Kuntaliitokset (yhdistetty)

[JNappula]

Hyödyt ilmeisesti ovat suuruuden ekonomia palveluissa. Jos ei joku ole huomannut, niin kunnat ovat liki kaikki persaukisia.

Sopii mulle, vaikka tietysti oman, reilun 4000 asukkaan perinteikkään kunnan yhdistäminen suuremmaksi kokonaisuudeksi kirpaiseekin. Tietysti sillä ehdolla että turhat byrokraatit heitetään uudistuksen yhteydessä hiuksista v***uun.

Pirkaanmaan osalta kuntauudistus näyttänee tältä:
http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/1194714756527/artikkeli/sk+n+paljastama+hurja+suunnitelma+pirkanmaalle+vain+viisi+kuntaa+ota+kantaa+.html

Miksi tätä nyt erityisesti ptäisi sitten vastustaa? Siksikö kun Kokoomus on tätä ajamassa?

[Siili]

Sopii mulle, vaikka tietysti oman, reilun 4000 asukkaan perinteikkään kunnan yhdistäminen suuremmaksi kokonaisuudeksi kirpaiseekin. Tietysti sillä ehdolla että turhat byrokraatit heitetään uudistuksen yhteydessä hiuksista v***uun.

Tuo ei liene mahdollista nopeassa tahdissa, koska virkamiehistä ei niin vain helposti pääse eroon.  Ennemminkin voi käydä niin, että vanhoista tehtävistä pois siirretyille byrokraateille keksitään uutta byrokratiaa, jolloin näiden virat eivät lakkaa edes heidän siirtyessä eläkkeelle. 

[Juha Päivärinta]

Sopii mulle, vaikka tietysti oman, reilun 4000 asukkaan perinteikkään kunnan yhdistäminen suuremmaksi kokonaisuudeksi kirpaiseekin. Tietysti sillä ehdolla että turhat byrokraatit heitetään uudistuksen yhteydessä hiuksista v***uun.

Tuo ei liene mahdollista nopeassa tahdissa, koska virkamiehistä ei niin vain helposti pääse eroon.  Ennemminkin voi käydä niin, että vanhoista tehtävistä pois siirretyille byrokraateille keksitään uutta byrokratiaa, jolloin näiden virat eivät lakkaa edes heidän siirtyessä eläkkeelle.

Aivan. Näin kävi esimerkiksi Kouvolassa. Ja lisää välijohtajien vakansseja keksitään pää märkänä.

[Impivaaran tiikeri]

Kaikilla johtajilla ja päälliköillä on kuntaliitoksissa viiden vuoden betonoitu virka-asema. Töitä ei ole, mutta virka ja palkka on turvattu. Väki vähenee siis vain suorittavasta portaasta, siis niistä tarpeellisista henkilöistä.

[JR]

Ymmärrätteköhän te täysin, minkälaisesta asiasta tässä keskustellaan? Mikään palvelu tässä maassa ei tapahdu ilman, että joku sen järjestää. Pienten kuntien byrokratia on pakko pitää vähäisenä, koska muuten jää työt tekemättä. Muutenkin ainoa mahdollinen tapa saada säästöjä aikaan on lopettaa palveluja. Monia palveluja voidaankin ihan hyvin lopettaa, mutta ne turhimmat, niinkuin subjektiivinen päivähoito-oikeus, ovat niitä poliitikkojen lemilapsia, eikä niihin kajota.
Kun jokainen kunta saisi tehdä, mitä haluaa ja mihin on varaa, niin kaikki menisi hyvin, mutta tämä lakien aiheuttama keskusjohtoisuus on murhaavaa.
Viime talvena kävelin kunnan kiinteistönhoitajan kanssa iltakierroksella, kun jouduin aikaatappamaan kylillä. Kiinteistönhoitaja sanoi viettävänsä jokaisen joutohetken kattoja kolaamassa. Ei ole turhaa hetkeä sen miehen työajassa, mutta viitsisikö lähteä, jos ei olisi omassa työssään oma herransa.

