Kuntaliitokset (yhdistetty)

[JR]

Ei toi kyllä Satakunnammurteelta kuulosta ollenkaan. Äitivanha on Satakunnasta kotoisin ja mää kuulkaa meinaan tunnen semmurteen tarkkaan....

Kuntien palveluntuotannon tehokkuudesta on tehty monia tutkimuksia ja kuntien tehottomuuden pääongelmaksi on mainittu kaksi eri tekijää. Ensinnäkin suureen organisaatioon väistämättä pesiytyvä byrokratia. Ei ole kukaan tainnut keksiä, miten suurta julkisyhteisöä voitaisiin hoitaa ilman mittavaa byrokratiaa ja yleistä päätöksenteon vaikeutta. Tässä yhteydessä on usein moitittu myös demokraattisen päätöksenteon hitautta ja arvaamattomuutta.

Toinen tehottomuutta aiheuttava tekijä on alueellinen hajanaisuus. Kun hajanaiselle asutukselle yritetään järjestää palveluja ideologialla, mikä on tarkoitettu kaupunkien huoltamiseen niin tehotontahan siitä tulee. On kuitenkin typerää syyttää asiasta asutusta, kun ongelma on palvelutapojen soveltumattomuus ja sopeutumattomuus.

Sen voin vielä mainita, että suurkunta ei ole mikään ratkaisu, ei suurkuntia sentakia haluta, että haluttaisiin muutosta, vaan suurkuntia halutaan sentakia ETTEI TARVITSISI TEHDÄ muutoksia palvelurakenteeseen.

Minulla on ongelmaan hyvä ratkaisu, maaseudulle ja kaupunkiin pitää tehdä erilaiset palvelujärjestelmät Työssäkäyntialueen kokoinen kunta on hirvittävä ansa tehokkuudelle, siinä on sisäänrakennettuna kaikki tehokkuutta huonontavat tekijät. Maalaiskuntaa ja kaupunkia ei pidä yhdistää, se olisi mallina kelvoton.

[guest7001]

Eero Lehti vastustaa milloin mitäkin hallituksen hanketta, mutta kun äänestyksen aika tulee, hän on siellä lampaana painamassa nappia muun hallituksen mukana.

Julkisesta taloudesta on säästettävä rankalla kädellä. Sen osuus on Euroopan 2.korkein, 56,3% BKT:stä, ja Suomi velkaantuu 10 Miljardia Euroa vuodessa pitääkseen tämän korttitalon pystyssä. Kansallisomaisuus on myyty ja suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Maksajat vähenevät huolestuttavaa tahtia.

Aina kun mitä tahansa säästötoimia julkiselle puolelle ehdottaa, niin kaikki vastustavat suu vaahdossa kaikkea. Suomessa on kaupunginjohtajia ja apulaiskaupunginjohtajia yli tuhat, plus heidän sihteeristönsä. Tarvitsemmeko me todella heitä, kun maailmassa on miljoonakaupunkeja, joissa on enemmän ihmisiä kuin koko Suomessa, ja suuret linjat vetää yksi pormestari.

Jos kuntia ei saa yhdistää ja sieltäkään ei ole säästöjä löydettävissä, niin mistä rahat? Vai nostetaanko kunnalisvero paikoin 40%:een? Vai tehdäänkö korkeakouluista maksullisia, niinkuin monissa muissa maissa? Asutetaanko 40-vuotiaat "eläkeläiset", juopot ja Subutex-narkit kaupungin vuokratalojen sijasta roskalaatikoihin? Suomessa on pakko tehdä massiivisia rakenneuudistuksia ja leikkauksia, muuten olemme Kreikan tiellä. Kuka maksaa?

