Akateemisten ihmisten taipumus vihreyteen ja suvaitsevuuteen.

[törö]

^
He kai tekivät sen minkä insinöörit olisivat tehneet paremmin, mutta eivät muilta kiireiltään ehtineet.

Helppohan se on inssin alkaa tehdä laskelmiaan kun Halla-aho ja muut humanistit ovat ensin tutkineet asiaa ja julkaisseet netissä laskelmia varten tarvittavat tiedot. Toinen asia missä heikäläiset ovat aika huonoja on tutkimustulosten muotoileminen yleisöön uppoavaan muotoon, ja ne laskelmat nyt osaa tehdä melkein jokainen peruskoulun käynyt.

Edit: Inssi muuten alkaa todella vaikuttaa potentiaaliselta terroristilta kun asiaa tältä kantilta ajattelee. Häntä ei ole koulutettu vaikuttamaan kansan mielipiteisiin ja politiikka on mahdollisimman kaukana taulukoista ja kaavoista ja niin ollen hänelle vierasta aluetta, mutta pommin rakentaminen ei ole hänelle järin suuri asia, joten sillä tavalla hän periaatteessa voisi purkaa tarvettaan vaikuttaa ympäröivään maailmaan.

[MaisteriT]

Oma yliopistokoulutukseni on matemaattiselta puolelta ja ei siellä tommosta hörhötystä kuullut. Että varmaan riippuu myös aika paljon tieteenalasta.

Ryhmäpaine ja muoti. Siinä on yksi selitys. Toinen selitys löytyy erilaisten persoonallisuuksien ryhmittymisestä eri laitoksille, missä sitten jossakin väistämättä syntyy hyvät olosuhteet ääri-ilmiöille.

Idealismi on nuorille aikuisille tyypillisempää kuin vähän vanhemmille, siksi opiskelijat vastustavat kaikkia pahoja juttuja ja kannattavat kaikkia hyviä, ymmärtämättä että se ei ole niin helppoa.

matlussa on vähän hörhöjä, samoin tkk:lla. Juristit ja kuppakorkeat ovat rahan kiilto silmissä ja kynnet lakassa. Mutta sitten on monia pieniä laitoksia joiden opiskelijoissa on paljon täysiverisiä anarkomarkoja.

[Sanglier]

Tämä video kuvaa näissä mainitsemissani piireissä vallitsevaa keskusteluilmapiiriä paremmin kuin tuhat sanaa: http://www.youtube.com/watch?v=CkbPD6C_l4c

Olet oikessa... En kestä...

Höhö. Kaksi minuuttia alusta päästään kirjoittajan perheeseen ja pahaan oloon, kateuteen jne.

Tiedettä, sano.

[erilainen]

Tämä video kuvaa näissä mainitsemissani piireissä vallitsevaa keskusteluilmapiiriä paremmin kuin tuhat sanaa: http://www.youtube.com/watch?v=CkbPD6C_l4c

Olet oikessa... En kestä...

Höhö. Kaksi minuuttia alusta päästään kirjoittajan perheeseen ja pahaan oloon, kateuteen jne.

Tiedettä, sano.

He ovat selkeästi oikessa ja heillä on vakaa pohja mielipiteilleen.

[KJ]

Tämä video kuvaa näissä mainitsemissani piireissä vallitsevaa keskusteluilmapiiriä paremmin kuin tuhat sanaa: http://www.youtube.com/watch?v=CkbPD6C_l4c

Olet oikessa... En kestä...

Kirjoitin aikani kuluksi auki yhden kommentin (Aulikki Sippola?). Nauttikaa.

"Mää jotenkin vaan peilaan semmosta että, noh hyvä kun oot ottanut kynän ja kirjottanut, sulla on ollut hyvä fiilis se joka tän on tuottanut, oot laukassu varmaan jonkun tilanteen mielessäs tai siel perheessäs, ehkä peilaat itseesi, olet itse siinä tilanteessa, sit kuitenkin sä oot kateellinen, et joku saa elämästään kiinni jota sinä kutsut pummiksi... Mä toivon, että tossa oli niinku joku epätoivone sävy."

Ennen kuin hymähdätte, kannattaa muistaa, että äänessä oli älymystön edustaja.

[erilainen]

Tämä video kuvaa näissä mainitsemissani piireissä vallitsevaa keskusteluilmapiiriä paremmin kuin tuhat sanaa: http://www.youtube.com/watch?v=CkbPD6C_l4c

Olet oikessa... En kestä...

Kirjoitin aikani kuluksi auki yhden kommentin (Aulikki Sippola?). Nauttikaa.

"Mää jotenkin vaan peilaan semmosta että, noh hyvä kun oot ottanut kynän ja kirjottanut, sulla on ollut hyvä fiilis se joka tän on tuottanut, oot laukassu varmaan jonkun tilanteen mielessäs tai siel perheessäs, ehkä peilaat itseesi, olet itse siinä tilanteessa, sit kuitenkin sä oot kateellinen, et joku saa elämästään kiinni jota sinä kutsut pummiksi... Mä toivon, että tossa oli niinku joku epätoivone sävy."

Ennen kuin hymähdätte, kannattaa muistaa, että äänessä oli älymystön edustaja.

Samainen kohta sai minut lopettamaan katsomisen. Vanha kunnon älymystö.

[ElenaDaylights]

Luulen, että vieläkin akateeminen arvo antaa joillekin ihmisille jonkinlaisen erityisen etuoikeuden arvioida yhteiskuntaa eri valossa verrattuna alemman koulutuksen saaneeseen. Ahkerimmatkin akateemiset voivat mennä vipuun eikä sitä kyseenalaisteta yhtä herkästi kuin kouluttamattomimpia. Älymystöä pitää olla ja heidän tulee pitää huoli, että heidän näkemyksensä edustavat tiedettä tai ainakin kyseenalaistavat ja haastavat sen jatkumolla. Tunteen palo voi helposti ohittaa kosketuksen todellisuuteen eikä sen jälkeen ole mikään hallittavissa eikä siinä tutkinnolla ole juurikaan merkitystä. Elämme vielä sitä aikaa, missä paine akateemiseen koulutukseen tulee valitettavan monelle ihan kotipuolestakin, vanhempien suosiollisella ohjeistamisellakin, mutta onneksi omatahtoisestikin. Tämä ei ole ongelma, ei missään nimessä.
Akateemisten ihmisten taipumus vihreyteen ja suvaitsevuuteen on mielestäni yhtä tasapainossa kaikkien aatteiden mukaan. Jos sana halutaan sanoa, sen agitoijaksi valitaan todennäköisesti ihminen, jonka sana on vähiten kyseenalaistetuin.

[Kimmo Pirkkala]

Voi jestas mitä älyttömyystöä. Olipas sellainen pätkä taas että huhhuijaa. Ei pienintäkään epäilystä, etteivätkö tädit pidä itseään paaaaljon keskimääräistä viisaampina. Paljastavinta oli tuo hyminä joka alkoi kun kirjoittaja paljastettiin. Tuskin edes hävettää vaikka videon lienevät katsoneet.

Itse asiaan: Olen taipuvainen katsomaan siihen suuntaan, että ihminen tukee niitä poliittisia ajatuksia hyvinkin helposti, jotka edesauttavat hänen asemaansa ja elämäänsä tässä maailmassa. Ehkä alitajuistesti ja tiedostamattaan, mutta kumminkin. Taiteilijat ja humanistit tietävät mistä heidän palkkansa tulee, samoin insinöörit. Akateemisen "älyttömyystön" painottuneisuus vihreyteen ja suvaitsevaisuuteen kertoo vain siitä, että Suomessa on suhteellisen vahvasti humanistit ja taiteilijat painotettuina, kun akateemisia koulutuksia katsotaan. Nämä tietävät että vihreät ja vasurit vallassa takaavat heille leivän tulevaisuudessa, insinöörit taas lienevät sitä mieltä että porvarilliset puolueet takaisivat heille leveämmän leivän tulevaisuudessa.

Normiduunareiden keskuudessa taas vihersuvaitsevaisuudesta ei ole mitään etua, siksi siellä ollaan akateemisia vähemmän siihen suuntaan kallellaan. Perinteistä vasemmistolaisuutta tietysti löytyy perintönä siitä kun vasemmisto vielä ajoi työväenluokan etuja, mutta kuten olemme huomanneet, tämä lienee katoavaa luonnonvaraa.

Vihersuvaitsevaiset ovat luonnollisesti kyllin röyhkeitä pitämään vihersuvaitsevaisuutta "älymystöläisenä ajattelutapana", sitä mikä on puhtaasti oman edun valvontaan liittyvä poliittinen valinta.

[Anti-Utopisti]

Se, että akateemisessa maailmassa pyritään niin usein "sivistyneisiin mielipiteisiin", johtunee ensinnäkin ihmisluontoon kovakoodatusta (eli pitkälti tiedostamattomasta) statuksenkipeydestä sekä toisaalta akateemisen maailman funktiosta yhteiskunnassa.

Statuksenkipeyden osalta Amotz Zahavin teokset selittävät paljon. Niiden pohjalta arvelen, että sekä pitkälle viety (so. käytännön tarpeet ylittävä) teoreettisuus, pitkälle viety eettisyys että pitkälle viety uskonnollisuus voivat toimia tiedostamattomina statuksen hankkimisen välineinä. Tämä selittänee osittain mm. valtiotieteellisen (teoreettinen), oikeustieteellisen (eettinen) että teologisen (uskonnollinen) tiedekunnan viehtymyksen mahtipontiselta näyttävään eskatologiseen utopismiin kuten monikultturismiin, jossa yhdistyvät sekä teoreettinen (esim. John Rexin esittämä monikulttuurisen yhteiskunnan teoria), eettinen (esim. ihmisoikeuslainsäädäntö) että uskonnollinen (esim. uskontodialogi) näkökulma. Jos haluaa olla näiden tiedekuntien kermaa, niin aatelistoon päässeiden kuuluu tietenkin koreilla aateliston aseman edellyttämällä tavalla - kuten toistelemalla suurella äänellä yltiöteoreettista, yltiöeettistä ja yltiöuskonnollista esoteriaa.

Tätä hypoteesia tukevat monet empiiriset havainnot. Akateemisessa maailmassa vaikuttaneet marxismin teoreetikotkin taisivat vallankumouksen käytännön edistämisen sijasta mieluummin käyttää aikansa siihen, että demonstroivat muille marxismin teoreetikoille filosofisissa aikakauslehdissä, voitaisiinko joitakin marxismin teorioiden pikku yksityiskohtia viilata vielä entistä pidemmälle. Paljon suoraviivaisempaa olisi tietenkin ollut kääriä hihat ylös ja tehdä se hiton vallankumous olemassaolevien teorioiden ohjauksella! Aivan vastaavasti monikultturismin akateemisten pohjapiirrustusten laatijoillekaan ei riitä se, että kehitysmaiden väestömassat vain siirrettäisiin brutaalin suoraviivaisesti länsimaihin, vaan tämän siirto-operaation juhlistamiseksi halutaan kehittää yhä monimutkaisempia uskonnollisluonteisia oheisrituaaleja (tervetuliaisillat, kotouttaminen, kansalaisuudenmyöntämisseremoniat, alkuperäisväestön suvaitsevaisuuskasvatus, yms.).

Kaikkein synkin statusajattelun muoto, joka löytyy "sivistyneiden mielipiteiden" takaa on sadismi (sekä joissain tapauksissa sadomasokismi). Akateemiseen maailmaan päässeet tietävät olevansa jossain mielessä länsimaiden yläluokkaa. Ja monien yläluokan jäsenten mielestä "asiaan kuuluu" ryhmähenkensä ylläpitämiseksi, että he aina säännöllisin väliajoin kyykyttävät ja rääkkäävät rituaalisesti yhteisön alempiarvoisina pitämiään jäseniä. Peruskoulussa rääkkäämisen muotoina olivat mopotus ja muu koulukiusaaminen, mutta korkeakouluissa siirrytään järeämmän luokan mopotusprojekteihin, joissa murjotaan lähiöiden kouluttamattomat perunanenät paljon kokonaisvaltaisemmin (kuten Andrew Neatherin paljastama surullisenkuuluisa "to rub the Right's nose in diversity"). Koska kukaan tavis ei voi tietää kaikkia suvaitsevaisuuden esoteerisia opinkappaleita, niin elitistien on helppoa aina säännöllisin väliajoin tällä verukkeella poimia joku raasu, joka sitten häpäistään täydellisesti oikeuslaitoksen tai tiedotusvälineiden välityksellä. Aivan vastaavasti viime vuosisadan neuvostokommunismissa kuului asiaan aina säännöllisin väliajoin kerätä ja ampua sopivankokoinen erä yläluokkaisen puolue-eliitin viimeisimmistä trendeistä tietämättömiä juntteja ja junttiteoreetikkoja. Sosialismin ruotsalaisessa variantissa tosin korostuu sadismin sijasta sadomasokismi, jolloin myös puolue-eliitin säännöllinen itseruoskinta kuuluu asiaan junttien ja toisinajattelijoiden lyttyynlyömisen ohella.

Yllä esitetyt statuksenkipeyden muodot lienevät universaaleja ihmisluontoon kovakoodattuja evoluution oikkuja ja niitä esiintyy jossain muodossa kaikissa maailman ihmisyhteisöissä, mutta lisäksi saattaa olla olemassa länsimaiden poliittiselle kulttuurille spesifisiä itsensä koristelemisen muotoja.

Jälkimmäisestä esimerkkinä mainittakoon, että korkeakouluympäristö palvelee jäsentensä koristautumisviettiä myös siinä mielessä, että ostoskeskusmaiset kampukset muodostavat symbolimaailmansa kautta suuren "kulttikuvastomarketin" (käyttäen erään Hommafoorumin kirjoittajan keksimää osuvaa termiä). Akateeminen kulttikuvastomarket avattiin toden teolla 1960-luvulla, kun suurista ikäluokista pääsi aikaisempaa suurempi prosenttiosuus korkeakouluihin. Tekemällä "ostoksia" tässä suuressa kulttikuvastomarketissa voi luoda itselleen särmikkään kuluttajaidentiteetin, joka antaa ensinnäkin omalle elämälle merkityksen "ostosten" parissa puuhastellessa sekä toiseksi tarjoaa automaattisesti viiteryhmän, kun samoja tuotteita ostaneet asiakkaat löytävät toisensa. Siinä, missä teinitytöt vertailevat ostamiaan H&M:n muotivaatteita, niin opiskelijat vertailevat kursseilta ja yliopiston harrastuspiireistä löytämiään ajatusmalleja. Vihreys voitaneen ehkä jopa määritellä siten, että kuluttajayksilö tekee siinä eettisen valinnan ostaa mieluummin kulttikuvastomarketin tiedostavan trendikkäitä ajatusmalleja eikä perinteisten ostoskeskusten fyysisiä tavaroita.

Kannattaa lukea Suomen Kuvalehden juttu "Tällaisia ovat puolueiden peruskannattajat, katso profiilit ja kuvat", niin alkaa vaikuttaa siltä, että länsimainen politiikka taitaa olla muutenkin nykyään pitkälti puolueiden tarjoamien kulttikuvastojen omaksumista aivan samoin, kuin länsimaalaisilla on tapana omaksua itselleen brändimielikuvia tekemiensä ostosten perusteella. Muiden puolueiden ero Vihreisiin on siis ehkäpä vain siinä, että yliopistopiirien ulkopuolisilla alueilla ovat sattumoisin muut brändit suositumpia.

Koska monikultturismi ja suvaitsevaisuuskin ovat kulttikuvastomarketin valikoimaan kuuluvia tuotteita, niin ne saavuttavat yllä kuvatun markkinamekanismin kautta automaattisesti oman asiakaskuntansa. Vaikka ne kuuluvat periaatteessa vihreyden tuotevalikoimaan, niin jotkut kuluttajat eivät ole täysin brändiuskollisia vaan tykkäävät yhdistellä eri brändien tuotteita. Niinpä jopa Kokoomuksesta ja RKP:stä voidaan löytää monikultturismin ja suvaitsevaisuuden kannattajia, vaikka nämä ajatusmallit ovatkin puristien mielestä perustavanlaatuisessa ristiriidassa jakkupukujen ja korkokenkien kanssa.

