Hommaforum Testi

Perhepolitiikka ja syntyvyys
Kuinka Unkari on saanut nostettua maan syntyvyyden määrätietoisella perhepolitiikalla – ja mitä Suomi voisi tästä oppia.

Alhainen syntyvyys on koko Eurooppaa koskettava ilmiö.  Éva Horváth tarkastelee Suomen Perustan raportissa Perhepolitiikka ja syntyvyys Unkarissa harjoitettavaa perhepolitiikkaa, jolla on onnistuttu kääntämään syntyvyyden trendi siten, että kokonaishedelmällisyysluvun kasvu oli Unkarissa suurin kaikista EU-maista vuosien 2010 ja 2019 välisellä jaksolla.   

Suomessa sen sijaan tapahtui samalla ajanjaksolla suurin syntyvyyden lasku kaikista EU-maista, kun syntyvyys laski 28 prosenttia. Tästä syystä on mielenkiintoista vertailla Unkarin, Suomen ja muiden EU-maiden väestöllisiä tunnuslukuja. On tärkeää huomata, että yksikään edellä mainituista maista ei saavuta väestön luonnolliseen uusiutumiseen vaadittua syntyvyyttä.   

Raportissa esitellään Unkarissa harjoitettuja perhepoliittisia toimenpiteitä, jotka ovat edistäneet syntyvyyden kasvua. Suomalaista perhepolitiikkaa kehitettäessä on hyvä tuntea Unkarissa saadut kokemukset syntyvyyden tukemisesta ja arvioida sitä, voitaisiinko joitain näistä politiikkatoimista hyödyntää myös Suomessa. 

Tiivistelmä

    Väestön luonnollinen uusiutuminen loppuu ja väestön määrä kääntyy laskuun, kun syntyvyys laskee alle 2,1 lapseen naista kohden. Syntyvyys on kaikkialla Euroopassa alle tämän uusiutumisluvun.   

    Eurooppalaisista maista Unkarissa syntyvyys on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana eniten. Syntyvyyden lasku on taas ollut samalla ajanjaksolla nopeinta Suomessa.   

    Unkarissa syntyvyyden nousuun on vaikuttanut valtion määrätietoinen politiikka lapsiperheiden tukemiseksi. 

    Unkarilainen perhepolitiikka on sisältänyt monenlaisia instrumentteja kodinperustamisavustuksista verovähennyksiin ja tuettuihin lainoihin.

Raportti on luettavissa:

https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/perhepolitiikka-ja-syntyvyys/

Kiitän jäsen Grönroosia siitä, että jaksaa pitää yhteyttä myös Homman suuntaan.
Oikeastaan ihmettelen niitä entisiä jäseniä aktiivipoliitikkoina jotka ovat lopettaneet yhteydet tänne. Herää kysymys miksi, koska onhan tämä aikamoinen parviäly ja ideoiden lähde, sekä "omille", että "vihollisille".
Usein täällä myös havaitaan nopeimmin poliittiset muutokset siitä miten "maa makaa".

On ilo, että olet seurassamme!

Yleisesti ottaen pitäisi olla isoja asuntoja helposti saatavilla - mieluiten omakotitaloja - jo nuorille 20-30v pareille. Ei kukaan paitsi somalit tee kerrostalo yksiöissä/kaksioissa paljoa lapsia jos ollenkaan.
Ja mitä enemmän tuollaista asuntokantaa kuten esim Helsinki, niin sitä matalampi syntyvyys. Ja koska trendi on, että kaikki valuu matalan asumistiheyden paikkakunnilta koulutuksen ja töitten perässä korkean tiheyden paikkakunnille niin on lähes varmaa, että syntyvyys jatkaa laskuaan.

Unkarin syntyvyys on 1,5/nainen mutta kun siitä laskee pois maan mittavan Romani vähemmistön niin se on varmasti sama kuin Suomessa jos ei matalampi.

Quote from: Simo Grönroos on 18.11.2021, 10:47:25
Raportissa esitellään Unkarissa harjoitettuja perhepoliittisia toimenpiteitä, jotka ovat edistäneet syntyvyyden kasvua. Suomalaista perhepolitiikkaa kehitettäessä on hyvä tuntea Unkarissa saadut kokemukset syntyvyyden tukemisesta ja arvioida sitä, voitaisiinko joitain näistä politiikkatoimista hyödyntää myös Suomessa. 

Se perhepolitiikka, mikä toimii Unkarissa, ei toimi enää Suomessa, koska maahanmuutto ja rakenteellinen monikultturismi on niin pitkällä.

Suomessa on todella vaikea keksiä syntyvyyden nostamiseen kannusteita, jotka tepsisivät kantaväestöön mutta eivät niinkään niihin maahanmuuttajaryhmiin, joiden syntyvyys on jo valmiiksi niin korkea, että se on johtanut monenlaisiin uusiin ongelmiin. Vielä vaikeampi olisi saada järkevästi kohdennettuja politiikkatoimia läpi ilman, että jossain kiljuttaisiin rasismia.

Opiskelua varten ehkä mennään Helsinkiin tms. isommalle paikkakunnalle, mutta kun aloittaa työt tai on saanut pitempiaikaisen työpaikan ja haaveilee perheestä, silloin on todennäköistä mennä naapurikuntiin tai kehyskuntiin. Tyypillisesti Helsingistä muutetaan kehyskuntiin kun niissä saa paremmin omakotitalon tai tontin omakotitaloa varten. Helsingin muuttovoitto on pitemmän aikaa perustunut ulkomaalaisiin eli vieraskielisiin.

Ennen taisi olla niin että jos lapsia putkahti silloin hankittiin isompi asunto. Ei silloin heti kerralla hankittu isoa lukaalia vaan tilanteen mukaan vaihdettiin isompaan jos muksuja putkahti.

Työpaikkoja tarvis saada suurten kaupunkien ulkopuolelle ettei niihin olisi pakko mennä. Tietysti on niitä jotka haluavat niihin mutta paljon on niitä jotka eivät. Toisinaan ihmettelen että jos kantisporukkaa menee pois Helsingistä, miksi yritykset eivät samalla lähde samaan syssyyn. Yritysten toimintoja on siirretty halpismaihin mutta ei Suomen sisällä ns. köyhemmille alueille.

Unkarin idea on se ettei se halua maahanmuuttoa, vaan sen asemasta panostaa unkarilaisiin perheisiin. Tuo Unkarin mallinen verohelpotus perheille ja äideille on parempi kuin lapsilisien korotus. Matut eivät hyötyisi verohelpotuksista koska eivät yleensä tee työtä. Mutta työssä oleville kantisperheille verohelpotus olisi parempi, koska heille jäisi rahaa enemmän omaan käyttöön.

Valtiolle on fiskaalisesti samantekevää käyttääkö se X-miljardia rahaa lapsilisän korotukseen vai perheille suunnattuihin veronkevennyksiin.

Halla-aho sanoi ettei lasten hankinta ole kiinni rahasta vaan kulttuurista ja asenteista. Tarvitaan siis kulttuurin ja asenteiden muutos.

Työllistyminen ja usko omaan taloudelliseen turvallisuuteen. Siinä se asia on tiivistettynä.

Quote from: Nikolas on 21.06.2020, 04:55:35

Minun näkemykseni on että työttömyys edustaa taloudellista turvattomuutta ja todennäköisesti siirtää lasten hankkimista myöhemmäksi. Tosin tässä voi olla suurikin ero sukupuolten välillä. Miehellä ei yleensä ole vaihtoehtoja ellei kunnon töitä löydy. Joko hän on potentiaalinen perheenisä ja tulevan perheensä elättäjä tai sitten ei ole.

Naisen tilanne on hieman erilainen: Jos oma talous ei rohkaise lasten hankkimiseen, ehkä jostain löytyy vakavarainen mies joka korjaa tilanteen.

Olisi syytä kiinnittää huomiota niihin syihin, jotka johtavat miehen työllisyyteen tai käänteisesti työttömyyteen: Miksi herra A on hyvissä töissä ja vakavarainen siinä missä herra B tekee satunnaisesti pätkätöitä ja herra C on edelleen työtön. Siinäpä neiti X joutuu punnitsemaan tarkkaan.

Verotuksen, yritysten kilpailukyvyn ja työllisyyden välisistä suhteista olen kirjoittanut muissa ketjuissa.

Ja miten sitten työllisyyttä tulisi hoitaa...

Quote from: Nikolas on 24.08.2019, 10:34:39

Täällä Hommaforumilla olen pyrkinyt esittelemään ideoita työllisyyden parantamiseksi. Tässä kolme viimeisintä:

• 2019-08-17 04:15 (https://hommaforum.org/index.php/topic,122470.msg3093707.html#msg3093707)
  
  
• 2019-08-17 12:52 (https://hommaforum.org/index.php/topic,122470.msg3093794.html#msg3093794)
  
  
• 2019-08-18 15:45 (https://hommaforum.org/index.php/topic,126829.msg3094196.html#msg3094196)

Toisaalta myös Perussuomalaisten ohjelmat (https://www.perussuomalaiset.fi/tietoa-meista/puolueohjelma/) ovat saatavilla. En ole vielä ehtinyt tekemään vertailua omien ideoideni ja Perussuomalaisten ohjelman välillä.

Jotain propagandaakin voisi hyödyntää perhemyönteisen hengen nostattamiseksi. Aika monta suomalaista jää vuosittain syntymättä "sosiaalisista syistä" vaikka halukkaita adoptoijiakin olisi jonossa.

Quote from: Roope on 18.11.2021, 11:27:39

Quote from: Simo Grönroos on 18.11.2021, 10:47:25
]. 

Se perhepolitiikka, mikä toimii Unkarissa, ei toimi enää Suomessa, koska maahanmuutto ja rakenteellinen monikultturismi on niin pitkällä.

Suomessa on todella vaikea keksiä syntyvyyden nostamiseen kannusteita, jotka tepsisivät kantaväestöön mutta eivät niinkään niihin maahanmuuttajaryhmiin, joiden syntyvyys on jo valmiiksi niin korkea, että se on johtanut monenlaisiin uusiin ongelmiin. Vielä vaikeampi olisi saada järkevästi kohdennettuja politiikkatoimia läpi ilman, että jossain kiljuttaisiin rasismia.

Toisessa ketjussa esitettiin, että lapsilisät pois ja verotukseen lapsivähennys takaisin, jonka Esko Ahon / Iiro Viinasen hallitus poistivat!

Kommentoin asiaa seuraavasti:

"Lapsilisien poistossa on se huono puoli, että uussuomalaiset pirttiviljelijät saisivat saman rahan Kelasta.

Parempi ehdotus. Työeläkevakuutusmaksuja pitää korottaa ja samalla myöntää lapsivähennys. Eläkkeiden pyramidihuijaus toimii siten, että työssäkäyvät maksavat nykyisten eläkeläisten eläkkeet. Kuka maksaa nykyisten sinkkujen eläkkeet? Maksajia ovat lapsia kasvattavien palkansaajien lapset. Ne maksavat käytännössä omien vanhempiensa eläkkeet että myös lapsettomien. Tämä ei ole oikein reilua. Lapsivähennys työeläkemaksuihin kohdistuisi oikein ja tukisi nimenomaan työssäkäyviä lapsiperheitä."

Mielestäni tässä vaihtoehdossa tuki kohdistuu oikein ja reilusti. Haluaisin, että tuettaisiin niitä perheitä, joissa kasvatetaan työtätekeviä tulevia veronmaksajia. Tämä tuki ei kohdistuisi pirttiviljelmiin rotuun tai kansalaisuuteen katsomatta.

Perheille maksettavia tukia pitäisi muutenkin leikata esimerkiksi kolmen lapsen jälkeen. Useampaa lasta itse kasvattaneena en ymmärrä, miten jotkut pystyvät kasvattamaan ja antamaan riittävästi huomiota esimerkiksi 10 lapselle.

Quote from: Pallopääkissa on 18.11.2021, 15:33:44

Tuo Unkarin mallinen verohelpotus perheille ja äideille on parempi kuin lapsilisien korotus. Matut eivät hyötyisi verohelpotuksista koska eivät yleensä tee työtä. Mutta työssä oleville kantisperheille verohelpotus olisi parempi, koska heille jäisi rahaa enemmän omaan käyttöön.

Perheverotus eli yhteisverotus (https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteisverotus) yhdistettynä progressiiviseen tuloverotukseen olisi lapsiperheille edullinen, kunhan muistettaisiin verottaa avioparia siten että perheen yhteisten tulojen katsottaisiin jakautuvan molemmille tasan. Suomessa puolisoiden ansiotulojen erillisverotukseen siirryttiin vuonna 1976.

Quote from: Roope on 18.11.2021, 11:27:39
Suomessa on todella vaikea keksiä syntyvyyden nostamiseen kannusteita, jotka tepsisivät kantaväestöön mutta eivät niinkään niihin maahanmuuttajaryhmiin, joiden syntyvyys on jo valmiiksi niin korkea, että se on johtanut monenlaisiin uusiin ongelmiin. Vielä vaikeampi olisi saada järkevästi kohdennettuja politiikkatoimia läpi ilman, että jossain kiljuttaisiin rasismia.

Miten olisi voimakkaat alennukset veroihin lapsia hankkiville suorien tukien sijaan? Silloin hyöty kohdistuisi ainakin työelämässä oleviin, eikä sosiaalituilla eläviin, toisin kuin suorat tuet, jotka helposti johtavat dysgeniikkaan - siihen, että etnisestä taustasta riippumatta heikosti pärjäävät ryhmät lisääntyvät usein tehokkaammin kuin korkeammin kouluttautuvat ja todennäköisesti yhteiskunnallisesti hyödyllisemmät henkilöt. Nykyiset suorat tuet myös kannustavat heikosti pärjääviä ja huonosti lasten huoltajiksi sopivia henkilöitä lapsitehtailuun.

Quote from: Nikolas on 18.11.2021, 16:20:20
Perheverotus eli yhteisverotus (https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteisverotus) yhdistettynä progressiiviseen tuloverotukseen olisi lapsiperheille edullinen, kunhan muistettaisiin verottaa avioparia siten että perheen yhteisten tulojen katsottaisiin jakautuvan molemmille tasan. Suomessa puolisoiden ansiotulojen erillisverotukseen siirryttiin vuonna 1976.

No juuri noin, tuo lisättynä mun ehdotukseeni @Random Walker  ja sitten tietenkin ylenmääräiset sosiaalituet pois pirttiviljelijöiltä eli jonkinlainen kansalaispalkka, mikä ei kasvaisi "lapsilykyn" ollessa hyvä.

Quote from: Nikolas on 18.11.2021, 16:06:19

Työllistyminen ja usko omaan taloudelliseen turvallisuuteen.

Pitäisi ehkä lisätä: "ja myönteiset tulevaisuudennäkymät"

Tulevaisuudesta ja tulevista sukupolvistahan tässä on kyse.

Quote from: Random Walker on 18.11.2021, 16:10:49

Lapsivähennys työeläkemaksuihin kohdistuisi oikein ja tukisi nimenomaan työssäkäyviä lapsiperheitä.

Tuotahan pitää hieman pohtia. Siis lapsiperheiden vanhemmat tekevät niitä tulevaisuuden veronmaksajia, jotka aikuistuttuaan vuorollaan pitävät yllä yhteiskuntaa ja mahdollistavat eläkeläistenkin elämisen. Siksi lasten vanhempien tulisi saada hyvitystä, ja sen voisi huomioida työeläkemaksuissa. Työeläkemaksujen kevennyksen pitäisi sitten näkyä nettolisäyksenä palkansaajan tilillä. Tämä työeläkemaksun vähennys ei kuitenkaan vaikuttaisi tulevan eläkkeen määrään. Kuitenkin työeläkemaksuissa kerätty kokonaissumma pienenisi, joten ilmeisesti näin muodostunut vaje pitäisi korjata jotenkin, ilmeisesti keräämällä vastaava summa lapsettomilta esimerkiksi korotettuina työeläkemaksuina.

Quote from: Nikolas on 18.11.2021, 17:10:22

Quote from: Random Walker on 18.11.2021, 16:10:49

Lapsivähennys työeläkemaksuihin kohdistuisi oikein ja tukisi nimenomaan työssäkäyviä lapsiperheitä.

Tuotahan pitää hieman pohtia. Siis lapsiperheiden vanhemmat tekevät niitä tulevaisuuden veronmaksajia, jotka aikuistuttuaan vuorollaan pitävät yllä yhteiskuntaa ja mahdollistavat eläkeläistenkin elämisen. Siksi lasten vanhempien tulisi saada hyvitystä, ja sen voisi huomioida työeläkemaksuissa. Työeläkemaksujen kevennyksen pitäisi sitten näkyä nettolisäyksenä palkansaajan tilillä. Tämä työeläkemaksun vähennys ei kuitenkaan vaikuttaisi tulevan eläkkeen määrään. Kuitenkin työeläkemaksuissa kerätty kokonaissumma pienenisi, joten ilmeisesti näin muodostunut vaje pitäisi korjata jotenkin, ilmeisesti keräämällä vastaava summa lapsettomilta esimerkiksi korotettuina työeläkemaksuina.

Juuri näin. "Työeläkevakuutusmaksuja pitää korottaa ja samalla myöntää lapsivähennys.". Tämä kohdistaisi työntekijän työeläkemaksun oikein. Työnantajan työeläkemaksuun ei tältä osin ole aiheellista puuttua.

Olettama olisi, että työssäkäymisen kulttuuri siirtyy lapsille ja he ovat niitä lapsia, joita yhteiskunta kaipaa. Muutos ei syrji sosiaalituella eläviä, koska he eivät mitään maksa eikä se puutu heidän etuihinsa. Ne ikiteinit, jotka eivät halua kasvattaa niitä kiljuvia räkänokkia, joutuisivat maksaan edes pienen osan tulevista eläkkeistään, koska he eivät kasvata lapsia maksamaan omaa osuuttaan eläkkeistä. Eikö tämä olisi reilua?

Quote from: Nikolas on 18.11.2021, 16:48:36

Quote from: Nikolas on 18.11.2021, 16:06:19

Työllistyminen ja usko omaan taloudelliseen turvallisuuteen.

Pitäisi ehkä lisätä: "ja myönteiset tulevaisuudennäkymät"

Tulevaisuudesta ja tulevista sukupolvistahan tässä on kyse.

Älkää nyt viitsikö..

Mitä vauraampi, kehittyneempi ja turvallisempi maa on sitä matalampi on syntyvyys maasta ja kulttuurista riippumatta.

Nuo kaikki verohelpotukset sun muut tukipaketit perheille on yhtä tyhjän kanssa.
Suuri osa lastentekoiässä olevista ei ylipäätänsä ole nykyään edes vakavassa suhteessa missä lapsia edes noin teoriassa voisi saada ja vaikka olisi niin voi olla, että silti jäisi tekemättä ihan laiskuutta. Melkein 40% esim hyvässä lastentekoiässä olevista 25-29v miehistä asuu yksin eli ei ole vakavassa suhteessa.

Quote. Yksinasuvien miesten osuus on suurin 25–29-vuotiaissa. Ikäluokan miehistä yksin asuu 37 prosenttia 

https://tilastokeskus.fi/til/asas/2019/asas_2019_2020-05-20_tie_001_fi.html

Quote from: kriittinen_ajattelija on 18.11.2021, 19:43:06
Älkää nyt viitsikö..

Mitä vauraampi, kehittyneempi ja turvallisempi maa on sitä matalampi on syntyvyys maasta ja kulttuurista riippumatta.

Nuo kaikki verohelpotukset sun muut tukipaketit perheille on yhtä tyhjän kanssa.
Suuri osa lastentekoiässä olevista ei ylipäätänsä ole nykyään edes vakavassa suhteessa missä lapsia edes noin teoriassa voisi saada ja vaikka olisi niin voi olla, että silti jäisi tekemättä ihan laiskuutta. Melkein 40% esim hyvässä lastentekoiässä olevista 25-29v miehistä asuu yksin eli ei ole vakavassa suhteessa.

Quote. Yksinasuvien miesten osuus on suurin 25–29-vuotiaissa. Ikäluokan miehistä yksin asuu 37 prosenttia 

https://tilastokeskus.fi/til/asas/2019/asas_2019_2020-05-20_tie_001_fi.html

Linkin ensimmäisestä kuvasta näkee suoraan että 2017 asumistuen muutos lisäsi jyrkästi yksinasuvien määrää. Käytännössä esim. yhdenkään opiskelijan ei tuon muutoksen jälkeen ole kannattanut ylipäätään edes asua muuten kuin yksin. Siis vaikka olisi suhteessakin. Eli suora indikaatio miten pienikin muutos tukisysteemissä vaikuttaa jopa asumistavan valintaan. Takuuvarmasti voidaan räätälöidä tukisysteemi joka kääntää yksinasuven määrän vastaavalla kulmakertoimella jopa laskuun ja nimenomaan nuorten opiskelijoiden keskuudessa.

Quote from: jka on 18.11.2021, 20:13:34
Linkin ensimmäisestä kuvasta näkee suoraan että 2017 asumistuen muutos lisäsi jyrkästi yksinasuvien määrää. Käytännössä esim. yhdenkään opiskelijan ei tuon muutoksen jälkeen ole kannattanut ylipäätään edes asua muuten kuin yksin.

Opiskelijoiden kyllä kannattaa asua soluissa vieläkin. Asumistuen muutos teki yksin asumisesta kannattavampaa suhteessa soluasumiseen muttei täysin poistanut soluasumisen edullisuutta.

Quote from: Hae-won on 18.11.2021, 20:16:28

Quote from: jka on 18.11.2021, 20:13:34
Linkin ensimmäisestä kuvasta näkee suoraan että 2017 asumistuen muutos lisäsi jyrkästi yksinasuvien määrää. Käytännössä esim. yhdenkään opiskelijan ei tuon muutoksen jälkeen ole kannattanut ylipäätään edes asua muuten kuin yksin.

Opiskelijoiden kyllä kannattaa asua soluissa vieläkin. Asumistuen muutos teki yksin asumisesta kannattavampaa suhteessa soluasumiseen muttei täysin poistanut soluasumisen edullisuutta.

No solukämppä ehkä vielä kannattaa, mutta nyt oli kyse parisuhteesta jossa tehdään lapsia. Siirtyminen opiskelijoiden asumislisästä yleiseen asumistukeen tarkoitti sitä että yksinasuva jolla on suuret asumismenot käytänössä kaksinkertaisti saamansa tuen määrän. Taas kimpassa asuva opiskelija menetti tuen kokonaan jos toinen käy vaikka töissä ja jolla on tuloja. Eli tuossa kohtaa tapahtui erittäin dramaattinen muutos. Otatko mielummin kaksinkertaisen asumistuen vai menetät sen kokonaan? Riippuu asutko yksin vai kaksin.

On siitä Unkarin perhepolitiikasta ollut jotain apua jos noin lyhyessä ajassa syntyvyys on noussut. Ja jos jatkuu, pääsee siihen 2,1 tasolle. Unkarin kannattaisi myös houkutella ulkomaiden unkarilaisia takaisin Unkariin.

Halla-ahoa lainaten tässä tarvitaan KULTTUURIN ja ASENTEIDEN muutoksia. Ei lapsia tehdä rahan takia tai jätetä tekemättä rahan puutteen takia. Miksi "köyhässä" Suomessa aikoinaan tehtiin helposti 5 lasta esim. vielä 1950-luvulla. Ja toisaalta jos sinä olet miljonääri, silloin 5-6 lasta ei tunnu mitenkään lompakossa vaikka muksut oisi hankittu lyhyen ajan sisään.

Elämässä on oltava muuta kuin elintaso, raha ja huvitukset. Jos sitä elintasoa ja rahaa on silloin sitä pystyisi käyttämään perheen hyväksi. Tai jyrkemmin sanottuna pitää olla valmis tinkimään omasta elintasosta siksi aikaa kun lapset ovat kotona. Sitten kun lapset ovat muuttaneet voi alkaa elämään "uutta nuoruuttaan".

Nationalistien kannattaisi tehdä lapsia siksikin että sillä saa voitettua suvakit numeraalisesti. Suvakit nyt yleensä eivät ole mitään lapsirakkaita eikä heillä yleensä ole omia lapsia.

On tiettyjä ongelmia joihin pitää puuttua. Yksi on perhevastaisuus ja perheinstituution arvon romahdus. Kasvatus on ulkoistettu kouluille tai jollekin abstraktille käsitteelle nimeltä "yhteiskunta".

Toinen on sinkkuuden ihannointi joka johtaa "sitten kun-elämään". Ihmiset ovat infantilisoituneet ja elävät  sinkkuelämää-tyylisesti johonkin 40 v saakka. Silloin naisen keho on irtisanonut YYA-sopimuksen.

Kolmas on miesten huono asema jonka takia he jäävät sinkuiksi. Lisäksi me too-kulttuuri ei kannusta miehiä sitoutumaan naisiin. Lisäksi avioeroissa miesten/isien asema on huono. Avioeron saa liian helposti, käytännössä ilmoitusasiana. Siksi miehet voivat sanoa että pitäkää tunkkinne ja elää sinkkuna ja harrastaa lyhyitä suhteita tai käydä huorissa.

Neljäs on adoption vaikeus. Jos kotimaisen adoption saisi helpommin, silloin ei tarvitse ulkomaista adoptiota. Suomalaisen naisen ei tarvitsisi abortoida jos voi luovuttaa lapsen suomalaiselle pariskunnalle.

Mitä tulee asuntoihin, niitä saa kun tontteja kaavoitetaan ja laitetaan joku tekemään niitä. Ei kai se ole sen kummempaa. Jos isompia asuntoja tarvitaan, joko taloja tai huoneistoja, sitten tekemään niitä.

En viitsi tehdä uudestaan kun toisaalla on aikaisempia kommenttejani jotka sopisivat tähän.

Quote from: Pallopääkissa on 22.09.2021, 22:43:50
Halla-aho sanoi että lasten hankinta ja perheen pyörittäminen ei ole kiinni rahasta vaan kulttuurista ja asenteista. Tarvitaan siis kulttuurin ja asenteiden muutos, että suomalaiset saataisiin perhemyönteisiksi. Rahalla voidaan rahoittaa tukia sekä verohelpotuksia ja näin pitäisi tehdä. Kuitenkin viime kädessä tarvitaan kulttuurin ja asenteiden muutos naisten ja työnantajien keskuudessa.

Lapsilisien ja kotihoidontukien korotusten asemasta kannatan mieluummin Unkarin mallisia veronkevennyksiä perheenäideille.

Kaikki eivät ole luonteeltaan perheihmisiä tai heitä ei muuten vaan kiinnosta perhe-elämä. Tällaisiin ei ehkä kannata vedota asenteiden muuttamisen toivossa, jos heitä ei ole kovin paljoa.

Perhearvojen romahdus viimeisten 50-60 vuoden aikana on saanut aikaan nykyisen tianteen. Perhearvot tulee palauttaa ja perhevastainen asenneilmapiiri pitää saada pois. Nuorille naisille ei pidä luoda sosiaalista pakkoa mennä töihin ja luoda uraa perheen kustannuksella. Tämä on varmaan naisten itselleen tai toisille naisille aikaansaama asetelma, josta pitäisi päästä eroon. Naisten on saatava viettää perhe-elämää ja hoitaa lapsiaan jos niin haluaa. Perhe-elämä on mahdollistettava nykyistä paremmin. Tässä pitäisi saada aikaan kulttuurin ja asenteiden muutos nimenomaan naisten keskuudessa. Pitäisi olla mahdollinen sellainen tilanne että molempien vanhempien ei ole pakko olla yhtä aikaa töissä.

Yksinkertaistettuna ongelma on siinä että eletään nelikymppiseen asti Sinkkuelämää-sarjan tapaista "sitten kun"-elämää. Yhteiskunta on joko teinistynyt tai infantilisoitunut tai molempia. Ollaan henkisesti ikiteinejä joita kiinnostavat vain biletys ja yhden illan jutut tai satunnaiset suhteet. Tai sitten ollaan uraohjuksia kunnes huomataan että perhe on jäänyt perustamatta. Ei ehkä ole edes avopuolisoa jonka kanssa olisi asetuttu aloilleen. Tai sitten asetetaan kumppania kohtaan vaatimukset niin korkealle ettei niitä voida saavuttaa. Siis että pitää olla ainankin hyvä koulutus, korkea palkka, tarpeeksi paljon työkokemusta, paljon säästöjä ja omaisuutta,  ja tulevalla puolisolla pitää olla samanlaiset saavutukset. Korkeakoulutettu nainen ei helpolla ota miestä jonka on huonommin koulutettu. Pitäisikö naisten alkaa tinkiä koulutusvaatimuksesta miesten suhteen kun molemmilla on vaarana on jäädä sinkuksi?

Parempi hankkia eka lapsi mieluummin vaikka 20 ikäisenä eikä "sitten kun" jossain 40 ikäisenä. 20-30 iässä saa hyvin tehtyä neljä lasta. Töitä ehtii tehdä ja säästöjä kerätä myöhemminkin tai siinä välissäkin voi tehdä. Jos lapset on ehditty pyöräyttää valmiiksi, niin silloin ei tarvitse työnantajankaan pelätä mitään "äitiriskiä", minkä takia jättäisi palkkaamatta tai tarjoaisi vain määräaikaisen työsuhteen. Tässä tarvitaan myös työnantajien asennemuutosta perhemyönteisemmiksi. Minun molemmat vanhempani ovat syntyneet 1949. He hankkivat lapsensa 1974, 1977 ja 1980. Tämä oli mahdollista vaikka molemmilla on yliopistotutkinnot, joten se ei lykännyt lasten hankintaa paljoakaan. Välillä toivon että me lapset olisimme syntyneet 1974, 1976, 1978 ja 1980. Eli kakarat olisivat syntyneet kahden vuoden välein ja vanhimman ja nuorimman välissä olisi kaksi. Kahden vuoden ikäero on pienempi kuin kolmen, joten veljet ja siskot ovat enemmän toisensa aaltopituudella.

Quote from: jka on 18.11.2021, 20:13:34
Linkin ensimmäisestä kuvasta näkee suoraan että 2017 asumistuen muutos lisäsi jyrkästi yksinasuvien määrää. Käytännössä esim. yhdenkään opiskelijan ei tuon muutoksen jälkeen ole kannattanut ylipäätään edes asua muuten kuin yksin. Siis vaikka olisi suhteessakin. Eli suora indikaatio miten pienikin muutos tukisysteemissä vaikuttaa jopa asumistavan valintaan. Takuuvarmasti voidaan räätälöidä tukisysteemi joka kääntää yksinasuven määrän vastaavalla kulmakertoimella jopa laskuun ja nimenomaan nuorten opiskelijoiden keskuudessa.

Juurikin näin. Vaikka Unkarin demografia on paremmalla tolalla kuin Suomen, niin soveltaen sieltä voisi ottaa oppia. Yksi asia olisi tuo, että perheen perustamista tuettaisiin ja perheellisillä olisi paremmat tuet kuin yksinelävillä. Yksin on paljon halvempaa elää kuin perheen kanssa, joten myös tukeminen voisi olla vähäisempää.

Tämä tietysti vaatisi sellaista kulttuurista muutosta, että perheen asema palautettaisiin sellaiseksi mitä se on joskus ollut. Eli miehen ja naisen elinikäiseen avioliittoon perustuvaksi. Tätä taas ei lainsäädännöllä saavuteta, kun koko julkinen eetos toitottaa, että on täysin ok. tehdä seksuaalisuuden alalla sitä mitä milloinkin sattuu huvittamaan ottamatta vastuuta mistään.

Seksuaalisen vapautumisen ilkeä seuraus on se, että ihmiset nykyisin harrastavat keskenään seksiä vähemmän kuin koskaan ennen. Ei silloin synny lapsia, eikä perusteta perheitä.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 18.11.2021, 19:43:06

Älkää nyt viitsikö..

