojille palkaksi aluksi euro/tunti. Jos se ei riitä, pannaan 0,5:een euroon.

Maataloustuotteet Suomeen Eestistä ja sen jälkeen Romaniasta, koska niistä saa halvemmalla. Brasiliasta broitsun lihat ja Argentiinasta härän lihat.

Marketteja kaikki pellot täyteen rajoittamatta, koska markkinatalous itsestään korjaa menestymättömät pois.

Vietnamista suomalaista halvemmat viljellyt kalat.

Apteekit kadulle. Halvemmat lääkkeet netistä.

Kannabis, piri, aakkoset, jne. vapaaksi, jotta huumerikollisuus loppuisi.

Ravintolat auki 24/7. Työpaikkoihin omat pubit ja isompiin yökerhot, jotta raskaan työn vastapainoksi voisi ottaa viikon kännit töissä. Vuokrataloihin omat baarit joka rappuun tai ainakin kerhohuoneisiin.

Sairaalat, poliisiasemat ja koulut Flamingoiksi, klubeiksi ja marketeiksi.

Teosto ja Gramex lakkautettava ihmisoikeuksien vastaisina.

Pilvenpiirtäjät rajoittamatta joka kukkulalle, koska niissä kämpät käyvät kaupaksi.

Valtio lakkautettava, jotta saamme Suomeen halpaa työvoimaa. Niin päästään myös poliisista, tullista, armeijasta, Kelasta, sossusta, pellekansanedustajista, holhouksesta, valvonnasta ja veroista.

Jne. Kyllä vielä olisi kirveellä töitä.

Niin, ja kallishan on aina parempaa, eller hur? Hinnan korkeus takaa laadun.
Eikä köyhän kannata halpaa ostaakaan. Vaan kallista. Vanha viisaus.

Systeemihän on täten kaukaa viisaasti ja armollisesti vain köyhän asialla, kerta...

Quote from: muh dik on 26.02.2012, 08:48:44
Apteekkimonopoli on siinä mielessä hyvä ettei ainakaan mistään Siwasta saa reseptilääkkeitä ilman reseptiä.

Öh, ei monopolilla ja reseptilääkkeillä ole mitään tekemistä keskenään. Esim. USA:ssa tavalliset kaupat myyvät reseptivapaita lääkkeitä, ja isoissa Walmarteissa ja Targeteissa on yleensa myös Pharmacy-osasto, joista saa myös reseptilääkkeitä.

http://www.walmart.com/cp/pharmacy/5431?fromPageCatId=1078664
http://sites.target.com/site/en/spot/page.jsp?title=pharmacy_landing

Molemmissa noissa on saatavilla myös iso lista geneerisiä 4$/kk (10$/3kk) lääkkeitä, Wallyworldin ja Targetin listat alla:
http://i.walmartimages.com/i/if/hmp/fusion/customer_list.pdf
http://sites.target.com/site/en/spot/page.jsp?title=pharmacy_generic_drugs_condition

On siellä lisäksi myös enemmän apteekkitoimintaan keskittyviä ketjuja kuten CVS/Pharmacy ja Walgreens:
https://www.cvs.com/CVSApp/user/rx/pharmacy_homepage.jsp
http://www.walgreens.com/pharmacy/?tab=Pharmacy

Yleisesti ottaen tuolla pelaa nämä nettitilaukset myös reseptilääkkeille kotiinkuljetuksineen hyvin, tuollaista palvelua tarjoavat nuo kaikki ketjut. Niinkuin myös nuo automaattisesti toimitettavat "refill"-tilaukset.

1. Kahden keskusliikkeen semi-kartelli
2. Vesialue meidän ja euroopan välillä
3. Säätely
4. Kova palkkataso (vaikuttaa koko jakeluketjussa aina kassoihin asti)

Kaikki neljä ovat ainakin tosiasioita.

Viimeinen ei toki ole aivan yhtä oleellinen kun myös se ostaja saa isompaa palkkaa. Eli halvassa maassa ruoka sen maalaisille saattaa olla kalliimpaa kuin suomessa ruoka suomalaisille, kun palkkatasot huomiodaan.

Quote from: muh dik on 26.02.2012, 08:48:44
Apteekkimonopoli on siinä mielessä hyvä ettei ainakaan mistään Siwasta saa reseptilääkkeitä ilman reseptiä.

En nyt tiedä onko koko reseptijärjestelmässä loppujen lopuksi hirveästi järkeä. Lääkkeiden väärinkäyttäjät saavat kuitenkin nappinsa ilman reseptiä katukaupasta ja toisaalta reseptejä kirjoittavilla lekureilla on touhussaan omat muotivillityksensä. Vähän aikaa sitten ja vielä edelleenkin vaivaan kuin vaivaan kirjoitetaan SSRI-lääkkeitä ja vastaavia ja nyttemmin kuulemma määrätään samaan tapaan leptejäkin samalla kun joistakin toisista edukkaammista lääkkeistä on tehty mörköjä ja niiden käyttäjistä narkomaaneja.

Quote from: Mika Mäntylä on 26.02.2012, 10:16:13

Quote from: muh dik on 26.02.2012, 08:48:44
Apteekkimonopoli on siinä mielessä hyvä ettei ainakaan mistään Siwasta saa reseptilääkkeitä ilman reseptiä.

Vähän aikaa sitten ja vielä edelleenkin vaivaan kuin vaivaan kirjoitetaan SSRI-lääkkeitä ja vastaavia ja nyttemmin kuulemma määrätään samaan tapaan leptejäkin samalla kun joistakin toisista edukkaammista lääkkeistä on tehty mörköjä ja niiden käyttäjistä narkomaaneja.

Olet kyllä oikeassa. Bentsoja ei saa oikein mistään ja ilmeisesti ne olisi hyväksi joillekin käyttäjille vaikkei niiden käytöstä eroon pääsekään. Ja kipupotilaille taas ei anneta mitään buranaa vahvempaa..

Quote from: muh dik on 26.02.2012, 10:20:30

Quote from: Mika Mäntylä on 26.02.2012, 10:16:13

Quote from: muh dik on 26.02.2012, 08:48:44
Apteekkimonopoli on siinä mielessä hyvä ettei ainakaan mistään Siwasta saa reseptilääkkeitä ilman reseptiä.

Vähän aikaa sitten ja vielä edelleenkin vaivaan kuin vaivaan kirjoitetaan SSRI-lääkkeitä ja vastaavia ja nyttemmin kuulemma määrätään samaan tapaan leptejäkin samalla kun joistakin toisista edukkaammista lääkkeistä on tehty mörköjä ja niiden käyttäjistä narkomaaneja.

Olet kyllä oikeassa. Bentsoja ei saa oikein mistään ja ilmeisesti ne olisi hyväksi joillekin käyttäjille vaikkei niiden käytöstä eroon pääsekään. Ja kipupotilaille taas ei anneta mitään buranaa vahvempaa..

Miten niin ei eroon pääse? Riippuvuuden kehittäminen useimpien ihmisten kohdalla vaatii huomattavasti lääkinnällistä annosta suurempaa annostelua ja pitkäkestoista käyttöä. Toki on olemassa myös riippuvuuspersoonallisuuksia, jotka kehittävät riippuvuuden mihin vain. Hyvin on purrut näiden lääkkeiden demonisointi. Bentsojen kauhistelu koukuttavuudesta on samaa luokkaa kuin saarnaisi saunakaljan johtavan elinikäiseen riippuvuuteen.

Mielenkiintoista että äänestyksen tulos on tämä.

Avauksen toisessa kappaleessa kerrotaan että kaupan keskusliikkeiden liikevoittoprosentti on alle 3, joten äänestyksen ensimmäinen vaihtoehto, eli liian suuret katteet, ei voi olla syynä ruoan kalleuteen. Silti tällä hetkellä selvä enemmistö (68% eli 17/25 äänestäjästä) on valinnut tämän vaihtoehdon.

Kun otetaan huomioon että pääomalle tulee saada jonkinlainen tuotto, ei keskusliikkeiden ole käytännössä mahdollista laskea nykyistä katettaan juuri yhtään. Esim. Keskolla oman pääoman tuotto oli viime vuonna alle 10%.

Joko hommalaiset eivät lue avausta ennen äänestämistä, tai eivät ymmärrä lukemaansa.

Quote from: hoxpox on 26.02.2012, 11:02:45
Mielenkiintoista että äänestyksen tulos on tämä.

Avauksen toisessa kappaleessa kerrotaan että kaupan keskusliikkeiden liikevoittoprosentti on alle 3, joten äänestyksen ensimmäinen vaihtoehto, eli liian suuret katteet, ei voi olla syynä ruoan kalleuteen. Silti tällä hetkellä selvä enemmistö (68% eli 17/25 äänestäjästä) on valinnut tämän vaihtoehdon.

Kun otetaan huomioon että sijoitetulle pääomalle tulee saada jonkinlainen tuotto, ei keskusliikkeiden ole käytännössä mahdollista laskea nykyistä katettaan juuri yhtään. Esim. Keskolla sijoitetun pääoman tuotto oli viime vuonna alle 10%.

Joko hommalaiset eivät lue avausta ennen äänestämistä, tai eivät ymmärrä lukemaansa.

Toi on keskusliikkeiden kate on erittäin mielenkiintoinen aihe. Näin kauppias-suvun vesana varsinkin. Suomessa ruoka on kolme kertaa kalliimpaa kuin Saksassa. Laivarahti Itämeren läpi on suhteellisen halpaa. Mihin sillä välillä häviää rutosti rahaa? Luulen että monet maahantuontifirmat on se mihin suuret katteet piilotetaan. Turha tänne on veroja maksaa ja turha tälle kansalle on mitään halvalla myydä koska se maksaa kaikesta sen mitä pyydetäään.

OT:
Onhan se hienoa, että ihmisten täytyy maksaa veroa siitä, että joutuvat syömään.
Hengityksestäkin jo nykyään maksetaan, veroa ilmasta.
Ulostusvero lienee tuloillaan.

Helpointa olisi määrätä suoraan kaikenkattava olemassaolovero, kun siihen kuitenkin tähdätään.

Pakollinen, kyykyttävä jäsenmaksu osallistumisesta elämään.

Sillä eihän toki olemassaolo saa olla maksamisesta vapaata toimintaa.
Köyhän pitää maksaa siitä hyvästä, että köyhä saa olla olemassa.

Quote from: Rubiikinkuutio on 26.02.2012, 09:52:52
1. Kahden keskusliikkeen semi-kartelli
2. Vesialue meidän ja euroopan välillä
3. Säätely
4. Kova palkkataso (vaikuttaa koko jakeluketjussa aina kassoihin asti)

Kaikki neljä ovat ainakin tosiasioita.

Viimeinen ei toki ole aivan yhtä oleellinen kun myös se ostaja saa isompaa palkkaa. Eli halvassa maassa ruoka sen maalaisille saattaa olla kalliimpaa kuin suomessa ruoka suomalaisille, kun palkkatasot huomiodaan.

sille noin 40% väestöstä jotka saa minkäänlaista palkkaa. Loput ei saa palkkaa.
Mutta sekin muistettava että 80% vähittäiskaupasta on ruokakauppaa. Eli melko kallista on, kun ei kovinkaan suuri osa tuloista mene muuhun kuin ruokaan, asumiskulujen jälkeen (ja mitäs muita vähittäiskaupan ulkopuoliset kulut, sähkö, kännykkä, i-net..) .

Quote from: hoxpox on 26.02.2012, 11:02:45
toisessa kappaleessa kerrotaan että kaupan keskusliikkeiden liikevoittoprosentti on alle 3, joten äänestyksen ensimmäinen vaihtoehto, eli liian suuret katteet, ei voi olla syynä ruoan kalleuteen. Silti tällä hetkellä selvä enemmistö (68% eli 17/25 äänestäjästä) on valinnut tämän vaihtoehdon.

Hmm. Tuntematta lainkaan alaa totean, että kustannuspuolelle voidaan työntää kaikenlaisia voitto pienentäviä eriä, jos on tarpeen näyttää pientä voittoa. En tiedä onko. Mutta esimerkiksi elokuvateollisuudessa on tapana tehdä elokuvista tappiollisia studioiden "kustannuserillä", jos tähtinäyttelijöiden palkkiot määräytyvät voittoprosentin mukaan.

Yksi asia mitä hieman ihmettelen on Helsingin luomumyymälöiden korkea hintataso, niiltä osin kuin ne hankkivat myyntituotteensa suoraan luomutiloilta, keskusliikkeet ohittaen. Ilmeisesti se luomun tuottaminen on sitten tuplasti-triplasti  kalliinpaa.

Quote from: Lalli IsoTalo on 26.02.2012, 11:33:37
Hmm. Tuntematta lainkaan alaa totean, että kustannuspuolelle voidaan työntää kaikenlaisia voitto pienentäviä eriä, jos on tarpeen näyttää pientä voittoa. En tiedä onko. Mutta esimerkiksi elokuvateollisuudessa on tapana tehdä elokuvista tappiollisia studioiden "kustannuserillä", jos tähtinäyttelijöiden palkkiot määräytyvät voittoprosentin mukaan.

En usko että keskusliikkeillä on tuollaisia tulonjakosopimuksia kenenkään kanssa. Lisäksi tuollainen kikkailu on erityisen vaikeaa pörssiyrityksissä, sillä nämä kustannuserät olisivat piilotettua osingonjakoa, ja pörssiyrityksissä tämmöisestä tulisi vakavia seurauksia. Eli ainakaan Keskon en usko tuollaista harrastavan lainkaan.

Joskus olen hetkisen miettinyt, että mahtaakohan tämä "Luomu"-imago olla riippuvainen lähinnä viljelijän ulosannista, markkinointikyvystä.

Haalari-viljelijä ei voi edustaa luomua, kun taas villapaita- ja bultsarimaisen ulkomuodon omaava "viljelijä" on automaattisesti "luomu"-otus. Vaikka ei tietäisi maanviljelystä pätkän häivääkään.

"Luomu", niinsanottu, on käsittääkseni hyvin harvoin sitä, mitä se väittää olevansa.

Selitys on yksinkertainen: inhimillinen petollisuus, ahneus. Sekä tietenkin suuren yleisön, keskivertoihmisen sokeus muulle kuin trendeille.

Tosiasia todellisuudessa lienee se, että kukaan ei vakavissaan suuressa mittakaavassa maatalouden tuotantoketjussa piittaa vähääkään siitä, mitä kukin tuottaja ilmoittaa suhteessa luomuun tai mihinkään tuotantoonsa.

"Luomu" on pelkkä markkinointikikka, huiputuskeino pikkasen suurempaan massipussiin.

Quote from: Kuvitteellinen hahmo on 26.02.2012, 06:50:08
Lähinnä taitaa kuitenkin johtua siitä, että täällä Suomessa on vain kaksi isoa toimijaa: Kesko ja S-ryhmä. S-ryhmähän tunnetaan melkoisena Arina-mafiana ainakin Pohjois-Suomessa. Jokaisessa kunnanvaltuustossa on osakkaita ja luottohenkilöitä. Nämä kaksi ketjua saavat helposti kaupungin kaavoituselimiltä luvat, ja tekevätpä esimerkiksi Oulussa saumatonta yhteistyötä: Raksilan marketeilla samassa rivissä toimii kolme samankokoista supermarkettia Citymarket (Kesko), Prisma (S-ryhmä) ja S-market (S-ryhmä).

Toki S-ryhmän ABC-huoltoasematkin ovat etuoikeutettuja useissa kunnissa. Tässä tilanteessa Lidlin tulo maahan teki aika hyvää. Sinne sektorille tarvittaisiin osuuden kasvua, että ei pelkästään kaksi toimijaa määrittelisi hintoja.

komppaan tässä asiassa mr. kuvitteellista hahmoa. On olemassa muitakin pienempiä ketjuja kuten Nurmolainen Minimani ja Kokkolalainen Halpa-halli, mutta näiden vaikutus jää paikalliseksi ja sitä ei aina edes ole: on tyydytty pitämään hinta-taso vain hiukan  Keskon ja S-ryhmän kauppojen alapuolella.
Maaseudulla, alueilla, jossa on yksityinen toimija, Kuten veljekset keskinen, on hintataso huomattavasti alhaisempi kuin sellaisissa paikoissa, missä kilpailua ei ole (vrt: Alavuden seutu vs. pohjanmaan Järviseutu).

Kilpailun puuttumisen tulevaisuudessa pistän suoraan KOKoomuksen ja sen entisen ministerin Jan Vapaavuoren piikkiin. Hän on omalla toiminnallaan on estänyt suuria kaupunkeja ympäröiviä kuntia kaavoittamasta tontteja suurille kauppahalleille, ja koska kaupunkien tontit kuuluvat nykyään S-ryhmälle ja Keskolle, ei ole mitään toivoa aidosta kilpailusta, koska uusilla ketjuilla ei ole enää mahdollisuutta rakentaa isoja kauppahalleja kilpailemaan näiden kahden suuren toimijan kanssa. Esimerkkinä Minimanin laajentuminen Etelä-Suomen markkinoilla on pysähtynyt Vihdin kauppahallin rakennuskiellon myötä. Joten tämänkin ketjun aloituksen kannattaa lähettää KOKoomuksen niille porukoille, jotka kuvittelevat kykypuolueen jollain tavalla edistävän suomalaista yrittäjyyttä ja vapaata kilpailua. Minähän olen aina väittänyt KOKkareiden toimivan vain suuren pääoman edustajana.

Quote from: Lalli IsoTalo on 26.02.2012, 11:33:37

Quote from: hoxpox on 26.02.2012, 11:02:45
toisessa kappaleessa kerrotaan että kaupan keskusliikkeiden liikevoittoprosentti on alle 3, joten äänestyksen ensimmäinen vaihtoehto, eli liian suuret katteet, ei voi olla syynä ruoan kalleuteen. Silti tällä hetkellä selvä enemmistö (68% eli 17/25 äänestäjästä) on valinnut tämän vaihtoehdon.