Isokallio on kirjoittanut aiheesta hyvin:
http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2011/12/20/tyly-totuus/?ref=es

PS aiheen vierestä: Itse olen sitä mieltä, että eläkekatto olisi prioriteettilistalla ensimmäisenä. Se on käytössä melkein kaikissa Euroopan maissa. Eivät Lilius ja Ihamuotila tarvitse 50.000 Euron kuukausieläkkeitä. 2000 Euroa olisi aivan sopiva kattosumma... sillä vanhus jo pärjää. Ei joskus tehdystä työstä voi laskuttaa nuoremmilta polvilta jatkuvasti liikaa.

[pneuma]

Hkanimelta sen verran hieno analyysi siitä, mikä kuntauudistuksessa mättää, että täytyy kompata ja kiittää häntä vaivannäöstä.

[guest7001]

Kaikkia mahdollisia säästötoimenpiteitä vastustetaan Suomessa aina samalla argumentilla: "suhteutettuna koko valtion vuosibudjettiin summa ei ole merkittävä."

Tällä argumentilla voidaan vesittää mikä tahansa leikkaus. Suomi ei todellakaan tarvitse yli tuhatta puoluekirja taskussa istuvaa kunnanjohtajaa ja heidän lakeijoitaan. Ja kyse ei tosiaankaan ole pelkästään kunnanjohtajista... turhaa byrokratiaa on kunnissa aivan uskomattomia määriä. Tässä esimerkki:
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?messageID=4968418&#4968418

10 Miljardin Euron vuotuinen velkaantumisvauhti vie Suomen katastrofiin, jos Lapista ei löydy öljyä tai tänne ei synny nopeasti jostain uutta Nokiaa. Ja kun Suomen AAA-luokitus viedään, valtiovelan korot nousevat. Jotain on tehtävä, koska maksajia ei yksinkertaisesti ole.

[Oami]

Ylipäätänsä tässä mennään ihan väärästä suunnasta.

Kunta-asioita ei pitäisi mestaroida valtakunnan tasolta. Jos pienet kunnat haluavat vapaa-ehtoisesti yhdistyä, niin sitten ne tekevät niin. (Tällä tarkoitan luonnollisesti sitä, että kuntalaiset itse päättävät yhdistymisen puolesta kansanäänestyksessä.)

[JR]

Hallituksella on ollut puurot ja vellit sekaisin pahasti. Olen monesti ehdottanut, että valtion vero-osuus ja kunnallisvero-osuus vaihdettaisiin keskenään. Valtionvero olisi max. sen 25%, loppu kunnille. Valtio tärvää kaiken, minkä se saa käsiinsä joka tapauksessa, kuntien palveluita taervitsee jokainen.

[sunimh]

Ei vaan kyse on realismistä. Kuntarakenne on syntynyt koska on ollut ja on olemassa tarve paikalliselle päätöksenteolle ja palveluverkostolle. Tämä sama ajatus esintyy lähes jokaisessa maassa: hallinto pilkotaan paikallisosioihin missä ymmärtämys paikallisista oloista on parasta.

Sen enempää en ota asiaan kantaa, mutta totean vain että Suomessa on edelleen se reilu viisi miljoonaa asukasta. Tarvitaanko tuollaisen porukan, siis yhden keskikokoisen suurkaupungin verran, hallinnointiin nyt oikeasti ihan näin jumalattoman kokoista organisaatiota? Uskallan vähän epäillä, että ne "paikalliset olot" nyt Suomen sisällä kovin merkittävästi eroavat. Etäisyydet on vähän pidempiä kuin jossain keski-Euroopassa, mutta silti.

[ikuturso]

Ex kansanedustaja Heikki A. Ollila Aamulehdessä kirjoitteli lämpimikseen, että mielestään hyvä laulaja Mikko Alatalo on poliitikkona hieman pielessä, kun haluaa isojen kuntien maksavan pienten talousvajeet.

Kertoisitteko minulle, miten näiden ökykuntien tilanne paranee, jos nämä talousvajeet otetaankin kuntaliitoksen myötä suoraan omaan taseeseen? Ei tässä ole mitään muuta selitystä, kuin että silloin laitetaan näiden vajekuntien palvelut kiinni. Palveluita saa kyllä uudesta kuntakeskuksesta 70 kilometrin päästä tai jotain.