Mitä vauraampi, kehittyneempi ja turvallisempi maa on sitä matalampi on syntyvyys maasta ja kulttuurista riippumatta.

Kyllä viitsin.

Lainaan parin vuoden takaista kirjoitusta.

Quote from: Nikolas on 14.10.2019, 18:45:51
Urakiireet haittaavat lasten hankkimista vähemmän kuin työttömyys.

Quote

Työttömyys on iso kompastuskivi

Kehityksessä on huolestuttavaa sosiaalinen eriarvoisuus: perheen perustamisen esteet kasautuvat vähemmän koulutetuille. Miksi?

Akatemiatutkija Marika Jalovaara nostaa työllisyyden avainasemaan.

– Työttömyys on kompastuskivi perheenmuodostuksen kaikissa vaiheissa. Yhteenmuutossa, avioitumisessa, liittojen kestävyydessä ja lapsensaannissa.

Pohjoismaissa on ansiokkaasti tuettu työn ja perheen yhteensovittamista. Siinä mielessä Pohjoismaat on Jalovaaran mielestä edelleen paratiisi. Mutta asialla on toinenkin puoli.

– Luonnollisesti tuki työn ja perheen yhteensovittamiselle auttaa lähinnä niitä, joilla on jotain yhteensovitettavaa. Ei niinkään niitä, joilta työ ja puoliso puuttuvat.

Jalovaaran mielestä eriarvoisuuteen purevat koulutus- ja työllisyyspolitiikka.

– Perheettömyys on yleisintä niillä, joilla on heikoimmat mahdollisuudet muovata elämänkulkuaan mieluisekseen.

Tulevaisuudennäkymät vaikuttavat lastensaantiin

Jos lapsettomuuden taustalla on puolison puuttuminen, lapsiperheiden taloudellinen tuki ei riitä avuksi. Akatemiatutkija Marika Jalovaara ei silti väheksy yhteiskunnan mahdollisuutta auttaa.

– Usein ajatellaan, että parisuhteet kuuluvat yksityiselämän piiriin. Mutta kyllä riskimalleissa näkyy, että esimerkiksi pitkään työttömänä olleiden miesten todennäköisyys muuttaa yhteen puolison kanssa, avioitua ja saada lapsia on aika pieni.

Perheen perustamisessa ei siis ole kyse pelkästään sattumasta ja romantiikasta, vaan myös tulevaisuudennäkymistä. Siihen vaikuttaa oleellisesti sekä oma että puolison tai puolisoehdokkaan työllisyys.

Vähemmän koulutettujen perheen perustamista on Marika Jalovaaran mielestä tärkeää tukea muistakin syistä kuin vain alenevan syntyvyyden vuoksi.

– Useimmissa tapauksissa perhe suojaa ihmistä ja tuottaa hyvinvointia.

• Leppänen, Päivi: Väestötutkija: Urakiireet eivät estäkään lasten saamista – perheen perustaminen tyssää useammin työn ja parisuhteen puuttumiseen (https://yle.fi/uutiset/3-11016421). Yle Uutiset, 2019-10-14.

Eli meillä on Suomessa edelleen pitkään jatkunut suurtyöttömyys. Siitä aiheutuu vaikeuksia parisuhteen muodostamiseen ja vääjäämättä myös perheen perustamiseen.

Quote from: jka on 18.11.2021, 20:29:44

Quote from: Hae-won on 18.11.2021, 20:16:28

Quote from: jka on 18.11.2021, 20:13:34
Linkin ensimmäisestä kuvasta näkee suoraan että 2017 asumistuen muutos lisäsi jyrkästi yksinasuvien määrää. Käytännössä esim. yhdenkään opiskelijan ei tuon muutoksen jälkeen ole kannattanut ylipäätään edes asua muuten kuin yksin.

Opiskelijoiden kyllä kannattaa asua soluissa vieläkin. Asumistuen muutos teki yksin asumisesta kannattavampaa suhteessa soluasumiseen muttei täysin poistanut soluasumisen edullisuutta.

No solukämppä ehkä vielä kannattaa, mutta nyt oli kyse parisuhteesta jossa tehdään lapsia. Siirtyminen opiskelijoiden asumislisästä yleiseen asumistukeen tarkoitti sitä että yksinasuva jolla on suuret asumismenot käytänössä kaksinkertaisti saamansa tuen määrän. Taas kimpassa asuva opiskelija menetti tuen kokonaan jos toinen käy vaikka töissä ja jolla on tuloja. Eli tuossa kohtaa tapahtui erittäin dramaattinen muutos. Otatko mielummin kaksinkertaisen asumistuen vai menetät sen kokonaan? Riippuu asutko yksin vai kaksin.

Kuinka moni hankkii lapsia opiskellessaan? Opiskelijoiden asumistuen vaikutus lapsien hankkimiseen lienee melko marginaalinen.

Komppaan näkemystä kulttuurin merkityksenä. Taloudelliset syyt eivät selitä, miksi varakkaat ihmiset kehittyneissä maissa hankkivat vähemmän lapsia kuin köyhemmät ihmiset. Voin omalta osaltani todeta mieltymyksieni olevan syy miksi en tule hankkimaan paljoa lapsia.

Suomessa niinkuin muuallakin kehittyneissä kapitalistisissa maissa on tyypillistä, että parhaassa hedelmällisessä iässä olevilla ei ole varaa tilaviin perheasuntoihin etenkään kasvukeskuksissa samaan aikaan kun eläkeläiset usein asuu näissä valtavissa omakotitaloissa missä mahtuisi asumaan vaikka 10 henkeä. En minä sitä, sano etteikö pitkän työuran tehneet mummot ansaitsisi asua isoissa taloissa - kunhan vaan totean kuinka hassu tilanne on noin lastenteon kannalta. Omallakin omakotitalopainotteisella kadulla asuu lähinnä eläkeläisiä, siinä missä nuoret lapsentekoikäiset aikuiset asuu kerrostalo yksiö/kaksioissa toisaalla.

Siitä tullaankin taas siihen, että kenen idea oli laittaa ihmisiä asumaan pieniin asuntoihin toistensa päälle. Mitä korkeampi asumistiheys, sitä matalampi syntyvyys - kaikissa maissa muutamia poikkeuksia lukuunottamatta (jotkut uskonnolliset kultit ym)

QuoteEli meillä on Suomessa edelleen pitkään jatkunut suurtyöttömyys. Siitä aiheutuu vaikeuksia parisuhteen muodostamiseen ja vääjäämättä myös perheen perustamiseen.

No tuo nyt on aika mustavalkoinen näkemys asiaan, toki se voi olla osatekijä kieltämättä mutta se on aika kompleksi asia mistä me puhutaan ja siihen vaikuttaa kymmenet muutkin tekijät. Monissa maissa on korkea työttömyys, mutta silti korkea syntyvyys jne

Vuodelta 2019 oli myös kyselytutkimus, jonka vastauksista voidaan päätellä yhtä sun toista.

Quote from: Nikolas on 26.06.2019, 21:59:08
Katsotaanpa sitä piirakkadiagrammia (https://hommaforum.org/index.php/topic,121819.msg3075358.html#msg3075358) vähän tarkemmin.

Osuus		Selitys lapsettomuuteen		Kommentti
21,8 %		En halua lasta ollenkaan		Suomalaisten asenteet ja mielipiteet ovat osittain ulkopuolelta syötettyjä. Iskostaminen eli lainasanalla sanoen indoktrinaatio on tehonnut. Lapsettomuus on ekoteko ja sitä rataa. Vastakkaissuuntaisella vaikutuksella, ehkä iskostamisen sijasta reilulla propagandalla voitaisiin saada korjausta.
20,3 %		En halua lasta taloudellisen tilanteen takia		Yleisin syy huonoon henkilökohtaiseen taloudelliseen tilanteeseen lienee työttömyys. Tehokas työttömyysongelman hoito olisi myös väestön uusiutumisen kannalta hyvä asia.
18,9 %		Muu syy, mikä?		Valitettavasti muista syistä ja niihin kohdistuvista ratkaisuista on paha sanoa mitään ellei niitä eritellä.
15,8 %		Minulla ei ole parisuhdetta		Ilmeisesti suosiota saanut Tinder ei auta tässä, joten ehkä tarvittaisiin jotain parempaa. Kyse lienee kuitenkin eräänlaisesta parisuhdemarkkinoiden kohtaanto-ongelmasta, joka on mahdollista voittaa sopivalla järjestelyllä.
10,5 %		En halua lasta opiskelujen takia		Suomalaiset opiskelevat paljon ja pitkään jotta eivät joutuisi työttömiksi. Tuleva uraputki pyritään valmistelemaan opiskelemalla, jotta töitä riittäisi. Suomalaiset siirtävät lasten tekemistä myöhemmäksi, ja myöhemmin tulee sitten muita ongelmia, jotka estävät tai haittaavat lasten saamista. Lasten tekemiselle on kuitenkin takaraja, joka kilpailee opintojen päättymisen kanssa. Tämä selitys on sidoksissa työttömyysongelmaan.
7,0 %		En halua lasta työuran takia		Opiskelujen jälkeen seuraa työttömyys tai työura, onnekkaammassa tapauksessa tietenkin työura. Mutta työttömyyden ehkäisy jatkuu myös työuran alettua, sillä työpaikoista on pidettävä kiinni, ja toisinaan suomalaiset tekevät valintoja joita katuvat myöhemmin. Jos työuran hoito sulkee pois lasten hankkimisen, se on oma valinta. Mutta mitä elämää se on, jos joutuu tekemään suuria uhrauksia työssä pysymisen hyväksi? Jos asenneilmastoa voisi muokata perhearvojen suuntaan, tässä olisi hyvä syy siihen.
4,4 %		En voi saada lasta biologisista / terveydellisistä syistä		Lääketiede jos mikä saattaa tähän auttaa – ehkä. Joidenkin kohdalla se auttaa.
1,3 %		En halua lasta nykyisessä parisuhteessani		Tämä on sama ongelma kuin parisuhteettomillakin mutta vähän eri asemasta. Sama ratkaisu saattaisi sopia tähänkin. Suomalaiset tarvitsevat sellaisia parisuhteita, missä lasten tekeminen onnistuu ja on mielekästä.

Useat mainituista syistä kytkeytyvät jollain tapaa vastaajien epävarmaan taloustilanteeseen. Esimerkiksi parisuhteen puute on mainittu erillisenä lapsettomuuden syynä, mutta se taas voi selittyä heikolla taloustilanteella johon työttömyys voi olla syynä. Keskeneräiset opinnot on myös mainittu syynä, mutta ihmiset tavallisesti uhraavat nuoruudestaan monta vuotta opiskelulle varmistaakseen asemansa työmarkkinoilla. Eli siinäkin on pitkälti kyse ennaltaehkäisevästä toiminnasta mahdollisen työttömyyden torjumiseksi. Työuran asettamat rajoitukset on myös mainittu, ja monet tekevät uhrauksia pitääkseen työttömyyden uhan kaukana. Biologiset ja terveydelliset syyt liittyvät usein korkeaan ikään, eli siihen että lasten hankkimista on lykätty ensin opiskelun ja myöhemmin työuran vuoksi, ja lopulta lisääntymisterveys on mennyt liian pitkään alamäkeä. Sitten vaan todetaan että muuten kyllä mutta kun ei vaan voi.

Tarvitaan semmoista perhemyönteistä kulttuurin ja asenteiden muutosta, että perhe nähdään tärkeämpänä kuin raha ja elintaso. Mitä lapseton edes tekee rahalla ja elintasolla silloin kun makaa kuolinvuoteella eikä ole perillisiä ja pahimmassa tapauksessa perintö menee valtiolle? Perheessä on kyse viime kädessä etnisen ryhmän muodostaman kansakunnan olemassaolosta. Demografiassa ei ole merkitystä sillä kuka on oikeassa vaan sillä kuka on jäljellä. "The question is not about who is right but who is left." Edesmenneen Takkirauta-blogin pitäjää Ironmistressiä/Ruukinmatruunaa lainaten, tulevaisuus kuuluu niille jotka lisääntyvät eniten.

Mun vanhemmat valmistuivat lääkäriksi ja hammaslääkäriksi 1974 samalla kuin esimmäinen lapsi syntyi opintojen loppusuoralla. Tai en muista olivatko he ehtineet saada paperit ennen lapsen syntymää. Pointti on siinä ettei yliopisto-opinnotkaan ole mahdoton este tai hidaste jos sen lapsen/ne lapset kertakaikkiaan haluaa. Ei tässä tarvi ryhtyä vanhollislestadiolaisiksi. amisseiksi tai hutteriiteiksi vaan paljolti palauttaa vanhat perhearvot.

Vanhemmat ovat aina olleet keskimääräistä paremmin tienaavia mutta silti he hankkivat sen kolme muksua aikanaan, ollessaan 25, 28, ja 31 ikäisiä. Akateemiselle nuo kuullostavat nykyaikana nuorilta iältä hankkia lapset muttei se silloin tuntunut siltä. Jos tuolloin pystyttiin, miksei nytkin, jos on halua perheen pyörittämiseen. Pitää olla henkisesti valmis siihen ja luopua bile-elämstä siksi aikaa kun lapset ovat kotona. Pitää olla valmis tinkimään elintasosta sen ajan kuin lapset ovat kotona. Kun lapset ovat muuttaneet pois, sitten voi taas elää sitä nuoruutta mikä oli jäähyllä odottamassa. Parempi tehdä lapset alta pois parinkympin ja kolmenkympin välillä, kuin elää sitten kun-elämää nelikymppiseen.

Quote from: Hae-won on 18.11.2021, 21:16:03
Kuinka moni hankkii lapsia opiskellessaan? Opiskelijoiden asumistuen vaikutus lapsien hankkimiseen lienee melko marginaalinen.

No ensin pitää tietysti korjata se yksinasuvien ongelma ennenkuin voidaan puhua edes lapsista. Kuten tuo käppyrä selvästi näyttää niin kaikkia ongelmia voidaan lähestyä yksittäin ja ne voidaan myös ratkaista jos tahtoa ja rahaa riittää. Tai ongelmia voidaan luoda lisää jos mennään päinvastaiseen suuntaan tässä suhteessa kuten asumistukimuutoksessa ilmiselvästi tapahtui.

Ainoa asia mitä lopulta ei voida ratkaista on se jos ihmiset ei oikeasti halua lapsia. Mutta kuten tuossa aloituksen paperissakin esitetään niin toivottu ihanteellinen lapsiluku ei ole oikeasti muuttunut viime vuosina. Se on edelleenkin Suomessa reilusti yli 2 sekä miehillä, että naisilla. Eli kyllä ihmiset edelleen haluaa lapsia. Syyt jotka johtaa siihen että toivottua lapsilukua ei saavuteta pitää löytää ja korjata. Ja tässä siis riittää pelkästään se että luodaan ihmisille olosuhteet jossa he voivat toimia niinkuin haluaisivat. Tämä siis riittäisi jo yli kahden lapsen hedelmällisyyteen. Ei tuolle ole edes teoriassa mitään estettä. Itseasissa yhteiskuntahan on epäonnistunut täydellisesti jos se ei kykene luomaan ihmisille olosuhteita jossa he voivat saada sen määrän lapsia kuin haluaisivat. En nyt äkkiseltään näe edes suurempaa epäonnistumista. Aika kummallista että tämä asia ei nouse millään tavalla yleiseen keskusteluun.

Oikealla asialla tässä Suomen perusta on ja hyvä että herätetään keskustelua.

^Ongelmaa ei ole keskimääräisissä asenteissa jos suomalaiset keskimäärin haluavat päälle 2 muksua. Ongelma on siinä ettei ole sopivia olosuhteita jotka mahdollistaisvat mukuloiden hankinnan silloin kun olisi sopivin aika. Pitää siis saada aikaan suotuisat olosuhteet.

Lapsettomuuteen on sotkettu identieettipolitiikka eli valkoisvastaisuus. Sen kannattajien mukaan valkoinen lapsi on suunnilleen kaikkein perkeleellisintä mitä voi kuvitella kuten pahin ilmastorikos. Samojen tahojen mielestä neekerin, somalin, tai ählämin hankkima lapsi on vastaavasti kaikkein heinoin ja tavoiteltavissa oleva asia. Kaikkein paras se on silloin jos ne hankitaan valkoisten maissa, jotta valkoisen kanta-asukkaiden määrä ja osuus pienenisi. Lastentekoa ei pidä ulkoistaa ulkomaalaistaustaisille. Tehkööt he lapset alkuperäisissä kotimaissaan muttei täällä ja älkööt tulko tänne.

Quote from: Pallopääkissa on 18.11.2021, 21:35:37
Tarvitaan semmoista perhemyönteistä kulttuurin ja asenteiden muutosta, että perhe nähdään tärkeämpänä kuin raha ja elintaso.

Tai että perhe on tärkeä ja "elintaso" ei, jos "elintasolla" tarkoitetaan DINC-elämää (double income no children) biletyksineen ja "etelänmatkoineen".

Itse tulen suvusta, joka agraarikulttuurin pohjalta on perinyt lutherilaisen työmoraalin ja 1944 rajanvedon takia ollut pakotettu siirtymään teollisuuden palvelukseen ... No ei sinne rajan taa jäänyt maata kuin sen verran, että mulle ja yli 30 serkulleni mahtuisi kynsiemme alle. Mutta kumminkin.

Meille on ollut itsestään selvää, että hakeudumme avioon ja hankimme lapsia, sukurakkaita kun olemme, mutta mun sukupolvelle tuli ominaiseksi avioerot. Ja nyt olen huomannut, että seuraavien sukupolvien ajatusmaailmaan ei ydinperheen hankkiminen kuulu, monista muistakin syistä.
En moiti heitä. Surullinen olen kuitenkin, kun Suomi ei ole houkutteleva kunnollisten nuorten mielestä perheen perustamiselle.

QuoteUseat mainituista syistä kytkeytyvät jollain tapaa vastaajien epävarmaan taloustilanteeseen. Esimerkiksi parisuhteen puute on mainittu erillisenä lapsettomuuden syynä, mutta se taas voi selittyä heikolla taloustilanteella johon työttömyys voi olla syynä. Keskeneräiset opinnot on myös mainittu syynä, mutta ihmiset tavallisesti uhraavat nuoruudestaan monta vuotta opiskelulle varmistaakseen asemansa työmarkkinoilla. Eli siinäkin on pitkälti kyse ennaltaehkäisevästä toiminnasta mahdollisen työttömyyden torjumiseksi. Työuran asettamat rajoitukset on myös mainittu, ja monet tekevät uhrauksia pitääkseen työttömyyden uhan kaukana. Biologiset ja terveydelliset syyt liittyvät usein korkeaan ikään, eli siihen että lasten hankkimista on lykätty ensin opiskelun ja myöhemmin työuran vuoksi, ja lopulta lisääntymisterveys on mennyt liian pitkään alamäkeä. Sitten vaan todetaan että muuten kyllä mutta kun ei vaan voi.

Ensinnäkin pitää todeta, että taloustilanne ei voi olla Suomessa koskaan mikään syy lapsettomuuteen itsessään. Suomessa pärjää todella helposti vaikka kolmen lapsen kanssa vaikka ei päivääkään kävisi töissä pelkästään tuilla elämällä.

Se ehkä saattaa vaikuttaa siihen, että naisia ylikoulutetaan nykyisin ja painostetaan urapyrkyreiksi eikä ne siten halua mitään työtöntä tai edes matalapalkkaista miestä elätettäväkseen. Toisaalta sanotaan myös, että modernit asiakaspalvelu alat suosii naisia enemmän. Lisäksi monet stereotyyppiset miesten ammatit on maaseudulla ja naisten ammatit kaupungeissa mikä luo puutteen vastakkaisesta sukupuolesta kumpaankin päähän.
Uusi ilmiö kehittyneissä maissa on myös ns selibaattisyndrooma ja muu psykologinen häiriökäyttäytyminen missä ei edes yritetä pariutua.

Tämähän ei ole mikään Suomeen rajoittuva ilmiö vaan yleislänsimaalainen ongelma. Suomi vasn on tässä(kin) asiassa tullut jälkijunassa mutta seurannut muiden maiden trendiä.

Unkarissa syntyvyys lähti nousuun lähinnä siksi että se oli laskenut niin alas että ei ollut juuri muta tietä enää kuin ylöspäin.

Itäblokin maiden syntyvyys ylipäätään romahti kun yhteiskuntajärjestelmä muuttui 80-l lopussa.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 18.11.2021, 21:51:16

Ensinnäkin pitää todeta, että taloustilanne ei voi olla Suomessa koskaan mikään syy lapsettomuuteen itsessään.

Niin. Somaliassa ja Iranissa lisäännytään paljon enemmän kun Suomessa. Mikähän se syy ois lapsettomuuteen. Liian vähän tukia yhteiskunnalta, et tuolla lapsentekemistä tuetaan enemmän, vai se että kehittyneissä maissa ei yksinkertaisesti tarvita lapsia ja on muutakin tekemistä. Ratkaisu; muututaan kehitysmaaksi niin lapsia alkaa tulla.

Se että Suomen perusta ehdottaa ratkaisuksi lisää kommunismia ei tietenkään yllätä ketään. Toki se johtaisi pitkässä juoksussa köyhyyteen jolloin lapsilukukin kait lähtisi nousuu.

Quote from: JoKaGO on 18.11.2021, 21:50:16

Quote from: Pallopääkissa on 18.11.2021, 21:35:37
Tarvitaan semmoista perhemyönteistä kulttuurin ja asenteiden muutosta, että perhe nähdään tärkeämpänä kuin raha ja elintaso.

Tai että perhe on tärkeä ja "elintaso" ei, jos "elintasolla" tarkoitetaan DINC-elämää (double income no children) biletyksineen ja "etelänmatkoineen".

Itse tulen suvusta, joka agraarikulttuurin pohjalta on perinyt lutherilaisen työmoraalin ja 1944 rajanvedon takia ollut pakotettu siirtymään teollisuuden palvelukseen ... No ei sinne rajan taa jäänyt maata kuin sen verran, että mulle ja yli 30 serkulleni mahtuisi kynsiemme alle. Mutta kumminkin.

Meille on ollut itsestään selvää, että hakeudumme avioon ja hankimme lapsia, sukurakkaita kun olemme, mutta mun sukupolvelle tuli ominaiseksi avioerot. Ja nyt olen huomannut, että seuraavien sukupolvien ajatusmaailmaan ei ydinperheen hankkiminen kuulu, monista muistakin syistä.
En moiti heitä. Surullinen olen kuitenkin, kun Suomi ei ole houkutteleva kunnollisten nuorten mielestä perheen perustamiselle.

Mun ajatus oli siinä että "ehtii elää" sen jälkeen kun jokainen lapsi on muuttanut kotoa pois. Mun vanhemmat ovat varmaankin käyneet ulkomailla enemmän sen jälkeen kuin nuorin eli minä lähdin aikoinaan omilleni. Ulkomaanreissut taisivat olla harvinaisia silloin kun kaikki muksut olivat kotona, mutta ei niitä kokonaan hylätty. Pystyy perheellinenkin jolla on lapset kotona, kartuttamaan matkakassaa jos säästää kurinalaisesti säästöpossuun.

Ainakin yksi matka oli perheen kesken kuten Jugoslaviaan 1988. Vanhemmat, minä ja isoveli kävimme Montenegrossa. Sisko ei tainnut olla mutta hän kävi Kanadassa samana vuonna. Muistan jotain sieltä Montenegrosta vaikka olin 8 v. Siellä osattiin saksaa enemmän kuin englantia, ja meidän matkaryhmän oppaat puhuivat paikallisten kanssa saksaa. Samoin isäukko, kun hän sitä osaa muutenkin. Muistan isokokoiset havupuiden kävyt. Harmillisesti olin saapumispäivän jälkeen pari päivää kipeenä, ja hotellista lähetettiin mulle ilmaisena täytekakkua lohdutuksena. Sen muistan että matkaryhmän molemmat opasnaiset olivat näpsäköitä blondeja. Jännä huomio näin jälkikäteen vaikkeivät tytöt kiinnostaneet siihen aikaan.

Laitetaan nyt vielä tännekin huomio jonka laitoin siihen alkuperäiseen syntyvyysketjuun.

Suomen syntyvyys on ollut nousussa koronanpandemian aikana. Tämä on minusta oleellinen huomio että jopa pandemia loi ihmisille paremmat olosuhteet tehdä lapsia. Jos siis jopa pandemia siihen pystyy niin on se aika helvetin kummallista etteikö siihen pystytä oikeasti jos vain toimeen tartutaan.

Kuinkahan moni joka oikeasti haluaa lapsia jättää lapset tekemättä koska ilmastonmuutos? En usko alkuunkaan että kyse on kovin suuresta joukosta. Kyllä ihminen sittenkin sen verran itsekäs on että ottaa sen mitä haluaa.

Se on eri asia että moni varmasti valehtelee että muka olisi halunnut lapsia mutta koska ilmastonmuutos niin jättää väliin. Kuulostaa ylevämmältä kuin sanoa että ei vasn kiinnosta lapset.

Tai toisaalta, mistä sitä tietää kuinka hyvin aivopesu on joihinkin ihmisiin tehonnut.

Quote from: jka on 18.11.2021, 21:37:59
Ainoa asia mitä lopulta ei voida ratkaista on se jos ihmiset ei oikeasti halua lapsia. Mutta kuten tuossa aloituksen paperissakin esitetään niin toivottu ihanteellinen lapsiluku ei ole oikeasti muuttunut viime vuosina. Se on edelleenkin Suomessa reilusti yli 2 sekä miehillä, että naisilla. Eli kyllä ihmiset edelleen haluaa lapsia.

Kyselyihin kannattaa aina suhtautua vähintäänkin pienoisella varovaisuudella. Ihmisten vastaukset kyselyissä eivät välttämättä vastaa heidän oikeita valintojaan.

Olisi hyvä ottaa selvää miten hedelmällisyysluku eroaa kehittyneissä maissa tulotason, uskonnon ja etnisen taustan mukaan. Aikaisemmin esitettiin kerrostaloasumisen olevan esteenä lapsien hankkimiselle. Omien havaintojeni mukaan kerrostaloasuminen ei ole este lisääntymiselle ainakaan muslimeilla.. Kuinka ahkerasti lestadiolaiset lisääntyvät nykyään?

Täältä löytyy lista maista hedelmällisyyslukujen mukaan. Aika pitkälti hedelmällisyysluku on kääntäen vertannollinen maan elintasoon nähden. Korkeimmat hedelmällisyysluvut löytyvät Somaliasta, Nigeristä ja muista shithole-maista. Alhaisimmat Etelä-Koreasta, Hongkongista ja Singaporesta.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_sovereign_states_and_dependencies_by_total_fertility_rate#Country_ranking_by_most_recent_year

Quote from: Hae-won on 18.11.2021, 22:10:22

Quote from: jka on 18.11.2021, 21:37:59
Ainoa asia mitä lopulta ei voida ratkaista on se jos ihmiset ei oikeasti halua lapsia. Mutta kuten tuossa aloituksen paperissakin esitetään niin toivottu ihanteellinen lapsiluku ei ole oikeasti muuttunut viime vuosina. Se on edelleenkin Suomessa reilusti yli 2 sekä miehillä, että naisilla. Eli kyllä ihmiset edelleen haluaa lapsia.

Kyselyihin kannattaa aina suhtautua vähintäänkin pienoisella varovaisuudella. Ihmisten vastaukset kyselyissä eivät välttämättä vastaa heidän oikeita valintojaan.

Olisi hyvä ottaa selvää miten hedelmällisyysluku eroaa kehittyneissä maissa tulotason, uskonnon ja etnisen taustan mukaan. Aikaisemmin esitettiin kerrostaloasumisen olevan esteenä lapsien hankkimiselle. Omien havaintojeni mukaan kerrostaloasuminen ei ole este lisääntymiselle ainakaan muslimeilla.. Kuinka ahkerasti lestadiolaiset lisääntyvät nykyään?

Täältä löytyy lista maista hedelmällisyyslukujen mukaan. Aika pitkälti hedelmällisyysluku on kääntäen vertannollinen maan elintasoon nähden. Korkeimmat hedelmällisyysluvut löytyvät Somaliasta, Nigeristä ja muista shithole-maista. Alhaisimmat Etelä-Koreasta, Hongkongista ja Singaporesta.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_sovereign_states_and_dependencies_by_total_fertility_rate#Country_ranking_by_most_recent_year

Kyllä se on vaan, vaikka Iranin Teheranissa syntyvyys on jotain 1,2/nainen luokkaa siinä missä maan syrjäseuduilla se on paikoin yli 3.
Ja se johtuu hyvin vahvasti korkean tiheyden asumisesta. Jopa Afrikassa urbanisaatio on johtanut syntyvyyden korkeaan laskuun monissa isoissa kaupungeissa.
Haluaisin nähdä sellaisen tiheästi asutetun kerrostalo painotteisen alueen joka pystyisi ylläpitämään syntyvyyttä yli uusiutumisen rajan.
Kaupungit käyttäytyy kuin syöpäkasvain, ensin ne imee oman maan maaseudun tyhjäksi elinvoimasta ja sitten se alkaa imemään elinvoimaa ulkomailta. Itse se ei pysty uusiutumaan keinotekoisena ympäristönä.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 18.11.2021, 22:19:15
Kyllä se on vaan, vaikka Iranin Teheranissa syntyvyys on jotain 1,2/nainen luokkaa siinä missä maan syrjäseuduilla se on paikoin yli 3.
Ja se johtuu hyvin vahvasti korkean tiheyden asumisesta. Jopa Afrikassa urbanisaatio on johtanut syntyvyyden korkeaan laskuun monissa isoissa kaupungeissa.
Haluaisin nähdä sellaisen tiheästi asutetun kerrostalo painotteisen alueen joka pystyisi ylläpitämään syntyvyyttä yli uusiutumisen rajan.
Kaupungit käyttäytyy kuin syöpäkasvain, ensin ne imee oman maan maaseudun tyhjäksi elinvoimasta ja sitten se alkaa imemään elinvoimaa ulkomailta. Itse se ei pysty uusiutumaan keinotekoisena ympäristönä.

Kaupungeissa arvot ovat erilaisia kuin syrjäseuduilla, mikä selittää vähäisemmän innon lasten hankkimiseen. Maat yleensä kaupungistuvat samalla kun ne vaurastuvat, mikä myös vaikuttaa asiaan.

Liitteenä kokonaishedelmällisyysluku ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla taustamaan mukaan 2000-2003 ja 2017-2020. Kuvan mukaan somaleilla on korkein hedelmällisyysluku, toisella sijalla ovat irakilaiset. Kerrostaloasuminen ei ole estänyt somalien ja irakilaisten lisääntymistä.

https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/perheet/syntyvyys.html

Quote from: -PPT- on 18.11.2021, 22:07:31
Kuinkahan moni joka oikeasti haluaa lapsia jättää lapset tekemättä koska ilmastonmuutos? En usko alkuunkaan että kyse on kovin suuresta joukosta. Kyllä ihminen sittenkin sen verran itsekäs on että ottaa sen mitä haluaa.

Se on eri asia että moni varmasti valehtelee että muka olisi halunnut lapsia mutta koska ilmastonmuutos niin jättää väliin. Kuulostaa ylevämmältä kuin sanoa että ei vasn kiinnosta lapset.

Tai toisaalta, mistä sitä tietää kuinka hyvin aivopesu on joihinkin ihmisiin tehonnut.

Minä ainakin olen sekä jättänyt lapset tekemättä että myöhemmin hankkinut niitä omista ekofasistisista syistäni. Lapset oli meluisia ja arvaamattomia jo silloin kun itse olin lapsi, en tykkää lapsista enkä ihmisistä yleensäkään  :D Tutustumisen jälkeen alan tykkäämään mutta se melu ja sekoilu ja että joutuu puuttumaan niiden tekemisiin on edelleen vastenmielistä.

