http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=31950:suomesta-tulossa-qomituinen-kaupunkien-valtioq&catid=29:kotimaa&Itemid=4
Osmo Soininvaara näkee kuntaliitosselvityksensä perusteella tarvetta selkiyttää kuntien ja taajamien nimityksiä.
Nykykehitys johtaa hänen mielestään siihen, että koko Suomi koostuu 70-100 kaupungista sekä muutamasta Lapin peräkylästä.
Kaupunki alkaa sanana samaistua maakuntiin, kun esimerkiksi Lahden rajalta alkavat Hämeenlinnan ja Kouvolan kaupungit ja kohta myös Jämsä.
- Meillä ei ole nimeä kaupunkimaiselle taajamalle, valittelee Soininvaara. Hän olisi halunnut Päijät-Hämeen uudesta suurkunnasta Hollolan ja sen alueelle Lahden ja Heinolan kaupungit, mutta laki ei sellaista suo.
Soininvaaran kuntaliitosesityksessä toivotaan myös mahdollisuutta vaaleilla valittujen kunnanosavaltuustojen perustamiseen. Kun laki ei sitä mahdollista, paras vaihtoehto on poliittisten voimasuhteitten mukaan nimetty aluelautakunta.
Kaupunginhallituksen hän rakentaisi ns. ministerimallilla eli lautakuntien puheenjohtajista. Suositus on kuitenkin vapaaehtoinen eikä sido puolueita.
............
Jos oikein ymmärsin, niin nyt olisi hakusessa uusi SANA.
Asioiden reisille menosta, arvatenkin satojatuhansia maksaneessa, selvityksessä ei viitsitä puhua. Pääasia on että asioita alettaisiin kutsua uudella sanalla.
Saatan olla väärässäKIN. Mutta tuollaisen kuvan uutisesta saa.
Heittikö Osmo koepallon, vai onko hän tosissaan?
edit:
Osmo siis teki yksin koko selvityksen. Ja joku on siitä hänelle maksanut. Paljon.
Käsitit aivan väärin. Soininvaara on ollut selvittämässä Lahden alueen kuntaliitosta. Siihen kaupunkisuunnittelusta hurahtaneella entisellä ministerillä ja keskisuuren puolueen entisellä puheenjohtajalla on tarpeeksi asiantuntemusta. Vaikka en Soininvaaran linjanvedoista välttämättä pidäkään, ei mieleeni tule nopeasti ajateltuna parempaa selvityksen tekijää. Soininvaaralla on riittävästi auktoriteettia ja näkemyksiä ja toisaalta häntä eivät sido minkään kolmen suuren puolueen intresseistä.
Soininvaara kritisoi haastattelussa sitä, millaisia kunnallishallinnollisia ratkaisuja Suomen laki sallii ja miten kuntien eri alueita nimetään. Nykyisellä kuntaliitostahdillahan kunnista on tulossa jättimäisiä ja se tekee nimeämiskäytännöistä ongelmallisia. Lahden seudulla suunnitellaan noin 10 kunnan liitosta. Soininvaara olisi halunnut, että uudesta kunnasta olisi tullut Hollola, jonka alueelle (ja osana kuntaa) olisivat olleet Lahden ja Heinolan kaupungit. Mutta Suomessa ei ole edes nimeä kaupunkimaiselle taajamalle. Kuntaliitoksen myötä jokainen neliömetri uutta kuntaa olisi Lahden kaupunkia, vaikka oikeasti se alue, jonka ihmiset mieltävät Lahden kaupungiksi, on vain pieni murto-osa koko uuden kunnan alueesta.
Aikaisemmin ongelmaa ei ollut, koska Lahden kaupungin alueella oli pääasiassa vain Lahden kaupunki
Kyseessä ei siis ollut miltään osin mikään sanaselvitys ja selvitys ei missään nimessä maksanut Soininvaaran palkan osalta 100 000 euroa. Yhteensä selvitys on tietenkin voinut maksaa paljonkin. Kuntaliitoksia ei voi tehdä silmät kiinni, vaan niiden hyödyt ja haitat on selvitettävä etukäteen.
On naurettavaa, että kuntaliitoksilla luodaan valtavia maaseutumaisia yksikköjä, joita sitten kutsutaan "kaupungeiksi". Esimerkiksi Rovaniemen "kaupungin" asukastiheys on 7,91 asukasta per neliökilometri (http://fi.wikipedia.org/wiki/Rovaniemi). Se on pinta-alaltaan koko Euroopan suurin "kaupunki" ja luultavasti myös harvimmin asuttu.
Kuntaliitoksissa ei ainakaan henkilöstön määrä vähene. Kun Seinäjoki ja Peräseinäjoki yhdistyivät, voisi luulla että muutama virka katosi, mutta ei ainuttakaan. Sama vika Raahe - Pattijoki, ja sama Kalajoki - Himanka.
Mitä sitten kuntaliitoksilla ajetaan takaa, ellei se ole henkilöstövähennyksiä (eivät toteudu kuten väitetään) lienee, että suurempi yksikkö voisi säästää jotenkin skaalaetujen muodossa, ostotoiminta vaikkapa. Kuinka hyvin tämä sitten toteutuu, sitä en tiedä.
Quote from: M.K.Korpela on 01.06.2010, 18:52:42
Kuntaliitoksissa ei ainakaan henkilöstön määrä vähene. Kun Seinäjoki ja Peräseinäjoki yhdistyivät, voisi luulla että muutama virka katosi, mutta ei ainuttakaan. Sama vika Raahe - Pattijoki, ja sama Kalajoki - Himanka.
Mitä sitten kuntaliitoksilla ajetaan takaa, ellei se ole henkilöstövähennyksiä (eivät toteudu kuten väitetään) lienee, että suurempi yksikkö voisi säästää jotenkin skaalaetujen muodossa, ostotoiminta vaikkapa. Kuinka hyvin tämä sitten toteutuu, sitä en tiedä.
Kuntaliitoksissa kuntien työntekijöillä on viiden vuoden irtisanomissuoja. En kyllä väitä, että väki vähenisi irtisanomissuojan jälkeenkään.
Se hyvä puoli kuntaliitoksissa on nähtävissä, että tiettyjen puolueiden yksinvaltaisesti hallitsemien kuntien määrä vähenee. Jos jonkun kunnan noin 20 kunnanvaltuutetusta noin 20 on keskustapuolueesta, koko kunta muuttuu keskustan puoluetoimiston vasallivaltioksi. Suurissa yksiköissä yksittäisen puolueen on huomattavasti vaikeampi päästä hallitsemaan yksin.
Aika naurettavia ovat myös ne porkkanat, joita kuntaliitosten ajajat tarjoilevat ympäriinsä hankkeidensa edistämiseksi.
Lahden alueellakin tarjoillaan heinolalaisille porkkanana Lahden käräjäoikeuden siirtämistä Heinolaan(!).
"Vihreä" kuntaliitosselvittäjä Soininvaara ei ilmeisesti tunne pienintäkään pistoa sydämessään suositellessaan pysyvän, vuosikymmeniä kestävän liikenne-, ja kustannusrasitteen perustamista.
Mitähän helsinkiläiset tuumaisivat, jos Helsingin KO siirrettäisiin istumaan käräjiä Porvooseen? Tai mitä tamperelaiset tuumaisivat kun Pirkanmaan KO siirrettäisiin kokonaan Ikaalisiin. ?
Ja kaikki tämä yhteiskunnan kokonaisedusta välittämättä. Vain siksi, että ostettaisiin sieluja liitoskuntalaisilta.
Skeptikkona on tosin pakko epäillä sitäkin vaihtoehtoa, että nämä "houkutukset" ovat vain tilapäistä laatua. Sitten kun kuntaliitos on varmistettu, todetaan että tämä eestaas matkustaminenhan on aivan järjetöntä, ja näin ollen siirretäänkin toiminnot entisille sijaintipaikkakunnilleen. Mutta kuntaliitos on ja pysyy.
Olipa sitten kysymys liittymisestä EU:hun, tai €urovaluuttaan, tai suurkuntaan, on mukana aina yksi oleellinen momentti: Päätös on peruuttamaton. Sitä sietää miettiä kun asiasta äänestetään.
Quote from: Ant. on 01.06.2010, 19:09:51
Kuntaliitoksissa kuntien työntekijöillä on viiden vuoden irtisanomissuoja. En kyllä väitä, että väki vähenisi irtisanomissuojan jälkeenkään.
Se hyvä puoli kuntaliitoksissa on nähtävissä, että tiettyjen puolueiden yksinvaltaisesti hallitsemien kuntien määrä vähenee. Jos jonkun kunnan noin 20 kunnanvaltuutetusta noin 20 on keskustapuolueesta, koko kunta muuttuu keskustan puoluetoimiston vasallivaltioksi. Suurissa yksiköissä yksittäisen puolueen on huomattavasti vaikeampi päästä hallitsemaan yksin.
5 vuotta - niinpäs olikin. No, kuten sanoit, saattaa monessa kunnassa käydä niin että 5 vuoden jälkeenkin samat naamat istuu samoissa viroissa päällekäistä työtä tekemässä.
Tässä kunnallispolitiikan paljonpuhuva kartta, keskustan kannatusta voi pyöritellä eri tavoin: Keskusta (http://kartat.stat.fi/kunnallis2008/index.html#namesonoff=true&boundarysonoff=true&minx=2805490&miny=6639819&maxx=4012419&maxy=7784320&lang=FI®ion=kv08_vp&themeroot=3&themeselect=KAN01)
Älkää viittikö. Toki Kepun poliittisia vastustajia kosiskellaan hyväksymään kuntaliitos Kepun kampittamiseksi. Olen ollut Soininvaaraa kuulemassa, enkä ole vielä kuullut ensimmäistäkään järjellistä perustetta suurkunnan puolesta, pelkkää tunnehöttöä. Täysin turha mies.
Suurkuntaa ei olla tekemässä siksi, että saataisiin myönteinen muutos asioittentilaan, vaan siksi, että EI tarvitsisi tehdä monenlaisia muutoksia palvelutuotantoon. Esimerkkinä Suomi on ainoita maita maailmassa, jossa erikoissairaanhoito on kuntien vastuulla ja sehän on se, mikä kunnat kaataa. Kuntaliitoksilla saadaan korkeintaan muutamalla vuodella siirrettyä väistämättä edessä olevaa palvelujen alasajoa.
Erittäin läheltä Päijät-Hämeen selvityksiä seuranneena totean, että koko kuntaliitoshanke on täyttä fuulaa alusta loppuun. Painostusta, uhkailua, mediavallan väärinkäyttöä ja törkeää puuttumista kuntien suvereniteettiin. Suurkuntahanke on täysin järjetön fantasia vailla minkäänlaisia asiallisia perusteita, ja se aiheuttaa väistämättä kansanvallan ja paikallisdemokratian heikkenemistä, vallan keskittymistä ja yleisen palvelutason laskua.
Vakavaa on sekin, että suurkuntahankkeet ilman muuta palvelevat maamme monikulttuuristamisohjelmaa.
Quote from: Iltalehti 03-09-2011
Keskusta tekee välikysymyksen
Kuntien palveluista ja kuntien määrän vähentämisestä on tulossa eduskunnan alkusyksyn suuria kiistoja.
Oppositiopuolue keskusta tekee asiasta välikysymyksen hallitukselle.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen perusteli asiaa lauantaina sillä, että hallituksen kaavailemat leikkaukset vaarantavat palvelujen saannin kunnissa.
Tiilikaisen mielestä kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) "keskittämis- ja pakkoliitosohjelma" mitätöi viime vuosien ponnistelut lähipalvelujen turvaamiseksi.
Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi on vaatinut hallitusta julkistamaan listaa lakkautettavista kunnista. Virkkunen on vastannut, ettei sellaista ole.
Pääministeri Jyrki Katainen on vakuuttanut, että hallitus ei aio perääntyä opposition hampaisiin joutuneen kuntaremontin toteuttamisesta. Kataisen mukaan se on "isänmaallinen velvollisuus" palvelujen turvaamiseksi.
STT
Lähde: Iltalehti (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011090314318819_uu.shtml)
No-niin... Ensimmäinen välikysymys Jykän sixpackille. Katsotaan miten "isänmaallinen velvollisuus" pärjää äänestyksessä. Ei sixpackki todennäköisesti vielä tähän kaadu, mutta hyvä nähdä miten vasemmistoliittojen rivit pitävät.
QuotePääministeri Jyrki Katainen on vakuuttanut, että hallitus ei aio perääntyä opposition hampaisiin joutuneen kuntaremontin toteuttamisesta. Kataisen mukaan se on "isänmaallinen velvollisuus" palvelujen turvaamiseksi.
Aina kun kuntayhdistymisiä on tehty, niin jonkun (yleensä pienemmän) kunnan asukkaiden terveyskeskus- ja kunnanvirastomatkat ovat about tuplaantuneet, ja muutama koulukin on siinä sivussa lakkautettu ja koulumatkat ovat kasvaneet varsin miehekkäiksi.
Mutta mikäs siinä, koska kyseessä on "isänmaallinen velvollisuus". Kahdeksanvuotiaalle onkin hyvä selittää aikaisia herätyksiä ja kahden tunnin koulumatkoja, koska "isänmaallinen velvollisuus".
Siitä kuitenkin pisteet hallituspuolueille, että eivät edes yritä pärjätä tulevissa kuntavaaleissa.
Tuskin välikysymys horjuttaa hallitusta. Pienten kuntien yhdistäminen karsii turhaa byrokratiaa.
Jorma Jaakkola on sitä mieltä, että kuntaliitosasia on käsketty EY-tasolla jo 1993.
http://www.promerit.net/kuntakartta.jpg
http://keskustelu.promerit.net/index.php/topic,1129.msg4085.html#msg4085
ei ihme, jos Virkkunen möläytti, ettei kustannusvaikutuksia ole tutkittu.
Näyttää se isänmaallisuus kelpaavan Kataisellekkin. Kasaa vain turhan paljon näitä "isänmaallisia velvollisuuksia" harteillemme.
Kunnallisvaaleissa maalaisliitto on saanut suhteettoman paljon valtuutettuja johtuen lukuisista pienistä kunnista isojen kaupunkien ulkopuolella. Vaikka se sai vain kolmanneksi eniten ääniä koko maassa (20,09%) niin se kuitenkin yli kolmanneksen kaikista valtuustopaikoista (3518/10412) vuoden 2008 kunnallisvaaleissa.
Kokoomus pettäisi aina muuten, mutta koska kukaan normaalijärkinen ei Kokoomukseen luota, niin ei tule niinvain petetyksikään.
Yhteiskunnan tärkein julkinen yksikkö on kunta, jos kunnilta jää rahaa yli, niin annettakoon valtiolle, jos valtiolta jää rahaa yli???, niin annettakoon sitten vaikka kaikenmaailman Kataisten jaettavaksi.
Tällä kertaa tuntuu siltä, että Ensin annetaan Kreikkalaisille, sitten valtiolle, ja viimeisenä kunnille, ne kun ovat vielä niin kepulaisiakin....
"Kuntien oma kapinaliike saa tukea oppositiolta, lähinnä keskustalta, joka uskoo palaavansa kuntapolitiikan siivellä suurten puolueiden joukkoon."
- karkki vai kepuli ?
"Suurkuntia ei synny ilman valtion yksiselitteistä pakotetta."
- siis sama juttu kuin EU:n liittovaltio-hommassa !
"Penseys näkyy Lounais-Suomen kunnanjohtajille tehdystä kyselystä."
- tietäähän sen lapsikin että on penseä kun pallit lähtee alta (tai roikkuvat kraavilohen palat).
http://www.ts.fi/online/mielipiteet/paakirjoitus/264502.html (http://www.ts.fi/online/mielipiteet/paakirjoitus/264502.html)
Quote from: Fimbulvetr on 13.01.2012, 01:16:00
QuotePääministeri Jyrki Katainen (kok.) on vakuuttunut siitä, että kuntauudistus etenee vauhdilla kevään aikana. Kataisen mielestä kuntaremontti on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta olennainen.
...
- Keväällä alkaa karttatyö ja katsomme, mitkä ovat parhaita uusia kokonaisuuksia. Lainsäädäntö tulee sen mukana. Kevään aikana päästään jo pitkälle.
YLE 12.01.2012 (http://yle.fi/alueet/pohjanmaa/2012/01/katainen_kuntauudistus_viedaan_lapi_aikataulussa_3169592.html)
Voin sieluni silmin kuvitella ihmepojan kartan ääressä harppi kourassa ja kynä korvan takana toteavan:
No tässä on ainakin kolme kaupunkia niin nipussa, että voisimme yhdistää tämän Kemin sekä Tornion ja tuon..öö... Haparandan.
QuoteEn ole huomannut, että Hommaforumilla käytäisiin laajempaa poliittista kansalaiskeskustelua kuntauudistuksesta tai kansallisen kokoomuksen mielikuvilla markkinoituna työssäkäyntialueisiin perustusvasta kuntarakenneuudistuksesta. Todennäköisesti tulevissa kuntavaaleissa kuntarakenneuudistus nousee vaalien suurimmaksi yksittäiseksi teemaksi.
Presidenttiehdokas Paavo Väyrysen ansiosta hienoisessa nosteessa oleva keskusta -puolue on lähes varma hyötyjä tästä asiasta kuntavaaleissa 2012.
Tämä läpi runnottava asia on yhtä hyvin perusteltu kuin ytimessä oleminen. Se on tehtävä nyt, jotta saa nimen historiankirjaan.
Koko kuvio muistuttaa kulissien takana tehtävine valmisteluineen paikallistasolla taannoin käytyä kyläkoulujen lakkatusrumbaa. Siitä saatiin onneksi torjuntavoitto. Nyt pelottaa, että tämän kuntauudistuksen takia pitäisi lähteä kunnallisvaaliehdokkaaksi. Siellä varmaan tarvitaan maalaisjärkeä kun alkaa iso tuuli puhaltaa.
Kuntamme on jo yhden kuntaliitoksen läpi käynyt. Mikään ei muuttunut paremmaksi. Päinvastoin.
-i-
Kas Jyrki on elossa... ja huonoa uutista vaan tulee...
Kakkoskierroksella sitten kuntauudistus vaaliväittelyjen pääteemaksi. Sekoomus-Sauli saisi kärsiä Jyrki-Boyn fantasioista.
Hieno aloitus Fimbulvetrin! Olen aivan samalla kannalla kanssasi.
Olen tullut siihen luuloon että koko kuntauudistus on vain hyvä keino Kokoomuksen syrjäyttää Keskustan valta (ilmeisesti todellinen) valta maalaiskunnissa. Ehkä Kokoomus luottaa siihen että isommissa kunnissa on rahalla enemmän merkitystä vaaleissa. Vrt Tampereen Sofia Vikman...
Läänit lakkautettiin. Mutta lakkautettiinko lääninhallituksia? Kutistuiko byrokratia?
www.laaninhallitus.fi/
Tämähän uutinen tuli kuin tilauksesta:
Valtiovarainministeriö jättäisi Suomeen vain reilun viidesosan nykykunnista, ilmenee ministeriön kuntauudistuksen pohjaksi laatimasta kuntakartasta.
Suomen Kuvalehti on julkaissut salassa pidetyn suunnitelman tuoreessa numerossaan. Kartan mukaan Tampereen ja Turun kehyskunnat pakotettaisiin osaksi suurkuntaa. Pääkaupunkiseudulla Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa liitettäisiin yhteen. Kuntakartta piti alun perin julkistaa vuodenvaihteessa, mutta julkistusta lykättiin helmikuulle. Oppositiossa on syytetty, että lykkäyksellä varjellaan kokoomuksen Sauli Niinistön presidenttikampanjaa. ..
- Suomen Kuvalehti julkisti ministeriön salaisen kuntakartan (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/01/1475950/suomen-kuvalehti-julkisti-ministerion-salaisen-kuntakartan) (13.01.2012 03:33, MTV3)
Kokoomus on perseestä. Näihin sanoihin voi kiteyttää koko kuntauudistuksen. Olin viime loppuvuodesta kuulemassa muutamaa entistä ministeriä ja heitä hiukan huvitti ihmepojan ja kuntaministerin laskelmat asian suhteen. Katainen hehkuttaa miljardisäästöjä, mutta minä väitän, että Kataisen kuntauudistusta seuraa miljarditappiot.
Olen kuullut liian monta kertaa väitteen, että kuntauudistusta vastustetaan, että Kepu saisi pitää asemiaan. Kysyisin, että kuka sitä Kepua äänestää ja miksi? Eikös tarkoitus ollut, että poliitikot edustavat äänestyäjiensä näkemystä?
Kokoomuksen linja täällä maakunnassa on tässä(kin) asiassa varsin eripurainen. Voi olla, ettei Kataisen kannata näillä nurkilla yrittää Kokoomuksen vaalityötä edistää.
No, varsinainen asia on, että kuntakoko ei välttämättä vaikuta palvelutuotannon kustannustehokkuuteen, mutta kuntalait vaikuttaa ihan ratkaisevasti ja viime vuosina meillä on tehty luokattoman tyhmää lainsäädäntötyötä.
336 kuntaa nyt, uudistuksen jälkeen 70. Missä hyödyt?
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/salainen-kuntakartta-ministerion-suunnitelmat-paljastuivat (http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/salainen-kuntakartta-ministerion-suunnitelmat-paljastuivat)
Hyötyjä ei ole jutussa käsitelty.
Se vaan on niin helvetin sairasta, että joku pääsee tuollaisia karttoja piirtelemään ja kuvittelee mahtikäskyllä pystyvänsä sen vielä toteuttamaan. Ihmettelen ihan oikeasti, että miten Kokoomus kestää tämänlaisen toiminnan, sisäiset paineet alkaa olemaan melkoiset. Ihme naisnapoleon tuo Virkkunen.
Kuntatasolla tämä tuntuu ihan samalta, kuin jos EU yhteenliittäisi Suomen, Viron, latvian ja Liettuan.
Ex-päätoimittaja Laatikainen lohkaisee maukkaasti Virkkusesta, kokoomuspolitiikan sotilaasta:
QuoteJyväskyläläinen ministeri Henna Virkkunen (kok.) on komennettu jynssääjäksi. Hänet tunnetaan sotilaana, joka tekee sitä, mitä puoluekoneiston komentajisto käskee.
Jokainen puheenjohtaja haluaa esikuntaansa politiikan sotilaan. Hän on puoluejohdon uskottu. Hän alistaa uransa ylipäällikkönsä suosiollisuudesta riippuvaiseksi. Sotilassieluisuus ylenee uralla vauhdikkaammin kuin jos hän ryhtyisi vastaväittäjäksi ja vaihtoehtojen tarjoajaksi.
Seurasin aikanaan aitiopaikalta erään valtionhallinnon alan toimipisteiden yhdistymistä ja "toiminnan tehostamista".
Siinä lakkautettiin useilta paikkakunnilta toimipisteitä. Johtajat siirrettiin keskuskaupungin toimistoon "asiantuntijoiksi" entistä isommalla palkalla. Suorittavan tason työntekijöitä ei palkattu enää eläkkeelle jäävien tilalle ja määräaikaisista työntekijöistä luovuttiin. Sen jälkeenkin kehitys on jatkunut toimipisteiden lakkauttamisena. Suorittava porras (he, joiden luona ihmiset asioivat) on karsittu aivan minimiin.
Ne, jotka ovat enää jäljellä, ovat pääsääntöisesti keskuskaupungissa töissä.
Sama on odotettavissa tässä kuntauudistuksessa.
Quote from: Impivaaran tiikeri on 13.01.2012, 10:45:12
Ex-päätoimittaja Laatikainen lohkaisee maukkaasti Virkkusesta, kokoomuspolitiikan sotilaasta:
Laatikainen itsessään on kepun "sotilas".
Hyödyt ilmeisesti ovat suuruuden ekonomia palveluissa. Jos ei joku ole huomannut, niin kunnat ovat liki kaikki persaukisia.
Sopii mulle, vaikka tietysti oman, reilun 4000 asukkaan perinteikkään kunnan yhdistäminen suuremmaksi kokonaisuudeksi kirpaiseekin. Tietysti sillä ehdolla että turhat byrokraatit heitetään uudistuksen yhteydessä hiuksista v***uun.
Pirkaanmaan osalta kuntauudistus näyttänee tältä:
http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/1194714756527/artikkeli/sk+n+paljastama+hurja+suunnitelma+pirkanmaalle+vain+viisi+kuntaa+ota+kantaa+.html
Miksi tätä nyt erityisesti ptäisi sitten vastustaa? Siksikö kun Kokoomus on tätä ajamassa?
Quote from: JNappula on 13.01.2012, 11:37:52
Sopii mulle, vaikka tietysti oman, reilun 4000 asukkaan perinteikkään kunnan yhdistäminen suuremmaksi kokonaisuudeksi kirpaiseekin. Tietysti sillä ehdolla että turhat byrokraatit heitetään uudistuksen yhteydessä hiuksista v***uun.
Tuo ei liene mahdollista nopeassa tahdissa, koska virkamiehistä ei niin vain helposti pääse eroon. Ennemminkin voi käydä niin, että vanhoista tehtävistä pois siirretyille byrokraateille keksitään uutta byrokratiaa, jolloin näiden virat eivät lakkaa edes heidän siirtyessä eläkkeelle.
Quote from: Siili on 13.01.2012, 11:46:18
Quote from: JNappula on 13.01.2012, 11:37:52
Sopii mulle, vaikka tietysti oman, reilun 4000 asukkaan perinteikkään kunnan yhdistäminen suuremmaksi kokonaisuudeksi kirpaiseekin. Tietysti sillä ehdolla että turhat byrokraatit heitetään uudistuksen yhteydessä hiuksista v***uun.
Tuo ei liene mahdollista nopeassa tahdissa, koska virkamiehistä ei niin vain helposti pääse eroon. Ennemminkin voi käydä niin, että vanhoista tehtävistä pois siirretyille byrokraateille keksitään uutta byrokratiaa, jolloin näiden virat eivät lakkaa edes heidän siirtyessä eläkkeelle.
Aivan. Näin kävi esimerkiksi Kouvolassa. Ja lisää välijohtajien vakansseja keksitään pää märkänä.
Kaikilla johtajilla ja päälliköillä on kuntaliitoksissa viiden vuoden betonoitu virka-asema. Töitä ei ole, mutta virka ja palkka on turvattu. Väki vähenee siis vain suorittavasta portaasta, siis niistä tarpeellisista henkilöistä.
Ymmärrätteköhän te täysin, minkälaisesta asiasta tässä keskustellaan? Mikään palvelu tässä maassa ei tapahdu ilman, että joku sen järjestää. Pienten kuntien byrokratia on pakko pitää vähäisenä, koska muuten jää työt tekemättä. Muutenkin ainoa mahdollinen tapa saada säästöjä aikaan on lopettaa palveluja. Monia palveluja voidaankin ihan hyvin lopettaa, mutta ne turhimmat, niinkuin subjektiivinen päivähoito-oikeus, ovat niitä poliitikkojen lemilapsia, eikä niihin kajota.
Kun jokainen kunta saisi tehdä, mitä haluaa ja mihin on varaa, niin kaikki menisi hyvin, mutta tämä lakien aiheuttama keskusjohtoisuus on murhaavaa.
Viime talvena kävelin kunnan kiinteistönhoitajan kanssa iltakierroksella, kun jouduin aikaatappamaan kylillä. Kiinteistönhoitaja sanoi viettävänsä jokaisen joutohetken kattoja kolaamassa. Ei ole turhaa hetkeä sen miehen työajassa, mutta viitsisikö lähteä, jos ei olisi omassa työssään oma herransa.
Katselin vähän tuota karttaa, ja ainakaan Turun seudulla siinä ei ole järjen hiventäkään. Että Turku ja Naantali yhdeksi kunnaksi, ja Mynämäki kuuluisi myöskin Turkuun (eikä Uutenkaupunkiin)? Onko tuo suunnitelma tehty jossain sienipöllyissä?
Mihin tarvitaan suuryksiköissä enää demokraattisesti valittuja luottamusmiehiä tai luottamusmiesten muodollista päätösvaltaa? Valtioneuvosto ainakin voisi nimttää rajonikomendantit näitä suurpiirejä johtamaan.
Kuntia yhdistyy vapaaehtoisesti koko ajan, eikä kukaan ole uusia kuntia perustamassa. Mistä tämä mieletön kiire?
Quote from: Impivaaran tiikeri on 13.01.2012, 10:21:32
336 kuntaa nyt, uudistuksen jälkeen 70. Missä hyödyt?
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/salainen-kuntakartta-ministerion-suunnitelmat-paljastuivat (http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/salainen-kuntakartta-ministerion-suunnitelmat-paljastuivat)
Kun katsoo Varsinais-Suomea ja alueen kuntien lukumääriä ja pinta-aloja, in ei voi kuin ihmetellä, miks hemmetissä yhdistymistä ei ole tapahtunut vapaaehtoisesti. Ja kuten tuolla myöhemmin mainitaan turhat byrokraatit mäkeen.
Quote from: Enkeksi on 13.01.2012, 12:50:34
Quote from: Sour-One on 13.01.2012, 12:37:42
Kun katsoo Varsinais-Suomea ja alueen kuntien lukumääriä ja pinta-aloja, in ei voi kuin ihmetellä, miks hemmetissä yhdistymistä ei ole tapahtunut vapaaehtoisesti. Ja kuten tuolla myöhemmin mainitaan turhat byrokraatit mäkeen.
Entä sitten, jos kuntien lukumäärä on suuri? Takaa ainakin sen, että palvelut löytyvät läheltä ja asukkailla on itsellään päätösvaltaakin niihin. Jos palvelun olemassaolosta päätetään kymmenien kilometrien päässä, niin se on helppoa lakkauttaa asiakkaiden mielipiteistä välittämättä. Sen sijaan jos päättäjät ja palvelun käyttäjät asuvat samassa paikassa, niin palveluja ei niin vain karsitakaan. Samoin jos yrityksen johto ja tuotantolaitos sijaitsee paikassa A, niin työntekijöiden ja johdon välille syntyy lojaliteettisuhde. Vanhan ajan patruunat pitivät huolta työväestään ja tehtaita ei noin vain siirrelty paikasta toiseen. Nykyään tehtaat ovat yhdessä paikassa ja yritys voi olla vaikkapa ulkomaisessa omistuksessa, jolloin tehdas on helppo lakkauttaa työntekijöistä välittämättä. Se on selvää, että kuntakeskuksesta palvelut tulevat aina löytymään. Siksi sillä on suuri merkitys, montako kuntakeskusta Suomesta löytyy. On alueellisesti tasa-arvoista jos meillä on terveydenhoitoa, päivähoitoa, ala-asteen koulutusta ja vanhustenhuoltoa tarjolla 600 paikassa ja niitä koskeva päätöksenteko tapahtuu siellä missä palvelutkin ovat.
Miksi kuntien pieni pinta-alakaan olisi huono asia? Takaa ainakin sen, ettei kirkonkylään tai keskustaajamaan ole kunnan reuna-alueiltakaan pitkä matka. Valtuustossa kannetaan myös huolta koko kunnan asioita eikä synny vastakkainasettelua "sivukylien" ja kuntakeskuksen välille. Jos muodostetaan jättiläiskunta, johon tulee kuntakeskuksen lisäksi suuria maaseutualueita, niin päätöksenteossa keskuskaupunki tulee dominoivaksi. Esimerkiksi maankäyttöön liittyvä mielenkiinto kohdistunee keskuskaupungin kehittämiseen eikä maaseudun asioihin. Entäpä jos keskuskaupunki päättäisi esittää paikallishallinnon nimissä jonnekin kunnan maaseutualueelle vaikkapa ydinjätteen loppusijoituspaikan perustamista? Paikalliset asukkaat vastustaisivat hanketta (aiemmin itsenäinen kuntakin olisi vastustanut), mutta suurkunnassa aiemman kunnan osuus väestöstä olisi niin pieni, ettei vastustuksella olisi merkitystä.
Ei pieni pinta-ala ole yksin huono asia. Pitäisi vain olla riittävästi asukkaita. Pinta-alaltaan pienet kunnat on helpompi yhdistää, kun kuntapalvelut pysyvät edelleenkin lähellä. Lapissa on tilanne on ongelmallisempi kuntien koon takia. Mutta sielläkin on tehtävä joka tapauksessa jotain jossain vaiheessa asukasmäärän vähäisyyden takia.
Quote from: Maatiaisjuntitar on 13.01.2012, 11:20:17
Siinä lakkautettiin useilta paikkakunnilta toimipisteitä. Johtajat siirrettiin keskuskaupungin toimistoon "asiantuntijoiksi" entistä isommalla palkalla. Suorittavan tason työntekijöitä ei palkattu enää eläkkeelle jäävien tilalle ja määräaikaisista työntekijöistä luovuttiin. Sen jälkeenkin kehitys on jatkunut toimipisteiden lakkauttamisena. Suorittava porras (he, joiden luona ihmiset asioivat) on karsittu aivan minimiin.
Samaa olen kuullut tutuilta, jotka työskentelevät liitoskunnissa koulutuspuolella. Kun kuntaliitoksen jälkeen koulutusorganisaatioita on yhdistetty on erilaisten pikkupomojen ja koordinaattoreiden määrää lisätty huomattavasti.
Sen sijaan kouluista on vähennetty opetushenkilökuntaa (eläkkeelle jääneiden tilalle ei ole palkattu ketään) ja opetusryhmien kokojen on annettu kasvaa. Organisaatiouudistuksen säästöt ovat siis revitty suorittavasta portaasta - ei hallinnosta. Aivan samanlaista kehitys on varmasti ollut myös sosiaali- ja terveyspuolella.
Miksi Kokoomus ajaa tätä niin innokkaasti?
Tuossa tutkimuksessa taidettiin mainita, että kunta on tehokkaimmillaan, kun asukkaita on 1000 - 10 000. Sitä suuremmissa kunnissa tehokkuus jo kärsii.