Sitten kritisoi sitä, että ihmiset tekevät johtopäätöksiä tämän julki tulleen kartan pohjalta, joka ei ole lopullinen.
Mieleen nousee siis kysymyksiä:
-Miksi kartta on tehty jos se ei ole lopullinen?
-On annettu vihjeitä, että lopullinen kartta ei olisi lähellekään tuon suuntainen. Miksi siis nähdä vaivaa hienon kartan piirtelystä ja maalailusta, jos se ei ole yksi ehdotuksista?
-Kuka maksaa, kenelle ja kuinka paljon, että ihmiset joutessaan piirtelevät kuntakarttoja, joista ei saisi tehdä mitään johtopäätöksiä?
-Jos karttoja on useita, miksi vain yksi niistä olisi vuodettu julkisuuteen.

Itse näen tämän kyläkoulukeskustelujen pohjalta seuraavasti (näköjään jäsen X oli jo ehtinyt...):
- Kouluverkon remontti: Kunnassa kuusi koulua. Ehdotetaan yhden keskuskoulun mallia, jossa viisi koulua suljetaan. Syntyy hirveä haloo. -> Lopulta alkuperäinen tavoite sulkea puolet kouluista menee läpi helpotuksen huokausten saattelemana. Jos olisi ensiksi ehdotettu kolmen koulun sulkemista, korkeintaan yksi olisi saatu suljettua.
- Kuntauudistus: Julkisuudessa puhutaan sadasta kunnasta. Ihmiset ovat vauhkona vastustamassa pakkoliitoksia. Vuodetaan kartta julkisuuteen, jossa on 70 kuntaa. Kansa kauhistelee, jotta kyllä me vähän tultasiin vastaan, muttei nyt sentään noin paljon. ->Lopullinen tavoite n. 150 kuntaa menee heittämällä läpi.

-i-

[Rapsakka Rapu]

Kuntakartan valmistuminen lykkääntymässä – hallitus sysää uudistuksen selvitysmiehille

HS:n tietojen mukaan hallituksen esitys Suomen uudeksi kuntakartaksi lykkääntyy jopa vuodella.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd) puolestaan luo vaihtoehtoista mallia, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut otettaisiin pois kunnilta.

Jytky II:n pelko on suurta!

[Timo Rainela]

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd) puolestaan luo vaihtoehtoista mallia, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut otettaisiin pois kunnilta.

Haetaanko säästöjä vai parannetaanko palveluita? (hehheh  )
Bak haa mgr!

[Melbac]

Eikös ton tarkoitus ole vain varmistaa jonkun puolueen enemmistö uusien kuntien valtuustoissa?.

[Rapsakka Rapu]

Eikös ton tarkoitus ole vain varmistaa jonkun puolueen enemmistö uusien kuntien valtuustoissa?.

Tai siis se, että persuja siellä ei olisi.

[Kalevi Aronen]

Niin, en oikein usko, että pelkäävät Jytky II:sta. Pikemminkin koko kuntauudistuksen käyttämiseen vaalivalttina on Keskustan käsialaa. Voidaan olettaa, että Kepu kokoaa rivinsä ja he saavat aikaan Jytkynsä. PerusS saattaa törmätä kuntien sisältämien kuppikuntien ja tuttu ehdokas -verkostojen vahvuuteen. Väliin on hankala mennä, jopa Vihreät saattavat helsingissä pitää asemansa. Saas nähdä.

[Emo]

Tämä siis on kuntavaalistrategia 

Onpa omaperäistä!

[LW]

Itse asiassa luulen, että sixpack ei vain pääse sopuun siitä, millainen kuntakartan pitäisi olla. Itsestäänselvät kuntaliitokset kun on aika pitkälti jo tehty, ja mitään yhtä oikeaa vaihtoehtoa jatkosta ei ole. Varsinkin jos pääministeri häslää lähinnä tukipakettien kanssa, voi tuon jeesusteipillä kasatun hallituksen olla hyvin vaikea löytää mitään yhteistä linjaa.