Monikultturismin kaltaiset ajatusrakennelmat eivät kuitenkaan ole pelkästään akateemisen maailman taustalta löytyvää naamioitua statuksenkipeyttä, vaan ne kieltämättä liittyvät myös akateemisen maailman yhteiskunnalliseen funktioon. Näitä akateemisen maailman funktioita ovat mm. ympäröivän maailman mallintaminen ja "hyvän yhteiskunnan" pohjapiirrosten laatiminen. Niinpä monet akateemiset ihmiset haluaisivat, että heidän tutkijankammioissaan laatimansa mallit ja pohjapiirrokset vaikuttaisivat ympäröivään yhteiskuntaan eivätkä vain jäisi pölyttymään yliopistojen kirjastoihin. Vihreiden kaltaiset puolueet antavat ymmärtää, että ne tarjoavat väylän siirtää akateemiset teoriat käytännön sovelluksiin.

Ikävä kyllä monet akateemiset ihmiset eivät ymmärrä sitä, että politiikka on aivan eri peli kuin se, jota pelataan akateemisessa maailmassa. Erityisesti monilta akateemisilta ihmisiltä jää huomaamatta se, että usein politiikassa valtaapitävät tekevät päätökset ensin ja vasta sitten jälkeenpäin keksivät sopivat näennäisperustelut ja muut keinot varmistaa jo ennalta lukkoonlyödyn päätöksensä toteutumisen. Esimerkiksi Suomessa taidettiin 1980-luvun puolivälissä tehdä politiikan huipulla jonkinlainen kassakaappisopimus siitä, että Suomessa toimeenpantaisiin Ruotsin kaltainen monikulttuurikokeilu. Hyödylliset idiootit värvättiin ja näennäisperustelut keksittiin (tai kopioitiin ulkomailta) arvatenkin vasta pari vuotta myöhemmin eli vuosina 1987-1991. Luullakseni tarkoitus ei ollut missään vaiheessa käynnistää aitoa akateemista keskustelua asiasta vaan kopioida Ruotsin malli sellaisenaan Suomeen näennäiskeskusteluun verhottuna. Tässä käytettiin arvatenkin tietoisesti hyväksi monien akateemisten ihmisten harhaluuloa siitä, että kyseessä olisi joko pelkkä harmiton uusi kulttikuvasto tai akateemisen keskustelun myötä optimoitava uusi pohjapiirrustus yhteiskunnalle.

Luin jo ensimmäisestä politiikan alkeisoppikirjastani sellaisen viisaan neuvon, että usein yhteisön perustajien arvot (esim. länsimainen demokratia) menevät hautaan heidän mukanaan, kun taas valmiiseen pöytään tulevat vallanpitäjien sukupolvet suorastaan halveksuvat näitä arvoja vaikka niitä joskus muodon vuoksi toistelevatkin. Niinpä vaikka "yhteiskunnallisessa keskustelussa" olisi Suomessa joskus ennen vanhaan ollut kysymys aidosta keskustelusta demokratian hengessä, niin ei ole mitään syytä uskoa, että asiat olisivat näin edelleen. Ehkäpä Suomen nykyiset vallanpitäjät vain pitävät yllä teatteria demokratiasta, vaikka tosiasiallisesti kannattaisivat aivan muunlaisia päätöksenteon muotoja. Koska akateeminen maailma sijaitsee fyysisesti erillään huippupoliitikkojen työhuoneista, niin akateeminen maailma saattaa olla naiivin tietämätön siitä, mitä huippupolitiikkojen salongeissa oikeasti ajatellaan poliittisen pelin perusluonteesta.

"Akateemisten ihmisten taipumus vihreyteen ja suvaitsevuuteen" selittynee yllä esitetyillä seikoilla. Tarkemmin sanoen lähes jokaiseen akateemiseen ihminen pätee jokin epätyhjä osajoukko yllä esitetyistä piirteistä mutta vain harvoihin kaikki piirteet samanaikaisesti. Lisäksi akateemisten ihmisten muodostamalla kokonaisuudella voi olla sellaisia emergenttejä ominaisuuksia kuten taipumus sadomasokistisiin ideologioihin, joita ei voida suoraan redusoida kokonaisuuden sisältämiin osasiin.

Toki yllä olevan kaltaista kritiikkiä voitaneen esittää akateemisten ihmisten lisäksi muistakin länsimaalaisista. Erityisesti itseäni häiritsee yllä selittämässäni kuviossa se, että lähes kaikki länsimaalaiset ihmiset valitsevat politiikassa itselleen kulttikuvastomarketin kuluttajan roolin. Mutta mikäli joku maahanmuuttokriitikko haluaa oikesti saada nykykehitykseen parannusta, niin pitäisi tajuta se, että kulttikuvastojen parissa puuhastelulla ei voida saada ikinä aikaan plusmerkkistä tulosta, sillä se tuottaa muun kuluttamisen tavoin vain velkaa ja ajankulua. Ja ennemmin tai myöhemmin nämä velat joudutaan maksamaan ja kalliisti! Jopa sellaiset arvostetut kansallismieliset puolueet kuten BNP vaikuttavat olevan kotisivujensa perusteella aivan täysin kulttikuvastojen lumoissa. Toivottavasti suomalaiset maahanmuuttokriitikot toimivat toisin ja tajuavat, että plusmerkkistä tulosta saavutetaan vain vaihtamalla kuluttajan ajatusmalli tuottajan ajatusmalliin, jota voisi nimittää yhdellä sanalla koneistoajatteluksi, jonka voi oppia vaikkapa kauppatieteellisestä johtamisen ja strategian kirjallisuudesta ja joka kertoo, kuinka tuotteet suunnitellaan ja kokoonpannaan.

Toisaalta akateemisessa maailmassa suosittu mallintaminen mahdollistaa riittävän pitkälle vietynä (kuten huippuälykkäiden ja onnekkaiden akateemisten ihmisten kohdalla) pääsyn ulos länsimaisen politiikanteon hulluudesta jopa ilman koneistoajattelun oppimista. Mutta se on paljon vaikeampaa kuin voisi luulla politiikkaharrastusta aloittaessaan. Täytyy oppia ensin kyseenalaistamaan kaikki omat piilo-oletuksensa, mikä lienee useiden vuosien ellei peräti vuosikymmenten pituinen projekti. Jotkut akateemiset ihmiset ehkä sanoisivat optimistisesti, että piintyneistä ajatusmalleista poisoppiminen on jopa akateemisuuden perusidea. Tästä näkökulmasta katsottuna "akateeminen koulutus" on siis oksymoroni (olettaen, että koulutuksella tarkoitetaan sitä, kuinka koiria koulutetaan).

Alan vähitellen menettää viimeistäkin uskoani muutoksen mahdollisuuteen, kun länsimaissa juuri kukaan politiikan harrastaja ei vaikuta ymmärtävän perustavanlaatuista eroa politiikan kuluttajan ja politiikan tuottajan saavuttamassa vallan määrässä. Asia on periaatteessa niin yksinkertainen, että politiikan marketissa saa sen tyyppisiä kotiinviemisiä, joita itse valitsee. Ja jopa akateemiset ihmiset valitsevat asiaa ajattelematta pelkästään kulutukseen kelpaavia kotiinviemisiä. Sitten vielä ihmetellään, miksi marketissa rahat ja valta päätyvät aivan muiden ihmisten taskuihin.


[email protected]

[Simo Hankaniemi]

Olen filosofian maisteri ja ollut nuiva jo lapsena 1960-luvulla, jolloin se ei ollut muotia. Se ei ollut muotia myöskään 1970-, 1980- eikä 1990-luvuilla. Kyllä humanistiselta puolelta löytyy nuivaakin väkeä, varsinkin miesten parista. Suomen historian eräät suurimmat nuivat ovat olleet humanisteja, esim. Kustaa Vilkuna. 

[timouti]

Jako humanisteihin ja luonnontieteilijöihin ei sovi ainakaan tähän aiheeseen. On tosiasioihin perustuvia aineita, kuten historia. On huuhaa-aineita, jotka perustuvat keksittyihin asioihin. Näissä otetaan jokin tarina, jota aletaan käyttää teoriana, tutkittavaa kohdetta katsotaan sen teorian läpi tai kautta ja nähdään erilaisia asioita.

Niinhän meitä on opetettu akateemisten taholta jo monta vuotta, mitä maahanmuuttajissa pitää nähdä ja mitä ei saa nähdä.

[Kimmo Pirkkala]

^Kyllä se varmasti on liian karkea yleistys, että insinöörit nuivia ja humanistit kukkiksia. Yksilötasolta löytyy yksilöitä. Eikä ole vaikea kuvitella että niissä piireissä, joissa yhteiskunnista ja historiasta jotain ymmärretään, esiintyy nuivuutta. Historioitsijoiden lisäksi olen monasti ihmetellyt missä ovat monikultturismia kommentoivat antropologit? Asiahan ei kuitenkaan ole niin, etteikö ihmisten kulttuureja ja yhteiskuntia olisi tutkittu. Kyllä niitä on, ja olisi kovin helppo järjestää tieteellistäkin faktaa monikulttuurisuuden toimivuudesta. Mutta emmeköhän me arvaa, miksi sellaista ei haluta nähdä.

[pallopaa]

Eikä ole vaikea kuvitella että niissä piireissä, joissa yhteiskunnista ja historiasta jotain ymmärretään, esiintyy nuivuutta.

Tarkoitatko insinöörejä? 

[l'uomo normale]

"Historia on yhteisesti sovittuja valheita."

Vaikka oppiaine pohjautuisikin tosiasioihin, kuten historia, on tieteellinen tutkimus eräänlaista peliä. Historiantutkimusta määritetään niin, että jokainen aikakautena kirjoitetaan samoista lähteistä uudet tulkinnat sen aikakauden lähtökohdista.

Äärimmäisen vähäiseen henkilökohtaiseen kokemukseen pohjautuen oletan, ettei vihervasemmistolaisten "kympin tyttöjen" ideologian taustalla ole omasta sisäisestä harmoniasta ja rauhasta kumpuava hyväntekemisen halu. Vaan mieluummin jokin osattomuuden tunne ja katkeruus.

[Jouko]

Monella akateemisella työura saatta riippua ulospäin annetusta aatemielikuvasta tai jäsenkortista. Ennen piti olla tulipunainen vasemmistolainen nyt tilalle on tullut jotain muuta. Esimerkiksi kovin nuivan ei kannata hakea vähemmistövaltuutetun paikkaa.

[timouti]

"Historia on yhteisesti sovittuja valheita."

Vaikka oppiaine pohjautuisikin tosiasioihin, kuten historia, on tieteellinen tutkimus eräänlaista peliä. Historiantutkimusta määritetään niin, että jokainen aikakautena kirjoitetaan samoista lähteistä uudet tulkinnat sen aikakauden lähtökohdista.

Tämän hetken suuntaus historian tutkimuksessa on mm. suullisten tarinoiden hyväksyminen lähteiksi ja yksilöiden elämän tarkastelu suurten liikkeiden sijasta. Tätä menetelmää on käytetty jo viime viikolla keskustelussa olleesta sotasankaruudesta.
http://hommaforum.org/index.php/topic,41603.0.html
Tällä menolla päästään pian siihen, että mitään sotaa ei ollutkaan, vain pientä nahinaa Neuvostoliiton kanssa rajan paikasta.
En usko, että historiaa luovutetaan kokonaan kukkisten käsiin, niin että ne pääsevät poimimaan sieltä itselleen sopivat asiat ja pyyhkimään ikävät tosiasiat pois.

Toisin on juuri edellä mainittu antropologia. Kauan sitten, viime vuosituhannella, luin jutun, jossa antropologian opiskelija oli mennyt Marokkoon(?) ja hankkiutunut sikäläisten nuorten miesten kaveriksi. Hän oli saanut selville, että miehet ottivat suomalaisia vaimoja maahanpääsy tavoitteenaan, mutta nimittivät naisia lehmiksi...
Julkaistun lehtijutun tarkoituksena taisi olla naureskella suomalaisille naisille.

Miksiköhän nykyisin ei tehdä vastaavia tutkimuksia? Tutkittavaa materiaalia löytyy ihan kotimaasta.

[Kipling]

Tässä 2000-luvulla Vihreät ovat ainakin olleet suurin puolue Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan vaaleissa.

Sama juttu Helsingin Yliopistossa, mutta äänestysprosentti taitaakin olla 20-30% parhaimillaan ?

Pieni vinkki PS:lle seuraavissa ylioppilaskunnan vaaleissa. Isoja mainoksia ylioppilaskunnan automaatiojäsenyyttä vastaan.

"Haluatko säästää vuodessa yli 30 euroa ?" (pahoittelen, jos en muista tarkkaa summaa)

[Goman]

Tämä video kuvaa näissä mainitsemissani piireissä vallitsevaa keskusteluilmapiiriä paremmin kuin tuhat sanaa: http://www.youtube.com/watch?v=CkbPD6C_l4c

Nykyisessä pitkälle kehittyneessä yhteiskunnassa on sellainen valuvika, että eri organisaatioihin pesiytyy huomattava määrä väkeä, jonka tarpeellisuus voidaan hyvinkin kyseenalaistaa. Edellä olevassa videossa on heistä hyviä esimerkkejä.
Perustelen tuota tarpeettomuutta sillä, että jos vaikkapa em. videon henkilöt joutuisivat perustelemaan työtään heidän palkkansa maksavalle loppuasiakkaalle (yleensä veronmaksajalle), niin saattaisi tulla ohut tili.

Suomalaisten usko korkeakoulutuksen ja sivistyksen tuomaan viisauteen, sekä koulutuksen mukanaan tuomaan korkeaan auktoriteettiasemaan menee aika usein överiksi. Kummarretaan opillisesti sivistyneitä, vaikka käytännön asioissa heidän osaamisensa ja ymmärryksensä on välillä lähes olematonta.

Näiden "turhien" tutkijoiden ja viranhaltijoiden olemassaolo perustunee vain sille, että akateemisella maailmalla on erinomainen kyky luoda itsestään tarpeellinen, ja usein organisaatioiden tärkein tehtävä on niiden itsensä kasvattaminen. Vaikka alkuvaiheessa oli tarkoitus tehdä jotain hyvää koko revohkan maksajallekin, veronmaksajalle.

Em. videon rouvat pitäisi pistää vähintään puoleksi vuodeksi töihin esim. jonkun 24h liikenneaseman kassalle, myös yövuoroon. Sen jälkeen saattaisi löytyä paremmin ymmärrystä sille, miksi uutisten kommentointi niin usein kääntyy maahanmuuton ja kulttuurierojen kommentoinniksi.
Onneksi Karina Horsti sentään jo melkein pääsi punaisen langan päähän käsiksi, kun oli huomannut että kansalaisia puhuttaa käsittämättömän paljon mm. mamupolitiikka. Vielä kun jotenkin ymmärtäisi mistä kaikki johtuu, niin eiköhän jonain päivänä lamppu syty hänelläkin.

Selvyyden vuoksi: Allekirjoittanut ei ole sitä mieltä että akateeminen sivistys on turhaa.
Ainoastaan se ottaa päähän, että veronmaksajalta ei juuri kysytä, mihin kaikkeen heidän verojaan käytetään. Eli linkki (veron)maksajan ja viranhaltijan väliltä puuttuu.
Varsinkin silloin, kun verovaroilla palkataan virkamiehiä jotka toimivat suomalaisten oman edun vastaisesti, uhkaa malja läikkyä yli.

[Axl]

Kahta on vaikea kammeta palliltaan: Jäsenistön maksuilla porsastelevaa ay-aktiivia ja mamutuksesta leipänsä repivää akateemista kukkahattutätiä.

[Peksi]

Sama juttu Helsingin Yliopistossa, mutta äänestysprosentti taitaakin olla 20-30% parhaimillaan ?

Helsingin yliopistossa suurimman ryhmittymän muodostavat ainejärjestöläiset ja toiseksi suurimman osakuntalaiset. Puolueet tulevat sitten perässä, joskin puolueista suurin taitaa olla tosiaankin Vihreät tai joku omituinen punavihreä koalitio.

Oli niin tai näin, puolueet eivät nauti mitenkään varauksetonta ihailua HY:n opiskelijoiden keskuudessa ja tuskinpa perussuomalaiset juurikaan muuttaisivat tilannetta.

Pieni vinkki PS:lle seuraavissa ylioppilaskunnan vaaleissa. Isoja mainoksia ylioppilaskunnan automaatiojäsenyyttä vastaan.

"Haluatko säästää vuodessa yli 30 euroa ?" (pahoittelen, jos en muista tarkkaa summaa)

Ylioppilaskunta ei päätä jäsenmaksun pakollisuudesta vaan se on kirjattu lakiin. Ylioppilaskunta voi kylläkin pienentää jäsenmaksua, mutta silloin palveluihin on käytettävissä vähemmän rahaa.

[pallopaa]

Huolestuttavan moni akateeminen tuttuni puoltaa vihreitä sekä sosialistisia aatteita - etenkin kauniinpi sukupuoli (mm. maahanmuuttoasiat). Olen käsityksessä että tämä on erittäin yleistä.Kuitenkin useimmat kouluttamattomat edustavat kähes poikkeuksetta kansanmielisiä linjoja. Pitääkö tämä paikkansa muiden kokemusten perusteella? Miksi näin on? Mikä aihauttaa tämän? Onko akateeminen ala niin punavihreä että se on ikäänkuin sulautumiskeino?

Eiköhän se johdu vain siitä, että akateemiset ovat myös keskimääräistä älykkäämpiä ihmisiä, eivätkä niin helposti taivu nurkkakuntaiseen peräkammarinpoikameininkiin.

[Axl]

Eiköhän se johdu vain siitä, että akateemiset ovat myös keskimääräistä älykkäämpiä ihmisiä, eivätkä niin helposti taivu nurkkakuntaiseen peräkammarinpoikameininkiin.

Totta vie. Osoittaahan se keskimääräistä isompaa älykkyyttä ylläpitää suojatyöpaikkaa, jossa kotouttamisprojekteja, tulkkipalveluita ja diipadaapa- tutkimuksia nysväten edistetään täysin sopeutumiskelvottoman aineksen saapumista maahamme - tietenkin oman rahantulon ja   duunin säilyttämiseksi.  

[pallopaa]

Eiköhän se johdu vain siitä, että akateemiset ovat myös keskimääräistä älykkäämpiä ihmisiä, eivätkä niin helposti taivu nurkkakuntaiseen peräkammarinpoikameininkiin.

Totta vie. Osoittaahan se keskimääräistä isompaa älykkyyttä ylläpitää suojatyöpaikkaa, jossa kotouttamisprojekteja, tulkkipalveluita ja diipadaapa- tutkimuksia nysväten edistetään täysin sopeutumiskelvottoman aineksen saapumista maahamme - tietenkin oman rahantulon ja   duunin säilyttämiseksi.  

Enpä usko että akateemisesti koulutettujen työpaikat millään mittarilla mitattuna keskittyvät maahanmuuttoteollisuuden ympärille. Ja se että et ymmärrä jokaista tieteellistä tutkimusta ei tee niistä "diipadaapaa". Väittäisin myös että akateemiset ovat keskimääräistä vähemmän persoja rahalle - yleensä työn sisältö on palkkakuittia suurempi motivaatio.

Toki voit kuvitella mielessäsi, että esim. Suomen yliopistoissa menneinä vuosikymmeninä tehty radioaaltojen etenemiseen liittyvä tutkimus (joka sittemmin sattumalta johti Nokia-nimisen firman syntyyn) oli nollatutkimusta. Sitä ei nimittäin tehty alunperin minkäänlainen tuotteistustarkoitus mielessä. Tämä siis vain yksittäisenä, ja myönnän - valikoituna - esimerkkinä.

Voi tietenkin olla että peruspertin mielenmaisemaan ei mahdu ajatus siitä, että jokin joka ei tuota rahaa, jolla voisi ostaa kotiteatterisysteemin tai sikspäkin kaljaa, olisi hyödyllistä.

PS. Kirjoittajalla ei ole mitään Perttejä, AV-välineitä tai kaljaa vastaan

[edit: Nokia tietenkin oli jo olemassa - matkapuhelinyksikkö oli se joka tuon perustutkimuksen siivittämänä neitseellisesti sikisi]

[Jouko]

Akateemisen kuplan sisällä on hyvä olla kun kaikki ovat samaa mieltä ja tukevat toisiaan. Ei tarvitse kohdata ankeaa käytännön maailmaa. Mutta kun rahat alkavat loppua niin tämäkin kupla tai mätäpaise on puhkaistava.

[pallopaa]

Akateemisen kuplan sisällä on hyvä olla kun kaikki ovat samaa mieltä ja tukevat toisiaan. Ei tarvitse kohdata ankeaa käytännön maailmaa. Mutta kun rahat alkavat loppua niin tämäkin kupla tai mätäpaise on puhkaistava.

Joo. Suomi tulisi hyvin toimeen ilmaan yliopistoja ja korkeakouluja. Tehtäis kaikki vaan rehellistä duunia 

[timouti]

Eiköhän se johdu vain siitä, että akateemiset ovat myös keskimääräistä älykkäämpiä ihmisiä, eivätkä niin helposti taivu nurkkakuntaiseen peräkammarinpoikameininkiin.

Enpä usko että akateemisesti koulutettujen työpaikat millään mittarilla mitattuna keskittyvät maahanmuuttoteollisuuden ympärille. Ja se että et ymmärrä jokaista tieteellistä tutkimusta ei tee niistä "diipadaapaa".

Ensinnäkään akateemiset eivät voi olla keskimääräistä alykkäämpiä, koska heitä on liian paljon. Suurin osa väestä kuuluu keskimääräiseen älykkyyteen. Keskimääräisen ylittävää väkeä on vähemmän kuin akateemisesti koulutettuja. Koska yliopistoon täten menee keskikertaisia ihmisiä, on helppo myös saada heidät uskomaan vallassa olevaan aatteeseen. He toistavat ulkoapäin tulevaa mantraa, heillä ei ole älykkyyteen kuuluvaa päättely- ja ongelmanratkaisukykyä, jolla he kyseenalaistaisivat heille tarjottavaa tietoa tai loisivat uutta tietoa.

Ja mitä tulee tieteelliseen tutkimukseen, niin siihen kuuluu esimerkiksi joku taiteen alan tutkimus, jossa esitellään, miten Kalevala näkyy eräässä nykyromaanissa. Hoh hoi jaa.
Kaikkea sitä voi tohtorinväitöksenä esittääkin. Tarkoituksena on tosiasiassa nostaa valittu väitöksen tekijä tohtorin arvoon, tutkimus on diipadaapaa, jonka kuka tahansa lukiolaispoika pystyisi tekemään.

edit. korjasin asiavirheen

[Jouko]

Akateemisen kuplan sisällä on hyvä olla kun kaikki ovat samaa mieltä ja tukevat toisiaan. Ei tarvitse kohdata ankeaa käytännön maailmaa. Mutta kun rahat alkavat loppua niin tämäkin kupla tai mätäpaise on puhkaistava.

Joo. Suomi tulisi hyvin toimeen ilmaan yliopistoja ja korkeakouluja. Tehtäis kaikki vaan rehellistä duunia 

Ainakin loputon vetelehtiminen ja tyhjäntoimittaminen oppilaitoksen kirjoilla pitäisi tehdä vaikeammaksi kuin nyt. Tutkintoajat lyhyemmiksi ja muutoinkin laatua nostettava. Sillä tavoin jatketaan niitä työuria alkupäästä. Akateemiset suojatyöpaikat lakkautettava.

[törö]

Ensinnäkään akateemiset eivät voi olla keskimääräistä alykkäämpiä, koska heitä on liian paljon. Suurin osa väestä kuuluu keskimääräiseen älykkyyteen. Keskimääräisen ylittävää väkeä on vähemmän kuin akateemisesti koulutettuja. Koska yliopistoon täten menee keskikertaisia ihmisiä, on helppo myös saada heidät uskomaan vallassa olevaan aatteeseen. He toistavat ulkoapäin tulevaa mantraa, heillä ei ole älykkyyteen kuuluvaa päättely- ja ongelmanratkaisukykyä, jolla he kyseenalaistaisivat heille tarjottavaa tietoa tai loisivat uutta tietoa.

Se mikä noista akoista huokuu ei todellakaan ole äly vaan narsismi. He vaikuttavat lähinnä jupeilta, jotka ovat olevinaan jotain ihan muuta, koska punavihreys muka sulkee pois juppiuden, mikä on tietenkin järjetön ajatus. Jos korkeakoulun käyminen kilahtaa päähän eikä suusta tule ulos mitään omaperäistä, kyseessä on juppi.

http://www.youtube.com/watch?v=CkbPD6C_l4c

Edit: typo

[Ernst]

Ensinnäkään akateemiset eivät voi olla keskimääräistä alykkäämpiä, koska heitä on liian paljon.

Todistit juuri, että et voi itse olla keskimäräistä älykkäämpi. Sen verran umpitollo väitteesi oli.

[Kipling]

Sama juttu Helsingin Yliopistossa, mutta äänestysprosentti taitaakin olla 20-30% parhaimillaan ?

Helsingin yliopistossa suurimman ryhmittymän muodostavat ainejärjestöläiset ja toiseksi suurimman osakuntalaiset. Puolueet tulevat sitten perässä, joskin puolueista suurin taitaa olla tosiaankin Vihreät tai joku omituinen punavihreä koalitio.

Oli niin tai näin, puolueet eivät nauti mitenkään varauksetonta ihailua HY:n opiskelijoiden keskuudessa ja tuskinpa perussuomalaiset juurikaan muuttaisivat tilannetta.

Pieni vinkki PS:lle seuraavissa ylioppilaskunnan vaaleissa. Isoja mainoksia ylioppilaskunnan automaatiojäsenyyttä vastaan.

"Haluatko säästää vuodessa yli 30 euroa ?" (pahoittelen, jos en muista tarkkaa summaa)

Ylioppilaskunta ei päätä jäsenmaksun pakollisuudesta vaan se on kirjattu lakiin. Ylioppilaskunta voi kylläkin pienentää jäsenmaksua, mutta silloin palveluihin on käytettävissä vähemmän rahaa.

Jos ylioppilaskunta sanoo, että me olemme turha ja typerä järjestö, niin eiköhän se automaatiojäsenyyskin poistu.

Itse muuten huomasin miten liberaalien tai kokomuuksen ehdokkaista, kukaan ei vastustatnut automaatiojäsenyyttä, muutama vuosi sitten.

BTW, Helsingin ylioppilaskunta antaa 0,7 prosenttia varoistaan kehitysapuun