Akateemisten ihmisten taipumus vihreyteen ja suvaitsevuuteen.

[Ernst]

Jos lähdetään siitä oletuksesta, että naiset ja miehet ovat täsmälleen yhtä lahjakkaita, päädytään tuon luvun (64 %) perusteella johtopäätökseen, että lahjakkuusraja jolla mies juuri ja juuri pystyy suorittamaan yliopistotutkinnon on korkeammalla kuin naisten.

Jos jätkiä ei vaan huvita? Pelkkä lahjakkkuus kun ei ilmeisesti ihan riitä, vähän (90+ %)hikeäkin tarvitaan.
Hyvä kysymys sen sijaan on, miten saisi nuoret miehet innostumaan opiskelusta enemmän.

Jollakin tavalla se innostava viesti olisi kytkettävä saantiin, luulen.

[nimetönkeskustelija]

No, aivan. Heikkolahjaiset eivät pääse yliopistoon. Edes humanistisisille aloille. Joillekin niistä, esim. taidehissaan, on hyvin vaikea päästä. Tuttu nuori meni vuodeksi (omien sanojensa mukaan) lesoilemaan matikkaan ja fyssaan, kun pääsi suoraan. Ei kuulemma suurempia haasteita toistaiseksi. Aikoo pyrkiä uudestaan taidehissaan. (On muuten kympin poikia .)

Aina kun alkaa vääntämään tilastoja, niin lähes kaikki ymmärtää väärin. On varmaa että humanistisille aloille hakeutuu huippulahjakkaita naisia ja miehiä. Kyse on siitä, että humanististen alojen heikoimmat tapaukset alkaa olemaan aika säälittäviä. Juuri ne tyhjät tynnyrit sitten edustavat kaikkia akateemisia mediassa.

Lisäksi on myös olemassa fiksuja mokuttajia kuten Timo Harakka. Epäilen että hänenlaiset ovat mokuttajia siksi, että kaikki ympärillä pyörivät saman alan idiootitkin ovat aina olleet. Lisäksi heillä saattaa olla erilaisia sidoksia Amnestyyn, pakolaisapuun ynnä muihin organisaatioihin. Sitten on vielä ne fiksut, jotka ovat mokuttajia koska he hyötyvät tai ovat hyötyneet siitä esimerkiksi rahallisesti, uran kannalta yms (näitäkin on nähty). Ja viimeisenä esimerkkinä akateemisesta mokuttajasta on vastarannan jooseppi osastoa Abdullah Tammi.

[Enni]

Kaikista yliopistosta valmistuneista 64 % on naisia. Alakohtaista eroa pidän itse luonnollisena, mutta jos oletetaan että miehet eivät ole keskimäärin tyhmempiä, on kyse kaiken kaikkiaan jonkinlaisesta rakenteellisesta syrjinnästä tai miksi sitä ikinä halutaankaan kutsua.

Miksi sitä pitäisi nimittää syrjinnäksi? Jos yliopistoon yksinkertaisesti pääsee enemmän naisia opiskelemaan kuin miehiä, ja jos sinne sitten vaikka hakeekin paljon enemmän naisia kuin miehiä? Ei miehien välttämättä tarvitse olla keskimäärin naisia tyhmempiä, jos heitä ei yksinkertaisesti hakeudu yliopistoon yhtä paljon kuin naisia. Eli toisinsanoen, kuinka voit syrjiä ketään hyväksymättä häntä opiskelemaan paikkaan x, jos alunperin tuo henkilö ei edes halua/pyri paikkaan x? Yliopistoon hakeutuvat miehet eivät välttämättä ole yhtään sen tyhmempiä kuin sinne hakeutuneet naiset -tai toisinpäin- mutta heitä taitaa vain olla huomattavasti naisia vähemmän.

Jos lähdetään siitä oletuksesta, että naiset ja miehet ovat täsmälleen yhtä lahjakkaita, päädytään tuon luvun (64 %) perusteella johtopäätökseen, että lahjakkuusraja jolla mies juuri ja juuri pystyy suorittamaan yliopistotutkinnon on korkeammalla kuin naisten.

Edelleen kysyn: miten niin? Eikö tuo naisten suurempi prosenttiosuus voi johtua pelkästään siitä, että naisia ja miehiä on yliopistoissa eri määrä, naiset vahvana enemmistönä?


Olisi myös mielenkiintoista saada jokin tilasto siitä, kuinka moni mies- ja naispuolisista yliopistoon hyväksytyistä ja siellä opiskelevista opiskelijoista valmistuu? Onko mahdollista, että esim. naisilla tuo prosentti on korkeampi? Vai kenties miehillä? Eli valmistuineiden naisten- ja miesten määrä suhteessa yliopistossa aloittaneisiin naisiin ja miehiin. Voisiko olla mahdollista, että naisia valmistuu enemmän kuin miehiä, kun vertaa valmistuneita ja aloittaneita kummassakin sukupuolessa?

[nimetönkeskustelija]

Jos lähdetään siitä oletuksesta, että naiset ja miehet ovat täsmälleen yhtä lahjakkaita, päädytään tuon luvun (64 %) perusteella johtopäätökseen, että lahjakkuusraja jolla mies juuri ja juuri pystyy suorittamaan yliopistotutkinnon on korkeammalla kuin naisten.

Jos jätkiä ei vaan huvita? Pelkkä lahjakkkuus kun ei ilmeisesti ihan riitä, vähän (90+ %)hikeäkin tarvitaan.
Hyvä kysymys sen sijaan on, miten saisi nuoret miehet innostumaan opiskelusta enemmän.

Ainakaan miehet eivät ole minkään tutkimuksen mukaan naisia laiskempia. Miksi siis paikat yhteiskunnan huipulla ei kiinnostaisi?

[aivovuoto]

Luulen, että naisten suurempi osuus selittyy osittain tietynlaisen koulutuksen tarjonnalla.

Esimerkiksi fysiikan luennolla naiset olivat ainakin jokunen vuosi sitten erittäin selkeässä vähemmistössä. Ja naisten määrä ilmeisesti putoaa entisestään pidemmälle mentäessä (sivuaineopiskelijoiden vähetessä).