[sunimh]

Katselin vähän tuota karttaa, ja ainakaan Turun seudulla siinä ei ole järjen hiventäkään. Että Turku ja Naantali yhdeksi kunnaksi, ja Mynämäki kuuluisi myöskin Turkuun (eikä Uutenkaupunkiin)? Onko tuo suunnitelma tehty jossain sienipöllyissä?

[l'uomo normale]

Mihin tarvitaan suuryksiköissä enää demokraattisesti valittuja luottamusmiehiä tai luottamusmiesten muodollista päätösvaltaa? Valtioneuvosto ainakin voisi nimttää rajonikomendantit näitä suurpiirejä johtamaan.

Kuntia yhdistyy vapaaehtoisesti koko ajan, eikä kukaan ole uusia kuntia perustamassa. Mistä tämä mieletön kiire?

[Sour-One]

336 kuntaa nyt, uudistuksen jälkeen 70. Missä hyödyt?

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/salainen-kuntakartta-ministerion-suunnitelmat-paljastuivat

Kun katsoo Varsinais-Suomea ja alueen kuntien lukumääriä ja pinta-aloja, in ei voi kuin ihmetellä, miks hemmetissä yhdistymistä ei ole tapahtunut vapaaehtoisesti. Ja kuten tuolla myöhemmin mainitaan turhat byrokraatit mäkeen.

[Sour-One]

Kun katsoo Varsinais-Suomea ja alueen kuntien lukumääriä ja pinta-aloja, in ei voi kuin ihmetellä, miks hemmetissä yhdistymistä ei ole tapahtunut vapaaehtoisesti. Ja kuten tuolla myöhemmin mainitaan turhat byrokraatit mäkeen.

Entä sitten, jos kuntien lukumäärä on suuri? Takaa ainakin sen, että palvelut löytyvät läheltä ja asukkailla on itsellään päätösvaltaakin niihin. Jos palvelun olemassaolosta päätetään kymmenien kilometrien päässä, niin se on helppoa lakkauttaa asiakkaiden mielipiteistä välittämättä. Sen sijaan jos päättäjät ja palvelun käyttäjät asuvat samassa paikassa, niin palveluja ei niin vain karsitakaan. Samoin jos yrityksen johto ja tuotantolaitos sijaitsee paikassa A, niin työntekijöiden ja johdon välille syntyy lojaliteettisuhde. Vanhan ajan patruunat pitivät huolta työväestään ja tehtaita ei noin vain siirrelty paikasta toiseen. Nykyään tehtaat ovat yhdessä paikassa ja yritys voi olla vaikkapa ulkomaisessa omistuksessa, jolloin tehdas on helppo lakkauttaa työntekijöistä välittämättä. Se on selvää, että kuntakeskuksesta palvelut tulevat aina löytymään. Siksi sillä on suuri merkitys, montako kuntakeskusta Suomesta löytyy. On alueellisesti tasa-arvoista jos meillä on terveydenhoitoa, päivähoitoa, ala-asteen koulutusta ja vanhustenhuoltoa tarjolla 600 paikassa ja niitä koskeva päätöksenteko tapahtuu siellä missä palvelutkin ovat.

Miksi kuntien pieni pinta-alakaan olisi huono asia? Takaa ainakin sen, ettei kirkonkylään tai keskustaajamaan ole kunnan reuna-alueiltakaan pitkä matka. Valtuustossa kannetaan myös huolta koko kunnan asioita eikä synny vastakkainasettelua "sivukylien" ja kuntakeskuksen välille. Jos muodostetaan jättiläiskunta, johon tulee kuntakeskuksen lisäksi suuria maaseutualueita, niin päätöksenteossa keskuskaupunki tulee dominoivaksi. Esimerkiksi maankäyttöön liittyvä mielenkiinto kohdistunee keskuskaupungin kehittämiseen eikä maaseudun asioihin. Entäpä jos keskuskaupunki päättäisi esittää paikallishallinnon nimissä jonnekin kunnan maaseutualueelle vaikkapa ydinjätteen loppusijoituspaikan perustamista? Paikalliset asukkaat vastustaisivat hanketta (aiemmin itsenäinen kuntakin olisi vastustanut), mutta suurkunnassa aiemman kunnan osuus väestöstä olisi niin pieni, ettei vastustuksella olisi merkitystä.