Ilmastonmuutos ei sinänsä kiinnosta, yleensä lämpimät jaksot ovat maapallon biosfäärin kannalta olleet oikein hyviä. Ylikansoitus, luontokato ja esim. sekin että jätteenpoltto teki vasta tuloaan silloin kun olin +-20 (ei jaksa 24/7 kestovaippoja vaikka ne päiväkäytössä on jees) vaikutti että ei hankittu jo silloin lapsia, vaikka parempi puolisko olisi halunnut.

Lisääntyvä (hiekka-)neekeripopulaatio kuitenkin aiheutti muutoksen, koska jos ei tällä pallolla ole valkolaisia niin ei niitä muita (poislukien kunnia-arjalaiset Japanissa) kiinnosta luonnon suojeleminen. Vikernes-Cachet ekstremismiin en ala, ei riitä rahkeet, mutta voisi tehdä vielä pari mukulaa isäm maam puollesta  :)

Quote from: Hae-won on 18.11.2021, 22:34:01

Quote from: kriittinen_ajattelija on 18.11.2021, 22:19:15
Kyllä se on vaan, vaikka Iranin Teheranissa syntyvyys on jotain 1,2/nainen luokkaa siinä missä maan syrjäseuduilla se on paikoin yli 3.
Ja se johtuu hyvin vahvasti korkean tiheyden asumisesta. Jopa Afrikassa urbanisaatio on johtanut syntyvyyden korkeaan laskuun monissa isoissa kaupungeissa.
Haluaisin nähdä sellaisen tiheästi asutetun kerrostalo painotteisen alueen joka pystyisi ylläpitämään syntyvyyttä yli uusiutumisen rajan.
Kaupungit käyttäytyy kuin syöpäkasvain, ensin ne imee oman maan maaseudun tyhjäksi elinvoimasta ja sitten se alkaa imemään elinvoimaa ulkomailta. Itse se ei pysty uusiutumaan keinotekoisena ympäristönä.

Kaupungeissa arvot ovat erilaisia kuin syrjäseuduilla, mikä selittää vähäisemmän innon lasten hankkimiseen. Maat yleensä kaupungistuvat samalla kun ne vaurastuvat, mikä myös vaikuttaa asiaan.

Liitteenä kokonaishedelmällisyysluku ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla taustamaan mukaan 2000-2003 ja 2017-2020. Kuvan mukaan somaleilla on korkein hedelmällisyysluku, toisella sijalla ovat irakilaiset. Kerrostaloasuminen ei ole estänyt somalien ja irakilaisten lisääntymistä.

https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/perheet/syntyvyys.html

Ei se yleensä tulekkaan vielä ensimmäisessä polvessa, menee yleensä pari sukupolvea että ihmiset omaksuu ns urbaanit arvot tai ns kaupungit psykologiset vaikutukset alkaa vaikuttaa.
Voin vaikka lyödä vetoa, että kolmannen polven stadin somaleillakin syntyvyys jää alle 2/nainen.

Quote from: -PPT- on 18.11.2021, 22:07:31
Kuinkahan moni joka oikeasti haluaa lapsia jättää lapset tekemättä koska ilmastonmuutos? En usko alkuunkaan että kyse on kovin suuresta joukosta. Kyllä ihminen sittenkin sen verran itsekäs on että ottaa sen mitä haluaa.

Se on eri asia että moni varmasti valehtelee että muka olisi halunnut lapsia mutta koska ilmastonmuutos niin jättää väliin. Kuulostaa ylevämmältä kuin sanoa että ei vasn kiinnosta lapset.

Tai toisaalta, mistä sitä tietää kuinka hyvin aivopesu on joihinkin ihmisiin tehonnut.

Maria Ohisalolle on kohta muksu tulossa. Onko hankittu vai vahinko, joka tapauksessa on tulossa. Iiris Suomela pyöräytti mukulan aiemmin. Se tässä mietityttää miten pahasti Iiris ja Maria aikovat aivopestä lapsensa hard core suvakeiksi, että olisiko huostaanoton paikka.

Kaupungistuminen tai asujaimiston rajautuminen harvoille alueille pakkautuneena on kansallinen itsemurha kun porukka änkeää ahtaiiin kaupunkeihin. Toisaalta mikä estää tekemästä isoja huoneistoja vaikka pilvenpiirtäjän korkuisiin talohin, jolloin saa monilapsisia perheitä asutettua kaupungissakin. Ja jos on joutomaata, niihin saa vaikka omakotitaloja.

Helsingin pinta-alasta aika iso osa on metsää joten on mahdollista kaavoittaa niistä tontteja omakotitaloja varten, jolloin perheet saisivat talonsa. Luulisi että kuntatalouden kannalta on parempi harjoittaa tonttipolitiikkaa jolla saa työssäkäyviä perheitä, sen sijaan että kaavoittaa sosiaalisia asuntoja matuille, tai kotimaisille työttömille ja juopoille, joiden asumista subventoidaan tuilla.

Quote from: Pallopääkissa on 18.11.2021, 22:57:41

Quote from: -PPT- on 18.11.2021, 22:07:31
Kuinkahan moni joka oikeasti haluaa lapsia jättää lapset tekemättä koska ilmastonmuutos? En usko alkuunkaan että kyse on kovin suuresta joukosta. Kyllä ihminen sittenkin sen verran itsekäs on että ottaa sen mitä haluaa.

Se on eri asia että moni varmasti valehtelee että muka olisi halunnut lapsia mutta koska ilmastonmuutos niin jättää väliin. Kuulostaa ylevämmältä kuin sanoa että ei vasn kiinnosta lapset.

Tai toisaalta, mistä sitä tietää kuinka hyvin aivopesu on joihinkin ihmisiin tehonnut.

Maria Ohisalolle on kohta muksu tulossa. Onko hankittu vai vahinko, joka tapauksessa on tulossa. Iiris Suomela pyöräytti mukulan aiemmin. Se tässä mietityttää miten pahasti Iiris ja Maria aikovat aivopestä lapsensa hard core suvakeiksi, että olisiko huostaanoton paikka.

Olisi.

Quote from: Hae-won on 18.11.2021, 22:10:22

Quote from: jka on 18.11.2021, 21:37:59
Ainoa asia mitä lopulta ei voida ratkaista on se jos ihmiset ei oikeasti halua lapsia. Mutta kuten tuossa aloituksen paperissakin esitetään niin toivottu ihanteellinen lapsiluku ei ole oikeasti muuttunut viime vuosina. Se on edelleenkin Suomessa reilusti yli 2 sekä miehillä, että naisilla. Eli kyllä ihmiset edelleen haluaa lapsia.

Kyselyihin kannattaa aina suhtautua vähintäänkin pienoisella varovaisuudella. Ihmisten vastaukset kyselyissä eivät välttämättä vastaa heidän oikeita valintojaan.

Minusta kyselyn taustat ei ole edes kovin oleellista. Oleellista on trendit. Toivottu lapsiluku on liikkunut viimeisen 15 vuoden aikana 2-2.5 välillä. Samaan aikaan toteutunut syntyvyys on tippunut radikaalisti 1.9->1.3. Tuon kyselyn alarajallakin tänä aikana ollaan nyt suhteellisesti kauimpana toivotusta kuin koskaan kyselyn historian aikana. Eli tavoite ja toteutuma karkaa kokoajan vain kauemmaksi siis riippumatta yhtään siitä miten kyselytutkimus on tehty tai miten totuudenmukaisesti ihmiset siihen vataavat. Tämän syyt pitää löytää ja korjata.

Quote from: Roope on 18.11.2021, 11:27:39
Se perhepolitiikka, mikä toimii Unkarissa, ei toimi enää Suomessa, koska maahanmuutto ja rakenteellinen monikultturismi on niin pitkällä.

Suomessa on todella vaikea keksiä syntyvyyden nostamiseen kannusteita, jotka tepsisivät kantaväestöön mutta eivät niinkään niihin maahanmuuttajaryhmiin, joiden syntyvyys on jo valmiiksi niin korkea, että se on johtanut monenlaisiin uusiin ongelmiin. Vielä vaikeampi olisi saada järkevästi kohdennettuja politiikkatoimia läpi ilman, että jossain kiljuttaisiin rasismia.

Unkarilla on romaneissa ihan riittävästi monikulttuuria, ja siksi siellä yritetään kohdentaa lapsiperheiden tukia valkolaisille niin, ettei ongelmia aiheuttavan romaniväestön määrä lisääntyisi entisestään. Ts. veroja maksavat unkarinromanit kyllä saavat samat verohelpotukset kuin muutkin unkarilaiset, mutta aika iso osa romaneista ei maksa veroja. Samoin tuetut asuntolainat on suunnattu luottokelpoiselle väestönosalle, romanit nyt muutenkin rakentaa mersukartanoitansa minne tykkäävät DIY-sähköliitännöillä.

Suomessa Unkarin perhepolitiikan kopioinnista hyötyisi työssäkäyvät perheet. Jotkut pizzakurdit luultavasti siirtäisi firmat emännän nimiin ja tekisivät sen 4 lasta että saisivat verovapauden, mutta useimmat somalit eivät hyötyisi äitien verovähennyksistä juurikaan.

Jos perhelainoilla halutaan implisiittisesti syrjiä muslimeja, niin niissä olisi hyvä olla jonkinlainen korko, vaikka sitten negatiivinen.

Suomen tilanne kyllä eroaa sillä lailla Unkarista, että kustannuksia ja turvallisuuden heikentymistä aiheuttavasta väestöstä pääsisi helposti eroon tarkistamalla onko suojelun tarve yhä ajankohtainen ja jos on, noudattaa kansainvälisiä sopimuksia ja siirtää asyylin tarpeessa olijat lähtömaasta nähden ensimmäiseen turvalliseen maahan.

Tuo syntyvyysnousu koronan aikana on mielenkiintoinen huomio. Ilmeisesti jos on irtisanottu, lomautettu tai tekee etätyötä, on enemmän aikaa köyriä, ja jos muksuja tulee, on aikaa myös leikkiä niiden kanssa.

Elinkeinoihin ja työllisyyteen tarvis vaikuttaa siten että hyviä työpaikkoja perustetaan muualle kuin suurimpiin kaupunkeihin. Jos työpaikkoja voidaan ulkoistaa ja siirtää johonkin hevonkuuseen jossa ei pippuri enää kasva, yhtä hyvin niitä saisi siirrettyä tai perustettua maakuntiin, maaseudulle, pienille paikkakunnille tai pikkukaupunkehin tms. Onko tämä enää perhepolitiikkaa vaan enemmän elinkeinopolitiikkaan ja aluekehitykseen liittyvää?

Suomessa syntyvyys on ollut alle uusiutumistason yli 50v mutta siitä puhutaan kuin se olisi jokin uusi ilmiö.

Missähän länsimaassa ja milloin syntyvyys on ollut yli uusiutumistason? Suomessa se oli siis 60-l lopulla. Ihan noin pitkälle ei kaikissa maissa tarvinne mennä mutta nykyään yhdessäkään länsimaassa syntyvyys ei ole lähelläkään uusiutumistasoa.

^Voi olla että länsimaat eivät olisi alkaneet harjoittamaan maahanmuuttoa jos kantikset olisivat koko tämän ajan tehneet omia lapsia päälle 2 per nainen. Niissä unohdettiin tehdä lapsia ja sitten hätäpäissään keksittiin roudata porukkaa jolle on ulkoistettu lasten teko.

Noin muuten syntyvyys nousisi melko paljon jo ihan sillä että lopetetaan turhat abortit. Lapset voidaan louvuttaa adoptioon. Miksi on nussinut ilman ehkäisyä, jos ei halua pitää lasta? Eikö lapsen siittänyt mies tai lapsen synnyttänyt nainen ymmärtänyt tekonsa seurausta? Jonkun olisi pitänyt sanoa että semmoinen on olemassa kuin ehkäisy.

Ehkä Suomen pitäisi lakata leikkimästä länsimaata jos haluaa välttää länsimaiden ongelmat? Ei me edes olla lännessä vaan pohjoisessa sekä perinteisen lännen ja idän rajamaastossa vähän samaan tapaan kuin Armenia tai Georgia.

Quote from: -PPT- on 18.11.2021, 23:32:49
Suomessa syntyvyys on ollut alle uusiutumistason yli 50v mutta siitä puhutaan kuin se olisi jokin uusi ilmiö.

Missähän länsimaassa ja milloin syntyvyys on ollut yli uusiutumistason? Suomessa se oli siis 60-l lopulla. Ihan noin pitkälle ei kaikissa maissa tarvinne mennä mutta nykyään yhdessäkään länsimaassa syntyvyys ei ole lähelläkään uusiutumistasoa.

Kato nääs boomerit, jotka "unohtivat" lisääntymisen, ovat nyt eläkeiässä ja huomaavat / pelkäävät (täysin turhaan) että heidän eläkkeitään joudutaan leikkaamaan. Siispä työvoimaa eli irakilaisia toy-boyta lisää ja paljon ja äkkiä  :facepalm:

Quote from: -PPT- on 18.11.2021, 23:32:49
[...]
Missähän länsimaassa ja milloin syntyvyys on ollut yli uusiutumistason? Suomessa se oli siis 60-l lopulla. Ihan noin pitkälle ei kaikissa maissa tarvinne mennä mutta nykyään yhdessäkään länsimaassa syntyvyys ei ole lähelläkään uusiutumistasoa.

Islannissa on vasta aivan viime vuosina tiputtu alle 2:n kokonaishedelmällisyysluvussa.

https://www.statice.is/statistics/population/births-and-deaths/births/

Quote from: Pallopääkissa on 18.11.2021, 22:57:41

Quote from: -PPT- on 18.11.2021, 22:07:31
Kuinkahan moni joka oikeasti haluaa lapsia jättää lapset tekemättä koska ilmastonmuutos? En usko alkuunkaan että kyse on kovin suuresta joukosta. Kyllä ihminen sittenkin sen verran itsekäs on että ottaa sen mitä haluaa.

Se on eri asia että moni varmasti valehtelee että muka olisi halunnut lapsia mutta koska ilmastonmuutos niin jättää väliin. Kuulostaa ylevämmältä kuin sanoa että ei vasn kiinnosta lapset.

Tai toisaalta, mistä sitä tietää kuinka hyvin aivopesu on joihinkin ihmisiin tehonnut.

Maria Ohisalolle on kohta muksu tulossa. Onko hankittu vai vahinko, joka tapauksessa on tulossa. Iiris Suomela pyöräytti mukulan aiemmin. Se tässä mietityttää miten pahasti Iiris ja Maria aikovat aivopestä lapsensa hard core suvakeiksi, että olisiko huostaanoton paikka.

Kaupungistuminen tai asujaimiston rajautuminen harvoille alueille pakkautuneena on kansallinen itsemurha kun porukka änkeää ahtaiiin kaupunkeihin. Toisaalta mikä estää tekemästä isoja huoneistoja vaikka pilvenpiirtäjän korkuisiin talohin, jolloin saa monilapsisia perheitä asutettua kaupungissakin. Ja jos on joutomaata, niihin saa vaikka omakotitaloja.

Helsingin pinta-alasta aika iso osa on metsää joten on mahdollista kaavoittaa niistä tontteja omakotitaloja varten, jolloin perheet saisivat talonsa. Luulisi että kuntatalouden kannalta on parempi harjoittaa tonttipolitiikkaa jolla saa työssäkäyviä perheitä, sen sijaan että kaavoittaa sosiaalisia asuntoja matuille, tai kotimaisille työttömille ja juopoille, joiden asumista subventoidaan tuilla.

Mmm kaupunki ei itsessään ole ongelma vaan juurikin liian tiheä asuminen mm psykologisten syiden takia. Se ei juurikaan hirveästi veisi edes tilaa tai resursseja vaikka kaikki asuisi pk-seudulla isoissa omakotitaloissa, mutta jostain syystä halutaan rakentaa tiheitä kerrostalo-alueita - jossa niissäkin on hinnat pilvissä.
Omakotitalo syrjäseuduilla maksaa ehkä sen 60 000e ja sillä hinnalla ei saisi edes yksiötä Helsingissä...

Quote from: Random Walker on 18.11.2021, 16:10:49
Toisessa ketjussa esitettiin, että lapsilisät pois ja verotukseen lapsivähennys takaisin, jonka Esko Ahon / Iiro Viinasen hallitus poistivat!

Kommentoin asiaa seuraavasti:

"Lapsilisien poistossa on se huono puoli, että uussuomalaiset pirttiviljelijät saisivat saman rahan Kelasta.

Lapsilisät on väärin päin.

Maalaisjärjellä ensimmäinen lapsi on kallein. Pitää ostaa vannat, potat, pinnasängyt, hoitopöydät, lastenvaunut, rattaat, turvaistuimet, kaukalot, sitterit. Parit kura/loskahaalarit joka vuosi

Seuraava lapsi on halvempi. Se käyttää ekalta jääneitä vaatteita, sittereitä, sama potta ja vanna käy. Sama hoitopöytä käy. Kun ykkönen siirtyy rattaisiin, kakkonen vaunuihin etc. Eka siirtyy kaukalosta turvaistuimeen ja koroketyynyyn, toinen tulee perässä.

Miten toimii lapsilisä?
Ensimmäisestä lapsesta lapsilisää maksetaan 94,88 €, toisesta lapsesta 104,84 € ja kolmannesta 133,79 €. Neljännestä lapsesta maksettava lapsilisä on 163,24 € ja viidennestä sekä jokaisesta seuraavasta lapsesta 182,69 € kuukaudessa. Kahteen viimeksi mainittuun summaan tuli vuoden 2020 alussa 10 € korotus.

Suomalaisperheessä on tyypillisesti 1-2 lasta. Kaksilapsinen perhe saa kahdesta lapsestaan yhteensä saman summan, minkä fatima saa viidennestä syöttiläästä alkaen jokaisesta lapsesta. Ja 2020 alussa näitä suurperherahoja on vielä korotettu!!! Nämä korotukset joitain harvoja kantasuomalaisia suurperheitä lukuunottamatta on kohdistettu mamuperheisiin.

Nyt pitäisi miettiä, kannustaako valtio fatimaa hankkimaan seitsemännen lapsen vai pekkaa ja marjaa ensimmäisensä?

Lapsilisä pitäisi olla ekasta lapsesta 200, tokasta 150 ja siitä seuraavista satasen per pää. Tyypilliseen tila-autoon mahtuu viisi lasta, eikä nää Zafirat ja vastaavat ole enää poikkeuksellisen kalliita. Joten viiteen lapseen asti ei tarvita edes mitään linja-auton hankintalisää. Vanhaan transportteriin menee seitsemän lasta iskän ja äidin lisäksi. Näitä vanhoja takseja on markkinoilla vaikka kuinka paljon. Yksi tuttu ajelee puoli miljoonaa ajetulla Hiacella, joka on aloittanut elämänsä Lapissa taksina. Toimii ihan siinä missä joku uudempi.

Minä en ole kuullut keneltäkään järkiperustelua, miksi - etenkin silloin kun perhe miettii ensimmäisen lapsen hankintaa, viidennestä palkitaan tuplasti. Neljältä lapselta on jo jäänyt kaikenkokoista ja -väristä vaatetta niin paljon yli, että yhtään riepua ei ole pakko ostaa viidennelle ja kuudennelle ennen kouluikää.

Toinen aste on nykyään maksuton. Ei ole lukiokirjoja enää ostettavina joka vuosi.

@Simo Grönroos @Matias Turkkila
1. lapsi 200
2. lapsi 150
3. lapsi ja seuraavat 100 euroa.

Siitä perussuomalaisille erittäin hyvin yllä perusteltu lapsilisäuudistus, joka kannustaa suomalaisäitejä ja -isiä.

-i-

Quote from: Econ101 on 18.11.2021, 23:51:50

Quote from: -PPT- on 18.11.2021, 23:32:49
[...]
Missähän länsimaassa ja milloin syntyvyys on ollut yli uusiutumistason? Suomessa se oli siis 60-l lopulla. Ihan noin pitkälle ei kaikissa maissa tarvinne mennä mutta nykyään yhdessäkään länsimaassa syntyvyys ei ole lähelläkään uusiutumistasoa.

Islannissa on vasta aivan viime vuosina tiputtu alle 2:n kokonaishedelmällisyysluvussa.

https://www.statice.is/statistics/population/births-and-deaths/births/

Onhan noita maita vaikka kuinka jossa oltiin vähintään kahden hujakoilla vielä kymmenen vuotta sitten. USA, Ranska, Australia, Uusi-Seelanti. Kaikki Pohjoismaatkin oli lähellä kahta vielä 15 vuotta sitten, jopa Suomi. Pelkästään sillä ollaanko 1.9 vai 1.3 on todella oleellinen merkitys pitkässä juoksusssa.

Quote from: ikuturso on 19.11.2021, 07:38:57
Lapsilisät on väärin päin.

Maalaisjärjellä ensimmäinen lapsi on kallein. Pitää ostaa vannat, potat, pinnasängyt, hoitopöydät, lastenvaunut, rattaat, turvaistuimet, kaukalot, sitterit. Parit kura/loskahaalarit joka vuosi

Ei ole. Ensimmäisen lapsen voi tehdä vielä siinä samassa kälysessä yksiössä/kaksiossa jossa asuu parisuhteessa. Toisen, viimeistään kolmannen kohdalla pitää ostaa/vuokrata kokonaan uusi ja isompi asunto ja suurimman osan myös uusi auto. Muualla kuin Suomessa ja enenevässä määrin myös Suomessa pitää tuossa vaiheessa alkaa miettimään myös kokonaan asuinpaikan vaihtoa. 80% asuinpaikoista on persläpiä lapsiperheille. Näihin kuluihin nähden kaikki tuo muu on lillukanvarsia.

Quote from: Hae-won on 18.11.2021, 22:10:22

Quote from: jka on 18.11.2021, 21:37:59
Ainoa asia mitä lopulta ei voida ratkaista on se jos ihmiset ei oikeasti halua lapsia. Mutta kuten tuossa aloituksen paperissakin esitetään niin toivottu ihanteellinen lapsiluku ei ole oikeasti muuttunut viime vuosina. Se on edelleenkin Suomessa reilusti yli 2 sekä miehillä, että naisilla. Eli kyllä ihmiset edelleen haluaa lapsia.

Kyselyihin kannattaa aina suhtautua vähintäänkin pienoisella varovaisuudella. Ihmisten vastaukset kyselyissä eivät välttämättä vastaa heidän oikeita valintojaan.

Olisi hyvä ottaa selvää miten hedelmällisyysluku eroaa kehittyneissä maissa tulotason, uskonnon ja etnisen taustan mukaan. Aikaisemmin esitettiin kerrostaloasumisen olevan esteenä lapsien hankkimiselle. Omien havaintojeni mukaan kerrostaloasuminen ei ole este lisääntymiselle ainakaan muslimeilla.. Kuinka ahkerasti lestadiolaiset lisääntyvät nykyään?

Täältä löytyy lista maista hedelmällisyyslukujen mukaan. Aika pitkälti hedelmällisyysluku on kääntäen vertannollinen maan elintasoon nähden. Korkeimmat hedelmällisyysluvut löytyvät Somaliasta, Nigeristä ja muista shithole-maista. Alhaisimmat Etelä-Koreasta, Hongkongista ja Singaporesta.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_sovereign_states_and_dependencies_by_total_fertility_rate#Country_ranking_by_most_recent_year

Mielenkiintoinen lista. Moni maa josta on mielikuva että niissä olisi jotenkin todella korkea syntyvyys niin se ei oikeasti pidä paikkaansa. Esim Brasilia jossa ei  ole kovinkaan paljon Suomea korkeampi syntyvyys.

Euroopassa taas esim Bosnia jossa puolet väestöstä on muslimeja niin syntyvyys on alhaisempi kuin Suomessa.

Quote from: -PPT- on 19.11.2021, 12:01:50

Quote from: Hae-won on 18.11.2021, 22:10:22

Quote from: jka on 18.11.2021, 21:37:59
Ainoa asia mitä lopulta ei voida ratkaista on se jos ihmiset ei oikeasti halua lapsia. Mutta kuten tuossa aloituksen paperissakin esitetään niin toivottu ihanteellinen lapsiluku ei ole oikeasti muuttunut viime vuosina. Se on edelleenkin Suomessa reilusti yli 2 sekä miehillä, että naisilla. Eli kyllä ihmiset edelleen haluaa lapsia.

Kyselyihin kannattaa aina suhtautua vähintäänkin pienoisella varovaisuudella. Ihmisten vastaukset kyselyissä eivät välttämättä vastaa heidän oikeita valintojaan.

Olisi hyvä ottaa selvää miten hedelmällisyysluku eroaa kehittyneissä maissa tulotason, uskonnon ja etnisen taustan mukaan. Aikaisemmin esitettiin kerrostaloasumisen olevan esteenä lapsien hankkimiselle. Omien havaintojeni mukaan kerrostaloasuminen ei ole este lisääntymiselle ainakaan muslimeilla.. Kuinka ahkerasti lestadiolaiset lisääntyvät nykyään?

Täältä löytyy lista maista hedelmällisyyslukujen mukaan. Aika pitkälti hedelmällisyysluku on kääntäen vertannollinen maan elintasoon nähden. Korkeimmat hedelmällisyysluvut löytyvät Somaliasta, Nigeristä ja muista shithole-maista. Alhaisimmat Etelä-Koreasta, Hongkongista ja Singaporesta.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_sovereign_states_and_dependencies_by_total_fertility_rate#Country_ranking_by_most_recent_year

Mielenkiintoinen lista. Moni maa josta on mielikuva että niissä olisi jotenkin todella korkea syntyvyys niin se ei oikeasti pidä paikkaansa. Esim Etelä-Amerikan maat joissa ei yhdessäkään ole kovinkaan paljon Suomea korkeampi syntyvyys.

Euroopassa taas esim Bosnia jossa puolet väestöstä on muslimeja niin syntyvyys on alhaisempi kuin Suomessa.

Yleisesti urbanisoituminen on kaikissa maissa johtanut matalaan syntyvyyteen. Esim Afrikassa Etiopian pääkaupunki Addis Ababa syntyvyys on vain 1,9 nainen enää mutta koska Etiopia ei ole kauhean urbanisoitunut noin yleisesti niin koko maan syntyvyys on vielä yli 4/nainen.

QuoteFertility is lowest in Addis Ababa at 1.9 children per woman and highest in Oromiya at 6.4 children per woman. High levels of fertility are also observed in the Amhara and SNNP regions, with TFRs at 5.9 in each of these regions

Monet Etelä-Amerikan maat kuten muslimimaatkin on sitten taas hyvin urbanisoituneita, joten luonnollisesti eläintarha ympäristö laskee syntyvyyttä kaikilla kulttuurista riippumatta.

Quote from: jka on 19.11.2021, 08:06:00

Quote from: Econ101 on 18.11.2021, 23:51:50

Quote from: -PPT- on 18.11.2021, 23:32:49
[...]
Missähän länsimaassa ja milloin syntyvyys on ollut yli uusiutumistason? Suomessa se oli siis 60-l lopulla. Ihan noin pitkälle ei kaikissa maissa tarvinne mennä mutta nykyään yhdessäkään länsimaassa syntyvyys ei ole lähelläkään uusiutumistasoa.

Islannissa on vasta aivan viime vuosina tiputtu alle 2:n kokonaishedelmällisyysluvussa.

https://www.statice.is/statistics/population/births-and-deaths/births/

Onhan noita maita vaikka kuinka jossa oltiin vähintään kahden hujakoilla vielä kymmenen vuotta sitten. USA, Ranska, Australia, Uusi-Seelanti. Kaikki Pohjoismaatkin oli lähellä kahta vielä 15 vuotta sitten, jopa Suomi. Pelkästään sillä ollaanko 1.9 vai 1.3 on todella oleellinen merkitys pitkässä juoksusssa.

Kahden hujakoilla mutta alle kahden ei kuitenkaan ole yli uusiutumistason, ja sitä kysyttiin. Islannissa alle kahden tiputtiin vasta 2014. Muut Pohjoismaat ovat tippuneet alle kahden jo aikapäiviä sitten, Ruotsi tosin 90-luvun alussa nousi hetkeksi yli kahden ja 2010 käväisi lähes kahdessa. Suomi tosiaan tippui alle kahden jo yli 50 vuotta sitten.

Taloudelliset ja ajankäytölliset yms tekniset seikat ovat korkeintaan toissijaisia syitä alhaiselle syntyvyydelle.

Lapsiperhearki vaatii mm kykyä sietää konflikteja, mikä istuu huonosti nykyiseen arvomaailmaan, jossa ne pyritään minimoimaan ja selvittely ulkoistamaan.

Keskustelussa nostettiin esille naisten kouluttautuminen. Naisten kouluttautuminen on hieno asia; koulutus ja uramenestys tekee naisesta houkuttelevamman parittelukumppanin minun silmissäni. Aivan oikein nostettiin esille naisten halu pariutua heidän kanssa vähintään yhtä koulutetun miehen kanssa. Tähän ratkaisu ei kuitenkaan ole se, että naisten kouluttautumista pyrittäisiin rajoittamaan, vaan miesten menestyksen parantaminen. Kuinka miespuoliset suomalaiset pidetään yhteiskunnassa mukana? Miten parantaa poikien oppimistuloksia? Nämä ovat suomalaisen yhteiskunnan kannalta tärkeitä kysymyksiä.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 18.11.2021, 22:56:52
Ei se yleensä tulekkaan vielä ensimmäisessä polvessa, menee yleensä pari sukupolvea että ihmiset omaksuu ns urbaanit arvot tai ns kaupungit psykologiset vaikutukset alkaa vaikuttaa.
Voin vaikka lyödä vetoa, että kolmannen polven stadin somaleillakin syntyvyys jää alle 2/nainen.

Tämä kertoisi somalien sopeutumisesta kantaväestöön. Ei välttämättä huono juttu.

Quote from: jka on 18.11.2021, 23:08:12
Minusta kyselyn taustat ei ole edes kovin oleellista. Oleellista on trendit. Toivottu lapsiluku on liikkunut viimeisen 15 vuoden aikana 2-2.5 välillä. Samaan aikaan toteutunut syntyvyys on tippunut radikaalisti 1.9->1.3. Tuon kyselyn alarajallakin tänä aikana ollaan nyt suhteellisesti kauimpana toivotusta kuin koskaan kyselyn historian aikana. Eli tavoite ja toteutuma karkaa kokoajan vain kauemmaksi siis riippumatta yhtään siitä miten kyselytutkimus on tehty tai miten totuudenmukaisesti ihmiset siihen vataavat. Tämän syyt pitää löytää ja korjata.

Minun on vaikea nähdä kyseessä olevan mikään muu kuin kulttuuri. Miksi somalien hedelmällisyysluku Suomessa on lähes 4, kun kantaväestöllä se on 1,3?

Quote from: kriittinen_ajattelija on 19.11.2021, 05:59:02
Se ei juurikaan hirveästi veisi edes tilaa tai resursseja vaikka kaikki asuisi pk-seudulla isoissa omakotitaloissa, mutta jostain syystä halutaan rakentaa tiheitä kerrostalo-alueita - jossa niissäkin on hinnat pilvissä.
Omakotitalo syrjäseuduilla maksaa ehkä sen 60 000e ja sillä hinnalla ei saisi edes yksiötä Helsingissä...

Tiivis kerrostaloasuminen on juuri se asia, mitä moni kaupungeilta haluaa. Asuntojen korkeat (matalat) hinnat Helsingissä (syrjäseuduilla) kertovat suuresta (vähäisestä) kysynnästä.