Ei toimi. >:(
Quote from: perunanena on 13.01.2012, 13:08:03
Quote from: Maatiaisjuntitar on 13.01.2012, 11:20:17
Siinä lakkautettiin useilta paikkakunnilta toimipisteitä. Johtajat siirrettiin keskuskaupungin toimistoon "asiantuntijoiksi" entistä isommalla palkalla. Suorittavan tason työntekijöitä ei palkattu enää eläkkeelle jäävien tilalle ja määräaikaisista työntekijöistä luovuttiin. Sen jälkeenkin kehitys on jatkunut toimipisteiden lakkauttamisena. Suorittava porras (he, joiden luona ihmiset asioivat) on karsittu aivan minimiin.
Samaa olen kuullut tutuilta, jotka työskentelevät liitoskunnissa koulutuspuolella. Kun kuntaliitoksen jälkeen koulutusorganisaatioita on yhdistetty on erilaisten pikkupomojen ja koordinaattoreiden määrää lisätty huomattavasti.
Sen sijaan kouluista on vähennetty opetushenkilökuntaa (eläkkeelle jääneiden tilalle ei ole palkattu ketään) ja opetusryhmien kokojen on annettu kasvaa. Organisaatiouudistuksen säästöt ovat siis revitty suorittavasta portaasta - ei hallinnosta. Aivan samanlaista kehitys on varmasti ollut myös sosiaali- ja terveyspuolella.
Samanlaista puhetta oon isäukolta kuullu kun ollaan välistä puhuttu asiasta noin yleisellä tasolla. Hänen työnkuvaan liittyy nuo asiat.
Alunperin kuntien yhdistämisillä piti pyrkiä luomaan isoja säästöjä vähentämällä pikkuvirkamiehiä ja väliportaan byrokraatteja, mutta eipä niitä juurikaan saatu pois. Muutamia jääny normaalisti eläkkeelle ja loput vain uudelleensijoitettiin millon mihinkin ns. "talon sisällä".
laitetaan nyt tähänkin ketjuun... Soini sanoo suoraan, mistä tässä kuntauudistuksessa on kyse. Ks. Pravdan netin etusivu juuri nut.
Soini tietänee jotain olevan tapahtumassa kaupunkikuvassa:
QuoteHän ennustaa, että maalle muuttaminen voi eri syistä tulla yhä useammalle suomalaiselle mieluisaksi, kun ympäristöolosuhteet muuttuvat.
http://www.hs.fi/politiikka/Soini+Kuntauudistus+on+sinipunan+raakaa+valtapolitiikkaa/a1305553295653
Meikästäkin tulisi sitten taas Tamperelainen, vaikken nyt asu lähelläkään. Tampesterista tulisi aika pirun laaja pinta-alataan. Mitenkähän mahtaisi toimia?
Oisko mennyt sienikartan kanssa sekaisin?
Tästäkin seuraa, että mamukeskusten maksumiehen roolista ei voi karata maaseudulle, kun kunta jatkuu vähintään 50 km joka suuntaan, ja seuraavan mamukeskittymän läänitys alkaakin jo heti rajan toiselta puolen.
edit: Ja tietysti tällä estetään joidenkin pienempien kuntien profiloituminen mamuvapaiksi saarekkeiksi, jotka tarjoaisivat tavalliselle suomalaiselle henkireiän ja houkuttelisivat rikkaudesta riittäviin saaneita erinäisin keinoin. Pieniä kuntia ei enää ole, ja isot on aika lailla menetetty. Itsehän olisin vaikka valmis muuttamaan Viitasaarelle, jos sinne perustettaisiin se vihreiden ehdottama persureservaatti. Veikkaisin, että parissa vuodessa Viitasaaresta kasvaisi Suomen vauraimpia ja elinvoimaisia kuntia.
Olipa mukava katsella, kun Janakkalan kokoomuslainen kunnanjohtaja haukkui tänään Ylen aamutelkkarissa puolueensa ja Virkkusen lyttyyn kuntauudistusasiassa. Mainitsi, että kokoomus tarvitsee sivistysporvareita, jotka tällaisella ylimielisellä sekoilulla menetetään. Sanoi myös puolustavansa virkansa puolesta kuntalaistensa - ei puolueensa - etua.
Veikkaanpa, että kuntauudistussekoilun seurauksena paljon maakuntien kokoomuslaisia siirtyy kepuun.
Miksi tehdä jättikuntia?. Tehdään saman tien lääneistä autonomisia osavaltioita tai kantoneita. Kukin saa järjestää asiansa, palvelunsa ja verotuksensa kuten haluaa, paras hinta/laatusuhde varmaan vetäisi iloisia veronmaksajia.
Kehäykkösen sisäpuoli saisi pitää yhteydet EUhun ja muualle maailmaan koska "kansainväliset sopimukset" jne.
QuoteUusi kuntakartta olisi myrkkyä keskustan vallalle
Suunniteltu kuntauudistus heikentäisi merkittävästi keskustan asemaa ja vahvistaisi päähallituspuolueiden kokoomuksen ja SDP:n asemaa kunnissa, kirjoittavat Ilkka ja Pohjalainen.
...
Lehtien haastattelema Helsingin yliopiston valtiotieteen emeritusprofessori Tuomo Martikainen uskoo, että hallitus pyrkii tietoisesti muuttamaan kuntarakennetta itselleen edullisemmaksi.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012011715086509_uu.shtml
Jättikunnat tulevat olemaan huonoja monella eri tavalla, joita on jo tuotu tässä esille. Kokoomus ja sdp pyrkivät kasvattamaan vaikutustaan kunnallisella tasolla eikä toimivan kuntarakenteen romuttaminen näy olevan heille siitä liian suuri hinta. Pidentyvät välimatkat palveluihin tulevat näivettämään monia nykyisiä kuntakeskuksia, kun valtion tulovajetta paikkaillaan tulevaisuudessakin yksityisautoilun kustannuksella.
Paikallispoliitikoilla on monesti arkielämän realiteetit paljon tuntuvammin tuttuja kuin valtakunnallisilla poliitikoilla. Vastaanottokeskuksia ja humaanitääristen maahanmuuttajien kuntapaikkoja on helppo jaella sinne entisen naapurikunnan alueelle kymmenien kilometrien päähän paikallisten tunnoista välittämättä.
Tämän päivän Kalevassa Niilo Keränen kirjoitti hyvin (taas kerran) tuosta kuntaliitosasiasta. Toi mm. esiin sen, kuinka mitättömän pieni summa hallinnosta voidaan säästää.
Jälkiviisaissa Kalle Isokallio sanoi, että tehokkain kunta on sellainen, missä palvelut tuotetaan lähellä maksajaa.
QuoteJos kuntataloudessa tavoitellaan suurempia säästöjä, niin se tarkoittaa sitä, että palveluista tullaan aivan varmasti karsimaan. Suurissa yksiköissä on helppo lakkauttaa palvelut keskustaajaman ulkopuolelta, kun entisten itsenäisten kuntien väestöpohja suurkunnassa ei riitä yksimielisenäkään vastustamaan näitä päätöksiä.
Tämähän se pointti on. Muutamankin lähidemokratiaseminaarin istuneena ja erilaisissa käytännön virityksissä istuneena voin vakuuttaa, että ei onnistu. Olen muuten ollut telkkarissakin asiasta.
Katainen hävittäisi yli 200 kuntaa: "Satakunta riittää"http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/119519-katainen-havittaisi-yli-200-kuntaa-%E2%80%9Dsatakunta-riittaa%E2%80%9D
Quote
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) tavoite hallituskauden loppuun on kova:
- Kuntia on noin satakunta, kun hallitus lopettaa, Katainen sanoo tänään Talouselämässä ilmestyneessä haastattelussa. (http://www.talouselama.fi/uutiset/katainen+quothallitus+vie+kuntauudistuksen+maaliinquot/a759563)
Käytännössä tämä tarkoittaisi noin 200 kunnan katoamista hallinnollisena alueena.
Pääministeri määrittelee haastattelussa kuntauudistuksen koko hallituksen tärkeimmäksi rakenneuudistukseksi. Hän vakuuttaa, että hallitus tekee Suomeen mittavan kuntaremontin.
Kataisen mukaan tärkeintä ei ole kuntien lukumäärä, vaan hallinnossa säästettävien menojen määrä.
- Vanhusten määrä kasvaa lähivuosina niin nopeasti, että kuntauudistus on välttämätön hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi, pääministeri muistuttaa Talouselämässä.
Lehden mukaan Katainen aikoo itse osallistua kuntakierrokseen, jonka ministerit tekevät markkinoidakseen uudistusta.
Kuntauudistuksen valmistelutyöt ovat jo kovassa vauhdissa. Tammikuun lopulla tai helmikuun alussa valtiovarainministeriön on tarkoitus julkaista suunnitelmansa uudeksi kuntarakenteeksi.
Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richadson sanoi Uudelle Suomelle viikko sitten, että kuntauudistus yhdistyy laajaan palvelurakenneuudistukseen, jossa kansalaisten peruspalvelut katsotaan kokonaan uudestaan.
Viime aikoina on julkisuudessa pohdittu, mitkä kaikki yhteiskunnan nyt järjestämän tehtävät todella kuuluvat kunnille.
Keskustelu kuntien lukumäärästä on vellonut kiivaana sen jälkeen, kun Suomen Kuvalehti julkaisi valtiovarainministeriön väitetyn kuntakartan viime perjantaina. Valtiovarainministeriö kiisti samana päivänä, että SK:n kartta olisi ministeriön lopullinen ehdotus kuntarakenteeksi.
http://www.talouselama.fi/uutiset/katainen+quothallitus+vie+kuntauudistuksen+maaliinquot/a759563
Katainen: "Hallitus vie kuntauudistuksen maaliin"Quote
"Kuntauudistus on hallituksen ehdottomasti tärkein rakenneuudistus", sanoo pääministeri Jyrki Katainen (kok.) Talouselämä-lehden haastattelussa. Katainen vakuuttaa, että hallitus vie kuntaremontin läpi.
"Kuntia on noin satakunta, kun hallitus lopettaa", Katainen sanoo. Hän muistuttaa, ettei kuntien lukumäärä ole uudistuksen oleellinen asia, vaan säästöt, joita remontin pitäisi tuoda.
Pääministerin lupaus on kova. Kuntakapina on roihunnut ilmiliekeissä sen jälkeen, kun Suomen Kuvalehti viikko sitten julkaisi kartan, jonka mukaan Suomessa olisi muutaman vuoden kuluttua vain 70 kuntaa nykyisen 336 sijaan.
"Vanhusten määrä kasvaa lähivuosina niin nopeasti, että kuntauudistus on välttämätön hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi", pääministeri muistuttaa.
Uudistuksen tärkeydestä kertoo, että pääministeri aikoo lähteä itse esittelemään suunnitelmia kuntiin.
Vastustajat lyövät luun kurkkuun
Moni uskaltaa silti epäillä, että vastustajat lyövät hallitukselle lopulta luun kurkkuun.
Kapinalippuja liehuu hallituksen omissakin riveissä. SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen vakuutti syksyllä eduskunnalle, etteivät demarit hyväksy pakkoliitoksia. Myös hallituksen pikkupuolueet ovat ottaneet etäisyyttä uudistukseen.
Jopa osa kokoomuslaisista vastustaa hanketta. Puolueen koviin nimiin kuuluva kansanedustaja Eero Lehti on mollannut kuntauudistusta jyrkin sanoin.
Pääministeriä nurina ei horjuta. Hän kertoo puhuneensa uudistuksesta Jutta Urpilaisen kanssa vastikään ja on vakuuttunut, että "sosiaalidemokraatit ovat täysin sitoutuneita kuntauudistukseen".
"Totesimme Urpilaisen kanssa yhdessä, että tää me viedään maaliin!"
Hallituksen edessä on kevätkaudella monta muutakin kovaa koitosta kuin kuntauudistus. Maaliskuussa hallitus päättää muun muassa budjettikehykset lähivuosille. Edessä on miljardien eurojen vyönkiristys.
Perjantaina ilmestyneestä Talouselämä-lehdestä voit lukea lisää pääministerin ajatuksia siitä, millaisia säästötoimia Suomella on edessään.
Ääni saulille on tuki tälle politiikalle
Quote from: VirtuteEtArmis on 20.01.2012, 15:39:05
Katainen hävittäisi yli 200 kuntaa: "Satakunta riittää"
Haluaako se kaikista satakuntalaisia :o
Quote from: Snuiva on 20.01.2012, 15:53:01
Quote from: VirtuteEtArmis on 20.01.2012, 15:39:05
Katainen hävittäisi yli 200 kuntaa: "Satakunta riittää"
Haluaako se kaikista satakuntalaisia :o
Vähän tiukkaa tekee, mutta eiköhän sitä tuon puhetavan (http://www.youtube.com/watch?v=I270Xmop0IY) pysty omaksumaan pienellä harjoittelulla, tiäksä.
Quote from: sunimh on 20.01.2012, 16:42:24
Quote from: Snuiva on 20.01.2012, 15:53:01
Quote from: VirtuteEtArmis on 20.01.2012, 15:39:05
Katainen hävittäisi yli 200 kuntaa: "Satakunta riittää"
Haluaako se kaikista satakuntalaisia :o
Vähän tiukkaa tekee, mutta eiköhän sitä tuon puhetavan (http://www.youtube.com/watch?v=I270Xmop0IY) pysty omaksumaan pienellä harjoittelulla, tiäksä.
Tiäksä toi taksikuski vaikutti mukavalta kaverilta, jos se suostuis opettamaan.
Kirjoitin aiheesta blogiini ja juttu oli myös Kouvolan Sanomissa tänään(20.1)
http://www.jarppalindstrom.net/blogi/2012/01/18/492
Ei toi kyllä Satakunnammurteelta kuulosta ollenkaan. Äitivanha on Satakunnasta kotoisin ja mää kuulkaa meinaan tunnen semmurteen tarkkaan....
Kuntien palveluntuotannon tehokkuudesta on tehty monia tutkimuksia ja kuntien tehottomuuden pääongelmaksi on mainittu kaksi eri tekijää. Ensinnäkin suureen organisaatioon väistämättä pesiytyvä byrokratia. Ei ole kukaan tainnut keksiä, miten suurta julkisyhteisöä voitaisiin hoitaa ilman mittavaa byrokratiaa ja yleistä päätöksenteon vaikeutta. Tässä yhteydessä on usein moitittu myös demokraattisen päätöksenteon hitautta ja arvaamattomuutta.
Toinen tehottomuutta aiheuttava tekijä on alueellinen hajanaisuus. Kun hajanaiselle asutukselle yritetään järjestää palveluja ideologialla, mikä on tarkoitettu kaupunkien huoltamiseen niin tehotontahan siitä tulee. On kuitenkin typerää syyttää asiasta asutusta, kun ongelma on palvelutapojen soveltumattomuus ja sopeutumattomuus.
Sen voin vielä mainita, että suurkunta ei ole mikään ratkaisu, ei suurkuntia sentakia haluta, että haluttaisiin muutosta, vaan suurkuntia halutaan sentakia ETTEI TARVITSISI TEHDÄ muutoksia palvelurakenteeseen.
Minulla on ongelmaan hyvä ratkaisu, maaseudulle ja kaupunkiin pitää tehdä erilaiset palvelujärjestelmät Työssäkäyntialueen kokoinen kunta on hirvittävä ansa tehokkuudelle, siinä on sisäänrakennettuna kaikki tehokkuutta huonontavat tekijät. Maalaiskuntaa ja kaupunkia ei pidä yhdistää, se olisi mallina kelvoton.
Eero Lehti vastustaa milloin mitäkin hallituksen hanketta, mutta kun äänestyksen aika tulee, hän on siellä lampaana painamassa nappia muun hallituksen mukana.
Julkisesta taloudesta on säästettävä rankalla kädellä. Sen osuus on Euroopan 2.korkein, 56,3% BKT:stä, ja Suomi velkaantuu 10 Miljardia Euroa vuodessa pitääkseen tämän korttitalon pystyssä. Kansallisomaisuus on myyty ja suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Maksajat vähenevät huolestuttavaa tahtia.
Aina kun mitä tahansa säästötoimia julkiselle puolelle ehdottaa, niin kaikki vastustavat suu vaahdossa kaikkea. Suomessa on kaupunginjohtajia ja apulaiskaupunginjohtajia yli tuhat, plus heidän sihteeristönsä. Tarvitsemmeko me todella heitä, kun maailmassa on miljoonakaupunkeja, joissa on enemmän ihmisiä kuin koko Suomessa, ja suuret linjat vetää yksi pormestari.
Jos kuntia ei saa yhdistää ja sieltäkään ei ole säästöjä löydettävissä, niin mistä rahat? Vai nostetaanko kunnalisvero paikoin 40%:een? Vai tehdäänkö korkeakouluista maksullisia, niinkuin monissa muissa maissa? Asutetaanko 40-vuotiaat "eläkeläiset", juopot ja Subutex-narkit kaupungin vuokratalojen sijasta roskalaatikoihin? Suomessa on pakko tehdä massiivisia rakenneuudistuksia ja leikkauksia, muuten olemme Kreikan tiellä. Kuka maksaa?
Isokallio on kirjoittanut aiheesta hyvin:
http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2011/12/20/tyly-totuus/?ref=es
PS aiheen vierestä: Itse olen sitä mieltä, että eläkekatto olisi prioriteettilistalla ensimmäisenä. Se on käytössä melkein kaikissa Euroopan maissa. Eivät Lilius ja Ihamuotila tarvitse 50.000 Euron kuukausieläkkeitä. 2000 Euroa olisi aivan sopiva kattosumma... sillä vanhus jo pärjää. Ei joskus tehdystä työstä voi laskuttaa nuoremmilta polvilta jatkuvasti liikaa.
Hkanimelta sen verran hieno analyysi siitä, mikä kuntauudistuksessa mättää, että täytyy kompata ja kiittää häntä vaivannäöstä.
Kaikkia mahdollisia säästötoimenpiteitä vastustetaan Suomessa aina samalla argumentilla: "suhteutettuna koko valtion vuosibudjettiin summa ei ole merkittävä."
Tällä argumentilla voidaan vesittää mikä tahansa leikkaus. Suomi ei todellakaan tarvitse yli tuhatta puoluekirja taskussa istuvaa kunnanjohtajaa ja heidän lakeijoitaan. Ja kyse ei tosiaankaan ole pelkästään kunnanjohtajista... turhaa byrokratiaa on kunnissa aivan uskomattomia määriä. Tässä esimerkki:
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?messageID=4968418�
10 Miljardin Euron vuotuinen velkaantumisvauhti vie Suomen katastrofiin, jos Lapista ei löydy öljyä tai tänne ei synny nopeasti jostain uutta Nokiaa. Ja kun Suomen AAA-luokitus viedään, valtiovelan korot nousevat. Jotain on tehtävä, koska maksajia ei yksinkertaisesti ole.
Ylipäätänsä tässä mennään ihan väärästä suunnasta.
Kunta-asioita ei pitäisi mestaroida valtakunnan tasolta. Jos pienet kunnat haluavat vapaa-ehtoisesti yhdistyä, niin sitten ne tekevät niin. (Tällä tarkoitan luonnollisesti sitä, että kuntalaiset itse päättävät yhdistymisen puolesta kansanäänestyksessä.)
Hallituksella on ollut puurot ja vellit sekaisin pahasti. Olen monesti ehdottanut, että valtion vero-osuus ja kunnallisvero-osuus vaihdettaisiin keskenään. Valtionvero olisi max. sen 25%, loppu kunnille. Valtio tärvää kaiken, minkä se saa käsiinsä joka tapauksessa, kuntien palveluita taervitsee jokainen.
Quote from: hkanime on 21.01.2012, 19:53:00
Ei vaan kyse on realismistä. Kuntarakenne on syntynyt koska on ollut ja on olemassa tarve paikalliselle päätöksenteolle ja palveluverkostolle. Tämä sama ajatus esintyy lähes jokaisessa maassa: hallinto pilkotaan paikallisosioihin missä ymmärtämys paikallisista oloista on parasta.
Sen enempää en ota asiaan kantaa, mutta totean vain että Suomessa on edelleen se reilu viisi miljoonaa asukasta. Tarvitaanko tuollaisen porukan, siis yhden keskikokoisen suurkaupungin verran, hallinnointiin nyt oikeasti ihan näin jumalattoman kokoista organisaatiota? Uskallan vähän epäillä, että ne "paikalliset olot" nyt Suomen sisällä kovin merkittävästi eroavat. Etäisyydet on vähän pidempiä kuin jossain keski-Euroopassa, mutta silti.
Ex kansanedustaja Heikki A. Ollila Aamulehdessä kirjoitteli lämpimikseen, että mielestään hyvä laulaja Mikko Alatalo on poliitikkona hieman pielessä, kun haluaa isojen kuntien maksavan pienten talousvajeet.
Kertoisitteko minulle, miten näiden ökykuntien tilanne paranee, jos nämä talousvajeet otetaankin kuntaliitoksen myötä suoraan omaan taseeseen? Ei tässä ole mitään muuta selitystä, kuin että silloin laitetaan näiden vajekuntien palvelut kiinni. Palveluita saa kyllä uudesta kuntakeskuksesta 70 kilometrin päästä tai jotain.
Sitten kritisoi sitä, että ihmiset tekevät johtopäätöksiä tämän julki tulleen kartan pohjalta, joka ei ole lopullinen.
Mieleen nousee siis kysymyksiä:
-Miksi kartta on tehty jos se ei ole lopullinen?
-On annettu vihjeitä, että lopullinen kartta ei olisi lähellekään tuon suuntainen. Miksi siis nähdä vaivaa hienon kartan piirtelystä ja maalailusta, jos se ei ole yksi ehdotuksista?
-Kuka maksaa, kenelle ja kuinka paljon, että ihmiset joutessaan piirtelevät kuntakarttoja, joista ei saisi tehdä mitään johtopäätöksiä?
-Jos karttoja on useita, miksi vain yksi niistä olisi vuodettu julkisuuteen.
Itse näen tämän kyläkoulukeskustelujen pohjalta seuraavasti (näköjään jäsen X oli jo ehtinyt...):
- Kouluverkon remontti: Kunnassa kuusi koulua. Ehdotetaan yhden keskuskoulun mallia, jossa viisi koulua suljetaan. Syntyy hirveä haloo. -> Lopulta alkuperäinen tavoite sulkea puolet kouluista menee läpi helpotuksen huokausten saattelemana. Jos olisi ensiksi ehdotettu kolmen koulun sulkemista, korkeintaan yksi olisi saatu suljettua.
- Kuntauudistus: Julkisuudessa puhutaan sadasta kunnasta. Ihmiset ovat vauhkona vastustamassa pakkoliitoksia. Vuodetaan kartta julkisuuteen, jossa on 70 kuntaa. Kansa kauhistelee, jotta kyllä me vähän tultasiin vastaan, muttei nyt sentään noin paljon. ->Lopullinen tavoite n. 150 kuntaa menee heittämällä läpi.
-i-
Kuntakartan valmistuminen lykkääntymässä – hallitus sysää uudistuksen selvitysmiehille (http://www.hs.fi/kotimaa/Kuntakartan+valmistuminen+lykk%C3%A4%C3%A4ntym%C3%A4ss%C3%A4++hallitus+sys%C3%A4%C3%A4+uudistuksen+selvitysmiehille+/a1305554202254)
QuoteHS:n tietojen mukaan hallituksen esitys Suomen uudeksi kuntakartaksi lykkääntyy jopa vuodella.
Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd) puolestaan luo vaihtoehtoista mallia, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut otettaisiin pois kunnilta.
Jytky II:n pelko on suurta!
QuotePeruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd) puolestaan luo vaihtoehtoista mallia, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut otettaisiin pois kunnilta.
Haetaanko säästöjä vai parannetaanko palveluita? (hehheh :P )
Bak haa mgr!
Eikös ton tarkoitus ole vain varmistaa jonkun puolueen enemmistö uusien kuntien valtuustoissa?.
Quote from: Melbac on 26.01.2012, 09:52:07
Eikös ton tarkoitus ole vain varmistaa jonkun puolueen enemmistö uusien kuntien valtuustoissa?.
Tai siis se, että persuja siellä ei olisi.
Niin, en oikein usko, että pelkäävät Jytky II:sta. Pikemminkin koko kuntauudistuksen käyttämiseen vaalivalttina on Keskustan käsialaa. Voidaan olettaa, että Kepu kokoaa rivinsä ja he saavat aikaan Jytkynsä. PerusS saattaa törmätä kuntien sisältämien kuppikuntien ja tuttu ehdokas -verkostojen vahvuuteen. Väliin on hankala mennä, jopa Vihreät saattavat helsingissä pitää asemansa. Saas nähdä.
Tämä siis on kuntavaalistrategia :flowerhat:
Onpa omaperäistä!
Itse asiassa luulen, että sixpack ei vain pääse sopuun siitä, millainen kuntakartan pitäisi olla. Itsestäänselvät kuntaliitokset kun on aika pitkälti jo tehty, ja mitään yhtä oikeaa vaihtoehtoa jatkosta ei ole. Varsinkin jos pääministeri häslää lähinnä tukipakettien kanssa, voi tuon jeesusteipillä kasatun hallituksen olla hyvin vaikea löytää mitään yhteistä linjaa.
Kun nyt asiasta olen puhunut eduskunnassa ja kirjoittanut, niin pieni päivitys lienee paikallaan. Kouvola selvityttää kokemukset uudesta kaupungista:
http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2012/01/26/Kouvola+selvittää%2C+onnistuiko+kuntaliitos+—+Kerro+mielipiteesi%21/2012132/4
Ja presidenttiehdokas Niinistö samasta aiheesta tänään:
http://www.mtv3.fi/uutiset/presidentinvaalit2012/index.shtml/arkistot/kotimaa/2012/01/1483827/niinisto-kuntauudistuksiin-mallia-edellisista-suurliitoksista
QuotePerussuomalaisten Mäntylä moittii keskustan kuntakantaa
Perussuomalaiset katsovat keskustan syyllistyvän epärehelliseen politikointiin pelotellessaan kuntien pakkoliitoksilla.
Perussuomalaisten varapuheenjohtajan, kansanedustaja Hanna Mäntylän mukaan nykyinen hallitus toteuttaa hanketta, jonka sisäministerinä toiminut Mauri Pekkarinen (kesk.) hyväksyi jo 20 vuotta sitten.
Mäntylä viittaa ulkoministeriön arkistosta löytyneeseen muistioon, jossa suunniteltiin kuntien määrän vähentämistä 88:aan.
Kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) ajama 80 suurkunnan malli pohjautuu Mäntylän mukaan "Pekkarisen aikanaan sanelemaan Nuts-aluejakoon, joka sisältyi Suomen EU:n liittymissopimukseen".
Mäntylän tulkinnan mukaan kyseessä on nyt varsin taidokkaasti rakennettu näytelmä keskustan taholta taannoisine välikysymyksineen.
– EU-myönteiseksi ja cityliberaaliksi muuttunut keskusta pyrkii palaamaan juurilleen eduskuntavaaleissa saamansa murskatappionsa jälkeen, ja näin tarkastellen ymmärrettävästi koettaa unohtaa kuntauudistusjuurensa parinkymmenen vuoden takaa.
Mäntylä sanoo tiedotteessaan, että Nuts-ohjelmasta on jo kaksi osaa toteutettuna, ja kolmas vaihe vaatii suurkuntien perustamisen.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/01/1484872/perussuomalaisten-mantyla-moittii-keskustan-kuntakantaa (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/01/1484872/perussuomalaisten-mantyla-moittii-keskustan-kuntakantaa)
Nyt alkaa PS:ltä tulemaan asiaa Mäntylän suulla. Pitää alkaa haastamaan ja asiapohjalta, eikä vain nyhjätä nurkissa ja ottaa vastaan haukkuja. :) :)
Toivottavasti muuten Guzenina pitää puheensa ja terveydenhuolto viedään kuntien kontolta pois, ainakin erikoissairaanhoidon kustannukset.
Kun Varsinais-Suomessa on 80-100 kuntaa (?) niin kyllä siitä voi niistää 2/3 veke ja heti. Toisaalta Kokoomus ja varsinkin media on lyönyt laimin selitysvelvollisuutensa siitä millä tavalla kuntien lukumäärän vähentämien tuottaa säästöjä.
Quote from: Enkeksi on 13.01.2012, 12:50:34
Quote from: Sour-One on 13.01.2012, 12:37:42
Kun katsoo Varsinais-Suomea ja alueen kuntien lukumääriä ja pinta-aloja, in ei voi kuin ihmetellä, miks hemmetissä yhdistymistä ei ole tapahtunut vapaaehtoisesti. Ja kuten tuolla myöhemmin mainitaan turhat byrokraatit mäkeen.
Entä sitten, jos kuntien lukumäärä on suuri? Takaa ainakin sen, että palvelut löytyvät läheltä ja asukkailla on itsellään päätösvaltaakin niihin. Jos palvelun olemassaolosta päätetään kymmenien kilometrien päässä, niin se on helppoa lakkauttaa asiakkaiden mielipiteistä välittämättä. Sen sijaan jos päättäjät ja palvelun käyttäjät asuvat samassa paikassa, niin palveluja ei niin vain karsitakaan. Samoin jos yrityksen johto ja tuotantolaitos sijaitsee paikassa A, niin työntekijöiden ja johdon välille syntyy lojaliteettisuhde. Vanhan ajan patruunat pitivät huolta työväestään ja tehtaita ei noin vain siirrelty paikasta toiseen. Nykyään tehtaat ovat yhdessä paikassa ja yritys voi olla vaikkapa ulkomaisessa omistuksessa, jolloin tehdas on helppo lakkauttaa työntekijöistä välittämättä. Se on selvää, että kuntakeskuksesta palvelut tulevat aina löytymään. Siksi sillä on suuri merkitys, montako kuntakeskusta Suomesta löytyy. On alueellisesti tasa-arvoista jos meillä on terveydenhoitoa, päivähoitoa, ala-asteen koulutusta ja vanhustenhuoltoa tarjolla 600 paikassa ja niitä koskeva päätöksenteko tapahtuu siellä missä palvelutkin ovat.
Miksi kuntien pieni pinta-alakaan olisi huono asia? Takaa ainakin sen, ettei kirkonkylään tai keskustaajamaan ole kunnan reuna-alueiltakaan pitkä matka. Valtuustossa kannetaan myös huolta koko kunnan asioita eikä synny vastakkainasettelua "sivukylien" ja kuntakeskuksen välille. Jos muodostetaan jättiläiskunta, johon tulee kuntakeskuksen lisäksi suuria maaseutualueita, niin päätöksenteossa keskuskaupunki tulee dominoivaksi. Esimerkiksi maankäyttöön liittyvä mielenkiinto kohdistunee keskuskaupungin kehittämiseen eikä maaseudun asioihin. Entäpä jos keskuskaupunki päättäisi esittää paikallishallinnon nimissä jonnekin kunnan maaseutualueelle vaikkapa ydinjätteen loppusijoituspaikan perustamista? Paikalliset asukkaat vastustaisivat hanketta (aiemmin itsenäinen kuntakin olisi vastustanut), mutta suurkunnassa aiemman kunnan osuus väestöstä olisi niin pieni, ettei vastustuksella olisi merkitystä.
Noh. Se Italian kunta, jossa minä asustelin (Fiorano al Serio), oli pinta-alaltaan 1.1 neliökilometriä eikä palveluihin todellakaan ollut pitkä matka. Kirkkokin oli aivan vieressä, eli asuimme noin 50 metriä katua eteenpäin tuosta vasemmalla viimeisenä näkyvästä talosta. Kunnantalolle taisi olla matkaa 200 metriä ja poliisilaitokselle peräti 400 metriä. Kyläyhteisö oli tiivis ja ihmiset tunsivat toisensa.
Niin että joo tälle Suomen kuntauudistukselle. :)
(http://www.comune.fioranoalserio.bg.it/il-comune/immagini/chiesa%20grande.JPG)
Quote from: Ulkopuolinen on 03.02.2012, 19:25:08
Tämä tietenkin edellyttäisi kunnan sisäisen liikkumisen lisääntymistä eli käytännössä autoilun määrän kasvua. Se taas vaatisi sitä, että autoilu ei olisi lähes laitonta ja rahalla rangaistua.
Uutisissa tiesivät, että oikein Ollilan Jorman ovat värvänneet tiemaksuja selvittämään, Merja Kylläinen poseerasi Jorma vierellään. Uusi Nokia!
Kumma juttu, että tämmöisiä pitää selvittää, minä kun luulin, että autoilijoilta peritään nyt jo moninkertaisesti se, mitä tienpitoon käytetään.
Quote from: Fimbulvetr on 13.01.2012, 01:16:00
Lähidemokratia ja kunnallinen itsemäärämisoikeus maksavat, mutta itsemääräämisoikeus niin valtiollisella kuin kunnallisellakin tasolla on sellainen asia, josta olen halukas maksamaan verojen muodossa lähialueella elävien ihmisten yhteiseksi hyväksi. En ole kiinnostunut luopumaan kunnallisesta itsemääräämisoikeudesta ja lähidemokratiasta sen vuoksi, että Jyrki Kataisen johtamalle kansalliselle kokoomukselle vapautuu lisää varoja humaanitaaristen maahanmuuttajien haalimiseen Suomeen lihapatojen äärelle, Euroopan unionin hulivilivaltioiden sikailujen maksamiseen ja kehityapumäärärahojen nostamiseen.
Tähän tulokseen olen tullut minäkin. Itsenäisyydestä joutuu ehkä vähän maksamaan, mutta sekin on parempi kuin joutua pelkästään maksamaan.
Kokoomuksen käytös tässä kuntauudistus-asiassa on ollut niin röyhkeää touhua, että ei voi kun ihmetellä miksi suomalaiset gallupeissa antavat koksuille suurimman puolueen aseman. Veikkaan että kunnallisvaaleissa prosentit muuttuvat selvästi.
