Akateemisten ihmisten taipumus vihreyteen ja suvaitsevuuteen.

[Emperor]

Kuten sanoin, aika raakasti tuli yleistettyä, mutta aivan puhtaan oman subjektiivisen kokemukseni ja tekemieni havaintojen perusteella humanistisissa tiedekunnissa ne vihersosialistismarxistiset mokunaattorit sikiävät.

Korrelaatio vai kausaliteetti? Onko sinulla muuta näyttöä kuin pers(u)tuntumasi? Jos ei, niin väitteesi voidaan jättää omaan arvoonsa.

Yliopistolaitos on mielestäni on rapistunut ja opiskelu ei ole kovin pragmaattista monessakaan paikassa. Jotain tarttis tehdä asian korjaamiseksi, sillä ei opiskelu pelkän opiskelun takia voi olla mikään itseisarvo.

Sanoisin kyllä, että mikäli ihmistieteiden kritiikki ei tämän korkeammalle yllä niin ei heillä ole mitään syytä huolestua. Konkretiaa, konkretiaa!

Ei opiskelu suoraan ohjaa, mutta Yleisen kielitieteen tutkimuskohteita ovat kieleen ja kieliin liittyvät yleiset tai monta kieltä koskevat kysymykset. Yleinen kielitiede tutkii mm. kieltenvälisen vaihtelun rajoja, kielen oppimista, kielen muuttumista (niin sanaston, fonologian kuin syntaksin tasolla) ja maailman kielten äännejärjestelmiä.

Niin, se nyt kuuluu pragmaattiseen kielentutkimukseen.

Maahanmuuttajat tuovat uusia kieliä, jotka tuovat kielten sekoittumista, vaihtelua, muutoksia ja muuta tutkittavaa. Maahanmuutto on yleisen kielitieteen ihmisille oikea kultamuna ja voimavara, jossa riittää uutta tutkittavaa vuosiksi. Alan ihmisen ei tietenkään tarvitse pohtia, mitä tämä maksaa yhteiskunnalle, koska hänelle tutkijana tai opiskelijana se on vain rikkaus ja mahdollisuus. On tavallista, että hän ei myöskään käsitä, miksi joku toinen näkee jotain negatiivista maahanmuutossa.

Pitäisikö sen tutkiminen kieltää?

Voi tulla myös yllätyksenä myös se, että esim. tieteeseen ei kuulu politiikka. Ei kielitieteilijän tarvitse työssään miettiä maahanmuuttopoliittisia kysymyksiä, ei kuulu toimenkuvaan. Politiikalle on aivan oma areenansa, "vink-vink".

Luulen, että täällä porukalla on jotenkin äärimmäisen vääristynyt kuva tiedemaailmasta tai akateemisista ympyröistä. Luultavasti se johtuu omien kokemusten puutteesta.

Homma-mytologiaan kuuluu yleisesti se, että humanistit/yhteiskuntatieteilijät ovat ideologisen pakkosyötön uhreja ja luonnontieteitä opiskelevat taas jotain järjen valoja erityisesti maahanmuuttopoliittisissa kysymyksissä. Tietenkin näyttöä tällaisesta on turha edes kysyä.

Kaltaistensa joukossa on helppo olla ja hakea vielä vahvistusta oman maailmankatsomuksen oikeellisuudelle.

Tämähän sopii Hommaan kuin nyrkki silmään.

[timouti]

Ei opiskelu suoraan ohjaa, mutta Yleisen kielitieteen tutkimuskohteita ovat kieleen ja kieliin liittyvät yleiset tai monta kieltä koskevat kysymykset. Yleinen kielitiede tutkii mm. kieltenvälisen vaihtelun rajoja, kielen oppimista, kielen muuttumista (niin sanaston, fonologian kuin syntaksin tasolla) ja maailman kielten äännejärjestelmiä.

Niin, se nyt kuuluu pragmaattiseen kielentutkimukseen.

Maahanmuuttajat tuovat uusia kieliä, jotka tuovat kielten sekoittumista, vaihtelua, muutoksia ja muuta tutkittavaa. Maahanmuutto on yleisen kielitieteen ihmisille oikea kultamuna ja voimavara, jossa riittää uutta tutkittavaa vuosiksi. Alan ihmisen ei tietenkään tarvitse pohtia, mitä tämä maksaa yhteiskunnalle, koska hänelle tutkijana tai opiskelijana se on vain rikkaus ja mahdollisuus. On tavallista, että hän ei myöskään käsitä, miksi joku toinen näkee jotain negatiivista maahanmuutossa.

Pitäisikö sen tutkiminen kieltää?

Voi tulla myös yllätyksenä myös se, että esim. tieteeseen ei kuulu politiikka. Ei kielitieteilijän tarvitse työssään miettiä maahanmuuttopoliittisia kysymyksiä, ei kuulu toimenkuvaan. Politiikalle on aivan oma areenansa, "vink-vink".

Kysymys oli: Miten esim. yleisen kielitieteen opiskelu ohjaa johonkin tiettyyn ideologiaan?
Vastaus oli yleisen kielitieteen luonne ja että se on kiinnostunut maahantulevien kielistä sekä kielten sekoittumisesta monikulttuurisessa toiminnassa.
Tämä kyllä helposti ohjaa tiettyyn ideologiaan, eli juuri maahanmuuton näkemiseen rikkautena.