[Jari Lindström]

Kun nyt asiasta olen puhunut eduskunnassa ja kirjoittanut, niin pieni päivitys lienee paikallaan. Kouvola selvityttää kokemukset uudesta kaupungista:

http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2012/01/26/Kouvola+selvittää%2C+onnistuiko+kuntaliitos+—+Kerro+mielipiteesi%21/2012132/4

Ja presidenttiehdokas Niinistö samasta aiheesta tänään:

http://www.mtv3.fi/uutiset/presidentinvaalit2012/index.shtml/arkistot/kotimaa/2012/01/1483827/niinisto-kuntauudistuksiin-mallia-edellisista-suurliitoksista

[Nännijäkälä]

Perussuomalaisten Mäntylä moittii keskustan kuntakantaa

Perussuomalaiset katsovat keskustan syyllistyvän epärehelliseen politikointiin pelotellessaan kuntien pakkoliitoksilla.

Perussuomalaisten varapuheenjohtajan, kansanedustaja Hanna Mäntylän mukaan nykyinen hallitus toteuttaa hanketta, jonka sisäministerinä toiminut Mauri Pekkarinen (kesk.) hyväksyi jo 20 vuotta sitten.

Mäntylä viittaa ulkoministeriön arkistosta löytyneeseen muistioon, jossa suunniteltiin kuntien määrän vähentämistä 88:aan.

Kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) ajama 80 suurkunnan malli pohjautuu Mäntylän mukaan "Pekkarisen aikanaan sanelemaan Nuts-aluejakoon, joka sisältyi Suomen EU:n liittymissopimukseen".

Mäntylän tulkinnan mukaan kyseessä on nyt varsin taidokkaasti rakennettu näytelmä keskustan taholta taannoisine välikysymyksineen.

– EU-myönteiseksi ja cityliberaaliksi muuttunut keskusta pyrkii palaamaan juurilleen eduskuntavaaleissa saamansa murskatappionsa jälkeen, ja näin tarkastellen ymmärrettävästi koettaa unohtaa kuntauudistusjuurensa parinkymmenen vuoden takaa.

Mäntylä sanoo tiedotteessaan, että Nuts-ohjelmasta on jo kaksi osaa toteutettuna, ja kolmas vaihe vaatii suurkuntien perustamisen.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/01/1484872/perussuomalaisten-mantyla-moittii-keskustan-kuntakantaa

[Maatiaisjuntitar]

Nyt alkaa PS:ltä tulemaan asiaa Mäntylän suulla. Pitää alkaa haastamaan ja asiapohjalta, eikä vain nyhjätä nurkissa ja ottaa vastaan haukkuja.   

Toivottavasti muuten Guzenina pitää puheensa ja terveydenhuolto viedään kuntien kontolta pois, ainakin erikoissairaanhoidon kustannukset.

[Eugen235]

Kun Varsinais-Suomessa on 80-100 kuntaa (?) niin kyllä siitä voi niistää 2/3 veke ja heti. Toisaalta Kokoomus ja varsinkin media on lyönyt laimin selitysvelvollisuutensa siitä millä tavalla kuntien lukumäärän vähentämien tuottaa säästöjä.

Kun katsoo Varsinais-Suomea ja alueen kuntien lukumääriä ja pinta-aloja, in ei voi kuin ihmetellä, miks hemmetissä yhdistymistä ei ole tapahtunut vapaaehtoisesti. Ja kuten tuolla myöhemmin mainitaan turhat byrokraatit mäkeen.