Ei pieni pinta-ala ole yksin huono asia. Pitäisi vain olla riittävästi asukkaita. Pinta-alaltaan pienet kunnat on helpompi yhdistää, kun kuntapalvelut pysyvät edelleenkin lähellä. Lapissa on tilanne on ongelmallisempi kuntien koon takia. Mutta sielläkin on tehtävä joka tapauksessa jotain jossain vaiheessa asukasmäärän vähäisyyden takia.

[perunanena]

Siinä lakkautettiin useilta paikkakunnilta toimipisteitä. Johtajat siirrettiin keskuskaupungin toimistoon "asiantuntijoiksi" entistä isommalla palkalla. Suorittavan tason työntekijöitä ei palkattu enää eläkkeelle jäävien tilalle ja määräaikaisista työntekijöistä luovuttiin. Sen jälkeenkin kehitys on jatkunut toimipisteiden lakkauttamisena. Suorittava porras (he, joiden luona ihmiset asioivat) on karsittu aivan minimiin.

Samaa olen kuullut tutuilta, jotka työskentelevät liitoskunnissa koulutuspuolella. Kun kuntaliitoksen jälkeen koulutusorganisaatioita on yhdistetty on erilaisten pikkupomojen ja koordinaattoreiden määrää lisätty huomattavasti.
Sen sijaan kouluista on vähennetty opetushenkilökuntaa (eläkkeelle jääneiden tilalle ei ole palkattu ketään) ja opetusryhmien kokojen on annettu kasvaa. Organisaatiouudistuksen säästöt ovat siis revitty suorittavasta portaasta - ei hallinnosta.  Aivan samanlaista kehitys on varmasti ollut myös sosiaali- ja terveyspuolella.

Miksi Kokoomus ajaa tätä niin innokkaasti?

[Maatiaisjuntitar]

Tuossa tutkimuksessa taidettiin mainita, että kunta on tehokkaimmillaan, kun asukkaita on 1000 - 10 000. Sitä suuremmissa kunnissa tehokkuus jo kärsii.

[Suomitalon renki]

Ei toimi. 

[Crommower]

Siinä lakkautettiin useilta paikkakunnilta toimipisteitä. Johtajat siirrettiin keskuskaupungin toimistoon "asiantuntijoiksi" entistä isommalla palkalla. Suorittavan tason työntekijöitä ei palkattu enää eläkkeelle jäävien tilalle ja määräaikaisista työntekijöistä luovuttiin. Sen jälkeenkin kehitys on jatkunut toimipisteiden lakkauttamisena. Suorittava porras (he, joiden luona ihmiset asioivat) on karsittu aivan minimiin.

Samaa olen kuullut tutuilta, jotka työskentelevät liitoskunnissa koulutuspuolella. Kun kuntaliitoksen jälkeen koulutusorganisaatioita on yhdistetty on erilaisten pikkupomojen ja koordinaattoreiden määrää lisätty huomattavasti.
Sen sijaan kouluista on vähennetty opetushenkilökuntaa (eläkkeelle jääneiden tilalle ei ole palkattu ketään) ja opetusryhmien kokojen on annettu kasvaa. Organisaatiouudistuksen säästöt ovat siis revitty suorittavasta portaasta - ei hallinnosta.  Aivan samanlaista kehitys on varmasti ollut myös sosiaali- ja terveyspuolella.

Samanlaista puhetta oon isäukolta kuullu kun ollaan välistä puhuttu asiasta noin yleisellä tasolla. Hänen työnkuvaan liittyy nuo asiat.
Alunperin kuntien yhdistämisillä piti pyrkiä luomaan isoja säästöjä vähentämällä pikkuvirkamiehiä ja väliportaan byrokraatteja, mutta eipä niitä juurikaan saatu pois. Muutamia jääny normaalisti eläkkeelle ja loput vain uudelleensijoitettiin millon mihinkin ns. "talon sisällä".

[slobovorsk]

laitetaan nyt tähänkin ketjuun... Soini sanoo suoraan, mistä tässä kuntauudistuksessa on kyse. Ks. Pravdan netin etusivu juuri nut.

[nuiseva]

Soini tietänee jotain olevan tapahtumassa kaupunkikuvassa:

Hän ennustaa, että maalle muuttaminen voi eri syistä tulla yhä useammalle suomalaiselle mieluisaksi, kun ympäristöolosuhteet muuttuvat.

http://www.hs.fi/politiikka/Soini+Kuntauudistus+on+sinipunan+raakaa+valtapolitiikkaa/a1305553295653

[kekkeruusi]

Meikästäkin tulisi sitten taas Tamperelainen, vaikken nyt asu lähelläkään. Tampesterista tulisi aika pirun laaja pinta-alataan. Mitenkähän mahtaisi toimia?

[Ari-Lee]

Oisko mennyt sienikartan kanssa sekaisin?

[Ruckafella]

Tästäkin seuraa, että mamukeskusten maksumiehen roolista ei voi karata maaseudulle, kun kunta jatkuu vähintään 50 km joka suuntaan, ja seuraavan mamukeskittymän läänitys alkaakin jo heti rajan toiselta puolen.

edit: Ja tietysti tällä estetään joidenkin pienempien kuntien profiloituminen mamuvapaiksi saarekkeiksi, jotka tarjoaisivat tavalliselle suomalaiselle henkireiän ja houkuttelisivat rikkaudesta riittäviin saaneita erinäisin keinoin. Pieniä kuntia ei enää ole, ja isot on aika lailla menetetty. Itsehän olisin vaikka valmis muuttamaan Viitasaarelle, jos sinne perustettaisiin se vihreiden ehdottama persureservaatti. Veikkaisin, että parissa vuodessa Viitasaaresta kasvaisi Suomen vauraimpia ja elinvoimaisia kuntia.

[perunanena]

Olipa mukava katsella, kun Janakkalan kokoomuslainen kunnanjohtaja haukkui tänään Ylen aamutelkkarissa  puolueensa ja Virkkusen lyttyyn kuntauudistusasiassa. Mainitsi, että kokoomus tarvitsee sivistysporvareita, jotka tällaisella ylimielisellä sekoilulla menetetään. Sanoi myös puolustavansa virkansa puolesta kuntalaistensa - ei puolueensa - etua.

Veikkaanpa, että kuntauudistussekoilun seurauksena paljon maakuntien kokoomuslaisia siirtyy kepuun.

[matkamasentaja]

Miksi tehdä jättikuntia?. Tehdään saman tien lääneistä autonomisia osavaltioita tai kantoneita. Kukin saa järjestää asiansa, palvelunsa ja verotuksensa kuten haluaa, paras hinta/laatusuhde varmaan vetäisi iloisia veronmaksajia.
Kehäykkösen sisäpuoli saisi pitää yhteydet EUhun ja muualle maailmaan koska "kansainväliset sopimukset" jne.

[Maatiaisjuntitar]

Uusi kuntakartta olisi myrkkyä keskustan vallalle

Suunniteltu kuntauudistus heikentäisi merkittävästi keskustan asemaa ja vahvistaisi päähallituspuolueiden kokoomuksen ja SDP:n asemaa kunnissa, kirjoittavat Ilkka ja Pohjalainen.
...

Lehtien haastattelema Helsingin yliopiston valtiotieteen emeritusprofessori Tuomo Martikainen uskoo, että hallitus pyrkii tietoisesti muuttamaan kuntarakennetta itselleen edullisemmaksi.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012011715086509_uu.shtml

[Ludicrous]

Jättikunnat tulevat olemaan huonoja monella eri tavalla, joita on jo tuotu tässä esille. Kokoomus ja sdp pyrkivät kasvattamaan vaikutustaan kunnallisella tasolla eikä toimivan kuntarakenteen romuttaminen näy olevan heille siitä liian suuri hinta. Pidentyvät välimatkat palveluihin tulevat näivettämään monia nykyisiä kuntakeskuksia, kun valtion tulovajetta paikkaillaan tulevaisuudessakin yksityisautoilun kustannuksella.

Paikallispoliitikoilla on monesti arkielämän realiteetit paljon tuntuvammin tuttuja kuin valtakunnallisilla poliitikoilla. Vastaanottokeskuksia ja humaanitääristen maahanmuuttajien kuntapaikkoja on helppo jaella sinne entisen naapurikunnan alueelle kymmenien kilometrien päähän paikallisten tunnoista välittämättä.

[Maatiaisjuntitar]

Tämän päivän Kalevassa Niilo Keränen kirjoitti  hyvin (taas kerran) tuosta kuntaliitosasiasta. Toi mm. esiin sen, kuinka mitättömän pieni summa hallinnosta voidaan säästää.

[JR]

Jälkiviisaissa Kalle Isokallio sanoi, että tehokkain kunta on sellainen, missä palvelut tuotetaan lähellä maksajaa.

[JR]

Jos kuntataloudessa tavoitellaan suurempia säästöjä, niin se tarkoittaa sitä, että palveluista tullaan aivan varmasti karsimaan. Suurissa yksiköissä on helppo lakkauttaa palvelut keskustaajaman ulkopuolelta, kun entisten itsenäisten kuntien väestöpohja suurkunnassa ei riitä yksimielisenäkään vastustamaan näitä päätöksiä.

Tämähän se pointti on. Muutamankin lähidemokratiaseminaarin istuneena ja erilaisissa käytännön virityksissä istuneena voin vakuuttaa, että ei onnistu. Olen muuten ollut telkkarissakin asiasta.

[VirtuteEtArmis]

Katainen hävittäisi yli 200 kuntaa: "Satakunta riittää"

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/119519-katainen-havittaisi-yli-200-kuntaa-%E2%80%9Dsatakunta-riittaa%E2%80%9D

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) tavoite hallituskauden loppuun on kova:

- Kuntia on noin satakunta, kun hallitus lopettaa, Katainen sanoo tänään Talouselämässä ilmestyneessä haastattelussa.

Käytännössä tämä tarkoittaisi noin 200 kunnan katoamista hallinnollisena alueena.

Pääministeri määrittelee haastattelussa kuntauudistuksen koko hallituksen tärkeimmäksi rakenneuudistukseksi. Hän vakuuttaa, että hallitus tekee Suomeen mittavan kuntaremontin.

Kataisen mukaan tärkeintä ei ole kuntien lukumäärä, vaan hallinnossa säästettävien menojen määrä.

- Vanhusten määrä kasvaa lähivuosina niin nopeasti, että kuntauudistus on välttämätön hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi, pääministeri muistuttaa Talouselämässä.

Lehden mukaan Katainen aikoo itse osallistua kuntakierrokseen, jonka ministerit tekevät markkinoidakseen uudistusta.

Kuntauudistuksen valmistelutyöt ovat jo kovassa vauhdissa. Tammikuun lopulla tai helmikuun alussa valtiovarainministeriön on tarkoitus julkaista suunnitelmansa uudeksi kuntarakenteeksi.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richadson sanoi Uudelle Suomelle viikko sitten, että kuntauudistus yhdistyy laajaan palvelurakenneuudistukseen, jossa kansalaisten peruspalvelut katsotaan kokonaan uudestaan.

Viime aikoina on julkisuudessa pohdittu, mitkä kaikki yhteiskunnan nyt järjestämän tehtävät todella kuuluvat kunnille.