Tiivis kerrostalorakentaminen Helsingissä ei estä omakotitalossa asumista. Omakotitaloille kyllä riittää Suomessa maata, vaikka Helsingissä rakennetaan kaupunkimaisemmin. Helsingissä on mahdollista käydä töissä, vaikka asuisikin muualla. Helsinkiin pitää rakentaa tiiviisti korkeita kerrostaloja. Minä en halua asua isossa omakotitalossa, vaan haluan asua kerrostalossa tiiviisti rakennetulla alueella.

Kaupunkien korkea väestötiheys helpottaa kumppanin löytämistä, olipa kyse sitten vain yhden yön seksiseurasta tai loppuelämän mittaisesta parisuhteesta. Osa maaseudun miesväestä on huomannut kumppanin löytymisen olevan vaikeaa, kun pitäjästä ei naisia ylipäätään tunnu löytyvän, potentiaalisista lisääntymiskumppaneista puhumattakaan.

Quote from: jka on 19.11.2021, 08:13:54

Quote from: ikuturso on 19.11.2021, 07:38:57
Lapsilisät on väärin päin.

Maalaisjärjellä ensimmäinen lapsi on kallein. Pitää ostaa vannat, potat, pinnasängyt, hoitopöydät, lastenvaunut, rattaat, turvaistuimet, kaukalot, sitterit. Parit kura/loskahaalarit joka vuosi

Ei ole. Ensimmäisen lapsen voi tehdä vielä siinä samassa kälysessä yksiössä/kaksiossa jossa asuu parisuhteessa. Toisen, viimeistään kolmannen kohdalla pitää ostaa/vuokrata kokonaan uusi ja isompi asunto ja suurimman osan myös uusi auto.

Ei tarvitse.

Tuttavaperhe asui rivitalokaksiossa kahden lapsen kanssa siihen asti, että lapset muuttivat opiskelemaan. Vanhemmat olohuoneessa ja lapset(myöhemmin siis nuoret) makuuhuoneessa. Olivat vieläpä poika ja tyttö. Ajoivat vanhalla autolla.

Toinen tuttavaperhe asui kolmiossa neljän lapsen kanssa. Vanhemmat nukkuivat olohuoneessa ja makuuhuoneissa nukkui kaksi lasta kummassakin. Yksi poika ja kolme tyttöä. Eri työpaikoista johtuen yksi loppuunajettu perheauto ja toisena pieni kauppakassi. Olisivat ne tarvinneet kaksi autoa ilman lapsiakin.

Meilläkin kaksi lasta asui yläasteen kynnykselle samassa huoneessa kerrossängyssä, kunnes toiselle allokoitiin työhuoneeseen petipaikka. Silloin meillä oli yksi 10v. vanha perheauto ja työkuvioiden vuoksi tuli vanhempi kakkosauto myös kuvaan.

Eikä puhuta mistään savupirttiajasta vaan ihan 1980-luvusta ja 2000-luvusta.

Eli puhut paskaa. Toki monet hemmottelevat kakaransa pilalle, että joka kullannupulla pitää olla oma mielivärisekseen maalattu huone heti kolmivuotiaasta. Sitten ostetaan velaksi se Volvo jossa on niksnaks isofix-kiinnitteiset turvaistuimet, kun ihminen ei viitsi sitä kaukaloa siihen turvavyöhön kieputtaa. Voi niinkin elää jos haluaa, mutta ei niin pidä/tarvitse pakosti elää niin kuin tuossa vihjaat.

-i-

QuoteTiivis kerrostaloasuminen on juuri se asia, mitä moni kaupungeilta haluaa. Asuntojen korkeat (matalat) hinnat Helsingissä (syrjäseuduilla) kertovat suuresta (vähäisestä) kysynnästä.

Tiivis kerrostalorakentaminen Helsingissä ei estä omakotitalossa asumista. Omakotitaloille kyllä riittää Suomessa maata, vaikka Helsingissä rakennetaan kaupunkimaisemmin. Helsingissä on mahdollista käydä töissä, vaikka asuisikin muualla. Helsinkiin pitää rakentaa tiiviisti korkeita kerrostaloja. Minä en halua asua isossa omakotitalossa, vaan haluan asua kerrostalossa tiiviisti rakennetulla alueella.

Kaupunkien korkea väestötiheys helpottaa kumppanin löytämistä, olipa kyse sitten vain yhden yön seksiseurasta tai loppuelämän mittaisesta parisuhteesta. Osa maaseudun miesväestä on huomannut kumppanin löytymisen olevan vaikeaa, kun pitäjästä ei naisia ylipäätään tunnu löytyvän, potentiaalisista lisääntymiskumppaneista puhumattakaan.

Niin.. nyt puhut omasta ja ehkä joidenkin mielipiteestä mikä tekee kaupungista kivan paikan asua. Sinulla on oikeus siihen, enkä mitenkään kiistä etteikö sinun visioima kaupunki olisi kiva paikka elää teille.

Yleisesti kuitenkin tuonkaltainen kaupunki ei ikinä tule uusimaan väestöään luonnollisesti vaan on jatkuvan maahanmuuton varassa. Se ei luonnollisesti sinua haittaa, koska ehdotat muutenkin joka paikassa osaavien Aasialaisten maahanmuuttoa.

Mutta jos on etnonationalisti niin silloin yleensä halutaan säilyttää omat inbred geenit, eikä silloin tuo malli ole hyvä.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 19.11.2021, 13:55:39

QuoteTiivis kerrostaloasuminen on juuri se asia, mitä moni kaupungeilta haluaa. Asuntojen korkeat (matalat) hinnat Helsingissä (syrjäseuduilla) kertovat suuresta (vähäisestä) kysynnästä.

Tiivis kerrostalorakentaminen Helsingissä ei estä omakotitalossa asumista. Omakotitaloille kyllä riittää Suomessa maata, vaikka Helsingissä rakennetaan kaupunkimaisemmin. Helsingissä on mahdollista käydä töissä, vaikka asuisikin muualla. Helsinkiin pitää rakentaa tiiviisti korkeita kerrostaloja. Minä en halua asua isossa omakotitalossa, vaan haluan asua kerrostalossa tiiviisti rakennetulla alueella.

Kaupunkien korkea väestötiheys helpottaa kumppanin löytämistä, olipa kyse sitten vain yhden yön seksiseurasta tai loppuelämän mittaisesta parisuhteesta. Osa maaseudun miesväestä on huomannut kumppanin löytymisen olevan vaikeaa, kun pitäjästä ei naisia ylipäätään tunnu löytyvän, potentiaalisista lisääntymiskumppaneista puhumattakaan.

Niin.. nyt puhut omasta ja ehkä joidenkin mielipiteestä mikä tekee kaupungista kivan paikan asua. Sinulla on oikeus siihen, enkä mitenkään kiistä etteikö sinun visioima kaupunki olisi kiva paikka elää teille.

Yleisesti kuitenkin tuonkaltainen kaupunki ei ikinä tule uusimaan väestöään luonnollisesti vaan on jatkuvan maahanmuuton varassa. Se ei luonnollisesti sinua haittaa, koska ehdotat muutenkin joka paikassa osaavien Aasialaisten maahanmuuttoa.

Mutta jos on etnonationalisti niin silloin yleensä halutaan säilyttää omat inbred geenit, eikä silloin tuo malli ole hyvä.

Mainitsin mielipiteeni, koska välillä näkee maaseudun asukkien virheellisesti ajattelevan, ettei kukaan nauti tiiviissä kaupungissa asumisesta. Asia ei tietenkään ole näin, sillä moni ihminen nauttii kaupungissa asumisesta. Tiivis kaupunkirakentaminen tarjoaa vaihtoehdon maaseudulla asumiseen. New Yorkin, Lontoon, Hongkongin, Chicagon, Singaporen, Soulin, Tokion ja Helsingin kaltaisten alueiden olemassaolo ei pakota ketään asumaan siellä, mutta se mahdollistaa sen heille, ketkä siellä haluavat asua. Tiiviillä rakentamisella luodaan yksi vaihtoehto.

Etnonationalisteille ulkomaalaisten osaajien maahanmuutto on viheliäinen ongelma, sillä on vaikea perustella kansan syville riveille miksi työnantajien himoitsema ulkomaalainen osaaja pitäisi käännyttää.

Myös maaseudulla kokonaishedelmällisyysluku on alle 2, joskin se on silti hieman korkeampi kuin kaupungeissa. Kaupunkialueilla kuitenkin syntyy enemmän lapsia kuin maaseudulla johtuen kaupunkialueiden suuremmasta väestöstä. Ero maaseutualueiden ja kaupunkialueiden miesten välillä on pieni. Sen sijaan ero naisten välillä on suurehko.

Täältä löytyy hyvää dataa.

https://www.stat.fi/til/synt/2019/02/synt_2019_02_2020-12-04_tie_001_fi.html

Vuonna 2019 Uudellamaalla oli korkeampi kokonaishedelmällisyysluku kuin Pohjois- ja Etelä-Karjalassa sekä Varsinais-Suomessa. Kokonaishedelmällisyysluvut ovat melko samaa luokkaa kaikkialla Suomessa Pohjanmaata lukuun ottamatta. Uudellamaalla kokonaishedelmällisyyslukua nostaa tietyt ahkerasti lisääntyvät maahanmuuttajaryhmät.

[tweet]1278750283271516161[/tweet]

Quote from: Pallopääkissa on 18.11.2021, 20:44:22
Ei lapsia tehdä rahan takia tai jätetä tekemättä rahan puutteen takia. Miksi "köyhässä" Suomessa aikoinaan tehtiin helposti 5 lasta esim. vielä 1950-luvulla. Ja toisaalta jos sinä olet miljonääri, silloin 5-6 lasta ei tunnu mitenkään lompakossa vaikka muksut oisi hankittu lyhyen ajan sisään.

Ehkä perhepolitiikan fokus onkin ihan väärässä paikassa.

Unkari on hyvin avokätisellä rahapolitiikalla onnistunut kääntämään trendin ylöspäin samalla kun se muualla laskee. Tästä voisi helposti vetää johtopäätös, että rahalla voisi "ostaa" lisää lapsia eli kasvatetaan erinäisiä tukiaisia, niin saadaan sellainen syntyvyys kun halutaan. Mutta kysymyksesi dilemma jää edelleen voimaan: miksi köyhä Suomi tuotti enemmän lapsia kun rikas Suomi? Tukien kasvattaminen ei näyttäisi selittävän tämän ristiriidan.

Se mikä kuitenkin selittää ristiriidan on ajan puute. Voiko siis olla niin, että lasten hankinnan varsinainen este ei ole rahan puute vaan ajan puute?

Unkarin avokätinen rahapolitiikka keskittyy hyvin voimakkaasti ajan lisäämiselle vanhemmille tukien kautta (ehkä tahaton vaikutus). Laaja tukipaketti, joka kattaa kaikkea veroista asunnon, hankkimiseen nimittäin vähentää vanhempien painetta olla palkkatöissä. Seuraus tästä on, että vanhemmilla, erityisesti äideillä, on mahdollisuus jäädä enemmän kotiin lasten kanssa kun ehkä yksi tai puolitoista työtuloa riittää. Ts. äitien (tai isien) ei tarvitse ottaa itselleen sekä työn että lasten hoitamisen (täyden) taakan samaan aikaan vaan voivat ajoittaa ne peräkkäisiksi. Lieneehän se aika selvä, että lasten hankinnan rasittavuus helpottuu huomattavasti jos ei ole pakko olla samaan aikaan töissä.

Vastavuoroisesti on taas havaittavissa, että mitä enemmän ihmisiä, ja etenkin naisia, patistetaan opiskelemaan, työelämään ja tekemään uraa, sen pienemmäksi syntyvyys laskee. Ts. liikaa aikaa menee työuraan ja lasten hankinnan prioriteetti laskee.

Mutta eikös naiset olleet töissä myös "köyhässä" Suomessa? Oli, mutta ei palkkatöissä. Agraariyhteiskunnassa työ hoituivat pitkälti omalla pihalla ja kodissa, jossa lapset tuli hoidettua samalla. Lasten vaatima aika ei siis välttämättä ollut ristiriidassa työnteon kanssa.

Entäs rikkaat, eikö heillä pitäisi olla paljon aikaa lapsiin? Ei välttämättä. Suurituloisten elämän on usein varsin kiireinen. Suurituloisessa perheessä tyypillisesti tehdään molempien vanhempien toimesta pitkiä päiviä ja erinäisiä projekteja on paljon. Etenkin yrittäjävanhemmat saattavat olla varsin kiireisiä eikä lapsia edes voi harkita. Varakkailla tuuppaa myös olla hyvin laaja sosiaalinen elämä (suhdetoimintaa, kekkereitä jne.), joka vie paljon aikaa.

Mites mamut, he tekevät lapsia liukuhihnalla vaikka tulot ovat pienet? Lapsitehtaana toimiminen on mahdollista juuri sen takia, että mamujen työttömyys on korkea eli heillä on paljon aikaa lasten hoitamiseen samalla kun valtio maksaa käytännössä heidän koko elämisen.

Mutta miksi suomalaiset työttömät eivät hanki lapsia samalla lailla? Mamun ja suomalaisen parisuhdemarkkinat ovat erilaisia. Työtön musliminainen naitetaan pois ja hän synnyttää kun mies käskee. Suomalainen työtön nainen on vapailla parisuhdemarkkinoilla, jossa hänen status on alhainen eikä siittäjää saatikka elättäjää välttämättä ole tarjolla lainkaan. Tosin välillä vaikuttaa kylä siltä, että juuri kantasuomalaiset sosiaalitapaukset tuuppaavat päätyä liian usein raskaaksi.

Teesini siis on, että ajan puute on tosiasiassa se, joka vähentää lasten hankkimista. Aikaa menee yksinkertaisesti liikaa työn tekemiseen ja erinäisen pakolliseksi miellettyyn "elämiseen", jolloin lasten hankinta olisi yksi lisätaakka johon ei koeta olevan tarpeeksi lihaksia.

Osittain ongelman voi korjaa Unkarin tavoin rahalla, eli lisätään (pitkäkestoista) vapaa-aikaa vapauttamalla vanhemmat tulonhankkimisvelvoitteesta, mutta silläkin lienee rajansa kuinka paljon verovaroja voidaan käyttää tukiin.

Tällä aikaoletuksella voisi kuitenkin päätellä, että jo uskonnoksi muodostuneessa tasa-arvoajattelussa, jossa naisten pitää toimia miesten lailla (työurakeskeinen elämä), ollaan menty jo niin pitkälle, että vanhemmuudelle ei enää ole mitään sijaa.

Lyhytaikainen ratkaisu Suomelle voisi olla unkarilainen malli runsailla tuilla lapsiperheille. Ongelmaksi muodostuu Suomessa rahojen puute. Unkarihan on vielä reipas nettosaaja EU:lta, joten tällaisiin kansallisiin hankkeisiin voi panostaa. Suomessa eletään jo nyt velaksi eikä lapsiperheiden tukien ehkä moninkertaistaminen ole pitkässä juoksussa realistista.

Paine vapauttaa vanhemmat työelämästä lasten hankintaan olisi kuitenkin mahdollinen jos valtion verokertymävaatimusta laskettaisiin. Eli jos valtion kulut olisivat pienemmät, ei olisi pakko patistaa kansalaisia tekemään kalliin koulutuksen kautta pitkää työuraa kerätäkseen kolikoita valtion pohjattomaan kaivoon.

Voikin olla, että syntyvyysongelma johtuukin lopulta ylisuuresta valtiosta, joka murskaa vanhemmuuden alleen vaatimalla kansalaisilta suuria ponnistuksia valtion ylläpitämiseksi jolloin omaan elämään ei jää aikaa. Tämä päätelmä näyttäisi ainakin selittävän miksi juuri länsimaissa, alati paisuvalla byrokratiallaan, syntyvyys on laskusuunnassa.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 18.11.2021, 21:18:22

No tuo nyt on aika mustavalkoinen näkemys asiaan, toki se voi olla osatekijä kieltämättä mutta se on aika kompleksi asia mistä me puhutaan ja siihen vaikuttaa kymmenet muutkin tekijät.

En keksaissut tuota omasta päästäni. Väestötutkija Marika Jalovaaran mukaan havainnot tukevat tätä.

Quote

Jos lapsettomuuden taustalla on puolison puuttuminen, lapsiperheiden taloudellinen tuki ei riitä avuksi. Akatemiatutkija Marika Jalovaara ei silti väheksy yhteiskunnan mahdollisuutta auttaa.

– Usein ajatellaan, että parisuhteet kuuluvat yksityiselämän piiriin. Mutta kyllä riskimalleissa näkyy, että esimerkiksi pitkään työttömänä olleiden miesten todennäköisyys muuttaa yhteen puolison kanssa, avioitua ja saada lapsia on aika pieni.

Perheen perustamisessa ei siis ole kyse pelkästään sattumasta ja romantiikasta, vaan myös tulevaisuudennäkymistä. Siihen vaikuttaa oleellisesti sekä oma että puolison tai puolisoehdokkaan työllisyys.

Tuossa on aivan selkeä logiikka:

Maassa vallitsee suurtyöttömyys.
⇒ Suuri määrä suomalaisia miehiä on työttöminä.
⇒ Työttömät miehet eivät kelpaa suomalaisille naisille puolisoiksi.
⇒ Ei seksiä.
⇒ Ei lapsia.

Lisäksi se, mitä monissa muissa maissa tapahtuu, ei välttämättä selitä kaikkea mitä Suomessa tapahtuu.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 18.11.2021, 21:18:22

Monissa maissa on korkea työttömyys, mutta silti korkea syntyvyys jne

Erilainen kulttuuri, erilaiset yhteiskunnan rakenteet, erilaiset asenteet, työttömyyden jakautuminen eri väestöryhmien kesken, jne. Siksi työllisyyden vaikutus lapsettomuuteen voi ollakin Suomessa suurempi kuin monissa muissa maissa.

Quote from: ikuturso on 19.11.2021, 13:32:24
Tuttavaperhe asui rivitalokaksiossa kahden lapsen kanssa siihen asti, että lapset muuttivat opiskelemaan. Vanhemmat olohuoneessa ja lapset(myöhemmin siis nuoret) makuuhuoneessa. Olivat vieläpä poika ja tyttö. Ajoivat vanhalla autolla.

Toinen tuttavaperhe asui kolmiossa neljän lapsen kanssa. Vanhemmat nukkuivat olohuoneessa ja makuuhuoneissa nukkui kaksi lasta kummassakin. Yksi poika ja kolme tyttöä. Eri työpaikoista johtuen yksi loppuunajettu perheauto ja toisena pieni kauppakassi. Olisivat ne tarvinneet kaksi autoa ilman lapsiakin.

Meilläkin kaksi lasta asui yläasteen kynnykselle samassa huoneessa kerrossängyssä, kunnes toiselle allokoitiin työhuoneeseen petipaikka. Silloin meillä oli yksi 10v. vanha perheauto ja työkuvioiden vuoksi tuli vanhempi kakkosauto myös kuvaan.

Eikä puhuta mistään savupirttiajasta vaan ihan 1980-luvusta ja 2000-luvusta.

Eli puhut paskaa. Toki monet hemmottelevat kakaransa pilalle, että joka kullannupulla pitää olla oma mielivärisekseen maalattu huone heti kolmivuotiaasta. Sitten ostetaan velaksi se Volvo jossa on niksnaks isofix-kiinnitteiset turvaistuimet, kun ihminen ei viitsi sitä kaukaloa siihen turvavyöhön kieputtaa. Voi niinkin elää jos haluaa, mutta ei niin pidä/tarvitse pakosti elää niin kuin tuossa vihjaat.

-i-

Mitään ei loppupeleissä tarvitse. Ei kyse ole siitä onko joku asia täysin välttämätöntä. Samalla argumentilla voidaan sanoa että kaikki mitä on tapahtunut 1800-luvun jälkeen ei ole välttämätöntä. Syntyvyys oli maksimissaan tuolloin.

Tuttavaperheet 1980-luvulla ja 2000-luvulla ei minusta ole enää millään tasolla validi argumentti. Nyt puhutaan 2020-luvusta. Aika paljon on muuttunut pelkästään 2000-luvusta. Jos  silti pidät omaa tuttavapiiriä validina argumenttina niin voin antaa sitten vaihtarina kokemukset omasta tuttavapiipiiristä 2000-luvulta. Palttiarallaa 20 lapsiperhettä. Näistä jokainen on muuttanut jossain vaiheessa ja nimenomaan lasten takia. Itse en pitäisi edes tuota millään tavalla validina argumenttina.

Mutta teepä huviksesi gallup nykypäivän 20-30-vuotiaiden keskuudessa. Mitkä on fiilikset tehdä lapsia Kallion yksiössä 2020-luvulla? Kyse on edelleen siitä miten luodaan ihmiselle optimaaliset olosuhteet jotta nämä voivat tehdä sen määrän lapsia kuin haluavat. Lyödäänkö vetoa että nimenomaan 2020-luvulla minun skenaario on huomattavan paljon lähempänä tätä optimia kuin sinun skenaario? Ja tämä täysin riippumatta siitä mikä on oikeasti tarpeellista. Ihmisen mukavuudenhalu on se joka ohjaa ihmistä. Myös lapsen tekemisen osalta. En todellakaan usko että suurin syy muuttamiseen olisi että saa sille kullanupulle oman huoneen kuten esität. Suurin syy on että saa itselle oman huoneen. Aika hemmetin iso osa tekee nykyään pelkästään etätöitä kotoaan tai muuten vaan töitä kotonaan. Koko ilmiötä ei ollut vielä 2000-luvulla. Ilman omaa työhuonetta pelkästään tuo on täysi mahdottomuus jos kolme lasta pörrää ympärillä. Ilman lapsia se onnistuu vielä hyvin siinä yksiössäkin.

ˆ Onko siis pointtisi, että kun lapsia tulee paljon, pitää kasvattaa lapsilisää, jotta valtio maksaa isomman asunnon asuntolainaa pois?

-i-

Quote from: ikuturso on 19.11.2021, 17:27:32
ˆ Onko siis pointtisi, että kun lapsia tulee paljon, pitää kasvattaa lapsilisää, jotta valtio maksaa isomman asunnon asuntolainaa pois?

-i-

Pointti oli se että ne esikoiselta kierrätettävät kurahaalarit ei ole minkäänlainen kustannustekijä jonka perusteella lapsilisä pitäisi olla niin päin, että ensimmäinen lapsi olisi muka kallein. Se kai oli sinun alkuperäinen pointti josta oli puhe. Lapsilisän taso on ihan eri keskustelun aihe eikä liity tähän oikeastaan ollenkaan. Minusta lapsilisät voitaisiin poistaa vaikka kokonaan. Paljon parempiakin tapoja kompensoida asia on esitetty tässäkin säikeessä. Ja tietenkään lapsilisällä ei makseta asuntoja, mutta perhasunnot voidaan tehdä aika monella poliittisella toimenpiteellä halvemmiksi ja halpommin saatavilla oleviksi.

Näin jyrkkä pudotus syntyvyydessä 10 vuodessa ei voi selittyä pelkästään taloudellisilla tekijöillä. Kulttuurin murros on myös selittävä tekijä.

Tosin, nainen joka 20-vuotiaana julistaa että ei varmasti ikinä halua lapsia hyvin todennäköisesti viimeisillä mahdollisina aikoina 35-vuotiaana  epätoivoisesti haluaa lapsen. Naiset on vaan rakennettu niin.

Mies joka 20-vuotiaana sanoo että ei halua lapsia paljon todenäköisemmin sanoo samoin 35-vuotiaanakin.

Quote from: jka on 19.11.2021, 17:50:07

Pointti oli se että ne esikoiselta kierrätettävät kurahaalarit ei ole minkäänlainen kustannustekijä jonka perusteella lapsilisä pitäisi olla niin päin, että ensimmäinen lapsi olisi muka kallein. Se kai oli sinun alkuperäinen pointti josta oli puhe. Lapsilisän taso on ihan eri keskustelun aihe eikä liity tähän oikeastaan ollenkaan. Minusta lapsilisät voitaisiin poistaa vaikka kokonaan. Paljon parempiakin tapoja kompensoida asia on esitetty tässäkin säikeessä. Ja tietenkään lapsilisällä ei makseta asuntoja, mutta perhasunnot voidaan tehdä aika monella poliittisella toimenpiteellä halvemmiksi ja halpommin saatavilla oleviksi.

Jos kerran lapsilisällä ei makseta asuntoja, miksi vedit isomman asunnon tarpeen lapsilisäkeskusteluun?

Pointti on myös se, että lasta ei saa kuskata autossa nykyään ilman turvaistuimia, eikä lapsi voi olla alasti pakkasessa tai koulussa. Sen sijaan kuusikin lasta voi olla yksiössä vaikka se on epämukavaa.

-i-

Quote from: Nikolas on 19.11.2021, 15:32:05

Quote from: kriittinen_ajattelija on 18.11.2021, 21:18:22

No tuo nyt on aika mustavalkoinen näkemys asiaan, toki se voi olla osatekijä kieltämättä mutta se on aika kompleksi asia mistä me puhutaan ja siihen vaikuttaa kymmenet muutkin tekijät.

En keksaissut tuota omasta päästäni. Väestötutkija Marika Jalovaaran mukaan havainnot tukevat tätä.

Quote

Jos lapsettomuuden taustalla on puolison puuttuminen, lapsiperheiden taloudellinen tuki ei riitä avuksi. Akatemiatutkija Marika Jalovaara ei silti väheksy yhteiskunnan mahdollisuutta auttaa.

– Usein ajatellaan, että parisuhteet kuuluvat yksityiselämän piiriin. Mutta kyllä riskimalleissa näkyy, että esimerkiksi pitkään työttömänä olleiden miesten todennäköisyys muuttaa yhteen puolison kanssa, avioitua ja saada lapsia on aika pieni.

Perheen perustamisessa ei siis ole kyse pelkästään sattumasta ja romantiikasta, vaan myös tulevaisuudennäkymistä. Siihen vaikuttaa oleellisesti sekä oma että puolison tai puolisoehdokkaan työllisyys.

Tuossa on aivan selkeä logiikka:

Maassa vallitsee suurtyöttömyys.
⇒ Suuri määrä suomalaisia miehiä on työttöminä.
⇒ Työttömät miehet eivät kelpaa suomalaisille naisille puolisoiksi.
⇒ Ei seksiä.
⇒ Ei lapsia.

Lisäksi se, mitä monissa muissa maissa tapahtuu, ei välttämättä selitä kaikkea mitä Suomessa tapahtuu.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 18.11.2021, 21:18:22

Monissa maissa on korkea työttömyys, mutta silti korkea syntyvyys jne

Erilainen kulttuuri, erilaiset yhteiskunnan rakenteet, erilaiset asenteet, työttömyyden jakautuminen eri väestöryhmien kesken, jne. Siksi työllisyyden vaikutus lapsettomuuteen voi ollakin Suomessa suurempi kuin monissa muissa maissa.

No suomalaiset sosiologit ja väestötutkijat nyt on yleensä poliittisesti korrekteja ja pihalla asioista siinå missä muissakin länsimaissa.

En sinällään halua vähätellä tuota teoriaasi ja varmasti siinä on perää mutta en nyt jaksaisi ylikorostaakkaan sitä. Monissa esim Itä-Aasian maissa on paljon Suomea matalampi työttömyys mutta siltikin matalampi syntyvyyskin siinä missä monissa köyhissä maissa on korkea työttömyys mutta silti korkea syntyvyyskin.
Tuo on tuollaista poliittista lässytystä mitä on poliittisesti korrektia helppo toistella, että "nostetaan työllisyyttä niin syntyvyys nousee" - yksinkertaista eikä loukkaa ketään väestönosaa.

Quote from: ikuturso on 19.11.2021, 18:46:15
Jos kerran lapsilisällä ei makseta asuntoja, miksi vedit isomman asunnon tarpeen lapsilisäkeskusteluun?

Pointti on myös se, että lasta ei saa kuskata autossa nykyään ilman turvaistuimia, eikä lapsi voi olla alasti pakkasessa tai koulussa. Sen sijaan kuusikin lasta voi olla yksiössä vaikka se on epämukavaa.

-i-

Koska lasten tekemisen kustannukset on ihan jossain muualla mitä ylipäätään kuvittelit, eli jossain kurahousuissa ja lastenrattaissa. Kukaan ei jätä lapsia tekemättä noiden kustannusten takia mitä luettelit ja lapsilisien sitominen niihin on täydellisen epäjohdonmukaista.

Katsotaanpa hedelmällisyyslukua maaseutu- ja kaupunkialueilla.

Muutamia havaintoja.

Kaupunkialueiden lisäksi maaseutualueilla hedelmällisyysluku on alle 2.

Maaseutualueilla hedelmällisyysluku on laskenut vuosien mittaan.

Viime vuosikymmenen alussa kaupunkialueiden hedelmällisyysluku oli korkeampi kuin maaseutualueilla vuonna 2019.

Ero maaseutu- ja kaupunkialueiden välillä ei ole suuri, vaikkakin maaseutualueilla hedelmällisyysluku on kaupunkialueita korkeampi.

Miten "kaupungeissa ei lisäännytä koska ahtaat asunnot" argumentti sopii yhteen näiden havaintojen kanssa?

https://www.stat.fi/til/synt/2019/02/synt_2019_02_2020-12-04_tie_001_fi.html

Quote from: Hae-won on 19.11.2021, 19:21:31
Katsotaanpa hedelmällisyyslukua maaseutu- ja kaupunkialueilla.

Muutamia havaintoja.

Kaupunkialueiden lisäksi maaseutualueilla hedelmällisyysluku on alle 2.

Maaseutualueilla hedelmällisyysluku on laskenut vuosien mittaan.

Viime vuosikymmenen alussa kaupunkialueiden hedelmällisyysluku oli korkeampi kuin maaseutualueilla vuonna 2019.

Ero maaseutu- ja kaupunkialueiden välillä ei ole suuri, vaikkakin maaseutualueilla hedelmällisyysluku on kaupunkialueita korkeampi.

Miten "kaupungeissa ei lisäännytä koska ahtaat asunnot" argumentti sopii yhteen näiden havaintojen kanssa?

https://www.stat.fi/til/synt/2019/02/synt_2019_02_2020-12-04_tie_001_fi.html

En ihan ymmärrä mitä höpötät omasta linkistäsi käy ilmi, että kaupungeissa syntyvyys on 1,1/nainen ja muualla korkeampi. Näyttää aika selvältä yhtälöltä?

Quote.  Sukupuolten välinen ero kokonaishedelmällisyydessä on maaseutualueilla suurempi kuin kaupunkialueilla. Vuonna 2010 maaseutualueilla asuvien naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 2,29, kun miesten vastaava luku oli 1,95. Vuonna 2019 naisten kokonaishedelmällisyysluku oli laskenut 1,73:een ja miesten 1,42:een. Maaseutualueiden perheikäisestä (15–49) väestöstä miehiä oli 53 prosenttia. Määrällisesti maaseutualueilla oli 15–49-vuotiaita miehiä 28 800 enemmän kuin vastaavan ikäisiä naisia.

Kaupunkialueilla sekä naisten että miesten kokonaishedelmällisyysluku on verrattain alhainen. Naisten kokonaishedelmällisyysluku on laskenut vuoteen 2019 mennessä 1,29:een ja miesten jopa 1,25:een. Kaupunkialueilla asuvasta 15–49-vuotiaasta väestöstä miehiä oli hiukan enemmän, 50,7 prosenttia.

Kaupunkialueiden matala syntyvyys näkyy koko Suomen syntyvyydessä vahvemmin johtuen väestön keskittymisestä kaupunkialueille. Vuonna 2019 Suomen 15–49-vuotiaasta väestöstä 78 prosenttia asui kaupunkialueilla. Tarkemman aluejaon mukaan 15–49-vuotiaasta väestöstä 44 prosenttia asui vuonna 2019 sisemmillä kaupunkialueilla, joissa naisten kokonaishedelmällisyys oli kaikista kaupunki-maaseutu-luokituksen alueista alhaisin, 1,1 lasta naista kohden.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 19.11.2021, 19:30:55
En ihan ymmärrä mitä höpötät omasta linkistäsi käy ilmi, että kaupungeissa syntyvyys on 1,1/nainen ja muualla korkeampi. Näyttää aika selvältä yhtälöltä?