Entä sitten, jos kuntien lukumäärä on suuri? Takaa ainakin sen, että palvelut löytyvät läheltä ja asukkailla on itsellään päätösvaltaakin niihin. Jos palvelun olemassaolosta päätetään kymmenien kilometrien päässä, niin se on helppoa lakkauttaa asiakkaiden mielipiteistä välittämättä. Sen sijaan jos päättäjät ja palvelun käyttäjät asuvat samassa paikassa, niin palveluja ei niin vain karsitakaan. Samoin jos yrityksen johto ja tuotantolaitos sijaitsee paikassa A, niin työntekijöiden ja johdon välille syntyy lojaliteettisuhde. Vanhan ajan patruunat pitivät huolta työväestään ja tehtaita ei noin vain siirrelty paikasta toiseen. Nykyään tehtaat ovat yhdessä paikassa ja yritys voi olla vaikkapa ulkomaisessa omistuksessa, jolloin tehdas on helppo lakkauttaa työntekijöistä välittämättä. Se on selvää, että kuntakeskuksesta palvelut tulevat aina löytymään. Siksi sillä on suuri merkitys, montako kuntakeskusta Suomesta löytyy. On alueellisesti tasa-arvoista jos meillä on terveydenhoitoa, päivähoitoa, ala-asteen koulutusta ja vanhustenhuoltoa tarjolla 600 paikassa ja niitä koskeva päätöksenteko tapahtuu siellä missä palvelutkin ovat.

Miksi kuntien pieni pinta-alakaan olisi huono asia? Takaa ainakin sen, ettei kirkonkylään tai keskustaajamaan ole kunnan reuna-alueiltakaan pitkä matka. Valtuustossa kannetaan myös huolta koko kunnan asioita eikä synny vastakkainasettelua "sivukylien" ja kuntakeskuksen välille. Jos muodostetaan jättiläiskunta, johon tulee kuntakeskuksen lisäksi suuria maaseutualueita, niin päätöksenteossa keskuskaupunki tulee dominoivaksi. Esimerkiksi maankäyttöön liittyvä mielenkiinto kohdistunee keskuskaupungin kehittämiseen eikä maaseudun asioihin. Entäpä jos keskuskaupunki päättäisi esittää paikallishallinnon nimissä jonnekin kunnan maaseutualueelle vaikkapa ydinjätteen loppusijoituspaikan perustamista? Paikalliset asukkaat vastustaisivat hanketta (aiemmin itsenäinen kuntakin olisi vastustanut), mutta suurkunnassa aiemman kunnan osuus väestöstä olisi niin pieni, ettei vastustuksella olisi merkitystä.

[AstaTTT]

Noh. Se Italian kunta, jossa minä asustelin (Fiorano al Serio), oli pinta-alaltaan 1.1 neliökilometriä eikä palveluihin todellakaan ollut pitkä matka. Kirkkokin oli aivan vieressä, eli asuimme noin 50 metriä katua eteenpäin tuosta vasemmalla viimeisenä näkyvästä talosta. Kunnantalolle taisi olla matkaa 200 metriä ja poliisilaitokselle peräti 400 metriä. Kyläyhteisö oli tiivis ja ihmiset tunsivat toisensa.

Niin että joo tälle Suomen kuntauudistukselle.   

(http://www.comune.fioranoalserio.bg.it/il-comune/immagini/chiesa%20grande.JPG)

[MW]

Tämä tietenkin edellyttäisi kunnan sisäisen liikkumisen lisääntymistä eli käytännössä autoilun määrän kasvua. Se taas vaatisi sitä, että autoilu ei olisi lähes laitonta ja rahalla rangaistua.

Uutisissa tiesivät, että oikein Ollilan Jorman ovat värvänneet tiemaksuja selvittämään, Merja Kylläinen poseerasi Jorma vierellään. Uusi Nokia!

Kumma juttu, että tämmöisiä pitää selvittää, minä kun luulin, että autoilijoilta peritään nyt jo moninkertaisesti se, mitä tienpitoon käytetään.

[Goman]

Lähidemokratia ja kunnallinen itsemäärämisoikeus maksavat, mutta itsemääräämisoikeus niin valtiollisella kuin kunnallisellakin tasolla on sellainen asia, josta olen halukas maksamaan verojen muodossa lähialueella elävien ihmisten yhteiseksi hyväksi. En ole kiinnostunut luopumaan kunnallisesta itsemääräämisoikeudesta ja lähidemokratiasta sen vuoksi, että Jyrki Kataisen johtamalle kansalliselle kokoomukselle vapautuu lisää varoja humaanitaaristen maahanmuuttajien haalimiseen Suomeen lihapatojen äärelle, Euroopan unionin hulivilivaltioiden sikailujen maksamiseen ja kehityapumäärärahojen nostamiseen.

Tähän tulokseen olen tullut minäkin. Itsenäisyydestä joutuu ehkä vähän maksamaan, mutta sekin on parempi kuin joutua pelkästään maksamaan.

Kokoomuksen käytös tässä kuntauudistus-asiassa on ollut niin röyhkeää touhua, että ei voi kun ihmetellä miksi suomalaiset gallupeissa antavat koksuille suurimman puolueen aseman. Veikkaan että kunnallisvaaleissa prosentit muuttuvat selvästi.

[Maatiaisjuntitar]

Maaseudun tulevaisuuden ma 6.2.2012 numerossa erittäin valaiseva kirjoitus kuntauudistuksesta ja kuntien taloudesta & tilanteesta. Netissä vain lyhennetty versio, kannattaa lukea paperinenkin.

Hallintotieteiden tohtori ottaisi kuntauudistuksessa aikalisän. Keskustelua tarvitaan siitä, mitkä ovat kuntien perustehtäviä.

Yhteenliittyminen ei ole ratkaisu kuntien talousongelmiin, hallintotieteiden tohtori Lotta-Maria Sinervo Tampereen yliopistosta katsoo.

"Kuntauudistuksessa pitäisi nyt ottaa aikalisä ja keskustella siitä, mitkä ovat kunnan perustehtäviä", Sinervo sanoo.

"Jotakin pitää tehdä, sillä kuntien talousvaikeudet ovat todellisia. Mutta kuntaliitokset eivät ole mikään ratkaisu, koska ongelma ei ole se, että Suomessa on liian monta kuntaa, vaan se, että niillä on rahoitukseen nähden liikaa tehtäviä. Ei liitoksilla ainakaan palveluja pelasteta."

Myös itse asian valmistelu vaikuttaa tutkijasta hämärältä.

"Kuntauudistuksen valmistelijoilta on kysytty taustalla olevia tutkimustietoja, mutta kysymys on jäänyt vastaamatta. Minäkään en ole kuullut hallituksen kertovan, mihin laskelmiin tämä kuntauudistus perustuu", Sinervo suomii.

Kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) on määrä julkistaa tällä viikolla valtiovarainministeriössä valmisteltu kuntarakenneselvitys. Se sisältää kartat siitä, kuinka hallitus uudistaisi kuntakentän.

Sinervo ihmettelee myös sitä, miksi yritysten tuloslaskelmamalleja käytetään kunnissa, vaikka ne eivät periaatteiltaan sovi sinne. "Tuloslaskelman ylijäämä ei kerro, että asukkaiden asiat olisivat hyvin. Alijäämäinen kunta voi palvella asukkaitaan ja olla varautunut tulevaan paremmin."

Myös kikkailu poistoilla voi antaa väärän kuvan kunnan taloudesta.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/yhteenliittyminen-ei-ratkaise-kuntien-talousongelmia-1.11285

[Kuvio]

Kuntauudistuksen alkaessa 10 vuotta sitten kuntiahan oli noin 450 kappaletta. Keskustan ja SDP:n yhdessä aloittaman PARAS-hankkeen jäljiltä niitä on enää noin 300 kappaletta, kun on menty tekemään pikaisia liitoksia.

Sdp:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen haluaa opposition mukaan kuntauudistukseen. Urpilainen sanoo Turun Sanomien, Kalevan ja Väli-Suomen lehtien haastattelussa, että keskustan ja perussuomalaisten pitäisi tulla mukaan parlamentaariseen ryhmään virkamiesesityksen jälkeen.