Toisessa yhteydessä vaadit konkretiaa. Tässä on selvää konkretiaa, mutta se ei sinulle todista mitään, koska se onkin nyt yllättäen mielestäsi politiikkaa.

Onko kielitieteilijöillä siis työrooli, jossa he tarkastelevat kielen oppimista ja muita kieleen liittyviä asioita, joita maahanmuuttajaväestö heille tarjoaa nyt ja pitkälle tulevaisuudessa. Muutoin he voivat olla mitä tahansa mieltä maahanmuutosta, koska työ on vain työtä, tai koska maahanmuuttoasiat ovat politiikkaa.  

Kyllä yleinen kielitiede on yksi niistä oppiaineista, jotka hyötyvät maahanmuutosta.
Ja siksi tietty ideologia on helppo omaksua.

[hmoilanen]

Siinäpä jotain helmiä humanistisista pro-graduista:

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/19219

Nää on kyllä siinäkin vähän koomisia, että tässäkin gradussa on kokonaista 7 haastateltua. Näistä sitten vedetään sujuvasti johtopäätökset, että asia on nyt näin. Toisaalta hirveä polemiikki nousee kun koko maan rikostilastoja tsekkaillaan ja joku kehtaakin sanoa esim. että somalit tekevät suhteellisesti aika paljon enemmän rikoksia kuin suomalaiset.

[TJK]

Kysymys oli: Miten esim. yleisen kielitieteen opiskelu ohjaa johonkin tiettyyn ideologiaan?

Vastaus oli yleisen kielitieteen luonne ja että se on kiinnostunut maahantulevien kielistä sekä kielten sekoittumisesta monikulttuurisessa toiminnassa.
Tämä kyllä helposti ohjaa tiettyyn ideologiaan, eli juuri maahanmuuton näkemiseen rikkautena.

Toisessa yhteydessä vaadit konkretiaa. Tässä on selvää konkretiaa, mutta se ei sinulle todista mitään, koska se onkin nyt yllättäen mielestäsi politiikkaa.

Onko kielitieteilijöillä siis työrooli, jossa he tarkastelevat kielen oppimista ja muita kieleen liittyviä asioita, joita maahanmuuttajaväestö heille tarjoaa nyt ja pitkälle tulevaisuudessa. Muutoin he voivat olla mitä tahansa mieltä maahanmuutosta, koska työ on vain työtä, tai koska maahanmuuttoasiat ovat politiikkaa.  

Kyllä yleinen kielitiede on yksi niistä oppiaineista, jotka hyötyvät maahanmuutosta.

Ja siksi tietty ideologia on helppo omaksua.

Minun kokemuksieni mukaan monet kielitieteilijät arvostavat nimenomaan kielimuotojen omaleimaisuutta, eikä väestön siirtymisestä johtuvaa muutosta ainakaan mielissään tervehditä.

Käyttämäsi päättelytavan nojalla olisi mielestäni odotuksenmukaista sekin, että ympäristöalan ihmiset kannattaisivat kasvihuoneilmiötä, koska siitä syntyy tutkittavaa.

Tieteenala ei mielestäni juuri ohjaa maahanmuuttokantoja, mutta menneiden vuosien poliittiset voimasuhteet ja eräiden ryhmien kyky vallata yhteiskunnallisia elimiä vaikuttavat nykytilanteeseen kyllä jonkin verran.

[M.K.Korpela]

Ei opiskelu suoraan ohjaa, mutta Yleisen kielitieteen tutkimuskohteita ovat kieleen ja kieliin liittyvät yleiset tai monta kieltä koskevat kysymykset. Yleinen kielitiede tutkii mm. kieltenvälisen vaihtelun rajoja, kielen oppimista, kielen muuttumista (niin sanaston, fonologian kuin syntaksin tasolla) ja maailman kielten äännejärjestelmiä.

Maahanmuuttajat tuovat uusia kieliä, jotka tuovat kielten sekoittumista, vaihtelua, muutoksia ja muuta tutkittavaa. Maahanmuutto on yleisen kielitieteen ihmisille oikea kultamuna ja voimavara, jossa riittää uutta tutkittavaa vuosiksi. Alan ihmisen ei tietenkään tarvitse pohtia, mitä tämä maksaa yhteiskunnalle, koska hänelle tutkijana tai opiskelijana se on vain rikkaus ja mahdollisuus. On tavallista, että hän ei myöskään käsitä, miksi joku toinen näkee jotain negatiivista maahanmuutossa.

Tuohon on sanottava, että mikä on hyväksi kielitieteelle, ei välttämättä ole hyväksi kielille. Esimerkiksi voisi ottaa vaikka Fittjan kieli Tukholman lähiössä nimeltä Fittja, ja samaten sen kielisukulaiset ja siihen sulautuneet muiden lähiöiden kielet kuten Rinkeby, Tensta ja niin edelleen puhumattakaan Malmön Rosengårdista.