Maaseutualueilla hedelmällisyysluku on laskenut. Vuonna 2019 se oli samaa luokkaa kuin kaupunkialueilla vuonna 2010. Miksi vuonna 2010 kaupunkialueilla hedelmällisyysluku oli samaa tasoa kuin maaseudulla vuonna 2019? Ovatko asunnot maaseudulla ja kaupunkialueilla yhtäkkiä pienentyneet?

Ei kaupunkialueiden asuntojen koko selitä tätä laskua.

Kaupungeissa on toki alhaisempi hedelmällisyysluku, mutta se on laskenut yhtä lailla myös maaseudulla.

Quote from: Hae-won on 19.11.2021, 19:37:22

Quote from: kriittinen_ajattelija on 19.11.2021, 19:30:55
En ihan ymmärrä mitä höpötät omasta linkistäsi käy ilmi, että kaupungeissa syntyvyys on 1,1/nainen ja muualla korkeampi. Näyttää aika selvältä yhtälöltä?

Maaseutualueilla hedelmällisyysluku on laskenut. Vuonna 2019 se oli samaa luokkaa kuin kaupunkialueilla vuonna 2010. Miksi vuonna 2010 kaupunkialueilla hedelmällisyysluku oli samaa tasoa kuin maaseudulla vuonna 2019? Ovatko asunnot maaseudulla ja kaupunkialueilla yhtäkkiä pienentyneet?

Ei kaupunkialueiden asuntojen koko selitä tätä laskua.

Kaupungeissa on toki alhaisempi hedelmällisyysluku, mutta se on laskenut yhtä lailla myös maaseudulla.

Niin no totesinkin vaan, että ahtaat asunnot ei ainakaan edistä syntyvyyttä vaan pikemminkin ne kannustaa yksin asumiseen ja pitkitettyyn sinkkuelämään ym ja jos lapsia tehdäänkin niin jää se yhteen.

Kokonaissyntyvyyteen vaikuttaa muutkin tekijät : kuten vaikka naisten ylikoulutus, miesten syrjäytyminen, yhteisöllisyyden ja uskonnollisuuden vähentyminen, ilmasto-ahdistus, lapsettomuutta ihannoiva massamedia, liika teknologia joka vieraannuttaa luonnosta, lisääntyvät mt-ongelmat jne...

Tuosta edellä laitetusta linkistä poimittu.

Quote
Vuonna 2019 koko maan kokonaishedelmällisyysluku oli 1,35 lasta naista kohden, josta suomalaistaustaisten osuus oli 1,15 lasta naista kohden.

Vielä vuonna 2010 suomalaistaustaisten naisten syntyvyys oli 1.75, nyt siis enää 1.15. Aika karua. Ei ilmeisesti edelleenkään aihetta suurempiin toimenpiteisiin.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 19.11.2021, 19:50:42
Niin no totesinkin vaan, että ahtaat asunnot ei ainakaan edistä syntyvyyttä vaan pikemminkin ne kannustaa yksin asumiseen ja pitkitettyyn sinkkuelämään ym ja jos lapsia tehdäänkin niin jää se yhteen.

Kokonaissyntyvyyteen vaikuttaa muutkin tekijät : kuten vaikka naisten ylikoulutus, miesten syrjäytyminen, yhteisöllisyyden ja uskonnollisuuden vähentyminen, ilmasto-ahdistus, lapsettomuutta ihannoiva massamedia, liika teknologia joka vieraannuttaa luonnosta, lisääntyvät mt-ongelmat jne...

En kiistä, etteikö asuntojen koolla voi olla jonkinlainen vaikutus syntyvyyteen, mutta epäilen vaikutuksen olevan pieni edellä esitetyn perusteella.

Eri etnisten ryhmien hedelmällisyysluvut ovat maahanmuuttopolitiikan kannalta tärkeä asia vaikkei olisikaan etnonationalisti. Huonosti kotoutuvien maahanmuuttajien ahkera lisääntyminen aiheuttaa yhteiskunnalle haasteita, sillä huonosti kotoutuvien maahanmuuttajien lapset kärsivät sopeutumisongelmista. Samalla näyttää siltä, että hyvin kotoutuvat maahanmuuttajat eivät lisäänny suomalaisia yhtään ahkerammin, joissain tapauksissa heillä on jopa suomalaisia alhaisempi hedelmällisyysluku.

Quote from: Hae-won on 19.11.2021, 19:21:31
Katsotaanpa hedelmällisyyslukua maaseutu- ja kaupunkialueilla.

Tuo kuvaaja antaa ihan liian ruusuisen kuvan kaupunkialueista. Suomessa tilastoissa kaupunkialueeksi laskettu ei ole oikeasti vielä edes mikään kaupunkialue. Kaupunkialueeksi lasketaan kaikki yli 15.000 ihmisen tuppukylät jolla ei ole siis mitään tekemistä kaupungin kanssa. Tuohan on oikeasti maaseutua vasta.

Helsingin keskustan laskisin ainoaksi oikeaksi kaupunkialueeksi ylipäätään Suomessa ja tuota pitää käyttää vertailukohtana. Helsingin kantakaupungissa ja sen lähialueilla syntyvyys on reilusti alle yhden. Kun se maaseudulla on 1.73, niin oikean kaupungin ja maaseudun välinen ero syntyvyydessä on melkein 100%.

Pelkästään jo Helsingin keskustan ja sen omien esikaupunkialueiden välinen ero on massiivinen, melkein 50%.

https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/syntyvyyden-pudotus-kaansi-lasten-maaran-laskuun-helsingissa

Quote from: jka on 19.11.2021, 21:39:55
Helsingin keskustan laskisin ainoaksi oikeaksi kaupunkialueeksi ylipäätään Suomessa ja tuota pitää käyttää vertailukohtana. Helsingin kantakaupungissa ja sen lähialueilla syntyvyys on reilusti alle yhden. Kun se maaseudulla on 1.73, niin oikean kaupungin ja maaseudun välinen ero syntyvyydessä on melkein 100%.

Tällöin ei tarvitse olla kovin huolissaan kaupunkien syntyvyydestä tällä hetkellä, sillä Helsingin keskustassa asuu vain pieni osuus Suomen väestöstä. Tuossa jutussa mainitaan syntyvyyden Helsingissä laskeneen 1,32 -> 1,11 vuosina 2015-2019. Miksi?

Quote from: jka on 19.11.2021, 19:09:18

Quote from: ikuturso on 19.11.2021, 18:46:15
Jos kerran lapsilisällä ei makseta asuntoja, miksi vedit isomman asunnon tarpeen lapsilisäkeskusteluun?

Pointti on myös se, että lasta ei saa kuskata autossa nykyään ilman turvaistuimia, eikä lapsi voi olla alasti pakkasessa tai koulussa. Sen sijaan kuusikin lasta voi olla yksiössä vaikka se on epämukavaa.

-i-

Koska lasten tekemisen kustannukset on ihan jossain muualla mitä ylipäätään kuvittelit, eli jossain kurahousuissa ja lastenrattaissa. Kukaan ei jätä lapsia tekemättä noiden kustannusten takia mitä luettelit ja lapsilisien sitominen niihin on täydellisen epäjohdonmukaista.

Voi kultapieni. Pidä sinä ne kuvitelmasi omana tietonasi. Kaksi lasta kasvatettu aikuisiksi ja sekä työelämässä, sen ulkopuolella ja yrittäjänä olleena laskenut aikanaan joka sentin, mitä lapsilisistä tuli. Tiedän ihan tarkkaan mihin ne tarvittiin.

-i-

Quote from: Hae-won on 19.11.2021, 21:57:31

Quote from: jka on 19.11.2021, 21:39:55
Helsingin keskustan laskisin ainoaksi oikeaksi kaupunkialueeksi ylipäätään Suomessa ja tuota pitää käyttää vertailukohtana. Helsingin kantakaupungissa ja sen lähialueilla syntyvyys on reilusti alle yhden. Kun se maaseudulla on 1.73, niin oikean kaupungin ja maaseudun välinen ero syntyvyydessä on melkein 100%.

Tällöin ei tarvitse olla kovin huolissaan kaupunkien syntyvyydestä tällä hetkellä, sillä Helsingin keskustassa asuu vain pieni osuus Suomen väestöstä. Tuossa jutussa mainitaan syntyvyyden Helsingissä laskeneen 1,32 -> 1,11 vuosina 2015-2019. Miksi?

Ei kai kukaan ole edes kuvitellut että Helsingin keskustan tai ylipäätään minkään Suomen kaupungin keskustan asukkaat ratkaisee koskaan Suomen syntyvyyttä? Se nyt on herranen aika ihan sama mitä siellä puuhataan vaikka ei naitaisi ollenkaan.

Kysymys käsittääkseni oli että millainen asuntotuotanto lisää syntyvyyttä ja millainen vähentää. Päivänselvää on että ainakaan Helsingin keskustan kaltainen asuntotuotanto ei tule koskaan enää nostamaan syntyvyyttä Suomessa yli yhden noilla alueilla asuvien keskuudessa.

Quote from: ikuturso on 19.11.2021, 22:04:36
Voi kultapieni. Pidä sinä ne kuvitelmasi omana tietonasi. Kaksi lasta kasvatettu aikuisiksi ja sekä työelämässä, sen ulkopuolella ja yrittäjänä olleena laskenut aikanaan joka sentin, mitä lapsilisistä tuli. Tiedän ihan tarkkaan mihin ne tarvittiin.

LOL, eli onko väitteesi siis se että kurahousujen ja lastenrattaiden rahoitus on hyvinkin oleellisessa osassa lastenhankintaan? Sitä ensimmäistä lasta ei tehdä kun ei rahat riitä noihin ja lapsilisää pitäisi korottaa tuon takia. Sittenhän syntyvyysongelma ratkeaa triviaalisti jos se tuosta on kiinni. Mietihän nyt vähän mitä oikein yrität tässä argumentoida.

Viime vuonna Suomessa syntyneistä lapsista 15% syntyi vieraskielisille äideille. Monella Suomessa syntyneellä lapsella on kantasuomalainen äiti mutta ulkomaalaistaustainen isä? Sen kun lisää em. lukuun niin edes yhden ulkomaalaistaustaisen vanhemman omaavat lapset ovatkin jo melko merkittävä osuus Suomessa nykyään syntyvistä lapsista.

Quote from: jka on 19.11.2021, 22:13:33
Ei kai kukaan ole edes kuvitellut että Helsingin keskustan tai ylipäätään minkään Suomen kaupungin keskustan asukkaat ratkaisee koskaan Suomen syntyvyyttä? Se nyt on herranen aika ihan sama mitä siellä puuhataan vaikka ei naitaisi ollenkaan.

Kysymys käsittääkseni oli että millainen asuntotuotanto lisää syntyvyyttä ja millainen vähentää. Päivänselvää on että ainakaan Helsingin keskustan kaltainen asuntotuotanto ei tule koskaan enää nostamaan syntyvyyttä Suomessa yli yhden noilla alueilla asuvien keskuudessa.

Keskustelussa nostettiin esille kaupungistuminen asiaan vaikuttavana seikkana. Jos kaupungiksi lasketaan vain Helsingin keskusta on kyseessä melko mitätön asia kokonaisuudessa. Asian esille nostanut keskustelija oli kylläkin toinen keskustelija, joten hänen käsityksensä kaupungista saattaa erota sinun käsityksestä.

Quote from: Hae-won on 19.11.2021, 22:27:48
Keskustelussa nostettiin esille kaupungistuminen asiaan vaikuttavana seikkana. Jos kaupungiksi lasketaan vain Helsingin keskusta on kyseessä melko mitätön asia kokonaisuudessa. Asian esille nostanut keskustelija oli kylläkin toinen keskustelija, joten hänen käsityksensä kaupungista saattaa erota sinun käsityksestä.

Kaupungistuminen on taas täysin eri asia kuin Suomen nykyiset "kaupungit" ja miten ne määritellään. Kaupungistuminen etenee Suomessakin ja Helsingin keskustan kaltaisia alueita syntyy lisää ja ne laajenee. Tottakai tuokin on pitkässä juoksussa kokoajan paheneva ongelma vaikka se ei tällä hetkellä olisikaan suuri ongelma.

Quote from: jka on 19.11.2021, 22:35:55

Quote from: Hae-won on 19.11.2021, 22:27:48
Keskustelussa nostettiin esille kaupungistuminen asiaan vaikuttavana seikkana. Jos kaupungiksi lasketaan vain Helsingin keskusta on kyseessä melko mitätön asia kokonaisuudessa. Asian esille nostanut keskustelija oli kylläkin toinen keskustelija, joten hänen käsityksensä kaupungista saattaa erota sinun käsityksestä.

Kaupungistuminen on taas täysin eri asia kuin Suomen nykyiset "kaupungit" ja miten ne määritellään. Kaupungistuminen etenee Suomessakin ja Helsingin keskustan kaltaisia alueita syntyy lisää ja ne laajenee. Tottakai tuokin on pitkässä juoksussa kokoajan paheneva ongelma vaikka se ei tällä hetkellä olisikaan suuri ongelma.

Kaupungistuminen ei ole ongelma. Ihmiset saavat vapaaehtoisesti valita asuinpaikkansa eikä ketään pakoteta kaupunkeihin.

Jos kaupunkiväen alhaista hedelmällisyyslukua pidetään ongelmana, ehkä voitaisiin kokeilla kaupunkiväestölle suunnattuja korotettuja lapsilisiä? Miten tämä voitaisiin toteuttaa? Jonkin asumismenokerroin lapsilisiin?

Be a rebel, start a family.

Jotenkin näin tuolla jenkkilässä sanotaan. Ja näinhän se taitaa olla täälläkin, että perinteisen perheen perustaminen (varsinkin nuorena) on kapinallinen teko.

Kuin? No se sotii valtanormeja vastaan.

Mitennnniiin? Ai sä oot noin tyhmä...

Quote from: Hae-won on 19.11.2021, 22:42:13

Quote from: jka on 19.11.2021, 22:35:55
Kaupungistuminen on taas täysin eri asia kuin Suomen nykyiset "kaupungit" ja miten ne määritellään. Kaupungistuminen etenee Suomessakin ja Helsingin keskustan kaltaisia alueita syntyy lisää ja ne laajenee. Tottakai tuokin on pitkässä juoksussa kokoajan paheneva ongelma vaikka se ei tällä hetkellä olisikaan suuri ongelma.

Kaupungistuminen ei ole ongelma. Ihmiset saavat vapaaehtoisesti valita asuinpaikkansa eikä ketään pakoteta kaupunkeihin.

Jos kaupunkiväen alhaista hedelmällisyyslukua pidetään ongelmana, ehkä voitaisiin kokeilla kaupunkiväestölle suunnattuja korotettuja lapsilisiä? Miten tämä voitaisiin toteuttaa? Jonkin asumismenokerroin lapsilisiin?

Ei tuolla ole mitään merkitystä. Päästään siihen mistä jo aikaisemmin puhuin. Rahalla voidaan ratkaista kaikki muut ongelmat mutta ei sitä jos ihminen ei oikeasti halua lapsia. Kaupunkien keskustoihin kerääntyy tuo porukka ja hyvä niin. Ei ole olemassa mitään reaalista keinoa jolla tuo porukka saataisiin lisääntymään, eikä tarvitsekaan olla.

Oikea ongelma kapungistumisessa on se että kaupunkien keskustat vie resurssit myös niiltä alueilta joita lapsiperheet haluaisi ja joita tarvittaisiin syntyvyyden kasvattamiseksi. Nyt näyttää kylläkin siltä että tähän ongelmaan on syntymässä ratkaisu. Etätyö ratkaisee tämän ongelman täydellisesti. Omassakin kaveripiirissä käytännössä kaikki tekee nykyään töitä kotoaan joten voivat nyt valita asuinpaikkansa täysin vapaasti työstä riippumatta. Eipä ole yllättänyt että kaikki ovat muuttaneet pois kaupunkien keskustoista joissa ainoastan inhimilliset työmatkat pakotti asumaan. Eipä ole yllättänyt myöskään se että perheenlisäystä on pukannut yhdelle jos toisellekin jopa siis koronapandemian aikana. Näin sitä syntyvyyttä lisätään. Hyvin yksinkertaista loppujenlopuksi.

Quote from: ikuturso on 19.11.2021, 22:04:36

Voi kultapieni. Pidä sinä ne kuvitelmasi omana tietonasi. Kaksi lasta kasvatettu aikuisiksi ja sekä työelämässä, sen ulkopuolella ja yrittäjänä olleena laskenut aikanaan joka sentin, mitä lapsilisistä tuli. Tiedän ihan tarkkaan mihin ne tarvittiin.

-i-

Minäkin työttömänä kahden lapsen isänä jouduin laskemaan pennejä. Tilanteeseemme toi helpotusta ero kirkosta, säästyi sen verran että sai talvikengät lapsille.

Olet oikeassa siinä, että vaunut, rattaat, pinnasängyt jne. sekä vauvan vaatteet voi käyttää useammalle lapselle, mutta ainakaan mun pojat eivät jättäneet vaatetavaraa "jälkipolville", kun pääsivät leikki-ikään. Temuaminen ja pelaaminen ulkona päivät pitkät aiheuttivat semmoista kulumista vaatteille, että ne olivat ainutkertaisia. Kumisaappaat, luistimet, monot ehkä vielä kestivät, samoin talvihatut. Muut kuluivat loppuun yhdellä lapsella, mistä olin pennejä laskiessanikin onnellinen. Terveistä aktiivisista pikkupojistani.

Quote from: jka on 19.11.2021, 22:57:24
Ei tuolla ole mitään merkitystä. Päästään siihen mistä jo aikaisemmin puhuin. Rahalla voidaan ratkaista kaikki muut ongelmat mutta ei sitä jos ihminen ei oikeasti halua lapsia. Kaupunkien keskustoihin kerääntyy tuo porukka ja hyvä niin. Ei ole olemassa mitään reaalista keinoa jolla tuo porukka saataisiin lisääntymään, eikä tarvitsekaan olla.

Kaupungeissa hedelmällisyysluku on laskenut ja joku sen laskun on aiheuttanut. Aikaisemmin tässä aiheessa kirjoitit kuinka jopa opiskelijoiden asumistuki on asia mikä mielestäsi vaikuttaa lasten hankkimiseen. Jos jopa opiskelijoiden asumistuki on asia joka mielestäsi vaikuttaa syntyvyyteen, niin kuulostaa kovin epäloogiselta, etteikö rahalla voitaisi lisätä kaupunkien syntyvyyttä.

Ehkä paremmalla kaupunkipolitiikalla saadaan syntyvyys kaupungeissa nousuun. Kaupunkien merkitystä Suomelle ei ole vielä täysin tiedostettu, vaikka Suomi(kin) kaupungistuu ja kaupunkien menestys on Suomen menestyksen kannalta keskeinen asia.

Eikös se ole peruskuvio että kun kantakaupungissa asuva pariskunta haluaa lapsen niin he muuttavat esikaupunkiin tai kehyskuntaan jolloin kantakaupungin syntyvyys pysyy alhaisena mutta pariskunta saa  lapsensa?

Kallio on hyvä esimerkki. Asukkaat siellä ovat lähestulkoon pelkästään alle kolmekymppisiä ja sitten on aika paljon eläkeläisiä.

Quote from: Hae-won on 19.11.2021, 23:08:08

Quote from: jka on 19.11.2021, 22:57:24
Ei tuolla ole mitään merkitystä. Päästään siihen mistä jo aikaisemmin puhuin. Rahalla voidaan ratkaista kaikki muut ongelmat mutta ei sitä jos ihminen ei oikeasti halua lapsia. Kaupunkien keskustoihin kerääntyy tuo porukka ja hyvä niin. Ei ole olemassa mitään reaalista keinoa jolla tuo porukka saataisiin lisääntymään, eikä tarvitsekaan olla.

Kaupungeissa hedelmällisyysluku on laskenut ja joku sen laskun on aiheuttanut. Aikaisemmin tässä aiheessa kirjoitit kuinka jopa opiskelijoiden asumistuki on asia mikä mielestäsi vaikuttaa lasten hankkimiseen. Jos jopa opiskelijoiden asumistuki on asia joka mielestäsi vaikuttaa syntyvyyteen, niin kuulostaa kovin epäloogiselta, etteikö rahalla voitaisi lisätä kaupunkien syntyvyyttä.

Ehkä paremmalla kaupunkipolitiikalla saadaan syntyvyys kaupungeissa nousuun. Kaupunkien merkitystä Suomelle ei ole vielä täysin tiedostettu, vaikka Suomi(kin) kaupungistuu ja kaupunkien menestys on Suomen menestyksen kannalta keskeinen asia.

Kaupungit on pohjimmiltaan ihmisten eläintarhoja ja mitä pienemmät häkit ihmisillä on sitä neuroottisempia niistä tulee. Korkea asumistiheys ei myöskään yleisesti lisää onnellisuutta vaikka se kieltämättä sinut tekeekin onnelliseksi.
https://www.researchgate.net/publication/293045439_Country_roads_take_me_home_to_my_friends_How_intelligence_population_density_and_friendship_affect_modern_happiness
Myöskään eläintarhoissa eläimiä on vaikea saada lisääntymään ellei luoda niille tilavia oloja jotka jäljittelee niiden luontaista elinympäristöä.

Ja Huom tämä ei ole mikään minun hyökkäys kaupunkeja kohtaan, asun itsekin kaupungissa - evoluutiopsykologissa on ihan perus käsite puhua kaupungeista eläintarhoina josta mm Desmond Morris puhuu.

Quote from: Hae-won on 19.11.2021, 23:08:08
Kaupungeissa hedelmällisyysluku on laskenut ja joku sen laskun on aiheuttanut. Aikaisemmin tässä aiheessa kirjoitit kuinka jopa opiskelijoiden asumistuki on asia mikä mielestäsi vaikuttaa lasten hankkimiseen. Jos jopa opiskelijoiden asumistuki on asia joka mielestäsi vaikuttaa syntyvyyteen, niin kuulostaa kovin epäloogiselta, etteikö rahalla voitaisi lisätä kaupunkien syntyvyyttä.

Opiskelijat on heterogeeninen ryhmä, eikä ole kokonaisuutena ryhmä joka ei kategorisesti haluaisi lapsia tai edes parisuhdetta. Suuri osa noistahan on pakotettu muuttamaan kaupunkiin koska yliopistot on siellä. Kyllä tällaista populaatiota voidaan vielä rahalla avittaa. Mutta näitäkin vain siihen pisteeseen että parisuhde syntyy. Eli asuvat ylipäätään kimpassa. Tämän jälkeen loppuu tuossakin rahan vaikutus hyvin nopeasti. Kaupunki on yksinkertaisesti paska paikka tehdä lapsia. Tämä ei tule muuttumaan koskaan. Monikulttuurisen ihanuuden lisääntyminen tekee niistä vain entistä paskempia. Eli päästään myös tuohon toiseen pointtiin josta olen tässä vängännyt. Lasten tekemisen edellytys on lopulta muuttaminen paremmalle asuinalueelle ja isompaan kämppään. Ei lapsilisillä ole tähän enää mitään vaikutusta. Asuntopolitiikka, veropolitiikka ja työnteon mahdollisuudet on asiat jotka pitää muuttaa jotta tämä seuraava askel syntyy. Työnteon mahdollisuudet on jo etätyön myötä muuttuneet. Eli kyllä tässä vielä toivoa on.

Quote from: jka on 19.11.2021, 23:23:06
Opiskelijat on heterogeeninen ryhmä, eikä ole kokonaisuutena ryhmä joka ei kategorisesti haluaisi lapsia tai edes parisuhdetta.

Eivät kaupungeissakaan asuvat ole ryhmä, joka kokonaisuutena ei halua lapsia. Suomessa syntyy enemmän lapsia kaupungeissa kuin maaseudulla.

Quote from: jka on 19.11.2021, 23:23:06
Suuri osa noistahan on pakotettu muuttamaan kaupunkiin koska yliopistot on siellä. Kyllä tällaista populaatiota voidaan vielä rahalla avittaa. Mutta näitäkin vain siihen pisteeseen että parisuhde syntyy. Eli asuvat ylipäätään kimpassa. Tämän jälkeen loppuu tuossakin rahan vaikutus hyvin nopeasti. Kaupunki on yksinkertaisesti paska paikka tehdä lapsia. Tämä ei tule muuttumaan koskaan. Monikulttuurisen ihanuuden lisääntyminen tekee niistä vain entistä paskempia. Eli päästään myös tuohon toiseen pointtiin josta olen tässä vängännyt. Lasten tekemisen edellytys on lopulta muuttaminen paremmalle asuinalueelle ja isompaan kämppään. Ei lapsilisillä ole tähän enää mitään vaikutusta. Asuntopolitiikka, veropolitiikka ja työnteon mahdollisuudet on asiat jotka pitää muuttaa jotta tämä seuraava askel syntyy. Työnteon mahdollisuudet on jo etätyön myötä muuttuneet. Eli kyllä tässä vielä toivoa on.

Kaupungeissa hedelmällisyysluku on laskenut kuten maaseudullakin, joten nykyiset hedelmällisyysluvut eivät ole mikään muuttumaton fakta. Samalla syntyvyys on laskenut kaikissa Suomen maakunnissa. Uudellamaalla ei muuten edes ole alhaisin syntyvyys Suomessa. Alhaisin hedelmällisyysluku on Pohjois-Karjalassa.

Vielä vuonna 2000 hedelmällisyysluku oli vähintään 1,6 kaikissa Suomen maakunnissa. Vuonna 2019 vain neljässä maakunnassa syntyvyysluku on tätä suurempi.

Lontoossa, Singaporessa ja Hong Kongissa näyttää olevan korkeampi kokonaishedelmällisyysluku kuin Helsingin kantakaupungissa.

Monikulttuurisuus aiheuttaa etnonationalisteille haasteita. Nykyään Suomen väestönkasvu johtuu vieraskielisten määrän kasvusta. Kotimaisia kieliä puhuvien määrä laskee kuolleisuuden ollessa syntyvyyttä korkeampi.

Voi tietysti ajatella, että kaupunkien alhainen syntyvyys on ihan OK. Mutta ei se tarkoita, etteikö kaupunkien syntyvyys muuttuisi ajan myötä: näin on Suomessakin käynyt.  Tällöin suomalaisten geenien jatkumosta huolestuneen kannattaa pohtia miten kaupunkien syntyvyyteen voidaan vaikuttaa, sillä kaupungistuminen etenee Suomessakin.

Quote from: Hae-won on 19.11.2021, 22:42:13
Jos kaupunkiväen alhaista hedelmällisyyslukua pidetään ongelmana, ehkä voitaisiin kokeilla kaupunkiväestölle suunnattuja korotettuja lapsilisiä? Miten tämä voitaisiin toteuttaa? Jonkin asumismenokerroin lapsilisiin?

Eikö helpompaa olisi vain antaa ihmisille helpompia mahdollisuuksia asua olosuhteissa, jotka eivät niin paljon haittaa lisääntymistä. Ylipäänsä en usko lapsenteossa olevan kysymys erityisesti rahasta, vaikka varmaan välillisesti on osuutensa. Ympäristö on loogisempi monin tavoin vaikuttava tekijä.

En myöskään usko, että tähän on helppoja ratkaisuja kuten "satku käteen kuussa". Nuoret on lakanneet hankkimasta lapsia, koska on erittäin paljon varmempaa ja samoin helpompaa valita yksilönä toisin. Samoin liitot alkaa olla ikäänkuin valmiiksi tilapäisiä, joka osaltaan kasvattaa epävarmuutta koskien lastentekoa. Työ on epävarmempi, joka olisi perheen rahoituksessa silti se luontevin turvaverkko. Paljon puhutun sossun pitäisi olla poikkeus, eikä se mitä ehdotetaan ratkaisuksi. On selvää, että ainakin mieslaidalla ongelma on nimenomaan epävarmuus likimain kaikesta. Sossu ei luo varmuutta vaan pysyvän epävarmuuden.

Kaikki meistä on kuulleet sekä ikäviä kertomuksia, että varoituksia tai pikemmin jopa kehotuksia nuorille miehille. Kukapa haluaa olla ulosoton kautta laskun maksava heppu Mustapekka kourassaan, yksi äärikertomus linkistä:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/99664527-e5d0-4bf4-be53-2368ba5525c9

Naisilla taas oletan yksi syistä lienee lastentekoiän ylittyminen muiden epävarmuustekijöiden lisäksi. Luulisi mahdolliseksi puuttua tähän järjestykseen, lapset vai ura ensin. Jos miehet taas halutaan isommasti pesänrakennustalkoisiin, ihan alkuun heille pitäisi saada joku järkevä rooli ylipäätään yhtälössä. Myös he ansaitsisi saada jotain suojaa tilanteessa. Liian moni päätyy rohkaisevan esimerkin sijasta tarkalleen päinvastaiseen.

Ei tämmönen aukea pikkusummalla rahaa. Mielestäni tarvittaisiin yhteiskuntaan perustavaa laatua oleva muutos, joka taloudellisesti voi olla peräti ilmainen mutta henkisesti päättäjiltä mahdoton. Tänään suunta on päinvastaiseen. Ratkaisuna ihmisten roudaus ulkomailta puolestaan vain lisää ongelmia, erityisesti kun tuonti on kehitysmaatasoista.

Quote from: Totti on 19.11.2021, 14:23:39
Unkarin avokätinen rahapolitiikka keskittyy hyvin voimakkaasti ajan lisäämiselle vanhemmille tukien kautta (ehkä tahaton vaikutus). Laaja tukipaketti, joka kattaa kaikkea veroista asunnon, hankkimiseen nimittäin vähentää vanhempien painetta olla palkkatöissä. Seuraus tästä on, että vanhemmilla, erityisesti äideillä, on mahdollisuus jäädä enemmän kotiin lasten kanssa kun ehkä yksi tai puolitoista työtuloa riittää. Ts. äitien (tai isien) ei tarvitse ottaa itselleen sekä työn että lasten hoitamisen (täyden) taakan samaan aikaan vaan voivat ajoittaa ne peräkkäisiksi. Lieneehän se aika selvä, että lasten hankinnan rasittavuus helpottuu huomattavasti jos ei ole pakko olla samaan aikaan töissä.

Unkarin mallihan kannustaa äitejä töihin, koska verohelpotukset ja verovapaus neljännen lapsen synnyttyä kohdistuu äiteihin. Toki yrittäjäperheissä työpanos voi olla kotiäidin työtä ja suurempi osa perheen tuloista vain merkitään emännälle.

QuoteMutta eikös naiset olleet töissä myös "köyhässä" Suomessa? Oli, mutta ei palkkatöissä. Agraariyhteiskunnassa työ hoituivat pitkälti omalla pihalla ja kodissa, jossa lapset tuli hoidettua samalla. Lasten vaatima aika ei siis välttämättä ollut ristiriidassa työnteon kanssa.

Isovanhemmat hoiti lapsia, tai muutaman vuoden hoidokkeja vanhempi pikkupiika hoiti. Siitä lähtien kun ihmiskunta keksi viljelyn on lastenhoito pyritty ulkoistamaan. No, onneksi lapset kasvaa työvoimaksi, mistä pääsemmekin seuraavaan:

QuoteMites mamut, he tekevät lapsia liukuhihnalla vaikka tulot ovat pienet? Lapsitehtaana toimiminen on mahdollista juuri sen takia, että mamujen työttömyys on korkea eli heillä on paljon aikaa lasten hoitamiseen samalla kun valtio maksaa käytännössä heidän koko elämisen.