Maaseudun tulevaisuuden ma 6.2.2012 numerossa erittäin valaiseva kirjoitus kuntauudistuksesta ja kuntien taloudesta & tilanteesta. Netissä vain lyhennetty versio, kannattaa lukea paperinenkin.
QuoteHallintotieteiden tohtori ottaisi kuntauudistuksessa aikalisän. Keskustelua tarvitaan siitä, mitkä ovat kuntien perustehtäviä.
Yhteenliittyminen ei ole ratkaisu kuntien talousongelmiin, hallintotieteiden tohtori Lotta-Maria Sinervo Tampereen yliopistosta katsoo.
"Kuntauudistuksessa pitäisi nyt ottaa aikalisä ja keskustella siitä, mitkä ovat kunnan perustehtäviä", Sinervo sanoo.
"Jotakin pitää tehdä, sillä kuntien talousvaikeudet ovat todellisia. Mutta kuntaliitokset eivät ole mikään ratkaisu, koska ongelma ei ole se, että Suomessa on liian monta kuntaa, vaan se, että niillä on rahoitukseen nähden liikaa tehtäviä. Ei liitoksilla ainakaan palveluja pelasteta."
Myös itse asian valmistelu vaikuttaa tutkijasta hämärältä.
"Kuntauudistuksen valmistelijoilta on kysytty taustalla olevia tutkimustietoja, mutta kysymys on jäänyt vastaamatta. Minäkään en ole kuullut hallituksen kertovan, mihin laskelmiin tämä kuntauudistus perustuu", Sinervo suomii.
Kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) on määrä julkistaa tällä viikolla valtiovarainministeriössä valmisteltu kuntarakenneselvitys. Se sisältää kartat siitä, kuinka hallitus uudistaisi kuntakentän.
Sinervo ihmettelee myös sitä, miksi yritysten tuloslaskelmamalleja käytetään kunnissa, vaikka ne eivät periaatteiltaan sovi sinne. "Tuloslaskelman ylijäämä ei kerro, että asukkaiden asiat olisivat hyvin. Alijäämäinen kunta voi palvella asukkaitaan ja olla varautunut tulevaan paremmin."
Myös kikkailu poistoilla voi antaa väärän kuvan kunnan taloudesta.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/yhteenliittyminen-ei-ratkaise-kuntien-talousongelmia-1.11285
Quote from: Enkeksi on 04.02.2012, 13:51:26Kuntauudistuksen alkaessa 10 vuotta sitten kuntiahan oli noin 450 kappaletta. Keskustan ja SDP:n yhdessä aloittaman PARAS-hankkeen jäljiltä niitä on enää noin 300 kappaletta, kun on menty tekemään pikaisia liitoksia.
Quote from: Axel Cardan on 04.02.2012, 09:28:33
QuoteSdp:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen haluaa opposition mukaan kuntauudistukseen. Urpilainen sanoo Turun Sanomien, Kalevan ja Väli-Suomen lehtien haastattelussa, että keskustan ja perussuomalaisten pitäisi tulla mukaan parlamentaariseen ryhmään virkamiesesityksen jälkeen.
Tämä on jo liian paksua. Urpilainen koettaa saada allekirjoituksen hallituksen suunnitelmaan niiltä puolueilta, joiden kannattajia kuntauudistus eniten rokottaa.
Jos toiset näistä kahdesta ovat jo olleet mukana uudistamassa usean kunnan osalta, niin hieman kaksinaamaista sitten olla oppositiossa olematta mukana.
Demokratiavajeen tai kansanvallan puuttumisen kannalta ei taida olla paljoa väliä onko kunnassa 10000 vaiko miljoona asukasta. Kumminkaan eivät kuntalaisia kuuntele. Samoista puolueista ovat valtuutetut kuin kansanedustajatkin.
Jossain kymmenen hengen joukossa vielä ehkä kaikki otettaisiin huomioon, kun joukko mene tuhansiin niin johtajat kuuntelevat vain toisiaan eikä enemmistöllä ole väliksi.
Kuntauudistuksen sijaan tarvittaisiin demokratiauudistus eli maahan kansanvalta.
Järjestelmän säilyessä nykyisellään, pääkaupunkiseudun suuret kunnat olisi kuitenkin syytä yhdistää ja jostain yrittää etsiä täysipäinen tontti-ja asuntopolitiikkaa ajava henkilö joka ei ole ainoastaan pikaisesti saatavilla olevan rahan asialla.
Quote from: pingviini on 07.02.2012, 13:41:11
Jytkyn pelkoa yhä ilmassa?
QuoteSuomen Kuvalehden saamien tietojen mukaan Suomessa on suunniteltu jopa tulevan syksyn kuntavaalien lykkäämistä poikkeuslain turvin.
Presidentinvaalitulos antanee olettaa ettei tuota enää harkitakaan. Nyt vain jättävät uudistukset vaalien yli varmuuden vuoksi.
Uudistukset luultavasti menevät vanhaan malliin eli ainoata liitosta joka oikeasti olisi tarvittu, eli pääkaupunkiseudun liitosta, ei saada aikaan. Siellä paikallispoliitikot ovat vahvempia eivätkä edes lupauksella suojatyöpaikan säilymisestä halua menettää asemaansa. Muuallahan on vain rahasta kyse eli valtio ei halua vähentää tukiaan pienemmille kunnille ettei menisi ääniä ja siksi tahtoo sijaiskärsijöiksi kaupunkilaiset.
Suomenmaa: Kiviniemi vaatii Kataiselta selvitystä (http://www.suomenmaa.fi/etusivu/kiviniemi_vaatii_kataiselta_selvityst%C3%A4_5674396.html)
QuoteKeskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi on tyrmistynyt ministeriön aikeista lykätä kuntavaaleja poikkeuslailla. Kiviniemi vaatii pääministeri Kataiselta välitöntä selvitystä vakaviin tietoihin.
Suomen Kuvalehti uutisoi tiistaina, että hallituksen kuntauudistuksen valmistelussa on suunniteltu lokakuun kuntavaalien lykkäämistä poikkeuslailla.
– Jos Suomen Kuvalehden tiedot pitävät paikkansa, kyseessä on äärimmäisen vakava asia. Odotan pääministeriltä välitöntä selvitystä, Kiviniemi jyrähtää.
– Suomalaiseen demokratiaan ei millään muotoa kuulu, että vaaleja siirrellään vallanpitäjien päätöksillä itselle edullisiin ajankohtiin. Esimerkkejä vaalien ajankohdalla pelaamisesta löytyy diktatuureista. Siihen joukkoonko Kataisen hallitus on suunnitellut Suomen vievänsä? Kiviniemi ihmettelee.
Kataisen hallitus halveksii kansanvaltaa erittäin vaarallisella tavalla, Kiviniemi lataa.
Loput linkistä.
Hyvin tykittää kokovartalo.
-i-
Quote from: ikuturso on 07.02.2012, 15:20:02
Hyvin tykittää kokovartalo.
Jotenkin ovat onnistuneet saamaan kuvan luotua että kunnat olisi jotenkin erillisiä valtiosta vaikka ovat sen osia.
Luonnollisesti sopivassa paikkaa käyttävät kuvaa hyväkseen.
Valtiolle luonnollinen tehtävä olisikin valvoa että kunnat noudattavat lakeja ja että peruspalvelut niissä toimivat.
Jos eivät noudata eivätkä toimi niin syyllisille rangaistukset.
Nyt ei kuitenkaan valvota, eikä myöskään suuremmissa kunnissa joten uudistuksesta ei taida paljoa muutoksia tulla.
Entiset pikkukuntien tunti-töitä-päivässä johtajat ja virkamiehet päätyvät suurempien kuntien tunti-töitä-päivässä johtajiksi ja virkamiehiksi. Voihan se olla että joku joutuu peräti raitistumaan jouduttuaan isompaan virastoon, eikä ole johtoasemissa joissa ei tarvitse.
Kuntalaisten kannalta ei muutosta kuitenkaan odotettavissa.
Huomenna pitäisi julkistaa uusi kuntakartta. Alkaa sitten vallan kamala pulina.
Mielenkiinnolla odotan, onko stadi laitettu yhteen espoon ja vantaan ja kauniaisen kanssa...
mielenkiintoinen päivä tulossa.
Tuo yhdistäminen ei vielä mitään auttaisi. Pitäisi myös valtion puuttua pääkaupunkiseudun asuntopolitiikkaan. Muualta muuttaville asuntoja joita heillä on varaa vuokrata. Eikä kilpailua parhaista veronmaksajista nykymalliin.
Asia on ihan yksinkertainen:
Nyt ajattelevat monet niin että työpaikkoja on rajallinen määrä. Niin se ei ole. Mutta koska yritykset eivät tahdo muuttaa muualle Suomeen, niin pitäisi työttömien päästä Helsinkiin etsimään töitä. Useasta kunnasta tunnen Helsinkiin muuttaneita, yksikään ei ole viime kuulemani mukaan työtön. Toisin on asia syrjäseuduille jääneiden kanssa. Osa on jäänyt perheen takia, osa ei vain ole saanut aikaiseksi muutettua, taitaa muutama ihan rahapulankin vuoksi olla jäänyt. Riski muutossa on pienempi kuin mitä syrjässä asuvasta työttömästä tuntuu. Suurin osa löytää sieltä töitä.
Kun yksi saa tuottavia töitä syrjäseutujen yhdeksän euron päivää kohti - orjuuden sijaan, hän ostelee kaikenlaista ja pian on toisellakin töitä. Samalla valtiokin saa verotuloja. Siitä vain eivät poliitikot välitä, on mukavampi antaa korvessa asuville tuttavapoliitikoille kaikenmoista tukirahaa.
Jo asuntojen rakentaminen pääkaupunkiseudulle työllistää. Vaatimattomia asuntoja joissa ei palele, ei sen kummoisempaa tarvitse monikaan jotta töihin pääsee. Muuton esteinä nykyään toimivat kolme kertaa vuokra - takuumaksut tulisi poistaa ja vuokrata luottotietoisille niin että normaalisti vuokra kuukauden päästä. Työttömille taattava tukien toimiminen muuton jälkeenkin, nykyäänhän voi joutua odottelemaan vaikka kuinka.
Quote from: Mika.H on 07.02.2012, 15:54:01
Huomenna pitäisi julkistaa uusi kuntakartta. Alkaa sitten vallan kamala pulina.
Mielenkiinnolla odotan, onko stadi laitettu yhteen espoon ja vantaan ja kauniaisen kanssa...
mielenkiintoinen päivä tulossa.
Olen hieman ihmetellyt, mikä logiikka pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisessä on. Eikö Espoota ja Vantaata kannattaisi pitää omina keskuksinaan, joihin sitten yhdistetään niiden reunakuntia? Entä ko. yhdistämisen valtapolitiikka? Helsingissä on nykyisellään yli 10 % Suomen asukasluvusta, uudessa superkunnassa olisi jo 20 %. Eikö tällaisella superkunnalla olisi turhankin paljon mahdollisuuksia sanella painoarvollaan yleistä kuntapolitiikkaa?
Quote from: AuggieWren on 07.02.2012, 16:15:11
Olen hieman ihmetellyt, mikä logiikka pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisessä on.
Se, että niiden asuntopolitiikka olisi mahdollista saada yhteen ja rakentaa kerralla riittävästi asuntoja. Suomalaisia työttömiä varten jotka muualta sinne voisivat muuttaa jos niitä olisi kohtuuhintaan tarjolla.
Poliitikoilla voi kuitenkin olla jotkin ihan omat ajatuksensa, niistä en tiedä.
Quote from: AuggieWren on 07.02.2012, 16:15:11
Quote from: Mika.H on 07.02.2012, 15:54:01
Huomenna pitäisi julkistaa uusi kuntakartta. Alkaa sitten vallan kamala pulina.
Mielenkiinnolla odotan, onko stadi laitettu yhteen espoon ja vantaan ja kauniaisen kanssa...
mielenkiintoinen päivä tulossa.
Olen hieman ihmetellyt, mikä logiikka pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisessä on. Eikö Espoota ja Vantaata kannattaisi pitää omina keskuksinaan, joihin sitten yhdistetään niiden reunakuntia? Entä ko. yhdistämisen valtapolitiikka? Helsingissä on nykyisellään yli 10 % Suomen asukasluvusta, uudessa superkunnassa olisi jo 20 %. Eikö tällaisella superkunnalla olisi turhankin paljon mahdollisuuksia sanella painoarvollaan yleistä kuntapolitiikkaa?
Ainoa todellinen syy on se, että lievästi karrikoiden Vantaa on jo konkassa ellei tehdä todella suuria leikkauksia. Sama odottaa Helsinkiä kahden-kolmen vuoden sisällä.
Espoo (ja Kauniainen) ovat ainoat, joilla on talous edes säällisessä kunnossa. Yhdistämällä kunnat voidaan nykyistä hulluutta jatkaa ehkäpä muutama vuosi lisää. Eli helpointa on kieltää todellisuus, laittaa pää pensaaseen ja toivoa ihmettä. Lisäksi suuri osa nyt vastuussa olevista saa pelastettua itsensä kuiville johonkin suojaduuniin joko Suomen tai EU:n byrokratiassa.
Follow the money.
Quote from: Octavius on 07.02.2012, 16:24:39
Ainoa todellinen syy on se, että lievästi karrikoiden Vantaa on jo konkassa ellei tehdä todella suuria leikkauksia. Sama odottaa Helsinkiä kahden-kolmen vuoden sisällä.
Ei sen väliä jos joku pieni osa ei olisikaan konkassa jos ja kun koko maa on.
Siitä ovat poliitikot pitäneet huolen. Muunmuassa aluepolitiikallaan, mutta monella muullakin. Uskomatonta on se, että nyt ovat ihan omaehtoisesti onnistuneet alkamaan rahaa antamaan maille joitten kansat ovat suomalaisia varakkaampia.
Onhan muut maat ennenkin suomalaisia kupanneet, muttei näitten uusien tarvinnut edes sotia.
Juttelin tuossa kylän äijien kanssa baarissa vanhoista ajoista ennen kuntaliitosta ja vielä siitäkin taaksepäin. Kunnan virkamiehiä ei ollut jotain sihteeriä ja kamreeria lukuunottamatta lainkaan. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja oli kunnan vaikutusvaltaisin mies, ja teki sitä täysin oto:na ja asiat hoitui. Taisi olla sen ajan maanviljelijä, jolla noina aikoina oli jopa palkollisiakin, niin mikäs siinä kuntaa johtaessa. Kirkkoherra oli toinen, jolla oli sananvaltaa. Paljon tehtiin talkoina yhteisen hyvän eteen.
En haikaile impiwaaran perään, mutta nykyään ei ole ketään pitämässä yhteisistä asioista/alueista/kiinteistöistä huolta. Kunnantaloa laajennettiin juuri, jotta kaikki paperinpyörittäjät mahtuu sisään. Kuntaliitoksen jälkeen piti säästää lopettamalla pari virkaa viranhaltijan eläköidyttyä. Uutta väkeä vaan palkattiin ilman mitään tulostavoitteita. Ei se kyllä kaavoituksessa tai kunnan vetovoiman lisäämispyrkimyksissä näy.
Tehdään vaan tästä 300000 ihmisen suurkunta, niin kaikki ongelmat poistuu. ZZillmänräpäyksessä!1!!!
Riittävän pienissä tulosyksiköissä voitaisiin pitää päätäntävalta maallikoilla. Vähän sama kun yhdistystoiminnassa. Kun on riittävän pieni liikevaihto, niin ihmiset pyörittävät yhdistystä talkoilla. Sitten kun liikevaihto kasvaa, niin palkataan ensin sihteeri, sitten toiminnanjohtaja, ja sitten ollaankin kohta konkurssissa, kun toiminnan määrä laskee ja raha loppuu ja palkkamenot vaan juoksee.
-i-
Quote from: hkanime on 07.02.2012, 18:37:27
Perussuomalaisten kuntakannanotot ovat jääneet hämärän peittoon. Kiviniemi on nyt vetämässaä kuntaudisutksen vastustuvvankkureita eikä Soinia näy missään. Pitäisikö Soinin hiljaisuus tulkita niin, että hän kannattaa suurkuntien rakentamista?
Perussuomalaisten pitäisi nyt tulla selvästi kaapista tässä asiassa. Jos PS asettuu hallituksen puolelle, kepulle on luvassa riemuvoitto kunnallisvaaleissa. Suurin osa suomalaista eivät kannata hallituksen megalomaanisia kuntahankkeita ja tässä on aiheellisestikin vastustuksen paikka.
Kuntauudistuksen torppaaminen ei ole populismia vaan realismiä. Mitään säästöjä siitä ei synny vaan monessa kunnassa se lakkautta paikallisdemokratian lähes kokonaan, lisää byrokratiaa, kustannuksia ja systeemin jäykkyyttä samalla hävittäen palvelut. Nyt on aika sanoa idiotismille selvä ei.
Henkilökohtaisesti kannatan periaatteessa kuntauudistusta. Mutta kannatan myös OECD:sta eroamista.
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2012/02/07/oecd-suomessa-jopa-300-turhaa-kuntaa/201222629/12
En tiedä paljonko valtion rahoja tuhlaantuu siihen että sieltä pyydetään haluttuja lausuntoja, mutta tuskin on pienistä rahoista kyse. Jollei kansanvaltaa (Sveitsin malliin) tänne saada, niin eroaisivat edes kaikesta muusta paitsi EU:sta.
Voi kuulostaa joittenkin mielestä hauskalle, mutta sitä mieltä olen. Rahaa niihin vain menee eikä pieni maa saa muuta hyötyä kuin jonkun edustajan sinne, mistä ei ole maalle mitään hyötyä. Eri asia isot maat.
Quote from: hkanime on 07.02.2012, 18:37:27
Perussuomalaisten kuntakannanotot ovat jääneet hämärän peittoon. Kiviniemi on nyt vetämässaä kuntaudisutksen vastustuvvankkureita eikä Soinia näy missään. Pitäisikö Soinin hiljaisuus tulkita niin, että hän kannattaa suurkuntien rakentamista?
Ehkä medialla ei ole intressiä levitellä Soinin näkökantoja, ja joka päivä ei kannata plokiakaan päivittää joka kysymyksestä, vaikka asia tärkeä olisikin.
QuoteKuntien sopiva määrä olisi OECD:n mukaan 30–50 kuntaa.
Ranskassa on 30 000 kuntaa liikaa.
Quote from: Octavius on 07.02.2012, 16:24:39
Espoo (ja Kauniainen) ovat ainoat, joilla on talous edes säällisessä kunnossa.
espoo ja kauniainen ovat helsingin asumalähiöitä.
noissa "kaupungeissahan" ei ole yhtään mitään, ei mitään.
Quote from: Octavius on 07.02.2012, 16:24:39
Quote from: AuggieWren on 07.02.2012, 16:15:11
Olen hieman ihmetellyt, mikä logiikka pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisessä on. Eikö Espoota ja Vantaata kannattaisi pitää omina keskuksinaan, joihin sitten yhdistetään niiden reunakuntia? Entä ko. yhdistämisen valtapolitiikka? Helsingissä on nykyisellään yli 10 % Suomen asukasluvusta, uudessa superkunnassa olisi jo 20 %. Eikö tällaisella superkunnalla olisi turhankin paljon mahdollisuuksia sanella painoarvollaan yleistä kuntapolitiikkaa?
Ainoa todellinen syy on se, että lievästi karrikoiden Vantaa on jo konkassa ellei tehdä todella suuria leikkauksia. Sama odottaa Helsinkiä kahden-kolmen vuoden sisällä.
Espoo (ja Kauniainen) ovat ainoat, joilla on talous edes säällisessä kunnossa. Yhdistämällä kunnat voidaan nykyistä hulluutta jatkaa ehkäpä muutama vuosi lisää. Eli helpointa on kieltää todellisuus, laittaa pää pensaaseen ja toivoa ihmettä. Lisäksi suuri osa nyt vastuussa olevista saa pelastettua itsensä kuiville johonkin suojaduuniin joko Suomen tai EU:n byrokratiassa.
Follow the money.
Valistaisitko tyhmää. Esim. vuoden 2010 tilinpäätösten perusteella kaikki kolme olivat reippaasti ylijäämäisiä? Ilman satunnaisia tuottojakin jonkin verran ylijäämäisiä. Espoo ja Helsinki pystyivät kattamaan toimintamenonsa verotuotoilla, Vantaa ei.
Quote from: Axel Cardan on 07.02.2012, 20:44:45
Quote from: hkanime on 07.02.2012, 18:37:27
Perussuomalaisten kuntakannanotot ovat jääneet hämärän peittoon. Kiviniemi on nyt vetämässaä kuntaudisutksen vastustuvvankkureita eikä Soinia näy missään.
Tuossa on perää. Jalonenkin jo ilkkuu US:ssä täyttä päätä, että Kiviniemi on jo kuntakapinan todellinen komentava kenraali.
Kummallinen suvantovaihe tilanteessa, jossa pitäisi marssia joukolla kylätappeluun sopivissa kiljuissa ja tarpeellisin astaloin varustettuna.
Kiviniemellä ei ole ollu muutakaan tekemistä moneen viikkoon. Soinilla on.
Ei sillä kuntien määrällä ole mitään merkitystä. Merkitystä on sillä muuttuuko mikään vaikka rajat poistetaankin. Toisin sanoen porukkaa pihalle ja suojatyöpaikat historiaan.
Onko jossain kuntaliitoksessa kunnalla työssä ollut jäänyt työttömäksi? Kuinka monelle on ihan sattumalta löydetty joku toinen, tavattoman tärkeä, työpaikka?
Saloa usein käytetään esimerkkinä, mut eihän siihne kukaan kuntalainen ole tyytyväinen. Kuolevaa kaupunkia yritetään elvyttää kahmimalla verotuloja naapurikunnista ^^
E: Tässä on selkeä analogia mihin tahansa yhdistämiseen ja liitoksiin. Vaikka se kuuluisa Pirkanmaan poliisilaitos, montako apulaispoliisipäällikköä sinne tulikaan lisää...
Quote from: pingviini on 07.02.2012, 20:53:51
Käsittääkseni Suomessa pitäisi kuntia pillkkoa eikä suikaan yhdistellä, kun vertaa muihin maihin joista muuten ei OECD ole lainkaan huolissaan. Ainoastaan Ruotsissa ja islannissa ovat kuntien keskimääräiset pinta-alat suuremmat ja Norja pääsee lähes tasoihin Suomen kanssa, muissa maissa ne ovat huomattavasti pienemmät.
Totta, mutta on otettava huomioon että Suomen asukastiheys on hiukan toista luokkaa kuin suurimmassa osassa muuta Eurooppaa. Vaikka keskimääräisen kunnan pinta-ala olisi kymmenesosa suomalaisesta, niin asukasluku voi helposti olla moninkertainen.
Quote from: yks vaan on 08.02.2012, 08:18:28Onko jossain kuntaliitoksessa kunnalla työssä ollut jäänyt työttömäksi? Kuinka monelle on ihan sattumalta löydetty joku toinen, tavattoman tärkeä, työpaikka?
Aivan varmasti suorittavan/tuottavan työn tekijöitä on pistetty kilometritehtaalle. Päällikkötason tuhraajat ja puoluepoliittisissa suojatyöpaikoissa majailevat ovat varmaankin saaneet pitää paikkansa ja pitävät ne tulevaisuudessakin.
Quote from: AuggieWren on 08.02.2012, 08:16:55
Valistaisitko tyhmää. Esim. vuoden 2010 tilinpäätösten perusteella kaikki kolme olivat reippaasti ylijäämäisiä? Ilman satunnaisia tuottojakin jonkin verran ylijäämäisiä. Espoo ja Helsinki pystyivät kattamaan toimintamenonsa verotuotoilla, Vantaa ei.
Helsingin kaupungin talousarvio 2012
QuoteVerotulojen 2000-
luvun keskimääräistä tasoa huomattavasti pienempi kasvu
ja toimintamenojen selvä kasvu heikensivät kaupungin
rahoituksellista tasapainoa. Rahoitusvaje katettiin lisäämällä
kaupungin lainanottoa. Kaupungin nettolainanotto oli 281
milj. euroa, joka on 50 milj. euroa suurempi kuin edellisenä
vuonna. Myös Helsingin Energian tilikauden tulos mahdollisti
200 milj. euron pääomasiirron Helsingin Energian kertyneistä
ylijäämistä kaupungin omaan pääomaan.
....
Verotuloja kertyi 2 506 milj. euroa.
.....
Lainamäärä liikelaitosten lainanotto mukaan lukien oli vuoden
lopussa 1 171 milj. euroa, mikä oli 281 milj. euroa
enemmän kuin edellisenä tilikautena. Lainamäärä asukasta
kohden lisääntyi 462 eurolla ja oli 1 989 euroa vuoden 2010
lopussa
.......
Ennusteen mukaisella lainanotolla
kaupungin lainapääoma nousee vuoden 2011 lopussa yli
1,3 mrd. euroon.
.......
Vuonna 2012
kaupungin verotulojen arvioidaan olevan kokonaisuudessaan
2 755 milj. euroa.
......
2010 Helsinki otti lainaa 230 miljoonaa. 2011 281 miljoonaa. 2012 vielä lisää. Menot ovat suuremmat kuin tulot. 2010 Helsinki ei siis ollut ylijäämäinen.
Espoo otti samana vuonna muistaakseni 11 miljoonaa. Ja on varaa kunnostaakin paikkoja. :)
Juttuhan menee vähän niin että ns. hyvät veronmaksajat ja vähänkään kaukonäköisemmät muuttaa enemmän ja enemmän länteen päin. White flightiä ja tervettä ajattelua taustalla.
Nythän Helsinki teki just jotain vihreyspäätöksiä ja verot nousee varmana taas. (?)
69 kuntaa! :facepalm: :(
Pitkä juttu Ylen sivulla...
QuoteKuntauudistuksesta ei selvitä ilman kuntien pakkoliitoksia, jos hallitus haluaa toteuttaa kuntauudistuksen alkuperäisessä aikataulussaan. Kuntaliitoksia pohtinut virkamiestyöryhmä ei usko, että uudistus onnistuu pelkkien kannustimien avulla. Työryhmän esityksessä Suomeen jäisi 69 kuntaa.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/02/69_kunnan_suomi_vaatisi_pakkoliitoksia_3238726.html
QuoteNäin kuntia ollaan liittämässä yhteen
Uuden ehdotuksen perusteella Suomessa olisi tulevaisuudessa 69 kuntaa. Lue, mitä kuntia työryhmä ehdottaa liitettäväksi toisiinsa.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/02/nain_kuntia_ollaan_liittamassa_yhteen_3238775.html
Sveitsissä asukkaita n. 8 milj. ja kuntia n. 2700.
Suomessa asukkaita n. 5 milj. ja kuntia 69.
Oman kuntani "kohtaloa" katsoessani voin todeta, ettei mitään järkeä. Mikään perustelu ei päde moiseen liitokseen; ei asiointisuunta, ei työssäkäyntialueet.
Meidän kunta liitettäisiin juuri sen suunnan kuntien kanssa, jonne emme suuntaudu ja jossa emme asioi.
Ja lisäksi nuo muut kunnat ovat ihan yhtä persaukisia ja riitaisia kuin meidän kuntakin. :roll:
Toki parin kanssa noista teemme yhteistyötä, mutta muut ovat ihan "toiselta planeetalta".
Heräsipä seuraavanlainen ajatus: Mitenköhän uusissa suurkunnissa (esim. koko nykyinen Etelä-Karjala= 1 kunta) hoidetaan pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden sijoittaminen? Nykyiselläänhän asiasta ollaan väännetty kunkin kunnan valtuustossa, ja sitten ollaan äänestetty, otetaanko vai ei. Suurkuntamallissa käy niin, että entisillä pikkukunnilla ei ole juurikaan sananvaltaa siihen, asutetaanko niiden alueelle pakolaisia ja tp- hakijoita vai ei.
Keskittämistä. Kohta voidaan mummoja ja vaareja siirrellä ilman tunnontuskia synnyinseuduiltaan pois norjalaisiin hoitokoteihin kun ei paikkakuntakaan siinä sivussa enää edes vaihdu. Eivät edes häpeä. Kurjat.
edit. alla Cardan hyvin tiivisti koko paketin. Kokoomuspolitiikkaa jonka tavoitteena mahdollisimman suuret voitot omiin taskuihin erilaisine osakkeenomistuksineen yksityisissä yrityksissä. Niin läpinäkyvää. Niinistö on hetero. Millää muulla ei väliä.
Aika hyvä ja oikeansuuntainen päätelmä Axel Cardanilla. Tuotahan se juuri tarkoittaa, valitettavasti. :-\
Totesinpa, että meidän uudessa hienossa suurkunnassa on yksi kunta, jossa en ole tainnut koskaan edes käydä. Toisessakin vain 3 - 5 kertaa... ei ole ollut asiaa niin syrjäseudulle ja matkaakinhan sinne on.
Näistä kunnista yksikään ei ole suuri kaupunki, kaupunkejakin vain kaksi ja pieniä sellaisia. Meiltäpäin asioidaan vajaan 100 km päässä olevassa suuressa kaupungissa, joka on ihan eri suuntaan kuin nuo pikkukaupungit...
QuotePäivitetty 8.2.2012 11:24, julkaistu 8.2.2012 11:23.
Työryhmän shokkiehdotus: Suomeen 68 uutta kuntaa, vain yhteen ei kosketa
Aamulehti.
Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä ehdottaa, että Suomeen tulee nykyisen 336 kunnan sijaan vain 68 tai 69 kuntaa. Se tarkoittaa sitä, että 266 kuntaa lakkaa kokonaan olemasta ja useita kuntia liitetään eri maakuntiin kuin mihin ne nyt kuuluvat.
Laskutavasta riippuen Suomeen tulisi 67 tai 68 uutta kuntaa. Jännittävä erikoisuus on kainuulainen Kuhmo, jota ei ensisijaisesti liitettäisi mihinkään kuntaan.
[...]
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194721289283/artikkeli/tyoryhman+shokkiehdotus+suomeen+68+uutta+kuntaa+vain+yhteen+ei+kosketa.html
Boldaus oma
Quote from: andrus on 08.02.2012, 11:20:27
Keskittämistä. Kohta voidaan mummoja ja vaareja siirrellä ilman tunnontuskia synnyinseuduiltaan pois norjalaisiin hoitokoteihin kun ei paikkakuntakaan siinä sivussa enää edes vaihdu. Eivät edes häpeä. Kurjat.
edit. alla Cardan hyvin tiivisti koko paketin. Kokoomuspolitiikkaa jonka tavoitteena mahdollisimman suuret voitot omiin taskuihin erilaisine osakkeenomistuksineen yksityisissä yrityksissä. Niin läpinäkyvää. Niinistö on hetero. Millää muulla ei väliä.
Mummoilla on tehty bisnestä jo vuosia ja lapsetkin saavat osansa : http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2216173/lasten-huostaanotoista-tulossa-megaluokan-bisnes (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2216173/lasten-huostaanotoista-tulossa-megaluokan-bisnes)
Ja mitä PS:n tulee niin Soinihan tiedotti jokunen aika sitten että he lähtevät kuntauudistuksen ruotimiseen, mutta ei välttämättä Keskustan suulla. Jotain sieltä on tulossa.
Quote from: yks vaan on 08.02.2012, 08:18:28
Ei sillä kuntien määrällä ole mitään merkitystä. Merkitystä on sillä muuttuuko mikään vaikka rajat poistetaankin. Toisin sanoen porukkaa pihalle ja suojatyöpaikat historiaan.
Onko jossain kuntaliitoksessa kunnalla työssä ollut jäänyt työttömäksi? Kuinka monelle on ihan sattumalta löydetty joku toinen, tavattoman tärkeä, työpaikka?
Yleinen käsitys taitaa olla että työpaikat säilytetään mutta palveluja huononnetaan. Eli tulisi saada kansan äänestää tässä asiassa kuten muissakin.
Tämä on stalinistinen suunnitelma, jossa kävellään paikallisen päätäntävallan ylitse.
Sipoo liitettäisiin siis kokonaan Helsinkiin? :facepalm: Vaikea tästä olisi sitten kaupunkina puhua, jos "kaupungin" pinta-alasta lähes puolet olisi puhdasta maaseutua metsineen ja navettoineen. "Kaupungin" asukastiheys olisi varmaan Euroopan pääkaupunkien alhaisimpien joukossa. Kyseessä olisi miljoonakaupunki vain muodollisesti; nimitys "miljoonakunta" olisi tarkempi.
Tarkoittaisiko tämä suunnitelma samalla maakuntien lakkauttamista? HS:n listan (http://www.hs.fi/kotimaa/Listat+yhdistett%C3%A4vist%C3%A4+kunnista/a1305555247057) mukaan esim. Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä olisi kaksi kuntaa, ja Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa olisi kolme kuntaa. Etelä-Karjala ja Keski-Pohjanmaa muodostaisivat kumpikin yhden kunnan.
Quote from: ElenaDaylights on 08.02.2012, 11:38:19
Quote from: andrus on 08.02.2012, 11:20:27
Keskittämistä. Kohta voidaan mummoja ja vaareja siirrellä ilman tunnontuskia synnyinseuduiltaan pois norjalaisiin hoitokoteihin kun ei paikkakuntakaan siinä sivussa enää edes vaihdu. Eivät edes häpeä. Kurjat.
edit. alla Cardan hyvin tiivisti koko paketin. Kokoomuspolitiikkaa jonka tavoitteena mahdollisimman suuret voitot omiin taskuihin erilaisine osakkeenomistuksineen yksityisissä yrityksissä. Niin läpinäkyvää. Niinistö on hetero. Millää muulla ei väliä.
Mummoilla on tehty bisnestä jo vuosia ja lapsetkin saavat osansa : http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2216173/lasten-huostaanotoista-tulossa-megaluokan-bisnes (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2216173/lasten-huostaanotoista-tulossa-megaluokan-bisnes)
Ja mitä PS:n tulee niin Soinihan tiedotti jokunen aika sitten että he lähtevät kuntauudistuksen ruotimiseen, mutta ei välttämättä Keskustan suulla. Jotain sieltä on tulossa.
Kyllä.
HUOSTAANOTETTU BISNES
YLE TV2 ke 8.2.2012 klo 22.10
Huostaanotoista on tullut sijoittajien kasvubisnestä samaan aikaan kun yhä useampi sosiaalityöntekijä on epäpätevä. Toimittaja Matts Dumell.
Ps. Sarkastiseen sävyyn vosi ajatella presidenttimme ohjeen kansalaisille: "Tehkää niitä lapsia" olleen taka-ajatuksena tämän bisneksen kasvulle. Kun muistetaan että työpaikkoja menee kansalaisilta alta ja viina tulee väistämättä peliin ja etc.
Quote from: Jaakko Sivonen on 08.02.2012, 11:42:10
Sipoo liitettäisiin siis kokonaan Helsinkiin? :facepalm: Vaikea tästä olisi sitten kaupunkina puhua, jos "kaupungin" pinta-alasta lähes puolet olisi puhdasta maaseutua metsineen ja navettoineen. "Kaupungin" asukastiheys olisi varmaan Euroopan pääkaupunkien alhaisimpien joukossa. Kyseessä olisi miljoonakaupunki vain muodollisesti; nimitys "miljoonakunta" olisi tarkempi.
Sipoo ei ole aiemmin suostunut kaavoittamaan (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/10953-helsinki-alkaa-kaavoittaa-uusia-sipoo-maitaan-heti) Helsingin rajalla olevia alueitaan vapaaehtoisesti, joten alueet täytyi siirtää Helsingin haltuun.
Kuntien kaavoituspolitiikassa tulisi miettiä kokonaistehokkuutta. Sipoolaisten kannalta voi olla mukavaa että kaavoitetaan vain vähän omakotitalotontteja niin saadaan rikkaita veronmaksajia, mutta koko maan kannalta on järjetöntä että hyvien liikennemahdollisuuksien päässä Helsingistä on metsäistä haja-asutusaluetta, kun se olisi voitu rakentaa paljon tiheämminkin.
On älytöntä että ihmiset käyvät Nurmijärveltä töissä Helsingissä autoillaan, kun asutusta voitaisiin helposti tiivistää raideliikenteen pysäkkien tuntumaan. Kuntaliitosten avulla kaavoitukseen uskoakseni tulee enemmän kokonaishyödyn arviointia.
Sekin absurdi piirre tähän liittyy, että vaikka manner-Suomen kuntien määrä supistettaisiin 70:een, Ahvenanmaalle jäisi silti 16 kuntaa. Eli Suomen kunnista osapuilleen joka viides sijaitsisi Ahvenanmaalla. Ja nämä Ahvenanmaan kunnat ovat vielä varsin pieniä: pienimmässä kunnassa, Sottungassa, on vain reilut 100 asukasta. 70 kunnan Manner-Suomessa kunnan keskimääräinen väkiluku olisi noin 76 000, kun taas ahvenanmaalaisen kunnan keskimääräinen väkiluku olisi yhä vain 1750 (ja sitä lukua nostaa Maarianhaminan suuruus).
Pingviinin viestin taulukon (http://hommaforum.org/index.php/topic,29420.msg923769.html#msg923769) mukaan manner-Suomessa olisi uudistuksen jälkeen vain täpärästi enemmän kuntia kuin Maltassa ja lähes 100 kertaa vähemmän kuntia kuin Tsekin tasavallassa. Jos tsekeillä on varaa 6249 kuntaan, ja ahvenanmaalaiset eivät näe ongelmaa 100 asukkaan kunnan säilyttämisessä, kuinka on muka mahdollista, että meidän resurssimme riittäisivät vain 70 kuntaan?
Nyt persuilla on tuhannen taalan paikka iskeä hallitus kanveisiin. Ensiksi Dragsvik ja sitten tämä. Jos tämä tilaisuus nyt töpeksitään niin uskottavuus on lopullisesti mennyttä.
Minä aloin vaatimaan perussuomalaisilta ryhtiä jo ennen jytkyä, koska kuntavaalit on kansalaisen kannalta tärkeimmät vaalit ja osaamista tarvitaan pirun paljon laajemmin, kuin valtiollisissa vaaleissa. Yksittäiset persuedustajat ovat heitelleet aika ylimielisiä heittoja asiaan liittyen (Halla-aho) ja se voi vielä maksaa niin pirusti.
Quote from: Jaakko Sivonen on 08.02.2012, 12:22:34
Sekin absurdi piirre tähän liittyy, että vaikka manner-Suomen kuntien määrä supistettaisiin 70:een, Ahvenanmaalle jäisi silti 16 kuntaa. Eli Suomen kunnista osapuilleen joka viides sijaitsisi Ahvenanmaalla. Ja nämä Ahvenanmaan kunnat ovat vielä varsin pieniä: pienimmässä kunnassa, Sottungassa, on vain reilut 100 asukasta. 70 kunnan Manner-Suomessa kunnan keskimääräinen väkiluku olisi noin 76 000, kun taas ahvenanmaalaisen kunnan keskimääräinen väkiluku olisiyhä vain 1750 (ja sitä lukua nostaa Maarianhaminan suuruus).
Ahvenanmaalla maakuntahallinto hoitaa suoraan koko maakunnan alueella sosiaali- ja terveydenhuollon, kun taas mantereella se hoidetaan kuntien tasolla. Kuntien tehtävät (ja ennen kaikkea menot) ovat siis toisenlaiset Ahvenanmaalla ja mantereella.
Oiskohan monissa maissa missä on paljon pikkukuntia vähän samanlainen järjestely kuin Ahvenanmaalla? Ne oleelliset asiat ja menoerät hoidetaan laajemmin kuin vain yhden kunnan osalta? Kartallahan voi olla kaikenlaisia rajoja ja seinillä vaakunoita, mutta ei ne välttämättä mitään merkitse eivätkä ainakaan maksa.
Sääli ettei samanlaista mallia ajeta mantereellakin. Monet asiat voisi siirtää hoidettaviksi maakuntien tasolla ja silti kunnat voisivat säilyttää identiteettinsä. Pehmeää keskittämistä. Nyt touhu on liian raakaa, liian insinöörimäistä.
Vaikka kaupunkiseutujen (Turku, Helsinki) osalta kannatan kyllä vaikka pakkoliitoksia. Ei ole mitään järkeä pitää kuntarajoja tiheästi asutuilla, suht' yhtenäisillä kaupunkialueilla.
Quote from: Axel Cardan on 08.02.2012, 12:41:38
Quote from: Enkeksi on 08.02.2012, 12:37:41
niin mahtaakohan tulla tärkeämmäksi saada keskustaajamiin kaikkia hienoja kulttuurihankkeita, jolloin terveydenhuolto ja koulut saavat vuodesta toiseen varautua supistuksiin ja lakkauttamisiin.
Ja satavarmasti. Vilkaisepa Ouluun liitettävien kuntien listaa. Niiden verorahat ovat kohta Kallioparkiksi kutsutussa kellarissa ja luultavasti myös kohtapuolin uudessa matkakeskuksessa.
Toisaalta, Oulun lähikunnat elävät Oulusta. Niiden ihmiset käyvät töissä Oulussa, mutta maksavat veronsa kotikuntaan. Mitä ne olisivat ilman Oulua?
Mutta tuo on totta, että mitä isompi kunta(keskus), sitä varmemmin sinne investoidaan kulttuuriin, urheiluun yms. ja sivualueiden ihmiset eivät saa mitään palveluja.
Tosiasia on, että muuten terverakenteisten kuntien tilanne korjautuisi sillä, että valtio ottaisi hoitaakseen sairaanhoidon.
Esim. omassa kunnassani ja monessa naapurikunnassa ollaan oltu maltillisia ja hoidetaan pääsääntöisesti vain peruspalvelut ja nekin hyvin kustannustehokkaasti. Mutta sairaanhoito- ja erityisesti erikoissairaanhoitomenot vievät tuloksen aina vain miinukselle.
Näistä "paperinpyörittäjistä" ja niistä säästämisellä puhuminen on silkkaa populismia. Yksikään kunta ei sillä pelastu, että hallinnosta väkeä vähennetään ja ihan oikeasti kyllä ne työtä tekevät nekin. Omassa kunnassani ei ainakaan ole yhtään "suojatyöpaikkaa", vaan porukka raataa niska limassa töitä. Useimmat eivät pysty edes pitämään niitä kadehdittuja 38 päivän vuosilomiakaan.
Sitten kun näitä kuntia yhdistetään, alkaa hallituksessa ja valtuustossa melkoinen riitely. Kun omassa (jo kertaalleen liitetyssä) kunnassakin päättäjät riitelevät ja kyläpolitikoivat, keräävät adresseja ja tekevät valituksia, niin mitä se on näissä pakkoliitetyissä kunnissa. Ei ole päättäjistä tekemään mitään päätöksiä yhteiseksi hyväksi, vaan jokainen vetää kotiinpäin ja riitely on taattua. Turha on virkamiesten valmistella, lasekea ja selvittää asioita, kun päättäjät ovat kuin lapset hiekkalaatikolla...
Voisiko joku ystävällisesti kertoa, että mihin nykyistä määrää kuntia tarvitaan? Mitä menetetään, jos kuntien määrä pienenee?
Quote from: Jaakko Sivonen on 08.02.2012, 11:42:10
Sipoo liitettäisiin siis kokonaan Helsinkiin?
Why not ? Sipoo - ja moni muu kunta - joutaa vallan hyvin mennä. Surkuhupaisaa oli katsella sitä näytelmää jokunen vuosi takaperin, kun Hesa rouhaisi itselleen palasen: Sipoo oli pistänyt kampoihin ja kieltäytynyt järkevästä yhteistyöstä vuosikymmeniä, tavoitteenaan vain hengailla Hesan kupeessa, riittävän lähellä, mutta kuitenkin idyllisenä, enemmistöltään ja kunnallispolitiikaltaan ruotsinkielisenä, paremman väen rauhallisena ja viihtyisänä lintukotona. Kaikki metropolialueen läheisyyden edut mukavasti saatavilla, muttei mitään sitä tauhkaa, minkä suurkaupunki väistämättä tuo mukanaan. Kun sitten Hesan uhka oli todellinen, kyhäsivät hipihipi-vauhtia totaalisen tuulesta temmatun, tulevien kymmenientuhansien muka-asukkaiden suunnitelman ja esittelivät sitten sitä todisteena kunnan voimakkaasta kehittymishalusta. Eivätkä ennen olleet vuosikymmeniin laittaneet tikkua ristiin minkään kunnon kaavoituksen edestä, kunhan vain toivoivat ettei muumilaaksoon ikinä mikään paha yltäisi. Käyttivät tietysti myös kaikki mahdolliset vitkuttelut ja valituskanavat.
Mun puolesta voisivat liittää Hesaan myös kaikki muut ympäryskunnat, Kauniainen etunenässä. Siinäkin yksi vapaamatkustaja.
Quote from: nahkhiirmees on 08.02.2012, 13:01:22Mun puolesta voisivat liittää Hesaan myös kaikki muut ympäryskunnat, Kauniainen etunenässä. Siinäkin yksi vapaamatkustaja.
Mitä jos liitettäisiin saman tien kaikki Suomen kunnat Helsinkiin? Sitten meillä olisi massiivinen 5,4 miljoonan ihmisen suurkaupunki, yksi Euroopan suurimmista, eikä mikään kunta pääsisi vapaamatkustamaan.
(Tämä oli sarkasmia, jos joku ei sitä tajunnut)
Quote from: Jaakko Sivonen on 08.02.2012, 12:22:34
Jos tsekeillä on varaa 6249 kuntaan
Näinköhän oikeasti on ? Oletkohan ymmärtänyt/osannut tshekin kieltä riittävän hyvin vai tulkinnut ihan väärin ? Mikähän siellä on tuollaisen "kunnan" todellinen funktio vai onko peräti lähinnä symbolinen ?
Quoteahvenanmaalaiset eivät näe ongelmaa 100 asukkaan kunnan säilyttämisessä
Eivät tietenkään. Kultapossuporukalla ei ole mitään rahaongelmia 8)
Quotekuinka on muka mahdollista, että meidän resurssimme riittäisivät vain 70 kuntaan?
Siten, että Suomi nyt muutenkin maksaa jo puolen maailman kustannukset. Liikaa vapaamatkustajia joka puolella.
Quote from: Axel Cardan on 08.02.2012, 13:02:07
Quote from: Maatiaisjuntitar on 08.02.2012, 12:52:13
Toisaalta, Oulun lähikunnat elävät Oulusta. Niiden ihmiset käyvät töissä Oulussa, mutta maksavat veronsa kotikuntaan. Mitä ne olisivat ilman Oulua?
Oulussa töissä käyvät ulkopaikkakuntalaiset eivät ole oikeutettuja Oulun tarjoamiin kunnallisiin palveluihin, joten mikään moraalinen tai juridinen seikka ei vaadi näiden ihmisten kunnallisverotuoton siirtämistä Oululle. Toki tämä naamioidaan nimenomaan moraaliseksi kysymykseksi. Se kuuluu tämän uusstalinismin henkeen.
Mutta ne kunnat voivat käyttää verotulonsa täysin kokonaan omien palvelujensa järjestämiseen.
Heidän ei tarvitse esim. kehittää oman kuntansa yritystoimintaa, koska voivat hyödyntää Oulun tekemät satsaukset yrityksiin. Lisäksi heillä on lyhyt matka käyttämään monia Oulun palveluita, kuten teatteria, uimahalleja jne.
Eikö luulisi esim. että Limingan kaltaisella kasvavalla ja rikkaalla kunnalla olisi uimahalli? Miksei ole? Siksikö kun voi käydä Oulussa uimahallissa?
Quote from: nahkhiirmees on 08.02.2012, 13:06:40Näinköhän oikeasti on ?
Lähde on tuo taulukko: http://en.wikipedia.org/wiki/Local_administrative_unit
Kuten näet, EU-maista ainoastaan Maltassa on alle 70 kuntaa.
Quote from: nahkhiirmees on 08.02.2012, 13:06:40Siten, että Suomi nyt muutenkin maksaa jo puolen maailman kustannukset. Liikaa vapaamatkustajia joka puolella.
Kuntaliitoksilla ei saavuteta säästöjä, siitä on tehty tutkimuksiakin.
Voitko kertoa, miten asiat paranevat sillä, että Suomen kuntien määrä lasketaan samalle tasolle Maltan kanssa?
Quote from: Jaakko Sivonen on 08.02.2012, 13:04:34
Mitä jos liitettäisiin saman tien kaikki Suomen kunnat Helsinkiin?
;D
Ehkä jollekin tosiaan on elämää suurempi asia se, mikä syntymätodistukseen merkitään kotipaikkakunnaksi. Mulle ihan sama, pääasia että passissa kuitenkin lukee Suomi.
Jos joku on syntynyt vaikkapa siilinjärvellä niin eihän se paikka kartalta yhtään mihinkään katoa. Meikäläisenkin esi-isien syntymäkylät ovat edelleen paikallaan ja ihan samannimisinä, jopa tienviitoissa. Eikö tärkeämpää olisi, että niitä palveluja oikeasti olisi saatavilla eikä niin, että tuppukylässä on yksi ainoa siwan "herkkupuoti", kirkko (talvet kylmillään), homeinen kunnantalo ja muuten lähinnä vain tuuli kuljettaa kuivia lehtiä edestakaisin pitkin sitä "pääkatua" eikä ristin sielua näy missään ?
Meillähän on ollut reikäleipäkuntia/kaupunkeja, joissa komeasti ovat olleet kunnan- ja kaupungintalo aivan vierekkäin. Se vasta onkin järkevää !
Asiahan on niin, että se mikä Taivalkosken mummolle joskus 100 vuotta sitten riitti vallan mainiosti elintasoksi ja virikkeiksi, ei enää samaisen mummon lapsenlapsille meinaa kelvata. Niinpä he muuttavat kylistä isompiin asutuskeskuksiin. Jos mummo vielä olikin erakko tai sieti yksinelämistä 10 kilometrin päässä lähimmästä asutuksesta ilman mitään n.s. mukavuuksia, hänen jälkeläisensä eivät. He halusivat "kansainvälistyä". Olivat ehkä päässeet paremman elämän makuun ?
Quote from: nahkhiirmees on 08.02.2012, 13:28:27
Meillähän on ollut reikäleipäkuntia/kaupunkeja, joissa komeasti ovat olleet kunnan- ja kaupungintalo aivan vierekkäin. Se vasta onkin järkevää !
Asiahan on niin, että se mikä Taivalkosken mummolle joskus 100 vuotta sitten riitti vallan mainiosti elintasoksi ja virikkeiksi, ei enää samaisen mummon lapsenlapsille meinaa kelvata. Niinpä he muuttavat kylistä isompiin asutuskeskuksiin. Jos mummo vielä olikin erakko tai sieti yksinelämistä 10 kilometrin päässä lähimmästä asutuksesta ilman mitään n.s. mukavuuksia, hänen jälkeläisensä eivät. He halusivat "kansainvälistyä". Olivat ehkä päässeet paremman elämän makuun ?
Liikenne ja tietoliikenne ovat myös kehittyneet niin että sillä mummulla hevosalla kesti saman aikaa kulkea kylälle käymään kuin mitä Riihimäeltä Helsinkiin menee nyt, jos tarvitsee lähteä.
Radanvarsikuntia kuten Riihimäki, josta käydään myös Helsingissä töissä siinä missä Nurmijärveltä, Vihdistä ja Kirkkonummeltakin, voisi liittää Helsinkiin myös. Lahdesta asti eivät taida monet käydä joten se sopii omaksi kunnakseen.
Quote from: Axel Cardan on 08.02.2012, 13:27:20
Quote from: Maatiaisjuntitar on 08.02.2012, 13:06:46
Quote from: Axel Cardan on 08.02.2012, 13:02:07
Quote from: Maatiaisjuntitar on 08.02.2012, 12:52:13
Toisaalta, Oulun lähikunnat elävät Oulusta. Niiden ihmiset käyvät töissä Oulussa, mutta maksavat veronsa kotikuntaan. Mitä ne olisivat ilman Oulua?
Oulussa töissä käyvät ulkopaikkakuntalaiset eivät ole oikeutettuja Oulun tarjoamiin kunnallisiin palveluihin, joten mikään moraalinen tai juridinen seikka ei vaadi näiden ihmisten kunnallisverotuoton siirtämistä Oululle. Toki tämä naamioidaan nimenomaan moraaliseksi kysymykseksi. Se kuuluu tämän uusstalinismin henkeen.
Mutta ne kunnat voivat käyttää verotulonsa täysin kokonaan omien palvelujensa järjestämiseen.
Heidän ei tarvitse esim. kehittää oman kuntansa yritystoimintaa, koska voivat hyödyntää Oulun tekemät satsaukset yrityksiin. Lisäksi heillä on lyhyt matka käyttämään monia Oulun palveluita, kuten teatteria, uimahalleja jne.
Eikö luulisi esim. että Limingan kaltaisella kasvavalla ja rikkaalla kunnalla olisi uimahalli? Miksei ole? Siksikö kun voi käydä Oulussa uimahallissa?
Nykyisellään joka ainoan Oulun ympäristökunnan on pakko satsata yrityselämän tukemiseen peruspalvelujen ohella. Sen huomaa selvästi, kun esim. ajelee Iin läpi. Kempeleessä yritysomavaraisuus on melkoinen. Muhoksella on oma yritysalueensa kaavoitettuna. jne. Uimahallikysymys on marginaalinen, koska joka kunnalla on omat urheilualueensa. Sitäpaitsi ainakin Kempeleellä on se uimahallikin.
Mutta esim. sen Limingan ei tarvitse hirveästi satsata asukkaiden viihtyvyyteen, kunhan tarjoavat tontteja rakentajille. Asukkaat viihtyvät, kun Oulun kaupat ja kulttuurielämä sekä liikuntamahdollisuudet ovat niin lähellä.
No, tässä puhuu katkera syrjäkyläläinen. ;) Meillä kun ei ole mitään millä houkutella asukkaita tänne perähikiälle, jossa ei ole tarjota muuta kuin luontoa ja hiljaisuutta. Omassa kunnassani muuten 76 % ihmisistä on työpaikka myös omassa kunnassa. Limingassa se on 32 %.
Quote from: Kuvio on 08.02.2012, 13:36:53
Quote from: nahkhiirmees on 08.02.2012, 13:28:27
Meillähän on ollut reikäleipäkuntia/kaupunkeja, joissa komeasti ovat olleet kunnan- ja kaupungintalo aivan vierekkäin. Se vasta onkin järkevää !
Asiahan on niin, että se mikä Taivalkosken mummolle joskus 100 vuotta sitten riitti vallan mainiosti elintasoksi ja virikkeiksi, ei enää samaisen mummon lapsenlapsille meinaa kelvata. Niinpä he muuttavat kylistä isompiin asutuskeskuksiin. Jos mummo vielä olikin erakko tai sieti yksinelämistä 10 kilometrin päässä lähimmästä asutuksesta ilman mitään n.s. mukavuuksia, hänen jälkeläisensä eivät. He halusivat "kansainvälistyä". Olivat ehkä päässeet paremman elämän makuun ?
Liikenne ja tietoliikenne ovat myös kehittyneet niin että sillä mummulla hevosalla kesti saman aikaa kulkea kylälle käymään kuin mitä Riihimäeltä Helsinkiin menee nyt, jos tarvitsee lähteä.
Radanvarsikuntia kuten Riihimäki, josta käydään myös Helsingissä töissä siinä missä Nurmijärveltä, Vihdistä ja Kirkkonummeltakin, voisi liittää Helsinkiin myös. Lahdesta asti eivät taida monet käydä joten se sopii omaksi kunnakseen.
En todellakaan halua maksumieheksi Helsingin mamutuksiin ja kukkenheimeihin.
Quote from: hkanime on 08.02.2012, 12:45:33
Nimenomaan. Jos tämä 69 kunnan malli toteutetaan, niin se on niin valtava muutos että se vie 10 vuotta ennen kun kaikki on kasassa. Eli 10 vuoden sotkut ja talouskaaos edessä. Kun kaikki on viety läpi todetaan, että suteen meni, kulut nousi, palvelut loppui, palataan takaisin 300 kuntaan.
Periaatteessa olen samaa mieltä. Sotku ei kuitenkaan ratkea 10 vuodessa vaan minimiaika siirtymälle on 30 vuotta (vrt. suomalaisten muutto maalta kaupunkeihin). Missään tapauksessa takaisin ei palata vaikka tuloksena olisi minkä sortin katastrofi koska silloin pitäisi myöntää että on tehty virhe.
Perusongelma tässä koko kuviossa on järjestelmä. Valtio ja kunta ovat molemmat itsenäisiä hallinnollisia yksiköitä joilla on verotusoikeus. Valtio voi kuitenkin määrätä kunnille tehtäviä jotka on täytettävä, oli varaa eli ei. Valtion ei kuitenkaan ole pakko maksaa erotusta. Ennen kuin tämä korjataan jollain tavoin kaikki tuntemani ratkaisut tulevat olemaan tavalla tai toisella huonoja. Ei voida lähteä siitä, että lakkautetaan kaikki kunnan tarjoamat palvelut rahapulassa; ei voida lähteä siitä, että valtiolla ei olisi määräysvaltaa kuntiin (vaikka kreikkalaismallinen kaupunkivaltio olisikin hauska ajatus). Ei voida pakottaa yrityksiä siirtymään kuoleviin kuntiin, etenkään suuryrityksiä (ja muutahan meillä ei ole kun järjestelmä suosii suuryrityksiä). Ei voida pakkosiirtää ihmisiä muodostamaan isompia asuinyksiköitä vaikka miten yritettäisiin kaavoittaa.
Kuka muuttaisi perustuslakia?
Quote from: Uuno Nuivanen on 08.02.2012, 13:39:52
En todellakaan halua maksumieheksi Helsingin mamutuksiin ja kukkenheimeihin.
Kaikki niistä maksavat kuitenkin, valtiohan se päättää. Pienet kunnat ne heikoimmilla ovat olleet vastaanottokeskuksia perustettaessa.
47 % näyttää olevan tyytyväisiä uudistusesitykseen Iltalehden kyselyssä. :o :-\
Quote from: hoxpox on 08.02.2012, 12:13:48
On älytöntä että ihmiset käyvät Nurmijärveltä töissä Helsingissä autoillaan, kun asutusta voitaisiin helposti tiivistää raideliikenteen pysäkkien tuntumaan.
Varmaan muuttivat Nurmijärvelle juuri siksi, etteivät halunneet asua tiiviisti.
Quote from: Maatiaisjuntitar on 08.02.2012, 13:44:27
47 % näyttää olevan tyytyväisiä uudistusesitykseen Iltalehden kyselyssä. :o :-\
Yllättävän suuri luku. Ehkä väki ei olekaan pienten kuntiensa palveluihin tyytyväisiä. Ei sillä että ne paranisi suurempiin yksiköihin siirryttäessä mutta toivossahan on hyvä elää.
Quote from: hoxpox on 08.02.2012, 12:13:48
On älytöntä että ihmiset käyvät Nurmijärveltä töissä Helsingissä autoillaan, kun asutusta voitaisiin helposti tiivistää raideliikenteen pysäkkien tuntumaan. Kuntaliitosten avulla kaavoitukseen uskoakseni tulee enemmän kokonaishyödyn arviointia.
Miksi se on älytöntä? Ihmiset saavat asua väljästi , matka on kohtuullinen (reilu tunti kanttiinsa), asumisen hinta on kohtuullinen eikä tarvitse olla julkisten armoilla.
Quote from: nahkhiirmees on 08.02.2012, 13:51:07
Ehkä tavoitteena on saada ihmiset tiiviimpiin yksiköihin ?
Sosialidemokraattinen utopia. Kysytäänkö ihmisiltä, mitä ihmiset haluavat?
Quote from: Jaakko Sivonen on 08.02.2012, 13:12:31
Kuntaliitoksilla ei saavuteta säästöjä, siitä on tehty tutkimuksiakin.
Ehkä tarkoituksena ei olekaan saavuttaa vars. säästöjä lyhyellä aikavälillä ? Ehkä tavoitteena on saada ihmiset tiiviimpiin yksiköihin ? Jos siinä vaikka synergia kasvaisi Havukka-ahon ajattelun sijaan ? Ehkä kunnallistekniikan ja muun infran keskittyminen pitemmän ajan kuluessa tulee halvemmaksi kun ei tarvitse jokaikiseen kaukaisimpaan nurkkaan vetää piuhoja.
Kuntaliitokset ovat pakollisia siksi, että monet kunnat eivät 1-kertaisesti ole enää elinkelpoisia. Väki pakenee. Mitä järkeä pitää karttaa kuin haulikolla ammuttuna, periaatteena vain se, ettei kuntia saa yhdistää, koska kunnallinen itsehallinto ? Viis siitä vaikka kunnassa olisi jäljellä enää vain 5 mummoa ja 8 kissaa ?
QuoteVoitko kertoa, miten asiat paranevat sillä, että Suomen kuntien määrä lasketaan samalle tasolle Maltan kanssa?
Varmaa on ainakin se, ettei suomen tavoite lähde siitä, mikä on Maltan kuntien lukumäärä. Eivätkä asiat parane silläkään, että pidetään "saavutetuista eduista" (lue: oma kunnantalo ja kyläkoulu, jossa 3 oppilasta ja jossa MINÄKIN aikoinaan kävin) kynsin hampain kiinni ja kuntia on vaikkapa 963 kpl. Mikä itseisarvo se on ?
Maailma muuttuu. Ymmärrän kyllä tuskan. Monen ikuisena haaveena on omakotitalo ja rantasauna aleksanterinkadun varrella, kaikki palvelut ja "syke" käden ulottuvilla...
Quote from: Kuvio on 08.02.2012, 13:46:22
Quote from: Maatiaisjuntitar on 08.02.2012, 13:44:27
47 % näyttää olevan tyytyväisiä uudistusesitykseen Iltalehden kyselyssä. :o :-\
Yllättävän suuri luku. Ehkä väki ei olekaan pienten kuntiensa palveluihin tyytyväisiä. Ei sillä että ne paranisi suurempiin yksiköihin siirryttäessä mutta toivossahan on hyvä elää.
Epäilen, että nämä tykkääjät hykertelevät, että nyt päästään turhista kunnan työntekijöistä?
Mitä muuta syytä kenelläkään olisi kannattaa tuota uudistusta.
Quote from: Hob on 08.02.2012, 13:48:17
Quote from: hoxpox on 08.02.2012, 12:13:48
On älytöntä että ihmiset käyvät Nurmijärveltä töissä Helsingissä autoillaan, kun asutusta voitaisiin helposti tiivistää raideliikenteen pysäkkien tuntumaan. Kuntaliitosten avulla kaavoitukseen uskoakseni tulee enemmän kokonaishyödyn arviointia.
Miksi se on älytöntä? Ihmiset saavat asua väljästi , matka on kohtuullinen (reilu tunti kanttiinsa), asumisen hinta on kohtuullinen eikä tarvitse olla julkisten armoilla.
Tässä taidettiin sitä tarkoittaa että lähempänäkin olisi vastaavia alueita, muttei niitä ole kaavoitettu asumiskäyttöön.
Quote from: Kuvio on 08.02.2012, 13:53:42
Tässä taidettiin sitä tarkoittaa että lähempänäkin olisi vastaavia alueita, muttei niitä ole kaavoitettu asumiskäyttöön.
Siinä Nurmijärven ja Espoon välissä on tosiaan paljon kaunista luontoa jonka voisi tuhota...
Quote from: Uuno Nuivanen on 08.02.2012, 13:39:52
En todellakaan halua maksumieheksi Helsingin mamutuksiin ja kukkenheimeihin.
Haluat siis olla vapaamatkustaja ? Edut mulle ja haitat sinne h..lvetin Helsinkiin ! Herrat, prkl !
Asummeko samassa maassa ? En maksa veroja, kun en käytä palvelujakaan ? Maksakoot ne, jotka jotain haluavat ?
Selailin selvityksen nopeasti läpi. Päähavainto on se, että faktat ja käytettävissä oleva erittäin laaja tutkimusaineisto on jätetty täysin huomioimatta.
Esim: http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/m69.pdf
Kustannustehokkain kunta on keskimäärin n. 10000 asukkaan kunta. Tehokkaimpien yksiköiden vaihteluväli on luokkaa 5000 - 20000 asukkaan kunnat. Tarkempaa infoa on esim. linkatun tutkimuksen sivulla 12.
Voidaan siis vetää johtopäätös, ettei taloudelliset faktat tai palveluiden järjestämisen kustannustehokkuus merkitse yhtään mitään kuntauudistusesityksen johtopäätösten kannalta.
Mikähän siis mahtaisikaan olla esitetyn kuntauudistuksen päämotiivina?
Quote from: Jaakko Sivonen on 08.02.2012, 13:12:31
Kuntaliitoksilla ei saavuteta säästöjä, siitä on tehty tutkimuksiakin.
Löytyiskös linkkiä tutkimukseen tai tutkimuksen nimeä?
Quote from: Octavius on 08.02.2012, 13:57:07
Mikähän siis mahtaisikaan olla esitetyn kuntauudistuksen päämotiivina?
Pikkusieluinen puoluepolitiikka, joka on tavannut mennä kaiken edelle Suomessa jo pitkän aikaa?
Quote from: hoxpox on 08.02.2012, 13:57:11
Quote from: Jaakko Sivonen on 08.02.2012, 13:12:31
Kuntaliitoksilla ei saavuteta säästöjä, siitä on tehty tutkimuksiakin.
Löytyiskös linkkiä tutkimukseen tai tutkimuksen nimeä?
Ainakin tuossa Octaviuksen linkissä muistaakseni sivuttiin ainakin asiaa.
Quote from: Kuvio on 08.02.2012, 13:46:22
Quote from: Maatiaisjuntitar on 08.02.2012, 13:44:27
47 % näyttää olevan tyytyväisiä uudistusesitykseen Iltalehden kyselyssä. :o :-\
Yllättävän suuri luku. Ehkä väki ei olekaan pienten kuntiensa palveluihin tyytyväisiä. Ei sillä että ne paranisi suurempiin yksiköihin siirryttäessä mutta toivossahan on hyvä elää.
Mihin palveluihin? Ne vähät julkiset palvelut, joita meidän taloudessa käytetään on levitetty asfalttina pitkin Suomea. Oman kotikuntani asfalttia kulutan 3 km pätkää molempiin suuntiin päivässä. Kitkoilla mennään, joten melkoisia nettomaksajia ollaan.
Ainoa merkittävä kuntaliitos olisi se, että Ahvenanmaa liitettäisiin Turkuun. Näin Turku entisenä pääkaupunkina saisi edes hieman pahasti rappeutunutta arvovaltaansa takaisin.
SDP ja Kokoomus kannattaisi yhdistää Suomen kokoomusdemokraattiseksi kansallispuolueeksi, jonka päämäärä olisi alistaa muut suomalaiset porvarijäseniään palveleviksi kommunisteiksi. Näin päällekkäisiä toimintoja saataisiin karsittua ja yhteinen puolueohjelma muuttuisi selkeämmiksi.
jokainen normaaliälyinen helsinkiläinen veronmaksaja kannattaa pääkaupunkiseudun sulauttamista.
Jokainen ei-helsinkiläinen normaaliälyinen (ehkä vantaata lukuunottamatta) vastustaa.
Quote from: Octavius on 08.02.2012, 13:57:07
Kustannustehokkain kunta on keskimäärin n. 10000 asukkaan kunta. Tehokkaimpien yksiköiden vaihteluväli on luokkaa 5000 - 20000 asukkaan kunnat. Tarkempaa infoa on esim. linkatun tutkimuksen sivulla 12.