Hmm. Tuntematta lainkaan alaa totean, että kustannuspuolelle voidaan työntää kaikenlaisia voitto pienentäviä eriä, jos on tarpeen näyttää pientä voittoa. En tiedä onko. Mutta esimerkiksi elokuvateollisuudessa on tapana tehdä elokuvista tappiollisia studioiden "kustannuserillä", jos tähtinäyttelijöiden palkkiot määräytyvät voittoprosentin mukaan.

Yksi asia mitä hieman ihmettelen on Helsingin luomumyymälöiden korkea hintataso, niiltä osin kuin ne hankkivat myyntituotteensa suoraan luomutiloilta, keskusliikkeet ohittaen. Ilmeisesti se luomun tuottaminen on sitten tuplasti-triplasti  kalliinpaa.

K, ehkä saattaisi näin tehdä jotta suurin omistajaryhmä.. K-kauppiaat hyötyisivät (vaikka ovatkin pörssiyhtiö.. mutta kuppaahan monacon yliherra finllinesiakin).
S-ryhmän osalta sama väite on vaikeampi ymmärtää. Elleivät siten jostain syystä kärsi EIC:in sairauutta (managerit kuppasivat minkä ehtivät). Ylin hallinnon valvonta lienee surkeampaa, koska koostuu semi-kiinnostuneista politiikoista yms.

Sekin on hieman epäselvää missä määrin pois heitetty ruoka eri vaiheissa rakentaa valtavia paineita varsinaisesti myydylle. Ja mikä on hukkaprosentti suomessa (raakaainehukka+kuljetus+jalostuksessa+kuljetus+keskusliike+kuljetus+kaupassa ja vielä mitä vanhenee jääkaapeissa), muualla maailmassa näyttäisi olevan luokkaa 80%. Eli vain joka viides lehmä syötäisiin joka viedään pois teurastettavaksi?

Quote from: Marius on 26.02.2012, 11:58:33
Joskus olen hetkisen miettinyt, että mahtaakohan tämä "Luomu"-imago olla riippuvainen lähinnä viljelijän ulosannista, markkinointikyvystä.

Haalari-viljelijä ei voi edustaa luomua, kun taas villapaita- ja bultsarimaisen ulkomuodon omaava "viljelijä" on automaattisesti "luomu"-otus. Vaikka ei tietäisi maanviljelystä pätkän häivääkään.

"Luomu", niinsanottu, on käsittääkseni hyvin harvoin sitä, mitä se väittää olevansa.

Selitys on yksinkertainen: inhimillinen petollisuus, ahneus. Sekä tietenkin suuren yleisön, keskivertoihmisen sokeus muulle kuin trendeille.

Tosiasia todellisuudessa lienee se, että kukaan ei vakavissaan suuressa mittakaavassa maatalouden tuotantoketjussa piittaa vähääkään siitä, mitä kukin tuottaja ilmoittaa suhteessa luomuun tai mihinkään tuotantoonsa.

"Luomu" on pelkkä markkinointikikka, huiputuskeino pikkasen suurempaan massipussiin.

Tuo oli totta muutamia vuosia takaperin.
Useampi vuosi valtio on siitä lähtien luonut säännöt sille mikä on luomu ja mitä saa lisätä ja mitä ei, ja valvoo tätä. 

Quote from: ikki on 26.02.2012, 12:13:21Tuo oli totta muutamia vuosia takaperin.
Useampi vuosi valtio on siitä lähtien luonut säännöt sille mikä on luomu ja mitä saa lisätä ja mitä ei, ja valvoo tätä.

Ja samalla on tehty luomuviljelystä niin hankalaa ja byrokraattista että harva viitsii enää ryhtyä.

Quote from: Martin on 26.02.2012, 12:17:43

Quote from: ikki on 26.02.2012, 12:13:21Tuo oli totta muutamia vuosia takaperin.
Useampi vuosi valtio on siitä lähtien luonut säännöt sille mikä on luomu ja mitä saa lisätä ja mitä ei, ja valvoo tätä.

Ja samalla on tehty luomuviljelystä niin hankalaa ja byrokraattista että harva viitsii enää ryhtyä.

kun ottaa huomioon mikä haitat sen viljelystä on, niin byrokratiaa saisi tiukentaa vielä lisää. kun perunanviljelijä myrkyttää peltonsa ruton varalle, mutta isolla peltoalueella, muiden maanviljelijöiden viljelysten keskellä on muutama hehtaari luomuperunaa, niin jos tauti alkaa itämään, se leviää luomu-alueella kuin tuli ja tarttuu myös tavalliselle, myrkytetylle pellolle. tämä lisää kustannuksia, kun viljelijä joutuu satsaamaan uuden erän myrkkyä pelastaakseen oman satona. Luomu-perunan sato on tuossa tilanteessa jo entinen.
Eli kiitos luomun, me jotka emme käytä sitä, saamme annoksessamme  entistä suuremman määrän myrkynjämiä ja viljelijän tulot pienevät entisestään.

Mikäli maassa vallitsee totaalinen elintarviketuotanto- sekä jakelumonopoli, on kaiketi turhaa kuvitella että olisi olemassa jokin riippumaton valvova elin.

Hypoteettisesti: vaikka huomispäivänä voisi Suomen elintarviketuotanto julistaa kaiken olevan luomua, ja nostaa hinnat sen mukaisiksi. Mitä kukaan voisi? Muuta kuin uskoa, että näin on, kun kerran virkavalta niin sanoo.

Ja sen villapaitaisen tuottajan luomu-yritteliäisyys loppuu kuin seinään jos sato menee persiilleen ilman lannoitteita ja järkevää otetta tuotantoon.

Silloin toimintaperiaatteet kyllä muuttuvat, mutta imagosta pidetään kiinni, valheellisestikin.

Kuka muka valvoo? Ei kukaan.

Mites jos otetaan vähitellen haltuun toi S-ryhmä asiakasomistajuuden kautta? Perustetaan ruokademokraattinen kansanliike, joka sitoutuu äänestämään S-ryhmän sisällä vain ruokademokratia-liikkeeseen kuuluvia ja ruokademokratiaa ajavia ehdokkaita. Nämä ehdokkaat ovat valmiit paljastamaan mahdollisen korruption ja luopumaan kartelleista ja laskemaan ruuan hintaa.

Ainoa todella toimiva ratkaisu, vaikkakin täysin fiktiivinen eikä kenties lainkaan tosielämässä mahdollinen, ainakin hankala, olisi se, että kukaan ei ostaisi mitään S- tai K-ketjuilta.

Kuluttaja tulisi kyllä toimeen ilman näitä monopoli-edustajia, mutta se vaatisi pokkaa sekä hieman vaivaa.

Muuten, kun puhutaan siten, että Suomessa olisi kaksi kilpailevaa pää-toimijaa, niin se ei pidä lainkaan paikkaansa. On vain yksi toimija, vaikka naamioita on kaksi. Hämäykseksi.

Monopoli on lähes täydellinen.

Älkää ostako tältä monopolilta mitään, ja saatamme nähdä muutoksen.

Mutta kuten sanottu, tämä on toiveajattelua, ja sen kuvitteellinenkin noudattaminen on tehty Suomessa lähes mahdottomaksi.

Yksittäinen kansalainen voi silti tehdä itseään koskevia valintoja ja vähentää riippuvuuttaan elintarvikemonopolista, mikäli haluaa niin tehdä.

Suuri enemmistö ei kuitenkaan halua, joten ei sitten pidä valittaakaan, valinnan mahdollisuus on kuitenkin olemassa, toistaiseksi ainakin.

Quote from: Marius on 26.02.2012, 13:00:46

Muuten, kun puhutaan siten, että Suomessa olisi kaksi kilpailevaa pää-toimijaa, niin se ei pidä lainkaan paikkaansa. On vain yksi toimija, vaikka naamioita on kaksi. Hämäykseksi.

Monopoli on lähes täydellinen.

Älkää ostako tältä monopolilta mitään, ja saatamme nähdä muutoksen.

En ole sinällään erimieltä itse ajatuksesta, mutta tekninen termi on pikemminkin kartelli kuin monopoli. Riippumatta siitä kuinka sovittua tämä keskenäinen hintakilpailemattomuus on, niin kuluttajan etua se ei palvele.

Quote from: Mansikka on 26.02.2012, 12:41:05
Mites jos otetaan vähitellen haltuun toi S-ryhmä asiakasomistajuuden kautta? Perustetaan ruokademokraattinen kansanliike, joka sitoutuu äänestämään S-ryhmän sisällä vain ruokademokratia-liikkeeseen kuuluvia ja ruokademokratiaa ajavia ehdokkaita. Nämä ehdokkaat ovat valmiit paljastamaan mahdollisen korruption ja luopumaan kartelleista ja laskemaan ruuan hintaa.

Ehdotukseeni suhtauduttiin penseähkösti täällä. On tietysti ihan eri asia valittaa foorumilla kuin tehdä asialle jotain.

Pointsit näille opiskelijoille:
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/03/1510368/opiskelijat-noyryyttivat-osuuskauppaa-joensuussa

"– Kysymys on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävästä asiasta. Osuuskaupat ovat usein markkinajohtajia alueellaan ja asiakkaiden on syytä tietää mitä kytköksiä päättävissä elimissä olevilla henkilöillä on, muistutti ehdokas Anssi Kekkonen torilla."

---

Aivan samanlaista kitinää feminismin yliotteesta Tulva-lehti-ketjussa, mutta kun ehdotan mitä asialle voisimme tehdä, niin onkin jumalattoman hiljaista.

Ruoan hinnassa nousupainetta

Elintarviketeollisuusliiton mukaan ruoan hinnankorotukset eivät ole olleet riittäviä, vaan alan kustannukset nousevat kuluttajahintoja nopeammin.

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2012/03/ruoan_hinnassa_nousupainetta_3326001.html

Jos nyt jo syödään vain kerran päivässä lihaa, jos sitäkään ja lähes paastotaan päivät ennen kuin sitä rahaa taas tulee niin, mistähän vielä tingitään, kun tinkiminenkin tehdään mahdottomaksi.

Jos 400 eurosta per kuukausi pitää maksaa pari sataa lainanlyhennyksiä ja satasen verran vastiketta niin, paljon ei ruokailuun plus puhelinlaskuun jääkään enää rahaa.

Talouselämätyypit elävät jotain scifi -elämää. Ei mitään käsitystä siitä, että jo näilläkin hinnoilla nähdään nälkää. Vai onko se jo niin, ettei ketään kiinnosta syökö kansalainen vai ei?

Helmi S:n kuvaus on totta myös laajemmassa mittakaavassa. THL:n viimevuotisen selvityksen mukaan suomalaisilla ei riitä raha perustarpeiden tyydyttämiseen, raha ei riitä esimerkiksi ruokaan ja lääkkeisiin.

Prismassa on aika kallista ja Sittarissa kalliimpaa jo kuin Stockalla.

Näkeehän ton, että nyt Kesko pistää Sittareita vähänkin isompiin risteyksiin, kun S-ryhmä levisi 10 vuotta sitten kuin tauti S-marketeineen ja Prismoineen (osin jo ysärinä). Niiden tontit ja rakennukset on maksettava. Siis meidän ne on maksettava.

Puolet päivittäisostoksistani teen Lidlissä.

Pahoitteluni jo etukäteen, mikäli joku on jo asian esille tässä ketjussa ottanut, mutten millään jaksa lukea koko ketjua läpi tähän hätään... Totean vain, että tuo yleisesti hoettu väite, että Suomessa ruoka olisi jotenkin erikoisen kallista, on ihan täyttä paskaa.

Olen nyt muutaman viime vuoden aikana vieraillut mm. seuraavissa maissa: Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tsekki, Unkari, Saksa, Luxemburg, Italia, Ranska, Espanja ja Kreikka. Kaikissa näissä maissa olen myös asioinut useasti erilaisissa ruokakaupoissa, joten tiedän suurinpiirtein mitä mikäkin päivittäistavara noin yleisesti ottaen missäkin maassa maksaa.

Luettelemistani maista ylivoimaisesti kallein on Ranska. Kyllä, jopa kalliimpi kuin Norja, joka tulee hyvänä kakkosena, vain rinnanmitan Tanskaa edellä. Norjassa palkat ovat tosin sen verran kovempia, ettei hintataso tunnu niin pahalta natiiveille. Ainakaan jos ei alkoholia ja etenkin tupakkia kulu huomattavia määriä. Ranskassa taas ihmetystä herätti se, että jokapäiväiset perusasiat, kuten vaikkapa suihkugeeli, saattaa olla naurettavan kallista. Myös ravintola (sano bistro) ruokailu siellä on törkeän kallista heikkoon laatuun nähden. Kreikassa taas ei tunnetusti toimi mikään, mutta silti röyhkeästi pidetään kalliita hintalappuja esillä sitä illuusiota pönkittämään, että heillä mukamas menisi siellä hyvin.

Suomi sijoittuu tuossa listassa puoliväliin. Halvempia ovat ainoastaan Liettua, Unkari, Tsekki, Puola ja tietysti Saksa. Palkkatasoon suhteutettuna ainoastaan Saksa on halvempi kuin Suomi. Palkkatasoon suhteutettuna Ranska, Kreikka, Espanja ja Viro ovat suorastaan pöyristyttävän kalliita siellä asuville.

Olen myös ollut tekemisissä kaikista yllä luettelemistani maista kotoisin olevien ja siellä asuvien ihmisten kanssa ja käynyt lukemattomia keskusteluja yleisestä hintatasosta ja nuo keskustelut ovat tukeneet omia havaintojani. Etenkin espanjalaiset itkevät tällä hetkellä käsittämättömän kovaa hintatasoaan, kun ei kaupasta enää pystykään ostamaan mitä mieli tekisi.

Se, mikä ruoasta tekee erityisen halvan täällä Suomessa asuville, on nämä ns. "punaiset laput", eli 30-50% alennetut tuotteet, joita etsivä löytää ihan jokaisesta isommasta marketista ja melko hyvin ihan lähisiwastakin.

Itse ostan likipitäen kaiken lihan ja hyvin suuren osan muustakin ruoasta aina näistä tarjouslaareista, joten kuukausittainen ruokalaskuni on vähintään 30% alempi, kuin se olisi muutoin. Nämä punalaputetut tuotteet ovat omien havaintojeni mukaan hyvin suomalainen ilmiö.

En tiedä, minne muissa maissa vanhaksi menneet tai menevät tuotteet heitetään, mutta eipä niitä juuri kauppojen hyllyillä näe. Muutaman kerran olen nähnyt Espanjassa ja Saksassa jokusen tuotteen, mutta en missään nimessä missään muualla kuin Suomessa tällaisessa mittakaavassa, että voi käytännössä hakea kaiken ruoan 30-50% halvemmalla kuin ovh.

Summa summarum: Suomessa ruoka on halpaa. Koska hyvä tulotaso, Lidlit sun muut lukuisat halpahalliketjut ja roimat alennukset. Tyhmä maksaa liikaa, viisas katselee ympärilleen.

Suomessa ei ole mikään muu kallista kuin asuminen ja auto. Ja niidenkin suhteen voisin luetella vaikka kuinka monta Euroopan maata, joissa ne ovat aivan perkeleellisen paljon kalliimpia yleiseen tulotasoon nähden kuin Suomessa.

Palkkataso on huono, verotus vetää lähes kuolleeksi ja helvetin kallis ruoka, eläminen, bensa, kaikki.
Tämä umpikorruptoitunut maa pitäisi laittaa todelliselle matokuurille, ainoastaan täydellisen romahduksen kautta voidaan saada tännekin jotain muutosta.
Onneksi se on jo tulossa.

"Järkytys" maitopurkin hinnasta – S-ryhmä ja Kesko syyniin?

Vihreät europarlamentaarikot haluavat viedä Suomen suurten kauppaketjujen toiminnan Euroopan unionin komission tutkittavaksi.

Satu Hassi ja Tarja Cronberg jättivät tänään komissiolle kirjallisen kysymyksen Suomen vähittäiskaupan keskittymisestä ja kauppaketjujen mahdollisesta määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.

Kilpailuviraston selvitys toi hiljattain esille arveluttavia käytäntöjä kaupan alalla. Alaa hallitsevat kaksi jättiä, S-ryhmä ja Kesko.

- [Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto] MTK:n mukaan kaupan osuus maitopurkin asiakashinnasta on vuosien 2004 ja 2010 välillä noussut 25 prosentista 39 prosenttiin, siis peräti 14  prosenttiyksikköä. Tämä on järkyttävä muutos järkyttävän lyhyessä ajassa. Arvonlisävero laski, mutta kuluttajahinta nousi, kirjoittaa Hassi blogissaan.

- Tuottajat esimerkiksi joutuvat usein maksamaan kauppaketjuille markkinointirahaa, jonka ainut vastine on tuotteen pääsy kaupan valikoimaan. Tuottaja  saatetaan myös velvoittaa lunastamaan myymättömäksi jääneet tuotteet. Lisäksi kaupat hinnoittelevat ulkopuolisten tuottajien tuotteet huomattavasti  kalliimmiksi kuin omat tuotemerkkinsä, kertovat Hassi ja Cronberg.

http://www.uusisuomi.fi/raha/121071-%E2%80%9Djarkytys%E2%80%9D-maitopurkin-hinnasta-%E2%80%93%C2%A0s-ryhma-ja-kesko-syyniin
___
Uutisen ensimmäinen kommentti:
Vaalitko on tulossa vai minkä takia asia nyt alkaa kiinnostaa? Kansalaiset näitä asioita ovat ihmetelleet jo pitkään.
___
Mansikka: Äänestin aikanaan Hassin europarlamenttiin. Enää en pysty äänestämään ketään vihreää moku-ideologian vuoksi ja ydinvoimaselkärangattomuuden vuoksi. Olen kuitenkin tyytyväinen Hassin tekemisiin kautta linjan.

Kauppa rohmusi itselleen ruuan arvonlisäveroalen - ja enemmänkin
Satu Hassi

Olen tänään jättänyt Tarja Cronbergin kanssa EU:n komissiolle kirjallisen kysymyksen vähittäiskaupan keskittymisestä Suomessa, sen vaikutuksesta sekä meidän kuluttajien että myös ruoan tuottajien asemaan. Mielenkiintoisesti samaan aikaan Suomessa keskustellaan ruoan arvolisäveron korottamisesta, tai oikeastaan siitä, pitäisikö edellisen hallituksen toteuttama arvonlisäveron alennus perua.

