Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)

[newspeak]

Tutkiskelin hieman maksuttoman ehkäisyn tarjoamista alle 25-vuotiaille. Ensimmäinen huomioni on, että poliittisena ilmiönä ehkäisyn tarjonta on kohtuullisen tuore ilmiö ja kunta-tasolla ikärajan nostaminen on tapahtunut esimerkiksi Helsingissä, Turussa ja Vantaalla on tapahtunut vuonna 2018. Tätä aiemmin maksutonta ehkäisyä on tarjottu alle 20-vuotialle eli tarjonnan lisääminen on tapahtunut asteittain. Sikäli kuin ehkäisyssä on kyse terveydenhuollosta, sen järjestäminen kuuluu kunnille, mutta nyt maksuton ehkäisy alle 25-vuotialle on kirjattu myös Rinteen hallituksen hallitusohjelmaan. Kuntatasolla läpi lyödyt poliittiset tavoitteet onkin ollut tapana siirtää valtakunnalliselle tasolle nopealla tahdilla monissa kysymyksissä.

Toinen huomioni kohdistuu ehkäisyn esittämistä keinona aborttien vähentämiseen. Tämä toimii perusteluna vallan hyvin, sillä aborttien määrän vähentämiselle löytyy kannatusta monilta tahoilta. Konservatiivien mukaan aborttien väheneminen on hyvä eettisistä syistä johtuen, mutta konservatiivit eivät määrittele julkista narratiivia, joten myös rahallisiin säästöihin on vedottu, minkä lisäksi abortti toimii tässä kätevänä keppihevosena liberaaleille ja vasemmistolaisille ehkäisyn lobbaamisen keinona. Aborttien määrän väheneminen on nähty merkkinä toimivasta ehkäisykäytännöstä, mutta samalla tulokset ilmaistaan hyvin puutteellisesti. On kuitenkin huomioitava, että aborttien määrä on ollut laskusuhdanteinen jo pidempään, eikä ilmaisen ehkäisyn vaikuttavuudesta tähän tulisi vetään liian suoria johtopäätöksiä. Tämä vastaa suunnilleen poliitikkojen paatunutta tapaa ottaa talouskasvusta kaikki kunnia itselleen.

Kolmas huomioni kohdistuu siihen, että ehkäisyn vaikutus syntyvyyteen jätetään mieluusti kokonaan huomioimatta. Vaikka ensimmäisen lapsensa synnyttävien naisten ikä onkin ollut noususuhdanteinen, tämä ei tarkoita, että kaikki synnyttäisivät ensimmäisen lapsensa täyttäessään 30. Vaikka teiniraskauksia pidettäisiin täysi-ikäistenkin osalta ei-toivottavina, ensisynnyttäjät ovat silti pääpainoisesti alle 30-vuotiaita ja lapsia alkaa syntymään nopeasti parinkympin ylittämisen jälkeen, mikä heijastuu sitten myös toisten ja kolmansien lasten syntyvyyteen ja vaikuttaa myös ensisynnyttäjien keski-ikään. 30. ikävuosi on siis taitekohta, jonka jälkeen syntyvyys alkaa laskemaan. Lisäksi ilmaisen ehkäisyn tarjoamista voidaan pitää markkinointikeinona ehkäisytuotteiden ja -palveluiden myöhemmälle käytölle, joten ensisynnyttäjien ikää pyritään selvästi vaivihkaa hivuttamaan yhä korkeammalle hedelmällisyysluvun samalla heikentyessä.

Seuraavassa otoksia tiedotusvälineistä:

Lautakunta joutui äänestämään siitä, suunnataanko maksuton ehkäisy alle 20-vuotiaille vai alle 25-vuotiaille. Äänestyksessä vasemmisto ja vihreät kannattivat ehkäisyä alle 25-vuotiaille ja voittivat kannallaan äänin 7–6. Alle 20-vuotiaiden ehkäisyn kustannuksiksi laskettiin korkeintaan 225 000 euroa, alle 25-vuotiaiden ehkäisyn hinnaksi korkeintaan 400 000 euroa. Hintoihin sisältyvät lääkkeiden ohella aloitus- ja kontrollikäynnit terveydenhoitajalla tai lääkärillä...

Viime vuonna 15–25- vuotiaita naisia oli Turussa hieman vajaat 15 000.

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4093431/Turkuun+maksuton+ehkaisy+alle+25vuotiaille (20.9.2018)

Lautakunnan puheenjohtajan Pirkko Leton (sd.) mukaan viime vuonna päätettiin, että Vantaa selvittää maksuttoman ehkäisyn laajentamisen kuluja ja asiaan palataan tänä vuonna.

– Selvityksen mukaan kustannukset ovat kaupungille 150 000 euroa vuodessa, Letto kertoo.

https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/702215-ehdotus-kaikille-alle-25-vuotiaille-ilmainen-ehkaisy-nain-paljon-se-maksaa (11.9.2018)

Rauman perhekeskuksen päällikkö Anne Vertainen on laskenut Ylelle, että kaupunki säästää jopa 100 000 euroa vuodessa siinä, että nuorten abortit vähenevät. Yksi raskaudenkeskeytys maksaa Raumalla 2 000 eurosta ylöspäin.

THL:n aikaisempien laskelmien mukaan ilman kaavintaa tehdyn abortin yksikköhinta oli noin 1 000 euroa. Muut menetelmät maksoivat noin 1 500 euroa kerralta.

Helsingin sairaanhoitopiirin hinnaston mukaan yhden lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen hinnalla saataisiin ehkäisypillerit kuudelle nuorelle noin vuodeksi. Pitkäkestoinen, kolmesta kymmeneen vuotta kestävä ehkäisy, maksaa noin 150–200 euroa, joten pitkäkestoisia ehkäisyjä saisi yhden abortin hinnalla noin 5–7.

https://yle.fi/uutiset/3-10252289 (30.6.2018)

Tilastodataa:

THL: Raskaudenkeskeytykset 2018
Tilastokeskus: Liitekuvio 2. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut lapsen järjestysluvun mukaan 2017 ja 2018

[kepposyksikkö]

http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/aidit_tilastoissa_2018.html ensisynnyttäjien keski-ikä oli viime vuonna 29,2 ja kaikkien synnyttäjien 30,9

[Veikko]

Ensinnäkin: väestön Suomessa - ja kaikkialla muuallakin - tulee vähentyä, ei lisääntyä.--

Suomen absoluuttinen väkiluku olisi jo kääntynyt laskuun jos tänne ei olisi kohdistunut intensiivistä mamutusta eli väkiluvun väheneminen ei edellyttäisi syntyvyyden vähentämistä nykyisestä vaan puuttumista maahanmuuttoon

Tuon olen viitannut (jo useita kertoja) aikaisemmin.

Esim:

Lähes jokainen nykyiselle tasolle sivistynyt yhteiskunta pyrkii vaistomaisesti rajoittamaan lisääntymistään. Se ei välttämättä ole pelkästään mukavuudenhalua tai sosiaalista itsekkyyttä, vaan osoitus yhteiskunnan kollektiivisesta älykkyydestä ja terve itsepuolustuskeino liiallista tiheyttä vastaan. Vastaavia itsesäätelymekanismeja löytyy myös muilta sosiaalisilta eläinlajeilta tietyssä kehitysvaiheessa.

Vain kehitysmaatasolla olevat yhteiskunnat toimivat nykyisessä maailmassa rajattoman kasvun periaatteella - siis yhteiskunnat, jotka eivät ole kehittäneet ja omaksuneet keskuudessaan niitä keinoja, joilla länsimainen hyvinvointi on luotu. Ja niin ollen toimivat samoilla strategioilla kuin Euroopassa toimittiin satoja - tai tuhansia - vuosia sitten.