Oma hypoteesini on, että lapsia hankitaan jos ne tuo enemmän kuin vie. Osalle ihmisistä lasten elämään tuoma ilo on itsessään suurempi hyöty kuin kaikki kustannukset ja univelat, ja he haluavat ison perheen. Syntyvyyslukujen perusteella suurin osa suomalaisista laskee että ensimmäisen kohdalla saa jo suurimman osan vanhemmuuskokemuksesta, toinen lapsi tuo perheeseen sisarussuhteen ja kaksikon kasvua on mukava seurata, kolmas on jo laskevien marginaalihyötyjen alueella kun kaaos kasvaa ja neljännen kohdalla ei enää mahduta yhdessä normaaliin henkilöautoon.

Suomalaisperheillä on ihan eri kannustimet kuin mamuilla. Progressiivinen yksilöverotus huolehtii siitä, että työskentelmällä enemmän on vain poissa perheen luota eikä rahaa tule juuri enempää. Jos tekee kovasti töitä elättääkseen perheensä, niin saa vain isommat päiväkotimaksut ja mätkyt verokarhulta. Rottailemalla olisi periaatteessa mahdollista viettää niukkaa mutta rentoa perhe-elämää, kuten mamutkin, mutta suomalaisille se on sosiaalisesti paheksuttava elämäntyyli josta lasten arvellaan kärsivän joten lapset jää tekemättä.

Mamujen kotimaissa jokainen lisälapsi on tuonut jotain lisähyötyä perheille; maatalousyhteiskunnissa työvoimaa ja arabimaissa ottomaanien malli jakaa viljelysmaat perheiden pääluvun mukaan oli voimassa vielä pitkälle 1900-luvulle. Pohjoismaissa taas on itsenäisten talonpoikien kulttuuri jossa eletään suu säkkiä myöten, jos ei omista maata niin jää vanhaksipojaksi tai -piiaksi.
Köyhissäkin arabimaissa on ollut perheitä tukevia sosiaaliohjelmia ja Euroopassa asuvien suvut kerää edelleen muualle lähteneiden tuet ja leipäkiintiöt. Verojen maksaminen ei kuulu kulttuuriin vaan valtiot saa rahansa luonnonvarojen myynnistä ulkomaille ja siksi maksimaalinen valtion kuppaaminen on suorastaan kansalaisvelvollisuus.

Sama meno jatkuu sitten Suomessa, paitsi että täällä on parempi taikaseinä johon nojailun ohella voi tehdä monenlaista pimeää bisnestä: Fatta maksaa perheasunnot useammalle vaimolle -> osa vuokralle, fatta maksaa syrjäytymistä ehkäisevän harkinnanvaraisen auton-> Uberit pystyyn, lisäksi voi puolen vuoden välein hakea investointituet ja starttirahat kebulaan, sijoittaa kotimaan asuntoihin ja kerätä lisää verovapaita vuokratuloja, myydä suomalaisten vanhoja ritsoja neekerimaihin ja tuoda ulkomaanmatkoilta uusia autoja, nuorisolla on omat bisneksensä kadulla ja sipulinetissä jne... Ei suomalaisista ole tällaiseen säätöön vaan olemme jatkuvan kontrollin alla elävää karjaa.

QuoteSuomalainen työtön nainen on vapailla parisuhdemarkkinoilla, jossa hänen status on alhainen eikä siittäjää saatikka elättäjää välttämättä ole tarjolla lainkaan.

Oma käsitykseni parisuhdemarkkinoiden tilasta on, että naisten työttömyys ei haittaa ja vaikka terveyden (ml. mielenterveys), ulkonäön, painonhallinnan ja luonteen haasteita olisi pitkä diagnoosilista niin silti löytyy joku simppi vonkaamaan ja tekemään valaasta vaimon jos vain valas huolii simpin.

QuoteVoikin olla, että syntyvyysongelma johtuukin lopulta ylisuuresta valtiosta, joka murskaa vanhemmuuden alleen vaatimalla kansalaisilta suuria ponnistuksia valtion ylläpitämiseksi jolloin omaan elämään ei jää aikaa. Tämä päätelmä näyttäisi ainakin selittävän miksi juuri länsimaissa, alati paisuvalla byrokratiallaan, syntyvyys on laskusuunnassa.

Tästäkin samaa mieltä, mutta jos verrataan Itä-Aasiaan, jossa verotaakka on kevyempi, niin siellä muut elinkustannukset murskaa perhehaaveet. Jäsen jka:n esilletuoma etätyö voisi Suomessa olla ratkaisu ylihintaisista kaupunkikopeista pakenemiselle. Samalla kansalaiset voivat verosuunnitella kannattavammat sopimukset työn tilaajien kanssa.

Quote from: Jepulis on 20.11.2021, 00:22:03
Eikö helpompaa olisi vain antaa ihmisille helpompia mahdollisuuksia asua olosuhteissa, jotka eivät niin paljon haittaa lisääntymistä.

Ihmiset saavat valita asuinpaikkansa. Yhä useampi ihminen haluaa asua kaupungeissa. Tänäkin vuonna asuntojen hinnat nousevat Helsingissä, mutta laskevat monessa maakunnassa.

Lisäksi syntyvyys on laskenut jokaisessa maakunnassa ja maaseudulla. Suomessa syntyy enemmän lapsia kaupungeissa kuin maaseudulla.

En usko, että kaupungistumista voidaan (saatika pitäisi) pysäyttää. Kaupungit tarjoavat paljon etuja maaseutuun nähden.

Etätyö ei muuten välttämättä johda maaseudulle muuttamiseen. Voi olla, että etätöitä tekevä ihminen hankkii (kakkos?)asunnon ulkomailta.

Etnonationalistien kannalta asialla on hyvin kiire. Noin joka kuudes Suomessa syntyvä lapsi syntyy vieraskielisille äidille. Kuinka moni kantasuomalaisille äideille syntyvistä lapsista omaa ulkomaalaistaustaisen isän?

Quote from: Hae-won on 20.11.2021, 01:14:34
Ihmiset saavat valita asuinpaikkansa.

Ei kai kukaan ole sitä kieltämässä. On keskusteltu tiheän asumisen vaikutuksista syntyvyyteen, ja syntyvyyden ja asumistiheyden välillä näyttäisi olevan negatiivinen (tilastollinen) yhteys.

Quote
Lisäksi syntyvyys on laskenut jokaisessa maakunnassa ja maaseudulla.

Niin, jos taso on kuitenkin korkeampi, niin yhä edelleen syntyvyyden ja asumistiheyden välillä näyttäisi olevan negatiivinen (tilastollinen) yhteys.

Quote
Suomessa syntyy enemmän lapsia kaupungeissa kuin maaseudulla.

Niin? Intian BKT on suurempi kuin Suomen.  :facepalm:

Quote
En usko, että kaupungistumista voidaan (saatika pitäisi) pysäyttää. Kaupungit tarjoavat paljon etuja maaseutuun nähden.

Minun mielestäni maaseutu/ei niin tiheä asumistiheys tarjoaa paljon etuja kaupunkiin nähden.

Quote
Etätyö ei muuten välttämättä johda maaseudulle muuttamiseen. Voi olla, että etätöitä tekevä ihminen hankkii (kakkos?)asunnon ulkomailta.

Voi olla tai sitten ei. Mutta se on aika varmaa, että etätyö ei lisää muuttoa kantakaupunkeihin.

Quote from: Jepulis on 20.11.2021, 00:22:03
Naisilla taas oletan yksi syistä lienee lastentekoiän ylittyminen muiden epävarmuustekijöiden lisäksi. Luulisi mahdolliseksi puuttua tähän järjestykseen, lapset vai ura ensin. Jos miehet taas halutaan isommasti pesänrakennustalkoisiin, ihan alkuun heille pitäisi saada joku järkevä rooli ylipäätään yhtälössä.

Yksi ratkaisu tähän yhtölöön herättäisi raivokasta pahennusta  :flowerhat: -osastolla: Nuoret naiset voisivat pariutua vanhempien miesten kanssa. Ei tarvitse mitään Niinistö-Haukio -sukupolvikuilua olla, vaan parikymppinen nainen ja kolmekymppinen mies ovat sekä sosioekonomisesti että biologisesti toimiva pari.

Tällä hetkellä suomalaispariskuntien mies on keskimäärin kaksi vuotta naista vanhempi, ja vaikka Hajnalin linjan tällä puolella pieni ikäero onkin historiallinen normi, niin isomman ikäeron normalisoimisessa olisi paljon etuja:

- Miehellä alkaa olla tupa & takka -osasto kunnossa ennen akan ottamista. Tämä lisää perheiden kykyä itsenäiseen tulevaisuuden suunnitteluun, vähentää yhteiskunnan taakkaa lapsiperheiden subventointiin ja parhaimmillaan se mahdollistaa monen virkakalkkunan siirtymisen tuottaviin töihin

- Naisella on vielä hedelmällisyys tallella. PCOS ja endometrioosiseulontoja pitäisi olla jo toisen asteen oppilaitoksissa ja hoito muutakin kuin e-pilleriresepti, koska nämä koskee ainakin viidesosaa naisväestöstä ja heille lisääntymisen viivyttäminen ei ole vaihtoehto. Pitkällä aikavälillä voisi olla hyvä jos nämä piirteet karsiutuisivat tässä kulttuurin luomassa pullonkaulassa, mutta nythän on sellainen selviytymistilanne että meillä ei ole varaa valikoida suomalaisia munasoluja.

- Yhteiskunnassa on yleistynyt jatkuvuuden kannalta huono malli vanhempien miesten ja nuorempien naisten välisille suhteille, eli sokerideittailu. Olisi parempi, jos nämä olisivat vakaita avioliittoja eikä huoraamista.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 19.11.2021, 19:07:47

Tuo on tuollaista poliittista lässytystä mitä on poliittisesti korrektia helppo toistella, että "nostetaan työllisyyttä niin syntyvyys nousee" - yksinkertaista eikä loukkaa ketään väestönosaa.

Kyllä, sellaista lässytystähän se olisi, jos se jäisi sille tasolle. Mutta toisaalta voit helposti jo pelkästään tästäkin ketjusta lukemalla todeta että olen tällä foorumilla esittänyt varsin konkreettisia ideoita työllisyyden parantamiseksi. Ja on niitä täällä enemmänkin. Mutta en halua muuttaa tätä ketjua yleiseksi väännöksi aiheesta työllisyyden parantaminen. Minulle riittäisi tämän ketjun aiheen puitteissa, jos esittämäni työttömyyden ja lapsettomuuden syy-yhteys otettaisiin tosissaan, jolloin siitä ehkä saisi poliitikoille lisämotivaatiota työllisyyskysymysten ratkaisemiseen. Esimerkiksi hyvässä lykyssä joku iso puolue saattaisi tarttua tähän.

@Simo Grönroos joku iso puolue, hmm mikähän se voisi olla...

Quote from: Hae-won on 19.11.2021, 23:38:06
Eivät kaupungeissakaan asuvat ole ryhmä, joka kokonaisuutena ei halua lapsia. Suomessa syntyy enemmän lapsia kaupungeissa kuin maaseudulla.

Nyt puhuttiin Helsingin kantakaupungin kaltaisesta alueesta. Kuten noista käppyröistä nähdään tämänkaltainen asuinalue on totaalisen menetetty jos syntyvyyttä halutaan lisätä. Jos kapunkeja halutaan tässä suhteessa auttaa niin resurssit pitää kohdentaa kaupunkialueillakin esikaupunkeihin ja niitä ympäröiviin alueisiin. Niissä syntyvyys jo siis tälläkin hetkellä jopa Helsingin sisällä on 50% korkeampi ja populaatiota on 5-10-kertaisesti kuin kaupunkien ytimissä. Bang for buck on palttiarallaa 20-kertainen jos lapsituet kohdennetaan edes esikaupunkeihin ytimien sijaan. Tämä nyt on harvinaisen selvää jo noista käppyröistä. Poistetaan lapsilisät kokonaan jos asukastiheys ylittää tietyn kynnyksen. Tuplataan lapsilisät jos muutat alueelle jonka väestötiheys alittaa tietyn kynnyksen. Tuolla saadaan saman tien syntyvyyttä nousuun. Ei ole edes epäilystä.

Quote from: Hae-won on 20.11.2021, 01:14:34
Ihmiset saavat valita asuinpaikkansa. Yhä useampi ihminen haluaa asua kaupungeissa. Tänäkin vuonna asuntojen hinnat nousevat Helsingissä, mutta laskevat monessa maakunnassa.

Helsinki oli viimevuonna muuttotappiokunta Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä. Kun etätyö ja jopa etäopiskelu lisääntyy muuuttotappio vain syvenee kun ihmiset saavat oikeasti valita asuinpaikkansa. Tilalle tulee kyllä mukavaa monikultturisuutta.

Quote from: jka on 20.11.2021, 09:30:50

Quote from: Hae-won on 20.11.2021, 01:14:34
Ihmiset saavat valita asuinpaikkansa. Yhä useampi ihminen haluaa asua kaupungeissa. Tänäkin vuonna asuntojen hinnat nousevat Helsingissä, mutta laskevat monessa maakunnassa.

Helsinki oli viimevuonna muuttotappiokunta Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä. Kun etätyö ja jopa etäopiskelu lisääntyy muuuttotappio vain syvenee kun ihmiset saavat oikeasti valita asuinpaikkansa. Tilalle tulee kyllä mukavaa monikultturisuutta.

Helsingin "muuttotappio" on voinut olla sitä että porukka muuttaa halvempaan vuokrakämppään tien toiselle puolelle.Todellisuudessa saatu lapsia jonka takia muutettu ympäryskuntiin kuten aiemminkin.:)

Quote from: Melbac on 20.11.2021, 09:34:12

Quote from: jka on 20.11.2021, 09:30:50

Quote from: Hae-won on 20.11.2021, 01:14:34
Ihmiset saavat valita asuinpaikkansa. Yhä useampi ihminen haluaa asua kaupungeissa. Tänäkin vuonna asuntojen hinnat nousevat Helsingissä, mutta laskevat monessa maakunnassa.

Helsinki oli viimevuonna muuttotappiokunta Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä. Kun etätyö ja jopa etäopiskelu lisääntyy muuuttotappio vain syvenee kun ihmiset saavat oikeasti valita asuinpaikkansa. Tilalle tulee kyllä mukavaa monikultturisuutta.

Helsingin "muuttotappio" on voinut olla sitä että porukka muuttaa halvempaan vuokrakämppään tien toiselle puolelle.Todellisuudessa saatu lapsia jonka takia muutettu ympäryskuntiin kuten aiemminkin.:)

Quote
Suomenkielisiä muutti pois Helsingistä ja Espoosta korona-aikana – asiantuntija listaa syyt

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c33d7802-4c1c-4a98-a25a-6a7d9dfa2ffa

Kuten jo sanoin omassa kaveripiirissä aikalailla kaikki lapsiperheet jotka vielä asui Helsingin keskustassa muutti pois. Ja takaisin ei enää muuta koska etätyömahdollisuudet on pysyviä.

Quote from: jka on 20.11.2021, 09:30:50

Quote from: Hae-won on 20.11.2021, 01:14:34
Ihmiset saavat valita asuinpaikkansa. Yhä useampi ihminen haluaa asua kaupungeissa. Tänäkin vuonna asuntojen hinnat nousevat Helsingissä, mutta laskevat monessa maakunnassa.

Helsinki oli viimevuonna muuttotappiokunta Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä. Kun etätyö ja jopa etäopiskelu lisääntyy muuuttotappio vain syvenee kun ihmiset saavat oikeasti valita asuinpaikkansa. Tilalle tulee kyllä mukavaa monikultturisuutta.

Eihän Helsingistä poismuutto sitä tarkoita, etteikö saa/voisi asua kaupungissa. Suomessa on vino pino vaihtoehtoisia kaupunkeja. Helsinkiä pienemmässä kaupungissa asuminen tuo monia etuja joita Helsingissä ei koosta johtuen edes ole.

Quote from: Econ101 on 20.11.2021, 01:28:34
Niin, jos taso on kuitenkin korkeampi, niin yhä edelleen syntyvyyden ja asumistiheyden välillä näyttäisi olevan negatiivinen (tilastollinen) yhteys.

Olisi syytä pohtia miksi syntyvyys laskee maaseudulla ja kaupungeissa. Kaupungistuminen etenee Suomessakin.

Quote from: Econ101 on 20.11.2021, 01:28:34
Niin? Intian BKT on suurempi kuin Suomen.  :facepalm:

Miksi maaseudun väki ei kykene lisääntymään yhtä runsaasti kuin kaupunkien väki?

Quote from: Econ101 on 20.11.2021, 01:28:34
Minun mielestäni maaseutu/ei niin tiheä asumistiheys tarjoaa paljon etuja kaupunkiin nähden.

Aika moni on kanssasi eri mieltä. Se on hyvä asia sinulle: voit hyötyä maaseudun laskevista asuntojen hinnoista.

Quote from: jka on 20.11.2021, 09:26:47

Quote from: Hae-won on 19.11.2021, 23:38:06
Eivät kaupungeissakaan asuvat ole ryhmä, joka kokonaisuutena ei halua lapsia. Suomessa syntyy enemmän lapsia kaupungeissa kuin maaseudulla.

Nyt puhuttiin Helsingin kantakaupungin kaltaisesta alueesta. Kuten noista käppyröistä nähdään tämänkaltainen asuinalue on totaalisen menetetty jos syntyvyyttä halutaan lisätä. Jos kapunkeja halutaan tässä suhteessa auttaa niin resurssit pitää kohdentaa kaupunkialueillakin esikaupunkeihin ja niitä ympäröiviin alueisiin. Niissä syntyvyys jo siis tälläkin hetkellä jopa Helsingin sisällä on 50% korkeampi ja populaatiota on 5-10-kertaisesti kuin kaupunkien ytimissä. Bang for buck on palttiarallaa 20-kertainen jos lapsituet kohdennetaan edes esikaupunkeihin ytimien sijaan. Tämä nyt on harvinaisen selvää jo noista käppyröistä. Poistetaan lapsilisät kokonaan jos asukastiheys ylittää tietyn kynnyksen. Tuplataan lapsilisät jos muutat alueelle jonka väestötiheys alittaa tietyn kynnyksen. Tuolla saadaan saman tien syntyvyyttä nousuun. Ei ole edes epäilystä.

Mikään ei kerro Helsingin kantakaupungin kaltaisten alueiden olevan "totaalisen menetetty". Tajuat varmasti itsekin lapsilisien poistamisen kantakaupungista laskevan syntyvyyttä. Jos haluat aluepoliitiikan nimissä siirtää rahoja kaupungeista maaseudulle voit varmasti sanoa sen rehellisesti.

Quote from: jka on 20.11.2021, 09:30:50

Quote from: Hae-won on 20.11.2021, 01:14:34
Ihmiset saavat valita asuinpaikkansa. Yhä useampi ihminen haluaa asua kaupungeissa. Tänäkin vuonna asuntojen hinnat nousevat Helsingissä, mutta laskevat monessa maakunnassa.

Helsinki oli viimevuonna muuttotappiokunta Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä. Kun etätyö ja jopa etäopiskelu lisääntyy muuuttotappio vain syvenee kun ihmiset saavat oikeasti valita asuinpaikkansa. Tilalle tulee kyllä mukavaa monikultturisuutta.

Linkittämästäsi jutusta käy ilmi Helsingin joskus aijemminkin kärsineen sisäisestä muuttotappiosta. Näin oli vuonna 1990, 1992, 2002, 2003 ja 2004. Kyseessä ei ole ennen näkemätön asia. Kunhan koronasta päästään eroon suunta kääntyy taas. Its asiassa vuoden 2020 Helsingin maan sisäinen muuttotappio oli pienempää kuin vuosituhannen alussa. Katso liitteenä oleva kuva, joka on linkittämästäsi jutusta.

En huolestu yksittäisen poikkeusvuoden takia. Kaupunkien vetovoima on vastustamaton voima. Iloitkaamme elinvoimaisista kaupungeistamme, sillä kaupungit ovat Suomen menestyksen ajuri.

Kaupungistuminen etenee Suomessa tänäkin vuonna. Asuntojen hinnat Helsingissä kasvavat ja samalla laskevat lukuisissa maakunnissa.

Se on totta, että Helsingissä asuu ulkomaalaisia. Se on hyvä asia. Houkutellaan jatkossakin asiantuntijoita ja opiskelijoita Helsinkiin ulkomailta.

[tweet]1461598995655147520[/tweet]

Quote.Hallituspuolue keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs kannattaa korkeakoulutuksen nykyistä suurempaa hajasijoittamista maakuntiin.

Pylväs perustelee keskustan linjaa muun muassa sillä, että jos korkeakoulujen toimipisteitä hajasijoitettaisiin enemmän, maakuntien poikamiesten olisi hänen arvionsa mukaan helpompaa löytää itselleen nainen
Tiede- ja kulttuuriministeri on hajauttamisessa oikealla asialla. Koulutuksen hajauttamisella on myös muita myönteisiä vaikutuksia. Yhä useampi voi jäädä halutessaan kotiseudulleen eikä tarvitse lähteä hakemaan koulutusta kauempaa. Tämä ilahduttaa varmasti maakuntien poikamiehiä! Pylväs sanoi puheessaan lauantaina
-----

Muutot tapahtuvat nuorena
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI on laskenut, että naisten ja miesten välinen väestön suhdeluku on vääristynyt laajoissa osissa Suomea.

Suurin osa muuttopäätöksistä tehdään ennen 35 ikävuotta.

– Tämän jälkeen monikaan ei muuta, ja harvat muutot kohdistuvat lähinnä lähialueelle. Siksi nuoret ikäluokat ovat väestökehityksen kannalta erityisen tärkeitä. Opiskelupaikat ja ensimmäiset työpaikat ohjaavat vahvasti myös työvoiman sijoittumista ja eri alojen työvoiman saatavuutta. Inhimillisemmät seuraukset vaikuttavat parisuhteisiin ja syntyvyyteen, MDI:n Rasmus Aro ja Kirsi Siltanen kirjoittivat artikkelissaan vuonna 2020..

Enemmistö korkeakoulujen opiskelijoista on naisia.

Esimerkiksi vuonna 2017 yliopisto-opinnot aloittaneista naisia oli 56,5 prosenttia, yliopistotutkinnon suorittaneista peräti 58,1 prosenttia.

------

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/cbb55b7c-4425-4c82-b653-5d236e365f3d

Keskustan yliopistojen hajauttaminen olisi myös syntyvyyden kannalta hyvä asia. Toki luonnollisesti ei toteudu koska Hae-Won kanssa samoin ajattelevilla on paljon valtaa ja he haluaa että ihmiset muuttaa muutamaan isoon kaupunkiin pieniin kerrostalo asuntoihin - jossa syntyvyys romahtaa ja väestövaje korvataan Aasialaisilla.

Quote from: Ajatolloh on 20.11.2021, 11:24:45

Quote from: jka on 20.11.2021, 09:30:50
Helsinki oli viimevuonna muuttotappiokunta Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä. Kun etätyö ja jopa etäopiskelu lisääntyy muuuttotappio vain syvenee kun ihmiset saavat oikeasti valita asuinpaikkansa. Tilalle tulee kyllä mukavaa monikultturisuutta.

Eihän Helsingistä poismuutto sitä tarkoita, etteikö saa/voisi asua kaupungissa. Suomessa on vino pino vaihtoehtoisia kaupunkeja. Helsinkiä pienemmässä kaupungissa asuminen tuo monia etuja joita Helsingissä ei koosta johtuen edes ole.

Niin siis kokoajan syntyvyyden osalta on ollut puhe Helsingin kantakaupungista jollaisia alueita ei ole edes muualla. No Turussa ja Tampereella hikisesti. Helsingin esikaupunkialueillakin syntyvyys on ihan OK. En todellakan ole ajamassa ihmisiä oikealle maaseudulle vaan sinne missä syntyvyys on optimaalisinta. Ydinkeskusta se ei ole, mutta ei myöskään maaseutu. Omakin tuttavapiiri ei minnekään maaseudulle muuttanut vaan nimenomaan pienempiin taajamiin.

Quote from: Hae-won on 20.11.2021, 11:47:57
Mikään ei kerro Helsingin kantakaupungin kaltaisten alueiden olevan "totaalisen menetetty". Tajuat varmasti itsekin lapsilisien poistamisen kantakaupungista laskevan syntyvyyttä. Jos haluat aluepoliitiikan nimissä siirtää rahoja kaupungeista maaseudulle voit varmasti sanoa sen rehellisesti.

Tottakai kertoo. Nuo käppyrät kertoo sen täysin suoraan ja kiistattomasti. Ja itsekin jo totesit että kantakaupungissa asuu niin vähän porukkaa että sillä ei ole merkitystä isossa kuvassa. Nytkö sillä sitten yhtäkkiä onkin merkitystä kun aletaan oikeasti puhumaan siitä minne paukut kannattaa laittaa jos syntyvyyttä oikeasti halutaan lisää?

Ja en halua siirtää ihmisiä maaseudulle vaan sinne missä syntyvyys on optimaalisinta. Ydinkeskusta se ei ole. Aika naurettavaa edes keskustella että se voisi missään olosushteissa sitä edes olla.

Quote from: Hae-won on 20.11.2021, 11:58:55
Linkittämästäsi jutusta käy ilmi Helsingin joskus aijemminkin kärsineen sisäisestä muuttotappiosta. Näin oli vuonna 1990, 1992, 2002, 2003 ja 2004. Kyseessä ei ole ennen näkemätön asia. Kunhan koronasta päästään eroon suunta kääntyy taas. Its asiassa vuoden 2020 Helsingin maan sisäinen muuttotappio oli pienempää kuin vuosituhannen alussa. Katso liitteenä oleva kuva, joka on linkittämästäsi jutusta.

Hehee. Vai poikkeusvuosi. Voin kertoa salaisuuden että edes korona ei poistu minnekään. Jopa korona on luonamme ainakin seuraavat viisi vuotta. Myöskän etätyö ei ole mikään poikkeus. Etätyötä ei ollut edes olemassa kun Helsinki viimeksi kärsi muuttotappiosta. Nyt etätyö on tullut pysyväksi ilmiöksi ja vain kasvaa entisestään.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 20.11.2021, 12:01:52
Keskustan yliopistojen hajauttaminen olisi myös syntyvyyden kannalta hyvä asia. Toki luonnollisesti ei toteudu koska Hae-Won kanssa samoin ajattelevilla on paljon valtaa ja he haluaa että ihmiset muuttaa muutamaan isoon kaupunkiin pieniin kerrostalo asuntoihin - jossa syntyvyys romahtaa ja väestövaje korvataan Aasialaisilla.

Suomessa on jo aivan tarpeeksi hajautettu yliopistoverkosto. Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja löytyy joka puolelta maata. Jo valmiiksi hajautetun yliopistoverkoston lisähajauttamisen sijaan tulisi pohtia miten nykyisistä yliopistoista saadaan parempia. Helsingin yliopisto on QS rankingissa sijalla 104 ja Aalto sijalla 112, muut yliopistot ovat huonommilla sijoilla. HY:n ja Aallon sijoitukset eivät ole kovin huonoja huomioiden niiden resurssit, mutta tavoitteen tulee olla maailman kärki. Varmasti myös muiden suomalaisten yliopistojen menestystä voidaan parantaa.

Kansainvälisten osaajien rekrytointi on tärkeää myös yliopistojen kannalta. Helsingin yliopisto ja Aalto ovat viime vuosina panostaneet kansainvälistymiseen, mutta kansainvälisten kykyjen rekrytoinnissa suomalaiset yliopistot eivät kykene kilpailemaan amerikkalaisten, brittiläisten ja aasialaisten huippuyliopistojen kanssa. Voin omien empiiristen havaintojeni perusteella kertoa amerikkalaisten huippuyliopistojen kampuksien olevan erittäin kansainvälisiä paikkoja.

Sinulla on liian optimistinen kuva Suomen vetovoimasta kansainvälisten osaajien silmissä. Olen kyllä useasti tuonut ilmi pääkaupunkiseudulla asuvan ulkomaalaisia osaamisperäisiä maahanmuuttajia. Ulkomaalaisia ammattilaisia ja opiskelijoita asuu pääkaupunkiseudulla enemmän kuin mitä moni kuvittelee. Tästä huolimatta Suomi ei ole osaamisperäisille maahanmuuttajille niin houkutteleva maa, että voidaan puhua väestövajeen korvauksesta. Kyse on lähinnä sen virheluulon korjaamisesta, jossa kuvitellaan etteikö Suomessa asuisi ulkomaalaisia osaajia. Tälle virheluulolle on muutama ymmärrettävä syy, mutta se on silti virheellinen käsitys. Tietysti toivon Suomen olevan houkuttelevampi maa osaamisperäisten maahanmuuttajien silmissä.

Osaajat ovat tervetulleita olivatpa he kotoisin mistä vain. Olen käyttänyt esimerkkinä Suomessa asuvasta ulkomaalaisesta osaajasta Etelä-Amerikasta kotoisin olevaa tuttavapiiriini kuuluvaa henkilöä. Tiedän myös Suomessa asuvan Pohjois-Amerikasta ja Länsi-Euroopasta kotoisin olevia osaajia, ja hekin ovat tietysti oikein tervetulleita.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja käyttää argumenttina maaseudun poikamiesten saamattomuutta. Asia on kuitenkin niin, että naiset haluavat kumppaninsa olevan vähintään yhtä koulutettu kuin he itse. Maaseudun kouluttamaton peräkammarin poika ei muutu koulutetun naisen silmissä houkuttelevammaksi kumppaniksi, vaikka heidän välinen etäisyys olisikin lyhyempi. Joka tapauksessa kiitän keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajaa siitä, että hän tuo rehellisesti ilmi motiivinsa yliopistoverkoston hajauttamiseen. Totta puhuen ajatus korkeakoulujen hajasijoittamisesta jotta maaseudun poikamiehet löytävät naisen on aika huvittava.

Toin aikaisemmin aiheessa ilmi asiaan liittyvän seikan: Kaupunkien korkea väestötiheys helpottaa kumppanin löytämistä, olipa kyse sitten vain yhden yön seksiseurasta tai loppuelämän mittaisesta parisuhteesta.

Koulutus voi kuitenkin olla yksi väylä syntyvyyden kasvattamiseen. Miten pitää pojat mukana yhteiskunnassa? Miten parantaa poikien oppimistuloksia? Elämässään heikosti pärjäävä mies ei ole haluttu parittelukumppani. Se, että syrjäytynyt mies rupeaa pärjäämään elämässään "ihan OK" tasoisesti ei välttämättä tee hänestä erittäin haluttua miestä, mutta se voi tehdä hänestä tarpeeksi halutun löytääkseen edes jonkun kumppanin itselleen. Kuinka moni suomalainen mies jää lapsettomaksi, vaikka haluaisikin lapsia?

Quote from: jka on 20.11.2021, 12:32:12

Quote from: Hae-won on 20.11.2021, 11:47:57
Mikään ei kerro Helsingin kantakaupungin kaltaisten alueiden olevan "totaalisen menetetty". Tajuat varmasti itsekin lapsilisien poistamisen kantakaupungista laskevan syntyvyyttä. Jos haluat aluepoliitiikan nimissä siirtää rahoja kaupungeista maaseudulle voit varmasti sanoa sen rehellisesti.

Tottakai kertoo. Nuo käppyrät kertoo sen täysin suoraan ja kiistattomasti. Ja itsekin jo totesit että kantakaupungissa asuu niin vähän porukkaa että sillä ei ole merkitystä isossa kuvassa. Nytkö sillä sitten yhtäkkiä onkin merkitystä kun aletaan oikeasti puhumaan siitä minne paukut kannattaa laittaa jos syntyvyyttä oikeasti halutaan lisää?