Tämä on jo liian paksua. Urpilainen koettaa saada allekirjoituksen hallituksen suunnitelmaan niiltä puolueilta, joiden kannattajia kuntauudistus eniten rokottaa.

Jos toiset näistä kahdesta ovat jo olleet mukana uudistamassa usean kunnan osalta, niin hieman kaksinaamaista sitten olla oppositiossa olematta mukana.

Demokratiavajeen tai kansanvallan puuttumisen kannalta ei taida olla paljoa väliä onko kunnassa 10000 vaiko miljoona asukasta. Kumminkaan eivät kuntalaisia kuuntele. Samoista puolueista ovat valtuutetut kuin kansanedustajatkin.
Jossain kymmenen hengen joukossa vielä ehkä kaikki otettaisiin huomioon, kun joukko mene tuhansiin niin johtajat kuuntelevat vain toisiaan eikä enemmistöllä ole väliksi.

Kuntauudistuksen sijaan tarvittaisiin demokratiauudistus eli maahan kansanvalta.

Järjestelmän säilyessä nykyisellään, pääkaupunkiseudun suuret kunnat olisi kuitenkin syytä yhdistää ja jostain yrittää etsiä täysipäinen tontti-ja asuntopolitiikkaa ajava henkilö joka ei ole ainoastaan pikaisesti saatavilla olevan rahan asialla.

[Kuvio]

Jytkyn pelkoa yhä ilmassa?

Suomen Kuvalehden saamien tietojen mukaan Suomessa on suunniteltu jopa tulevan syksyn kuntavaalien lykkäämistä poikkeuslain turvin.

Presidentinvaalitulos antanee olettaa ettei tuota enää harkitakaan. Nyt vain jättävät uudistukset vaalien yli varmuuden vuoksi.
Uudistukset luultavasti menevät vanhaan malliin eli ainoata liitosta joka oikeasti olisi tarvittu, eli pääkaupunkiseudun liitosta, ei saada aikaan. Siellä paikallispoliitikot ovat vahvempia eivätkä edes lupauksella suojatyöpaikan säilymisestä halua menettää asemaansa. Muuallahan on vain rahasta kyse eli valtio ei halua vähentää tukiaan pienemmille kunnille ettei menisi ääniä ja siksi tahtoo sijaiskärsijöiksi kaupunkilaiset.

[ikuturso]

Suomenmaa: Kiviniemi vaatii Kataiselta selvitystä

Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi on tyrmistynyt ministeriön aikeista lykätä kuntavaaleja poikkeuslailla. Kiviniemi vaatii pääministeri Kataiselta välitöntä selvitystä vakaviin tietoihin.

Suomen Kuvalehti uutisoi tiistaina, että hallituksen kuntauudistuksen valmistelussa on suunniteltu lokakuun kuntavaalien lykkäämistä poikkeuslailla.

– Jos Suomen Kuvalehden tiedot pitävät paikkansa, kyseessä on äärimmäisen vakava asia. Odotan pääministeriltä välitöntä selvitystä, Kiviniemi jyrähtää.

– Suomalaiseen demokratiaan ei millään muotoa kuulu, että vaaleja siirrellään vallanpitäjien päätöksillä itselle edullisiin ajankohtiin. Esimerkkejä vaalien ajankohdalla pelaamisesta löytyy diktatuureista. Siihen joukkoonko Kataisen hallitus on suunnitellut Suomen vievänsä? Kiviniemi ihmettelee.


Kataisen hallitus halveksii kansanvaltaa erittäin vaarallisella tavalla, Kiviniemi lataa.

Loput linkistä.

Hyvin tykittää kokovartalo.

-i-

[Kuvio]

Hyvin tykittää kokovartalo.

Jotenkin ovat onnistuneet saamaan kuvan luotua että kunnat olisi jotenkin erillisiä valtiosta vaikka ovat sen osia.
Luonnollisesti sopivassa paikkaa käyttävät kuvaa hyväkseen.

Valtiolle luonnollinen tehtävä olisikin valvoa että kunnat noudattavat lakeja ja että peruspalvelut niissä toimivat.
Jos eivät noudata eivätkä toimi niin syyllisille rangaistukset.
Nyt ei kuitenkaan valvota, eikä myöskään suuremmissa kunnissa joten uudistuksesta ei taida paljoa muutoksia tulla.

Entiset pikkukuntien tunti-töitä-päivässä johtajat ja virkamiehet päätyvät suurempien kuntien tunti-töitä-päivässä johtajiksi ja virkamiehiksi. Voihan se olla että joku joutuu peräti raitistumaan jouduttuaan isompaan virastoon, eikä ole johtoasemissa joissa ei tarvitse.

Kuntalaisten kannalta ei muutosta kuitenkaan odotettavissa.

[Mika.H]

Huomenna pitäisi julkistaa uusi kuntakartta. Alkaa sitten vallan kamala pulina.

Mielenkiinnolla odotan, onko stadi laitettu yhteen espoon ja vantaan ja kauniaisen kanssa...

mielenkiintoinen päivä tulossa.

[Kuvio]

Tuo yhdistäminen ei vielä mitään auttaisi. Pitäisi myös valtion puuttua pääkaupunkiseudun asuntopolitiikkaan. Muualta muuttaville asuntoja joita heillä on varaa vuokrata. Eikä kilpailua parhaista veronmaksajista nykymalliin.

Asia on ihan yksinkertainen:

Nyt ajattelevat monet niin että työpaikkoja on rajallinen määrä. Niin se ei ole. Mutta koska yritykset eivät tahdo muuttaa muualle Suomeen, niin pitäisi työttömien päästä Helsinkiin etsimään töitä. Useasta kunnasta tunnen Helsinkiin muuttaneita, yksikään ei ole viime kuulemani mukaan työtön. Toisin on asia syrjäseuduille jääneiden kanssa. Osa on jäänyt perheen takia, osa ei vain ole saanut aikaiseksi muutettua, taitaa muutama ihan rahapulankin vuoksi olla jäänyt. Riski muutossa on pienempi kuin mitä syrjässä asuvasta työttömästä tuntuu. Suurin osa löytää sieltä töitä.

Kun yksi saa tuottavia töitä syrjäseutujen yhdeksän euron päivää kohti - orjuuden sijaan, hän ostelee kaikenlaista ja pian on toisellakin töitä. Samalla valtiokin saa verotuloja. Siitä vain eivät poliitikot välitä, on mukavampi antaa korvessa asuville tuttavapoliitikoille kaikenmoista tukirahaa.

Jo asuntojen rakentaminen pääkaupunkiseudulle työllistää. Vaatimattomia asuntoja joissa ei palele, ei sen kummoisempaa tarvitse monikaan jotta töihin pääsee. Muuton esteinä nykyään toimivat kolme kertaa vuokra - takuumaksut tulisi poistaa ja vuokrata luottotietoisille niin että normaalisti vuokra kuukauden päästä. Työttömille taattava tukien toimiminen muuton jälkeenkin, nykyäänhän voi joutua odottelemaan vaikka kuinka.

[AuggieWren]

Huomenna pitäisi julkistaa uusi kuntakartta. Alkaa sitten vallan kamala pulina.

Mielenkiinnolla odotan, onko stadi laitettu yhteen espoon ja vantaan ja kauniaisen kanssa...

mielenkiintoinen päivä tulossa.

Olen hieman ihmetellyt, mikä logiikka pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisessä on. Eikö Espoota ja Vantaata kannattaisi pitää omina keskuksinaan, joihin sitten yhdistetään niiden reunakuntia? Entä ko. yhdistämisen valtapolitiikka? Helsingissä on nykyisellään yli 10 % Suomen asukasluvusta, uudessa superkunnassa olisi jo 20 %. Eikö tällaisella superkunnalla olisi turhankin paljon mahdollisuuksia sanella painoarvollaan yleistä kuntapolitiikkaa?