[newspeak]

Syntyvyyden säännöstelyssä ei itsessään ole mitään vikaa. Kuitenkin kaikelle ihmisen toiminnalle tulisi olla hyvin perusteltu syy. Muutenhan mistään ei tarvitsisi edes keskustella. Jos fiilispohjalta lähdetään, huonona päivänä koko ihmiskunta pitäisi tappaa sukupuuttoon välittömästi. Tämä tuskin kelpaa ajatuksena kenellekään, joka on ajatellut tuntemuksiaan edes askeleen pidemmälle. Mitä tarkemmin syntyvyyden säännöstelyä pohditaan, sitä moninaisemmaksi se muuttuu. Erinäisiä tunteisiin vetoavia syitä on tarjolla rajattomasti, mutta olisi tärkeätä samalla palauttaa ajatuksia hieman lähemmäs todellisuutta.

Jos joku kuvittelee ilmastoahdistuksensa kanssa maailman pelastavansa lapsensa murhaamalla, eikö todellinen ongelma ole ahdistus eikä ilmasto? Tarvitseeko kaikkien naisten muka väitellä tohtoreiksi ja maksaa itse kartanonsa asuntovelka ennen lasten hankkimista? Tiedemiehille ja naisille kun on hyvin vähän todellista kysyntää, sillä kyse on marginaalialasta. Kuinka monen naisen kanssa miehen on harrastettava seksiä oppiakseen pippelistä tulevan siemennestettä? Eikö se ole jo liiallisuutta, että siemennesteet on pakastettava, jotta voi itse ryhtyä elämänsä "naiseksi"? Täysin älytöntä touhua, mutta uppoaa väkeen kun jatkuvasti tyrkytetään.

Älyttömien tarpeiden tyydyttäminen heijastuu yhteiskunnalliselle tasolle, jota hyvin harva kykenee edes pienessä määrin hahmottamaan. Joka hemmetin mielijohteelle pitää saada tyydytys, kuten mistään mitään tietämätön lapsi rääkyy tissin perään.

Jos ihmiset kasvaisivat ensin aikuisiksi. Sitten voi miettiä, ansaitseeko se ylipäätään mitään ja mitä ovat ihmisoikeudet ja tasa-arvo.

[kriittinen_ajattelija]

Itse en näe mitään pahaa Eurooppalaisten/valkoisten lisääntymisessä, päinvastoin minne tahansa eurooppalaisia menee niin menestys seuraa perässä, (sama pätee myös jossain määrin itä-aasialaisiin) Ideaali syntyvyys valkoisille olisi 4/lasta/nainen. Kyllä maailmassa tilaa on ja myöhemmin mahdollisesti avaruudessa. Ideaalia koko maailman kehityksen kannalta olisi jos valkoisia muuttaisi jatkuvasti kehitysmaihin, eikä toisinpäin että kehiksiä muuttaa valkoisten maihin.
Ei vedetä satojen tuhansien vuosien evoluutiota vessanpöntöstä alas lopettamalla lasten teko ja rahtaamalla tilalle Afrikkalaisia. Kyynistä ehkä vähän kirjoittaa tälläistä, mutta sellaista se on. Eurooppalaistaustaisten % vähenee joka vuosi maailman väestöstä samalla kun ei valkoisia virtaa valkoisten maille joka puolella maailmaa. 200v päästä valkoinen geeniperimä on samanlainen muisto vain "moderneissa eurooppalaisissa" kuin meillä on neanderthalin ihmisen perimä. 1900 luvulla Suomessa asui 2,5 miljoona ihmistä ja Ugandassa 1,6 miljoona. Noh vuonna 2019 Ugandassa asuu 44 miljoonaa ja Suomessa 5,5 miljoonaa ja vuosittain Suomessa syntyy 47 000 lasta siinä missä Ugandassa 1,6 miljoonaa. Afrikasta ei tarvi kuin 1% väestön muuttaa Eurooppaan ja silti ne on pian enemmistönä sadassa vuodessa.

Uganda:
Väkiluku 1900: 1,6 miljoonaa.
Väkiluku 2013:                                 37 075 007
Vuotuinen väestönkasvu:                          3,35%

Väkiluku 2023:                                 51  544  942
Väkiluku 2033:                                 71  662  320
Väkiluku 2043:                                 99  631  271
Väkiluku 2053:                               138  516  172
Väkiluku 2063:                               192  577  387
Väkiluku 2073:                               267  738  052
Väkiluku 2083:                               372  233  031
Väkiluku 2093:                               517  511  159
Väkiluku 2103:                               719  489  613
Väkiluku 2113:                           1  000  297  856

Historia ja evoluutio ei ikävä kyllä ole vielä loppunut vaikka kaiken maailman teknologian ja hedonismin keskellä niin luulisi. Tulevaisuus kuuluu itsekkäille ja brutaaleille kansoille jotka ei sääliä tunne, kuten japanilaiset tai juutalaiset. Muut tulee tuhoutumaan ja jäämään historian kirjoihin, ikäänkuin neanderthalin ihmiset.

[Kireä ukkeli]

Siis Suomessa pelkästään työikäisiä on liikaa noin 30 prosenttia. Pysyvästi, eikä tähän lukuun ole odotettavissa muuta kuin kasvua.

Tässä on merkittävältä osin kyse kohtaanto-ongelmasta, koska meillä on ihan oikea työvoimapula samalla.
Ihmishistoriassa ennennäkemättömän kattava sosiaaliturvaverkko on mahdollistanut, että suomalainen voi valita työttömyyden melko helposti ilman merkittävää riskiä elintasolleen tai hyvinvoinnilleen verrattuna esimerkiksi matalapalkkaisen työn tekemiseen tai riskin ottamiseen / vaivan näkemiseen opiskellakseen uusi työllistävä ammatti itselleen.
Se johtaa myös siihen, että liian monet eivät halua muuttaa eripuolille maata tai jopa vieraaseen maahan työn perässä tai kouluttautua uudelle alalle, jossa olisi työvoimapulaa (näitä aloja on aina, pahimmassakin lamassa).

Tästä johtuen meillä on parhaillaankin yhtäaikaa sekä työvoimapula että liikaa työttömyyttä.

Esimerkiksi ainakin pääkaupunkiseudulla on poikkeuksellista nähdä suomalaisia siivoojia, vaikka kyseiseen tehtävään ei ole käytännössä minkäänlaisia koulutusvaatimuksia, suomenkielen osaaminen olisi yksinomaan eduksi ja lähes kaikki suuremmat firmat noudattavat työehtosopimuksia. Kyse ei suinkaan ole siitä etteikö ammattiin haluttaisi suomalaisia nuoria, vaan heidän ei yksinkertaisesti ole mikään pakko, tai edes erityisen kannattavaa verrattuna tuilla elämiseen, tehdä kyseistä tai vastaavia matalapalkkaisia töitä täyspäiväisesti elääkseen.

En tässä suoranaisesti kritisoi sosiaaliturvan tasoa vaan pidän sitä vain arvovalintana, jonka olemme tehneet ja itse siis työllisyystasomme osin valinneet. Vanhempiemme ja isovanhempiemme sukupolvilla ei tällaista ilmiötä juuri esiintynyt, kun sosiaalinen turvaverkko ei kattanut puoliakaan niistä hyödykkeistä, joita nykyinen työtön voi pitää itsestäänselvyytenä (oma asunto kodinkoneineen, viihde-elektroniikkaa netteineen ja kännyköineen, kaupasta ostettuja vaatteita itse rievuista ommeltujen sijaan, muutakin ruokaa kuin pelkkää puuroa, vihanneksia ja leipää...).

Mitä tälle tilanteelle voisi tehdä leikkaamatta sosiaaliturvaa tai aktiivimalleja? Paljonkin, mutta syntyvyyskeskustelu ei ehkä ole paras paikka syventyä siihen...

[Luka Mokonesi]

Ketjussa tuo Tinder mainittu, niin kuka sitäkään enää kohta käyttää nykymenolla.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006152236.html

SISÄ-SUOMEN POLIISI on tutkinut toukokuussa tehtyä rikosilmoitusta, jossa kerrottiin raiskauksesta Tinder-treffien jälkeen Kangasalla. Poliisin mukaan esitutkinta on osoittanut, ettei tapauksessa epäillä rikosta eikä väitettyä seksuaalirikosta ole tapahtunut.

Tutkintaa jatketaan rikosnimikkeellä perätön lausuma viranomaismenettelyssä, ja siitä voi saada rangaistuksena jopa kaksi vuotta vankeutta.

