20 syytä, miksi ruoka maksaa Suomessa liikaa

[Brandöt]

Kannatan Pistä bisnes pystyyn!

Perhana, Brandöt ja Sininärhi, tässähän ihan innostuu!
Mietintään tämä, sillä se edistää Impiwaara-ajatteluakin!

Täällä pitäisi ihan oikeasti olla se Tykkää-nappi, painaisin tässä kohtaa heti - Asta kuvittele kirjoituksesi alareunaan Tykkää ja suluissa ainakin 10 (!), sillä uskon, että moni muukin tykkäisi tästä, jos voisi.   Inspiraatiota!

Markolle;

Lyhyellä lauseella: Luomua on kokeiltu. Kysyntää ei ollut, hinnat korkealla. Korkeat hinnat, pieni kysyntää. Noidankehä valmis, luomusta luovuttiin

Ajattele nyt hyvä mies enemmän tätä kuviota; ajettiinko luomu alas? Markkinoitiinko luomutuotteita samalla intensiteetillä, kun teollisen koneiston valmistamia "ihmetuotteita" (Actimel yms.)? Jos ei, niin miksi ei? Siksi ei, koska se ei tuota juuri mitään! Jos ihmiset innostuisivat laajemminkin luomuajattelun ja terveysajattelun suuntauksesta, tuntuisi se suoraan kauppiaiden ja teollisen ruokatuotannon pussissa, suomalaista maanviljelyä ja omavaraisuutta kyykytetään, koska se on vastapuolen taloudellisissa intresseissä. Tietenkin.

Ihmiset ovat yhä enenevissä määrin heräämässä teollisen ruokatuotannon lumevaikutukseen, elintasosyövät yhteiskunnassamme lisääntyvät (mutta ällös huoli - siihen murheeseen meillä ompi sitten lääketeollisuus, kyllä sinä rahoistasi eroon pääset), ihmiset voivat pahoin kaupungeissa vailla mitään luonnonläheistä aidosti mielekästä tekemistä. Luomu tulee vielä takaisin, omavaraistaloudessa (ainakin osittain) eläminen lisääntyy, kauppiailta aletaan kaupungeissa vaatimaan laajempaa kotimaista luomutarjontaa (tämä trendi näkyy jo pk-seudulla ns. laadukkaimmilla asuinalueilla, joilla asuu pääsääntöisesti tiedostavia ihmisiä; esimerkiksi Mankkaan K-Market on tässä asiassa esimerkillinen).

[Maisterinna]

Lyhyellä lauseella: Luomua on kokeiltu. Kysyntää ei ollut, hinnat korkealla. Korkeat hinnat, pieni kysyntää. Noidankehä valmis, luomusta luovuttiin.

Päinvastoin. Laita hakusanaksi luomun kysyntä. Esimerkiksi kesäkuun Hesarissa: Luomutuotteiden tarjonta ei pysy kasvaneen kysynnän perässä

Suomalaiset ostaisivat luomutuotteita enemmän kuin kauppa pystyy niitä myymään, kertoo S-ryhmän valikoimajohtaja Ilkka Alarotu.

"Joudumme myymään ei-oota jatkuvasti. Kaikki mitä on, menee kaupaksi."

Alarodun mukaan luomun myynti voisi kolminkertaistua nykyisestä, jos vain tuotteita olisi saatavilla.

Luomutuotteiden myynti S-ryhmän kaupoissa kasvoi 43 prosentilla tammi–toukokuussa. "Ja kasvu on koko ajan kiihtynyt", Alarotu kertoo.

Itse boikotoin suuria ketjuja sen kun pystyn. Lidlissä en käy juuri ollenkaan, ei ole mitään järkeä roudata ruokaa jostain Saksasta, kun sitä voidaan tuottaa kotimaassa ja silloin on huomattavasti helpompi selvittää ruuan tarkka alkuperä ja viljely/kasvatusolosuhteet. Torit, ekokaupat ja pienet itsenäiset kaupat ovat minun suosiossani.

[Pliers]

Asta, millä paikkakunnilla on Halpa-Halleja? En ole koskaan sellaista nähnyt...

Halpa-Hallin kotisivu, josta oikeasta alasvetovalikosta löytyy paikkakunnat.
http://www.hhnet.fi/Default.aspx

Minua ei yhtään haittaa, vaikka omistajaperhe/-suku rikastuu, kun he pyrkivät tarjoamaan tuotteet mahdollisimman edullisesti ja kaupoista löytyy suurpakkauksiakin, joiden hinta on edullistakin edullisempi.

Älä viitsi. Halpahallilla on ihan sama tavoitekate kuin muillakin halpisketjuilla. Suomalaisen suosiminen rajoittuu ihan vaan lestadiolaisten suosimiseen.