Kyllähän siitä riittää gradujen ja väikkärien aiheita maailman tappiin, mutta tosiasiassa tuon uuden kreolin syntyminen ei ole mikään positiivinen asia, sillä kysyntää ei ole sellaisille henkilöille jotka puhuvat puoliksi arabiaa ja puoliksi ruotsia. Lisäksi tulee ns. pigdinisoituminen, eli vaikka kieli olisikin yksinkertaista ruotsia eikä kreoli, kieli yksinkertaistuu tavalla jossa lopulta kielelle tarvittaisiin aivan oma kielioppi jotta kaikki merkitykset avautuvat. Esimerkkinä voisi ottaa hollannin ja afrikaansin, joita ulkopuolinen äkkiseltään luulisi samaksi kieleksi, mutta jossa afrikaans on todellisuudessa pigdinisoitunut hollanti. Eli siis eräänlainen "raksahollanti" tai "ahtaajahollanti" joka yksinkertaistui useiden ei-äidinkielisten käyttäjien toimesta. Hollannin puhuja ymmärtää kaiken mitä afrikaansin puhuja sanoo, mutta afrikaansin puhujalla on vaikeuksia käsittää kaikkia hollannin (afrikaansin puhujalle) monimutkaisia lauserakenteita.

Tietysti kaikki voidaan nykyään ilmaista myös afrikaansin kielellä, mutta se taas on vaatinut aivan oman koululaitoksen ja yliopistojärjestelmän ja minimissään puoli vuosisataa, eli siis afrikaans oli tunnustettava omaksi kielekseen. Ja sitten vuoteen 2011 ja Pohjoismaihin. Pohjolaan tuodaan 10-vuotisperiodeittain kymmeniä - satojatuhansia maahanmuuttajia joiden kielitaitovaatimuksia on löysättävä koska rasismi. Ihan varmasti tästä tulee kielitieteen taivas, mutta yhtä totta on että nämä muuttajat olisi ammattikoulutettava. Tällöin edellytetään tarkkaa kielen ymmärrystä, joten leväperäiset asenteet kielitaitovaatimuksissa tarkoittavat että tuhansilla - ehkä kymmenillä tuhansilla - ei lingvistisessä katsannossa ole mahdollisuuksia edes hankkia ammattia.

Yksi tapa lievittää ongelmaa on tietysti tunnustaa resurssien rajallisuus, toinen tapa rajoittaa maahanpääsyä ja siihen liittyen asettaa harvemmille muuttajille kovia vaatimuksia. Sitten kielitietelijät voivat käydä ihastelemassa sitä Fittjan kieltä vaikka Tukholmassa - ihan harrasteena tosin.

[TJK]

Tuohon on sanottava, että mikä on hyväksi kielitieteelle, ei välttämättä ole hyväksi kielille. Esimerkiksi voisi ottaa vaikka Fittjan kieli Tukholman lähiössä nimeltä Fittja, ja samaten sen kielisukulaiset ja siihen sulautuneet muiden lähiöiden kielet kuten Rinkeby, Tensta ja niin edelleen puhumattakaan Malmön Rosengårdista.

Ei kielitieteelle mitenkään kovin hyödyllistä ole, että ihmisjoukot muuttavat paikasta toiseen. Itse asiassa siinä yhteydessä kieliä lähinnä häviää, sillä muuttotappioalueiden murteet ja muut kielimuodot ovat vaarassa. Korkeamman elintason maihin muuttanut väestö taas näyttäisi vaihtavan kielensä parissa sukupolvessa valtaväestön kieleen. Ei nykyajan Amerikassakaan pötkitä pitkälle afrikkalaisia kieliä tai vaikkapa italiaa puhumalla.

Kreoleja vaikuttaisi syntyvän lähinnä päinvastaisessa tilanteessa, siis kun ulkoinen vaikutus ohjaa puhumaan muuta kuin alueen alkuperäistä kieltä, kuten hollantia Etelä-Afrikassa, englantia Louisiniassa tai portugalia Macaossa.

Muutenkaan tutkittavan määrä ei oikeastaan korreloi tutkijoiden määrän kanssa, vaan rahoitus määräytyy muilla perusteilla.

[do.ut.des]

Mielestäni aiheeseen osuva uutinen:

Opiskelijajärjestöt vaativat Lajusen eroa

Oulun Punavihreät Opiskelijat ry ja Kainuun Vihreät Nuoret ja opiskelijat ry vaativat Oulun yliopiston rehtorin Lauri Lajusen eroa.

Opiskelijajärjestöjen mukaan Lajusen visiot yliopiston ja opiskelijoiden tulevaisuudesta ovat kyseenalaisia.

Opiskelijajärjestöt ovat pöyristyneitä Lajusen julkisuudessa esittämistä kannanotoista lukukausimaksujen puolesta. Opiskelijat muistuttavat, että laissa todetaan yliopisto-opetuksen olevan maksutonta. Järjestöjen mielestä lukukausimaksut asettaisivat korkeakouluopiskelijat eriarvoiseen asemaan.

Järjestöt myös ihmettelevät Lajusen puheita "luopumisosaamisesta", eli siitä, että kunkin korkeakoulun olisi mietittävä mistä tieteenalasta se voisi luopua. Opiskelijat pelkäävät, että humanistiset tieteenalat katoavat Oulun yliopistosta.

Opiskelijat ovat näreissään myös Lajusen ja muun yliopiston hallinnon päätöksestä lopettaa Kajaanin opettajankoulutusyksikkö. Opiskelijoita huolettaa Kajaanista Ouluun virtaavan opiskelijamäärän oikeusturva- ja yhdenvertaisuusasema.

Kaleva

http://www.kaleva.fi/uutiset/opiskelijajarjestot-vaativat-lajusen-eroa/886355

Voidaan miettiä miksi vihreät ja punaiset vaativat Lajusen eroa. Olisiko syy siinä, että ulkomaalaisille opiskelijoille halutaan lukukausimaksut ja huuhaatieteet pois syömästä opiston tiukkoja resursseja?