[Alarik]

Siis Suomessa pelkästään työikäisiä on liikaa noin 30 prosenttia. Pysyvästi, eikä tähän lukuun ole odotettavissa muuta kuin kasvua.

Tässä on merkittävältä osin kyse kohtaanto-ongelmasta, koska meillä on ihan oikea työvoimapula samalla.
Ihmishistoriassa ennennäkemättömän kattava sosiaaliturvaverkko on mahdollistanut, että suomalainen voi valita työttömyyden melko helposti ilman merkittävää riskiä elintasolleen tai hyvinvoinnilleen verrattuna esimerkiksi matalapalkkaisen työn tekemiseen tai riskin ottamiseen / vaivan näkemiseen opiskellakseen uusi työllistävä ammatti itselleen.
Se johtaa myös siihen, että liian monet eivät halua muuttaa eripuolille maata tai jopa vieraaseen maahan työn perässä tai kouluttautua uudelle alalle, jossa olisi työvoimapulaa (näitä aloja on aina, pahimmassakin lamassa).

Tästä johtuen meillä on parhaillaankin yhtäaikaa sekä työvoimapula että liikaa työttömyyttä...

Tuo näkemys on suosittu, mutta 1/3-osatotuus. Pääsyy on veropolitiikka + työnantajien palkkalinjat.

Nyt olisi USAssa esimerkki, kuinka verotuksen lasku kiihdyttää yrityksiä + kuinka osinkojen kasvattamisen sijasta palkkojen nosto saa työntekijät töihin. Ja työttömien määrä painuu rajusti alle kuvitellun ns."rakennetyöttömyyden". Mutta talousvinkit muualla...

Siis, ihmiset ei tee väärin valitessaan kahden pask*an väliltä. Ei siksi pitäisi olla yllätys, jos minipalkka ja maxveromaassa jotkut jää työttömiksi ja jotkut valitsee tehdä vähemmän lapsia. Sen sijaan idioottivalintoja ovat tehneet: hallitukset veroissa ja yritysjohtajat palkoissa.

Millä lapsimäärä ja kohtaanto-ongelma sitten ratkeaa:
- lapsiperheille mahdollisuus ajoittaiseen ilmaiseen siivoukseen tai lastenhoitoapuun tai viikon ruuat kotiinkuljetuksena.
- verotusta alas
- osasopimusten sijaan vakipaikkoja
- palkat ylös minimistä ja palkkakilpailu yritysten välille nostamaan parhaiten maksavan yritysbrändiä.
Silloin, kumma kyllä, työntekijöitä löytyy ja lapsia syntyy enemmän ja palveluiden kulutus nousee ja tapahtuu paljon muutakin ihmeellistä.

[-PPT-]

Väestötieteellisesti 2.1 on optimisyntyvyys. Jos syntyvyys on vuosikausia yli tuon rajan niin pitkässä juoksussa käy kuin Suomessa 60-luvulla eli muodostuu ihmisjoukko jota yhteiskunta ei pysty sulattamaan eikä heille kaikille  ole käyttöä, mikä johtaa maastamuuttoaaltoon.

Todellisuudessahan nykyajan yhteiskunnasss vaikka syntyvyys on ollut vuosikausia alle tuon uusiutumisrajan niin siitä huolimatta on suuri joukko ihmisiä joille ei kaikille ole tarjota toimeentuloa.

Massamaahanmuutto on tässä tilanteessa kuin heittäisi bensaa liekkeihin.

[Chrattac]

Siis Suomessa pelkästään työikäisiä on liikaa noin 30 prosenttia. Pysyvästi, eikä tähän lukuun ole odotettavissa muuta kuin kasvua.

Tässä on merkittävältä osin kyse kohtaanto-ongelmasta, koska meillä on ihan oikea työvoimapula samalla.
Ihmishistoriassa ennennäkemättömän kattava sosiaaliturvaverkko on mahdollistanut, että suomalainen voi valita työttömyyden melko helposti ilman merkittävää riskiä elintasolleen tai hyvinvoinnilleen verrattuna esimerkiksi matalapalkkaisen työn tekemiseen tai riskin ottamiseen / vaivan näkemiseen opiskellakseen uusi työllistävä ammatti itselleen.
Se johtaa myös siihen, että liian monet eivät halua muuttaa eripuolille maata tai jopa vieraaseen maahan työn perässä tai kouluttautua uudelle alalle, jossa olisi työvoimapulaa (näitä aloja on aina, pahimmassakin lamassa).

Tästä johtuen meillä on parhaillaankin yhtäaikaa sekä työvoimapula että liikaa työttömyyttä.

Esimerkiksi ainakin pääkaupunkiseudulla on poikkeuksellista nähdä suomalaisia siivoojia, vaikka kyseiseen tehtävään ei ole käytännössä minkäänlaisia koulutusvaatimuksia, suomenkielen osaaminen olisi yksinomaan eduksi ja lähes kaikki suuremmat firmat noudattavat työehtosopimuksia. Kyse ei suinkaan ole siitä etteikö ammattiin haluttaisi suomalaisia nuoria, vaan heidän ei yksinkertaisesti ole mikään pakko, tai edes erityisen kannattavaa verrattuna tuilla elämiseen, tehdä kyseistä tai vastaavia matalapalkkaisia töitä täyspäiväisesti elääkseen.

En tässä suoranaisesti kritisoi sosiaaliturvan tasoa vaan pidän sitä vain arvovalintana, jonka olemme tehneet ja itse siis työllisyystasomme osin valinneet. Vanhempiemme ja isovanhempiemme sukupolvilla ei tällaista ilmiötä juuri esiintynyt, kun sosiaalinen turvaverkko ei kattanut puoliakaan niistä hyödykkeistä, joita nykyinen työtön voi pitää itsestäänselvyytenä (oma asunto kodinkoneineen, viihde-elektroniikkaa netteineen ja kännyköineen, kaupasta ostettuja vaatteita itse rievuista ommeltujen sijaan, muutakin ruokaa kuin pelkkää puuroa, vihanneksia ja leipää...).

Mitä tälle tilanteelle voisi tehdä leikkaamatta sosiaaliturvaa tai aktiivimalleja? Paljonkin, mutta syntyvyyskeskustelu ei ehkä ole paras paikka syventyä siihen...

Olen tehnyt PK-seudulla ravintola-alalla töitä noin 8 vuotta. Sama trendi kuin siivouksessakin on alkanut näkyä, eli kielipuolia maahanmuuttajia on tullut rutkasti alalle ja paikoin on normaalia, ettei palvelua saa suomeksi. Syy ei ole laiskuus vaan se, ettei palkalla elä pääkaupunkiseudulla. Yritykset maksavat TES minimiä ja työsuhteet ovat lähes poikkeuksetta osa-aikaisia n. 60-90h/3 vko. Tarjoilijan kuukausipalkka ilman lisiä maksimitunneillakin on alle 2000e/kk brutto. Koska asuminen on niin kallista täällä, tuosta voi laskea kuinka houkuttelevaa on raataa kun asumiskuluista pelkästään vuokraan saattaa mennä kevyesti yli 50% nettopalkasta.

Lisäksi ihmisten veroilla rasitettu ostovoima on jyrätty niin alas, ettei hintoja voi oikein nostaa kilpailun ollessa kovaa. Ravintolan kate on keskimäärin jotain parin prosentin luokkaa jo nyt, joten paikkojakaan ei oikein voi nostaa. Poikkeuksena toki ne hienot fine dining mestat, joissa äveriäät käyvät syömässä - pääosin statuksen vuoksi.

Kyllä tässäkin tapauksessa veropolitiikka on pääasia yhdessä palkkojen kanssa.

E:Lisäyksiä koska puhelinhaastattelu alkoi.

[no future]

Luonnollinen perhesuunnittelu (LOL!) ei käytännössä ole toiminut missään niin kauan kuin ehkäisyvälineet ovat olleet kiellettyjä. Parhaana esimerkkinä tietysti vanha tuttu Irlanti.