Tämä on julkisella puolella varsin yleistä. Yksikön kasvaessa byrokratian määrä kasvaa samassa suhteessa. Kuntaliitokset vähentävät julkista kulutusta ainoastaan, jos uusille kunnilla saadaan selkeä menokatto, joka pikemmin laskee kuin nousee. Kuntaliitokset ovat nyanssi, joka vie focuksen pois pääasiasta, eli julkisen kulutuksen pöhöttyneisyydestä. On kohtuullisen sama montako niitä kuntia on kunhan menoja saadaan alas rajusti.
Quote from: Eugen235 on 08.02.2012, 14:07:00
jokainen normaaliälyinen helsinkiläinen veronmaksaja kannattaa pääkaupunkiseudun sulauttamista.
Jokainen ei-helsinkiläinen normaaliälyinen (ehkä vantaata lukuunottamatta) vastustaa.
Tämä täysin totta.
Quote from: pingviini on 07.02.2012, 20:53:51
Lakeskelin tuossa vähän EU-maiden LAU2-alueiden, eli Suomen kuntia osapuilleen vastaavien hallintoalueiden kokoja. Käsittääkseni Suomessa pitäisi kuntia pillkkoa eikä suikaan yhdistellä, kun vertaa muihin maihin joista muuten ei OECD ole lainkaan huolissaan. Ainoastaan Ruotsissa ja islannissa ovat kuntien keskimääräiset pinta-alat suuremmat ja Norja pääsee lähes tasoihin Suomen kanssa, muissa maissa ne ovat huomattavasti pienemmät.
Eihän pinta-alaperusteisessa jaottelussa ole järjen hiventäkään, koska niitä kunnan palveluita järjestetään siellä asuville ihmisille, eikä neliökilometreille. Vertailut muihin maihin pitäisi myös tehdä kuntien asukasmäärään perustuen. Itsehän olen tietenkin sitä mieltä, että terveydenhuolto pitäisi kokonaisuudessaan asettaa valtion tehtäväksi ja budjetoitavaksi, koska se syö leijonanosan kuntien budjetista, eikä sen järjestämisessä ole (eikä pitäisikään olla) mitään erityistä "kilpailtavaa" tai tarvetta paikalliseen hallintoon tai erityispiirteiden huomiointiin. Toisin kuin vaikkapa kaavoitusasioissa, urheilu-, kulttuuri- sun muissa palveluissa.
Quote from: Octavius on 08.02.2012, 13:57:07
Selailin selvityksen nopeasti läpi. Päähavainto on se, että faktat ja käytettävissä oleva erittäin laaja tutkimusaineisto on jätetty täysin huomioimatta.
Esim: http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/m69.pdf
Kustannustehokkain kunta on keskimäärin n. 10000 asukkaan kunta. Tehokkaimpien yksiköiden vaihteluväli on luokkaa 5000 - 20000 asukkaan kunnat. Tarkempaa infoa on esim. linkatun tutkimuksen sivulla 12.
Voidaan siis vetää johtopäätös, ettei taloudelliset faktat tai palveluiden järjestämisen kustannustehokkuus merkitse yhtään mitään kuntauudistusesityksen johtopäätösten kannalta.
Mikähän siis mahtaisikaan olla esitetyn kuntauudistuksen päämotiivina?
Pikaisella selauksella tuossa vertailtiin erikokoisten kuntien käyttömenoja, ja todettiin että käyttömenot kasvavat sitä suuremmiksi, mitä enemmän kunnan väestömäärä ylittää 20 000 asukkaan rajan.
Tästä ei kuitenkaan mielestäni voi vetää sitä johtopäätöstä että yli 20 000 asukkaan kunnissa palvelujen tuottaminen on tehottomampaa, sillä yli 20 000 asukkaan kunnissa asuvien tulot ja tämän seurauksena myös maksamat verot ovat korkeammat kuin pikkukunnissa (http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_02_04_ansiot.html).
Jos suuri kunta saa paljon verotuloja, niin on luonnollista että se käyttää nämä palveluihin, jolloin käyttömenot ovat suuremmat kuin kunnassa joka saa vain vähän verotuloja. Pelkkien käyttömenojen vertaaminen ei siis ole hyvä tehokkuusmittari.
Quote from: sunimh on 08.02.2012, 14:09:51
Itsehän olen tietenkin sitä mieltä, että terveydenhuolto pitäisi kokonaisuudessaan asettaa valtion tehtäväksi ja budjetoitavaksi, koska se syö leijonanosan kuntien budjetista, eikä sen järjestämisessä ole (eikä pitäisikään olla) mitään erityistä "kilpailtavaa" tai tarvetta paikalliseen hallintoon tai erityispiirteiden huomiointiin. Toisin kuin vaikkapa kaavoitusasioissa, urheilu-, kulttuuri- sun muissa palveluissa.
Lisäisiin tuohon valtiollisiin velvoitteisiin koulutuksen, joka vie myös melkoisen osan kuntien budjetista. Muuttoliikkeen vuoksi koulutusta käytetään varsin säännöllisesti muualla kuin siellä, missä se annettiin.
Verotuksen siirtäminen enemmän valtion tuloveron puolelle muuttaisi myös verotuksen rakennetta, eli lisäisi sen progressiivisuutta.
Quote from: Octavius on 08.02.2012, 13:57:07
Selailin selvityksen nopeasti läpi. Päähavainto on se, että faktat ja käytettävissä oleva erittäin laaja tutkimusaineisto on jätetty täysin huomioimatta.
Esim: http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/m69.pdf
Kustannustehokkain kunta on keskimäärin n. 10000 asukkaan kunta. Tehokkaimpien yksiköiden vaihteluväli on luokkaa 5000 - 20000 asukkaan kunnat. Tarkempaa infoa on esim. linkatun tutkimuksen sivulla 12.
Voidaan siis vetää johtopäätös, ettei taloudelliset faktat tai palveluiden järjestämisen kustannustehokkuus merkitse yhtään mitään kuntauudistusesityksen johtopäätösten kannalta.
Mikähän siis mahtaisikaan olla esitetyn kuntauudistuksen päämotiivina?
En ole aiheeseen perehtynyt ollenkaan mutta jos vallitsevana ideana on suuri koko ja samalla heitetään tärkeimmillä taloudellisilla faktoilla vesilintua, siis faktoilla joiden pitäisi maalaisjärjellä ajateltuna ohjata koko prosessia, niin se kyllä herättää tiettyjä ajatuksia. Siis, jos näinä aikoina runnotaan läpi työläitä uudistuksia mitkä heikentävät kuntien ja valtion taloudellista tilannetta entisestään, täytyy siihen olla kristallinkirkas syy. Minä vetäisen hatustani yhden. Vähemmin päättäjiä on vähemmin manipuloitavia. Tarkemmin, kun tulevaisuudessa kaikki varallisuus siirretään parempiin käsiin, niin homma on helpompi toteuttaa mitä vähemmin on kunnanvaltuustoja ja kunnallisvirkamiehiä sitä prosessia hidastamassa.
Kokoomus yleisesti ottaen perustaa paljon toimintaansa yrityksiä tukevaksi. Uusia innovaatioita Suomi todella kaipaakin. Mutta meillä on jo ennestään(ei tarvi keksiä sitä toiseen kertaan) toimiva julkinen kuntapalveluverkosto jota ollaan nyt rappeuttamassa perustamalla jos jonkin sorttista yksityisyritystä hoitamaan palvelut kustannustehokkaammin. Ei ymmärrä. Käytetään kansalaisia hyväksi oman taloudellisen edun tavoittelemiseksi. Keksikää niitä uuden alan yrityksiä ja jättäkää ihmiset rauhaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ei kuulu tehdä voittoa/tuottoa vaan hyvinvointia kansalaisille nollatasolla. Moni kunta on tämän hoitanutkin kiitettävästi. Nyt tällä kuntauudistuksella halutaan tuhota loputkin hyvin asiansa hoitaneet kaupunginjohtajat kuntineen päivineen suohon.
Quote from: Pliers on 08.02.2012, 12:57:47
Voisiko joku ystävällisesti kertoa, että mihin nykyistä määrää kuntia tarvitaan? Mitä menetetään, jos kuntien määrä pienenee?
ei mihinkään.
menetetään paikallisopilitikointi ja tuhansia byrokraatteja.
Quote from: hoxpox on 08.02.2012, 14:11:55
Quote from: Octavius on 08.02.2012, 13:57:07
Pikaisella selauksella tuossa vertailtiin erikokoisten kuntien käyttömenoja, ja todettiin että käyttömenot kasvavat sitä suuremmiksi, mitä enemmän kunnan väestömäärä ylittää 20 000 asukkaan rajan.
Tästä ei kuitenkaan mielestäni voi vetää sitä johtopäätöstä että yli 20 000 asukkaan kunnissa palvelujen tuottaminen on tehottomampaa, sillä yli 20 000 asukkaan kunnissa asuvien tulot ja tämän seurauksena myös maksamat verot ovat korkeammat kuin pikkukunnissa (http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_02_04_ansiot.html).
Jos suuri kunta saa paljon verotuloja, niin on luonnollista että se käyttää nämä palveluihin, jolloin käyttömenot ovat suuremmat kuin kunnassa joka saa vain vähän verotuloja. Pelkkien käyttömenojen vertaaminen ei siis ole hyvä tehokkuusmittari.
Olen pahoillani. Rumana ja tyhmänä en pysy logiikassasi perässä.
Käyttömenoja oli verrattu per asukas. Simple as that. Tähän kustannustehokkuuteen eivät verotulot vaikuta.
Palvelut ovat taas valtaosin lakisääteisiä eli standardoituja. (Lisäksi omaan kokemukseen viitaten väitän silmät kirkkaina, että melkein kaikki kunnalliset palvelut ovat laadultaan huomattavasti parempia pienessä kakkosasuntokunnassani kuin Helsingissä. Esimerkkeinä vaikkapa terveyskeskus, kirjasto tai liikuntapalvelut). On totta, että joitain palveluita ei ole joka paikassa ja ne aiheuttavat marginaalisia eroja vertailulukuihin. Esimerkiksi ooppera on vain Helsingissä.
Byrokratian eli suunnittelu-, hallinnointi-, koordinointi- ym. paperinpyöritysportaan virtaviivaistaminen on varmasti kunnissa paikallaan. Mutta kuntien rajojen siirtely johtaa myös helposti palvelujen saatavuuden heikkenemiseen ja mikä pelottavinta, lähidemokratian totaaliseen näivettymiseen. Miksi kuntia ei voi maakunnittain pakottaa yhteiseen tärkeimpien palvelujen tuottamiseen/hankkimiseen (terveydenhuolto, sosiaalitoimi, koulutoimi sekä palo- ja pelastustoimi) ja hallinnoinnin tiivistämiseen ja tehostamiseen sen osalta? Suurkuntamalliin jos mennään, niin demokratia on turvattava vähäväkisemmilläkin alueilla jollakin veto-oikeudella tai suhteellisesti painotetulla edustuksellisuudella.
Quote from: Octavius on 08.02.2012, 14:26:44
Quote from: hoxpox on 08.02.2012, 14:11:55
Quote from: Octavius on 08.02.2012, 13:57:07
Pikaisella selauksella tuossa vertailtiin erikokoisten kuntien käyttömenoja, ja todettiin että käyttömenot kasvavat sitä suuremmiksi, mitä enemmän kunnan väestömäärä ylittää 20 000 asukkaan rajan.
Tästä ei kuitenkaan mielestäni voi vetää sitä johtopäätöstä että yli 20 000 asukkaan kunnissa palvelujen tuottaminen on tehottomampaa, sillä yli 20 000 asukkaan kunnissa asuvien tulot ja tämän seurauksena myös maksamat verot ovat korkeammat kuin pikkukunnissa (http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_02_04_ansiot.html).
Jos suuri kunta saa paljon verotuloja, niin on luonnollista että se käyttää nämä palveluihin, jolloin käyttömenot ovat suuremmat kuin kunnassa joka saa vain vähän verotuloja. Pelkkien käyttömenojen vertaaminen ei siis ole hyvä tehokkuusmittari.
Olen pahoillani. Rumana ja tyhmänä en pysy logiikassasi perässä.
Käyttömenoja oli verrattu per asukas. Simple as that. Tähän kustannustehokkuuteen eivät verotulot vaikuta.
Palvelut ovat taas valtaosin lakisääteisiä eli standardoituja. (Lisäksi omaan kokemukseen viitaten väitän silmät kirkkaina, että melkein kaikki kunnalliset palvelut ovat laadultaan huomattavasti parempia pienessä kakkosasuntokunnassani kuin Helsingissä. Esimerkkeinä vaikkapa terveyskeskus, kirjasto tai liikuntapalvelut). On totta, että joitain palveluita ei ole joka paikassa ja ne aiheuttavat marginaalisia eroja vertailulukuihin. Esimerkiksi ooppera on vain Helsingissä.
Lisäksi kunnan tulos (alijäämä/ ylijäämä) ei välttämättä kerro palveluista ja asukkaiden tyytyväisyydestä mitään. Joku hyvin pärjäävä, ylijäämäinen kunta saattaa tarjota vain niukasti palveluja (vain ihan peruspalvelut) ja taas toisaalta alijäämäinen kunta paljon ja hyviä palveluja.
Quote from: Suomi2050 on 08.02.2012, 14:32:54
Minua ärsyttää suuresti se, että tämä ei koske Ahvenanmaata. >:(
Ahvenanmaalla ollaan jo Lääkäriliiton manner-Suomeenkin esittämässä mallissa eli kunnat eivät vastaa terveydenhuollosta.
Ok. Tuki sitten erehdyttyä demarien suhteen, mistä pointsit heille. Suurista puolueista vain yksi näkyy omaksuneen korporatismin sellaisenaan, mutta sillä on pääministeri ja presidentti.
Quote from: törö on 08.02.2012, 14:43:35
Ok. Tuki sitten erehdyttyä demarien suhteen, mistä pointsit heille. Suurista puolueista vain yksi näkyy omaksuneen korporatismin sellaisenaan, mutta sillä on pääministeri ja presidentti.
Demarit pelkäävät (ja ihan aiheellisesti) menettävänsä loputkin äänestäjistään.
Quote from: Whomanoid on 08.02.2012, 14:40:00
Byrokratian eli suunnittelu-, hallinnointi-, koordinointi- ym. paperinpyöritysportaan virtaviivaistaminen on varmasti kunnissa paikallaan. Mutta kuntien rajojen siirtely johtaa myös helposti palvelujen saatavuuden heikkenemiseen ja mikä pelottavinta, lähidemokratian totaaliseen näivettymiseen. Miksi kuntia ei voi maakunnittain pakottaa yhteiseen tärkeimpien palvelujen tuottamiseen/hankkimiseen (terveydenhuolto, sosiaalitoimi, koulutoimi sekä palo- ja pelastustoimi) ja hallinnoinnin tiivistämiseen ja tehostamiseen sen osalta? Suurkuntamalliin jos mennään, niin demokratia on turvattava vähäväkisemmilläkin alueilla jollakin veto-oikeudella tai suhteellisesti painotetulla edustuksellisuudella.
Ainakin meidän alueella sosiaali- ja terveystoimi sekä palo- ja pelastustoimi hoidetaan jo laajemmalla alueella yhteisesti.
Peruskunta hoitaa enää koulutoimen, päivähoidon, liikunta- ja kulttuuripuolen sekä tekniset palvelut (lukuunottamatta jäte- ja vesiyhtiöitä).
Kuntamme ei enää pysty päättämään suoraan noista yhteisesti hoidetuista asioista, jotka muodostavat yli puolet kunnan talousarviosta. Tuossa kunnan omassa hoidossa ja päätettävissä olevasta enää voisi hieman kohentaa koulutoimen menoja, mutta päättäjät eivät kykene tekemään minkäänlaisia järkeistämistoimia.
Kuitenkin tappion meidän kunnalle aiheuttaa nimenomaan sosiaali- ja terveystoimi ja siellä erityisesti erikoissairaanhoito.
Quote from: Pakkoanonyymi on 08.02.2012, 14:42:59
Quote from: Suomi2050 on 08.02.2012, 14:32:54
Minua ärsyttää suuresti se, että tämä ei koske Ahvenanmaata. >:(
Ahvenanmaalla ollaan jo Lääkäriliiton manner-Suomeenkin esittämässä mallissa eli kunnat eivät vastaa terveydenhuollosta.
Ketkä sen maksavat, kaikki Suomen veronmaksajatko?
Quote from: perunanena on 08.02.2012, 14:45:09
Quote from: törö on 08.02.2012, 14:43:35
Ok. Tuki sitten erehdyttyä demarien suhteen, mistä pointsit heille. Suurista puolueista vain yksi näkyy omaksuneen korporatismin sellaisenaan, mutta sillä on pääministeri ja presidentti.
Demarit pelkäävät (ja ihan aiheellisesti) menettävänsä loputkin äänestäjistään.
Kokoomuksellakin saisi olla aihetta murehtia laskevaa kannatusta ja tällä hurjastelulla kai pian onkin.
Quote from: Octavius on 08.02.2012, 13:57:07
Mikähän siis mahtaisikaan olla esitetyn kuntauudistuksen päämotiivina?
Mahtaa olla pippeliä nostattava elämys katsella karttaa, mielessään listien pikkukuntia ja laatien hallintoyksikköjä, jotka ovat suurempia kuin jotkut Keski-Euroopan valtiot.
Quote from: nahkhiirmees on 08.02.2012, 13:06:40
Quote from: Jaakko Sivonen on 08.02.2012, 12:22:34
Jos tsekeillä on varaa 6249 kuntaan
Näinköhän oikeasti on ? Oletkohan ymmärtänyt/osannut tshekin kieltä riittävän hyvin vai tulkinnut ihan väärin ? Mikähän siellä on tuollaisen "kunnan" todellinen funktio vai onko peräti lähinnä symbolinen ?
En tiedä tsekeistä, mutta kaikki epätasainen rahanjako (erityissairaanhoito, sossu etc) tulisi siirtää suoraan yhden kunnan malliin, eli valtion piikkiin. Kuntia saisi olla vaikka 30000 kun niille annettaisiin hyvin rajalliset tehtävät liittyen vaikkapa kunnan omaisuuden hoitoon, ja päivähoitoon sekä koulunkäyntiin.
Miksi pitää lähteä nykyisestä byrokratiasta, ja ruveta pohtimaan kuinka suuri yksikkö tarvitaan, että se pystyy maksamaan nykyisen kaltaisen byrokratian. Miksei voida vain laittaa koko tehtäväkenttä uusiksi, ja määritellä "Kunta" sellaisella tavalla ja sellaisella tehtäväkentällä, että hieman vinoutuneellakin ikäpyramidilla peruspalvelut pystytään hanskaamaan. Kohtahan kaikki sairaanhoidosta vanhustenhoitoon on ulkoistettu, joten niitäkään fasiliteettejä ei kohta tarvi enää ylläpitää. Vanhusten eläkerahat ohjataan suoraan ulkomaisten terveystalo- ja hoitokotifirmojen tileille ja valtio maksaa loput.
Pannaan 50% paperinpyörittäjistä kilometritehtaalle. Valtiolle ja kunnille tulee halvemmaksi maksaa näille joku perustulo, ja antaa näiden vaikka tehdä lapsia ja harrastaa sen sijaan että pidetään ihmisiä nuhjuisissa konttoreissa kaiket päivät siirtelemässä papereita pinosta ja valtuutetulta toiselle.
Valtio ja kunnat voisivat poikkeuslailla irtisanoa kaikki virkamiehet ja laittaa vain tarpeellisen määrän virkoja uudelleen hakuun.
OECD ottaa kantaa suomalaisten kuntien määrään ja eläkeikään - yllättäen juuri niihin asioihin, mitkä ovat hallituksen tiettyjen jannujen agendalla - ja yllättäen agendaa puoltavaan sävyyn... Missä kannanotto julkisen sektorin kokoon? Julkisen sektorin "tuottavuudesta" puhutaan jotain.
Ylen uutisesta:
QuoteKaikkien kuntien tahtoa ei kysytä
Kuntauudistusta pohtinut virkamiestyöryhmä luovutti tänään esityksensä kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkuselle. Kokoomusministeri joutuu kovan paikan eteen, sillä työryhmän mukaan jokaisen kunnan mielipidettä ei voida kysyä kuntauudistusta tehtäessä.
Nyt vain kova kovaa vastaan ja Homman perussuomalaiset kansanedustajat laittamaan Henna Virkkunen seinälle lupauksistaan, että kyse on "kannustimista, ei pakkoliitoksista".
---
Oliko tämä linkki jo täällä?
Valtionvarainministeriön karttakuvilla varustettu tiedote slideshow-muodossa (http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20120208Kunnal/01Kuntauudistus_julkaisu_8_2_2012_KARTTOJEN_KANSSA.pdf)
"Kuntien talouden kehittyminen 1997–2024" (http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/08_muut_julkaisut/20120201/Kuntatalous_31012012_NETTI.pdf)
Dokumentti/laskelma/selvitystyö, johon paljolti perustuu kuntien "tuomion tien" ennustaminen ja nykyisen taloudellisen ahdingon arviointi.
-i-
QuoteSynkkä päivä
08.02.2012 Kirjoittaja: Susanna Huovinen
Olen juuri kuunnellut Puolustusvoimauudistuksen infoa tyrmistyneenä. Meille keskisuomalaisille uutiset ovat järkytys. Sekä Keuruun Pioneerirykmentti että Ilmavoimien teknillinen koulu Jämsän Hallissa ovat lakkautettavien listalla.
Näyttää siltä, että uudistus on tehty täysin Puolustusvoimien ehdoilla. Onkohan lainkaan mietitty ratkaisujen alueellisia talous- ja työllisyysvaikutuksia? Keski-Suomen kannalta tilanne on kestämätön: kuudesta lakkautettavasta varuskunnasta listalla on kaksi keskisuomalaista toimijaa!
Puolustusvoimissa tuntuu olleen selkeä käsitys esimerkiksi Keuruun varuskunnasta jo pidemmän aikaa. On tuntunut siltä, että tehty laaja vaikuttamistyö ja perustelut eivät ole tavoittaneet asiaa valmistelleita tahoja. Kritisoin myös asian valmistelun menettelytapoja. Eikö näin isosta yhteiskunnallisesta asiasta olisi pitänyt käydä avointa keskustelua?
Nyt ei irtoa normaalia lopun lisäkysymystä. Kommentteja saa silti laittaa tulemaan.
http://blogit.demari.fi/susannahuovinen/2012/02/08/synkka-paiva/
Huovisen (sdp) puolue on hääräämässä hallituksessa ja akka kitisee ko. hallituksen toimista blogissaan! Eiköhän Jurpilainenkin (sdp) rahaministerinä ole ollut leikkauksia suunnittelemassa?
PS. tämä juttu olisikin kuulunut varuskuntien lakkautusketjuun, mutta samapa tuo. Kyllä se täälläkin voinee olla. Hallituksen rivit taitavat rakoilla pahanlaisesti.
Ihan ok ehdotus. Parempi kyllä olisi suoraan siirtyä n. 25 maakuntaan, jotka suorittaisivat peruspalveluiden tuotannon. (Kotiseuturakkaille voisi tässä rakenteessa palauttaa kartalle vaikka kaikki vuoden 1868 pitäjät, joissa voitaisiin suoralla kansalaisdemokratialla päättää tanhukerhojen avustuksista ja puistonpenkkien määristä.) Mutta tämä uudistus on vain pienehkö osa tarvittavista palvelutuotannon rakenneuudistuksista. Kuitenkin askel oikeaan suuntaan.
Tämä lukumäärä edellä tehtävä kuntauudistus ei ole ratkaisu siihen että palvelut voidaan turvata.
Ei tule lisää rahaa kun laitetaan kymmen pientä persaukista kuntaa yhteen. Tulee suurkunta joka on edelleen peraukinen ja elää velaksi. Eikä huonon huoltosuhteen omaavien kuntien liitoskaan ei paranna huoltosuhdetta pätkääkään.
Hallitoa pitäisi saada roimasti alas, mutta on se viiden vuoden irtisanomissuoja. Ja jokaiselle kunnanjohtajalle pitää olla joku turha virka, mutta vanhalla palkalla toki.
Jos se kuntamäärä olisi ratkaisu niin saisi lopettaa kaikki kunnat. Tai sitten rakentaa kolhoosi johon pakkosijoitetaan maaseudun asukkaat, mieluummin piikkilanka ympärille etteivät karkaa vaan takaisin 8)
Quote from: ukkometso on 08.02.2012, 15:09:23
Ei tule lisää rahaa kun laitetaan kymmen pientä persaukista kuntaa yhteen. Tulee suurkunta joka on edelleen peraukinen ja elää velaksi. Eikä huonon huoltosuhteen omaavien kuntien liitoskaan ei paranna huoltosuhdetta pätkääkään.
Jos liitetäänkin pari köyhää yhteen varakkaaseen ja varakkaalta ei kysytä...
Quote from: Octavius on 08.02.2012, 14:26:44
Quote from: hoxpox on 08.02.2012, 14:11:55
Pikaisella selauksella tuossa vertailtiin erikokoisten kuntien käyttömenoja, ja todettiin että käyttömenot kasvavat sitä suuremmiksi, mitä enemmän kunnan väestömäärä ylittää 20 000 asukkaan rajan.
Tästä ei kuitenkaan mielestäni voi vetää sitä johtopäätöstä että yli 20 000 asukkaan kunnissa palvelujen tuottaminen on tehottomampaa, sillä yli 20 000 asukkaan kunnissa asuvien tulot ja tämän seurauksena myös maksamat verot ovat korkeammat kuin pikkukunnissa (http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_02_04_ansiot.html).
Jos suuri kunta saa paljon verotuloja, niin on luonnollista että se käyttää nämä palveluihin, jolloin käyttömenot ovat suuremmat kuin kunnassa joka saa vain vähän verotuloja. Pelkkien käyttömenojen vertaaminen ei siis ole hyvä tehokkuusmittari.
Käyttömenoja oli verrattu per asukas. Simple as that. Tähän kustannustehokkuuteen eivät verotulot vaikuta.
Palvelut ovat taas valtaosin lakisääteisiä eli standardoituja. (Lisäksi omaan kokemukseen viitaten väitän silmät kirkkaina, että melkein kaikki kunnalliset palvelut ovat laadultaan huomattavasti parempia pienessä kakkosasuntokunnassani kuin Helsingissä. Esimerkkeinä vaikkapa terveyskeskus, kirjasto tai liikuntapalvelut). On totta, että joitain palveluita ei ole joka paikassa ja ne aiheuttavat marginaalisia eroja vertailulukuihin. Esimerkiksi ooppera on vain Helsingissä.
En nyt löytänyt tähän hätään uudempaa artikkelia, mutta vuonna 2004 peruspalvelut kattoivat kuntien toimintamenoista laskentatavasta riippuen 59-71 prosenttia (http://www.stat.fi/tup/kuntapuntari/kuntap_3_2006_peruspalvelut.html).
Ei-lakisääteisten palvelujen osuus budjetista oli siis 41-29%, eikä sitä voi mielestäni sanoa marginaaliseksi.
Oletko muuten sitä mieltä että Helsinki kannattaisi jakaa 20 000 asukkaan kunniksi? Jostain syystä isot kaupungit näyttävät vetävän asukkaita, vaikka sinäkin kakkosasuntokuntasi palveluja hehkutat.
Quote from: ukkometso on 08.02.2012, 15:09:23
Tämä lukumäärä edellä tehtävä kuntauudistus ei ole ratkaisu siihen että palvelut voidaan turvata.
Ei, ei ole niin, mutta se on yksi tarvittava askel siihen. Monetkin tekijät johtavat siihen, ettei kuntien määrän vähentäminen ole mikään ihmeratkaisu, mutta jatkouudistukset on helpompi hoitaa, jos kuntien määrä on rationaalinen. Toki tämä tarkoittaa sitä, että paikallishallinnon luonne muuttuu, mutta se nyt on ollut alusta alka selvää, että näin tulee tapahtumaan. Parasta olisi toteuttaa maakuntahallinto ja sitten kaikki mahdolliset pikkukunnat takaisin kartalle suoraan kansalaisdemokratiaan perustuen.
Quote from: törö on 08.02.2012, 14:59:11
Quote from: perunanena on 08.02.2012, 14:45:09
Quote from: törö on 08.02.2012, 14:43:35
Ok. Tuki sitten erehdyttyä demarien suhteen, mistä pointsit heille. Suurista puolueista vain yksi näkyy omaksuneen korporatismin sellaisenaan, mutta sillä on pääministeri ja presidentti.
Demarit pelkäävät (ja ihan aiheellisesti) menettävänsä loputkin äänestäjistään.
Kokoomuksellakin saisi olla aihetta murehtia laskevaa kannatusta ja tällä hurjastelulla kai pian onkin.
Kokkarit eivät moisista huolehdi. Jos kannatus laskee, palkkaavat jonkun muodikkaan mainostoimiston muokkaamaan mielikuvia puolueesta ja manipuloimaan äänestäjiä
Quote from: seuraa_tilannetta on 08.02.2012, 15:13:33
Quote from: ukkometso on 08.02.2012, 15:09:23
Ei tule lisää rahaa kun laitetaan kymmen pientä persaukista kuntaa yhteen. Tulee suurkunta joka on edelleen peraukinen ja elää velaksi. Eikä huonon huoltosuhteen omaavien kuntien liitoskaan ei paranna huoltosuhdetta pätkääkään.
Jos liitetäänkin pari köyhää yhteen varakkaaseen ja varakkaalta ei kysytä...
Sehän olisi kiva idea, mutta haluaako se rikas sitä sitten oikesti. Sama kuin haluaisinko perustaa "yhteistalouden" naapurin alkoholisoituneen tyhjätaskun kanssa. Ehkä naapuri suostuisi heti; itse ehkä en suostuisi kuin väkipakolla, jos joutuisin maksamaan sen juoksevat kulut ;) Sitä inhimillistä itsekkyyttä löytyy niin ihmisistä kuin kunnistakin.
Quote from: ukkometso on 08.02.2012, 15:09:23
Hallitoa pitäisi saada roimasti alas, mutta on se viiden vuoden irtisanomissuoja. Ja jokaiselle kunnanjohtajalle pitää olla joku turha virka, mutta vanhalla palkalla toki.
Joskus toivoisi jotain suhteellisuudentajua.
Tässä ihan konkreettisia lukuja kunnasta:
Erikoissairaanhoito 7 300 000 €
Perusterveydenhuolto 5 900 000 €
Kunnanjohtajan palkka n. 130 000 €
Rakenteellinen alijäämä 1,4 milj. €
Quote from: Suomi2050 on 08.02.2012, 14:54:24
Kai tästä kuntahommasta äänestetään eduskunnassa, vai?
Siellä äänestävät kuten puoluejohdot käskee.
Quote from: Maatiaisjuntitar on 08.02.2012, 15:29:16
Quote from: ukkometso on 08.02.2012, 15:09:23
Hallitoa pitäisi saada roimasti alas, mutta on se viiden vuoden irtisanomissuoja. Ja jokaiselle kunnanjohtajalle pitää olla joku turha virka, mutta vanhalla palkalla toki.
Joskus toivoisi jotain suhteellisuudentajua.
Tässä ihan konkreettisia lukuja kunnasta:
Erikoissairaanhoito 7 300 000 €
Perusterveydenhuolto 5 900 000 €
Kunnanjohtajan palkka n. 130 000 €
Rakenteellinen alijäämä 1,4 milj. €
Kait terveydenhoitopuolellkin ole kaiken maailman hallinnollisia vakansseja joita saisi karsia ja saada resursseja sinne suorittavalle portaalle. Juuri niitä hallintohimmeleitä jota Kepu halusi rakentaa, kuten esim katastrofaalinen Kainuun malli. Jossa palvelut meni,mutta kustannukset nousi.
Ja esimerkiksi pitääko jokaisella kunnalla olla oma palkantanlaskentansa yms. Niitä keskittämällä tulisi säästöjä jo helposti saati atk-systeemien koordinoinnilla, ettei jokaisessa kunnassa ole oma uniikki systeeminsä jotka eivät kommunikoi keskenään ja tarvitaan lisää byrokratiaa.
Kunnanjohtaja oli vain yksi esimerkki koko karsittavasta hallintosysteemistä, on niitä kaiken maailman varakaupunginjohtajia ja kunnansihteerejä niin paljon että tuskin kaikki edes itse tietävät mistä vastaavat.
Ja aina se 130 000 euroakin on kotiinpäin, ei säästöt kerry yhdestä joesta vaan se koostuu pienistä puroista.
Quote from: ukkometso on 08.02.2012, 15:22:13
Quote from: seuraa_tilannetta on 08.02.2012, 15:13:33
Quote from: ukkometso on 08.02.2012, 15:09:23
Ei tule lisää rahaa kun laitetaan kymmen pientä persaukista kuntaa yhteen. Tulee suurkunta joka on edelleen peraukinen ja elää velaksi. Eikä huonon huoltosuhteen omaavien kuntien liitoskaan ei paranna huoltosuhdetta pätkääkään.
Jos liitetäänkin pari köyhää yhteen varakkaaseen ja varakkaalta ei kysytä...
Sehän olisi kiva idea, mutta haluaako se rikas sitä sitten oikesti. Sama kuin haluaisinko perustaa "yhteistalouden" naapurin alkoholisoituneen tyhjätaskun kanssa. Ehkä naapuri suostuisi heti; itse ehkä en suostuisi kuin väkipakolla, jos joutuisin maksamaan sen juoksevat kulut ;) Sitä inhimillistä itsekkyyttä löytyy niin ihmisistä kuin kunnistakin.