[Tuija]

Kun ihmisen maailmankuva saadaan sellaiseksi, että maahanmuutto ja kaikki sitä kannattava on hyvyyttä, maahanmuuton vastustus on automaattisesti silloin pahuutta. Sama koetaan eri arvoista, kuvitellaan tiettyjen arvojen edustavan hyvää ja tiettyjen pahaa.
Ikävä kyllä kaduilla nähty todellisuus ei riitä muuttamaan ihmisten mielipiteitä.
Ellilän mainostama 10-tytön syndrooma on hyvä esimerkki tästä: kympin tytön kuuluu olla hyvä, siksi hän kannattaa maahanmuuttoa ja vihreitä, koska niitä pidetään "hyvinä arvoina" varsinkin pääkaupunkiseudun mediassa.

Niin juuri.

Monilla tytöillä, yleensä erityisesti kilteillä ysin/kympin tytöillä, on tarve osoittaa sosiaalinen statuksensa nimenomaan kauhistelemalla yleisten sosiaalisten normien vastaisia asioita. Tällä tavalla he osoittavat olevansa kilttejä tyttöjä, jotka ovat sisäistäneet vallitsevat sosiaaliset normit.

Nämä tytöt puhuvat moraalisesti närkästyneeseen sävyyn, huohottaen hengästyneellä äänellä, kuinka KAMALAA on ilmastonmuutos/ eläinkokeet/ rasismi/ kehitysmaiden nälänhätä jne.

Nämä tytöt eivät koskaan valitse vastustettavakseen sellaisia asioita, jotka ovat yhteiskunnassa vallitsevien normien mukaisia.

Esimerkiksi Natsi-Saksassa nämä tytöt eivät olisi puolustaneet juutalaisia, vaan olisivat päinvastoin hokeneet hengästyneellä äänellä Der Stürmeristä lukemiaan juttuja juutalaisten pahuudesta.

Nämä nykyajan kiihkeät rasisminvastustajat ovat samoja ihmisiä, jotka Natsi-Saksassa olisivat olleet kiihkeitä juutalaisvihaajia. He vihaavat sitä asiaa, jota yhteiskunnassa vallitsevan poliittisen ilmapiirin mukaan kuuluu vihata.

He ovat sisäistäneet yhteiskunnassa vallitsevat sosiaaliset normit ja paheksuvat nonkonformisteja suorastaan emotionaalisesti närkästyneenä.

Nämä kympin tytöt ovat niitä samoja ihmisiä, jotka Saudi-Arabiassa vaativat homojen kivittämistä kuoliaaksi.

Puhut sinällään asiaa, mutta mielestäni tuo kympintyttöjen määrittely siksi ryhmäksi, joista tulee noita suvaitsevaisia on liian heppoisesti tehty. Ei tarvitse olla kympin tyttö tullakseen suvaitsevaiseksi moraalisäteilijäksi. Ja jos kympin tyttö on teoriasi mukaan se aivoton ryhmä, jotka Saudi-Arabiassa vaatisivat homojen kivittämistä, niin miten suhtaudut hieman harvinaisempiin kympin poikiin? Minunkin luokassani oli aikoinaan hieman syrjäänvetäytyvä kympin poika, joka luki välitunnit läpeensä omassa nurkassaan Maolin taulukkokirjaa. Usein tällainen kympin poika nostetaan jalustalle "neroksi", mutta kympin tytöt ovat vain ankaralla työllään saavuttaneet omat numeronsa.

Minua turhautti yläasteella suunnattomasti lapsellisten poikien loputon paskanjauhaminen ja se, että oppitunneilla aika meni vain kurinpitämiseen eikä oppimiseen. Silloin syvästi turhautuneena rikoin tietoisesti sääntöjä ja jäin usein kotiini soittamaan koko päiväksi selloa ja tein koulutehtäviä oman rytmini mukaan ilman että kyselin lupaa poissaoloihin koskaan keltään opettajalta. Jostain syystä myöskään minua ei koskaan kukaan opettaja torunut poissaoloistani, vaikka niitä kapinallisia tupakanpolttajia ankarasti rangaistiinkin kun lintsasivat koulusta. Ehkä kriteerinä oli se, että minun koenumeroni olivat moitteettomia.

Ei kympin tyttönä oleminen tarkoita sitä, ettei osaisi kyseenalaistaa asioita ja tarvittaessa myös rikkoa sääntöjä. Rikoin itsekin sääntöjä toisinaan harkitusti. Kympin tytöt eivät kuitenkaan ole kakaramaisia anarkisteja, vaan ymmärtävät sen, että jos halutaan edes jotenkin toimiva oppimisympäristö, sääntöjä on viisaampaa noudattaa ja taata kaikille hyvä oppimisrauha. Siinä sivussa sitten tulee niitä kymppejäkin, kun jaksetaan keskittyä kuuntelemaan, mitä opettaja opettaa eikä kapinallisesti pelata takapenkissä jätkänshakkia poikaporukalla, jotka luulevat vielä olevansa jotenkin "kyseenalaistavia" älykköjä, kun haistattavat opettajalle. Lapsellista, sanon minä.

[Totuus EPT]

Tuosta kympin tytöistä ja pojista vielä, ovatko he tietynlaisia perfektionisteja kun saavat vain oman tahtonsa läpi myös vanhemmalla iällä.

Nämä kympin tytöt ovat niitä samoja ihmisiä, jotka Saudi-Arabiassa vaativat homojen kivittämistä kuoliaaksi.