[nimetönkeskustelija]

Miksi sitä pitäisi nimittää syrjinnäksi? Jos yliopistoon yksinkertaisesti pääsee enemmän naisia opiskelemaan kuin miehiä, ja jos sinne sitten vaikka hakeekin paljon enemmän naisia kuin miehiä? Ei miehien välttämättä tarvitse olla keskimäärin naisia tyhmempiä, jos heitä ei yksinkertaisesti hakeudu yliopistoon yhtä paljon kuin naisia. Eli toisinsanoen, kuinka voit syrjiä ketään hyväksymättä häntä opiskelemaan paikkaan x, jos alunperin tuo henkilö ei edes halua/pyri paikkaan x? Yliopistoon hakeutuvat miehet eivät välttämättä ole yhtään sen tyhmempiä kuin sinne hakeutuneet naiset -tai toisinpäin- mutta heitä taitaa vain olla huomattavasti naisia vähemmän.

Jos mitään mahdollisuuksia sisäänpääsyyn ei ole, niin tuskin sinne viitsii mennä aikaansa tuhlaamaan. Vastakysymyksenä sanoisinkin, että jos Kabulin yliopistoon ei hakeudu paljon naisia, niin viestiikö se automaattisesti siitä, että naisia ei kiinnosta? Tai jos suuryritysten johtopaikoilla on vähemmän naisia, niin johtuuko se siitä, että huippujohtajan paikat ei kiinnosta naisia?

Myönnän sen verran että nämä syrjintäasiat on aika vaikeita. Kyse voi tosiaan olla uravalinnoista tai lahjakkuuseroista, eikä kummankaan toteennäyttäminen ole helppoa.

Olisi myös mielenkiintoista saada jokin tilasto siitä, kuinka moni mies- ja naispuolisista yliopistoon hyväksytyistä ja siellä opiskelevista opiskelijoista valmistuu? Onko mahdollista, että esim. naisilla tuo prosentti on korkeampi? Vai kenties miehillä? Eli valmistuineiden naisten- ja miesten määrä suhteessa yliopistossa aloittaneisiin naisiin ja miehiin. Voisiko olla mahdollista, että naisia valmistuu enemmän kuin miehiä, kun vertaa valmistuneita ja aloittaneita kummassakin sukupuolessa?

En usko että kokonaisuutena tuo selittäisi eroa. Vapaasti saa googlailla ja linkittää tänne, jos löytyy dataa. Itse ainakin luen mielelläni.

[Arvoton]

Kummasti oli tutun tuntuista SIMPSONEISSA muutama viikko sitten touhu, jossa Marge opiskelija-aikoinaan 90-luvun alussa (Homer oli grunge-tähti) aloitteli suhdetta äärihumanistisen proffan kanssa. Jotenkin näin: "Miksi nykylääketiede on kehitetty nykyisissä teollisuusmaissa?" -Koska afrikkalaisilta ei KYSYTTY! Ja häät oli proffan mukaan askel naisen orjuuteen, jne.

USAsta ja Brittilästä tänne Ruotsin kautta imetään kaikki uusi ja ihana, jolla "akateemiset" pääsevät pätemään.

Omien havaintojeni mukaan kauppatieteen ja tekniikan alan akateemiset vaikuttavat vähemmän kiihkomokuttajilta kuin muissa tieteissä. Eikä lääkiksen käyneetkään ja sitä käyvät tunnu kovin humanistisilta, vaikka olisivatkin humaaneja.

Aikoinaan tuttuni, joka puuhasi tekniikan väitöskirjaa sanoi, että alansa on niin konkreetti, että siinä on mahdotonta pärjätä paskan puhumisella (tai kirjoittamisella), kuten ns. humanistisella puolella. Kaikki on siis näytettävä toteen. (Ei auta uskon/aatteen varainen pähkäily.)

Olen ymmärtänyt, että täällä hommassa pyörii diplomi-inssejä. Kai tietävät, mistä puhun.

[Enni]

Jos mitään mahdollisuuksia sisäänpääsyyn ei ole, niin tuskin sinne viitsii mennä aikaansa tuhlaamaan. Vastakysymyksenä sanoisinkin, että jos Kabulin yliopistoon ei hakeudu paljon naisia, niin viestiikö se automaattisesti siitä, että naisia ei kiinnosta? Tai jos suuryritysten johtopaikoilla on vähemmän naisia, niin johtuuko se siitä, että huippujohtajan paikat ei kiinnosta naisia?

Kabulin yliopistosta sen enempää tietämättä totean, etten tiedä, kuinka paljon sinne naisia hakee (tai hakeutuu), enkä myöskään tiedä, kuinka paljon naishakijoita sinne hyväksytään. Mutta jos kuvitellaan tilanne, että Kabulin yliopistoon osallistuu 130 naista valintakokeeseen, eli 130 naista hakee/hakeutuu yliopistoon. No, noista 130:stä hakeneesta naisesta vain 55 hyväksytään Kabulin yliopistoon. Oma johtopäätökseni olisi se, että vain nuo 55 naista ovat onnistuneet pääsykokeessa tarpeeksi ansiokkaasti, ja loput 75 eivät ole pärjänneet tarpeeksi hyvin.

Jos Kabulin yliopistoon hakee paljon naisia, se kertoo siitä, että naisia kiinnostaa.
Jos Kabulin yliopistoon ei hakeudu paljon naisia, se kertoo siitä, etteivät naiset vain yksinkertaisesti halua hakeutua sinne.
Jos Kabulin yliopsitoon hakee 130 naista, josta 55 hyväksytään, se kertoo siitä, että nuo hyväksymättä jääneet eivät pärjänneet valintakokeessa tarpeeksi hyvin, mutta se ei kerro siitä, etteikö heitä kiinnostaisi.

En usko että kokonaisuutena tuo selittäisi eroa. Vapaasti saa googlailla ja linkittää tänne, jos löytyy dataa. Itse ainakin luen mielelläni.

Antaisihan tuo viitteitä siitä, että jommalla kummalla sukupuolella -mikäli luvut olisivat kovasti erilaisia- on kovempi halu opiskella, valmistua, ja päästä eteenpäin. Kyllä se kertoo aika paljon opiskelumotivaatiosta, valmistuuko ollenkaan vai ei.

[Jaakko Sivonen]

Jos mitään mahdollisuuksia sisäänpääsyyn ei ole, niin tuskin sinne viitsii mennä aikaansa tuhlaamaan.

Mitä ihmettä sinä nyt jauhat? Ei mitään mahdollisuuksia sisäänpääsyyn? Yliopistolle pääsee sisään, jos menestyy pääsykokeessa, niin yksinkertaista se on. Ei ole väliä, onko mies vai nainen.

Kun itse pyrin yliopistoon (hum. tdk.), pääsykokeessa emme edes kirjoittaneet papereihin nimeämme, vaan sen sijasta valvojat merkitsivät niihin hakijaa vastaavan numeron. Siten kokeen tarkastajat eivät tienneet, kuka hakija on. Olisi kiva kuulla teoriasi, kuinka siinä voi tapahtua syrjintää...

[requiem]

Tietojen kaivelua (2009) KOTA-tietokannasta sunnuntai-illan ratoksi...


Ensin opiskelijajakaumat (kursivoiduilla laitoksilla on tekniikkaan selvästi painottuvaa opiskelua),

• Yliopisto   Yhteensä    Naiset   %-naisia
• HY            35 258      22 625    64,16
• JY            13 496       8 404     62,27

• OY            15 661       7 583     48,42[/i]
• JoY            7 885       4 843     61,42
• KY            5 891       3 880     65,86
• TY            16 074       10 089    62,77
• TaY            15 163       9 946     65,60
• ÅA            6 245       3 740     59,89
• VY            4 552       2 395     52,61
• LY            4 634       3 267     70,50
• TKK            14 384       3 151     21,91
• TTY            11 241       2 422     21,55
• LTY            5 706       1 664     29,16
• HKKK            3 515       1 553     44,18
• SHH            2 316       1 026     44,30
• TuKKK   2 503       1 189     47,50
• SibA            1 353       786       58,10
• TeaK      389       218       56,04
• TaiK            1 944       1 247     64,15
• KuvA            265       155       58,49

sitten tutkintojakaumat (kaikki tutkinnot).

• Yliopisto   Yhteensä    Naiset   %-naisia
• HY             4 902        3 438    70,13
• JY             2 372        1 702    71,75
• OY             2 240        1 319    58,90
• JoY             1 200        823      68,58
• KY             1 013        775      76,51
• TY             2 275        1 628    71,56
• TaY             1 816        1 313    72,30
• ÅA              799        515      64,46
• VY             595        382      64,20
• LY             672        490      72,92
• TKK             1 759        460      26,15
• TTY             1 109        278      25,07
• LTY             1 028        412      40,08
• HKKK             562        303      53,91
• SHH             304        158      51,97
• TuKKK    447        240      53,69
• SibA             290        158      54,48
• TeaK     78        51       65,38
• TaiK             319        205      64,26
• KuvA             51        33       64,71

Valitan kökköä ulkoasua.

[Kipling]

Taas tämä keskustelu ? Homma on selvä. Miehet menestyvät nykyään huonommin akaatemisesti, koska koulut muistuttavat "kärpästen herraa" kurin suhteen. Minullakin oli kiltti, kympin tyttö opettajana ala-asteella ja se ei saanut mitään kuria ylläpidettyä. Jos on akateemisesti menestyvä nuorimies, niin ne urheilijapojat tulevat vetämään sinua turpaan. Kannattaa ottaa se 7 kokeista ja vältellä kontaktia. Tuokaa kuri takaisin kouluihin, niin alkaa poikienkin opinnot sujua.

[Enni]

Jos mitään mahdollisuuksia sisäänpääsyyn ei ole, niin tuskin sinne viitsii mennä aikaansa tuhlaamaan.

Mitä ihmettä sinä nyt jauhat? Ei mitään mahdollisuuksia sisäänpääsyyn? Yliopistolle pääsee sisään, jos menestyy pääsykokeessa, niin yksinkertaista se on. Ei ole väliä, onko mies vai nainen.

Kun itse pyrin yliopistoon (hum. tdk.), pääsykokeessa emme edes kirjoittaneet papereihin nimeämme, vaan sen sijasta valvojat merkitsivät niihin hakijaa vastaavan numeron. Siten kokeen tarkastajat eivät tienneet, kuka hakija on. Olisi kiva kuulla teoriasi, kuinka siinä voi tapahtua syrjintää...

Niin, samaa minä olen yrittänyt hahmottaa nyt jo monen viestin verran: Mitä syrjintää yliopistoissamme tapahtuu, ja kuinka se on mahdollista? Koska sisäänpääsy tapahtuu aina (vai onko olemassa ala, jonne ei ole lainkaan pääsykoetta) pääsykokeen kautta, jossa todellakaan ei ketään suosita vain sukupuolensa takia.

Kuten sanoin, mikäli henkilöllä nimetönkeskustelija on jotakin varmaa tieto siitä, että tällaista todella tapahtuu maamme yliopistoissa, niin hänen kannattaisi suunnata tietonsa jonnekin ylemmälle taholle.

[nimetönkeskustelija]

Jos mitään mahdollisuuksia sisäänpääsyyn ei ole, niin tuskin sinne viitsii mennä aikaansa tuhlaamaan.

Mitä ihmettä sinä nyt jauhat? Ei mitään mahdollisuuksia sisäänpääsyyn? Yliopistolle pääsee sisään, jos menestyy pääsykokeessa, niin yksinkertaista se on. Ei ole väliä, onko mies vai nainen.

Kun itse pyrin yliopistoon (hum. tdk.), pääsykokeessa emme edes kirjoittaneet papereihin nimeämme, vaan sen sijasta valvojat merkitsivät niihin hakijaa vastaavan numeron. Siten kokeen tarkastajat eivät tienneet, kuka hakija on. Olisi kiva kuulla teoriasi, kuinka siinä voi tapahtua syrjintää...

Mitään mahdollisuuksia sisäänpääsyyn ei esimerkiksi ole, jos lukiotodistus ei kertakaikkiaan riitä. Niin yksinkertaista se on. Syy siihen miksi hyvän lukiotodistuksen omaavia poikia on vähemmän on siinä, että lukio on rankasti kielipainotteinen ja siksi tyttöjä suosiva.

[nimetönkeskustelija]

Jos Kabulin yliopistoon hakee paljon naisia, se kertoo siitä, että naisia kiinnostaa.
Jos Kabulin yliopistoon ei hakeudu paljon naisia, se kertoo siitä, etteivät naiset vain yksinkertaisesti halua hakeutua sinne.

Niin tai sitten se kertoo siitä, että pääsykokeisiin tulevat naiset hirtetään.

[MaisteriT]

Ei, vaan empiirinen havainto n. 20 vuoden ajalta.

Varmasti todella empiirinen.

Kyllähän nyt vittu kuka tahansa kasin poika tietää, että kympin tytöt ei tiedä mistään mitään.

[Jaakko Sivonen]

Mitään mahdollisuuksia sisäänpääsyyn ei esimerkiksi ole, jos lukiotodistus ei kertakaikkiaan riitä. Niin yksinkertaista se on. Syy siihen miksi hyvän lukiotodistuksen omaavia poikia on vähemmän on siinä, että lukio on rankasti kielipainotteinen ja siksi tyttöjä suosiva.

Lopeta vääristeleminen, ota asioista selvää.

Minun alallani sisäänpäässeistä puolet valittiin suoraan pääsykokeen perusteella, jolloin yo-arvosanoilla ei ollut yhtään mitään merkitystä. Toinen puolisko valittiin niin, että pistemäärään vaikutti puoliksi pääsykoe ja puoliksi yo-arvosanat.

(Opetusministeriö tosin haluaisi lisätä yo-pisteiden merkitystä tulevaisuudessa, mutta sitä ei tiedetä, kuinka sen kanssa lopulta käy; akateemisessa maailmassa pääsykokeilla on vahva kannatus.)

Millä tavalla kielipainotteisuus suosii tyttöjä? En edes tiedä, voiko lukiota kovin kielipainotteiseksi sanoa; ketään ei pakoteta lukemaan enempää kuin kahta vierasta kieltä (lasken ruotsin vieraaksi kieleksi). Kielitaidosta sitä paitsi yksinkertaisesti on suurta hyötyä työelämässä, joten kieliopinnot ovat tärkeitä.

[MaisteriT]

Et ilmeisesti lainkaan tajua, että miehet eivät yleensä hahmota maailmaa vain omien henk. koht. kokemustensa kautta.

En ole ihan varma että miehet yleensä hahmottavat maailmaa, mutta aina voi elää toivossa.

[Malla]

(...) Kielitaidosta sitä paitsi yksinkertaisesti on suurta hyötyä työelämässä, joten kieliopinnot ovat tärkeitä.

Ja yliopistossa. Aika pieni osa kirjoista on suomenkielisiä. Esim. bilsan "pakollinen raamattu" on englanninkielinen, ja sen kanssa joillakin on kuulemma tullut tenkkapoo -- asia pitää opiskella enkuksi mutta tenttivastaukset (oikeine suomenkielisine termeineen, toki) vaaditaan suomeksi. Siinä ei kauheasti auta inistä, että "yhyy, syrjitään". Jos aikoo opiskella pienen kielialueen korkeakoulussa, vieraitakin kieliä on osattava. Taff.

[Enni]

Niin tai sitten se kertoo siitä, että pääsykokeisiin tulevat naiset hirtetään.

Ja tämähän on tosiaan käytäntönä meillä Suomessakin? Olipas taas täysin relevantti huomio, kerrassaan!

[nimetönkeskustelija]

Mitään mahdollisuuksia sisäänpääsyyn ei esimerkiksi ole, jos lukiotodistus ei kertakaikkiaan riitä. Niin yksinkertaista se on. Syy siihen miksi hyvän lukiotodistuksen omaavia poikia on vähemmän on siinä, että lukio on rankasti kielipainotteinen ja siksi tyttöjä suosiva.

Lopeta vääristeleminen, ota asioista selvää.

Minun alallani sisäänpäässeistä puolet valittiin suoraan pääsykokeen perusteella, jolloin yo-arvosanoilla ei ollut yhtään mitään merkitystä. Toinen puolisko valittiin niin, että pistemäärään vaikutti puoliksi pääsykoe ja puoliksi yo-arvosanat.

Eli helpommin pääsi jos oli hyvä YO-todistus. Eikö tällöin arvosanoilla ollut mitään merkitystä? Vääristelyä en lopeta milloinkaan 

Millä tavalla kielipainotteisuus suosii tyttöjä? En edes tiedä, voiko lukiota kovin kielipainotteiseksi sanoa; ketään ei pakoteta lukemaan enempää kuin kahta vierasta kieltä (lasken ruotsin vieraaksi kieleksi). Kielitaidosta sitä paitsi yksinkertaisesti on suurta hyötyä työelämässä, joten kieliopinnot ovat tärkeitä.

Lukiossa on kolme suoraa kieliainetta, jotka myös on pakko kirjottaa (englanti, ruotsi ja äidinkieli). Sitten tulee vielä monet reaaliaineet, joissa esseiden kirjottamisessa kielellisestä lahjakkuudesta on paljon hyötyä. Lisäksi kielellisesti lahjakas voi valita lisäkieliä siihen päälle kaasvattaen mukavasti "älläsaalista". Sen sijaan teknisiä ja loogisia aineita on ehkä matikan lisäksi fysiikka (yhteensä kaksi). Kielipainotteisuus suosii tyttöjä suoraan. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että tytöt pärjäävät paremmin kielissä jo ala-asteelta lähtien, kun taas pojat pärjäävät paremmin matemaattis luonnontieteellisissä aineissa kuten matikassa ja fysiikassa.

[Jaakko Sivonen]

Vääristelyä en lopeta milloinkaan  

Ilmeisesti et.

Eli helpommin pääsi jos oli hyvä YO-todistus. Eikö tällöin arvosanoilla ollut mitään merkitystä?

Jos suoriutui pääsykokeessa tarpeeksi hyvin, pääsi sisään yksin pääsykokeen perusteella, eikä yo-arvosanoilla ollut mitään merkitystä. Sinähän väitit, että ilman hyviä arvosanoja (puhuit erheellisesti vielä lukiotodistuksesta) olisi mahdotonta päästä yliopistolle; se on yksinkertaisesti valhe.

Lukiossa on kolme suoraa kieliainetta, jotka myös on pakko kirjottaa (englanti, ruotsi ja äidinkieli).

Väärin. Noista vain äidinkieli on pakko kirjoittaa. Jos oppilas kirjoittaa esimerkiksi äidinkielen, englannin, matematiikan ja jonkin reaalin, ei ruotsia ole pakko kirjoittaa. Ja vastaavasti jos kirjoittaa äidinkielen, matematiikan, ruotsin ja jonkin reaalin, ei englantia ole pakko kirjoittaa.

Äidinkielen sujuva osaaminen on sen verran tärkeää, että on ihme, jos joku sen pakollisuutta vastustaa. Ilman englannin taitoa opiskelu useimmissa yliopiston aineissa on varsin vaikeaa; tenttikirjat kun tuppaavat olemaan englanniksi.

Sitten tulee vielä monet reaaliaineet, joissa esseiden kirjottamisessa kielellisestä lahjakkuudesta on paljon hyötyä. Lisäksi kielellisesti lahjakas voi valita lisäkieliä siihen päälle kaasvattaen mukavasti "älläsaalista". Sen sijaan teknisiä ja loogisia aineita on ehkä matikan lisäksi fysiikka (yhteensä kaksi).

Etkö pidä edes kemiaa, biologiaa tai maantiedettä loogisina aineina? Ne ovat kaikki luonnontieteitä.

Esseiden kirjoitus mittaa hyvin oppilaan kykyä muun muassa loogiseen argumentointiin.

Kielipainotteisuus suosii tyttöjä suoraan. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että tytöt pärjäävät paremmin kielissä jo ala-asteelta lähtien, kun taas pojat pärjäävät paremmin matemaattis luonnontieteellisissä aineissa kuten matikassa ja fysiikassa.

Jotkut tytöt pärjäävät kielissä, jotkut eivät. Jotkut pojat pärjäävät matematiikassa, jotkut eivät.

[l'uomo normale]

Lahjakkuutta on monenlaista. Nettikeskusteluissa loistaminen on oma taitonsa ja gradun sitkeä puurtaminen on omansa. Samoin on kielellistä lahjakkuutta: jotkut oppivat kieliopin ja pärjäävät kokeissa, toiset saavuttavat kielitaidon käytännössä lukemalla, kuuntelemalla ja puhumalla. Itse tajusin osaavani kieliä vasta, kun yliopistossa minut pantiin lukemaan tenttikirjoja englanniksi ja ruotsiksi. Silti kieliopista puuttuu minulta edelleen varmuus.

Uskon, että näissä asioissa on sukupuolisidonnaisia geneettisä eroja.

[nimetönkeskustelija]

Eli helpommin pääsi jos oli hyvä YO-todistus. Eikö tällöin arvosanoilla ollut mitään merkitystä?

Jos suoriutui pääsykokeessa tarpeeksi hyvin, pääsi sisään yksin pääsykokeen perusteella, eikä yo-arvosanoilla ollut mitään merkitystä. Sinähän väitit, että ilman hyviä arvosanoja (puhuit erheellisesti vielä lukiotodistuksesta) olisi mahdotonta päästä yliopistolle; se on yksinkertaisesti valhe.

Käytännössä hyvä YO-todistus ratkaisee paljon. Esimerkiksi vaihtoehto jossa todistusta ei huomioida on lähinnä niille, jotka ovat vuosikausia painaneet preppauskursseilla. Siinä luokassa tarvitaan paljon paremmat pääsykoepisteet. Ei siinä uusi ylioppilas, jolla vielä on huonot YO-paperit paljoa voi.

Lukiossa on kolme suoraa kieliainetta, jotka myös on pakko kirjottaa (englanti, ruotsi ja äidinkieli).

Väärin. Noista vain äidinkieli on pakko kirjoittaa. Jos oppilas kirjoittaa esimerkiksi äidinkielen, englannin, matematiikan ja jonkin reaalin, ei ruotsia ole pakko kirjoittaa. Ja vastaavasti jos kirjoittaa äidinkielen, matematiikan, ruotsin ja jonkin reaalin, ei englantia ole pakko kirjoittaa.

Äidinkielen sujuva osaaminen on sen verran tärkeää, että on ihme, jos joku sen pakollisuutta vastustaa. Ilman englannin taitoa opiskelu useimmissa yliopiston aineissa on varsin vaikeaa; tenttikirjat kun tuppaavat olemaan englanniksi.

Asiat on hieman siis muuttuneet minun ajoistani. Eipä se silti poista sitä tosiasiaa, että matemaattisia, loogisia tai teknisiä taitoja ei lukiossa siltikään painoteta läheskään yhtä paljon kuin kieliä. Matikkaa ja fysiikkaa on edelleen ne kaksi ainetta. Myös logiikan osaaminen on tärkeää. Väitän että yliopistoissa on paljon kielellisesti lahjakkaita, joiden loogiset kyvyt eivät riitä mihinkään tieteen tekemiseen. Olen sellasenkin toimittajanalun aikoinani tuntenut, joka uusi jonkin pikkumatikan kurssin kolmeen kertaan. Sen pystyi myös havaitsemaan hänen logiikan kyvyistään, vaikka hän puhui viittä kieltä loistavasti. Suomessa kielet nostetaan kaiken edelle.

Sitten tulee vielä monet reaaliaineet, joissa esseiden kirjottamisessa kielellisestä lahjakkuudesta on paljon hyötyä. Lisäksi kielellisesti lahjakas voi valita lisäkieliä siihen päälle kaasvattaen mukavasti "älläsaalista". Sen sijaan teknisiä ja loogisia aineita on ehkä matikan lisäksi fysiikka (yhteensä kaksi).

Etkö pidä edes kemiaa, biologiaa tai maantietoa loogisina aineina? Ne ovat kaikki luonnontieteitä.

Esseiden kirjoitus mittaa hyvin oppilaan kykyä muun muassa loogiseen argumentointiin.

Kyseisissä aineissa ei tarvita kaksista logiikkaa. Ulkoa opettelu riittää lukiotasolla mainiosti. Väitätkö muka ihan vakavissasi, että loogisesti päättelevä ihminen voi päätellä kemiallisia tai biologisia luonnonlakeja tai erilaisia maantiedon faktoja? Mahtaa olla aika fiksu kaveri, kun länsimainen tiede on niitä vuosisatoja selvittänyt kokeiden ja teorioiden kautta. Matematiikka on ainoa aito looginen aine, mutta kelpuutan tuohon fysiikan sen voimakkaamman matikkapainotuksen vuoksi.

Kielipainotteisuus suosii tyttöjä suoraan. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että tytöt pärjäävät paremmin kielissä jo ala-asteelta lähtien, kun taas pojat pärjäävät paremmin matemaattis luonnontieteellisissä aineissa kuten matikassa ja fysiikassa.

Jotkut tytöt pärjäävät kielissä, jotkut eivät. Jotkut pojat pärjäävät matematiikassa, jotkut eivät.

Mutta tilastollisesti tytöt pärjäävät paremmin kielissä ja ovat siksi yliedustettuina yliopistoissa. Jos yliopistoissa tai niiden pääsykokeissa ylipäätään painotettaisiin matikkaa, teknillisiä kykyjä ja fysiikkaa, niihin saataisiin paljon enemmän miehiä. Siitä on osoituksena on insinöörialat. Yritetään pysyä tilastollisissa käsitteissä, kun kyse on tilastollisesta ilmiöstä.

[Jaakko Sivonen]

Käytännössä hyvä YO-todistus ratkaisee paljon. Esimerkiksi vaihtoehto jossa todistusta ei huomioida on lähinnä niille, jotka ovat vuosikausia painaneet preppauskursseilla. Siinä luokassa tarvitaan paljon paremmat pääsykoepisteet. Ei siinä uusi ylioppilas, jolla vielä on huonot YO-paperit paljoa voi.

Ei pidä paikkaansa. Pyrin yliopistoon samana keväänä kun valmistuin ylioppilaaksi, ehtien lukea pääsykokeeseen pari, kolme kuukautta. Sijoituin pääsykokeessa parhaan kahden prosentin joukkoon, pääsin sisään pelkän pääsykokeen perusteella (olisin tietysti päässyt sisään myös yhteispisteillä, mutta pääsykoekiintiö täytettiin ensin).

Kyseisissä aineissa ei tarvita kaksista logiikkaa.

Ai, nyt useimmissa luonnontieteissäkään ei vaadita logiikkaa? Minä luulin, että sinä puolustit luonnontieteitä.

Myös logiikan osaaminen on tärkeää.

Ihmistieteissä painotetaan paljonkin esimerkiksi loogisen argumentoinnin tärkeyttä. Muista myös, että koko logiikka on alun perin lähtöisin filosofiasta, joka on humanistinen tiede.

Jos yliopistoissa tai niiden pääsykokeissa ylipäätään painotettaisiin matikkaa, teknillisiä kykyjä ja fysiikkaa, niihin saataisiin paljon enemmän miehiä.

Miksi ihmeessä historiaa, arkeologiaa, taidehistoriaa, estetiikkaa, folkloristiikkaa, germaanista filologiaa, suomalais-ugrilaista kielitiedettä, filosofiaa tai oikeustiedettä opiskelemaan hakevalta henkilöltä pitäisi vaatia matematiikan tai fysiikan osaamista? Ne eivät mitenkään mittaa soveltuvuutta noille aloille.

Matemaattisesti lahjakas henkilö pääsee kyllä matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan, jos on sellaisesta kiinnostunut.

[Malla]

Kyseisissä aineissa ei tarvita kaksista logiikkaa. Ulkoa opettelu riittää lukiotasolla mainiosti. Väitätkö muka ihan vakavissasi, että loogisesti päättelevä ihminen voi päätellä kemiallisia tai biologisia luonnonlakeja tai erilaisia maantiedon faktoja? Mahtaa olla aika fiksu kaveri, kun länsimainen tiede on niitä vuosisatoja selvittänyt kokeiden ja teorioiden kautta. Matematiikka on ainoa aito looginen aine, mutta kelpuutan tuohon fysiikan sen voimakkaamman matikkapainotuksen vuoksi.

Viimeksi kun kemian harkoista kuulin, kovasti piti titrauslaskuja tehdä. Ei ehkä onnistu ihan kaikilta ulkoa opettelemalla?
En tosin tiedä, vaatiiko kyseinen laskutoimitus "teknillisiä kykyjä".

[Enni]

Käytännössä hyvä YO-todistus ratkaisee paljon. Esimerkiksi vaihtoehto jossa todistusta ei huomioida on lähinnä niille, jotka ovat vuosikausia painaneet preppauskursseilla. Siinä luokassa tarvitaan paljon paremmat pääsykoepisteet. Ei siinä uusi ylioppilas, jolla vielä on huonot YO-paperit paljoa voi.

No mutta mitä muuta voi sanoa huonot YO-paperit kourassa ihmettelevälle jatkokoulutukseen hakijalle, että "Olisit opiskellut ahkerammin/enemmän/paremmin/valitse itse!" Kyllä minä tunnen monia niitä, joilta on jäänyt opiskelupaikka saamatta sen takia, että sekin pieni apu, jonka hyvä YO-todistus olisi voinut tuoda, jäi saamatta, kun lukion läpi lusmuttiin lähinnä tyydyttävillä arvosanoilla, ja kirjoituksiin tarkoitettu lukuloma vietettiin jossain etelän auringon alla, tai muuten vain enemmän tai vähemmän juhlien. Jo lukiota aloitettaessa tulisi pitää mielessä -vaikkei vielä tarkka tulevaisuuden ala olisikaan mielessä- että opiskelu kannattaa hoitaa niin hyvin kuin mahdollista, ja että hyvistä arvosanoista ON hyötyä.

Asiat on hieman siis muuttuneet minun ajoistani. Eipä se silti poista sitä tosiasiaa, että matemaattisia, loogisia tai teknisiä taitoja ei lukiossa siltikään painoteta läheskään yhtä paljon kuin kieliä. Matikkaa ja fysiikkaa on edelleen ne kaksi ainetta.

Kieliä ei ole lukiossakaan pakko lukea kuin sen verran, mitä on pakollista, eli tänä päivänä kai tarkoittaa ruotsia ja englantia. Ja tosiaan, vain jompikumpi niistä on pakko kirjoittaa. Ruotsin lukemisen hyödyllisyydestä voidaan olla montaa mieltä, mutta kyllä englannin osaaminen on ihan ehdoton juttu, sillä ainakin minulla on suurin osa opiskelumateriaalista englanninkielistä.

Sellaisenkin huomion tässä tosiaan voi tehdä, että ainakin minun aikanani (2000-luvun alkupuolella) oli lukiossa mahdollista lukea pitkää matematiikka, pitkää fysiikkaa, ja viel muistaakseni pitkää kemiaakin. Eli kaikille niille lukion opiskelijoille, jotka halajavat näitä aineita, niiden hyvik laajamittainen opiskelu on kyllä mahdollista. Kaikki eivät tietysti halua opiskella näitä aineita, ja siksi valitsevat lyhyen matematiikan, ja ne pakolliset kemian ja fysiikan kurssit.

Uskoakseni on niin, että opiskelijat, jotka lukiossa valitsevat paljon näitä matemaattisia aineita, myös suuntautuvat jatko-opinnoissaan teknisille/matemaattisille aloille. Tuskin kukaan on niin hölmö, että opiskelee lukiossa valtavat määrät näitä aineita, ja sitten hakeutuu humanistiselle alalle jatkokoulutukseen, ja itkee sitten siellä "Yhyyyy kun täällä ei voi yhtään hyödyntää tätä minun matemaattista ja loogista osaamistani!" Eihän kukaan niin uuvatti ole.

Myös logiikan osaaminen on tärkeää. Väitän että yliopistoissa on paljon kielellisesti lahjakkaita, joiden loogiset kyvyt eivät riitä mihinkään tieteen tekemiseen. Olen sellasenkin toimittajanalun aikoinani tuntenut, joka uusi jonkin pikkumatikan kurssin kolmeen kertaan. Sen pystyi myös havaitsemaan hänen logiikan kyvyistään, vaikka hän puhui viittä kieltä loistavasti. Suomessa kielet nostetaan kaiken edelle.

Tieteen tekeminenkin on niin kovin erilaista eri tieteenaloilla, senhän nyt käsittää jokainen, jolla on jotain käsitystä tiedemaailmasta. Tieteen tekemisen "perusrunko" ja pääpiirteet ovat toisaalta samoja, ainakin useammille tieteenaloille. Tarkoitan tällä sitä, että monilla tieteenaloilla tieteellisen tutkimuksen teko tapahtuu samanlaisten vaiheiden kautta, sisältö tietenkin vaihtelee. Tietysti suuriakin eroja löytyy. Esimerkiksi voisi ottaa oman pääaineeni, puheviestinnän, ja verrata sitä johonkin matemaattiseen aineeseen. En usko, että näiden kahden tieteen välillä voi juurikaan hyödyntää esimerkiksi samoja tutkimusmetodeja.

Jokainen opiskelija, joka tekee hyväksytysti opinnäytetyönsä (sekä kandidaatin- että maisterin tutkielman) tekee tiedettä. Siitähän noissa opinnäytteissä on kyse: tehdään tutkimusta, pyritään vastaamaan sellaisiin kysymyksiin, joihin ei ole vielä vastattu, ja oman tutkimuksen kautta todennetaan oma kontribuutio tieteenalalle. Eli tehdään tiedettä.

Jos yliopistoissa tai niiden pääsykokeissa ylipäätään painotettaisiin matikkaa, teknillisiä kykyjä ja fysiikkaa, niihin saataisiin paljon enemmän miehiä. Siitä on osoituksena on insinöörialat. Yritetään pysyä tilastollisissa käsitteissä, kun kyse on tilastollisesta ilmiöstä.

Vastasit tavallaan itse omaan kysymykseesi: "Siitä on osoituksena insinöörialat". Totta tosiaan. On olemassa insinöörialat (joko ammattikorkeakoulu- tai diplomitasoiset), joissa on kyse matemaattisista aineista, fysiikasta, joillain aloilla ehkä kemiastakin. Insinöörialat ovat juuri niitä ihmisiä varten, joita kiinnostavat matemaattiset eli mainitsemasi loogiset alat, ja se on hyvä.

Ymmärränkö nyt oikein, että sinä toivoisit yliopistoihin yleisesti, vaikkapa nyt humanistiselle tai yhteiskuntatieteelliselle alalle pääsykokeisiin paljon enemmän matematiikkapainotteisuutta? Jos näin on, niin miksi ihmeessä?

Eihän humanistisilla tai yhteiskuntatieteellisillä aloilla mitään insinöörin hommia tehdä, ja siellä ei yksinkertaisesti tarvita tuollaista laajamittaista matemaattista osaamista? Miksi pääsykokeissa olisi kysyttävä sellaisia asioita,mitkä eivät suoraan sanottuna liity mitenkään siihen alaan, jolle pyritään opiskelemaan?

Sen olen kyllä huomannut, että opintoihini pakollisena (ja myös erittäin hyödyllisenä tekemieni tutkimusten kannalta) kurssina kuuluva tilastotieteen kurssi aukesi minulle paljon paremmin ja tehokkaammin, kun lyhyen matematiikan opintoni olivat vielä hyvin muistissa.

[aivovuoto]

Viimeksi kun kemian harkoista kuulin, kovasti piti titrauslaskuja tehdä. Ei ehkä onnistu ihan kaikilta ulkoa opettelemalla?
En tosin tiedä, vaatiiko kyseinen laskutoimitus "teknillisiä kykyjä".

Kemia oli lukiossa siitä hauska, että se narautti armotta epäloogisimmat ja kaavakokoelmalla ratsastavat henkilöt. Tyypillisesti tietyt asiat pitää osata ennen kuin laskimen voi antaa laulaa. Yksinkertaisesti: Kuumennetaan x g y-karbonaattia. Kuinka paljon saadaan oksidia? Tuohon voisi lisätä jotain hapetuslukukysymyksiä kaupanpäällisiksi. Kasassa on yllättäen mukava määrä huomioitavia asioita. Ei se kyllä mitenkään erityisesti ole loogisesti raskasta.

Lukiossa kuulemma opiskellaan maantiedettä ja peruskoulussa maantietoa.

[Koskela Suomesta]

Kyseisissä aineissa ei tarvita kaksista logiikkaa. Ulkoa opettelu riittää lukiotasolla mainiosti. Väitätkö muka ihan vakavissasi, että loogisesti päättelevä ihminen voi päätellä kemiallisia tai biologisia luonnonlakeja tai erilaisia maantiedon faktoja? Mahtaa olla aika fiksu kaveri, kun länsimainen tiede on niitä vuosisatoja selvittänyt kokeiden ja teorioiden kautta. Matematiikka on ainoa aito looginen aine, mutta kelpuutan tuohon fysiikan sen voimakkaamman matikkapainotuksen vuoksi.

Viimeksi kun kemian harkoista kuulin, kovasti piti titrauslaskuja tehdä. Ei ehkä onnistu ihan kaikilta ulkoa opettelemalla?
En tosin tiedä, vaatiiko kyseinen laskutoimitus "teknillisiä kykyjä".

Malla hyvä, nyt se luetun ymmärtäminen ja logiikka mukaan, siinä sanottiin "lukiotasolla".  

Kaikkiaan jänkääminen on tässä ketjussa taas eräillä mennyt täysin siihen "minä, minä" hokemaan. Tuolla jo aiemmin todettiin ettei omakohtaisilla kokemuksilla tai omalla pärjäämisellä ole tällaisen asian kanssa mitään tekemistä.

Tähän on nyt toistuvasti syyllistynyt niin Enni, Päivänsäde, Sivonen kuin moni muukin. Lopettakaahan nyt se minäily ja alkakaa miettiä mitä ne kokonaisuutta kuvaavat tiedot meille kertovat.

Ja minulle ne kertovat poikien todellisesta pahoinvoinnista Peruskoulussa.

Se vastaavan tasoisten poikien kuin mitä tyttöjä menee paljon yliopistoihin, putoaminen siitä yliopistoon pyrkivien ryhmästä alkaa todella paljon aikaisemmin kuin Lukiossa tai pääsykokeissa.

Se tapahtuu jo peruskoulussa, viimeistään yläasteelle mentäessä, mutta osin jo aiemmin.

Tyttöjen arvosanat (tilastot) ovat jo ekaluokasta alkaen parempia kuin poikien, vaikka älykkyys ja muut mittaukset eivät mitään eroa sukupuolten välille löydäkään.

Jos älykkyysjakaumat sanelisivat arvosanat, niin poikien tulisi keskimäärin miehittää enemmistönä luokkien parhaiden oppilaiden paikat ja tyttöjen enemmistön muodostaa luokan gaussin käyrän keskikohta. Näin ei kuitenkaan ole, vaan pikemminkin päinvastoin. Paitsi että pojat täyttävät ne arvosanajakauman loppupäänkin paikat, jotka heille kyllä ÄO-jakaumankin puolesta kuuluvat.

Eron täytyy siis olla koulussa itsessään. Se syy ei voi olla poikien "laiskuudessa".

Tämä tilanne ei nimittäin ollut voimassa muutamia kymmeniä vuosia sitten, tilanne oli ennen huomattavasti tasapainoisempi.

Miksi? Mitä on muuttunut tultaessa 70-luvulta nykypäivään? Ei ainakaan tyttöjen kannustaminen eteenpäin ole muuttunut, se on kovalla tasolla niin nyt kuin silloin, se todettakoon historiaa tuntemattomille ja nuorille jotka eivät tuota aikaa ole eläneet.

[Maailmanmies]

Niin, tai kasin, ysin tai kympin poika. Sukupuoli ei oikein minkään logiikan mukaan määritä sitä, miten paljon yksilö tietää.

Naiset monesti arvostavat formaalia koulutusta enemmän kuin miehet. Sen mitä nyt olen yleisessä ja satunnaisessa kanssakäynnissä pystynyt havaitsemaan. Samaan aikaan kiinnostus tai mahdollisuudet yleistiedon hankkimiseen ja ylläpitoon vaikka tiedotusvälineita seuraamalla voivat olla vähäisempiä.

Nimenomaan. Idiootit eivät tajua tätä. Kaikkein parhaimmat koulutytöt tai naispuoliset opiskelijat tai jo valmistuneet korkeasti koulutetut naiset tietävät yleensä lähes pelkästään niitä asioita, joita ovat koulutuksensa aikana oppineet. Sen sijaan älykkäillä ja koulutuksessaan hyvin pärjänneillä miehillä on yleensä tapana hankkia paljon tietoja myös koulutuksensa ulkopuolelta.

Useimmat naiset/tytöt eivät kerta kaikkiaan tajua tätä ilmiötä, koska he eivät pysty kuvittelemaankaan koulutukseen liittymätöntä laajaa yleissivistystä. He luulevat ihmisten oppivan asioita vain ja ainoastaan koulutuksensa aikana.

Juuri näin minäkin ajattelen. Pojista on suurempi osa koulupudokkaita, koska poikaporukassa saatetaan arvostaa aivan muita asioita kuin hyvää koulumenestystä. Tytöistä taas suurin osa käy lukion, koska tytöille ei ole heidän piirissään arvostettavia urapolkuja akateemisuuden ulkopuolella.
Tytöt ovat auktoriteettiuskoisia ja jos tyttöporukalle alettaisiin opettaa, että 1+1 =3 tai että aurinko kiertää maata niin ei aikaakaan kun tyttöporukka ottaisi tämän totena. Sanoohan sen arvokas opettaja-auktoriteetti.
Tyttöjen työn ulkopuoliset aktiviteetit ovat lähes aina nk. kanalaumakokoontumisia, zumbaa, bailatinoa, kuoharinjuontia, mitä milloinkin mikä nyt sattuu olemaan IN ja missä on MUITAKIN. Tämä täysin riippumatta naisen työminästä. Naisjohtaja kaakattaa siinä missä sihteerikin. 

[pallopaa]

Niin, tai kasin, ysin tai kympin poika. Sukupuoli ei oikein minkään logiikan mukaan määritä sitä, miten paljon yksilö tietää.

Naiset monesti arvostavat formaalia koulutusta enemmän kuin miehet. Sen mitä nyt olen yleisessä ja satunnaisessa kanssakäynnissä pystynyt havaitsemaan. Samaan aikaan kiinnostus tai mahdollisuudet yleistiedon hankkimiseen ja ylläpitoon vaikka tiedotusvälineita seuraamalla voivat olla vähäisempiä.

Nimenomaan. Idiootit eivät tajua tätä. Kaikkein parhaimmat koulutytöt tai naispuoliset opiskelijat tai jo valmistuneet korkeasti koulutetut naiset tietävät yleensä lähes pelkästään niitä asioita, joita ovat koulutuksensa aikana oppineet. Sen sijaan älykkäillä ja koulutuksessaan hyvin pärjänneillä miehillä on yleensä tapana hankkia paljon tietoja myös koulutuksensa ulkopuolelta.

Useimmat naiset/tytöt eivät kerta kaikkiaan tajua tätä ilmiötä, koska he eivät pysty kuvittelemaankaan koulutukseen liittymätöntä laajaa yleissivistystä. He luulevat ihmisten oppivan asioita vain ja ainoastaan koulutuksensa aikana.

Juuri näin minäkin ajattelen. Pojista on suurempi osa koulupudokkaita, koska poikaporukassa saatetaan arvostaa aivan muita asioita kuin hyvää koulumenestystä. Tytöistä taas suurin osa käy lukion, koska tytöille ei ole heidän piirissään arvostettavia urapolkuja akateemisuuden ulkopuolella.
Tytöt ovat auktoriteettiuskoisia ja jos tyttöporukalle alettaisiin opettaa, että 1+1 =3 tai että aurinko kiertää maata niin ei aikaakaan kun tyttöporukka ottaisi tämän totena. Sanoohan sen arvokas opettaja-auktoriteetti.
Tyttöjen työn ulkopuoliset aktiviteetit ovat lähes aina nk. kanalaumakokoontumisia, zumbaa, bailatinoa, kuoharinjuontia, mitä milloinkin mikä nyt sattuu olemaan IN ja missä on MUITAKIN. Tämä täysin riippumatta naisen työminästä. Naisjohtaja kaakattaa siinä missä sihteerikin. 

Komppaan. Esimerkikiksi kettutytöt ja muut eläinaktivistitytöt on joukkomasinoitu uskomaan, ettei pikkupossu muka nauttisi kastroinnistaan tai että kettu ei muka voisi parhaiten juuri siellä turkistarhahäkissään. Kylläpä ovat herkkäuskoisia. Eivät myöskään tajua olla sen vertaa kriittisiä, että söisivät teollisessa mittakaavassa tuotettua Ross 508 -mallista broileria.