Ja en halua siirtää ihmisiä maaseudulle vaan sinne missä syntyvyys on optimaalisinta. Ydinkeskusta se ei ole. Aika naurettavaa edes keskustella että se voisi missään olosushteissa sitä edes olla.

Asia on siis aivan päinvastoin kuin väität: käppyrät kertovat syntyvyyden muuttuneen kantakaupungissa, joten syntyvyys kantakaupungissa ei ole muuttumaton vakio. Jos pidät laskevaa hedelmällisyyslukua merkkinä "totaalisen menetetystä tilanteesta", niin sitten esikaupungit ja maaseudutkin ovat menetettyjä tapauksia. Syntyvyys on laskenut kaikkialla ja kaikissa maakunnissa.

Kantakaupungissa ei asu paljoa ihmisiä koko maan väkilukuun nähden. Ajatus lapsilisien poistamisesta kantakaupungista on kuitenkin vain aluepolitiikkaa, mikä laskee syntyvyyttä entisestään. Saa sellaistakin kannattaa, Suomessa kaupungistumista hidastavalla aluepolitiikalla on pitkät perinteet, mutta ei se syntyvyyttä nosta.

Quote from: jka on 20.11.2021, 12:35:50

Quote from: Hae-won on 20.11.2021, 11:58:55
Linkittämästäsi jutusta käy ilmi Helsingin joskus aijemminkin kärsineen sisäisestä muuttotappiosta. Näin oli vuonna 1990, 1992, 2002, 2003 ja 2004. Kyseessä ei ole ennen näkemätön asia. Kunhan koronasta päästään eroon suunta kääntyy taas. Its asiassa vuoden 2020 Helsingin maan sisäinen muuttotappio oli pienempää kuin vuosituhannen alussa. Katso liitteenä oleva kuva, joka on linkittämästäsi jutusta.

Hehee. Vai poikkeusvuosi. Voin kertoa salaisuuden että edes korona ei poistu minnekään. Jopa korona on luonamme ainakin seuraavat viisi vuotta. Myöskän etätyö ei ole mikään poikkeus. Etätyötä ei ollut edes olemassa kun Helsinki viimeksi kärsi muuttotappiosta. Nyt etätyö on tullut pysyväksi ilmiöksi ja vain kasvaa entisestään.

Koronavirus ei tule katoamaan maailmasta, mutta elämä normalisoituu.  Luotan Helsingin ja muiden kaupunkien olevan vetovoimaisia jatkossakin. Yhden vuoden maltillinen maan sisäinen muuttotappio ei anna minulle syytä muuttaa näkemystäni.

Kulttuurin murroshan syntyvyyden laskun perimmäinen syy on. Perheen perustaminen ei ole enää samanlainen itsestäänselvä odotusarvo kuin ennen ja siten ollen perheen perustamatta jättämiseen ei liity samanlaista sosiaalista ylenkatsetta kuin ennen.

Alentunut syntyvyyshän on sitä että kun pariskunnslla oli ennen kolme lasta niin nykyään on kaksi tai jos ennen oli kaksi niin nykyään on yksi.

Pitäisi panostaa pariskuntiin joilla on jo lapsi(a) että hankkisi vielä yhden ja jättää rauhaan ne ketkä eivät halua ensimmäistäkään. Jotkut ihmiset eivät sovellu vanhemmiksi joten on vain hyvä jos heillä ei lapsia ole.

Quote from: Hae-won on 20.11.2021, 13:27:49
Asia on siis aivan päinvastoin kuin väität: käppyrät kertovat syntyvyyden muuttuneen kantakaupungissa, joten syntyvyys kantakaupungissa ei ole muuttumaton vakio. Jos pidät laskevaa hedelmällisyyslukua merkkinä "totaalisen menetetystä tilanteesta", niin sitten esikaupungit ja maaseudutkin ovat menetettyjä tapauksia. Syntyvyys on laskenut kaikkialla ja kaikissa maakunnissa.

Ydinkeskustan, esikaupunkialueiden ja maaseudun syntyvyyden suhde on pysynyt vakiona. Kuten jo totesin esikaupungeissa syntyvyys on 50% suurempi kuin ydinkeskustassa ja maaseudulla 100% suurempi ja syntyvyys näyttää olevan varsin suoraan käänteisesti lineaarinen asukastiheyteen nähden. Tämä on vakio noissa käppyröissä ainakin viimeisen 10 vuoden osalta. Ydinkeskustassa asuu väkimäärä joka on täysin merkityksetön kokonaiskuvaan. Puhdasta matematiikkaa on se, että tapahtuu ydinkeskustassa mitä tahansa niin sillä ei ole vaikutusta kokonaisssyntyvyyteen vaikka käyrät lähtisi nousuunkin. Ihan sama suhde tulee pysymään tässäkin tapauksessa. Ja vaikka ydinkekeskustan käyrät väännettäisiin äärettömällä rahamäärällä väkisin nousuun niin että nuo suhteet kapenisivatkin niin se olisi silti edelleen täysin merkityksetöntä. Et pääse tästä yli etkä ympäri millään. Ydinkeskustojen ihmiset on täysin turhia kokonaissyntyvyyden osalta joten niihin pitetyt paukutkin on täysin turhia. Paukut pitää laittaa muualle.

Ihan tuhaan vänkäät tuosta että käppyrät kulkee samaan suntaan. Ei sillä ole merkitystä.

Quote from: Hae-won on 20.11.2021, 13:27:49
Kantakaupungissa ei asu paljoa ihmisiä koko maan väkilukuun nähden. Ajatus lapsilisien poistamisesta kantakaupungista on kuitenkin vain aluepolitiikkaa, mikä laskee syntyvyyttä entisestään. Saa sellaistakin kannattaa, Suomessa kaupungistumista hidastavalla aluepolitiikalla on pitkät perinteet, mutta ei se syntyvyyttä nosta.

Ei todellakaan laske. Sama rahamäärä joka laitetaan esikaupunkialueen syntyvyyden kasvattamiseksi kasvattaa kokonaissyntyvyyttä huomattavan paljon enemmän kuin jos se laitetaan ydinkeskustaan. Noista käppyröistähän voi suoraan lukea että jos lasta haluava pariskunta siirretään pelkästään ydinkekeskustasta esikapunkialueelle niin syntyvyys nousee pelkästään tuolla 50%. Kokonaissyntyvyys päinvastoin kasvaa tuolla operaatiolla ja paljon pienemällä rahamäärällä verrattuna että sama pariskunta saataisiin tekemään 50% enemmän lapsia ydinkeskustassa.

En yksinkertaisesti usko että tällaista rahamäärää on edes olemassa. Jotta 50% kasvu syntyvyyteen voidaan edes teoriassa saada niin se pariskunta pitää oikeasti siirtää pois sieltä keskustasta. Se kun on edelleen paska paikka tehdä 50% enemmän lapsia ja kokoajan muutuu paskemmaksi. Mikään rahamäärä ei muuta tätä tilannetta.

Quote from: jka on 20.11.2021, 13:53:26
Sama rahamäärä joka laitetaan esikaupunkialueen syntyvyyden kasvattamiseksi kasvattaa kokonaissyntyvyyttä huomattavan paljon enemmän kuin jos se laitetaan ydinkeskustaan.

Tästä ei ole mitään näyttöä.

Quote from: jka on 20.11.2021, 13:53:26
Noista käppyröistähän voi suoraan lukea että jos lasta haluava pariskunta siirretään pelkästään ydinkekeskustasta esikapunkialueelle niin syntyvyys nousee pelkästään tuolla 50%.

Ei voida. Kantakaupungeissa ja esikaupungeissa asuu erilaisia ihmisiä. Vastaavasti hedelmällisyyslukuja kuvaavista käppyröistä ei voida lukea, että somalin siirtäminen Somaliasta Suomeen laskee hänen hedelmällisyytensä suomalaisten tasolle. Suomessa asuvien Somalien hedelmällisyysluku on huomattavasti kantasuomalaisia korkeampi.

Quote from: Hae-won on 20.11.2021, 14:12:22

Quote from: jka on 20.11.2021, 13:53:26
Sama rahamäärä joka laitetaan esikaupunkialueen syntyvyyden kasvattamiseksi kasvattaa kokonaissyntyvyyttä huomattavan paljon enemmän kuin jos se laitetaan ydinkeskustaan.

Tästä ei ole mitään näyttöä.

Ei muuta kuin puhdas matematiikka. Syntyvyyttä voidaan edes teoriassa kasvattaa eniten siellä missä on eniten väkeä. Jopa keinot on täysin irrelevantteja. Kaikki keinot toimii parhaiten siellä missä on eniten väkeä. Ydinkeskustoissa ei ole enemmistö suomalaisista joten ylipäätään mikään keino ei voi siellä toimia paremmin kuin kaikilla muilla "ei-ydinkeskusta"-alueilla.

Quote from: Hae-won on 20.11.2021, 14:12:22

Quote from: jka on 20.11.2021, 13:53:26
Noista käppyröistähän voi suoraan lukea että jos lasta haluava pariskunta siirretään pelkästään ydinkekeskustasta esikapunkialueelle niin syntyvyys nousee pelkästään tuolla 50%.

Ei voida. Kantakaupungeissa ja esikaupungeissa asuu erilaisia ihmisiä. Vastaavasti hedelmällisyyslukuja kuvaavista käppyröistä ei voida lukea, että somalin siirtäminen Somaliasta Suomeen laskee hänen hedelmällisyytensä suomalaisten tasolle. Suomessa asuvien Somalien hedelmällisyysluku on huomattavasti kantasuomalaisia korkeampi.

No jos tilanne on se että siellä asuu erilaisia ihmisiä niin sitten tilanne on vielä huonompi, ei parempi kuten ehkä kuvittelet. Jos noi käppyröiden erot johtuu ihmisten erilaisuudesta niin tällöin mikään rahamäärä ei luonnollisesti muuta tilannetta. Tällöin ydinkeskeskustan ihmisiä ei luonnollisesti kannata kannustaa edes muuttamaan. Mutta tämä ei silti muuta tilannetta sen osalta että ei niitä kannata kannustaa lisääntymään siellä ydinkeskustassakaan yhtään enempää. Erohan johtui ihmisen erilaisuudesta joten ei siihen raha auta.

Jotenkin olen kyllä ollut huomaavinani että jopa ihan ilman kannustamista muuttoliike on ollut pääasiassa ydinkeskustoista pois siinä vaiheessa kun perhettä perustetaan. Ei oikein tue käsitystä ihmisten erilaisuudesta. Toki osa on varmasti aidosti erilaisia, mutta tuo porukka on sitten vielä pienempi osuus koko populaatiosta joten kokonaissyntyvyyden osalta entistä enemmän merkityksettömiä. En oikein ymmärrä miksi edes puhumme näistä. Ei noilla ole mitään merkitystä Suomen syntyvyyteen.

Quote from: jka on 20.11.2021, 14:53:52
Ei muuta kuin puhdas matematiikka. Syntyvyyttä voidaan edes teoriassa kasvattaa eniten siellä missä on eniten väkeä. Jopa keinot on täysin irrelevantteja. Kaikki keinot toimii parhaiten siellä missä on eniten väkeä. Ydinkeskustoissa ei ole enemmistö suomalaisista joten ylipäätään mikään keino ei voi siellä toimia paremmin kuin kaikilla muilla "ei-ydinkeskusta"-alueilla.

Katsotappa mitä sinä kirjoitit:

Quote from: jka on 20.11.2021, 13:53:26
Sama rahamäärä joka laitetaan esikaupunkialueen syntyvyyden kasvattamiseksi kasvattaa kokonaissyntyvyyttä huomattavan paljon enemmän kuin jos se laitetaan ydinkeskustaan.

Puhut tässä kustannustehokkuudesta. Ei ole mitään näyttöä siitä, että sama rahamäärä esikaupunkialueilla nostaa syntyvyyttä enemmän kuin ydinkeskustoissa.

Kaupungeissa asuu enemmän ihmisiä kuin maaseudulla. Oletko sitä mieltä, että maaseutu on täysin toissijainen asia ja lapsilisät maaseudulla tulee lakkauttaa?

Quote from: jka on 20.11.2021, 13:53:26
Mutta tämä ei silti muuta tilannetta sen osalta että ei niitä kannata kannustaa lisääntymään siellä ydinkeskustassakaan yhtään enempää. Erohan johtui ihmisen erilaisuudesta joten ei siihen raha auta.

Suomessa asuvat somalit tekevät enemmän lapsia kuin kantasuomalaiset, joten mielestäsi kantasuomalaisten lasten hankkimiseen ei voida politiikalla vaikuttaa? Tämähän on argumenttisi ydinkeskustoja vastaan.

Rahamäärä voi vaaikuttaa asiaan vaikka ihmiset olisivat erilaisia. Mietis nyt hetki asiaa.

Quote from: Hae-won on 20.11.2021, 15:10:53
Kaupungeissa asuu enemmän ihmisiä kuin maaseudulla. Oletko sitä mieltä, että maaseutu on täysin toissijainen asia ja lapsilisät maaseudulla tulee lakkauttaa?

Et voi laskea noin suoraan pelkästään väkimäärän suhteen. Maaseudulla oli 100% syntyvyys verrattuna ydinkeskustoihin. Eli yksi maaseudun asukas vastaa kahta ydinkeskustan asukasta syntyvyydessä.

Mutta periaatteessa noin. Lopulta todellakin maaseudun asukkaaltakin pitää poistaa lapsilisä kun väkiluku tai/ja syntyvyys laskee alle tietyn pisteen ja se muuttuu merkityksettömäksi. Tai korjataan nyt tuo, että lapsilisän poisto oli vain heitto. Ei sitä noin kannata tehdä vaikka tuolle linjalle lähdettäisiin. Mutta vaikka sitoa asukastiheyteen jollain tavalla.

Voimme hyvin laskea optimaalisen tilanteen syntyvyydelle yli koko Suomen väestön. Eli missä on eniten porukkaa ja missä syntyvyys on mahdollisimman korkealla. Tälläinen piste löytyy väestötiheyden ja syntyvyyden osalta. Uskoisin, että se löytyy jostain esikaupunkialueiden ulkorajoilta. Tuo on se piste jossa asumisolosuhteet maksimoi syntyvyyden ja syntyvyys on kakista tehokkainta Suomessa. Kaikki tukitoimet syntyvyyden lisäämiseksi pitää luonnollisesti ohjata siihen että maksimoidaan tuo piste. Tämä koskee luonnollisesti myös maaseutua.

Quote from: Hae-won on 20.11.2021, 15:10:53
Suomessa asuvat somalit tekevät enemmän lapsia kuin kantasuomalaiset, joten mielestäsi kantasuomalaisten lasten hankkimiseen ei voida politiikalla vaikuttaa? Tämähän on argumenttisi ydinkeskustoja vastaan.

Rahamäärä voi vaaikuttaa asiaan vaikka ihmiset olisivat erilaisia. Mietis nyt hetki asiaa.

Voidaan vaikuttaa. Koko ajanhan olen puhunut miten siihen voidaan vaikuttaa. Mutta ydinkekeskustoissa vaikuttaminen on täysin merkityksetöntä. Ja jos mukana on vielä ihmisen erilaisuus "keskiarvoon verrattuna" niin se on luonollisesti vielä entistä enemmän merkityksetöntä.

Quote from: jka on 20.11.2021, 09:26:47

Poistetaan lapsilisät kokonaan jos asukastiheys ylittää tietyn kynnyksen. Tuplataan lapsilisät jos muutat alueelle jonka väestötiheys alittaa tietyn kynnyksen. Tuolla saadaan saman tien syntyvyyttä nousuun. Ei ole edes epäilystä.

Tässä on muuan kyllä & mutta: Jos hätistetään väljemmälle alueelle asumaan lapsiperhe, jonka perheenäiti on jo ohittanut lastentekoiän, ei sen perheen lapsiluku yhtään kasva vaikka millä taloudellisilla kepeillä ja porkkanoilla usuttaisi. Eli kyllä tällaisetkin kovat faktat täytyisi pitää laskelmissa mukana ja siirtää niihin tukisysteemeihin.

Voitaisiin myös ajatella, minkälainen talousoppi saisi ihmisiä kiinnostumaan entistä enemmän omakotitaloissa asumisesta maaseudulla. Ei välttämättä tarvitsisi juuri pienviljelijäksi ryhtyä, mutta periaatteessa monenlaisen pienyritystoiminnan aloittaminen on maaseutuympäristön ja omakotiasumisen olosuhteissa helpompaa kuin kaupunkien kerrostaloissa. Kyseessä olisi sellainen talousmalli, jossa ihmiset paljolti työllistävät itsensä, ja työpaikka on kotona tai välittömästi kodin läheisyydessä. Voidaan siis miettiä, minkälaiset uudistukset yhteiskunnassa kääntäisivät maaltapaon ja kaupungistumisen päinvastaiseksi. Vastaus voisi olla pienyrittäjyydessä ja niissä yhteiskunnan muutoksissa, jotka edesauttavat pienyrittäjyyden suosiota. Asiaa voidaan tarkastella myös kääntöpuolelta: Mitä ovat ne korjattavat tai poistettavat yhteiskunnan mekanismit, jotka liian paljon hillitsevät tavallisten suomalaisten haluja ryhtyä yrittäjiksi?

Quote from: Simo Grönroos on 18.11.2021, 10:47:25

- -

Unkarilainen perhepolitiikka on sisältänyt monenlaisia instrumentteja kodinperustamisavustuksista verovähennyksiin ja tuettuihin lainoihin.

- -

Politiikka tarkoittaa usein valtaa päättää, mihin ja kenelle verorahat jaetaan. Orbanin puolue kykenee enemmistönsä turvin helpommin päättämään rahanjaosta kuin mikään puolue Suomessa.

Politiikkaa ja siten rahanjakoa ohjaa myös surullisenkuuluisa arvopohja eli mikä nähdään arvokkaaksi ja taloudellista tukea tarvitsevaksi instituutioksi. Harva ei perhettä ja lapsia sellaiseksi näe, mutta tämän teoreettisen (kr. θεωρία = teoria eli 'näkemys') arvopohjan käytännön soveltaminen on sitten poliittisesti hyvin kiistanalaista.

Nykyään sateenkaariperheet ovat trendikkäitä ja niille ohjataan rahaa. Perinteinen miehen ja naisen välinen avioliitto ja siinä tehtävät lapset nähdään suoraan sanoen vähemmän arvokkaaksi jopa vanhentuneeksi perhemalliksi, vaikka se on aina ollut yhteiskuntien perusta. Onko homoseksuaalien avioliitosta tai yksinhuoltajien perheistä vastaavaksi perustaksi?

Vaikea minun on nähdä, teoriassa, käytännöstä puhumattakaan, että suurperheitä saataisiin aikaan seksuaalivähemmistöjen tai yksinhuoltajaäitien perheissä. Ilman suurperheitä syntyvyys ei nouse tänä yksilöllisyyttä ja sitä kautta de facto yksinäisyyttä ihannoivan nykylänsimaisen kulttuurin kulta-aikana.

Perhearvojen muutos vapauksia korostavasta hedonismista (< kr. ἡδονή, 'mielihyvä') velvollisuuksia kuten klassisia hyveitä (kr. ἀρετή) korostavaksi lienee välttämätöntä mutta ei näillä näkymin ole todennäköiden muutossuunta. Perustuslakimme on vapauksien kokoelma ja siten kaikkea muuta lainsäädäntöä ohjaava. Vapaus ja itsekkyys ovat valitettavasti synonyymejä liian usein myös perhe-elämässä. Siksi lapset jäävät joko tekemättä tai ne tehdään, koska tahdotaan kokea, mitä on olla äiti tai isä, ymmärtämättä, mitä loppuelämän mittaisia velvollisuuksia tuon mielihyvän kokemisen lisäksi on saatu.

Teorisointi sikseen. Moni mies, ja kai myös nainen, ei koskaan löydä (https://ilkkapohjalainen.fi/uutiset/kotimaa/osa-suomalaismiehista-kokee-ettei-kelpaa-parisuhteeseen-yksin-jaamisen-ketju-on-saattanut-saada-alkunsa-jo-lapsuudessa-1.18634779) edes yhtä parisuhdetta, missä voisi lapsille (yrittää) mahdollistaa hyvän kasvuympäristön. Minulle sinkkuus on nyt oma itsekäs valinta; noille onnettomille ei.

Quote
Miksi joidenkin suomalaismiesten on vaikea löytää kumppania? Miesten kirjoitelmia sinkkuudesta tarkastellaan tuoreessa väitöstutkimuksessa. 25–64-vuotiaiden miesten tahattoman kumppanittomuuden taustalla näyttäisi olevan sekä itsestä että ulkoisista tekijöistä johtuvia syitä.

Itsestä johtuvia syitä ovat esimerkiksi kokemukset kelpaamattomuudesta: osa miehistä kokee, etteivät he kelpaa sellaisina kuin ovat, kertoo Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Anu Kinnunen.

–  Ulkoisia tekijöitä sen sijaan ovat esimerkiksi ajatukset potentiaalisten kumppanien vaativuudesta. Miesten kirjoitelmissa esiintyi tarinoita vaativista naisista, Kinnunen toteaa.

- -

Quote from: Hae-won on 20.11.2021, 11:43:25

Quote from: Econ101 on 20.11.2021, 01:28:34
Niin? Intian BKT on suurempi kuin Suomen.  :facepalm:

Miksi maaseudun väki ei kykene lisääntymään yhtä runsaasti kuin kaupunkien väki?

:facepalm: :facepalm: :facepalm:

Kykeneehän. Siitähän tuo korkeampi hedelmällisyysluku kertoo. Etkö osaa suhteellistaa asioita.

Quote from: -PPT- on 20.11.2021, 13:45:22
Kulttuurin murroshan syntyvyyden laskun perimmäinen syy on. Perheen perustaminen ei ole enää samanlainen itsestäänselvä odotusarvo kuin ennen ja siten ollen perheen perustamatta jättämiseen ei liity samanlaista sosiaalista ylenkatsetta kuin ennen.

Alentunut syntyvyyshän on sitä että kun pariskunnslla oli ennen kolme lasta niin nykyään on kaksi tai jos ennen oli kaksi niin nykyään on yksi.

Pitäisi panostaa pariskuntiin joilla on jo lapsi(a) että hankkisi vielä yhden ja jättää rauhaan ne ketkä eivät halua ensimmäistäkään. Jotkut ihmiset eivät sovellu vanhemmiksi joten on vain hyvä jos heillä ei lapsia ole.

Aikalailla samaa mieltä, mutta lisäisin sen, että sinkkuuden räjähdysmäinen kasvu alentaa syntyvyyttää myös. Lapsienteko kun nyt kuitenkin liittyy pääsääntöisesti parisuhteeseen. Lisäksi olen aika skeptinen sen suhteen kuinka paljon syntyvyyttä voidaan politiikkatoimin nostaa, kun preferenssit lastensaamisen suhteen ovat ajan saatossa muuttuneet niin paljon.

Quote from: Econ101 on 20.11.2021, 18:41:17

Aikalailla samaa mieltä, mutta lisäisin sen, että sinkkuuden räjähdysmäinen kasvu alentaa syntyvyyttää myös. Lapsienteko kun nyt kuitenkin liittyy pääsääntöisesti parisuhteeseen.

Kuten jo aiemmin tätä syy-yhteyttä esitin: Ei työpaikkaa ⇒ ei tyttöystävää ⇒ ei vaimoa ⇒ ei lapsia.

Sitten on työttömien miesten lisäksi myös joukko turhautuneita naisia, jotka valittavat sitä että kaikki kunnolliset miehet ovat varattuja. Kunnollisuus tietenkin edellyttää että miehellä on hyvä työpaikka, kunnon kämppä ja muutenkin talous tiptop. Jotta nainen voisi "katsoa miestä ylöspäin" hänellä pitäisi olla koulutus, työpaikka ja varallisuus vähintään about samalla tasolla kuin vaativalla naisella itsellään. Jos nämä eivät toteudu, tulee keskeytys prosessiin ja täytyy katsoa josko seuraava olisi parempi. Siihen voi tietysti mennä aikaa.

Quote from: Nikolas on 20.11.2021, 19:06:21

Quote from: Econ101 on 20.11.2021, 18:41:17

Aikalailla samaa mieltä, mutta lisäisin sen, että sinkkuuden räjähdysmäinen kasvu alentaa syntyvyyttää myös. Lapsienteko kun nyt kuitenkin liittyy pääsääntöisesti parisuhteeseen.

Kuten jo aiemmin tätä syy-yhteyttä esitin: Ei työpaikkaa ⇒ ei tyttöystävää ⇒ ei vaimoa ⇒ ei lapsia.

Sitten on työttömien miesten lisäksi myös joukko turhautuneita naisia, jotka valittavat sitä että kaikki kunnolliset miehet ovat varattuja. Kunnollisuus tietenkin edellyttää että miehellä on hyvä työpaikka, kunnon kämppä ja muutenkin talous tiptop. Jotta nainen voisi "katsoa miestä ylöspäin" hänellä pitäisi olla koulutus, työpaikka ja varallisuus vähintään about samalla tasolla kuin vaativalla naisella itsellään. Jos nämä eivät toteudu, tulee keskeytys prosessiin ja täytyy katsoa josko seuraava olisi parempi. Siihen voi tietysti mennä aikaa.

Lisättäkööt että yksi syy on se, että naisten ylikoulutuksen takia naiset valuu isoihin kaupunkeihin ja miehet jää usein maa/metsä/teollisuus töihin syrjäseuduille minkä takia osassa alueita on enemmän miehiä ja osassa naisia.

Lisäksi työpaikoista viis, niin hyvin pärjäävät naiset kuten oikeastaan köyhät naiset ja osittain myös miehet, ei tarvitse parisuhdetta mihinkään, ehkei edes seksiä. Japanissa esim työttömyysaste on 2,8% mutta silti 25% alle 40v aikuisista on vielä neitsyitä. Monissa moderneissa maissa ilmeisesti liian suuri teknologian saatavuus ja tiheä asuminen on aiheuttanut psykologista eläintarhakäyttäytymistä missä kiinnostus vastakkaista sukupuolta kohtaan häviää kokonaan oli töissä tai ei.

QuoteA Quarter Of Japanese Adults Under 40 Are Virgins, And The Number Is Increasing

https://www.forbes.com/sites/ericmack/2019/04/07/a-quarter-of-japanese-adults-under-40-are-virgins-and-the-number-is-increasing/?sh=2014eadf7e4d

Quote from: Nikolas on 20.11.2021, 17:41:56

Quote from: jka on 20.11.2021, 09:26:47

Poistetaan lapsilisät kokonaan jos asukastiheys ylittää tietyn kynnyksen. Tuplataan lapsilisät jos muutat alueelle jonka väestötiheys alittaa tietyn kynnyksen. Tuolla saadaan saman tien syntyvyyttä nousuun. Ei ole edes epäilystä.

Tässä on muuan kyllä & mutta: Jos hätistetään väljemmälle alueelle asumaan lapsiperhe, jonka perheenäiti on jo ohittanut lastentekoiän, ei sen perheen lapsiluku yhtään kasva vaikka millä taloudellisilla kepeillä ja porkkanoilla usuttaisi. Eli kyllä tällaisetkin kovat faktat täytyisi pitää laskelmissa mukana ja siirtää niihin tukisysteemeihin.

No siis tuossahan on montakin kyllää ja muttaa. Pointti tuossa minun heitossa oli oikeastaan vain tuo jonka esitin edellä. Meillä on oikeasti optimipiste asukastiheyden ja syntyvyyden suhteen Suomessa. Tuo on ihan puhtaasti matemaattisesti tehokkain paikka lisätä syntyvyyttä oli keinot mitkä tahansa. Tottakai kaikki perustuu keskiarvoihin ja mitä enemmän ihminen poikkeaa keskiarvosta sitä huonommin tuo pitää paikkansa. Mutta keskiarvo on silti tehokkain piste lisätä syntyvyyttä. Jos siinä jakauman laidoilla syntyvyys vähän laskee niin se ei haittaa ja ei mitään politiikkaa pidä tehdä tässä suhteessa noiden jakauman laitojen erikoistilanteen mukaan.

Quote from: jka on 19.11.2021, 22:19:39

Quote from: ikuturso on 19.11.2021, 22:04:36
Voi kultapieni. Pidä sinä ne kuvitelmasi omana tietonasi. Kaksi lasta kasvatettu aikuisiksi ja sekä työelämässä, sen ulkopuolella ja yrittäjänä olleena laskenut aikanaan joka sentin, mitä lapsilisistä tuli. Tiedän ihan tarkkaan mihin ne tarvittiin.

LOL, eli onko väitteesi siis se että kurahousujen ja lastenrattaiden rahoitus on hyvinkin oleellisessa osassa lastenhankintaan? Sitä ensimmäistä lasta ei tehdä kun ei rahat riitä noihin ja lapsilisää pitäisi korottaa tuon takia. Sittenhän syntyvyysongelma ratkeaa triviaalisti jos se tuosta on kiinni. Mietihän nyt vähän mitä oikein yrität tässä argumentoida.

Suuremmassa se on kuin joku isomman asunnon "pakko". No lisätään tuohon vaikka harrastukset. Meillä sellainen oli laskettelu. Joskus kun lapsi käytti kypärää, pääsi laskettelurinteeseen ilmaiseksi 7-vuotiaaksi asti. Meillä skidit on lasketelleet kolmivuotiaasta. Vanhemmalle ostettiin varusteet vähän käytettynä ja parin vuoden päästä ne siirtyivät nuoremmalle ja sitten vielä myytiin kirppiksellä pois tai annettiin sukulaisille huollettuna joululahjaksi tms. Kun vanhin sai käytetyt varusteet, niin ei nuorempaakaan tökkinyt saada käytetyt varusteet. Lisäksi ostin itsellekin joitain varusteita käytettynä, eli kun näytin esimerkkiä, että kun ostaa kuranttia tavaraa kaikesta ei tarvitse maksaa uuden hintaa, niin ei tullut porua niistäkään.

Yksihän lapsien kalleuden mitta on "kun ne harrastukset tulee niin kalliiksi". Yksi lumilauta on vieläkin tuolla hyllyssä, jonka ostin kummipojalle Ski Expon käytettyjen laarista joululahjaksi. Kanadalainen hyvälaatuinen puuydinlauta. Kummipojan jälkeen se tuli meidän vanhemmalle ja häneltä myöhemmin nuoremmalle. Lauta on vieläkin ehjänä tuolla hyllyssä. Jos toinen kummipoikamme oppii lautailun (on hieman impulsiivinen luonne...) niin kun vähän kasvaa, voisi mennä sille vielä. Nyt sillä on ensilautana joululahjaksi sille ostettu lauta, jonka hommasin käytettynä...

Ja ennen oppivelvollisuuden venytystä toki lukiokirjat... Lapset kun kävivät melko peräkkäin saman lukion, niin kirjoja sai myös kierrätettyä ekalta toiselle. Nämä taisin mainita jo tuolla alussa kurahaalarien kanssa, vaikka ne unohdit tuossa tilityksessäsi kuten autojen turvaistuimetkin. Kyseessä kuitenkin satojen eurojen investoinnit.

Ja taas siirtelet maalitolppia, kun sanot, että näiden takia lapsilisiä tulisi korottaa. Enhän minä varsinaisesti sitä ehdottanut. Ehdotin, että käännettäisiin ne toisin päin, eli ekasta saisi sen mitä viidennestä nyt, tokasta saisi sen, mitä neljännestä nyt. Ja kolmannesta eteenpäin ehdotukseni taisi olla lapsilisien lasku?

-i-

Quote from: ikuturso on 21.11.2021, 11:23:59
Ja taas siirtelet maalitolppia, kun sanot, että näiden takia lapsilisiä tulisi korottaa. Enhän minä varsinaisesti sitä ehdottanut. Ehdotin, että käännettäisiin ne toisin päin, eli ekasta saisi sen mitä viidennestä nyt, tokasta saisi sen, mitä neljännestä nyt. Ja kolmannesta eteenpäin ehdotukseni taisi olla lapsilisien lasku?