Hymiöt takataskuun. Tuota "seuraa_tilannetta":n skenaariotahan tässä juuri toteutetaan. Pannaan velkaiset kunnat pakolla kiinni tuottavampiin. Varainsiirtokikkailua tämä on, jotta saataisiin keskimääräiset taseet hetkeksi hymyilemään. Se lämmittää tosin lahkeessa vain hetken, kun niitä todellisia kustannuksia ei kuitenkaan liitoksilla karsita. Nuo "Maalaisjuntittaren" listaamat pisimmät numerot kun tulisi valtion piikkiin, ja tuloveroa raakasti rukaten niin, että niihin on varaa.
Tätä menoa suuret ikäluokat kuolevat kauhusta ja stressistä, kun katsovat mihin suuntaan Kokoomus on veivaamassa tätä maata. Siis ajatelkaa. Vajaa vuosi vasta pääministeripuolueena ja valtakuntaan väännetään täysin mutupohjalta uutta maailmanjärjestystä. Kotimaassa pakka sekaisin, jotta meillä riittää raha maksaa Jorgosten sukellusveneet ja huvijahdit. Hautakivet kaatuu kun vainajat pyörivät haudoissaan kuin paperikoneiden telat ennen sixpackia ja edellistä kepu-kokkari tuhohallitusta. Tavallisen kansalaisen kunnioituksesta ei ole hitustakaan jäljellä. Herrat Helsingin sen kun rellestää.
-i-
Quote from: ukkometso on 08.02.2012, 15:49:50
Quote from: Maatiaisjuntitar on 08.02.2012, 15:29:16
Quote from: ukkometso on 08.02.2012, 15:09:23
Hallitoa pitäisi saada roimasti alas, mutta on se viiden vuoden irtisanomissuoja. Ja jokaiselle kunnanjohtajalle pitää olla joku turha virka, mutta vanhalla palkalla toki.
Joskus toivoisi jotain suhteellisuudentajua.
Tässä ihan konkreettisia lukuja kunnasta:
Erikoissairaanhoito 7 300 000 €
Perusterveydenhuolto 5 900 000 €
Kunnanjohtajan palkka n. 130 000 €
Rakenteellinen alijäämä 1,4 milj. €
Kait terveydenhoitopuolellkin ole kaiken maailman hallinnollisia vakansseja joita saisi karsia ja saada resursseja sinne suorittavalle portaalle. Juuri niitä hallintohimmeleitä jota Kepu halusi rakentaa, kuten esim katastrofaalinen Kainuun malli. Jossa palvelut meni,mutta kustannukset nousi.
Ja esimerkiksi pitääko jokaisella kunnalla olla oma palkantanlaskentansa yms. Niitä keskittämällä tulisi säästöjä jo helposti saati atk-systeemien koordinoinnilla, ettei jokaisessa kunnassa ole oma uniikki systeeminsä jotka eivät kommunikoi keskenään ja tarvitaan lisää byrokratiaa.
Kunnanjohtaja oli vain yksi esimerkki koko karsittavasta hallintosysteemistä, on niitä kaiken maailman varakaupunginjohtajia ja kunnansihteerejä niin paljon että tuskin kaikki edes itse tietävät mistä vastaavat.
Ja aina se 130 000 euroakin on kotiinpäin, ei säästöt kerry yhdestä joesta vaan se koostuu pienistä puroista.
Viime vuonna eräskin normaalisti lievästi positiiviseen tulokseen pääsevä kunta meni yli miljoonan miinukselle, koska erikoissairaanhoidon menot olivat niin paljon suurempia kuin normaalisti.
Palkanlaskentaa voidaan keskittää, mutta ne keskitetyt palkanlaskijat yleensä vain tallentavat jo valmiiksi annetut luvut. Eli jonkun siellä kunnassa (yleensä esimiehen) pitää ne tuntilistat katsoa ja laskea ylityöt yms. Ja heillähän siihen ei ole välttämättä aikaa & rahaa. Pienten kuntien palkanlaskijat tekevät paljon laajemmin töitä...
Suurin osa kuntien työntekijöistä on sote-puolella ja nimenomaan siellä suorittavissa töissä.
Joskus laskin, että vaikka omassa kunnassani lakkautettaisiin kaikki muu paitsi sote ja koulut & päiväkodit, plussalle ei päästäisi sittenkään.
Vielä sen verran, että niin moni näyttää menneen siihen Kataisen vipuun, että hallinnosta voitaisiin säästää hirvittävästi.
Eikös ne laskelmat olleet, että hallinnon menot kunnissa olisi jotain 30 - 40 milj. €. Sillä ei Suomea pelasteta...
Yksi esimerkki on pöhöttyneestä hallinnosta sellainen kun monta höttövirkamiestä kokoustaa ja koordinoi jotain asiaa mikä vielä 80-luvulla oli päivänselvä. Sitten kun nämä höttöryhmät aikansa istuvat ja pukamat alkaa punoittamaan, kutsutaankin kaverien höpöfirmasta ulkopuolinen selvitysryhmä veivaamaan asiaa vielä kalliimaksi. Lopputuloksena on että veivauksen kohteesta muutetaan siivoojan toimi puolipäiväiseksi.
Hallituksen esitys kuntien määrän vähentämiseksi on nähtävä erikoisesti hyökkäyksenä kunnallisdemokratiaa ja kunnallista itsehallintoa vastaan. Kunnallinen itsehallinto on suurin este kokoomuksen ajamalle EU:n suunnitelmataloudelle. Suurkunnissa tavoitteena on kaupungistumisen lisääminen ja muutosvastarinnan vähentäminen poliittisten voimasuhteiden muuttuessa cityliberaalien eduksi.
Kunnallinen itsehallinto vaikeuttaa nykyisin hallituksen toimintaa monin tavoin. Esim. periferiakunnat voivat kieltäytyä mm. turvapaikkakeskuksista ja maahanmuuttajien asuttamisesta. Vantaalla ja Espoossa taas kunnallinen maankäytön suunnittelumonopoli estää Helsinkiä suunnittelemasta suuria maahanmuuttalähiöitä rakennettavien junaratojen varteen. Tämän johdosta maahanmuuttajia joudutaan asuttamaan Helsingin parhaille paikoille merenrannalle.
Suomen hallintomalli on sekaisin. Kuntia on liikaa mutta kansalaisten näkökulmasta kuntien alasajo on kunnallisdemokratian alasajoa. Kunnat eivät ole yksinomaan palveluntuottajia, vaan kysymys on paljon muustakin. Kuntien asemoiminen pelkästään väestöpohjaltaan "optimaalisiin" yksiköihin on kokoomuksen taholta tietoista harhautusta, jonka avulla itse perusasia pyritään pitämään piilossa.
Suomen kaltainen harvaanasuttu maa tarvitsee kaksitasoisen hallintomallin, jossa osa kuntien tehtävistä tulee siirtää ylemmälle tasolle aivan kuten monet kunnat jo nyt tekevät. Tällaisia tehtäviä, jotka eivät edellytä kunnallishallinnon virkamiesten kontrollia ovat mm. palo-ja pelastuslaitokset, poliisi, koulutus, erikoissairaanhoito, maankäytön suunnittelu ym. Sensijaan päätökset kansalaisten arkielämän kannalta merkittävistä asioista kuten esim. turvapaikkakeskuksen sijoittamisesta tulee edelleen tehdä kuntatasolla.
Hyvin suunniteltu kaksitasoinen hallintomalli vähentäisi merkittävästi kunnallista byrokratiaa, mahdollistaisi suurempaa väestöpohjaa edellyttävien palvelutehtävien sekä alueiden kehittämisen suunnittelun ja toteutuksen tehokkaasti ilman kunnallispoliittista kädenvääntöä. Paikallistasolla edellytykset kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi kasvaisivat kunnallishallinnon keventyessä ja yksinkertaistuessa arkielämän kannalta olleellisten asioiden hoitoon.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 08.02.2012, 16:06:48
Hallituksen esitys kuntien määrän vähentämiseksi on nähtävä erikoisesti hyökkäyksenä kunnallisdemokratiaa ja kunnallista itsehallintoa vastaan.
Olen erittäin läheltä seurannut yhtä kuntaliitoskeskustelua ja toimintaa.
Siihen puuhasteluun on todellakin valtion puututtava jos muissakin kunnissa touhu on samalla tasolla.
Quote from: Nuivanlinna on 08.02.2012, 16:05:40
Yksi esimerkki on pöhöttyneestä hallinnosta sellainen kun monta höttövirkamiestä kokoustaa ja koordinoi jotain asiaa mikä vielä 80-luvulla oli päivänselvä. Sitten kun nämä höttöryhmät aikansa istuvat ja pukamat alkaa punoittamaan, kutsutaankin kaverien höpöfirmasta ulkopuolinen selvitysryhmä veivaamaan asiaa vielä kalliimaksi. Lopputuloksena on että veivauksen kohteesta muutetaan siivoojan toimi puolipäiväiseksi.
Varmuuden vuoksi vielä kokoukset pidetään vähintään Tallinnassa tai jos isommasta asiasta kyse on, sitäkin kauempana.
Jos kansanäänestyksiä olisi, ehdottaisin ettei verorahoilla matkusteta sataa kilometriä kauemmaksi kunnasta.
Quote from: hoxpox on 08.02.2012, 14:11:55
...
Pikaisella selauksella tuossa vertailtiin erikokoisten kuntien käyttömenoja, ja todettiin että käyttömenot kasvavat sitä suuremmiksi, mitä enemmän kunnan väestömäärä ylittää 20 000 asukkaan rajan.
Tästä ei kuitenkaan mielestäni voi vetää sitä johtopäätöstä että yli 20 000 asukkaan kunnissa palvelujen tuottaminen on tehottomampaa, sillä yli 20 000 asukkaan kunnissa asuvien tulot ja tämän seurauksena myös maksamat verot ovat korkeammat kuin pikkukunnissa (http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_02_04_ansiot.html).
Jos suuri kunta saa paljon verotuloja, niin on luonnollista että se käyttää nämä palveluihin, jolloin käyttömenot ovat suuremmat kuin kunnassa joka saa vain vähän verotuloja. Pelkkien käyttömenojen vertaaminen ei siis ole hyvä tehokkuusmittari.
Pikaisella selauksella myöskin. Tuossahan tutkimuksessa myös vertailtiin jotain tehokkuuslukuja ja ne antoivat samansuuntaisia tuloksia. Eli suuri ei ole välttämättä tehokkaampi.
Lainaus hoxpox:
QuoteOletko muuten sitä mieltä että Helsinki kannattaisi jakaa 20 000 asukkaan kunniksi? Jostain syystä isot kaupungit näyttävät vetävän asukkaita, vaikka sinäkin kakkosasuntokuntasi palveluja hehkutat.
Itse asiassa Kokoomuksen Eero Lehti ehdotti juuri tuota.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/kokoomusedustaja-mollaa-omiensa-kuntauudistuksen/art-1288417239925.html?ref=rss
Vastauksena kysymykseesi: en ehdota, mutta väitän, että rajojen keinotekoisella siirtelyllä saavutetaan kaikkien kannalta vain negatiivisia tuloksia. (No, ehkä joidenkin mielestä positiivia, koska neuvostokommunismi etenee.)
Itse näkisin koko rakenneuudistuksen lähtevän palveluista ja niiden kustannustehokkuudesta mieluummin kuin kommunismista. Perustelin väitettäni a. tutkimustuloksiin perustuvilla faktoilla b. markkinataloudella.
Nopeasti heitettynä esim:
- Erikoissairaanhoito ja osa perusterveydenhuollosta tulisi keskittää ja siirtää valtiolle.
- Perusperusterveydenhuolto tulisi organisoida paikallisesti (omalääkäri, kuntalääkäri).
- Perussivistystoimi tulisi organisoida paikallisesti / yksityistää.
- Erikoissivistystoimi tulisi keskittää / yksityistää.
- Jne.
Lisäksi valtion ja kuntien tehtävien väliset ristikkäiset/päällekkäiset rakenteet ja organisointitavat tulisi koordinoida hallinnon ja esim. verotuksen kanssa samaan suuntaan. Esim. asuntolainojen verovähennys ja asuntotulo molemmat pois heti, väliinjäävät hoitoon alenevalla keskitetysti organisoidulla toimeentulotuella, jne.
Nyt tuo esitys on vain kommunistista tehottomuuteen johtavaa puuhastelua.
Quote from: Maatiaisjuntitar on 08.02.2012, 14:49:04
Quote from: Pakkoanonyymi on 08.02.2012, 14:42:59
Quote from: Suomi2050 on 08.02.2012, 14:32:54
Minua ärsyttää suuresti se, että tämä ei koske Ahvenanmaata. >:(
Ahvenanmaalla ollaan jo Lääkäriliiton manner-Suomeenkin esittämässä mallissa eli kunnat eivät vastaa terveydenhuollosta.
Ketkä sen maksavat, kaikki Suomen veronmaksajatko?
Ahvenanmaa on suurin nettosaaja:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/P%C3%A4%C3%A4kaupunkiseutu+el%C3%A4tt%C3%A4%C3%A4+suuren+osan+Suomea/1135242814280
RKP:tä ja Vihreitä ei saa mitenkään hallituksesta, paitsi PS:ää äänestämällä. Ne menevät ihan mihin tahansa vanhojen valtapuolueiden kombinaatioon... ja onnistuvat ansiokkaasti terrorisoimaan suomalaisia veronmaksajia.
Quote from: Mika.H on 08.02.2012, 16:13:26
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 08.02.2012, 16:06:48
Hallituksen esitys kuntien määrän vähentämiseksi on nähtävä erikoisesti hyökkäyksenä kunnallisdemokratiaa ja kunnallista itsehallintoa vastaan.
Olen erittäin läheltä seurannut yhtä kuntaliitoskeskustelua ja toimintaa.
Siihen puuhasteluun on todellakin valtion puututtava jos muissakin kunnissa touhu on samalla tasolla.
Kunnissa puuhastellaan ja byrokratia rehottaa, tämä on totta. Pointtini on se, että suurempaa väestöpohjaa edellyttävät tehtävät ja toiminnot tulee kyetä suunnittelemaan ja toteuttamaan tehokkaasti kuntaa suuremmissa yksiköissä. Kansalaisten näkökulmasta kuntakoon kasvattaminen ei ratkaise mitään, päinvastoin. Kunnissa tulee keskittyä vain ja ainoastaan arkielämän kannalta oleellisiin asioihin. Kunnallinen itsehallinto on demokratian kannalta arvo, jota ei tule luovuttaa pois.
Kuntien itsehallinto on myös kirjattu perustuslakiin. Haluaisinpa nähdä, miten se asia ohitetaan.
Quote from: X on 08.02.2012, 16:33:14
Tulkitsenko väärin, jos näen näissä lauseissa jonkunlaista kateutta periferiakuntien (rikastamatonta) asemaa kohtaan?
En ole kateellinen, päinvastoin olen tyytyväinen. Pelkään kuitenkin pahinta tulevaisuutta silmälläpitäen. EU tulee painostamaan Suomea massiivisiin väestösiirtoihin; kokoomus haluaa tunkea ongelmajätteen myös maakuntiin.
Quote from: X on 08.02.2012, 16:33:14
Jos päätettävissä olevat asiat vähenevät, parantaako se kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia? Tämähän nimenomaan ajaa kohti harvainvaltaa.
Pointti on se mistä päätetään. Ei tarvita paikallista kunnallispolitiikkoa estämään esim. kuntien yhteisen palo- ja pelastustoimen toteutusta mutta kylläkin estämään turvapaikkakeskuksen tulo paikkakunnalle.
Quote from: JR on 08.02.2012, 16:50:47
Kuntien itsehallinto on myös kirjattu perustuslakiin. Haluaisinpa nähdä, miten se asia ohitetaan.
Sen ohittamisessa ei ole ennenkään ollut ongelmia.
Espoo ja Vantaa ovat käytännössä vain ja ainoastaan Helsingin lähiöitä, joten ainakin näiden yhteenliittäminen tuntuu minusta ihan perustellulta ja järkevältä.
Quote from: Kosa on 08.02.2012, 16:28:59
Quote from: hoxpox on 08.02.2012, 14:11:55
...
Pikaisella selauksella tuossa vertailtiin erikokoisten kuntien käyttömenoja, ja todettiin että käyttömenot kasvavat sitä suuremmiksi, mitä enemmän kunnan väestömäärä ylittää 20 000 asukkaan rajan.
Tästä ei kuitenkaan mielestäni voi vetää sitä johtopäätöstä että yli 20 000 asukkaan kunnissa palvelujen tuottaminen on tehottomampaa, sillä yli 20 000 asukkaan kunnissa asuvien tulot ja tämän seurauksena myös maksamat verot ovat korkeammat kuin pikkukunnissa (http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_02_04_ansiot.html).
Jos suuri kunta saa paljon verotuloja, niin on luonnollista että se käyttää nämä palveluihin, jolloin käyttömenot ovat suuremmat kuin kunnassa joka saa vain vähän verotuloja. Pelkkien käyttömenojen vertaaminen ei siis ole hyvä tehokkuusmittari.
Pikaisella selauksella myöskin. Tuossahan tutkimuksessa myös vertailtiin jotain tehokkuuslukuja ja ne antoivat samansuuntaisia tuloksia. Eli suuri ei ole välttämättä tehokkaampi.
Jos terveyskeskuksen optimaalinen väestöpohja on 20 000, niin mikäänhän ei estä tätä isompaa kuntaa perustamasta useita terveyskeskuksia joilla kullakin on optimaalisen suuruinen väestöpohja.
Quote from: hoxpox on 08.02.2012, 17:08:17
Quote from: Kosa on 08.02.2012, 16:28:59
Quote from: hoxpox on 08.02.2012, 14:11:55
...
Pikaisella selauksella tuossa vertailtiin erikokoisten kuntien käyttömenoja, ja todettiin että käyttömenot kasvavat sitä suuremmiksi, mitä enemmän kunnan väestömäärä ylittää 20 000 asukkaan rajan.
Tästä ei kuitenkaan mielestäni voi vetää sitä johtopäätöstä että yli 20 000 asukkaan kunnissa palvelujen tuottaminen on tehottomampaa, sillä yli 20 000 asukkaan kunnissa asuvien tulot ja tämän seurauksena myös maksamat verot ovat korkeammat kuin pikkukunnissa (http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_02_04_ansiot.html).
Jos suuri kunta saa paljon verotuloja, niin on luonnollista että se käyttää nämä palveluihin, jolloin käyttömenot ovat suuremmat kuin kunnassa joka saa vain vähän verotuloja. Pelkkien käyttömenojen vertaaminen ei siis ole hyvä tehokkuusmittari.
Pikaisella selauksella myöskin. Tuossahan tutkimuksessa myös vertailtiin jotain tehokkuuslukuja ja ne antoivat samansuuntaisia tuloksia. Eli suuri ei ole välttämättä tehokkaampi.
Jos terveyskeskuksen optimaalinen väestöpohja on 20 000, niin mikäänhän ei estä tätä isompaa kuntaa perustamasta useita terveyskeskuksia joilla kullakin on optimaalisen suuruinen väestöpohja.
Esim. Helsingissä on 26 terveysasemaa. Ei se muuta faktoja minnekään suuntaan.
Quote from: JR on 08.02.2012, 16:50:47
Kuntien itsehallinto on myös kirjattu perustuslakiin. Haluaisinpa nähdä, miten se asia ohitetaan.
Asia hoidetaan rahalla, ajetaan valtionosuusjärjestelmä alas että kuntien on pakko luovuttaa kun rahat loppuu. Silloin voidaan sanoa että kunnat liittyvät vapaaehtoisesti kun eivät pysy omin avuin itsenäisinä. Euro on ollut paras konsultti ennenkin.
Itsenäisyyspuolueen Pesonen on järkimies. Persuihin mars.
http://anttipesonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97007-kuntien-teurastuksella-pyrit%C3%A4%C3%A4n-palvelujen-yksityist%C3%A4miseen
Quote from: JR on 08.02.2012, 16:50:47
Kuntien itsehallinto on myös kirjattu perustuslakiin. Haluaisinpa nähdä, miten se asia ohitetaan.
Perustuslakivaliokunta näyttää kylmästi keskisormea oikeustieteen professoreille, joilta se on porsaanreikien toivossa pyytänyt lausunnot, ja ilmoittaa että asia on ok, ihan niin kuin edellisenkin hallituksen aikaan.
Työryhmän tänään esitelty kuntallitosehdotus on hyvä alku. Kuntien määrän olisi voinut jopa tiputtaa kolmeenkymmeneen. Kun kunnista tulee suuria yksiköitä, kylä- ja korttelikohtaista päätöksentekoa kunnan sisällä olisi syytä lisätä mahdollisimman paljon, esimerkiksi kaavoituksen osalta. Kaikki ely-keskukset sun muut turhakkeet on syytä tämän uudistuksen yhteydessä lakkauttaa.
Ehdotan valtiolle lisätuloja myymällä tyhjää maa-aluetta mikä syntyy ihmismassojen paetessa palvelujen perässä ydinkeskustoihin. Kiinalaiset ja intialaiset ostaisivat mielellään viljelysmaata. Johan he Afrikassa ovat harjoitelleet. Suomesta on tulossa tätä vauhtia kehitysmaa. :facepalm:
edit. hkanime kiteyttää alla aika hyvin.
Quote from: andrus on 08.02.2012, 17:19:10
Itsenäisyyspuolueen Pesonen on järkimies. Persuihin mars.
http://anttipesonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97007-kuntien-teurastuksella-pyrit%C3%A4%C3%A4n-palvelujen-yksityist%C3%A4miseen
Yksityistäminen ja kuntien hallinnan vaihto puolueelta toiselle. Sillähän ne taisi maakunnatkin perustaa ja entiset läänit lakkauttaa jotta saivat valtaa vaihdettua.
Quote from: Pliers on 08.02.2012, 12:57:47Mitä menetetään, jos kuntien määrä pienenee?
Paikallisdemokratia?
Quote from: Mika.H on 08.02.2012, 14:24:56menetetään paikallisopilitikointi ja tuhansia byrokraatteja.
Eivät ne byrokraatit katoa mihinkään ainakaan viiteen vuoteen. Heillä on irtisanomissuoja.
No mäkin haluan sanoa jotain, kun kerran kaikki muutkin.
Lainaan tähän itseäni ja poimintoja ryhmäpuheenvuorostani joulukuun valtuustosta.
Vuosi 2011 on ja oli itseasiassa historiallinen. Se oli viimeinen vuosi, jolloin säästimme, leikkasimme ja karsimme. Se on loppu nyt. Enää ei yksinkertaisesti ole mitään mistä nipistää.
Päätimme yhdessä, että terveyskeskuksen ovet tulevat olemaan säpissä lauantaisin. Asuinpaikasta riippuen, matkaa päivystykseen kertyy viikonloppuisin 30-80 kilometriä. Matka on täysin kohtuuton niin korvakipuiselle lapselle autossa, kuin taksin kyytin turvautuvalle vanhuksellekin. Tällainen reissaaminen iskee myös etenkin pienituoloisen lompakkoon rumasti. Leikkaammeko lääkäripalveluista seuraavaksi pari arkipäivää?
Kouluissa on jo viikottainen puuropäivä. Tarjoilemmeko jatkossa puuroa ja velliä vuoropäivin? Kunnan henkilöstörakennetta muokattiin yt-neuvotteluilla rajusti, vieläkö meillä on varaa leikata? Erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun kulut ylittyivät taas. Lakisääteisistä palveluista kun ei voi leikata, niin mistä me jatkossa säästetään? Odotan mielenkiinnolla vasta-argumentteja, mikäli jollain on sellaisia esittää. Mielestäni on erittäin todennäköistä, että joudumme pohtimaan näitä kysymyksiä lähiaikoina, kun meille esitellään taas uusia lukuja ja numeroita.
Mikäli emme halua enää leikata, niin silloinhan meidän on taas korotettava jotain. Nostimme juuri kunnallis- ja kiinteistöveroa sekä korotimme vesimaksuja. Nostetaanko lisää? Ei kiitos. Otammeko syömävelkaa? Ei kiitos, myös tälle vaihtoehdolle.
Voihan toki olla, että Euroopan taloustilanne lähteekin nousuun ja sitä kauttaa täällä periferiassakin elämä alkaa voittamaan. Saa vaan olla melkoinen optimisti, jos näin uskoo tapahtuvan. Itse en kuulu siihen porukkaan. Myös Kataisen hallituksen kuntien valtionosuusleikkaukset sekä kiinteistöverojen tilitystavan muutokset iskivät kuntaamme, kuin Veera-myrsky toissa syksynä.
Eli kusessa ollaan ja pahasti. Noin puolet kunnan tulopohjasta on valtionosuuksia. Työttömyysprosentti on kova, uusia yrityksiä ei ole pahemmin näkynyt.
On totta, että jotain pitää tehdä, mutta kuntaliitoksiin ja suurkuntiin pakottaminen on perseestä ja syvältä. Pakko on aina pakko. Se särähtää korvaan ja sieluun. Jyväskylällä on velkaa satoja miljoonia, eikä loppua näy. Tämmösen porukan kanssa pitäisi liittoutua ja antaa kaikki päätösvalta kaupanpäälle.
Minulla ei ole osaamista ja älyä niin paljon, että keksisin kuningasidean miten tästä suosta noustaisiin ja mitä pitäisi tehdä. Mutta sen verran ymmärrän, että kokoomuksen kuntauudistus ei ole mikään ratkaisu ja sitä vastaan pitää kamppailla kaikin keinoin.
Quote from: Octavius on 08.02.2012, 13:57:07
Selailin selvityksen nopeasti läpi. Päähavainto on se, että faktat ja käytettävissä oleva erittäin laaja tutkimusaineisto on jätetty täysin huomioimatta.
Esim: http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/m69.pdf
Kustannustehokkain kunta on keskimäärin n. 10000 asukkaan kunta.
Tämähän on todella tärkeä tieto.
Tuosta näyttäisi käyvän ilmi, että yleishallinnon kulut kyllä laskevat mitä suurempiin kokonaisuuksiin mennään, mutta kokonaiskustannukset eivät. Päinvastoin, noin parin-kolmenkymmenen tuhannen asukkaan jälkeen yleismenot kääntyvät nousuun. Kohtuuttoman pienet kunnat ovat luonnollisesti kalliita, mikä ei yllättäne ketään. Pikkukaupungin kokoinen toimii parhaiten.
Tämä on kohtalaisen oleellinen asia.
Quote from: hkanime on 08.02.2012, 17:22:16
Quote from: hoxpox on 08.02.2012, 14:11:55
Pikaisella selauksella tuossa vertailtiin erikokoisten kuntien käyttömenoja, ja todettiin että käyttömenot kasvavat sitä suuremmiksi, mitä enemmän kunnan väestömäärä ylittää 20 000 asukkaan rajan.
Tästä ei kuitenkaan mielestäni voi vetää sitä johtopäätöstä että yli 20 000 asukkaan kunnissa palvelujen tuottaminen on tehottomampaa, sillä yli 20 000 asukkaan kunnissa asuvien tulot ja tämän seurauksena myös maksamat verot ovat korkeammat kuin pikkukunnissa (http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_02_04_ansiot.html).
Jäsen Octaviuksen linkkaaman tutkimuksen perusteella toiminta on nimenomaan tehottomampaa suurissa kunissa. Se, että suuressa kunnassa on enemmän tuloja, ei vaikuta menopuolen suhteelliseen kalleuteen mitenkään.
Vaikuttaa se siten että hyvätuloiset ihmiset yleensä haluavat parempitasoisia palveluja kuin pienituloiset. Kun Espoossa kotitalouksien keskitulo on 48 000 euroa, ja Pohjois-Suomen pikkukunnissa vähän yli 20 000 euroa, niin on ymmärrettävää että Espoossa käytetään palveluihin enemmän rahaa, koska siihen on varaa.
VATT:n selvityksestä (http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/m69.pdf) vielä sen verran että sen mukaan suurten kaupunkien käyttömenot ylittävät keskikokoisten kuntien käyttömenot eniten sosiaalitoimessa. Tämä ei silti tarkoita että suurissa kaupungeissa olisi huonosti organisoitu sosiaalitoimi, vaan suurten kaupunkien sosiaalitoimilla voi olla enemmän asiakkaita kuin pienten kaupunkien sosiaalitoimilla. Eli vaikka Espoossa on paljon hyvätuloisia, on siellä myös suhteellisesti enemmän maahanmuuttajia kuin pienemmissä kaupungeissa.
Quote from: Lasse Nortunen on 08.02.2012, 17:48:08
Minulla ei ole osaamista ja älyä niin paljon, että keksisin kuningasidean miten tästä suosta noustaisiin ja mitä pitäisi tehdä.
No milläs siitä, jos rahaa ei ole niin sitä ei ole. Tehkää Kreikat: ajakaa koko paska lainavetoisesti täysin suohon. Siinä vaiheessa kun eletään elokuuta ja teidän pitää ilmoittaa kunnan duunareille palkkaturvan osoite jotain tulee varmasti tapahtumaan. Sitä ennen kannattaa ehkä varmistaa oma selustansa.
Yksinkertainen vastaus kysymykseesi on muuten se, että firmoja tarvittaisiin lisää. Kokeilkaa perustaa erikoistalousalue jossa starttaavat firmat saavat rakentaa omat tehtaansa ja toimia 2 vuotta verovapaasti? Se näytti toimivan Kiinassakin.
Virkkunen toteuttaa käytännössä Jan Vapaavuohen visioita.
Tästähän aloitettiin "vakavampi" keskustelu jo 6-7 vuotta sitten.
http://www.vapaavuori.net/index.php?news&newsYear=2006&nid=110
Kauniainen ja Espoo on myös slummiutettava ja asutettava täyteen moniosaajia.
Quote
Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava (kok.) sitä vastoin arvioi, että kuntaselvitys vaikuttaa erittäin järkevältä.
- Tässä on osattu katsoa pääkaupunkiseudun tarpeita oikein. Keskeisin etu viiden kunnan liitoksessa on se, että se ehkäisee segregaatiota (asuinalueiden jakaantumista hyviin ja huonoihin).
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012020815180399_uu.shtml
Miksiköhän Stadin talous on kuralla... hmm... ?
http://www.hs.fi/kuva/1135249617082
Kysymys: Miksi kuntaliitoksia ajetaan?
Vakiintunut vastaus: Jotta kunnissa voidaan taata palvelut.
Vastaus on väärä. Tässä kerron, miksi näin on.
On nimittäin sillä tavalla, että kuntaliitoksilla ei ole mitään tekemistä palvelujen tuottamisen tai takaamisen kanssa. Kömpelö, mutta havainnollinen esimerkki valaissee asiaa:
On perhe Tuppurainen ja perhe Tappurainen. Heillä molemmilla olisi tarvetta iltaisin lapsenhoitajalle, mutta ei varaa tai halua maksaa siitä. He ratkaisevat ongelmansa tekemällä yhteistyötä: vuoroviikoin Tuppurainen hoitaa Tappuraisen lapsia ja vuoroviikoin päinvastoin. Tuppuraisen ja Tappuraisen ei tarvitse muuttaa yhteen taloon. Heidän ei myöskään tarvitse yhdistää talouksiaan - riittää, että he yhdistävät voimansa ja järjestävät asiansa molempien hyödyksi.
Hieman samalla tavalla kunnat voivat keskenään järjestää asioitaan, mikäli se palvelee yhteistä etua: ne voivat yhdessä järjestää, luoda ja hankkia palveluita, joita molemmat voivat käyttää. Tähän ei tarvita kuntaliitoksia, miksi tarvittaisi? Lisäksi tällainen järjestely on helppo purkaa, mikäli se ei enää palvele molempien etuja ja vaikka luoda uusi ja parempi. Mutta kuntaliitoksia ei joka vuosi pureta ja luoda, jos ollenkaan. Sen kanssa on elettävä, luultavasti sukupolvia, ellei sitten ikuisesti. Kuntaliitokset eivät ole eivätkä voi olla joustavia, mutta itsenäisten kuntien vapaaehtoisuuden pohjalta luomat yhteistyöhankkeet ovat vapaasti muovattavissa kulloiseenkin tarpeeseen.
Ja mitä tulee nk. "päällekkäisiin" toimintoihin, on aivan selvää, että byrokratiaa on karsittava joka tapauksessa itsenäisistäkin kunnista rankalla kädellä. Sitä edellyttää paitsi talous, myös kevyen organisaation ja hallinnon tuoma sujuvuus, nopeus, ihmisläheisyys ja demokraattisuus. Kumileima-akkojen ja -ukkojen välttämätön karsinta ei sekään ole hyöty, joka mahdollistuisi vasta kuntaliitoksien avulla - usein asia on jopa päinvastoin, koska suurten yksiköiden hallintaan ja organisointiin tarvitaan enemmän byrokratiaa kuin kohtuukokoisten.
Mutta miksi sitten kuntauudistusta todellisuudessa ajetaan? Syyt ovat lähinnä seuraavat:
- Demokratia halutaan ajaa alas: mitä pienempi yksikkö on, sitä demokraattisempi se on ja sitä vaikeammin eliitin hallittavissa
- Kasvukunnat pääsevät rohmuamaan muiden kuntien maaresursseja sekä hyödyntämään niitä esim. "hyvä veli-bisneksien" kohteena ja kauppatavarana
- Suomesta halutaan maahanmuuton myötä luoda Pikku-Afrikka ja siinä auttaa suuresti kuntarajojen minimoiminen kun maksumiehet eivät enää pääse pakoon ja toisaalta kehitysmaalaiset pääsevät vapaammin liikkumaan haluamiinsa paikkoihin
Kuntaliitosehdotus on siis avoin ja vaarallinen hyökkäys demokratiaa vastaan ja sen perusteet ovat valheelliset. Kyseessä on eräs Suomen kohtalonkysymyksistä. Nyt on oltava hereillä ja noustava puolustamaan ihmisoikeuksia!