Kympin perfektionistit varmaan tekisivät niin, kun heillä on oikeat näkemykset koraanioppaasta noukitut jota he eivät epäröisi kyseenalaistaa kun heitä on lapsesta asti opetettu tähän.

Tämä ei koske tietenkään välttämättä länsimaisia kympin tyttöjä ja poikia,
täällä opetuksessa osataan kyseenalaistaa asioita enemmän eli ei olla niin ehdottomia.
Kympin tyttö on parhaimmillaan silloin kun osaa olla tasapuolinen eikä ehdoton.

niin miten suhtaudut hieman harvinaisempiin kympin poikiin? Minunkin luokassani oli aikoinaan hieman syrjäänvetäytyvä kympin poika, joka luki välitunnit läpeensä omassa nurkassaan Maolin taulukkokirjaa.

Varmaankin jonkinmoisia erovaisuuksia sosiaalisella käyttäytymisellä kympin tytöillä ja pojilla on, johtuneeko vain murrosiän eriaikaisuudella tai erilaiselta älyllisellä suuntautuneisuudella. Vai onko vain kympin poika harvinaisuus ja mitenkään tyttöjä/naisia soimaatta pojan parempi mahdollisuus päästä pitemmälle urallaan.





Itse en kuulu kympin poikiin vaan tälläiseen keskitason punnertajaan, joka on monen mutkan kautta saanut nykyisen aseman.

[Tuija]

Vai onko vain kympin poika harvinaisuus ja mitenkään tyttöjä/naisia soimaatta pojan parempi mahdollisuus päästä pitemmälle urallaan.

Kympin tyttöjä pilkataan aina siitä, että "he eivät olisi mitään, jos eivät olisi sellaisia hikipinkoja ja pänttäisi kokeisiin tuntitolkulla". Kympin tytöt ovat ahkeria kyllä. Mutta esimerkiksi tuota mainitsemaani kympin poikaa harva alkaisi haukkua ahkeruudesta, vaan paremminkin jostakin erikoislahjakkuudesta matematiikkaa kohtaan, vaikka tosiasiassa tuo kympin poika paiskoi töitä ihan samalla tavoin kuin kympin tytötkin. Se, että kaveri luki välitunneilla vuodesta toiseen matematiikan taulukkokirjaa kertoo kyllä melkoisesta ahkeruudesta. Jos hän ei olisi lukenut, vaan olisi pelannut muiden poikien kanssa korttia, niin tuskin matemaattiset aineetkaan olisivat olleet enää kympissä. Hyvin hän pärjäsi kyllä muissakin aineissa, mutta matematiikka oli hänen intohimonsa.

Ja se, että kympin tytöt ovat hemmetin ahkeria, pitäisi itsestäänselvästi olla ylistettävä ominaisuus. Sitähän me täällä Hommassakin kaikilta maan asukkailta toivomme: ahkeruutta ja työntekoa. Ei tarvitse välttämättä olla kovin älykäs, vaan työnteolla voi pärjätä maailmassa erittäin hyvin. Tällaista ideologiaa edustavat kympin tytöt, kaikin tavoin esimerkilliset ja ihailtavat ihmiset.

[Chrattac]

jotenkin tuo akateeminen suvistelu tuntuu olevan lähinnä humanististen alojen erityispiirre. Kovinkin monikulttuuria (vaihto-opiskelijamielessä kautta maailman) tihkuvassa Kumpulassa omien kokemusteni mukaan valtaosa opiskelijoista on aika perusnuivaa ja aika paljon on sellaista antivihreyttäkin havaittavissa. Tuo multikulttuurisuus ja vihreyden ihannointi keskittyy selvästi omien kokemusteni mukaan sitten noille humanistisille sektoreille, mitä keskusteluista erinäisissä yhteyksissä on tullut todistettua, argumentit ovat usein sitä tuttua huttua. Kuitenkin matlun opiskelijoista aika harva on aidosti poliittisesti kiinnostunut asioista, kun puolestaan vaikuttaisi noilla humanistisemmilla laitoksilla (vähemmän yllättäen joku valtsikka kärjessä) tuo politiikan kiinnostavuusaste olevan toista luokkaa. Tietenkään kokemukseni voi olla hyvinkin painottuneet, mutta itselleni antaa jonkinlaista osviittaa siitä, mistä se vehreä akateeminen sivistyssakki pääasiassa tulee.

Tästä voi sitten jokainen ottaa vaikutteita omiin arvailuihinsa. Koko akateemista kenttää ei kuitenkaan kannata leimata täysin mokutusmyönteiseksi... Myös tuossa matlun opiskelijademografiassa voisi itseasiassa olla paljonkin vakuutettavaa vaaleja katsoen, tosin vakuuttuneeksi saaminen on vaikeampaa ja aika moni pitää persuja vain ohimenevänä protestipuolueena, joka vavahduttaa ens vaaleissa, mutta sitten tippuu taas pikkupuolueeksi, mikä ei välttämättä ole se epätodennäköisin skenaario. Useimmiten suurin ongelma tuntuu olevan se, että persuilta puuttuu kokonaan näytöt. Lisäksi kaikki Oinoset sun muut tekee tosi pahaa jälkeä pääasiassa rationaalisesti ajattelevissa opiskelijoissa. Persujen ydinvoimavastaisuus muuten ei tässä poppoossa myöskään ole asia, jolla kannattaa kummemmin kehuskella.

Tuosta tuijan asiaan voisi hyviin kommentoida noilla poikien ja tyttöjen oppimiseroilla ynnä muulla, muuta se ei asiaan kuula ja varmaan itselläni menisi turhaan Hankamäen torinoiden jankaamiseksi...

[Jouko]

PerusS:ltä puuttuu näytöt, PerusS:llä ei ole mitään sanottavaa, PerusS:llä ei ole puolueohjelmaa. PerusS:ll äei ole varteenotettavia ehdokkaita paitsi mitä nyt Timo Soini jota voi äänestää vain Uudellamaalla ja hänkin on vain suunsoittaja.

Nämä ovat yleisesti hoettuja lauseita valtamediassa. Jokainen voi tykönään miettiä että pitävätkö ne missä määrim paikkansa.

Näytöt varmaan puuttuvat jos tarkoitetaan sitä että ovatko Perussuomalaisten aloitteet menneet läpi eduskunnassa ja onko heidän äänestyskäyttäytymisellään ja puheilaan ollut mitään vaikutusta Suuressa Salissa.

Mutta taatusti meteliä on pidetty kun kaikenlaisia paskalakeja on säädetty. Ja Timo Soinin ennustukset EU:n ja rahaliiton toimimattomuudesta ovat toteutuneet yksi kerrallaan.
Ydinvoima-kanta on eduskunnassa ainakin periaatteessa monen puolueen suulla ilmoitettu henkilökohtaiseksi ilman ryhmäkuria. Siinä tapahtuukin repeämiä kun äänestetään. Mutta järkisyyt puoltavat ydinvoimaa ja täten uskon että suuurin osa Perussuomalaisten kannattajista puoltavaa sitä.

[Parsifal]

Paha sanoa, sillä ainakin teknisellä koulutuksella ei kovin usein virhepiiperöitä maailaman halaajia synny.

Tuostapa tuli mieleeni hauska tapaus, jossa eräs opettajani käytti Kalashnikovia ja AK-47:ää esimerkkinä hyvästä mekaniikkasuunnittelusta. Tunnin päätteeksi hän tuumasi, että kannattaa ehkä pyyhkiä tuo pois taululta, kun seuraavalla tunnilla samaan luokkaan tulee kestävän kehityksen porukka...

[Chrattac]

Joukolle:

Niinhän se on. Mutta kuten voi arvata, miten tuollainen "saamattomuus" politiikan saralla vaikuttaa ihmisiin, jotka mieluummin rakastelevat nablaa, tutkivat kvanttikenttäteoriaa, laskevat Auringon konvektiovirtauksia tahi touhuavat nanokemian parissa. Kyse siis on lähinnä siitä, että politiikka ei kiinnosta ja monet asiat jäävät vain sille tasolle, mitä nyt jostain on joskus kuultu tahi mahdollisesti myös itse nopealla googlaamisella todettu. Sinänsä rationaalisesti ajattelevat (joita eittämättä valtaosa matlulaisista on) ovat hyvää poppoota, että jos faktat lyödään pöytään, ei aleta vetää mitään älytöntä "'mut... ku, mutku... RASISMI" mölyä, persoonasta tietty kiiinni, mutta ainakaan omassa kaveripiirissä ei ole vaikeuksia myöntää olevansa väärässä, jos toisella on paremmat perustelut. Pahin ongelma on se, että miten saada luonnotieteilijät kiinnostumaan politiikasta, eksaktit luonnontieteet kun ovat perusteeltaan melkolailla riippumattomia mistään yhteiskunnallisesta kontekstista, oli vallassa sitten Soini tai Sinnemäki, niin sellaista painetta seurata ei ole.

Mulle ei ainakaan äkkiseltä tule mieleen yhtään poliitikkoa, jolla on matemaattisluonnontieteellinen tausta. Onko niitä? Kasvi tais olla ja oliko joku toinen vihree Hassiko se oli? Useimmiten tuntuvat olevan valtsikasta, oikiksesta ja muilta vähemmän "kovilta" aloilta kun akateemista tutkintojakaumaa kattellaan.

Yleistäminen arkikokemusten pohjaltan on hyvä työkalu, kunhan pitää mielessä, että poikkeuksiakin toki on ja, että otanta ei ole kaiken kattava.

[Jouko]

Mulle ei ainakaan äkkiseltä tule mieleen yhtään poliitikkoa, jolla on matemaattisluonnontieteellinen tausta. Onko niitä? Kasvi tais olla ja oliko joku toinen vihree Hassiko se oli? Useimmiten tuntuvat olevan valtsikasta, oikiksesta ja muilta vähemmän "kovilta" aloilta kun akateemista tutkintojakaumaa kattellaan.

En nykyisistä tiedä mutta ennen oli radioprofessori Martti Tiuri vahva mies kokoomuksessa. Nämä Vihreiden "tieteilijät" ovat aika pliisuja.

[mikkoellila]

Kympin tyttöjä pilkataan aina siitä, että "he eivät olisi mitään, jos eivät olisi sellaisia hikipinkoja ja pänttäisi kokeisiin tuntitolkulla". Kympin tytöt ovat ahkeria kyllä. Mutta esimerkiksi tuota mainitsemaani kympin poikaa harva alkaisi haukkua ahkeruudesta, vaan paremminkin jostakin erikoislahjakkuudesta matematiikkaa kohtaan, vaikka tosiasiassa tuo kympin poika paiskoi töitä ihan samalla tavoin kuin kympin tytötkin. Se, että kaveri luki välitunneilla vuodesta toiseen matematiikan taulukkokirjaa kertoo kyllä melkoisesta ahkeruudesta. Jos hän ei olisi lukenut, vaan olisi pelannut muiden poikien kanssa korttia, niin tuskin matemaattiset aineetkaan olisivat olleet enää kympissä. Hyvin hän pärjäsi kyllä muissakin aineissa, mutta matematiikka oli hänen intohimonsa.

Ja se, että kympin tytöt ovat hemmetin ahkeria, pitäisi itsestäänselvästi olla ylistettävä ominaisuus. Sitähän me täällä Hommassakin kaikilta maan asukkailta toivomme: ahkeruutta ja työntekoa. Ei tarvitse välttämättä olla kovin älykäs, vaan työnteolla voi pärjätä maailmassa erittäin hyvin. Tällaista ideologiaa edustavat kympin tytöt, kaikin tavoin esimerkilliset ja ihailtavat ihmiset.

Kympin tytöt ovat yleensä nimenomaan ahkeria opiskelijoita, jotka kovalla pänttäämisellä oppivat koulussa opetettavia asioita hyvin.

Kympin pojat sen sijaan ovat yleensä älykkäitä ja asioista laajalti kiinnostuneita nuoria intellektuelleja, jotka tietävät paljon koulun ulkopuolisia asioita.

Älykkäät pojat tietävät asioita ennen kuin niitä opetetaan koulussa. Tämä on tytöillä lähes täysin noneksistentti ilmiö.

Kympin tytöillä ei yleensä ole koulun ulkopuolista yleissivistystä juuri lainkaan.

[Malla]

Kympin tytöt ovat yleensä nimenomaan ahkeria opiskelijoita, jotka kovalla pänttäämisellä oppivat koulussa opetettavia asioita hyvin.

Höpö höpö. Tuntemani kympin tytöt (tai pojat, en näe isoa eroa) eivät juuri päntänneet, koska eivät muilta, koulun ulkopuolisilta asioiltaan (harrastukset, työt etc.) ehtineet. Kertalukemalla selvisivät. Ainoa poikkeus lukiossa oli pitkä matikka, kun kursseja kertyi enemmän kuin yksi/jakso ja laskuja riitti joka päiväksi. Jos niistä lintsasi, laskurutiini alkoi kuulemma hiipua.
Kympit eivät tee sen enempää pojista kuin tytöistäkään älykköjä, mutta kertovat jotakin keskittymiskyvystä, hyvästä muistista ja oppimistaidoista. Niistä on hyvä lähteä.

(Ja ylläripylläri: bilsaa(kin) opiskelevaa "kympin tyttöni" ei todellakaan halua erikoistua ympäristönsuojeluun; se on kuulemma "kiltimpien ala". Eikä edes ihmeemmin viherpunerra.)

[Jouko]

Taitaa kirjoituksissa olla reaalikoe, jossa testataan abin käytännön osaamista. Mutta moniko sen suorittaa? Insinööriksi aikovat tietenkin.

[Malla]

Taitaa kirjoituksissa olla reaalikoe, jossa testataan abin käytännön osaamista. Mutta moniko sen suorittaa? Insinööriksi aikovat tietenkin.

Nykyään on ns. ainereaaleja - bilsa, et, fyssa, kemma, hissa, mantsa, psykka, terveystieto ja uskonto (evlutti ja ortodoksinen erikseen). Unohdinko jonkin? Vain kaksi voi suorittaa kerrallaan. Jos kolmessa vuodessa aikoo saada lakin, neljä reaalia on maksimi.
Voisin kuvitella, että psykan ja terveystiedon kirjoittaja ei aio insinööriksi . Mutta eihän sekään mahdotonta ole. (Tuttu fyssan, kemman ja pitkän matikan kirjoittaja lukee taidehissaa.)

[TJK]

Kympin tytöt ovat yleensä nimenomaan ahkeria opiskelijoita, jotka kovalla pänttäämisellä oppivat koulussa opetettavia asioita hyvin.

Kympin pojat sen sijaan ovat yleensä älykkäitä ja asioista laajalti kiinnostuneita nuoria intellektuelleja, jotka tietävät paljon koulun ulkopuolisia asioita.

Älykkäät pojat tietävät asioita ennen kuin niitä opetetaan koulussa. Tämä on tytöillä lähes täysin noneksistentti ilmiö.

Kympin tytöillä ei yleensä ole koulun ulkopuolista yleissivistystä juuri lainkaan.

Tai sitten pojat ovat ja heidän annetaan olla tietävinään asioita, joiden osaamista ei ole mitattu. Tytöt ovat keskimäärin vaatimattomampia.

[Maastamuuttaja]

Kympin tytöt on ihania. Myös biologisesti.

[mikkoellila]

Kympin tytöt ovat yleensä nimenomaan ahkeria opiskelijoita, jotka kovalla pänttäämisellä oppivat koulussa opetettavia asioita hyvin.

Kympin pojat sen sijaan ovat yleensä älykkäitä ja asioista laajalti kiinnostuneita nuoria intellektuelleja, jotka tietävät paljon koulun ulkopuolisia asioita.

Älykkäät pojat tietävät asioita ennen kuin niitä opetetaan koulussa. Tämä on tytöillä lähes täysin noneksistentti ilmiö.

Kympin tytöillä ei yleensä ole koulun ulkopuolista yleissivistystä juuri lainkaan.

Tai sitten pojat ovat ja heidän annetaan olla tietävinään asioita, joiden osaamista ei ole mitattu. Tytöt ovat keskimäärin vaatimattomampia.

Tai sitten kympin tytöt ihan oikeasti eivät tiedä koulun ulkopuolisista asioista juuri mitään.

[Fatman]

Huolestuttavan moni akateeminen tuttuni puoltaa vihreitä sekä sosialistisia aatteita - etenkin kauniinpi sukupuoli (mm. maahanmuuttoasiat). Olen käsityksessä että tämä on erittäin yleistä.Kuitenkin useimmat kouluttamattomat edustavat kähes poikkeuksetta kansanmielisiä linjoja. Pitääkö tämä paikkansa muiden kokemusten perusteella? Miksi näin on? Mikä aihauttaa tämän? Onko akateeminen ala niin punavihreä että se on ikäänkuin sulautumiskeino?

Teknis-matemaattiset tieteet ohjaavat, tai suorastaan pakottavat loogiseen ajatteluun.

Toisaalta korkeakoulukseen kuuluu monia (humanistisia) tieteitä, jotka eivät ole tieteitä ollenkaan.
http://www.youtube.com/watch?v=HtMX_0jDsrw
Joten nämä opiskelijat saattavat olla erityisen alttiita punavihreään ajatteluun.

[MaisteriT]

Tai sitten kympin tytöt ihan oikeasti eivät tiedä koulun ulkopuolisista asioista juuri mitään.

Sulla on päähänpinttymä.

Olen kyllä vähän kateellinen, koska kun maailma on noin yksinkertainen niin sen voi mallintaa kustannustehokkaasti eikä tarvitse vaivata päätä.

[l'uomo normale]

Tai sitten kympin tytöt ihan oikeasti eivät tiedä koulun ulkopuolisista asioista juuri mitään.

Sulla on päähänpinttymä.

Olen kyllä vähän kateellinen, koska kun maailma on noin yksinkertainen niin sen voi mallintaa kustannustehokkaasti eikä tarvitse vaivata päätä.

Ellilän mainitsemia tapauksia on olemassa. Jos ei halua käyttää sanaa kympin tyttö, niin sitten ysin tyttö tai jopa kasin tyttö.

[Kimmo Pirkkala]

^Nopealla vilkaisulla tulin ensin lukeneeksi että "Ellilän kaltaisia tapauksia on olemassa".

[TJK]

Tai sitten kympin tytöt ihan oikeasti eivät tiedä koulun ulkopuolisista asioista juuri mitään.

Sulla on päähänpinttymä.

Olen kyllä vähän kateellinen, koska kun maailma on noin yksinkertainen niin sen voi mallintaa kustannustehokkaasti eikä tarvitse vaivata päätä.

Ellilän mainitsemia tapauksia on olemassa. Jos ei halua käyttää sanaa kympin tyttö, niin sitten ysin tyttö tai jopa kasin tyttö.

Niin, tai kasin, ysin tai kympin poika. Sukupuoli ei oikein minkään logiikan mukaan määritä sitä, miten paljon yksilö tietää.

[l'uomo normale]

Niin, tai kasin, ysin tai kympin poika. Sukupuoli ei oikein minkään logiikan mukaan määritä sitä, miten paljon yksilö tietää.

Naiset monesti arvostavat formaalia koulutusta enemmän kuin miehet. Sen mitä nyt olen yleisessä ja satunnaisessa kanssakäynnissä pystynyt havaitsemaan. Samaan aikaan kiinnostus tai mahdollisuudet yleistiedon hankkimiseen ja ylläpitoon vaikka tiedotusvälineita seuraamalla voivat  olla vähäisempiä.

[mikkoellila]

Tai sitten kympin tytöt ihan oikeasti eivät tiedä koulun ulkopuolisista asioista juuri mitään.

Sulla on päähänpinttymä.

Ei, vaan empiirinen havainto n. 20 vuoden ajalta.

[mikkoellila]

Niin, tai kasin, ysin tai kympin poika. Sukupuoli ei oikein minkään logiikan mukaan määritä sitä, miten paljon yksilö tietää.

Naiset monesti arvostavat formaalia koulutusta enemmän kuin miehet. Sen mitä nyt olen yleisessä ja satunnaisessa kanssakäynnissä pystynyt havaitsemaan. Samaan aikaan kiinnostus tai mahdollisuudet yleistiedon hankkimiseen ja ylläpitoon vaikka tiedotusvälineita seuraamalla voivat olla vähäisempiä.

Nimenomaan. Idiootit eivät tajua tätä. Kaikkein parhaimmat koulutytöt tai naispuoliset opiskelijat tai jo valmistuneet korkeasti koulutetut naiset tietävät yleensä lähes pelkästään niitä asioita, joita ovat koulutuksensa aikana oppineet. Sen sijaan älykkäillä ja koulutuksessaan hyvin pärjänneillä miehillä on yleensä tapana hankkia paljon tietoja myös koulutuksensa ulkopuolelta.

Useimmat naiset/tytöt eivät kerta kaikkiaan tajua tätä ilmiötä, koska he eivät pysty kuvittelemaankaan koulutukseen liittymätöntä laajaa yleissivistystä. He luulevat ihmisten oppivan asioita vain ja ainoastaan koulutuksensa aikana.