Kondomit eivät ole kiellettyjä Irlannissakaan. Abortti ei sen sijaan ole ehkäisyväline.

Olivat vuoteen 1980, minkä jälkeen lakia asteittain kevennettiin. Samaan aikaan syntyvyys putosi reilusti.

[Veikko]

Siis Suomessa pelkästään työikäisiä on liikaa noin 30 prosenttia. Pysyvästi, eikä tähän lukuun ole odotettavissa muuta kuin kasvua.

Tässä on merkittävältä osin kyse kohtaanto-ongelmasta, koska meillä on ihan oikea työvoimapula samalla.
Ihmishistoriassa ennennäkemättömän kattava sosiaaliturvaverkko on mahdollistanut, että suomalainen voi valita työttömyyden melko helposti ilman merkittävää riskiä elintasolleen tai hyvinvoinnilleen verrattuna esimerkiksi matalapalkkaisen työn tekemiseen tai riskin ottamiseen / vaivan näkemiseen opiskellakseen uusi työllistävä ammatti itselleen.
Se johtaa myös siihen, että liian monet eivät halua muuttaa eripuolille maata tai jopa vieraaseen maahan työn perässä tai kouluttautua uudelle alalle, jossa olisi työvoimapulaa (näitä aloja on aina, pahimmassakin lamassa).

Tästä johtuen meillä on parhaillaankin yhtäaikaa sekä työvoimapula että liikaa työttömyyttä.

Esimerkiksi ainakin pääkaupunkiseudulla on poikkeuksellista nähdä suomalaisia siivoojia, vaikka kyseiseen tehtävään ei ole käytännössä minkäänlaisia koulutusvaatimuksia, suomenkielen osaaminen olisi yksinomaan eduksi ja lähes kaikki suuremmat firmat noudattavat työehtosopimuksia. Kyse ei suinkaan ole siitä etteikö ammattiin haluttaisi suomalaisia nuoria, vaan heidän ei yksinkertaisesti ole mikään pakko, tai edes erityisen kannattavaa verrattuna tuilla elämiseen, tehdä kyseistä tai vastaavia matalapalkkaisia töitä täyspäiväisesti elääkseen.

En tässä suoranaisesti kritisoi sosiaaliturvan tasoa vaan pidän sitä vain arvovalintana, jonka olemme tehneet ja itse siis työllisyystasomme osin valinneet. Vanhempiemme ja isovanhempiemme sukupolvilla ei tällaista ilmiötä juuri esiintynyt, kun sosiaalinen turvaverkko ei kattanut puoliakaan niistä hyödykkeistä, joita nykyinen työtön voi pitää itsestäänselvyytenä (oma asunto kodinkoneineen, viihde-elektroniikkaa netteineen ja kännyköineen, kaupasta ostettuja vaatteita itse rievuista ommeltujen sijaan, muutakin ruokaa kuin pelkkää puuroa, vihanneksia ja leipää...).

Mitä tälle tilanteelle voisi tehdä leikkaamatta sosiaaliturvaa tai aktiivimalleja? Paljonkin, mutta syntyvyyskeskustelu ei ehkä ole paras paikka syventyä siihen...

Mitään "oikeaa työvoimapulaa" en ole pääkaupunkiseudullakaan havainnut. Jokaiseen työpaikkaan, mistä olen kuullut on hakijoita enemmän kuin tarvetta. Monesti kymmenkertaisesti. Tämä koskee myös nuorten kesätyöpaikkoja. Tuo iankaikkinen "työvoimapula" on näin kadunpinnan tasolta vain poliitikkojen poliittista liturgiaa ja ahneiden työnantajien palkkojenpolkemisliturgiaa.

"Ihmishistoriassa ennennäkemätön kattava sotiaaliturvaverkko" ei tavallisen työttömän osalta näytä kuitenkaan olevan valintaa työttömyyden hyväksi tosielämässä, vaikka työttymyyden "valinta" ei väittämäsi mukaan tarkoita "merkittävää riskiä elintasolle tai hyvinvoinnille". Puhut, muuten, kuin viimeisten hallitusten työttömien kyykyttäjät tai Elinkeinoelämän keskusliiton "tehkää työntekijöistä jauhelihaa" -siiven molotovit.

"Ennennäkemättömän kattavan sosiaaliturvaverkon" ja "ilman merkittävää riskiä elintasolle ja hyvinvoinnille" -ryhmän työttömät kuitenkin miehittävät leipäjonot, jotka pitenevät päivä päivältä*. Tuo todistaakin selvästi, että työttämät rypevät hyvinvoinnissa ja elintasossa? Tavallisen pitkäaikaistyöttömän "työmarkkinatuen" taso on 28 prosenttia mediaanitulosta**, mikä tarkoittaa tällä hetkellä noin 788,48 euroa kuussa, josta maksetaan tietääkseni 20 prosenttia veroja. Ja tuota työmarkkinatukea on pienennetty jo kolmen vuoden ajan - ja pienennyskehitys ilmeisesti vain jatkuu Rinteen hallituksen jatkaessa kiimaisesti "aktiivimallilla" tavallisten suomalaisten työttömien kyykyttämistä ja kurjistamista.

On tosiaan poikkeuksellista nähdä suomalaisia siivoojia - tai ainakin melkein. Syitä matalapalkka-alojen ajautumiseen ulkomaisten työntekijöiden haltuun on jo esitetty tässä ketjussa. Muita syitä kaupungin helposti nähtävillä työaloilla on "positiivinen syrjintä", eli "kaupunki pyrkii suosimaan työhönotossa maahanmuuttajia"***. Eli erinäisten suurten työnantajien töihin ei haluta suomalaisia nuoria, eikä muitakaan suomalaisia, vastoin väitettäsi. Myös monet siivouspalveluje ja muita vastaavia tarjoavat pikkufimat tekevät samoin, koska palkat maksetaan ulkomaisille työntekijöille veroja kiertäen - tämän olen itse nähnyt, koska tunnen joitakin tällaisia yrittäjiä (piru heidät periköön, vaikka tässä verohelvetissä jotenkin ymmärränkin tuon).

Puheellesi työttömyydestä arvovalintana nauran paskaisen naurun. Ja toivon, että menet esittämään sen ääneen lähimpään leipäjonoon.


*   https://yle.fi/uutiset/3-10571478

**  https://fi.wikipedia.org/wiki/Ty%C3%B6tt%C3%B6myysturva#Ty%C3%B6tt%C3%B6myysturvan_riitt%C3%A4vyys

*** https://hommaforum.org/index.php/topic,45855

[kepposyksikkö]

Pääkaupunkiseudulla siivoojat on vapautettu tarveharkinnasta eli siivousalalla toimivat mamut saattavat käyttää sitä väylänä tuoda sukulaisiaan ja kavereitaan Suomeen ja muutenkin siivousyritysten näkökulmasta on varmaan houkuttelevaa rekrytoida ihmisiä jotka ovat valmiita tulemaan melkein hinnalla millä hyvänsä töihin saadakseen jalan Suomen tai yleisesti EU-alueen oven väliin

[acc]

...
Esimerkiksi ainakin pääkaupunkiseudulla on poikkeuksellista nähdä suomalaisia siivoojia, vaikka kyseiseen tehtävään ei ole käytännössä minkäänlaisia koulutusvaatimuksia, suomenkielen osaaminen olisi yksinomaan eduksi ja lähes kaikki suuremmat firmat noudattavat työehtosopimuksia. Kyse ei suinkaan ole siitä etteikö ammattiin haluttaisi suomalaisia nuoria, vaan heidän ei yksinkertaisesti ole mikään pakko, tai edes erityisen kannattavaa verrattuna tuilla elämiseen, tehdä kyseistä tai vastaavia matalapalkkaisia töitä täyspäiväisesti elääkseen.
...
Mitä tälle tilanteelle voisi tehdä leikkaamatta sosiaaliturvaa tai aktiivimalleja? Paljonkin, mutta syntyvyyskeskustelu ei ehkä ole paras paikka syventyä siihen...

Pitää synnyttää työvoimapula rajoittamalla maahanmuuttoa. Silloin siivojien palkat nousevat. Ankaran työvoimapulan olosuhteissa kaikki halukkaat saavat työpaikan. Työnantajien kilpaillessa työvoimasta, palkat ovat niin hyvät kuin voivat olla. Johtopäätös. Yhteiskunnan ei tarvitse tukea työttömiä, koska työttömiä ei ole. Sellaisia henkilöitä, jotka eivät halua mennä töihin, ei tule työvoimapulan oloissa tukea millään tavoin. Miten sitten käy niiden työnantajien, jotka eivät saa työvoimaa? Niiden pitää lopettaa toimintansa. Mutta siitä ei ole mitään haittaa, koska kukaan ei joudu työttömäksi.

Siis ensin luodaan työvoimapula rajoittamalla maahanmuuttoa ja poistamalla maasta ulkomaalaisia. Seuraavaksi poistetaan tarpeettomana työttömien sosiaaliturva, koska työttömiä ei ole. 

[JDiCo]

Syntyvyys on nyt 1.4 koko väestöllä. Kahdessa sukupolvessa väestö puolittuu. Jos syntyvyys nousee aina kahden sukupolven välein 1.4 -> 1.6 -> 1.8 -> 2.0, niin väkiluku on 8 sukupolven jälkeen 19 % nykyisestä. Tuolla väkiluvulla pärjäsimme Suomessa vuonna 1810.

Mielestäni koko maapallon väkiluku olisi hyvä pudottaa kahdeksasosaan nykyisestä. Tuo tahti ei edes riitä tavoitteeseen.

Kahdeksan sukupolvea on piiitkä aika, yli 200 vuotta. Samalla periaatteella havaitaan, että Suomi ei tule koskaan olemaan suurvalta. Tosin sitä ei kukaan varmaan havittele, mutta tarkoitan vain sanoa, että me tullaan aina olemaan marginaalinen kansakunta.

[dothefake]

Mitä veikkaatte, nouseeko syntyvyys yhdeksän kuukauden kuluttua, kun nyt juhlivat pride-viikkoa. Yleensähän tuollaisten massajuhlien jälkeen lapsia pukkaa.

[newspeak]

Syntyvyys on nyt 1.4 koko väestöllä. Kahdessa sukupolvessa väestö puolittuu. Jos syntyvyys nousee aina kahden sukupolven välein 1.4 -> 1.6 -> 1.8 -> 2.0, niin väkiluku on 8 sukupolven jälkeen 19 % nykyisestä. Tuolla väkiluvulla pärjäsimme Suomessa vuonna 1810.

Mielestäni koko maapallon väkiluku olisi hyvä pudottaa kahdeksasosaan nykyisestä. Tuo tahti ei edes riitä tavoitteeseen.

Kahdeksan sukupolvea on piiitkä aika, yli 200 vuotta. Samalla periaatteella havaitaan, että Suomi ei tule koskaan olemaan suurvalta. Tosin sitä ei kukaan varmaan havittele, mutta tarkoitan vain sanoa, että me tullaan aina olemaan marginaalinen kansakunta.

Tehdään Suomesta islamilainen tasavalta ja valloitetaan Pohjoismaat. Eivät ne pysty vastustamaan uskonsotureitamme, koska pelkäävät rasistiksi leimautumista. Samalla suomalaismiehet toisivat Skandinaviaan etnistä värinää, jota ainutkaan nainen ei voisi vastustaa. Ja kas, Suomesta tuli suurvalta yhdessä sukupolvessa.

[Ari-Lee]

Mitä veikkaatte, nouseeko syntyvyys yhdeksän kuukauden kuluttua, kun nyt juhlivat pride-viikkoa. Yleensähän tuollaisten massajuhlien jälkeen lapsia pukkaa.

Jos syntyy niin valtava määrä sukupuolettomia.

[JDiCo]

newspeak, tuskin Pohjoismaat yhteen laskettunakaan on suurvalta.

[newspeak]

newspeak, tuskin Pohjoismaat yhteen laskettunakaan on suurvalta.

On jos tarpeeksi sotii ja valloittelee.

[Foundation]

Millä lapsimäärä ja kohtaanto-ongelma sitten ratkeaa:
- lapsiperheille mahdollisuus ajoittaiseen ilmaiseen siivoukseen tai lastenhoitoapuun tai viikon ruuat kotiinkuljetuksena.
- verotusta alas
- osasopimusten sijaan vakipaikkoja
- palkat ylös minimistä ja palkkakilpailu yritysten välille nostamaan parhaiten maksavan yritysbrändiä.
Silloin, kumma kyllä, työntekijöitä löytyy ja lapsia syntyy enemmän ja palveluiden kulutus nousee ja tapahtuu paljon muutakin ihmeellistä.

Ay-jätkillä on jo yleishyödylliset verovapaudetkin. Ja muutenkin nuo ovat jo käytössä ja kokeiltu ja tähän on tultu. Verot kun painetaan alas, niin jätkä painaa laikka punaisena ja silti kotona vain rima jatkaa nousuaan. Onneksi niin (siis verojen suhteen, rima varmaan jatkaa edelleenkin ihan omaa, yksisuuntaista elämäänsä) ei kuitenkaan käy, koska verot ovat korkealla pyhän perhepolitiikan takia.

Jonkun on tehtävä ne työpaikat, joita Suomessa opetetaan pennusta asti shoppailemaan.

[Arkipiispa]

Hmmm...

Paljon on hienoja ideoita, mutta miten kohdistetaan se lapsenteko-onni kantasuomalaisille ? Muutoin tänne lappaa loputon jono muslimeja nauttimaan 10 lapsen eduista...

Onkos tähän jotakin ajatuksia ? Vai haluavatko kaikki tehdä Suomesta musliminaisen lapsentekoparatiisin  

E:Typo

[kepposyksikkö]

Maahanmuuttopolitiikka pitää hoitaa omana asianaan eikä muotoilla suomalaisille suunnattuja palveluita ja etuuksia siitä näkökulmasta että ne olisivat Suomessa koko maailmalle tarjolla ja että ne eivät olisi surkeimmankaan kehitysmaan asukin näkökulmasta houkuttelevia

[Nikolas]

Katsotaanpa sitä piirakkadiagrammia vähän tarkemmin.

Osuus		Selitys lapsettomuuteen		Kommentti
21,8 %		En halua lasta ollenkaan		Suomalaisten asenteet ja mielipiteet ovat osittain ulkopuolelta syötettyjä. Iskostaminen eli lainasanalla sanoen indoktrinaatio on tehonnut. Lapsettomuus on ekoteko ja sitä rataa. Vastakkaissuuntaisella vaikutuksella, ehkä iskostamisen sijasta reilulla propagandalla voitaisiin saada korjausta.
20,3 %		En halua lasta taloudellisen tilanteen takia		Yleisin syy huonoon henkilökohtaiseen taloudelliseen tilanteeseen lienee työttömyys. Tehokas työttömyysongelman hoito olisi myös väestön uusiutumisen kannalta hyvä asia.
18,9 %		Muu syy, mikä?		Valitettavasti muista syistä ja niihin kohdistuvista ratkaisuista on paha sanoa mitään ellei niitä eritellä.
15,8 %		Minulla ei ole parisuhdetta		Ilmeisesti suosiota saanut Tinder ei auta tässä, joten ehkä tarvittaisiin jotain parempaa. Kyse lienee kuitenkin eräänlaisesta parisuhdemarkkinoiden kohtaanto-ongelmasta, joka on mahdollista voittaa sopivalla järjestelyllä.
10,5 %		En halua lasta opiskelujen takia		Suomalaiset opiskelevat paljon ja pitkään jotta eivät joutuisi työttömiksi. Tuleva uraputki pyritään valmistelemaan opiskelemalla, jotta töitä riittäisi. Suomalaiset siirtävät lasten tekemistä myöhemmäksi, ja myöhemmin tulee sitten muita ongelmia, jotka estävät tai haittaavat lasten saamista. Lasten tekemiselle on kuitenkin takaraja, joka kilpailee opintojen päättymisen kanssa. Tämä selitys on sidoksissa työttömyysongelmaan.
7,0 %		En halua lasta työuran takia		Opiskelujen jälkeen seuraa työttömyys tai työura, onnekkaammassa tapauksessa tietenkin työura. Mutta työttömyyden ehkäisy jatkuu myös työuran alettua, sillä työpaikoista on pidettävä kiinni, ja toisinaan suomalaiset tekevät valintoja joita katuvat myöhemmin. Jos työuran hoito sulkee pois lasten hankkimisen, se on oma valinta. Mutta mitä elämää se on, jos joutuu tekemään suuria uhrauksia työssä pysymisen hyväksi? Jos asenneilmastoa voisi muokata perhearvojen suuntaan, tässä olisi hyvä syy siihen.
4,4 %		En voi saada lasta biologisista / terveydellisistä syistä		Lääketiede jos mikä saattaa tähän auttaa – ehkä. Joidenkin kohdalla se auttaa.
1,3 %		En halua lasta nykyisessä parisuhteessani		Tämä on sama ongelma kuin parisuhteettomillakin mutta vähän eri asemasta. Sama ratkaisu saattaisi sopia tähänkin. Suomalaiset tarvitsevat sellaisia parisuhteita, missä lasten tekeminen onnistuu ja on mielekästä.

[Kireä ukkeli]

Tuo näkemys on suosittu, mutta 1/3-osatotuus. Pääsyy on veropolitiikka + työnantajien palkkalinjat.

Nyt olisi USAssa esimerkki, kuinka verotuksen lasku kiihdyttää yrityksiä + kuinka osinkojen kasvattamisen sijasta palkkojen nosto saa työntekijät töihin. Ja työttömien määrä painuu rajusti alle kuvitellun ns."rakennetyöttömyyden". Mutta talousvinkit muualla...

Yhdysvallat onkin mielenkiintoinen esimerkki, koska siellä on huomattavasti pohjoismaita enemmän alhaisen koulutustason matalapalkkatyöpaikkoja, jotka ovat etenkin maahanmuuttajien suuri työllistäjä.
Siellä ihmiset saattavat tyypillisesti tehdä jopa kolmea eri matalapalkkatyötä, koska sosiaalituilla eläminen on todella epähoukuttava vaihtoehto, kun sekin jaetaan osin ruokakuponkeina.

Yhdysvalllat on esimerkiksi ainoa länsimaa, joka on onnistunut somalipakolaisten työllistämisessä melko hyvin. Eräässä jo netistä poistetussa suomalaisessa tilastolehdessä oli artikkeli aiheesta, jossa kysyttiin miksi pohjoismaissa ja Kanadassa somaleiden työllisyys oli noin 20% ja se ei parantunut vuosikymmenenkään jälkeen juuri lainkaan. Yhdysvalloissa Minnesotassa taas somaleiden työllisyys oli jopa yli 60% ja yrittäjyys huomattavasti yleisempää heidän parissaan, kun se oli lähes ennenkuulumattoman harvinaista korkean sosiaaliturvan maissa.
Käytännössä ainoa artikkelissa havaittu merkittävä tekijä (kulttuurieroja pidettiin toisisijaisina selittäjinä) tälle ilmiölle, oli ero sosiaaliturvan tasossa pohjoismaiden, Kanadan ja Yhdysvaltojen välillä. Töitä löytyi, ne kelpasivat jopa alhaisella palkkatasolla ja jopa yrityksiä perustettiin, kun sosiaaliturva ei taannut kuin "hengissäpysymiselintason". Pohjoismaiden ja Kanadan avokätinen erityisesti suurperheitä tukeva sosiaaliturvaverkosto sekä etenkin Suomen passivoivat vuosien mittaiset kotihoidontukiputket käytännössä passivoivat tarjoessaan "riittävän mukavan" elintason joutilaille.

"Somalis also appear to be providing a valuable service: working those low-paying jobs no one else wants."

http://www.citypages.com/news/no-the-somalis-arent-sitting-around-mooching-welfare-says-census/503816721

Millä lapsimäärä ja kohtaanto-ongelma sitten ratkeaa:
- lapsiperheille mahdollisuus ajoittaiseen ilmaiseen siivoukseen tai lastenhoitoapuun tai viikon ruuat kotiinkuljetuksena.
- verotusta alas
- osasopimusten sijaan vakipaikkoja
- palkat ylös minimistä ja palkkakilpailu yritysten välille nostamaan parhaiten maksavan yritysbrändiä.
Silloin, kumma kyllä, työntekijöitä löytyy ja lapsia syntyy enemmän ja palveluiden kulutus nousee ja tapahtuu paljon muutakin ihmeellistä.

Minusta taas nimenomaan epätavallisten työsuhteiden mahdollisuutta pitäisi laajentaa. Etenkin perheellisille saattaa monesti sopia paremmin osa-aikainen työsuhde, jossa työajoissa voidaan joustaa esimerkiksi lasten- ja kodinhoidon tarpeiden mukaan.
Moni useamman lapsen perhettä pyörittävä työtoveri tekee omasta tahdostaan 80% työviikkoa ja luulen, että joillekin heistä sopisi myös sitäkin vähäisemmät ja joustavammat työtunnit, jos se olisi realistinen tarjolla oleva mahdollisuus. Tällöin on helpompi muun muassa järjestää esimerkiksi useiden lasten vieminen ja hakeminen kouluihin, tarhoihin, harrastuksiin jne. sekä tietysti ihan vain oma aika välillä.

Jopa kaltaiselleni sinkulle voi tietyissä elämänvaihessa sopia osa-aikaisuus, kun halutaan vaikkapa downshiftata ja käyttää enemmän vapaa-aikaa paremman palkan ansaitsemisen sijaan. Esimerkiksi tällä hetkellä olen sopinut työnantajani kanssa tuntisopimuksen toistaiseksi, koska äskettäin saamani perintö on mahdollistanut matkustelun sekä tee-se-itse- remontoinnin, joista olen jo vuosia haaveillut.

Kun erilaisia työsuhteita on joustavasti tarjolla erilaisiin elämäntilanteisiin tai väliaikaiseen tai pysyvään vajaatyökykyisyyteen, on useammalle työnteko houkuttelevampi mahdollisuus työttömyyden sijaan.

[kepposyksikkö]

Ruotsissa on harvinaisempaa olla niin pitkään täysin kotona kuin Suomessa, koska siellä ei ole kotihoidontukea, mutta varsinkin pikkulasten äideillä työn itsevalittu osa-aikaisuus tavallisempaa kuin Suomessa

[Veikko]

Tuo näkemys on suosittu, mutta 1/3-osatotuus. Pääsyy on veropolitiikka + työnantajien palkkalinjat.

Nyt olisi USAssa esimerkki, kuinka verotuksen lasku kiihdyttää yrityksiä + kuinka osinkojen kasvattamisen sijasta palkkojen nosto saa työntekijät töihin. Ja työttömien määrä painuu rajusti alle kuvitellun ns."rakennetyöttömyyden". Mutta talousvinkit muualla...

Yhdysvallat onkin mielenkiintoinen esimerkki, koska siellä on huomattavasti pohjoismaita enemmän alhaisen koulutustason matalapalkkatyöpaikkoja, jotka ovat etenkin maahanmuuttajien suuri työllistäjä.
Siellä ihmiset saattavat tyypillisesti tehdä jopa kolmea eri matalapalkkatyötä, koska sosiaalituilla eläminen on todella epähoukuttava vaihtoehto, kun sekin jaetaan osin ruokakuponkeina.

Yhdysvalllat on esimerkiksi ainoa länsimaa, joka on onnistunut somalipakolaisten työllistämisessä melko hyvin. Eräässä jo netistä poistetussa suomalaisessa tilastolehdessä oli artikkeli aiheesta, jossa kysyttiin miksi pohjoismaissa ja Kanadassa somaleiden työllisyys oli noin 20% ja se ei parantunut vuosikymmenenkään jälkeen juuri lainkaan. Yhdysvalloissa Minnesotassa taas somaleiden työllisyys oli jopa yli 60% ja yrittäjyys huomattavasti yleisempää heidän parissaan, kun se oli lähes ennenkuulumattoman harvinaista korkean sosiaaliturvan maissa.
Käytännössä ainoa artikkelissa havaittu merkittävä tekijä (kulttuurieroja pidettiin toisisijaisina selittäjinä) tälle ilmiölle, oli ero sosiaaliturvan tasossa pohjoismaiden, Kanadan ja Yhdysvaltojen välillä. Töitä löytyi, ne kelpasivat jopa alhaisella palkkatasolla ja jopa yrityksiä perustettiin, kun sosiaaliturva ei taannut kuin "hengissäpysymiselintason". Pohjoismaiden ja Kanadan avokätinen erityisesti suurperheitä tukeva sosiaaliturvaverkosto sekä etenkin Suomen passivoivat vuosien mittaiset kotihoidontukiputket käytännössä passivoivat tarjoessaan "riittävän mukavan" elintason joutilaille.

"Somalis also appear to be providing a valuable service: working those low-paying jobs no one else wants."

http://www.citypages.com/news/no-the-somalis-arent-sitting-around-mooching-welfare-says-census/503816721

Millä lapsimäärä ja kohtaanto-ongelma sitten ratkeaa:
- lapsiperheille mahdollisuus ajoittaiseen ilmaiseen siivoukseen tai lastenhoitoapuun tai viikon ruuat kotiinkuljetuksena.
- verotusta alas
- osasopimusten sijaan vakipaikkoja
- palkat ylös minimistä ja palkkakilpailu yritysten välille nostamaan parhaiten maksavan yritysbrändiä.
Silloin, kumma kyllä, työntekijöitä löytyy ja lapsia syntyy enemmän ja palveluiden kulutus nousee ja tapahtuu paljon muutakin ihmeellistä.

Minusta taas nimenomaan epätavallisten työsuhteiden mahdollisuutta pitäisi laajentaa. Etenkin perheellisille saattaa monesti sopia paremmin osa-aikainen työsuhde, jossa työajoissa voidaan joustaa esimerkiksi lasten- ja kodinhoidon tarpeiden mukaan.
Moni useamman lapsen perhettä pyörittävä työtoveri tekee omasta tahdostaan 80% työviikkoa ja luulen, että joillekin heistä sopisi myös sitäkin vähäisemmät ja joustavammat työtunnit, jos se olisi realistinen tarjolla oleva mahdollisuus. Tällöin on helpompi muun muassa järjestää esimerkiksi useiden lasten vieminen ja hakeminen kouluihin, tarhoihin, harrastuksiin jne. sekä tietysti ihan vain oma aika välillä.

Jopa kaltaiselleni sinkulle voi tietyissä elämänvaihessa sopia osa-aikaisuus, kun halutaan vaikkapa downshiftata ja käyttää enemmän vapaa-aikaa paremman palkan ansaitsemisen sijaan. Esimerkiksi tällä hetkellä olen sopinut työnantajani kanssa tuntisopimuksen toistaiseksi, koska äskettäin saamani perintö on mahdollistanut matkustelun sekä tee-se-itse- remontoinnin, joista olen jo vuosia haaveillut.

Kun erilaisia työsuhteita on joustavasti tarjolla erilaisiin elämäntilanteisiin tai väliaikaiseen tai pysyvään vajaatyökykyisyyteen, on useammalle työnteko houkuttelevampi mahdollisuus työttömyyden sijaan.

Saarnaat edelleenkin käsitystä, että työttömyys on olemassa sen takia, että se on työntekoa houkuttelevampi "mahdollisuus". Ajatuksen - joka on lähinnä viimeisten korruptoituneiden hallitusten ja työnantajajärjestöjen - absurdius tuli kai selväksi edellisessä vastauksessani.

Mitä "Yhdysvaltojen mielenkiintoiseen esimerkkiin" tulee, niin siellä on tosiaan matalapalkka-aloja moneen lähtöön - ja tosiaan niin matalapalkattuja aloja, että on pakko painaa kahta, kolmeakin työtä pysyäkseen elossa (tosin tilanne ei ole kovin erilainen täällä Suomessakaan). Totta, siis, mutta en tiedä onko tuo mitenkään yleisesti tavoiteltava tilanne: tehdä työtä kellon ympäri tyydyttääkseen edes kaikkein alkeellisimmat perustarpeensa. Tavoiteltava tilanne se on vain ahneille ja kyynisille työnantajille, joita toki riittää niin Yhdysvalloissa kuin Suomessakin.

Siitä miten hyvin "somalipakolaisten" työllistyminen on onnistunut Yhdysvalloissa, on monia näkemyksiä. Seuraava, jonka lainasin eräästä vanhasta viestistäni, kun en uudempaa tietoa viitsinyt etsiä - varsinkin kun on vielä tyydyttävän ajankohtainen - ei ole ihan yhtä edustava: https://hommaforum.org/index.php/topic,101278.msg2321288.html#msg2321288

The State Department has helped to relocate tens of thousands of refugees from the war-torn African nation of Somalia to Minnesota, where they can take advantage of some of America's most generous welfare and charity programs.

But the effort is having the unintended consequence of creating an enclave of immigrants with high unemployment that is both stressing the state's safety net and creating a rich pool of potential recruiting targets for Islamist terror groups.

Many of the refugees settle near the Twin Cities, with Minneapolis being dubbed "Little Mogadishu" after the capital of Somalia.

This population is also being targeted by Islamist terror organizations like the Islamic State and al-Shabab, a Somalia-based group with links to al Qaeda, according to U.S. officials.

--

Minnesota was selected among the nation's states for relocation primarily because of its robust entitlement offerings and the number of charitable organizations operating within the state with which the State Department contracts.

"Minnesota is exceptional in many ways but it's the closest thing in the United States to a true social democratic state," said Ahmed Samatar, a professor of international studies at Macalester College, in St. Paul.

"That translates into the way Somali refugees have been received here they've been given a secure environment, housing, education, health care, perhaps even some minimum income to sustain them until they can stand on their own feet. That's all provided by Minnesota," said Mr. Samatar, who has tracked the State Department's refugee program.

Outside Alaska, Minnesota spends more per low-income person on public welfare than any other state in the U.S., according to a report by the Center for the American Experiment, a think tank located in Minneapolis. The report found Minnesota outspent its average peer state in welfare subsidies by nearly $4,000.

In addition to its generous welfare subsidies, Minnesota also has a number of charitable organizations that contract with the State Department like Lutheran Social Services, Catholic Charities, and World Relief Minnesota. Those organizations agree to help the Somali refugees learn English, get health care, find housing and gradually learn to adopt the U.S. as home.

Even though Minnesota has a good job market, that doesn't seem to have translated into jobs for the Somali refugees. Minnesota's state demographer's office reports that only 41 percent of Somali men are working and 54 percent of Somali women are employed, meaning many may rely on the state's handouts to survive, and are more susceptible to extremists pull.

"It seems safe to assume that if they're not working, then they're likely receiving public welfare benefits," said Peter Nelson, director of public policy at the Center of the American Experiment. "More problematic, the Somali men not working are clearly not integrating as well as they could with society, which could feed into them being radicalized and recruited to fight with" the Islamic State.

http://www.washingtontimes.com/news/2015/feb/24/islamist-terror-groups-target-minnesota-somali-ref/

"We have the highest unemployment rate than any other groups — including the newcomers," Mohamud Noor, Confederation of Somali Community in Minnesota executive director, said in February.

http://www.mprnews.org/story/2015/04/01/somali-unemployment

Siis varsinainen menestystarina Yhdysvaltain malliin?

[Kireä ukkeli]

Ruotsissa on harvinaisempaa olla niin pitkään täysin kotona kuin Suomessa, koska siellä ei ole kotihoidontukea, mutta varsinkin pikkulasten äideillä työn itsevalittu osa-aikaisuus tavallisempaa kuin Suomessa

Kotihoidontuki on minusta tällä hetkellä kaikkein pahin naisten työelämästä syrjäyttäjä ja sukupuolten välisen palkkakuilun syyllinen.

Jopa OECD on todennut, että se syrjäyttää etenkin maahanmuuttajanaisia työelämästä (mutta sama koskee myös suomalaisia naisia):

"OECD: Kotihoidon tuki jumiuttaa maahanmuuttajaäidit koteihin Suomessa"

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005816743.html

Käytännön esimerkkinä voisin mainita omat naispuoliset työtoverini. Itselläni on nykyisessä ammatissa 8 vuoden työkokemus ja saan yhtä hyvää tai parempaa palkkaa kuin muutamat 12-15 vuoden työkokemuksen omaavat naispuoliset työtoverini.
Miksi? Ei siksi, että he ovat naisia, vaan siksi, että näillä on 2-4 lasta. Se tarkoittaa, että kyseiset henkilöt ovat käyttäneet maksimissaan jopa 6-12 vuotta kotiäiteinä, joka on yhtä monta vuotta vähemmän käytännön työkokemusta (joka tarkoittaa siis ajantasaista osaamista ja työtehokkuutta) sekä vuotuisia henkilökohtaisia palkankorotusneuvotteluita, vaikka paperilla heillä on omaani pidempi työura.
Ja nyt on kyse vielä korkeakoulutetuista ihmisistä. Minimipalkkahomissa moniko viitsii edes palata työelämään, jos on viettänyt 12 vuotta kotiäitinä...

[Kireä ukkeli]

Saarnaat edelleenkin käsitystä, että työttömyys on olemassa sen takia, että se on työntekoa houkuttelevampi "mahdollisuus". Ajatuksen - joka on lähinnä viimeisten korruptoituneiden hallitusten ja työnantajajärjestöjen - absurdius tuli kai selväksi edellisessä vastauksessani.

Tästä on erilaisia näkemyksiä ja en voi tietenkään olla varma voidaanko työttömyyttä parantaa alentamalla etuuksia. Nythän se ehkä tullaan näkemään, koska uusi hallitus on kieltäytynyt leikkaamasta työttömien etuuksia, on jopa lisäämässä joitakin vanhoja sosiaalietuuksia ja purkamassa myös työttömille työnhakijoille asetettuja aktiivisuusvaatimuksia.

Kokemukset muista maista kuitenkin viittaavat vähän siihen, että avokätisen sosiaaliturvan leikkaaminen ja työttömien "patistelu" voi vaikuttaa positiivisesti työllisyyteen.

Yksi käytännön esimerkki voisi olla Saksan 2000-luvun menestys, joka perustui nimenomaan sosiaaliturvan uudelleenarviointiin ja työttömien "pakkoaktivointiin" sekä liittojen ajamaan palkkamalttiin:

"The Hartz concept, also known as Hartz reforms or the Hartz plan, is a set of recommendations submitted by a committee on reforms to the German labour market in 2002."

"The Hartz IV reforms formed one of the main foundations of Germany's subsequent economic boom."

https://en.wikipedia.org/wiki/Hartz_concept

Nämä ovat tietysti arvovalintoja. Voimme myös hyväksyä tietyn, esimerkiksi Saksaa, suuremman työttömyyden tason sekä korkeammat verot ja todeta, että elämme mieluummin näin kuin "piiskaamme työttömiä". Ei työllisyyden maksimoinnin kaikin keinoin tarvitse olla ehdoton tavoite, jos talous vain kestää.

Siis varsinainen menestystarina Yhdysvaltain malliin?

Verrattuna Suomeen ja muihin pohjoismaihin kyllä se on ollut melkoinen menestys.
Täällä voidaan vain haaveilla vastaavista työllisyyslukemista pakolaisilla ja myös heidän sosiaalietuutensa ovat melko varmasti yhteiskunnalle kalliimpia kuin Minnesotassa, vaikka kyseessä olisi jenkkilän sosiaaliparatiisi. Et tule juuri näkemään pakolaisia minimipalkkatöissä täällä Suomessa, vaikka se olisi heidän osaamistasollaan ainoa realistinen vaihtoehto. Minimipalkkatyöt jäävät joidenkin reippaiden suomalaisten ja etenkin työperäisten maahanmuuttajien tehtäviksi (joiden oleskeluluvan edellytys on työllistyminen).

[Veikko]

Saarnaat edelleenkin käsitystä, että työttömyys on olemassa sen takia, että se on työntekoa houkuttelevampi "mahdollisuus". Ajatuksen - joka on lähinnä viimeisten korruptoituneiden hallitusten ja työnantajajärjestöjen - absurdius tuli kai selväksi edellisessä vastauksessani.

Tästä on erilaisia näkemyksiä ja en voi tietenkään olla varma voidaanko työttömyyttä parantaa alentamalla etuuksia. Nythän se ehkä tullaan näkemään, koska uusi hallitus on kieltäytynyt leikkaamasta työttömien etuuksia, on jopa lisäämässä joitakin vanhoja sosiaalietuuksia ja purkamassa myös työttömille työnhakijoille asetettuja aktiivisuusvaatimuksia.

Kokemukset muista maista kuitenkin viittaavat vähän siihen, että avokätisen sosiaaliturvan leikkaaminen ja työttömien "patistelu" voi vaikuttaa positiivisesti työllisyyteen.

Yksi käytännön esimerkki voisi olla Saksan 2000-luvun menestys, joka perustui nimenomaan sosiaaliturvan uudelleenarviointiin ja työttömien "pakkoaktivointiin" sekä liittojen ajamaan palkkamalttiin:

"The Hartz concept, also known as Hartz reforms or the Hartz plan, is a set of recommendations submitted by a committee on reforms to the German labour market in 2002."

"The Hartz IV reforms formed one of the main foundations of Germany's subsequent economic boom."

https://en.wikipedia.org/wiki/Hartz_concept

Nämä ovat tietysti arvovalintoja. Voimme myös hyväksyä tietyn, esimerkiksi Saksaa, suuremman työttömyyden tason sekä korkeammat verot ja todeta, että elämme mieluummin näin kuin "piiskaamme työttömiä". Ei työllisyyden maksimoinnin kaikin keinoin tarvitse olla ehdoton tavoite, jos talous vain kestää.

Siis varsinainen menestystarina Yhdysvaltain malliin?

Verrattuna Suomeen ja muihin pohjoismaihin kyllä se on ollut melkoinen menestys.
Täällä voidaan vain haaveilla vastaavista työllisyyslukemista pakolaisilla ja myös heidän sosiaalietuutensa ovat melko varmasti yhteiskunnalle kalliimpia kuin Minnesotassa, vaikka kyseessä olisi jenkkilän sosiaaliparatiisi. Et tule juuri näkemään pakolaisia minimipalkkatöissä täällä Suomessa, vaikka se olisi heidän osaamistasollaan ainoa realistinen vaihtoehto. Minimipalkkatyöt jäävät joidenkin reippaiden suomalaisten ja etenkin työperäisten maahanmuuttajien tehtäviksi (joiden oleskeluluvan edellytys on työllistyminen).

Olettaisin että se, että Saksassa on niin alhainen työttömyys Suomeen verrattuna, johtuu lähinnä siitä että siellä on tarjolla töitä. Mikä onkin ainoa keino saada työhaluiset työttömät töihin. Niin yksinkertaista. Täällä sitä menettelyä ei vain ole kokeiltu, eikä siihen riitä nykyisellään rahkeitakaan.

Kaikki se, mitä olen asiasta itse kuullut, tukee tätä. Ja olenhan minä kuullut, sillä molemmat siskoni asuvat Saksassa. Ja onhan minulla muitakin henkilökohtaisia kontakteja sinne, kun olen itsekin siellä monet kerrat käynyt. Lisäksi Saksahan suurena ja vauraana teollisuusmaana on aina ollut juuri se maa, jonne on menty töihin ympäri Eurooppaa.

Ja hyvä että näet somalien työllistymisasteen Yhdysvalloissa olevan menestys. Mennä ensinnä "pakolaiseksi" valtameren yli, ja sitten... Siis hieno maa se Yhdysvallat ja sen sosiaalinen toiminta. Se saa lähes puolet sinne itsensä urakoineista somaleista työelämään. Mutta ehkäpä he hitusen eroavat muutenkin läheiseen avointen rajojen EUrooppaan saapuneista?