20 syytä, miksi ruoka maksaa Suomessa liikaa

[Arvoton]

Mä voisin torilla myydä Viron viinani ja netistä tilaamani italialaiset vinkut. Kotipoltto vapaaksi, jos se vielä kannattaa ulkomaiden viinan rinnalla.

Aukioloajat vapaaksi ja jengiltä pyhätyö- ja yötyökorvaukset pois, jotta kauppias, joka "hoitaa homman", pärjäisi.

Myymäläväelle ja siivoojille palkaksi aluksi euro/tunti. Jos se ei riitä, pannaan 0,5:een euroon.

Maataloustuotteet Suomeen Eestistä ja sen jälkeen Romaniasta, koska niistä saa halvemmalla. Brasiliasta broitsun lihat ja Argentiinasta härän lihat.

Marketteja kaikki pellot täyteen rajoittamatta, koska markkinatalous itsestään korjaa menestymättömät pois.

Vietnamista suomalaista halvemmat viljellyt kalat.

Apteekit kadulle. Halvemmat lääkkeet netistä.

Kannabis, piri, aakkoset, jne. vapaaksi, jotta huumerikollisuus loppuisi.

Ravintolat auki 24/7. Työpaikkoihin omat pubit ja isompiin yökerhot, jotta raskaan työn vastapainoksi voisi ottaa viikon kännit töissä. Vuokrataloihin omat baarit joka rappuun tai ainakin kerhohuoneisiin.

Sairaalat, poliisiasemat ja koulut Flamingoiksi, klubeiksi ja marketeiksi.

Teosto ja Gramex lakkautettava ihmisoikeuksien vastaisina.

Pilvenpiirtäjät rajoittamatta joka kukkulalle, koska niissä kämpät käyvät kaupaksi.

Valtio lakkautettava, jotta saamme Suomeen halpaa työvoimaa. Niin päästään myös poliisista, tullista, armeijasta, Kelasta, sossusta, pellekansanedustajista, holhouksesta, valvonnasta ja veroista.

Jne. Kyllä vielä olisi kirveellä töitä.

[Marius]

Niin, ja kallishan on aina parempaa, eller hur? Hinnan korkeus takaa laadun.
Eikä köyhän kannata halpaa ostaakaan. Vaan kallista. Vanha viisaus.

Systeemihän on täten kaukaa viisaasti ja armollisesti vain köyhän asialla, kerta...

[JNappula]

Apteekkimonopoli on siinä mielessä hyvä ettei ainakaan mistään Siwasta saa reseptilääkkeitä ilman reseptiä.

Öh, ei monopolilla ja reseptilääkkeillä ole mitään tekemistä keskenään. Esim. USA:ssa tavalliset kaupat myyvät reseptivapaita lääkkeitä, ja isoissa Walmarteissa ja Targeteissa on yleensa myös Pharmacy-osasto, joista saa myös reseptilääkkeitä.

http://www.walmart.com/cp/pharmacy/5431?fromPageCatId=1078664
http://sites.target.com/site/en/spot/page.jsp?title=pharmacy_landing

Molemmissa noissa on saatavilla myös iso lista geneerisiä 4$/kk (10$/3kk) lääkkeitä, Wallyworldin ja Targetin listat alla:
http://i.walmartimages.com/i/if/hmp/fusion/customer_list.pdf
http://sites.target.com/site/en/spot/page.jsp?title=pharmacy_generic_drugs_condition

On siellä lisäksi myös enemmän apteekkitoimintaan keskittyviä ketjuja kuten CVS/Pharmacy ja Walgreens:
https://www.cvs.com/CVSApp/user/rx/pharmacy_homepage.jsp
http://www.walgreens.com/pharmacy/?tab=Pharmacy

Yleisesti ottaen tuolla pelaa nämä nettitilaukset myös reseptilääkkeille kotiinkuljetuksineen hyvin, tuollaista palvelua tarjoavat nuo kaikki ketjut. Niinkuin myös nuo automaattisesti toimitettavat "refill"-tilaukset.

[Rubiikinkuutio]

1. Kahden keskusliikkeen semi-kartelli
2. Vesialue meidän ja euroopan välillä
3. Säätely
4. Kova palkkataso (vaikuttaa koko jakeluketjussa aina kassoihin asti)

Kaikki neljä ovat ainakin tosiasioita.

Viimeinen ei toki ole aivan yhtä oleellinen kun myös se ostaja saa isompaa palkkaa. Eli halvassa maassa ruoka sen maalaisille saattaa olla kalliimpaa kuin suomessa ruoka suomalaisille, kun palkkatasot huomiodaan.

[Mika Mäntylä]

Apteekkimonopoli on siinä mielessä hyvä ettei ainakaan mistään Siwasta saa reseptilääkkeitä ilman reseptiä.

En nyt tiedä onko koko reseptijärjestelmässä loppujen lopuksi hirveästi järkeä. Lääkkeiden väärinkäyttäjät saavat kuitenkin nappinsa ilman reseptiä katukaupasta ja toisaalta reseptejä kirjoittavilla lekureilla on touhussaan omat muotivillityksensä. Vähän aikaa sitten ja vielä edelleenkin vaivaan kuin vaivaan kirjoitetaan SSRI-lääkkeitä ja vastaavia ja nyttemmin kuulemma määrätään samaan tapaan leptejäkin samalla kun joistakin toisista edukkaammista lääkkeistä on tehty mörköjä ja niiden käyttäjistä narkomaaneja.

[muh dik]

Apteekkimonopoli on siinä mielessä hyvä ettei ainakaan mistään Siwasta saa reseptilääkkeitä ilman reseptiä.

Vähän aikaa sitten ja vielä edelleenkin vaivaan kuin vaivaan kirjoitetaan SSRI-lääkkeitä ja vastaavia ja nyttemmin kuulemma määrätään samaan tapaan leptejäkin samalla kun joistakin toisista edukkaammista lääkkeistä on tehty mörköjä ja niiden käyttäjistä narkomaaneja.

Olet kyllä oikeassa. Bentsoja ei saa oikein mistään ja ilmeisesti ne olisi hyväksi joillekin käyttäjille vaikkei niiden käytöstä eroon pääsekään. Ja kipupotilaille taas ei anneta mitään buranaa vahvempaa..

[Mika Mäntylä]

Apteekkimonopoli on siinä mielessä hyvä ettei ainakaan mistään Siwasta saa reseptilääkkeitä ilman reseptiä.

Vähän aikaa sitten ja vielä edelleenkin vaivaan kuin vaivaan kirjoitetaan SSRI-lääkkeitä ja vastaavia ja nyttemmin kuulemma määrätään samaan tapaan leptejäkin samalla kun joistakin toisista edukkaammista lääkkeistä on tehty mörköjä ja niiden käyttäjistä narkomaaneja.

Olet kyllä oikeassa. Bentsoja ei saa oikein mistään ja ilmeisesti ne olisi hyväksi joillekin käyttäjille vaikkei niiden käytöstä eroon pääsekään. Ja kipupotilaille taas ei anneta mitään buranaa vahvempaa..

Miten niin ei eroon pääse? Riippuvuuden kehittäminen useimpien ihmisten kohdalla vaatii huomattavasti lääkinnällistä annosta suurempaa annostelua ja pitkäkestoista käyttöä. Toki on olemassa myös riippuvuuspersoonallisuuksia, jotka kehittävät riippuvuuden mihin vain. Hyvin on purrut näiden lääkkeiden demonisointi. Bentsojen kauhistelu koukuttavuudesta on samaa luokkaa kuin saarnaisi saunakaljan johtavan elinikäiseen riippuvuuteen.

[hoxpox]

Mielenkiintoista että äänestyksen tulos on tämä.

Avauksen toisessa kappaleessa kerrotaan että kaupan keskusliikkeiden liikevoittoprosentti on alle 3, joten äänestyksen ensimmäinen vaihtoehto, eli liian suuret katteet, ei voi olla syynä ruoan kalleuteen. Silti tällä hetkellä selvä enemmistö (68% eli 17/25 äänestäjästä) on valinnut tämän vaihtoehdon.

Kun otetaan huomioon että pääomalle tulee saada jonkinlainen tuotto, ei keskusliikkeiden ole käytännössä mahdollista laskea nykyistä katettaan juuri yhtään. Esim. Keskolla oman pääoman tuotto oli viime vuonna alle 10%.

Joko hommalaiset eivät lue avausta ennen äänestämistä, tai eivät ymmärrä lukemaansa.

[Tykkimies Pönni]

Mielenkiintoista että äänestyksen tulos on tämä.

Avauksen toisessa kappaleessa kerrotaan että kaupan keskusliikkeiden liikevoittoprosentti on alle 3, joten äänestyksen ensimmäinen vaihtoehto, eli liian suuret katteet, ei voi olla syynä ruoan kalleuteen. Silti tällä hetkellä selvä enemmistö (68% eli 17/25 äänestäjästä) on valinnut tämän vaihtoehdon.

Kun otetaan huomioon että sijoitetulle pääomalle tulee saada jonkinlainen tuotto, ei keskusliikkeiden ole käytännössä mahdollista laskea nykyistä katettaan juuri yhtään. Esim. Keskolla sijoitetun pääoman tuotto oli viime vuonna alle 10%.

Joko hommalaiset eivät lue avausta ennen äänestämistä, tai eivät ymmärrä lukemaansa.

Toi on keskusliikkeiden kate on erittäin mielenkiintoinen aihe. Näin kauppias-suvun vesana varsinkin. Suomessa ruoka on kolme kertaa kalliimpaa kuin Saksassa. Laivarahti Itämeren läpi on suhteellisen halpaa. Mihin sillä välillä häviää rutosti rahaa? Luulen että monet maahantuontifirmat on se mihin suuret katteet piilotetaan. Turha tänne on veroja maksaa ja turha tälle kansalle on mitään halvalla myydä koska se maksaa kaikesta sen mitä pyydetäään.

[Marius]

OT:
Onhan se hienoa, että ihmisten täytyy maksaa veroa siitä, että joutuvat syömään.
Hengityksestäkin jo nykyään maksetaan, veroa ilmasta.
Ulostusvero lienee tuloillaan.

Helpointa olisi määrätä suoraan kaikenkattava olemassaolovero, kun siihen kuitenkin tähdätään.

Pakollinen, kyykyttävä jäsenmaksu osallistumisesta elämään.

Sillä eihän toki olemassaolo saa olla maksamisesta vapaata toimintaa.
Köyhän pitää maksaa siitä hyvästä, että köyhä saa olla olemassa.

[ikki]

1. Kahden keskusliikkeen semi-kartelli
2. Vesialue meidän ja euroopan välillä
3. Säätely
4. Kova palkkataso (vaikuttaa koko jakeluketjussa aina kassoihin asti)

Kaikki neljä ovat ainakin tosiasioita.

Viimeinen ei toki ole aivan yhtä oleellinen kun myös se ostaja saa isompaa palkkaa. Eli halvassa maassa ruoka sen maalaisille saattaa olla kalliimpaa kuin suomessa ruoka suomalaisille, kun palkkatasot huomiodaan.

sille noin 40% väestöstä jotka saa minkäänlaista palkkaa. Loput ei saa palkkaa.
Mutta sekin muistettava että 80% vähittäiskaupasta on ruokakauppaa. Eli melko kallista on, kun ei kovinkaan suuri osa tuloista mene muuhun kuin ruokaan, asumiskulujen jälkeen (ja mitäs muita vähittäiskaupan ulkopuoliset kulut, sähkö, kännykkä, i-net..) .

[Lalli IsoTalo]

toisessa kappaleessa kerrotaan että kaupan keskusliikkeiden liikevoittoprosentti on alle 3, joten äänestyksen ensimmäinen vaihtoehto, eli liian suuret katteet, ei voi olla syynä ruoan kalleuteen. Silti tällä hetkellä selvä enemmistö (68% eli 17/25 äänestäjästä) on valinnut tämän vaihtoehdon.

Hmm. Tuntematta lainkaan alaa totean, että kustannuspuolelle voidaan työntää kaikenlaisia voitto pienentäviä eriä, jos on tarpeen näyttää pientä voittoa. En tiedä onko. Mutta esimerkiksi elokuvateollisuudessa on tapana tehdä elokuvista tappiollisia studioiden "kustannuserillä", jos tähtinäyttelijöiden palkkiot määräytyvät voittoprosentin mukaan.

Yksi asia mitä hieman ihmettelen on Helsingin luomumyymälöiden korkea hintataso, niiltä osin kuin ne hankkivat myyntituotteensa suoraan luomutiloilta, keskusliikkeet ohittaen. Ilmeisesti se luomun tuottaminen on sitten tuplasti-triplasti  kalliinpaa.

[hoxpox]

Hmm. Tuntematta lainkaan alaa totean, että kustannuspuolelle voidaan työntää kaikenlaisia voitto pienentäviä eriä, jos on tarpeen näyttää pientä voittoa. En tiedä onko. Mutta esimerkiksi elokuvateollisuudessa on tapana tehdä elokuvista tappiollisia studioiden "kustannuserillä", jos tähtinäyttelijöiden palkkiot määräytyvät voittoprosentin mukaan.

En usko että keskusliikkeillä on tuollaisia tulonjakosopimuksia kenenkään kanssa. Lisäksi tuollainen kikkailu on erityisen vaikeaa pörssiyrityksissä, sillä nämä kustannuserät olisivat piilotettua osingonjakoa, ja pörssiyrityksissä tämmöisestä tulisi vakavia seurauksia. Eli ainakaan Keskon en usko tuollaista harrastavan lainkaan.

[Marius]

Joskus olen hetkisen miettinyt, että mahtaakohan tämä "Luomu"-imago olla riippuvainen lähinnä viljelijän ulosannista, markkinointikyvystä.

Haalari-viljelijä ei voi edustaa luomua, kun taas villapaita- ja bultsarimaisen ulkomuodon omaava "viljelijä" on automaattisesti "luomu"-otus. Vaikka ei tietäisi maanviljelystä pätkän häivääkään.

"Luomu", niinsanottu, on käsittääkseni hyvin harvoin sitä, mitä se väittää olevansa.

Selitys on yksinkertainen: inhimillinen petollisuus, ahneus. Sekä tietenkin suuren yleisön, keskivertoihmisen sokeus muulle kuin trendeille.

Tosiasia todellisuudessa lienee se, että kukaan ei vakavissaan suuressa mittakaavassa maatalouden tuotantoketjussa piittaa vähääkään siitä, mitä kukin tuottaja ilmoittaa suhteessa luomuun tai mihinkään tuotantoonsa.

"Luomu" on pelkkä markkinointikikka, huiputuskeino pikkasen suurempaan massipussiin.

[EL SID]

Lähinnä taitaa kuitenkin johtua siitä, että täällä Suomessa on vain kaksi isoa toimijaa: Kesko ja S-ryhmä. S-ryhmähän tunnetaan melkoisena Arina-mafiana ainakin Pohjois-Suomessa. Jokaisessa kunnanvaltuustossa on osakkaita ja luottohenkilöitä. Nämä kaksi ketjua saavat helposti kaupungin kaavoituselimiltä luvat, ja tekevätpä esimerkiksi Oulussa saumatonta yhteistyötä: Raksilan marketeilla samassa rivissä toimii kolme samankokoista supermarkettia Citymarket (Kesko), Prisma (S-ryhmä) ja S-market (S-ryhmä).

Toki S-ryhmän ABC-huoltoasematkin ovat etuoikeutettuja useissa kunnissa. Tässä tilanteessa Lidlin tulo maahan teki aika hyvää. Sinne sektorille tarvittaisiin osuuden kasvua, että ei pelkästään kaksi toimijaa määrittelisi hintoja.

komppaan tässä asiassa mr. kuvitteellista hahmoa. On olemassa muitakin pienempiä ketjuja kuten Nurmolainen Minimani ja Kokkolalainen Halpa-halli, mutta näiden vaikutus jää paikalliseksi ja sitä ei aina edes ole: on tyydytty pitämään hinta-taso vain hiukan  Keskon ja S-ryhmän kauppojen alapuolella.
Maaseudulla, alueilla, jossa on yksityinen toimija, Kuten veljekset keskinen, on hintataso huomattavasti alhaisempi kuin sellaisissa paikoissa, missä kilpailua ei ole (vrt: Alavuden seutu vs. pohjanmaan Järviseutu).

Kilpailun puuttumisen tulevaisuudessa pistän suoraan KOKoomuksen ja sen entisen ministerin Jan Vapaavuoren piikkiin. Hän on omalla toiminnallaan on estänyt suuria kaupunkeja ympäröiviä kuntia kaavoittamasta tontteja suurille kauppahalleille, ja koska kaupunkien tontit kuuluvat nykyään S-ryhmälle ja Keskolle, ei ole mitään toivoa aidosta kilpailusta, koska uusilla ketjuilla ei ole enää mahdollisuutta rakentaa isoja kauppahalleja kilpailemaan näiden kahden suuren toimijan kanssa. Esimerkkinä Minimanin laajentuminen Etelä-Suomen markkinoilla on pysähtynyt Vihdin kauppahallin rakennuskiellon myötä. Joten tämänkin ketjun aloituksen kannattaa lähettää KOKoomuksen niille porukoille, jotka kuvittelevat kykypuolueen jollain tavalla edistävän suomalaista yrittäjyyttä ja vapaata kilpailua. Minähän olen aina väittänyt KOKkareiden toimivan vain suuren pääoman edustajana.

[ikki]

toisessa kappaleessa kerrotaan että kaupan keskusliikkeiden liikevoittoprosentti on alle 3, joten äänestyksen ensimmäinen vaihtoehto, eli liian suuret katteet, ei voi olla syynä ruoan kalleuteen. Silti tällä hetkellä selvä enemmistö (68% eli 17/25 äänestäjästä) on valinnut tämän vaihtoehdon.

Hmm. Tuntematta lainkaan alaa totean, että kustannuspuolelle voidaan työntää kaikenlaisia voitto pienentäviä eriä, jos on tarpeen näyttää pientä voittoa. En tiedä onko. Mutta esimerkiksi elokuvateollisuudessa on tapana tehdä elokuvista tappiollisia studioiden "kustannuserillä", jos tähtinäyttelijöiden palkkiot määräytyvät voittoprosentin mukaan.

Yksi asia mitä hieman ihmettelen on Helsingin luomumyymälöiden korkea hintataso, niiltä osin kuin ne hankkivat myyntituotteensa suoraan luomutiloilta, keskusliikkeet ohittaen. Ilmeisesti se luomun tuottaminen on sitten tuplasti-triplasti  kalliinpaa.

K, ehkä saattaisi näin tehdä jotta suurin omistajaryhmä.. K-kauppiaat hyötyisivät (vaikka ovatkin pörssiyhtiö.. mutta kuppaahan monacon yliherra finllinesiakin).
S-ryhmän osalta sama väite on vaikeampi ymmärtää. Elleivät siten jostain syystä kärsi EIC:in sairauutta (managerit kuppasivat minkä ehtivät). Ylin hallinnon valvonta lienee surkeampaa, koska koostuu semi-kiinnostuneista politiikoista yms.

Sekin on hieman epäselvää missä määrin pois heitetty ruoka eri vaiheissa rakentaa valtavia paineita varsinaisesti myydylle. Ja mikä on hukkaprosentti suomessa (raakaainehukka+kuljetus+jalostuksessa+kuljetus+keskusliike+kuljetus+kaupassa ja vielä mitä vanhenee jääkaapeissa), muualla maailmassa näyttäisi olevan luokkaa 80%. Eli vain joka viides lehmä syötäisiin joka viedään pois teurastettavaksi?

[ikki]

Joskus olen hetkisen miettinyt, että mahtaakohan tämä "Luomu"-imago olla riippuvainen lähinnä viljelijän ulosannista, markkinointikyvystä.

Haalari-viljelijä ei voi edustaa luomua, kun taas villapaita- ja bultsarimaisen ulkomuodon omaava "viljelijä" on automaattisesti "luomu"-otus. Vaikka ei tietäisi maanviljelystä pätkän häivääkään.

"Luomu", niinsanottu, on käsittääkseni hyvin harvoin sitä, mitä se väittää olevansa.

Selitys on yksinkertainen: inhimillinen petollisuus, ahneus. Sekä tietenkin suuren yleisön, keskivertoihmisen sokeus muulle kuin trendeille.

Tosiasia todellisuudessa lienee se, että kukaan ei vakavissaan suuressa mittakaavassa maatalouden tuotantoketjussa piittaa vähääkään siitä, mitä kukin tuottaja ilmoittaa suhteessa luomuun tai mihinkään tuotantoonsa.

"Luomu" on pelkkä markkinointikikka, huiputuskeino pikkasen suurempaan massipussiin.

Tuo oli totta muutamia vuosia takaperin.
Useampi vuosi valtio on siitä lähtien luonut säännöt sille mikä on luomu ja mitä saa lisätä ja mitä ei, ja valvoo tätä. 

[Martin]

Tuo oli totta muutamia vuosia takaperin.
Useampi vuosi valtio on siitä lähtien luonut säännöt sille mikä on luomu ja mitä saa lisätä ja mitä ei, ja valvoo tätä.

Ja samalla on tehty luomuviljelystä niin hankalaa ja byrokraattista että harva viitsii enää ryhtyä.

[EL SID]

Tuo oli totta muutamia vuosia takaperin.
Useampi vuosi valtio on siitä lähtien luonut säännöt sille mikä on luomu ja mitä saa lisätä ja mitä ei, ja valvoo tätä.

Ja samalla on tehty luomuviljelystä niin hankalaa ja byrokraattista että harva viitsii enää ryhtyä.

kun ottaa huomioon mikä haitat sen viljelystä on, niin byrokratiaa saisi tiukentaa vielä lisää. kun perunanviljelijä myrkyttää peltonsa ruton varalle, mutta isolla peltoalueella, muiden maanviljelijöiden viljelysten keskellä on muutama hehtaari luomuperunaa, niin jos tauti alkaa itämään, se leviää luomu-alueella kuin tuli ja tarttuu myös tavalliselle, myrkytetylle pellolle. tämä lisää kustannuksia, kun viljelijä joutuu satsaamaan uuden erän myrkkyä pelastaakseen oman satona. Luomu-perunan sato on tuossa tilanteessa jo entinen.
Eli kiitos luomun, me jotka emme käytä sitä, saamme annoksessamme  entistä suuremman määrän myrkynjämiä ja viljelijän tulot pienevät entisestään.

[Marius]

Mikäli maassa vallitsee totaalinen elintarviketuotanto- sekä jakelumonopoli, on kaiketi turhaa kuvitella että olisi olemassa jokin riippumaton valvova elin.

Hypoteettisesti: vaikka huomispäivänä voisi Suomen elintarviketuotanto julistaa kaiken olevan luomua, ja nostaa hinnat sen mukaisiksi. Mitä kukaan voisi? Muuta kuin uskoa, että näin on, kun kerran virkavalta niin sanoo.

Ja sen villapaitaisen tuottajan luomu-yritteliäisyys loppuu kuin seinään jos sato menee persiilleen ilman lannoitteita ja järkevää otetta tuotantoon.

Silloin toimintaperiaatteet kyllä muuttuvat, mutta imagosta pidetään kiinni, valheellisestikin.

Kuka muka valvoo? Ei kukaan.

[Mansikka]

Mites jos otetaan vähitellen haltuun toi S-ryhmä asiakasomistajuuden kautta? Perustetaan ruokademokraattinen kansanliike, joka sitoutuu äänestämään S-ryhmän sisällä vain ruokademokratia-liikkeeseen kuuluvia ja ruokademokratiaa ajavia ehdokkaita. Nämä ehdokkaat ovat valmiit paljastamaan mahdollisen korruption ja luopumaan kartelleista ja laskemaan ruuan hintaa.

[Marius]

Ainoa todella toimiva ratkaisu, vaikkakin täysin fiktiivinen eikä kenties lainkaan tosielämässä mahdollinen, ainakin hankala, olisi se, että kukaan ei ostaisi mitään S- tai K-ketjuilta.

Kuluttaja tulisi kyllä toimeen ilman näitä monopoli-edustajia, mutta se vaatisi pokkaa sekä hieman vaivaa.

Muuten, kun puhutaan siten, että Suomessa olisi kaksi kilpailevaa pää-toimijaa, niin se ei pidä lainkaan paikkaansa. On vain yksi toimija, vaikka naamioita on kaksi. Hämäykseksi.

Monopoli on lähes täydellinen.

Älkää ostako tältä monopolilta mitään, ja saatamme nähdä muutoksen.

Mutta kuten sanottu, tämä on toiveajattelua, ja sen kuvitteellinenkin noudattaminen on tehty Suomessa lähes mahdottomaksi.

Yksittäinen kansalainen voi silti tehdä itseään koskevia valintoja ja vähentää riippuvuuttaan elintarvikemonopolista, mikäli haluaa niin tehdä.

Suuri enemmistö ei kuitenkaan halua, joten ei sitten pidä valittaakaan, valinnan mahdollisuus on kuitenkin olemassa, toistaiseksi ainakin.

[Rubiikinkuutio]

Muuten, kun puhutaan siten, että Suomessa olisi kaksi kilpailevaa pää-toimijaa, niin se ei pidä lainkaan paikkaansa. On vain yksi toimija, vaikka naamioita on kaksi. Hämäykseksi.

Monopoli on lähes täydellinen.

Älkää ostako tältä monopolilta mitään, ja saatamme nähdä muutoksen.

En ole sinällään erimieltä itse ajatuksesta, mutta tekninen termi on pikemminkin kartelli kuin monopoli. Riippumatta siitä kuinka sovittua tämä keskenäinen hintakilpailemattomuus on, niin kuluttajan etua se ei palvele.

[Mansikka]

Mites jos otetaan vähitellen haltuun toi S-ryhmä asiakasomistajuuden kautta? Perustetaan ruokademokraattinen kansanliike, joka sitoutuu äänestämään S-ryhmän sisällä vain ruokademokratia-liikkeeseen kuuluvia ja ruokademokratiaa ajavia ehdokkaita. Nämä ehdokkaat ovat valmiit paljastamaan mahdollisen korruption ja luopumaan kartelleista ja laskemaan ruuan hintaa.

Ehdotukseeni suhtauduttiin penseähkösti täällä. On tietysti ihan eri asia valittaa foorumilla kuin tehdä asialle jotain.

Pointsit näille opiskelijoille:
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/03/1510368/opiskelijat-noyryyttivat-osuuskauppaa-joensuussa

"– Kysymys on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävästä asiasta. Osuuskaupat ovat usein markkinajohtajia alueellaan ja asiakkaiden on syytä tietää mitä kytköksiä päättävissä elimissä olevilla henkilöillä on, muistutti ehdokas Anssi Kekkonen torilla."

---

Aivan samanlaista kitinää feminismin yliotteesta Tulva-lehti-ketjussa, mutta kun ehdotan mitä asialle voisimme tehdä, niin onkin jumalattoman hiljaista.

[Mansikka]

Ruoan hinnassa nousupainetta

Elintarviketeollisuusliiton mukaan ruoan hinnankorotukset eivät ole olleet riittäviä, vaan alan kustannukset nousevat kuluttajahintoja nopeammin.

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2012/03/ruoan_hinnassa_nousupainetta_3326001.html

[HelmiS]

Jos nyt jo syödään vain kerran päivässä lihaa, jos sitäkään ja lähes paastotaan päivät ennen kuin sitä rahaa taas tulee niin, mistähän vielä tingitään, kun tinkiminenkin tehdään mahdottomaksi.

Jos 400 eurosta per kuukausi pitää maksaa pari sataa lainanlyhennyksiä ja satasen verran vastiketta niin, paljon ei ruokailuun plus puhelinlaskuun jääkään enää rahaa.

Talouselämätyypit elävät jotain scifi -elämää. Ei mitään käsitystä siitä, että jo näilläkin hinnoilla nähdään nälkää. Vai onko se jo niin, ettei ketään kiinnosta syökö kansalainen vai ei?

[Mansikka]

Helmi S:n kuvaus on totta myös laajemmassa mittakaavassa. THL:n viimevuotisen selvityksen mukaan suomalaisilla ei riitä raha perustarpeiden tyydyttämiseen, raha ei riitä esimerkiksi ruokaan ja lääkkeisiin.

[Arvoton]

Prismassa on aika kallista ja Sittarissa kalliimpaa jo kuin Stockalla.

Näkeehän ton, että nyt Kesko pistää Sittareita vähänkin isompiin risteyksiin, kun S-ryhmä levisi 10 vuotta sitten kuin tauti S-marketeineen ja Prismoineen (osin jo ysärinä). Niiden tontit ja rakennukset on maksettava. Siis meidän ne on maksettava.

Puolet päivittäisostoksistani teen Lidlissä.

[KalleK]

Pahoitteluni jo etukäteen, mikäli joku on jo asian esille tässä ketjussa ottanut, mutten millään jaksa lukea koko ketjua läpi tähän hätään... Totean vain, että tuo yleisesti hoettu väite, että Suomessa ruoka olisi jotenkin erikoisen kallista, on ihan täyttä paskaa.

Olen nyt muutaman viime vuoden aikana vieraillut mm. seuraavissa maissa: Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tsekki, Unkari, Saksa, Luxemburg, Italia, Ranska, Espanja ja Kreikka. Kaikissa näissä maissa olen myös asioinut useasti erilaisissa ruokakaupoissa, joten tiedän suurinpiirtein mitä mikäkin päivittäistavara noin yleisesti ottaen missäkin maassa maksaa.

Luettelemistani maista ylivoimaisesti kallein on Ranska. Kyllä, jopa kalliimpi kuin Norja, joka tulee hyvänä kakkosena, vain rinnanmitan Tanskaa edellä. Norjassa palkat ovat tosin sen verran kovempia, ettei hintataso tunnu niin pahalta natiiveille. Ainakaan jos ei alkoholia ja etenkin tupakkia kulu huomattavia määriä. Ranskassa taas ihmetystä herätti se, että jokapäiväiset perusasiat, kuten vaikkapa suihkugeeli, saattaa olla naurettavan kallista. Myös ravintola (sano bistro) ruokailu siellä on törkeän kallista heikkoon laatuun nähden. Kreikassa taas ei tunnetusti toimi mikään, mutta silti röyhkeästi pidetään kalliita hintalappuja esillä sitä illuusiota pönkittämään, että heillä mukamas menisi siellä hyvin.

Suomi sijoittuu tuossa listassa puoliväliin. Halvempia ovat ainoastaan Liettua, Unkari, Tsekki, Puola ja tietysti Saksa. Palkkatasoon suhteutettuna ainoastaan Saksa on halvempi kuin Suomi. Palkkatasoon suhteutettuna Ranska, Kreikka, Espanja ja Viro ovat suorastaan pöyristyttävän kalliita siellä asuville.

Olen myös ollut tekemisissä kaikista yllä luettelemistani maista kotoisin olevien ja siellä asuvien ihmisten kanssa ja käynyt lukemattomia keskusteluja yleisestä hintatasosta ja nuo keskustelut ovat tukeneet omia havaintojani. Etenkin espanjalaiset itkevät tällä hetkellä käsittämättömän kovaa hintatasoaan, kun ei kaupasta enää pystykään ostamaan mitä mieli tekisi.

Se, mikä ruoasta tekee erityisen halvan täällä Suomessa asuville, on nämä ns. "punaiset laput", eli 30-50% alennetut tuotteet, joita etsivä löytää ihan jokaisesta isommasta marketista ja melko hyvin ihan lähisiwastakin.

Itse ostan likipitäen kaiken lihan ja hyvin suuren osan muustakin ruoasta aina näistä tarjouslaareista, joten kuukausittainen ruokalaskuni on vähintään 30% alempi, kuin se olisi muutoin. Nämä punalaputetut tuotteet ovat omien havaintojeni mukaan hyvin suomalainen ilmiö.

En tiedä, minne muissa maissa vanhaksi menneet tai menevät tuotteet heitetään, mutta eipä niitä juuri kauppojen hyllyillä näe. Muutaman kerran olen nähnyt Espanjassa ja Saksassa jokusen tuotteen, mutta en missään nimessä missään muualla kuin Suomessa tällaisessa mittakaavassa, että voi käytännössä hakea kaiken ruoan 30-50% halvemmalla kuin ovh.

Summa summarum: Suomessa ruoka on halpaa. Koska hyvä tulotaso, Lidlit sun muut lukuisat halpahalliketjut ja roimat alennukset. Tyhmä maksaa liikaa, viisas katselee ympärilleen.

Suomessa ei ole mikään muu kallista kuin asuminen ja auto. Ja niidenkin suhteen voisin luetella vaikka kuinka monta Euroopan maata, joissa ne ovat aivan perkeleellisen paljon kalliimpia yleiseen tulotasoon nähden kuin Suomessa.

[Nuivake]

Palkkataso on huono, verotus vetää lähes kuolleeksi ja helvetin kallis ruoka, eläminen, bensa, kaikki.
Tämä umpikorruptoitunut maa pitäisi laittaa todelliselle matokuurille, ainoastaan täydellisen romahduksen kautta voidaan saada tännekin jotain muutosta.
Onneksi se on jo tulossa.