Keskustelu kuntien lukumäärästä on vellonut kiivaana sen jälkeen, kun Suomen Kuvalehti julkaisi valtiovarainministeriön väitetyn kuntakartan viime perjantaina. Valtiovarainministeriö kiisti samana päivänä, että SK:n kartta olisi ministeriön lopullinen ehdotus kuntarakenteeksi.

http://www.talouselama.fi/uutiset/katainen+quothallitus+vie+kuntauudistuksen+maaliinquot/a759563

Katainen: "Hallitus vie kuntauudistuksen maaliin"

"Kuntauudistus on hallituksen ehdottomasti tärkein rakenneuudistus", sanoo pääministeri Jyrki Katainen (kok.) Talouselämä-lehden haastattelussa. Katainen vakuuttaa, että hallitus vie kuntaremontin läpi.

"Kuntia on noin satakunta, kun hallitus lopettaa", Katainen sanoo. Hän muistuttaa, ettei kuntien lukumäärä ole uudistuksen oleellinen asia, vaan säästöt, joita remontin pitäisi tuoda.

Pääministerin lupaus on kova. Kuntakapina on roihunnut ilmiliekeissä sen jälkeen, kun Suomen Kuvalehti viikko sitten julkaisi kartan, jonka mukaan Suomessa olisi muutaman vuoden kuluttua vain 70 kuntaa nykyisen 336 sijaan.

"Vanhusten määrä kasvaa lähivuosina niin nopeasti, että kuntauudistus on välttämätön hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi", pääministeri muistuttaa.

Uudistuksen tärkeydestä kertoo, että pääministeri aikoo lähteä itse esittelemään suunnitelmia kuntiin.

Vastustajat lyövät luun kurkkuun

Moni uskaltaa silti epäillä, että vastustajat lyövät hallitukselle lopulta luun kurkkuun.

Kapinalippuja liehuu hallituksen omissakin riveissä. SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen vakuutti syksyllä eduskunnalle, etteivät demarit hyväksy pakkoliitoksia. Myös hallituksen pikkupuolueet ovat ottaneet etäisyyttä uudistukseen.

Jopa osa kokoomuslaisista vastustaa hanketta. Puolueen koviin nimiin kuuluva kansanedustaja Eero Lehti on mollannut kuntauudistusta jyrkin sanoin.

Pääministeriä nurina ei horjuta. Hän kertoo puhuneensa uudistuksesta Jutta Urpilaisen kanssa vastikään ja on vakuuttunut, että "sosiaalidemokraatit ovat täysin sitoutuneita kuntauudistukseen".

"Totesimme Urpilaisen kanssa yhdessä, että tää me viedään maaliin!"

Hallituksen edessä on kevätkaudella monta muutakin kovaa koitosta kuin kuntauudistus. Maaliskuussa hallitus päättää muun muassa budjettikehykset lähivuosille. Edessä on miljardien eurojen vyönkiristys.

Perjantaina ilmestyneestä Talouselämä-lehdestä voit lukea lisää pääministerin ajatuksia siitä, millaisia säästötoimia Suomella on edessään.

Ääni saulille on tuki tälle politiikalle

[Snuiva]

Katainen hävittäisi yli 200 kuntaa: "Satakunta riittää"

Haluaako se kaikista satakuntalaisia 

[sunimh]

Katainen hävittäisi yli 200 kuntaa: "Satakunta riittää"

Haluaako se kaikista satakuntalaisia 

Vähän tiukkaa tekee, mutta eiköhän sitä tuon puhetavan pysty omaksumaan pienellä harjoittelulla, tiäksä.

[Snuiva]

Katainen hävittäisi yli 200 kuntaa: "Satakunta riittää"

Haluaako se kaikista satakuntalaisia 

Vähän tiukkaa tekee, mutta eiköhän sitä tuon puhetavan pysty omaksumaan pienellä harjoittelulla, tiäksä.

Tiäksä toi taksikuski vaikutti mukavalta kaverilta, jos se suostuis opettamaan.

[Jari Lindström]

Kirjoitin aiheesta blogiini ja juttu oli myös Kouvolan Sanomissa tänään(20.1)

http://www.jarppalindstrom.net/blogi/2012/01/18/492