[ttw]

Vaikka tuollainen idea "kaupasta" ilman välikäsiä olisi hieno niin olen 99% varma ettei se tässä maassa onnistu. Siihen puututaan aivan heti, keksitään verukkeita ym sekä tahallaan jarrutetaan tai torpataan koko hanke. Voin kuvitella kuinka jotkut sedät tulee Astalle sanomaan, että "kuules se on sellainen homma tässä maassa, että olisi parempi laittaa kamat kasaan ja häipyä meidän markkinakuvioista"  

[dothefake]

Maisterinna:

Itse boikotoin suuria ketjuja sen kun pystyn. Lidlissä en käy juuri ollenkaan, ei ole mitään järkeä roudata ruokaa jostain Saksasta, kun sitä voidaan tuottaa kotimaassa ja silloin on huomattavasti helpompi selvittää ruuan tarkka alkuperä ja viljely/kasvatusolosuhteet. Torit, ekokaupat ja pienet itsenäiset kaupat ovat minun suosiossani.

Maisterinnan pitäisi kerran mennä sinne Lidliin ja havaita, että lähes kaikki päivittäiselintarvikkeet ovat suomalaisia, vaikka niissä saattaakin lukea Lidlin oma merkki. Se lukee pienellä siinä tuotteessa. Tavara on jopa saman tuottajan, kuin sama kalliimpi muussa kaupassa, siis konkreettisesti samaa, samasta lehmästä lypsetty suomalaisella tilalla.

[dothefake]

Vaikka tuollainen idea "kaupasta" ilman välikäsiä olisi hieno niin olen 99% varma ettei se tässä maassa onnistu. Siihen puututaan aivan heti, keksitään verukkeita ym sekä tahallaan jarrutetaan tai torpataan koko hanke. Voin kuvitella kuinka jotkut sedät tulee Astalle sanomaan, että "kuules se on sellainen homma tässä maassa, että olisi parempi laittaa kamat kasaan ja häipyä meidän markkinakuvioista"  

Itse sedät eivät tule, he ovat ulkoistaneet kerronnan verovirastolle, Kelalle ja ulosottomiehille.


metsämiehelle tuossa alla:
kai itse kasvatettua (ilman lannoitteita) voi sanoa luomuksi ja voin kyllä todistaa, että hyviä ovat olleet. Mitähän sinulle on syötetty?

[metsämies]

Tämä luomu-uskonto on lähes monikulttuurisuuten verrattavissa oleva massakusetus. Tiettävästi se ei ole sen terveellisempää kuin normaalisti viljelty ruoka, ja sen lisäksi se on huomattavasti kalliimpaa sekä pahemman makuista. Ei kukaan järkevä ihminen söisi luomua jollei sitä meille koulusta asti lähes uskonnon omaisesti palvottaisi.

[kuhlmey]

Tämä luomu-uskonto on lähes monikulttuurisuuten verrattavissa oleva massakusetus. Tiettävästi se ei ole sen terveellisempää kuin normaalisti viljelty ruoka, ja sen lisäksi se on huomattavasti kalliimpaa sekä pahemman makuista. Ei kukaan järkevä ihminen söisi luomua jollei sitä meille koulusta asti lähes uskonnon omaisesti palvottaisi.

Ja paljonko enemmän pinta-alaa vaatii luomutila tuottaakseen saman määrän kuin ei-luomutila? Eikö luonnontilainen, koskematon "pinta-ala" ole kuitenkin kaikkein luomuin?

[ttw]

Maisterinna:

Itse boikotoin suuria ketjuja sen kun pystyn. Lidlissä en käy juuri ollenkaan, ei ole mitään järkeä roudata ruokaa jostain Saksasta, kun sitä voidaan tuottaa kotimaassa ja silloin on huomattavasti helpompi selvittää ruuan tarkka alkuperä ja viljely/kasvatusolosuhteet. Torit, ekokaupat ja pienet itsenäiset kaupat ovat minun suosiossani.

Maisterinnan pitäisi kerran mennä sinne Lidliin ja havaita, että lähes kaikki päivittäiselintarvikkeet ovat suomalaisia, vaikka niissä saattaakin lukea Lidlin oma merkki. Se lukee pienellä siinä tuotteessa. Tavara on jopa saman tuottajan, kuin sama kalliimpi muussa kaupassa, siis konkreettisesti samaa, samasta lehmästä lypsetty suomalaisella tilalla.

Juu siellä on paljon kotimaisia tuotteita sekä määrä vaan lisääntyy. Leipä, maito, voi, lihat, juustot, vihannekset... vaikka näille on myös ulkolaisia vaihtoehtoja. Vaikka kotimaista tulee eniten suosittua niin tärkeämpi on laatu kuin hinta ja osa tuotteista onkin muualla valmistettuina laadukkaampia.  

[AstaTTT]

Vaikka tuollainen idea "kaupasta" ilman välikäsiä olisi hieno niin olen 99% varma ettei se tässä maassa onnistu. Siihen puututaan aivan heti, keksitään verukkeita ym sekä tahallaan jarrutetaan tai torpataan koko hanke. Voin kuvitella kuinka jotkut sedät tulee Astalle sanomaan, että "kuules se on sellainen homma tässä maassa, että olisi parempi laittaa kamat kasaan ja häipyä meidän markkinakuvioista"  

Noh. Asta ei ole ennenkään setiä pelännyt. Voi käydä toisinpäin. 

[Marko Parkkola]

Lyhyellä lauseella: Luomua on kokeiltu. Kysyntää ei ollut, hinnat korkealla. Korkeat hinnat, pieni kysyntää. Noidankehä valmis, luomusta luovuttiin.

Päinvastoin. Laita hakusanaksi luomun kysyntä

En laita. Olen nähnyt ihan faktatietoa, joten minun ei tarvitse internetin tietovarastoa lukea. Tämän takia en asiasta enempää halua kertoakaan. Ei ole tapana huudella ex-työnantajien liikesalaisuuksia.

Alarodun mukaan luomun myynti voisi kolminkertaistua nykyisestä, jos vain tuotteita olisi saatavilla.

Ruokatehdas tekee tuotetta jolle on kysyntää. Ilmeisesti kriittistä massaa ei vain ole saavutettu luomun kysynnässä. Kysyntä on kuitenkin näköjään kasvussa. Kannattaa laittaa ruokatehtaille vinkkiä asiasta vaikka sähköpostitse jos asia kiinnostaa. Siellä ihan todella luetaan asiakaspalautetta.

Itse boikotoin suuria ketjuja sen kun pystyn. Lidlissä en käy juuri ollenkaan, ei ole mitään järkeä roudata ruokaa jostain Saksasta, kun sitä voidaan tuottaa kotimaassa

Jos boikotoit S ja K ketjuja, Lidliä, Suomen lähikauppaa, mistä ihmeestä ostat ruokasi?! Suoraan pellosta?

Ja kuten sanottu, Lidl tekee sopimuksia paikallisten toimittajien kanssa. Pieni vinkki: EAN koodeista saa selville valmistajan. 4 (joissain tapauksissa 5) ensimmäistä numeroa kertoo valmistajan.

Perunoita ja porkkanoita ehkä voi myydä suoraan kuluttajalle ilman välikäsiä, mutta otetaanpa vähän hankalempi esimerkki: maito. Joudut varmistamaan kylmäketjun tilalta asiakkaalle. Okei, vielä hankalempi esimerkki: jauheliha.

On otettava myös huomioon jakelukustannukset. Ei ole järkevää ajella paikasta toiseen isolla rekka-autolla kuljettamassa elintarvikkeita. Pienellä autolla joudut taas tekemään monta reissua edes takas. Tarvitaan joku paikka, mihin elintarvikkeet keskitetään, josta ihmiset työmatkoillaan yms. hakee ruoat, vaikkapa kauppa.

Kyllä ongelma on siellä 1. ja 2. kohdissa, eli kilpailun puutteessa. Kilpailun puutteesta pitää huolen poliitikot.

[Alfresco]

Eipä taida kovinkaan monessa vähänkään isommassa kaupungissa olla Kepuvoittoista poliitikkokaartia. Silti kaavoitus menee noille suurille ketjuille. Siinä mielessä ammus menee vähän ohi. Taitavat kaikki puolueet olla hyviä kavereita noiden ketjujen kanssa.

Kaupungeissa nyt ei nyt hirveesti kaavoiteta tontteja kellekään. Kaupungeissa ketjut menneevät valmiisiin liiketiloihin eikä sitä voi oikein laeillakaan estää.
On silti varmaan totta, että muutkin puoueet ovat käsi hillopurkissa mutta heti kun mennään suurten kaupunkien ulkopuolelle kepu on vahvana. Vaalirahajupakan yhteydessä esim. ilmeni, että T-ketju eli Tradeka oli sponsoroinut vasemmistoa varsin avokätisesti.
Juuri esim. ABC-ketjun nopea laajentuminen on paljolti pidetty kepulaistan kunnanpäättäjien ja S-ryhmän tiivin "yhteistyön" lopputuloksena.

Yksi kohta puuttuu - kauppiaiden silmitön ahneus.

Mitään yritystä ei voi syttä ahneudesta niin kauan kun se toimii laillisesti. Kuluttajahan on yhtä ahne kun ei halua maksaa kovaa hintaa. Yritys pyrkii aina hyvään tulokseen ja jos se pystyy rokottamaan tuotteistaan se myös tekee sitä.

Katteet alenevat vain kilpailun myötä eli kuluttajat päättävät.

Miksi siis luomuruoka on niin pirun kallista? Hyvin epäloogista.

Luomu on kallista koska ihmiset ovat valmiit maksamaan kovan hinnan. Mitä enemmän ruokaskandaaleja ns. perinteisellä tuotantopuolella on (ökysikalat, tehomaatalous, myrkyt jne.) sen enemmän luomusta voi vetää välistä.

Lidlistä sen verran, että hintataso on todellakin paljon alhaisempi. Kun välillä käyn K/S-marketeissa niin rahaa menee 30-40 euron edestä, alle sen ei juuri koskaan pääse. Suunnilleen sama ruokakori maksaa Lidlissä 20-30 euroa. Hintaero on siis huima jos vaan viitsi kilpailuttaa ruokakaupat.

Kun Lidl tuli Suomeen kilpailijat ja media demonisoi sitä voimakaasti. Väitettiin ettei ulkomainen ruoka ole syötävää, myydään jätevarastoja jne. Sitten tuli palpa-jupakka missä Lidl ei aluksi ottanut pullopantteja. Tämä demonisointi varmaan pelasi oligopoliketjujen pussiin ja sai monet kuluttajat takajaloille Lidlin suhteen.

Ulkomailla on paljon muitakin vastaavia ketjuja kuten Saksan Aldi, Brittien Tesco ja Ranskan Carrefour joiden soisi löytää tiensä Suomeen.

[ttw]

Vihreät on välittömästi huolissaan jos ruuan hinta laskisi niin menisi myös roskiin enemmänkin. Niin ja suomalaisilla on varaa maksaa itseasiassa enemmänkin ruuasta.


Ruoka on enemmän kuin hintansa väärti

Ruoka ei ole liian kallista vaan aivan liian halpaa.

Taloussanomat on koonnut sivuilleen 20-kohtaisen listan syistä, joiden vuoksi ruoka on Suomessa kalliimpaa kuin muualla. Lista perustuu taloustoimittaja Seppo Konttisen haastatteluun ja tuoreeseen Suomalainen ruokalasku -kirjaan.

Kirja, jota en ole itse vielä lukenut, herättää toivottavasti keskustelua suomalaisesta ruokakulttuurista ja vähittäiskaupan keskittymisestä. Se, että ruuan ei tarvitsisi olla niin kallista kuin se Suomessa on, on erityisen valitettavaa pienituloisten kannalta. Toivottavasti keskustelussa päästään kuitenkin pelkkää loppusummaa pidemmälle.

Halvalla ruualla on nimittäin ikävä kääntöpuoli: ruuan arvostuksen lasku. Tämä näkyy muun muassa siinä, miten paljon ruokaa ostetaan roskiinheitettäväksi. Suomalainen heittää nimittäin roskiin keskimäärin 20–30 kiloa ruokaa vuosittain.

Valtaosalla suomalaisista olisi sitä paitsi varaa maksaa ruuastaan enemmän, sillä ruuan osuus kotitalouksien menoista laski vuosina 1985–2006 noin 20 prosentista 13 prosenttiin. Syystä tai toisesta elintason nousua ei ole haluttu hyödyntää ruokavalion parantamiseen vaan johonkin muuhun.

Sen sijaan, että kasvaneet tulot käytettäisiin laadukkaisiin raaka-aineisiin, ostetaan yhä enemmän ja yhä pidemmälle jalostettuja eineksiä. Oikeaa ruokaa voi tehdä edullisestikin, joten pelkästä pihiydestä ei ruuan alhaisessa arvostuksessa ole kyse. Eikä ruuan arvostamisen tarvitse tällöin olla niiden etuoikeus, joilla siihen on varaa.

Ruuan arvostamiseen sopii huonosti se, että ihmisten vapaa-ajasta kilpaillaan kiivaasti, jolloin syömisestä tulee hätäistä tankkaamista, johon mikroateria sopii oikeaa ruokaa paremmin.

Ruuan arvostaminen vaatii nimittäin aikaa paitsi ruokaa valmistettaessa myös syötäessä. Se on myös terveellinen valinta. Suomalaiset ovat nimittäin hyvässä vauhdissa amerikkalaisten tiellä, jossa syömisellä saavutetaan minimiajassa maksimaalinen lihavuus.

Amerikkalaiset ovat muuten onnistuneet pudottamaan ruokamenojensa osuuden jo reilusti alle kymmeneen prosenttiin. Lisää hampurilaisia poskeen vaan täälläkin!

http://www.vihrealanka.fi/blogi/ruoka-on-enemm%C3%A4n-kuin-hintansa-v%C3%A4%C3%A4rti

[Brandöt]

Vaikka tuollainen idea "kaupasta" ilman välikäsiä olisi hieno niin olen 99% varma ettei se tässä maassa onnistu. Siihen puututaan aivan heti, keksitään verukkeita ym sekä tahallaan jarrutetaan tai torpataan koko hanke.

Muistan katsoneeni eräässä Mary Portaksen jaksossa, miten hän pelasti vihannesmyymäläbutiikin juuri laajentamalla liiketoiminnan kuvaa asiakastoimituksiin. Englannissa tämä siis vielä onnistui, miksi ei meilläkin.  

Siinä olet oikeassa, että satavarmasti tätä kehitystä aletaan hysteerisesti jarruttamaan ja uutiset puskevat uutisia siitä, miten se ja se toukka / kotelo / öttiäinen / viheliäs kasvitauti iskee ja pesiytyy vihanneksiisi välittömästi, jos et niitä riittävästi myrkytä / hommaa viimeisen tuotannon uusinta ja tuliterää kasvinpuhdistuslaitetta^TM, joka ainoastaan voi hoitaa homman. Sitten tämän laitteen (ja tehostavan aineen - myrkyt mukaan tottakai) käytöstä säädetäänkin seuraavaksi jo EU-direktiivi. Kaikki tämä "kansanterveyden" ja sen edistämisen nimissä - tottakai.

Varaudu siis, Asta, vastustukseen - mutta myös suureen suosioon. Tietääkseni ainakin Joensuussa ja Lahdessa toimii pienimuotoinen kotitiloilta ja maanviljelijöiltä asukkaille suoraan välittävä taho, en tiedä löytyisikö tietoa netistä vai onko kyseessä pienimuotoinen sisäpiirin juttu.

[Alfresco]

Kannatan Pistä bisnes pystyyn!

Perhana, Brandöt ja Sininärhi, tässähän ihan innostuu!
Mietintään tämä, sillä se edistää Impiwaara-ajatteluakin!

Täällä pitäisi ihan oikeasti olla se Tykkää-nappi, painaisin tässä kohtaa heti - Asta kuvittele kirjoituksesi alareunaan Tykkää ja suluissa ainakin 10 (!), sillä uskon, että moni muukin tykkäisi tästä, jos voisi.   Inspiraatiota!

Jos tytöt laaditte uskottavan liiketoimintamallin olen mukana sijoittamassa.

[AstaTTT]

Älä viitsi. Halpahallilla on ihan sama tavoitekate kuin muillakin halpisketjuilla. Suomalaisen suosiminen rajoittuu ihan vaan lestadiolaisten suosimiseen.

Arvopohjaisuus näkyy Halpa-Hallin periaatteissa:
http://www.hhnet.fi/HHnet.aspx?id=86&p1=84&p2=84


Arvot ohjaavat käytännön ratkaisuja

Kannattavan liiketoiminnan ohella yhtiön arvoihin kuuluvat yhteiskuntavastuullisuus, perhekeskeisyys, rehellisyys, kristillisten arvojen kunnioittaminen sekä asiakkaiden, henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden arvostaminen.

Arvot ohjaavat päätöksiämme monin tavoin.

Myymälämme ovat kiinni sunnuntaisin, koska ihmisen on myös levättävä. Henkilökuntamme tietää varmuudella, että sunnuntaisin voi lisäksi viettää aikaa perheen kanssa. Työntekijöissämme on paljon esimerkiksi perheenäitejä, joille pysyvä sunnuntaivapaa on tärkeä asia.

Tyytyväisinä olemme voineet todeta, ettei myymälöiden pitäminen kiinni sunnuntaisin ole vaikuttanut negatiivisesti toimintaamme. Päinvastoin, olemme saaneet ratkaisustamme paljon positiivista palautetta.

Yhtiömme arvot näkyvät myös Halpa-Hallin tuotevalikoimissa. Tupakkatuotteilla ja alkoholilla on suuri merkitys päivittäistavarakaupan myynnille. Siitä huolimatta kyseiset tuotteet eivät kuulu valikoimiimme, koska niiden myyminen ei olisi arvojemme mukaista.
---

Brandöt, kiitos väliin tulleesta vinkistä! Tuli äsken mieleeni, että toimitin 2.5 vuotta Oulun Maaseutukeskuksen ja Kuopion Maaseutukeskuksen asiakaslehtiä eli kävin tiloilla tekemässä juttuja näillä alueilla. Pitää alkaa kaivella muistilokeroita, sillä tuohon aikaan mahtui paljon tuottajakontakteja.

---

Alfresco, täältä pesee! 

[Kimmo Pirkkala]

20. Konttisen mukaan ruoan hinnasta keskustellaan edelleenkin liian vähän. Hän huomauttaa, että myös kuluttaja voi joskus itsekin katsoa peiliin.

Viimeisintäkään kohtaa ei varmaan voisi tarpeeksi korostaa. Suurimmalle osalle suomalaisista ruuan hinta on loppujen lopuksi yksi hailee, se ei niin isoa lovea lompakkoon tee. Sitten käydään sellaisessa kaupassa, jossa valikoima on riittävä. Ei huvita asiaan panostaa, kunhan saa kauppareissun hoidettua mahd helposti.

Myönnän ihan ekana olevani juurikin tähän syyllinen.

Toisaalta osuuskaupan konsepti on pirullinen ja koukuttava. Mitäs valittamista S-ryhmän omistajalla on siihen, että firmalla menee hyvin? Ja miten muuten yrityksen voitonjako toteutettaisiin kuin sitouttavin bonuksin? Onko vastaavia osuuskauppoja muualla maailmassa?

[AstaTTT]

Ja kuten sanottu, Lidl tekee sopimuksia paikallisten toimittajien kanssa. Pieni vinkki: EAN koodeista saa selville valmistajan. 4 (joissain tapauksissa 5) ensimmäistä numeroa kertoo valmistajan.

Ääh, eikös Suomessa pakattuun EU-tuotteeseen käytetä Suomen 64-merkkiä alussa, siis itse valmiste voi olla vaikka espanjalainen?

[Veli Karimies]

Yksi tärkeä kohta muuten puuttuu kokonaan tuosta listasta, meinaan palkkakulut.

[JNappula]

Lyhyellä lauseella: Luomua on kokeiltu. Kysyntää ei ollut, hinnat korkealla. Korkeat hinnat, pieni kysyntää. Noidankehä valmis, luomusta luovuttiin.

Suomi on pieni ja harvaanasuttu maa, ikävä kyllä. Se näkyy juurikin markkinoiden puutteellisella toimivuudella verrattuna Länsi-Euroopan ja Pohjois-Amerikan verrokkimaihimme.

Amerikan ihmemaassa on kokonaisia kauppaketjuja jotka ovat erikoistuneet luomuruokaan, tai ainakin se on suurena osana tuotevalikoimaa:

http://www.wholefoodsmarket.com/
http://www.traderjoes.com/index.asp

[Alfresco]

Mitäs valittamista S-ryhmän omistajalla on siihen, että firmalla menee hyvin? Ja miten muuten yrityksen voitonjako toteutettaisiin kuin sitouttavin bonuksin? Onko vastaavia osuuskauppoja muualla maailmassa?

Osuuskauppa on periaatteessa ihan älyvapaa konsepti. Sillä on taipumus tuottaa nettotappiota omistajilleen monenkin mekanismin kautta. Eräs mekanismi on se, että voitto pitää yleensä vetää juuri niiltä omistajilta, jotka ovat asiakkaina. Omistajat siis maksavat oman voittonsa. Keskimäärin voitollinen tilanne edellyttäisi, että suurin enemmistö asiakkaista olisi ei-omistajia. Toisaalta yleensä osuuskunnilla tuuppaa juuri olemaan varsin paljon omistajia esim. bonuskorttien kautta ("asiakasomistaja").

Tutkija on ihan oikeassa siinä, että nämä asiakasomistukset eli bonuskortit tuottavat vain tappioita eli kalliita hintoja kaikille asiakkaille, myös omistajille eli kortin haltijoille.

[AstaTTT]

Tämä luomu-uskonto on lähes monikulttuurisuuten verrattavissa oleva massakusetus. Tiettävästi se ei ole sen terveellisempää kuin normaalisti viljelty ruoka, ja sen lisäksi se on huomattavasti kalliimpaa sekä pahemman makuista. Ei kukaan järkevä ihminen söisi luomua jollei sitä meille koulusta asti lähes uskonnon omaisesti palvottaisi.

Ja paljonko enemmän pinta-alaa vaatii luomutila tuottaakseen saman määrän kuin ei-luomutila? Eikö luonnontilainen, koskematon "pinta-ala" ole kuitenkin kaikkein luomuin?

En voi syödä enää suomalaisiakaan tomaatteja niiden lannoitteiden takia. Tulee allerginen reaktio. Luomutomaatit, jotka ovat maukkaampiakin, käyvät, mutta ovat (jakeluportaan takia?) liian kalliita.

Luomutiloja on varmasti monenlaisia, mutta kestävimmän kehityksen tilat harjoittavat vuoroviljelyä, esimerkiksi yhdellä palstalla viljellään hernettä, joka sitoo typpeä maahan ja seuraavana vuonna samalla palstalla kasvia, joka hyötyy maahan sitoutuneesta typestä ilman lisälannoitteita. Luomuviljely pitää itse maan kunnossa ja ravinteikkaana toisin kuin tehoviljely, joka riistää maata ja jossa luonnolliset lannoitteet korvataan yksipuolisilla teollisilla lannoitteilla.

edit: lisäsin sanan yksipuolisilla

[Mika Mäntylä]

Yksi tärkeä kohta muuten puuttuu kokonaan tuosta listasta, meinaan palkkakulut.

Ei kai Suomessa myyjien palkkataso ole jotenkin huikea verrattuna muihin EU-maihin?

Yksi mikä myös nostaa ruoan hintaa on energian hinta ja muut kiinteistönhuoltokulut. Sille emme voi mitään, että maamme ilmasto on häjy, mutta ei sekään niin paha olisi, jos verottaja ei vielä lisäisi sen kovuutta energiaa verottaessaan.

[Alfresco]

Vihreät on välittömästi huolissaan jos ruuan hinta laskisi niin menisi myös roskiin enemmänkin. Niin ja suomalaisilla on varaa maksaa itseasiassa enemmänkin ruuasta.

Minusta Vihreillä on pointti siinä, ettei ruokaa pitäisi heittää menemään kovin herkästi ja hyvin alhainen hinta johtaa juuri siihen. Kasviasaineksien poisheittämistä en kuitenkaan pidä niin pahana kun eläinainesten heittäminen.

Eläinainesten eli lähinnä lihan poisheittäminen tarkoittaa aina X miljoonaa kiloa vuodessa lisää teurastettavia eläimiä. Pidän huonona asiana sitä, että eläimiä pitää teurastaa kaatopaikan täytteksi samalla kun niihin tuhlataan paljon kasvisperäisiä viljelytuotteita ja energiaa. Eläinten teurastamainen jätteeksi on myös moraalisesti varsin kyseenalaista.

Minusta lihan hinta pitäisi voisi korkeampi haaskan välttämiseksi ja juuri tämän näkökulman takia. Muiden ainesten hinnat voisi taas olla alhaisemmat.

[AstaTTT]

Hieman etuajassa: jakeluauton/-autojen kylkeen tulee teksti "Oma maa mansikka". 

[ttw]

Vihreät on välittömästi huolissaan jos ruuan hinta laskisi niin menisi myös roskiin enemmänkin. Niin ja suomalaisilla on varaa maksaa itseasiassa enemmänkin ruuasta.

Minusta Vihreillä on pointti siinä, ettei ruokaa pitäisi heittää menemään kovin herkästi ja hyvin alhainen hinta johtaa juuri siihen. Kasviasaineksien poisheittämistä en kuitenkaan pidä niin pahana kun eläinainesten heittäminen.

Eläinainesten eli lähinnä lihan poisheittäminen tarkoittaa aina X miljoonaa kiloa vuodessa lisää teurastettavia eläimiä. Pidän huonona asiana sitä, että eläimiä pitää teurastaa kaatopaikan täytteksi samalla kun niihin tuhlataan paljon kasvisperäisiä viljelytuotteita ja energiaa. Eläinten teurastamainen jätteeksi on myös moraalisesti varsin kyseenalaista.

Minusta lihan hinta pitäisi voisi korkeampi haaskan välttämiseksi ja juuri tämän näkökulman takia. Muiden ainesten hinnat voisi taas olla alhaisemmat.

Heitän hyvin vähän ruokaa roskiin ja muutenkin arvostan suuresti mikä johtuu pitkälti kasvatuksesta sekä kun isovanhemmat ovat nälkää joutuneet näkemään aikanaan. Ei roskiin heittäminen kuitenkaan voi olla este, että ei voitaisi tuottaa halvempaa ruokaa. Kaikilla ei ole varaa ruokaan tai kunnolliseen ja kyllä mua oksettaa joku vihreä mikä saa elvistellä "hyvyydellään" kun hinnat pysyy korkealla sekä maailma pelastuu. Joskus voisi nekin ajatella muita eikä kaivella sitä omaa napanöyhtää pelkästään.

[Brandöt]

Ja kuten sanottu, Lidl tekee sopimuksia paikallisten toimittajien kanssa. Pieni vinkki: EAN koodeista saa selville valmistajan. 4 (joissain tapauksissa 5) ensimmäistä numeroa kertoo valmistajan.

Ääh, eikös Suomessa pakattuun EU-tuotteeseen käytetä Suomen 64-merkkiä alussa, siis itse valmiste voi olla vaikka espanjalainen?

Tässä on hyvä blogiteksti tämän asian tiimoilta; merkinnät pakkauksissa voivat johtaa harhaan kuluttajaa kaupassa. Teksti otsikolla "kansallismielinen kauppakassi" - aivan loistavaa. 

http://susannankirjoituksia.blogspot.com/2008/06/kotimaisuus-kunniaan.html

[kelloseppä]

Menemättä hirveän pitkälle Suomen ruuan hinnanmuodostukseen, joka on kieltämättä eri polkuja pitkin rakentuva, mutta kokonaisuutena loistava esimerkki keskitetyn päätöksenteon ja liiketoiminnan muodostamasta markkinasosialismista, tartun esiin tulleeseen luomu -käsitteeseen.

Mikä on luomua?

Maapohjaa on hyvä lannoittaa jollakin, vaikka kesannoksi vuorovuosina jättäisi vaikkapa apilaa kasvamaan. Joo, toki sitä luomutuotantoelukoiden jätöksiä voisi vaikka luomuhevoskyydillä keväisin levitellä pellolle ja ilman myrkkyjä jokakesäistä rikkaruohosotaa luomupalstalla käydä. On vain niin h*****nmoinen urakka, pienikin tuotantomäärä sitä tai tätä "tosi ehtaa" luomuelintarviketta vaatii kovin suuren ihmistyömäärän, ettei 24 tuntia vuorokaudessa orjatyötä yksinkertaisesti näillä leveysasteilla riitä, jos pitäisi merkittävästi yli oman tarpeen yksin tai kaksin luomua tuottaa.

Jossakin pitää ihan välttämättä oikaista; "miehekäs" konekanta, tolkuttomat määrät nitraattituotteita ja mielenkiintoiset ravintolisäcocktailit vain "kannattavan" riittävän tuotannon takaavat – tukiaisilla vain saadaan rahat kasaan, jotta voisi näitä "tuiki tarpeellisia" tuotantovälineitä ostaa. Jonkinmoisella luomulla voi siinä sivussa huolehtia vain oman ruokakunnan omavaraisuudesta ja vähän jelppiä naapureita.

Tämä ei tarkoita, etteikö tuotantoketjussa voisi karsia runsaastikin "luomutonta" toimintaa, mutta tämmöisen "puoliluomun" menekin pitäisi olla sellaista, että sillä saadaan ne muutamat alaan eri tavoin sidoksissa olevat jätit joko muuttamaan toimintaperiaatteitaan tai kaatumaan. Suomessa tämä on mahdoton yhtälö, ellei saman aikaan poliittisilla päätöksillä ilmapiiri muutu ja paljon.

Tämä maa on täynnä käyttämätöntä tai vajaakäyttöistä elintarviketuotanto kapasiteettia, joka ei syystä tai toisesta sovellu nykyisin vallalla olevaan tuotantomalliin. Tervetuloa vain tänne korpeen "pelto-orjaksi" rakentamaan luomutuotantoa tai "puoliluomu"tuotantoa; "metsä-orjiakin" tarvitaan, jos ihan luomulla pitää tuotantotilojenkin asuinmökkien ohella lämmetä ilman hirmuisia rahallisia investointeja johonkin "korkean teknologian (puoli)luomulämmittimeen".

Kyse taitaa olla ihan oikeasti vain "pelto- ja metsäorja" työvoiman hinnasta ja tämän työvoiman asuinpaikoista. Kun ne asiat saadaan (puoli)luomun tuotannon kannalta riittävän sopiviksi, alkaa (puoli)luomu ruokaa pukkamaan miltei ihan itsestään.

Jos Suomessa laitettaisiin vaikkapa työttömyyden hoitoon käytetyistä varoista puolet (puoli)luomuruuan tuotantoon työvoimakustannuksia alentamaan, mikä olisi seuraus? Mikä olisi vaikutus tarvittavien suorien tai epäsuorien maataloustukiaisten määrään? Olisiko Suomi pääasiassa kuitenkin riittävän tiheästi asuttu maa tämmöiseen? Vastatkaa, oi te tällä tavoin viisaammat!

[Veli Karimies]

Ei kai Suomessa myyjien palkkataso ole jotenkin huikea verrattuna muihin EU-maihin?

Palkkakuluihin sisältyy paljon muutakin kuin käteen saatava osuus.

[Sininärhi]

Vihreät on välittömästi huolissaan jos ruuan hinta laskisi niin menisi myös roskiin enemmänkin. Niin ja suomalaisilla on varaa maksaa itseasiassa enemmänkin ruuasta.

Minusta Vihreillä on pointti siinä, ettei ruokaa pitäisi heittää menemään kovin herkästi ja hyvin alhainen hinta johtaa juuri siihen. Kasviasaineksien poisheittämistä en kuitenkaan pidä niin pahana kun eläinainesten heittäminen.

Eläinainesten eli lähinnä lihan poisheittäminen tarkoittaa aina X miljoonaa kiloa vuodessa lisää teurastettavia eläimiä. Pidän huonona asiana sitä, että eläimiä pitää teurastaa kaatopaikan täytteksi samalla kun niihin tuhlataan paljon kasvisperäisiä viljelytuotteita ja energiaa. Eläinten teurastamainen jätteeksi on myös moraalisesti varsin kyseenalaista.

Minusta lihan hinta pitäisi voisi korkeampi haaskan välttämiseksi ja juuri tämän näkökulman takia. Muiden ainesten hinnat voisi taas olla alhaisemmat.

Heitän hyvin vähän ruokaa roskiin ja muutenkin arvostan suuresti mikä johtuu pitkälti kasvatuksesta sekä kun isovanhemmat ovat nälkää joutuneet näkemään aikanaan. Ei roskiin heittäminen kuitenkaan voi olla este, että ei voitaisi tuottaa halvempaa ruokaa. Kaikilla ei ole varaa ruokaan tai kunnolliseen ja kyllä mua oksettaa joku vihreä mikä saa elvistellä "hyvyydellään" kun hinnat pysyy korkealla sekä maailma pelastuu. Joskus voisi nekin ajatella muita eikä kaivella sitä omaa napanöyhtää pelkästään.

Niinpä. Minäkään en heitä ruokaa roskiin - jos huomaan, että jonkin tuotteen (maidon esimerkiksi) viimeinen käyttöpäivä lähestyy, pyöräytän vaikka pannukakun. En ymmärrä, miten ruoka voi mennä pilalle. Minä ainakin suunnittelen koko viikon ruoat etukäteen, eikä heräteostoksia pääse juurikaan syntymään. Eineksiin en koske, ellei ole väistämätön pakko. Vältän lisäaineita, olen ruokaneuroottinen.

Menevätkö jotkut ihan oikeasti kauppaan ilman ostoslistaa tai selkeää ajatusta siitä, mitä pitää ostaa?