Sanoin

Quote
Sitä ensimmäistä lasta ei tehdä kun ei rahat riitä noihin ja lapsilisää pitäisi korottaa tuon takia

Pointti sinulla oli että ensimmäisen lapsen lapsilisää pitäisi korottaa ja että siinä kohtaa olisi ilman tuota korotusta joku pullonkaula. Mielestäni ollaan harvinaisen keskellä niitä maalitolppia mitä itse asetit. Vai oliko sinulla joku muu pointti tuossa?

Minäpä väitän että juuri sen kolmannen lapsen lapsilisää pitäisi korottaa. Kolmannet lapset on juuri se kohortti joka voi Suomen syntyvyyttä oikeastaan nostaa. Porukka joka on lopullisesti päättänyt jäädä lapsettomaksi lisääntyy ja tuohon ei voida vaikuttaa millään tavalla. Eli se ensimmäisen lapsen tuki ei myöskään vaikuta noihin millään tavalla. Jokaista lapsettomaksi päättänyttä kohden tarvitaan sellainen joka tekee kolme lasta (sen lisäksi että kaikki muut tekee vähintään kaksi lasta). Väitän edelleen vahvasti että viimeistään kolmannen lapsen kohdalla tulee taloudelliset kysymykset ihan toisella mittakaavalla mukaan kuin ensimmäisellä ja tällöin juuri taloudellinen tuki vaikuttaa tehokkaimmin. Eiköhän sen ensimmäisen lapsen tee jokainen lapsia haluava ihan ilman mitään tukiakin.

KORJAUS: Jokaista lapsettomaksi jäänyttä pariskuntaa kohden tarvitaan oikeasti kaksi muuta pariskuntaa jotka tekee kolme lasta. Eli ehdointahdoin lapsettomaksi päättäneiden syntyvyyden korjaaminen muiden toimesta on erittäin pitkän ja lopulta kalliin tien takana.

Quote from: jka on 20.11.2021, 15:38:11
Lopulta todellakin maaseudun asukkaaltakin pitää poistaa lapsilisä kun väkiluku tai/ja syntyvyys laskee alle tietyn pisteen ja se muuttuu merkityksettömäksi.

Mikä on tämä piste? Miten se on määritelty? Vuonna 2019 maaseutualueilla hedelmällisyysluku oli samaa tasoa kuin kaupunkialueilla vuonna 2010.  Ovatko maaseutualueet jo merkityksettömiä? Entä jos kuluvan vuosikymmenen loppupuolella maaseutualueiden syntyvyys on samaa tasoa kuin kaupunkialueilla tänä vuonna?

Kaupungeissa syntyy enemmän lapsia kuin maaseudulla. Eikö logiikallasi maaseutu ole jo merkityksetön?

Quote from: jka on 20.11.2021, 15:38:11
Voimme hyvin laskea optimaalisen tilanteen syntyvyydelle yli koko Suomen väestön. Eli missä on eniten porukkaa ja missä syntyvyys on mahdollisimman korkealla. Tälläinen piste löytyy väestötiheyden ja syntyvyyden osalta. Uskoisin, että se löytyy jostain esikaupunkialueiden ulkorajoilta. Tuo on se piste jossa asumisolosuhteet maksimoi syntyvyyden ja syntyvyys on kakista tehokkainta Suomessa. Kaikki tukitoimet syntyvyyden lisäämiseksi pitää luonnollisesti ohjata siihen että maksimoidaan tuo piste. Tämä koskee luonnollisesti myös maaseutua.

Ilmeisesti et ymmärrä korrelaation ja kausaliteetin eroa.

Somaleita muuttaa Somaliasta Suomeen. Laskeeko heidän lisääntymishalut kantasuomalaisten tasolle? Ei laske: Suomessa asuvien Somalien hedelmällisyysluku on noin 4, kun kantaväestöllä se on hieman yli 1.

Ajattelusi mukaan Suomessa asuvien somalien syntyvyyden pitäisi olla kantasuomalaisten tasolla, koska he asuvat samassa paikassa.

Nyt yritä hetki miettiä miten tämä liittyy keskusteluun kaupungeista, esikaupungeista ja maaseudusta. Vinkki: korvaa somalit, Suomi ja kantasuomalaiset kaupunkilaisilla, esikaupungeilla/maaseudulla ja esikaunkien/maaseutujen asukkailla.

Pohjanmaalla on Suomen suurin syntyvyys, joskin sielläkin syntyvyys on laskenut. Asiaa selittänee ainakin osittain Pohjanmaalla asuvat innokkaasti lisääntyvät lahkolaiset. Jos kaupungista siirretään ateisti Pohjanmaalle, hän ei rupea lisääntymään kuin paikalliset.

Quote from: jka on 20.11.2021, 15:38:11
Mutta ydinkekeskustoissa vaikuttaminen on täysin merkityksetöntä.

Ydinkeskustoissa hankkitu lapsi on +1 Suomen väkilukuun siinä missä syrjäseuduilla hankittu lapsi.

Quote from: Econ101 on 20.11.2021, 18:41:17

Quote from: -PPT- on 20.11.2021, 13:45:22
Kulttuurin murroshan syntyvyyden laskun perimmäinen syy on. Perheen perustaminen ei ole enää samanlainen itsestäänselvä odotusarvo kuin ennen ja siten ollen perheen perustamatta jättämiseen ei liity samanlaista sosiaalista ylenkatsetta kuin ennen.

Alentunut syntyvyyshän on sitä että kun pariskunnslla oli ennen kolme lasta niin nykyään on kaksi tai jos ennen oli kaksi niin nykyään on yksi.

Pitäisi panostaa pariskuntiin joilla on jo lapsi(a) että hankkisi vielä yhden ja jättää rauhaan ne ketkä eivät halua ensimmäistäkään. Jotkut ihmiset eivät sovellu vanhemmiksi joten on vain hyvä jos heillä ei lapsia ole.

Aikalailla samaa mieltä, mutta lisäisin sen, että sinkkuuden räjähdysmäinen kasvu alentaa syntyvyyttää myös. Lapsienteko kun nyt kuitenkin liittyy pääsääntöisesti parisuhteeseen. Lisäksi olen aika skeptinen sen suhteen kuinka paljon syntyvyyttä voidaan politiikkatoimin nostaa, kun preferenssit lastensaamisen suhteen ovat ajan saatossa muuttuneet niin paljon.

Olen samaa mieltä molempien kanssa kulttuurin merkityksestä. Lapsentekoiässä olevat ihmiset eivät yksinkertaisesti omaa samanlaista halua lapsien hankkimiseen kuin ihmiset ennen. Tämä ei toki tarkoita, etteikö politiikalla voitaisi vaikuttaa asiaan, mutta kulttuurin merkitys on suuri ja politiikkatoimien vaikutus rajattu.

Itse pitäisin luontevana auttaa miehiä jotka jäävät ilman lapsia vastoin tahtoaan. Voi olla demografisesti onnetonta, että osa ihmisistä vapaaehtoisesti jättäytyy lapsettomaksi tai hankkii vain vähän lapsia, mutta vastoin tahtoaan lapsettomaksi jäävät ovat myös inhimillisesti ikävä asia. En osaa sanoa onko tälläisiä miehiä paljon, mutta varmasti jonkun verran. Millainen on näiden miesten työllisyys? Koulutus? Onko heillä päihdeongelmia ja muita elämänhallintaongelmia? Ulkonäkö? Sosiaaliset taidot? Missä he asuvat - kohtaavatko he ylipäätään potentiaalisia kumppaneita? Ja lopuksi, jos kumppania ei löydy Suomesta/länsimaista, niin Venäjältä, Ukrainasta, Thaimaasta ja Filippiineiltä löytynee naisia joille kelpaa vaatimattomampi mies, kunhan hän asuu vauraassa länsimaassa. Etnonationalisteja tämä ratkaisu ei tietenkään miellytä, mutta se on heidän ongelmansa.

Quote from: Hae-won on 21.11.2021, 14:01:49

Quote from: jka on 20.11.2021, 15:38:11
Lopulta todellakin maaseudun asukkaaltakin pitää poistaa lapsilisä kun väkiluku tai/ja syntyvyys laskee alle tietyn pisteen ja se muuttuu merkityksettömäksi.

Mikä on tämä piste? Miten se on määritelty? Vuonna 2019 maaseutualueilla hedelmällisyysluku oli samaa tasoa kuin kaupunkialueilla vuonna 2010.  Ovatko maaseutualueet jo merkityksettömiä? Entä jos kuluvan vuosikymmenen loppupuolella maaseutualueiden syntyvyys on samaa tasoa kuin kaupunkialueilla tänä vuonna?

Kun lasketaan syntyvyys ja asukastiheys läpi koko Suomen niin saadaan kolmiulotteinen käppyrä jossa kahdella akselilla on siis syntyvyys ja asukastiheys ja kolmannella akselilla syntyneiden lasten absoluuttinen lukumäärä. Tämä jakauma näyttää suurinpiirtein puolipallolta. Eli jossain keskeltä löytyy syntyvyyden ja asukastiheyden suhteen optimipiste jossa syntyy absoluuttisesti eniten lapsia Suomessa.

Vaikka maaseudulla syntyvyys näyttää kasvavan asukastiheyden laskiessa niin lopulta sielläkin on tietyn asukastiheyden jälkeen niin vähän ihmisiä että aboluuttinen syntyneiden lasten lukumäärä on silti huonompi kuin tiheämmin asutuilla alueilla vaikka syntyvyys on siellä huonompi. Sama tapahtuu kun mennään tiheämmin asuttuun kaupunkiin. Vaikka asukastiheys kasvaa niin syntyvyys heikkenee joten absoluuttisesti lapsia syntyy jälleen vähemmän kuin siinä optimipisteessä.

Tästä puolipallosta voidaan raakata kaikki reuna-alueet pois koska ne on kokonaissyntyvyyden osalta merkityksettömiä. Tai tuet voidaan asettaa niin että ne tukee eniten juuri siellä huipulla jolloin niiden teho on efektiivisesti kaikista paras.

Sillä miten käppyrät kulkee ajansaatossa ei ole mitään merkitystä. Tämän puolipallon muoto pysyy jotakuinkin vakiona. Ainakin viimeiset 10 vuotta on pysynyt vakiona noiden jo edellä esitettyjen käppyröiden mukaan.

Quote from: Hae-won on 21.11.2021, 14:01:49
Ajattelusi mukaan Suomessa asuvien somalien syntyvyyden pitäisi olla kantasuomalaisten tasolla, koska he asuvat samassa paikassa.

Somaleilla ei ole hevon helvetin merkitystä tässä. Miksi jankkaat noista? Nyt puhutaan pelkästään tilastollisista faktoista joka esintyy Suomen asukastiheyden ja syntyvyyden osalta. Edes Suomessa asuvien asukkaiden ominaisuuksilla läpi Suomen ei ole mitään merkitystä. Niillä voi olla vaikka mitä eroja, mutta kokonaisuutena syntyyvyyden tilastot ja kaikki mitä edellä kuvasin pätee silti.

Quote from: jka on 21.11.2021, 15:10:50
Somaleilla ei ole hevon helvetin merkitystä tässä. Miksi jankkaat noista? Nyt puhutaan pelkästään tilastollisista faktoista joka esintyy Suomen asukastiheyden ja syntyvyyden osalta. Edes Suomessa asuvien asukkaiden ominaisuuksilla läpi Suomen ei ole mitään merkitystä. Niillä voi olla vaikka mitä eroja, mutta kokonaisuutena syntyyvyyden tilastot ja kaikki mitä edellä kuvasin pätee silti.

Jankkaan koska sinä et yksinkertaisesti ymmärrä korrelaation ja kausaliteetin eroa. Koripalloilijat ovat pitkiä. Luuletko lyhyen ihmisen muuttuvan pitkäksi jos hänet palkataan koripalloilijaksi? Et ole perustellut väitteitä miksi tuet olisivat tehokkaimpia korkean syntyvyyden alueilla.

Tässä perspektiiviä syntyneiden alueelliseen jakaumaan.

[tweet]1223520610309066752[/tweet]

Quote from: Hae-won on 21.11.2021, 15:30:52
Et ole perustellut väitteitä miksi tuet olisivat tehokkaimpia korkean syntyvyyden alueilla.

En ole puhunut siitä että tuet olisi tehokkaampia korkean syntyvyyden alueilla vaan että tuet on tehokkaampia siellä missä syntyy aboluuttisesti eniten lapsia. Tukien teho loppuu myös tilanteessa jossa syntyvyys jatkaa edelleen kasvuan jos väestötiheys laskee samalla. En voi asiaa enää tuon paremmin selittää kuin edellä selitin.

Quote from: jka on 21.11.2021, 12:28:15

Quote from: ikuturso on 21.11.2021, 11:23:59
Ja taas siirtelet maalitolppia, kun sanot, että näiden takia lapsilisiä tulisi korottaa. Enhän minä varsinaisesti sitä ehdottanut. Ehdotin, että käännettäisiin ne toisin päin, eli ekasta saisi sen mitä viidennestä nyt, tokasta saisi sen, mitä neljännestä nyt. Ja kolmannesta eteenpäin ehdotukseni taisi olla lapsilisien lasku?

Sanoin

Quote
Sitä ensimmäistä lasta ei tehdä kun ei rahat riitä noihin ja lapsilisää pitäisi korottaa tuon takia

Pointti sinulla oli että ensimmäisen lapsen lapsilisää pitäisi korottaa ja että siinä kohtaa olisi ilman tuota korotusta joku pullonkaula. Mielestäni ollaan harvinaisen keskellä niitä maalitolppia mitä itse asetit. Vai oliko sinulla joku muu pointti tuossa?

Minäpä väitän että juuri sen kolmannen lapsen lapsilisää pitäisi korottaa. Kolmannet lapset on juuri se kohortti joka voi Suomen syntyvyyttä oikeastaan nostaa. Porukka joka on lopullisesti päättänyt jäädä lapsettomaksi lisääntyy ja tuohon ei voida vaikuttaa millään tavalla. Eli se ensimmäisen lapsen tuki ei myöskään vaikuta noihin millään tavalla. Jokaista lapsettomaksi päättänyttä kohden tarvitaan sellainen joka tekee kolme lasta (sen lisäksi että kaikki muut tekee vähintään kaksi lasta). Väitän edelleen vahvasti että viimeistään kolmannen lapsen kohdalla tulee taloudelliset kysymykset ihan toisella mittakaavalla mukaan kuin ensimmäisellä ja tällöin juuri taloudellinen tuki vaikuttaa tehokkaimmin. Eiköhän sen ensimmäisen lapsen tee jokainen lapsia haluava ihan ilman mitään tukiakin.

KORJAUS: Jokaista lapsettomaksi jäänyttä pariskuntaa kohden tarvitaan oikeasti kaksi muuta pariskuntaa jotka tekee kolme lasta. Eli ehdointahdoin lapsettomaksi päättäneiden syntyvyyden korjaaminen muiden toimesta on erittäin pitkän ja lopulta kalliin tien takana.

Taitaa olla niin että eka syntyy vahingossa ja sitten tulee lisää kun on kerran jo yksi.Itsehän olen sitä mieltä että abortti(se abortti voi olla fiksuin teko jos koulu yms on kesken eikä ole kunnon duunipaikkaa) jos ei ole taloudelliset asiat kunnossa koska lapsien kasvattaminen on kallista hommaa nykyään eikä ne voi kasvaa siinä sivussa kuten aikaisemmin.Ei noi tuet taida vaikuttaa vhm:n lapsien tekemiseen mutta kun niitä tulee lisää niin ne on juuri silloin kun lapsia on se >3 avuksi.Itse näkisin painajaisia tilanteessa ekaksi yksi ja sitten tulee kaksoset/kolmoset tai kolmoset heti kättelyssä.Kannatta vilkaista ettei kummankaan suvuissa ole tollaisia ylläreitä,noi jutut on käsittääkseni periytyviä. :-\

Quote from: duc on 20.11.2021, 18:02:16

Nykyään sateenkaariperheet ovat trendikkäitä ja niille ohjataan rahaa. Perinteinen miehen ja naisen välinen avioliitto ja siinä tehtävät lapset nähdään suoraan sanoen vähemmän arvokkaaksi jopa vanhentuneeksi perhemalliksi, vaikka se on aina ollut yhteiskuntien perusta. Onko homoseksuaalien avioliitosta tai yksinhuoltajien perheistä vastaavaksi perustaksi?

Vaikea minun on nähdä, teoriassa, käytännöstä puhumattakaan, että suurperheitä saataisiin aikaan seksuaalivähemmistöjen tai yksinhuoltajaäitien perheissä. Ilman suurperheitä syntyvyys ei nouse tänä yksilöllisyyttä ja sitä kautta de facto yksinäisyyttä ihannoivan nykylänsimaisen kulttuurin kulta-aikana.

Perhearvojen muutos vapauksia korostavasta hedonismista (< kr. ἡδονή, 'mielihyvä') velvollisuuksia kuten klassisia hyveitä (kr. ἀρετή) korostavaksi lienee välttämätöntä mutta ei näillä näkymin ole todennäköiden muutossuunta. Perustuslakimme on vapauksien kokoelma ja siten kaikkea muuta lainsäädäntöä ohjaava. Vapaus ja itsekkyys ovat valitettavasti synonyymejä liian usein myös perhe-elämässä. Siksi lapset jäävät joko tekemättä tai ne tehdään, koska tahdotaan kokea, mitä on olla äiti tai isä, ymmärtämättä, mitä loppuelämän mittaisia velvollisuuksia tuon mielihyvän kokemisen lisäksi on saatu.

Näin menee, alhainen syntyvyys johtuu arvojen muuttumisesta eikä asumiseen, toimeeentuloon tms liittyvistä rajoitteista.

Löytyykö jostain hedelmällisyyslukuja Ruotsissa alkuperämaan mukaan? Ruotsissa varmasti ulkomaalaistaustaisten hedelmällisyysluku on korkeampi kuin kantaruotsalaisilla, mutta minua kiinnostaa hedelmällisyysluvut alkuperämaan mukaan. Ruotsissa nuorisosta taitaa jo hyvin korkea osuus olla ulkomaalaistaustaista.

Syntyvyys on maan tulevaisuuden kannalta tärkeä aihe, joten tämä Suomen Perustan rapsa on aiheeltaan tärkeä. Positiivisena ja toivoa herättävänä puolena voitaneen pitää sitä, että aiheesta on saavutettavissa jonkinlainen yhteisymmärrys yli puoluerajojen. Asialla on kuitenkin kiire, sillä muuten edessä on peruuttamaton demografinen muutos.

Alhainen syntyvyys on koko Euroopan laajuinen ongelma. Kaikkialla Euroopassa syntyvyys on alle väestön uusiutumisrajan 2,1. Lisäksi Euroopassa syntyvyys on tietyillä maahanmuuttajaryhmillä kantaväestöä korkeampaa, joten kantaväestön syntyvyys on alhaisempaa kuin alla olevassa kuvassa olevat hedelmällisyysluvut. Suomessakin kantaväestön hedelmällisyysluku on alhaisempi kuin kuvassa esiintyvä 1,35.

Kuvassa näkyy kuinka Ruotsissa ja Ranskassa on eurooppalaisittain korkea syntyvyys. Epäilemättä siellä maahanmuuttajaryhmät nostavat lukua. Tästä huolimatta kyseisissä maissa hedelmällisyysluku on alle uusiutumisrajan.

Venäjän talous on ongelmissa. Venäjältä löytyy naisia, jotka haluavat paeta länteen. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisille miehille, jotka syystä tai toisesta haluavat venäläisen vaimon tai eivät löydä pariutumiskumppania muualta. Tässä olisi kansallismielisillä paikka nostaa Suomen syntyvyyttä. Suomessa kantasuomalaisten syntyvyys on alhainen, joidenkin maahanmuuttajaryhmien syntyvyys on hyvin korkea.

Quote from: Hamsteri on 09.04.2022, 15:47:28
Varmaan jossain uusioperhe-elämänkouluperheissä on ihan kivaa risteillä kymmenen eri vanhemman kesken tai niin, että toinen vanhempi puuttuu. Eikös tuolla mindsetillä kannata vain vuokrata kohtu jostain? Joo offtopic.

Ex-vaimo voi osallistua lasten kasvatukseen, kohdunvuokrauksessa ei ole tätä etua. Sanoisin että kansallismielisten kannattaisi nyt alkaa tarttumaan tähän vaihtoehtoon. Venäläiset ei toki geneettisesti ole täysin suomalaisten kaltaisia, mutta valtaosa heistä on kuitenkin valkoisia.

Quote from: Hae-won on 09.04.2022, 15:50:32

Quote from: Hamsteri on 09.04.2022, 15:47:28
Varmaan jossain uusioperhe-elämänkouluperheissä on ihan kivaa risteillä kymmenen eri vanhemman kesken tai niin, että toinen vanhempi puuttuu. Eikös tuolla mindsetillä kannata vain vuokrata kohtu jostain? Joo offtopic.

Ex-vaimo voi osallistua lasten kasvatukseen, kohdunvuokrauksessa ei ole tätä etua. Sanoisin että kansallismielisten kannattaisi nyt alkaa tarttumaan tähän vaihtoehtoon. Venäläiset ei toki geneettisesti ole täysin suomalaisten kaltaisia, mutta valtaosa heistä on kuitenkin valkoisia.

Ex-vaimot usein tykkää viedä lapset ja kääntää ne lapset isäänsä vastaan. Melkein sääntökuin poikkeus. Kohdunvuokraus voittaa vs perhekiistat Venäjän ja Suomen välillä. Vähän epäilen, että viereisestä maasta tulee naistenkin suhteen enemmän ongelmia kuin jostain Thaimaasta vai mistä  hakevatkaan vaimoja nykyisin.

Quote from: Hamsteri on 09.04.2022, 15:59:36

Quote from: Hae-won on 09.04.2022, 15:50:32

Quote from: Hamsteri on 09.04.2022, 15:47:28
Varmaan jossain uusioperhe-elämänkouluperheissä on ihan kivaa risteillä kymmenen eri vanhemman kesken tai niin, että toinen vanhempi puuttuu. Eikös tuolla mindsetillä kannata vain vuokrata kohtu jostain? Joo offtopic.

Ex-vaimo voi osallistua lasten kasvatukseen, kohdunvuokrauksessa ei ole tätä etua. Sanoisin että kansallismielisten kannattaisi nyt alkaa tarttumaan tähän vaihtoehtoon. Venäläiset ei toki geneettisesti ole täysin suomalaisten kaltaisia, mutta valtaosa heistä on kuitenkin valkoisia.

Ex-vaimot usein tykkää viedä lapset ja kääntää ne lapset isäänsä vastaan. Melkein sääntökuin poikkeus. Kohdunvuokraus voittaa vs perhekiistat Venäjän ja Suomen välillä. Vähän epäilen, että viereisestä maasta tulee naistenkin suhteen enemmän ongelmia kuin jostain Thaimaasta vai mistä  hakevatkaan vaimoja nykyisin.

Mitä tarkoitat ongelmilla? Nämä naiset haluavat muuttaa Suomeen.

QuoteMitä tarkoitat ongelmilla? Nämä naiset haluavat muuttaa Suomeen.

Varmaan etenkin tyhjiöpommitus riski kasvaa, jos jossain Itä-Suomessa on joku venäläiskeskittymä. Se, että haluaa ja pystyy muuttamaan muualle aiheuttaa myös sen, että lähtevät helpommin takaisin Venäjällekin tai muualle.

Täytyy myös muistaa se että vaikka olisit kuinka Putinia vastaan niin se ei estä Putinia haluamasta suojella sinua.

Suvakeilla ei yleensä ole lapsia. Tai on vähemmän kuin keskimäärin. Suvakit ovat usein perhevastaisia. Ehkä se on syy miksi he ovat suvakkeja. Heillä kun ei ole omia lapsia joille rakentaisi parempaa tulevaisuutta. Siksi suvakit haluavat maahan ulkomaalaisia että ne tekisivät lapsia. Suvakit siis ulkoistavat lapsenteon ulkomaalaisille kun ei itse viitsi. Suvakkien mielestä se on pahinta saatanallisuutta jos valkoiset heterot hankkivat lapsia, mutta jos kuka tahansa ei-valkoiseen etnisyyteen kuuluva ulkomaalainen tekee lapsia, se on mitä parhainta.

Joskus tuntuu siltä että lapsettomia vasemmistolaisia tai arvoliberaaleja ei pitäisi päästää päättäjiksi. Politiikot joilla ei ole omia lapsia eikä lapsenlapsia, eivät ajattele kovin helpolla mitä tapahtuu sen jälkeen kun he eivät ole enää politiikassa tai  kun eivät ole elossa. He eivät itse tule kärsimään harjoittamastaan politiikasta, eikä heillä ole lapsia tai lapsenlapsia jotka kärsisivät. Siksi heillä voi olla "minun jälkeen vedenpaisumus"-asenne.

Naisten korkeampi koulutus on johtanut siihen että naiset "hinnoittelevat" itsensä niin "kalliksi" ettei huonomin koulutetuilla miehillä ole "varaa" heihin. Nainen kun usein haluaa miehen joka on vähintään yhtä korkeasti koulutettu kuin itse on ja tienaa vähintään yhtä paljon kuin itse. Siksi miehet jäävät sinkuiksi eivätkä saa perustettua perhettä, kun ei ole "samalla aaltopituulella" olevaa naista.

Lasten saanti tekee usein jollain lailla konservatiivisemmaksi kuin mitä oli aiemmin. Sellaisella joka on arvoiltaan konservatiivinen, vanhoillinen, tai  "taantumuksellinen", on todennäköisemmin enemmän lapsia kuin suvakilla tai muunlaisella arvoliberaalilla.

Huonot ajat saattavat toisaalta nostaa syntyvyyttä kun ei ole parempaa tekemistä kuin panna. Tai sitten niin että huonoja aikoja seuraa toipumisjakso, voi se ilmetä sillä että tehdään enemmän lapsia koska niitä "uskaltaa" hankkia. Sota-aikoina kuolee porukkaa, mutta sodan jälkeisenä aikana tehdään lapsia enemmän kuin sotaa edeltäneenä rauhan aikana.

Totesin aiemmin Halla-ahon todenneen ettei lasten hankita ole kiinni rahasta vaan kulttuurista ja asenteista. Hyvä huomio on jäsen @Totti kommentti siitä että lasten hankinta on eniten kiinni ajasta ja halusta uhrata aikaa lasten kanssa olemiseen. Rahasta ei ole mitään apua jos ei käytä sitä sellaisena aikana minkä viettää lasten kanssa olemiseen.

Quote from: Pallopääkissa on 09.04.2022, 19:24:57
Suvakeilla ei yleensä ole lapsia. Tai on vähemmän kuin keskimäärin. Suvakit ovat usein perhevastaisia. Ehkä se on syy miksi he ovat suvakkeja. Heillä kun ei ole omia lapsia joille rakentaisi parempaa tulevaisuutta.

Tämä ei kylläkään vaikuta olevan totta. Katsoin, mitä Wikipedia kertoo Vihreiden kansanedustajien yksityiselämästä, ja monien kohdalla kerrotaan heidän perheistään. Useimmilla heistä näyttää olevan enemmän lapsia kuin suomalaisilla keskimäärin, ainakin kahdella (Mikkosella ja Karilla) kolme. He, joilla lapsia on vähiten, ovat monesti vielä sen ikäisiä, että he saattavat hyvinkin tehdä lisää.

Jos sitten verrataan vaikkapa meihin hommalaisiin. Suomalaisten alhainen syntyvyys -ketjun (https://hommaforum.org/index.php/topic,121819.0.html) äänestyksen mukaan 51 prosenttia hommalaisista on lapsettomia ja heistäkin vain runsas kolmannes eli 18,1 prosenttiyksikköä kertoo haluavansa lapsia jossain vaiheessa. Kumpikin on huomattavasti vähemmän kuin aikuisikäisten suomalaisten joukossa keskimäärin.

Tämän karkean tutkimuksen perusteella voisi väittää, että lapsettomuus korreloi vahvemmin nuivuuden kuin suvaitsevaisuuden kanssa.

PS. Hyvää Ison Jytkyn 11-vuotispäivää kaikille hommalaisille!

^Jos matala syntyyvs korreloi nuivuuden kanssa, silloin sen voi tulkita niin että nuivilla/kansallismielisillä ei ole tulevaisuudenuskoa joka motivoisi toimimaan paremman huomisen puolesta. Kun lapeton nuiva/kansallismielinen aikanaan kuolee, ei ole ketään joka jatkaisi taistelua hänen jälkeensä. Toisaalta Hommaforum on nuiva kupla josta suurin osa kansasta ei ehkä ole kuullutkaan tai heidän käsitys on valtamedian vaikutuksesta vääristynyt.

Joskus törmäsin sanontaan "nuivin lapsilleni parempaa huomista". Mä olin aatellu sitäkin että nuivilla/kansallismielisillä olisi korkean syntyvyyden taktiikan avulla mahdollisuus saada määrällinen ylivoima suvakkeihin verrattuna. Se olisi puhdasta matematiikkaa eli tarkoituksena tehdä lapsia, lapsia ja lapsia....Tietysti ensin pitää saada rajakontrolli päälle ja matut ulos. Muuten se menee syntyvyyskilpailuksi matujen kanssa. Sitten kun rajakontrolli on saatu päälle ja matut ajettua ulos, silloin lapsenteko olisi kansallismielisyyden ylläpitämistä ja vahvistamista. Koska poliittisessa järjestelmässä on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, tällöin pitää taata että nuivia/kansallismielisiä äänestäjiä ja äänestäjäpotentiaalia on riittävästi myös tulevaisuudessa.

Sellainen sanonta on kuin "question is not about who is right but who is left". Demografiassa ei ole merkitystä sillä kuka on oikeassa vaan sillä kuka on jäljellä.

"One day, millions of men will leave the Southern Hemisphere to go to the Northern Hemisphere. And they will not go there as friends. Because they will go there to conquer it. And they will conquer it with their sons. The wombs of our women will give us victory."

https://en.wikiquote.org/wiki/Houari_Boum%C3%A9di%C3%A8ne

Quote from: Hae-won on 26.11.2021, 13:55:37
Löytyykö jostain hedelmällisyyslukuja Ruotsissa alkuperämaan mukaan? Ruotsissa varmasti ulkomaalaistaustaisten hedelmällisyysluku on korkeampi kuin kantaruotsalaisilla, mutta minua kiinnostaa hedelmällisyysluvut alkuperämaan mukaan. Ruotsissa nuorisosta taitaa jo hyvin korkea osuus olla ulkomaalaistaustaista.

Itse itselleni vastaten. Kuvassa näkyy kokonaishedelmällisyysluku Ruotsissa Ruotsissa ja ulkomailla syntyneillä. Korkein hedelmällisyysluku on matalan HDI:n maissa syntyneillä. Matalan HDI:n maita ovat muun muassa Somalia, Syyria ja Sudan.

[tweet]1515662617452421120[/tweet]

Syntyvyys on lähtenyt taas laskuun (koronan aikana oli pienoinen nousu syntyvyydessä). Väkiluku kasvoi maahanmuuton ansiosta.

https://stat.fi/julkaisu/cktih2lwgb3db0b531gwi04h8

Quote
Maamme väkiluku kasvoi tammi–maaliskuun aikana 895 hengellä. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 4 297 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 4 889 vähemmän kuin kuolleita.

Maaliskuun ennakkotilaston mukaan alkuvuoden aikana syntyi 11 023 lasta, mikä on 1 176 lasta vähemmän kuin vuonna 2021. Kuolleiden määrä oli 15 912, mikä on 1 731 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin.