Poll
Question:
Ohjaileeko akateeminen koulutus ihmisiä tiettyyn aatemailmaan?
Option 1: Kyllä
votes: 129
Option 2: Ei
votes: 48
Option 3: Paha sanoa
votes: 52
Huolestuttavan moni akateeminen tuttuni puoltaa vihreitä sekä sosialistisia aatteita - etenkin kauniinpi sukupuoli (mm. maahanmuuttoasiat). Olen käsityksessä että tämä on erittäin yleistä.Kuitenkin useimmat kouluttamattomat edustavat kähes poikkeuksetta kansanmielisiä linjoja. Pitääkö tämä paikkansa muiden kokemusten perusteella? Miksi näin on? Mikä aihauttaa tämän? Onko akateeminen ala niin punavihreä että se on ikäänkuin sulautumiskeino?
Oma yliopistokoulutukseni on matemaattiselta puolelta ja ei siellä tommosta hörhötystä kuullut. Että varmaan riippuu myös aika paljon tieteenalasta.
Itse luulen, että tuo liittyy mieluummin nuoruuteen kuin koulujen käyntiin. Nuorena ihminen (ainakin minä) tuppaa olemaan vähän tyhmä ja sinisilmäinen, vanhemmiten kuva kirkastuu. Joillakin nuoruuden hörhöys jää kuitenkin päälle.
kysymys on pitkälti siitä, että ihmisessä on sisällä pyrkimys hyvään, tai ainakin ihmiset pyritään jo kotoa opettamaan "hyviksi ihmisiksi".
ei ymmärretä sitä, ettei ole olemassa yksiselitteisesti hyvää tai pahaa, vaan ne ovat ihmisten käyttämiä termejä, joiden vastaavuus todellisuuteen riippuu näkökulmasta.
Kun ihmisen maailmankuva saadaan sellaiseksi, että maahanmuutto ja kaikki sitä kannattava on hyvyyttä, maahanmuuton vastustus on automaattisesti silloin pahuutta. Sama koetaan eri arvoista, kuvitellaan tiettyjen arvojen edustavan hyvää ja tiettyjen pahaa.
Ikävä kyllä kaduilla nähty todellisuus ei riitä muuttamaan ihmisten mielipiteitä.
Ellilän mainostama 10-tytön syndrooma on hyvä esimerkki tästä: kympin tytön kuuluu olla hyvä, siksi hän kannattaa maahanmuuttoa ja vihreitä, koska niitä pidetään "hyvinä arvoina" varsinkin pääkaupunkiseudun mediassa.
Huvittavaa on, että kun maalla, varsinkin Ilkan ilmestymisalueella, hyviä arvoja ovat maatalous ja siihen liittyvä, kuten 4H-toiminta, kympin tytöt, kuten Mari Kiviniemi ovat suurin toiminnassa mukana oleva ryhmä.
Quote from: Kukko on 22.01.2011, 18:36:22
...riippuu myös aika paljon tieteenalasta.
Näin on. Olen katsonut pari melko erilaista alaa perustutkintoon asti (ja toisen pidemmällekin) ja erot opiskelijoiden keskimääräisessä aatemaailmassa ovat huomattavia. Valikoituminen selittää osan, opetuksessa tapahtuva indoktrinaatio, joka voi olla niinkin epäsuoraa kuin tiettyjen kurssikirjojen valinta (enkä nyt tarkoita
Pääomaa tai vast. yhteiskuntatieteiden klassikoita, joihin tutustuminen on joka tapauksessa ehdottoman välttämätöntä).
Akateemisen koulutuksen suurin vaara on poikittaisten mielipiteiden puuttuminen. Akateeminen saattaa ylpeillä kyvyllään kyseenalaistaa ja haastaa, mutta kyseenalaistaminen ja haastaminen ei juuri koskaan kohdistu OMIIN ulkoa opittuihin luuloihin. Groupthink ja itsensä munaamisen pelko on suurinta "oppineiden" keskuudessa, ei pesemättömien massojen.
Korkeasti oppineiden ja kiistatta fiksujen ihmisten selkäydinreaktio on toistella pavlovilaisittain iskulauseita, vaikka samaan aikaan osoitellaan sormella hoi polloita ja nähdään laumasielu toisessa.
Nuivia amisjuntteja aina käsketään ottamaan asioista selvää, matkustelemaan enemmän, opettelemaan kieliä ja kulttuureja... Ja jätetään huomiotta omakohtaiset empiiriset havainnot. Juuri se ristiriita mikä vallitsee ihmisen kanssa joka ihailee vaalimaansa ideaalikuvaa andalusialaisesta teehuoneesta, mutta joka ei joudu asumaan sellaisen yläkerrassa.
Lisäksi jo mainitut nuoruus & hulluus sekä eri aloittain jakautunut vihersuvaitsevaisuus.
Vastasin "kyllä" vaikka kyse on vähintään yhtä paljon korrelaatiosta kuin kausaliteetista.
Olen nuiva akateeminen.
Alasta riippuen maailmanäitien ("kaikkia nyt vaan pitää auttaa") osuus vaihtelee varmasti hyvinkin paljon. Esimerkiksi TKK:lla en useaankaan :flowerhat::uun varmasti törmännyt, mutta TaiK:ssa niitä saattoi jo ollakin ;) Lisäksi HY:n joillekin linjoille ei yhden kukan hatuilla taida edes päästä sisälle? Uskon kyllä että kyse on ennemminkin tietyn tyyppisten ihmisten hakeutumisesta tietyille linjoille kuin näiden linjojen hatunkukittamiskyvyistä. Nämä "suvaitsevaiset" ovat harvoin realisteja ja jalat maan pinnalla liikkuvia, joten ammatillinen koulutus ja "oikea" työ eivät sovi ko. taudinkuvaan.
Quote from: Kukko on 22.01.2011, 18:36:22
Oma yliopistokoulutukseni on matemaattiselta puolelta ja ei siellä tommosta hörhötystä kuullut. Että varmaan riippuu myös aika paljon tieteenalasta.
Matemaattisella puolella asiat ilmaistaan yksikäsitteisesti ja ne perustellaan loogisesti. Humanistisella puolella homma rakentuu lähinnä abduktiiviseen päättelyyn, jossa jokainen voi luoda omia höpöhöpö-teorioita esimerkiksi humanitaarisen maahanmuuton kannattavuudesta.
Olen nuiva luonnontieteiden maisteri.
Tässä 2000-luvulla Vihreät ovat ainakin olleet suurin puolue Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan vaaleissa. Toisaalta ehkä tiedostava väki äänestää aktiivisemmin ja varmaan myös keskittyy tiettyille aloille. Vahvalla mutulla voisin arvata, että valtio-opin opiskelija äänestään todennäköisemmin kuin IT-alan nörtti.
Edit. No nörtti on vähän väärä sana, nörtithän ovat monesti yhteiskunnallisesti tiedostavia, mutta teknnokraatteja. Ehkä välinpitämätöntä yliopisto-opiskelijaa kuvaa peremin joku insinöörityyppinen juppi, jota kiinnostaa enemmän oman uran kehittäminen kuin se, että kuka istuu edarissa.
Quote from: Sanglier on 22.01.2011, 18:51:29
Akateemisen koulutuksen suurin vaara on poikittaisten mielipiteiden puuttuminen. Akateeminen saattaa ylpeillä kyvyllään kyseenalaistaa ja haastaa, mutta kyseenalaistaminen ja haastaminen ei juuri koskaan kohdistu OMIIN ulkoa opittuihin luuloihin. Groupthink ja itsensä munaamisen pelko on suurinta "oppineiden" keskuudessa, ei pesemättömien massojen.
Korkeasti oppineiden ja kiistatta fiksujen ihmisten selkäydinreaktio on toistella pavlovilaisittain iskulauseita, vaikka samaan aikaan osoitellaan sormella hoi polloita ja nähdään laumasielu toisessa.
Tuo oli toiseksi suurin syy siihen että korkeakouluopinnot jäivät osaltani kesken.
Suurin syy oli toki se, ettei ala jaksanut kiinnostaa sen vertaa, että olisin viitsinyt herätä joka aamu luennoille.
Kouluttamattomana olen viihtynyt taatusti paremmin kuin jos olisin jaksanut kärvistellä opintojen parissa loppuun saakka, koska amiksien kanssa töitä tehdessä vastaan on tullut monia suvaitsevaisuuden kohteita, joita työkaverit eivät ole huomanneet suvaita ollenkaan. Ihon pigmentti, aksentti tai seksuaalinen suuntautuminen eivät ole heikäläisille ollenkaan tärkeitä vaan luonne ratkaisee.
Esimerkiksi lesboa on vain aika turha ruveta vonkaamaan, mutta ei hänessä mitään ihmeellistä ole, koska eivät läheskään kaikki amisnaiset jakorasioita ole. Höllää seksuaalimoraalia esiintyy ymmärtääkseni enemmän akateemisissa piireissä, koska siellä pitää naida ympäriinsä nyt kun se on in tai muuten sosiaalinen status kärsii.
Suvaitsemattomat ihmiset liikkuvatkin aivan muissa piireissä, eli lähinnä siellä missä amiksia ylenkatsovat akateemisetkin, koska sieltähän se muita tuomitseva ja paremmuusjärjestykseen asettava liturgia enimmäkseen tulee - mitä nyt jokunen luonnevikainen pattiaivo purkaa patoutumiaan meuhkaamalla netissä tai juovuspäissään ostarilla.
Sosiopaatit ovat kouluttaneet korkeakouluun hakeutuneista fiksuista nuorista oikein näppäriä työvälineitä omaan käyttöönsä.
Täytyy muuten huomauttaa varmuuden vuoksi, että amis on ammattinsa kunnolla hallitseva henkilö eli ammattilainen. Amiksen keskeyttäneet tai sen miten kuten käyneet rentut ja rentuttaret ovat aivan muuta porukkaa eikä heillä ole saumaa päästä sisälle amiksien piireihin, vaikka heitä hanttihommissa käytetäänkin.
Quote from: gloaming on 22.01.2011, 18:51:11
Quote from: Kukko on 22.01.2011, 18:36:22
...riippuu myös aika paljon tieteenalasta.
Näin on. Olen katsonut pari melko erilaista alaa perustutkintoon asti (ja toisen pidemmällekin) ja erot opiskelijoiden keskimääräisessä aatemaailmassa ovat huomattavia. Valikoituminen selittää osan, opetuksessa tapahtuva indoktrinaatio, joka voi olla niinkin epäsuoraa kuin tiettyjen kurssikirjojen valinta (enkä nyt tarkoita Pääomaa tai vast. yhteiskuntatieteiden klassikoita, joihin tutustuminen on joka tapauksessa ehdottoman välttämätöntä).
Voisiko eri tieteenalojen aatteet johtua naisvaltaisuudesta. Matemaattisilla aloilla taitaa vielä olla miehiä paljon. Olisiko tämä erottava tekijä?
Akateeminen ajattelu vie mennessään etenkin kun leipä siitä irtoaa.
Väittäisin, että koulutus itsessään ei ohjaa minkäänlaiseen aatemaailmaan. Suurin osa yliopistojen työntekijöistä, professoreista ja tutkijoista on sen verran ammattimaisia, etteivät he tuputa opiskelijoilla jotakin tietynlaista maailmankuvaa. Todennäköisesti tämä maailmankuva on keskimäärin yliopistoväellä hyvin liberaali, mutta se ei vielä ole itsessään mikään ongelma. Sama pätee myös toiseen suuntaan: esim. Timo Vihavainen on sen luokan ammattilainen, ettei hän tietojeni mukaan esittele Neuvostoliiton historiaa käsittelevillä luennoillaan maahanmuuttokriittisiä kantojaan. Jos esittelisi, niin ansaitsisi mielestäni potkut.
Normaalilla järjellä varustettu opiskelija osaa kyllä tiedostaa sen propagandan silloin kun sitä on tarjolla. Kaiken maailman taliaivoihin ja jo valmiiksi samaa mieltä oleviin se tietysti menee läpi, mutta sille ei kai voi mitään.
Quote from: erilainen on 22.01.2011, 19:30:52
Voisiko eri tieteenalojen aatteet johtua naisvaltaisuudesta. Matemaattisilla aloilla taitaa vielä olla miehiä paljon. Olisiko tämä erottava tekijä?
Matemaatiikaan ei liity ideologiaa, eikä arvoja (sic).
Yksi syy akateemisten positiivisempaan suhtautumiseen maahanmuuttajiin saattaa olla se, että akateemisessa maailmassa pääsee tutustumaan kaikkein kouluttautuneimpaan ja sopeutuneimpaan osaan maahanmuuttajista, myös niistä maahanmuuttajaryhmistä, joilla on eniten ongelmia näiden asioiden suhteen. Lähiöissä asuvat työläiset taas joutuvat huomattavasti useammin tekemisiin ongelmallisempien maahanmuuttajien kanssa.
Jossain näkyy varmasti se, että akataaminen valta on nyt taistolaisaikojen opiskelijoilla.
Kyllä sieltä mielellään karsitaan väärin ajattelevia pois... eikös Halla-ahollekin näin käynyt.
Akateemisen koulutuksen hankkineille maahanmuutto ei ole samassa määrin "henkilökohtainen ongelma". Akateemisen koulutuksen hankkinut mahdollisesti tienaa paremmin, asuu paremmalla alueella ja liikkuu paremmissa piireissä. Maahanmuuton ongelmat eivät osu kohdalle vaikka opiskelupiireistä olisikin ulkomaalaisia kavereita.
Lisäksi hyvin koulutettu ei ole ihan niin sidoksissa kotimaahan kuin vähemmän koulutettu joten akateeminen voi ehkä ajatella että voihan sitä muuttaa jonnekin muualle jos täällä alkaa mennä asiat pieleen.
Nämä pohdinnat eivät ole ketään vastaan suunnattuja eikä varmasti koske läheskään kaikkia mutta voivat olla joillekin osatekijöinä ajatusmaailman rakentumisessa.
Taitaa korreloida tämä "selkäydinsuvaitsevaisuus" kuitenkin lähinnä palkanmaksajan (tai todennäköisen tulevan sellaisen) suhteen: yksityisen sektori ja toisaalta suorittavan tason työ myös julkisella puolella (poliisit, terveydenhuolto jne...) ikäänkuin ohjaa ellei jopa pakota tiettyyn realismiin.
Toisaalta (moni)kulttuuriasiantijoiden, amanuenssien tms verovaroin kustannettuihin ei-suorittaviin (ja ei-tuottaviin) hommiin säännöllisesti vaaditaan akateeminen loppututkinto.
Quote from: Luotsi on 22.01.2011, 20:08:24
Toisaalta (moni)kulttuuriasiantijoiden, amanuenssien tms verovaroin kustannettuihin ei-suorittaviin (ja ei-tuottaviin) hommiin säännöllisesti vaaditaan akateeminen loppututkinto.
Minun opinahjossani amanuenssi oli koko puljun kiireisin tyyppi ja käytännössä pyöritti koko lafkaa. Hän hoiti niin opiskelijoiden kuin professorienkin byrokraattiset ongelmat. Jos jollakin oli ongelma, niin hän meni ulkoistamaan sen amanuenssille. Se on sitten eri asia, että onko koko laitos millään tavalla tuottava.
Akateemisissa humanistipiireissä vihreä ja suvaitseva ajattelu on toki yleistä, mutta toisaalta sama ei päde akateemisen maailman luonnontiedepiireihin. Enemmänkin on kyse maailmanparantamisesta unelmoivien idealistien hakeutumisesta sielunveljiensä keskuuteen.
Jos maailmassa asiat vain mielestäsi ovat nyt niin väärin, yhteiskunta on epäoikeudenmukainen, keskiluokkainen patriarkaatti hallitsee maailmaa tai jotakin vastaavaa - niin pitäähän tähän saada muutos. Siksipä et koe mahdotonta vetoa tekniikan, luonnontieteiden tai oikeastaan minkään käytännönläheisen työn pariin, koska näiden piiristähän valmistut vain maailman liikkeessäpitäväksi banaaliksi palkansaajaksi, et miksikään maailmaa paremmaksi paikaksi tekeväksi oikeuden esitaistelijaksi.
Jos maailmassa asiat vain mielestäsi ovat nyt ihan siedettävällä tolalla, yhteiskunnasta on pahin epäoikeudenmukaisuus saatu korjattua, keskiluokkainen elämäntapa on ihan kiva juttu tai jotakin vastaavaa - niin mihinpä tässä on mikään mahdoton hoppu. Siksipä et koe mahdotonta vetoa filosofian, antropologian tai oikeastaan minkään puhtaasti teoreettisella tasolla pyörivän työn pariin, koska näiden piiristähän valmistut vain apurahoilla kitkuttelevaksi hömppämaisteriksi, et miksikään yhteiskuntaa hyödyttäväksi ja itseäsi vaurastuttavaksi kansalaiseksi.
QuoteOhjaileeko akateeminen koulutus ihmisiä tiettyyn aatemailmaan?
Ei, mutta tietty aatemaailma kylläkin ohjailee ihmisiä akateemiseen koulutukseen.
Quote from: requiem on 22.01.2011, 20:32:23Jos maailmassa asiat vain mielestäsi ovat nyt niin väärin, yhteiskunta on epäoikeudenmukainen, keskiluokkainen patriarkaatti hallitsee maailmaa tai jotakin vastaavaa - niin pitäähän tähän saada muutos. Siksipä et koe mahdotonta vetoa tekniikan, luonnontieteiden tai oikeastaan minkään käytännönläheisen työn pariin, koska näiden piiristähän valmistut vain maailman liikkeessäpitäväksi banaaliksi palkansaajaksi, et miksikään maailmaa paremmaksi paikaksi tekeväksi oikeuden esitaistelijaksi.
Olen humanisti, en allekirjoita tuota. Opiskelen historiaa sen takia, että olen kiinnostunut ihmisen menneisyydestä. En luule, että sitä voisi käyttää mihinkään maailmanparantamiseen; se ei ole historiantutkimuksen tarkoitus. Väitteesi saattavat päteä ehkä naistutkimuksen tai kehitysmaatutkimuksen kohdalla, mutta ne eivät todellakaan päde historia-aineiden tai filologian kohdalla.
Paha sanoa, sillä ainakin teknisellä koulutuksella ei kovin usein virhepiiperöitä maailaman halaajia synny.
Itseä ei ainakaan akateeminen koulutus saanut vihrenemään tai muuttumaan suvaitsevaisemmaksi.
Sanoisin että yliopistomaailmassa on paljon nuivia, mutta korkeasti koulutetut ihmiset tajuavat olla pitämättä asiasta suurta melua, koska nykyilmapiirissä maahanmuuttovastaisuus ei tee hyvää urakehitykselle.
Itse tapaan avata suuni ja sainkin yliopistolla jonkinlaisen äärimielissen leiman, kutsuipa jotkut minua jopa tohtori Mengeleksi, ilmeisesti puheitteni takia.
Quote from: Jaakko Sivonen on 22.01.2011, 20:40:02
Quote from: requiem on 22.01.2011, 20:32:23Jos maailmassa asiat vain mielestäsi ovat nyt niin väärin, yhteiskunta on epäoikeudenmukainen, keskiluokkainen patriarkaatti hallitsee maailmaa tai jotakin vastaavaa - niin pitäähän tähän saada muutos. Siksipä et koe mahdotonta vetoa tekniikan, luonnontieteiden tai oikeastaan minkään käytännönläheisen työn pariin, koska näiden piiristähän valmistut vain maailman liikkeessäpitäväksi banaaliksi palkansaajaksi, et miksikään maailmaa paremmaksi paikaksi tekeväksi oikeuden esitaistelijaksi.
Olen humanisti, en allekirjoita tuota. Opiskelen historiaa sen takia, että olen kiinnostunut ihmisen menneisyydestä. En luule, että sitä voisi käyttää mihinkään maailmanparantamiseen; se ei ole historiantutkimuksen tarkoitus. Väitteesi saattavat päteä ehkä naistutkimuksen tai kehitysmaatutkimuksen kohdalla, mutta ne eivät todellakaan päde historia-aineiden tai filologian kohdalla.
Rehellisesti myönnän kärjistäneeni turhan paljon. Pahoittelen tätä.
Osa ihmisistä suuntautuu tietyille akateemisille koulutusaloille henkilökohtaisen idealisminsa tähden, osalla taas vaakakupissa painaa enemmän käytännönläheisemmän työn tarjoama taloudellinen menestys. Melko selkeänä jakolinjana tässä asiassa voidaan käyttää (yksinkertaisuuden vuoksi) akateemisten koulutusohjelmien jakautumista humanistisiin ja luonnontieteellisiin - tosin karkea yleistys on aina vain pelkkä karkea yleistys.
Tietenkin on aivan naurettavaa leimata jokainen humanisti maailmanparannuksella haihattelevaksi utopistiksi. Vastaavalla tavalla olisi naurettavaa leimata jokainen luonnontieteilijä sivistyksestä kiinnostumattomaksi nablaajaksi. Varmasti henkilön maailmankuvan muodostumisessa osansa on myös akateemisen koulutusalansa opetuksella ja laitoksen henkisellä ilmapiirillä, mutta osaltaan tässä on vain kyse talon rakentamisesta jo olemassa olevien perustusten päälle.
Mutta vakka kantensa valitsee, näin siis vastauksena tähän ketjun kysymykseen.
Maailmanparannusvimma ja utopistinen haihattelu keskittyvät joihinkin tiedekuntiin, esim.humanistinen, joita vihervasemmistolaisen ideologian edustajat dominoivat. Toisaalta näihin hakeutuu lähinnä ihmisiä, joiden maailmankatsomus ja mielipiteet ovat jo valmiiksi pitkälti "oikeita". Näin henkilökunnan ja opiskelijoiden välille syntyy vuorovaikutussuhde, jossa kumpainenkin taho saa lisäpönkitystä omalle hyvyydelleen, suvaitsevaisuudelleen ja oikeassa olemiselleen.
Tämä video kuvaa näissä mainitsemissani piireissä vallitsevaa keskusteluilmapiiriä paremmin kuin tuhat sanaa: http://www.youtube.com/watch?v=CkbPD6C_l4c
Luonnontieteellisessä tiedekunnassa kokemukseni mukaan erittäin suuri osa on yliopistopoliittisesti nukkuvaa porukkaa. Kokeneemmalla yliopistoväellä taas tuntui siinä tiedekunnassa olevan kovin vastenmielinen asenne politiikkaa kohtaan. Ympäristöpuolella voi olla näitä epämääräisesti värittyneitä mielipideautomaatteja.
Taitaa olla niiden humanoidihörhöjen ansiota tuollainen maine, avaavathan he suunsakin usein näistä asioista ja kun se rahoitus humanoidialoille tulee jostain sieltä, niin...
1970-luvun vasemmistoterroristeissa oli paljon "pehmeiden" alojen alojen edustajia kuten humanisteja, opettajia, toimittajia, yhteiskuntatieteilijöitä jne. Ei välttämättä valmistuneita, mutta näitä aloja opiskelleita. RAF:n jäsen Gudrun Ensslin oli opiskellut opetustieteitä, Ulrike Meinhof oli opiskellut psykologiaa, sosiologia ja pedagogiikkaa. Tämän hetken terroristeissa teknisten alojen edustajat ovat enemmän esillä. Tekniikan opiskelijat, insinöörit ja matemaatikot räjäyttelevät pommeja. Unabomber oli matemaatikko, Mohammed Atta oli opiskellut tekniikkaa, samoin Petri Gerd (jonka pommin uskon räjähtäneen vahingossa). Koulutusta saaneista islamilaisterroristeista huomattava osa on insinöörejä tai insinööriopiskelijoita.
Tekniikan ihmiset ajattelevat loogisesti ja täsmällisesti. Jos kemiallisessa seoksessa tai teknisessä laitteessa on pienikin virhe, seurauksena voi olla katastrofi tai lievemmässä tapauksessa se, että laite tai aine ei toimi. Tekniikan ihmiset ovat tottuneet siihen, että ideoiden on oltava loogisia ja mitattavissa olevia. Pommi, joka tappaa ihmisiä, on tällainen.
Pehmeiden alojen ihmiset eivät ole yhtä loogisia. Heidän ideoissaan voi olla virheitä tai virhepäätelmiä, mutta jotenkin asiat saadaan toimimaan, kun joustetaan ja mukaudutaan. Yksi pieni virhe siellä tai täällä ei merkitse mitään. Pehmeiden alojen ihmiset kannattavat suvaitsevaa maahanmuuttopolitiikkaa ja muita tämän tyyppisiä asioita, koska he eivät halua vaivata itseään turhilla yksityiskohdilla. Heille miljoona on pelkkä sana. Miljoona maahanmuuttajaa. Aah, sehän on hienoa.
Siinä missä insinööri laskee huolestuneena, että niin ja niin monta maahanmuuttajaa merkitsee tietyn ajan kuluessa tilastojen valossa sitä tai tätä, humanisti kuittaa koko asian rasistin höpötyksenä. Kyllä tästä selvitään. Kaikki menee hienosti. Jossakin vaiheessa insinööri turhautuu ja alkaa tehdä laskelmia siitä, kuinka monta grammaa dynamiittia tarvitaan yhtä humanistia kohti. Aivan samalla tavalla 1960-luvun ja 1970-luvun humanistiterroristit kyllästyivät odottamaan, kun heidän kommunistinen ihannevaltionsa ei syntynytkään, vaikka kansan olisi teorian mukaan pitänyt lähteä kaduille, ottaa tehtaat haltuunsa ja kaataa kapitalistinen sortovalta. Insinöörit eivät lähteneet näiden haihattelijoiden mukaan, koska heidän mielestään kaikki toimi niin kuin pitikin.
QuoteTämä video kuvaa näissä mainitsemissani piireissä vallitsevaa keskusteluilmapiiriä paremmin kuin tuhat sanaa: http://www.youtube.com/watch?v=CkbPD6C_l4c
Olet oikessa... :D En kestä...
Quote from: Jack on 22.01.2011, 21:38:15Siinä missä insinööri laskee huolestuneena, että niin ja niin monta maahanmuuttajaa merkitsee tietyn ajan kuluessa tilastojen valossa sitä tai tätä, humanisti kuittaa koko asian rasistin höpötyksenä.
Kuinka tämä humanistimollauksesi sopii yhteen sen faktan kanssa, että eräät Suomen tunnetuimmista maahanmuuttokriitikoista ovat humanisteja?
^
He kai tekivät sen minkä insinöörit olisivat tehneet paremmin, mutta eivät muilta kiireiltään ehtineet.
Helppohan se on inssin alkaa tehdä laskelmiaan kun Halla-aho ja muut humanistit ovat ensin tutkineet asiaa ja julkaisseet netissä laskelmia varten tarvittavat tiedot. Toinen asia missä heikäläiset ovat aika huonoja on tutkimustulosten muotoileminen yleisöön uppoavaan muotoon, ja ne laskelmat nyt osaa tehdä melkein jokainen peruskoulun käynyt.
Edit: Inssi muuten alkaa todella vaikuttaa potentiaaliselta terroristilta kun asiaa tältä kantilta ajattelee. Häntä ei ole koulutettu vaikuttamaan kansan mielipiteisiin ja politiikka on mahdollisimman kaukana taulukoista ja kaavoista ja niin ollen hänelle vierasta aluetta, mutta pommin rakentaminen ei ole hänelle järin suuri asia, joten sillä tavalla hän periaatteessa voisi purkaa tarvettaan vaikuttaa ympäröivään maailmaan.
Quote from: Kukko on 22.01.2011, 18:36:22
Oma yliopistokoulutukseni on matemaattiselta puolelta ja ei siellä tommosta hörhötystä kuullut. Että varmaan riippuu myös aika paljon tieteenalasta.
Ryhmäpaine ja muoti. Siinä on yksi selitys. Toinen selitys löytyy erilaisten persoonallisuuksien ryhmittymisestä eri laitoksille, missä sitten jossakin väistämättä syntyy hyvät olosuhteet ääri-ilmiöille.
Idealismi on nuorille aikuisille tyypillisempää kuin vähän vanhemmille, siksi opiskelijat vastustavat kaikkia pahoja juttuja ja kannattavat kaikkia hyviä, ymmärtämättä että se ei ole niin helppoa.
matlussa on vähän hörhöjä, samoin tkk:lla. Juristit ja kuppakorkeat ovat rahan kiilto silmissä ja kynnet lakassa. Mutta sitten on monia pieniä laitoksia joiden opiskelijoissa on paljon täysiverisiä anarkomarkoja.
Quote from: erilainen on 22.01.2011, 21:42:05
QuoteTämä video kuvaa näissä mainitsemissani piireissä vallitsevaa keskusteluilmapiiriä paremmin kuin tuhat sanaa: http://www.youtube.com/watch?v=CkbPD6C_l4c
Olet oikessa... :D En kestä...
Höhö. Kaksi minuuttia alusta päästään kirjoittajan perheeseen ja pahaan oloon, kateuteen jne.
Tiedettä, sano.
Quote from: Sanglier on 22.01.2011, 21:59:36
Quote from: erilainen on 22.01.2011, 21:42:05
QuoteTämä video kuvaa näissä mainitsemissani piireissä vallitsevaa keskusteluilmapiiriä paremmin kuin tuhat sanaa: http://www.youtube.com/watch?v=CkbPD6C_l4c
Olet oikessa... :D En kestä...
Höhö. Kaksi minuuttia alusta päästään kirjoittajan perheeseen ja pahaan oloon, kateuteen jne.
Tiedettä, sano.
He ovat selkeästi oikessa ja heillä on vakaa pohja mielipiteilleen.
Quote from: erilainen on 22.01.2011, 21:42:05
QuoteTämä video kuvaa näissä mainitsemissani piireissä vallitsevaa keskusteluilmapiiriä paremmin kuin tuhat sanaa: http://www.youtube.com/watch?v=CkbPD6C_l4c
Olet oikessa... :D En kestä...
Kirjoitin aikani kuluksi auki yhden kommentin (Aulikki Sippola?). Nauttikaa.
"Mää jotenkin vaan peilaan semmosta että, noh hyvä kun oot ottanut kynän ja kirjottanut, sulla on ollut hyvä fiilis se joka tän on tuottanut, oot laukassu varmaan jonkun tilanteen mielessäs tai siel perheessäs, ehkä peilaat itseesi, olet itse siinä tilanteessa, sit kuitenkin sä oot kateellinen, et joku saa elämästään kiinni jota sinä kutsut pummiksi... Mä toivon, että tossa oli niinku joku epätoivone sävy."
Ennen kuin hymähdätte, kannattaa muistaa, että äänessä oli älymystön edustaja.
Quote from: KJ on 22.01.2011, 22:07:29
Quote from: erilainen on 22.01.2011, 21:42:05
QuoteTämä video kuvaa näissä mainitsemissani piireissä vallitsevaa keskusteluilmapiiriä paremmin kuin tuhat sanaa: http://www.youtube.com/watch?v=CkbPD6C_l4c
Olet oikessa... :D En kestä...
Kirjoitin aikani kuluksi auki yhden kommentin (Aulikki Sippola?). Nauttikaa.
"Mää jotenkin vaan peilaan semmosta että, noh hyvä kun oot ottanut kynän ja kirjottanut, sulla on ollut hyvä fiilis se joka tän on tuottanut, oot laukassu varmaan jonkun tilanteen mielessäs tai siel perheessäs, ehkä peilaat itseesi, olet itse siinä tilanteessa, sit kuitenkin sä oot kateellinen, et joku saa elämästään kiinni jota sinä kutsut pummiksi... Mä toivon, että tossa oli niinku joku epätoivone sävy."
Ennen kuin hymähdätte, kannattaa muistaa, että äänessä oli älymystön edustaja.
Samainen kohta sai minut lopettamaan katsomisen. Vanha kunnon älymystö.
Luulen, että vieläkin akateeminen arvo antaa joillekin ihmisille jonkinlaisen erityisen etuoikeuden arvioida yhteiskuntaa eri valossa verrattuna alemman koulutuksen saaneeseen. Ahkerimmatkin akateemiset voivat mennä vipuun eikä sitä kyseenalaisteta yhtä herkästi kuin kouluttamattomimpia. Älymystöä pitää olla ja heidän tulee pitää huoli, että heidän näkemyksensä edustavat tiedettä tai ainakin kyseenalaistavat ja haastavat sen jatkumolla. Tunteen palo voi helposti ohittaa kosketuksen todellisuuteen eikä sen jälkeen ole mikään hallittavissa eikä siinä tutkinnolla ole juurikaan merkitystä. Elämme vielä sitä aikaa, missä paine akateemiseen koulutukseen tulee valitettavan monelle ihan kotipuolestakin, vanhempien suosiollisella ohjeistamisellakin, mutta onneksi omatahtoisestikin. Tämä ei ole ongelma, ei missään nimessä.
Akateemisten ihmisten taipumus vihreyteen ja suvaitsevuuteen on mielestäni yhtä tasapainossa kaikkien aatteiden mukaan. Jos sana halutaan sanoa, sen agitoijaksi valitaan todennäköisesti ihminen, jonka sana on vähiten kyseenalaistetuin.
Voi jestas mitä älyttömyystöä. Olipas sellainen pätkä taas että huhhuijaa. Ei pienintäkään epäilystä, etteivätkö tädit pidä itseään paaaaljon keskimääräistä viisaampina. Paljastavinta oli tuo hyminä joka alkoi kun kirjoittaja paljastettiin. Tuskin edes hävettää vaikka videon lienevät katsoneet.
Itse asiaan: Olen taipuvainen katsomaan siihen suuntaan, että ihminen tukee niitä poliittisia ajatuksia hyvinkin helposti, jotka edesauttavat hänen asemaansa ja elämäänsä tässä maailmassa. Ehkä alitajuistesti ja tiedostamattaan, mutta kumminkin. Taiteilijat ja humanistit tietävät mistä heidän palkkansa tulee, samoin insinöörit. Akateemisen "älyttömyystön" painottuneisuus vihreyteen ja suvaitsevaisuuteen kertoo vain siitä, että Suomessa on suhteellisen vahvasti humanistit ja taiteilijat painotettuina, kun akateemisia koulutuksia katsotaan. Nämä tietävät että vihreät ja vasurit vallassa takaavat heille leivän tulevaisuudessa, insinöörit taas lienevät sitä mieltä että porvarilliset puolueet takaisivat heille leveämmän leivän tulevaisuudessa.
Normiduunareiden keskuudessa taas vihersuvaitsevaisuudesta ei ole mitään etua, siksi siellä ollaan akateemisia vähemmän siihen suuntaan kallellaan. Perinteistä vasemmistolaisuutta tietysti löytyy perintönä siitä kun vasemmisto vielä ajoi työväenluokan etuja, mutta kuten olemme huomanneet, tämä lienee katoavaa luonnonvaraa.
Vihersuvaitsevaiset ovat luonnollisesti kyllin röyhkeitä pitämään vihersuvaitsevaisuutta "älymystöläisenä ajattelutapana", sitä mikä on puhtaasti oman edun valvontaan liittyvä poliittinen valinta.
Se, että akateemisessa maailmassa pyritään niin usein "sivistyneisiin mielipiteisiin", johtunee ensinnäkin ihmisluontoon kovakoodatusta (eli pitkälti tiedostamattomasta) statuksenkipeydestä sekä toisaalta akateemisen maailman funktiosta yhteiskunnassa.
Statuksenkipeyden osalta Amotz Zahavin teokset selittävät paljon. Niiden pohjalta arvelen, että sekä pitkälle viety (so. käytännön tarpeet ylittävä) teoreettisuus, pitkälle viety eettisyys että pitkälle viety uskonnollisuus voivat toimia tiedostamattomina statuksen hankkimisen välineinä. Tämä selittänee osittain mm. valtiotieteellisen (teoreettinen), oikeustieteellisen (eettinen) että teologisen (uskonnollinen) tiedekunnan viehtymyksen mahtipontiselta näyttävään eskatologiseen utopismiin kuten monikultturismiin, jossa yhdistyvät sekä teoreettinen (esim. John Rexin esittämä monikulttuurisen yhteiskunnan teoria), eettinen (esim. ihmisoikeuslainsäädäntö) että uskonnollinen (esim. uskontodialogi) näkökulma. Jos haluaa olla näiden tiedekuntien kermaa, niin aatelistoon päässeiden kuuluu tietenkin koreilla aateliston aseman edellyttämällä tavalla - kuten toistelemalla suurella äänellä yltiöteoreettista, yltiöeettistä ja yltiöuskonnollista esoteriaa.
Tätä hypoteesia tukevat monet empiiriset havainnot. Akateemisessa maailmassa vaikuttaneet marxismin teoreetikotkin taisivat vallankumouksen käytännön edistämisen sijasta mieluummin käyttää aikansa siihen, että demonstroivat muille marxismin teoreetikoille filosofisissa aikakauslehdissä, voitaisiinko joitakin marxismin teorioiden pikku yksityiskohtia viilata vielä entistä pidemmälle. Paljon suoraviivaisempaa olisi tietenkin ollut kääriä hihat ylös ja tehdä se hiton vallankumous olemassaolevien teorioiden ohjauksella! Aivan vastaavasti monikultturismin akateemisten pohjapiirrustusten laatijoillekaan ei riitä se, että kehitysmaiden väestömassat vain siirrettäisiin brutaalin suoraviivaisesti länsimaihin, vaan tämän siirto-operaation juhlistamiseksi halutaan kehittää yhä monimutkaisempia uskonnollisluonteisia oheisrituaaleja (tervetuliaisillat, kotouttaminen, kansalaisuudenmyöntämisseremoniat, alkuperäisväestön suvaitsevaisuuskasvatus, yms.).
Kaikkein synkin statusajattelun muoto, joka löytyy "sivistyneiden mielipiteiden" takaa on sadismi (sekä joissain tapauksissa sadomasokismi). Akateemiseen maailmaan päässeet tietävät olevansa jossain mielessä länsimaiden yläluokkaa. Ja monien yläluokan jäsenten mielestä "asiaan kuuluu" ryhmähenkensä ylläpitämiseksi, että he aina säännöllisin väliajoin kyykyttävät ja rääkkäävät rituaalisesti yhteisön alempiarvoisina pitämiään jäseniä. Peruskoulussa rääkkäämisen muotoina olivat mopotus ja muu koulukiusaaminen, mutta korkeakouluissa siirrytään järeämmän luokan mopotusprojekteihin, joissa murjotaan lähiöiden kouluttamattomat perunanenät paljon kokonaisvaltaisemmin (kuten Andrew Neatherin paljastama surullisenkuuluisa
"to rub the Right's nose in diversity"). Koska kukaan tavis ei voi tietää kaikkia suvaitsevaisuuden esoteerisia opinkappaleita, niin elitistien on helppoa aina säännöllisin väliajoin tällä verukkeella poimia joku raasu, joka sitten häpäistään täydellisesti oikeuslaitoksen tai tiedotusvälineiden välityksellä. Aivan vastaavasti viime vuosisadan neuvostokommunismissa kuului asiaan aina säännöllisin väliajoin kerätä ja ampua sopivankokoinen erä yläluokkaisen puolue-eliitin viimeisimmistä trendeistä tietämättömiä juntteja ja junttiteoreetikkoja. Sosialismin ruotsalaisessa variantissa tosin korostuu sadismin sijasta sadomasokismi, jolloin myös puolue-eliitin säännöllinen itseruoskinta kuuluu asiaan junttien ja toisinajattelijoiden lyttyynlyömisen ohella.
Yllä esitetyt statuksenkipeyden muodot lienevät universaaleja ihmisluontoon kovakoodattuja evoluution oikkuja ja niitä esiintyy jossain muodossa kaikissa maailman ihmisyhteisöissä, mutta lisäksi saattaa olla olemassa länsimaiden poliittiselle kulttuurille spesifisiä itsensä koristelemisen muotoja.
Jälkimmäisestä esimerkkinä mainittakoon, että korkeakouluympäristö palvelee jäsentensä koristautumisviettiä myös siinä mielessä, että ostoskeskusmaiset kampukset muodostavat symbolimaailmansa kautta suuren "kulttikuvastomarketin" (käyttäen erään Hommafoorumin kirjoittajan keksimää osuvaa termiä). Akateeminen kulttikuvastomarket avattiin toden teolla 1960-luvulla, kun suurista ikäluokista pääsi aikaisempaa suurempi prosenttiosuus korkeakouluihin. Tekemällä "ostoksia" tässä suuressa kulttikuvastomarketissa voi luoda itselleen särmikkään kuluttajaidentiteetin, joka antaa ensinnäkin omalle elämälle merkityksen "ostosten" parissa puuhastellessa sekä toiseksi tarjoaa automaattisesti viiteryhmän, kun samoja tuotteita ostaneet asiakkaat löytävät toisensa. Siinä, missä teinitytöt vertailevat ostamiaan H&M:n muotivaatteita, niin opiskelijat vertailevat kursseilta ja yliopiston harrastuspiireistä löytämiään ajatusmalleja. Vihreys voitaneen ehkä jopa määritellä siten, että kuluttajayksilö tekee siinä eettisen valinnan ostaa mieluummin kulttikuvastomarketin tiedostavan trendikkäitä ajatusmalleja eikä perinteisten ostoskeskusten fyysisiä tavaroita.
Kannattaa lukea Suomen Kuvalehden juttu
"Tällaisia ovat puolueiden peruskannattajat, katso profiilit ja kuvat", niin alkaa vaikuttaa siltä, että länsimainen politiikka taitaa olla muutenkin nykyään pitkälti puolueiden tarjoamien kulttikuvastojen omaksumista aivan samoin, kuin länsimaalaisilla on tapana omaksua itselleen brändimielikuvia tekemiensä ostosten perusteella. Muiden puolueiden ero Vihreisiin on siis ehkäpä vain siinä, että yliopistopiirien ulkopuolisilla alueilla ovat sattumoisin muut brändit suositumpia.
Koska monikultturismi ja suvaitsevaisuuskin ovat kulttikuvastomarketin valikoimaan kuuluvia tuotteita, niin ne saavuttavat yllä kuvatun markkinamekanismin kautta automaattisesti oman asiakaskuntansa. Vaikka ne kuuluvat periaatteessa vihreyden tuotevalikoimaan, niin jotkut kuluttajat eivät ole täysin brändiuskollisia vaan tykkäävät yhdistellä eri brändien tuotteita. Niinpä jopa Kokoomuksesta ja RKP:stä voidaan löytää monikultturismin ja suvaitsevaisuuden kannattajia, vaikka nämä ajatusmallit ovatkin puristien mielestä perustavanlaatuisessa ristiriidassa jakkupukujen ja korkokenkien kanssa.
Monikultturismin kaltaiset ajatusrakennelmat eivät kuitenkaan ole pelkästään akateemisen maailman taustalta löytyvää naamioitua statuksenkipeyttä, vaan ne kieltämättä liittyvät myös akateemisen maailman yhteiskunnalliseen funktioon. Näitä akateemisen maailman funktioita ovat mm. ympäröivän maailman mallintaminen ja "hyvän yhteiskunnan" pohjapiirrosten laatiminen. Niinpä monet akateemiset ihmiset haluaisivat, että heidän tutkijankammioissaan laatimansa mallit ja pohjapiirrokset vaikuttaisivat ympäröivään yhteiskuntaan eivätkä vain jäisi pölyttymään yliopistojen kirjastoihin. Vihreiden kaltaiset puolueet antavat ymmärtää, että ne tarjoavat väylän siirtää akateemiset teoriat käytännön sovelluksiin.
Ikävä kyllä monet akateemiset ihmiset eivät ymmärrä sitä, että politiikka on aivan eri peli kuin se, jota pelataan akateemisessa maailmassa. Erityisesti monilta akateemisilta ihmisiltä jää huomaamatta se, että usein politiikassa valtaapitävät tekevät päätökset ensin ja vasta sitten jälkeenpäin keksivät sopivat näennäisperustelut ja muut keinot varmistaa jo ennalta lukkoonlyödyn päätöksensä toteutumisen. Esimerkiksi Suomessa taidettiin 1980-luvun puolivälissä tehdä politiikan huipulla jonkinlainen kassakaappisopimus siitä, että Suomessa toimeenpantaisiin Ruotsin kaltainen monikulttuurikokeilu. Hyödylliset idiootit värvättiin ja näennäisperustelut keksittiin (tai kopioitiin ulkomailta) arvatenkin vasta pari vuotta myöhemmin eli vuosina 1987-1991.
Luullakseni tarkoitus ei ollut missään vaiheessa käynnistää aitoa akateemista keskustelua asiasta vaan kopioida Ruotsin malli sellaisenaan Suomeen näennäiskeskusteluun verhottuna. Tässä käytettiin arvatenkin tietoisesti hyväksi monien akateemisten ihmisten harhaluuloa siitä, että kyseessä olisi joko pelkkä harmiton uusi kulttikuvasto tai akateemisen keskustelun myötä optimoitava uusi pohjapiirrustus yhteiskunnalle.
Luin jo ensimmäisestä politiikan alkeisoppikirjastani sellaisen viisaan neuvon, että usein yhteisön perustajien arvot (esim. länsimainen demokratia) menevät hautaan heidän mukanaan, kun taas valmiiseen pöytään tulevat vallanpitäjien sukupolvet suorastaan halveksuvat näitä arvoja vaikka niitä joskus muodon vuoksi toistelevatkin. Niinpä vaikka "yhteiskunnallisessa keskustelussa" olisi Suomessa joskus ennen vanhaan ollut kysymys aidosta keskustelusta demokratian hengessä, niin ei ole mitään syytä uskoa, että asiat olisivat näin edelleen. Ehkäpä Suomen nykyiset vallanpitäjät vain pitävät yllä teatteria demokratiasta, vaikka tosiasiallisesti kannattaisivat aivan muunlaisia päätöksenteon muotoja. Koska akateeminen maailma sijaitsee fyysisesti erillään huippupoliitikkojen työhuoneista, niin akateeminen maailma saattaa olla naiivin tietämätön siitä, mitä huippupolitiikkojen salongeissa oikeasti ajatellaan poliittisen pelin perusluonteesta.
"Akateemisten ihmisten taipumus vihreyteen ja suvaitsevuuteen" selittynee yllä esitetyillä seikoilla. Tarkemmin sanoen lähes jokaiseen akateemiseen ihminen pätee jokin epätyhjä osajoukko yllä esitetyistä piirteistä mutta vain harvoihin kaikki piirteet samanaikaisesti. Lisäksi akateemisten ihmisten muodostamalla kokonaisuudella voi olla sellaisia emergenttejä ominaisuuksia kuten taipumus sadomasokistisiin ideologioihin, joita ei voida suoraan redusoida kokonaisuuden sisältämiin osasiin.
Toki yllä olevan kaltaista kritiikkiä voitaneen esittää akateemisten ihmisten lisäksi muistakin länsimaalaisista. Erityisesti itseäni häiritsee yllä selittämässäni kuviossa se, että lähes kaikki länsimaalaiset ihmiset valitsevat politiikassa itselleen kulttikuvastomarketin kuluttajan roolin. Mutta mikäli joku maahanmuuttokriitikko haluaa oikesti saada nykykehitykseen parannusta, niin pitäisi tajuta se, että kulttikuvastojen parissa puuhastelulla ei voida saada ikinä aikaan plusmerkkistä tulosta, sillä se tuottaa muun kuluttamisen tavoin vain velkaa ja ajankulua. Ja ennemmin tai myöhemmin nämä velat joudutaan maksamaan ja kalliisti! Jopa sellaiset arvostetut kansallismieliset puolueet kuten BNP vaikuttavat olevan kotisivujensa perusteella aivan täysin kulttikuvastojen lumoissa. Toivottavasti suomalaiset maahanmuuttokriitikot toimivat toisin ja tajuavat, että plusmerkkistä tulosta saavutetaan vain vaihtamalla kuluttajan ajatusmalli tuottajan ajatusmalliin, jota voisi nimittää yhdellä sanalla
koneistoajatteluksi, jonka voi oppia vaikkapa kauppatieteellisestä johtamisen ja strategian kirjallisuudesta ja joka kertoo, kuinka tuotteet suunnitellaan ja kokoonpannaan.
Toisaalta akateemisessa maailmassa suosittu mallintaminen mahdollistaa riittävän pitkälle vietynä (kuten huippuälykkäiden
ja onnekkaiden akateemisten ihmisten kohdalla) pääsyn ulos länsimaisen politiikanteon hulluudesta jopa ilman koneistoajattelun oppimista. Mutta se on
paljon vaikeampaa kuin voisi luulla politiikkaharrastusta aloittaessaan. Täytyy oppia ensin kyseenalaistamaan kaikki omat piilo-oletuksensa, mikä lienee useiden vuosien ellei peräti vuosikymmenten pituinen projekti. Jotkut akateemiset ihmiset ehkä sanoisivat optimistisesti, että piintyneistä ajatusmalleista poisoppiminen on jopa akateemisuuden perusidea. Tästä näkökulmasta katsottuna "akateeminen koulutus" on siis oksymoroni (olettaen, että koulutuksella tarkoitetaan sitä, kuinka koiria koulutetaan).
Alan vähitellen menettää viimeistäkin uskoani muutoksen mahdollisuuteen, kun länsimaissa juuri kukaan politiikan harrastaja ei vaikuta ymmärtävän perustavanlaatuista eroa politiikan kuluttajan ja politiikan tuottajan saavuttamassa vallan määrässä. Asia on periaatteessa niin yksinkertainen, että politiikan marketissa saa sen tyyppisiä kotiinviemisiä, joita itse valitsee. Ja jopa akateemiset ihmiset valitsevat asiaa ajattelematta pelkästään kulutukseen kelpaavia kotiinviemisiä. Sitten vielä ihmetellään, miksi marketissa rahat ja valta päätyvät aivan muiden ihmisten taskuihin.
[email protected]
Olen filosofian maisteri ja ollut nuiva jo lapsena 1960-luvulla, jolloin se ei ollut muotia. Se ei ollut muotia myöskään 1970-, 1980- eikä 1990-luvuilla. Kyllä humanistiselta puolelta löytyy nuivaakin väkeä, varsinkin miesten parista. Suomen historian eräät suurimmat nuivat ovat olleet humanisteja, esim. Kustaa Vilkuna.
Jako humanisteihin ja luonnontieteilijöihin ei sovi ainakaan tähän aiheeseen. On tosiasioihin perustuvia aineita, kuten historia. On huuhaa-aineita, jotka perustuvat keksittyihin asioihin. Näissä otetaan jokin tarina, jota aletaan käyttää teoriana, tutkittavaa kohdetta katsotaan sen teorian läpi tai kautta ja nähdään erilaisia asioita.
Niinhän meitä on opetettu akateemisten taholta jo monta vuotta, mitä maahanmuuttajissa pitää nähdä ja mitä ei saa nähdä.
^Kyllä se varmasti on liian karkea yleistys, että insinöörit nuivia ja humanistit kukkiksia. Yksilötasolta löytyy yksilöitä. Eikä ole vaikea kuvitella että niissä piireissä, joissa yhteiskunnista ja historiasta jotain ymmärretään, esiintyy nuivuutta. Historioitsijoiden lisäksi olen monasti ihmetellyt missä ovat monikultturismia kommentoivat antropologit? Asiahan ei kuitenkaan ole niin, etteikö ihmisten kulttuureja ja yhteiskuntia olisi tutkittu. Kyllä niitä on, ja olisi kovin helppo järjestää tieteellistäkin faktaa monikulttuurisuuden toimivuudesta. Mutta emmeköhän me arvaa, miksi sellaista ei haluta nähdä.
Quote from: wekkuli on 23.01.2011, 09:58:55
Eikä ole vaikea kuvitella että niissä piireissä, joissa yhteiskunnista ja historiasta jotain ymmärretään, esiintyy nuivuutta.
Tarkoitatko insinöörejä? ;D
"Historia on yhteisesti sovittuja valheita."
Vaikka oppiaine pohjautuisikin tosiasioihin, kuten historia, on tieteellinen tutkimus eräänlaista peliä. Historiantutkimusta määritetään niin, että jokainen aikakautena kirjoitetaan samoista lähteistä uudet tulkinnat sen aikakauden lähtökohdista.
Äärimmäisen vähäiseen henkilökohtaiseen kokemukseen pohjautuen oletan, ettei vihervasemmistolaisten "kympin tyttöjen" ideologian taustalla ole omasta sisäisestä harmoniasta ja rauhasta kumpuava hyväntekemisen halu. Vaan mieluummin jokin osattomuuden tunne ja katkeruus.
Monella akateemisella työura saatta riippua ulospäin annetusta aatemielikuvasta tai jäsenkortista. Ennen piti olla tulipunainen vasemmistolainen nyt tilalle on tullut jotain muuta. Esimerkiksi kovin nuivan ei kannata hakea vähemmistövaltuutetun paikkaa.
Quote from: Dilat Laraht on 23.01.2011, 10:07:20
"Historia on yhteisesti sovittuja valheita."
Vaikka oppiaine pohjautuisikin tosiasioihin, kuten historia, on tieteellinen tutkimus eräänlaista peliä. Historiantutkimusta määritetään niin, että jokainen aikakautena kirjoitetaan samoista lähteistä uudet tulkinnat sen aikakauden lähtökohdista.
Tämän hetken suuntaus historian tutkimuksessa on mm. suullisten tarinoiden hyväksyminen lähteiksi ja yksilöiden elämän tarkastelu suurten liikkeiden sijasta. Tätä menetelmää on käytetty jo viime viikolla keskustelussa olleesta sotasankaruudesta.
http://hommaforum.org/index.php/topic,41603.0.html
Tällä menolla päästään pian siihen, että mitään sotaa ei ollutkaan, vain pientä nahinaa Neuvostoliiton kanssa rajan paikasta. ;)
En usko, että historiaa luovutetaan kokonaan kukkisten käsiin, niin että ne pääsevät poimimaan sieltä itselleen sopivat asiat ja pyyhkimään ikävät tosiasiat pois.
Toisin on juuri edellä mainittu antropologia. Kauan sitten, viime vuosituhannella, luin jutun, jossa antropologian opiskelija oli mennyt Marokkoon(?) ja hankkiutunut sikäläisten nuorten miesten kaveriksi. Hän oli saanut selville, että miehet ottivat suomalaisia vaimoja maahanpääsy tavoitteenaan, mutta nimittivät naisia lehmiksi...
Julkaistun lehtijutun tarkoituksena taisi olla naureskella suomalaisille naisille.
Miksiköhän nykyisin ei tehdä vastaavia tutkimuksia? Tutkittavaa materiaalia löytyy ihan kotimaasta. :D
Quote from: svobo on 22.01.2011, 19:10:39
Tässä 2000-luvulla Vihreät ovat ainakin olleet suurin puolue Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan vaaleissa.
Sama juttu Helsingin Yliopistossa, mutta äänestysprosentti taitaakin olla 20-30% parhaimillaan ?
Pieni vinkki PS:lle seuraavissa ylioppilaskunnan vaaleissa. Isoja mainoksia ylioppilaskunnan automaatiojäsenyyttä vastaan.
"Haluatko säästää vuodessa yli 30 euroa ?" (pahoittelen, jos en muista tarkkaa summaa)
Quote from: Thor on 22.01.2011, 21:34:17
Tämä video kuvaa näissä mainitsemissani piireissä vallitsevaa keskusteluilmapiiriä paremmin kuin tuhat sanaa: http://www.youtube.com/watch?v=CkbPD6C_l4c
Nykyisessä pitkälle kehittyneessä yhteiskunnassa on sellainen valuvika, että eri organisaatioihin pesiytyy huomattava määrä väkeä, jonka tarpeellisuus voidaan hyvinkin kyseenalaistaa. Edellä olevassa videossa on heistä hyviä esimerkkejä.
Perustelen tuota tarpeettomuutta sillä, että jos vaikkapa em. videon henkilöt joutuisivat perustelemaan työtään heidän palkkansa maksavalle loppuasiakkaalle (yleensä veronmaksajalle), niin saattaisi tulla ohut tili.
Suomalaisten usko korkeakoulutuksen ja sivistyksen tuomaan viisauteen, sekä koulutuksen mukanaan tuomaan korkeaan auktoriteettiasemaan menee aika usein överiksi. Kummarretaan opillisesti sivistyneitä, vaikka käytännön asioissa heidän osaamisensa ja ymmärryksensä on välillä lähes olematonta.
Näiden "turhien" tutkijoiden ja viranhaltijoiden olemassaolo perustunee vain sille, että akateemisella maailmalla on erinomainen kyky luoda itsestään tarpeellinen, ja usein organisaatioiden tärkein tehtävä on niiden itsensä kasvattaminen. Vaikka alkuvaiheessa oli tarkoitus tehdä jotain hyvää koko revohkan maksajallekin, veronmaksajalle.
Em. videon rouvat pitäisi pistää vähintään puoleksi vuodeksi töihin esim. jonkun 24h liikenneaseman kassalle, myös yövuoroon. Sen jälkeen saattaisi löytyä paremmin ymmärrystä sille, miksi uutisten kommentointi niin usein kääntyy maahanmuuton ja kulttuurierojen kommentoinniksi.
Onneksi Karina Horsti sentään jo melkein pääsi punaisen langan päähän käsiksi, kun oli huomannut että kansalaisia puhuttaa käsittämättömän paljon mm. mamupolitiikka. Vielä kun jotenkin ymmärtäisi mistä kaikki johtuu, niin eiköhän jonain päivänä lamppu syty hänelläkin.
Selvyyden vuoksi: Allekirjoittanut ei ole sitä mieltä että akateeminen sivistys on turhaa.
Ainoastaan se ottaa päähän, että veronmaksajalta ei juuri kysytä, mihin kaikkeen heidän verojaan käytetään. Eli linkki (veron)maksajan ja viranhaltijan väliltä puuttuu.
Varsinkin silloin, kun verovaroilla palkataan virkamiehiä jotka toimivat suomalaisten oman edun vastaisesti, uhkaa malja läikkyä yli.
Kahta on vaikea kammeta palliltaan: Jäsenistön maksuilla porsastelevaa ay-aktiivia ja mamutuksesta leipänsä repivää akateemista kukkahattutätiä. ;)
QuoteSama juttu Helsingin Yliopistossa, mutta äänestysprosentti taitaakin olla 20-30% parhaimillaan ?
Helsingin yliopistossa suurimman ryhmittymän muodostavat ainejärjestöläiset ja toiseksi suurimman osakuntalaiset. Puolueet tulevat sitten perässä, joskin puolueista suurin taitaa olla tosiaankin Vihreät tai joku omituinen punavihreä koalitio.
Oli niin tai näin, puolueet eivät nauti mitenkään varauksetonta ihailua HY:n opiskelijoiden keskuudessa ja tuskinpa perussuomalaiset juurikaan muuttaisivat tilannetta.
QuotePieni vinkki PS:lle seuraavissa ylioppilaskunnan vaaleissa. Isoja mainoksia ylioppilaskunnan automaatiojäsenyyttä vastaan.
"Haluatko säästää vuodessa yli 30 euroa ?" (pahoittelen, jos en muista tarkkaa summaa)
Ylioppilaskunta ei päätä jäsenmaksun pakollisuudesta vaan se on kirjattu lakiin. Ylioppilaskunta voi kylläkin pienentää jäsenmaksua, mutta silloin palveluihin on käytettävissä vähemmän rahaa.
Quote from: erilainen on 22.01.2011, 18:27:26
Huolestuttavan moni akateeminen tuttuni puoltaa vihreitä sekä sosialistisia aatteita - etenkin kauniinpi sukupuoli (mm. maahanmuuttoasiat). Olen käsityksessä että tämä on erittäin yleistä.Kuitenkin useimmat kouluttamattomat edustavat kähes poikkeuksetta kansanmielisiä linjoja. Pitääkö tämä paikkansa muiden kokemusten perusteella? Miksi näin on? Mikä aihauttaa tämän? Onko akateeminen ala niin punavihreä että se on ikäänkuin sulautumiskeino?
Eiköhän se johdu vain siitä, että akateemiset ovat myös keskimääräistä älykkäämpiä ihmisiä, eivätkä niin helposti taivu nurkkakuntaiseen peräkammarinpoikameininkiin.
QuoteEiköhän se johdu vain siitä, että akateemiset ovat myös keskimääräistä älykkäämpiä ihmisiä, eivätkä niin helposti taivu nurkkakuntaiseen peräkammarinpoikameininkiin.
Totta vie. Osoittaahan se keskimääräistä isompaa älykkyyttä ylläpitää suojatyöpaikkaa, jossa kotouttamisprojekteja, tulkkipalveluita ja diipadaapa- tutkimuksia nysväten edistetään täysin sopeutumiskelvottoman aineksen saapumista maahamme - tietenkin oman rahantulon ja :flowerhat: duunin säilyttämiseksi. ;D
Quote from: Axl on 23.01.2011, 13:42:09
QuoteEiköhän se johdu vain siitä, että akateemiset ovat myös keskimääräistä älykkäämpiä ihmisiä, eivätkä niin helposti taivu nurkkakuntaiseen peräkammarinpoikameininkiin.
Totta vie. Osoittaahan se keskimääräistä isompaa älykkyyttä ylläpitää suojatyöpaikkaa, jossa kotouttamisprojekteja, tulkkipalveluita ja diipadaapa- tutkimuksia nysväten edistetään täysin sopeutumiskelvottoman aineksen saapumista maahamme - tietenkin oman rahantulon ja :flowerhat: duunin säilyttämiseksi. ;D
Enpä usko että akateemisesti koulutettujen työpaikat millään mittarilla mitattuna keskittyvät maahanmuuttoteollisuuden ympärille. Ja se että et ymmärrä jokaista tieteellistä tutkimusta ei tee niistä "diipadaapaa". Väittäisin myös että akateemiset ovat keskimääräistä vähemmän persoja rahalle - yleensä työn sisältö on palkkakuittia suurempi motivaatio.
Toki voit kuvitella mielessäsi, että esim. Suomen yliopistoissa menneinä vuosikymmeninä tehty radioaaltojen etenemiseen liittyvä tutkimus (joka sittemmin sattumalta johti Nokia-nimisen firman syntyyn) oli nollatutkimusta. Sitä ei nimittäin tehty alunperin minkäänlainen tuotteistustarkoitus mielessä. Tämä siis vain yksittäisenä, ja myönnän - valikoituna - esimerkkinä.
Voi tietenkin olla että peruspertin mielenmaisemaan ei mahdu ajatus siitä, että jokin joka ei tuota rahaa, jolla voisi ostaa kotiteatterisysteemin tai sikspäkin kaljaa, olisi hyödyllistä.
PS. Kirjoittajalla ei ole mitään Perttejä, AV-välineitä tai kaljaa vastaan ;D
[edit: Nokia tietenkin oli jo olemassa - matkapuhelinyksikkö oli se joka tuon perustutkimuksen siivittämänä neitseellisesti sikisi]
Akateemisen kuplan sisällä on hyvä olla kun kaikki ovat samaa mieltä ja tukevat toisiaan. Ei tarvitse kohdata ankeaa käytännön maailmaa. Mutta kun rahat alkavat loppua niin tämäkin kupla tai mätäpaise on puhkaistava.
Quote from: Jouko on 23.01.2011, 14:13:00
Akateemisen kuplan sisällä on hyvä olla kun kaikki ovat samaa mieltä ja tukevat toisiaan. Ei tarvitse kohdata ankeaa käytännön maailmaa. Mutta kun rahat alkavat loppua niin tämäkin kupla tai mätäpaise on puhkaistava.
Joo. Suomi tulisi hyvin toimeen ilmaan yliopistoja ja korkeakouluja. Tehtäis kaikki vaan rehellistä duunia ;)
Quote from: pallopaa on 23.01.2011, 14:00:39
QuoteEiköhän se johdu vain siitä, että akateemiset ovat myös keskimääräistä älykkäämpiä ihmisiä, eivätkä niin helposti taivu nurkkakuntaiseen peräkammarinpoikameininkiin.
Enpä usko että akateemisesti koulutettujen työpaikat millään mittarilla mitattuna keskittyvät maahanmuuttoteollisuuden ympärille. Ja se että et ymmärrä jokaista tieteellistä tutkimusta ei tee niistä "diipadaapaa".
Ensinnäkään akateemiset eivät voi olla keskimääräistä alykkäämpiä, koska heitä on liian paljon. Suurin osa väestä kuuluu keskimääräiseen älykkyyteen. Keskimääräisen ylittävää väkeä on vähemmän kuin akateemisesti koulutettuja. Koska yliopistoon täten menee keskikertaisia ihmisiä, on helppo myös saada heidät uskomaan vallassa olevaan aatteeseen. He toistavat ulkoapäin tulevaa mantraa, heillä ei ole älykkyyteen kuuluvaa päättely- ja ongelmanratkaisukykyä, jolla he kyseenalaistaisivat heille tarjottavaa tietoa tai loisivat uutta tietoa.
Ja mitä tulee tieteelliseen tutkimukseen, niin siihen kuuluu esimerkiksi joku taiteen alan tutkimus, jossa esitellään, miten Kalevala näkyy eräässä nykyromaanissa. Hoh hoi jaa.
Kaikkea sitä voi tohtorinväitöksenä esittääkin. Tarkoituksena on tosiasiassa nostaa valittu väitöksen tekijä tohtorin arvoon, tutkimus on diipadaapaa, jonka kuka tahansa lukiolaispoika pystyisi tekemään.
edit. korjasin asiavirheen
Quote from: pallopaa on 23.01.2011, 14:18:15
Quote from: Jouko on 23.01.2011, 14:13:00
Akateemisen kuplan sisällä on hyvä olla kun kaikki ovat samaa mieltä ja tukevat toisiaan. Ei tarvitse kohdata ankeaa käytännön maailmaa. Mutta kun rahat alkavat loppua niin tämäkin kupla tai mätäpaise on puhkaistava.
Joo. Suomi tulisi hyvin toimeen ilmaan yliopistoja ja korkeakouluja. Tehtäis kaikki vaan rehellistä duunia ;)
Ainakin loputon vetelehtiminen ja tyhjäntoimittaminen oppilaitoksen kirjoilla pitäisi tehdä vaikeammaksi kuin nyt. Tutkintoajat lyhyemmiksi ja muutoinkin laatua nostettava. Sillä tavoin jatketaan niitä työuria alkupäästä. Akateemiset suojatyöpaikat lakkautettava.
Quote from: timouti on 23.01.2011, 14:28:58
Ensinnäkään akateemiset eivät voi olla keskimääräistä alykkäämpiä, koska heitä on liian paljon. Suurin osa väestä kuuluu keskimääräiseen älykkyyteen. Keskimääräisen ylittävää väkeä on vähemmän kuin akateemisesti koulutettuja. Koska yliopistoon täten menee keskikertaisia ihmisiä, on helppo myös saada heidät uskomaan vallassa olevaan aatteeseen. He toistavat ulkoapäin tulevaa mantraa, heillä ei ole älykkyyteen kuuluvaa päättely- ja ongelmanratkaisukykyä, jolla he kyseenalaistaisivat heille tarjottavaa tietoa tai loisivat uutta tietoa.
Se mikä noista akoista huokuu ei todellakaan ole äly vaan narsismi. He vaikuttavat lähinnä jupeilta, jotka ovat olevinaan jotain ihan muuta, koska punavihreys muka sulkee pois juppiuden, mikä on tietenkin järjetön ajatus. Jos korkeakoulun käyminen kilahtaa päähän eikä suusta tule ulos mitään omaperäistä, kyseessä on juppi.
Quote from: Thor on 22.01.2011, 21:34:17
http://www.youtube.com/watch?v=CkbPD6C_l4c
Edit: typo
Quote from: timouti on 23.01.2011, 14:28:58
Ensinnäkään akateemiset eivät voi olla keskimääräistä alykkäämpiä, koska heitä on liian paljon.
Todistit juuri, että et voi itse olla keskimäräistä älykkäämpi. Sen verran umpitollo väitteesi oli.
Quote from: Peksi on 23.01.2011, 13:18:57
QuoteSama juttu Helsingin Yliopistossa, mutta äänestysprosentti taitaakin olla 20-30% parhaimillaan ?
Helsingin yliopistossa suurimman ryhmittymän muodostavat ainejärjestöläiset ja toiseksi suurimman osakuntalaiset. Puolueet tulevat sitten perässä, joskin puolueista suurin taitaa olla tosiaankin Vihreät tai joku omituinen punavihreä koalitio.
Oli niin tai näin, puolueet eivät nauti mitenkään varauksetonta ihailua HY:n opiskelijoiden keskuudessa ja tuskinpa perussuomalaiset juurikaan muuttaisivat tilannetta.
QuotePieni vinkki PS:lle seuraavissa ylioppilaskunnan vaaleissa. Isoja mainoksia ylioppilaskunnan automaatiojäsenyyttä vastaan.
"Haluatko säästää vuodessa yli 30 euroa ?" (pahoittelen, jos en muista tarkkaa summaa)
Ylioppilaskunta ei päätä jäsenmaksun pakollisuudesta vaan se on kirjattu lakiin. Ylioppilaskunta voi kylläkin pienentää jäsenmaksua, mutta silloin palveluihin on käytettävissä vähemmän rahaa.
Jos ylioppilaskunta sanoo, että me olemme turha ja typerä järjestö, niin eiköhän se automaatiojäsenyyskin poistu.
Itse muuten huomasin miten liberaalien tai kokomuuksen ehdokkaista, kukaan ei vastustatnut automaatiojäsenyyttä, muutama vuosi sitten.
BTW, Helsingin ylioppilaskunta antaa 0,7 prosenttia varoistaan kehitysapuun :facepalm: :facepalm:
Quote from: timouti on 23.01.2011, 14:28:58
Ensinnäkään akateemiset eivät voi olla keskimääräistä alykkäämpiä, koska heitä on liian paljon. Suurin osa väestä kuuluu keskimääräiseen älykkyyteen. Keskimääräisen ylittävää väkeä on vähemmän kuin akateemisesti koulutettuja. Koska yliopistoon täten menee keskikertaisia ihmisiä, on helppo myös saada heidät uskomaan vallassa olevaan aatteeseen. He toistavat ulkoapäin tulevaa mantraa, heillä ei ole älykkyyteen kuuluvaa päättely- ja ongelmanratkaisukykyä, jolla he kyseenalaistaisivat heille tarjottavaa tietoa tai loisivat uutta tietoa.
Ja mitä tulee tieteelliseen tutkimukseen, niin siihen kuuluu esimerkiksi joku taiteen alan tutkimus, jossa esitellään, miten Kalevala näkyy eräässä nykyromaanissa. Hoh hoi jaa.
Kaikkea sitä voi tohtorinväitöksenä esittääkin. Tarkoituksena on tosiasiassa nostaa valittu väitöksen tekijä tohtorin arvoon, tutkimus on diipadaapaa, jonka kuka tahansa lukiolaispoika pystyisi tekemään.
edit. korjasin asiavirheen
Vuonna 2005 julkaistun OECD:n koulutusjärjestelmien vertailuraportin mukaan
kolmasosa 25-64 -vuotiaista suomalaisista on suorittanut joko yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon. Ja ammattikorkeakouluputkesta tulleitakaan ei kai pitäisi laskea varsinaisten akateemisten joukkoon. Eli akateemisesti koulutettuja on suomalaisesta selkeä vähemmistö.
[Seuraa karkea yleistys]: Eiköhän se pikemminkin ole niin, että jos laitettaisiin satunnaisotetut perusduunarijoukko (joiden ainakin tässä keskustelussa oletetaan äänestävän persuja) ja akateemisjoukko (joiden taas oletetaan mokuloivan ja vihervasemmistohörhöilevän) älykkyystestiin, saisi tuo akateemisten joukko paremman tuloksen.
JOS (persupopulisti olisi hypännyt tässä jo kun-sanalla alkavaan päätelmään) ylläoleva pätisi, taitaisi olla pikemminkin niin päin, että tuota duunarijoukkoa olisi jonkun maisterisjätkän tai akateemisen pula-ahon helppo heilutella ottamalla vastustajaksi kaiken mitä he eivät ole (maahanmuuttajat, ympäristön säilymisestä kiinnostuneet, "herrat" jne, you name it).
Kokonaan toinen juttu tietenkin on, onko tuo älykkyys nyt niin tärkeä juttu ylipäänsä kuin miksi sitä mainostetaan.
Mitä tulee Kalevala-esimerkkiisi, en ymmärrä miksi ei olisi Suomelle ja suomalaisuudelle tärkeää tutkia sitä miten ikiaikaiset perinteemme ovat välittyneet nykypäivään.
Quote from: pallopaa on 23.01.2011, 13:24:31
Eiköhän se johdu vain siitä, että akateemiset ovat myös keskimääräistä älykkäämpiä ihmisiä, eivätkä niin helposti taivu nurkkakuntaiseen peräkammarinpoikameininkiin.
Akateemiset saattavat hyvinkin olla keskimääräistä älykkäämpiä, ja varmaan ovatkin. Mutta se ei tarkoita sitä, että akateemiset tekisivät yhteiskuntarauhan tai kansantalouden tai yksilön elämisentason kannalta järkevämpiä päätöksiä. Voi olla jopa päinvastoin. Pysyttely akateemisen kuplan sisällä johtaa huonoihin päätöksiin keskiarvokansalaisen kannalta. Päätökset muotoutuvat tämän "keskimääräistä älykkäämpien"-ryhmän intressien mukaisiksi.
Esim: Henna Virkkusen ehdoton linja pakkoruotsin puolesta vastaan Itä-Suomen maakuntien selkeää tarvetta menetellä toisin.
Quote from: Goman on 23.01.2011, 15:09:20
Quote from: pallopaa on 23.01.2011, 13:24:31
Eiköhän se johdu vain siitä, että akateemiset ovat myös keskimääräistä älykkäämpiä ihmisiä, eivätkä niin helposti taivu nurkkakuntaiseen peräkammarinpoikameininkiin.
Akateemiset saattavat hyvinkin olla keskimääräistä älykkäämpiä, ja varmaan ovatkin. Mutta se ei tarkoita sitä, että akateemiset tekisivät yhteiskuntarauhan tai kansantalouden tai yksilön elämisentason kannalta järkevämpiä päätöksiä. Voi olla jopa päinvastoin. Pysyttely akateemisen kuplan sisällä johtaa huonoihin päätöksiin keskiarvokansalaisen kannalta. Päätökset muotoutuvat tämän "keskimääräistä älykkäämpien"-ryhmän intressien mukaisiksi.
Esim: Henna Virkkusen ehdoton linja pakkoruotsin puolesta vastaan Itä-Suomen maakuntien selkeää tarvetta menetellä toisin.
Tavallaan olet oikeassa. Mutta tähänhän koko demokratiamme perustuu: useimmat ihmiset äänestävät "itsekkäästi" sellaisia ehdokkaita, joiden kokevat palvelevan omia tarkoitusperiään. Pointtini on se, ettei mikään yksittäinen ihmisjoukko (akateemiset, persut, viherhipit, duunarit) varmaankaan osaa yksin tehdä noita kokonaisuuden kannalta järkevimpiä päätöksiä.
Ainakin periaatteessa tästä pitäisi seurata se, että maatamme hallitsee joukko ihmisiä, jotka vastaavat melko tarkasti koko äänestäjäkunnan mielipidejakaumaa. Siellä on persua ja vihreää, on kommaria ja kokkaria. Viimeksi äänestettäessä kansa on antanut mandaatin nyt vallassa oleville tyypeille - uusi kierros voi taas olla jotain muuta.
Otsikossa esitetty otaksuma on samanlainen stereotypia kuin mielikuva perussuomalaisista peräkammarin katkeroituneina ja kapeakatseisina junttiluusereina.
Akateeminen koulutus usein johtaa siihen, mihin se on tarkoitettukin tutkimusmaailmassa: tiedonhakukykyyn, kriittisyyteen, analyyttiseen ajatteluun ja valmiutuneen todentaa tulosten toimivuus ja korjata tarvittaessa johtopäätöksiä. Tämä on erinomainen lähtökohta käsitellä myös esimerkiksi maahanmuuttokysymyksiä.
Toisaalta jos joku on uskontoa muistuttavan ideologian vallassa, hän voi myös toimia kuin uskovainen ja jättää tieteellisen ajattelun syrjään. Tätä selvästi myös tapahtuu. Mamu-kysymyksiä koskevassa tutkimuksenteossa voidaan myös ajatella, että tuloksen täytyy olla tietynlainen, ainakin tietyllä tavalla tulkittu ja painotettu, ettei tutkija tee tieteellistä itsemurhaa, sulje tulevien projektien rahahanoja ja saa median julkista kivitystä. Se on selkärangatonta ja lyhytkatseista, totta kai, mutta joku voi laskeskella niin, ettei omaa uraa kannata tuhota epäortodoksisilla lausunnoilla kun kerta maan johdonkin virallinen linjaus on se, että Suomesta tehdään nyt monikulttuurinen ja kaikkien tulisi tukea tätä pyrkimystä.
QuoteJos ylioppilaskunta sanoo, että me olemme turha ja typerä järjestö, niin eiköhän se automaatiojäsenyyskin poistu
Ok, ehkäpä lakimuutokselle saataisiin lisää pontta tuolloin. Aika paljon saa kuitenkin tapahtua, ennen kuin ylioppilaskunta itsestään moisia lausuu. Ainakin toistaiseksi kun se on opiskelijoiden enemmistön kannalta selkeästi hyödyllinen järjestö (tai ennemminkin kunta oikeastaan).
Quote from: M on 23.01.2011, 14:40:27
Quote from: timouti on 23.01.2011, 14:28:58
Ensinnäkään akateemiset eivät voi olla keskimääräistä alykkäämpiä, koska heitä on liian paljon.
Todistit juuri, että et voi itse olla keskimäräistä älykkäämpi. Sen verran umpitollo väitteesi oli.
No niinpä näyttääkin umpitollolta asiayhteydestä irrotettu lause. Pitäisi olla
kaikki akateemiset eivät voi keskimääräistä älykkäämpiä.
Saisikohan akateeminen maailma aikaan akateemisen tason tutkimuksen, jossa tutkittaisiin akateemisen maailman asenteita verrattuna varsinaisessa elämässä esiintyviin asenteisiin.
Quote from: Aallokko on 23.01.2011, 15:26:12
Akateeminen koulutus usein johtaa siihen, mihin se on tarkoitettukin tutkimusmaailmassa: tiedonhakukykyyn, kriittisyyteen, analyyttiseen ajatteluun ja valmiutuneen todentaa tulosten toimivuus ja korjata tarvittaessa johtopäätöksiä. Tämä on erinomainen lähtökohta käsitellä myös esimerkiksi maahanmuuttokysymyksiä.
Voip olla, tai voi olla olemattakin. Esim kaikki viralliset yliluonnollisen palvomismenojen johtajat ovat akateemisesti koulutettuja ;)
Quote from: pallopaa on 23.01.2011, 14:55:37
Mitä tulee Kalevala-esimerkkiisi, en ymmärrä miksi ei olisi Suomelle ja suomalaisuudelle tärkeää tutkia sitä miten ikiaikaiset perinteemme ovat välittyneet nykypäivään.
Se ei ole väitöskirjan tasoista tutkimusta, että otetaan Kalevala ja verrataan sitä johonkin yksittäiseen romaaniin. Vastaavia tehtäviä voisi teettää lukiossa, kun kirjallisuuden yhteydessä käsitellään intertekstuaalisuutta. Ja lukiolaisen taidot riittäisivät siihen oikein hyvin.
Väitöskirjassa pitää tuottaa uutta tietoa. Vastaavia väitöskirjoja voi tehtailla loputtomasti, otetaan asia X ja löydetään se jollain tutkimusmenetelmällä teoksesta Y. Tuloksena on tohtori, joka tietää kaikesta kaiken ja voi antaa viisaita neuvoja.
Jos tuollaisia tutkimuksia tehdään, niin sen pitää olla laajempi, tyyliin Kalevala 2000-luvun kirjallisuudessa. Tuloksena voisi olla jotain Kalevalan merkitys näkyy/ ei enää näy ...
Quote from: timouti on 23.01.2011, 16:07:31
Quote from: pallopaa on 23.01.2011, 14:55:37
Mitä tulee Kalevala-esimerkkiisi, en ymmärrä miksi ei olisi Suomelle ja suomalaisuudelle tärkeää tutkia sitä miten ikiaikaiset perinteemme ovat välittyneet nykypäivään.
Se ei ole väitöskirjan tasoista tutkimusta, että otetaan Kalevala ja verrataan sitä johonkin yksittäiseen romaaniin. Vastaavia tehtäviä voisi teettää lukiossa, kun kirjallisuuden yhteydessä käsitellään intertekstuaalisuutta. Ja lukiolaisen taidot riittäisivät siihen oikein hyvin.
Väitöskirjassa pitää tuottaa uutta tietoa. Vastaavia väitöskirjoja voi tehtailla loputtomasti, otetaan asia X ja löydetään se jollain tutkimusmenetelmällä teoksesta Y. Tuloksena on tohtori, joka tietää kaikesta kaiken ja voi antaa viisaita neuvoja.
Jos tuollaisia tutkimuksia tehdään, niin sen pitää olla laajempi, tyyliin Kalevala 2000-luvun kirjallisuudessa. Tuloksena voisi olla jotain Kalevalan merkitys näkyy/ ei enää näy ...
Täytyy kyllä myöntää että sulla on tossa pointti, ja vieläpä melko hyvä sellainen.
Quote from: timouti on 23.01.2011, 15:53:47
Quote from: M on 23.01.2011, 14:40:27
Quote from: timouti on 23.01.2011, 14:28:58
Ensinnäkään akateemiset eivät voi olla keskimääräistä alykkäämpiä, koska heitä on liian paljon.
Todistit juuri, että et voi itse olla keskimäräistä älykkäämpi. Sen verran umpitollo väitteesi oli.
No niinpä näyttääkin umpitollolta asiayhteydestä irrotettu lause. Pitäisi olla kaikki akateemiset eivät voi keskimääräistä älykkäämpiä.
Parempaa :)
SK teetti poikkeuksellisen laajan selvityksen eduskuntapuolueiden kannattajista, lähes 20 000 haastateltua. Tulosten pohjalta laaditut karikatyyrit oli varsin hauskaa luettavaa ja mielestäni vain vahvistaa aikaisempia mielikuvia puolueista. Paperilehdessä oli lisäksi mm. liitteenä olevat kuvaajat.
Huomionarvoista esim. se, että Vihreät De Rödä oli joka tilastossa jommassa-kummassa ääripäässä. Tuo poliittisen kenttämme todellinen ääripuolue houkuttelee esim. kaikista pienituloisimpia mutta samaan aikaan korkeimmin koulutettuja äänestäjiä, eli ilmeisesti asialla on naistutkimuksen maisterit, kehitysmaaopin dosentit ja muut katkerat turhakkeet.
Tällaisia ovat puolueiden peruskannattajat, katso profiilit ja kuvat (http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/vaalit2011-sk32011)
Quote from: Peksi on 23.01.2011, 15:50:51
QuoteJos ylioppilaskunta sanoo, että me olemme turha ja typerä järjestö, niin eiköhän se automaatiojäsenyyskin poistu
Ok, ehkäpä lakimuutokselle saataisiin lisää pontta tuolloin. Aika paljon saa kuitenkin tapahtua, ennen kuin ylioppilaskunta itsestään moisia lausuu. Ainakin toistaiseksi kun se on opiskelijoiden enemmistön kannalta selkeästi hyödyllinen järjestö (tai ennemminkin kunta oikeastaan).
Tuskinpa. Täällä hesassa koko järjestö on vain kerännyt lisää velkaa itsellensä ja jakaa rahaa jokaisella hölynpöly kerholle. Itseasiassa, mitä koko järjestö on saanut aikaan oppilaiden puolesta ? Muutamia epäonnistuneita mielenosoituksia opintotuen suhteen ja ylioppilaskuntien virallisten kantojen esittäminen "maahanmuutosta" ja "luomuruuasta".
Quote from: EL SID on 22.01.2011, 18:45:07
Kun ihmisen maailmankuva saadaan sellaiseksi, että maahanmuutto ja kaikki sitä kannattava on hyvyyttä, maahanmuuton vastustus on automaattisesti silloin pahuutta. Sama koetaan eri arvoista, kuvitellaan tiettyjen arvojen edustavan hyvää ja tiettyjen pahaa.
Ikävä kyllä kaduilla nähty todellisuus ei riitä muuttamaan ihmisten mielipiteitä.
Ellilän mainostama 10-tytön syndrooma on hyvä esimerkki tästä: kympin tytön kuuluu olla hyvä, siksi hän kannattaa maahanmuuttoa ja vihreitä, koska niitä pidetään "hyvinä arvoina" varsinkin pääkaupunkiseudun mediassa.
Niin juuri.
Monilla tytöillä, yleensä erityisesti kilteillä ysin/kympin tytöillä, on
tarve osoittaa sosiaalinen statuksensa nimenomaan
kauhistelemalla yleisten sosiaalisten normien vastaisia asioita. Tällä tavalla he osoittavat olevansa kilttejä tyttöjä, jotka
ovat sisäistäneet vallitsevat sosiaaliset normit.Nämä tytöt puhuvat moraalisesti närkästyneeseen sävyyn, huohottaen hengästyneellä äänellä, kuinka KAMALAA on ilmastonmuutos/ eläinkokeet/ rasismi/ kehitysmaiden nälänhätä jne.
Nämä tytöt eivät koskaan valitse vastustettavakseen sellaisia asioita, jotka ovat yhteiskunnassa vallitsevien normien mukaisia.
Esimerkiksi Natsi-Saksassa nämä tytöt eivät olisi puolustaneet juutalaisia, vaan olisivat päinvastoin hokeneet hengästyneellä äänellä Der Stürmeristä lukemiaan juttuja juutalaisten pahuudesta.
Nämä nykyajan kiihkeät rasisminvastustajat ovat samoja ihmisiä, jotka Natsi-Saksassa olisivat olleet kiihkeitä juutalaisvihaajia.
He vihaavat sitä asiaa, jota yhteiskunnassa vallitsevan poliittisen ilmapiirin mukaan kuuluu vihata.He ovat sisäistäneet yhteiskunnassa vallitsevat sosiaaliset normit ja paheksuvat nonkonformisteja suorastaan emotionaalisesti närkästyneenä.Nämä kympin tytöt ovat niitä samoja ihmisiä, jotka Saudi-Arabiassa vaativat homojen kivittämistä kuoliaaksi.
Mitä mokutukseen tulee, henkilökohtaisesti suosin sitä hieman raadollista kaupunkigeografian selitystä, jonka mukaan akateemisen koulutuksen ja Norrebrossa/Rosengårdissa/Lähitulevaisuuden Kontulassa asumisen välillä vallitsee negatiivinen korrelaatio.
Niinikään vallinnee positiivinen korrelaatio akateemisen koulutuksen ja sen välillä, että tuntee ainakin yhden intialaisen ohjelmistokoodarin/saksalaisen vierailevan luennoitsijan/hyväkäytöksisen opiskelijan kehitysmaasta.
Quote from: M.K.Korpela on 23.01.2011, 17:55:35
Mitä mokutukseen tulee, henkilökohtaisesti suosin sitä hieman raadollista kaupunkigeografian selitystä, jonka mukaan akateemisen koulutuksen ja Norrebrossa/Rosengårdissa/Lähitulevaisuuden Kontulassa asumisen välillä vallitsee negatiivinen korrelaatio.
Niinikään vallinnee positiivinen korrelaatio akateemisen koulutuksen ja sen välillä, että tuntee ainakin yhden intialaisen ohjelmistokoodarin/saksalaisen vierailevan luennoitsijan/hyväkäytöksisen opiskelijan kehitysmaasta.
Sellaisella ammattiryhmällä, jota edustaa Homman etusivulla esittäytyvä diakonikin, on taatusti realistinen kuva maahanmuutosta ja ulkomaalaispolitiikasta. Sellainen rohkea ulostulo vain on tuiki harvinaista. Voi saada biaudetit, suurpäät, illmanit ja kalskeet kimppuunsa ja päälle potkut töistään.
Quote from: Peksi on 23.01.2011, 15:50:51
Ainakin toistaiseksi kun se on opiskelijoiden enemmistön kannalta selkeästi hyödyllinen järjestö (tai ennemminkin kunta oikeastaan).
Maksan tänäkin vuonna TAMY:lle (93 e - YHTS 42 e =) 51 euroa, enkä saa rahoilleni vastinetta. Suurin osa rahoista menee turhan hallinnon ja byrokratian pyöritykseen sekä pienen piirin tapahtumien ja bileitten järjestämiseen. Yo-kunnan lehteä, Aviisia, tulee luettua, mutta sisällöltään on sellaista kakkaa, että ilman pärjäisi mainiosti.
Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa noin puolet on ainejärjestöjen tai puolet puolueitten (vihreät ja vihreä vasemmisto suurimmat) edustajia. Vaaleissa olen äänestänyt oman ainejärjestön listalta nuivaa ehdokasta.
Quote from: mikkoellila on 23.01.2011, 17:47:42
Quote from: EL SID on 22.01.2011, 18:45:07
Kun ihmisen maailmankuva saadaan sellaiseksi, että maahanmuutto ja kaikki sitä kannattava on hyvyyttä, maahanmuuton vastustus on automaattisesti silloin pahuutta. Sama koetaan eri arvoista, kuvitellaan tiettyjen arvojen edustavan hyvää ja tiettyjen pahaa.
Ikävä kyllä kaduilla nähty todellisuus ei riitä muuttamaan ihmisten mielipiteitä.
Ellilän mainostama 10-tytön syndrooma on hyvä esimerkki tästä: kympin tytön kuuluu olla hyvä, siksi hän kannattaa maahanmuuttoa ja vihreitä, koska niitä pidetään "hyvinä arvoina" varsinkin pääkaupunkiseudun mediassa.
He ovat sisäistäneet yhteiskunnassa vallitsevat sosiaaliset normit ja paheksuvat nonkonformisteja suorastaan emotionaalisesti närkästyneenä.
Akateemisten ihmisten taipumus vihreyteen ja suvaitsevuuteen selittynee juuri tyttöjen kyvyttömyydellä kyseenalaistamiseen. Toisaalta, kyseenalaistaja joutuu yhteiskunnassamme aina puolustuskannalle, olipa kysymys lähes mistä tahansa. Tähän yhteyteen sopii erittäin hyvin vanha sanonta suomalaisista kansana, josta puolet saapuisi aamulla sukkasillaan töihin mikäli kengat kiellettäisiin.
Kympin tytöt toimivat siis rationaalisesti. Koululaitoksen suorittama aivopesu opetellaan ulkoa, sitä ei kyseenalaisteta. Kiltteys palkitaan, kyseenalaistajaa rangaistaan. Kiltteys voimistaa itsetuntoa, kyseenalaistaja on luuseri. Jalustalle nostettua monikulttuurisuutta palvotaan, sen parissa eläminen asetetaan myös henkilökohtaiseksi tavoitteeksi.
Akateemisten ihmisten taipumus mielen pirstaloitumiseen ja kyky levitoida itsensä ulos reaalimaailmasta. Sellaisia totalitaariset yhteiskunnat käyttävät hyväkseen. Niitä hyödyllisiä idiootteja.
QuoteTuskinpa. Täällä hesassa koko järjestö...
Alkaa mennä aika rankasti OT:ksi, mutta ehkäpä se sallittakoon :)? Muista ylioppilaskunnista kuin HYY:stä mulla ei ole niinkään kokemusta, mutta suppean otannan perusteella suurin osa opiskelijoista kyllä arvostaa ainakin jossain määrin ylioppilaskuntaa ja kokee saavansa rahoilleen vastinetta. Näin ainakin luonnontieteellisellä puolella; humanisteista en tiedä ;D.
Jäsenmaksuhan koostuu siis YTHS:n maksusta ja varsinaisesta jäsenmaksusta. Miten sitten rahat pitäisi käyttää, on tietysti vaikeampi kysymys. Tällä hetkellä HYY tarjoaa joka tapauksessa jäsenistölleen tiloja, rahoittaa monisatalukuista järjestökenttäänsä, osallistuu HOAS:n toimintaan, valvoo valtakunnallisella tasolla opiskelijoiden etua ja tarjoaa tietysti jäsenpalveluita (opiskelijakortit, lehti, lapsiparkki, ruokalat, asunnonvälitys etc.).
Itse pidän henkilökohtaisesti järjestöjä HYY:n tärkeimpänä toimikenttänä. Ainejärjestöt järjestävät pienemmän skaalan toimintaa (on tietysti harmillista, jos tähän ei halua ottaa millään tavalla osaa) ja valvovat laitostasolla opiskelijoiden etua. Toimijoista tietysti riippuu miten hyvin tämä sitten toteutuu. Harrastejärjestöt keskittyvät taas sitten spesifisempään toimintaan ja tarjontaa on laidasta laitaan. Kukkaseppeleiden sidonnasta kamppailulajien kautta sauna -ja viskiseuroihin. Kaikille pitäisi olla jotain.
QuoteTäällä hesassa koko järjestö on vain kerännyt lisää velkaa itsellensä ja jakaa rahaa jokaisella hölynpöly kerholle
Nyt HYY on tosiaan ottanut paljon velkaa ja tästä suuri osa on tullut Domman opiskelija-asuntojen remontoinnista. Velka on tietysti ikävää, mutta eiköhän HYY sen melko vakavaraisena puljuna kunnialla hoitele :).
QuoteItseasiassa, mitä koko järjestö on saanut aikaan oppilaiden puolesta ?
HYY:n saavutuksiin opiskelijapolitiikassa voi lukea ainakin jossain määrin opintorahan korotuksen (opintorahan historiaa en muuten tunne), opiskelijaedustuksen saamisen yliopiston hallintoon ja HOAS:n sekä YTHS:n perustamisessa mukana olemisen. Muitakin pienempiä voittoja varmasti on, mutta en ole tutkinut asiaa kovinkaan paljoa.
QuoteMuutamia epäonnistuneita mielenosoituksia opintotuen suhteen ja ylioppilaskuntien virallisten kantojen esittäminen "maahanmuutosta" ja "luomuruuasta"
HYY jakaa rahaa tietysti myös hieman arveluttaviin kohteisiin kuten kehitysapuun ja antaa typeriä lausuntoja aina silloin tällöin. Ne ovat kuitenkin onneksi aika pientä, joskin tietysti ärsyttävää puuhastelua.
Tämmöinenkin huumorikirja on olemassa:
"Radical Chic & Mau-Mauing the Flak Catchers is a 1970 book by Tom Wolfe. The book, Wolfe's fourth, is composed of two articles by Wolfe, "These Radical Chic Evenings," first published in June of 1970 in New York magazine, about a gathering Leonard Bernstein held for the Black Panther Party and "Mau-Mauing the Flak Catchers," about the response of many minorities to San Francisco's poverty programs. Both essays looked at the conflict between black rage and white guilt.
...
Wolfe describes hapless bureaucrats (the Flak Catchers) whose function was reduced to taking abuse, or "mau-mauing" (in reference to the intimidation tactics employed in Kenya's anti-colonial Mau Mau Uprising) from intimidating young Blacks and Samoans, who are seen as reveling in the newfound vulnerability of "the Man". The flak-catchers smile pathetically, allowing their tormentors to indulge themselves in abuse; the process is seen as a farcical but useful expedient, condescending toward the resentment of these communities.
...
The phrase "radical chic" has entered into the political and cultural lexicon to describe the adoption of radical or quasi-radical causes by members of the wealthy high-society and celebrity class."Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Radical_Chic_%26_Mau-Mauing_the_Flak_Catchers
Eli kyse lienee siis pitkälti
radical chic -kulttikuvaston omaksumisesta. Selittänee osittain myös sen, kuinka 1960-luvulta lähtien monien akateemistenkin ihmisten ajattelutapa kehittyi kohti masokistista suvaitsevaisuutta.
[email protected]
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 23.01.2011, 20:29:53
Akateemisten ihmisten taipumus vihreyteen ja suvaitsevuuteen selittynee juuri tyttöjen kyvyttömyydellä kyseenalaistamiseen.
Nyt joudun kyllä kyseenalaistamaan näin miehenä hiukan tuota näkemystä, sillä
a)tietääkseni koko yliopistokentän mukaanlukien naisilla ei aivan tolkuton ylivalta ole (teknilliset yliopistot yms)
b)en mitenkään usko että tytöiltä yleisesti puuttuisi kyvykkyys kyseenalaistamiseen. Kyllä pojat ja nuoret miehet osataan olla vähintään yhtä laumasieluisia ja vietävissä "jos muut niin minäkin"-asenteella.
Quote from: Rouge on 23.01.2011, 16:53:17
Tällaisia ovat puolueiden peruskannattajat, katso profiilit ja kuvat (http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/vaalit2011-sk32011)
Aika mielenkiintoista, että vihreiden kannattajat ovat samalla sekä pienituloisimpia että korkeimmin koulutettuja. Sopii kyllä kuvaan siitä, että vihreiden peruskannattaja on yliopistolla maleksiva kaveri, joka ei opiskele ainakaan siksi, että tekisi joskus jotain hyödyllistä ja tuottavaa.
Quote from: erilainen on 22.01.2011, 18:27:26
Huolestuttavan moni akateeminen tuttuni puoltaa vihreitä sekä sosialistisia aatteita - etenkin kauniinpi sukupuoli (mm. maahanmuuttoasiat).
Akateemisena ihmisenä totean seuraavaa.
Kuvaamasi ilmiö on osaksi akateemisen maailman sivutuote: kun on tekemisissä älykkäiden ihmisten kanssa, ihmiskuva vinoutuu. Sitä alkaa kuvitella, että kaikki muut ihmiset ovat samanlaisia, esimerkiksi afrikan sarvesta tulevat ovat "oikeasti" liberaaleja ja suvaitsevaisia, ja halukkaita kototutumaan. Ei tule mieleen, että uskonnollista ahdasmielisyyttä on oikeasti olemassa.
Ei myöskään ymmärretä yhteiskuntaluokkien merkitystä tai sitä, että monikulttuurisuus akateemisessa maailmassa on täysin eri juttu kuin monikulttuurisuus lähiössä, jonne asuttuu sopeutumishalutonta ja kouluttamatonta väkeä taantumuksellisine arvomaailmoineen. Tätä ristiriitaa yritetään sitten selittää pois suomalaisten rasismilla.
Toisekseen akateemisuuden korkea status tekee ihmisestä sokean ryhmäajattelun vaaroille: "Ei tämä monikultturismi voi olla väärin, koska niin moni meistä fiksuista ihmisistä sitä kannattaa".
Quote from: Lapinleuku on 25.01.2011, 09:21:43
Enpä tiedä ohjaako akateeminen koulutus ylipäätään mihinkään katsantokantaan, mutta HUMANISTINEN koulutus kylläkin.
Miten esim. yleisen kielitieteen opiskelu ohjaa johonkin tiettyyn ideologiaan?
Quote from: Lapinleuku on 25.01.2011, 09:21:43
On kuitenkin surullista miten yliopistot eivät enää ole vapaan ajattelun, luovuuden ja innovaatioiden keskuksia, jotka tutkimustoiminnallaan oikeasti kehittävät tätä maata, vaan nollatutkimusta tuottavia ja maailmaa syleileviä akateemisia ituhippejä tuottavia ihmisroskan pankkeja.
Joo, nyyh. Täydellinen rapistuminen.
Quote from: Emperor on 25.01.2011, 09:52:07
Quote from: Lapinleuku on 25.01.2011, 09:21:43
Enpä tiedä ohjaako akateeminen koulutus ylipäätään mihinkään katsantokantaan, mutta HUMANISTINEN koulutus kylläkin.
Miten esim. yleisen kielitieteen opiskelu ohjaa johonkin tiettyyn ideologiaan?
Ei opiskelu suoraan ohjaa, mutta
Yleisen kielitieteen tutkimuskohteita ovat kieleen ja kieliin liittyvät yleiset tai monta kieltä koskevat kysymykset. Yleinen kielitiede tutkii mm. kieltenvälisen vaihtelun rajoja, kielen oppimista, kielen muuttumista (niin sanaston, fonologian kuin syntaksin tasolla) ja maailman kielten äännejärjestelmiä.Maahanmuuttajat tuovat uusia kieliä, jotka tuovat kielten sekoittumista, vaihtelua, muutoksia ja muuta tutkittavaa. Maahanmuutto on yleisen kielitieteen ihmisille oikea kultamuna ja voimavara, jossa riittää uutta tutkittavaa vuosiksi. Alan ihmisen ei tietenkään tarvitse pohtia, mitä tämä maksaa yhteiskunnalle, koska hänelle tutkijana tai opiskelijana se on vain rikkaus ja mahdollisuus. On tavallista, että hän ei myöskään käsitä, miksi joku toinen näkee jotain negatiivista maahanmuutossa.
Quote from: wekkuli on 25.01.2011, 08:33:21
Aika mielenkiintoista, että vihreiden kannattajat ovat samalla sekä pienituloisimpia että korkeimmin koulutettuja. Sopii kyllä kuvaan siitä, että vihreiden peruskannattaja on yliopistolla maleksiva kaveri, joka ei opiskele ainakaan siksi, että tekisi joskus jotain hyödyllistä ja tuottavaa.
Vihreiden kannattajat ovat paljolti nuoria naisia, mikä myös selittää asiaa. On myös vaikea kannattaa soininvaaralaista vihreää puoluetta jos on mennyt naimisiin ja muuttanut siihen 400 000 euron lähiöomakotitaloon lasten kanssa. Vihreä puolue on nuorten lapsettomien opiskelija-asunnossa tai muussa vuokra-asunnossa asuvien, uransa alussa olevien ihmisten puolue. Kun aikuistuu, on vaikea kannattaa näitä arvoja enää siinä määrin kuin aiemmin.
Koulutuksen ja tulotason lisäksi voitaisiin vertailla puolueen kannattajan elämänsä aikana maksamien verojen määrää. Uskon että PS nykyisellä kannattajapohjalla sijoittuu hyvin, vihreä liitto sijoittuu ihan hännille.
Niin, tästä väittämästä voi olla kyllä tosi montaa mieltä.
Itse en oikein osaa sanoa, yleistämään en menisi, kun itse tunnen todella monia humanisteja, jotka ovat kuitenkin ihan järkeviä, eivät todellakaan mitään viherpiiperömokuttajia.
Ja kyllä niitä viherpiiperömökuttajia löytyy myös ammattikorkeakouluista, ainakin noilta sosiaali- ja hyysäysaloilta.
Itsehän olen HUMANISTISEN TIEDEKUNNAN ;D opiskelija, tosin kauan on jo palloteltu sitä, siirretäänkö oma pääaineeni yhteiskuntatieteiden alaisuuteen. No, joka tapauksessa humanistinen tiedekunta on "kotini", ja juuri tapahtuneiden hallinnollisten/rakenteellisten muutosten johdosta en enää opiskele millään laitoksella (niitä ei enää meillä ole), vaan viestinnän, median ja teatterin yksikössä.
Pääaineeni on puheviestintä, ja sivuaineeni löytyvät kauppa- ja hallintotieteellisestä tiedekunnasta. Myös tiedotusoppia olen lukenut perusopintojen verran. Ainakin oman pääaineeni sisällä en ole tavannut mokuttajia, PAITSI muutamia sellaisia, jotka ovat jo minua huomattavasti vanhempia, ja jotka ovat tekemässä jatko-opiskelujaan viestinnässä täydentääkseen esim. aikaisempia kulttuurin alan opintojaan tms.
Onko yliopistolla sellainen ajatuksia/asenteita ohjaileva vaikutus, hmmm en tiedä. Uskon, että jo valmiiksi tietyllä asetuksella maailmaa katsovat ihmiset luonnollisesti hakeutuvat sellaisille aloille ja koulutusohjelmiin, jotka heitä kiinnostavat, ja jotka tukevat heidän aikaisempaa maailmankatsomustaan.
Onhan sellainenkin tietysti mahdollista, että yliopistoon tulee opiskelemaan sellainen henkilö, joka on ns. eksyksissä, vailla kavereita, ehkä hyvin kaukaa kotoa, vailla elämän sisältöä, you name it, ja sitten jokin vahva ideologia tempaa hänet mukaansa.
Joku jo aikaisemmin kirjoittikin, että minusta akateemisen koulutuksen tulisi antaa valmiudet ajatella kriittisesti ja analyyttisesti asioita, tai ylipäätään ajatella asioista ITSE, objektiivisesti.
En ainakaan koe, että akateeminen maailma olisi mitenkään vaikuttanut omaan taipuvaisuuteeni vihreyteen ja suvaitsevaisuuteen. Tai sanotaan, että siten se on vaikuttanut, että kun näen tuolla yliopistolla noita vihreyteen ja suvaitsevaisuuteen taipuvaisia ihmisiä, toivon ja rukoilen, ettei minusta tule koskaan samanlaista.
Quote from: Lapinleuku on 25.01.2011, 11:10:41
Mutta mitenkäs Enni teillä tiedekunnassa? Koetko, että voit vapaasti keskustella maahanmuuttoon liittyvistä asioista ja epäkohdista ilman että leimakirves alkaa heilua?
No itseasiassa en oikein osaa tuohon vastata, kun en juurikaan koulussa näitä asioita pui. Omasta opiskelijakaverijoukostani tiedän sen verran (puheviestinnän ihmisiä hekin), että heitä ei kiinnosta juuri mitkään muut asiat, kuin shoppailu, rakennekynnet ja muu, eli aika monella tuntuu olevan "En tiedä eikä kiinnosta"- asenne monia yhteiskunnallisia ja poliittisia asioita kohtaan. Siksi en oikeastaan koulussa näistä asioita puhu/keskustele mitenkään.
Tiedän kyllä monia professoreita ja opettajia meidän piireistä, jotka ovat nuivia. Eivät ole sitä suoraan sanoneet, mutta rivien välistä sen voi hyvin vahvasti lukea. Jopa perussuomalaisista on puhuttu positiiviseen sävyyn, viimeksi oma kandiohjaajani teki näin. : ) Ei taida olla mitään hirveän vahvaa mokutuskulttuuria viestinnän puolella.
Quote from: Enni on 25.01.2011, 11:28:01
...Omasta opiskelijakaverijoukostani tiedän sen verran (puheviestinnän ihmisiä hekin), että heitä ei kiinnosta juuri mitkään muut asiat, kuin shoppailu, rakennekynnet ja muu, eli aika monella tuntuu olevan "En tiedä eikä kiinnosta"- asenne monia yhteiskunnallisia ja poliittisia asioita kohtaan...
Vähän OT, mutta juuri nämä ihmiset ovat syynä siihen, että kelkka ei käänny ja vanhat puolueet jyräävät. Samat ihmiset ovat ensimmäisenä vinkumassa, miksei mitään tehty, kun peli on jo täysin menetetty.
LB
Quote from: Lapinleuku on 25.01.2011, 10:21:22
Kuten sanoin, aika raakasti tuli yleistettyä, mutta aivan puhtaan oman subjektiivisen kokemukseni ja tekemieni havaintojen perusteella humanistisissa tiedekunnissa ne vihersosialistismarxistiset mokunaattorit sikiävät.
Korrelaatio vai kausaliteetti? Onko sinulla muuta näyttöä kuin pers(u)tuntumasi? Jos ei, niin väitteesi voidaan jättää omaan arvoonsa.
Quote from: Lapinleuku on 25.01.2011, 10:21:22Yliopistolaitos on mielestäni on rapistunut ja opiskelu ei ole kovin pragmaattista monessakaan paikassa. Jotain tarttis tehdä asian korjaamiseksi, sillä ei opiskelu pelkän opiskelun takia voi olla mikään itseisarvo.
Sanoisin kyllä, että mikäli ihmistieteiden kritiikki ei tämän korkeammalle yllä niin ei heillä ole mitään syytä huolestua. Konkretiaa, konkretiaa!
Quote from: timouti on 25.01.2011, 10:25:30
Ei opiskelu suoraan ohjaa, mutta Yleisen kielitieteen tutkimuskohteita ovat kieleen ja kieliin liittyvät yleiset tai monta kieltä koskevat kysymykset. Yleinen kielitiede tutkii mm. kieltenvälisen vaihtelun rajoja, kielen oppimista, kielen muuttumista (niin sanaston, fonologian kuin syntaksin tasolla) ja maailman kielten äännejärjestelmiä.
Niin, se nyt kuuluu pragmaattiseen kielentutkimukseen.
Quote from: timouti on 25.01.2011, 10:25:30Maahanmuuttajat tuovat uusia kieliä, jotka tuovat kielten sekoittumista, vaihtelua, muutoksia ja muuta tutkittavaa. Maahanmuutto on yleisen kielitieteen ihmisille oikea kultamuna ja voimavara, jossa riittää uutta tutkittavaa vuosiksi. Alan ihmisen ei tietenkään tarvitse pohtia, mitä tämä maksaa yhteiskunnalle, koska hänelle tutkijana tai opiskelijana se on vain rikkaus ja mahdollisuus. On tavallista, että hän ei myöskään käsitä, miksi joku toinen näkee jotain negatiivista maahanmuutossa.
Pitäisikö sen tutkiminen kieltää?
Voi tulla myös yllätyksenä myös se, että esim. tieteeseen ei kuulu politiikka. Ei kielitieteilijän tarvitse työssään miettiä maahanmuuttopoliittisia kysymyksiä, ei kuulu toimenkuvaan. Politiikalle on aivan oma areenansa, "vink-vink".
Luulen, että täällä porukalla on jotenkin äärimmäisen vääristynyt kuva tiedemaailmasta tai akateemisista ympyröistä. Luultavasti se johtuu omien kokemusten puutteesta.
Homma-mytologiaan kuuluu yleisesti se, että humanistit/yhteiskuntatieteilijät ovat ideologisen pakkosyötön uhreja ja luonnontieteitä opiskelevat taas jotain järjen valoja erityisesti maahanmuuttopoliittisissa kysymyksissä. Tietenkin näyttöä tällaisesta on turha edes kysyä.
Quote from: Lapinleuku on 25.01.2011, 11:10:41
Kaltaistensa joukossa on helppo olla ja hakea vielä vahvistusta oman maailmankatsomuksen oikeellisuudelle.
Tämähän sopii Hommaan kuin nyrkki silmään.
Quote from: Emperor on 25.01.2011, 12:42:11
Quote from: timouti on 25.01.2011, 10:25:30
Ei opiskelu suoraan ohjaa, mutta Yleisen kielitieteen tutkimuskohteita ovat kieleen ja kieliin liittyvät yleiset tai monta kieltä koskevat kysymykset. Yleinen kielitiede tutkii mm. kieltenvälisen vaihtelun rajoja, kielen oppimista, kielen muuttumista (niin sanaston, fonologian kuin syntaksin tasolla) ja maailman kielten äännejärjestelmiä.
Niin, se nyt kuuluu pragmaattiseen kielentutkimukseen.
Quote from: timouti on 25.01.2011, 10:25:30Maahanmuuttajat tuovat uusia kieliä, jotka tuovat kielten sekoittumista, vaihtelua, muutoksia ja muuta tutkittavaa. Maahanmuutto on yleisen kielitieteen ihmisille oikea kultamuna ja voimavara, jossa riittää uutta tutkittavaa vuosiksi. Alan ihmisen ei tietenkään tarvitse pohtia, mitä tämä maksaa yhteiskunnalle, koska hänelle tutkijana tai opiskelijana se on vain rikkaus ja mahdollisuus. On tavallista, että hän ei myöskään käsitä, miksi joku toinen näkee jotain negatiivista maahanmuutossa.
Pitäisikö sen tutkiminen kieltää?
Voi tulla myös yllätyksenä myös se, että esim. tieteeseen ei kuulu politiikka. Ei kielitieteilijän tarvitse työssään miettiä maahanmuuttopoliittisia kysymyksiä, ei kuulu toimenkuvaan. Politiikalle on aivan oma areenansa, "vink-vink".
Kysymys oli: Miten esim. yleisen kielitieteen opiskelu ohjaa johonkin tiettyyn ideologiaan?
Vastaus oli yleisen kielitieteen luonne ja että se on kiinnostunut maahantulevien kielistä sekä kielten sekoittumisesta monikulttuurisessa toiminnassa.
Tämä kyllä helposti ohjaa tiettyyn ideologiaan, eli juuri maahanmuuton näkemiseen rikkautena.
Toisessa yhteydessä vaadit konkretiaa. Tässä on selvää konkretiaa, mutta se ei sinulle todista mitään, koska se onkin nyt yllättäen mielestäsi politiikkaa.
Onko kielitieteilijöillä siis työrooli, jossa he tarkastelevat kielen oppimista ja muita kieleen liittyviä asioita, joita maahanmuuttajaväestö heille tarjoaa nyt ja pitkälle tulevaisuudessa. Muutoin he voivat olla mitä tahansa mieltä maahanmuutosta, koska työ on vain työtä, tai koska maahanmuuttoasiat ovat politiikkaa.
Kyllä yleinen kielitiede on yksi niistä oppiaineista, jotka hyötyvät maahanmuutosta.
Ja siksi tietty ideologia on helppo omaksua.
Quote from: Lapinleuku on 25.01.2011, 13:50:47
Siinäpä jotain helmiä humanistisista pro-graduista:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/19219
Nää on kyllä siinäkin vähän koomisia, että tässäkin gradussa on kokonaista 7 haastateltua. Näistä sitten vedetään sujuvasti johtopäätökset, että asia on nyt näin. Toisaalta hirveä polemiikki nousee kun koko maan rikostilastoja tsekkaillaan ja joku kehtaakin sanoa esim. että somalit tekevät suhteellisesti aika paljon enemmän rikoksia kuin suomalaiset.
Quote from: timouti on 25.01.2011, 14:53:22
Kysymys oli: Miten esim. yleisen kielitieteen opiskelu ohjaa johonkin tiettyyn ideologiaan?
Vastaus oli yleisen kielitieteen luonne ja että se on kiinnostunut maahantulevien kielistä sekä kielten sekoittumisesta monikulttuurisessa toiminnassa.
Tämä kyllä helposti ohjaa tiettyyn ideologiaan, eli juuri maahanmuuton näkemiseen rikkautena.
Toisessa yhteydessä vaadit konkretiaa. Tässä on selvää konkretiaa, mutta se ei sinulle todista mitään, koska se onkin nyt yllättäen mielestäsi politiikkaa.
Onko kielitieteilijöillä siis työrooli, jossa he tarkastelevat kielen oppimista ja muita kieleen liittyviä asioita, joita maahanmuuttajaväestö heille tarjoaa nyt ja pitkälle tulevaisuudessa. Muutoin he voivat olla mitä tahansa mieltä maahanmuutosta, koska työ on vain työtä, tai koska maahanmuuttoasiat ovat politiikkaa.
Kyllä yleinen kielitiede on yksi niistä oppiaineista, jotka hyötyvät maahanmuutosta.
Ja siksi tietty ideologia on helppo omaksua.
Minun kokemuksieni mukaan monet kielitieteilijät arvostavat nimenomaan kielimuotojen omaleimaisuutta, eikä väestön siirtymisestä johtuvaa muutosta ainakaan mielissään tervehditä.
Käyttämäsi päättelytavan nojalla olisi mielestäni odotuksenmukaista sekin, että ympäristöalan ihmiset kannattaisivat kasvihuoneilmiötä, koska siitä syntyy tutkittavaa.
Tieteenala ei mielestäni juuri ohjaa maahanmuuttokantoja, mutta menneiden vuosien poliittiset voimasuhteet ja eräiden ryhmien kyky vallata yhteiskunnallisia elimiä vaikuttavat nykytilanteeseen kyllä jonkin verran.
Quote from: timouti on 25.01.2011, 10:25:30Ei opiskelu suoraan ohjaa, mutta Yleisen kielitieteen tutkimuskohteita ovat kieleen ja kieliin liittyvät yleiset tai monta kieltä koskevat kysymykset. Yleinen kielitiede tutkii mm. kieltenvälisen vaihtelun rajoja, kielen oppimista, kielen muuttumista (niin sanaston, fonologian kuin syntaksin tasolla) ja maailman kielten äännejärjestelmiä.
Maahanmuuttajat tuovat uusia kieliä, jotka tuovat kielten sekoittumista, vaihtelua, muutoksia ja muuta tutkittavaa. Maahanmuutto on yleisen kielitieteen ihmisille oikea kultamuna ja voimavara, jossa riittää uutta tutkittavaa vuosiksi. Alan ihmisen ei tietenkään tarvitse pohtia, mitä tämä maksaa yhteiskunnalle, koska hänelle tutkijana tai opiskelijana se on vain rikkaus ja mahdollisuus. On tavallista, että hän ei myöskään käsitä, miksi joku toinen näkee jotain negatiivista maahanmuutossa.
Tuohon on sanottava, että mikä on hyväksi kielitieteelle, ei välttämättä ole hyväksi
kielille. Esimerkiksi voisi ottaa vaikka
Fittjan kieli Tukholman lähiössä nimeltä Fittja, ja samaten sen kielisukulaiset ja siihen sulautuneet muiden lähiöiden kielet kuten Rinkeby, Tensta ja niin edelleen puhumattakaan Malmön Rosengårdista.
Kyllähän siitä riittää gradujen ja väikkärien aiheita maailman tappiin, mutta tosiasiassa tuon uuden kreolin syntyminen ei ole mikään positiivinen asia, sillä kysyntää ei ole sellaisille henkilöille jotka puhuvat puoliksi arabiaa ja puoliksi ruotsia. Lisäksi tulee ns. pigdinisoituminen, eli vaikka kieli olisikin yksinkertaista ruotsia eikä kreoli, kieli yksinkertaistuu tavalla jossa lopulta kielelle tarvittaisiin aivan oma kielioppi jotta kaikki merkitykset avautuvat. Esimerkkinä voisi ottaa hollannin ja afrikaansin, joita ulkopuolinen äkkiseltään luulisi samaksi kieleksi, mutta jossa afrikaans on todellisuudessa pigdinisoitunut hollanti. Eli siis eräänlainen "raksahollanti" tai "ahtaajahollanti" joka yksinkertaistui useiden ei-äidinkielisten käyttäjien toimesta. Hollannin puhuja ymmärtää kaiken mitä afrikaansin puhuja sanoo, mutta afrikaansin puhujalla on vaikeuksia käsittää kaikkia hollannin (afrikaansin puhujalle) monimutkaisia lauserakenteita.
Tietysti kaikki voidaan nykyään ilmaista myös afrikaansin kielellä, mutta se taas on vaatinut aivan oman koululaitoksen ja yliopistojärjestelmän ja minimissään puoli vuosisataa, eli siis afrikaans oli tunnustettava omaksi kielekseen. Ja sitten vuoteen 2011 ja Pohjoismaihin. Pohjolaan tuodaan 10-vuotisperiodeittain kymmeniä - satojatuhansia maahanmuuttajia joiden kielitaitovaatimuksia on löysättävä koska rasismi. Ihan varmasti tästä tulee kielitieteen taivas, mutta yhtä totta on että nämä muuttajat olisi ammattikoulutettava. Tällöin edellytetään tarkkaa kielen ymmärrystä, joten leväperäiset asenteet kielitaitovaatimuksissa tarkoittavat että tuhansilla - ehkä kymmenillä tuhansilla - ei lingvistisessä katsannossa ole mahdollisuuksia edes hankkia ammattia.
Yksi tapa lievittää ongelmaa on tietysti tunnustaa resurssien rajallisuus, toinen tapa rajoittaa maahanpääsyä ja siihen liittyen asettaa harvemmille muuttajille kovia vaatimuksia. Sitten kielitietelijät voivat käydä ihastelemassa sitä Fittjan kieltä vaikka Tukholmassa - ihan harrasteena tosin.
Quote from: M.K.Korpela on 25.01.2011, 15:49:12
Tuohon on sanottava, että mikä on hyväksi kielitieteelle, ei välttämättä ole hyväksi kielille. Esimerkiksi voisi ottaa vaikka Fittjan kieli Tukholman lähiössä nimeltä Fittja, ja samaten sen kielisukulaiset ja siihen sulautuneet muiden lähiöiden kielet kuten Rinkeby, Tensta ja niin edelleen puhumattakaan Malmön Rosengårdista.
Ei kielitieteelle mitenkään kovin hyödyllistä ole, että ihmisjoukot muuttavat paikasta toiseen. Itse asiassa siinä yhteydessä kieliä lähinnä häviää, sillä muuttotappioalueiden murteet ja muut kielimuodot ovat vaarassa. Korkeamman elintason maihin muuttanut väestö taas näyttäisi vaihtavan kielensä parissa sukupolvessa valtaväestön kieleen. Ei nykyajan Amerikassakaan pötkitä pitkälle afrikkalaisia kieliä tai vaikkapa italiaa puhumalla.
Kreoleja vaikuttaisi syntyvän lähinnä päinvastaisessa tilanteessa, siis kun ulkoinen vaikutus ohjaa puhumaan muuta kuin alueen alkuperäistä kieltä, kuten hollantia Etelä-Afrikassa, englantia Louisiniassa tai portugalia Macaossa.
Muutenkaan tutkittavan määrä ei oikeastaan korreloi tutkijoiden määrän kanssa, vaan rahoitus määräytyy muilla perusteilla.
Mielestäni aiheeseen osuva uutinen:
Opiskelijajärjestöt vaativat Lajusen eroa
Oulun Punavihreät Opiskelijat ry ja Kainuun Vihreät Nuoret ja opiskelijat ry vaativat Oulun yliopiston rehtorin Lauri Lajusen eroa.
Opiskelijajärjestöjen mukaan Lajusen visiot yliopiston ja opiskelijoiden tulevaisuudesta ovat kyseenalaisia.
Opiskelijajärjestöt ovat pöyristyneitä Lajusen julkisuudessa esittämistä kannanotoista lukukausimaksujen puolesta. Opiskelijat muistuttavat, että laissa todetaan yliopisto-opetuksen olevan maksutonta. Järjestöjen mielestä lukukausimaksut asettaisivat korkeakouluopiskelijat eriarvoiseen asemaan.
Järjestöt myös ihmettelevät Lajusen puheita "luopumisosaamisesta", eli siitä, että kunkin korkeakoulun olisi mietittävä mistä tieteenalasta se voisi luopua. Opiskelijat pelkäävät, että humanistiset tieteenalat katoavat Oulun yliopistosta.
Opiskelijat ovat näreissään myös Lajusen ja muun yliopiston hallinnon päätöksestä lopettaa Kajaanin opettajankoulutusyksikkö. Opiskelijoita huolettaa Kajaanista Ouluun virtaavan opiskelijamäärän oikeusturva- ja yhdenvertaisuusasema.
Kaleva
http://www.kaleva.fi/uutiset/opiskelijajarjestot-vaativat-lajusen-eroa/886355
Voidaan miettiä miksi vihreät ja punaiset vaativat Lajusen eroa. Olisiko syy siinä, että ulkomaalaisille opiskelijoille halutaan lukukausimaksut ja huuhaatieteet pois syömästä opiston tiukkoja resursseja?
Quote from: mikkoellila on 23.01.2011, 17:47:42
Quote from: EL SID on 22.01.2011, 18:45:07
Kun ihmisen maailmankuva saadaan sellaiseksi, että maahanmuutto ja kaikki sitä kannattava on hyvyyttä, maahanmuuton vastustus on automaattisesti silloin pahuutta. Sama koetaan eri arvoista, kuvitellaan tiettyjen arvojen edustavan hyvää ja tiettyjen pahaa.
Ikävä kyllä kaduilla nähty todellisuus ei riitä muuttamaan ihmisten mielipiteitä.
Ellilän mainostama 10-tytön syndrooma on hyvä esimerkki tästä: kympin tytön kuuluu olla hyvä, siksi hän kannattaa maahanmuuttoa ja vihreitä, koska niitä pidetään "hyvinä arvoina" varsinkin pääkaupunkiseudun mediassa.
Niin juuri.
Monilla tytöillä, yleensä erityisesti kilteillä ysin/kympin tytöillä, on tarve osoittaa sosiaalinen statuksensa nimenomaan kauhistelemalla yleisten sosiaalisten normien vastaisia asioita. Tällä tavalla he osoittavat olevansa kilttejä tyttöjä, jotka ovat sisäistäneet vallitsevat sosiaaliset normit.
Nämä tytöt puhuvat moraalisesti närkästyneeseen sävyyn, huohottaen hengästyneellä äänellä, kuinka KAMALAA on ilmastonmuutos/ eläinkokeet/ rasismi/ kehitysmaiden nälänhätä jne.
Nämä tytöt eivät koskaan valitse vastustettavakseen sellaisia asioita, jotka ovat yhteiskunnassa vallitsevien normien mukaisia.
Esimerkiksi Natsi-Saksassa nämä tytöt eivät olisi puolustaneet juutalaisia, vaan olisivat päinvastoin hokeneet hengästyneellä äänellä Der Stürmeristä lukemiaan juttuja juutalaisten pahuudesta.
Nämä nykyajan kiihkeät rasisminvastustajat ovat samoja ihmisiä, jotka Natsi-Saksassa olisivat olleet kiihkeitä juutalaisvihaajia. He vihaavat sitä asiaa, jota yhteiskunnassa vallitsevan poliittisen ilmapiirin mukaan kuuluu vihata.
He ovat sisäistäneet yhteiskunnassa vallitsevat sosiaaliset normit ja paheksuvat nonkonformisteja suorastaan emotionaalisesti närkästyneenä.
Nämä kympin tytöt ovat niitä samoja ihmisiä, jotka Saudi-Arabiassa vaativat homojen kivittämistä kuoliaaksi.
Puhut sinällään asiaa, mutta mielestäni tuo kympintyttöjen määrittely siksi ryhmäksi, joista tulee noita suvaitsevaisia on liian heppoisesti tehty. Ei tarvitse olla kympin tyttö tullakseen suvaitsevaiseksi moraalisäteilijäksi. Ja jos kympin tyttö on teoriasi mukaan se aivoton ryhmä, jotka Saudi-Arabiassa vaatisivat homojen kivittämistä, niin miten suhtaudut hieman harvinaisempiin kympin poikiin? Minunkin luokassani oli aikoinaan hieman syrjäänvetäytyvä kympin poika, joka luki välitunnit läpeensä omassa nurkassaan Maolin taulukkokirjaa. Usein tällainen kympin poika nostetaan jalustalle "neroksi", mutta kympin tytöt ovat vain ankaralla työllään saavuttaneet omat numeronsa.
Minua turhautti yläasteella suunnattomasti lapsellisten poikien loputon paskanjauhaminen ja se, että oppitunneilla aika meni vain kurinpitämiseen eikä oppimiseen. Silloin syvästi turhautuneena rikoin tietoisesti sääntöjä ja jäin usein kotiini soittamaan koko päiväksi selloa ja tein koulutehtäviä oman rytmini mukaan ilman että kyselin lupaa poissaoloihin koskaan keltään opettajalta. Jostain syystä myöskään minua ei koskaan kukaan opettaja torunut poissaoloistani, vaikka niitä kapinallisia tupakanpolttajia ankarasti rangaistiinkin kun lintsasivat koulusta. Ehkä kriteerinä oli se, että minun koenumeroni olivat moitteettomia.
Ei kympin tyttönä oleminen tarkoita sitä, ettei osaisi kyseenalaistaa asioita ja tarvittaessa myös rikkoa sääntöjä. Rikoin itsekin sääntöjä toisinaan harkitusti. Kympin tytöt eivät kuitenkaan ole kakaramaisia anarkisteja, vaan ymmärtävät sen, että jos halutaan edes jotenkin toimiva oppimisympäristö, sääntöjä on viisaampaa noudattaa ja taata kaikille hyvä oppimisrauha. Siinä sivussa sitten tulee niitä kymppejäkin, kun jaksetaan keskittyä kuuntelemaan, mitä opettaja opettaa eikä kapinallisesti pelata takapenkissä jätkänshakkia poikaporukalla, jotka luulevat vielä olevansa jotenkin "kyseenalaistavia" älykköjä, kun haistattavat opettajalle. Lapsellista, sanon minä.
Tuosta kympin tytöistä ja pojista vielä, ovatko he tietynlaisia perfektionisteja kun saavat vain oman tahtonsa läpi myös vanhemmalla iällä.
QuoteNämä kympin tytöt ovat niitä samoja ihmisiä, jotka Saudi-Arabiassa vaativat homojen kivittämistä kuoliaaksi.
Kympin perfektionistit varmaan tekisivät niin, kun heillä on oikeat näkemykset koraanioppaasta noukitut jota he eivät epäröisi kyseenalaistaa kun heitä on lapsesta asti opetettu tähän.
Tämä ei koske tietenkään välttämättä länsimaisia kympin tyttöjä ja poikia,
täällä opetuksessa osataan kyseenalaistaa asioita enemmän eli ei olla niin ehdottomia.
Kympin tyttö on parhaimmillaan silloin kun osaa olla tasapuolinen eikä ehdoton.
Quoteniin miten suhtaudut hieman harvinaisempiin kympin poikiin? Minunkin luokassani oli aikoinaan hieman syrjäänvetäytyvä kympin poika, joka luki välitunnit läpeensä omassa nurkassaan Maolin taulukkokirjaa.
Varmaankin jonkinmoisia erovaisuuksia sosiaalisella käyttäytymisellä kympin tytöillä ja pojilla on, johtuneeko vain murrosiän eriaikaisuudella tai erilaiselta älyllisellä suuntautuneisuudella. Vai onko vain kympin poika harvinaisuus ja mitenkään tyttöjä/naisia soimaatta pojan parempi mahdollisuus päästä pitemmälle urallaan.
Itse en kuulu kympin poikiin vaan tälläiseen keskitason punnertajaan, joka on monen mutkan kautta saanut nykyisen aseman.
Quote from: Totuus EPT on 27.01.2011, 04:20:40
Vai onko vain kympin poika harvinaisuus ja mitenkään tyttöjä/naisia soimaatta pojan parempi mahdollisuus päästä pitemmälle urallaan.
Kympin tyttöjä pilkataan aina siitä, että "he eivät olisi mitään, jos eivät olisi sellaisia hikipinkoja ja pänttäisi kokeisiin tuntitolkulla". Kympin tytöt ovat ahkeria kyllä. Mutta esimerkiksi tuota mainitsemaani kympin poikaa harva alkaisi haukkua ahkeruudesta, vaan paremminkin jostakin erikoislahjakkuudesta matematiikkaa kohtaan, vaikka tosiasiassa tuo kympin poika paiskoi töitä ihan samalla tavoin kuin kympin tytötkin. Se, että kaveri luki välitunneilla vuodesta toiseen matematiikan taulukkokirjaa kertoo kyllä melkoisesta ahkeruudesta. Jos hän ei olisi lukenut, vaan olisi pelannut muiden poikien kanssa korttia, niin tuskin matemaattiset aineetkaan olisivat olleet enää kympissä. Hyvin hän pärjäsi kyllä muissakin aineissa, mutta matematiikka oli hänen intohimonsa.
Ja se, että kympin tytöt ovat hemmetin ahkeria, pitäisi itsestäänselvästi olla ylistettävä ominaisuus.
Sitähän me täällä Hommassakin kaikilta maan asukkailta toivomme: ahkeruutta ja työntekoa. Ei tarvitse välttämättä olla kovin älykäs, vaan työnteolla voi pärjätä maailmassa erittäin hyvin. Tällaista ideologiaa edustavat kympin tytöt, kaikin tavoin esimerkilliset ja ihailtavat ihmiset.
jotenkin tuo akateeminen suvistelu tuntuu olevan lähinnä humanististen alojen erityispiirre. Kovinkin monikulttuuria (vaihto-opiskelijamielessä kautta maailman) tihkuvassa Kumpulassa omien kokemusteni mukaan valtaosa opiskelijoista on aika perusnuivaa ja aika paljon on sellaista antivihreyttäkin havaittavissa. Tuo multikulttuurisuus ja vihreyden ihannointi keskittyy selvästi omien kokemusteni mukaan sitten noille humanistisille sektoreille, mitä keskusteluista erinäisissä yhteyksissä on tullut todistettua, argumentit ovat usein sitä tuttua huttua. Kuitenkin matlun opiskelijoista aika harva on aidosti poliittisesti kiinnostunut asioista, kun puolestaan vaikuttaisi noilla humanistisemmilla laitoksilla (vähemmän yllättäen joku valtsikka kärjessä) tuo politiikan kiinnostavuusaste olevan toista luokkaa. Tietenkään kokemukseni voi olla hyvinkin painottuneet, mutta itselleni antaa jonkinlaista osviittaa siitä, mistä se vehreä akateeminen sivistyssakki pääasiassa tulee.
Tästä voi sitten jokainen ottaa vaikutteita omiin arvailuihinsa. Koko akateemista kenttää ei kuitenkaan kannata leimata täysin mokutusmyönteiseksi... Myös tuossa matlun opiskelijademografiassa voisi itseasiassa olla paljonkin vakuutettavaa vaaleja katsoen, tosin vakuuttuneeksi saaminen on vaikeampaa ja aika moni pitää persuja vain ohimenevänä protestipuolueena, joka vavahduttaa ens vaaleissa, mutta sitten tippuu taas pikkupuolueeksi, mikä ei välttämättä ole se epätodennäköisin skenaario. Useimmiten suurin ongelma tuntuu olevan se, että persuilta puuttuu kokonaan näytöt. Lisäksi kaikki Oinoset sun muut tekee tosi pahaa jälkeä pääasiassa rationaalisesti ajattelevissa opiskelijoissa. Persujen ydinvoimavastaisuus muuten ei tässä poppoossa myöskään ole asia, jolla kannattaa kummemmin kehuskella.
Tuosta tuijan asiaan voisi hyviin kommentoida noilla poikien ja tyttöjen oppimiseroilla ynnä muulla, muuta se ei asiaan kuula ja varmaan itselläni menisi turhaan Hankamäen torinoiden jankaamiseksi...
PerusS:ltä puuttuu näytöt, PerusS:llä ei ole mitään sanottavaa, PerusS:llä ei ole puolueohjelmaa. PerusS:ll äei ole varteenotettavia ehdokkaita paitsi mitä nyt Timo Soini jota voi äänestää vain Uudellamaalla ja hänkin on vain suunsoittaja.
Nämä ovat yleisesti hoettuja lauseita valtamediassa. Jokainen voi tykönään miettiä että pitävätkö ne missä määrim paikkansa.
Näytöt varmaan puuttuvat jos tarkoitetaan sitä että ovatko Perussuomalaisten aloitteet menneet läpi eduskunnassa ja onko heidän äänestyskäyttäytymisellään ja puheilaan ollut mitään vaikutusta Suuressa Salissa.
Mutta taatusti meteliä on pidetty kun kaikenlaisia paskalakeja on säädetty. Ja Timo Soinin ennustukset EU:n ja rahaliiton toimimattomuudesta ovat toteutuneet yksi kerrallaan.
Ydinvoima-kanta on eduskunnassa ainakin periaatteessa monen puolueen suulla ilmoitettu henkilökohtaiseksi ilman ryhmäkuria. Siinä tapahtuukin repeämiä kun äänestetään. Mutta järkisyyt puoltavat ydinvoimaa ja täten uskon että suuurin osa Perussuomalaisten kannattajista puoltavaa sitä.
Quote from: Marjapussi on 22.01.2011, 21:19:13
Paha sanoa, sillä ainakin teknisellä koulutuksella ei kovin usein virhepiiperöitä maailaman halaajia synny.
Tuostapa tuli mieleeni hauska tapaus, jossa eräs opettajani käytti Kalashnikovia ja AK-47:ää esimerkkinä hyvästä mekaniikkasuunnittelusta. Tunnin päätteeksi hän tuumasi, että kannattaa ehkä pyyhkiä tuo pois taululta, kun seuraavalla tunnilla samaan luokkaan tulee kestävän kehityksen porukka...
Joukolle:
Niinhän se on. Mutta kuten voi arvata, miten tuollainen "saamattomuus" politiikan saralla vaikuttaa ihmisiin, jotka mieluummin rakastelevat nablaa, tutkivat kvanttikenttäteoriaa, laskevat Auringon konvektiovirtauksia tahi touhuavat nanokemian parissa. Kyse siis on lähinnä siitä, että politiikka ei kiinnosta ja monet asiat jäävät vain sille tasolle, mitä nyt jostain on joskus kuultu tahi mahdollisesti myös itse nopealla googlaamisella todettu. Sinänsä rationaalisesti ajattelevat (joita eittämättä valtaosa matlulaisista on) ovat hyvää poppoota, että jos faktat lyödään pöytään, ei aleta vetää mitään älytöntä "'mut... ku, mutku... RASISMI" mölyä, persoonasta tietty kiiinni, mutta ainakaan omassa kaveripiirissä ei ole vaikeuksia myöntää olevansa väärässä, jos toisella on paremmat perustelut. Pahin ongelma on se, että miten saada luonnotieteilijät kiinnostumaan politiikasta, eksaktit luonnontieteet kun ovat perusteeltaan melkolailla riippumattomia mistään yhteiskunnallisesta kontekstista, oli vallassa sitten Soini tai Sinnemäki, niin sellaista painetta seurata ei ole.
Mulle ei ainakaan äkkiseltä tule mieleen yhtään poliitikkoa, jolla on matemaattisluonnontieteellinen tausta. Onko niitä? Kasvi tais olla ja oliko joku toinen vihree Hassiko se oli? Useimmiten tuntuvat olevan valtsikasta, oikiksesta ja muilta vähemmän "kovilta" aloilta kun akateemista tutkintojakaumaa kattellaan.
Yleistäminen arkikokemusten pohjaltan on hyvä työkalu, kunhan pitää mielessä, että poikkeuksiakin toki on ja, että otanta ei ole kaiken kattava.
Quote from: Chrattac on 27.01.2011, 07:29:26
Mulle ei ainakaan äkkiseltä tule mieleen yhtään poliitikkoa, jolla on matemaattisluonnontieteellinen tausta. Onko niitä? Kasvi tais olla ja oliko joku toinen vihree Hassiko se oli? Useimmiten tuntuvat olevan valtsikasta, oikiksesta ja muilta vähemmän "kovilta" aloilta kun akateemista tutkintojakaumaa kattellaan.
En nykyisistä tiedä mutta ennen oli radioprofessori Martti Tiuri vahva mies kokoomuksessa. Nämä Vihreiden "tieteilijät" ovat aika pliisuja.
Quote from: Tuija on 27.01.2011, 04:43:07
Kympin tyttöjä pilkataan aina siitä, että "he eivät olisi mitään, jos eivät olisi sellaisia hikipinkoja ja pänttäisi kokeisiin tuntitolkulla". Kympin tytöt ovat ahkeria kyllä. Mutta esimerkiksi tuota mainitsemaani kympin poikaa harva alkaisi haukkua ahkeruudesta, vaan paremminkin jostakin erikoislahjakkuudesta matematiikkaa kohtaan, vaikka tosiasiassa tuo kympin poika paiskoi töitä ihan samalla tavoin kuin kympin tytötkin. Se, että kaveri luki välitunneilla vuodesta toiseen matematiikan taulukkokirjaa kertoo kyllä melkoisesta ahkeruudesta. Jos hän ei olisi lukenut, vaan olisi pelannut muiden poikien kanssa korttia, niin tuskin matemaattiset aineetkaan olisivat olleet enää kympissä. Hyvin hän pärjäsi kyllä muissakin aineissa, mutta matematiikka oli hänen intohimonsa.
Ja se, että kympin tytöt ovat hemmetin ahkeria, pitäisi itsestäänselvästi olla ylistettävä ominaisuus. Sitähän me täällä Hommassakin kaikilta maan asukkailta toivomme: ahkeruutta ja työntekoa. Ei tarvitse välttämättä olla kovin älykäs, vaan työnteolla voi pärjätä maailmassa erittäin hyvin. Tällaista ideologiaa edustavat kympin tytöt, kaikin tavoin esimerkilliset ja ihailtavat ihmiset.
Kympin tytöt ovat yleensä nimenomaan
ahkeria opiskelijoita, jotka
kovalla pänttäämisellä oppivat
koulussa opetettavia asioita hyvin.
Kympin pojat sen sijaan ovat yleensä älykkäitä ja asioista laajalti kiinnostuneita nuoria intellektuelleja, jotka
tietävät paljon koulun ulkopuolisia asioita. Älykkäät pojat tietävät asioita
ennen kuin niitä opetetaan koulussa. Tämä on tytöillä lähes täysin noneksistentti ilmiö.
Kympin tytöillä ei yleensä ole koulun ulkopuolista yleissivistystä juuri lainkaan.
Quote from: mikkoellila on 28.01.2011, 17:53:52
Kympin tytöt ovat yleensä nimenomaan ahkeria opiskelijoita, jotka kovalla pänttäämisellä oppivat koulussa opetettavia asioita hyvin.
Höpö höpö. Tuntemani kympin tytöt (tai pojat, en näe isoa eroa) eivät juuri päntänneet, koska eivät muilta, koulun ulkopuolisilta asioiltaan (harrastukset, työt etc.) ehtineet. Kertalukemalla selvisivät. Ainoa poikkeus lukiossa oli pitkä matikka, kun kursseja kertyi enemmän kuin yksi/jakso ja laskuja riitti joka päiväksi. Jos niistä lintsasi, laskurutiini alkoi kuulemma hiipua.
Kympit eivät tee sen enempää pojista kuin tytöistäkään älykköjä, mutta kertovat jotakin keskittymiskyvystä, hyvästä muistista ja oppimistaidoista. Niistä on hyvä lähteä.
(Ja ylläripylläri: bilsaa(kin) opiskelevaa "kympin tyttöni" ei todellakaan halua erikoistua ympäristönsuojeluun; se on kuulemma "kiltimpien ala". Eikä edes ihmeemmin viherpunerra.)
Taitaa kirjoituksissa olla reaalikoe, jossa testataan abin käytännön osaamista. Mutta moniko sen suorittaa? Insinööriksi aikovat tietenkin.
Quote from: Jouko on 28.01.2011, 18:29:51
Taitaa kirjoituksissa olla reaalikoe, jossa testataan abin käytännön osaamista. Mutta moniko sen suorittaa? Insinööriksi aikovat tietenkin.
Nykyään on ns. ainereaaleja - bilsa, et, fyssa, kemma, hissa, mantsa, psykka, terveystieto ja uskonto (evlutti ja ortodoksinen erikseen). Unohdinko jonkin? Vain kaksi voi suorittaa kerrallaan. Jos kolmessa vuodessa aikoo saada lakin, neljä reaalia on maksimi.
Voisin kuvitella, että psykan ja terveystiedon kirjoittaja ei aio insinööriksi ;D. Mutta eihän sekään mahdotonta ole. (Tuttu fyssan, kemman ja pitkän matikan kirjoittaja lukee taidehissaa.)
Quote from: mikkoellila on 28.01.2011, 17:53:52
Kympin tytöt ovat yleensä nimenomaan ahkeria opiskelijoita, jotka kovalla pänttäämisellä oppivat koulussa opetettavia asioita hyvin.
Kympin pojat sen sijaan ovat yleensä älykkäitä ja asioista laajalti kiinnostuneita nuoria intellektuelleja, jotka tietävät paljon koulun ulkopuolisia asioita.
Älykkäät pojat tietävät asioita ennen kuin niitä opetetaan koulussa. Tämä on tytöillä lähes täysin noneksistentti ilmiö.
Kympin tytöillä ei yleensä ole koulun ulkopuolista yleissivistystä juuri lainkaan.
Tai sitten pojat ovat ja heidän annetaan olla tietävinään asioita, joiden osaamista ei ole mitattu. Tytöt ovat keskimäärin vaatimattomampia.
Kympin tytöt on ihania. Myös biologisesti.
Quote from: TJK on 28.01.2011, 19:24:53
Quote from: mikkoellila on 28.01.2011, 17:53:52
Kympin tytöt ovat yleensä nimenomaan ahkeria opiskelijoita, jotka kovalla pänttäämisellä oppivat koulussa opetettavia asioita hyvin.
Kympin pojat sen sijaan ovat yleensä älykkäitä ja asioista laajalti kiinnostuneita nuoria intellektuelleja, jotka tietävät paljon koulun ulkopuolisia asioita.
Älykkäät pojat tietävät asioita ennen kuin niitä opetetaan koulussa. Tämä on tytöillä lähes täysin noneksistentti ilmiö.
Kympin tytöillä ei yleensä ole koulun ulkopuolista yleissivistystä juuri lainkaan.
Tai sitten pojat ovat ja heidän annetaan olla tietävinään asioita, joiden osaamista ei ole mitattu. Tytöt ovat keskimäärin vaatimattomampia.
Tai sitten kympin tytöt ihan oikeasti eivät tiedä koulun ulkopuolisista asioista juuri mitään.
Quote from: erilainen on 22.01.2011, 18:27:26
Huolestuttavan moni akateeminen tuttuni puoltaa vihreitä sekä sosialistisia aatteita - etenkin kauniinpi sukupuoli (mm. maahanmuuttoasiat). Olen käsityksessä että tämä on erittäin yleistä.Kuitenkin useimmat kouluttamattomat edustavat kähes poikkeuksetta kansanmielisiä linjoja. Pitääkö tämä paikkansa muiden kokemusten perusteella? Miksi näin on? Mikä aihauttaa tämän? Onko akateeminen ala niin punavihreä että se on ikäänkuin sulautumiskeino?
Teknis-matemaattiset tieteet ohjaavat, tai suorastaan pakottavat loogiseen ajatteluun.
Toisaalta korkeakoulukseen kuuluu monia (humanistisia) tieteitä, jotka eivät ole tieteitä ollenkaan.
http://www.youtube.com/watch?v=HtMX_0jDsrw
Joten nämä opiskelijat saattavat olla erityisen alttiita punavihreään ajatteluun.
Quote from: mikkoellila on 29.01.2011, 11:28:18
Tai sitten kympin tytöt ihan oikeasti eivät tiedä koulun ulkopuolisista asioista juuri mitään.
Sulla on päähänpinttymä.
Olen kyllä vähän kateellinen, koska kun maailma on noin yksinkertainen niin sen voi mallintaa kustannustehokkaasti eikä tarvitse vaivata päätä.
Quote from: MaisteriT on 30.01.2011, 01:12:19
Quote from: mikkoellila on 29.01.2011, 11:28:18
Tai sitten kympin tytöt ihan oikeasti eivät tiedä koulun ulkopuolisista asioista juuri mitään.
Sulla on päähänpinttymä.
Olen kyllä vähän kateellinen, koska kun maailma on noin yksinkertainen niin sen voi mallintaa kustannustehokkaasti eikä tarvitse vaivata päätä.
Ellilän mainitsemia tapauksia on olemassa. Jos ei halua käyttää sanaa kympin tyttö, niin sitten ysin tyttö tai jopa kasin tyttö.
^Nopealla vilkaisulla tulin ensin lukeneeksi että "Ellilän kaltaisia tapauksia on olemassa".
:D
Quote from: Dilat Laraht on 30.01.2011, 02:01:22
Quote from: MaisteriT on 30.01.2011, 01:12:19
Quote from: mikkoellila on 29.01.2011, 11:28:18
Tai sitten kympin tytöt ihan oikeasti eivät tiedä koulun ulkopuolisista asioista juuri mitään.
Sulla on päähänpinttymä.
Olen kyllä vähän kateellinen, koska kun maailma on noin yksinkertainen niin sen voi mallintaa kustannustehokkaasti eikä tarvitse vaivata päätä.
Ellilän mainitsemia tapauksia on olemassa. Jos ei halua käyttää sanaa kympin tyttö, niin sitten ysin tyttö tai jopa kasin tyttö.
Niin, tai kasin, ysin tai kympin poika. Sukupuoli ei oikein minkään logiikan mukaan määritä sitä, miten paljon yksilö tietää.
Quote from: TJKNiin, tai kasin, ysin tai kympin poika. Sukupuoli ei oikein minkään logiikan mukaan määritä sitä, miten paljon yksilö tietää.
Naiset monesti arvostavat formaalia koulutusta enemmän kuin miehet. Sen mitä nyt olen yleisessä ja satunnaisessa kanssakäynnissä pystynyt havaitsemaan. Samaan aikaan kiinnostus tai mahdollisuudet yleistiedon hankkimiseen ja ylläpitoon vaikka tiedotusvälineita seuraamalla voivat olla vähäisempiä.
Quote from: MaisteriT on 30.01.2011, 01:12:19
Quote from: mikkoellila on 29.01.2011, 11:28:18
Tai sitten kympin tytöt ihan oikeasti eivät tiedä koulun ulkopuolisista asioista juuri mitään.
Sulla on päähänpinttymä.
Ei, vaan empiirinen havainto n. 20 vuoden ajalta.
Quote from: Dilat Laraht on 30.01.2011, 11:59:14
Quote from: TJKNiin, tai kasin, ysin tai kympin poika. Sukupuoli ei oikein minkään logiikan mukaan määritä sitä, miten paljon yksilö tietää.
Naiset monesti arvostavat formaalia koulutusta enemmän kuin miehet. Sen mitä nyt olen yleisessä ja satunnaisessa kanssakäynnissä pystynyt havaitsemaan. Samaan aikaan kiinnostus tai mahdollisuudet yleistiedon hankkimiseen ja ylläpitoon vaikka tiedotusvälineita seuraamalla voivat olla vähäisempiä.
Nimenomaan. Idiootit eivät tajua tätä. Kaikkein parhaimmat koulutytöt tai naispuoliset opiskelijat tai jo valmistuneet korkeasti koulutetut naiset tietävät yleensä lähes pelkästään niitä asioita, joita ovat koulutuksensa aikana oppineet. Sen sijaan älykkäillä ja koulutuksessaan hyvin pärjänneillä miehillä on yleensä tapana hankkia paljon tietoja myös koulutuksensa ulkopuolelta.
Useimmat naiset/tytöt eivät kerta kaikkiaan tajua tätä ilmiötä, koska he eivät pysty kuvittelemaankaan koulutukseen liittymätöntä laajaa yleissivistystä. He luulevat ihmisten oppivan asioita vain ja ainoastaan koulutuksensa aikana.
Quote from: mikkoellila on 30.01.2011, 15:14:01
Useimmat naiset/tytöt eivät kerta kaikkiaan tajua tätä ilmiötä, koska he eivät pysty kuvittelemaankaan koulutukseen liittymätöntä laajaa yleissivistystä. He luulevat ihmisten oppivan asioita vain ja ainoastaan koulutuksensa aikana.
Nuo eivät ole "useimmat naiset" vaan paljon äänessä olevat besserwisserit, joilla koko elämä on suunnattu jonkin turhanaikuisen uran luomiseen. Miehistäkin löytyy aivan samantasoista sakkia, joten kyseessä on luonnetyyppi ja asiasta on turha yrittää leipoa sukupuolten välistä vastakkainasettelua.
Quote from: törö on 30.01.2011, 15:21:29
Quote from: mikkoellila on 30.01.2011, 15:14:01
Useimmat naiset/tytöt eivät kerta kaikkiaan tajua tätä ilmiötä, koska he eivät pysty kuvittelemaankaan koulutukseen liittymätöntä laajaa yleissivistystä. He luulevat ihmisten oppivan asioita vain ja ainoastaan koulutuksensa aikana.
Nuo eivät ole "useimmat naiset" vaan paljon äänessä olevat besserwisserit, joilla koko elämä on suunnattu jonkin turhanaikuisen uran luomiseen. Miehistäkin löytyy aivan samantasoista sakkia, joten kyseessä on luonnetyyppi ja asiasta on turha yrittää leipoa sukupuolten välistä vastakkainasettelua.
Ei tämä ole mitään vastakkainasettelua. Kyseessä on vain korrelaatio. On turha yrittää kumota yleisiä korrelaatioita yksittäistapauksilla tyyliin "olen tavannut joitakin tuollaisia miehiäkin".
Korkean koulutuksen ja/tai hyvän koulussa pärjäämisen yhdistyminen hyvin vähäiseen koulutuksen ulkopuoliseen yleissivistykseen on nimenomaan naisille ja tytöille tyypillinen piirre. Miehillä se on paljon harvinaisempaa.
Miehet ovat yleensä joko a) huonosti koulutettuja ja jo lapsena/nuorena huonosti koulussa pärjänneitä, huonon yleissivistyksen omaavia juntteja tai b) korkeasti koulutettuja ja jo lapsena/nuorena koulussa hyvin pärjänneitä ja laajan yleissivistyksen omaavia fiksuja tyyppejä.
Tytöille/naisille on tyypillistä nimenomaan korkea koulutus ja hyvä koulumenestys jo nuorena
yhdistettynä huonoon koulun ulkopuoliseen yleissivistykseen. Miehillä/pojilla tällaista yhdistelmää ei yleensä esiinny, vaan nämä asiat ovat toisensa poissulkevia.
Tämä johtuu siitä, että hyvin koulussa pärjänneet pojat ovat
luonteeltaan tiedonhaluisia. He imevät itseensä tietoa lukemalla tietokirjoja ja nykyisin myös internetistä fakta-artikkeleita
huvikseen, omalla vapaa-ajallaan, täysin koulutuksensa ulkopuolella.
Tytöt/naiset sen sijaan omaksuvat tietoa vain koulukirjoista ja vain kokeita/läksyjä/tenttejä/gradua varten. Tässä on ero.
Quote from: mikkoellila on 30.01.2011, 15:30:09
Miehet ovat yleensä joko a) huonosti koulutettuja ja jo lapsena/nuorena huonosti koulussa pärjänneitä, huonon yleissivistyksen omaavia juntteja tai b) korkeasti koulutettuja ja jo lapsena/nuorena koulussa hyvin pärjänneitä ja laajan yleissivistyksen omaavia fiksuja tyyppejä.
Missäköhän tynnyrissä suakin raasua pidetään? Ei se, että oppii intissä sen verran maanpuolustustahtoa että osaa epäillä ettei maahanmuutto välttämättä ole pelkästään hyvä asia merkkaa yhtään mitään. Ei siitä saa maailmankuvaan muuta kuin pienen kosmeettisen vivahteen.
Quote from: törö on 30.01.2011, 15:33:22
Ei se, että oppii intissä sen verran maanpuolustustahtoa että osaa epäillä ettei maahanmuutto välttämättä ole pelkästään hyvä asia merkkaa yhtään mitään.
Mitä ihmettä löpiset?
Akateemisesta viisauden illuusiosta höpäjän. Siitä jos pääsee eroon niin voi alkaa pitää itseään täydellä syyllä oikeana oppineena.
Vaikka minun varmaan lähtökohtieni perusteella pitäisi olla Ellilän kanssa ihan eri mieltä, väittää oma mutu-tuntumani vahvasti toisin.
Olen itse yksi niistä akateemisen maailman huolestuttavasti vassarivihertävistä tuotoksista. Myöskin kympin tyttö aikanani, joskin kiinnostus moisen imagon ylläpitämiseen kyllä ropisi aika kivasti iän karttuessa. (Itse en tosin koe koulussa niinkään sillä pänttäämisellä pärjänneeni, vaan enemmänkin yleisellä jo varhaislapsuudessa alkaneella kiinnostuksella maailman tapahtumiin ja koulun ulkopuolisiin asioihin, jonka pohjalta kootulla yleissivistyksellä on sitten pärjätty paremmin koulussakin.) Opiskelemaan päädyin kuitenkin ehkäpä yhdelle akateemisen maailman naisvaltaisimmista aloista, jonne kympintyttöys voidaan kai lukea melkein pääsyvaatimuksiin. Ja t-o-d-e-l-l-a hakemalla saa valitettavasti hakea alaltani sellaisia ihmisiä, jotka oikeasti osoittaisivat kunnollista kriittisyydentajua tai keskusteluhaluja taikka edes kiinnostusta muuhun kuin putkikatseisesti juuri siihen yksittäiseen sektoriin, mitä itse opiskelevat.
En tosin usko tämän olevan mikään kympintyttöihin biologisesti sisäänrakennettu viritelmä, vaan ihan vain seurausta siitä, mitä vaatimuksia kympin tyttöihin suuntautuu. Oman kiinnostukseni nyt vaikka sitten poliittisiin asioihin on joku lähes poikkeuksetta yrittänyt hyssytellä hiljaiseksi, ja tunkenut sen sijaan kouraan jotain käytös- ja tapatietoa. Jotkut sitten varmaan ottavat kirjan kiltisti ja toiset, vähemmistö ehkä, viskaavat nurkkaan.
...Tietysti joku älykkö nyt tulkitsee tämän niin, että minäkin olen tietämättäni vain humanisti/yhteiskuntatietelijäporukan akateemisen käännytyksen tahdoton uhri, kun poliittinen kantani on niin häiriintynyt kuin on ;D Mutta kyllä olen ihan itse tieni toistaiseksi valinnut, enkä ole kuullut koko opiskeluaikanani kenenkään niin laitoksen kuin opiskelijoidenkaan kannalta yrittävän vaikuttaa näkemyksiini suuntaan eikä toiseen. Ja osittain pidän sitä jopa valitettavana, koska naiivissa ideaalimaailmassani yliopistot tosiaankin olisivat myös ajattelun ja kritiikin välineitä antavia ja avoimeen keskusteluun kannustavia laitoksia, eivät mitään "huopatossutehtaita".
Quote from: mikkoellila on 30.01.2011, 15:30:09
Useimmat naiset/tytöt eivät kerta kaikkiaan tajua tätä ilmiötä, koska he eivät pysty kuvittelemaankaan koulutukseen liittymätöntä laajaa yleissivistystä. He luulevat ihmisten oppivan asioita vain ja ainoastaan koulutuksensa aikana.
Tämä liittyy naisille luonnolliseen auktoriteetiuskoon. Miehet ovat aina olleet kapinallisia ja naiset puolestaan niitä, jotka tekevät kuten käsketään. Toisaalta jo tieteen lähtökohdan pitäisi olla kriittisyys ja se ettei missään tapauksessa usko auktoriteetteja vaan tutkii eri kannat ja muodostaa oman kannan aivoillaan.
Quote from: mikkoellila on 30.01.2011, 15:14:01
Korkean koulutuksen ja/tai hyvän koulussa pärjäämisen yhdistyminen hyvin vähäiseen koulutuksen ulkopuoliseen yleissivistykseen on nimenomaan naisille ja tytöille tyypillinen piirre. Miehillä se on paljon harvinaisempaa.
Miehet ovat yleensä joko a) huonosti koulutettuja ja jo lapsena/nuorena huonosti koulussa pärjänneitä, huonon yleissivistyksen omaavia juntteja tai b) korkeasti koulutettuja ja jo lapsena/nuorena koulussa hyvin pärjänneitä ja laajan yleissivistyksen omaavia fiksuja tyyppejä.
Tytöille/naisille on tyypillistä nimenomaan korkea koulutus ja hyvä koulumenestys jo nuorena yhdistettynä huonoon koulun ulkopuoliseen yleissivistykseen. Miehillä/pojilla tällaista yhdistelmää ei yleensä esiinny, vaan nämä asiat ovat toisensa poissulkevia.
Tämä johtuu siitä, että hyvin koulussa pärjänneet pojat ovat luonteeltaan tiedonhaluisia. He imevät itseensä tietoa lukemalla tietokirjoja ja nykyisin myös internetistä fakta-artikkeleita huvikseen, omalla vapaa-ajallaan, täysin koulutuksensa ulkopuolella.
Tämä taas johtuu siitä, että kielipainotteinen ja naisopettajapainotteinen koulujärjestelmämme syjii poikia, jolloin ainoastaan lahjakkaimmat miehet selviytyvät akateemisille aloille. Naisista taas keskinkertaisuudet pääsevät jo yliopistoihin ja tyhmällehän on helppo syöttää roskaa. Hyvä esimerkki akateemisesta idiootista löytyy Hankamäen kirjoituksesta:
Quote...Ei tarvitse ihmetellä, miksi Suomen talvisota käytiin kasvatustieteitä opiskelevan BB-Tuulin mielestä vuonna 1809...
lähde:http://jukkahankamaki.blogspot.com/2010/03/miksi-yliopistoja-markkinoidaan.html
Itsekin olen akateemisen koulutuksen läpikäynyt ja omassa miesvaltaisessa akateemispainotteisessa kaveripiirissäni ei ole ainuttakaan mokuttajaa. Itse asiassa suurinta osaa hajottaa nykyinen maahanmuuttopolitiikkamme ja paljon. Loput taas eivät ole selvästi esittäneet kantaansa asiaan. Ja toki on myös fiksuja akateemisia naisia. Yleensä mokuttajan tunnistaakin akateemisissa piireissä siitä, että hän on hieman tyhmä. ;D
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 17:14:11
Itsekin olen akateemisen koulutuksen läpikäynyt ja omassa miesvaltaisessa akateemispainotteisessa kaveripiirissäni ei ole ainuttakaan mokuttajaa. Itse asiassa suurinta osaa hajottaa nykyinen maahanmuuttopolitiikkamme ja paljon. Loput taas eivät ole selvästi esittäneet kantaansa asiaan. Ja toki on myös fiksuja akateemisia naisia. Yleensä mokuttajan tunnistaakin akateemisissa piireissä siitä, että hän on hieman tyhmä. ;D
En ole aikoihin ollut paljoakaan tekemisissä akateemisien kanssa ja noita hieman tyhmiä tulee vastaan aika vähän. Sukupuolijakaumaa on vähän vaikea arvioida, koska olen miesvaltaisella alalla, mutta ei se naisillakaan yleistä ole, mistä päättelisin, että mokuilu on enempi akateemisien ongelma.
Ammattikorkeakoulussakin osataan. :D
http://www.kukkahattutati.com/
Itsehän olen tällainen akateeminen "kympin tyttö", mutta en silti koe, että olisin muuten mitenkään erityisen tyhmä, tai ainakaan kukaan ei sitä ole minulle koskaan sanonut. ??? Ja ihan hyvin on pyyhkinyt. 8)
Quote from: xoxox on 22.01.2011, 20:37:29
QuoteOhjaileeko akateeminen koulutus ihmisiä tiettyyn aatemailmaan?
Ei, mutta tietty aatemaailma kylläkin ohjailee ihmisiä akateemiseen koulutukseen.
Ei pidä vähätellä läheisryhmän vaikutusta. On tehty testejä, joissa henkilö saadaan sanomaan 1+1=3, koska muutkin sanovat.
Quote from: Jaakko Sivonen on 22.01.2011, 20:40:02
Olen humanisti, en allekirjoita tuota. Opiskelen historiaa sen takia, että olen kiinnostunut ihmisen menneisyydestä. En luule, että sitä voisi käyttää mihinkään maailmanparantamiseen; se ei ole historiantutkimuksen tarkoitus. Väitteesi saattavat päteä ehkä naistutkimuksen tai kehitysmaatutkimuksen kohdalla, mutta ne eivät todellakaan päde historia-aineiden tai filologian kohdalla.
Jos lähtee maailmaa parantamaan, on historian tuntemus tärkeimpiä asioita mitä voi tietää.
Quote from: Mursu on 30.01.2011, 18:03:35
Quote from: Jaakko Sivonen on 22.01.2011, 20:40:02
Olen humanisti, en allekirjoita tuota. Opiskelen historiaa sen takia, että olen kiinnostunut ihmisen menneisyydestä. En luule, että sitä voisi käyttää mihinkään maailmanparantamiseen; se ei ole historiantutkimuksen tarkoitus. Väitteesi saattavat päteä ehkä naistutkimuksen tai kehitysmaatutkimuksen kohdalla, mutta ne eivät todellakaan päde historia-aineiden tai filologian kohdalla.
Jos lähtee maailmaa parantamaan, on historian tuntemus tärkeimpiä asioita mitä voi tietää.
Historian tuntemus on eräs oleellisimpia ja välttämättömimpiä osia yleissivistyksessä. Ihminen joka ei tunne historiaa ei ole millään mittapuulla sivistynyt vaan pelkkä (mahdollisesti erityiskoulutettu) barbaari, jonka puheita ei voi ottaa vakavasti silloin kun keskustellaan yhteiskuntaan, kulttuuriin ja politiikkaan liittyvistä asioista.
Itse laitan ne ihmiset, jotka luulevat kaikkia humanisteja vihervasemmistolaisiksi, samaan kategoriaan niiden ihmisten kanssa, jotka luulevat kaikkia maahanmuuttokriitikkoja kiljua vetäviksi työttömiksi.
Edelleen muistutan, että moni Suomen tunnetuimmista maahanmuuttokriitikoista on valmistunut humanistiselta alalta: Jussi Halla-aho (kielitiede), Timo Vihavainen (historia), Sampo Terho (historia), Jari Leino (kielitiede).
Quote from: Enni on 30.01.2011, 17:49:28
Ammattikorkeakoulussakin osataan. :D
http://www.kukkahattutati.com/
Itsehän olen tällainen akateeminen "kympin tyttö", mutta en silti koe, että olisin muuten mitenkään erityisen tyhmä, tai ainakaan kukaan ei sitä ole minulle koskaan sanonut. ??? Ja ihan hyvin on pyyhkinyt. 8)
Kirjotin tuossa että mokuttajan tunnistaa akateemisissa piireissä usein siitä että hän on hieman tyhmä. En tarkottanut että jokainen akateeminen nainen olisi tyhmä tai mokuttaja.
Koulutusepätasa-arvo taas on ihan tilastollinen fakta, minkä voi vaikkapa todeta lukemalla sukupuolijakaumia yliopistoihin päässeissä tai ylioppilastuloksia. Älykkyystutkimukset sen sijaan eivät ole osottaneet naisten olevan miehiä keskimäärin fiksumpia, jolloin voidaan vetää johtopäätös, että koulutusjärjestelmä syrjii miehiä. Eli käytännössä kaikki fiksut pääsevät yliopistoihin halutessaan. Kyse on sitten siitä, että nainen pääsee yliopistoon pienemmillä kyvyillä kuin mies. Se taas karsii heikkolahjaisia kukkahattuhumanistimiehiä kun taas humanistipiireissä liikkuu runsaasti heikkolahjaisia kukkahattunaisia. Juuri heitä pyörii mediassa ja he nolaavat tyhmyydellään muut akateemisen tutkinnon suorittaneet.
Olisi muuten kiinnostava kuulla, että miten akateemisten piirien lahjakkaimmat naiset suhtautuvat maahanmuuttoon. Itse olen miesvaltaisella alalla ja tunnen ainakin kaksi nuivaa ja todella fiksua naista.
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 18:52:27
Älykkyystutkimukset sen sijaan eivät ole osottaneet naisten olevan miehiä keskimäärin fiksumpia, jolloin voidaan vetää johtopäätös, että koulutusjärjestelmä syrjii miehiä. Eli käytännössä kaikki fiksut pääsevät yliopistoihin halutessaan.
Mutta eikös nyt yliopistoonkin kuitenkin haeta pääsykokeiden kautta? Tietenkin myös ne ylioppilastutkintotodistuksen arvosanat varmaan jotenkin vaikuttavat, tietenkin siitä riippuen, mitä ainetta pyrkii lukemaan. En ole ikinä ajatellut, että yliopistoon valittaisiin enemmän naisia. Kyllä meidän yliopistolla ainakin näkyy ihan tasapuolisesti kumpaakin sukupuolta. :)
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 18:52:27
Olisi muuten kiinnostava kuulla, että miten akateemisten piirien lahjakkaimmat naiset suhtautuvat maahanmuuttoon. Itse olen miesvaltaisella alalla ja tunnen ainakin kaksi nuivaa ja todella fiksua naista.
En tiedä, olenko lahjakkaimmasta päästä (jos opintomenestystä katsoo, niin en ole koskaan saanut alle 3 arvosanaa), tai edes siitä fiksuimmasta, mutta nuiva olen ainakin. :D Kyllähän minua monet fiksuksi sanoo, mutta tiedä sitten.
Quote from: Kukko on 22.01.2011, 18:36:22
Oma yliopistokoulutukseni on matemaattiselta puolelta ja ei siellä tommosta hörhötystä kuullut. Että varmaan riippuu myös aika paljon tieteenalasta.
Komppaan.
Yleiseen 10-tyttö-keskusteluun:
Henkilökohtaisesti olen huomannut, että naisissa/tytöissä on enemmän tarkkoja perfektionistija kuin miehissä/pojissa. Eli asiat opetellaan ja tehdään tunnontarkasti. Perfektionismin voimin sitten saadaan hyviä arvosanoja koulussa ja päästään kouluttautumaan pitkälle. Onko tämä yhtä kuin menestyä voi työnteolla, vaikkei olisi niin fiksukaan? "Neroudesta on 1 prosentti inspiraatiota ja 99 prosenttia hikoilua" -Thomas Edison. Olen nähnyt akateemisessa maailmassa monia äärimmäisen älykkäitä tapauksia, jotka putoavat pyörästä koska he eivät jaksa tehdä töitä tai eivät tee hommaansa hyvin.
Lisättäköön, että minulle itselläni ei ole taipumusta perfektionismiin. On taitolaji tehdä työnsä riittävän hyvin mutta stressaamattoman jouhevasti.
Quote from: Maisterinna on 30.01.2011, 19:50:37
Quote from: Kukko on 22.01.2011, 18:36:22
Oma yliopistokoulutukseni on matemaattiselta puolelta ja ei siellä tommosta hörhötystä kuullut. Että varmaan riippuu myös aika paljon tieteenalasta.
Komppaan.
Yleiseen 10-tyttö-keskusteluun:
Henkilökohtaisesti olen huomannut, että naisissa/tytöissä on enemmän tarkkoja perfektionistija kuin miehissä/pojissa. Eli asiat opetellaan ja tehdään tunnontarkasti. Perfektionismin voimin sitten saadaan hyviä arvosanoja koulussa ja päästään kouluttautumaan pitkälle. Onko tämä yhtä kuin menestyä voi työnteolla, vaikkei olisi niin fiksukaan? "Neroudesta on 1 prosentti inspiraatiota ja 99 prosenttia hikoilua" -Thomas Edison. Olen nähnyt akateemisessa maailmassa monia äärimmäisen älykkäitä tapauksia, jotka putoavat pyörästä koska he eivät jaksa tehdä töitä tai eivät tee hommaansa hyvin.
Miehillä on suurempi taipumus riskinottoon ja "outside-the-box" ajatteluun.
Samoin miesten ÄO-jakauma on laveampi, eli sekä pohjalla, että huipulla miehillä on enemmistö.
Se selittää suureksi osaksi sen, miksi esim. enemmistö vankiloiden asukeista on miehiä, mutta myös sen, miksi enemmistö huipputiedemiehistä/taiteilijoista/yrittäjistä/jne on miehiä.
Lahjakkaimmat kympin tytöt kyllä suoriutuvat erinomaisesti urallaan silloin, kun voivat edetä ennalta määrättyä polkua pitkin.
Sitten, kun pitäisikin itse luoda itselleen uusia mahdollisuuksia, alkavatkin vaikeudet.
EDIT: siis vaikeudet verrattuna vastaavalla lahjakuudella varustettuihin miehiin. Siksi innovaation huipulla enemmistön muodostavat miehet.
Quote from: Enni on 30.01.2011, 19:24:21
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 18:52:27
Älykkyystutkimukset sen sijaan eivät ole osottaneet naisten olevan miehiä keskimäärin fiksumpia, jolloin voidaan vetää johtopäätös, että koulutusjärjestelmä syrjii miehiä. Eli käytännössä kaikki fiksut pääsevät yliopistoihin halutessaan.
Mutta eikös nyt yliopistoonkin kuitenkin haeta pääsykokeiden kautta? Tietenkin myös ne ylioppilastutkintotodistuksen arvosanat varmaan jotenkin vaikuttavat, tietenkin siitä riippuen, mitä ainetta pyrkii lukemaan. En ole ikinä ajatellut, että yliopistoon valittaisiin enemmän naisia. Kyllä meidän yliopistolla ainakin näkyy ihan tasapuolisesti kumpaakin sukupuolta. :)
Homma menee mielestäni suunnilleen näin. Suomessa mediakirjottajina ja esiintyjinä on suurimmaksi osaksi toimittajia ja yhteiskuntatieteilijöitä. Naisten osuus yliopistokoulutetuista näillä aloilla (2009) menee näin:
kumanistiset alat 81 %
yhteiskuntatieteet 73 %
oikeustiede 63 %
Kaikki yliopistoalat 64 %
lähde: http://www.stakes.fi/yp/2009/2/kivinen.pdf
Eli yhteensä yliopistokoulutetuista suurin osa on naisia. Erityisen räikeät prosentit löytyy yhteiskuntatieteistä. Tästä voidaan summata että erityisesti yhteiskuntatieteitä ja humanistisia ajautuu lukemaan suhteellisen paljon heikkolahjaisia naisia. Nämä tyypit kun olisivat raksan lankunkantajia, mikäli olisivat syntyneet miehiksi. He taas ajautuvat mediaan edustamaan kaikkia akateemisesti koulutettuja antaen sen kuvan, että me kaikki akateemisesti koulutetut ollaan vihreitä, mokuttajia ja proffien kasvattamia idiootteja.
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 18:52:27
Olisi muuten kiinnostava kuulla, että miten akateemisten piirien lahjakkaimmat naiset suhtautuvat maahanmuuttoon. Itse olen miesvaltaisella alalla ja tunnen ainakin kaksi nuivaa ja todella fiksua naista.
Quote from: Enni on 30.01.2011, 19:24:21
En tiedä, olenko lahjakkaimmasta päästä (jos opintomenestystä katsoo, niin en ole koskaan saanut alle 3 arvosanaa), tai edes siitä fiksuimmasta, mutta nuiva olen ainakin. :D Kyllähän minua monet fiksuksi sanoo, mutta tiedä sitten.
Sinun fiksuutta tai nuivuutta en epäile. Toisaalta homma-kirjottajalta ainakin nuivuus on aika itsestäänselvää. Onhan tänne tosin välillä kukkahattujakin ilmaantunut.
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 20:03:46
Homma menee mielestäni suunnilleen näin. Suomessa mediakirjottajina ja esiintyjinä on suurimmaksi osaksi toimittajia ja yhteiskuntatieteilijöitä. Naisten osuus yliopistokoulutetuista näillä aloilla (2009) menee näin:
kumanistiset alat 81 %
yhteiskuntatieteet 73 %
oikeustiede 63 %
Kaikki yliopistoalat 64 %
lähde: http://www.stakes.fi/yp/2009/2/kivinen.pdf
Mutta aikaisemmin sanoit, että nuo naisvaltaiset alat, ja yleensä yliopistojen naisvoittoisuus kertoo siitä, että yliopistot syrjivät miehiä. En oikein itse usko siihen. Eiväthköhän nuo yllä olevat luvutkin kerro jotain siitä, että noilla aloilla yksinkertaisesti hakeutuu paljon enemmän naisia kuin miehiä, ja siksi myös niillä opiskelee enemmän naisia kuin miehiä? Voihan tietysti olla -en tiedä- että hakijoita on kumpaakin sukupuolta tasapuolisesti, mutta silti naissukupuoli vetää pidemmän korren pääsykokeissa ja lähtöpisteissä. Teoriassahan mieshakijoita voisi myös olla jopa enemmän, olettaen että naishakijoista hyvin moni tulisi hyväksytyksi, ja näin ollen naiset muodostaisivat enemmistön.
Mikäli oikeasti jollain on näyttöä siitä, että yliopistot syrjivät opiskelijavalinnoissa miehiä, niin siitä varmaan kannattaa ilmoittaa jonnekin,on se kuitenkin aika iso juttu.
Tietyillä aloilla taas, niin kuin nyt esim. informaatio- ja tietojenkäsittelytieteet ovat pullollaan miehiä, ja naiset ovat siellä huomattava vähemmistö. Pitäisikö siis vetää johtopäätös, että informaatio- tai tietojenkäsittelytieteet syrjivät opiskelijavalinnoissaan naisia?
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 20:03:46
Tästä voidaan summata että erityisesti yhteiskuntatieteitä ja humanistisia ajautuu lukemaan suhteellisen paljon heikkolahjaisia naisia. Nämä tyypit kun olisivat raksan lankunkantajia, mikäli olisivat syntyneet miehiksi.
Mistä tiedät, että yliopistoon yhteiskuntatieteellisille- tai humanistisille aloilla hakeutuvat naiset ovat heikkolahjaisia? Millä lailla määritellään heikkolahjainen? Luulen ja uskon, ettei kukaan heikkolahjainen edes selviä maisterin tutkintoon saakka, sillä yliopistossa opiskelemine on kuitenkin aika raskasta, vaativaa ja kaikin tavoin rankkaa puuhaa, joka vaatii vähän muutakin kuin laudankanniskelutaitoa.
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 20:03:46
Quote from: Enni on 30.01.2011, 19:24:21
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 18:52:27
Älykkyystutkimukset sen sijaan eivät ole osottaneet naisten olevan miehiä keskimäärin fiksumpia, jolloin voidaan vetää johtopäätös, että koulutusjärjestelmä syrjii miehiä. Eli käytännössä kaikki fiksut pääsevät yliopistoihin halutessaan.
Mutta eikös nyt yliopistoonkin kuitenkin haeta pääsykokeiden kautta? Tietenkin myös ne ylioppilastutkintotodistuksen arvosanat varmaan jotenkin vaikuttavat, tietenkin siitä riippuen, mitä ainetta pyrkii lukemaan. En ole ikinä ajatellut, että yliopistoon valittaisiin enemmän naisia. Kyllä meidän yliopistolla ainakin näkyy ihan tasapuolisesti kumpaakin sukupuolta. :)
(alleviivaukset M. Ellilä)
Homma menee mielestäni suunnilleen näin. Suomessa mediakirjottajina ja esiintyjinä on suurimmaksi osaksi toimittajia ja yhteiskuntatieteilijöitä. Naisten osuus yliopistokoulutetuista näillä aloilla (2009) menee näin:
humanistiset alat 81 %
yhteiskuntatieteet 73 %
oikeustiede 63 %
Kaikki yliopistoalat 64 %
lähde: http://www.stakes.fi/yp/2009/2/kivinen.pdf
"Kyllä meidän yliopistolla ainakin näkyy ihan tasapuolisesti kumpaakin sukupuolta, joten en usko, että yliopistoihin valittaisiin enemmän naisia" on nimenomaan
naisille tyypillistä ajattelua.
Naiset ajattelevat asioita
henkilökohtaisella tasolla, oman välittömän kokemuspiirinsä kautta, hahmottamatta asioiden
yleisiä lainalaisuuksia yhteiskunnallisella tasolla tms. universaalilla tasolla.
Tässä suhteessa mm. Juha Mäki-Ketelä edustaa naismaista logiikkaa, tyyliin "en minä ole Tampereella omassa kotikaupunginosassani nähnyt mitään muslimien aiheuttamia ongelmia, joten islam ei voi olla ongelma koskaan missään".
Quote from: mikkoellila on 30.01.2011, 20:22:57
"Kyllä meidän yliopistolla ainakin näkyy ihan tasapuolisesti kumpaakin sukupuolta, joten en usko, että yliopistoihin valittaisiin enemmän naisia" on nimenomaan naisille tyypillistä ajattelua.
Eli jos olisin sanonut "Minun mielestäni meidän yliopistossa opiskelee vain pelkkiä naisia ja miehiä ei ole mailla halmeilla!", niin olisitte kaikki hymistelleet tyytyväisinä: "Kyllä, kyllä, sehän on pelkkä fakta, ihan oikean havainnon olet tehnyt!" :D
Vaikka kysyisitte asiaa joltain miespuoliselta opiskelijakollegaltani, niin luulen että hän vastaisi ihan samoin sanoin, että kyllä siellä yliopistolla kummatkin sukupuolet ovat edustettuina.
Quote from: Enni on 30.01.2011, 20:28:12
Quote from: mikkoellila on 30.01.2011, 20:22:57
"Kyllä meidän yliopistolla ainakin näkyy ihan tasapuolisesti kumpaakin sukupuolta, joten en usko, että yliopistoihin valittaisiin enemmän naisia" on nimenomaan naisille tyypillistä ajattelua.
Eli jos olisin sanonut "Minun mielestäni meidän yliopistossa opiskelee vain pelkkiä naisia ja miehiä ei ole mailla halmeilla!", niin olisitte kaikki hymistelleet tyytyväisinä: "Kyllä, kyllä, sehän on pelkkä fakta, ihan oikean havainnon olet tehnyt!" :D
Vaikka kysyisitte asiaa joltain miespuoliselta opiskelijakollegaltani, niin luulen että hän vastaisi ihan samoin sanoin, että kyllä siellä yliopistolla kummatkin sukupuolet ovat edustettuina.
Edelleen puhut henk. koht. kokemuksista. Jonkun miespuolisen opiskelijan henk. koht. kokemukset eivät ole sen vähemmän subjektiivisia kuin sinun.
Et ilmeisesti lainkaan tajua, että miehet eivät yleensä hahmota maailmaa vain omien henk. koht. kokemustensa kautta.
Kyse ei ole siitä, kuinka paljon miehiä ja naisia sinun yliopistosi opiskelijat kokevat havainneensa yliopistonsa käytävillä ja luentosaleissa.
Kyse on siitä, kuinka paljon Suomen yliopistoissa oikeasti on mies- ja naispuolisia opiskelijoita.
Se, että ylipäätään kirjoitit ylläolevan viestisi, oli malliesimerkki naisen logiikasta. Et nimittäin edes tajunnut, mistä oli kyse. Et tajunnut lainkaan, että opiskelijamääriä voisi katsoa tilastoista. Käytit argumenttina vain omia subjektiivisia havaintojasi ja spekulaatioita toisten opiskelijoiden subjektiivisista havainnoista.
Lisäksi on syytä huomioida, että kaikkien yliopistoalojen 64 % tarkoittaa todella suurta yliedustusta. Usein tilastoihin harjaantumaton ajattelee, että se on vain 14 % enemmän kuin fifty-fifty. Todellisuudessa 66,7 % tarkoittaa jo kaksinkertaista edustusta. 64 % käytännössä tarkoittaa, että kymmentä miestä kohtaan on noin 18 naista.
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 18:52:27
Se taas karsii heikkolahjaisia kukkahattuhumanistimiehiä kun taas humanistipiireissä liikkuu runsaasti heikkolahjaisia kukkahattunaisia. Juuri heitä pyörii mediassa ja he nolaavat tyhmyydellään muut akateemisen tutkinnon suorittaneet.
Heikkolahjainen on käsite, joka viittaa selvästi alle keskitason älykkyyteen (70-79). Heikkolahjaiset käyvät apukoulua (tai nykyään se lienee mukautettua opetusta tjsp.), eivät missään nimessä yliopistoa. Tarkkuutta siellä takana :)
Quote from: mikkoellila on 30.01.2011, 20:32:03
Kyse ei ole siitä, kuinka paljon miehiä ja naisia sinun yliopistosi opiskelijat kokevat havainneensa yliopistonsa käytävillä ja luentosaleissa.
No kyllä se minulle on, kun alunperin tarkoitinkin nimenomaan niin että MINUN yliopistossani olen itse havainnut, ettei miesten ja naisten määrässä tunnu olevan mitään eroja, tai että kumpikaan sukupuoli olisi mitenkään yliedustettuna.
Quote from: mikkoellila on 30.01.2011, 20:32:03
Et tajunnut lainkaan, että opiskelijamääriä voisi katsoa tilastoista. Käytit argumenttina vain omia subjektiivisia havaintojasi ja spekulaatioita toisten opiskelijoiden subjektiivisista havainnoista.
Käytin argumenttina omia subjektiivisia havaintojani, koska minun oli tarkoitustkin käyttää niitä. Tottakai ymmärrän, että on olemassa tilastoja, jotka sisällyttävät tietoa paljon laajemmalta kuin oma yliopistoni, mutta kun minä tosiaan puhuin, että mielestäni siinä yliopistossa, jossa itse opiskelen, ei vaikuttaisi olevan paljoa yliedustusta jommalta kummalta sukupuolelta. En minä puhunutkaan itse mistään valtakunnallisista tilastoista sukupuolijakaumasta yliopistoissa ja/tai eri tieteenaloilta.
Nimetönkeskusteilja n linkittämää jakaumaa halusin kommentoida siksi, että minusta tuon pelkän jakauman perusteella esitetty väite siitä, että yliopistoissa syrjitään miehiä, oli kohtuuton.
Quote from: M on 30.01.2011, 20:34:08
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 18:52:27
Se taas karsii heikkolahjaisia kukkahattuhumanistimiehiä kun taas humanistipiireissä liikkuu runsaasti heikkolahjaisia kukkahattunaisia. Juuri heitä pyörii mediassa ja he nolaavat tyhmyydellään muut akateemisen tutkinnon suorittaneet.
Heikkolahjainen on käsite, joka viittaa selvästi alle keskitason älykkyyteen (70-79). Heikkolahjaiset käyvät apukoulua (tai nykyään se lienee mukautettua opetusta tjsp.), eivät missään nimessä yliopistoa. Tarkkuutta siellä takana :)
No, aivan. Heikkolahjaiset eivät pääse yliopistoon. Edes humanistisisille aloille. Joillekin niistä, esim. taidehissaan, on hyvin vaikea päästä. Tuttu nuori meni vuodeksi (omien sanojensa mukaan) lesoilemaan matikkaan ja fyssaan, kun pääsi suoraan. Ei kuulemma suurempia haasteita toistaiseksi. Aikoo pyrkiä uudestaan taidehissaan. (On muuten kympin
poikia :).)
Quote from: Enni on 30.01.2011, 20:22:11
Mikäli oikeasti jollain on näyttöä siitä, että yliopistot syrjivät opiskelijavalinnoissa miehiä, niin siitä varmaan kannattaa ilmoittaa jonnekin,on se kuitenkin aika iso juttu.
Tietyillä aloilla taas, niin kuin nyt esim. informaatio- ja tietojenkäsittelytieteet ovat pullollaan miehiä, ja naiset ovat siellä huomattava vähemmistö. Pitäisikö siis vetää johtopäätös, että informaatio- tai tietojenkäsittelytieteet syrjivät opiskelijavalinnoissaan naisia?
Kaikista yliopistosta valmistuneista 64 % on naisia. Alakohtaista eroa pidän itse luonnollisena, mutta jos oletetaan että miehet eivät ole keskimäärin tyhmempiä, on kyse kaiken kaikkiaan jonkinlaisesta rakenteellisesta syrjinnästä tai miksi sitä ikinä halutaankaan kutsua.
Jos lähdetään siitä oletuksesta, että naiset ja miehet ovat täsmälleen yhtä lahjakkaita, päädytään tuon luvun (64 %) perusteella johtopäätökseen, että lahjakkuusraja jolla mies juuri ja juuri pystyy suorittamaan yliopistotutkinnon on korkeammalla kuin naisten.
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 21:06:49
Jos lähdetään siitä oletuksesta, että naiset ja miehet ovat täsmälleen yhtä lahjakkaita, päädytään tuon luvun (64 %) perusteella johtopäätökseen, että lahjakkuusraja jolla mies juuri ja juuri pystyy suorittamaan yliopistotutkinnon on korkeammalla kuin naisten.
Jos jätkiä ei vaan huvita? Pelkkä lahjakkkuus kun ei ilmeisesti ihan riitä, vähän (90+ %)hikeäkin tarvitaan.
Hyvä kysymys sen sijaan on, miten saisi nuoret miehet innostumaan opiskelusta enemmän.
Quote
Yleiseen 10-tyttö-keskusteluun:
Henkilökohtaisesti olen huomannut, että naisissa/tytöissä on enemmän tarkkoja perfektionistija kuin miehissä/pojissa. Eli asiat opetellaan ja tehdään tunnontarkasti. Perfektionismin voimin sitten saadaan hyviä arvosanoja koulussa ja päästään kouluttautumaan pitkälle. Onko tämä yhtä kuin menestyä voi työnteolla, vaikkei olisi niin fiksukaan? "Neroudesta on 1 prosentti inspiraatiota ja 99 prosenttia hikoilua" -Thomas Edison. Olen nähnyt akateemisessa maailmassa monia äärimmäisen älykkäitä tapauksia, jotka putoavat pyörästä koska he eivät jaksa tehdä töitä tai eivät tee hommaansa hyvin.
Lisättäköön, että minulle itselläni ei ole taipumusta perfektionismiin. On taitolaji tehdä työnsä riittävän hyvin mutta stressaamattoman jouhevasti.
Äly ei todellakaan riitä. Varsinkin graduvaihe vaatii istumalihaksia, kykyä laajojen tietomassojen hallintaan ja myös yksinäisyyden kestokykyä. Kyky kunnollisten ystävyys- ja ihmissuhteiden muodostamiseen on lisäksi hyväksi. Yhteiskunnalliset käsitykset tai niiden kehittymättömyys eivät ole este muutaman kymmenen sivun kirjoittamiselle.
Quote from: Malla on 30.01.2011, 20:55:33
Quote from: M on 30.01.2011, 20:34:08
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 18:52:27
Se taas karsii heikkolahjaisia kukkahattuhumanistimiehiä kun taas humanistipiireissä liikkuu runsaasti heikkolahjaisia kukkahattunaisia. Juuri heitä pyörii mediassa ja he nolaavat tyhmyydellään muut akateemisen tutkinnon suorittaneet.
Heikkolahjainen on käsite, joka viittaa selvästi alle keskitason älykkyyteen (70-79). Heikkolahjaiset käyvät apukoulua (tai nykyään se lienee mukautettua opetusta tjsp.), eivät missään nimessä yliopistoa. Tarkkuutta siellä takana :)
No, aivan. Heikkolahjaiset eivät pääse yliopistoon. Edes humanistisisille aloille. Joillekin niistä, esim. taidehissaan, on hyvin vaikea päästä. Tuttu nuori meni vuodeksi (omien sanojensa mukaan) lesoilemaan matikkaan ja fyssaan, kun pääsi suoraan. Ei kuulemma suurempia haasteita toistaiseksi. Aikoo pyrkiä uudestaan taidehissaan. (On muuten kympin poikia :).)
Helppo oli päästä yliopistoon sisälle, mutta ulospääsy olikin astetta hankalampi juttu :)
Quote from: Malla on 30.01.2011, 21:19:10
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 21:06:49
Jos lähdetään siitä oletuksesta, että naiset ja miehet ovat täsmälleen yhtä lahjakkaita, päädytään tuon luvun (64 %) perusteella johtopäätökseen, että lahjakkuusraja jolla mies juuri ja juuri pystyy suorittamaan yliopistotutkinnon on korkeammalla kuin naisten.
Jos jätkiä ei vaan huvita? Pelkkä lahjakkkuus kun ei ilmeisesti ihan riitä, vähän (90+ %)hikeäkin tarvitaan.
Hyvä kysymys sen sijaan on, miten saisi nuoret miehet innostumaan opiskelusta enemmän.
Jollakin tavalla se innostava viesti olisi kytkettävä saantiin, luulen.
Quote from: Malla on 30.01.2011, 20:55:33
No, aivan. Heikkolahjaiset eivät pääse yliopistoon. Edes humanistisisille aloille. Joillekin niistä, esim. taidehissaan, on hyvin vaikea päästä. Tuttu nuori meni vuodeksi (omien sanojensa mukaan) lesoilemaan matikkaan ja fyssaan, kun pääsi suoraan. Ei kuulemma suurempia haasteita toistaiseksi. Aikoo pyrkiä uudestaan taidehissaan. (On muuten kympin poikia :).)
Aina kun alkaa vääntämään tilastoja, niin lähes kaikki ymmärtää väärin. On varmaa että humanistisille aloille hakeutuu huippulahjakkaita naisia ja miehiä. Kyse on siitä, että humanististen alojen heikoimmat tapaukset alkaa olemaan aika säälittäviä. Juuri ne tyhjät tynnyrit sitten edustavat kaikkia akateemisia mediassa.
Lisäksi on myös olemassa fiksuja mokuttajia kuten Timo Harakka. Epäilen että hänenlaiset ovat mokuttajia siksi, että kaikki ympärillä pyörivät saman alan idiootitkin ovat aina olleet. Lisäksi heillä saattaa olla erilaisia sidoksia Amnestyyn, pakolaisapuun ynnä muihin organisaatioihin. Sitten on vielä ne fiksut, jotka ovat mokuttajia koska he hyötyvät tai ovat hyötyneet siitä esimerkiksi rahallisesti, uran kannalta yms (näitäkin on nähty). Ja viimeisenä esimerkkinä akateemisesta mokuttajasta on vastarannan jooseppi osastoa Abdullah Tammi.
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 21:06:49
Kaikista yliopistosta valmistuneista 64 % on naisia. Alakohtaista eroa pidän itse luonnollisena, mutta jos oletetaan että miehet eivät ole keskimäärin tyhmempiä, on kyse kaiken kaikkiaan jonkinlaisesta rakenteellisesta syrjinnästä tai miksi sitä ikinä halutaankaan kutsua.
Miksi sitä pitäisi nimittää syrjinnäksi? Jos yliopistoon yksinkertaisesti pääsee enemmän naisia opiskelemaan kuin miehiä, ja jos sinne sitten vaikka hakeekin paljon enemmän naisia kuin miehiä? Ei miehien välttämättä tarvitse olla keskimäärin naisia tyhmempiä, jos heitä ei yksinkertaisesti hakeudu yliopistoon yhtä paljon kuin naisia. Eli toisinsanoen, kuinka voit syrjiä ketään hyväksymättä häntä opiskelemaan paikkaan x, jos alunperin tuo henkilö ei edes halua/pyri paikkaan x? Yliopistoon hakeutuvat miehet eivät välttämättä ole yhtään sen tyhmempiä kuin sinne hakeutuneet naiset -tai toisinpäin- mutta heitä taitaa vain olla huomattavasti naisia vähemmän.
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 21:06:49
Jos lähdetään siitä oletuksesta, että naiset ja miehet ovat täsmälleen yhtä lahjakkaita, päädytään tuon luvun (64 %) perusteella johtopäätökseen, että lahjakkuusraja jolla mies juuri ja juuri pystyy suorittamaan yliopistotutkinnon on korkeammalla kuin naisten.
Edelleen kysyn: miten niin? Eikö tuo naisten suurempi prosenttiosuus voi johtua pelkästään siitä, että naisia ja miehiä on yliopistoissa eri määrä, naiset vahvana enemmistönä?
Olisi myös mielenkiintoista saada jokin tilasto siitä, kuinka moni mies- ja naispuolisista yliopistoon hyväksytyistä ja siellä opiskelevista opiskelijoista valmistuu? Onko mahdollista, että esim. naisilla tuo prosentti on korkeampi? Vai kenties miehillä? Eli valmistuineiden naisten- ja miesten määrä suhteessa yliopistossa aloittaneisiin naisiin ja miehiin. Voisiko olla mahdollista, että naisia valmistuu enemmän kuin miehiä, kun vertaa valmistuneita ja aloittaneita kummassakin sukupuolessa?
Quote from: Malla on 30.01.2011, 21:19:10
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 21:06:49
Jos lähdetään siitä oletuksesta, että naiset ja miehet ovat täsmälleen yhtä lahjakkaita, päädytään tuon luvun (64 %) perusteella johtopäätökseen, että lahjakkuusraja jolla mies juuri ja juuri pystyy suorittamaan yliopistotutkinnon on korkeammalla kuin naisten.
Jos jätkiä ei vaan huvita? Pelkkä lahjakkkuus kun ei ilmeisesti ihan riitä, vähän (90+ %)hikeäkin tarvitaan.
Hyvä kysymys sen sijaan on, miten saisi nuoret miehet innostumaan opiskelusta enemmän.
Ainakaan miehet eivät ole minkään tutkimuksen mukaan naisia laiskempia. Miksi siis paikat yhteiskunnan huipulla ei kiinnostaisi?
Luulen, että naisten suurempi osuus selittyy osittain tietynlaisen koulutuksen tarjonnalla.
Esimerkiksi fysiikan luennolla naiset olivat ainakin jokunen vuosi sitten erittäin selkeässä vähemmistössä. Ja naisten määrä ilmeisesti putoaa entisestään pidemmälle mentäessä (sivuaineopiskelijoiden vähetessä).
Quote from: Enni on 30.01.2011, 21:28:11
Miksi sitä pitäisi nimittää syrjinnäksi? Jos yliopistoon yksinkertaisesti pääsee enemmän naisia opiskelemaan kuin miehiä, ja jos sinne sitten vaikka hakeekin paljon enemmän naisia kuin miehiä? Ei miehien välttämättä tarvitse olla keskimäärin naisia tyhmempiä, jos heitä ei yksinkertaisesti hakeudu yliopistoon yhtä paljon kuin naisia. Eli toisinsanoen, kuinka voit syrjiä ketään hyväksymättä häntä opiskelemaan paikkaan x, jos alunperin tuo henkilö ei edes halua/pyri paikkaan x? Yliopistoon hakeutuvat miehet eivät välttämättä ole yhtään sen tyhmempiä kuin sinne hakeutuneet naiset -tai toisinpäin- mutta heitä taitaa vain olla huomattavasti naisia vähemmän.
Jos mitään mahdollisuuksia sisäänpääsyyn ei ole, niin tuskin sinne viitsii mennä aikaansa tuhlaamaan. Vastakysymyksenä sanoisinkin, että jos Kabulin yliopistoon ei hakeudu paljon naisia, niin viestiikö se automaattisesti siitä, että naisia ei kiinnosta? Tai jos suuryritysten johtopaikoilla on vähemmän naisia, niin johtuuko se siitä, että huippujohtajan paikat ei kiinnosta naisia?
Myönnän sen verran että nämä syrjintäasiat on aika vaikeita. Kyse voi tosiaan olla uravalinnoista tai lahjakkuuseroista, eikä kummankaan toteennäyttäminen ole helppoa.
Quote from: Enni on 30.01.2011, 21:28:11
Olisi myös mielenkiintoista saada jokin tilasto siitä, kuinka moni mies- ja naispuolisista yliopistoon hyväksytyistä ja siellä opiskelevista opiskelijoista valmistuu? Onko mahdollista, että esim. naisilla tuo prosentti on korkeampi? Vai kenties miehillä? Eli valmistuineiden naisten- ja miesten määrä suhteessa yliopistossa aloittaneisiin naisiin ja miehiin. Voisiko olla mahdollista, että naisia valmistuu enemmän kuin miehiä, kun vertaa valmistuneita ja aloittaneita kummassakin sukupuolessa?
En usko että kokonaisuutena tuo selittäisi eroa. Vapaasti saa googlailla ja linkittää tänne, jos löytyy dataa. Itse ainakin luen mielelläni.
Kummasti oli tutun tuntuista SIMPSONEISSA muutama viikko sitten touhu, jossa Marge opiskelija-aikoinaan 90-luvun alussa (Homer oli grunge-tähti) aloitteli suhdetta äärihumanistisen proffan kanssa. Jotenkin näin: "Miksi nykylääketiede on kehitetty nykyisissä teollisuusmaissa?" -Koska afrikkalaisilta ei KYSYTTY! Ja häät oli proffan mukaan askel naisen orjuuteen, jne.
USAsta ja Brittilästä tänne Ruotsin kautta imetään kaikki uusi ja ihana, jolla "akateemiset" pääsevät pätemään.
Omien havaintojeni mukaan kauppatieteen ja tekniikan alan akateemiset vaikuttavat vähemmän kiihkomokuttajilta kuin muissa tieteissä. Eikä lääkiksen käyneetkään ja sitä käyvät tunnu kovin humanistisilta, vaikka olisivatkin humaaneja.
Aikoinaan tuttuni, joka puuhasi tekniikan väitöskirjaa sanoi, että alansa on niin konkreetti, että siinä on mahdotonta pärjätä paskan puhumisella (tai kirjoittamisella), kuten ns. humanistisella puolella. Kaikki on siis näytettävä toteen. (Ei auta uskon/aatteen varainen pähkäily.)
Olen ymmärtänyt, että täällä hommassa pyörii diplomi-inssejä. Kai tietävät, mistä puhun.
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 21:36:17
Jos mitään mahdollisuuksia sisäänpääsyyn ei ole, niin tuskin sinne viitsii mennä aikaansa tuhlaamaan. Vastakysymyksenä sanoisinkin, että jos Kabulin yliopistoon ei hakeudu paljon naisia, niin viestiikö se automaattisesti siitä, että naisia ei kiinnosta? Tai jos suuryritysten johtopaikoilla on vähemmän naisia, niin johtuuko se siitä, että huippujohtajan paikat ei kiinnosta naisia?
Kabulin yliopistosta sen enempää tietämättä totean, etten tiedä, kuinka paljon sinne naisia
hakee (tai hakeutuu), enkä myöskään tiedä, kuinka paljon naishakijoita sinne
hyväksytään. Mutta jos kuvitellaan tilanne, että Kabulin yliopistoon osallistuu 130 naista valintakokeeseen, eli 130 naista hakee/hakeutuu yliopistoon. No, noista 130:stä hakeneesta naisesta vain 55 hyväksytään Kabulin yliopistoon. Oma johtopäätökseni olisi se, että vain nuo 55 naista ovat onnistuneet pääsykokeessa tarpeeksi ansiokkaasti, ja loput 75 eivät ole pärjänneet tarpeeksi hyvin.
Jos Kabulin yliopistoon hakee paljon naisia, se kertoo siitä, että naisia kiinnostaa.
Jos Kabulin yliopistoon ei hakeudu paljon naisia, se kertoo siitä, etteivät naiset vain yksinkertaisesti halua hakeutua sinne.
Jos Kabulin yliopsitoon hakee 130 naista, josta 55 hyväksytään, se kertoo siitä, että nuo hyväksymättä jääneet eivät pärjänneet valintakokeessa tarpeeksi hyvin, mutta se ei kerro siitä, etteikö heitä kiinnostaisi.
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 21:36:17
En usko että kokonaisuutena tuo selittäisi eroa. Vapaasti saa googlailla ja linkittää tänne, jos löytyy dataa. Itse ainakin luen mielelläni.
Antaisihan tuo viitteitä siitä, että jommalla kummalla sukupuolella -mikäli luvut olisivat kovasti erilaisia- on kovempi halu opiskella, valmistua, ja päästä eteenpäin. Kyllä se kertoo aika paljon opiskelumotivaatiosta, valmistuuko ollenkaan vai ei.
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 21:36:17
Jos mitään mahdollisuuksia sisäänpääsyyn ei ole, niin tuskin sinne viitsii mennä aikaansa tuhlaamaan.
Mitä ihmettä sinä nyt jauhat? Ei mitään mahdollisuuksia sisäänpääsyyn? Yliopistolle pääsee sisään, jos menestyy pääsykokeessa, niin yksinkertaista se on. Ei ole väliä, onko mies vai nainen.
Kun itse pyrin yliopistoon (hum. tdk.), pääsykokeessa emme edes kirjoittaneet papereihin nimeämme, vaan sen sijasta valvojat merkitsivät niihin hakijaa vastaavan numeron. Siten kokeen tarkastajat eivät tienneet, kuka hakija on. Olisi kiva kuulla teoriasi, kuinka siinä voi tapahtua syrjintää...
Tietojen kaivelua (2009) KOTA-tietokannasta (https://kotayksi.csc.fi/online/Etusivu.do) sunnuntai-illan ratoksi...
Ensin opiskelijajakaumat (kursivoiduilla laitoksilla on tekniikkaan selvästi painottuvaa opiskelua),
- Yliopisto Yhteensä Naiset %-naisia
- HY 35 258 22 625 64,16
- JY 13 496 8 404 62,27
- OY 15 661 7 583 48,42[/i]
- JoY 7 885 4 843 61,42
- KY 5 891 3 880 65,86
- TY 16 074 10 089 62,77
- TaY 15 163 9 946 65,60
- ÅA 6 245 3 740 59,89
- VY 4 552 2 395 52,61
- LY 4 634 3 267 70,50
- TKK 14 384 3 151 21,91
- TTY 11 241 2 422 21,55
- LTY 5 706 1 664 29,16
- HKKK 3 515 1 553 44,18
- SHH 2 316 1 026 44,30
- TuKKK 2 503 1 189 47,50
- SibA 1 353 786 58,10
- TeaK 389 218 56,04
- TaiK 1 944 1 247 64,15
- KuvA 265 155 58,49
sitten tutkintojakaumat (kaikki tutkinnot).
- Yliopisto Yhteensä Naiset %-naisia
- HY 4 902 3 438 70,13
- JY 2 372 1 702 71,75
- OY 2 240 1 319 58,90
- JoY 1 200 823 68,58
- KY 1 013 775 76,51
- TY 2 275 1 628 71,56
- TaY 1 816 1 313 72,30
- ÅA 799 515 64,46
- VY 595 382 64,20
- LY 672 490 72,92
- TKK 1 759 460 26,15
- TTY 1 109 278 25,07
- LTY 1 028 412 40,08
- HKKK 562 303 53,91
- SHH 304 158 51,97
- TuKKK 447 240 53,69
- SibA 290 158 54,48
- TeaK 78 51 65,38
- TaiK 319 205 64,26
- KuvA 51 33 64,71
Valitan kökköä ulkoasua.
Taas tämä keskustelu ? Homma on selvä. Miehet menestyvät nykyään huonommin akaatemisesti, koska koulut muistuttavat "kärpästen herraa" kurin suhteen. Minullakin oli kiltti, kympin tyttö opettajana ala-asteella ja se ei saanut mitään kuria ylläpidettyä. Jos on akateemisesti menestyvä nuorimies, niin ne urheilijapojat tulevat vetämään sinua turpaan. Kannattaa ottaa se 7 kokeista ja vältellä kontaktia. Tuokaa kuri takaisin kouluihin, niin alkaa poikienkin opinnot sujua.
Quote from: Jaakko Sivonen on 30.01.2011, 22:03:54
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 21:36:17
Jos mitään mahdollisuuksia sisäänpääsyyn ei ole, niin tuskin sinne viitsii mennä aikaansa tuhlaamaan.
Mitä ihmettä sinä nyt jauhat? Ei mitään mahdollisuuksia sisäänpääsyyn? Yliopistolle pääsee sisään, jos menestyy pääsykokeessa, niin yksinkertaista se on. Ei ole väliä, onko mies vai nainen.
Kun itse pyrin yliopistoon (hum. tdk.), pääsykokeessa emme edes kirjoittaneet papereihin nimeämme, vaan sen sijasta valvojat merkitsivät niihin hakijaa vastaavan numeron. Siten kokeen tarkastajat eivät tienneet, kuka hakija on. Olisi kiva kuulla teoriasi, kuinka siinä voi tapahtua syrjintää...
Niin, samaa minä olen yrittänyt hahmottaa nyt jo monen viestin verran: Mitä syrjintää yliopistoissamme tapahtuu, ja kuinka se on mahdollista? Koska sisäänpääsy tapahtuu aina (vai onko olemassa ala, jonne ei ole lainkaan pääsykoetta) pääsykokeen kautta, jossa todellakaan ei ketään suosita vain sukupuolensa takia.
Kuten sanoin, mikäli henkilöllä nimetönkeskustelija on jotakin varmaa tieto siitä, että tällaista todella tapahtuu maamme yliopistoissa, niin hänen kannattaisi suunnata tietonsa jonnekin ylemmälle taholle.
Quote from: Jaakko Sivonen on 30.01.2011, 22:03:54
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 21:36:17
Jos mitään mahdollisuuksia sisäänpääsyyn ei ole, niin tuskin sinne viitsii mennä aikaansa tuhlaamaan.
Mitä ihmettä sinä nyt jauhat? Ei mitään mahdollisuuksia sisäänpääsyyn? Yliopistolle pääsee sisään, jos menestyy pääsykokeessa, niin yksinkertaista se on. Ei ole väliä, onko mies vai nainen.
Kun itse pyrin yliopistoon (hum. tdk.), pääsykokeessa emme edes kirjoittaneet papereihin nimeämme, vaan sen sijasta valvojat merkitsivät niihin hakijaa vastaavan numeron. Siten kokeen tarkastajat eivät tienneet, kuka hakija on. Olisi kiva kuulla teoriasi, kuinka siinä voi tapahtua syrjintää...
Mitään mahdollisuuksia sisäänpääsyyn ei esimerkiksi ole, jos lukiotodistus ei kertakaikkiaan riitä. Niin yksinkertaista se on. Syy siihen miksi hyvän lukiotodistuksen omaavia poikia on vähemmän on siinä, että lukio on rankasti kielipainotteinen ja siksi tyttöjä suosiva.
Quote from: Enni on 30.01.2011, 21:57:09
Jos Kabulin yliopistoon hakee paljon naisia, se kertoo siitä, että naisia kiinnostaa.
Jos Kabulin yliopistoon ei hakeudu paljon naisia, se kertoo siitä, etteivät naiset vain yksinkertaisesti halua hakeutua sinne.
Niin tai sitten se kertoo siitä, että pääsykokeisiin tulevat naiset hirtetään.
Quote from: mikkoellila on 30.01.2011, 15:09:05
Ei, vaan empiirinen havainto n. 20 vuoden ajalta.
Varmasti todella empiirinen.
Kyllähän nyt vittu kuka tahansa kasin poika tietää, että kympin tytöt ei tiedä mistään mitään.
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 22:34:53
Mitään mahdollisuuksia sisäänpääsyyn ei esimerkiksi ole, jos lukiotodistus ei kertakaikkiaan riitä. Niin yksinkertaista se on. Syy siihen miksi hyvän lukiotodistuksen omaavia poikia on vähemmän on siinä, että lukio on rankasti kielipainotteinen ja siksi tyttöjä suosiva.
Lopeta vääristeleminen, ota asioista selvää.
Minun alallani sisäänpäässeistä puolet valittiin suoraan pääsykokeen perusteella, jolloin yo-arvosanoilla ei ollut yhtään mitään merkitystä. Toinen puolisko valittiin niin, että pistemäärään vaikutti puoliksi pääsykoe ja puoliksi yo-arvosanat.
(Opetusministeriö tosin haluaisi lisätä yo-pisteiden merkitystä tulevaisuudessa, mutta sitä ei tiedetä, kuinka sen kanssa lopulta käy; akateemisessa maailmassa pääsykokeilla on vahva kannatus.)
Millä tavalla kielipainotteisuus suosii tyttöjä? En edes tiedä, voiko lukiota kovin kielipainotteiseksi sanoa; ketään ei pakoteta lukemaan enempää kuin kahta vierasta kieltä (lasken ruotsin vieraaksi kieleksi). Kielitaidosta sitä paitsi yksinkertaisesti on suurta hyötyä työelämässä, joten kieliopinnot ovat tärkeitä.
Quote from: mikkoellila on 30.01.2011, 20:32:03
Et ilmeisesti lainkaan tajua, että miehet eivät yleensä hahmota maailmaa vain omien henk. koht. kokemustensa kautta.
En ole ihan varma että miehet yleensä hahmottavat maailmaa, mutta aina voi elää toivossa.
Quote from: Jaakko Sivonen on 30.01.2011, 22:40:59
(...) Kielitaidosta sitä paitsi yksinkertaisesti on suurta hyötyä työelämässä, joten kieliopinnot ovat tärkeitä.
Ja yliopistossa. Aika pieni osa kirjoista on suomenkielisiä. Esim. bilsan "pakollinen raamattu" on englanninkielinen, ja sen kanssa joillakin on kuulemma tullut tenkkapoo -- asia pitää opiskella enkuksi mutta tenttivastaukset (oikeine suomenkielisine termeineen, toki) vaaditaan suomeksi. Siinä ei kauheasti auta inistä, että "yhyy, syrjitään". Jos aikoo opiskella pienen kielialueen korkeakoulussa, vieraitakin kieliä on osattava. Taff.
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 22:36:25
Niin tai sitten se kertoo siitä, että pääsykokeisiin tulevat naiset hirtetään.
;D :D Ja tämähän on tosiaan käytäntönä meillä Suomessakin? Olipas taas täysin relevantti huomio, kerrassaan!
Quote from: Jaakko Sivonen on 30.01.2011, 22:40:59
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 22:34:53
Mitään mahdollisuuksia sisäänpääsyyn ei esimerkiksi ole, jos lukiotodistus ei kertakaikkiaan riitä. Niin yksinkertaista se on. Syy siihen miksi hyvän lukiotodistuksen omaavia poikia on vähemmän on siinä, että lukio on rankasti kielipainotteinen ja siksi tyttöjä suosiva.
Lopeta vääristeleminen, ota asioista selvää.
Minun alallani sisäänpäässeistä puolet valittiin suoraan pääsykokeen perusteella, jolloin yo-arvosanoilla ei ollut yhtään mitään merkitystä. Toinen puolisko valittiin niin, että pistemäärään vaikutti puoliksi pääsykoe ja puoliksi yo-arvosanat.
Eli helpommin pääsi jos oli hyvä YO-todistus. Eikö tällöin arvosanoilla ollut mitään merkitystä? Vääristelyä en lopeta milloinkaan :D
Quote from: Jaakko Sivonen on 30.01.2011, 22:40:59
Millä tavalla kielipainotteisuus suosii tyttöjä? En edes tiedä, voiko lukiota kovin kielipainotteiseksi sanoa; ketään ei pakoteta lukemaan enempää kuin kahta vierasta kieltä (lasken ruotsin vieraaksi kieleksi). Kielitaidosta sitä paitsi yksinkertaisesti on suurta hyötyä työelämässä, joten kieliopinnot ovat tärkeitä.
Lukiossa on kolme suoraa kieliainetta, jotka myös on pakko kirjottaa (englanti, ruotsi ja äidinkieli). Sitten tulee vielä monet reaaliaineet, joissa esseiden kirjottamisessa kielellisestä lahjakkuudesta on paljon hyötyä. Lisäksi kielellisesti lahjakas voi valita lisäkieliä siihen päälle kaasvattaen mukavasti "älläsaalista". Sen sijaan teknisiä ja loogisia aineita on ehkä matikan lisäksi fysiikka (yhteensä kaksi). Kielipainotteisuus suosii tyttöjä suoraan. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että tytöt pärjäävät paremmin kielissä jo ala-asteelta lähtien, kun taas pojat pärjäävät paremmin matemaattis luonnontieteellisissä aineissa kuten matikassa ja fysiikassa.
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 23:21:00Vääristelyä en lopeta milloinkaan :D
Ilmeisesti et.
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 23:21:00Eli helpommin pääsi jos oli hyvä YO-todistus. Eikö tällöin arvosanoilla ollut mitään merkitystä?
Jos suoriutui pääsykokeessa tarpeeksi hyvin, pääsi sisään yksin pääsykokeen perusteella, eikä yo-arvosanoilla ollut mitään merkitystä. Sinähän väitit, että ilman hyviä arvosanoja (puhuit erheellisesti vielä lukiotodistuksesta) olisi mahdotonta päästä yliopistolle; se on yksinkertaisesti valhe.
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 23:21:00Lukiossa on kolme suoraa kieliainetta, jotka myös on pakko kirjottaa (englanti, ruotsi ja äidinkieli).
Väärin. Noista vain äidinkieli on pakko kirjoittaa. Jos oppilas kirjoittaa esimerkiksi äidinkielen, englannin, matematiikan ja jonkin reaalin, ei ruotsia ole pakko kirjoittaa. Ja vastaavasti jos kirjoittaa äidinkielen, matematiikan, ruotsin ja jonkin reaalin, ei englantia ole pakko kirjoittaa.
Äidinkielen sujuva osaaminen on sen verran tärkeää, että on ihme, jos joku sen pakollisuutta vastustaa. Ilman englannin taitoa opiskelu useimmissa yliopiston aineissa on varsin vaikeaa; tenttikirjat kun tuppaavat olemaan englanniksi.
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 23:21:00Sitten tulee vielä monet reaaliaineet, joissa esseiden kirjottamisessa kielellisestä lahjakkuudesta on paljon hyötyä. Lisäksi kielellisesti lahjakas voi valita lisäkieliä siihen päälle kaasvattaen mukavasti "älläsaalista". Sen sijaan teknisiä ja loogisia aineita on ehkä matikan lisäksi fysiikka (yhteensä kaksi).
Etkö pidä edes kemiaa, biologiaa tai maantiedettä loogisina aineina? Ne ovat kaikki luonnontieteitä.
Esseiden kirjoitus mittaa hyvin oppilaan kykyä muun muassa loogiseen argumentointiin.
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 23:21:00Kielipainotteisuus suosii tyttöjä suoraan. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että tytöt pärjäävät paremmin kielissä jo ala-asteelta lähtien, kun taas pojat pärjäävät paremmin matemaattis luonnontieteellisissä aineissa kuten matikassa ja fysiikassa.
Jotkut tytöt pärjäävät kielissä, jotkut eivät. Jotkut pojat pärjäävät matematiikassa, jotkut eivät.
Lahjakkuutta on monenlaista. Nettikeskusteluissa loistaminen on oma taitonsa ja gradun sitkeä puurtaminen on omansa. Samoin on kielellistä lahjakkuutta: jotkut oppivat kieliopin ja pärjäävät kokeissa, toiset saavuttavat kielitaidon käytännössä lukemalla, kuuntelemalla ja puhumalla. Itse tajusin osaavani kieliä vasta, kun yliopistossa minut pantiin lukemaan tenttikirjoja englanniksi ja ruotsiksi. Silti kieliopista puuttuu minulta edelleen varmuus.
Uskon, että näissä asioissa on sukupuolisidonnaisia geneettisä eroja.
Quote from: Jaakko Sivonen on 30.01.2011, 23:31:31
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 23:21:00Eli helpommin pääsi jos oli hyvä YO-todistus. Eikö tällöin arvosanoilla ollut mitään merkitystä?
Jos suoriutui pääsykokeessa tarpeeksi hyvin, pääsi sisään yksin pääsykokeen perusteella, eikä yo-arvosanoilla ollut mitään merkitystä. Sinähän väitit, että ilman hyviä arvosanoja (puhuit erheellisesti vielä lukiotodistuksesta) olisi mahdotonta päästä yliopistolle; se on yksinkertaisesti valhe.
Käytännössä hyvä YO-todistus ratkaisee paljon. Esimerkiksi vaihtoehto jossa todistusta ei huomioida on lähinnä niille, jotka ovat vuosikausia painaneet preppauskursseilla. Siinä luokassa tarvitaan paljon paremmat pääsykoepisteet. Ei siinä uusi ylioppilas, jolla vielä on huonot YO-paperit paljoa voi.
Quote from: Jaakko Sivonen on 30.01.2011, 23:31:31
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 23:21:00Lukiossa on kolme suoraa kieliainetta, jotka myös on pakko kirjottaa (englanti, ruotsi ja äidinkieli).
Väärin. Noista vain äidinkieli on pakko kirjoittaa. Jos oppilas kirjoittaa esimerkiksi äidinkielen, englannin, matematiikan ja jonkin reaalin, ei ruotsia ole pakko kirjoittaa. Ja vastaavasti jos kirjoittaa äidinkielen, matematiikan, ruotsin ja jonkin reaalin, ei englantia ole pakko kirjoittaa.
Äidinkielen sujuva osaaminen on sen verran tärkeää, että on ihme, jos joku sen pakollisuutta vastustaa. Ilman englannin taitoa opiskelu useimmissa yliopiston aineissa on varsin vaikeaa; tenttikirjat kun tuppaavat olemaan englanniksi.
Asiat on hieman siis muuttuneet minun ajoistani. Eipä se silti poista sitä tosiasiaa, että matemaattisia, loogisia tai teknisiä taitoja ei lukiossa siltikään painoteta läheskään yhtä paljon kuin kieliä. Matikkaa ja fysiikkaa on edelleen ne kaksi ainetta. Myös logiikan osaaminen on tärkeää. Väitän että yliopistoissa on paljon kielellisesti lahjakkaita, joiden loogiset kyvyt eivät riitä mihinkään tieteen tekemiseen. Olen sellasenkin toimittajanalun aikoinani tuntenut, joka uusi jonkin pikkumatikan kurssin kolmeen kertaan. Sen pystyi myös havaitsemaan hänen logiikan kyvyistään, vaikka hän puhui viittä kieltä loistavasti. Suomessa kielet nostetaan kaiken edelle.
Quote from: Jaakko Sivonen on 30.01.2011, 23:31:31
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 23:21:00
Sitten tulee vielä monet reaaliaineet, joissa esseiden kirjottamisessa kielellisestä lahjakkuudesta on paljon hyötyä. Lisäksi kielellisesti lahjakas voi valita lisäkieliä siihen päälle kaasvattaen mukavasti "älläsaalista". Sen sijaan teknisiä ja loogisia aineita on ehkä matikan lisäksi fysiikka (yhteensä kaksi).
Etkö pidä edes kemiaa, biologiaa tai maantietoa loogisina aineina? Ne ovat kaikki luonnontieteitä.
Esseiden kirjoitus mittaa hyvin oppilaan kykyä muun muassa loogiseen argumentointiin.
Kyseisissä aineissa ei tarvita kaksista logiikkaa. Ulkoa opettelu riittää lukiotasolla mainiosti. Väitätkö muka ihan vakavissasi, että loogisesti päättelevä ihminen voi päätellä kemiallisia tai biologisia luonnonlakeja tai erilaisia maantiedon faktoja? Mahtaa olla aika fiksu kaveri, kun länsimainen tiede on niitä vuosisatoja selvittänyt kokeiden ja teorioiden kautta. Matematiikka on ainoa aito looginen aine, mutta kelpuutan tuohon fysiikan sen voimakkaamman matikkapainotuksen vuoksi.
Quote from: Jaakko Sivonen on 30.01.2011, 23:31:31
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 23:21:00
Kielipainotteisuus suosii tyttöjä suoraan. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että tytöt pärjäävät paremmin kielissä jo ala-asteelta lähtien, kun taas pojat pärjäävät paremmin matemaattis luonnontieteellisissä aineissa kuten matikassa ja fysiikassa.
Jotkut tytöt pärjäävät kielissä, jotkut eivät. Jotkut pojat pärjäävät matematiikassa, jotkut eivät.
Mutta tilastollisesti tytöt pärjäävät paremmin kielissä ja ovat siksi yliedustettuina yliopistoissa. Jos yliopistoissa tai niiden pääsykokeissa ylipäätään painotettaisiin matikkaa, teknillisiä kykyjä ja fysiikkaa, niihin saataisiin paljon enemmän miehiä. Siitä on osoituksena on insinöörialat. Yritetään pysyä tilastollisissa käsitteissä, kun kyse on tilastollisesta ilmiöstä.
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 23:50:40Käytännössä hyvä YO-todistus ratkaisee paljon. Esimerkiksi vaihtoehto jossa todistusta ei huomioida on lähinnä niille, jotka ovat vuosikausia painaneet preppauskursseilla. Siinä luokassa tarvitaan paljon paremmat pääsykoepisteet. Ei siinä uusi ylioppilas, jolla vielä on huonot YO-paperit paljoa voi.
Ei pidä paikkaansa. Pyrin yliopistoon samana keväänä kun valmistuin ylioppilaaksi, ehtien lukea pääsykokeeseen pari, kolme kuukautta. Sijoituin pääsykokeessa parhaan kahden prosentin joukkoon, pääsin sisään pelkän pääsykokeen perusteella (olisin tietysti päässyt sisään myös yhteispisteillä, mutta pääsykoekiintiö täytettiin ensin).
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 23:50:40Kyseisissä aineissa ei tarvita kaksista logiikkaa.
Ai, nyt useimmissa luonnontieteissäkään ei vaadita logiikkaa? Minä luulin, että sinä puolustit luonnontieteitä.
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 23:50:40Myös logiikan osaaminen on tärkeää.
Ihmistieteissä painotetaan paljonkin esimerkiksi loogisen argumentoinnin tärkeyttä. Muista myös, että koko logiikka on alun perin lähtöisin filosofiasta, joka on humanistinen tiede.
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 23:50:40Jos yliopistoissa tai niiden pääsykokeissa ylipäätään painotettaisiin matikkaa, teknillisiä kykyjä ja fysiikkaa, niihin saataisiin paljon enemmän miehiä.
Miksi ihmeessä historiaa, arkeologiaa, taidehistoriaa, estetiikkaa, folkloristiikkaa, germaanista filologiaa, suomalais-ugrilaista kielitiedettä, filosofiaa tai oikeustiedettä opiskelemaan hakevalta henkilöltä pitäisi vaatia matematiikan tai fysiikan osaamista? Ne eivät mitenkään mittaa soveltuvuutta noille aloille.
Matemaattisesti lahjakas henkilö pääsee kyllä matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan, jos on sellaisesta kiinnostunut.
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 23:50:40
Kyseisissä aineissa ei tarvita kaksista logiikkaa. Ulkoa opettelu riittää lukiotasolla mainiosti. Väitätkö muka ihan vakavissasi, että loogisesti päättelevä ihminen voi päätellä kemiallisia tai biologisia luonnonlakeja tai erilaisia maantiedon faktoja? Mahtaa olla aika fiksu kaveri, kun länsimainen tiede on niitä vuosisatoja selvittänyt kokeiden ja teorioiden kautta. Matematiikka on ainoa aito looginen aine, mutta kelpuutan tuohon fysiikan sen voimakkaamman matikkapainotuksen vuoksi.
Viimeksi kun kemian harkoista kuulin, kovasti piti titrauslaskuja tehdä. Ei ehkä onnistu ihan kaikilta ulkoa opettelemalla?
En tosin tiedä, vaatiiko kyseinen laskutoimitus "teknillisiä kykyjä".
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 23:50:40
Käytännössä hyvä YO-todistus ratkaisee paljon. Esimerkiksi vaihtoehto jossa todistusta ei huomioida on lähinnä niille, jotka ovat vuosikausia painaneet preppauskursseilla. Siinä luokassa tarvitaan paljon paremmat pääsykoepisteet. Ei siinä uusi ylioppilas, jolla vielä on huonot YO-paperit paljoa voi.
No mutta mitä muuta voi sanoa huonot YO-paperit kourassa ihmettelevälle jatkokoulutukseen hakijalle, että "Olisit opiskellut ahkerammin/enemmän/paremmin/valitse itse!" Kyllä minä tunnen monia niitä, joilta on jäänyt opiskelupaikka saamatta sen takia, että sekin pieni apu, jonka hyvä YO-todistus olisi voinut tuoda, jäi saamatta, kun lukion läpi lusmuttiin lähinnä tyydyttävillä arvosanoilla, ja kirjoituksiin tarkoitettu lukuloma vietettiin jossain etelän auringon alla, tai muuten vain enemmän tai vähemmän juhlien. Jo lukiota aloitettaessa tulisi pitää mielessä -vaikkei vielä tarkka tulevaisuuden ala olisikaan mielessä- että opiskelu kannattaa hoitaa niin hyvin kuin mahdollista, ja että hyvistä arvosanoista ON hyötyä.
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 23:50:40
Asiat on hieman siis muuttuneet minun ajoistani. Eipä se silti poista sitä tosiasiaa, että matemaattisia, loogisia tai teknisiä taitoja ei lukiossa siltikään painoteta läheskään yhtä paljon kuin kieliä. Matikkaa ja fysiikkaa on edelleen ne kaksi ainetta.
Kieliä ei ole lukiossakaan pakko lukea kuin sen verran, mitä on pakollista, eli tänä päivänä kai tarkoittaa ruotsia ja englantia. Ja tosiaan, vain jompikumpi niistä on pakko kirjoittaa. Ruotsin lukemisen hyödyllisyydestä voidaan olla montaa mieltä, mutta kyllä englannin osaaminen on ihan ehdoton juttu, sillä ainakin minulla on suurin osa opiskelumateriaalista englanninkielistä.
Sellaisenkin huomion tässä tosiaan voi tehdä, että ainakin minun aikanani (2000-luvun alkupuolella) oli lukiossa mahdollista lukea pitkää matematiikka, pitkää fysiikkaa, ja viel muistaakseni pitkää kemiaakin. Eli kaikille niille lukion opiskelijoille, jotka halajavat näitä aineita, niiden hyvik laajamittainen opiskelu on kyllä mahdollista. Kaikki eivät tietysti halua opiskella näitä aineita, ja siksi valitsevat lyhyen matematiikan, ja ne pakolliset kemian ja fysiikan kurssit.
Uskoakseni on niin, että opiskelijat, jotka lukiossa valitsevat paljon näitä matemaattisia aineita, myös suuntautuvat jatko-opinnoissaan teknisille/matemaattisille aloille. Tuskin kukaan on niin hölmö, että opiskelee lukiossa valtavat määrät näitä aineita, ja sitten hakeutuu humanistiselle alalle jatkokoulutukseen, ja itkee sitten siellä "Yhyyyy kun täällä ei voi yhtään hyödyntää tätä minun matemaattista ja loogista osaamistani!" Eihän kukaan niin uuvatti ole.
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 23:50:40
Myös logiikan osaaminen on tärkeää. Väitän että yliopistoissa on paljon kielellisesti lahjakkaita, joiden loogiset kyvyt eivät riitä mihinkään tieteen tekemiseen. Olen sellasenkin toimittajanalun aikoinani tuntenut, joka uusi jonkin pikkumatikan kurssin kolmeen kertaan. Sen pystyi myös havaitsemaan hänen logiikan kyvyistään, vaikka hän puhui viittä kieltä loistavasti. Suomessa kielet nostetaan kaiken edelle.
Tieteen tekeminenkin on niin kovin erilaista eri tieteenaloilla, senhän nyt käsittää jokainen, jolla on jotain käsitystä tiedemaailmasta. Tieteen tekemisen "perusrunko" ja pääpiirteet ovat toisaalta samoja, ainakin useammille tieteenaloille. Tarkoitan tällä sitä, että monilla tieteenaloilla tieteellisen tutkimuksen teko tapahtuu samanlaisten vaiheiden kautta, sisältö tietenkin vaihtelee. Tietysti suuriakin eroja löytyy. Esimerkiksi voisi ottaa oman pääaineeni, puheviestinnän, ja verrata sitä johonkin matemaattiseen aineeseen. En usko, että näiden kahden tieteen välillä voi juurikaan hyödyntää esimerkiksi samoja tutkimusmetodeja.
Jokainen opiskelija, joka tekee hyväksytysti opinnäytetyönsä (sekä kandidaatin- että maisterin tutkielman) tekee tiedettä. Siitähän noissa opinnäytteissä on kyse: tehdään tutkimusta, pyritään vastaamaan sellaisiin kysymyksiin, joihin ei ole vielä vastattu, ja oman tutkimuksen kautta todennetaan oma kontribuutio tieteenalalle. Eli tehdään tiedettä.
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 23:50:40
Jos yliopistoissa tai niiden pääsykokeissa ylipäätään painotettaisiin matikkaa, teknillisiä kykyjä ja fysiikkaa, niihin saataisiin paljon enemmän miehiä. Siitä on osoituksena on insinöörialat. Yritetään pysyä tilastollisissa käsitteissä, kun kyse on tilastollisesta ilmiöstä.
Vastasit tavallaan itse omaan kysymykseesi: "Siitä on osoituksena insinöörialat". Totta tosiaan. On olemassa insinöörialat (joko ammattikorkeakoulu- tai diplomitasoiset), joissa on kyse matemaattisista aineista, fysiikasta, joillain aloilla ehkä kemiastakin. Insinöörialat ovat juuri niitä ihmisiä varten, joita kiinnostavat matemaattiset eli mainitsemasi loogiset alat, ja se on hyvä.
Ymmärränkö nyt oikein, että sinä toivoisit yliopistoihin yleisesti, vaikkapa nyt humanistiselle tai yhteiskuntatieteelliselle alalle pääsykokeisiin paljon enemmän matematiikkapainotteisuutta? Jos näin on, niin miksi ihmeessä?
Eihän humanistisilla tai yhteiskuntatieteellisillä aloilla mitään insinöörin hommia tehdä, ja siellä ei yksinkertaisesti tarvita tuollaista laajamittaista matemaattista osaamista? Miksi pääsykokeissa olisi kysyttävä sellaisia asioita,mitkä eivät suoraan sanottuna liity mitenkään siihen alaan, jolle pyritään opiskelemaan?
Sen olen kyllä huomannut, että opintoihini pakollisena (ja myös erittäin hyödyllisenä tekemieni tutkimusten kannalta) kurssina kuuluva tilastotieteen kurssi aukesi minulle paljon paremmin ja tehokkaammin, kun lyhyen matematiikan opintoni olivat vielä hyvin muistissa.
Quote from: Malla on 31.01.2011, 00:22:33
Viimeksi kun kemian harkoista kuulin, kovasti piti titrauslaskuja tehdä. Ei ehkä onnistu ihan kaikilta ulkoa opettelemalla?
En tosin tiedä, vaatiiko kyseinen laskutoimitus "teknillisiä kykyjä".
Kemia oli lukiossa siitä hauska, että se narautti armotta epäloogisimmat ja kaavakokoelmalla ratsastavat henkilöt. Tyypillisesti tietyt asiat pitää osata ennen kuin laskimen voi antaa laulaa. Yksinkertaisesti:
Kuumennetaan x g y-karbonaattia. Kuinka paljon saadaan oksidia? Tuohon voisi lisätä jotain hapetuslukukysymyksiä kaupanpäällisiksi. Kasassa on yllättäen mukava määrä huomioitavia asioita. Ei se kyllä mitenkään erityisesti ole loogisesti raskasta.
Lukiossa kuulemma opiskellaan maantiedettä ja peruskoulussa maantietoa.
Quote from: Malla on 31.01.2011, 00:22:33
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 23:50:40
Kyseisissä aineissa ei tarvita kaksista logiikkaa. Ulkoa opettelu riittää lukiotasolla mainiosti. Väitätkö muka ihan vakavissasi, että loogisesti päättelevä ihminen voi päätellä kemiallisia tai biologisia luonnonlakeja tai erilaisia maantiedon faktoja? Mahtaa olla aika fiksu kaveri, kun länsimainen tiede on niitä vuosisatoja selvittänyt kokeiden ja teorioiden kautta. Matematiikka on ainoa aito looginen aine, mutta kelpuutan tuohon fysiikan sen voimakkaamman matikkapainotuksen vuoksi.
Viimeksi kun kemian harkoista kuulin, kovasti piti titrauslaskuja tehdä. Ei ehkä onnistu ihan kaikilta ulkoa opettelemalla?
En tosin tiedä, vaatiiko kyseinen laskutoimitus "teknillisiä kykyjä".
Malla hyvä, nyt se luetun ymmärtäminen ja logiikka mukaan, siinä sanottiin "lukiotasolla". :facepalm:
Kaikkiaan jänkääminen on tässä ketjussa taas eräillä mennyt täysin siihen "minä, minä" hokemaan. Tuolla jo aiemmin todettiin ettei omakohtaisilla kokemuksilla tai omalla pärjäämisellä ole tällaisen asian kanssa mitään tekemistä.
Tähän on nyt toistuvasti syyllistynyt niin Enni, Päivänsäde, Sivonen kuin moni muukin. Lopettakaahan nyt se minäily ja alkakaa miettiä mitä ne kokonaisuutta kuvaavat tiedot meille kertovat.
Ja minulle ne kertovat poikien todellisesta pahoinvoinnista Peruskoulussa.
Se vastaavan tasoisten poikien kuin mitä tyttöjä menee paljon yliopistoihin, putoaminen siitä yliopistoon pyrkivien ryhmästä alkaa todella paljon aikaisemmin kuin Lukiossa tai pääsykokeissa.
Se tapahtuu jo peruskoulussa, viimeistään yläasteelle mentäessä, mutta osin jo aiemmin.
Tyttöjen arvosanat (tilastot) ovat jo ekaluokasta alkaen parempia kuin poikien, vaikka älykkyys ja muut mittaukset eivät mitään eroa sukupuolten välille löydäkään.
Jos älykkyysjakaumat sanelisivat arvosanat, niin poikien tulisi keskimäärin miehittää enemmistönä luokkien parhaiden oppilaiden paikat ja tyttöjen enemmistön muodostaa luokan gaussin käyrän keskikohta. Näin ei kuitenkaan ole, vaan pikemminkin päinvastoin. Paitsi että pojat täyttävät ne arvosanajakauman loppupäänkin paikat, jotka heille kyllä ÄO-jakaumankin puolesta kuuluvat.
Eron täytyy siis olla koulussa itsessään. Se syy ei voi olla poikien "laiskuudessa".
Tämä tilanne ei nimittäin ollut voimassa muutamia kymmeniä vuosia sitten, tilanne oli ennen huomattavasti tasapainoisempi.
Miksi? Mitä on muuttunut tultaessa 70-luvulta nykypäivään? Ei ainakaan tyttöjen kannustaminen eteenpäin ole muuttunut, se on kovalla tasolla niin nyt kuin silloin, se todettakoon historiaa tuntemattomille ja nuorille jotka eivät tuota aikaa ole eläneet.
Quote from: mikkoellila on 30.01.2011, 15:14:01
Quote from: Dilat Laraht on 30.01.2011, 11:59:14
Quote from: TJKNiin, tai kasin, ysin tai kympin poika. Sukupuoli ei oikein minkään logiikan mukaan määritä sitä, miten paljon yksilö tietää.
Naiset monesti arvostavat formaalia koulutusta enemmän kuin miehet. Sen mitä nyt olen yleisessä ja satunnaisessa kanssakäynnissä pystynyt havaitsemaan. Samaan aikaan kiinnostus tai mahdollisuudet yleistiedon hankkimiseen ja ylläpitoon vaikka tiedotusvälineita seuraamalla voivat olla vähäisempiä.
Nimenomaan. Idiootit eivät tajua tätä. Kaikkein parhaimmat koulutytöt tai naispuoliset opiskelijat tai jo valmistuneet korkeasti koulutetut naiset tietävät yleensä lähes pelkästään niitä asioita, joita ovat koulutuksensa aikana oppineet. Sen sijaan älykkäillä ja koulutuksessaan hyvin pärjänneillä miehillä on yleensä tapana hankkia paljon tietoja myös koulutuksensa ulkopuolelta.
Useimmat naiset/tytöt eivät kerta kaikkiaan tajua tätä ilmiötä, koska he eivät pysty kuvittelemaankaan koulutukseen liittymätöntä laajaa yleissivistystä. He luulevat ihmisten oppivan asioita vain ja ainoastaan koulutuksensa aikana.
Juuri näin minäkin ajattelen. Pojista on suurempi osa koulupudokkaita, koska poikaporukassa saatetaan arvostaa aivan muita asioita kuin hyvää koulumenestystä. Tytöistä taas suurin osa käy lukion, koska tytöille ei ole heidän piirissään arvostettavia urapolkuja akateemisuuden ulkopuolella.
Tytöt ovat auktoriteettiuskoisia ja jos tyttöporukalle alettaisiin opettaa, että 1+1 =3 tai että aurinko kiertää maata niin ei aikaakaan kun tyttöporukka ottaisi tämän totena. Sanoohan sen arvokas opettaja-auktoriteetti.
Tyttöjen työn ulkopuoliset aktiviteetit ovat lähes aina nk. kanalaumakokoontumisia, zumbaa, bailatinoa, kuoharinjuontia, mitä milloinkin mikä nyt sattuu olemaan IN ja missä on MUITAKIN. Tämä täysin riippumatta naisen työminästä. Naisjohtaja kaakattaa siinä missä sihteerikin.
Quote from: Maailmanmies on 31.01.2011, 10:59:24
Quote from: mikkoellila on 30.01.2011, 15:14:01
Quote from: Dilat Laraht on 30.01.2011, 11:59:14
Quote from: TJKNiin, tai kasin, ysin tai kympin poika. Sukupuoli ei oikein minkään logiikan mukaan määritä sitä, miten paljon yksilö tietää.
Naiset monesti arvostavat formaalia koulutusta enemmän kuin miehet. Sen mitä nyt olen yleisessä ja satunnaisessa kanssakäynnissä pystynyt havaitsemaan. Samaan aikaan kiinnostus tai mahdollisuudet yleistiedon hankkimiseen ja ylläpitoon vaikka tiedotusvälineita seuraamalla voivat olla vähäisempiä.
Nimenomaan. Idiootit eivät tajua tätä. Kaikkein parhaimmat koulutytöt tai naispuoliset opiskelijat tai jo valmistuneet korkeasti koulutetut naiset tietävät yleensä lähes pelkästään niitä asioita, joita ovat koulutuksensa aikana oppineet. Sen sijaan älykkäillä ja koulutuksessaan hyvin pärjänneillä miehillä on yleensä tapana hankkia paljon tietoja myös koulutuksensa ulkopuolelta.
Useimmat naiset/tytöt eivät kerta kaikkiaan tajua tätä ilmiötä, koska he eivät pysty kuvittelemaankaan koulutukseen liittymätöntä laajaa yleissivistystä. He luulevat ihmisten oppivan asioita vain ja ainoastaan koulutuksensa aikana.
Juuri näin minäkin ajattelen. Pojista on suurempi osa koulupudokkaita, koska poikaporukassa saatetaan arvostaa aivan muita asioita kuin hyvää koulumenestystä. Tytöistä taas suurin osa käy lukion, koska tytöille ei ole heidän piirissään arvostettavia urapolkuja akateemisuuden ulkopuolella.
Tytöt ovat auktoriteettiuskoisia ja jos tyttöporukalle alettaisiin opettaa, että 1+1 =3 tai että aurinko kiertää maata niin ei aikaakaan kun tyttöporukka ottaisi tämän totena. Sanoohan sen arvokas opettaja-auktoriteetti.
Tyttöjen työn ulkopuoliset aktiviteetit ovat lähes aina nk. kanalaumakokoontumisia, zumbaa, bailatinoa, kuoharinjuontia, mitä milloinkin mikä nyt sattuu olemaan IN ja missä on MUITAKIN. Tämä täysin riippumatta naisen työminästä. Naisjohtaja kaakattaa siinä missä sihteerikin.
Komppaan. Esimerkikiksi kettutytöt ja muut eläinaktivistitytöt on joukkomasinoitu uskomaan, ettei pikkupossu muka nauttisi kastroinnistaan tai että kettu ei muka voisi parhaiten juuri siellä turkistarhahäkissään. Kylläpä ovat herkkäuskoisia. Eivät myöskään tajua olla sen vertaa kriittisiä, että söisivät teollisessa mittakaavassa tuotettua Ross 508 -mallista broileria.
Quote from: Sanglier on 22.01.2011, 21:59:36
Quote from: erilainen on 22.01.2011, 21:42:05
QuoteTämä video kuvaa näissä mainitsemissani piireissä vallitsevaa keskusteluilmapiiriä paremmin kuin tuhat sanaa: http://www.youtube.com/watch?v=CkbPD6C_l4c
Olet oikessa... :D En kestä...
Höhö. Kaksi minuuttia alusta päästään kirjoittajan perheeseen ja pahaan oloon, kateuteen jne.
Tiedettä, sano.
Kaksi minuuttia riitti, kiitti. Jännää miten noita 'nettikirjoitteluja' aina kommentoidaan. Otetaan omasta mielestä tyhmin mielipide, jonka esim. sadasta messagesta löydetään, ja sitten tehdään siitä ns. yleinen mielipide tai esimerkki siitä mitä netissä kirjoitellaan. Voi herran jösses tätä akateemista omahyväisyyttä. Toisalta kun on koko elämänsä ollut veronmaksajien sponsoroima, ei opi ikinä seisomaan omilla jaloillaan tai ajattelemaan omilla aivoillaan, vaan täytyy aina siteraata joitain kunkin höpölogian suurimpia guruja. Onko kukaan koskaan muuten törmännyt esim. sosiologian neroon? Matemaattisia neroja toki tunnetaan, mutta sosiologisia neroja ei taida olla olemassakaan.
Akateemisesta maailmasta mitään tiedä, mutta minulla on noita kympin tyttöjä kaksikin kappaletta ja yksi akateeminen kympin akka. Vaimolta tyttäret perineet äärettömäntuntuisen keskittymiskyvyn. Nuorin lapsista on sitten normaali.
Kävin aikanaan vanhimman tytön lukioesittelyssä ja mieleeni jäi matematiikan opettaja, joka esitteli matematiikan opiskelun eri vaihtoehtoja. Muistan, miten hän korosti ahkeruuden merkitystä ja sitä, että laiskuuteen sortuvat yleensä pojat.
Mieshenkilönä allekirjoitan täysin nuorten miesten yleisen vetelyystaipumuksen.
Quote from: Aldaron on 30.01.2011, 18:18:15
Historian tuntemus on eräs oleellisimpia ja välttämättömimpiä osia yleissivistyksessä. Ihminen joka ei tunne historiaa ei ole millään mittapuulla sivistynyt vaan pelkkä (mahdollisesti erityiskoulutettu) barbaari, jonka puheita ei voi ottaa vakavasti silloin kun keskustellaan yhteiskuntaan, kulttuuriin ja politiikkaan liittyvistä asioista.
Paljastavinta fakki-idiotismia minusta oli viime tai toissa BB-kaudella ollut Tampereen yliopistossa kasvatustieteitä opiskeleva tyttö. Hän ei tiennyt mistään mitään! Englantia hän ei suostunut puhumaan kun taloon saapui afrikkalainen vaihtis, historiasta ei edes auttavia tietoja, tiedustelupalveluksikin ehdotti 0100100. En usko, että oli kympintyttö, mutta omista kouluajoistani kyllä muistan sellaisia pänttäreitä(lähinnä tyttöjä), jotka lukivat kyllä kokeisiin, ja saattoivat saada hyvänkin arvosanan, mutta uhohtivat lukemansa heti seuraavana päivänä, koska he opiskelivat koulua, ei elämää varten.
Vastasin kyllä, mutta haluan tarkentaa, että eri koulutusvaihtoehdot ohjaavat eri suuntiin. Esimerkiksi kauppatieteen tai tekniikan opinnot ohjaavat suunnilleen päinvastaiseen suuntaan kuin kehitysmaa- tai naistutkimus.
Kuten Koskela kiteyttikin. Suomalaiset pojat eivät pärjää peruskoulussa. Kokonaisuudessaan siihen liittyy seuraavat syyt:
Poikien alamäki koulumaailmassa alkoi siitä, kun tyttö- ja poikakoulut sekotettiin sekakouluiksi. Siinä käy nimittäin niin, että tyttöjen läsnäolo vie poikien huomion opetuksesta muualle. Se häiritsee heidän keskittymistään ja sitä kautta arvosanat putoavat. Tästä muuten puhui monet vanhan liiton opettajat ja muistan nähneeni asiasta tutkimustuloksiakin. Kyse on poikiin koodatusta geneettisestä tarpeesta pyrkiä tyttöjen suosioon, eikä heitä voi siitä syyttää.
Toinen syy poikien kehnoon menestykseen on se, että pojat kehittyvät hitaammin. Murkkuikäkin alkaa pojilla noin 1-2 vuotta myöhemmin. Murkkuiässä aivot kehittyvät voimakkaasti, eli ennen teini-ikää ihminen on selvästi tyhmempi kuin sen jälkeen. Juuri siksi pojat eivät kykene kilpailemaan tyttöjen kanssa varsinkaan yläasteella ja vielä lukiossakin erot on selkeitä. Lukiossa taas ratkaistaan käytännössä jatkokoulutuspaikat, vaikka poikkeustapauksia aina löytyykin.
Ja kolmas syy on tosiaan tuo kielipainotteisuus, mutta ei siitä sen enempää.
Mikä olisi sitten ratkaisu? Poika- ja tyttökoulut tai vaihtoehtoisesti ainakin poika- ja tyttöluokat. Lisäksi poikien hitaampi kehitys tulisi ottaa huomioon, mikä tosin olisi helppoa erillisluokissa.
Quote from: nimetönkeskustelija on 31.01.2011, 20:40:17
Kuten Koskela kiteyttikin. Suomalaiset pojat eivät pärjää peruskoulussa. Kokonaisuudessaan siihen liittyy seuraavat syyt:
Poikien alamäki koulumaailmassa alkoi siitä, kun tyttö- ja poikakoulut sekotettiin sekakouluiksi. Siinä käy nimittäin niin, että tyttöjen läsnäolo vie poikien huomion opetuksesta muualle.
Tota... siitä lienee aika kauan.
Muuan vanha ope oli muuten kanssasi samaa mieltä: tytöt tyttökouluihin, koska poikien läsnäolo aiheuttaa tytöille rankkaa alisuoritumista.
Quote from: nimetönkeskustelija on 31.01.2011, 20:40:17
Toinen syy poikien kehnoon menestykseen on se, että pojat kehittyvät hitaammin. Murkkuikäkin alkaa pojilla noin 1-2 vuotta myöhemmin. Murkkuiässä aivot kehittyvät voimakkaasti, eli ennen teini-ikää ihminen on selvästi tyhmempi kuin sen jälkeen. Juuri siksi pojat eivät kykene kilpailemaan tyttöjen kanssa varsinkaan yläasteella ja vielä lukiossakin erot on selkeitä.
Muinoin tämä korjausliike onnistui tuplaamalla. Tuplaajat olivat pääsosin poikia; luokalle jääminen ei ennustanut mitenkään tulevaa menestystä. Nykyisin peruskoulusta potkitaan kaikki ulos. Kymppiluokallekaan eivät pääse kaikki halukkaat. Se paha.
Quote from: pelle12 on 31.01.2011, 11:47:09
Paljastavinta fakki-idiotismia minusta oli viime tai toissa BB-kaudella ollut Tampereen yliopistossa kasvatustieteitä opiskeleva tyttö. Hän ei tiennyt mistään mitään! Englantia hän ei suostunut puhumaan kun taloon saapui afrikkalainen vaihtis, historiasta ei edes auttavia tietoja, tiedustelupalveluksikin ehdotti 0100100. En usko, että oli kympintyttö, mutta omista kouluajoistani kyllä muistan sellaisia pänttäreitä(lähinnä tyttöjä), jotka lukivat kyllä kokeisiin, ja saattoivat saada hyvänkin arvosanan, mutta uhohtivat lukemansa heti seuraavana päivänä, koska he opiskelivat koulua, ei elämää varten.
Tämä on juuri se ilmiö, josta puhuin. On hankala kuvitella ketään miespuolista suomalaista yliopisto-opiskelijaa, joka ei osaisi keskustella englanniksi jonkun ulkomaalaisen kanssa.
Eräs tuntemani n. 25-vuotias naispuolinen valtiotieteiden opiskelija ei tiennyt, milloin Suomessa oli noottikriisi. Hän ei edes tiennyt käsitettä noottikriisi, vaan puhui epämääräisesti "Neuvostoliiton sekaantumisesta Suomen presidentinvaaleihin joskus". Hän ei edes tiennyt, tapahtuiko tämä Paasikiven vai Kekkosen aikana.
On hankala kuvitella ketään miespuolista suomalaista yliopisto-opiskelijaa, joka ei tietäisi noottikriisiä, varsinkaan valtiotieteen opiskelijaa.
Tytöille/naisille tällainen tietämättömyys yleissivistykseen kuuluvista asioista on kuitenkin tyypillistä.
Tytöt/naiset voivat pärjätä hyvin koulussa/yliopistossa tietämättä mitään koulutuksensa ulkopuolisista asioista. He eivät välttämättä myöskään muista oppimiaan asioita vähän ajan päästä.
Esimerkiksi noottikriisi opetetaan peruskoulun 8. luokan historiantunnilla. Tytöt opettelevat sen ulkoa kokeeseen ja unohtavat sen kokeen jälkeen. Tällaiset tytöt saavat historiasta kymppejä.
Kympin pojat sen sijaan ovat oikeasti älykkäitä nuoria, jotka
ovat tienneet tällaiset asiat oman tiedonhaluisuutensa vuoksi jo ennen näiden asioiden tulemista esille kouluopetuksessa.Tämä on tytöille/naisille täysin tuntematon ja käsittämätön ilmiö. Useimmat tytöt/naiset eivät pysty kuvittelemaankaan, että joku pystyisi hankkimaan tietoja asioista jossain muualla kuin koulussa.
Muistan omilta kouluajoiltani erityisesti tyttöjen 'suu auki'-ilmiön. Kaikki mitä opettaja sanoi tai kirjoitti taululle, nämä tytöt uskollisesti kopioivat vihkoon. Jos heiltä odotti tuon asian muistamista kokeiden jälkeisellä viikolla tai tiedon soveltamista jossain muussa yhteydessä, vastaukseksi tuli lähinnä tyhjä äimistynyt katse. Joten on pakko yhtyä yleistykseesi, vaikka vielä jaksankin uskoa, että poikkeuksiakin oli.
Quote from: mikkoellila on 31.01.2011, 21:24:18
Tämä on tytöille/naisille täysin tuntematon ja käsittämätön ilmiö. Useimmat tytöt/naiset eivät pysty kuvittelemaankaan, että joku pystyisi hankkimaan tietoja asioista jossain muualla kuin koulussa.
Tämä pätee työelämässäkin. Saa olla aika montakin kertaa kuukaudessa täysin monttu auki, kun ihan älykkäänoloiset naiset eivät osaa tehdä yhtään puoliksikaan uutta työtehtävää ilman erillistä koulutusta (jos sittenkään). Tähän liittyy yleisesti ottaen kyvyttömyys ottaa asioista selvää oma-aloitteisesti, ts. guuglaaminen kunnollisen tiedon löytämiseksi on hirmuisen vaikeaa eikä ammattilehtiä/ammatillista kirjallisuutta tai nettisaitteja lueta. Olen jo aikaa sitten lopettanut nettivinkkien jakamisen sähköpostilla, kun meiliin pitää laittaa viisinkertaisesta rautalangasta selvitys siitä, että tämä on hyödyllistä tietoa, lue jos haluat, eikä minua kiinnosta asia sen enempää. Naisia ei vain kiinnosta tieto, eikä taito.
Quote from: Malla on 31.01.2011, 20:59:02
Quote from: nimetönkeskustelija on 31.01.2011, 20:40:17
Kuten Koskela kiteyttikin. Suomalaiset pojat eivät pärjää peruskoulussa. Kokonaisuudessaan siihen liittyy seuraavat syyt:
Poikien alamäki koulumaailmassa alkoi siitä, kun tyttö- ja poikakoulut sekotettiin sekakouluiksi. Siinä käy nimittäin niin, että tyttöjen läsnäolo vie poikien huomion opetuksesta muualle.
Tota... siitä lienee aika kauan.
Muuan vanha ope oli muuten kanssasi samaa mieltä: tytöt tyttökouluihin, koska poikien läsnäolo aiheuttaa tytöille rankkaa alisuoritumista.
Miksiköhän sitten käytännön tulokset eivät tue vanhan opettajan teoriaa?
Quote from: Malla on 31.01.2011, 20:59:02
Quote from: nimetönkeskustelija on 31.01.2011, 20:40:17
Toinen syy poikien kehnoon menestykseen on se, että pojat kehittyvät hitaammin. Murkkuikäkin alkaa pojilla noin 1-2 vuotta myöhemmin. Murkkuiässä aivot kehittyvät voimakkaasti, eli ennen teini-ikää ihminen on selvästi tyhmempi kuin sen jälkeen. Juuri siksi pojat eivät kykene kilpailemaan tyttöjen kanssa varsinkaan yläasteella ja vielä lukiossakin erot on selkeitä.
Muinoin tämä korjausliike onnistui tuplaamalla. Tuplaajat olivat pääsosin poikia; luokalle jääminen ei ennustanut mitenkään tulevaa menestystä. Nykyisin peruskoulusta potkitaan kaikki ulos. Kymppiluokallekaan eivät pääse kaikki halukkaat. Se paha.
[/quote]
Vaikka heikkolahjainen jäisi sata kertaa luokalle, hänestä ei tule lahjakasta oppilasta.
Arvoisat herrat,
meillä on siis ongelma. Tai useampiakin. Tyhmät kympintytöt toljottavat suu auki, fiksut vitosenpojat eivät viitsi pärjätä koulussa. Ylisuoriutumista ja alisuoriutumiusta? Rakenteellista väkivaltaa, positiivisen syrjinnän puutetta?
Miten ongelmat ratkaistaan? Ylivertaisen älykkäinä teillä on luonnollisesti tiedossa ratkaisu niihin. Kertokaa se. Kiitos.
Minäpäs tiedän lääketieteen professorin, joka on jäänyt kansakoulussa luokalleen.
Quote from: Malla on 31.01.2011, 21:58:24
Arvoisat herrat,
meillä on siis ongelma. Tai useampiakin. Tyhmät kympintytöt toljottavat suu auki, fiksut vitosenpojat eivät viitsi pärjätä koulussa. Ylisuoriutumista ja alisuoriutumiusta? Rakenteellista väkivaltaa, positiivisen syrjinnän puutetta?
Miten ongelmat ratkaistaan? Ylivertaisen älykkäinä teillä on luonnollisesti tiedossa ratkaisu niihin. Kertokaa se. Kiitos.
Kerroin ratkaisun jo pari viestiä sitten. Sukupuolierotellut luokat hoitavat asian.
Miksi muuten vihjaat, että vitosenpojat
eivät "viitsi" pärjätä. Tarkottaako tämä sitä, että mielestäsi pojat tahallaan häviävät koulussa pelin? Samalla tavalla sitten varmaan sekaliikunnantunnilla todettaisiin, että
tytöt eivät viitsi voittaa poikia painissa tai jääkiekossa kaatuen laiskuuttaan, kun vitosenpoika tulee ottamaan kontaktia.
Quote from: nimetönkeskustelija on 31.01.2011, 22:15:26Kerroin ratkaisun jo pari viestiä sitten. Sukupuolierotellut luokat hoitavat asian.
Mainitse yksikin länsimaa, jossa tuo on normaalikäytäntö 2000-luvulla.
Quote from: Jaakko Sivonen on 31.01.2011, 23:22:25
Quote from: nimetönkeskustelija on 31.01.2011, 22:15:26Kerroin ratkaisun jo pari viestiä sitten. Sukupuolierotellut luokat hoitavat asian.
Mainitse yksikin länsimaa, jossa tuo on normaalikäytäntö 2000-luvulla.
Tämä vastannee kysymykseesi:
QuoteEU-maista vain Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa ei
ole enää tyttö- tai poikakouluja. Sen sijaan esim. Irlannissa 44%
oppilaista opiskelee yhden sukupuolen koulussa, seuraavana tulee
Britannia, jossa vastaava luku on 16% ja kolmantena Luxemburg
14%
lähde: http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/proj/womenit/Erillisopetus_tanaan_selvitys.pdf
Oliko muuta?
Quote from: nimetönkeskustelija on 01.02.2011, 00:02:00
Quote from: Jaakko Sivonen on 31.01.2011, 23:22:25
Quote from: nimetönkeskustelija on 31.01.2011, 22:15:26Kerroin ratkaisun jo pari viestiä sitten. Sukupuolierotellut luokat hoitavat asian.
Mainitse yksikin länsimaa, jossa tuo on normaalikäytäntö 2000-luvulla.
Tämä vastannee kysymykseesi:
QuoteSuomessa. EU-maista vain Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa ei
ole enää tyttö- tai poikakouluja. Sen sijaan esim. Irlannissa 44%
oppilaista opiskelee yhden sukupuolen koulussa, seuraavana tulee
Britannia, jossa vastaava luku on 16% ja kolmantena Luxemburg
14%.
lähde: http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/proj/womenit/Erillisopetus_tanaan_selvitys.pdf
Oliko muuta?
Eli se ei ole normaalikäytäntö missään länsimaassa. 44 prosenttia on vähemmistö, puhumattakaan jostain 16 prosentista, joka on pieni vähemmistö.
Kaikki nuo maat olivat huomattavasti alempana Suomea Pisa-vertailussa (http://www.guardian.co.uk/education/2010/dec/07/uk-schools-slip-world-rankings). Miksi haluat heikentää Suomen peruskoulutusta?
Quote from: Jaakko Sivonen on 01.02.2011, 00:05:31
Quote from: nimetönkeskustelija on 01.02.2011, 00:02:00
Quote from: Jaakko Sivonen on 31.01.2011, 23:22:25
Quote from: nimetönkeskustelija on 31.01.2011, 22:15:26Kerroin ratkaisun jo pari viestiä sitten. Sukupuolierotellut luokat hoitavat asian.
Mainitse yksikin länsimaa, jossa tuo on normaalikäytäntö 2000-luvulla.
Tämä vastannee kysymykseesi:
QuoteSuomessa. EU-maista vain Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa ei
ole enää tyttö- tai poikakouluja. Sen sijaan esim. Irlannissa 44%
oppilaista opiskelee yhden sukupuolen koulussa, seuraavana tulee
Britannia, jossa vastaava luku on 16% ja kolmantena Luxemburg
14%.
lähde: http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/proj/womenit/Erillisopetus_tanaan_selvitys.pdf
Oliko muuta?
Eli se ei ole normaalikäytäntö missään länsimaassa. 44 prosenttia on vähemmistö, puhumattakaan jostain 16 prosentista, joka on pieni vähemmistö.
Kannattaa muuten vähän selvittää taustoja, ennen kun laukoo noita omiin kokemuksiin perustuvia yleistyksiä, niin ei tarvi alkaa saivartelemaan.
Miksi haluat heikentää Suomen peruskoulutusta? Miksi valehtelit siitä, että mainitsemasi olisi normaalikäytäntö missään länsimaassa? (Monessa kehitysmaassa se kyllä varmasti onkin sitä.)
Ajatolla Khomeini oli muuten koulujen sukupuolierottelun kiivas kannattaja:
QuoteRuhollah Khomeini favored single-sex schools in his speech at the anniversary of the birth of Fatimah bint Muhammad, saying:
As the religious leaders have influence and power in this country, they will not permit girls to study in the same school with boys. They will not permit women to teach at boys' schools. They will not permit men to teach at girls' schools. They will not allow corruption in this country.
http://en.wikipedia.org/wiki/Sex_segregation_and_religion#Islam
Mutta ehkä meidän ei kuitenkaan kannattaisi ottaa Iranista mallia?
Minä ymmärrän sukupuolierottelun idean täysin. Onhan tytöillä ja pojilla eri jumppatunnitkin. Miksiköhän?
Quote from: JR on 01.02.2011, 00:36:33
Minä ymmärrän sukupuolierottelun idean täysin. Onhan tytöillä ja pojilla eri jumppatunnitkin. Miksiköhän?
Liikunta on täysin erilainen aine kuin luokassa opetettavat aineet.
Jaakko Sivonen; Miksi Pisa tulokset huononisivat jos pojat ja tytöt olisivat omilla luokillaan? mihin perustat väitteesi?
Laitapa jotain ihan konkreettista peliin, vaikkapa tutkimustuloksia. Jos et pysty, niin se olet sinä joka höpöttää. Itse löysin aiheesta paljon opetusviranomaisten lausumia, mutta ne olivat vain mielipiteitä, auktoriteettiin pohjaavia julistuksia, joita ei perusteltu mitenkään.
Pojat kehittyvät niin eri tahtia, että eriytetty opetusohjelma saattaisi olla ihan hyvä. Tätä kokeiltiin muutama vuosi sitten Ylöjärvellä, ja tulokset olivat erittäin lupaavia. Tosin kokeilu lopetettiin tiettyjen tahojen toimesta poliittisesti epäkorrektina :facepalm:
PS. se näköjään on lakaistu niin tehokkaasti maton alle, etten löytänyt tuosta Ylöjärven kokeilusta mitään Googlella. Mutta sekä minä että vaimo muistamme sen uutisoinnin haastatteluineen Aamulehdessä.
Onko kukaan miettinyt miksi me oikeastaan pärjäämme Pisassa?
Jos oikein tulkitsin sen tuloksia kokonaisuutena, niin niistä voidaan nähdä että me pärjäämme sen vuoksi, että meillä heikot oppilaat eivät ole niin huonoja kuin muualla, eli tukiopetussysteemimme toimii, ja siksi että hyvin suuri osa porukkaa kuuluu vertailumaiden keskikestiin. Eli tällä me pärjäämme siinä skabassa. Kokonaistulos tulee keskimäärin hyväksi kun todella huonoja on vähän.
Emme pärjää siis siksi että meillä olisi paljon hyvin pärjääviä.
Monessakin maassa on todella hyviä aivan toiset määrät kuin meillä.
Älkää uskoko taas niitä uutisotsikoita ihan niin kokonaan, niissä on vahva sosdem painotus, kun kaikki ovat enintään keskivertoa, niin meillä on hyvä olla ;D
Quote from: Koskela Suomesta on 01.02.2011, 00:46:02
Jaakko Sivonen; Miksi Pisa tulokset huononisivat jos pojat ja tytöt olisivat omilla luokillaan? mihin perustat väitteesi?
Vuoden 2010 Pisan mukaan Suomen peruskoulutus on kolmanneksi parasta maailmassa ja parasta Euroopassa. Miksi meidän pitäisi ottaa mallia maista, joiden koulutus on parikymmentä sijaa meitä alempana? Millä perusteella se parantaisi koulutustamme?
Alkuperäiseen kysymykseen vastaten:
1) Suomen julkisen sektorin palveluksessa on yhteensä 550 000 henkilöä eli 20 prosenttia koko työvoimasta. http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20070604Julkin/name.jsp
2)Lähes puolet Akavan jäsenistä työskentelee julkisen sektorin palveluksessa. http://www.akava.fi/tutkimukset
3) Sen lauluja laulat jonka leipää syöt
Quote from: Jaakko Sivonen on 01.02.2011, 00:49:18
Quote from: Koskela Suomesta on 01.02.2011, 00:46:02
Jaakko Sivonen; Miksi Pisa tulokset huononisivat jos pojat ja tytöt olisivat omilla luokillaan? mihin perustat väitteesi?
Vuoden 2010 Pisan mukaan Suomen peruskoulutus on kolmanneksi parasta maailmassa ja parasta Euroopassa. Miksi meidän pitäisi ottaa mallia maista, joiden koulutus on parikymmentä sijaa meitä alempana? Millä perusteella se parantaisi koulutustamme?
Et vastaa kysymykseen, miksi se huononisi? millä mekanismilla? please, älä vastaa, jos jaanaat edelleen tuota samaa mutua....
Emme ole siellä kärjessä siksi että meillä ovat tytöt ja pojat samoilla luokilla, vai olemmeko? Siitä ei ainakaan ole mitään todisteita.
Emme ole siellä ainakaan sen vuoksi, että meillä olisi valtava määrä hyvin menestyviä oppilaita, sillä sen saman Pisan mukaan näin EI OLE. Olemme siellä siksi, että meillä on toimiva tuki- ja erityisopetusysteemi kouluissamme. Sekin on sieltä luettavissa, koska meidän huonot eivät ole niin huonoja kuin muiden. Aineksessa ei ainakaan ÄO-tutkimusten mukaan ole niin suurta eroa, että sen mukaan voitaisiin sanoa, että meillä ei ole tyhmiä yhtä paljon kuin muualla, joten sen täytyy johtua siitä minkä ne Pisa menestyksen myötä tulleet opetusalan vieraatkin ovat todenneet suurimmaksi eroksi, eli tuki- ja erityisopetuksen.
Ja jos luulet että meidän systeemimme on nyt sitten niin hyvä, että se pitää laittaa staasiin. Että mitään ei saa muuttaa, kun kaikki on niin hyvin, niin olen vahvasti eri mieltä.
Siitä muutostarpeesta kertovat useat tutkimukset jotka kertovat että pojat voivat huonosti meidän erinomaisissa tytöille ja naisopettajille viritetyissä Pisa-kouluissamme. Siitä kertoo poikien kokoajan vähenevä osuus yliopistokoulutuksessa. Siitä kertoo poikien ja nuorten miesten aivan tolkuttomat itsemurhaluvut. Jatkanko? :facepalm:
Quote from: Koskela Suomesta on 01.02.2011, 01:10:25
Et vastaa kysymykseen, miksi se huononisi? millä mekanismilla?
Ei ole mitään syytä olettaa, että koulutus ainakaan parantuisi, jos alkaisimme apinoida meitä huonompia maita. Vai väitätkö tosissasi, että Suomen kannattaisi ottaa mallia Iranista, jossa poikien ja tyttöjen erottelu on viety pidemmälle kuin missään muussa maassa? Sikäläinen koulutus ei käsittääkseni ole kovin laadukasta.
Quote from: Koskela Suomesta on 01.02.2011, 01:10:25Siitä muutostarpeesta kertovat useat tutkimukset jotka kertovat että pojat voivat huonosti meidän erinomaisissa tytöille ja naisopettajille viritetyissä Pisa-kouluissamme. Siitä kertoo poikien kokoajan vähenevä osuus yliopistokoulutuksessa. Siitä kertoo poikien ja nuorten miesten aivan tolkuttomat itsemurhaluvut.
Ai, että itsemurhat johtuvat siitä, että pojat ja tytöt ovat samalla luokalla? Sinulla on varmaan antaa tuohon tutkimustietoa. Älä viitsi vastata, jos vain jauhat taas mutua. :facepalm:
Koulutuksessa on ongelmia, mutta poikien ja tyttöjen oleminen samalla luokalla ei ole niistä yksi.
Quote from: Jaakko Sivonen on 01.02.2011, 01:16:51
Quote from: Koskela Suomesta on 01.02.2011, 01:10:25
Et vastaa kysymykseen, miksi se huononisi? millä mekanismilla?
Ei ole mitään syytä olettaa, että koulutus ainakaan parantuisi, jos alkaisimme apinoida meitä huonompia maita. Vai väitätkö tosissasi, että Suomen kannattaisi ottaa mallia Iranista, jossa poikien ja tyttöjen erottelu on viety pidemmälle kuin missään muussa maassa? Sikäläinen koulutus ei käsittääkseni ole kovin laadukasta.
Hassua nähdä ilmeisesti nuivan heittävän keskustelussa näin ilmiselvän argumentointivirheen.... luulisi sinunkin jo lukeneen näitä täältäkin ihan tarpeeksi, ettei itse tarvitse moisia väsätä. Kun vihervasuri pystyttää moisen olkiukon, olet varmaan itsekin tuumimassa että loppui asia kesken. Älähän nyt, iso mies. En edes vaivaudu vastaamaan moiseen trollaukseen.
Quote from: Jaakko Sivonen on 01.02.2011, 01:16:51Quote from: Koskela Suomesta on 01.02.2011, 01:10:25Siitä muutostarpeesta kertovat useat tutkimukset jotka kertovat että pojat voivat huonosti meidän erinomaisissa tytöille ja naisopettajille viritetyissä Pisa-kouluissamme. Siitä kertoo poikien kokoajan vähenevä osuus yliopistokoulutuksessa. Siitä kertoo poikien ja nuorten miesten aivan tolkuttomat itsemurhaluvut.
Ai, että itsemurhat johtuvat siitä, että pojat ja tytöt ovat samalla luokalla? Sinulla on varmaan antaa tuohon tutkimustietoa. Älä viitsi vastata, jos vain jauhat taas mutua. :facepalm:
Koulutuksessa on ongelmia, mutta poikien ja tyttöjen oleminen samalla luokalla ei ole niistä yksi.
Aika hyvin, TOINEN olkiukko samaan postaukseen. Missä kohdin minä muka väitän että itsemurhaluvut johtuvat sekaluokista? Otapa se pää pois perseestä ja lopeta nuo tyhmyydet.
Oletko opettaja? tällaistako teille siellä laitoksella opetetaan? Toivottavasti et ole äidinkielen opettaja.... argumentointivirheitä toisensa perään, logiikasta puhettakaan... sääli lapsia.
Edelleen odotan että mihin tutkimuksiin vetoat siinä että tämä nykyinen sekaluokka systeemi on se paras systeemi.
Se ei ole minusta mikään varsinainen ongelma, mutta saattaa, huom, saattaa estää/haitata muiden ongelmien poistamista, mene ja tiedä.
En ole koko aikana ollut sitä mieltä että se välttämättä auttaisi (enkä sanonut niin, luepa tarkkaan), mutta SINÄ taas OLET väittänyt että se EI auta, ja että siirtyminen niistä pois HEIKENTÄÄ nykyistä systeemiä.
Näihin odottaisin hieman muitakin perusteita, kun olen niin skeptinen kyynikko, etten usko kun sinä vain väität niin.
Ja miksi sinulla ei niitä perusteita omille väitteillesi näissä asioissa olisi, tuntuuhan asia olevan kovinkin lähellä sydäntäsi. Kerrohan.
Quote from: Koskela Suomesta on 01.02.2011, 01:39:55
En ole koko aikana ollut sitä mieltä että se välttämättä auttaisi (enkä sanonut niin, luepa tarkkaan), mutta SINÄ taas OLET väittänyt että se EI auta, ja että siirtyminen niistä pois HEIKENTÄÄ nykyistä systeemiä.
Miksi meidän pitäisi erottaa pojat ja tytöt eri luokille, jos siitä ei ole mitään hyötyä? Onko ylipäätään
mitään syytä olettaa, että siitä olisi yhtään
mitään hyötyä? Jos ei ole, miksi meidän pitäisi matkia maita, joiden koulutus on tutkimusten mukaan huonompaa kuin meidän koulutuksemme?
Quote from: Koskela Suomesta on 01.02.2011, 01:39:55Missä kohdin minä muka väitän että itsemurhaluvut johtuvat sekaluokista?
Miksi ihmeessä sinä sitten toit ne koko keskusteluun, jos ne eivät sinunkaan mielestäsi liity keskustelun aiheeseen? Sinä halusit ilmeisesti sokeerata ja vedota ihmisten tunteisiin asialla, jolla ei ole mitään yhteyttä keskustelun aiheeseen. Sekin on luonnollisesti argumentointivirhe (kuten on myös ad hominem, joita viestissäsi vilisee).
Ja mitä sukupuolten erotteluun koulutuksessa tulee, sitä tosiaankin tapahtuu nykyään enimmäkseen kehitysmaissa, ei länsimaissa. Missään länsimaassa se ei ole vallitseva normi. Sitä se sen sijaan on useassa kehitysmaassa. Tyttöjen ja poikien erottelu koulutuksessa ei kuulu 2000-luvun länsimaihin.
Alankomaissa on havaittu seuraavaa:
QuoteThe renewed demand for sex-segregated facilities is partly caused by religious and cultural beliefs and practices brought along by immigrant groups, such as the wish to avoid physical contact, for instance shaking hands, with persons of 'the opposite sex'.
http://www.utrechtlawreview.org/index.php/ulr/article/viewFile/URN:NBN:NL:UI:10-1-101146/127
Voit miettiä, minkä ryhmien etuja palvelisi sukupuolten erottelu esimerkiksi koulutuksessa, keiden ideologiaa se palvelisi.
Miksi miksi ja miksi... sinulla ei siis ollut mitään perusteita jyrkälle väitteellesi. MOT ja keskustelun loppu, en jaksa.
Ei kuulu ja jne. Eli kun muslimit niin sitten ei. Höpsön tössön.
Saat tulla uskollasi autuaaksi ihan rauhassa, älä kuitenkaan markkinoi sitä totuutena.... tämä loppuu siksi, että emme keskustele asiasta samalla tasolla. Sinä jankkaat jotain uskonkappaleita, tehtailet olkiukkoja, ja minä yritän kysyä että onko sinulla jokin muukin peruste jyrkälle mielipiteellesi kuin että ei tunnu kivalta ja näin muutkin uskoo. Adios.
Quote from: Koskela Suomesta on 01.02.2011, 02:04:49jokin muukin peruste jyrkälle mielipiteellesi kuin että ei tunnu kivalta ja näin muutkin uskoo.
Tuo tuntui siis olevan sinun perustelusi sekaluokkien lakkauttamiselle.
Minä olen jo "vanha mies" ja viimeisiä oppikoulujärjestelmän kasvatteja. Oman kokemuksen perusteella jonkunlainen systéemi, millä suojellaan opinhaluisia oppilaita kusipäitten ääliöitten häiriköinniltä olisi täysin välttämätön.
Nämä "pisat" on pelkkää hölmöilyä, taitaa kertoa vain siitä, että kusipäitä siedetään paljon enemmän, kuin olisi kenenkään kannalta hyväksi.
Vanhin tytär on monta kertaa sanonut, että yläaste on typerin paikka, missä hän on ikinä ollut.
Elikkä, ymmärrän täysin, että tytöt ja pojat halutaan eri luokille, koska pojat häiriköivät tyttöjä kaikenaikaa, eikä heidän omakaan opiskelu onnistu.
Toinen vaihtoehto on, että sukupuolet opiskelevat yhdessä, mutta opinhaluttomat ja opinhaluiset laitetaan eri luokkiin. (vanha ja toimiva järjestelmä).
"Hienostunut" ihminen ei koskaan sano esim. olevansa toista ihmistä parempi jossain asiassa. Ehkä hienostunut ihminen ei koskaan myöskään sano, että hänen kulttuurinsa on jotain toista parempi.
Quote from: mikkoellila on 30.01.2011, 20:22:57
"Kyllä meidän yliopistolla ainakin näkyy ihan tasapuolisesti kumpaakin sukupuolta, joten en usko, että yliopistoihin valittaisiin enemmän naisia" on nimenomaan naisille tyypillistä ajattelua.
Naiset ajattelevat asioita henkilökohtaisella tasolla, oman välittömän kokemuspiirinsä kautta, hahmottamatta asioiden yleisiä lainalaisuuksia yhteiskunnallisella tasolla tms. universaalilla tasolla.
Tässä suhteessa mm. Juha Mäki-Ketelä edustaa naismaista logiikkaa, tyyliin "en minä ole Tampereella omassa kotikaupunginosassani nähnyt mitään muslimien aiheuttamia ongelmia, joten islam ei voi olla ongelma koskaan missään".
Mielenkiintoista kritiikkiä, kun ottaa huomioon, ettet ole esittänyt mitään tutkimustietoa tukemaan väitteitäsi "naisille tyypillisestä ajattelusta".
Riittävän laajoissa tutkimusasetelmissa voidaan ehkä paljastaa joitain yksilöiden välisiä eroja pienempiä ajattelutaipumuksia, kuten miesten keskimäärin suurempi riskinottohalu... en kuitenkaan tiedä mitään sinun varmaa kokemustasi tukevaa tietoa.
Peruskoulutus voi olla Euroopan paras, mutta sen jälkeinen koulutus on Euroopan surkeinta ja se peruskoulun jälkeinen koulutus on se, joka eniten merkkaa ammatin saannin puolesta.
Quote from: Slicky on 01.02.2011, 11:05:12
Peruskoulutus voi olla Euroopan paras, mutta sen jälkeinen koulutus on Euroopan surkeinta ja se peruskoulun jälkeinen koulutus on se, joka eniten merkkaa ammatin saannin puolesta.
Mielenkiintoinen väite. Olisiko jotakin tilastoa tai tutkimusta sen tueksi? Esimerkiksi Albania kuuluu Eurooppaan; onko siellä tarjolla parempaa koulutusta?
Kommentistasi saa käsityksen, että suomalaiset eivät saa töitä, koska ovat niin huonosti (ammatti)koulutettuja. Miten parantaisit peruskoulun jälkeistä koulutusta, esimerkiksi lukiota?
Quote from: JR on 01.02.2011, 10:20:34
Nämä "pisat" on pelkkää hölmöilyä, taitaa kertoa vain siitä, että kusipäitä siedetään paljon enemmän, kuin olisi kenenkään kannalta hyväksi.
Vanhin tytär on monta kertaa sanonut, että yläaste on typerin paikka, missä hän on ikinä ollut.
Suomenkielisissä lehdissä vaietaan PISA-tulosten varjopuolista. "Maailman parhaat oppilaat" olivat PISA-kyselyssä sitä mieltä, että tunneilla on sietämätön epäjärjestys. Tästä tuloksesta on kerrottu Höblässä, ei muualla.
Quote from: Jaakko Sivonen on 01.02.2011, 00:49:18
Quote from: Koskela Suomesta on 01.02.2011, 00:46:02
Jaakko Sivonen; Miksi Pisa tulokset huononisivat jos pojat ja tytöt olisivat omilla luokillaan? mihin perustat väitteesi?
Vuoden 2010 Pisan mukaan Suomen peruskoulutus on kolmanneksi parasta maailmassa ja parasta Euroopassa. Miksi meidän pitäisi ottaa mallia maista, joiden koulutus on parikymmentä sijaa meitä alempana? Millä perusteella se parantaisi koulutustamme?
Meillä on maailman parhaat huonot oppilaat. Meillä huonoimmistakin tehdään jonkinlaisia. Jos olisi olemassa huippujen PISA, niin siinä me emme pärjäisikään.
Jokainen yksityisessä pienessä tai keskisuuressa yrityksessä töissä ollut tietää, että yritys kaatuu tai pysyy pystyssä muutaman tuotekehittäjän tai huippumyyjän mukana.
Quote from: Jaakko Sivonen on 01.02.2011, 02:08:25
Quote from: Koskela Suomesta on 01.02.2011, 02:04:49jokin muukin peruste jyrkälle mielipiteellesi kuin että ei tunnu kivalta ja näin muutkin uskoo.
Tuo tuntui siis olevan sinun perustelusi sekaluokkien lakkauttamiselle.
Et voi olla tosissasi.... ;D ;D ;D ;D
Quote from: TJK on 01.02.2011, 11:00:23
Quote from: mikkoellila on 30.01.2011, 20:22:57
"Kyllä meidän yliopistolla ainakin näkyy ihan tasapuolisesti kumpaakin sukupuolta, joten en usko, että yliopistoihin valittaisiin enemmän naisia" on nimenomaan naisille tyypillistä ajattelua.
Naiset ajattelevat asioita henkilökohtaisella tasolla, oman välittömän kokemuspiirinsä kautta, hahmottamatta asioiden yleisiä lainalaisuuksia yhteiskunnallisella tasolla tms. universaalilla tasolla.
Tässä suhteessa mm. Juha Mäki-Ketelä edustaa naismaista logiikkaa, tyyliin "en minä ole Tampereella omassa kotikaupunginosassani nähnyt mitään muslimien aiheuttamia ongelmia, joten islam ei voi olla ongelma koskaan missään".
Mielenkiintoista kritiikkiä, kun ottaa huomioon, ettet ole esittänyt mitään tutkimustietoa tukemaan väitteitäsi "naisille tyypillisestä ajattelusta".
Riittävän laajoissa tutkimusasetelmissa voidaan ehkä paljastaa joitain yksilöiden välisiä eroja pienempiä ajattelutaipumuksia, kuten miesten keskimäärin suurempi riskinottohalu... en kuitenkaan tiedä mitään sinun varmaa kokemustasi tukevaa tietoa.
Joskus on ehkä tyydyttävä varmaan kokemukseen. Yksilötasolla ne kertovat paljonkin, ja jso samankaltaisia yksilöitä tulee vastaan useampiakin, niin johtopäätöksiä tulee väkisinkin tehtyä. Elämää ei voi tiivistää tutkimuksiin, joiden tiivistelmiä Hesarista saa lukea. Siksihän nettifoorumeja on...
Opintojen lopettamisen jälkeen muistan ehkä 4-5 miehen kanssa tulleen puhetta korkeammasta koulutuksesta siinä mielessä, että sen pitäisi merkitä jotakin. Vain yksi miespuolinen on maininnut, että minun kannattaisi tehdä graduni loppuuun. Naiset ovat sen sijaan osoittaneet kiinnostusta koulutukseeni, vaikka vain ohimennen.
Yksi ongelma on koulutuksen yliarvostaminen, jota aiheuttaa myös suorittavien työpaikkojen vähentyminen. Suurimmasta osasta töistäni olisi kuka tahansa fiksu 12-vuotias tyttö selvinnyt yhtä hyvin kuin minä älyn puolesta. Fyysisen rasittavuuden ja yksitoikkoisuuden olisi kestänyt jo moni 16-vuotias peruskoulun päättänyt. Työtehtäviemi vaativuuteen nähden tittelini ovat olleet naurettavan hienoja ja palkkaus liian korkea.
Quote from: Maailmanmies on 01.02.2011, 11:46:47
Meillä on maailman parhaat huonot oppilaat. Meillä huonoimmistakin tehdään jonkinlaisia. Jos olisi olemassa huippujen PISA, niin siinä me emme pärjäisikään.
Jokainen yksityisessä pienessä tai keskisuuressa yrityksessä töissä ollut tietää, että yritys kaatuu tai pysyy pystyssä muutaman tuotekehittäjän tai huippumyyjän mukana.
Toisaalta "jokainen ketju on vain niin vahva kuin sen heikoin lenkki". Se että huonotkin oppilaat ovat hyviä verrattuna muuhun maailmaan merkitsee muiden asioiden muassa vakaampaa yhteiskuntaa.
Quote from: Koskela Suomesta on 01.02.2011, 12:34:35Et voi olla tosissasi.... ;D ;D ;D ;D
??? :facepalm: 8)
Quote from: JR on 01.02.2011, 10:20:34
Minä olen jo "vanha mies" ja viimeisiä oppikoulujärjestelmän kasvatteja. Oman kokemuksen perusteella jonkunlainen systéemi, millä suojellaan opinhaluisia oppilaita kusipäitten ääliöitten häiriköinniltä olisi täysin välttämätön.
Nämä "pisat" on pelkkää hölmöilyä, taitaa kertoa vain siitä, että kusipäitä siedetään paljon enemmän, kuin olisi kenenkään kannalta hyväksi.
Vanhin tytär on monta kertaa sanonut, että yläaste on typerin paikka, missä hän on ikinä ollut.
Elikkä, ymmärrän täysin, että tytöt ja pojat halutaan eri luokille, koska pojat häiriköivät tyttöjä kaikenaikaa, eikä heidän omakaan opiskelu onnistu.
Toinen vaihtoehto on, että sukupuolet opiskelevat yhdessä, mutta opinhaluttomat ja opinhaluiset laitetaan eri luokkiin. (vanha ja toimiva järjestelmä).
Tämän allekirjoitan täysin. Oma yläasteaikani sijoittui ihan 2000-luvun alkuun, ja luokkamme ei ollut mitenkään poikkeava yläasteluokka, vaan varsin tyypillinen: pojat riehuvat tunneilla, heittelevät opettajia ties millä esineillä, huutavat, mölisevät, eli kaikin puolin haluavat toimillaan varmistaa sen, että kukaan ei pysty opiskelemaan. Sitten kun opettajatkaan eivät voi mitenkään puuttua tuollaiseen, kun suurin piirtein opettajan äänen korottaminenkin jo alkaa olla nykyisessä koulumaailmassa kiellettyä. Mikään ei tosiaankaan ole yhtä tyhmä paikka kuin yläaste, varsinkin sellaiselle oppilaalle, oli sitten tyttö tai poika, joka tosissaan haluaa oppia ja satsata tulevaisuuteen.
Olihan minun luokallani niitä tyttöjäkin, niitä "pahistyttöjä", joita ei kiinnostanut koulunkäynti, mutta eivät he sitä kapinaansa tuollaisella häiriköinnillä tuoneet esille. He lähinnä lintsasivat, polttivat tupakkaa nurkan takana, tai saivat kokeista nelosia. Ainoastaan pojilla oli joku valtava tarve riehua, ja samalla pilata muidenkin mahdollisuudet oppia. Moni tällainen "pahistyttö" oli kanssani hyvä ystävä, ja monet kaikkein lähimmistä ystävistäni olivat juuri noita "pahistyttöjä". Meillä oli ehkä eri käsitykset opiskelusta ja sen tärkeydestä, ja siitä, minkälaisen tulevaisuuden haluaa, mutta ei se ikinä haitannut ystävyyttä. : )
Kympin tyttönä sain itse kärsiä hyvin paljon "Vitun hikke!" yms. kauniista nimittelyistä, ja nimittelijät olivat aina poikia. Jos kerran pojat haluaisivat OIKEASTI menestyä koulussa, ja ainoastaan olosuhteiden (kuten täällä on väitetty) takia eivät siihen pysty, niin miksi sitten heistä on niin kamalan noloa saada hyviä numeroita ja menestyä elämässä? Jos kerran pojat todella haluaisivat pärjätä koulussa ja arvostavat koulumenestystä, niin miksi sitten muiden pärjääminen on heidän mielestään niin tyhmää ja noloa?
Jälkeenpäin olen kuullut, että muutamat noista nimittelevistä häirikköpojista eivät enää ole edes hengissä, mikä ei kyllä yllätä minua millään lailla.
Quote from: Koskela Suomesta on 01.02.2011, 01:10:25
Emme ole siellä ainakaan sen vuoksi, että meillä olisi valtava määrä hyvin menestyviä oppilaita, sillä sen saman Pisan mukaan näin EI OLE. Olemme siellä siksi, että meillä on toimiva tuki- ja erityisopetusysteemi kouluissamme. Sekin on sieltä luettavissa, koska meidän huonot eivät ole niin huonoja kuin muiden. Aineksessa ei ainakaan ÄO-tutkimusten mukaan ole niin suurta eroa, että sen mukaan voitaisiin sanoa, että meillä ei ole tyhmiä yhtä paljon kuin muualla
Suomi on etnisesti ja rodullisesti homogeenisempi maa kuin useimmat länsimaat, joten Suomen hyvä pärjääminen Pisa-tutkimuksissa perustuu nimenomaan toisenrotuisten ihmisten suhteellisesti pienempään määrään.
USA:n valkoiset ihmiset ovat pärjänneet Pisa-tutkimuksissa suunnilleen yhtä hyvin kuin suomalaiset. USA:n huonompi Pisa-tutkimuksen kokonaistulos johtuu toisenrotuisten ihmisten suuremmasta määrästä (noin kolmasosa väestöstä).
Quote from: JR on 01.02.2011, 10:20:34
Oman kokemuksen perusteella jonkunlainen systéemi, millä suojellaan opinhaluisia oppilaita kusipäitten ääliöitten häiriköinniltä olisi täysin välttämätön.
Kurin höltyminen suomalaisissa kouluissa viime vuosikymmeninä johtuu mielestäni paljolti opettajakunnan naisistumisesta.
Naisten muodostuminen valtaenemmistöksi opettajista on johtanut siihen, että opettajat pitävät koulukiusaajia ym. häiriköitä paapottavina, halaamisen tarpeessa olevina lapsiraukkoina.
Miesopettajilla on tapana sanoa häiriköille suoraan, että perkele, tuollaista käytöstä ei täällä suvaita. Naisopettajat taas "ymmärtävät" häiriköitä, koska heillä on vaikeat kotiolot jne.
Quote from: mikkoellila on 01.02.2011, 17:20:43
Quote from: Koskela Suomesta on 01.02.2011, 01:10:25
Emme ole siellä ainakaan sen vuoksi, että meillä olisi valtava määrä hyvin menestyviä oppilaita, sillä sen saman Pisan mukaan näin EI OLE. Olemme siellä siksi, että meillä on toimiva tuki- ja erityisopetusysteemi kouluissamme. Sekin on sieltä luettavissa, koska meidän huonot eivät ole niin huonoja kuin muiden. Aineksessa ei ainakaan ÄO-tutkimusten mukaan ole niin suurta eroa, että sen mukaan voitaisiin sanoa, että meillä ei ole tyhmiä yhtä paljon kuin muualla
Suomi on etnisesti ja rodullisesti homogeenisempi maa kuin useimmat länsimaat, joten Suomen hyvä pärjääminen Pisa-tutkimuksissa perustuu nimenomaan toisenrotuisten ihmisten suhteellisesti pienempään määrään.
USA:n valkoiset ihmiset ovat pärjänneet Pisa-tutkimuksissa suunnilleen yhtä hyvin kuin suomalaiset. USA:n huonompi Pisa-tutkimuksen kokonaistulos johtuu toisenrotuisten ihmisten suuremmasta määrästä (noin kolmasosa väestöstä).
Toisaalta jenkkien pärjääminen räjähtävää voimaa tarvittavissa urheilulajeissa selittyy mustalla geeniperimällä.
Quote from: Enni on 01.02.2011, 17:09:44
Kympin tyttönä sain itse kärsiä hyvin paljon "Vitun hikke!" yms. kauniista nimittelyistä, ja nimittelijät olivat aina poikia. Jos kerran pojat haluaisivat OIKEASTI menestyä koulussa, ja ainoastaan olosuhteiden (kuten täällä on väitetty) takia eivät siihen pysty, niin miksi sitten heistä on niin kamalan noloa saada hyviä numeroita ja menestyä elämässä? Jos kerran pojat todella haluaisivat pärjätä koulussa ja arvostavat koulumenestystä, niin miksi sitten muiden pärjääminen on heidän mielestään niin tyhmää ja noloa?
Ainakin minä olen tässä viestiketjussa puhunut lähinnä kympin tyttöjen ja
kympin poikien välisestä erosta. Monet muutkin ovat kommentoineet samaa asiaa.
Viitosen ja kuutosen pojat ovat yleensä roskaväkeä, jota kukaan ei kehu.
Kaikki ysin/kympin oppilaat eivät ole aidosti fiksuja, mutta käytännössä
kukaan viitosen tai kuutosen oppilas ei ole fiksu.
En ole koskaan tavannut ketään älykkäänä pitämääni aikuista ihmistä, joka olisi sanonut olleensa lapsena viitosen tai kuutosen oppilas.
Käytännössä kaikki älykkäänä pitämääni aikuiset ovat kertoneet olleensa koulussa ysin/kympin oppilaita, jos asia on tullut puheeksi.
On kiintoisaa, että Virossa Pisa-tulokset ovat Suomeakin paremmat, jos venäläisväestöä ei oteta huomioon. Venäläisväestö mukaanlaskettuna vain hieman alle Suomen. Koulun työskentelytavat ovat kuulemma siellä kovin erilaiset, mutta tulokset hyviä yhtäkaikki. En usko että opetuksen ja koulunkäynnin kulttuuri on kovinkaan autuaaksitekevä asia. Ainakin erilaisilla resepteillä voi onnistua, kunhan raaka-aineet ovat hyviä.
Quote from: Enni on 01.02.2011, 17:09:44
Tämän allekirjoitan täysin. Oma yläasteaikani sijoittui ihan 2000-luvun alkuun, ja luokkamme ei ollut mitenkään poikkeava yläasteluokka, vaan varsin tyypillinen: pojat riehuvat tunneilla, heittelevät opettajia ties millä esineillä, huutavat, mölisevät, eli kaikin puolin haluavat toimillaan varmistaa sen, että kukaan ei pysty opiskelemaan.
Oho. Ilmeisesti meillä kävi tuuri. Tyttöni kävi ihan tavallisen yläasteen (tai yläkoulun, niin kai nykyään sanotaan?), mutta mitään tuollaista siellä ei ollut -- mitä nyt kaikki perjantai-iltapäivisin hiukan häsläsivät. Ainoa isompi kriisi kehkeytyi, kun erään kielen hyvä ope vaihtui leipiintyneeseen tapaukseen. Oppilaat valittivat ensin luokanvalvojalle ja hänen kehotuksestaan reksille; ope suuttui.
Quote from: mikkoellila on 01.02.2011, 17:30:14
En ole koskaan tavannut ketään älykkäänä pitämääni aikuista ihmistä, joka olisi sanonut olleensa lapsena viitosen tai kuutosen oppilas.
Minä olen. Tyyppiin jonka keskikoulun päättötodistuksessa oli lähinnä vitosia. Meni muutamaksi vuodeksi duuniin (silloin niitä vielä sai), sitten iltakouluun ja yliopistoon. Toimii nykyään proffana.
Quote from: Malla on 01.02.2011, 17:36:40
Quote from: mikkoellila on 01.02.2011, 17:30:14
En ole koskaan tavannut ketään älykkäänä pitämääni aikuista ihmistä, joka olisi sanonut olleensa lapsena viitosen tai kuutosen oppilas.
Minä olen. Tyyppiin jonka keskikoulun päättötodistuksessa oli lähinnä vitosia. Meni muutamaksi vuodeksi duuniin (silloin niitä vielä sai), sitten iltakouluun ja yliopistoon. Toimii nykyään proffana.
Yksittäistapaus, jota ei voi yleistää.
Quote from: Malla on 01.02.2011, 17:36:40Minä olen. Tyyppiin jonka keskikoulun päättötodistuksessa oli lähinnä vitosia. Meni muutamaksi vuodeksi duuniin (silloin niitä vielä sai), sitten iltakouluun ja yliopistoon. Toimii nykyään proffana.
En usko.
Quote from: mikkoellila on 01.02.2011, 17:38:36
Quote from: Malla on 01.02.2011, 17:36:40
Quote from: mikkoellila on 01.02.2011, 17:30:14
En ole koskaan tavannut ketään älykkäänä pitämääni aikuista ihmistä, joka olisi sanonut olleensa lapsena viitosen tai kuutosen oppilas.
Minä olen. Tyyppiin jonka keskikoulun päättötodistuksessa oli lähinnä vitosia. Meni muutamaksi vuodeksi duuniin (silloin niitä vielä sai), sitten iltakouluun ja yliopistoon. Toimii nykyään proffana.
Yksittäistapaus, jota ei voi yleistää.
Aivan. Mutta yksikin tapaus on enemmän kuin "ei koskaan".
Quote from: Malla on 01.02.2011, 17:32:10
Quote from: Enni on 01.02.2011, 17:09:44
Tämän allekirjoitan täysin. Oma yläasteaikani sijoittui ihan 2000-luvun alkuun, ja luokkamme ei ollut mitenkään poikkeava yläasteluokka, vaan varsin tyypillinen: pojat riehuvat tunneilla, heittelevät opettajia ties millä esineillä, huutavat, mölisevät, eli kaikin puolin haluavat toimillaan varmistaa sen, että kukaan ei pysty opiskelemaan.
Oho. Ilmeisesti meillä kävi tuuri. Tyttöni kävi ihan tavallisen yläasteen (tai yläkoulun, niin kai nykyään sanotaan?), mutta mitään tuollaista siellä ei ollut -- mitä nyt kaikki perjantai-iltapäivisin hiukan häsläsivät. Ainoa isompi kriisi kehkeytyi, kun erään kielen hyvä ope vaihtui leipiintyneeseen tapaukseen. Oppilaat valittivat ensin luokanvalvojalle ja hänen kehotuksestaan reksille; ope suuttui.
Meidän yläasteella oli poliisien vierailutkin arkipäivää. Syitä saattoi olla monia: jotain ihmistä etsitiin jostain koulun ulkopuolella tehdystä rikoksesta, viritettyjen ja/tai varastettujen autojen/mopojen takia, oppilaat ovat koulussa kännissä ja/tai jonkun oppilaan tiedettiin välittävän ja pitävän halluussaan alkoholia, ja tappeluitakin tietysti oli aina välillä. Kerran muistan, kuinka eräs poikaoppilas uhkasi tappavansa rehtorin, ja sitten eräänä päivänä tulikin rautaputki mukanaan kouluun ja alkoi käyttäytyä uhkaavasti, joten siitäkin sitten hälytettiin poliisit.
Sitten yksi huvi poikien mieleen oli se, että uuden vuoden jälkeen, sanotaan nyt tammi- ja helmikuun aikana, ammuttiin jäljelle jääneitä raketteja koululla sisätiloissa. Pitkin käytäviä.
Opettajat olivat meillä ihan hyviä, ainakin ne, jotka siellä pysyvästi olivat, mutta vaihtuvuus oli joissakin kouluaineissa suuri. Varsinkin tietyissä kielissä ja musiikissa. Jotkut opettajat olivat kirjaimellisesti sekaisin päästään, aika monet siirtyivät -tai olivat juuri tulleet- meidän koulusta johonkin lataamoon.
Yhden musiikinopettajan muistan, joka oli aivan täysi juoppo. Olin kai silloin kyllä jo lukion 1. luokalla, mutta koulurakennus ja opettaja ovat yhteisiä siinä koulussa, jossa kävin sekä yläasteen että lukion. Se juoppo-opettaja sai kenkää siinä vaiheessa, kun rehtori löysi sen piilottaman mehukattipullon akustisen kitaran sisältä. :D Täynnä viinaa, tietenkin.
Quote from: Malla on 01.02.2011, 17:36:40
... Toimii nykyään proffana.
"On proffia ja proffia."kuten nykyinen sanonta kuuluu.
PS. proffan ekspertiisi olisi kiva tietää 8)
Quote from: mikkoellila on 01.02.2011, 17:30:14Käytännössä kaikki älykkäänä pitämääni aikuiset ovat kertoneet olleensa koulussa ysin/kympin oppilaita, jos asia on tullut puheeksi.
Minun tuttavapiirini Kauppakorkeakoulun käynyt osasto - 4 kpl - oli lukiossa lähinnä sellaista kasin porukkaa, luki kauppiksen pääsykokeisiin aivan sairaalloisesti ja saivat sitten kauppiksessa tenteistä lähinnä keskinkertaisia arvosanoja. Näin siksi että pitivät nopeaa valmistumista tärkeämpänä kuin tenttiarvosanoja.
Jonkin verran lukioaikaisia tuttaviani meni Teknilliseen oppilaitokseen - 3 kpl - ja nämä olivat sellaista seiskan-kasin sakkia. Kummankaan ryhmän järjenjuoksussa ei käsittääkseni ole mitään sanottavaa vikaa, vaikka kybät puuttuvatkin.
Quote from: M.K.Korpela on 01.02.2011, 17:48:45
Quote from: mikkoellila on 01.02.2011, 17:30:14Käytännössä kaikki älykkäänä pitämääni aikuiset ovat kertoneet olleensa koulussa ysin/kympin oppilaita, jos asia on tullut puheeksi.
Minun tuttavapiirini Kauppakorkeakoulun käynyt osasto - 4 kpl - oli lukiossa lähinnä sellaista kasin porukkaa, luki kauppiksen pääsykokeisiin aivan sairaalloisesti ja saivat sitten kauppiksessa tenteistä lähinnä keskinkertaisia arvosanoja. Näin siksi että pitivät nopeaa valmistumista tärkeämpänä kuin tenttiarvosanoja.
Jonkin verran lukioaikaisia tuttaviani meni Teknilliseen oppilaitokseen - 3 kpl - ja nämä olivat sellaista seiskan-kasin sakkia. Kummankaan ryhmän järjenjuoksussa ei käsittääkseni ole mitään sanottavaa vikaa, vaikka kybät puuttuvatkin.
Minä en todellakaan pidä kaikkia korkeakouluihin menneitä ihmisiä älykkäinä.
Puhuin nimenomaan älykkäinä pitämistäni ihmisistä. Koen älykkäiksi sellaiset ihmiset, jotka osaavat keskustella asioista rationaalisesti ja laajan tietomäärän pohjalta. Olen tavannut monia kauppakorkeakoulun ja teknillisen korkeakoulun opiskelijoita ja noista laitoksista valmistuneita ihmisiä, joita pidän intellektuaalisesti hyvin yksinkertaisina tai keskinkertaisina.
Quote from: Enni on 01.02.2011, 17:09:44
Jos kerran pojat haluaisivat OIKEASTI menestyä koulussa, ja ainoastaan olosuhteiden (kuten täällä on väitetty) takia eivät siihen pysty, niin miksi sitten heistä on niin kamalan noloa saada hyviä numeroita ja menestyä elämässä? Jos kerran pojat todella haluaisivat pärjätä koulussa ja arvostavat koulumenestystä, niin miksi sitten muiden pärjääminen on heidän mielestään niin tyhmää ja noloa?
Siksi, että se on terveydelle hupaa hommaa... sen lisäksi että nämä pärjäävät pojat suljetaan porukan ulkopuolella, tulevat kiusatuiksi jo sinällään, niin ne numerot altistavat heidät ihan oikeasti väkivallalle.
Kokemusta on omien lasten kohdalla. Syy - seuraus oli oikein käsin kosketeltava, kun eräille selvisi rehtorin löperöistä puheista että poika on koulun paras poikaoppilas.
Quote from: Jaakko Sivonen on 01.02.2011, 00:10:29
Miksi haluat heikentää Suomen peruskoulutusta? Miksi valehtelit siitä, että mainitsemasi olisi normaalikäytäntö missään länsimaassa? (Monessa kehitysmaassa se kyllä varmasti onkin sitä.)
Ajatolla Khomeini oli muuten koulujen sukupuolierottelun kiivas kannattaja:
Mutta ehkä meidän ei kuitenkaan kannattaisi ottaa Iranista mallia?
Oletko muuten sitä mieltä, että jos joku Ajatolla on jotain mieltä, niin meidän tulee aina toimia täysin päinvastaisesti? Jos Ajatolla syö aamiaisen, niin sinä et missään nimessä enää koskaan syö ja niin edelleen. Alkaa olla jo aika rajottunutta menoa.
Ilmeisesti muuten vastustat myös tyttöjen ja poikien eriytettyä liikunnanopetusta. Ilmeisesti myös vaatteet pitäisi vaihtaa samassa pukuhuoneessa ihan vaan Khomeinin kiusaksi ja siksi että tytöt ja pojat olisi mahdollisimman paljon yhdessä, jotta pisa-tulokset taas kohoaisivat.
Huomasitko muuten että teit juuri kehäpäätelmän. Aluksi väitit että erilliskoulut eivät ole normaalikäytäntö missään länsimaassa. Seuraavaksi totesit, että Suomen sekakoulu on merkittävä tekijä siinä miksi Suomi pärjää hyvin pisa-tuloksissa. Mutta jos näin olisi, niin silloinhan muualla olisi käytössä erilliskoulut.... :facepalm:
Lopuksi toteaisin että esimerkiksi Englannissa hyväosaiset lakimiehet ja lääkärit nimenomaan maksavat lapsensa erittäin hyvämaineisiin tyttö- tai poikakouluihin, joista sitten edetään maailman huippuyliopistoihin ja sieltä yhteiskunnan huipulle.
Lasse Lehtinen kirjoitti kirjassaan Minä ja Tatcher, muistaakseni, suomalaistaustaisesta rouvasta, joka periaatteessa halusi laittaa lapsensa kunnalliseen kouluun. Kuitenkin, kun lapsi vielä toisella luokallakaan ei osannut lukea, sai periaate väistyä ja lapsi mennä yksityiskouluun.
Quote from: nimetönkeskustelija on 01.02.2011, 20:24:51
Ilmeisesti muuten vastustat myös tyttöjen ja poikien eriytettyä liikunnanopetusta.
Mainitsin jo aiemmin, että liikunta eroaa täysin luokassa opetettavista aineista. Liikunnanopetus on luontevaa jakaa poikien ja tyttöjen ryhmiin.
Quote from: nimetönkeskustelija on 01.02.2011, 20:24:51Huomasitko muuten että teit juuri kehäpäätelmän. Aluksi väitit että erilliskoulut eivät ole normaalikäytäntö missään länsimaassa. Seuraavaksi totesit, että Suomen sekakoulu on merkittävä tekijä siinä miksi Suomi pärjää hyvin pisa-tuloksissa. Mutta jos näin olisi, niin silloinhan muualla olisi käytössä erilliskoulut....
Muualla, kuten Irlannissa ja Britanniassa, on selvästi enemmän sukupuolitettuja kouluja kuin Suomessa, vaikka ne eivät niissäkään ole enemmistössä. Nuo maat ovat selvästi Suomea alempana Pisa-tutkimuksessa.
Quote from: nimetönkeskustelija on 01.02.2011, 20:24:51Lopuksi toteaisin että esimerkiksi Englannissa hyväosaiset lakimiehet ja lääkärit nimenomaan maksavat lapsensa erittäin hyvämaineisiin tyttö- tai poikakouluihin, joista sitten edetään maailman huippuyliopistoihin ja sieltä yhteiskunnan huipulle.
Britanniassa on myös parlamentin ylähuone, jossa jäsenyys määräytyy ylhäisaateliin kuulumisen perusteella. Britannia on erilainen yhteiskunta.
Quote from: Jaakko Sivonen on 01.02.2011, 23:28:01
Quote from: nimetönkeskustelija on 01.02.2011, 20:24:51
Ilmeisesti muuten vastustat myös tyttöjen ja poikien eriytettyä liikunnanopetusta.
Mainitsin jo aiemmin, että liikunta eroaa täysin luokassa opetettavista aineista. Liikunnanopetus on luontevaa jakaa poikien ja tyttöjen ryhmiin.
Miten eroaa ja mikä siitä tekee erityisen luontevaa? Sekö että olemme tottuneet tekemään niin? Asioita voi joskus muuttaa, mikäli ne muuttuvat parempaan päin.
Quote from: Jaakko Sivonen on 01.02.2011, 23:28:01
Quote from: nimetönkeskustelija on 01.02.2011, 20:24:51Huomasitko muuten että teit juuri kehäpäätelmän. Aluksi väitit että erilliskoulut eivät ole normaalikäytäntö missään länsimaassa. Seuraavaksi totesit, että Suomen sekakoulu on merkittävä tekijä siinä miksi Suomi pärjää hyvin pisa-tuloksissa. Mutta jos näin olisi, niin silloinhan muualla olisi käytössä erilliskoulut....
Muualla, kuten Irlannissa ja Britanniassa, on selvästi enemmän sukupuolitettuja kouluja kuin Suomessa, vaikka ne eivät niissäkään ole enemmistössä. Nuo maat ovat selvästi Suomea alempana Pisa-tutkimuksessa.
Moni sellainekin maa on Suomea alempana pisa-tutkimuksissa, joilla ei ole sen sukupuolitetumpia kouluja kuin meilläkään. Tällöin selittävän tekijän täytyy olla joku muu.
Quote from: Jaakko Sivonen on 01.02.2011, 23:28:01
Quote from: nimetönkeskustelija on 01.02.2011, 20:24:51Lopuksi toteaisin että esimerkiksi Englannissa hyväosaiset lakimiehet ja lääkärit nimenomaan maksavat lapsensa erittäin hyvämaineisiin tyttö- tai poikakouluihin, joista sitten edetään maailman huippuyliopistoihin ja sieltä yhteiskunnan huipulle.
Britanniassa on myös parlamentin ylähuone, jossa jäsenyys määräytyy ylhäisaateliin kuulumisen perusteella. Britannia on erilainen yhteiskunta.
Halusin vaan tuoda esiin sen, että monet fiksut ja korkealle koulutetut ihmiset kannattavat tyttö- ja poikakouluja.
Aikaisemmin linkittämässäni selvityksessä muuten todetaan, että myös tytöt saattavat hyötyä erilliskouluista. Selvitys on itse asiassa tyyliltään hieman luokkaa "miten saadaan tytöt pärjäämään teknillisillä aloilla". Poikien pärjääminen ei-teknillisillä aloilla nyt ei tietenkään kiinnosta ketään Suomessa.
Joka tapauksessa parhaassa tapauksessa erilliskoulut saattaisivat johtaa automaattisesti suurempaan tasa-arvoon opintomenestyksessä ja pienempään eriytymiseen työelämässä miesten ja naisten aloiksi. Suomessahan nuo jaot on muistaakseni jopa Eurooppalaisittain aika voimakasta luokkaa.
Quote from: mikkoellila on 01.02.2011, 17:59:41Olen tavannut monia kauppakorkeakoulun ja teknillisen korkeakoulun opiskelijoita ja noista laitoksista valmistuneita ihmisiä, joita pidän intellektuaalisesti hyvin yksinkertaisina tai keskinkertaisina.
Tarkoitatko matematiikkakoneen kaltaista laskentaekonomia tahi diplomi-insinööriä, joilla oma ammatillinen taito on kenties korkea, mutta joiden
älykkyys on korkeintaan ohjelmoitavan taskulaskimen tasoa ?
Quote from: nimetönkeskustelija on 02.02.2011, 00:16:42
Quote from: Jaakko Sivonen on 01.02.2011, 23:28:01
Quote from: nimetönkeskustelija on 01.02.2011, 20:24:51
Ilmeisesti muuten vastustat myös tyttöjen ja poikien eriytettyä liikunnanopetusta.
Mainitsin jo aiemmin, että liikunta eroaa täysin luokassa opetettavista aineista. Liikunnanopetus on luontevaa jakaa poikien ja tyttöjen ryhmiin.
Miten eroaa ja mikä siitä tekee erityisen luontevaa?
Jos et ymmärrä, miten liikunta eroaa kouluaineena esimerkiksi äidinkielestä, matematiikasta, historiasta tai englannista, en voi sinua auttaa. :facepalm:
Meidän tytöt ovat aina valittaneet tyttöjen liikunnan tylsyyttä, poikien liikunta olisi heistä paljon mielekkäämpää. Varsinkin tanssia on heidän mielestään aivan liikaa. Meillä oli kansakoulussa tytöt ja pojat samoilla liikuntatunneilla, eikä siinä mitään vikaa ollut.
Minun tapauksessani koulussa suurin ongelma oli motivaation puute. Alemmilla luokilla olin kympin poika ja pidin opiskelusta kovasti. Muutto tavallista paskemman koulun alueelle yhdistettynä siihen huomioon, että ponnistelusta ei oikeasti seurannut mitään palkintoa ja yrittämättäkin pärjäsi kohtalaisesti, tappoi motivaationi.
Voin ylpeänä (syystä?) todeta, että noin kolmannen luokan jälkeen en ikinä lukenut kokeisiin peruskoulussa tai lukiossa. Miksi olisin lukenut kun pelkästään tunneilla toisella korvalla kuuntelemalla sai seiskoja ja pääsi eteenpäin ihan mukavasti?
Tästä huolimatta tieto on aina kiinnostanut minua. Luen paljon historiallisia kirjoja ja vietän runsaasti aikaa lukien erilaisia kiinnostavia artikkeleja lehdistä ja erilaisilta nettisaiteilta. Pidän yleissivistystäni erittäin vahvana, mutta kouluopiskelu ei ikinä tuntunut kiinnostavalta, haastavalta tai järkevältä. Pikemminkin suhtauduin siihen kuin peliin. Kun löysin huijauskoodin, jolla pääsi helposti eteenpäin, miksi käyttää asiaan enää ylimääräistä vaivaa?
EDIT:
Mutta itse aiheesta... taatusti koulutuksella, tai oikeammin laitoksen ilmapiirillä, on oma vaikutuksensa. Omalla laitoksellamme se tärkein ensimmäisen vuoden oppi on algoritmisen ajattelun opettelu. Ilman sitä ei ole toivoakaan oppia tulevaa, joten tätä ajattelumallia rassataan ja hinkataan viikkokaupalla -- siitäkin huolimatta, että alalle oikeasti soveltuvat oppivat sen luonnostaan ja todella nopeasti. Tiettävästi samanlaista oikean ajattelun opetusta harrastetaan myös muilla laitoksilla.
Tämän lisäksi laitoksella on hyvin omanlaisensa ja epävirallinen ... no, sanotaan sitä vaikka zeitgeistiksi. On ollut kiinnostava huomata, miten fuksien esittelypäivänä vielä niin selvästi erilaiset ihmiset ovat persoonallisuuksiltaan ja käytökseltään liikkuneet kohti samaa pistettä vuosien varrella.
Voisin hyvin kuvitella, että hölmö Internet-huumori ja yleinen nörtteily voidaan korvata jossain muualla vaikka maailmaa halailevalla kukkahattu-asenteella ja tulos on aivan samanlainen.
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 21:28:25
Quote from: Malla on 30.01.2011, 21:19:10
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 21:06:49
Jos lähdetään siitä oletuksesta, että naiset ja miehet ovat täsmälleen yhtä lahjakkaita, päädytään tuon luvun (64 %) perusteella johtopäätökseen, että lahjakkuusraja jolla mies juuri ja juuri pystyy suorittamaan yliopistotutkinnon on korkeammalla kuin naisten.
Jos jätkiä ei vaan huvita? Pelkkä lahjakkkuus kun ei ilmeisesti ihan riitä, vähän (90+ %)hikeäkin tarvitaan.
Hyvä kysymys sen sijaan on, miten saisi nuoret miehet innostumaan opiskelusta enemmän.
Ainakaan miehet eivät ole minkään tutkimuksen mukaan naisia laiskempia. Miksi siis paikat yhteiskunnan huipulla ei kiinnostaisi?
Tässä tulee nyt mutua ja tilastoja sievästi sekaisin. Aiheena "mitä eroa on mies- ja naisopiskelijoilla tilastojen näkökulmasta ja mahdolliset selittävät tekijät".
Data on peräisin KOTA-järjestelmästä ja Jyväskylän yliopiston tilastoista. En ole ihan varma miten tutkintoja suorittavien opiskelijoiden määrät vastaavat toisiaan. Teknillisten koulujen (TTK = teknillinen korkeakoulu, TTY = Tampereen teknillinen yliopisto ja LTY = Lappeenrannan teknillinen yliopisto) datasta KOTA:sta laskin yhteen alemman ja ylemmän tutkinnon suorittajat. Jyväskylän yliopiston tilastoissa perustutkinto-opiskelijoista ilmoitettiin lukumäärät suoraan. Jos teknillisissä kouluissa voi olla kumpikin opinto-oikeus yhtä aikaa, tilastot eivät sitten vastaa toisiaan niiltä osin.
KOTA (https://kotaplus.csc.fi/online/Etusivu.do)
JYU:n tilasto (https://www.jyu.fi/hallintokeskus/tilastot/tilastokirja/tilastokirja2009.pdf/view)
Ketkä tulevat opiskelemaan? Valitettavasti hakijoista en löytänyt mistään sukupuolitilastoa. Pääsykokeeseen osallistuneista ne löytyivät.
Valintakokeeseen osallistuneet sukupuolen mukaan 2009
| Ala (JYU) tai oppilaitos | yhteensä | naisia | miehiä | miesprosentti |
| Humanistinen | 2062 | 1506 | 556 | 27 |
| Kasvatustieteellinen | 4059 | 3294 | 765 | 19 |
| Liikuntatieteellinen | 427 | 195 | 232 | 54 |
| Yhteiskuntatieteellinen | 591 | 392 | 199 | 34 |
| Psykologia | 638 | 531 | 107 | 17 |
| Kauppatieteellinen | 767 | 279 | 488 | 64 |
| Luonnontieteellinen | 967 | 558 | 409 | 42 |
| TKK | 6051 | 1467 | 4584 | 76 |
| TTY | 4057 | 1098 | 2959 | 73 |
| LTY | 1262 | 235 | 1027 | 81 |
Tapahtuuko valintakokeissa jotakin kummallista? Miehiä valitaan suhteellisesti vähemmän kaikissa aloissa paitsi JYU:n luonnontieteelliseen TDK:hon ja TTY:lle, joihin miesten suhteellinen osuus kasvaa hitusen hakijamääristä. Erot ovat melko vähäisiä, enimmillään 12 prosenttiyksikköä ylös (Jyväskylän luonnontieteet) ja 9 prosenttiyksikköä alas (LTY).
Opiskelemaan hyväksytyt sukupuolen mukaan 2009
| Ala (JYU) tai oppilaitos | yhteensä | naisia | miehiä | miesprosentti |
| Humanistinen | 649 | 505 | 144 | 22 |
| Kasvatustieteellinen | 537 | 464 | 73 | 14 |
| Liikuntatieteellinen | 193 | 93 | 100 | 52 |
| Yhteiskuntatieteellinen | 322 | 223 | 99 | 31 |
| Psykologia | 71 | 62 | 9 | 13 |
| Kauppatieteellinen | 418 | 176 | 242 | 58 |
| Luonnontieteellinen | 1311 | 600 | 711 | 54 |
| TKK | 1933 | 493 | 1440 | 74 |
| TTY | 1638 | 417 | 1221 | 75 |
| LTY | 929 | 256 | 673 | 72 |
Opiskelemaan hyväksytyistä kaikki eivät ota paikkaa vastaan tai keskeyttävät ehkä opintonsa. Opinto-oikeudellisista opiskelijoista seuraava tilasto. Teknillisillä ja luonnontieteellisillä aloilla miesten osuus opiskelijoista kasvaa. Nyt tytöille tyypillistä oman kokemuksen yleistämistä: samaan aikaan fysiikan opinnot kanssani aloittaneista tytöistä yli puolet katosi sen siliän tien ensimmäisen vuoden aikana. Alla sama ilmiö näkyy tilastoissa, joskaan se ei kosketa kaikkia luonnontieteitä yhtä rankasti.
Opinto-oikeus ja opiskelijana oleminen sukupuolen mukaan, 2009
| Ala (JYU) tai oppilaitos | yhteensä | naisia | miehiä | miesprosentti |
| Humanistinen | 3299 | 2573 | 726 | 22 |
| Kasvatustieteellinen | 1642 | 1372 | 270 | 16 |
| Liikuntatieteellinen | 826 | 406 | 420 | 51 |
| Yhteiskuntatieteellinen | 1233 | 839 | 394 | 32 |
| Psykologia | 407 | 363 | 44 | 11 |
| Kauppatieteellinen | 1862 | 742 | 1120 | 60 |
| Luonnontieteellinen | 2767 | 1089 | 1678 | 61 |
| TKK | 11856 | 2436 | 9420 | 79 |
| TTY | 9401 | 2021 | 7380 | 79 |
| LTY | 3859 | 852 | 3007 | 78 |
Ja vielä lopuksi, miten käy valmistumisen kanssa? Tukeeko tilasto legendaa tietokonenörteistä, jotka kiskotaan töihin ennen valmistumista, ja gradut jäävät tekemättä? Näyttäisi siltä että opiskelijoiden määrät korreloivat valmistuneisiin hyvin kasvatustieteissä, liikuntatieteissä, luonnontieteissä sekä TTK:lla ja TTY:ssä mutta muissa miesten määrät valmistuneissa notkahtavat selvästi.
Maisterin tutkinnon suorittaneet sukupuolen mukaan, 2009
| Ala (JYU) tai oppilaitos | yhteensä | naisia | miehiä | miesprosentti |
| Humanistinen | 309 | 267 | 42 | 14 |
| Kasvatustieteellinen | 185 | 159 | 26 | 14 |
| Liikuntatieteellinen | 101 | 54 | 47 | 47 |
| Yhteiskuntatieteellinen | 108 | 83 | 25 | 23 |
| Psykologia | 38 | 36 | 2 | 5 |
| Kauppatieteellinen | 110 | 65 | 45 | 41 |
| Luonnontieteellinen | 162 | 68 | 94 | 58 |
| TKK | 1163 | 301 | 862 | 74 |
| TTY | 794 | 177 | 617 | 78 |
| LTY | 423 | 134 | 289 | 68 |
Tässä enemmän tai vähemmän tieteellinen katsaukseni yliopistomaailmaan. Oli muuten yllättävän mielenkiintoista tutustua asiaan tarkemmin.
Quote from: mikkoellila on 01.02.2011, 17:20:43
Suomi on etnisesti ja rodullisesti homogeenisempi maa kuin useimmat länsimaat, joten Suomen hyvä pärjääminen Pisa-tutkimuksissa perustuu nimenomaan toisenrotuisten ihmisten suhteellisesti pienempään määrään.
No, pannaanpa tuo teesi kokeeseen. Otetaan top-10 PISA-tutkimuksen (2009) maata ja katsotaan päteekö tuo.
1. Shanghai, pätee
2. Korea, pätee
3. Suomi, pätee
4. Hong Kong, ei päde
5. Singapore, ei päde
6. Kanada, ei päde
7. Uusi Seelanti, pätee (tai luulen pätevän, paremmin tietävät korjatkoon, en tiedä, mikä maori-väestön osuus on koko väestöstä)
8. Japani, pätee
9. Australia, ei päde
10. Hollanti, ei päde
Suunnilleen meni fifty-fifty sen suhteen, miten hyvin tuo homogeenisuus pätee tuossa kärkiporukassa. En menisi vetämään tuosta vielä kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä etenkään sen suhteen, että juuri tuo on se tekijä, miksi Suomi pärjäsi hyvin.
Quote
USA:n valkoiset ihmiset ovat pärjänneet Pisa-tutkimuksissa suunnilleen yhtä hyvin kuin suomalaiset. USA:n huonompi Pisa-tutkimuksen kokonaistulos johtuu toisenrotuisten ihmisten suuremmasta määrästä (noin kolmasosa väestöstä).
Mistä löysit USA:n tuloksen jakautumisen rodun mukaan?
OECD:n sivuilta löytyi tällainen (http://www.pisa.oecd.org/dataoecd/52/30/46581520.pdf) juttu USA:sta verrattuna niihin parhaiten pärjänneisiin, eikä siinä sanallakaan sanottu mitään tuosta rotuvaikutuksesta.
Quote from: sr on 02.02.2011, 16:28:21
Quote from: mikkoellila on 01.02.2011, 17:20:43
Suomi on etnisesti ja rodullisesti homogeenisempi maa kuin useimmat länsimaat, joten Suomen hyvä pärjääminen Pisa-tutkimuksissa perustuu nimenomaan toisenrotuisten ihmisten suhteellisesti pienempään määrään.
Quote
USA:n valkoiset ihmiset ovat pärjänneet Pisa-tutkimuksissa suunnilleen yhtä hyvin kuin suomalaiset. USA:n huonompi Pisa-tutkimuksen kokonaistulos johtuu toisenrotuisten ihmisten suuremmasta määrästä (noin kolmasosa väestöstä).
Mistä löysit USA:n tuloksen jakautumisen rodun mukaan?
December 19, 2010
PISA Scores Show Demography Is Destiny In Education Too (http://www.vdare.com/sailer/101219_pisa.htm)
By Steve Sailer
(http://www.vdare.com/images/121910_ss001c.png)
QuoteAs my chart shows:
* Asian Americans outscored every Asian country, and lost out only to the city of Shanghai, China's financial capital.
* White Americans students outperformed the national average in every one of the 37 historically white countries tested, except Finland (which is, perhaps not coincidentally, an immigration restrictionist nation where whites make up about 99 percent of the population).
QuoteHere's my bar chart of American scores by ethnicity.
(http://www.vdare.com/images/121910_ss002.jpg)
Quote from: mikkoellila on 01.02.2011, 17:38:36
Quote from: Malla on 01.02.2011, 17:36:40
Quote from: mikkoellila on 01.02.2011, 17:30:14
En ole koskaan tavannut ketään älykkäänä pitämääni aikuista ihmistä, joka olisi sanonut olleensa lapsena viitosen tai kuutosen oppilas.
Minä olen. Tyyppiin jonka keskikoulun päättötodistuksessa oli lähinnä vitosia. Meni muutamaksi vuodeksi duuniin (silloin niitä vielä sai), sitten iltakouluun ja yliopistoon. Toimii nykyään proffana.
Yksittäistapaus, jota ei voi yleistää.
Ei kai tuossa Malla mitään ollut yleistämässä. Osoittipa vain vääräksi sinun absolutistisen "ei kukaan" väitteen.
Kukaan ei varmaan pidä ihmeellisenä väitettä:"Iso osa vitosen oppilaista ei ole erityisen älykkäitä". Sinun väitteesi oli kuitenkin ehdottomampi ja siten mielenkiintoisempi, ja nyt se on siis osoitettu hölynpölyksi.
Quote from: sr on 02.02.2011, 16:36:39
Quote from: mikkoellila on 01.02.2011, 17:38:36
Quote from: Malla on 01.02.2011, 17:36:40
Quote from: mikkoellila on 01.02.2011, 17:30:14
En ole koskaan tavannut ketään älykkäänä pitämääni aikuista ihmistä, joka olisi sanonut olleensa lapsena viitosen tai kuutosen oppilas.
Minä olen. Tyyppiin jonka keskikoulun päättötodistuksessa oli lähinnä vitosia. Meni muutamaksi vuodeksi duuniin (silloin niitä vielä sai), sitten iltakouluun ja yliopistoon. Toimii nykyään proffana.
Yksittäistapaus, jota ei voi yleistää.
Ei kai tuossa Malla mitään ollut yleistämässä. Osoittipa vain vääräksi sinun absolutistisen "ei kukaan" väitteen.
Kukaan ei varmaan pidä ihmeellisenä väitettä:"Iso osa vitosen oppilaista ei ole erityisen älykkäitä". Sinun väitteesi oli kuitenkin ehdottomampi ja siten mielenkiintoisempi, ja nyt se on siis osoitettu hölynpölyksi.
En ole koskaan tavannut ketään on eri asia kuin
ei ole olemassa ketään.
Quote from: mikkoellila on 02.02.2011, 16:35:32
USA:n valkoiset ihmiset ovat pärjänneet Pisa-tutkimuksissa suunnilleen yhtä hyvin kuin suomalaiset. USA:n huonompi Pisa-tutkimuksen kokonaistulos johtuu toisenrotuisten ihmisten suuremmasta määrästä (noin kolmasosa väestöstä).
December 19, 2010
PISA Scores Show Demography Is Destiny In Education Too (http://www.vdare.com/sailer/101219_pisa.htm)
Ensinnäkin näkisin mielelläni taas tuon datan lähteen. Sitä en ainakaan lyhyellä hakemisella löytänyt, vaan kirjoittaja sanoi näin:"In this chart, I've depicted ...". Eli olisin kiinnostunut näkemään sen, mistä datasta tuo on otettu, en sitä, että joku selvästi asenteellisesti asiaan suhtautuva (asenteellisuus paistaa räikeästi hänen sivuiltaan) on saanut kyhättyä tuollaisen taulukon. Se voi päteä, mutta mielellään tarkastaisin tämän.
Toiseksi, USA:n valkoiset eivät olleet Suomen tasolla, USA:n aasialaiset sen sijaan olivat. Jos USA:sta olisi pudotettu nuo aasialaiset pois (jotta siitä olisi saatu homogeenisempi), olisi sen tulos siis laskenut, ei noussut. Jos Suomen pitäisi ottaa jotain oppia tuosta USA:n tuloksesta, niin se oppi olisi se, että kannattaisi ottaa maahan lisää aasialaisia sen sijaan, että koitettaisiin homogenisoida väestö valkoiseksi.
Samoin kyseinen kirjoittaja on myös sitä mieltä, että myös USA:n mustat pärjäsivät paremmin kuin muut maailman mustat. Rotu tai etenkään siis homogeenisuus, ei siis toimi hyvin selittäjänä, etenkään juuri USA:n kohdalla, koska siellä rotu korreloi myös sosiaaliluokan kanssa. Suomessakin todennäköisesti huonoista sosiaalisista oloista tulevat pärjäsivät huonommin kuin hyvistä tulevat.
Quote from: Sarppi on 02.02.2011, 15:43:48
Sellainen vähän kylmivä huomio, että tällä menolla Haloskan & Viljaskan & Braxin hyväsisko- verkosto voi sulkea haluamansa henkilöt hullunjenhuoneeseen.
EDIT: Muutenkin on siten, että kaikki sellaiset tiedekunnat joista valmistuu
maahanmuuttotoimijaksi eli siis kaikki ns. pehmeät tieteet ovat koostumukseltaan hyvin feminiinejä. Tästä seuraa, että maahanmuuttopolitiikkaa toteuttaa naisistunut henkilökunta, joille kaikki vähänkään jyrkät toimenpiteet ovat jotain kamalaa.
Quote from: Sarppi on 02.02.2011, 15:43:48
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 21:28:25
Quote from: Malla on 30.01.2011, 21:19:10
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 21:06:49
Jos lähdetään siitä oletuksesta, että naiset ja miehet ovat täsmälleen yhtä lahjakkaita, päädytään tuon luvun (64 %) perusteella johtopäätökseen, että lahjakkuusraja jolla mies juuri ja juuri pystyy suorittamaan yliopistotutkinnon on korkeammalla kuin naisten.
Jos jätkiä ei vaan huvita? Pelkkä lahjakkkuus kun ei ilmeisesti ihan riitä, vähän (90+ %)hikeäkin tarvitaan.
Hyvä kysymys sen sijaan on, miten saisi nuoret miehet innostumaan opiskelusta enemmän.
Ainakaan miehet eivät ole minkään tutkimuksen mukaan naisia laiskempia. Miksi siis paikat yhteiskunnan huipulla ei kiinnostaisi?
Tässä tulee nyt mutua ja tilastoja sievästi sekaisin. Aiheena "mitä eroa on mies- ja naisopiskelijoilla tilastojen näkökulmasta ja mahdolliset selittävät tekijät".
Kiitän tilastoista joita jaksoit kerätä tänne. En kuitenkaan ymmärrä, että miten tuo liittyy väitteeseen, että miehet tai pojat olisivat naisia tai tyttöjä laiskempia. Sellaseen dataan olen itse tutustunut, jonka mukaan miehet tekevät tuntimääräisesti enemmän töitä.
Quote from: sr on 02.02.2011, 16:54:28
Quote from: mikkoellila on 02.02.2011, 16:35:32
USA:n valkoiset ihmiset ovat pärjänneet Pisa-tutkimuksissa suunnilleen yhtä hyvin kuin suomalaiset. USA:n huonompi Pisa-tutkimuksen kokonaistulos johtuu toisenrotuisten ihmisten suuremmasta määrästä (noin kolmasosa väestöstä).
December 19, 2010
PISA Scores Show Demography Is Destiny In Education Too (http://www.vdare.com/sailer/101219_pisa.htm)
Ensinnäkin näkisin mielelläni taas tuon datan lähteen.
Pisa-tutkimus.
Quote from: sr on 02.02.2011, 16:54:28
Toiseksi, USA:n valkoiset eivät olleet Suomen tasolla, USA:n aasialaiset sen sijaan olivat.
USA:n valkoiset ohittivat KAIKKI muut Euroopan maat kuin Suomen.
USA:n valkoiset olivat maailman toiseksi paras valkoinen kansa, suomalaiset olivat paras.
Tällä perusteella olin aivan oikeassa sanoessani, että USA:n valkoiset ihmiset ovat pärjänneet Pisa-tutkimuksissa suunnilleen yhtä hyvin kuin suomalaiset.
Katso sanakirjasta sana
suunnilleen. Et näytä ymmärtävän sitä. Onko äidinkielesi jokin muu kuin suomi?
Quote from: sr on 02.02.2011, 16:54:28
Jos USA:sta olisi pudotettu nuo aasialaiset pois (jotta siitä olisi saatu homogeenisempi), olisi sen tulos siis laskenut, ei noussut.
Puhuin KAIKISTA toisenrotuisista, en aasialaisista. Toisenrotuinen väestö kokonaisuutena eli n. 1/3 USA:n väestöstä alentaa USA:n keskivertotulosta, kuten kaaviosta käy ilmi.
Quote from: sr on 02.02.2011, 16:54:28
Samoin kyseinen kirjoittaja on myös sitä mieltä, että myös USA:n mustat pärjäsivät paremmin kuin muut maailman mustat. Rotu tai etenkään siis homogeenisuus, ei siis toimi hyvin selittäjänä, etenkään juuri USA:n kohdalla,
USA:n mustat ovat tietysti täysin eri asemassa kuin afrikkalaiset.
USA:ssa ei esiinny aliravitsemusta, kun taas Afrikassa se on yleistä. Tämä vaikuttaa mm. aivojen kehitykseen.
USA:ssa on kohtalaisen hyvä koulujärjestelmä, Afrikassa ei.
Quote from: sr on 02.02.2011, 16:54:28
koska siellä rotu korreloi myös sosiaaliluokan kanssa.
Tämä johtuu siitä, että mustilla on geneettisesti huonompi älykkyyskapasiteetti.
Sosioekonominen menestyshän korreloi positiivisesti ÄO:n kanssa.
Quote from: sr on 02.02.2011, 16:54:28
Suomessakin todennäköisesti huonoista sosiaalisista oloista tulevat pärjäsivät huonommin kuin hyvistä tulevat.
Irrelevanttia.
Quote from: mikkoellila on 02.02.2011, 16:37:37
En ole koskaan tavannut ketään on eri asia kuin ei ole olemassa ketään.
Totta.
Minä en ole tavannut ketään mielestäni fiksua syntyperäistä turkulaista, mutta se johtunee
vain siitä, että tuntemani, mielestäni varsin fiksut, turkulaiset eivät ole syntyperäisiä vaan muualta muuttaneita. Se
ei tarkoita, että syntyperäiset turkulaiset eivät ole fiksuja. Sen sijaan se voi tarkoittaa mm. sitä, että otantani on aivan liian pieni, kriteerini ovat perin heiveröisiä ja subjektiivisia, ennakkoluuloni ovat isoja ja objektiivinen arviointikykyni on huono.
"En tunne ketään, joka xx" on validi argumentti, mutta mielestäni se kuvaa lähinnä argumentin lausujaa ja hänen kokemustaan. Kunnes toisin todistetaan. Minusta maahanmuutojutuissa on jo todistettu (ihan tilastollisesti) toisin.
(Arvon syntyperäiset turkulaiset, älkää vetäkö hernettä nenään. Tämä oli vain esimerkki.:) Vastaesimerkiksi sopii -- ja perustellusta syystä -- tyhmä ja hönö stadilainen.)
Quote from: mikkoellila on 02.02.2011, 20:41:29
USA:n mustat ovat tietysti täysin eri asemassa kuin afrikkalaiset.
USA:ssa ei esiinny aliravitsemusta, kun taas Afrikassa se on yleistä. Tämä vaikuttaa mm. aivojen kehitykseen.
USA:ssa on kohtalaisen hyvä koulujärjestelmä, Afrikassa ei.
Ja afroamerikkalaisilla on sattuneesta syystä perimässään suurempi osuus euroopasta tullutta geenistöä kuin afrikan mustilla.
Quote from: sr on 02.02.2011, 16:54:28
Toiseksi, USA:n valkoiset eivät olleet Suomen tasolla, USA:n aasialaiset sen sijaan olivat. Jos USA:sta olisi pudotettu nuo aasialaiset pois (jotta siitä olisi saatu homogeenisempi), olisi sen tulos siis laskenut, ei noussut. Jos Suomen pitäisi ottaa jotain oppia tuosta USA:n tuloksesta, niin se oppi olisi se, että kannattaisi ottaa maahan lisää aasialaisia sen sijaan, että koitettaisiin homogenisoida väestö valkoiseksi.
Homogeeniset
aasialaiset populaatiot juuri erottuvat edukseen.
Quote from: mikkoellila on 02.02.2011, 20:41:29
Quote from: sr on 02.02.2011, 16:54:28
Ensinnäkin näkisin mielelläni taas tuon datan lähteen.
Pisa-tutkimus.
Siis missä? Linkki kiitos.
Quote
Quote from: sr on 02.02.2011, 16:54:28
Toiseksi, USA:n valkoiset eivät olleet Suomen tasolla, USA:n aasialaiset sen sijaan olivat.
USA:n valkoiset ohittivat KAIKKI muut Euroopan maat kuin Suomen.
USA:n valkoiset olivat maailman toiseksi paras valkoinen kansa, suomalaiset olivat paras.
Tällä perusteella olin aivan oikeassa sanoessani, että USA:n valkoiset ihmiset ovat pärjänneet Pisa-tutkimuksissa suunnilleen yhtä hyvin kuin suomalaiset.
Katso sanakirjasta sana suunnilleen. Et näytä ymmärtävän sitä. Onko äidinkielesi jokin muu kuin suomi?
Ei ole. Pointtini oli se, että minusta ennemminkin USA:n aasialaiset olivat suunnilleen samalla tasolla kuin suomalaiset. Siis tämä on lähempänä totuutta kuin se, mitä sinä sanoit.
Quote
USA:n mustat ovat tietysti täysin eri asemassa kuin afrikkalaiset.
Ei ole, jos rotu on se pisa-tulosten selittäjä.
Quote
USA:ssa ei esiinny aliravitsemusta, kun taas Afrikassa se on yleistä. Tämä vaikuttaa mm. aivojen kehitykseen.
USA:ssa on kohtalaisen hyvä koulujärjestelmä, Afrikassa ei.
Jos koulusysteemi on se selittäjä, niin miksi jauhat rodusta?
Quote from: sr on 02.02.2011, 16:54:28Suomessakin todennäköisesti huonoista sosiaalisista oloista tulevat pärjäsivät huonommin kuin hyvistä tulevat.
Laitapa linkkiä moiseen tietoon? vai oliko vain mutua?
Varmaan sosiaalisella taustalla on merkitystä, koska tällaisessa maassa, jossa kaikki on pyritty kouluttamaan jo pitkään, sosiaalisille alaportaille jää yhä enemmän ihmisiä joilla ei ole psykofyysisiä kykyjä opiskella, ja tämä kyvyttömyys on tutkimusten mukaan periytyvää.
Samoin perheen arvostukset ja kulttuuri periytyy jossain määrin (tutkimuksia on tehty) mutta vaikka korrelaatiota on, ei se koulutusvihamielinen kulttuuri perheessä kuitenkaan ole ehdoton umpikuja.
Hyvin suuri osa koulussä pärjääjistä tulee silti vielä nykyäänkin sosiaalisesta alakerroksesta. 60-,70 ja 80-luvuilla koulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvon toteutuessa se oli enmmän sääntö kuin poikkeus, eli että menestyjät tulivat alemmista sosiaaliryhmistä.
Heidän vanhemmillaan ei ollut ollut taloudellisia mahdollisuuksia kouluttautua, vaikka kykyjä olisi ollutkin.
Taloudellisten esteiden poistuttua tuolloin myös tämä älyllinen kapasiteetti tuli käyttöön koulutuksen myötä hyvin tehokkaasti.
Vasta 90- ja 2000-luku on tuonut enemmän esille sen, että sosiaalisista alakerroksita tulevien hyvien oppilaiden määrä on lähtenyt laskuun.
Kaipa suurin osa potentiaalisista on jo noussut sosiaalisessa asteikossa aiemmin, ja loppujen genetiikka ja kulttuurin ilmentymät vaikeuttavat heidän nousuaan.
Mutta laajeneva ilmiö on myös ylemmistä sosiaaliluokista tulevien oppilaiden huono menestys. Ilmeisesti ko. perheissä on hukattu koulutuksen ja sosiaalisen hyvinvoinnin välinen linkki. Lapset luulevat että heillä tulee olemaan itsestään selvästi ilman opiskelua ja hyviä työpaikkoja sama elintaso kuin vanhemmillaan. Kuitenkaan edellisissä sukupolvissa sosiaalisesti nousseille pitkälle koulutetuille palkansaajille ei ole kuin harvoille ja valituille millään kertynyt sellaisia omaisuuksia, että tämä voisi näiden lasten osalta toteutua.
Edit: löytyihän tästä jotain asiaa myös Pisa raportista;
"Oppilaan sosioekonominen tausta, joka liittyy kodin taloudelliseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen pääomaan, selitti nuorten lukutaidon vaihtelusta (Suomessa) 8 prosenttia, mikä oli selvästi vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin [14 %]. "
Eli Suomessa oppilaan tausta vaikuttaa edelleen merkittävästi vähemmän oppimiseen kuin muualla Euroopassa.
Quote from: Koskela Suomesta on 02.02.2011, 23:54:23
Samoin perheen arvostukset ja kulttuuri periytyy jossain määrin (tutkimuksia on tehty) mutta vaikka korrelaatiota on, ei se koulutusvihamielinen kulttuuri perheessä kuitenkaan ole ehdoton umpikuja.
Tiettävästi Ranskan Muukalaislegioonassa
kaikki oppivat ranskaa. Hieman hirtehistä ehkä, mutta toistan jo sitä aikaisemmin esittämääni näkökantaa jonka mukaan sosiaaliviranomaisen ja koululaitoksen yhdessä ehdottama yksisuuntainen menolippu Mogadishuun kummasti karsii huonoja asenteita.
Kuka tahansa pystyy hankkimaan itselleen minimissään ammattikoulun oppimäärän tuottaman ammattitaidon, eikä siihen tarvita rotubiologiaa. On vain niin, että afrikkalaisperäisiä oppilaita ei ole pantu pakon eteen siinä mielessä, että
kulttuurin on muututtava.
Puhuin tuossa kyllä perheen sisäisestä kulttuurista ja sen suhteesta kouluttautumiseen, en perheiden yleisestä kulttuuritaustasta.
Toki näyttää siltä että tietyt yleiset kulttuuritaustat korreloivat perheen sisäisten negatiivisten koulutusarvostusten kanssa.
Meillä on vain ihan han-suomalaisten keskuudessa sellaisia perheitä ja sukuja, joiden keskuudessa vieroksutaan koulutusta, eli heidän sisäinen kulttuurinsa on jopa koulutusvihamielinen, mutta yleisemmin ehkä vain välinpitämätön ja kannustamaton.
Quote from: nimetönkeskustelija on 02.02.2011, 20:13:54
Quote from: Sarppi on 02.02.2011, 15:43:48
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 21:28:25
Quote from: Malla on 30.01.2011, 21:19:10
Quote from: nimetönkeskustelija on 30.01.2011, 21:06:49
Jos lähdetään siitä oletuksesta, että naiset ja miehet ovat täsmälleen yhtä lahjakkaita, päädytään tuon luvun (64 %) perusteella johtopäätökseen, että lahjakkuusraja jolla mies juuri ja juuri pystyy suorittamaan yliopistotutkinnon on korkeammalla kuin naisten.
Jos jätkiä ei vaan huvita? Pelkkä lahjakkkuus kun ei ilmeisesti ihan riitä, vähän (90+ %)hikeäkin tarvitaan.
Hyvä kysymys sen sijaan on, miten saisi nuoret miehet innostumaan opiskelusta enemmän.
Ainakaan miehet eivät ole minkään tutkimuksen mukaan naisia laiskempia. Miksi siis paikat yhteiskunnan huipulla ei kiinnostaisi?
Tässä tulee nyt mutua ja tilastoja sievästi sekaisin. Aiheena "mitä eroa on mies- ja naisopiskelijoilla tilastojen näkökulmasta ja mahdolliset selittävät tekijät".
Kiitän tilastoista joita jaksoit kerätä tänne. En kuitenkaan ymmärrä, että miten tuo liittyy väitteeseen, että miehet tai pojat olisivat naisia tai tyttöjä laiskempia. Sellaseen dataan olen itse tutustunut, jonka mukaan miehet tekevät tuntimääräisesti enemmän töitä.
Ajattelin lähinnä jotain sellaista, että suljetaan pois ilmiselviä ehdotuksia (joita täällä keskusteluissakin heiteltiin, esim. että miehet eivät vaan pääse yliopistoihin). Hakijoiden suhde on lähes alasta riippumatta sama kuin valittujen suhde, pienellä notkahduksella tyttöjen hyväksi. Voi pohtia mitä tälle pitäisi tehdä mutta nuo erot eivät (mielestäni) olleet kovin suuria. Siis eo. tilastot nähdäkseni näyttävät, että miesten vähäisempi valmistuminen yliopistosta ei johdu siitä, että heitä syrjittäisiin sisäänotossa.
Sen sijaan opiskelevien suhteellinen osuus putosi selvästi kun verrataan valmistuneiden suhteelliseen osuuteen (paitsi luonnontieteellisillä ja teknisillä aloilla ei niinkään, eikä hyvin tutkinto-orientoituneessa OKL:ssä). Siis miehet ottavat opiskelupaikkansa vastaan ja pysyvät opiskelijoina suunnilleen valintakoemenestystä vastaavassa suhteessa mutta eivät jostain syystä suorita tutkintoa samassa suhteesssa. Tämä oli ainakin minulle jonkinasteinen yllätys.
Kun tulos oli alasta riippumatta tuollainen, ei sitä oikein voi selittää pelkästään niillä IT-nörteillä, jotka riistetään töihin koulun penkiltä. Luulisi, että joku psykologikin olisi aika riippuvainen tutkintotodistuksestaan.
Selitysmalleja jää
a) miesopiskelijat eivät jaksa/osaa tehdä gradua (laiskuusargumentti)
b) jonkinlainen miesten syrjintä graduvaiheessa
c) osa miehistä tajuaa, että paperia ei oikeasti tarvitse ja työllistyvät anyway
d) muu, jota en keksinyt
Mutta miten näitä voisi lähteä osoittamaan vääräksi tai oikeaksi? KOTA:sta löytyy tutkinnon suorittaneiden työllistyminen mutta ei (ylläri) keskeyttäneiden työllistymistä. Jos gradu olisi kynnyskysymys, voisi katsella kanditilastoista suhdelukua - mutta ainakin luonnontieteissä moni teki kummatkin tutkielmansa ihan loppuvaiheessa ja usein ne liittyivät toisiinsa läheisesti, eli en tiedä sen toimivuudesta mittarina. Voi olla, että muilla aloilla on toisin.
Onko ideoita?
Quote from: Sarppi on 03.02.2011, 10:56:14
Ajattelin lähinnä jotain sellaista, että suljetaan pois ilmiselviä ehdotuksia (joita täällä keskusteluissakin heiteltiin, esim. että miehet eivät vaan pääse yliopistoihin).
Ihan hyvä että toit nuo tilastot esille, ne herättävät monta kysymystä, mutta se miksi niin teit on hieman omituista.
Minusta ei kukaan väittänyt että miehet eivät pääsisi yliopistoihin, siis niistä jotka sinne pyrkivät. Yleensä lukiosta päässeet tietävät varsin hyvin mitkä ovat ne rajat joilla sisään pääsee ja eivätkä edes pyri jos ne ovat kovin kaukana omista mahdollisuuksista.
Sen sijaan monikin on sanonut, että hyvin monet potentiaaliset pojat karsiutuvat nykysysteemissä pois näiden pyrkivien joukosta jo kauan ennen pyrkimistä.
Eli se että miksi on nykyään se tilanne että niiden joukossa joille se pyrkiminen on edes mahdollista on niin vahva tyttöjen yliedustus.
Ja se on se nykyisen peruskoulun ongelma. Ennen ei ollut näin. Tilanne oli tasa-arvoisempi.
Quote from: Koskela Suomesta on 02.02.2011, 23:54:23
Quote from: sr on 02.02.2011, 16:54:28Suomessakin todennäköisesti huonoista sosiaalisista oloista tulevat pärjäsivät huonommin kuin hyvistä tulevat.
Laitapa linkkiä moiseen tietoon? vai oliko vain mutua?
Pääosin mutua, mutta perustuen samaan, mitä alla kirjoitat:
Quote
Varmaan sosiaalisella taustalla on merkitystä, koska tällaisessa maassa, jossa kaikki on pyritty kouluttamaan jo pitkään, sosiaalisille alaportaille jää yhä enemmän ihmisiä joilla ei ole psykofyysisiä kykyjä opiskella, ja tämä kyvyttömyys on tutkimusten mukaan periytyvää.
Samoin perheen arvostukset ja kulttuuri periytyy jossain määrin (tutkimuksia on tehty) mutta vaikka korrelaatiota on, ei se koulutusvihamielinen kulttuuri perheessä kuitenkaan ole ehdoton umpikuja.
En ole puhunut mistään ehdottomista umpikujista. Tässähän keskustelemme tilastollisista asioista (keskustelu lähti liikkeelle Ellilän postaamista tilastoista). Tilastollisesti juuri korkeakoulutetut koulututtavat lapsensa paremmin kuin ne, joilla ei ole korkeaa koulutusta. Tämä efekti on varmaan vähäisempi Suomessa kuin USA:ssa, jossa kouluttautuminen vaatii ihan oikeastikin rahaa (Suomessa tarvitaan vain se, että on juuri tuota koulutusmyönteistä kulttuuria).
Mutta jos faktoja kaipaat, niin katso nyt vaikkapa Helsingin lukioiden sisäänpääsyrajoja. Köyhien Itä-Helsingissä on alemmat rajat kuin muualla (toki jonkinlaista hajontaa on, mutta tuo on päätrendi).
Quote
Hyvin suuri osa koulussä pärjääjistä tulee silti vielä nykyäänkin sosiaalisesta alakerroksesta. 60-,70 ja 80-luvuilla koulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvon toteutuessa se oli enmmän sääntö kuin poikkeus, eli että menestyjät tulivat alemmista sosiaaliryhmistä.
Hmm, mikä on nyt puolestasi sinun linkkisi tähän tietoon? Ja jälleen puhumme tilastollisista asioista, ei jostain yksittäistapauksista.
Quote
Taloudellisten esteiden poistuttua tuolloin myös tämä älyllinen kapasiteetti tuli käyttöön koulutuksen myötä hyvin tehokkaasti.
Kuten jo mainitsin, Suomessa (tai Euroopassa yleensä) tämä efekti ei varmaan ole yhtä voimakas kuin Amerikassa, mutta kyllä se jossain määrin pätee edelleen.
Itse kävin kouluni ja lukioni tuohon aikaan, ja sanoisin kyllä, että oma henkilökohtainen kokemukseni oli päinvastainen. Yleistrendinä ne sekä pärjäsivät paremmin peruskoulussa että hakeutuivat useammin lukioon, joiden vanhemmilla oli korkea koulutus. Tietenkin poikkeuksia oli molempiin suuntiin, mutta tuo oli ehdottomasti yleistrendi.
Quote
"Oppilaan sosioekonominen tausta, joka liittyy kodin taloudelliseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen pääomaan, selitti nuorten lukutaidon vaihtelusta (Suomessa) 8 prosenttia, mikä oli selvästi vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin [14 %]. "
Eli Suomessa oppilaan tausta vaikuttaa edelleen merkittävästi vähemmän oppimiseen kuin muualla Euroopassa.
Siis tarkalleen ottaen OECD-maissa. Veikkaan, että Eurooppa on yleisestikin tässä eri tilanteessa kuin USA, Japani, jne.
Ok, joka tapauksessa väitteeni siis päti. Huonoista sosioekonomisista oloista tulleet pärjäsivät keskimäärin huonommin kuin hyvistä sosioekonomisista oloista tulleet. Myös Suomessa, mutta etenkin muissa OECD-maissa.
Quote from: JR on 31.01.2011, 11:44:20
Akateemisesta maailmasta mitään tiedä, mutta minulla on noita kympin tyttöjä kaksikin kappaletta ja yksi akateeminen kympin akka. Vaimolta tyttäret perineet äärettömäntuntuisen keskittymiskyvyn. Nuorin lapsista on sitten normaali.
Kävin aikanaan vanhimman tytön lukioesittelyssä ja mieleeni jäi matematiikan opettaja, joka esitteli matematiikan opiskelun eri vaihtoehtoja. Muistan, miten hän korosti ahkeruuden merkitystä ja sitä, että laiskuuteen sortuvat yleensä pojat.
Mieshenkilönä allekirjoitan täysin nuorten miesten yleisen vetelyystaipumuksen.
minulla on kotona ihan samanlainen tilanne. Paitsi, että se "normaali" ;) on keskimmäinen tapaus...
tässä pitää muistaa, ettei syyllistytä aiheettomaan yleistykseen. Otsikkokin kertoo taipumuksesta, eikä "jokainen".
Itse näkisin asian niin, että varsinkin tyttöjen kohdalla, on paljolti siitäkin kiinni, miten heitä kasvatetaan. Mikäli tytöstä halutaan luoda "kiltti 10-tyttö", niin häntä rohkaistaan olemaan (joo, tiedän, aivan loistavaa logiikkaa :D ) kiltti tyttö.
Näin ei tarvitse olla: Vaimo ei ole, perinteisellä tavalla kerrottuna "kiltti", ja hän nuivistui samaan aikaan ja saman tapauksen yhteydessä kuin minä: näimme molemmat 1990-luvulla kuinka viranomaiset suorastaan suojelivat selvästi häiriintynyttä mamua (siihen aikaan mustat olivat hyvin harvinainen näky täällä pohjoisessa), ja kuinka tämän mamun kanssa vastakkain joutuneita suomalaisia erotettiin koulusta, käytännössä ilman mitään syytä ja kuinka mamu sai puolelleen virkakoneiston suomalaisten uhrien, jopa ahdistelluiksi tulleiden tyttöjen, jäädessä yksin. Voisin väittää virkakoneiston jopa syyllistyneen salailuun.
Meidän ero on siinä, että minä pyrin ymmärtämään virkamiehiä, vaimo ei.
Lasten kohdalla kannattaa opettaa heidät ajattelemaan, huomaamaan, ettei virallinen totuus ole aina välttämätä sama kuin todellisuus, ja se ettei jokin asian, minkä väitetään olevan hyväksi, yksilölle ja yhteiskunnalle, ole sitä välttämättä oikeasti. Eli opettaa lapset hieman skeptikoiksi ja käyttää siihen todellisuuden tuomia esimerkkejä, kuten miksi työttömän YHnlapset eivät pysty ostamaan itselleen kännykkää, mutta työttömän mamun pesueelta sellainen löytyy jokaiselta.
Mitään ulkoa opeteltavaa, tyyliin "musut tulevat ja tekevät teille pahaa" ei jälkipolville kannata opettaa, koska sekään ei vastaa todellisuutta, ja murrosiässä lapsi joka tapauksessa kyseenalaistaa vanhempiensa ajatus ja arvomaailman. Kun lapsi sitten menee lukioon ja siitä eteenpäin, hän alkaa jossain välissä pitää vanhempiensa maailmankuvaa, ympäristön ja sosiaalisen paineen vuoksi, "vääränä" ja "pahana" ja saattaa hylätä sen, jolloin häntä saattaa ajaa yhä syvemmälle "suvaitsevaisuuteen" tunne siitä, että hänen täytyy "korjata" myös vanhempiensa "virheet".
Itsenäinen ajattelu on taito, jota ei kyseenalaisteta ja nykytyyli mamujen suosimisessa tekee kyllä ajanmittaa tehtävänsä. Todellisuus jyllää ja siperian ei tarvitse opettaa, jos on opettanut lapsena huomaamaan todellisuuden, ohi mahdollisen ylhäältä päin tapahtuvan "sosiaalisen" ohjauksen.
Omat lapset ovat niin fiksuja, että he osaavat ajatella hyvin sarkastisesti ja tuovat sen myös ilmi. Jopa niin, ettei asiaan perehtymätön edes huomaa sitä.
Itse toteaisin ainakin omalta kohdalta kasvatuksen onnistuneen, ainakin toistaiseksi: vanhimman plikan piti tehdä aineena mielipidekirjoitus, ja tämä ruotsista 10 todistukseen saanut tyttö otti aiheekseen pakkoruotsi. Iskän sydäntä oikein lämmitti, kun luin sen aineen. :)
Quote from: Enni on 30.01.2011, 17:49:28
Ammattikorkeakoulussakin osataan. :D
http://www.kukkahattutati.com/
Itsehän olen tällainen akateeminen "kympin tyttö", mutta en silti koe, että olisin muuten mitenkään erityisen tyhmä, tai ainakaan kukaan ei sitä ole minulle koskaan sanonut. ??? Ja ihan hyvin on pyyhkinyt. 8)
en viisti kopioida tähän ellilän kirjoituksia siitä kuinka "nerot mutta pojat hakevat tietoa laajemmin", koska se pitää paikkansa, mutta eri syistä: pojilla, jotka viettävät aikaa kirjastoissa ja kirjojen äärellä, ei ole sosiaalista elämää. Heillä on vain kirjat ja opiskelu.
"Kympin tytöillä" taas saattaa olla hyvinkin vilkas sosiaalinen elämä. He eivät jaksa, eivätkä ehdi lukea siinä missä "kympin pojat". eikä heidän tarvitsekaan: omat kympin tytöt myöntävät suoraan lukevansa vain kokeeseen ja siksi että saisivat parempia numeroita.
Jos jonkin tiedon puuttuminen ei vaikuta koulumenestykseen, sitä ei hankita. Sosiaalinen elämä ja urheiluharrastus menevät turhaksi koetun tiedon ohi.
Eikä tuohon ole vanhempana ja kasvattajana mitään vastaan sanomista, päinvastoin, se tarkoitta sitä, että lapseni osaavat rationalisoida.
Todennäköisesti sinä olet nuoruudessasi tehnyt samanlaiset valinnat, ja sosiaalisten taitojen korvatessa "puuttuvan", siis tarpeettomaksi näkemäsi tiedon työelämässä ja ympäristössä, pärjäät hyvin. Ja koska olet Hommassa lienet myös nuiva.
Millä perusteella sinua täytyisi pitää tyhmänä?
Quote from: mikkoellila on 02.02.2011, 16:35:32
laittamatta mitenkään rotuesimerkkejä esille, niin kysyisin ylläpidolta, että onko tämä keskustelu rotujen välisistä eroista ihan oikeassa ketjussa? ei ainakaan tunnu sopivan otsikkoon....
Quote from: EL SID on 03.02.2011, 13:45:36
en viisti kopioida tähän ellilän kirjoituksia siitä kuinka "nerot mutta pojat hakevat tietoa laajemmin", koska se pitää paikkansa, mutta eri syistä: pojilla, jotka viettävät aikaa kirjastoissa ja kirjojen äärellä, ei ole sosiaalista elämää. Heillä on vain kirjat ja opiskelu.
"Heillä on vain kirjat ja opiskelu.... " kehtaan olla toista mieltä. En nyt lähde etsimään mitään tutkimuslinkkiä, tokko sellaista onkaan, vaan jatkan tällä toistenkin hyväksi katsomalla "minä" linjalla.
Eli en tunne kuin yhden poijan johon tuo sopii. Ne muut hyvät tuntemani poikaoppilaat (puolenkymmentä) ovat kiinnostuneet vähän kaikesta, omaavat varsin reippaan seuraelämän (teekkareita nykyään, sillä sosiaalisella tavalla), heillä on tyttöystävät, harrastukset, kolme viidestä on urheillut paikallisella huipputasolla (eli aika korkealla, ottaen huomioon sen mitä paikallisuus tarkoittaa tässä yhteydessä) jne.
Mutta heidän kanssaan on ilo keskustella, tietävät asioista ja haluavat jutella, kyseenalaistaa, eivät usko yksiin totuuksiin, eivät ole tynnyrissä kasvaneita. Molemmat omat poikani ovat tällaisia (vain toinen on yksi noista viidestä, toinen on liian nuori).
Quote from: EL SID on 03.02.2011, 13:45:36"Kympin tytöillä" taas saattaa olla hyvinkin vilkas sosiaalinen elämä. He eivät jaksa, eivätkä ehdi lukea siinä missä "kympin pojat". eikä heidän tarvitsekaan: omat kympin tytöt myöntävät suoraan lukevansa vain kokeeseen ja siksi että saisivat parempia numeroita.
Jos jonkin tiedon puuttuminen ei vaikuta koulumenestykseen, sitä ei hankita. Sosiaalinen elämä ja urheiluharrastus menevät turhaksi koetun tiedon ohi.
Eikä tuohon ole vanhempana ja kasvattajana mitään vastaan sanomista, päinvastoin, se tarkoitta sitä, että lapseni osaavat rationalisoida.
Mutta nämä kympin tytöt, heihin kuvauksesi sopii paremmin. Heitä ei tosiaankaan voi liiasta uteliaisuudesta syyttää, vain se kiinnostaa, jota tarvitaan kokeessa. Ja sekin vain ja ainoastaan tästä nimenomaisesta syystä. Loppu on tunnehöttöä.
Tunnen näitäkin tapauksia neljä. Yksi ei ole lukion jälkeen tehnyt mitään, vaikka kirjoitti aivan loistavilla arvosanoilla. Pelkään ettei hänestä koskaan tulekaan mitään. Osa on vielä lukiossa ja yksi yliopistossa. Rasittavia höpsöjä joiden puolesta minulla on surku. Älyllisiä mahdollisuuksia menee hukkaan heidän ajatusmaailmansa vuoksi. He voisivat tehdä jotain luovaa ja kehittää maailmaa kyvyillään, mutta tiedän etteivät he tule sitä tekemään, ei tuolla asenteella. Parhaimmillaan heistä tulee virkanaisia jotka tuottavat tätä höttöä jota täälläkin vastustetaan.
Näiden kanssa keskustelu on äärimmäisen turhauttavaa, he eivät tiedä mistään mitään, heillä ei ole omia mielipiteitä mistään. Ja koulun propaganda esim. multikultista ja vihreydestä on mennyt täysillä läpi.
Kyse ei ole missään tapauksessa rationalisoinnista, vaan henkisestä laiskuudesta. He eivät ole laiskoja opiskelussa, mutta älyllinen uteliaisuus loistaa poissaolollaan ja kaikkinainen älyllinen ponnistelu on vastenmielistä jos se ei liity kouluun. Miten tämä on saatu aikaan, en ymmärrä.
Jos minun tyttäreni olisi tällainen, katsoisin epäonnistuneeni todella pahasti. Onneksi ei ole.
Tuossa on muuten yksi vika tuossa ajatuksessa tyttöjen lukemisesta, kyllä he lukevat niitä koulujuttuja ja todella paljon, ne kympin pojat eivät yleensä ennen yliopistoa edes joudu lukemaan koulua varten siten kuten kympin tytöt tekevät. Heistä suurin osa pärjää ilmankin. Hyvin monia kasin tai seiskan poikia voisi pitää alisuorittajina, koska hekin pärjäävät ilman suurempaa lukemista. Jos he lukisivat hekin olisivat näitä kympin oppilaita. Tämä alisuorittaminen on nimenomaan poikien ominaisuus, syitä on läpikäyty tässäkin ketjussa paljon.
Quote from: EL SID on 03.02.2011, 13:45:36
En viisti kopioida tähän ellilän kirjoituksia siitä kuinka "nerot mutta pojat hakevat tietoa laajemmin", koska se pitää paikkansa, mutta eri syistä: pojilla, jotka viettävät aikaa kirjastoissa ja kirjojen äärellä, ei ole sosiaalista elämää. Heillä on vain kirjat ja opiskelu.
Hmm, niin tuosta en kyllä osaa sanoa. Johtuen siitä, että en ole milloinkaan ollut poika. Vaikka/jos/kun tuo kympin poikien sosiaalisen elämän puuttuminen pitäisi useimmiten paikkansa, tunsin itse monia tällaisia kympin poikia -sekä yläasteella että lukiossa- ja molemmilla kouluasteilla nämä kympin pojat olivat kyllä ihan pidettyjä ja sosiaalisia kavereita. Eivät nyt ehkä äärimmäisen sosiaalisia, mutteivät kuitenkaan mitään yksinäisiä rassukoitakaan. Meidän koulussamme -kuten uskon monessa muussakin koulussa olevan- nämä kympin pojat, kuin myös kympin tytöt -varsinkin ne kympin tytöt, jotka loistivat matematiikassa,fysiikassa ja kemiassa- muodostivat omia piirejään, joihin oli meidän "tavisten" hankala edes päästä sisälle. :)
Itse en ollut mitenkään matemaattisesti kovin lahjakas: kävin yläasteella ja lukiossa pakolliset fysiikat ja kemiat, joista sain muistaakseni jotain 8 arvosanaa, ja sitten opiskelin lyhyen matematiikan, josta sain 9-10 kurssiarvosanoja, mutta kirjoituksissa vain magnan.
Quote from: EL SID on 03.02.2011, 13:45:36
"Kympin tytöillä" taas saattaa olla hyvinkin vilkas sosiaalinen elämä. He eivät jaksa, eivätkä ehdi lukea siinä missä "kympin pojat". eikä heidän tarvitsekaan: omat kympin tytöt myöntävät suoraan lukevansa vain kokeeseen ja siksi että saisivat parempia numeroita.
Jos jonkin tiedon puuttuminen ei vaikuta koulumenestykseen, sitä ei hankita. Sosiaalinen elämä ja urheiluharrastus menevät turhaksi koetun tiedon ohi.
Eikä tuohon ole vanhempana ja kasvattajana mitään vastaan sanomista, päinvastoin, se tarkoitta sitä, että lapseni osaavat rationalisoida.
Mä olen varmaan aina ollut -ja olen vieläkin- poikkeus tässä suhteessa. Olen toki sillälailla sosiaalinen, että pidän ihmisten seurasta, olen koko ikäni työskennellyt asiakaspalvelualoilla, en ole mikään erakko tms., mutta en ole milloinkaan ollut mikään ns. laumasielu. Yläasteella tapasin kavereita koulussa, ja koulupäivien jälkeen ja viikonloppuisin olin kotona opiskelemassa ja urheilemassa. Edes teinivuosinani en kinunnut päästä viettämään viikonloppupäiviä ja -iltoja kaupungilla hilluen, vaan viihdyin kotona vallan hyvin. Olin kai vanhempieni kannalta katsottuna aika helppo tapaus. :D Ei minua sillä tavalla mitenkään "kasvattamalla kasvatettu kiltiksi", vaan olen kai vaan persoonana hiukan rauhallisempi, ja sellainen "kiltteys" ja menestymisen halu ovat minulle ihan itsestäänselviä asioita. Vanhempani ovat ihan tavallisia vanhempia, isäni on poliisi ja äitini hoitaa vanhuksia.
Lukiossa sitten vietin joskus viikonloppuisinkin vapaa-aikaa kavereiden kanssa, jos vaikka oli jotakin juhlia, esim. uusivuosi, juhannus tms.
Viihdyn vieläkin paljon omissa oloissani, ja en suoraan sanottuna jaksa viettää aikaani tyttöporukoissa, joissa on monta henkeä mukana. Baari-illat tällaisissa porukoissa ovat yhtä tuskaa, siksi en sellaisiin ole vuosiin osallistunutkaan. Jos vietän iltaa jossain kuppilassa, niin mielummin sitten miesvoittoisessa seurassa, en tiedä miksi on niin. Joku täällä aikaisemmin kirjoitti, että naiset ovat juuri tällaisia laumasieluja, käydään yhdessä zumba-tunneilla ja jumpissa. No, minä en tee sitäkään, koska en voi sitää sitä. Mielummin nostan rautaa salilla, tai menen juoksulenkille yksin.
Meitä on näköjään naisissakin aika erilaisia. :)
Quote from: EL SID on 03.02.2011, 13:45:36
Todennäköisesti sinä olet nuoruudessasi tehnyt samanlaiset valinnat, ja sosiaalisten taitojen korvatessa "puuttuvan", siis tarpeettomaksi näkemäsi tiedon työelämässä ja ympäristössä, pärjäät hyvin. Ja koska olet Hommassa lienet myös nuiva.
Hmm, tähän en osaa sanoa oikein juuta enkä jaata. Kuten tuossa ylempänä kuvailin, voisi moni jopa pitää sosiaalista elämääni hyvin mitättömänä ja pienenä. Koulukirjojen lisäksi luin paljon kirjallisuutta (sekä tieto- että proosakirjallisuutta), kuuntelin TODELLA paljon musiikkia, harrastin itsekin todella paljon musiikkia soittamalla pianoa ja laulamalla, ja urheilin, en missään seurassa aktiivisesti, vaan omatoimisesti. Olin hyvin kiinnostunut maantiedosta ja historiasta, ja luin niitä koulun ohella myös kotona. Nuiva olen kyllä. :D Ja ajattelen ihan omilla aivoillani.
Quote from: EL SID on 03.02.2011, 13:45:36
Millä perusteella sinua täytyisi pitää tyhmänä?
Hyvä kysymys. Kai se on näkökulma-asia. :D Jos en tiedä kaikesta kaikkea, tai jos en edes halua tietää kaikesta kaikkea, niin se tekee kuulemma ihmisestä vähä-alyisen. Kuulemma, näin olen kuullut. Itse en pidä itseäni tyhmänä, eikä sitä tee miehenikään, tai kukaan ystävistäni, tai ylipäätään kukaan ketä tunnen.
Quote from: Koskela Suomesta on 03.02.2011, 11:48:12
Quote from: Sarppi on 03.02.2011, 10:56:14
Ajattelin lähinnä jotain sellaista, että suljetaan pois ilmiselviä ehdotuksia (joita täällä keskusteluissakin heiteltiin, esim. että miehet eivät vaan pääse yliopistoihin).
Ihan hyvä että toit nuo tilastot esille, ne herättävät monta kysymystä, mutta se miksi niin teit on hieman omituista.
Minusta ei kukaan väittänyt että miehet eivät pääsisi yliopistoihin, siis niistä jotka sinne pyrkivät. Yleensä lukiosta päässeet tietävät varsin hyvin mitkä ovat ne rajat joilla sisään pääsee ja eivätkä edes pyri jos ne ovat kovin kaukana omista mahdollisuuksista.
Okei, siis ehkä tässä keskusteltiin kahdesta eri asiasta... itse hämmästyin eniten tuosta yliopistoon sisään päässeidenkin miesten notkahduksesta tutkintojen määrässä.
Tuo 60-40 jako on olemassa tosiaan jo lukiossa. YO-tutkinnoista n. 60% on tytöillä, 40% pojilla (Ks. esim. STM:n raportista Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo (http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1482749)). Hankittujen todistusten arvosanoista ei taida oikein löytyä tietoa? Löysin YTL:n sivuilta tilaston (http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/tilastoja/kevat2010/), jossa esitellään sukupuolen mukaan hyväksytyt ja hylätyt. Miespuolisista kirjoittajista esim. vuonna 2010 hylättiin 7,31% ja naispuolisista 5,12%. Tulokset olivat vastaavan suuntaiset muinakin vuosina.
Lukioon meno tietysti pohjaa taas peruskoulumenestykseen. Peruskoulun 9.luokan PISA-testien mukaan Suomessa on aika vähäiset erot sukupuolten välillä luonnontieteissä ja matematiikassa, mutta äidinkielessä tytöt ovat yhden taitotason (6-tasoinen asteikko) poikia edellä. Tuolta STM:n raportista löytyy kuvio sivulta 62. Tuossa oli tilasto vain PISA:n alusta eli vuodesta 2000 alkaen, olisi kiva nähdä pidemmän aikavälin tutkimusta, mutta sitä ei taida olla olemassakaan valtakunnallisesti.
QuoteJa se on se nykyisen peruskoulun ongelma. Ennen ei ollut näin. Tilanne oli tasa-arvoisempi.
STM:n raportin lopussa s. 72 on tilasto väestön koulutustasosta ikäluokittain.
Yli 70-vuotiaista korkeakoulututkinnon suorittaneita on hyvin tasaisesti miehistä n. 10%, naisista n. 5%. 50-75-vuotiaista miehistä tutkinnon suorittaneiden osuus nousee n. 16 prosenttiin ja naisista 15 prosenttiin. Kaikissa tätä nuoremmissa ikäryhmissä korkeakoulututkinto on suuremmalla osuudella naisista kuin miehistä. Vikaan on tällä päättelyllä menty siis n. 50-vuotiaiden kohdalla eli juurikin 60-luvulla syntyneiden, peruskoulu-uudistuksen (1972-1978) kohdalle osuvassa ikäluokassa. Saatat hyvinkin olla tuossa lausunnossasi oikeassa. Silloin kyse tuskin on "vain" äidinkielen taidosta.
Sivulta 64 alkaen käsitellään tyttöjen ja poikien erilaisia kokemuksia koulusta... Tytöillä on myönteisiä mielikuvia kouluun kuulumisesta ja pojilla kielteisiä mielikuvia koulusta itsemääräämisoikeuden rajoittajana. Jostain tällaisesta on varmaan loppukädessä kyse.
Lisään tähän vielä, että isoveljeni on tällainen kympin poika. Hän menestyi peruskoulussa ja lukiossa erittäin hyvin koko ajan, mutta meillä oli se ero, että isoveljeni ei ikinä koskaan todellakaan lukenut, eikä juuri tehnyt läksyjä. Varsinkin matemaattisilla aloilla oli hyvin taitava. Myöskään koulun ulkopuolella veljeni ei lukenut mitään, ellei Aku Ankkaa lasketa. Sosiaalista elämää oli joskus vähän liiankin kanssa. ;D Teini-ikässä aika kului viikonloppuisin mopoillen ja pussikaljoitellen.
Muistan hyvin, kun ylioppilaaksi tulonsa jälkeen äitimme suostui tilaamaan ja maksamaan veljelleni sellaisen itseopiskelupaketin, jonka oli tarkoitus valmentaa TKK:n pääsykokeeseen, ja se maksoi useamman sataa euroa. Veljeni ei milloinkaan edes avannut tuota pakettia, kun se eräänä päivänä postin mukana tuli kotiin.
Tänä vuonna hän valmistuu konetenkiikan diplomi-insinööriksi. Muistaakseni toisena opiskeluvuotenaan veljeni sanoi, että nyt on jo melkein pakko tehdä "läksyjä" ja lukea myös kotona, jos tahtoo kursseista läpi.
Quote from: Enni on 03.02.2011, 15:06:18
Yläasteella tapasin kavereita koulussa, ja koulupäivien jälkeen ja viikonloppuisin olin kotona opiskelemassa ja urheilemassa. Edes teinivuosinani en kinunnut päästä viettämään viikonloppupäiviä ja -iltoja kaupungilla hilluen, vaan viihdyin kotona vallan hyvin. Olin kai vanhempieni kannalta katsottuna aika helppo tapaus. :D
[...]
Viihdyn vieläkin paljon omissa oloissani, ja en suoraan sanottuna jaksa viettää aikaani tyttöporukoissa, joissa on monta henkeä mukana. Baari-illat tällaisissa porukoissa ovat yhtä tuskaa, siksi en sellaisiin ole vuosiin osallistunutkaan. Jos vietän iltaa jossain kuppilassa, niin mielummin sitten miesvoittoisessa seurassa, en tiedä miksi on niin.
Kuulostaa muuten hyvin, hyvin tutulta tarinasi :) Paitsi itse en koskaan varsinaisesti urheillut.
EDIT: ja paitsi että epäilen tietäväni osasyyn "miksi on niin". Hyvänä jätkänä saa aika paljon ylimääräistä kunnioitusta ja kehua pojilta, koska heillä on niin alhaiset odotukset naisesta keskustelijana tai naisen kiinnostuksen kohteista. Tyttöporukassa tätä ihastelua ei ole tarjolla (varsinkaan kun en oikein osaa keskustella kauneudenhoidosta tai zumbatunneista). Haluaisin kuvitella että tykkään vaan useammista samoista keskustelunaiheista miesten kanssa, mutta saatan vain huijata alitajuntaani :P
Quote from: Sarppi on 03.02.2011, 15:30:42
EDIT: ja paitsi että epäilen tietäväni osasyyn "miksi on niin". Hyvänä jätkänä saa aika paljon ylimääräistä kunnioitusta ja kehua pojilta, koska heillä on niin alhaiset odotukset naisesta keskustelijana tai naisen kiinnostuksen kohteista. Tyttöporukassa tätä ihastelua ei ole tarjolla (varsinkaan kun en oikein osaa keskustella kauneudenhoidosta tai zumbatunneista). Haluaisin kuvitella että tykkään vaan useammista samoista keskustelunaiheista miesten kanssa, mutta saatan vain huijata alitajuntaani :P
Minäkään en oikein osaa keskustella zubma-tunneista, koska en sellaisella ole koskaan käynyt, mutta kauneudenhoidosta kyllä tiedän. :D Tosin vaikka tiedän siitä, en jaksa keskustella siitä. Jos jaksaisin ja haluaisin, olisin todennäköisesti hakeutunut esimerkiksi kauneudenhoitoalalle. :)
Mä luulen, että syy siihen, miksi paljon paremmin viihdyn mies- kuin naisseurassa, on se, että en yksinkertaisesti jaksa sellaista "kaakatusta" mikä helposti tyttöporukoissa syntyy. Ja tietysti se, että kun en jaksa keskustella niistä rakennekynsistä ja kauneudenhoidosta, vaikka ne ovatkin joskus ihan mielenkiintoisia asioita, eivät ne silti ole elämässäni mikään ykkösprioriteetti. Monella tuntemallani nuorella naisella on.
Sitäpaitsi miesten seurassa voi olla paljon jotenkin vapautuneemmin. Mulla on ehkä vähän miesmäiset jutut välillä. :D
Quote from: Koskela Suomesta on 03.02.2011, 15:02:44
Quote from: EL SID on 03.02.2011, 13:45:36
en viisti kopioida tähän ellilän kirjoituksia siitä kuinka "nerot mutta pojat hakevat tietoa laajemmin", koska se pitää paikkansa, mutta eri syistä: pojilla, jotka viettävät aikaa kirjastoissa ja kirjojen äärellä, ei ole sosiaalista elämää. Heillä on vain kirjat ja opiskelu.
"Heillä on vain kirjat ja opiskelu.... " kehtaan olla toista mieltä. En nyt lähde etsimään mitään tutkimuslinkkiä, tokko sellaista onkaan, vaan jatkan tällä toistenkin hyväksi katsomalla "minä" linjalla.
Eli en tunne kuin yhden poijan johon tuo sopii. Ne muut hyvät tuntemani poikaoppilaat (puolenkymmentä) ovat kiinnostuneet vähän kaikesta, omaavat varsin reippaan seuraelämän (teekkareita nykyään, sillä sosiaalisella tavalla), heillä on tyttöystävät, harrastukset, kolme viidestä on urheillut paikallisella huipputasolla (eli aika korkealla, ottaen huomioon sen mitä paikallisuus tarkoittaa tässä yhteydessä) jne.
Mutta heidän kanssaan on ilo keskustella, tietävät asioista ja haluavat jutella, kyseenalaistaa, eivät usko yksiin totuuksiin, eivät ole tynnyrissä kasvaneita. Molemmat omat poikani ovat tällaisia (vain toinen on yksi noista viidestä, toinen on liian nuori).
Quote from: EL SID on 03.02.2011, 13:45:36"Kympin tytöillä" taas saattaa olla hyvinkin vilkas sosiaalinen elämä. He eivät jaksa, eivätkä ehdi lukea siinä missä "kympin pojat". eikä heidän tarvitsekaan: omat kympin tytöt myöntävät suoraan lukevansa vain kokeeseen ja siksi että saisivat parempia numeroita.
Jos jonkin tiedon puuttuminen ei vaikuta koulumenestykseen, sitä ei hankita. Sosiaalinen elämä ja urheiluharrastus menevät turhaksi koetun tiedon ohi.
Eikä tuohon ole vanhempana ja kasvattajana mitään vastaan sanomista, päinvastoin, se tarkoitta sitä, että lapseni osaavat rationalisoida.
Mutta nämä kympin tytöt, heihin kuvauksesi sopii paremmin. Heitä ei tosiaankaan voi liiasta uteliaisuudesta syyttää, vain se kiinnostaa, jota tarvitaan kokeessa. Ja sekin vain ja ainoastaan tästä nimenomaisesta syystä. Loppu on tunnehöttöä.
Näiden kanssa keskustelu on äärimmäisen turhauttavaa, he eivät tiedä mistään mitään, heillä ei ole omia mielipiteitä mistään. Ja koulun propaganda esim. multikultista ja vihreydestä on mennyt täysillä läpi.
Kyse ei ole missään tapauksessa rationalisoinnista, vaan henkisestä laiskuudesta. He eivät ole laiskoja opiskelussa, mutta älyllinen uteliaisuus loistaa poissaolollaan ja kaikkinainen älyllinen ponnistelu on vastenmielistä jos se ei liity kouluun. Miten tämä on saatu aikaan, en ymmärrä.
Jos minun tyttäreni olisi tällainen, katsoisin epäonnistuneeni todella pahasti. Onneksi ei ole.
Tuossa on muuten yksi vika tuossa ajatuksessa tyttöjen lukemisesta, kyllä he lukevat niitä koulujuttuja ja todella paljon, ne kympin pojat eivät yleensä ennen yliopistoa edes joudu lukemaan koulua varten siten kuten kympin tytöt tekevät. Heistä suurin osa pärjää ilmankin. Hyvin monia kasin tai seiskan poikia voisi pitää alisuorittajina, koska hekin pärjäävät ilman suurempaa lukemista. Jos he lukisivat hekin olisivat näitä kympin oppilaita. Tämä alisuorittaminen on nimenomaan poikien ominaisuus, syitä on läpikäyty tässäkin ketjussa paljon.
kirjoituksesi on esimerkki siitä, kuinka sanoja "älykkyys" ja "älyllisyys" käytetään oman hännän nostamiseen. Ihminen joka ei halua tai jota ei edes kiinnosta äärimmäinen nippelitieto on "henkisesti laiska". Maailmankuva on aika ahdas, luodaan oma käsitys älykkyydestä, ja sitten ollaan kuin vain se "omanlainen" "älykkyys" on se ainoa oikea.
en viitsi/jaksa/eikä huvita käydä läpi kaikkia mahdollisuuksia osoittaa oman puoleni "älykkyys", (miksi älykkään ihmisen kannattaisi hankkia nippelitietoa, josta ei ole hyötyä, jos pärjää, jopa paremmin, ilman? ) eikä sille ole tarvettakaan.
Kysymyshän oli alunperin siitä, miksi akateemiset ihmiset, varsinkin naiset ovat taipuvaisempia vihreyteen?
Jos puhdas akateemisuus on sama kuin älykkyys, niin miksi maailman älykkyyden napa, kurikan kaupunki, jo 14 kertaa peräkanaa maailman "mensalaisin" (siis tietyllä älykkyyden-mittarilla testattu) vaikka siellä ei ole yliopistoja tai muitakaan akateemisuuden temppeleitä? vaan se on landekaupunki, jossa on valtavasti sikaloita ja niiden lisäksi väkilukuun suhteutettuna eniten yrityksiä?
Miksi sinä tai joku muu, joka jostain syystä haluaa korostaa "omaa älykkyyttään" (tapa joka on normaalissa elämässä yksi luuseriuden varmimpia merkkejä) tuo haluaa että keskustelu akateemisten taipumuksista kääntyy keskusteluun älykkyydestä?
lisäsit tämän jälkikäteen, joten vastaan siihen jälkikäteen:
QuoteTunnen näitäkin tapauksia neljä. Yksi ei ole lukion jälkeen tehnyt mitään, vaikka kirjoitti aivan loistavilla arvosanoilla. Pelkään ettei hänestä koskaan tulekaan mitään. Osa on vielä lukiossa ja yksi yliopistossa. Rasittavia höpsöjä joiden puolesta minulla on surku. Älyllisiä mahdollisuuksia menee hukkaan heidän ajatusmaailmansa vuoksi. He voisivat tehdä jotain luovaa ja kehittää maailmaa kyvyillään, mutta tiedän etteivät he tule sitä tekemään, ei tuolla asenteella. Parhaimmillaan heistä tulee virkanaisia jotka tuottavat tätä höttöä jota täälläkin vastustetaan.
jälleen kerran esimerkki siitä, kuinka luodaan itse älykkyyden mittari ja mitataan sitä kuin se olisi oikea.
Otat tahallasi esimerkkeinä tapauksia, jotka antavat pohjan sinun mielipiteillesi ja tukevat ajatusmaailmaa? entäpä ne tuhannet vain kokeisiin lukeneet jotka pärjäävät elämässä? Minäkin otan tähän yhden esimerkin: Vanha kaverini on lääkäri. Hän on yksi niistä, joita koulu tai yleistieto ei kiinnostanut, vaan hän luki vain kokeeseen. Numerot olivat kymppiä vaikka plikka louskutti teini-ikänsä pikkukaupungin raitilla. Kuka voisi väittää hänen epäonnistuneen elämässä?
Hänen nuivuutensa tuli hyvin ilmi, kun hän otatti lapsensa pois koulusta, joka ei järjestänyt enää joulujuhlia.
Mitä ihmettä tuo kyseinen nainen menetti, paitsi ehkä sinun ja kaltaistesi kunnioituksen? luuletko, että hän piittaa siitä?
Quote from: Sarppi on 03.02.2011, 15:21:03
Sivulta 64 alkaen käsitellään tyttöjen ja poikien erilaisia kokemuksia koulusta... Tytöillä on myönteisiä mielikuvia kouluun kuulumisesta ja pojilla kielteisiä mielikuvia koulusta itsemääräämisoikeuden rajoittajana. Jostain tällaisesta on varmaan loppukädessä kyse.
Kyse on käsittääkseni monen eri tekijän kokonaisuudesta, tuo viihtyvyys vain summaa asiat. Oman käsitykseni mukaan poikien oppimistuloksiin vaikuttaa seuraavat asiat:
Pikkupojat ovat kouluuun tullessaan melkoisen avoimia. Tämä muuttuu nopeasti. Pojat eivät ole tuolloin vielä henkisesti yhtä kehittyneitä kuin samanikäiset tytöt ja oppivatkin siksi vielä eri tavalla. Ero on parin ikävuoden luokkaa.
He eivät pääse sisään koulun tapaan oppia ja putoavat heti kelkasta, tämä näkyy arvosanajakaumasta heti kun niitä aletaan antaa. Seitsemänvuotiaan ja yhdeksänvuotiaan välillä on huima ero, sen tietää jokainen vanhempi. Tyttöjen ja poikien tasoero on heti koulun alussa samanlainen seitsemänvuotiaan ja yhdeksän vuotiaan välillä.
Kun koulusta on nykyään tullut heti alusta saakka yhä tietopainotteisempi ja kovatahtisempi, niin nämä kaksivuotta henkisesti nuoremmat pojat jäävät kelkasta.
Ero oman aikani ekaluokan opetussisällön ja nykyisen opetussisällön välillä on todella huima. Käsitteet ovat monimutkaisempia, opittavaa on enemmän, edetään nopeammalla tahdilla.
Eivät pojat pärjää, vaikka henkisesti kypsemmät tytöt juuri ja juuri pärjäävätkin. Tämä kiristäminen opetuksen tahdissa on tehty täysin tyttöjen ehdoilla. Jos näin mennään poikien pitäisi saada leikkiä vielä kaksi vuotta lisää ja tulla kouluun vasta kun ovat tyttöjen kanssa samalla tasolla.
Tosin tämä henkinen kasvu menee sitten teini-iän lopulla toisin päin, eli tuossa viisitoista - kuusitoista vuotiaina pojat tulevat tasoihin ja menevät sitten ohi. Olen aina sanonut, että tämä vaihe kestää sinne asti kunnes tytöistä tulee äitejä. Silloin heidän henkinen kypsyytensä tulee poikien kanssa tasoihin. Tämä on muuten tutkittu juttu, eli naisten aivojen toiminta muuttuu raskauden aikana.
Kun tuohon peruskoulun alun eriarvoisuuteen lisätään naisopettajat, jotka eivät ymmärrä yhtään pikkupoikia, alkaa poikien alamäki olla selvä. En ole tavannut yhtään nuorehkoa naisopettajaa jonka asenne pikkupoikia kohtaan olisi ollut terve. He kokevat pojat rasitteina, mahdottomina kiusankappaleina, uteliaina ja aina liikkeessä olevina, vaativat selittämään miksi ja miten. Niinhän he ovatkin, entä sitten? ei se ole mikään huono asia, päinvastoin. Pojat saa pysymään aloillaan kun asiat esitetään mielenkiintoisesti ja heille selitetään asioita, vastaillaan kysymyksiin jne. Tytöt eivät tällä tavalla häiritse opetusta, sanoi eräs nuori kansankynttilä minulle.....
Kun osa pojista sitten putoaa kokonaan kelkasta, ja siirtyvät lähinnä häiriköinti ja kiusaamis linjalle, niin niitäkin poikia jotka yrittävät pärjätä painostetaan luopumaan siitä. ja tuo painostus ei ole vähäistä, sitä kutsutaan siksi koulukiusaamiseksi. Ja hyvin usein tämä painostus saa kaiken lisäksi väkivaltaisia ilmenemismuotoja.
Siksi ei ole mikään ihme, että yläasteella monet älykkäät pojat alisuoriutuvat, ihan suojellakseen itseään ja pitääkseen edes jotkut kavareistaan. He oppivat vihaamaan koulua, vihaamaan kiusaajiaan.
Surullisinta on, että tämän seurauksena merkittävän osan heistä pohjatiedot ovat niin heikoilla, että kun tullaan yläasteen viimeiselle ja lukioon, jolloin he pystyisivät (ja merkittävä osa yrittääkin sitä tällöin) karistamaan tuon eläintarhan vaikutukset itsestään, he eivät enää siihen pysty. Opittavaa ja kiinniotettavaa on jo liikaa. Niillä lukion todistuksilla jonka tällöin saa, ei enää pyritä yliopistoon ja kilpailla näitä kokoajan lukeneita tyttöjä vastaan.
Tämä on minusta se mekanismi, jolla saamme pojat putoamaan kelkasta.
Merkittävää on että niinkin suuri osa pojista tästä huolimatta pääsee putken läpi kunnialla. Tässä erot koulujen ja erityisesti luokkien välillä ovat suuret.
Mitä enemmän koulussa ja erityisesti luokalla on niitä jotka painostavat ne muutkin luopumaan opiskelusta, sitä enemmän näitä kuvaamiani poikia tulee.
Jotkut koulut onnistuvat paremmin johtuen oppilasaineksestaan, opettajille en tästä kunniaa antaisi, heidän mahdollisuutensa ovat nykyään rajatut. Aiemmat opettajien valtuudet ja se että heillä oli ymmärrystä ja karismaa enemmän, paransi poikien asemaa vuosikymmeniä sitten. Nyt naisopettajat eivät edes tajua missä mennään, saati että heillä olisi keinoa puuttua vaikka tajuaisivatkin.
Ja sitten linkki maahanmuuttoon, mitä enemmän koulussa ja luokalla on haasteellisia, sitä enemmän pojat putoavat.
Quote from: EL SID on 03.02.2011, 16:07:55
kirjoituksesi on esimerkki siitä, kuinka sanoja "älykkyys" ja "älyllisyys" käytetään oman hännän nostamiseen. Ihminen joka ei halua tai jota ei edes kiinnosta äärimmäinen nippelitieto on "henkisesti laiska". Maailmankuva on aika ahdas, luodaan oma käsitys älykkyydestä, ja sitten ollaan kuin vain se "omanlainen" "älykkyys" on se ainoa oikea.
Mutta sitähän nämä kympin tytöt juuri tekevät, opettelevat nippelitietoa kokeita varten.... :facepalm:
Henkisellä laiskuudella viittaan siihen että omaehtoista uteliaisuutta ei ole, vain se nippelitieto joka vaaditaan seuraavaan kokeeseen opiskellaan. Luulin olleeni tässä aivan selkeäsanainen.
Eivät pojat yleensä keskimäärin opettele "nippelitietoa" vain sen nippelitiedon vuoksi, jos sille tiedolle ei ole muuta käyttöä kuin kokeet.
Ja kun heidät pistetään se tekemään, he tekevät sen huolimattomasti ja saavat huonompia numeroita. Ovat ihan liian "laiskoja" siihen. Itse olen hyvä esimerkki siitä.
Yleisesti voisi kai sanoa, että sitten kun pojat opettelevat jotain, niin he tutustuvat siihen oman mielenkiintonsa vuoksi niin syvällisesti, että se vaikuttaa ulkopuolisen silmissä nippelitiedolta. Tämä mielenkiinnon kohde voi olla Weberin tuplakaasutin tai ohjelmointikieli. Sitten heitä syytetään nörtiksi. Se että he tekevät sen vailla mitään ulkopuolista pakkoa on älyllistä uteliaisuutta parhaimmillaan. He ovat vain uteliaita, se kiinnostaa.
Nerd, omituinen... minusta sellainen ihminen, joka opettelee fanaattisesti nippeleitä vain kokeita varten, muttei tee sillä tiedolla sitten oikeastaan mitään, on enemmän omituinen, todellinen nörttien nörtti.
Eli on olemassa "nippelitietoa" kokeita varten ja on olemassa niin syvallinen osaaminen jostain, että siihen kuuluu myös se sivulliselle käsittämätön "nippelitieto".
Sinä yrität ilmeisesti sanoa että kympin tytöt eivät opettelisi nippeleitä? olen tasan päinvastaista mieltä. He opettelevat juuri niitä nippeleitä niiden itsensä vuoksi, koska niitä kysytään kokeissa, ei siksi että ne heitä kiinnostaisivat. Ja sitten he eivät mistään muusta tiedosta olekaan enää kiinnostuneita, eihän niitä kysytä kokeessa. Tämä on älyllistä laiskuutta. Ei nippeleiden fanaattinen opetteleminen koetta varten ole älyllistä uteliaisuutta. Kaukana siitä. Se on tiedon resitointia.
Quote from: EL SID on 03.02.2011, 16:07:55
Minäkin otan tähän yhden esimerkin: Vanha kaverini on lääkäri. Hän on yksi niistä, joita koulu tai yleistieto ei kiinnostanut, vaan hän luki vain kokeeseen. Numerot olivat kymppiä vaikka plikka louskutti teini-ikänsä pikkukaupungin raitilla. Kuka voisi väittää hänen epäonnistuneen elämässä?
Hänen nuivuutensa tuli hyvin ilmi, kun hän otatti lapsensa pois koulusta, joka ei järjestänyt enää joulujuhlia.
Mitä ihmettä tuo kyseinen nainen menetti, paitsi ehkä sinun ja kaltaistesi kunnioituksen? luuletko, että hän piittaa siitä?
On varsin todennäköistä että hän todellakin on henkisesti laiska. Juuri sillä tyttömäisellä tavalla, vain opettajien antamat tiedolliset tavoitteet kiinnostavat, ei mikään muu.
Yleensä koulussa lukematta pärjäävät pojat ovat kuitenkin tuon lisäksi älyllisesti uteliaita ja heillä on jokin oma juttu. On harvinaista on että erittäin älykäs ja koulussa lukematta pärjäävä poika vain hengailee koko muun ajan. En tuntenut nuoruudestani yhtään sellaista. Enkä tunne nytkään. Meillä kaikilla oli se joku juttu, jossa olimme hyviä ja joka kiinnosti. Tällaisilla pojilla on monesti se nörttijuttunsa johon hän purkaa älyllisen uteliaisuutensa.
Toki tuon kaverisi kaltaisia älyllisesti passiivisia älykkäitä poikiakin on. Tietysti hän on pärjännyt, samanlainen poikakin olisi pärjännyt. Mutta tuollainen pärjääminen ei tee kenestäkään älyllisesti uteliasta.
Älykkyys ja älyllinen uteliaisuus ovat täysin eri asioita. Ilman älyllistä uteliaisuutta ei älykäskään ihminen kykene luomaan mitään uutta. Heistä tulee vain muiden kehittämien asioiden ja tiedon varassa toimivia teknikoita. Näitä kyllä riittää, näitä toisia ei niinkään.
On minullakin kavereita jotka ovat pärjänneet yhteiskunnassa samalla tavalla kuin tämä kaverisi, ja joita ei voisi älylliset haasteet sen vähempää kiinnostaa, kunhan kahlasivat yliopiston jotenkin läpi. Mutta he eivät olleet mitään kovin hyviä oppilaita, sellaista keskitasoa, panostivat vain sen verran että juuri ja juuri eteenpäin pääsivät.
Tästä nippelitieto (mikä hassu sana :D)-debatista tulikin mieleen yksi juttu. Tämä nippelitieto-keskustelu kun on ilmeisesti sijoittunut sinne koulumaailmaan (eli peruskoulu, mahdollisesti lukiotasolle), mutta ajatellaanpa hetki, päteekö sama tilanne myös akateemiseen jatkokoulutukseen. Se on kuitenkin tämän koko keskustelun aloittanut teema.
Eli Koskela Suomesta totesi mm. seuraavaa:
Quote from: Koskela Suomesta on 03.02.2011, 16:26:54
Sinä yrität ilmeisesti sanoa että kympin tytöt eivät opettelisi nippeleitä? olen tasan päinvastaista mieltä. He opettelevat juuri niitä nippeleitä niiden itsensä vuoksi, koska niitä kysytään kokeissa, ei siksi että ne heitä kiinnostaisivat. Ja sitten he eivät mistään muusta tiedosta olekaan enää kiinnostuneita, eihän niitä kysytä kokeessa. Tämä on älyllistä laiskuutta. Ei nippeleiden fanaattinen opetteleminen koetta varten ole älyllistä uteliaisuutta. Kaukana siitä. Se on tiedon resitointia.
Oletteko myös sitä mieltä, että tytöt/naiset hakeutuvat yliopistoon haluamilleen aloille täysin sattumanvaraisesti, eikä "siksi että ne heitä kiinnostaisivat"? Uskotteko asian olevan myös niin, että tytöt/naiset ryhtyvät opiskelemaan alaa X, vaikka tuo ala ei häntä millään lailla kiinnostaisi? Miksi kukaan -tyttö tai poika- opiskelisi akateemisessa jatkokoulutuksessa mitään sellaista, mikä ei häntä yhtään kiinnosta? ??? Akateemisissa opinnoissa tietenkin on niitä pakollisia, tutkintovaatimuksiin kuuluvia kursseja, jotka eivät välttämättä niin nappaa, mutta jotka on pakko käydä. Meillä esim. ruotsi, englanti, tilastotiede, tieteellinen kirjoittaminen...jne. Vaihtelevat alakohtaisesti.
Mutta jos puhutaan pääaineista ja sivuaineista, niin mikä sitten vaikuttaa niiden valintaan jos ei se, että itse on niistä hyvin kiinnostunut? En usko, että vanhemmatkaan voivat niin valtavasti painostaa. Toki vanhemmat voivat toivoa ja hokea koko lapsensa elämän ajan, että "Kyllä meidän Tiinusta nyt tulee lääkäri kun isäkin on, ja isän isä, ja isän isän isä!", mutta en usko kenenkään olevan niin tahdoton ihminen, että tekisi uravalintansa vain vanhempia miellyttääkseen.
Peruskoulu- ja myös lukiotasolla ei oppilas tai opiskelija juurikaan voi vielä itse päättää, mitä ainetta opiskella. Tietysti kyllähän lukioissa niitä valinnaisiakin kursseja ja aineita on: mahdollisuus valita esim. pitkän ja lyhyen matikan väliltä, on vapaavalintaisia kieliopintoja jne. Kuitenkin pääasiassa, opetusohjelmat ja opiskeltavat aineet ovat hyvin tarkkaan määrätyt.
Ehkä tällaisessa tilanteessa vielä ymmärrän sen, että mikäli aine ei kiinnosta tippaakaan, ja kokeesta pitäisi päästä läpi, saattaa sen kyseisen aineen opiskelu olla juuri sellaista "tiedon resitointia", jonka ainoa tavoite on suoritusmerkintä kyseistä aineesta -ehkä joillain myös mahdollisimman korkea arvosana, mikäli on oppijana arvosanaorientoitunut.
Minä ainakin opiskelen sitä pääainetta ja niitä sivuaineita, jotka minua erittäin paljon kiinnostavat, en minä huvin tai nippelitiedon vuoksi istu jollain paskoilla luennoilla. Ei minulla ainakaan olisi moiseen aikaa, että itseni kannalta täysin merkityksetöntä ja epäkiinnostavaa tietoa pitäisi omaksua.
En kuitenkaan jaksa uskoa, että kukaan valitsisi opiskella vähintään viittä vuotta hyvin työlästä tutkintoa, vääntää ensin kandia, sitten gradua, ja vielä valmistuakin, mikäli ala ei kiinnosta opiskelijaa tippaakaan.
Quote from: Sarppi on 03.02.2011, 10:56:14
Selitysmalleja jää
a) miesopiskelijat eivät jaksa/osaa tehdä gradua (laiskuusargumentti)
b) jonkinlainen miesten syrjintä graduvaiheessa
c) osa miehistä tajuaa, että paperia ei oikeasti tarvitse ja työllistyvät anyway
d) muu, jota en keksinyt
Mutta miten näitä voisi lähteä osoittamaan vääräksi tai oikeaksi? KOTA:sta löytyy tutkinnon suorittaneiden työllistyminen mutta ei (ylläri) keskeyttäneiden työllistymistä. Jos gradu olisi kynnyskysymys, voisi katsella kanditilastoista suhdelukua - mutta ainakin luonnontieteissä moni teki kummatkin tutkielmansa ihan loppuvaiheessa ja usein ne liittyivät toisiinsa läheisesti, eli en tiedä sen toimivuudesta mittarina. Voi olla, että muilla aloilla on toisin.
Onko ideoita?
Tähän väliin uudelleenlinkitän jo aikaisemmin linkittämäni Osmo Kivisen artikkelin, joka sopii hyvin aiheeseen. Sieltä nimittäin löytyy kiinnostavaa dataa liittyen siihen, miten eri sukupuolille käy tutkinnon jälkeen. Artikkelissa mainitaan että korkeakoulutettujen (yliopisto tai AMK) naisten työttömyysriski 5 v aikana valmistumisesta on Suomessa 2,2 kertainen miehiin verrattuna. Koko juttu löytyy siis täältä: http://www.stakes.fi/yp/2009/2/kivinen.pdf
Toisin sanoen naisille käy hassusti valmistumisen jälkeen, kun taas miehet porskuttavat huomattavasti paremmin, mikäli ovat valmistuneet. Tästähän voisi nyt vetää idean, että ehkä miehet jättävät toivottomalta näyttävät tutkinnot kesken naisia helpommin (vaihtoehto c).
Quote from: EL SID on 03.02.2011, 16:07:55
Numerot olivat kymppiä vaikka plikka louskutti teini-ikänsä pikkukaupungin raitilla. Kuka voisi väittää hänen epäonnistuneen elämässä?
Hänen nuivuutensa tuli hyvin ilmi, kun hän otatti lapsensa pois koulusta, joka ei järjestänyt enää joulujuhlia.
Mitä ihmettä tuo kyseinen nainen menetti, paitsi ehkä sinun ja kaltaistesi kunnioituksen? luuletko, että hän piittaa siitä?
Tästä tullaan muuten mielenkiintoiseen kysymykseen. Täällä jo aiemmin puhuttiin siitä, että kympin tytöt tuijottaa suu auki kun heiltä kysyy jotain. Minulla on jonkin verran kokemuksia lääkärissäkäynneistä ja jostain syystä lähes aina toistuu seuraava kuvio. Jos kyseessä on naislääkäri, hän selittää asioita ympäripyöreästi ja väistellen tyyliin "no sulla nyt on jotain siellä ei sitä oikeen tiedä". Mieslääkärit sen sijaan lyö useimmiten faktat tiskiin sellaisenaan tyyliin "sinulla on tämmönen juttu ja tämä johtuu tästä ja tästä ja tätä hoidetaan näin..." Onko tässä joku kommunikaatiohäiriö minun ja naisten välillä vai mistä on kyse?
Quote from: nimetönkeskustelija on 03.02.2011, 22:07:01Tästä tullaan muuten mielenkiintoiseen kysymykseen. Täällä jo aiemmin puhuttiin siitä, että kympin tytöt tuijottaa suu auki kun heiltä kysyy jotain. Minulla on jonkin verran kokemuksia lääkärissäkäynneistä ja jostain syystä lähes aina toistuu seuraava kuvio. Jos kyseessä on naislääkäri, hän selittää asioita ympäripyöreästi ja väistellen tyyliin "no sulla nyt on jotain siellä ei sitä oikeen tiedä". Mieslääkärit sen sijaan lyö useimmiten faktat tiskiin sellaisenaan tyyliin "sinulla on tämmönen juttu ja tämä johtuu tästä ja tästä ja tätä hoidetaan näin..." Onko tässä joku kommunikaatiohäiriö minun ja naisten välillä vai mistä on kyse?
Miehillä on tarve päteä. Valistuneilla arvauksilla ja lumelääkkeillä pääsee pitkälle!
Quote from: TJK on 03.02.2011, 22:27:53
Quote from: nimetönkeskustelija on 03.02.2011, 22:07:01Tästä tullaan muuten mielenkiintoiseen kysymykseen. Täällä jo aiemmin puhuttiin siitä, että kympin tytöt tuijottaa suu auki kun heiltä kysyy jotain. Minulla on jonkin verran kokemuksia lääkärissäkäynneistä ja jostain syystä lähes aina toistuu seuraava kuvio. Jos kyseessä on naislääkäri, hän selittää asioita ympäripyöreästi ja väistellen tyyliin "no sulla nyt on jotain siellä ei sitä oikeen tiedä". Mieslääkärit sen sijaan lyö useimmiten faktat tiskiin sellaisenaan tyyliin "sinulla on tämmönen juttu ja tämä johtuu tästä ja tästä ja tätä hoidetaan näin..." Onko tässä joku kommunikaatiohäiriö minun ja naisten välillä vai mistä on kyse?
Miehillä on tarve päteä. Valistuneilla arvauksilla ja lumelääkkeillä pääsee pitkälle!
Siinä olet kyllä oikeassa, että pätemisen tarve on miehillä paljon voimakkaampi. Tuskimpa mua silti aivan lumelääkkeillä kusetetaan kuitenkaan.
Quote from: Koskela Suomesta on 03.02.2011, 16:26:54
Quote from: EL SID on 03.02.2011, 16:07:55
kirjoituksesi on esimerkki siitä, kuinka sanoja "älykkyys" ja "älyllisyys" käytetään oman hännän nostamiseen. Ihminen joka ei halua tai jota ei edes kiinnosta äärimmäinen nippelitieto on "henkisesti laiska". Maailmankuva on aika ahdas, luodaan oma käsitys älykkyydestä, ja sitten ollaan kuin vain se "omanlainen" "älykkyys" on se ainoa oikea.
Mutta sitähän nämä kympin tytöt juuri tekevät, opettelevat nippelitietoa kokeita varten.... :facepalm:
Henkisellä laiskuudella viittaan siihen että omaehtoista uteliaisuutta ei ole, vain se nippelitieto joka vaaditaan seuraavaan kokeeseen opiskellaan. Luulin olleeni tässä aivan selkeäsanainen.
Eivät pojat yleensä keskimäärin opettele "nippelitietoa" vain sen nippelitiedon vuoksi, jos sille tiedolle ei ole muuta käyttöä kuin kokeet.
Ja kun heidät pistetään se tekemään, he tekevät sen huolimattomasti ja saavat huonompia numeroita. Ovat ihan liian "laiskoja" siihen. Itse olen hyvä esimerkki siitä.
Yleisesti voisi kai sanoa, että sitten kun pojat opettelevat jotain, niin he tutustuvat siihen oman mielenkiintonsa vuoksi niin syvällisesti, että se vaikuttaa ulkopuolisen silmissä nippelitiedolta. Tämä mielenkiinnon kohde voi olla Weberin tuplakaasutin tai ohjelmointikieli. Sitten heitä syytetään nörtiksi. Se että he tekevät sen vailla mitään ulkopuolista pakkoa on älyllistä uteliaisuutta parhaimmillaan. He ovat vain uteliaita, se kiinnostaa.
Nerd, omituinen... minusta sellainen ihminen, joka opettelee fanaattisesti nippeleitä vain kokeita varten, muttei tee sillä tiedolla sitten oikeastaan mitään, on enemmän omituinen, todellinen nörttien nörtti.
Eli on olemassa "nippelitietoa" kokeita varten ja on olemassa niin syvallinen osaaminen jostain, että siihen kuuluu myös se sivulliselle käsittämätön "nippelitieto".
Sinä yrität ilmeisesti sanoa että kympin tytöt eivät opettelisi nippeleitä? olen tasan päinvastaista mieltä. He opettelevat juuri niitä nippeleitä niiden itsensä vuoksi, koska niitä kysytään kokeissa, ei siksi että ne heitä kiinnostaisivat. Ja sitten he eivät mistään muusta tiedosta olekaan enää kiinnostuneita, eihän niitä kysytä kokeessa. Tämä on älyllistä laiskuutta. Ei nippeleiden fanaattinen opetteleminen koetta varten ole älyllistä uteliaisuutta. Kaukana siitä. Se on tiedon resitointia.
oletko koskaan ajatellut miksi jokin poika opiskelee weberin kaasareiden säädöt tai joku toinen opettelee uuden ohjelmistokielen? Ehkä itseään varten mutta myös siksi, että hän saisi loistaa jossain, eli olisi edes jossain "alansa paras". Tämäkin on tapa hankkia sosiaalista statusta edes omiksi koetuissa piireissä.
Tässä onkin se suurin ero: naisten ei tarvitse hankkia "kunnioitusta" nörttiytymällä, vaan heillä on siihen toiset keinot. Pärjätäkseen naisena tulevassa maailmassa, tytöt opettelevat hankkimaan kaveripiirinsä ja ympäröivän maailman hyväksynnän, paikkansa "piireissä" omilla keinoillaan. Tälläisiä on toisenlainen sosiaalinen elämä kuin nörteillä.
Ainoastaan parempiin numeroihin tähtäävän nippelitietojen opetteleminen on, kuten Enni tuo myöhemmin hyvin ilmi:
http://hommaforum.org/index.php/topic,41915.msg573204.html#msg573204
pikemminkin tuloshakuisuutta: satsataan sellaisen tiedon hankintaan, joka tuo tulosta, eli tässä tapauksessa kokeisiin, joka tuo hyviä numeroita, joka mahdollistaa etenemisen sille alalle, millä kuvittelee työskentelevänsä loppuelämänsä.
Määrätietoisen etenemisen väittäminen henkiseksi ja älylliseksi laiskuudeksi vain siksi, ettei alle 20-vuotiasta "10-tyttöä" nyt oikeastaan kiinnosta ompelukoneen toimintamekanismin historia, kertoo enemmän väittäjän jähmettyneestä maailmankuvasta, tietynlaisesta halusta yrittää suojautua maailmalta jossa määrätietoinen tyttö tai poika etenee niin sosiaalisessa kuin yhteiskunnallisessa asemassa nopeammin ja paremmin kuin hän itse pystyi etenemään.
Maailma nyt kuitenkin vain on tälläinen. onneksi.
Quote from: Koskela Suomesta on 03.02.2011, 16:46:36
On varsin todennäköistä että hän todellakin on henkisesti laiska. Juuri sillä tyttömäisellä tavalla, vain opettajien antamat tiedolliset tavoitteet kiinnostavat, ei mikään muu.
Yleensä koulussa lukematta pärjäävät pojat ovat kuitenkin tuon lisäksi älyllisesti uteliaita ja heillä on jokin oma juttu. On harvinaista on että erittäin älykäs ja koulussa lukematta pärjäävä poika vain hengailee koko muun ajan. En tuntenut nuoruudestani yhtään sellaista. Enkä tunne nytkään. Meillä kaikilla oli se joku juttu, jossa olimme hyviä ja joka kiinnosti. Tällaisilla pojilla on monesti se nörttijuttunsa johon hän purkaa älyllisen uteliaisuutensa.
Toki tuon kaverisi kaltaisia älyllisesti passiivisia älykkäitä poikiakin on. Tietysti hän on pärjännyt, samanlainen poikakin olisi pärjännyt. Mutta tuollainen pärjääminen ei tee kenestäkään älyllisesti uteliasta.
Älykkyys ja älyllinen uteliaisuus ovat täysin eri asioita. Ilman älyllistä uteliaisuutta ei älykäskään ihminen kykene luomaan mitään uutta. Heistä tulee vain muiden kehittämien asioiden ja tiedon varassa toimivia teknikoita. Näitä kyllä riittää, näitä toisia ei niinkään.
On minullakin kavereita jotka ovat pärjänneet yhteiskunnassa samalla tavalla kuin tämä kaverisi, ja joita ei voisi älylliset haasteet sen vähempää kiinnostaa, kunhan kahlasivat yliopiston jotenkin läpi. Mutta he eivät olleet mitään kovin hyviä oppilaita, sellaista keskitasoa, panostivat vain sen verran että juuri ja juuri eteenpäin pääsivät.
no paljastuihan se sovinismi sieltä, kun oikein puristi.
Miksi "tyttömäinen" tapa elää mieluummin sosiaalisesti monipuolista ja mukavaa elämää olisi tuomittavampaa kuin nörttiyminen? Mitä hienoa on istua nenä kiinni kirjassa, kun saman ajan voi käyttää hengailuun kavereiden kanssa?
Ammattiin kuuluva, käytit termiä "älyllinen uteliaisuus", voi iskeä ja iskeekin päälle sitten kun opiskelee ammattiin.
Kun opiskelet vaikkapa "muovailuvahainsinööriksi" on itsestään selvää, että keräät kaiken mahdollisen nippelitiedon juuri siitä aiheesta. Viimeistään siinä vaiheessa unohtuu joskus hankittu nippelitieto weberin kaasareita. Ja jos on fiksu, iskee vitu*us siitä, ettei käyttänyt nuoruuttansa elämiseen, vaan kirjojen ulkoa opettelemiseen.
Quote from: Enni on 03.02.2011, 17:48:06
Tästä nippelitieto (mikä hassu sana :D)-debatista tulikin mieleen yksi juttu. Tämä nippelitieto-keskustelu kun on ilmeisesti sijoittunut sinne koulumaailmaan (eli peruskoulu, mahdollisesti lukiotasolle), mutta ajatellaanpa hetki, päteekö sama tilanne myös akateemiseen jatkokoulutukseen. Se on kuitenkin tämän koko keskustelun aloittanut teema.
viittaan samaan tekstiin, minkä kirjoitin jo ylemmäksi. Eli tapasi opiskella oli ennemmänkin tuloshakuinen: satsataan sellaisen tiedon hankintaan, joka tuo tulosta, eli tässä tapauksessa kokeisiin, joka tuo hyviä numeroita, joka mahdollistaa etenemisen sille alalle, millä kuvittelee työskentelevänä loppuelämänsä.
ja tuskin olet koskaan katunut valintojasi?
Quote from: nimetönkeskustelija on 03.02.2011, 22:07:01
Tästä tullaan muuten mielenkiintoiseen kysymykseen. Täällä jo aiemmin puhuttiin siitä, että kympin tytöt tuijottaa suu auki kun heiltä kysyy jotain. Minulla on jonkin verran kokemuksia lääkärissäkäynneistä ja jostain syystä lähes aina toistuu seuraava kuvio. Jos kyseessä on naislääkäri, hän selittää asioita ympäripyöreästi ja väistellen tyyliin "no sulla nyt on jotain siellä ei sitä oikeen tiedä". Mieslääkärit sen sijaan lyö useimmiten faktat tiskiin sellaisenaan tyyliin "sinulla on tämmönen juttu ja tämä johtuu tästä ja tästä ja tätä hoidetaan näin..." Onko tässä joku kommunikaatiohäiriö minun ja naisten välillä vai mistä on kyse?
TJK vastasi jo puolestani. Olet varmaan seurannut tämän valelääkäri Mika Jokisen tapausta? Mies ei tehnyt yhtään virhettä ja sai vain kiitosta työstään. Jokisen vastaanotolla käyneet kehuivat valelääkäriä hyväksi kuuntelijaksi ja luottamusta herättävän oloiseksi.
Ainoa ongelma on, ettei mies ollut pätevä tehtäväänsä :D
Quote from: Koskela Suomesta on 03.02.2011, 16:26:54
Quote from: EL SID on 03.02.2011, 16:07:55
kirjoituksesi on esimerkki siitä, kuinka sanoja "älykkyys" ja "älyllisyys" käytetään oman hännän nostamiseen. Ihminen joka ei halua tai jota ei edes kiinnosta äärimmäinen nippelitieto on "henkisesti laiska". Maailmankuva on aika ahdas, luodaan oma käsitys älykkyydestä, ja sitten ollaan kuin vain se "omanlainen" "älykkyys" on se ainoa oikea.
Mutta sitähän nämä kympin tytöt juuri tekevät, opettelevat nippelitietoa kokeita varten.... :facepalm:
Henkisellä laiskuudella viittaan siihen että omaehtoista uteliaisuutta ei ole, vain se nippelitieto joka vaaditaan seuraavaan kokeeseen opiskellaan. Luulin olleeni tässä aivan selkeäsanainen.
Eivät pojat yleensä keskimäärin opettele "nippelitietoa" vain sen nippelitiedon vuoksi, jos sille tiedolle ei ole muuta käyttöä kuin kokeet.
Ja kun heidät pistetään se tekemään, he tekevät sen huolimattomasti ja saavat huonompia numeroita. Ovat ihan liian "laiskoja" siihen. Itse olen hyvä esimerkki siitä.
Yleisesti voisi kai sanoa, että sitten kun pojat opettelevat jotain, niin he tutustuvat siihen oman mielenkiintonsa vuoksi niin syvällisesti, että se vaikuttaa ulkopuolisen silmissä nippelitiedolta. Tämä mielenkiinnon kohde voi olla Weberin tuplakaasutin tai ohjelmointikieli. Sitten heitä syytetään nörtiksi. Se että he tekevät sen vailla mitään ulkopuolista pakkoa on älyllistä uteliaisuutta parhaimmillaan.
Nimenomaan. Kympin tytöiltä juuri puuttuu tämä älyllinen uteliaisuus. Kympin tytöt opettelevat juuri sen
nippelitiedon, jota kokeissa kysytään. Heillä ei ole koulun ulkopuolista tietoa, koska he eivät ole kiinnostuneita
yleissivistyksestä. Älykkäät pojat sen sijaan hankkivat nimenomaan
yleissivistystä. Älykkäät pojat ovat luonteeltaan sellaisia ihmisiä, että heitä
kiinnostaa hankkia tietoa
laaja-alaisesti.Kympin tytöt ovat fakki-idiootteja, jotka opiskelevat vain oman alansa koulutukseen kuuluvia asioita. Lapsena ja nuorena kympin tytöt opiskelevat peruskoulussa ja lukiossa tasan tarkkaan sen, mitä koulussa opetetaan. He eivät tiedä koulun ulkopuolisista asioista mitään. Aikuisina nämä kympin tytöt opiskelevat yliopistossa tasan tarkkaan oman opiskelualansa asioita eivätkä ole kiinnostuneita mistään muusta. Omasta alastaankin he tietävät vain sen, mitä yliopistossa opetetaan.
Korkeasti koulutetut miehet ovat yleensä kiinnostuneita tietämään omasta alastaan sellaisiakin asioita, joita yliopistoissa ei ole opetettu. Tämä on korkeasti koulutetuille naisille täysin vieras ja käsittämätön ilmiö. Nainen opiskelee yliopistossa tasan tarkkaan sen, mitä kurssivaatimuksiin kuuluu. Mies on kiinnostunut alastaan
muutenkin ja hankkii alastaan tietoa
itse, oman
tiedohalunsa vuoksi.
Naisilla ei ole tiedonhalua. Naiset haluavat vain läpäistä kursseja ja suorittaa arvosanoja.
Kympin tytöt ovat sokean auktoriteettiuskon vallassa. He uskovat kaiken sen, mitä opettajat ja koulukirjat sanovat.
Heille ei tule mieleenkään, että olisi olemassa koulun ulkopuolista tietoa. He eivät pysty kuvittelemaankaan sitä, että opettaja tai koulukirja olisi
väärässä jossain asiassa.
Kympin tytöt opettelevat nimenomaan sitä
nippelitietoa, jota saa opettajilta ja koulukirjoista. Kympin pojat sen sijaan ovat oikeasti lahjakkaita ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita hankkimaan tietoa oma-aloitteisesti.
Lukuisien psykologisten tutkimusten mukaan kaikkein älykkäimmät ihmiset ovat luonteeltaan käytännössä poikkeuksetta sellaisia, että heitä
kiinnostaa hankkia tietoa oma-aloitteisesti. Tässä ei ole kyse "nippelitiedosta", vaan
yleissivistyksestä. Nippelitieto ja yleissivistys ovat kaksi eri asiaa. Nimenomaan nippelitieto on kympin tytöille tyypillistä, koska
heillä ei ole koulun ulkopuolista yleissivistystä.Kympin tytöt eivät siis ole oikeasti älykkäitä ihmisiä. Heillä voi toki olla hieman keskimääräistä korkeampi älykkyysosamäärä, koska aivan keskinkertaisella ÄO:lla varustettu ihminen ei pysty saamaan kymppejä edes kovalla puurtamisella. Kympin tytöt ovat kuitenkin vain vähän keskivertoa parempia
ahkeria opiskelijoita, jotka kykenevät helposti oppimaan
koulussa opetetut asiat.Älykkäät pojat sen sijaan
tietävät asioista enemmän kuin koulussa opetetaan. Tämä on kympin tytöille täysin käsittämätön ilmiö. Älykkäät pojat tietävät asioita
ennen kuin niitä opetetaan koulussa. Tytöt eivät ymmärrä, miten tämä on mahdollista. Tytöille ei juolahda mieleen, että joku voisi hankkia tietoa jossain muualla kuin koulussa.
Tästä syystä kympin pojat ovat lähes poikkeuksetta älykkäämpiä kuin kympin tytöt. Kympin tytöt
oppivat sen, mitä koulussa opetetaan. Kympin pojat tietävät asiat
ennen kuin niitä opetetaan koulussa. Kympin pojat tietävät asioista
enemmän kuin koulussa opetetaan. Älykkäät pojat saavat koulussa kymppejä, koska
he tietävät asiat ennestään. Älykkäät tytöt saavat koulussa kymppejä, koska
he opiskelevat ahkerasti. Tässä on ero.
Quote from: mikkoellila on 04.02.2011, 14:14:52Kympin tytöt ovat sokean auktoriteettiuskon vallassa. He uskovat kaiken sen, mitä opettajat ja koulukirjat sanovat.
Tästä voisi kirjoittaa kirjoja. Kun yrittää korjata auktoriteettiasemaa nauttivan ihmisen tekemää selkeää ja mahdollisesti täysin tahatontakin virhettä naiskollegan kanssa, saattaa alkaa hirveä parku. "Ehkä se tietää vähän paremmin kuin sinä, se on sentään pomo/professori/lääkäri/tuomari/..."
Ällistyttävä ajattelutapa. Miten joku voi kuvitella virheen menettävän merkityksensä vain siksi, että sen tehneellä ihmisellä on vaikuttava titteli? Millä lailla hienot nimitykset estävät ihmisyksilöä toisinaan erehtymästä?
Quote from: nimetönkeskustelija on 03.02.2011, 22:01:59
Toisin sanoen naisille käy hassusti valmistumisen jälkeen, kun taas miehet porskuttavat huomattavasti paremmin, mikäli ovat valmistuneet. Tästähän voisi nyt vetää idean, että ehkä miehet jättävät toivottomalta näyttävät tutkinnot kesken naisia helpommin (vaihtoehto c).
Tai sitten naiset opiskelevat enemmän hömppäaloja, joista ei ole edes teoreettista mahdollisuutta valmistua työlliseksi työntekijäksi?
Miljoonatta mediajotakin, eigenenanustistiikan maisteria tai feministiikan dosenttia ei työllistä kukaan.
Olen jutellut parinkin lukioikäisen tytön isän kanssa ja he ovat todella huolissaan tyttären opintovalinnoista. Ei mene selittämälläkään perille että ao. tutkinnosta ei ole aikoihin kukaan työllistynyt mihinkään, saati sitten että alan palkat olisivat juurikaan alimpia mahdollisia palkkoja kummenpia.
Eräskin isä pyöritteli päätään että tuonne pitää mennä, alana ihan huuhaata, alalla ei ole kuin tutkijan tms. paikkoja ja nekin olleet täynnä jo kymmenen vuotta, ja kukaan ei tuollaisen tutkinnon suorittanutta muualle ota töihin kassaneitiä kummempiin töihin. Mutta kun se on trendikästä ja kaveritkin menee..... :facepalm:
Quote from: Turkulaine on 04.02.2011, 16:55:59
Quote from: mikkoellila on 04.02.2011, 14:14:52Kympin tytöt ovat sokean auktoriteettiuskon vallassa. He uskovat kaiken sen, mitä opettajat ja koulukirjat sanovat.
Tästä voisi kirjoittaa kirjoja. Kun yrittää korjata auktoriteettiasemaa nauttivan ihmisen tekemää selkeää ja mahdollisesti täysin tahatontakin virhettä naiskollegan kanssa, saattaa alkaa hirveä parku. "Ehkä se tietää vähän paremmin kuin sinä, se on sentään pomo/professori/lääkäri/tuomari/..."
Ällistyttävä ajattelutapa. Miten joku voi kuvitella virheen menettävän merkityksensä vain siksi, että sen tehneellä ihmisellä on vaikuttava titteli? Millä lailla hienot nimitykset estävät ihmisyksilöä toisinaan erehtymästä?
Ai sinäkin olet törmännyt tähän? ;D ;D
Koska äitini on tällainen, luulin nuorena että se on vain heidän sukupolvensa auktoriteettiuskoa, että ei tuollaista ole enää nuoremmissa. Olen ollut sittemmin useasti aivan puulla päähän lyöty kohdatessani saman asenteen aivan nuorissa naisissakin. Olen sittemmin tulkinnut sen osaksi tuota "kympintytön" syndroomaa.
Quote from: Koskela Suomesta on 04.02.2011, 16:59:19
Ai sinäkin olet törmännyt tähän? ;D ;D
Jeps. Syntaksi on aina sama ihmisestä riippumatta. "ehkä se tietää
vähän paremmin kuin..." Tiedän yhden aikuisen miehenkin joka käyttäytyy näin. Kympin poika, ahkera ja kovasti auktoriteettiuskoinen ja kilpailullinen. Yleensä nämä ovat naisia.
Quote from: TJK on 03.02.2011, 22:27:53
Quote from: nimetönkeskustelija on 03.02.2011, 22:07:01Tästä tullaan muuten mielenkiintoiseen kysymykseen. Täällä jo aiemmin puhuttiin siitä, että kympin tytöt tuijottaa suu auki kun heiltä kysyy jotain. Minulla on jonkin verran kokemuksia lääkärissäkäynneistä ja jostain syystä lähes aina toistuu seuraava kuvio. Jos kyseessä on naislääkäri, hän selittää asioita ympäripyöreästi ja väistellen tyyliin "no sulla nyt on jotain siellä ei sitä oikeen tiedä". Mieslääkärit sen sijaan lyö useimmiten faktat tiskiin sellaisenaan tyyliin "sinulla on tämmönen juttu ja tämä johtuu tästä ja tästä ja tätä hoidetaan näin..." Onko tässä joku kommunikaatiohäiriö minun ja naisten välillä vai mistä on kyse?
Miehillä on tarve päteä. Valistuneilla arvauksilla ja lumelääkkeillä pääsee pitkälle!
On se potilaalle pätemisen halussa annettu valistunut arvauskin parempi kuin mitään sanomaton mumina... ihan oman kokemuksen valossa valistuneet arvaukset osuvat melkoisen suurella todennäköisyydellä oikeaan. Kuka tässä mitään absoluuttista totuutta voi mistään antaa, epävarmuuden kanssa on pakko elää. Mutta kaikki eivät voi... edes arvata, kun eivät ole aivan varmoja...
Olen ehkä sitten varmaan se yksittäistapaus jotai ei voi yleistää, kun minua kiinnostaa paljon muutkin asiat ja alat kuin ne joita opiskelen. :)
Joskus ehkä vähän liikaakin, kun esimerkiksi tenttiin lukeminen helposti lykkääntyy, kun on jotain mielekkäämpää tekemistä tai oppimista.
Niin, ja kyllä minä ainakin opiskelen paljon muutakin, kuin vain omaan alaani kuuluvia asioita.
Quote from: Enni on 04.02.2011, 17:11:48
Olen ehkä sitten varmaan se yksittäistapaus jotai ei voi yleistää, kun minua kiinnostaa paljon muutkin asiat ja alat kuin ne joita opiskelen. :)
Et ehkä ysittäistapaus, mutta onko käynyt mielessä, että vähemmistössä kuitennii?
Quote from: Koskela Suomesta on 31.01.2011, 03:08:09
Tyttöjen arvosanat (tilastot) ovat jo ekaluokasta alkaen parempia kuin poikien, vaikka älykkyys ja muut mittaukset eivät mitään eroa sukupuolten välille löydäkään.
Jos älykkyysjakaumat sanelisivat arvosanat, niin poikien tulisi keskimäärin miehittää enemmistönä luokkien parhaiden oppilaiden paikat ja tyttöjen enemmistön muodostaa luokan gaussin käyrän keskikohta. Näin ei kuitenkaan ole, vaan pikemminkin päinvastoin. Paitsi että pojat täyttävät ne arvosanajakauman loppupäänkin paikat, jotka heille kyllä ÄO-jakaumankin puolesta kuuluvat.
Eron täytyy siis olla koulussa itsessään. Se syy ei voi olla poikien "laiskuudessa".
Tämä tilanne ei nimittäin ollut voimassa muutamia kymmeniä vuosia sitten, tilanne oli ennen huomattavasti tasapainoisempi.
Kertauksena kaikille tämä kommentti.
Poikien kuuluisi ÄO-jakauman perusteella muodostaa enemmistö sekä huipulla, että pohjalla.
Nykyisin pojat muodostavat enemmistön vain pohjalla.
Perusteeksi ei
todellakaan riitä, että pojat vaan ovat luonnostaan tyttöjä tyhmempiä/laiskempia/huonompia/paskempia.
Ennen pojat pärjäsivät nykyistä selkeästi paremmin.
Jos kumpikaan sukupuoli kykenisi peruskoulussa ottamaan täyden vastuun omista oppimistuloksistaan, voitaisiin tämä sukupuoli sulkea kokonaan peruskoulusta ulos ja laittaa heille nenän eteen vain kasa oppikirjoja. He opettelisivat niiden sisällön luonnollisen paremmuutensa turvin kuitenkin.
Tosiasia kuitenkin on, että peruskouluikäiset oppilaat
eivät voi olla itsenäisesti vastuussa oppimistuloksistaan ja, että peruskoulussa opitaan, tai ollaan oppimatta ne oppimistaidot, joilla lukiotasolla ja myöhemmin otetaan vastuu omasta opintomenestetyksestä, tai sen puutteesta.
Quote from: Enni on 04.02.2011, 17:11:48
Olen ehkä sitten varmaan se yksittäistapaus jotai ei voi yleistää, kun minua kiinnostaa paljon muutkin asiat ja alat kuin ne joita opiskelen. :)
Joskus ehkä vähän liikaakin, kun esimerkiksi tenttiin lukeminen helposti lykkääntyy, kun on jotain mielekkäämpää tekemistä tai oppimista.
Niin, ja kyllä minä ainakin opiskelen paljon muutakin, kuin vain omaan alaani kuuluvia asioita.
Ei kun sinä et ole "kympin tyttö".
Se on enemmän tietyn syndrooman kuvaus, kuin luonnehdinta kaikista hyvistä tyttöoppilaista. Valitettavasti enemmistö koulussa hyvin menestyvistä tytöistä on "kympin tyttöjä", mutta ei likikään kaikki.
Helpottiko? ;D
PS. "kympin tyttö" voi olla myös poika, kuten turkulainenkin jo vihjaisi, mutta niitä on aika harvassa.
Quote from: Enni on 04.02.2011, 17:11:48
Joskus ehkä vähän liikaakin, kun esimerkiksi tenttiin lukeminen helposti lykkääntyy, kun on jotain mielekkäämpää tekemistä tai oppimista.
Kun tenttiin pitäisi alkaa lukemaan, niin moni turha asia alkaa yllättäen näyttää tärkeämmältä, kuten viikon tiskipöydällä lojuneet astiat, imurointi ja pyykkiäkin on kertynyt.
Quote from: svobo on 04.02.2011, 17:47:32
Quote from: Enni on 04.02.2011, 17:11:48
Joskus ehkä vähän liikaakin, kun esimerkiksi tenttiin lukeminen helposti lykkääntyy, kun on jotain mielekkäämpää tekemistä tai oppimista.
Kun tenttiin pitäisi alkaa lukemaan, niin moni turha asia alkaa yllättäen näyttää tärkeämmältä, kuten viikon tiskipöydällä lojuneet astiat, imurointi ja pyykkiäkin on kertynyt.
Tietääkseni melko universaali ilmiö. Tenttikirjat saattavat olla hyvin kiinnostavia -- mutta eivät ihan tentin alla.
Quote from: Koskela Suomesta on 04.02.2011, 17:23:57
Se on enemmän tietyn syndrooman kuvaus, kuin luonnehdinta kaikista hyvistä tyttöoppilaista. Valitettavasti enemmistö koulussa hyvin menestyvistä tytöistä on "kympin tyttöjä", mutta ei likikään kaikki.
Helpottiko? ;D
PS. "kympin tyttö" voi olla myös poika, kuten turkulainenkin jo vihjaisi, mutta niitä on aika harvassa.
No kyllä täällä silti niin voimakkaasti yleistetään, että tuntuu että teidän mielestä jokainen hyviä numeroita koulussa ja myös jatko-opinnoissa saanut tyttö on tällainen mitään kyseenalaistamaton ja täysin kritiikitön "kympin tyttö". Aika vankasti täällä ollaan sitä mieltä, että kaikki tytöt ovat samanlaisia ja aivottomia opettajien sylikoiria.
Quote from: MikkoAP on 04.02.2011, 17:21:34
Kertauksena kaikille tämä kommentti.
Poikien kuuluisi ÄO-jakauman perusteella muodostaa enemmistö sekä huipulla, että pohjalla.
Nykyisin pojat muodostavat enemmistön vain pohjalla.
Perusteeksi ei todellakaan riitä, että pojat vaan ovat luonnostaan tyttöjä tyhmempiä/laiskempia/huonompia/paskempia.
Ennen pojat pärjäsivät nykyistä selkeästi paremmin.
Jos kumpikaan sukupuoli kykenisi peruskoulussa ottamaan täyden vastuun omista oppimistuloksistaan, voitaisiin tämä sukupuoli sulkea kokonaan peruskoulusta ulos ja laittaa heille nenän eteen vain kasa oppikirjoja. He opettelisivat niiden sisällön luonnollisen paremmuutensa turvin kuitenkin.
Tosiasia kuitenkin on, että peruskouluikäiset oppilaat eivät voi olla itsenäisesti vastuussa oppimistuloksistaan ja, että peruskoulussa opitaan, tai ollaan oppimatta ne oppimistaidot, joilla lukiotasolla ja myöhemmin otetaan vastuu omasta opintomenestetyksestä, tai sen puutteesta.
Milloin tarkalleen ottaen oli tuo
ennen, jolloin pojat pärjäsivät paremmin?
Voisiko olla, että suurinta osaa pojista -varsinkin mitä lähemmäs teini-ikää tulevat- ei vain kiinnosta koulunkäynti niin paljon, että he siihen jaksaisivat hirveästi panostaa? Jos heillä on parempaa ja mielenkiintoisempaa tekemistä (niin kuin yleensä on), ja koulu menee sitten miten menee? Nykyaikana taitaa olla vielä hyvin paljon enemmän kaikenlaista vaihtoehtoista tekemistä ja puuhaamista -tämä toki tytöilläkin- kun esim. vaikka 30 vuotta sitten. Jospa ajat ovat vain muuttuneet? ??? Ehkä poikien asenteet koulutusta kohtaan ovat ajan myötä muuttuneet, ja koulussa pärjääminen on poikien kesken paljon "epäcoolimpaa" kuin tyttöjen keskuudessa?
Monelta tuntuu puuttuvan koulua kohtaan sellainen kunnianhimo ja menestymisen halu. Myös kannustuksella on todella paljon merkitystä, sillä, miten lapsen/nuoren oppilaan vanhemmat koulunkäyntiin suhtautuvat. Tein itse yläasteella ollessani paljon havaintoja siitä, että todella monen kaverini kohdalla heidän vanhempiaan ei voinut käytännössä vähempää kiinnostaa, jos kokeista tuli jatkuvasti 5 tai 6, ja mahdollisesti rutkasti jälki-istuntoja tai muuta epätoivottavaa. Monet lapset seikkailevat tuolla koulumaailmassa vailla minkäänlaista kannustusta, rohkaisua ja tukea vanhemmiltaan. Jopa pieni ns. perseelle potkiminen on paikallaan, jos koulu alkaa ihan penkin alle menemään. Myös kaikenlainen muu lapsen kannustaminen on totta kai hyvä. Kuten jos vaikka lapsi ala-asteelta saakka tietää, että eläinlääkäriksi tässä tähdätään, niin kaikin puolin tuon unelman tukeminen ja sen tavoittelemiseen kannustaminen auttavat paljon. Loppujen lopuksi, kaikki taitaa tässä suhteessa kiteytyä lapsen ja vanhemman/vanhempien väliseen viestinnän toimivuuteen, ja perhe-elämään yleisesti.
Opiskelua ei kaiketi pidetä enää välttämättä niin tärkeänä, eivätkä kaikki vanhemmatkaan pidä lastensa koulumenestystä niin kovinkaan tärkeänä. Muistan, kuinka yksikin yläasteen luokkatoverini aina "kehui" saatuaan ala-arvoisia numeroita, että "Mun faijakin sai vaan aina jotain vitosii koulussa, mitä välii, ei sitäkään pahemmin kiinnosta mun numerot!" :o
Enpä tiedä sitten, hankala juttu.
Quote from: svobo on 04.02.2011, 17:47:32
Quote from: Enni on 04.02.2011, 17:11:48
Joskus ehkä vähän liikaakin, kun esimerkiksi tenttiin lukeminen helposti lykkääntyy, kun on jotain mielekkäämpää tekemistä tai oppimista.
Kun tenttiin pitäisi alkaa lukemaan, niin moni turha asia alkaa yllättäen näyttää tärkeämmältä, kuten viikon tiskipöydällä lojuneet astiat, imurointi ja pyykkiäkin on kertynyt.
Tämä on täysin totta. :D Viikonlopuksi tuossa pöydän kulmalla "Kauppa- ja varallisuusoikeuden pääpiirteet". Voi olla, että poikaystävän sukkien peseminen, lattikaivon tyhjennus, tai parkkipaikan kolaaminenkin alkavat vaikuttaa tosi mielenkiintosilta. :D
Quote from: Enni on 04.02.2011, 18:16:56
Tämä on täysin totta. :D Viikonlopuksi tuossa pöydän kulmalla "Kauppa- ja varallisuusoikeuden pääpiirteet". Voi olla, että poikaystävän sukkien peseminen, lattikaivon tyhjennus, tai parkkipaikan kolaaminenkin alkavat vaikuttaa tosi mielenkiintosilta. :D
Minun taas pitäisi lukea valtio-opin tenttiin kirja nimeltä "Feminist Political Theory. An Introduction." :o
Tuo kysymys "Ohjaileeko akateeminen koulutus ihmisiä tiettyyn aatemailmaan?" on aika hölmö. Yhtä hyvin voitaisiin kysyä, ohjaako tietty aatemaailma ihmisiä hankkimaan tietyn akateemisen koulutuksen.
Quote from: Jaakko Sivonen on 04.02.2011, 18:21:37
Quote from: Enni on 04.02.2011, 18:16:56
Tämä on täysin totta. :D Viikonlopuksi tuossa pöydän kulmalla "Kauppa- ja varallisuusoikeuden pääpiirteet". Voi olla, että poikaystävän sukkien peseminen, lattikaivon tyhjennus, tai parkkipaikan kolaaminenkin alkavat vaikuttaa tosi mielenkiintosilta. :D
Minun taas pitäisi lukea valtio-opin tenttiin kirja nimeltä "Feminist Political Theory. An Introduction." :o
Otan osaa.... vai olisinko aavistuksen vahingoniloinen? ;D
Onneksi minun opiskeluaikanani tuohon aihepiiriin ei moista kuulunut.
Quote from: MikkoAP on 04.02.2011, 17:21:34
(...)
Tosiasia kuitenkin on, että peruskouluikäiset oppilaat eivät voi olla itsenäisesti vastuussa oppimistuloksistaan ja, että peruskoulussa opitaan, tai ollaan oppimatta ne oppimistaidot, joilla lukiotasolla ja myöhemmin otetaan vastuu omasta opintomenestetyksestä, tai sen puutteesta.
Ok, tämä selvä. (Ja samaa mieltä tuosta itsenäisestä opiskelusta. Joku harva teini pystyy siihen, kenties kotijoukkojen tuella, mutta useimmat eivät.)
Mitä asialle voisi tehdä?
Muistaakseni jollakin ala-asteella (nyk. alakoulu?) takavuosina kokeiltiin tyttöjen ja poikien opettamista eri luokilla, mutta satunnaiseksi kokeiluksi taisi sekin jäädä.
Enää ei voi vedota edes siihen, että kouluopetus painottuu liikaa ulkoa oppimiseen, koska monissa kouluissa siirrytty ns. projektityöskentelyyn.
Mistä siis kiikastaa? Opettajien koulutuksesta, opetuksen laadusta, mistä?
(Ainakin yksi käytännön ongelma tulee äkkisiltään mieleen; en tosin tiedä, koskeeko erityisesti poikia: kymppiluokat (vrt. entisaikojen luokalle jääminen/jättäytyminen). Ne tarjoavat nuorille hyvää lisäaikaa tulevaisuuden hahmottamiseen ja suunnitelmien selkeyttämiseen, mutta -- ja tämä on minusta oikein huono juttu -- suinkaan kaikki halukkaat eivät kympille pääse. Koska rajalliset resurssit.)
Quote from: Enni on 04.02.2011, 18:14:47
Quote from: Koskela Suomesta on 04.02.2011, 17:23:57
Se on enemmän tietyn syndrooman kuvaus, kuin luonnehdinta kaikista hyvistä tyttöoppilaista. Valitettavasti enemmistö koulussa hyvin menestyvistä tytöistä on "kympin tyttöjä", mutta ei likikään kaikki.
Helpottiko? ;D
PS. "kympin tyttö" voi olla myös poika, kuten turkulainenkin jo vihjaisi, mutta niitä on aika harvassa.
No kyllä täällä silti niin voimakkaasti yleistetään, että tuntuu että teidän mielestä jokainen hyviä numeroita koulussa ja myös jatko-opinnoissa saanut tyttö on tällainen mitään kyseenalaistamaton ja täysin kritiikitön "kympin tyttö". Aika vankasti täällä ollaan sitä mieltä, että kaikki tytöt ovat samanlaisia ja aivottomia opettajien sylikoiria.
Sitten sinun pitää lukea hieman tarkemmin mitä kirjoitetaan. Minä en tuollaista kirjoittanut, enkä lukenut muidenkaan kirjoituksista. Ei pidä närkästyä niin paljoa siitä että tyttöjä ei aina vain paijatakaan vaan silitetään hieman vastakarvaankin, ettei näe mitä oikeasti sanotaan.
Quote from: Enni on 04.02.2011, 18:14:47
Quote from: MikkoAP on 04.02.2011, 17:21:34
Kertauksena kaikille tämä kommentti.
Poikien kuuluisi ÄO-jakauman perusteella muodostaa enemmistö sekä huipulla, että pohjalla.
Nykyisin pojat muodostavat enemmistön vain pohjalla.
Perusteeksi ei todellakaan riitä, että pojat vaan ovat luonnostaan tyttöjä tyhmempiä/laiskempia/huonompia/paskempia.
Ennen pojat pärjäsivät nykyistä selkeästi paremmin.
Jos kumpikaan sukupuoli kykenisi peruskoulussa ottamaan täyden vastuun omista oppimistuloksistaan, voitaisiin tämä sukupuoli sulkea kokonaan peruskoulusta ulos ja laittaa heille nenän eteen vain kasa oppikirjoja. He opettelisivat niiden sisällön luonnollisen paremmuutensa turvin kuitenkin.
Tosiasia kuitenkin on, että peruskouluikäiset oppilaat eivät voi olla itsenäisesti vastuussa oppimistuloksistaan ja, että peruskoulussa opitaan, tai ollaan oppimatta ne oppimistaidot, joilla lukiotasolla ja myöhemmin otetaan vastuu omasta opintomenestetyksestä, tai sen puutteesta.
Milloin tarkalleen ottaen oli tuo ennen, jolloin pojat pärjäsivät paremmin?
Voisiko olla, että suurinta osaa pojista -varsinkin mitä lähemmäs teini-ikää tulevat- ei vain kiinnosta koulunkäynti niin paljon, että he siihen jaksaisivat hirveästi panostaa? Jos heillä on parempaa ja mielenkiintoisempaa tekemistä (niin kuin yleensä on), ja koulu menee sitten miten menee? Nykyaikana taitaa olla vielä hyvin paljon enemmän kaikenlaista vaihtoehtoista tekemistä ja puuhaamista -tämä toki tytöilläkin- kun esim. vaikka 30 vuotta sitten. Jospa ajat ovat vain muuttuneet? ??? Ehkä poikien asenteet koulutusta kohtaan ovat ajan myötä muuttuneet, ja koulussa pärjääminen on poikien kesken paljon "epäcoolimpaa" kuin tyttöjen keskuudessa?
Jos nämä epätasa-arvon ongelmat koskisivat tyttöjä, ei vain todettaisi että "ei niitä kiinnosta". Valitettavan totta. Eli on todella seksististä todeta se poikien kohdalla. "Ne nyt vaan ovat sellaisia, ei niitä kiinnosta". Ennen kiinnosti. Aina tuonne 70- ja 80-lukujen vaihteeseen, osin vähän pidemmällekin.
Oleellisia kysymyksiä (siis jos ei mennä tälle "ei niitä vain kiinnosta" linjalle) on; miksi ei kiinnosta? Miksi muu on mielenkiintoisempaa? Miksi he täyttävät aikansa vaihtoehtoisella puuhaamisella? miksi he voivat pahoin koulussa? miksi ulkomailla pojat eivät voi samalla tavoin pahoin koulussa? ovatko ulkomaalaiset parempia? Miksi pärjääminen on epäcoolimpaa? Osin jo vastasinkin näihin kysymyksiin tuolla aiemmin...
Minusta on törkeää kaksoisstandardien käyttöä se, että pojista voidaan sanoa näin, mutta tiedämme kaikki että jos tilanne olisi toisinpäin niin feministit etsisivät syyllisiä soihtujen ja risukimppujen kanssa.
Quote from: Enni on 04.02.2011, 18:14:47
Monelta tuntuu puuttuvan koulua kohtaan sellainen kunnianhimo ja menestymisen halu. Myös kannustuksella on todella paljon merkitystä, sillä, miten lapsen/nuoren oppilaan vanhemmat koulunkäyntiin suhtautuvat. Tein itse yläasteella ollessani paljon havaintoja siitä, että todella monen kaverini kohdalla heidän vanhempiaan ei voinut käytännössä vähempää kiinnostaa, jos kokeista tuli jatkuvasti 5 tai 6, ja mahdollisesti rutkasti jälki-istuntoja tai muuta epätoivottavaa. Monet lapset seikkailevat tuolla koulumaailmassa vailla minkäänlaista kannustusta, rohkaisua ja tukea vanhemmiltaan. Jopa pieni ns. perseelle potkiminen on paikallaan, jos koulu alkaa ihan penkin alle menemään. Myös kaikenlainen muu lapsen kannustaminen on totta kai hyvä. Kuten jos vaikka lapsi ala-asteelta saakka tietää, että eläinlääkäriksi tässä tähdätään, niin kaikin puolin tuon unelman tukeminen ja sen tavoittelemiseen kannustaminen auttavat paljon. Loppujen lopuksi, kaikki taitaa tässä suhteessa kiteytyä lapsen ja vanhemman/vanhempien väliseen viestinnän toimivuuteen, ja perhe-elämään yleisesti.
Tämä ei ole sukupuoliriippuvainen asia, vaan valitettava tilanne kaikkiaan yhteiskunnassamme. Niiden vanhempien lapset joita asia kiinnostaa saavat todella suuren edun.
Quote from: Enni on 04.02.2011, 18:14:47
Opiskelua ei kaiketi pidetä enää välttämättä niin tärkeänä, eivätkä kaikki vanhemmatkaan pidä lastensa koulumenestystä niin kovinkaan tärkeänä. Muistan, kuinka yksikin yläasteen luokkatoverini aina "kehui" saatuaan ala-arvoisia numeroita, että "Mun faijakin sai vaan aina jotain vitosii koulussa, mitä välii, ei sitäkään pahemmin kiinnosta mun numerot!" :o
Enpä tiedä sitten, hankala juttu.
Tuo on nimenomaan sitä perheen kulttuurista johtuvaa asiaa, josta tuolla edellä jo kirjoitin. Ja tämä asenne näyttää olevan voimistumassa ja valitettavan yleinen tiettyjen maahanmuuttajaryhmienkin keskuudessa.
Quote from: Malla on 04.02.2011, 18:35:45
Mitä asialle voisi tehdä?
Muistaakseni jollakin ala-asteella (nyk. alakoulu?) takavuosina kokeiltiin tyttöjen ja poikien opettamista eri luokilla, mutta satunnaiseksi kokeiluksi taisi sekin jäädä.
Se oli Ylöjärvellä. Se kokeilu tuomittiin opetusviranomaisten taholta ja laulettiin suohon kerettiläisenä feministien taholta. Onneksi opettajaparkaa ei sentään kastroitu.
Mutta tulokset olivat lupaavia. Mutta siis aivan vääräoppisia...
Quote from: Malla on 04.02.2011, 18:35:45
Enää ei voi vedota edes siihen, että kouluopetus painottuu liikaa ulkoa oppimiseen, koska monissa kouluissa siirrytty ns. projektityöskentelyyn.
Ei opiskelumenetelmä minusta määrittele sitä perustuuko opetus ulkoa opetteluun. Sen määrittävät minusta koekysymykset. Kysytäänkö asiakokonaisuuksia ja relaatioita, vai yksittäisiä nippelitietoja vailla kontekstiä. Ja mitä olen kolmen lapsen kokeita katsonut, niin aika nippelitasolla mennään. Mutta eivät kovin nuoret osaisikaan mitään esseitä kirjoittaa. Mutta kun siellä nippelikysymykissä näytään pysyttävän vielä silloinkin kun toisenlainen lähestymistapakin olisi jo mahdollinen.
Quote from: Koskela Suomesta on 04.02.2011, 18:43:26
Quote from: Malla on 04.02.2011, 18:35:45
Mitä asialle voisi tehdä?
Muistaakseni jollakin ala-asteella (nyk. alakoulu?) takavuosina kokeiltiin tyttöjen ja poikien opettamista eri luokilla, mutta satunnaiseksi kokeiluksi taisi sekin jäädä.
Se oli Ylöjärvellä. Se kokeilu tuomittiin opetusviranomaisten taholta ja laulettiin suohon kerettiläisenä feministien taholta. Onneksi opettajaparkaa ei sentään kastroitu.
Mutta tulokset olivat lupaavia. Mutta siis aivan vääräoppisia...
Kiitos infosta.
Ihan älytöntä :-\. Kokeilut kannattaisi hoitaa hieman kärsivällisemmin. Ja tuloksiakin olisi hyvä lukea.
(Oma muksu oli myös kokeilussa, VSOP eli "vuosiluokkiin sitomaton opetus". Käytännössä se tarkoitti, että kaksi vuosiluokkaa (ykkös-kakkoset jne.) oli yhdessä osa ajasta, osan eriytetysti (kaksi vsop-luokkaa, joten onnistui tuskitta). Toimi! Mutta sekin kokeilu taisi jäädä.)
Quote from: Koskela Suomesta on 04.02.2011, 18:50:21
Quote from: Malla on 04.02.2011, 18:35:45
Enää ei voi vedota edes siihen, että kouluopetus painottuu liikaa ulkoa oppimiseen, koska monissa kouluissa siirrytty ns. projektityöskentelyyn.
Ei opiskelumenetelmä minusta määrittele sitä perustuuko opetus ulkoa opetteluun. Sen määrittävät minusta koekysymykset. Kysytäänkö asiakokonaisuuksia ja relaatioita, vai yksittäisiä nippelitietoja vailla kontekstiä. Ja mitä olen kolmen lapsen kokeita katsonut, niin aika nippelitasolla mennään. Mutta eivät kovin nuoret osaisikaan mitään esseitä kirjoittaa. Mutta kun siellä nippelikysymykissä näytään pysyttävän vielä silloinkin kun toisenlainen lähestymistapakin olisi jo mahdollinen.
Se on sitten opesta kiinni, ikävä kyllä. Esim. mun kakru viattomuuksissaan kirjoitti nelosella ussankokeissa ristiinnnaulitsemisesta sen ajan radikaalien yleisenä rangaistuksena(joista oli lukenut ihan ite) ja sai opelta tuimia morkkauksia.
Nippelitaso jatkuu mm. yo-kielikokeiden monivalinnoissa. Mutta jokin erottelusysteemi täytyy olla, ja monivalinnat on helppo pisteyttää. Ymmärrettävää.
Quote from: Koskela Suomesta on 04.02.2011, 18:41:28
Sitten sinun pitää lukea hieman tarkemmin mitä kirjoitetaan. Minä en tuollaista kirjoittanut, enkä lukenut muidenkaan kirjoituksista. Ei pidä närkästyä niin paljoa siitä että tyttöjä ei aina vain paijatakaan vaan silitetään hieman vastakarvaankin, ettei näe mitä oikeasti sanotaan.
Kyllä täällä on paljon sellaista "Tytöt ovat sellaisia ja piste! Ja pojat taas ovat sellaisia ja piste! Ja joka muuta väittää on varmaan tyhmä ja vähä-älyinen."
En sinänsä ota siitä henkilökohtaisesti murhetta, koska tiedän hyvin, etten ole sellainen "Suu auki tuijottava" tyttö, kuten täällä aikaisemmin tyttöjä kuvailtiin. Mutta noin yleisesti on omituista, että täällä tunnutaan tietävän niin hyvin, minkälainen jokainen yksilö on oppijana.
Quote from: Koskela Suomesta on 04.02.2011, 18:41:28
Jos nämä epätasa-arvon ongelmat koskisivat tyttöjä, ei vain todettaisi että "ei niitä kiinnosta". Valitettavan totta. Eli on todella seksististä todeta se poikien kohdalla. "Ne nyt vaan ovat sellaisia, ei niitä kiinnosta". Ennen kiinnosti. Aina tuonne 70- ja 80-lukujen vaihteeseen, osin vähän pidemmällekin.
Kyllä minusta tuntuu, että voi ihan hyvällä omalla tunnolla sanoa, että nykypäivänä monia tyttöjäkään ei koulu kiinnosta. Itse tiedän monia tällaisia, ja en usko heidän panevan pahakseen, mikäli joku sanoo ääneen sen, että heidä ei tosiaankaan koulu kiinnosta. Minusta ei ole mitään sekstististä siinä, että aika ja kehitys muuttaa kulttuuria, arvoja ja yhteiskuntaa -aina ei tosin hyvään suuntaan, kuten nyt nähdään. En koe mitenkään seksistisenä sitä, että sanotaan "Tyttöjä ei näytä koulu kiinnostavan", mikäli merkit todella viittaavat siihen.
Quote from: Koskela Suomesta on 04.02.2011, 18:41:28
Oleellisia kysymyksiä (siis jos ei mennä tälle "ei niitä vain kiinnosta" linjalle) on; miksi ei kiinnosta? Miksi muu on mielenkiintoisempaa? Miksi he täyttävät aikansa vaihtoehtoisella puuhaamisella? miksi he voivat pahoin koulussa? miksi ulkomailla pojat eivät voi samalla tavoin pahoin koulussa? ovatko ulkomaalaiset parempia? Miksi pärjääminen on epäcoolimpaa? Osin jo vastasinkin näihin kysymyksiin tuolla aiemmin...
Minusta on törkeää kaksoisstandardien käyttöä se, että pojista voidaan sanoa näin, mutta tiedämme kaikki että jos tilanne olisi toisinpäin niin feministit etsisivät syyllisiä soihtujen ja risukimppujen kanssa.
Johan tässä ketjussa on todettu, että pojat eivät halua pärjätä koulussa, koska he arvostavat omaa henkeään niin paljon. Pojat kuulemma joutuvat hei kiusatuksi, jos ovat koulussa hyviä, siksi pärjääminen poikien keskuudessa kuulemma on epäcoolia. Samaa ilmiötä voi havaita pienimuotoisempana tyttöjen keskuudessa, kun hyvä tyttöoppilas joutuu usein silmätikuksi ja myös usein kiusatuksi, kun coolit tytöt (eli siideriä lipittävät pissikset) ottavat pärjäävät yksilöt kohteiseen. Yläaste on aika raadollinen paikka tuossa suhteessa kai molemmille sukupuolille.
En tiedä noista ulkomaiden tilanteista, että onko siellä samanlaista ilmiötä.
Minun yläasteellani useimmat pojat (ne, jotka pärjäsivät huonosti) käyttivät aikansa kouluasioiden sijaan mopojen ja autojen kanssa ropeltamiseen, ryyppäämiseen, pikkurikoksiin, ja sitten tietysti olivat ne, jotka istuivat yöt ja päivät tietokoneella, käyttäen pääasiallisena ravintonaan energiajuomia. Myöskin ne tytöt, jotka pärjäsivät huonosti ja olivat usein niitä "pahistyttöjä", käyttivät aikansa mielummin myös ryyppäämiseen. Ja johonkin muuhun epämääräiseen.
En jaksa uskoa, että tätä asiaa käsiteltäisiin yhtään eri tavalla, mikäli kyse olisi tyttöjen huonosta pärjäämisestä. Miksi käsiteltäisiin? Täällä varmaan monen mielipide ja näkökanta olisi ainakin sama kuin nytkin.
Tuosta poikien pahoinvointi-kysymyksestä tulikin yhtäkkiä mieleen, kun samalla kuuntelin noita klo 19 uutisia maikkarilta. Uutisissa kerrottiin, että joka kymmenes tyttö sairastaa syömishäiriötä ennen täysi-ikäiseksi tuloaan? Aika hälyttävää myöskin... :o Mistä johtuu tyttöjen paha olo?
Quote from: Koskela Suomesta on 04.02.2011, 18:41:28
Tuo on nimenomaan sitä perheen kulttuurista johtuvaa asiaa, josta tuolla edellä jo kirjoitin. Ja tämä asenne näyttää olevan voimistumassa ja valitettavan yleinen tiettyjen maahanmuuttajaryhmienkin keskuudessa.
Tämä on varmasti totta. Ihanaa, että meillä on käsissämme koko ajan enemmän ja enemmän mitään osaamattomia väriseviä työvoimapulanpoistajia.
Quote from: Enni on 04.02.2011, 18:14:47
No kyllä täällä silti niin voimakkaasti yleistetään, että tuntuu että teidän mielestä jokainen hyviä numeroita koulussa ja myös jatko-opinnoissa saanut tyttö on tällainen mitään kyseenalaistamaton ja täysin kritiikitön "kympin tyttö". Aika vankasti täällä ollaan sitä mieltä, että kaikki tytöt ovat samanlaisia ja aivottomia opettajien sylikoiria.
Oikeastaan tässä ketjussa miespostittajat poraavat eräänlaista "väärin voitettu" kelausta sikäli, että jotenkin "systeemi toimii väärin" ja tyttöjen hyväksi. Välttämättä ei olekaan näin vaan käsittääkseni vastaus on jossain aivan muualla, nimitäin siinä että pojat ja tytöt ovat oppilaina erilaisia. Poikaoppilaita voisi verrata saksanpaimenkoiriin, jotka tarvitsevat kovempaa kuria ja auktoriteettia kuin tyttöoppilaat, joita taas voisi verrata skotlanninpaimenkoiriin. Lassie kun uskoo vähemmästäkin.
Sellaisenaan tosin koko väite "kympin tytöistä" - tai pojista - jotenkin pelkän ulkoluvun voimalla yhteiskunnassa pärjäävinä yksilöinä on itsensä kumoava väite. On näet siten, että mikäli tuo pärjääminen on sitten vain mekaaninen, suoraan käytettyihin lukutunteihin verrattava ominaisuus niin siinä tapauksessa on todetava, että miksi sitten valopäät eivät lue, jos kerran se on niin helppoa ? Eli, kuinka moni voi aivan
vakavissaan väittää, että peruskoulun ja lukion oppimäärät vaativat kohtuuttomia tuntimääriä ulkoa opettelua ? Jos vastaus on ei, niin siinä tapauksessa on vain todettäva, että nämä alykkäät yksilöt eivät tee älykkäitä päätöksiä koska eivät viitsi käyttää 1-2 tuntia päivittäin läksyihinsä. Edes yksi tunti päivässä auttaa aivan ratkaisevasti, ja vaatimus ei tosiaankaan ole mikään kohtuuton.
Henkilökohtaisesti pidän itseäni keskitason älykkyydellä siunattuna. Juuri tällä hetkellä voi toki viisastella, että kone- ja metallitekniikka ei ollut kovin kaukonäköinen valinta, mutta uskallan toki väittää, että sitä oli vaikea nähdä 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa. Ehdin ennen kuin teollisuutta alettiin siirtää Itä-Eurooppaan ja Aasiaan toimia useita vuosia teollisuudessa asennustyönjohtajana, mutta tätä kirjoitettaessa olen aikuisopiskelija. C'est la vie.
Olen nyt kuitenkin huomannut, kun käydään läpi uudestaan differentiaalilaskentaa, että kuinka tämä muka on joskus voinut olla niin vaikeata ? Ei sillä, ettenkö kone- ja metallipuolella olisi päässyt toivomiini tehtäviin, ei minulle jäänyt mitään siinä mielessä hampaankoloon. Vain sellaisena välihuomiona että ne panostukset joita olisi tarvittu peruskoulu/lukioaikana nostamaan menestys keskitasoisesta hyvään tai hyvästä erinomaiseen ovat (poikaoppilaiden ja miespostittajien) väitteistä huolimatta aika vaatimattomia. Ongelmaryhmästä 5-6 pojat tulisi aika vähällä panostuksella 7-8 poikia, ja minustakin olisi ihan varmasti tullut 7,5 jäppisen sijasta 8,5 - 9,0 jantteri aika kevyellä pintahiellä.
Quote from: M.K.Korpela on 04.02.2011, 19:38:24
Vain sellaisena välihuomiona että ne panostukset joita olisi tarvittu peruskoulu/lukioaikana nostamaan menestys keskitasoisesta hyvään tai hyvästä erinomaiseen ovat (poikaoppilaiden ja miespostittajien) väitteistä huolimatta aika vaatimattomia. Ongelmaryhmästä 5-6 pojat tulisi aika vähällä panostuksella 7-8 poikia, ja minustakin olisi ihan varmasti tullut 7,5 jäppisen sijasta 8,5 - 9,0 jantteri aika kevyellä pintahiellä.
Hyvä mies, kerro ihmeessä asiantuntijana, millaisia niiden panostusten olisi tullut olla. Käytännössä? Millaista koulukannustusta olisit teinipoikana kaivannut?
Quote from: M.K.Korpela on 04.02.2011, 19:38:24
Sellaisenaan tosin koko väite "kympin tytöistä" - tai pojista - jotenkin pelkän ulkoluvun voimalla yhteiskunnassa pärjäävinä yksilöinä on itsensä kumoava väite.
Eiväthän nämä "kympin tytöt" oikeasti pärjääkään. Siihen nähden mitä heidän todistuksensa on, heidän pitäisi olla tutkimuksen kärjessä, kovimmilla paikoilla liike-elämässä jne. Ainoa paikka missä heidän tyyppisensä saavuttaa jotain on julkinen puoli. Siellä heitä on lastentarhanopettajina ja projektikoordinaattoreina pilvin pimein. Mutta onko se todellinen saavutus todistuksella jossa ei ole kuin älliä? ei ole. Se on todellinen floppi.
Quote from: M.K.Korpela on 04.02.2011, 19:38:24On näet siten, että mikäli tuo pärjääminen on sitten vain mekaaninen, suoraan käytettyihin lukutunteihin verrattava ominaisuus niin siinä tapauksessa on todetava, että miksi sitten valopäät eivät lue, jos kerran se on niin helppoa ? Eli, kuinka moni voi aivan vakavissaan väittää, että peruskoulun ja lukion oppimäärät vaativat kohtuuttomia tuntimääriä ulkoa opettelua ?
Ei peruskoulua opetella ulkoa yhdellä tunnilla illassa. Oletko edes vilkaissut niitä oppikirjoja ja niitä nippelikokeita? Vaikka jotkut aiheet sivuavat omia harrastuksiani, en osaisi niihin nippeleihin vastata, koska oikea vastaus on se miten asia on kirjassa kerrottu. Sanasta sanaan. Kaikki tuntemani "Kympin tytöt" käyttävät siihen huomattavasti enemmän, tunteja joka päivä ja viikonloppuna vähän enemmän.
Quote from: M.K.Korpela on 04.02.2011, 19:38:24Jos vastaus on ei, niin siinä tapauksessa on vain todettäva, että nämä alykkäät yksilöt eivät tee älykkäitä päätöksiä koska eivät viitsi käyttää 1-2 tuntia päivittäin läksyihinsä. Edes yksi tunti päivässä auttaa aivan ratkaisevasti, ja vaatimus ei tosiaankaan ole mikään kohtuuton.
Kuten sanottu, asia ei ole niin yksinkertainen kuin mihin yksinkertainen ajattelu voisi johtaa. En ole keksinyt poikien koulupahoinvointia ja pärjäämättömyyttä itse, se on tutkittu juttu jo kahdenkymmenen vuoden ajalta. Mutta koska kyse on pojista, siihen ei tarvitse puuttua millään lailla, siitä ei tarvitse tai saa edes puhua, voi pitää vain poikia laiskoina tms. .
Kaikkiaan tämän hetken suomalainen konsensustotuus on että vain tytöillä on järjestelmän luomia vaikeuksia, pojat ovat luoneet ne vaikeutensa ihan itse. Syyttäkööt itseään, vai mitä Korpela?
Tähän helppoon ja ulkoa ohjelmoituun totuuteen sortuu todella moni tämänkin ketjun kommentoijista. Säälittävää. Mutta suomalaista miestä ja suomalaisia poikiahan saa lyödä ja syyllistää, kaikesta. Se on poliittisesti korrektia ajattelua, vai kuinka?
Quote from: M.K.Korpela on 04.02.2011, 19:38:24
Vain sellaisena välihuomiona että ne panostukset joita olisi tarvittu peruskoulu/lukioaikana nostamaan menestys keskitasoisesta hyvään tai hyvästä erinomaiseen ovat (poikaoppilaiden ja miespostittajien) väitteistä huolimatta aika vaatimattomia. Ongelmaryhmästä 5-6 pojat tulisi aika vähällä panostuksella 7-8 poikia, ja minustakin olisi ihan varmasti tullut 7,5 jäppisen sijasta 8,5 - 9,0 jantteri aika kevyellä pintahiellä.
Tästä olemme samaa mieltä. Tämä on oikeastaan asian pihvi. Käsittämätöntä että pojat eivät tee sitä itse, mutta sellaiseksi tämä homma on mennyt. Mutta tähän ei minusta ole olemassa Mallan kaipaamia helppoja vastauksia, vain vaikeita ja varmaan nykyisessä henkisessä ilmastossa toteuttamiskelvottomia. Pitäisi tutkia ja kokeilla mikä toimisi ja mikä ei. Mutta näinhän ei saa tehdä.
Vain sellaiset toimet ja tutkimukset ja kokeilut ovat sallittuja, jotka tähtäävät tyttöjen ongelmien ratkaisuun ovat sallittuja.
Mutta ei tyttöjenkään osalta minusta ei puututa ainakaan yhteen todelliseen ongelmaan joka on tämä "kympin tyttöjen" tapaus.
Miksi he ovat vain toteutumattomia lupauksia, syttymättömiä aurinkoja?
Miksi heidän lukemattomien ällien todistuksillaan valmistutaan keskikertaisuuksiksi tai ei valmistuta ollenkaan tai valmistutaan kortistoon? miten tämä on mahdollista?
Heidänhän pitäisi olla täyttämässä tohtoriohjelmat meillä ja ulkomailla ääriään myöten täyteen ja täyttää kaikki liike-elämän johtopaikat.
Onko niillä ällillä merkitystä? vai opetammeko heille vääriä asioita? vai mittaammeko vääriä asioita? että niiden mittarien osoittaman mukaan parhaat mahdolliset eivät osoittaudukaan todellisuudessa parhaiksi mahdollisiksi? onko moinen mahdollista?
Quote from: Koskela Suomesta on 04.02.2011, 20:14:31
Tästä olemme samaa mieltä. Tämä on oikeastaan asian pihvi. Käsittämätöntä että pojat eivät tee sitä itse, mutta sellaiseksi tämä homma on mennyt. Mutta tähän ei minusta ole olemassa Mallan kaipaamia helppoja vastauksia, vain vaikeita ja varmaan nykyisessä henkisessä ilmastossa toteuttamiskelvottomia. Pitäisi tutkia ja kokeilla mikä toimisi ja mikä ei. Mutta näinhän ei saa tehdä. Vain sellaiset toimet ja tutkimukset ja kokeilut ovat sallittuja, jotka tähtäävät tyttöjen ongelmien ratkaisuun ovat sallittuja.
Älä laita sanoja näppikselleni. Kiitos.
En kaipaa helppoja vastauksia vaan vastauksia tai niiden aihioita. Jatkan kummastelua, kunnes se kielletään. Siihen asti kysyn tietävämmiltä.
Quote from: Malla on 04.02.2011, 20:01:19Hyvä mies, kerro ihmeessä asiantuntijana, millaisia niiden panostusten olisi tullut olla. Käytännössä? Millaista koulukannustusta olisit teinipoikana kaivannut?
No sanotaan ensiksi, etten ollut tuota pahinta ongelmaryhmää. Kuten kirjoitin, olen keskitasoista ryhmää 7,5 mutta luulisin että 8,5 olisi irronnut kohtuudella. Tavalla tai toisella koululaitos ei kykene tuomaan esille sitä, että annettavia taitoja tarvitaan myöhemmin oikeasti.
Kovempi koulukuri olisi auttanut varmasti, mutta on huomattava että ongelmajäppiset ovat syyllisiä itse ja juuri tämä on se viesti joka yhteiskunnan on jäppisille annettava. Niinikään tavalla tai toisella olisi painotettava, että luokan ongelmatapaukset tärväävät mahdollisuudet muiltakin - en tosin tiedä kuinka ongelmatapausten "kansansuosio" voitaisiin tärvellä. Taikka no - tiedänpähän. Kyllähän se, että käydään ongelmatapausten vanhempien kukkarolla piristää.
Sikäli kun luet kirjoituksiani huomannet, että ratkaisumallini eivät pääsääntöisesti ole kovin kilttejä. ;D
Quote from: Malla on 04.02.2011, 20:29:09
Quote from: Koskela Suomesta on 04.02.2011, 20:14:31
Tästä olemme samaa mieltä. Tämä on oikeastaan asian pihvi. Käsittämätöntä että pojat eivät tee sitä itse, mutta sellaiseksi tämä homma on mennyt. Mutta tähän ei minusta ole olemassa Mallan kaipaamia helppoja vastauksia, vain vaikeita ja varmaan nykyisessä henkisessä ilmastossa toteuttamiskelvottomia. Pitäisi tutkia ja kokeilla mikä toimisi ja mikä ei. Mutta näinhän ei saa tehdä. Vain sellaiset toimet ja tutkimukset ja kokeilut ovat sallittuja, jotka tähtäävät tyttöjen ongelmien ratkaisuun ovat sallittuja.
Älä laita sanoja näppikselleni. Kiitos.
En kaipaa helppoja vastauksia vaan vastauksia tai niiden aihioita. Jatkan kummastelua, kunnes se kielletään. Siihen asti kysyn tietävämmiltä.
En laittanut sanoja suuhusi. Katsoin vain mitä kirjoitit ja kommentoin sitä. Kutsun helpon vastauksen hakemiseksi sitä kun tivasit vastauksia Korpelalta. Jos saisit ne häneltä, ne olisivat todella helposti saatuja. Valitettavasti niin helppoa tämä(kään) ei ole.
Quote from: M.K.Korpela on 04.02.2011, 20:32:15
Quote from: Malla on 04.02.2011, 20:01:19Hyvä mies, kerro ihmeessä asiantuntijana, millaisia niiden panostusten olisi tullut olla. Käytännössä? Millaista koulukannustusta olisit teinipoikana kaivannut?
No sanotaan ensiksi, etten ollut tuota pahinta ongelmaryhmää. Kuten kirjoitin, olen keskitasoista ryhmää 7,5 mutta luulisin että 8,5 olisi irronnut kohtuudella. Tavalla tai toisella koululaitos ei kykene tuomaan esille sitä, että annettavia taitoja tarvitaan myöhemmin oikeasti.
Kovempi koulukuri olisi auttanut varmasti, mutta on huomattava että ongelmajäppiset ovat syyllisiä itse ja juuri tämä on se viesti joka yhteiskunnan on jäppisille annettava. Niinikään tavalla tai toisella olisi painotettava, että luokan ongelmatapaukset tärväävät mahdollisuudet muiltakin - en tosin tiedä kuinka ongelmatapausten "kansansuosio" voitaisiin tärvellä. Taikka no - tiedänpähän. Kyllähän se, että käydään ongelmatapausten vanhempien kukkarolla piristää.
Sikäli kun luet kirjoituksiani huomannet, että ratkaisumallini eivät pääsääntöisesti ole kovin kilttejä. ;D
En minäkään usko mihinkään "kiltteihin" ratkaisuihin, siis kiltteihin nykyisen ilmaston mukann. Ihan joku aika sitten ne olivat olleet sarjaa "tietysti noin voidaan tehdä". Niin se maailma muuttuu....
Quote from: Jaakko Sivonen on 04.02.2011, 18:21:37
Minun taas pitäisi lukea valtio-opin tenttiin kirja nimeltä "Feminist Political Theory. An Introduction." :o
Voi ei, kaikki missä on sana "Feminist" meinaa saada allergiareaktion aikaan. :O
Syksyllä, kun piti miettiä mitä kaikkia kursseja ymppää lukujärjestykseen, ja pari pistettä jäi puuttumaan, eikä mitään kovinkaan mielenkiintoista enää ollut mahdollista valita, bongasin 2op: n naistutkimuksen peruskurssin.
Sen suorittaminen olisi ollut tosi helppoa, pelkkiä luentopäiväkirjojen tekemistä. Monet ystävistäni menivät ko. kurssille, mutta itse ajattelin, että edes leikilläni en siihen pystyisi. Hetken aikaa kyllä harkitsin, että olisin osallistunut kurssiin sillä tyylillä, että vedän ihan överiksi ne luentojen jutut, ja kirjoitan ne luentopäiväkirjat ihan läpällä, mutta rajansa kaikella. :o Olisi ollut kyllä mielenkiintoista nähdä, olisiko niillä ihan överijutuilla saanut hyvän arvosanan. :D
Ei mun sietokykyni olisi sitä kestänyt. Jäin sitten syksyn osalta suosiolla 2 op köyhemmäksi, mitä olin suunnitellut. :D
Minusta tyttöjen ja poikien välisistä eroista yksi merkittävä on, että kouluiässä tytöt pystyvät keskittymään poikia paremmin. Pojat tahtovat olla aika lyhytjännitteisiä ja turhautuvat helposti. Melkein kaikki häiriköinti johtuu turhautumisesta.
Quote from: Inna on 05.02.2011, 19:14:26
QuoteMinusta on törkeää kaksoisstandardien käyttöä se, että pojista voidaan sanoa näin, mutta tiedämme kaikki että jos tilanne olisi toisinpäin niin feministit etsisivät syyllisiä soihtujen ja risukimppujen kanssa.
Kyllästyttää ihan helvetisti tämä argumentointi mihin tahansa mies-nais-kysymykseen, tämä kun on takuuvarmaa homma- tai uusi suomi -kamaa. Feministit ja maskulinistit ovat molemmat samanlaisia hysteerikkoja, jotka loukkaantuvat mistä tahansa viittauksesta oman sukupuolensa heikkoihin kohtiin. Naisia vaaditaan ottamaan vastuuta miesten lyhyemmästä eliniästä ja miehiä taas naisten vähäisemmästä osuudesta johtoryhmissä. Sitten itketään kuinka "jos tilanne olisi toisinpäin" niin vastapuoli vouhkaisi yhtä lailla.
Olen pahoillani Inna, jos sinusta sellaisen asian esilletuominen joka kaipaa korjausta on hysteeristä, vouhkamista jne.
Saattaisin olla sinusta samaa mieltä, jos haluaisin kärjistää asiaa.
Tämä asia nyt vain on sinulle jostain syystä hankala käsiteltävä ja et haluaisi myöntää sen olemassaoloakaan. Tässä suhteessa rinnastaudut täysin pahimpiin telaketjufeministeihin. Miksi haluat näin tehdä, en ymmärrä. Ehkä asia on jostain syystä kovin läheinen sinulle, mene ja tiedä.
En ymmärrä miksi sinusta on pahasta jos asiasta keskustellaan ja ongelma tuodaan esille. Ei kukaan ole ottamassa kympin tytöiltä mitään pois. Tai kai se ehkä on sitten pois, jos tuodaan kilpaan paikoista myös pojat samalla vahvuudella. Onko ongelma tässä?
nimim. Poikia puolustava vouhkaja
Quote from: Inna on 05.02.2011, 19:14:26
QuoteMinusta on törkeää kaksoisstandardien käyttöä se, että pojista voidaan sanoa näin, mutta tiedämme kaikki että jos tilanne olisi toisinpäin niin feministit etsisivät syyllisiä soihtujen ja risukimppujen kanssa.
Kyllästyttää ihan helvetisti tämä argumentointi mihin tahansa mies-nais-kysymykseen, tämä kun on takuuvarmaa homma- tai uusi suomi -kamaa. Feministit ja maskulinistit ovat molemmat samanlaisia hysteerikkoja, jotka loukkaantuvat mistä tahansa viittauksesta oman sukupuolensa heikkoihin kohtiin. Naisia vaaditaan ottamaan vastuuta miesten lyhyemmästä eliniästä ja miehiä taas naisten vähäisemmästä osuudesta johtoryhmissä. Sitten itketään kuinka "jos tilanne olisi toisinpäin" niin vastapuoli vouhkaisi yhtä lailla.
Tuo olisi hyvä pointti, jos feministinen politiikka mm. huoltajuuskiistoissa/avioeroissa/parisuhdeväkivallassa/lapsiin kohdistuvassa väkivallassa/ julkisen terveydenhuollon resurssien kohdentamisessa (miehille ei ole syöpäseulontoja jne)/ koulutuspolitiikassa/ jne, jne, jne, jne, ei olisi nykyisin politiikan valtavirtaa.
Maskulistit taas ovat täysin marginaalissa.
Väite, että feministit ja maskulistit ovat "yhtä pahoja" ei vain pidä paikkaansa, sillä maskulisteilla, toisin kuin feministeillä, ei ole juurikaan vaikutusvaltaa.
Mm tuota valitusta naisten vähäisemmästä osuudesta yritysjohdossa osoituksena naisten huonosta asemasta suolletaan julkisten "tasa-arvoon" keskittyvien instanssien kautta, kun taas miesten ongelmista puhuvat yksityiset kommentaattorit.
Quote from: Inna on 05.02.2011, 19:34:58
Saahan niistä ongelmista puhua, ei siinä mitään. En vaan todellakaan tajua, miksi naisasia on aina "syyllisten etsimistä soihtujen kanssa" ja miesasia taas "ongelmien esille tuomista".
Oikeasti tasa-arvoisessa yhteiskunnassa sekä feminismi, että maskulismi oliaivat tarpeettomia.
Nykyisin vallalla on kuitenkin feminismi ja maskulistit käyttävät feministien kikkoja heitä itseään vastaan.
Todellisuudessa monissa sukupuolikysymyksissä on kyse yksilöiden valinnoista, joihin valtion "tasa-arvon" nimissä tulisi puuttua nykyistä vähemmän, tai ei ollenkaan.
Mutta, koska feminismin nimissä se puuttuu, tai yrittää puuttua, on täysin asiallista, että maskulistit käyttävät feministien retoriikkaa heitä vastaan.
Quote from: Inna on 05.02.2011, 19:41:50
Quote from: MikkoAP on 05.02.2011, 19:24:25
Maskulistit taas ovat täysin marginaalissa.
Väite, että feministit ja maskulistit ovat "yhtä pahoja" ei vain pidä paikkaansa, sillä maskulisteilla, toisin kuin feministeillä, ei ole juurikaan vaikutusvaltaa.
Joo, voi olla että mulla on perspektiiviharha, koska välttelen kaikkea feminististä, kun taas maskulinismiin törmään päivittäin netissä roikkuessani :). Kohta varmaan alan samalla lailla vetää herneitä nenään islamkritiikistäkin ;D.
Joo, jos Suomen valtio harjoittaisi aidosti tasa-arvoista politiikka, maskulismi ja feminismi olisivat yhtä tarpeettomia ja naurettavia.
Quote from: Inna on 05.02.2011, 19:34:58
Tämän ketjun ja koulumuistojen perusteella pojat alisuoriutuvat paljolti sosiaalisen paineen vuoksi. Ja "nörtti"pojat hankkivat pätemistietoa myöskin sosiaalisista syistä. Epäsuhtaan auttaisi varmasti jos opettajakunta ei olisi niin naisistunutta, siitä olen samaa mieltä.
Totta, mutta muutakin tarvitaan.
Quote from: Inna on 05.02.2011, 19:34:58Itse en ollut kympin tyttö, vaan opettelin asiat niin, että osasin ne mielestäni riittävän hyvin. Yleensä sain silloin ysin, joskus sattumalta kympin ja sitten epäonnistuttuani kasin. Kasin tasoa olin historiassa ja maantiedossa muutenkin, sillä niihin vaadittiin niin paljon ulkoaopettelua. Kymppejä tuli eniten matikassa ja fysiikassa jos vältin huolimattomuusvirheet. Läksyt tein vain, jos niiden tekemättä jättämisestä oli noloja seurauksia tunnilla, ujo kun olin.
Johan sanoin, että et kuulosta tyypilliseltä kympin tytöltä. Terve laiskuus on hyvästä.
Hassua miten erilaisia me ihmiset voimme olla. Minä pärjäsin nimenomaan historiassa ja maantiedossa, koska oli niin paljon kiinnekohtia mihin sitoa tiedot. Ei tarvinnut opetella ulkoa, kun pystyi muodostamaan syy-seuraus juttuja ja sitoa tapahtumia paikkoihin ja paikkoja tapahtumiin, paikkoja aikoihin jne.
Ei siitä tietty kymmpejä tullut kun kysyttiin päivämääriä ja nimiä listoina, mutta ysejä ja kaseja kyllä. Ja todellisuudessa nykyään "vanhana" on aikas hyvä käsitys maantieteestä ja mitä siellä on milloinkin tapahtunut. Opetus ei tätä kyllä tukenut, olisi tosiaankin pitänyt opetella ulkoa, kuten sanoit. Mutta kun sitä on henkisesti laiska... ;D
Quote from: mikkoellila on 04.02.2011, 14:14:52
Quote from: Koskela Suomesta on 03.02.2011, 16:26:54
Quote from: EL SID on 03.02.2011, 16:07:55
kirjoituksesi on esimerkki siitä, kuinka sanoja "älykkyys" ja "älyllisyys" käytetään oman hännän nostamiseen. Ihminen joka ei halua tai jota ei edes kiinnosta äärimmäinen nippelitieto on "henkisesti laiska". Maailmankuva on aika ahdas, luodaan oma käsitys älykkyydestä, ja sitten ollaan kuin vain se "omanlainen" "älykkyys" on se ainoa oikea.
Mutta sitähän nämä kympin tytöt juuri tekevät, opettelevat nippelitietoa kokeita varten.... :facepalm:
Henkisellä laiskuudella viittaan siihen että omaehtoista uteliaisuutta ei ole, vain se nippelitieto joka vaaditaan seuraavaan kokeeseen opiskellaan. Luulin olleeni tässä aivan selkeäsanainen.
Eivät pojat yleensä keskimäärin opettele "nippelitietoa" vain sen nippelitiedon vuoksi, jos sille tiedolle ei ole muuta käyttöä kuin kokeet.
Ja kun heidät pistetään se tekemään, he tekevät sen huolimattomasti ja saavat huonompia numeroita. Ovat ihan liian "laiskoja" siihen. Itse olen hyvä esimerkki siitä.
Yleisesti voisi kai sanoa, että sitten kun pojat opettelevat jotain, niin he tutustuvat siihen oman mielenkiintonsa vuoksi niin syvällisesti, että se vaikuttaa ulkopuolisen silmissä nippelitiedolta. Tämä mielenkiinnon kohde voi olla Weberin tuplakaasutin tai ohjelmointikieli. Sitten heitä syytetään nörtiksi. Se että he tekevät sen vailla mitään ulkopuolista pakkoa on älyllistä uteliaisuutta parhaimmillaan.
Nimenomaan. Kympin tytöiltä juuri puuttuu tämä älyllinen uteliaisuus. Kympin tytöt opettelevat juuri sen nippelitiedon, jota kokeissa kysytään. Heillä ei ole koulun ulkopuolista tietoa, koska he eivät ole kiinnostuneita yleissivistyksestä.
Älykkäät pojat sen sijaan hankkivat nimenomaan yleissivistystä. Älykkäät pojat ovat luonteeltaan sellaisia ihmisiä, että heitä kiinnostaa hankkia tietoa laaja-alaisesti.
Kympin tytöt ovat fakki-idiootteja, jotka opiskelevat vain oman alansa koulutukseen kuuluvia asioita. Lapsena ja nuorena kympin tytöt opiskelevat peruskoulussa ja lukiossa tasan tarkkaan sen, mitä koulussa opetetaan. He eivät tiedä koulun ulkopuolisista asioista mitään. Aikuisina nämä kympin tytöt opiskelevat yliopistossa tasan tarkkaan oman opiskelualansa asioita eivätkä ole kiinnostuneita mistään muusta. Omasta alastaankin he tietävät vain sen, mitä yliopistossa opetetaan.
Korkeasti koulutetut miehet ovat yleensä kiinnostuneita tietämään omasta alastaan sellaisiakin asioita, joita yliopistoissa ei ole opetettu. Tämä on korkeasti koulutetuille naisille täysin vieras ja käsittämätön ilmiö. Nainen opiskelee yliopistossa tasan tarkkaan sen, mitä kurssivaatimuksiin kuuluu. Mies on kiinnostunut alastaan muutenkin ja hankkii alastaan tietoa itse, oman tiedohalunsa vuoksi. Naisilla ei ole tiedonhalua. Naiset haluavat vain läpäistä kursseja ja suorittaa arvosanoja.
Kympin tytöt ovat sokean auktoriteettiuskon vallassa. He uskovat kaiken sen, mitä opettajat ja koulukirjat sanovat. Heille ei tule mieleenkään, että olisi olemassa koulun ulkopuolista tietoa. He eivät pysty kuvittelemaankaan sitä, että opettaja tai koulukirja olisi väärässä jossain asiassa.
Kympin tytöt opettelevat nimenomaan sitä nippelitietoa, jota saa opettajilta ja koulukirjoista. Kympin pojat sen sijaan ovat oikeasti lahjakkaita ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita hankkimaan tietoa oma-aloitteisesti.
Lukuisien psykologisten tutkimusten mukaan kaikkein älykkäimmät ihmiset ovat luonteeltaan käytännössä poikkeuksetta sellaisia, että heitä kiinnostaa hankkia tietoa oma-aloitteisesti. Tässä ei ole kyse "nippelitiedosta", vaan yleissivistyksestä.
Nippelitieto ja yleissivistys ovat kaksi eri asiaa. Nimenomaan nippelitieto on kympin tytöille tyypillistä, koska heillä ei ole koulun ulkopuolista yleissivistystä.
Kympin tytöt eivät siis ole oikeasti älykkäitä ihmisiä. Heillä voi toki olla hieman keskimääräistä korkeampi älykkyysosamäärä, koska aivan keskinkertaisella ÄO:lla varustettu ihminen ei pysty saamaan kymppejä edes kovalla puurtamisella. Kympin tytöt ovat kuitenkin vain vähän keskivertoa parempia ahkeria opiskelijoita, jotka kykenevät helposti oppimaan koulussa opetetut asiat.
Älykkäät pojat sen sijaan tietävät asioista enemmän kuin koulussa opetetaan. Tämä on kympin tytöille täysin käsittämätön ilmiö. Älykkäät pojat tietävät asioita ennen kuin niitä opetetaan koulussa. Tytöt eivät ymmärrä, miten tämä on mahdollista. Tytöille ei juolahda mieleen, että joku voisi hankkia tietoa jossain muualla kuin koulussa.
Tästä syystä kympin pojat ovat lähes poikkeuksetta älykkäämpiä kuin kympin tytöt. Kympin tytöt oppivat sen, mitä koulussa opetetaan. Kympin pojat tietävät asiat ennen kuin niitä opetetaan koulussa. Kympin pojat tietävät asioista enemmän kuin koulussa opetetaan. Älykkäät pojat saavat koulussa kymppejä, koska he tietävät asiat ennestään. Älykkäät tytöt saavat koulussa kymppejä, koska he opiskelevat ahkerasti. Tässä on ero.
minä lähtisin, edelleenkin, siitä että kympin tytöt tytöt ovat, ja käyttäytyvät kuten käyttäytyvät, koska heidät kasvatetaan kilteiksi tytöiksi, ja tyttöjen kiltteyttä pidetään hallitsevana hyveenä.
Juuri kasvatus, halu olla jatkossakin "kiltti tyttö", altistaa tytöt tarpeelle "osoittaa sosiaalinen statuksensa nimenomaan kauhistelemalla yleisten sosiaalisten normien vastaisia asioita. Tällä tavalla he osoittavat olevansa kilttejä tyttöjä, jotka ovat sisäistäneet vallitsevat sosiaaliset normit."
Kun puhutaan nippelitiedosta ja siitä millaista tietoa hankitaan kun tarkoituksena on ainoastaan saada hyviä numeroita, ja siitä mitä esimerkiksi
sinun mielestä pitäisi hankkia, unohdat, että ihmisten kiinnostus suuntautuu eri aloille ja toiset pitävät tärkeänä sellaista tietoa, mille sinä et anna arvoa. He kuitenkin tarvitsevat sitä itse, omassa elämässään.
Vertaamalla tätä yleissivistykseen,
jonka määrittelet sinä, syyllistyt samanlaiseen argumentointivirheeseen kuin pakkoruotsin kannattaja, joka perustelee pakkoruotsia sillä, että hän on hyötynyt siitä.
mitä tulee miesten ja naisten välisiin eroihin, niin nuivatoveri M.K.Korpela kiteyttää asian paremmin mitä minä olen sanonut
Quote from: M.K.Korpela on 04.02.2011, 19:38:24
Oikeastaan tässä ketjussa miespostittajat poraavat eräänlaista "väärin voitettu" kelausta sikäli, että jotenkin "systeemi toimii väärin" ja tyttöjen hyväksi. Välttämättä ei olekaan näin vaan käsittääkseni vastaus on jossain aivan muualla, nimitäin siinä että pojat ja tytöt ovat oppilaina erilaisia. Poikaoppilaita voisi verrata saksanpaimenkoiriin, jotka tarvitsevat kovempaa kuria ja auktoriteettia kuin tyttöoppilaat, joita taas voisi verrata skotlanninpaimenkoiriin. Lassie kun uskoo vähemmästäkin.
Vai että "maskulisti"?? Kuulostaa "homolta". Sano sovinisti vaan, kuulostaa vähemmän nololta.
Quote from: JR on 06.02.2011, 13:02:38
Vai että "maskulisti"?? Kuulostaa "homolta".
Jos homotteluun aletaan, niin voisi vastaavasti vihjata, että vika on kuulossa ja sen perusteella spekuloida kuulijan omista taipumuksista...
Miesasiamies on toinen termi, mutta sama pätee siihenkin kuulijan osalta...
Mutta onneksi ei aleta spekuloida. :D
Quote from: Inna on 06.02.2011, 17:18:02
Quote from: JR on 06.02.2011, 13:02:38
Vai että "maskulisti"?? Kuulostaa "homolta". Sano sovinisti vaan, kuulostaa vähemmän nololta.
No niinhän vähän kuulostaa ;D. Tuota termiä nyt kuitenkin käyttävät nämä feministien vastinkappaleet itsestään.
Eivät kaikki, minä olen reilusti sovinisti, enkö olekin? Ainakin feministit väittävät minun sellainen olevan, olen kuullut sen omin korvin ;D