Monet ruoan kalleudesta huolestuneet ovat jo ehtineet älähtää, ymmärrettävästi. Mutta hintaan, jonka me ruoasta maksamme kaupan kassalla, vaikuttaa veron lisäksi myös kaupan rohmuama osuus. Arvonlisäverosta puhutaan paljon vaikka kauppa kahmaisee ruokakassillisen hinnasta paljon isomman osan.

Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen mukaan vuosina 2000-2009 kaupan osuus ruoan kuluttajahinnasta on noussut 8 prosenttiyksikköä. Kauppa on siis 2000-luvulla kahminut itselleen ruoan arvonlisäveron alennuksen ja tuplasti. Veron alentaminen alensi valtion tuloja ja sitä kautta niukensi varoja, joilla maksetaan koulut, sosiaaliturva, terveydenhoito, tiet ja rautatiet ja sen sellaiset. Mutta kuluttajan ruokalaskua alv-ale ei helpottanut kuin korkeintaan hetkellisesti.

http://satuhassi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/100964-kauppa-rohmusi-itselleen-ruuan-arvonlis%C3%A4veroalen-ja-enemm%C3%A4nkin
Loput linkistä.

Quote
Olen tänään jättänyt Tarja Cronbergin kanssa EU:n komissiolle kirjallisen kysymyksen vähittäiskaupan keskittymisestä Suomessa, sen vaikutuksesta sekä meidän kuluttajien että myös ruoan tuottajien asemaan.

Mitähän EU-komissio asialle voi tehdä? Jos K- ja S-ketjut eivät nyt tee juurikaan voittoa, niin tuskin ruoka ainakaan halpenisi jos nämä ketjut jaettaisiin pienempiin osiin.

Vielä kun muistetaan että vihreät ovat olleet kiivaimpia kaupan vapaan aukiolon vastustajia, niin on varsin kummallista että he alkavat nyt yhtäkkiä olemaan huolissaan ruoanjakelun tehottomuudesta.

Hoxpox, kyse ei ole siitä, mitä olet ymmärtänyt. Kyse on siitä, että määräävän markkina-aseman avulla on saatettu siirtää kansalaisille tarkoitettu ruuan hinnan alennus näille kaupoille.

Edit: olen laillasi kiinnostunut kuitenkin siitä mitä komissio voi asialle tehdä.

Tuolla voi suuntaa antavasti vertailla maiden hintatasoja. Paskat maat ovat pääsääntöisesti halpoja ja hyvät maat kalliita, poikkeuksena Saksa.

http://hintataso.tietoinfo.com/

Quote from: Mansikka on 21.03.2012, 17:37:26
Hoxpox, kyse ei ole siitä, mitä olet ymmärtänyt. Kyse on siitä, että määräävän markkina-aseman avulla on saatettu siirtää kansalaisille tarkoitettu ruuan hinnan alennus näille kaupoille.

Ruoan hinnanalennusta ei ole siirretty kaupoille, sillä keskusliikkeiden liikevoitto on pieni.

Olen kerännyt kylmäkellarin täyteen sapuskaa, joka säilyy viidestä kymmeneen vuotta. Jos inflaatio lähtee lapasesta, tuo voi olla arvokkaampaa kuin metallit.

Ei ne suuret tulot, vaan...

E:
Obama Seizes Control Over All Food Production Under Executive Order: Mike Adams Reports 20.03.2012
http://www.youtube.com/watch?v=0iu9Fnc-BJI&feature=g-all-u&context=G2c36376FAAAAAAAABAA (http://www.youtube.com/watch?v=0iu9Fnc-BJI&feature=g-all-u&context=G2c36376FAAAAAAAABAA)

Quote from: hoxpox on 21.03.2012, 19:33:51
Ruoan hinnanalennusta ei ole siirretty kaupoille, sillä keskusliikkeiden liikevoitto on pieni.

Quote from: Mansikka on 21.03.2012, 14:35:37
Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen mukaan vuosina 2000-2009 kaupan osuus ruoan kuluttajahinnasta on noussut 8 prosenttiyksikköä. Kauppa on siis 2000-luvulla kahminut itselleen ruoan arvonlisäveron alennuksen ja tuplasti. Veron alentaminen alensi valtion tuloja ja sitä kautta niukensi varoja, joilla maksetaan koulut, sosiaaliturva, terveydenhoito, tiet ja rautatiet ja sen sellaiset. Mutta kuluttajan ruokalaskua alv-ale ei helpottanut kuin korkeintaan hetkellisesti.

Quote from: Hamsteri on 21.03.2012, 18:13:30
Tuolla voi suuntaa antavasti vertailla maiden hintatasoja. Paskat maat ovat pääsääntöisesti halpoja ja hyvät maat kalliita, poikkeuksena Saksa.

http://hintataso.tietoinfo.com/

No huh huh jos nuo Kreikan hinnat ja palkka pitää paikkansa.

Quote from: Mansikka on 21.03.2012, 19:49:14

Quote from: hoxpox on 21.03.2012, 19:33:51
Ruoan hinnanalennusta ei ole siirretty kaupoille, sillä keskusliikkeiden liikevoitto on pieni.

Quote from: Mansikka on 21.03.2012, 14:35:37
Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen mukaan vuosina 2000-2009 kaupan osuus ruoan kuluttajahinnasta on noussut 8 prosenttiyksikköä. Kauppa on siis 2000-luvulla kahminut itselleen ruoan arvonlisäveron alennuksen ja tuplasti. Veron alentaminen alensi valtion tuloja ja sitä kautta niukensi varoja, joilla maksetaan koulut, sosiaaliturva, terveydenhoito, tiet ja rautatiet ja sen sellaiset. Mutta kuluttajan ruokalaskua alv-ale ei helpottanut kuin korkeintaan hetkellisesti.

Ei tuo mitään todista.

Jos kaupan kulut kasvavat, niin silloin katettakin täytyy nostaa. Kuluihin vaikuttavat palkkataso, sähkön hinta, vuokrat, rakentamiskulut jne.

Hm, ei todista suoraan, olet oikeassa. Havainto kaipaa kuitenkin selvittämistä suomalaisille. Selittyykö katteiden nousu hyväksyttävillä kuluilla? Hyväksyttävillä esimerkiksi niin, että rahaa ei ole suhmuroitu kavereiden rakennusfirmoille tai hyväksyttävillä niin, että Suomessa on ruoka kallista nimeämistäsi syistä johtuen. Ensimmäisen on spekulaationi ja sellaisena sitä tulee kohdella. Jälkimmäinen on yhteiskuntapolitiittinen kysymys, josta toivoisin laajempaa keskustelua. Esimerkiksi sähkön ja polttoaineiden hinta, onko niissä kaikki ihan ok?

Katsotaan mitä komissio sanoo / tekee.

Quote from: Mansikka on 21.03.2012, 20:18:56
Hm, ei todista suoraan, olet oikeassa. Havainto kaipaa kuitenkin selvittämistä suomalaisille. Selittyykö katteiden nousu hyväksyttävillä kuluilla? Hyväksyttävillä esimerkiksi niin, että rahaa ei ole suhmuroitu kavereiden rakennusfirmoille tai hyväksyttävillä niin, että Suomessa on ruoka kallista nimeämistäsi syistä johtuen. Ensimmäisen on spekulaationi ja sellaisena sitä tulee kohdella. Jälkimmäinen on yhteiskuntapolitiittinen kysymys, josta toivoisin laajempaa keskustelua. Esimerkiksi sähkön ja polttoaineiden hinta, onko niissä kaikki ihan ok?

Yksityisten osakkeenomistajien omistamat pörssiyhtiöt (kuten esim. Kesko) eivät käytännössä suhmuroi rahaa muille yrityksille. Se ei ole osakkeenomistajien edun mukaista, joten osakkeenomistajat vaihtaisivat heti suhmuroivan toimitusjohtajan.

Quote from: hoxpox on 21.03.2012, 20:22:01

Quote from: Mansikka on 21.03.2012, 20:18:56
Hm, ei todista suoraan, olet oikeassa. Havainto kaipaa kuitenkin selvittämistä suomalaisille. Selittyykö katteiden nousu hyväksyttävillä kuluilla? Hyväksyttävillä esimerkiksi niin, että rahaa ei ole suhmuroitu kavereiden rakennusfirmoille tai hyväksyttävillä niin, että Suomessa on ruoka kallista nimeämistäsi syistä johtuen. Ensimmäisen on spekulaationi ja sellaisena sitä tulee kohdella. Jälkimmäinen on yhteiskuntapolitiittinen kysymys, josta toivoisin laajempaa keskustelua. Esimerkiksi sähkön ja polttoaineiden hinta, onko niissä kaikki ihan ok?

Yksityisten osakkeenomistajien omistamat pörssiyhtiöt (kuten esim. Kesko) eivät käytännössä suhmuroi rahaa muille yrityksille. Se ei ole osakkeenomistajien edun mukaista, joten osakkeenomistajat vaihtaisivat heti suhmuroivan toimitusjohtajan.

Keskon suurimpia omistajia ovat kauppiaat, joten kesko saattaa ajaa välillä muidenkin kuin kaikkien omistajien etua.

Vihreiden Satu Hassi ja Tarja Cronberg ovat jättäneet Euroopan unionin komissiolle kirjallisen kysymyksen vähittäiskaupan keskittymisestä Suomessa.
http://www.iltalehti.fi/ruoka/2012032115355355_ru.shtml

Hassin blogi
http://www.satuhassi.net/index.php?option=com_content&view=category&id=5&layout=blog&Itemid=19&limitstart=1

Kolki, jos lukisit edes sen sivun, jolle postaat, niin ei tulisi välttämättä yhtä usein saman toistoa.
___
Hallitus nostamassa arvonlisäveroa, palkkavero käytännössä kiristyy

Hallitus aikoo nostaa kaikkia arvonlisäverokantoja yhdellä prosenttiyksiköllä, kertovat HS:n haastattelemat hallituslähteet. Tämä tarkoittaa yleistä arvonlisäveroa, ruuan alv:ia sekä muun muassa matkalippujen ja lääkkeiden alv:ia. Tämä lisää valtion verotuloja noin 700 miljoonalla eurolla

http://www.hs.fi/politiikka/Hallitus+nostamassa+arvonlis%C3%A4veroa+palkkavero+k%C3%A4yt%C3%A4nn%C3%B6ss%C3%A4+kiristyy/a1305558353861
Loput linkistä.

Quote from: hoxpox on 21.03.2012, 15:08:42

Quote
Olen tänään jättänyt Tarja Cronbergin kanssa EU:n komissiolle kirjallisen kysymyksen vähittäiskaupan keskittymisestä Suomessa, sen vaikutuksesta sekä meidän kuluttajien että myös ruoan tuottajien asemaan.

Mitähän EU-komissio asialle voi tehdä? Jos K- ja S-ketjut eivät nyt tee juurikaan voittoa, niin tuskin ruoka ainakaan halpenisi jos nämä ketjut jaettaisiin pienempiin osiin.

Vielä kun muistetaan että vihreät ovat olleet kiivaimpia kaupan vapaan aukiolon vastustajia, niin on varsin kummallista että he alkavat nyt yhtäkkiä olemaan huolissaan ruoanjakelun tehottomuudesta.

Eikös tuossa jakelu ole kunnossa. Hinta vaan liian korkea.
Laitetaan kaupoille säädelty aukiolo. Max 8 tuntia päivässä ja sunnuntait kiinni. Jo tulisi säästöä palkkakustannuksissa. Tosin myös työttömyys kaupan alalla lisääntyisi, kun puolet väestä heitettäisiin pellolle.
Lisäksi kaiken kiinalaisen lelun ja krääsän voisi jättää tuomatta maahan, sekä rajoittaa monissa kategorioissa tuotevalikoiman kotimaiseen tavaraan, jolloin lämmitettäviä markettineliöitä voisi olla puolta vähemmän ja kauppataseellekin tuo tekisi hyvää.

Muistan aikanaan eräällä pienellä rautatieasemalla - jossa vain lättähatut enää pysähtyivät - poikenneeni aseman Baarissa. Siellä mummolla oli kassakoneena piirongin laatikossa risoja posliinikuppeja, joista ei voinut enää juoda kahvia. Seinällä oli kaappi, jossa oli piparminttukarkkeja ja ehkä mariannea. Mummeli sanoi meille lapsille, että sieltä voi valita karkkia "kaikkia laatua". Kun kysyimme "Roope ankan kolikoita" mummu ihmetteli mitä ne ovat.
Ja oi niitä aikoja, kun kaikki päivittäistavarat koko seutukunnalle mahtui pieneen kauppa-autoon. Rautakauppatavaraa sai tilaamalla ja niitä otettiin tarpeen mukaan keskusvarastosta.

Impiwaara... Mitä! Haaveilenko minä impiwaarasta?

-i-

Quote from: kolki on 22.03.2012, 15:27:31
Vihreiden Satu Hassi ja Tarja Cronberg ovat jättäneet Euroopan unionin komissiolle kirjallisen kysymyksen vähittäiskaupan keskittymisestä Suomessa.
http://www.iltalehti.fi/ruoka/2012032115355355_ru.shtml

Hassin blogi
http://www.satuhassi.net/index.php?option=com_content&view=category&id=5&layout=blog&Itemid=19&limitstart=1

naurettavaa pelleilyä. Vihreiltä puuttuu joko peili tai tieto siitä, kuinka kapitalismi toimii. Vihreät olivat suurin takapiru KOKoomuksen Jan vapaavuorelle, kun tämä esti toimillaan suuria ketjuja saamasta maan kattavaa kilpailijaa. Vaapaavuoren suurin saavutus on tämä surullisen kuuluisa kaavoituslaki, joka estää suuria kaupunkeja ympäröiviä kuntia kaavoittamasta tontteja suurille kauppahalleille, ja koska kaupunkien tontit kuuluvat nykyään S-ryhmälle ja Keskolle, ei ole mitään toivoa aidosta kilpailusta, koska uusilla ketjuilla ei ole enää mahdollisuutta rakentaa isoja kauppahalleja kilpailemaan näiden kahden suuren toimijan kanssa. Esimerkkinä Minimanin laajentuminen Etelä-Suomen markkinoilla on pysähtynyt Vihdin kauppahallin rakennuskiellon myötä.

Quote"Erikoinen ehdotus" ruoan hinnasta – Nousee varmasti

Linda Pelkonen
Luotu:
8.8.2012 16:17


Ruoan kuluttajahinnat nousevat tänä syksynä. Päivittäiskauppa ei pidä hyvänä maataloustuottajien ehdotusta kuluttajahintojen nostamisesta pakolla tuottajien hyväksi.

Taustalla on ruoan, etenkin lihan, tuotantokustannusten nousu, mikä johtuu maailmanlaajuisesti huonoista sadoista.

– Elintarvikkeiden hinnat nousivat alkuvuonna 4,6 prosenttia. Uskon, että hinnat nousevat edelleen, Päivittäiskauppayhdistyksen toimitusjohtaja Kari Luoto kertoo Uudelle Suomelle.

– Lihan hinta on jo noussut tänä vuonna ihan selvästi, samoin kalan ja kananmunien.

Hän uskoo, että hintojen nousu voisi olla jopa kuusi prosenttia tai enemmänkin

Lihan jalostusyhtiö Snellman ilmoitti tänään nostavansa sianlihan hintaa yhdeksällä prosentilla.

Kuluttajahintojen nousuun on painetta, koska lihan tuotannon kannattavuus on heikentynyt.

Ongelmana on Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoi eilen Uuden Suomen haastattelussa, että kuluttajan maksamasta summasta tulos jää kaupalle, ei ruoan tuottajalle.

Luoto pitää Marttilan argumenttia kauppaa syyllistävänä ja muistuttaa, että kaupalla on nousevia kuluja.
"Kuluttajat voivat vaikuttaa päätöksillään."

– Työvoima-, kuljetus- ja energiakustannukset ovat nousseet viime aikoina. Lisäksi kauppa on ottanut lisää vastuuta logistiikassa, Luoto kertoo.

MTK:n Marttila piti ongelmallisena, että ruokateollisuus neuvottelee hinnat liian pitkälle etukäteen.

Marttilan mielestä ruokateollisuuden ja hintojen pitäisi reagoida nopeammin kustannusten kasvuun, ettei ruoantuottajille tulisi tappiota.

– Sellainen käytäntö on, että hinnat neuvotellaan kolme kertaa vuodessa. Kaikki kustannukset pitää pystyä ennakoimaan, Luoto sanoo.

Marttila toivoi hallitukselta ja EU-komissiolta esityksiä ruokaongelman selvittämiseksi.

Luodon mielestä olisi "erikoista" jos valtiovalta puuttuisi asiaan.

– Olemme vapaassa markkinataloudessa ja avoimessa kilpailuympäristössä. Olisi aika erikoista, että voitaisi määrätä joku hinnan korotus, mikä menisi kaupan ja teollisuuden läpi suoraan tuottajalle, Luoto sanoo.

– Tässä tulee ajatus, että yritetäänkö tuontia estää, hän lisää.

Luodon mielestä hinnan korotuksista pitää neuvotella normaalin markkinatalouden ja neuvotteluprosessin kautta eli tuottajat keskustelevat hinnoista teollisuuden kanssa ja teollisuus kaupan kanssa.

Luodon mielestä on tärkeää, että kotimainen ruokatuotanto säilyy. Hän ei kuitenkaan usko, että kotimainen tuotanto on vaarassa.

– Kotimainen tuotanto on kuluttajille tärkeää, mutta pitää ottaa huomioon, että toimimme markkinataloudessa.

– Kuluttajat voivat vaikuttaa päätöksillään. Tarjolla on kotimaista lihaa ja tuontilihaa, Luoto sanoo.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/52574-erikoinen-ehdotus-ruoan-hinnasta-nousee-varmasti (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/52574-erikoinen-ehdotus-ruoan-hinnasta-nousee-varmasti)

Tuo lihavoitu minua vähän ihmetyttää. Miten se vaikuttaa hintoja nostavasti, että kauppa on ottanut enemmän logistiikkaa vastuulleen? Jokuhan sen logistiikan on aiemminkin hoitanut, onko kaupan hoitama logistiikka siis kustannustehottomampaa?

Quote from: samuliloov on 26.02.2012, 11:11:48
Suomessa ruoka on kolme kertaa kalliimpaa kuin Saksassa.

No eipä todellakaan ole. Miksi puhut paskaa?

Eri maiden hintavertailuja. Vaikkapa  Helsinki / Berliini   :

http://www.numbeo.com/cost-of-living/compare_cities.jsp?country1=Finland&country2=Germany&city1=Helsinki&city2=Berlin

Ei paljon naurata.

Ruoka kallistuu yhä – Liha jopa 7 %

Ruoan hinta jatkaa nousuaan. Tänä vuonna elintarvikkeiden hinnat nousevat keskimäärin 4,5 prosenttia, joka on selvästi yleistä inflaatiovauhtia nopeampi nousu, kertoo Pellervon taloustutkimus.

Tänä vuonna eniten nousevat lihan hinnat. Keskimäärin lihan hinnat nousevat 7,8 prosenttia. Maitotuotteiden hinnat nousevat 4,4 ja viljatuotteet 2,9 prosenttia.

Ensi vuonna lihan hinnat nousevat keskimäärin 5,6 prosenttia, maitotuotteiden 2,1 ja leipien 2,4 prosenttia.

Suomessa hinnan nousun on selvästi EU:n keskiarvoa enemmän. Ainoastaan Tšekissä ruoan hinta on noussut Suomea enemmän 12 kuukauden aikana.

Teollisuus on joutunut nostamaan hintoja raaka-aineiden saatavuuden varmistamiseksi. Kilpailutilanteen kiristyessä kauppa on nostanut teollisuudelle maksamiaan hintoja. Kohonneet kustannukset siirtyvät sellaisenaan kuluttajahintoihin, PTT kertoo.

Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ennakoi jo elokuussa Uuden Suomen erikoishaastattelussa, että lihan hinta nousee, koska tuotantokustannukset ovat nousseet rajusti. Marttilan mukaan Suomeen on tulossa vakava ruokakriisi.

http://www.uusisuomi.fi/raha/54073-ruoka-kallistuu-yha-liha-jopa-7

Quote from: Mansikka on 09.10.2012, 18:07:03
Ruoka kallistuu yhä – Liha jopa 7 %

Ruoan hinta jatkaa nousuaan. Tänä vuonna elintarvikkeiden hinnat nousevat keskimäärin 4,5 prosenttia, joka on selvästi yleistä inflaatiovauhtia nopeampi nousu, kertoo Pellervon taloustutkimus.

Tänä vuonna eniten nousevat lihan hinnat. Keskimäärin lihan hinnat nousevat 7,8 prosenttia. Maitotuotteiden hinnat nousevat 4,4 ja viljatuotteet 2,9 prosenttia.

Ensi vuonna lihan hinnat nousevat keskimäärin 5,6 prosenttia, maitotuotteiden 2,1 ja leipien 2,4 prosenttia.

Suomessa hinnan nousun on selvästi EU:n keskiarvoa enemmän. Ainoastaan Tšekissä ruoan hinta on noussut Suomea enemmän 12 kuukauden aikana.

Teollisuus on joutunut nostamaan hintoja raaka-aineiden saatavuuden varmistamiseksi. Kilpailutilanteen kiristyessä kauppa on nostanut teollisuudelle maksamiaan hintoja. Kohonneet kustannukset siirtyvät sellaisenaan kuluttajahintoihin, PTT kertoo.

Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ennakoi jo elokuussa Uuden Suomen erikoishaastattelussa, että lihan hinta nousee, koska tuotantokustannukset ovat nousseet rajusti. Marttilan mukaan Suomeen on tulossa vakava ruokakriisi.

http://www.uusisuomi.fi/raha/54073-ruoka-kallistuu-yha-liha-jopa-7

Ja siitä huolimatta ruokaa heitetään valtavia määriä roskiin. Jos kaupat pistäisivät hävikin kuriin niin ruuan hinta tippuisi ainakin 5%

Quote from: Axel Cardan on 25.09.2012, 20:51:02
Kaiken takana on suomalainen alamaismentaliteetti ja poliitikkojen vastuuttomuus.
Hinnat kohoavat joka paikassa raketin tavoin. Vähän aikaa sitten erikoislääkärin vastaanotto privaattipuolella (20 Min) oli 70-80 euroa.
Tänään oli 98 euroa. Vilkaisu korvalampulla molempiin korviin, 60-80 sekuntia työaikaa.
Bensasta tuskin tarvitsee mainitakaan. Veroahan on litraa kohti jo euro, mikä mennee suurelta osin Zorbaksille. Ruoassa S-ryhmä ja Kesko ovat aikaa sitten menettäneet luottamukseni. Mikä tahansa vaihtoehto on parempi. Vaikkapa Tokmanni-konserni (joka tosin myytiin ruotsalaisille) tai sitten punapääoman viimeinen jäänne, Suomen Lähikauppa.

Tai ihan kilpailutuksen puute. ostamalla lidlistä aina kun se on järkevää voi laskea myös muiden kauppojen hintoja.

Quote from: hoxpox on 21.03.2012, 20:09:00
Jos kaupan kulut kasvavat, niin silloin katettakin täytyy nostaa. Kuluihin vaikuttavat palkkataso, sähkön hinta, vuokrat, rakentamiskulut jne.

Viime aikoina on uutisoitu paljon lisääntyneestä näpistelystä. Käytännössä alle 500 euron edestä voi hajottaa, syödä ja juoda kaupassa ilman seuraamuksia ja moni käyttää tätä härskisti hyväkseen. Näkyy ihan varmasti hävikissä, ja hävikki pitää saada takaisin myydyillä tuotteilla. Kiitos Tuija Brax 2007?2011 !

Tiskiaine +101%, lakritsi +57%, tonnikala +38%... Näin paljon hinnat nousivat kahdessa vuodessa

Tilastokeskuksen tietokannoista ilmenee, että esimerkiksi kilo konetiskiainetta maksaa nyt 8,06 euroa, kun se kaksi vuotta sitten lokakuussa maksoi 4,01 euroa. Hinnankorotusta on peräti 101 prosenttia.

Myös esimerkiksi lakritsi on kallistunut 57 prosenttia, jäätelö 55 prosenttia ja mansikkahillo 50 prosenttia.

Muita reiluja korotuksia: kananmunien hinta on noussut 39 prosenttia, tonnikalasäilykkeiden 38 prosenttia ja ruokaperunankin 35 prosenttia.

http://www.talouselama.fi/uutiset/tiskiaine+101+lakritsi+57+tonnikala+38+nain+paljon+hinnat+nousivat+kahdessa+vuodessa/a2155285

Maanviljelijät myyvät kotimaista ruokaa tuottajan saamalla hinnalla

Järjestöjen tuottajajäsenet myyvät torilla naudan paistia, porsaan palapaistia, kananmunia, perunoita ja ruisleipää tuottajahintaan kello 11 alkaen. Viljelijät protestoivat tempauksellaan maatalouden heikkoa kannattavuustilannetta ja sitä, että heidän saamansa osuus kotimaisen ruuan hinnasta on elintarvikeketjun pienin, vaikka työmäärä on suurin.

Narinkkatorilla myytävät tuotteet:

Porsaan palapaisti lavasta 500 g, 80 senttiä/kpl (tuottajahinta 1,58 euroa/kg, keskihinta vähittäiskaupoissa 8,23 euroa/kg)

Naudan paisti (pakkausten paino vaihtelee) tuottajahinta 3,11 euroa/kg, keskihinta vähittäiskaupoissa n.15,31 euroa/kg)

Kananmunat 6 kpl rasia: 35 senttiä/kpl (tuottajahinta 1,06 euroa/kg, keskihinta vähittäiskaupoissa 3,71 euroa/kg)

Peruna 1 kg:10 senttiä/kpl (tuottajahinta 0,12 euroa/kg, keskihinta vähittäiskaupoissa 0,75 euroa/kg)

Ruisleipä 450 g:10 senttiä/kpl (tuottajahinta 0,20 euroa/kg, keskihinta vähittäiskaupoissa 4,57 euroa/kg)

http://www.mtk.fi/ajankohtaista/tapahtumat/epareilua/fi_FI/

Sosialismi ja verotus.

:D

Minä ostan suurimman osan perheeni ruuasta ihan piruuttani Lidlistä. En väitä olevani kroisos, mutta rahat riittäisi kyllä sittariin ja prismaankin. Toisaalta saahan sillä säästyneellä rahalla sitten ostettua jotain fiksumpaakin. Ihan selvästi on nimittäin kauppakuitissa pienempi numero kun käy natsisivassa. Tärkeintä on kuitenkin vastustaa kahden suuren hintakartellia. On selvää että jos lidl voi myydä ruokaa helposti yli 10 % halvemmalla, niin CM ja Prisma suorastaan kusettavat Suomen kansaa.

^Minä ostan lähimarketista vaikka onkin K.

Se kun työllistää kylän ihmisiä ja meillä ei ole Liiteliä.

Meillä oli tekeillä lähiruokaketju, mutta sitten ihmisillä ei ollut aikaa kuitenkaan puuhata sitä. Mun homma olisi ollut etsiä mylly, joka jauhaa asiakkaan viljaa pienissäkin erissä.

Telkkarissa puhui v*ttumaisen näköinen Keskopomo, joka sanoi että jos valtiovalta alkaa säädellä kilpailua, ne nostaa hintoja entisestääkin. Teki mieli lähteä uutisstudioon ja syöttää sille Plussakortti. Jos kaikki Plussasysteemin kulut olis suoraan hinnoista pois, niin kaikki olisi miljoonasosaprosentin halvempaa.

Keskomies jutteli, että Ihalaisen visiot ei kauheasti vaikuta tuontikaman hintaan, mutta kotimainen kallistuu het kymmenen prosenttia. Mun mielestä ruoan tuonnin voisi melkeinpä lopettaa. Kun kaupoissa olisi vähemmän valikoimaa, niin ei menisi päiväyksetkään niin helposi umpeen, kun kierto olisi nopeampaa ja jäisi se 400 miljoonaa ruokakiloa vuosittain heittämättä sinne kaatopaikoille.

-i-

Täytyy ostaa oikeaa ruokaa ja sitäkin kerta kerralta vähempi. Suolisto taitaa tottua suolapuikkoihin ihan hyvin. Ruuan kysyntä pienenee ja hinta halpenee?

Luin kerran uutisen intialaisesta kuka ei ollut syönyt yhtään mitään 70 vuoteen. Siihen en kyllä itse pysty.

Quote from: Astraea on 23.08.2011, 13:23:34

Quote from: dothefake on 23.08.2011, 13:20:07
Ei kai Asta vetele kessua, hyi Astaa!

Vetelen enkä aio ikinä lopettaa! Musta kahvi, kessu ja varojen salliessa brandy - ne pitävät sielun elossa tässä kahjossa maailmassa!  :D

punaviini?

Quote from: Veli Karimies on 23.08.2011, 13:24:11
Walmartti Suomeen.

PennyMarkt, willkommen nach Finnland.

Quote from: ttw on 23.08.2011, 14:05:21
Vaikka tuollainen idea "kaupasta" ilman välikäsiä olisi hieno niin olen 99% varma ettei se tässä maassa onnistu. Siihen puututaan aivan heti, keksitään verukkeita ym sekä tahallaan jarrutetaan tai torpataan koko hanke. Voin kuvitella kuinka jotkut sedät tulee Astalle sanomaan, että "kuules se on sellainen homma tässä maassa, että olisi parempi laittaa kamat kasaan ja häipyä meidän markkinakuvioista"  ;D

Siksiköhän kaikki lehmät merkitään EU pelimerkein, ettei niitä voi lahdata ja myydä mustassa pörssissä....

QuoteValio nostaa maitojensa hintaa 30 prosenttia
9.1.2013 19:14 | Päivitetty: 9.1.2013 20:00

Valion maidon hinta nousee, ellei Valio saa hinnankorotusvaatimukselle täytäntöönpanokieltoa. Kuvaaja: Pekka Kimpanpää
Valio aikoo nostaa perusmaitojensa hintaa vähittäiskaupoille noin 30 prosenttia helmikuun alusta. Valion mukaan tähän pakottaa Kilpailuviraston päätös.

Kilpailuviraston ja Valion välillä on oppiriita siitä, mikä on osuustoiminnallisen yrityksen oikea tapa jakaa tulosta omistajilleen.

Kilpailuvirasto syytti 20.joulukuuta julkistamassaan lausunnossa Valiota tappiollisesta perusmaitojen tukkuhinnoittelusta ja määräsi Valiota viipymättä korjaamaan tilanteen. Kilpailuviraston vaatimusten täyttämiseksi Valion tulee nostaa perusmaitojen hintaa.

Valio käynnistää valitusprosessin ja hakee markkinaoikeudelta täytäntöönpanokieltoa hinnankorotuksille. Markkinaoikeusprosessi vie vuosia ja täytäntöönpanokiellon käsittely kestänee kuukausia.

http://www.esaimaa.fi/Online/2013/01/09/Valio+nostaa+maitojensa+hintaa+30+prosenttia/2013114992706/4 (http://www.esaimaa.fi/Online/2013/01/09/Valio+nostaa+maitojensa+hintaa+30+prosenttia/2013114992706/4)

Kilpailuvirasto näyttäisi olevan yksi niistä 20 syystä, miksi suomalainen ruoka on kallista. Nerokasta kotimaisen tuotannon ja teollisuuden tuhoamista.

Quote from: elukka on 16.11.2012, 11:59:40

Quote from: Astraea on 23.08.2011, 13:23:34

Quote from: dothefake on 23.08.2011, 13:20:07
Ei kai Asta vetele kessua, hyi Astaa!

Vetelen enkä aio ikinä lopettaa! Musta kahvi, kessu ja varojen salliessa brandy - ne pitävät sielun elossa tässä kahjossa maailmassa!  :D

punaviini?

Siideri. Mietin, että kaipa minunkin pitää joku uudenvuodenlupaus tehdä, kun en ole ikiaikoihin tehnyt, ja päätin vaihtaa brandyn siideriin täksi vuodeksi. Yritän kuoriutua oikein kunnon pissikseksi.  :-*

Oikeasti piti kommentoida ääridemokraatin viestiä: kulutus noudattaa hintapolitiikkaa, joten tuossa tehdään (ehkä tietämättä) taas lisää tilaa mm. Lidlin UHT- ja muulle maidolle. Mihin jälleen kerran auttaisi tilojen suoramyynti ja lähiruoan keskusliikkeettömät jakelumenetelmät suoraan tuottajilta kuluttajille.

Kilpailuviraston tulkinta mitä ilmeisimmin on se, että Valion omistajilleen raakamaidon mukana maksama voitto on osa raaka-ainekustannuksia. Tämä tulkinta on erittäin kummallinen.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Osuustoiminnan+on+vaikea+löytää+rooliaan+kilpailussa/a1356149837894 (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Osuustoiminnan+on+vaikea+l%C3%B6yt%C3%A4%C3%A4+rooliaan+kilpailussa/a1356149837894)

mitä Homma edellä, sitä muut perässä. kilpailuvirastokin on todennut kaavoituksen olevan osasyy  kilpailun puutteeseen ja siten myös kalliiseen ruokaan:


http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2012/04/20/yle-kilpailuvirasto-tutkii-kauppapaikkojen-kaavoitusta/201227775/12

mitä luulette, joutuuko Vapaavuori vastuuseen virheellisestä päätöksestään supistaa kilpailua estämällä suurmakettien kaavoituksen?

Kyllä tämä Suomi on merkillinen maa. Väitämme olevamme maailman vähiten korruptoitunut valtio, mutta sokea Reettakin näkee, että kähmintää ja politiikkaa on mukana kaikessa missä rahaa liikkuu. Meillä on elintarvikemafia ja sen siunaa kaikki johtavat puolueet oman edun nimissä. Ei kansan edun. Suomi on kuin Italia. Paitsi, että Italiassa ei ole elintarvikemafiaa.

Luettelen Ylöjärven kaupat kylänraitilla, Soppeenmäki-Kaurasmäki, niinsanottu vanha Kuruntie.
Lidl, K-kauppa Linkki, Sale Asemantie, S-market keskellä kylää, Sale Kaurasmäki.
Kolme S ryhmän kauppaa peräkkäin.

QuoteLehti: Lidl alkoi paistaa leipää, Prisma joutui laskemaan hintoja

Saksalaisen Lidl-ketjun päätös ryhtyä paistamaan leipiä ja leivoinnaisia kaupoissaan on vaikuttanut alaan niin, että Prismat ovat laskeneet joidenkin paistotuotteidensa, kuten riisipiirakoiden ja leivonnaisten hintoja lokakakuun alussa. Asiasta kertoo Kainuun Sanomat.

Lehden haastatteleman Kajaanin Prisman johtajan Pasi Piiraisen mukaan kyse ei ole paikallisesta reaktiosta, vaan valtakunnallisesta kilpailutilanteesta.

Lidlillä on Suomessa 140 myymälää, joista 120:ssä on paistopiste. Lidl ei kerro, miten paistopisteiden avaaminen on vaikuttanut myyntiin.

- Myynnin kehitys on yrityksemme sisäistä tietoa, jota emme anna ulkopuolisille. Yleisellä voidaan todeta, että paistopisteet on otettu hyvin vastaan, ja ne ovat myös tuoneet uusia asiakkaita, Lidlin viestintävastaava Pilvi-Sisko Riikonen sanoo Kainuun Sanomien nettisivuilla.

Savon Sanomat (http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/lehti-lidl-alkoi-paistaa-leipaa-prisma-joutui-laskemaan-hintoja/1679106)

No on nuo prisman ja muiden kuin Lidlin paistopisteiden hinnat olleetkin aivan käsittämättömän korkeita.

"Kilpailuvirasto näyttäisi olevan yksi niistä 20 syystä, miksi suomalainen ruoka on kallista. Nerokasta kotimaisen tuotannon ja teollisuuden tuhoamista."

Nimenomaan ja ottaen huomioon voittoeurojen pakenemisesta maastamme. Eivätpä nekään eurot ole sitten enää verokierrännässä.

En lukenut koko ketjua, mutta kommentoin tähän väliin siten, että kaiken hinta on aina niin korkea kuin ostajalla on varaa maksaa.
Mikäli suuren pelin pyörittäjät havaitsevat, että tavallisella kansalaisella on säästöjä tai muuten ylimääräistä rahaa, hinnat nousevat.
Gäppi kurotaan aina hetimmiten umpeen, niin on aina tapahtunut ja niin tulee aina olemaan.

Se, miksi hinnat tänä päivänä erityisesti nousevat, vaikka suomalaisilla rahat vähenevät, johtuu siitä, että Suomessa lunsivien ulkomaalaisten rahat lisääntyvät.
Hintojen nostamiselle on tilaisuus ja kysyntää. Maahanmuuttajilla on varaa.

Kolme syytä miksi ruoka maksaa Suomessa liikaa:

1. Korkeat verot ja tullit. Ne lisäävät suoraan ruoan hintaa jokaisessa jalotusvaiheessa.
2. Tiukat säännöt, jotka tekevät sekä ruoan tuottamisesta että sen jatkojalostuksesta ja jakelusta vaikeampaa.
3. Korruptio joka luo monopoleja tietyille toimijoille.

Syy jokaisen ongelman takana on siis valtio ja erityisesti sosialismi. Jos valtio poistuisi, niin ruoan laatu paranisi ja hinta romahtaisi. Riittäisi myös, ettei valtio puuttuisi mitenkään ruoantuotantoon tai jakeluun vaan pitäisi huolta ainoastaan turvallisuudesta. Sosialistit tietenkin syyttävät yritysten ahneutta korkeista hinnoista ja haluavat lisää sääntelyä välittämättä siitä, että se vain pahentaa tilannetta ja johtaa lopulta Neuvostoliiton tilanteeseen, jossa ruoka oli kallista ja sitä oli vähän.

Quote from: Darvi on 05.10.2013, 15:48:15
Kolme syytä miksi ruoka maksaa Suomessa liikaa:

1. Korkeat verot ja tullit. Ne lisäävät suoraan ruoan hintaa jokaisessa jalotusvaiheessa.
2. Tiukat säännöt, jotka tekevät sekä ruoan tuottamisesta että sen jatkojalostuksesta ja jakelusta vaikeampaa.
3. Korruptio joka luo monopoleja tietyille toimijoille.

Syy jokaisen ongelman takana on siis valtio ja erityisesti sosialismi. Jos valtio poistuisi, niin ruoan laatu paranisi ja hinta romahtaisi. Riittäisi myös, ettei valtio puuttuisi mitenkään ruoantuotantoon tai jakeluun vaan pitäisi huolta ainoastaan turvallisuudesta. Sosialistit tietenkin syyttävät yritysten ahneutta korkeista hinnoista ja haluavat lisää sääntelyä välittämättä siitä, että se vain pahentaa tilannetta ja johtaa lopulta Neuvostoliiton tilanteeseen, jossa ruoka oli kallista ja sitä oli vähän.

Ja kilpailun vähyys. Ruuan hinnasta lähtisi  ainakin 5% pois jos ruokakaupat joutuisivat kilpailemaan enemmän.  Nyt kulurakenteesta ei tartte välittää.

Quote from: Jani Rantala on 05.10.2013, 22:27:53

Ja kilpailun vähyys. Ruuan hinnasta lähtisi  ainakin 5% pois jos ruokakaupat joutuisivat kilpailemaan enemmän.  Nyt kulurakenteesta ei tartte välittää.

Enemmänkin. Pelkästään jo Lidl taitaa olla tällä hetkellä aika paljon halvempi kuin 5%. Ja silläkin olisi varmasti varaa laskea hintoja, jos kilpailu niin vaatisi

Quote from: Iloveallpeople on 05.10.2013, 22:56:58

Quote from: Jani Rantala on 05.10.2013, 22:27:53

Ja kilpailun vähyys. Ruuan hinnasta lähtisi  ainakin 5% pois jos ruokakaupat joutuisivat kilpailemaan enemmän.  Nyt kulurakenteesta ei tartte välittää.

Enemmänkin. Pelkästään jo Lidl taitaa olla tällä hetkellä aika paljon halvempi kuin 5%. Ja silläkin olisi varmasti varaa laskea hintoja, jos kilpailu niin vaatisi

Tämä 5% lasku ei tarkoittaisi hyvistä katteista luopumista. Ainoastaan hävikin ja kulujen parempaa hallintaa, jotka nyt hoidetaan surkeasti.

Quote from: Pate on 05.10.2013, 15:38:16
"Kilpailuvirasto näyttäisi olevan yksi niistä 20 syystä, miksi suomalainen ruoka on kallista. Nerokasta kotimaisen tuotannon ja teollisuuden tuhoamista."

Nimenomaan ja ottaen huomioon voittoeurojen pakenemisesta maastamme. Eivätpä nekään eurot ole sitten enää verokierrännässä.

Yhdyn edellisiin puheenvuoroihin julkishallinnon roolista kalliin ruoan luojana. Kaavoitus, kilpailuvirasto, tolkuton byrokratiaviidakko jne.

Kaikkein huvittavinta on, että me ylläpidämme verorahoilla rakenteita, jotka tekevät kaikesta kalliimpaa. Siis maksamme siitä hyvästä, että saamme maksaa lisää. Mitä oikeasti tapahtuisi kaupalle ja yhteiskunnalle, jos sellaisia instituutioita kuin kilpailuvirasto ei olisi olemassakaan? Minä luulen, että ei mitään negatiivista ainakaan. Tuskin sen poistumista huomaisi mistään muusta, kuin ruoan halventumisesta, mikä on todella ironista.

Jos meillä olisi suora demokratia, voitaisiin tuosta vain heittää lakialoite kehiin tällaisten instituutioiden purkamisesta. Nyt kun ne ovat käytännössä osa poliittisten eläkevirkanimitysten ja suojatyöpaikkojen kotokorruptiota, niitä ei koskaan pureta yhtään mitenkään.

Julkishallinto pitäisi nähdä palveluiden tuottajana. Siltä osin, kuin se ei tuota mitään hyödyllistä vastinetta veroille, se pitäisi purkaa pois. Edustuksellisessa demokratiassa niin ei tapahdu, sillä massiivinen julkishallinto palvelee poliitikkojen etuja tarjoamalla loputtomasti töitä poliitikoille ja heitä lähellä oleville järjestö- ja virkamiesarmeijalle. Suorassa demokratiassa niin voisi tapahtuakin, sillä jokaisen instituution olemassaolo pitäisi huolellisesti perustella.

Quote from: Jani Rantala on 05.10.2013, 23:11:00


Tämä 5% lasku ei tarkoittaisi hyvistä katteista luopumista. Ainoastaan hävikin ja kulujen parempaa hallintaa, jotka nyt hoidetaan surkeasti.

Lidlissä punnitaan tuotteet kassalla.

Quote from: M on 06.10.2013, 09:53:21
Lidlissä punnitaan tuotteet kassalla.

Tiedätkö sä edes mitä tarkoittaa "hävikki"? Se on sitä, kun tuotteita menee hyllyissä vanhaksi, ja ne heitetään roskikseen, kun niitä ei kukaan osta + kauppa saa pilaantuneista tuotteista nopeasti huonon maineen. Hävikki ei siis tarkoita sitä, että joku punnitsee tomaatteja vaa'alla ja laittaa sinne punnitsemisen jälkeen muutaman lisää.

 Ratkaisu kalleuteen on yksinkertainen. Pitää hommata Suomeen Eurooppalaisia kauppaketjuja ja luoda oikeaa kilpailua. Lidl ei yksin riitä. Nyt kun olemme EU:ssa niin kaiken tämän luulisi olevan helppoa. Ratkaisu ei ilmeisesti ole poliittisesti korrekti monopolien ja kartellien maassa nimeltä Suomi? Ahneutta ei saa vaarantaa. Liian monella kansanedustajalla ja ministerillä on K ja S ketjun osakkeita jotta kartelliruoalle tehtäisiin jotain.

Sapuskan hinta nousee taas. Joko olemme ykkönen maailmassa tässäkin asiassa? Maailman kallen ruoka maailman holhotummassa valtiossa. Holhouksesta paras esimerkki on STM:n luomat ohjeet miten anniskeluravintoloissa tulisi kohta toimia. Siitä oli muistaakseni juttua 3.10. ilta-alkuisessa lehdessä. STM on kopioinut keskitysleirin ohjesäännöt ravintoloiden holhoamiseksi.

Mitä perusteluja muuten ylipäätään on kaavoituksella ohjata kauppaliiketoimintaa? Miksei sitä voisi vapauttaa niin, että kunhan tontti tai kiinteistö on kaavoitettu liiketoiminnalle ylipäänsä (eikä asumiselle), niin siihen saa pykätä minkä kaupan tahansa?

Kaikki on Suomessa kallista suomalaiselle.

Quote from: ääridemokraatti on 06.10.2013, 15:46:28
Mitä perusteluja muuten ylipäätään on kaavoituksella ohjata kauppaliiketoimintaa? Miksei sitä voisi vapauttaa niin, että kunhan tontti tai kiinteistö on kaavoitettu liiketoiminnalle ylipäänsä (eikä asumiselle), niin siihen saa pykätä minkä kaupan tahansa?

nooh... on ihan hyvä infran kannalta, että esimerkiksi isot kauppakeskukset tulevat niille suunnitelluille paikoille eikä minne sattuu.

Quote from: Fiftari on 05.10.2013, 15:24:36

QuoteLehti: Lidl alkoi paistaa leipää, Prisma joutui laskemaan hintoja

Saksalaisen Lidl-ketjun päätös ryhtyä paistamaan leipiä ja leivoinnaisia kaupoissaan on vaikuttanut alaan niin, että Prismat ovat laskeneet joidenkin paistotuotteidensa, kuten riisipiirakoiden ja leivonnaisten hintoja lokakakuun alussa. Asiasta kertoo Kainuun Sanomat.

Lehden haastatteleman Kajaanin Prisman johtajan Pasi Piiraisen mukaan kyse ei ole paikallisesta reaktiosta, vaan valtakunnallisesta kilpailutilanteesta.

Lidlillä on Suomessa 140 myymälää, joista 120:ssä on paistopiste. Lidl ei kerro, miten paistopisteiden avaaminen on vaikuttanut myyntiin.

- Myynnin kehitys on yrityksemme sisäistä tietoa, jota emme anna ulkopuolisille. Yleisellä voidaan todeta, että paistopisteet on otettu hyvin vastaan, ja ne ovat myös tuoneet uusia asiakkaita, Lidlin viestintävastaava Pilvi-Sisko Riikonen sanoo Kainuun Sanomien nettisivuilla.

Savon Sanomat (http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/lehti-lidl-alkoi-paistaa-leipaa-prisma-joutui-laskemaan-hintoja/1679106)

Vaimon mukaan Prisman paistopisteen tuotteet ainakin 30% kalliimpia kuin Lidlin vastaavat,asiakasmäärät lisääntyneet huomattavasti Kajaanin Lidlissä,vaikka kauppa itse ei kommentoi niin parkkipaikka on lähes täynnä suurimman osan päivästä.Paistopisteen luona käy sellainen kuhina etten ole sellaista ennen nähnyt.Pientä sanailuakin esiintyy vaimolle oli eräs mies tiuskaissut,pitikö ne viimeiset (2) croisanttia ottaa. :)

Byrokratia ja sen noudattaminen. Arvonlisävero. Makeisvero. Tullisäädökset. CN-koodit. Tarkastukset. Haitallisten aineiden rekisteröinti. Elintarvikkeiden lakisääteinen erottelu varastossa. EAN-koodit. Henkilökunnan salmonellakokeet. Päällekkäiset tarkastukset laatujärjestelmien puitteissa. Alkutuotantoxtehtaatxkeskusliikkeetxvähittäistavarakaupat. Liikkeiden mielettömät katteet. Energia. Logistiikka Suomessa. Järjetön liikenteen verotus. Ja paljon muuta.

Mutta ennen kaikkea byrokratia, joka tekee makeisverosta hienon lisäkustannuksen yhteiskunnalle.

Quote from: kertsu59 on 06.10.2013, 23:24:24

Quote from: Fiftari on 05.10.2013, 15:24:36

QuoteLehti: Lidl alkoi paistaa leipää, Prisma joutui laskemaan hintoja

Saksalaisen Lidl-ketjun päätös ryhtyä paistamaan leipiä ja leivoinnaisia kaupoissaan on vaikuttanut alaan niin, että Prismat ovat laskeneet joidenkin paistotuotteidensa, kuten riisipiirakoiden ja leivonnaisten hintoja lokakakuun alussa. Asiasta kertoo Kainuun Sanomat.

Lehden haastatteleman Kajaanin Prisman johtajan Pasi Piiraisen mukaan kyse ei ole paikallisesta reaktiosta, vaan valtakunnallisesta kilpailutilanteesta.

Lidlillä on Suomessa 140 myymälää, joista 120:ssä on paistopiste. Lidl ei kerro, miten paistopisteiden avaaminen on vaikuttanut myyntiin.

- Myynnin kehitys on yrityksemme sisäistä tietoa, jota emme anna ulkopuolisille. Yleisellä voidaan todeta, että paistopisteet on otettu hyvin vastaan, ja ne ovat myös tuoneet uusia asiakkaita, Lidlin viestintävastaava Pilvi-Sisko Riikonen sanoo Kainuun Sanomien nettisivuilla.

Savon Sanomat (http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/lehti-lidl-alkoi-paistaa-leipaa-prisma-joutui-laskemaan-hintoja/1679106)

Vaimon mukaan Prisman paistopisteen tuotteet ainakin 30% kalliimpia kuin Lidlin vastaavat,asiakasmäärät lisääntyneet huomattavasti Kajaanin Lidlissä,vaikka kauppa itse ei kommentoi niin parkkipaikka on lähes täynnä suurimman osan päivästä.Paistopisteen luona käy sellainen kuhina etten ole sellaista ennen nähnyt.Pientä sanailuakin esiintyy vaimolle oli eräs mies tiuskaissut,pitikö ne viimeiset (2) croisanttia ottaa. :)

Tulevat kaiketi pakasteina niinkuin isoon osaan paistopisteitä muutenkin. Luultavasti kaikki paistopisteet käyttävät osin pakasteita hienoista puitteista huolimatta.

Lidlissä ei ole lasinkaan kotimaisia puolipaistoleipiä myynnissä.

Lidlilla on terminaalit Janakkalassa ja Laukaalla.

Quote from: Boon Choo on 09.10.2013, 01:01:49
Tulevat kaiketi pakasteina niinkuin isoon osaan paistopisteitä muutenkin. Luultavasti kaikki paistopisteet käyttävät osin pakasteita hienoista puitteista huolimatta.

Johan se selviää nimestäkin. Paistopiste ei ole sama kuin leipomo, paistopisteessä vain paistetaan.

Quote from: ääridemokraatti on 09.10.2013, 08:23:25

Johan se selviää nimestäkin. Paistopiste ei ole sama kuin leipomo, paistopisteessä vain paistetaan.

Ei se minusta suoraan selviä? Voihan sitä paistaa valmiin taikinan vaikka sitä ei olisi pakastettukaan välillä?

Quote from: valkka on 09.10.2013, 01:23:02
Lidlissä ei ole lasinkaan kotimaisia puolipaistoleipiä myynnissä.

Ei haittaa, asevelileipä kelpaa ainakin mulle ja eikös osa "kotimaisista" leivistä valmisteta Virossa?

Itse käyn todella mielelläni nykyään Lidlissä, koska paistopisteessä on mielestäni hyvin tavaraa tarjolla ja mielekkääseen hintaan. Kannattaa muuten kiinnittää huomiota siihen, että kuinka paljon kotimaista on tarjolla muissa vastaavissa paistopisteissä. Omaan järkeen ei edelleenkään sovi se, että kuinka voi olla halvempaa esipaistaa/leipoa taikina esimerkiksi Saksassa, pakastaa se, kuljettaa tavara Suomeen, varastoida, hoitaa jakelu toimipisteisiin ja paistaa. Kotipaikkakunnallakin on Lidl heti leipomon vieressä, joten ehkä synergia etu voisi olla käyttää sitä 100m päässä olevaa leipomoa. Ketjuvetoisuus aiheuttaa luonnollisesti tämän, että jokainen liike toimii keskusjohdon ehdoilla ja ei lipeä mihinkään erikoisvirityksiin, mutta ei tätä muutkaan liikkeet tunnu käyttävän.
Vähän tympäisee joskus laittaa rahaa Lidliin, koska ketju on ulkomaalaisomistuksessa, mutta sitten mietin hetken keskoa ja s-ryhmää, jolloin omatunto rauhoittuu täysin. Muita kauppoja kotiseudullani ei käytännössä ole.

Nythän kävi taas näin (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013102917659851_uu.shtml). Yllätys?

[  ] Kyllä
[  ] Ei

Se mikä minua kovin suuresti ihmetyttää on, että jos vähittäiskaupan katteet ja hinnoittelu ovat hyvät, niin miksi Kesko ja Lähikauppa eivät käy hintakilpailuun, vaan nöyrästi ottavat takkiin koko ajan ja antavat S-ryhmän kasvattaa osuuttaan? Eikö kilpailu kiinnosta? Otetaan pataan vapaaehtoisesti?

Laiska olen joten en viitsi lukea muuta kuin mitä edellisen viestin luin.
Mutta yhdellä sanalla otsikkoon voin kommentoida sen ainoan oikean syyn.

Korruptio.

Quote from: ääridemokraatti on 29.10.2013, 14:01:56
Se mikä minua kovin suuresti ihmetyttää on, että jos vähittäiskaupan katteet ja hinnoittelu ovat hyvät, niin miksi Kesko ja Lähikauppa eivät käy hintakilpailuun, vaan nöyrästi ottavat takkiin koko ajan ja antavat S-ryhmän kasvattaa osuuttaan? Eikö kilpailu kiinnosta? Otetaan pataan vapaaehtoisesti?

Tiedostavat kuluttajat joilla korvaava halpakauppa on etäisyydenpäässä ovat jo tehneet valintansa. Sen sijaan jos nyt ison markkinaosuuden omaava yhtiö lähtisi polkemaan katteita sen pienen joukon kanssa joka enää niitä hintoja osaa katsoa, niin se "valtaosa joka käy vaan hakemassa sen ruuan"-porukka saa siivellä sen halvemmalla. Kai on lähdetty siitä, että parempi takoa rahaa tyhmällä massalla kuin polkea katteet ja yrittää suurempaa markkina-osuutta pienillä katteilla. Etenkin kun on tiedossa, että toinen iso marketti voisi lähteä hintakilpailuun mukaan ja lopputulos olisi vain katteiden lasku minimaalisella markkinaosuudella.

Quote from: B52 on 23.08.2011, 11:51:27
9. S-ryhmä siirtää asiakasomistajille kuuluvia voittoja  investointeina Venäjälle ja Baltiaan. Viime perjantaina avautui Pietariin jo kahdeksas Prisma.

Niinjoo, tällä logiikalla Nokian ei olisi pitänyt myydä kännyköitä Suomen ulkopuolelle. :facepalm:

^Nokian ja S-ryhmän omistuspohja ovat aivan erilaisia, joten tiedät varmaan itsekin, että eivät nuo logiikat ole vertailukelpoisia. Investoinnin perimmäinen tarkoitus on tuottaa voittoa yrityksen omistajille, ja minä olen epäonnistunut sen näkemisessä miten S-ryhmän investoinnit ulkomaille ovat tuottaneet voittoa s-ryhmän omistajille.

Vapaata kilpailua.

QuoteArla vaatii oikeudessa 60 miljoonan euron korvauksia Valiolta

Torstai 6.11.2014 klo 15.36 (päivitetty klo 16.16)

Arla vaatii oikeudessa liki 60 miljoonan euron korvauksia Valiolta perusmaitojen hinnoittelusta.

Markkinaoikeus tuomitsi Valion kesällä sakkoihin markkina-aseman väärinkäytöstä. Oikeus katsoi kesällä, että Valion tarkoituksena oli kilpailijoiden syrjäyttämisen jälkeen nostaa perusmaitojen hinnat alennuksia edeltäneille tasoille. Nyt Arla vaatii Valiolta käräjäoikeudessa vahingonkorvauksia kärsimistään tappioista. Arla jätti vahingonkorvausvaatimuksensa Helsingin käräjäoikeuteen tänään.

Arlan mukaan sille syntyi vahinkoja, kun Valion hinnoittelu pakotti Arlan laskemaan myös perusmaitojen hinnat. Arla kuvailee sille aiheutuneen huomattavaa liiketaloudellista tappiota.

- Meillä on oikeus saada korvaus näistä tappioista, sanoo Arlan toimitusjohtaja Reijo Kiskola. Markkinaoikeus määräsi kesäkuussa Valiolle 70 miljoonan euron sakot. Valio on valittanut päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO).

Valiosta ei kommentoida korvausvaadetta tässä vaiheessa.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014110618813732_uu.shtml (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014110618813732_uu.shtml)

Quote from: ääridemokraatti on 30.10.2013, 08:41:18
^Nokian ja S-ryhmän omistuspohja ovat aivan erilaisia, joten tiedät varmaan itsekin, että eivät nuo logiikat ole vertailukelpoisia. Investoinnin perimmäinen tarkoitus on tuottaa voittoa yrityksen omistajille, ja minä olen epäonnistunut sen näkemisessä miten S-ryhmän investoinnit ulkomaille ovat tuottaneet voittoa s-ryhmän omistajille.

Tuottaako siis Venäjän ja Baltian Prismat tappiota?

Saisi joku jo siellä S-ryhmässä sanoa johdolle että nämä investoinnit kotimaahankin ovat olleet täysin ylimitoitettuja ja järjettömiä. Esimerkiksi Hämeenlinnaan on avattu tänä syksynä jo kasi isoa S markettia pienelle alueelle. Keskustasta ja keskustan tuntumasta löytyy jo 6 kpl isoja S-marketteja  kaksi salea ja yksi prisma Nämä sale marketitkin ovat vielä melko isokokoisia myymälöitä. Lidlillä pari lisää ja keskolla kaksi isoa citymarkettia ja pari isoa ku klux klan tasoista myymälää.
väkimäärään nähden tolkuttomia investointeja.

Markkinatalous toimii täydellisesti vasta silloin kun markkinat ovat täydellisiä.
Vähittäiskaupan osalta markkinamme ovat kuin etäällä oleva pieni saari.
Suomessa kaikki kallista, joihin omat syynsä. Siihen verrattuna ruoka ei ole ihmeellisen hintavaa.

Kuvitellaan vaikka kuinka ruokaa tulee Euroopan suurin satamakaupunkeihin ja kuinka se jaellaan sieltä vaikkapa ympäri Saksaa.
Varmaankin kaikille välähtää että kuinka paljon edullisempaa logistiikka on. Tähän vielä lisätään se että Saksa ruoan alvi on 7%.

Käsitykseni mukaan kaikesta huolimatta kilpailu Suomessa on parantunut. K-ryhmä on joutunut laskemaan hintojaan pystyäkseen kilpailemaan S-ryhmän kanssa.
Lidl on myös tuonut oman osansa markkinoiden tehostamiseen. Kävisin siellä, mutta ei satu olemaan liikettä lähellä.
Maksan siitä että voi tehdä ruokaostoksensa kävelymatkan päässä.

Quote from: Sour-One on 06.11.2014, 21:18:23

Quote from: ääridemokraatti on 30.10.2013, 08:41:18
^Nokian ja S-ryhmän omistuspohja ovat aivan erilaisia, joten tiedät varmaan itsekin, että eivät nuo logiikat ole vertailukelpoisia. Investoinnin perimmäinen tarkoitus on tuottaa voittoa yrityksen omistajille, ja minä olen epäonnistunut sen näkemisessä miten S-ryhmän investoinnit ulkomaille ovat tuottaneet voittoa s-ryhmän omistajille.

Tuottaako siis Venäjän ja Baltian Prismat tappiota?

Minä en tiedä. Voi olla että tuottavatkin tai sitten eivät, totean vain edelleen, että en tiedä. Saan bonusta, mutta mikä osuus bonuksistani on syntynyt minkäkin toiminnan kannattavuuden seurauksena? Ei hajuakaan.

Ja miksi se on olennaista, että minä en tiedä? Siksi, että vihreän kortin ansiosta minä olen s-ryhmän yksi omistajista. Ja väitän, että suurin osa muistakin s-ryhmän asiakasomistajista on aivan yhtä pihalla ulkomaan investointien kannattavuudesta kuin minä. Ja se juuri tekee s-ryhmästä muista poikkeavan yrityksen: Omistajat eivät tiedä ovatko investoinnit kannattavia. Nokian tai monen muun suuryrityksen omistajat ovat varmasti paremmin hajulla asiasta. Ja koska omistajat eivät tiedä, he eivät myöskään omalla päätäntävallallaan ohjaa yritystä yhtään mitenkään. Tällöin yrityksen johtoporras voi toimia suhteellisen vapaasti ja priorisoidakin oman etunsa omistajien edun edelle ja yrityksen organisaatio, niin kuin mikä tahansa organisaatio, luontaisesti pyrkii kasvamaan.

Investoinnin (suurelta osin tiedostamattomana) tavoitteena voikin olla organisaation hyvinvointi, ei voittojen tekeminen. On täysin luonnollinen kehitys, että organisaatiot ajavat aina myös omaa etuaan, oli niiden nimellinen olemassaolon syy sitten mikä tahansa. Organisaatiot eivät halua kuolla tai kuihtua, vaan elää ja kasvaa.

Quote from: ääridemokraatti on 06.11.2014, 21:50:05

Quote from: Sour-One on 06.11.2014, 21:18:23

Quote from: ääridemokraatti on 30.10.2013, 08:41:18
^Nokian ja S-ryhmän omistuspohja ovat aivan erilaisia, joten tiedät varmaan itsekin, että eivät nuo logiikat ole vertailukelpoisia. Investoinnin perimmäinen tarkoitus on tuottaa voittoa yrityksen omistajille, ja minä olen epäonnistunut sen näkemisessä miten S-ryhmän investoinnit ulkomaille ovat tuottaneet voittoa s-ryhmän omistajille.

Tuottaako siis Venäjän ja Baltian Prismat tappiota?

Minä en tiedä. Voi olla että tuottavatkin tai sitten eivät, totean vain edelleen, että en tiedä. Saan bonusta, mutta mikä osuus bonuksistani on syntynyt minkäkin toiminnan kannattavuuden seurauksena? Ei hajuakaan.

Ja miksi se on olennaista, että minä en tiedä? Siksi, että vihreän kortin ansiosta minä olen s-ryhmän yksi omistajista. Ja väitän, että suurin osa muistakin s-ryhmän asiakasomistajista on aivan yhtä pihalla ulkomaan investointien kannattavuudesta kuin minä. Ja se juuri tekee s-ryhmästä muista poikkeavan yrityksen: Omistajat eivät tiedä ovatko investoinnit kannattavia. Nokian tai monen muun suuryrityksen omistajat ovat varmasti paremmin hajulla asiasta. Ja koska omistajat eivät tiedä, he eivät myöskään omalla päätäntävallallaan ohjaa yritystä yhtään mitenkään. Tällöin yrityksen johtoporras voi toimia suhteellisen vapaasti ja priorisoidakin oman etunsa omistajien edun edelle ja yrityksen organisaatio, niin kuin mikä tahansa organisaatio, luontaisesti pyrkii kasvamaan.

Investoinnin (suurelta osin tiedostamattomana) tavoitteena voikin olla organisaation hyvinvointi, ei voittojen tekeminen. On täysin luonnollinen kehitys, että organisaatiot ajavat aina myös omaa etuaan, oli niiden nimellinen olemassaolon syy sitten mikä tahansa. Organisaatiot eivät halua kuolla tai kuihtua, vaan elää ja kasvaa.

Okei. Ongelma sinulla siis ei ole se, että on investoitu Venäjälle ja Baltiaan, vaan että tiedä "omistajana" kuinka siellä menee ja tieto pimitetään näiltä "omistajilta". Kerrotko vielä miten hyvin sitten menee Suomen Prismoilla? Tai miten "omistajana" haluaisit päätäntävallallasi ohjata s-ryhmää?

No itse haluaisin maksimaalista voittoa about heti, enkä investointeja, jotka tuottavat jotain 20v päästä. Mutta kiinnostaako se minua niin paljon, että jaksaisin perehtyä omistamani yrityksen asioihin ja sitten äänestää sen mukaisesti s-vaaleissa? Not a chance. Entä kiinnostaako se valtaosaa muista s-asiakasomistajista? Ei kiinnosta.

Johtopäätös: S-ryhmä on firma, jossa omistajan ääni ei juurikaan kuulu, vaan yritys pääsee ajamaan omaa etuaan, ei omistajien. Ja se ei sitten kuitenkaan ole ihan sama asia.

Quote from: ääridemokraatti on 06.11.2014, 22:01:01
No itse haluaisin maksimaalista voittoa about heti, enkä investointeja, jotka tuottavat jotain 20v päästä. Mutta kiinnostaako se minua niin paljon, että jaksaisin perehtyä omistamani yrityksen asioihin ja sitten äänestää sen mukaisesti s-vaaleissa? Not a chance. Entä kiinnostaako se valtaosaa muista s-asiakasomistajista? Ei kiinnosta.

Johtopäätös: S-ryhmä on firma, jossa omistajan ääni ei juurikaan kuulu, vaan yritys pääsee ajamaan omaa etuaan, ei omistajien. Ja se ei sitten kuitenkaan ole ihan sama asia.

Eli kiukuttelet vain muuten vain. Harmittaa kun et tiedä, mutta ei minkäänmoista halua perehtyä asiaan.

Kerrotko paljonko olet investoinut omaa rahaa omistamaasa yritykseen.

Osuuskunta on mainio juridinen rakenne, mutta tokkopa sitä aikoinaan suunniteltiin S-ryhmän tapaiseen mammuttiin. Minusta osuuskuntia koskevaa säännöstöä olisi syytä rukata ja yksinkertaisesti estää tällaisten isännättömien monialajättien syntyminen.

Pitäjän yhteinen mylly tai meijeri, tai vaikka taiteilijoiden yhteinen työpaja on hyviä esimerkkejä tilanteista, joissa osuuskunta toimii hyvin: Tarkoitus on tuottaa palveluja jäsenille ("osakkaille") koska yksittäisen jäsenen ei olisi kannattavaa niitä yksin järjestää. Osuuskunta yhtiömuotona mahdollistaa näppärästi yhteisten kulujen maksamisen ja ylijäämä, jota ei usein ole edes tarkoitus synnyttää, jaetaan sitten vuosittain sovitussa suhteessa.

S-ryhmä on vaan yksinkertaisesti liian iso ja isännättömyys mahdollistaa sen, että toimiva johto voi pyörittää mammutin rahoja miten lystää. Tästä seuraa esim. todella epäkiitollista kilpailua paikallisille yrittäjille.

Summa summarum: S-ryhmä pitäisi pikapuolin pilkkoa toimialoittain erillisiksi yhtiöiksi.

^^Ei tässä nyt minun kiukkuni tai perehtymättömyyteni ole olennaista juuri minun kohdallani. Olennaista on, miten tällainen omistajarakenne vaikuttaa yrityksen toimintaan. Käytännössä ei ole olemassa mitään toimivaa mekanismia, miten omistaja(t) ohjaavat laivaa.

Ihan kuin suomalainen edustuksellinen demokratia. Kansalla periaatteessa on valta. Käytännössä se on valtio-organisaatiolla itsellään. Virkamiehillä ja puolueilla.

Ihmeellistä on se että osuustoiminnallinen S-ryhmän on pessyt K-ryhmän 10-0.
K-ryhmän sopeutuminen on ollut yllättävän hidasta. Siperia on kuitenkin opettanut.

Ihan oikeasti S-ryhmän ollut tehokkaampia kuin K-ryhmä siitä huolimatta että he ovat todennäköisesti saaneet etua kaavoituksessa.

Kaavoitus ei yksistään riitä. PKS-seudulla Elannolla oli yhdet Suomen parhaimmista kauppapaikoista, mutta silti vaan meni peppullensa ja yhdistettiin S-ryhmään.

Jotain mystistä impotenssia suomalaisyritysten kilpailukyvyttömyydessä on. Viime aikoina minua on ihmetyttänyt, kun xxl on tullut ryminällä urheilukauppabisnekseen ja joku intersport vain toteaa että "ei hätää".... tarjotaan edelleen uuno rautakaupassa -tasoista palvelua tuplahinnoin. Housut on nilkoissa ja odotetaan vain kun viima kutistaa.

Tärkein syy ruoan kalleuteen Suomessa: poliitikot!  >:(

Quote from: ääridemokraatti on 06.11.2014, 22:27:31
joku intersport vain toteaa että "ei hätää".... tarjotaan edelleen uuno rautakaupassa -tasoista palvelua tuplahinnoin. Housut on nilkoissa ja odotetaan vain kun viima kutistaa.

Intersport ei muuten ole suomalainen. Ei että sinä et tätä olisi tiennyt, mutta olen törmännyt siihen harhakäsitykseen usein juuri vastaavanlaisissa kommenteissa niin ajattelin kertoa.

Quote from: Rusinapulla on 09.10.2013, 08:51:18

Quote from: valkka on 09.10.2013, 01:23:02
Lidlissä ei ole lasinkaan kotimaisia puolipaistoleipiä myynnissä.

Ei haittaa, asevelileipä kelpaa ainakin mulle ja eikös osa "kotimaisista" leivistä valmisteta Virossa?

LIDLin leipomo on Puolassa. Vaasa tekee paljon  tallinnassa ja Sauessa, tuoretta ja pakastetta. Fazer siirsi toimintojaan Latviaan. Viron kilpailuetu on menetetty.

Valiohan sai sakkoja kun myi maitoa alihintaan. Jos S-ryhmä ei nyt myy joitakin tuotteita
alihintaan, niin saanee kuvaa ruoan katteista...

:flowerhat:

Taisi olla alle 2 prosenttia S-ryhmän tuotteista, jotka halpenevat ja siitä tehtiin valtava uutinen mediassa. Hintojen nostosta ei koskaan uutisoida. Miksihän media oli niin kiimoissaan uutisoimassa asiasta?

Kesko luottaa mamujen ostovoimaan:

QuoteKeskolta jättisatsaus: Itäkeskukseen nousee uusi kauppakeskus
Julkaistu: 19.1.2015 12:07

Kesko rakentaa Helsingin Itäkeskukseen uuden kauppakeskuksen.
Nykyisen K-Citymarketin alueelle rakennettavan keskuksen ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2017 lopussa. Investoinnin arvo on noin 100 miljoonaa euroa ja koko noin 26 000 kerrosneliömetriä.

Keskuksen ensimmäisenä rakennettavaan kiinteistöön tulee uusi K-Citymarket ja runsaasti ravintoloita, kahviloita ja muita tiloja.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1421637179644.html (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1421637179644.html)

Keskusliikeiden korkeiden kate-%:en lisäksi alv joka portaassa sekä mahdollisesti kartellisopimukset tekevät elintarvikkeistamme erittäin kalliita.
Kalleus on tietenkin suhteellista, mutta pienituloiselle arkipäivää.

Ennen Joulua tarkistelin kalkkunoiden kilohintoja kaupasta/ketjusta/paikkakunnasta toiseen, ja tilanteen stabiilius suorastaan ilahdutti.
Joka paikassa nimittäin kalkkunan kilohinta on centilleen sama, 7,69€.
Sattumaa tämä toki oli, olihan ??

Lidl teki rintamaan särön ja poikkeuksen, siellä kilohinta oli 4,10€.

Quote from: Uuno Nuivanen on 19.01.2015, 12:20:08
Kesko luottaa mamujen kelan ostomaksuvoimaan:

korjasin hieman

:flowerhat:

Quote from: Iloveallpeople on 19.01.2015, 12:13:34
Taisi olla alle 2 prosenttia S-ryhmän tuotteista, jotka halpenevat ja siitä tehtiin valtava uutinen mediassa. Hintojen nostosta ei koskaan uutisoida. Miksihän media oli niin kiimoissaan uutisoimassa asiasta?

Ja sekin tapahtui suurten paikkakuntien Prismoissa ja S-marketeissa. Maaseudun Sale:issa hintoja ei lasketa (ilmeisesti ennemminkin nostetaan), eli alen maksajatkin on jo selvillä.

SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä tämänpäiväisessä Aamulehdessä:

QuoteRuuan kallista hintaa on Suomessa moitittu laajasti. Heikkilä muistuttaa, että hinnasta noin 40 prosenttia on erilaisia veroja, kun EU 15 -maiden keskiarvo on 20 prosenttia.

Liikaa sääntelyä ja veroja. Tietenkin. S- ja K- duopolin hyvävelitoverit järjestää kaavoituksella heille parhaimmat paikat. Yrittämisen aloittamisesta on tehty byrokratioilla ja säädöksillä käsittämätöntä helvettiä. Kauppojen katteet eivät ole mikään ongelma, jos on terve kilpailu. Nykyään ei ole.

Miten näin kummasti on päässyt käymään että ihan hyvää hyvyyttään Duopoli laskee hintojaan.  :D

Quote from: ruikonperä on 19.01.2015, 15:49:18
Miten näin kummasti on päässyt käymään että ihan hyvää hyvyyttään Duopoli laskee hintojaan.  :D

Niin. Oikeastihan on siis epäselvää laskeeko vai nouseeko hinnat. Siis kokonaisuutena.

Quote from: IS- Jos hän hankkii ruoat niiden 150 tuotteen valikoimasta, joiden hinta laskee eniten, tulee säästöä keskimäärin 20 prosenttia

Kyllä on katteet olleet kohdallaan! Tuskin äSSä tappiota aikoo tehdä jatkossakaan...

http://www.iltalehti.fi/talous/2015011819040891_ta.shtml

Quote from: Kulttuurirealisti on 19.01.2015, 19:51:03

Quote from: IS- Jos hän hankkii ruoat niiden 150 tuotteen valikoimasta, joiden hinta laskee eniten, tulee säästöä keskimäärin 20 prosenttia

Kyllä on katteet olleet kohdallaan! Tuskin äSSä tappiota aikoo tehdä jatkossakaan...

http://www.iltalehti.fi/talous/2015011819040891_ta.shtml

Onko koffin "joulukalenterin" oikeesti saanut ennen hintalaskua 19 eurolla?

Edit: Jaa, se olkin pantiton hinta.

Kyllä on katteet kunnossa.
Nyt Espanjan lidlissä paprikat tarjouksessa. Kilo 99 senttiä, normaalisti 1.49 euroa.
Viinien hintaa ei viitsi kertoa.

Quote from: John Doe on 19.01.2015, 20:21:52
Kyllä on katteet kunnossa.
Nyt Espanjan lidlissä paprikat tarjouksessa. Kilo 99 senttiä, normaalisti 1.49 euroa.
Viinien hintaa ei viitsi kertoa.

No paljonkos vaikkapa ruokakeskon kate on?

Lidl vastaa hintojen alennuksiin huomisesta alkaen.
Ruoka ja polttoaine halpenee, vielä kun saadaan Alkossa viina alennusmyyntiin niin Suomessa alkaa melkein viihtymään.

Käytävä huomenna vissii Prismassa katselemassa hintoja. IL:n näyttämässä hintalistassa ei ollut oikein mulle mitään hottituotetta alennettuna, koska en syö leipää, enkä rahkoja/jogurtteja. Tod.näk. Tallinnan Rimiin ja Säästumarketiin jää vielä asiaa, enkä edes tarkoita viinaa.

Tullut huomattua, ettei sieltäkään kannata enää juuri kantaa juustoa (ei enää vuosiin), ruokamakkaroita, pasteijoita, suklaata (paitsi joskus tarjouksesta) eikä graavilohta. Savukalat, grillatut ribsit ja broitsun palat, kerma, instant-kahvi, HAPUKOOR, maksamakkara ja savustetut broitsun koivet ainakin ovat vielä kannattavia tuliaisia. Savustettuja broitsun koipia ei taida löytyä koko Suomesta.

Jos tulkitsin päivän uutisia oikein , niin S-ryhmä jättää 150M€ investoinnit tekemättä, ja pistää tuon summan hinnanalennuksiin.

K-ryhmä puolestaan pistää 100M€ uuteen kauppakeskukseen, eli joutuu pistämään tuon summan hintoihin.

Tulikohan investointipäätös pikkuisen huonoon saumaan...  ainakin sijoittajat ovat sitä mieltä:   Kesko -8% tänään.

Quote from: Goman on 19.01.2015, 21:27:20
Jos tulkitsin päivän uutisia oikein , niin S-ryhmä jättää 150M€ investoinnit tekemättä, ja pistää tuon summan hinnanalennuksiin.

K-ryhmä puolestaan pistää 100M€ uuteen kauppakeskukseen, eli joutuu pistämään tuon summan hintoihin.

Tulikohan investointipäätös pikkuisen huonoon saumaan...  ainakin sijoittajat ovat sitä mieltä:   Kesko -8% tänään.

Kovin on laskenut juu. En kyllä jaksa uskoa, että sadan miltsin takia markkina-arvo tippuu 300 miljoonaa. Ja kuten aiemmin sanoin, en ole vakuuttunut, että hinnat oikeasti laskevat. Tyhmempiä vain pissitään silmään.

Keskollahan on mennyt aika huonosti ja K-raudoissakin on hyvin tilaa asioida, myyjiäkin löytyy. Lidlissä sen sijaan ruuhkia piisaa ja jatkamme tyytyväisenä asiakkaana. :)

Onko missään medioissa väläytelty vielä deflaation mahdollisuutta? Eikun siis inflaatio kääntynyt vain negatiiviseksi.

Quote from: Arvoton on 19.01.2015, 21:08:39

Tod.näk. Tallinnan Rimiin ja Säästumarketiin jää vielä asiaa, enkä edes tarkoita viinaa.

Tullut huomattua, ettei sieltäkään kannata enää juuri kantaa juustoa (ei enää vuosiin), ruokamakkaroita, pasteijoita, suklaata (paitsi joskus tarjouksesta) eikä graavilohta. Savukalat, grillatut ribsit ja broitsun palat, kerma, instant-kahvi, HAPUKOOR, maksamakkara ja savustetut broitsun koivet ainakin ovat vielä kannattavia tuliaisia. Savustettuja broitsun koipia ei taida löytyä koko Suomesta.

Lidlin hintoihin verrattuna ei ole raahaamisen arvoinen se ero kuin satunnaisissa tuotteissa. Tietysti jos muutenkin käy sielläpäin, niin jos ei omalle raahaamiselle laske vaivana mitään hintaa niin toki jotain juttuja kannattaa toki tuoda.

Quote from: ruikonperä on 19.01.2015, 15:49:18
Miten näin kummasti on päässyt käymään että ihan hyvää hyvyyttään Duopoli laskee hintojaan.  :D

Isäm maallisuus kaiketi?
Laskevat ryöstökatteita nyt jonkin verran, niin vaalien jälkeen ennen kesälomia julkistettava ALV korotus ei herätä turhan suuria tunteita kansan syvissä riveissä. Kolmikanta S, K ja valde sopineet tästä ikävästä käytännön järjestelystä S:lle ja K:lle korvauksena torpata Lidlin laajentumispyrkimykset yhteistuumin, vai onko tunkiolle tähyillyt uusi ulkopuolinen toimija? Aldi? Ica?

Viimeksi ruoan hinta oli laajemmin esillä 25 vuotta sitten, kun muutamat kansalaisaktivistit saivat idean että ruoka makoi Suomessa liikaa. Järjestettiin mielenosoituksia. YLE näytti kuinka pimeässä eduskuntatalon portilla pikku joukko esiintyi. Kansanedustajalle joka huomautti, että mielenosoituksista sopisi informoida etukäteen niin että edustajat tietäisivät olla paikalla tapaamassa mielenosoittajia mielenosoittajaporukasta huudettiin, ettei heitä sinne kaivattu. -Vai tällaista menoa, sanoi närkästynyt kansanedustaja. Hesarin isossa jutussa joku hippimies jakeli itse leipomaan sämpylöitä ohikulkijoille, joita ei juuri kiinnostanut. Joka tapauksessa ruoan hinnasta tuli jo jonkinlainen vaaliteema demareille vuoden 1991 vaaleissa. Keskustelu jatkui kun EU-jäsenyyttä alettiin toden teolla lobbata ja seuraukset tiedämme: MTK ja böndet pantiin kuriin ja pääsimme nauttimaan halvan euroruoan onnesta.

Nyt lööpeissä on kauppiatten voitot. Talouskriisin vaikutusten alkaessa tuntua kansalle eivät riitä pelkät nykäset ja hakkaraiset viihteeksi, mutta onko jopa joku k-kauppias uhrattavissa ulkomaisen kilpailun tuomalle taloudelliselle tehokkuudelle, ja jopa yhteiskuntarauhan ylläpitämiselle elintarvikkeiden hintakehityksen kurissapitämisen avulla?

Quote from: ämpee on 19.01.2015, 12:27:12
Keskusliikeiden korkeiden kate-%:en lisäksi alv joka portaassa sekä mahdollisesti kartellisopimukset tekevät elintarvikkeistamme erittäin kalliita.
Kalleus on tietenkin suhteellista, mutta pienituloiselle arkipäivää.

Ennen Joulua tarkistelin kalkkunoiden kilohintoja kaupasta/ketjusta/paikkakunnasta toiseen, ja tilanteen stabiilius suorastaan ilahdutti.
Joka paikassa nimittäin kalkkunan kilohinta on centilleen sama, 7,69€.
Sattumaa tämä toki oli, olihan ??

Lidl teki rintamaan särön ja poikkeuksen, siellä kilohinta oli 4,10€.

Tiedätkös mikä on vaikkapa RuokaKeskon liikevoittoprosentti?

Quote from: Sour-One on 23.01.2015, 23:46:52

Quote from: ämpee on 19.01.2015, 12:27:12
Keskusliikeiden korkeiden kate-%:en lisäksi alv joka portaassa sekä mahdollisesti kartellisopimukset tekevät elintarvikkeistamme erittäin kalliita.
Kalleus on tietenkin suhteellista, mutta pienituloiselle arkipäivää.

Ennen Joulua tarkistelin kalkkunoiden kilohintoja kaupasta/ketjusta/paikkakunnasta toiseen, ja tilanteen stabiilius suorastaan ilahdutti.
Joka paikassa nimittäin kalkkunan kilohinta on centilleen sama, 7,69€.
Sattumaa tämä toki oli, olihan ??

Lidl teki rintamaan särön ja poikkeuksen, siellä kilohinta oli 4,10€.

Tiedätkös mikä on vaikkapa RuokaKeskon liikevoittoprosentti?

Vastaan vaikka en tiedä, mutta varmaan kaikki tietää sen mikä on firman tärkein tavoite?

Vastaan itse, tuottaa voittoa osakkaille.

Quote from: B52 on 24.01.2015, 01:18:29

Quote from: Sour-One on 23.01.2015, 23:46:52

Quote from: ämpee on 19.01.2015, 12:27:12
Keskusliikeiden korkeiden kate-%:en lisäksi alv joka portaassa sekä mahdollisesti kartellisopimukset tekevät elintarvikkeistamme erittäin kalliita.
Kalleus on tietenkin suhteellista, mutta pienituloiselle arkipäivää.

Ennen Joulua tarkistelin kalkkunoiden kilohintoja kaupasta/ketjusta/paikkakunnasta toiseen, ja tilanteen stabiilius suorastaan ilahdutti.
Joka paikassa nimittäin kalkkunan kilohinta on centilleen sama, 7,69€.
Sattumaa tämä toki oli, olihan ??

Lidl teki rintamaan särön ja poikkeuksen, siellä kilohinta oli 4,10€.

Tiedätkös mikä on vaikkapa RuokaKeskon liikevoittoprosentti?

Vastaan vaikka en tiedä, mutta varmaan kaikki tietää sen mikä on firman tärkein tavoite?

Vastaan itse, tuottaa voittoa osakkaille.

Nimenomaan! Tiesithän, että niin se pitää ollakin. Siis tuottaa voittoa. Ja se liikevoittoprosentti on ruoka-keskolla 3 -4 prosentin luokkaa.

Quote from: Sour-One on 24.01.2015, 08:02:43

Ja se liikevoittoprosentti on ruoka-keskolla 3 -4 prosentin luokkaa.

Ruoka-alsta oikeasti mitään ymmärtämättömänä, että voisikohan olla, että kaksi suurta ruokaketjua ovat jääneet kilpailun puutteessa kehittymättömiksi markkinoilla? Jääneet lepäämään laakereilaan ja keskittyneet poliitikkojen voitelemiseen ja kilapilleet lähinnä keskenään parhaista kauppapaikoista eivätkä kannattavuuden nostosta?

Quote from: Rubiikinkuutio on 24.01.2015, 10:09:39

Quote from: Sour-One on 24.01.2015, 08:02:43

Ja se liikevoittoprosentti on ruoka-keskolla 3 -4 prosentin luokkaa.

Ruoka-alsta oikeasti mitään ymmärtämättömänä, että voisikohan olla, että kaksi suurta ruokaketjua ovat jääneet kilpailun puutteessa kehittymättömiksi markkinoilla? Jääneet lepäämään laakereilaan ja keskittyneet poliitikkojen voitelemiseen ja kilapilleet lähinnä keskenään parhaista kauppapaikoista eivätkä kannattavuuden nostosta?

'
En minäkään siitä kauhiasti ymmärrä, mutta voisin olla kanssasi samaa mieltä. Viikko pari sitten, kun s-ryhmä kertoi tiputtavansa hintoja, joku tutkija kertoi, että kilpailun puutteen aiheuttama vaikutus ruuan hinnan kalleuteen, on melkoisen pieni. Tiedä häntä sitten, oliko oikeassa tai ei.

Quote from: Sour-One on 24.01.2015, 08:02:43
Nimenomaan! Tiesithän, että niin se pitää ollakin. Siis tuottaa voittoa. Ja se liikevoittoprosentti on ruoka-keskolla 3 -4 prosentin luokkaa.

Alasta hyvin vähän tietävänä täytyy kysyä, eikös yksittäisillä K-kauppiailla ole omat pussinsa, mihin voittoa menee, ja Keskon pörssiyhtiölle osa? Vai olenko ihan väärässä?

Quote from: Rubiikinkuutio on 20.01.2015, 08:09:19

Quote from: Arvoton on 19.01.2015, 21:08:39

Tod.näk. Tallinnan Rimiin ja Säästumarketiin jää vielä asiaa, enkä edes tarkoita viinaa.

Tullut huomattua, ettei sieltäkään kannata enää juuri kantaa juustoa (ei enää vuosiin), ruokamakkaroita, pasteijoita, suklaata (paitsi joskus tarjouksesta) eikä graavilohta. Savukalat, grillatut ribsit ja broitsun palat, kerma, instant-kahvi, HAPUKOOR, maksamakkara ja savustetut broitsun koivet ainakin ovat vielä kannattavia tuliaisia. Savustettuja broitsun koipia ei taida löytyä koko Suomesta.

Lidlin hintoihin verrattuna ei ole raahaamisen arvoinen se ero kuin satunnaisissa tuotteissa. Tietysti jos muutenkin käy sielläpäin, niin jos ei omalle raahaamiselle laske vaivana mitään hintaa niin toki jotain juttuja kannattaa toki tuoda.

Viron ruuan hintojen nousu oli järkyttävän nopea 2000-2005. 2000 hinnat olivat Suomeen verrattuna hirveän halpoja. 2002 hutikoilla vielä osa oli halpaa uudessa Rocca al maren Prismassakin. Jossain 2005 hutikoilla ei juuri montaa lajia alkoholin lisäksi kannattanut Suomeen kantaa, kuin vain sen vuoksi, että oli autolla siellä.  Alkoholin kanssa pitäisi saadaaikaan samankaltainen tilanne.

Quote from: Sour-One on 24.01.2015, 08:02:43
Nimenomaan! Tiesithän, että niin se pitää ollakin. Siis tuottaa voittoa. Ja se liikevoittoprosentti on ruoka-keskolla 3 -4 prosentin luokkaa.

Jos Keskon hinnoilla liikevoittoprosentti on noin pieni, ovat he tuhoontuomittuja.

Quote from: Kulttuurirealisti on 24.01.2015, 10:15:41

Quote from: Sour-One on 24.01.2015, 08:02:43
Nimenomaan! Tiesithän, että niin se pitää ollakin. Siis tuottaa voittoa. Ja se liikevoittoprosentti on ruoka-keskolla 3 -4 prosentin luokkaa.

Alasta hyvin vähän tietävänä täytyy kysyä, eikös yksittäisillä K-kauppiailla ole omat pussinsa, mihin voittoa menee, ja Keskon pörssiyhtiölle osa? Vai olenko ihan väärässä?

Olennainen ero S ja K kauppojen välillä on se, että K-kauppias omistaa itse ja ostaa itse kaikki tavarat mitä kaupassa myydään. Jos kauppa tuottaa voittoa, niin myös voitto menee K-kauppiaalle itselleen. Jokainen K-kauppa on itsenäinen yritys, joka toimii puhtaasti toiminimi-, tai osakeyhtiömuotoisena yrityksenä.

S-kauppa puolestaan on osuuskunta. Sen ei ole tarkoituskaan tuottaa voittoa, vaan tuotot käytetään toiminnan pyörittämiseen, uusiin kauppapaikkoihin, jopa ulkomaille (mitä välillä on hieman arvosteltu). Ja osa tuotoista palautetaan osuuskaupan jäsenille, siis kaikille joilla on vihreä bonus-kortti taskussa, bonuksena.

Siis kun ostat K-kaupasta , niin lihotat K-kauppiasta.
Kun ostat S-kaupasta, niin lihotat itseäsi. ;D

Hävikki lie iso kustannus kaupalle. Hinnat voisivat laskea vielä enemmän hävikkiä minimoimalla.

Esim. vihannes- ja hedelmälaarit ovat kuin pyramideja? Turhaan!
Asiakas valitsee sen yhden ja tusina putoaa lattialle!

Saalaatit usein sullottuja kasaan jolloin vähemmän sullottuja valitaan.

Kassajärjestelmän pitää helposti ja voikin kertoa mikä laari kaipaa täydennystä.

P.S. Osuuskaupan valtuutetuilta pitää poistaa ale-oikeus!

Toimittelijat herättivät keskusteluja siitä, että koska ruoka halpenee niin veroja pitää korottaa :facepalm:

Voihan helevata! Lidl aloitti ja muitakin on tulossa.

Eikös tämä ole sitä oikeata markkinataloutta = kilpailu alentaa kustannuksia niinkuin pitääkin! Tämähän auttaa nimenomaan lapsiperheitä. Vai meinaavatkos, että lapsilisiä pitää alentaa?

Quote from: Goman on 24.01.2015, 10:51:56
(nipsis)
Olennainen ero S ja K kauppojen välillä on se, että K-kauppias omistaa itse ja ostaa itse kaikki tavarat mitä kaupassa myydään. Jos kauppa tuottaa voittoa, niin myös voitto menee K-kauppiaalle itselleen. Jokainen K-kauppa on itsenäinen yritys, joka toimii puhtaasti toiminimi-, tai osakeyhtiömuotoisena yrityksenä.

S-kauppa puolestaan on osuuskunta. Sen ei ole tarkoituskaan tuottaa voittoa, vaan tuotot käytetään toiminnan pyörittämiseen, uusiin kauppapaikkoihin, jopa ulkomaille (mitä välillä on hieman arvosteltu). Ja osa tuotoista palautetaan osuuskaupan jäsenille, siis kaikille joilla on vihreä bonus-kortti taskussa, bonuksena.

Siis kun ostat K-kaupasta , niin lihotat K-kauppiasta.
Kun ostat S-kaupasta, niin lihotat itseäsi. ;D

Ok. Kerrotko, kun paremin tiedät, miten voitto jakaantuu K-ryhmässä? Tai siis mistä muodostuu tuo RuokaKeskon 3-4% voitto?

Quote from: Sour-One on 24.01.2015, 15:33:07
(napsis)
Ok. Kerrotko, kun paremin tiedät, miten voitto jakaantuu K-ryhmässä? Tai siis mistä muodostuu tuo RuokaKeskon 3-4% voitto?

Kun en ole K-kauppias, niin minulla ei ole sisäpiiritietoa aiheesta, mutta Sinä näköjään tiedät että voittoprosentti on 3-4%

Minä puolestaan tiedän sen verran että K-kauppias on itsenäinen yrittäjä, jota puolestaan S-kaupan myymälänhoitaja ei ole.
Ilkeämieliset kyllä väittävät että K-kauppias on Keskon "renki", mutta niin ilkeämielisiä mehän emme ole, emmehän? ;)

Quote from: Goman on 24.01.2015, 17:19:41
(nipsnaps)
Kun en ole K-kauppias, niin minulla ei ole sisäpiiritietoa aiheesta, mutta Sinä näköjään tiedät että voittoprosentti on 3-4%

Minä puolestaan tiedän sen verran että K-kauppias on itsenäinen yrittäjä, jota puolestaan S-kaupan myymälänhoitaja ei ole.
Ilkeämieliset kyllä väittävät että K-kauppias on Keskon "renki", mutta niin ilkeämielisiä mehän emme ole, emmehän? ;)

Kyllä tiedän. Ja jos arvelet, että huijaan niin opettele toki googlen käyttö; silloin löytää netin ihmeellisestä maailmasta monta asiaa.

Edit: No hyvä on, lakkaan olemasta ilkeä; ohessa linkki.

http://www.finder.fi/Tukkuliikkeit%C3%A4/Ruokakesko%20Oy/HELSINKI/taloustiedot/344042

Kuten siis huomataan, k-kauppiaiden tulos ei voi olla mukana ja olisi kivaa tietää paljonko k-kauppiaan liikevoitto suurinpiirtein on.

No jotain positiivista hintojen aleneminen. Radiossa tänään kaupan setä kertoi hävikin pienenneen. Hintojen lasku saa ihmiset ostamaan enemmän jolloin hävikki pienenee, roskiin menee vähemmän rahaa ja kas kauppa se on joka kannattaa.

Tykkään yhtälöstä, asiakkaille enemmän ruokaa samalla rahalla, kauppiaan tuotto ei pienene. Se tuntuu reilulta.

Quote from: mannym on 26.01.2015, 21:48:03
No jotain positiivista hintojen aleneminen. Radiossa tänään kaupan setä kertoi hävikin pienenneen. Hintojen lasku saa ihmiset ostamaan enemmän jolloin hävikki pienenee, roskiin menee vähemmän rahaa ja kas kauppa se on joka kannattaa.

Tykkään yhtälöstä, asiakkaille enemmän ruokaa samalla rahalla, kauppiaan tuotto ei pienene. Se tuntuu reilulta.

Noh, ainakin kaupan hävikki voi pienetä. Ja kenties siirtyä asiakkaalle, kun ostaa itrselleen tarpeettoman suuria pakkauksia.

Quote from: Sour-One on 24.01.2015, 19:14:57

Quote from: Goman on 24.01.2015, 17:19:41
(nipsnaps)
Kun en ole K-kauppias, niin minulla ei ole sisäpiiritietoa aiheesta, mutta Sinä näköjään tiedät että voittoprosentti on 3-4%

Minä puolestaan tiedän sen verran että K-kauppias on itsenäinen yrittäjä, jota puolestaan S-kaupan myymälänhoitaja ei ole.
Ilkeämieliset kyllä väittävät että K-kauppias on Keskon "renki", mutta niin ilkeämielisiä mehän emme ole, emmehän? ;)

Kyllä tiedän. Ja jos arvelet, että huijaan niin opettele toki googlen käyttö; silloin löytää netin ihmeellisestä maailmasta monta asiaa.

Edit: No hyvä on, lakkaan olemasta ilkeä; ohessa linkki.

http://www.finder.fi/Tukkuliikkeit%C3%A4/Ruokakesko%20Oy/HELSINKI/taloustiedot/344042

Jos ja kun Kesko on pörssiyhtiö, eikä K-kauppiaiden omistama osuuskunta, miksi Kesko tyytyy noin pieneen voittoon?!

K-Supermarket kauppiaat nostavat palkkaa kevyesti 150.000 - 250.000 per aviopuolisko. Lisäksi verottomat edut kuten tavarantoimittajien maksamat edut.

Mutta miksi esim. Rimi, ICA tytäryhtiöineen, Maxima  ja muut, Virossahan näitä riittää, eivät ole rantautuneet Suomeen.

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_supermarket_chains_in_Estonia

Quote from: valkka on 16.04.2015, 20:53:17
K-Supermarket kauppiaat nostavat palkkaa kevyesti 150.000 - 250.000 per aviopuolisko. Lisäksi verottomat edut kuten tavarantoimittajien maksamat edut.

Mutta miksi esim. Rimi, ICA tytäryhtiöineen, Maxima  ja muut, Virossahan näitä riittää, eivät ole rantautuneet Suomeen.

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_supermarket_chains_in_Estonia

Koska pitää kestää tappiota useita vuosia ennen kuin alkaa tulosta tulemaan. Saksalaiset taas ei tänne tule pienen markkinaalueen vuoksi. Lidlilläkin meni 10 vuotta ennenkuin hommassa on jotain järkee.

QuoteLaaksonen: Valiolta kielletty normaali kilpailu

MAASEUDUN TULEVAISUUS 26.4.2015, 12:47
MARITA WAENERBERG

Pekka Laaksonen jäi eläkkeelle Valion toimitusjohtajan paikalta syksyllä 2014.

Valion entinen toimitusjohtaja Pekka Laaksonen arvostelee Kanava-lehdessä kovin sanoin Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) Valio-päätöksiä.
Laaksosen mukaan KKV on kieltänyt Valiolta normaalin kilpailun, mikä aiheuttaa haittaa sekä kuluttajille että kansantaloudelle.
Valio laski perusmaitojensa hintaa vuonna 2010 estääkseen Arlaa tuomasta ruotsalaista maitoa Suomeen. KKV:n mukaan Valio syyllistyi niin sanottuun saalistushinnoitteluun.
Laaksonen löytää KKV:n päätöksestä kuusi virhettä. Hänen mukaansa maidon myynti alehintaan oli Valion kannalta kannattavaa eikä tappiollista, kuten virasto väittää.
Ex-toimitusjohtajan mukaan kannattavuutta voi osuustoiminnallisen yrityksen kohdalla arvioida vain vaihtoehtoisen liiketoiminnan pohjalta. Valiolle ainoa vaihtoehto perusmaidon alemyynnille oli vienti ulkomaille, jonka litratuotto oli selvästi huonompi.
Myös yhtiön nykyisessä johdossa ollaan samaa mieltä siitä, että Valiolla oli oikeus kilpailla itselleen kannattavalla hinnalla.
Valion osuus perusmaidoista on painunut reippaasti alle 30 prosenttiin ja perusmaitojen markkinoita hallitsee nykyään Arla, yhtiöstä kerrotaan.
Laaksosen mielestä Kilpailuvirasto on päätöksillään luonut maidolle "takuuhintajärjestelmän", josta Valion kilpailijat hyötyvät ilman omia ansioita.
"On epäselvää, mihin KKV:n toimivalta joulukuussa 2012 määrätyn minimihinnan osalta perustuu ja mikä on oikeusperuste minimihinnan korkeudelle", hän kirjoittaa.
Yhtiömuodon ei Laaksosen mukaan pitäisi vaikuttaa siihen, miten yritys jakaa voittoaan omistajilleen. Valio on osakeyhtiö, mutta sen omistavat osuuskunnat jakavat voiton eteenpäin maidon tuottajahinnassa.
Laaksosen mielestä KKV:n päätökset ovat myös ristiriidassa keskenään.
"Vuoden 2000 hintamääräys on ristiriidassa vuoden 2012 hintamääräyksen kanssa." Hän syyttää artikkelissa virastoa myös takautuvasti sovelletuista ratkaisuista, jotka heikentävät yrityksen oikeusturvaa.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/laaksonen-valiolta-kielletty-normaali-kilpailu-1.111733 (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/laaksonen-valiolta-kielletty-normaali-kilpailu-1.111733)

http://www.hs.fi/ruoka/a1433731509263

Kuluttajaliitto: Edullisin kauppakassi Prismassa ja Lidlissä, kallein Valintatalossa

Prismasta ja Lidlistä saa edullisimman ruokakassin ja Valintatalosta kalleimman, kertoo Kuluttajaliiton maanantaina julkistettu hintavertailu.

Mukana olleista 18 myymälästä edullisin oli Jyväskylän Prisma, jossa peruselintarvikkeista koottu ruokakassi  maksoi 15,89 euroa. Kallein löytyi myös Jyväskylästä – Valintatalossa kauppakassi maksoi 32,49 euroa.

Ero kauppojen välillä oli 16,60 euroa.

Kauppakassiin kertyi yhteensä yhdeksän eri tuotetta, joiden joukkoon valittiin vain normaalihintaisia peruselintarvikkeita.

Suurimpia hintaeroja oli Edam-juustokilojen välillä, joista tutkimuksen mukaan halvimman sai 3,30 eurolla ja kalleimman 11,58 eurolla.

Muista tuotteista tomaattien hinta vaihteli 1,99 eurosta 4,99 euroon kilolta, rasvattoman maitolitran hinta taas 0,64 eurosta 1,09 euroon.

Kallein kahvipaketti maksoi 4,69 euroa, edullisin 3,29 euroa.

Kauppojen välisiin eroihin pääsee tutustumaan seuraavasta taulukosta.


Kauppakassi yhteensä   Myymälä   Kaupunki   Myymälän sijainti
15,89 €   Prisma   Jyväskylä   Keijonkeskus
17,56 €   Lidl   Jyväskylä   Keijonkeskus
17,56 €   Lidl   Kuopio   Petonen
17,58 €   Lidl   Helsinki   Kamppi
17,65 €   Prisma   Kuopio   Savilahdentie
18,20 €   Prisma   Helsinki   Malmi
19,71 €   S-market   Jyväskylä   Mestarin Herkku
19,84 €   Citymarket   Helsinki   Malmi
20,54 €   Citymarket   Jyväskylä   Keijonkeskus
20,54 €   S-market   Helsinki   Hitsaajankatu
21,84 €   K-Supermarket   Kuopio   Petonen
22,18 €   K-Supermarket   Jyväskylä   Lutakko
22,78 €   Citymarket   Kuopio   Kolmisoppi
22,99 €   S-market   Kuopio   Petonen
23,38 €   K-Supermarket   Helsinki   Kamppi
26,00 €   Valintatalo   Helsinki   Sörnäinen
31,89 €   Valintatalo   Kuopio   Satamakatu
32,49 €   Valintatalo   Jyväskylä   Lohikoski

Kauppakassin sisältö: 1 kg irtotomaatteja, 1 kg banaaneja, 1 kg pikakaurahiutaleita, 1 pkt Juhla Mokka -suodatinkahvia, 400 g rasia kotimaista naudan jauhelihaa (17 % rasvaa), 1 l rasvatonta maitoa, 1 l maustettua jogurttia (2-3 % rasvaa), 1 kg edam-juustoa (24-25 % rasvaa), 400 g rasia kasviöljymargariinia (60 % rasvaa).

Kuluttajaliiton pääsihteerin Juha Beurlin mukaan tulosten perusteella Prismasta on tullut varteenotettava kilpailija ruoan hintaa laskeneelle Lidlille. Lidlin asema ei ole liiton mukaan horjunut, vaikka K-ryhmä ja S-ryhmä ovatkin laskeneet tuotteidensa hintoja.

"Tulokset vahvistivat myös käsitystä siitä, että kauppojen omat private label -merkit olivat pääsääntöisesti muita tuotemerkkejä edullisimpia", tutkimuksessa lukee.

Hintatietoja kerättiin kolmena päivänä toukokuussa Kuopiossa, Jyväskylässä ja Helsingissä. Kaupoista mukana vertailussa olivat Citymarket, K-Supermarket, Prisma, Lidl ja Valintatalo.

Hintavertailun ulkopuolelle rajattiin lähi-, luomu- ja reilun kaupan tuotteet.

Quote from: B52 on 08.06.2015, 17:41:37
http://www.hs.fi/ruoka/a1433731509263

Kuluttajaliitto: Edullisin kauppakassi Prismassa ja Lidlissä, kallein Valintatalossa

Prismasta ja Lidlistä saa edullisimman ruokakassin ja Valintatalosta kalleimman, kertoo Kuluttajaliiton maanantaina julkistettu hintavertailu.

Todella epälaaja ja sellainen "ihan helvimmat peruselintarvikkeet"-kassi. Juuri niitä tuotteita joiden hinnoissa on pienimmät erot. Sellaiset tuotteet joita ihmiset ostavat fiilistelyyn ja heräteostoksina tai joiden hintoja seurataan vähemmän loistavat poissaolollaan. K ja S ryhmä tietävät hyvin mitä ihmiset ostavat ja näkevät miten eri tuotteissa hinta vaikuttaa menekkiin. Käyttävät sitä hienosti hyödyksi ja kuluttajaliitto kyllä puraisi syötin. Lidlin ja prismojen ero on paljon kouriintuntuvampi lähes joka ihmisen ruokakorissa.

QuoteTutkimus: Kauppa ottaa yhä isomman osan maidon hinnasta
TALOUS 9.6.2015 9:11  Päivitetty: 9.6.2015 12:04
Jani Timonen
HELSINGIN SANOMAT


Maitosektorin hintarakenteet -tutkimuksessa tarkasteltiin muutoksia kotimaisen maitosektorin hintarakenteissa ja rahavirtojen muutoksissa vuosina 2008–2012.

Kaupan osuus maitosektorin tuotteiden kuluttajahinnoista on kasvanut, selviää Kuluttajatutkimuskeskuksen tuoreesta tutkimuksesta.


Maitosektorin hintarakenteet -tutkimuksessa tarkasteltiin muutoksia kotimaisen maitosektorin hintarakenteissa ja rahavirtojen muutoksissa vuosina 2008–2012. Tutkimus tekee näkyväksi maitosektorin ketjun eri osien vaikutusta maitopohjaisten tuotteiden ja kananmunien hinnanmuodostukseen.

Vahvin asema ketjussa on edelleen teollisuudella, vaikka osuus kuluttajahinnoista onkin pysynyt ennallaan.

Sen sijaan tuottajan ja verottajan osuus on laskenut. Verottajan osuuden pienenemistä selittää arvonlisäverotuksen muutos. Tutkimuksen mukaan kauppa pystyi parhaiten hyödyntämään lokakuussa 2009 tapahtuneen arvonlisäveron alentumisen.

Vuonna 2008 kaupan osuus hinnoista oli 21,5 prosenttia. Teollisuudella oli 33 prosentin osuus ja tuottajilla 31 prosentin osuus.

Vuonna 2012 kaupan osuus oli kasvanut 25,4 prosenttiin. Teollisuuden osuus pysyi ennallaan, mutta alkutuotannon osuus laski 30,2 prosenttiin.

Maitomarkkinoiden kova hintakilpailu näkyy maidon hintamarginaaleissa.

"Kevytmaidossa teollisuushinnat laskivat paljon enemmän kuin kuluttajahinnat. Isot toimijat tappelivat reviireistään. Samalla tuli lisää kaupan omia merkkejä", sanoo tutkija Ari Peltoniemi Kuluttajatutkimuskeskuksesta.

Tutkimuksesta selviää, että kotimainen meijeriteollisuus on pystynyt kehittämään lisäarvotuotteita, mikä on vähentänyt perusmaidon osuutta. Lisäarvotuotteita ovat muun muassa maitorahkat ja rahkajuomat.

"Kaupassa voi olla esimerkiksi yksi tietty juusto, jota myydään todella edulliseen hintaan. Sellaisesta juustosta ei jää kaupalle mitään, mutta niillä houkutellaan asiakkaita, joille myydään muita tuotteita."