On tämä nyt ihme touhua. A-studio painaa päälle ja Kiviniemen Marihan se siellä taas irvistelee. Missä luuraa suurimman oppositiopuolueen edustaja? Naamaa telkkariin ja sassiin.
Eipäs mitään.. ;D
Quote from: andrus on 08.02.2012, 20:50:13
On tämä nyt ihme touhua. A-studio painaa päälle ja Kiviniemen Marihan se siellä taas irvistelee. Missä luuraa suurimman oppositiopuolueen edustaja? Naamaa telkkariin ja sassiin.
YLE syrjii persuja järjestelmällisesti, joka välissä :( Tästä paskasta pitää vielä kohta maksaa
veroa!!!
Quote from: Eino P. Keravalta on 08.02.2012, 20:46:23
Kysymys: Miksi kuntaliitoksia ajetaan?
Mutta miksi sitten kuntauudistusta todellisuudessa ajetaan? Syyt ovat lähinnä seuraavat:
- Demokratia halutaan ajaa alas: mitä pienempi yksikkö on, sitä demokraattisempi se on ja sitä vaikeammin eliitin hallittavissa
- Kasvukunnat pääsevät rohmuamaan muiden kuntien maaresursseja sekä hyödyntämään niitä esim. "hyvä veli-bisneksien" kohteena ja kauppatavarana
Luultavasti tuo paikallisen aidon demokratian alas ajaminen on tärkein syy. Pikkukunnissahan edes puolueisiin kuuluvat valtuutetut ja muut luottamusmiehet eivät ole puolueidensa ohjattavissa, vaan ennen kaikkea sitoutuneita paikkakunnan etuun. Toisin olisi varmasti suurkunnissa, jossa paikallispoliitikot ovat kaukana äänestäjistä ja valtuustoon pääseminenkin vaatii enemmän rahaa.
Quote from: Octavius on 08.02.2012, 13:57:07
Selailin selvityksen nopeasti läpi. Päähavainto on se, että faktat ja käytettävissä oleva erittäin laaja tutkimusaineisto on jätetty täysin huomioimatta.
Esim: http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/m69.pdf
Kustannustehokkain kunta on keskimäärin n. 10000 asukkaan kunta. Tehokkaimpien yksiköiden vaihteluväli on luokkaa 5000 - 20000 asukkaan kunnat. Tarkempaa infoa on esim. linkatun tutkimuksen sivulla 12.
Voidaan siis vetää johtopäätös, ettei taloudelliset faktat tai palveluiden järjestämisen kustannustehokkuus merkitse yhtään mitään kuntauudistusesityksen johtopäätösten kannalta.
Mikähän siis mahtaisikaan olla esitetyn kuntauudistuksen päämotiivina?
Perinteinen puhdas typeryys? Eihän tämä edes lisää tätä ajavien puolueiden kannatusta.
Quote from: perunanena on 08.02.2012, 21:41:14
Luultavasti tuo paikallisen aidon demokratian alas ajaminen on tärkein syy. Pikkukunnissahan edes puolueisiin kuuluvat valtuutetut ja muut luottamusmiehet eivät ole puolueidensa ohjattavissa, vaan ennen kaikkea sitoutuneita paikkakunnan etuun.
Jos jossain niin onkin, ei tilanne ole sama kuitenkaan kaikkialla. Valtuutetut taitavat jokseenkin kaikki kuulua puolueisiin ja pienimmissä kunnissa usein yksi puolue päättää.
Quote from: hoxpox on 08.02.2012, 18:09:08
Quote from: hkanime on 08.02.2012, 17:22:16
Quote from: hoxpox on 08.02.2012, 14:11:55
Pikaisella selauksella tuossa vertailtiin erikokoisten kuntien käyttömenoja, ja todettiin että käyttömenot kasvavat sitä suuremmiksi, mitä enemmän kunnan väestömäärä ylittää 20 000 asukkaan rajan.
Tästä ei kuitenkaan mielestäni voi vetää sitä johtopäätöstä että yli 20 000 asukkaan kunnissa palvelujen tuottaminen on tehottomampaa, sillä yli 20 000 asukkaan kunnissa asuvien tulot ja tämän seurauksena myös maksamat verot ovat korkeammat kuin pikkukunnissa (http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_02_04_ansiot.html).
Jäsen Octaviuksen linkkaaman tutkimuksen perusteella toiminta on nimenomaan tehottomampaa suurissa kunissa. Se, että suuressa kunnassa on enemmän tuloja, ei vaikuta menopuolen suhteelliseen kalleuteen mitenkään.
Vaikuttaa se siten että hyvätuloiset ihmiset yleensä haluavat parempitasoisia palveluja kuin pienituloiset. Kun Espoossa kotitalouksien keskitulo on 48 000 euroa, ja Pohjois-Suomen pikkukunnissa vähän yli 20 000 euroa, niin on ymmärrettävää että Espoossa käytetään palveluihin enemmän rahaa, koska siihen on varaa.
VATT:n selvityksestä (http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/m69.pdf) vielä sen verran että sen mukaan suurten kaupunkien käyttömenot ylittävät keskikokoisten kuntien käyttömenot eniten sosiaalitoimessa. Tämä ei silti tarkoita että suurissa kaupungeissa olisi huonosti organisoitu sosiaalitoimi, vaan suurten kaupunkien sosiaalitoimilla voi olla enemmän asiakkaita kuin pienten kaupunkien sosiaalitoimilla. Eli vaikka Espoossa on paljon hyvätuloisia, on siellä myös suhteellisesti enemmän maahanmuuttajia kuin pienemmissä kaupungeissa.
Näkemyksesi mukaan suuressa kunnassa, jossa palvelut ovat siis kalliimpia kuin keskikokoisessa, palveluiden laatu on parempi.
No kun ei ole.
Otetaan esimerkki (siis fakta, ei oletus): http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2008/12/ryhmakoot.html
Opetusryhmien koot ovat ylivoimaisesti suurimmat Uudellamaalla, jossa on suurimmat kunnat. Ylläripylläri suurimmat ne ovat Vantaalla, suurkunnassa, jonka kaikki toiminta on suorastaan surkuhupaisan tehotonta. Ja siis se on myös laadutonta.
Pienimmät luokkakoot olivat melko pienten kuntien Pohjanmaalla. Uudellamaalla ryhmäkoot olivat yli neljänneksen suuremmat kuin Pohjanmaalla.
(Otetaan subjektiivinen toinen esimerkki. Maalla käytämme terveyskeskuspalveluita ehkä kerran vuodessa tai harvemmin. Siellä on jokainen kerta päässyt sisään käytännössä jonottamatta tai kauppareissun yhteydessä ja homma hoitunut upeasti. Helsingissä meneminen terkkariin ei käy edes mielessä.)
________
Maahanmuuttajista olet harvinaisen oikeassa. Siinä taas palvelun laadussa ei ole juurikaan eroja. Taikaseinästä ihmeellisesti ilmestyvä raha haisee samalle ja on ainakin toistaiseksi valuutassa euroja kunnassa kuin kunnassa.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 08.02.2012, 16:41:20
Quote from: Mika.H on 08.02.2012, 16:13:26
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 08.02.2012, 16:06:48
Hallituksen esitys kuntien määrän vähentämiseksi on nähtävä erikoisesti hyökkäyksenä kunnallisdemokratiaa ja kunnallista itsehallintoa vastaan.
Olen erittäin läheltä seurannut yhtä kuntaliitoskeskustelua ja toimintaa.
Siihen puuhasteluun on todellakin valtion puututtava jos muissakin kunnissa touhu on samalla tasolla.
Kunnissa puuhastellaan ja byrokratia rehottaa, tämä on totta. Pointtini on se, että suurempaa väestöpohjaa edellyttävät tehtävät ja toiminnot tulee kyetä suunnittelemaan ja toteuttamaan tehokkaasti kuntaa suuremmissa yksiköissä. Kansalaisten näkökulmasta kuntakoon kasvattaminen ei ratkaise mitään, päinvastoin. Kunnissa tulee keskittyä vain ja ainoastaan arkielämän kannalta oleellisiin asioihin. Kunnallinen itsehallinto on demokratian kannalta arvo, jota ei tule luovuttaa pois.
olen täysin samaa mieltä.
kuntien(valtion) on tehtävä yhteistyötä isoissa asioissa. pienet ja ne jotka pääsääntöisesti ihmisille näkyvät, on jätettävä lähialuepäätöksien taakse.
varmaa ainoastaan on se, että jotain on tehtävä. nykymalli ei toimi. en tiedä mikä olisi paras tapa muuttaa toiminnat järkeviksi, mutta eiköhän tuolla kuntaliitoskartalla ainakin saada nyt keskustelu kunnolla käyntiin.
Quote from: Octavius on 08.02.2012, 13:57:07
Mikähän siis mahtaisikaan olla esitetyn kuntauudistuksen päämotiivina?
Kaavoitus. Siis kaupunkikohtaisen kaavoitus+gryndausjengin intressit tässä ovat kyseessä.
Nykyään muotia oleva "ekologinen tiivis yhdyskuntarakentaminenhan" on sattumoisin Vapaavuoren jengin ja Vihreiden hellimä totuus.
Kuinkakos monta kämppää se Sinnemäki Helsingissä omistaakaan?
Kymppi-Uutisissa puhuttiin manner-Suomesta!
Eli siis Ahvenanmaalla ei kuntia yhdistellä?
Quote from: Emo on 08.02.2012, 22:10:52
Kymppi-Uutisissa puhuttiin manner-Suomesta!
Eli siis Ahvenanmaalla ei kuntia yhdistellä?
Ei niitä mantereellakaan yhdistellä. Tämä nyt on tätä "julkista keskustelua". Ensin pelotellaan ja sitten pakitellaan ja saadaan se, mitä oikeasti haettiin...
Mutta vielä: Ahvenanmaan kuntien tehtävät eivät ole yhtä raskaita kuin mantereen kuntien, koska maakuntahallinto hoitaa asioita suoraan. Kai ne kunnat päättää siellä lähinnä jostain juhannussalkojen koristelusta tms. Kaikki oikeat jutut kuten terveydenhuolto hoidetaan jo koko maakunnan tasolla.
"Hauskinta" tässä kuntaliitoskeskustelussa on se, että kaikilla on asiaan mielipide, mutta tietoa ei asiasta kenelläkään ole.
Yleensä asiat, jotka perustuvat rahaan, on mahdollista perustella myös laskelmilla.
Missäs noita olisi?
Quote from: Octavius on 08.02.2012, 21:58:19
Quote from: hoxpox on 08.02.2012, 18:09:08
Vaikuttaa se siten että hyvätuloiset ihmiset yleensä haluavat parempitasoisia palveluja kuin pienituloiset. Kun Espoossa kotitalouksien keskitulo on 48 000 euroa, ja Pohjois-Suomen pikkukunnissa vähän yli 20 000 euroa, niin on ymmärrettävää että Espoossa käytetään palveluihin enemmän rahaa, koska siihen on varaa.
VATT:n selvityksestä (http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/m69.pdf) vielä sen verran että sen mukaan suurten kaupunkien käyttömenot ylittävät keskikokoisten kuntien käyttömenot eniten sosiaalitoimessa. Tämä ei silti tarkoita että suurissa kaupungeissa olisi huonosti organisoitu sosiaalitoimi, vaan suurten kaupunkien sosiaalitoimilla voi olla enemmän asiakkaita kuin pienten kaupunkien sosiaalitoimilla. Eli vaikka Espoossa on paljon hyvätuloisia, on siellä myös suhteellisesti enemmän maahanmuuttajia kuin pienemmissä kaupungeissa.
Näkemyksesi mukaan suuressa kunnassa, jossa palvelut ovat siis kalliimpia kuin keskikokoisessa, palveluiden laatu on parempi.
No kun ei ole.
Otetaan esimerkki (siis fakta, ei oletus): http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2008/12/ryhmakoot.html
Opetusryhmien koot ovat ylivoimaisesti suurimmat Uudellamaalla, jossa on suurimmat kunnat. Ylläripylläri suurimmat ne ovat Vantaalla, suurkunnassa, jonka kaikki toiminta on suorastaan surkuhupaisan tehotonta. Ja siis se on myös laadutonta.
Pienimmät luokkakoot olivat melko pienten kuntien Pohjanmaalla. Uudellamaalla ryhmäkoot olivat yli neljänneksen suuremmat kuin Pohjanmaalla.
Palvelujen laatua on vaikea mitata, eikä koulujen ryhmäkoko välttämättä ole paras mittari. Itse olen kotoisin Pohjanmaalta, jossa kouluissa oli selvästi vähemmän valinnaisaineita kun mitä Uudellamaalla, kustannussyistä.
Quote from: hkanime on 08.02.2012, 22:45:23
Tämä ylenpalttinen kuluttainen onkin yksi suuren kunnan erityispiirre. Kauniainen ei koskaan ehdottaisi 170 miljoonan Guggenheimin rakentamista vaikka sillä todellisuudessa olisi siihen paremmin varaa kun Helsingillä. Syy on se, että pienempänä taloutena tällainen projekti olisi suhteettoman suuri Kauniaisille. Sensijaan korviaan myöten veloissa rypevän Helsingin talouteen suhteutettuna Guggenheim ei ole megahanke. Helsingin budjettihan lasketan miljardeissa vaikka velkakin pian lasketaan miljardeissa.
Guggenheimistä olen samaa mieltä, mutta Kauniaisissa olisi tuskin lähdetty myöskään tiivistämään asutusta ja rakentamaan tiivistä asumismuotoa tukevaa metroa, raitioteitä sekä muita suuria investointeja vaativia liikenneratkaisuja.
Mielestäni paras argumentti kaupunkikoon kasvattamisen puolesta on se että suurissa kaupungeissa asuvilla on keskimääräistä suuremmat tulot.
Sattuipa sopivasti:
Quote
Ahvenanmaalla suunnitellaan myös kuntauudistusta
Ahvenanmaalla seurataan kiinnostuneena kuntauudistuksen etenemistä.
Ahvenanmaan 16 kuntaa eivät kuulu kuntauudistuksen piiriin, mutta siellä käydään läpi samankaltaista prosessia.
- Argumentit uudistuksen puolesta ja vastaan ovat samat, ja meillä on sama tavoite. Kyse on siitä, että on luotava kuntia, jotka ovat riittävän vahvoja selvitäkseen muun muassa taloudellisesta taakasta, jota ikääntyvien palvelut tuottavat, sanoo sosiaalidemokraatteja edustava maaneuvos Camilla Gunell.
Ahvenanmaalla kuntarakennetta on pohdittu palvelujen lähtökohdasta. Työryhmän on määrä saada pohdintansa päätökseen huhtikuussa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012020815181799_uu.shtml
Ahvenanmaalla se tekeekin poikaa, alle 30 000 asukasta 16 kunnalle. Sinnehän maksetaan tukia enemmän suhteessa kuin muihin maakuntiin, joten sietääkin yhdistää kuntia. Mutta varmaan muutosvastarintaa tulee noissa 100 asukkaan kunnissa silti.
Olen ennen lukenut että Ahvenanmaalla on vastustettu kuntaliitoksia, ainoastaan Ahvenanmaan sd. on suhtautunut niihin positiivisesti.
Quote from: hoxpox on 08.02.2012, 23:26:53
Guggenheimistä olen samaa mieltä, mutta Kauniaisissa olisi tuskin lähdetty myöskään tiivistämään asutusta ja rakentamaan tiivistä asumismuotoa tukevaa metroa, raitioteitä sekä muita suuria investointeja vaativia liikenneratkaisuja.
Junat pysähtyvät Kauniaisissa ja bussit kulkevat. Tuskiny hteiskunta suuresti hyötyisi siitä, että villat jyrättäisiin ja rakennettaisiin betonislummi tilalle. Metsää ja joutomaata siellä ei enää paljon ole rakennettavaksi umpeen.
Quote from: hkanime on 08.02.2012, 23:57:46
QuoteItse olen kotoisin Pohjanmaalta, jossa kouluissa oli selvästi vähemmän valinnaisaineita kun mitä Uudellamaalla, kustannussyistä.
Valinnanvaraisuus taas ei kuvasta laatua lainkaan. Opetushan voi olla kuinka surkeaa tahansa vaikka olisi monta ainetta valittavanaan. Valinanvaraisuus kyllä lisää kustannuksia paljon enkä ole lainkaan vakuuttunut, että valinnanvara olisi millään lailla olennainen tarve oppilaille. Se on lähinnä kiva olla olemassa (oppilaille) mutta ei se tuo mitään lisää opetukseen (peruskoulussa). Valinnanvaraisuutta olisi syytä vähentää turhana kuluissa, jos se voidaan todeta merkittäväksi lisäkustannukseksi.
Omalla kohdallani valinnanvapauden vähyys johti siihen että kolmantena kielenä täytyi opiskella saksaa, kun mitään muuta ei ollut mahdollista lukea. Ja kyseistä taitoa en ole oikeastaan koskaan tarvinnut, sillä saksalaiset puhuvat aika hyvin englantia (toisin kuin espanjalaiset ja venäläiset).
Quote from: hkanime on 08.02.2012, 22:45:23
QuoteMielestäni paras argumentti kaupunkikoon kasvattamisen puolesta on se että suurissa kaupungeissa asuvilla on keskimääräistä suuremmat tulot.
Pitäisikö tämä tulkita niin, että oletat ihmiten vaurastuvan muuttaessan kaupunkiin? Siis pelkkä muutto rikastuttaa?
Tiesithän, että suur-Helsingin alueella on olemassa ns. Helsinki-lisä palkoissa? Tämä on ihan työehtosopimuksiin kirjattu palkan korotus. Korotus on perusteltu sillä, että etelässä on kalliimpaa. Tämä korotettu palkkaerä tietysti nostaa suur-Helsingin alueen keskimääräisiä palkkoja muuhun maahan verrattuna. Tästä voi helposti syntyä mielikuva, että kaupukiasuminen itsessään jotenkin maagisesti korottaa tulot vaikka kyseessä on kalliiden hintojen kompensoiminen. Tämä erityinen palkankorotus tietysti näkyy myös sikäläisten kuntien menoissa ja tuloissa.
Jos palkat ovat korkeammat, on työn tuottavuuskin yleensä korkeampi. Helsingissä käy esim. ruokakaupoissa enemmän asiakkaita kuin maaseudulla, joten myyjäkohtainen myynti on korkeampi. On luonnollista että palkkakin on tällöin suurempi.
Sekin puoltaa kuntakoon kasvattamista, että ihmiset muuttavat jatkuvasti maaseudulta suuriin kaupunkeihin.
QuoteMielestäni paras argumentti kaupunkikoon kasvattamisen puolesta on se että suurissa kaupungeissa asuvilla on keskimääräistä suuremmat tulot.
Voi olla,
mutta usein myös huonompi elämänlaatu.
Kiire,stressi,ahtaat asuinolot, suuret (asunto)velat jne.
Ihminen on siitä hassu eläin että sille voi opettaa mielihaluja.
Huonon aluepolitiikan seurauksena on se, että moni aidosti luulee haluavansa asua siinä
200 -300 kiloeuron velkaisessa betonihelvetissä kahta duunia tehden, koska sellainen on päättäjiemme halu.
Kuitenkin monet sitä heiltä kysyttäessä, jos heillä olisi mahdollisuus, jättäisivät tuon betonihelvetin heti taakseen.
Usein heillä onkin se mahdollisuus, mutta sitä ei tiedosteta koska "ihmiseläin" on opetettu että kaupungissa on kivaa ja maalla tylsää.
Mestarikin Aamulehden mukaan kuntaliitosten kannalla:
Quotehttp://www.aamulehti.fi/P%25C3%25A4%25C3%25A4kirjoitukset/1194721438077/artikkeli/ylanurkka+suomelle+riittaa+70+kuntaa.html
Kuntauudistus menee aikanaan eduskunnan hallintovaliokunnan pohdittavaksi. Sen perussuomalainen puheenjohtaja Jussi Halla-aho on kuntaremontin kannattaja. Hänkään ei asiasta juuri huutele. Se on ymmärrettävää, sillä maakuntien perussuomalaiset ovat ahkerasti vastustaneet tähänastisiakin liitoksia.
Pitääkö paikkansa?
Quote from: Porilainen munalla on 09.02.2012, 01:48:41
Kuitenkin monet sitä heiltä kysyttäessä, jos heillä olisi mahdollisuus, jättäisivät tuon betonihelvetin heti taakseen.
Usein heillä onkin se mahdollisuus, mutta sitä ei tiedosteta koska "ihmiseläin" on opetettu että kaupungissa on kivaa ja maalla tylsää.
Pk-seudun vauraimmat asuinalueet eivät nimenomaan ole betonihelvettejä. Viihtyisiä ok- ja rivitalojen, lähes täysin monokulttuurisia asuinalueita löytyy kaikista pk-seudun kunnista vaikka kuinka paljon. Hinnat vain ovat korkeampia, mutta ihmiset ovat olleet valmiita sen maksamaan päästäkseen pois lähiöhelvetistä.
Helsingin taloudelliset ongelmat johtuvat juuri järjestelmällisestä slummiuttamisesta, joka on ajanut hyvätuloiset veronmaksajat paitsi Espooseen, myös Tuusulan Lahelan ja Kirkkonummen Sundsbergin tapaisille omakotialueille.
Sen sijaan, että puututtaisiin järjettömään politiikkaan, halutaankin levittää ongelmat myös näille alueille. Se taas ajaa veronmaksajat entistä kauemmaksi. Sosiaalinen sekoittaminen ei yksinkertaisesti toimi. Kukaan ei halua maksaa asunnostaan 7K€ neliöltä, jos naapuriin muuttaa Kontulan Piri-Arska tai Bonventure Djonkep 20-lapsisine perheineen.
Quote from: detonator on 09.02.2012, 01:58:37
Quote from: Porilainen munalla on 09.02.2012, 01:48:41
Kuitenkin monet sitä heiltä kysyttäessä, jos heillä olisi mahdollisuus, jättäisivät tuon betonihelvetin heti taakseen.
Usein heillä onkin se mahdollisuus, mutta sitä ei tiedosteta koska "ihmiseläin" on opetettu että kaupungissa on kivaa ja maalla tylsää.
Pk-seudun vauraimmat asuinalueet eivät nimenomaan ole betonihelvettejä. Viihtyisiä ok- ja rivitalojen, lähes täysin monokulttuurisia asuinalueita löytyy kaikista pk-seudun kunnista vaikka kuinka paljon. Hinnat vain ovat korkeampia, mutta ihmiset ovat olleet valmiita sen maksamaan päästäkseen pois lähiöhelvetistä.
Helsingin taloudelliset ongelmat johtuvat juuri järjestelmällisestä slummiuttamisesta, joka on ajanut hyvätuloiset veronmaksajat paitsi Espooseen, myös Tuusulan Lahelan ja Kirkkonummen Sundsbergin tapaisille omakotialueille.
Sen sijaan, että puututtaisiin järjettömään politiikkaan, halutaankin levittää ongelmat myös näille alueille. Se taas ajaa veronmaksajat entistä kauemmaksi. Sosiaalinen sekoittaminen ei yksinkertaisesti toimi. Kukaan ei halua maksaa asunnostaan 7K€ neliöltä, jos naapuriin muuttaa Kontulan Piri-Arska tai Bonventure Djonkep 20-lapsisine perheineen.
Tarkoitamme juuri samaa asiaa.
Quote from: Nuivanlinna on 09.02.2012, 01:55:44
Mestarikin Aamulehden mukaan kuntaliitosten kannalla:
Quotehttp://www.aamulehti.fi/P%25C3%25A4%25C3%25A4kirjoitukset/1194721438077/artikkeli/ylanurkka+suomelle+riittaa+70+kuntaa.html
Kuntauudistus menee aikanaan eduskunnan hallintovaliokunnan pohdittavaksi. Sen perussuomalainen puheenjohtaja Jussi Halla-aho on kuntaremontin kannattaja. Hänkään ei asiasta juuri huutele. Se on ymmärrettävää, sillä maakuntien perussuomalaiset ovat ahkerasti vastustaneet tähänastisiakin liitoksia.
Pitääkö paikkansa?
Ainakaan HS:n vaalikoneen (http://www.vaalikone.fi/eduskuntavaalit2011/ehdokkaat/helsinki/perussuomalaiset/halla-aho_jussi/) (kys. 28 ja 29) mukaan Halla-aho ei kannata kuntien lukumäärän vähentämistä. Itse en ainakaan Jussilta muita kannanottoja asiaan ole kuullut. En usko, että Halla-aho olisi antanut aiheesta mitään kantaa Aamulehdelle, vaan kyseessä on joku toimittajan oma oivallus. Toki saatan olla väärässäkin.
Terhi Koulumies tuntuu olevan Kokoomuslaiseksi suht. järjissään.
http://terhikoulumies.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97005-kuntien-v%C3%A4linen-kilpailu-hyv%C3%A4-vai-paha-asia
Itse en ymmärrä, miksi nimenomaan Kokoomus kuvittelee, että esimerkiksi kuntia yhdistämällä "voitaisiin tehokkaasti torjua segregaatiota ja alueiden eriarvoisuuden lisääntymistä", varsinkin kun Kokoomuksen kannatuksesta pk-seudulla tulee leijonanosa juuri näiltä "eriarvoisimmilta" alueilta.
Ja miten voidaan ajatella, että valtio keskusjohtoisesti pyrkisi ohjaamaan, minkälaisessa ympäristössa ihmisten pitäisi asua. Jos monikulttuurisuus ja sossupummit eivät miellytä ja on varaa muuttaa omilla rahoillaan Paloheinään tai Espooseen omakotitaloon, niin mitä pahaa tässä on... siis nimenomaan markkinatalouden ja oikeistolaisen, vapaan yhteiskunnan kannalta?
Todella erikoista, että juuri Kokoomus puhuu alueiden eriarvoistumisesta. Minusta se kuulostaa aivan tyypilliseltä vihervasemmiston kateelliselta ja katkeralta horinalta.
Liitehän joissain maissa myös ihmisiä.
Väkisin.
Olette suppeita.
Pikkukunnissa saadaan lähidemokratiaa ehkä jossain optimitapauksessa, mutta harvoin oikeasti. Pikkukuntien kunnanvaltuustot ja sun muut luottamuspaikat ovat täynnä pyrkyreitä ja päätökset tehdään pienessä piirissä. Ja varsinkaan paikkakunnan etuun ei kyllä olla sitoutuneita: Ollaan sitoutuneita omaan ja oman piirin etuun.
Kuntien vararikko johtuu siitä että meillä ei yksinkertaisesti riitä osaavia talousihmisiä jokaiseen kääpiökuntaan. Sitten siellä tehdään päätöksiä osaamatta laskea seurauksia. Rakennetaan hiihtoputkia ja monitoimihalleja ja motocrossratoja ja sitten kun huomataan että rahat eivät riitä lokakuuta pidemmälle niin mietitään että mikä meni pieleen...
Ainoastaan vihreiden ja kokoomusnuorten nuorisopolitiikka on likaisempaa kuin kuntapolitiikka. Ei mitään rajoja ahneudella ja sisäpiiripäätöksillä. Hauskaa että jollain on siitä positiivisiakin kokemuksia, mutta minulla ei ole mitään hyvää sanottavaa kuntapolitiikasta.
Quote from: Mika.H on 08.02.2012, 23:12:41
"Hauskinta" tässä kuntaliitoskeskustelussa on se, että kaikilla on asiaan mielipide, mutta tietoa ei asiasta kenelläkään ole.
Yleensä asiat, jotka perustuvat rahaan, on mahdollista perustella myös laskelmilla.
Missäs noita olisi?
Onhan noita laskelmia esim. palvelujen tuottamisen tehokkuudesta. Ei yllättävästi ne "suuret" kaupungit eivät ole kärjessä, pikkukuntien välillä on myös suuria eroja. Täytyykin etsiä ne näin hyvissä ajoin ennen kunnallisvaaleja. Meillä on ainakin selvää se että oma kuntani tuottaa palvelut selvästi halvemmalla kuin viereinen "suuri" kaupunki jonka kokoomuslaiset ovat jo omat gugenheiminsa laittaneet alulle.
Lähin oikeasti suuri kaupunki on kyllä Pietari eikä MegaMetroBolis l. Helsinki + Sipoo + Kauniainen..
Quote from: Jaska Pankkaaja on 09.02.2012, 06:56:21
Quote from: Mika.H on 08.02.2012, 23:12:41
"Hauskinta" tässä kuntaliitoskeskustelussa on se, että kaikilla on asiaan mielipide, mutta tietoa ei asiasta kenelläkään ole.
Yleensä asiat, jotka perustuvat rahaan, on mahdollista perustella myös laskelmilla.
Missäs noita olisi?
Onhan noita laskelmia esim. palvelujen tuottamisen tehokkuudesta. Ei yllättävästi ne "suuret" kaupungit eivät ole kärjessä, pikkukuntien välillä on myös suuria eroja. Täytyykin etsiä ne näin hyvissä ajoin ennen kunnallisvaaleja. Meillä on ainakin selvää se että oma kuntani tuottaa palvelut selvästi halvemmalla kuin viereinen "suuri" kaupunki jonka kokoomuslaiset ovat jo omat gugenheiminsa laittaneet alulle.
Lähin oikeasti suuri kaupunki on kyllä Pietari eikä MegaMetroBolis l. Helsinki + Sipoo + Kauniainen..
Ajattelin nyt silleen, että se, joka tuollaista liitosta ehdottaa, osaisi myös näyttää siitä laskelmat.
Ja juu, kuntien välillä on kustannuseroja. Hemmetin isoja. Koosta riippumatta. Laskelmia on kuntaliiton sivut täynnä. JOS osaa niitä etsiä.
Erikoista on se, että konkreettisessa kuntaliitosprosessissa ei yksityiskohtaisiin laskelmiin puututa. Fiiliksellä vedetään, sekä puolesta ja vastaan.
Quote from: Epämiellyttävä Totuus on 09.02.2012, 06:25:56
Pikkukunnissa saadaan lähidemokratiaa ehkä jossain optimitapauksessa, mutta harvoin oikeasti. Pikkukuntien kunnanvaltuustot ja sun muut luottamuspaikat ovat täynnä pyrkyreitä ja päätökset tehdään pienessä piirissä. Ja varsinkaan paikkakunnan etuun ei kyllä olla sitoutuneita: Ollaan sitoutuneita omaan ja oman piirin etuun.
Kuntien vararikko johtuu siitä että meillä ei yksinkertaisesti riitä osaavia talousihmisiä jokaiseen kääpiökuntaan. Sitten siellä tehdään päätöksiä osaamatta laskea seurauksia. Rakennetaan hiihtoputkia ja monitoimihalleja ja motocrossratoja ja sitten kun huomataan että rahat eivät riitä lokakuuta pidemmälle niin mietitään että mikä meni pieleen...
Ainoastaan vihreiden ja kokoomusnuorten nuorisopolitiikka on likaisempaa kuin kuntapolitiikka. Ei mitään rajoja ahneudella ja sisäpiiripäätöksillä. Hauskaa että jollain on siitä positiivisiakin kokemuksia, mutta minulla ei ole mitään hyvää sanottavaa kuntapolitiikasta.
Aika pitkälti noin se menee.
Erityisesti ovat taitavia kunnan kokoon nähden suhteettomia "investointeja" tekemään jotkut. Kun ovat muuttaneet johonkin kaupungin läheiseen kuntaan kaupungista ja pitää sitten mukamas houkutella "investoinnilla." Jota kaupungissa olisivat pitäneet liian kalliina.
Samalla kunnan vanhat asukkaat ovat heille yksi hailee.
Quote from: Mika.H on 08.02.2012, 23:12:41
"Hauskinta" tässä kuntaliitoskeskustelussa on se, että kaikilla on asiaan mielipide,
Minulla ei ole! Vielä.
Vaatii kyllä äärimmäiset poikkeusolot, jotta tulisin koskaan äänestämään yhtään hallituspuoluetta, jos tämän uudistustyöryhmän mukaan mennään: Virolahti, Miehikkälä, Hamina, Kotka ja Pyhtää yhdistettäisiin ja mielipuolisuuden korostamiseksi kunnasta tulisi vielä kaksikielinen. Rupean varmaan itse opiskelemaan venäjää ja ranskaa, koska on täysin selvää, että Venäjän tsaari ymmärsi, tunsi ja arvosti Kymiä enemmän kuin kansallinen kokoomus.
Quote from: Mika.H on 08.02.2012, 23:12:41
"Hauskinta" tässä kuntaliitoskeskustelussa on se, että kaikilla on asiaan mielipide, mutta tietoa ei asiasta kenelläkään ole.
Yleensä asiat, jotka perustuvat rahaan, on mahdollista perustella myös laskelmilla.
Missäs noita olisi?
Täältä löytyy uutisissa siteerattu OECD:n tutkimus joka suositteli kuntien yhdistämistä: http://www.keepeek.com/Digital-Asset-Management/oecd/economics/oecd-economic-surveys-finland-2012_eco_surveys-fin-2012-en
Minua ihmetyttää, kuinka vähän kirjoittajat täällä ja muuallakin netissä oikeasti tietävät kuntien ja erityisesti maalaiskuntien toiminnasta. :roll:
Quote from: Maatiaisjuntitar on 09.02.2012, 11:37:56
Minua ihmetyttää, kuinka vähän kirjoittajat täällä ja muuallakin netissä oikeasti tietävät kuntien ja erityisesti maalaiskuntien toiminnasta. :roll:
Hyvä että Yle opastaa.
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/02/quotkuntauudistus_ei_saastoohjelmaquot_3244818.html
QuoteNe valtuustot ovat kyllä kuin YK:n yleiskokouksia, ei niissä aidosti voi vaikuttaa
Quote from: Mika.H on 08.02.2012, 23:12:41
Yleensä asiat, jotka perustuvat rahaan, on mahdollista perustella myös laskelmilla.
Missäs noita olisi?
Yleensä nuo laskelmat valtiollisen hallinnon puolella perustuvat siihen, että on olemassa joku tietty määrä rahaa, eikä vaurautta luo mikään. Sitten toimitaan niiden mukaan ja vaurautta ei tosiaankaan sitten enää luo mikään.
Quote from: andrus on 08.02.2012, 20:50:13
On tämä nyt ihme touhua. A-studio painaa päälle ja Kiviniemen Marihan se siellä taas irvistelee. Missä luuraa suurimman oppositiopuolueen edustaja? Naamaa telkkariin ja sassiin.
Khm...
Kannattaisi varmaan ensin puolueen/eduskuntaryhmän sisällä päättää selkeä kanta asiaan, ja sitten valita joku sanavalmis sitä kommentoimaan. Uutisissa haastateltiin Ruohonen-Lerneriä, joka lausui n. parikymmentä sanaa, mutta ei oikeasti sanonut mitään.
---
Uusi Suomi oli jostain saanut hajua, että jopa kunnallisvaaleja aiottaisiin siirtää poikkeuslailla, jotta nykyiset valtuustot joutuisivat viemään tämän prosessin loppuun.
Nythän pitäisi hallituksen lähteä avoimelle linjalle. Kunnille vuosi harkinta- ja kommentointiaikaa. Välissä järjestetään kunnallisvaalit. Vaalitenteissä kysytään ehdokkaiden kantaa kuntaliitoksiin ja kuntaremonttiasioihin. Sitten tulee Jytkykakkonen, ja kokoomuslaisia saa suurennuslasilla etsiä valtuustoista. Näillä valtuustoilla voitaisiin sitten ottaa tosissaan kantaa kuntauudistuksiin, jolloin kansan tahto kuntien ehkä vuosikymmenen tärkeimmässä asiassa toteutuisi.
-i-
Quote from: hkanime on 09.02.2012, 12:03:30
- Yksipuoluejärjestelmä, jonka demokraattinen edustavuus on suppea mutta kuntalaisten (enemmistön) tahto toteutuu tehokkaasti.
- Monipuoluejärjestelmä, jonka edustavuus on laaja mutta se ei kykene toteuttamaan kuntalauisten tahoa oikeastaan kenenkään osalta.
Edellistä voisi kuvailla myös järjestelmäksi jossa päättäjä on se, joka eniten osaa ääntä pitää ja enemmistö on hiljaa koska eniten ääntä pitävä ja hänen pari kannattajaansa hiljentävät enemmistön. Ei sillä että jälkimmäinenkään toimisi, kuntiin tarvittaisiin demokratia eli kansanäänestykset kunnan koosta riippumatta.
Meidän joku vuosi sitten yhteenliittyneessä uudessa kunnassa päättäjät kyläpolitikoivat. Heissä on ryhmittymiä, jotka vetävät yhtä köyttä jotain tiettyä entistä kuntaa vastaan ja omien entisten kuntien puolesta, välittämättä siitä ovatko päätökset koko uuden kunnan (ja erityisesti sen talouden) kannalta hyviä.
Ja jos kuitenkin jäävät häviölle, he tekevät valituksia, keräävät omalla kylällään adresseja, kirjoittelevat lehtiin jne... ???
He ovat täysin kykenemättömiä tekemään järkeviä päätöksiä. Lisäksi he eivät ole ymmärtäneet, että he päättävät mitä kunnassa tehdään. Odottavat vain virkamiehiltä esityksiä, jotka eivät sitten koskaan kelpaa...
Oman kunnanjohtajamme ensivaikutelmia omaan liitokseemme ja monisatasivuiseen selvitykseen:
- ei toimi ehdotettu alue meidän kohdalla, koska asiointimme suuntautuu ihan päinvastaiseen suuntaan
- selvityksessä on tosiaan kartoitettu asioita hyvin, mutta myöskin tehty vääränlaisia johtopäätöksiä monista asioista
- sosiaali- ja terveystoimen järjestämisasioihin ei ole otettu selvityksessä mitään kantaa (joka kuitenkin on tärkein määräävä tekijä alueemme kuntien selviämiselle)
Quote from: hkanime on 09.02.2012, 12:35:07
Ehkä pienissä kunnissa missä tunnetaan virkamiehet paremmin, jopa henkilökohtaisesti, ylenpalttinen nakittaminen on vähän hillitympää.
Ei ainakaan minun pienessä kunnassani...
Quote from: Epämiellyttävä Totuus on 09.02.2012, 14:48:00
Quote from: hkanime on 09.02.2012, 12:35:07
Ehkä pienissä kunnissa missä tunnetaan virkamiehet paremmin, jopa henkilökohtaisesti, ylenpalttinen nakittaminen on vähän hillitympää.
Ei ainakaan minun pienessä kunnassani...
Eikä minun...
Kuntien keskittäminen on kuntien keskitysleiri.
Suomesta tulee kunnallisten keskitysleirien saaristo: niissä kuntia silvotaan, nöyryytetään, näännytetään, kahlitaan, tapetaan ja tehdään niillä julmia kokeita.
Quote from: Markku Stenholm on 09.02.2012, 12:00:11
Quote from: Mika.H on 08.02.2012, 23:12:41
Yleensä asiat, jotka perustuvat rahaan, on mahdollista perustella myös laskelmilla.
Missäs noita olisi?
Yleensä nuo laskelmat valtiollisen hallinnon puolella perustuvat siihen, että on olemassa joku tietty määrä rahaa, eikä vaurautta luo mikään. Sitten toimitaan niiden mukaan ja vaurautta ei tosiaankaan sitten enää luo mikään.
Nythän Backman sanoi puhujapöntössä, että virat turvataan viideksi vuodeksi, ja kyse ei ole säästöohjelmasta.
Pekkarinenko sitten nosti tämän esille, että toinen isoista hallituspuolueista naittaa kuntia rahan vuoksi, ja toinen sanoo, että kyse ei ole säästöistä vaan palveluiden turvaamisesta. Toisen mielestä liitosta ajaa raha, kun taas toinen haluaa turvata suojatyöpaikat viideksi vuodeksi.
Eli siis Demarit tyrmäävät Kokoomuksen ensisijaisen motiivin. Sillälailla.
-i-
Jotenkin tästä kuntakartasta tule mieleen aikoinaan naapurimaassa tehty pakkokollektivisointi ja kulakkien vainot.
Nämä Kataisen kuntaliitokset tehdään mielestäni perse-edellä puhun systeemillä. Ensin heitetään kunnat samaan selliin ja sitten jätetään riitelemään keskenään asioiden hoidosta. P-H:n suurkuntahankkeessa aluelautakunnat olisi jaettu poliittisille suojatyöpaikoille ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuus olisi pudonnut lähelle nollaa.
Jotta kuntaliitoksilla olisi edes mehdollisuus toimia, tulisi ensin kuntien tietojärjestelmistä tehdä yhteensopivat, jonka jälkeen voidaan aloittaa yhteistyö.
Seuraavaksi pitäisi tehdä tarkat suunitelmat, miten taataan terveydenhuolto kaikkialla kunnassa, sekä selvitettävä, mitä muita palveluita voitaisiin liittää, kuten kirjastot (lainan tilaaminen ja palauttaminen).
Kunnanjohtaja ja lautakunnat tulisi valita suoralla kansanäänestyksellä. Lahdessa on nähty, miten ei-vaaleilla valittu kunnanjohtaja ei ole kovinkaan toimiva systeemi, vaan lisää hyvävelijärjestelmää entisestään (ja Pipatti ihmettelee lahtelaisten vihamielistä asennetta hänen "hyviä" ideoitansa kohtaan).
Quote from: kolki on 18.02.2012, 13:06:10
Lahdessa on nähty, miten ei-vaaleilla valittu kunnanjohtaja ei ole kovinkaan toimiva systeemi, vaan lisää hyvävelijärjestelmää entisestään (ja Pipatti ihmettelee lahtelaisten vihamielistä asennetta hänen "hyviä" ideoitansa kohtaan).
Onko jokin kunta olemassa jossa tätä ei olisi nähty?
Quote from: Enkeksi on 18.02.2012, 13:59:08
Euroopan kuntien ja alueiden neuvoston julkaisuista
Mielenkiintoista huomata että tässä aiheessa onkin useassa kohtaa eurooppalaista/EU:n tapaa asiat hoitaa ylistetty kun useasti sitä samaa haukutaan.
En malttanut olla mainitsematta, koskapa periaatteessa olen suurempien kuntien kannattaja - siis periaatteessa.
Käytännössä on helppoa arvata että säästöjä ei synny, byrokratia lisääntyy ja palvelut huononevat.
Jotta yhdistymiset toimisivat, pitäisi valtion alkaa muunmuassa tarkastelemaan sitä että peruspalvelut hoidetaan - ja jos ei, rangaistukset henkilöille jotka ovat päättäneet ettei ne toimi. Lisäksi säästöjä ei tulisi estää lupaamalla että työpaikat säilyy. Kuntien toimintojen siirtäminen yksityisille on tainnut jo tulla kalliiksi, siitä tulisi luopua. Yksityinen voi olla tehokkaampi mutta tekee voittoa niin paljon kuin onnistuu joten lopulta on kalliimpi ja palvelut huononevat. Erityisesti koska poliitikot pääsevät päättämään juuri sen tutun yksityisen palveluja hoitamaan.
Quote from: Ulkopuolinen on 18.02.2012, 18:45:21
Kun maailma on menossa jälkeenjääneistä keskitetyistä ratkaisuista kohti nykyaikaisia ja kustannustehokkaita hajautettuja ratkaisuja, on Suomen poliittinen johto viemässä Suomea kohti vanhentuneita neuvostohenkisiä keskitettyjä järjestelmiä, kankeuden lisäämistä ja kustannustehottomuutta.
Taitaa olla se kustannustehottomuus ja kankeus läsnä jo nykyisissäkin kunnissa. Syynä se, että ne ovat kuitenkin valtion osia ja niitten poliitikot samojen puolueitten etuja ajamassa kuin kansanedustajatkin. Jotka vieläpä istuvat itsekin niissä valtuustoissa.
Tehokkuuteen vaadittaisiin suurempi itsenäisyys ja erityisesti kansanäänestykset, nyt ne ovat erillään valtiosta ainoastaan paperilla.
Ajankohta kuntaliitosselvityksen julkistamiseen laittaisi jopa epäilemään että onko tehty jonkinlainen sopimus keskustan kanssa jotta sen kannatus ei kuntavaaleissa romahtaisi? Eli epäilyttää että jos Perussuomalaisia ei olisi, niin ei olisi ainakaan ennen kunnallisvaaleja julkistettu selvitystä. Nythän pikkukunnissa on paljon kepuleita valtuutettuina, he saanevat reippaasti palstatilaa vastustaessaan liitoksia.
Quote from: Octavius on 08.02.2012, 21:58:19
Näkemyksesi mukaan suuressa kunnassa, jossa palvelut ovat siis kalliimpia kuin keskikokoisessa, palveluiden laatu on parempi.
No kun ei ole.
Otetaan esimerkki (siis fakta, ei oletus): http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2008/12/ryhmakoot.html
Opetusryhmien koot ovat ylivoimaisesti suurimmat Uudellamaalla, jossa on suurimmat kunnat. Ylläripylläri suurimmat ne ovat Vantaalla, suurkunnassa, jonka kaikki toiminta on suorastaan surkuhupaisan tehotonta. Ja siis se on myös laadutonta.
Pienimmät luokkakoot olivat melko pienten kuntien Pohjanmaalla. Uudellamaalla ryhmäkoot olivat yli neljänneksen suuremmat kuin Pohjanmaalla.
(Otetaan subjektiivinen toinen esimerkki. Maalla käytämme terveyskeskuspalveluita ehkä kerran vuodessa tai harvemmin. Siellä on jokainen kerta päässyt sisään käytännössä jonottamatta tai kauppareissun yhteydessä ja homma hoitunut upeasti. Helsingissä meneminen terkkariin ei käy edes mielessä.)
Mitenköhän esimerkin Vantaa pitäisi sitten organisoida? Siitä olen täysin varma, että Vantaan pilkkominen niin, että tehdään jokaisesta kaupunginosasta oma kuntansa ei myöskään parantaisi tilannetta, päivastoin romuttaisi koko systeemin lopullisesti. Eli tuntuisi siltä, että vertailua suurten ja pienten kuntien kesken ei voi tehdä ihan näin yksioikoisesti. Suurilla kunnillakin on paikkansa, vaikka niistä tuleekin tiettyjen mittareiden mukaan väistämättä tehottomampia kuin pienistä kunnista. Mutta suurten kuntien pilkkominenkaan ei varmasti parantaisi tilannetta. Eli, väittäsin, että mittarit, joilla kuntien tehokkuutta voidaan oikeasti mitata on edelleen hakusessa.
Tässä kuntaliitoshommelissa on vähän sellainen maku, että kun valitetaan päänsärkyä, niin ratkaisuksi aletaan amputoimaan raajoja.
Todellisuus on kuntien vastuun kasvu, sekä verotulojen ja valtionapujen lasku. Valtio ei maksa sitä kuin ennen ja kunnat eivät ole vastaavasti rohjenneet nostaa veroäyriään riittävästi kompensoidakseen kaiken muutoksen. Lisäksi kuntien väkirakenteissa on eroavaisuuksia ja tämä aiheuttaa voimakasta eriarvoisuutta kuntien kesken.
Eli kun kunnat valittavat päänsärkyä (valtio ei hoida osuuttaan tasapuolisesti) aletaan katkoa raajoja. Ensin menee lähipalvelut, sitten lähidemokratia ja lopulta päätäntävalta, mutta itse ongelmalle ei tehdä mitään.
Vastaavia reagointeja:
-Tyypillinen ongelmia ja onnettomuuksia aiheuttava rattijuoppo on tapajuoppo ja ajaa yli 2 promillen humalassa. Ratkaisuksi tarjotaan alkolukkoja kaikille ja minimipromillerajan alentamista, jotka koskevat käytännössä ainoastaan viattomia ihmisiä.
-Ihmiset eivät jaksa työelämässä edes kuusikymppiseksi, vaan jäävät sairaus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle jo aiemmin. Ratkaisuksi nostetaan alinta eläkkeellejäämisikää, joka taas koskee ainoastaan niitä, jotka ovat työssä loppuun asti jo jaksaneet.
Jos joskus keksittäisiin ratkaisemaan itse ongelmia, eikä "antamaan signaaleja" tai rakentamaan totalitaristista holhousdiktatuuria, niin tässä maassa olisi moni asia paremmin.
-i-
Quote from: Fimbulvetr on 13.01.2012, 01:16:00
QuotePääministeri Jyrki Katainen (kok.) on vakuuttunut siitä, että kuntauudistus etenee vauhdilla kevään aikana. Kataisen mielestä kuntaremontti on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta olennainen.
Pääministeri Jyrki Katainen on tänään torstaina vierailulla pohjalaismaakunnissa. Aamupäivällä Katainen puhui Vaasan yliopistossa Euroopan tulevaisuudesta salintäydelle kuulijakunnalle. Katainen otti myös kantaa kuntauudistukseen. Pääministeri Kataisen mukaan kuntauudistus on hallituksen suurin rakenteellinen uudistushanke.
- Väestö ikääntyy, me tarvitsemme turvallisempia kuntia, jotka kykenevät kantamaan hyvinvointipalveluista vastuun. Sen takia me toteutamme kuntauudistuksen, sanoo Katainen.
Hallintohimmelit historiaan
Kansalaisten huolen paikallisen päätäntävallan katoamisesta suurkuntien uumeniin Katainen kääntää toisinpäin. Hänen mukaansa kuntauudistus tulee vahvistamaan paikallista demokratiaa.
- Jos haluaa survoa palvelut pois kunnilta näihin hallintohimmeleihin ja heikentää paikallista päätöksentekoa, niin sitten nykymalli varmaan on hyvä, mutta sitä me emme kannata, napauttaa Katainen.
Pääministerin mukaan kuntauudistus etenee suunnitellulla aikataululla. Katainen uskoo että kesään mennessä tiedetään jo paljon enemmän.
- Keväällä alkaa karttatyö ja katsomme, mitkä ovat parhaita uusia kokonaisuuksia. Lainsäädäntö tulee sen mukana. Kevään aikana päästään jo pitkälle.
YLE 12.01.2012 (http://yle.fi/alueet/pohjanmaa/2012/01/katainen_kuntauudistus_viedaan_lapi_aikataulussa_3169592.html)
En ole huomannut, että Hommaforumilla käytäisiin laajempaa poliittista kansalaiskeskustelua kuntauudistuksesta tai kansallisen kokoomuksen mielikuvilla markkinoituna työssäkäyntialueisiin perustusvasta kuntarakenneuudistuksesta. Todennäköisesti tulevissa kuntavaaleissa kuntarakenneuudistus nousee vaalien suurimmaksi yksittäiseksi teemaksi. Presidenttiehdokas Paavo Väyrysen ansiosta hienoisessa nosteessa oleva keskusta -puolue on lähes varma hyötyjä tästä asiasta kuntavaaleissa 2012.
Kokoomuslainen pääministeri Jyrki Katainen mielikuvamarkkinoi kuntaremonttia suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnalle olennaisena asiana, paikallisen demokratian vahvistamisena ja palveluiden säilyttämisenä paikallisina. Kataisen mukaan nykyinen kuntarakenne survoo palvelut pois kunnilta ja heikentää paikallista päätöksentekoa. En ylläty, jos tällainen kokoomuslainen poliittinen mielikuvaretoriikka, jolla mustaa väitetään valkoiseksi, menee läpi täydestä tiettyyn yksinkertaiseen, pilvilinnoissa elävään kansanosaan - kuten tähänkin asti.
Henkilökohtaisesti vastustan kuntarakenneuudistusta, sillä kannatan järkevän kokoisia kuntia, joissa ihmiset tuntevat paikallista yhteenkuuluvuutta ja päättävät yhdessä elinympäristöään koskevista poliittisista päätöksistä. Pidän kuntarakenneuudistusta uhkana lähidemokratialle, sillä paikallista poliittista päätöksentekovaltaa siirretään suhteellisen pienistä kunnista suurempiin yksiköihin. Tällöin on vaarana, että suomalaiset eivät pysty vaikuttamaan lähielinympäristöään koskeviin poliittisiin päätöksiin tehokkaasti tai ainakaan niin tehokkaasti kuin tähän asti.
Lähidemokratia ja kunnallinen itsemäärämisoikeus maksavat, mutta itsemääräämisoikeus niin valtiollisella kuin kunnallisellakin tasolla on sellainen asia, josta olen halukas maksamaan verojen muodossa lähialueella elävien ihmisten yhteiseksi hyväksi. En ole kiinnostunut luopumaan kunnallisesta itsemääräämisoikeudesta ja lähidemokratiasta sen vuoksi, että Jyrki Kataisen johtamalle kansalliselle kokoomukselle vapautuu lisää varoja humaanitaaristen maahanmuuttajien haalimiseen Suomeen lihapatojen äärelle, Euroopan unionin hulivilivaltioiden sikailujen maksamiseen ja kehityapumäärärahojen nostamiseen.
Katainen puhuu täsmälleen päinvastoin mitä totuus kuntauudistuksista on. Lähidemokratia tulee katoamaan monestakin kunnasta kokonaan. Sairas kunta voi kupata terveen kunnan itseensä ja kupatussa kunnassa verot nousee ja palvelut heikkenee. Onko se parannusta jos monissa liitetyissä kunnissa palvelut voi karata omasta ex kunnasta kymmenien kilometrien päähän? Miksei kansa älähdä näiden kok ja demari valehtelijoiden valheiden ja salailujen verkolle? Onko osa kansalaisista niin välinpitämättömiä tai idiootteja? Jo kuntauudistuksen salaaminen luulisi saamaan vähä-älyisemmänkin pönttöpään miettimään, että nyt ei ole kaikki kohdallaan. Salaus tehtiin puhtaasti siitä syystä, että kuntavaalit on tulossa. Valtapuolueet pelkäävät menettävänsä otteen keskustalle ja ps puolueelle. Demaripellet ja kokoomus ei uskalla ennen vaaleja julkaista mitään. Eli hyvää yötä vaan monet terveet ja elinvoimaiset kunnat. T: Katainen & Urpilainen.
http://www.hs.fi/politiikka/Hallitus+hyv%C3%A4ksym%C3%A4ss%C3%A4+kriisikuntien+pakkoliitokset/a1305572700153
Quote
Kuntien vaakunoita Kuntatalolla Helsingissä.
HS:n tietojen mukaan kokoomus ja Sdp ovat löytäneet sovun kuntien pakkoliitoksista käytyyn kiistaan.
"Yhteinen näkemys on siitä, että pakkovaltaa käytetään vain kriisikuntiin", Sdp:n hallituslähde kertoi HS:lle maanantaina. Hän arvioi tällaisia kuntia olevan "muutamia kymmeniä."
Kuntauudistusta on hiertänyt Sdp:n ja kokoomuksen kiista pakkoliitoksista. Sdp on vastustanut niitä ehdottomasti. Kokoomus taas on pitänyt niitä mahdollisina keinoina tiukan paikan tullen, jos kunnat eivät itse päädy hallituksen mielestä tarpeelliseen liitokseen.
"Tässä ovat molemmat tulleet vastaan", lähde arvioi.
Kokoomuslaisen lähteen mukaan koko pakkoliitoskiista on ollut osin keinotekoinen, sillä jo hallitusohjelman mukaisesti kriisikuntia voidaan painostaa liitoksiin.
Päähallituspuolueiden kokoomuksen ja Sdp:n neuvottelijat hierovat kuntauudistuksen etenemistä koko maanantain. Huomenna tiistaiaamuna hallitus kokoontuu aamukouluun ja aikoo sen jälkeen julkistaa kuntauudistuksen jatkoa määrittävän rakennelain alustavan sisällön.
Kuntauudistusneuvotteluissa väännetään tänään kättä esimerkiksi siitä, kuinka pienen kunnan olisi tehtävä liitosselvitys toiseen kuntaan tai toisiin kuntiin liittymiseksi. HS:n saamassa taustamuistiossa kaavaillaan vahvan kunnan vähimmäisväestöpohjaksi 20 000 asukasta.
Väestömäärässä ei HS:n tietojen mukaan ole vielä poliittista sopua. Sen tarkka määrittely jätetään todennäköisesti myöhemmäksi.
"Se, että sanotaanko [väkimäärä] vai ei, niin siitä käydään eniten keskustelua", neuvotteluja läheltä seuraava kokoomuslainen sanoi.
Toinen kiistanalainen kriteeri on pendelöinti eli työssäkäyntiliikenne. Taustamuistioissa on kaavailtu esimeriksi, että suurilla kaupunkiseuduilla liitosselvitys pitäisi tehdä, jos vähintään 40 prosenttia kunnan työssäkäyvistä pendelöi alueen keskuskuntaan.
Vahvan kunnan peruskriteerit on tarkoitus määritellä rakennelaissa, joka esitellään eduskunnalle syksyyn mennessä.
Kuntauudistus on hallituksen tärkein avoinna oleva hanke. Hallitus toivoo kuntien yhdistymisten vahvistavan niitä ja auttavan tehostamaan hallintoa, kaavoitusta sekä koulutuksen ja terveydenhoidon järjestämistä.
Ja eikös lopultakin melkein jokainen suomenkielinen kunta ole kriisikunta?
Kuntauudistuksella voi olla taloudelliset edut, niiden puolesta kannatan. En tosin usko säästöjen realisoituvan ennenkuin näen.
Ihmettelen vaan miksi muut puolueet menevät tuohon ansaan: isommat vaaliyksiköt ovat ehdottomasti Kokoomuksen etu. Ainakin vas, sdp, kd ja keskusta kärsii siitä. Perustelu: ihmiset tuntevat tosiaan vähemmän ja pienet paikalliset toimijat eivät enää hyödy, Kokoomus sen sijaan voi käyttää markkinaresurssejaan tehokkaammin. Lähidemokratia kärsii jonkin verran, mutta talouden pakotteet vastaavasti kompensoivat. Uudistus kuitenkin vaikuttaa Kokoomuksen taktiikalta eikä edes keskusta juuri saa sanaa suustaan.
QuoteKunta kuin lohikäärme
Johan ovat Seinäjoki ja muutamat seudun mahtikunnat kehitelleet vekkulin kuntaliitossuunnitelman. Siinä Kurikka, Jalasjärvi, Seinäjoki ja Kauhava muodostaisivat ässän muotoisen kunnan, joka kiemurtelisi kuin lohikäärme halki koko maakunnan........
Huvittavaa Seinäjoen seudun suunnitelmassa on se, että liikkeellä ovat nyt kunnat, joissa keskustalla on erittäin vahvat asemat.
Keskustalaiset kunnallispoliitikot siis ajavat suurta, noin sadan tuhannen asukkaan keskuskaupunkia Etelä-Pohjanmaalle.
Samaan aikaan heidän puolueensa on ottanut lokakuun kuntavaaleissa valtakunnallisen kampanjointinsa pääteemaksi kaataa hallituksen kuntauudistus.
Ristiriita huutaa taivaaseen asti. Esimerkiksi jyväskyläläinen kansanedustaja Mauri Pekkarinen on nimittänyt suurkuntahanketta ihan älyttömäksi.
On kiva kuulla, millaisin äänenpainoin keskustaehdokkaat Seinäjoella, Kauhavalla, Kurikassa ja Jalasjärvellä hyökkäävät kuntavaalikentille. Asetelma on varmasti kohtalaisen jakomielinen ja poliittisesti mahdollisimman epäuskottava. Ajatus suuresta huiputuksesta ei ole kaukana.......
Koko kolumni luettavissa täällä:
http://www.pohjalainen.fi/mielipide/kolumnit/kunta-kuin-lohikaarme-1.1252191
Sipilän puheet ovat pahasti ristiriidassa todellisuuden kanssa. Esim. Kiiminki, Haukipudas, Yli-Ii ja Oulunsalo yhdistyvät Ouluun vuoden 2013 alussa. Näissä kaikissa edellä mainituissa kunnissa Kepun edustajat äänestivät kuntaliitoksen puolesta.
Tietokoneen pitää olla työkalu siinä kuin kirveen, lapion tai tarktorin. Eikä mikään itsetarkoitus.
Järjetöntä, että kuntien itsensä sopimia kuntaliitoksia aletaan ylhäältä päin purkamaan kuten kävi Lohjan ja Siuntion kuntaliitoksen kanssa. Jotkut ovat päättäneet, että Siuntion suuntana tulee olla Kirkkonummi ja Inkoo suomenkielisen Lohjan sijaan. Tosin, Lohjakin on virallisesti kaksikielinen kaupunki vaikka edes kielilaki ei sitä velvoittaisi kaksikielisyydestä pitämään kiinni. ei ole 3000 asukasta tai 8% asukkaista ruotsinkielisiä.
Ihan selvää, on ettei ole mitään järkeä pitää 100-150 kuntaa - jos niitä on noin vähän niin sitten samalla vaivalla pitäisi siirtyä lähinnä talousaluepohjaiseen maakuntahallintoon: eli noin 25-30 maakuntaa, jotka hoitavat kaikki raskaat palvelutuotannon tehtävät, niiden alla sitten voi alla vaikka miten paljon nimellisiä kuntia tyydyttämässä ihmisten - sinänsä reaalista ja tärkeää - paikallisylpeyden ja -identiteetin tunnetta. Tiedän että Keskusta on toitottanut maakuntahallintoa sen takia, että se haluaa vielä yhden tason paikallisvirkoja läänityksekseen, mutta maakuntahallintoon voidaan siirtyä vain siinä yhteydessä, että kunnat menettävät byrokratiansa ja budjettivastuunsa (kunnille tai vaikka kaupunginosille tässä omassa mallissani voidaan suunnata jotain rahoja, mutta ne voitaisiin jakaa suoraan asukasdemokratian kautta ilman byrokratiaa - ellei sitten kokonaan lakkauteta kuntatasoa, mitä itse en kyllä kannattaisi).
Mutta pelkkä yksiköiden vähentyminen (edes tuohon 25-30:een), ei riitä rakenneuudistukseksi: meillä olisi sen jälkeenkin liian raskaat rakenteet, joita on ehdottomasti kevennettävä ja virtaviivaistettava.
Itse vantaalaisena kallistun kannattamaan pk-seudun kuntaliitoksia. Käyn joka ikinen arkipäivä naapurikunnan puolella, eli Helsingissä, töissä ja muutenkin vapaa-aika menee enemmän naapurikunnan puolella. Tosin, Vantaan hallinto on saanut kehuja, että se on huomattavasti kevyempi kuin Helsingin jolla on kokoonsa nähdenkin järjettömän suuri virkamieskunta. No, Espoo ei ikinä vapaaehtoisesti tule pk-seudun kuntalitokseen suostumaan.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/55155-hallituksen-mahtikasky-suomeen-koskee-kaytannossa-kaikkia-kuntia
Hallituksen mahtikäsky Suomeen: "Koskee käytännössä kaikkia kuntia"QuoteHallituksen tänään valmistunut lakiluonnos velvoittaa toteutuessaan käytännössä kaikki kunnat aloittamaan kuntaliitosselvityksen, kertoi kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) tiedotustilaisuudessa torstaina.
Lakiluonnos sisältää useita perusteita, jotka velvoittavat kuntaliitoksen selvittämiseen. Merkittävin ehto on väestöpohja: luonnoksen mukaan kaikkien alle 20 000 asukkaan kuntien on aloitettava selvitys vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjan muodostavasta kuntaliitoksesta.
Tällaisia pieniä kuntia on Suomen kunnista valtaosa, yhteensä noin 250. Väestöpohjan lisäksi muun muassa työpaikkaomavaraisuus ja kunnan talous voivat olla selvittämisperusteita. Myös metropolialueen kunnille käynnistetään omat selvitykset.
–Kriteerit ovat niin tiukat, että käytännössä [selvitysvelvollisuus] koskee kaikkia kuntia, Virkkunen sanoi.
Lisäksi omavarainenkaan kunta ei voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, jos "alueelle ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta".
Kuntarakennelakiluonnos lähtee nyt lausuntokierrokselle kuntiin. Kuntien lausuntoaika päättyy maaliskuussa 2013.
Virkkusen mukaan kuntaliitosselvitykset on syytä aloittaa "rivakasti". Kuntien on jätettävä yhdistymisesityksensä – tieto siitä, mihin kuntaan tai kuntiin se haluaisi yhdistyä – huhtikuuhun 2014 mennessä. Mahdolliset kuntaliitokset toteutuisivat vuosina 2015-17.
Valtiovarainministeriö voi myöntää tietyille kunnille poikkeusluvan, jonka saaja voi poiketa selvitysperusteesta.
–Kieli tai erityisen harvaan asuttu alue on peruste poikkeuksille, Virkkunen sanoo.
Toisaalta lakiluonnos antaa valtioneuvostolle mahdollisuuden ryhtyä paljon puhuttuihin pakkoliittoksiin kriisikunnissa. Valtioneuvosto voisi päättää kuntien yhdistymisestä "valtuuston vastustuksesta huolimatta tilanteessa, jossa erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan" palveluiden turvaaminen edellyttää kuntajaon muutosta.
Henkilöstön asema turvataan liitoskunnassa viiden vuoden irtisanomissuojalla. Kunnille annetaan lisäksi rahaa liitosten selvittämiseksi.
- kieli :P
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012111416329031_uu.shtml
Tuleeko Henna Virkkusesta Tampereen uusi pormestari? Ottiko kuntauudistus koville?
Vain pieni vähemmistö suomalaisista kaipaa kaupunkimaista tiivistä asuinympäristöä.
Tutkimus: Suomalaiset haluavat asua rauhassa ja väljästi (http://yle.fi/uutiset/tutkimus_suomalaiset_haluavat_asua_rauhassa_ja_valjasti/6638329)
Olen aina sanonut, että suomalainen mielenlaatu on ristiriidassa tämän hallituksen pakkourbanisaatiohankkeen kanssa. Keskittäminen ja tiivistäminen ovat tulevaisuuden kantavia teemoja, mutta väestön hyvinvointiin näillä teemoilla tulee olemaan negatiivinen vaikutus. Kaiken kaikkiaan hankala yhtälö.
Quote from: Isäntä ja loinen on 13.05.2013, 15:04:58
tämän hallituksen
Paljon vanhempaa perua on. Autojen ja polttoaineitten liiallinen verotus on asuntojen yliverotuksen lisäksi hyvin merkittävä syy miksi liian tiheään rakennetaan.
Ympäristöhöpinät on tulleet vasta viime vuosina.
Omituista kylläkin että tiheään rakentamisen ja asumisen kannattaja ei ihan joka asiassa sitä tiheyttä kannatakaan. Kaupunkiin ei sopisi korkeaa rakentaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jan_Vapaavuori
http://www.hs.fi/kaupunki/Jan+Vapaavuori+vastustaa+J%C3%A4tk%C3%A4saaren+hotellihanketta/a1368409663116
Lienee alue jota kannattaa välttää.
QuoteVapaavuori oli viime kuntavaalien valtakunnallinen ääniharava. Hänen kannatuksensa oli keskimääräistä suurempaa Jätkäsaaren läheisillä alueilla.
Ei nyt tähän liity mutta turhan matala kumminkin meren viereiseksi taloksi hotelli 33-kerroksisenakin. Ehkä tuollaiselle paikalle olisi syytä laittaa jokin vähimmäiskorkeus, esimerkiksi 200 metriä. Kuvassa se myös näyttää varsin rumalle, ehkä uudet suunnitelmat voisivat velvoittaa tekemään jossa vähintään parisataa metriä olisi ja paremman näköinen.
Aika monella kaupungilla on mereltä katsottaessa nätti kaupunkimainen silhuetti jossa korkeitakin taloja on. Helsinki on jotenkin sellainen tynkäkylä.
Matala ja vierivieressä - ratkaisu ei ole oikein viihtyisä. Jos talot olisivat korkeampia, niitten väleihin mahtuisi paremmin puistoja yms.