Suomen Perusta: Perhepolitiikka ja syntyvyys

[Nikolas]

No tuo nyt on aika mustavalkoinen näkemys asiaan, toki se voi olla osatekijä kieltämättä mutta se on aika kompleksi asia mistä me puhutaan ja siihen vaikuttaa kymmenet muutkin tekijät.

En keksaissut tuota omasta päästäni. Väestötutkija Marika Jalovaaran mukaan havainnot tukevat tätä.

Jos lapsettomuuden taustalla on puolison puuttuminen, lapsiperheiden taloudellinen tuki ei riitä avuksi. Akatemiatutkija Marika Jalovaara ei silti väheksy yhteiskunnan mahdollisuutta auttaa.

– Usein ajatellaan, että parisuhteet kuuluvat yksityiselämän piiriin. Mutta kyllä riskimalleissa näkyy, että esimerkiksi pitkään työttömänä olleiden miesten todennäköisyys muuttaa yhteen puolison kanssa, avioitua ja saada lapsia on aika pieni.

Perheen perustamisessa ei siis ole kyse pelkästään sattumasta ja romantiikasta, vaan myös tulevaisuudennäkymistä. Siihen vaikuttaa oleellisesti sekä oma että puolison tai puolisoehdokkaan työllisyys.

Tuossa on aivan selkeä logiikka:

Maassa vallitsee suurtyöttömyys.
⇒ Suuri määrä suomalaisia miehiä on työttöminä.
⇒ Työttömät miehet eivät kelpaa suomalaisille naisille puolisoiksi.
⇒ Ei seksiä.
⇒ Ei lapsia.

Lisäksi se, mitä monissa muissa maissa tapahtuu, ei välttämättä selitä kaikkea mitä Suomessa tapahtuu.

Monissa maissa on korkea työttömyys, mutta silti korkea syntyvyys jne

Erilainen kulttuuri, erilaiset yhteiskunnan rakenteet, erilaiset asenteet, työttömyyden jakautuminen eri väestöryhmien kesken, jne. Siksi työllisyyden vaikutus lapsettomuuteen voi ollakin Suomessa suurempi kuin monissa muissa maissa.

[jka]

Tuttavaperhe asui rivitalokaksiossa kahden lapsen kanssa siihen asti, että lapset muuttivat opiskelemaan. Vanhemmat olohuoneessa ja lapset(myöhemmin siis nuoret) makuuhuoneessa. Olivat vieläpä poika ja tyttö. Ajoivat vanhalla autolla.

Toinen tuttavaperhe asui kolmiossa neljän lapsen kanssa. Vanhemmat nukkuivat olohuoneessa ja makuuhuoneissa nukkui kaksi lasta kummassakin. Yksi poika ja kolme tyttöä. Eri työpaikoista johtuen yksi loppuunajettu perheauto ja toisena pieni kauppakassi. Olisivat ne tarvinneet kaksi autoa ilman lapsiakin.

Meilläkin kaksi lasta asui yläasteen kynnykselle samassa huoneessa kerrossängyssä, kunnes toiselle allokoitiin työhuoneeseen petipaikka. Silloin meillä oli yksi 10v. vanha perheauto ja työkuvioiden vuoksi tuli vanhempi kakkosauto myös kuvaan.

Eikä puhuta mistään savupirttiajasta vaan ihan 1980-luvusta ja 2000-luvusta.

Eli puhut paskaa. Toki monet hemmottelevat kakaransa pilalle, että joka kullannupulla pitää olla oma mielivärisekseen maalattu huone heti kolmivuotiaasta. Sitten ostetaan velaksi se Volvo jossa on niksnaks isofix-kiinnitteiset turvaistuimet, kun ihminen ei viitsi sitä kaukaloa siihen turvavyöhön kieputtaa. Voi niinkin elää jos haluaa, mutta ei niin pidä/tarvitse pakosti elää niin kuin tuossa vihjaat.

-i-

Mitään ei loppupeleissä tarvitse. Ei kyse ole siitä onko joku asia täysin välttämätöntä. Samalla argumentilla voidaan sanoa että kaikki mitä on tapahtunut 1800-luvun jälkeen ei ole välttämätöntä. Syntyvyys oli maksimissaan tuolloin.

Tuttavaperheet 1980-luvulla ja 2000-luvulla ei minusta ole enää millään tasolla validi argumentti. Nyt puhutaan 2020-luvusta. Aika paljon on muuttunut pelkästään 2000-luvusta. Jos  silti pidät omaa tuttavapiiriä validina argumenttina niin voin antaa sitten vaihtarina kokemukset omasta tuttavapiipiiristä 2000-luvulta. Palttiarallaa 20 lapsiperhettä. Näistä jokainen on muuttanut jossain vaiheessa ja nimenomaan lasten takia. Itse en pitäisi edes tuota millään tavalla validina argumenttina.

Mutta teepä huviksesi gallup nykypäivän 20-30-vuotiaiden keskuudessa. Mitkä on fiilikset tehdä lapsia Kallion yksiössä 2020-luvulla? Kyse on edelleen siitä miten luodaan ihmiselle optimaaliset olosuhteet jotta nämä voivat tehdä sen määrän lapsia kuin haluavat. Lyödäänkö vetoa että nimenomaan 2020-luvulla minun skenaario on huomattavan paljon lähempänä tätä optimia kuin sinun skenaario? Ja tämä täysin riippumatta siitä mikä on oikeasti tarpeellista. Ihmisen mukavuudenhalu on se joka ohjaa ihmistä. Myös lapsen tekemisen osalta. En todellakaan usko että suurin syy muuttamiseen olisi että saa sille kullanupulle oman huoneen kuten esität. Suurin syy on että saa itselle oman huoneen. Aika hemmetin iso osa tekee nykyään pelkästään etätöitä kotoaan tai muuten vaan töitä kotonaan. Koko ilmiötä ei ollut vielä 2000-luvulla. Ilman omaa työhuonetta pelkästään tuo on täysi mahdottomuus jos kolme lasta pörrää ympärillä. Ilman lapsia se onnistuu vielä hyvin siinä yksiössäkin.

[ikuturso]

ˆ Onko siis pointtisi, että kun lapsia tulee paljon, pitää kasvattaa lapsilisää, jotta valtio maksaa isomman asunnon asuntolainaa pois?

-i-

[jka]

ˆ Onko siis pointtisi, että kun lapsia tulee paljon, pitää kasvattaa lapsilisää, jotta valtio maksaa isomman asunnon asuntolainaa pois?

-i-

Pointti oli se että ne esikoiselta kierrätettävät kurahaalarit ei ole minkäänlainen kustannustekijä jonka perusteella lapsilisä pitäisi olla niin päin, että ensimmäinen lapsi olisi muka kallein. Se kai oli sinun alkuperäinen pointti josta oli puhe. Lapsilisän taso on ihan eri keskustelun aihe eikä liity tähän oikeastaan ollenkaan. Minusta lapsilisät voitaisiin poistaa vaikka kokonaan. Paljon parempiakin tapoja kompensoida asia on esitetty tässäkin säikeessä. Ja tietenkään lapsilisällä ei makseta asuntoja, mutta perhasunnot voidaan tehdä aika monella poliittisella toimenpiteellä halvemmiksi ja halpommin saatavilla oleviksi.

[-PPT-]

Näin jyrkkä pudotus syntyvyydessä 10 vuodessa ei voi selittyä pelkästään taloudellisilla tekijöillä. Kulttuurin murros on myös selittävä tekijä.

Tosin, nainen joka 20-vuotiaana julistaa että ei varmasti ikinä halua lapsia hyvin todennäköisesti viimeisillä mahdollisina aikoina 35-vuotiaana  epätoivoisesti haluaa lapsen. Naiset on vaan rakennettu niin.

Mies joka 20-vuotiaana sanoo että ei halua lapsia paljon todenäköisemmin sanoo samoin 35-vuotiaanakin.

[ikuturso]

Pointti oli se että ne esikoiselta kierrätettävät kurahaalarit ei ole minkäänlainen kustannustekijä jonka perusteella lapsilisä pitäisi olla niin päin, että ensimmäinen lapsi olisi muka kallein. Se kai oli sinun alkuperäinen pointti josta oli puhe. Lapsilisän taso on ihan eri keskustelun aihe eikä liity tähän oikeastaan ollenkaan. Minusta lapsilisät voitaisiin poistaa vaikka kokonaan. Paljon parempiakin tapoja kompensoida asia on esitetty tässäkin säikeessä. Ja tietenkään lapsilisällä ei makseta asuntoja, mutta perhasunnot voidaan tehdä aika monella poliittisella toimenpiteellä halvemmiksi ja halpommin saatavilla oleviksi.

Jos kerran lapsilisällä ei makseta asuntoja, miksi vedit isomman asunnon tarpeen lapsilisäkeskusteluun?

Pointti on myös se, että lasta ei saa kuskata autossa nykyään ilman turvaistuimia, eikä lapsi voi olla alasti pakkasessa tai koulussa. Sen sijaan kuusikin lasta voi olla yksiössä vaikka se on epämukavaa.

-i-

[kriittinen_ajattelija]

No tuo nyt on aika mustavalkoinen näkemys asiaan, toki se voi olla osatekijä kieltämättä mutta se on aika kompleksi asia mistä me puhutaan ja siihen vaikuttaa kymmenet muutkin tekijät.

En keksaissut tuota omasta päästäni. Väestötutkija Marika Jalovaaran mukaan havainnot tukevat tätä.

Jos lapsettomuuden taustalla on puolison puuttuminen, lapsiperheiden taloudellinen tuki ei riitä avuksi. Akatemiatutkija Marika Jalovaara ei silti väheksy yhteiskunnan mahdollisuutta auttaa.

– Usein ajatellaan, että parisuhteet kuuluvat yksityiselämän piiriin. Mutta kyllä riskimalleissa näkyy, että esimerkiksi pitkään työttömänä olleiden miesten todennäköisyys muuttaa yhteen puolison kanssa, avioitua ja saada lapsia on aika pieni.

Perheen perustamisessa ei siis ole kyse pelkästään sattumasta ja romantiikasta, vaan myös tulevaisuudennäkymistä. Siihen vaikuttaa oleellisesti sekä oma että puolison tai puolisoehdokkaan työllisyys.

Tuossa on aivan selkeä logiikka:

Maassa vallitsee suurtyöttömyys.
⇒ Suuri määrä suomalaisia miehiä on työttöminä.
⇒ Työttömät miehet eivät kelpaa suomalaisille naisille puolisoiksi.
⇒ Ei seksiä.
⇒ Ei lapsia.

Lisäksi se, mitä monissa muissa maissa tapahtuu, ei välttämättä selitä kaikkea mitä Suomessa tapahtuu.

Monissa maissa on korkea työttömyys, mutta silti korkea syntyvyys jne

Erilainen kulttuuri, erilaiset yhteiskunnan rakenteet, erilaiset asenteet, työttömyyden jakautuminen eri väestöryhmien kesken, jne. Siksi työllisyyden vaikutus lapsettomuuteen voi ollakin Suomessa suurempi kuin monissa muissa maissa.

No suomalaiset sosiologit ja väestötutkijat nyt on yleensä poliittisesti korrekteja ja pihalla asioista siinå missä muissakin länsimaissa.

En sinällään halua vähätellä tuota teoriaasi ja varmasti siinä on perää mutta en nyt jaksaisi ylikorostaakkaan sitä. Monissa esim Itä-Aasian maissa on paljon Suomea matalampi työttömyys mutta siltikin matalampi syntyvyyskin siinä missä monissa köyhissä maissa on korkea työttömyys mutta silti korkea syntyvyyskin.
Tuo on tuollaista poliittista lässytystä mitä on poliittisesti korrektia helppo toistella, että "nostetaan työllisyyttä niin syntyvyys nousee" - yksinkertaista eikä loukkaa ketään väestönosaa.

[jka]

Jos kerran lapsilisällä ei makseta asuntoja, miksi vedit isomman asunnon tarpeen lapsilisäkeskusteluun?

Pointti on myös se, että lasta ei saa kuskata autossa nykyään ilman turvaistuimia, eikä lapsi voi olla alasti pakkasessa tai koulussa. Sen sijaan kuusikin lasta voi olla yksiössä vaikka se on epämukavaa.

-i-

Koska lasten tekemisen kustannukset on ihan jossain muualla mitä ylipäätään kuvittelit, eli jossain kurahousuissa ja lastenrattaissa. Kukaan ei jätä lapsia tekemättä noiden kustannusten takia mitä luettelit ja lapsilisien sitominen niihin on täydellisen epäjohdonmukaista.

[Väestönvaihtaja]

Katsotaanpa hedelmällisyyslukua maaseutu- ja kaupunkialueilla.

Muutamia havaintoja.

Kaupunkialueiden lisäksi maaseutualueilla hedelmällisyysluku on alle 2.

Maaseutualueilla hedelmällisyysluku on laskenut vuosien mittaan.

Viime vuosikymmenen alussa kaupunkialueiden hedelmällisyysluku oli korkeampi kuin maaseutualueilla vuonna 2019.

Ero maaseutu- ja kaupunkialueiden välillä ei ole suuri, vaikkakin maaseutualueilla hedelmällisyysluku on kaupunkialueita korkeampi.

Miten "kaupungeissa ei lisäännytä koska ahtaat asunnot" argumentti sopii yhteen näiden havaintojen kanssa?

https://www.stat.fi/til/synt/2019/02/synt_2019_02_2020-12-04_tie_001_fi.html

[kriittinen_ajattelija]

Katsotaanpa hedelmällisyyslukua maaseutu- ja kaupunkialueilla.

Muutamia havaintoja.

Kaupunkialueiden lisäksi maaseutualueilla hedelmällisyysluku on alle 2.

Maaseutualueilla hedelmällisyysluku on laskenut vuosien mittaan.

Viime vuosikymmenen alussa kaupunkialueiden hedelmällisyysluku oli korkeampi kuin maaseutualueilla vuonna 2019.

Ero maaseutu- ja kaupunkialueiden välillä ei ole suuri, vaikkakin maaseutualueilla hedelmällisyysluku on kaupunkialueita korkeampi.

Miten "kaupungeissa ei lisäännytä koska ahtaat asunnot" argumentti sopii yhteen näiden havaintojen kanssa?

https://www.stat.fi/til/synt/2019/02/synt_2019_02_2020-12-04_tie_001_fi.html

En ihan ymmärrä mitä höpötät omasta linkistäsi käy ilmi, että kaupungeissa syntyvyys on 1,1/nainen ja muualla korkeampi. Näyttää aika selvältä yhtälöltä?

.  Sukupuolten välinen ero kokonaishedelmällisyydessä on maaseutualueilla suurempi kuin kaupunkialueilla. Vuonna 2010 maaseutualueilla asuvien naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 2,29, kun miesten vastaava luku oli 1,95. Vuonna 2019 naisten kokonaishedelmällisyysluku oli laskenut 1,73:een ja miesten 1,42:een. Maaseutualueiden perheikäisestä (15–49) väestöstä miehiä oli 53 prosenttia. Määrällisesti maaseutualueilla oli 15–49-vuotiaita miehiä 28 800 enemmän kuin vastaavan ikäisiä naisia.

Kaupunkialueilla sekä naisten että miesten kokonaishedelmällisyysluku on verrattain alhainen. Naisten kokonaishedelmällisyysluku on laskenut vuoteen 2019 mennessä 1,29:een ja miesten jopa 1,25:een. Kaupunkialueilla asuvasta 15–49-vuotiaasta väestöstä miehiä oli hiukan enemmän, 50,7 prosenttia.

Kaupunkialueiden matala syntyvyys näkyy koko Suomen syntyvyydessä vahvemmin johtuen väestön keskittymisestä kaupunkialueille. Vuonna 2019 Suomen 15–49-vuotiaasta väestöstä 78 prosenttia asui kaupunkialueilla. Tarkemman aluejaon mukaan 15–49-vuotiaasta väestöstä 44 prosenttia asui vuonna 2019 sisemmillä kaupunkialueilla, joissa naisten kokonaishedelmällisyys oli kaikista kaupunki-maaseutu-luokituksen alueista alhaisin, 1,1 lasta naista kohden.

[Väestönvaihtaja]

En ihan ymmärrä mitä höpötät omasta linkistäsi käy ilmi, että kaupungeissa syntyvyys on 1,1/nainen ja muualla korkeampi. Näyttää aika selvältä yhtälöltä?

Maaseutualueilla hedelmällisyysluku on laskenut. Vuonna 2019 se oli samaa luokkaa kuin kaupunkialueilla vuonna 2010. Miksi vuonna 2010 kaupunkialueilla hedelmällisyysluku oli samaa tasoa kuin maaseudulla vuonna 2019? Ovatko asunnot maaseudulla ja kaupunkialueilla yhtäkkiä pienentyneet?

Ei kaupunkialueiden asuntojen koko selitä tätä laskua.

Kaupungeissa on toki alhaisempi hedelmällisyysluku, mutta se on laskenut yhtä lailla myös maaseudulla.

[kriittinen_ajattelija]

En ihan ymmärrä mitä höpötät omasta linkistäsi käy ilmi, että kaupungeissa syntyvyys on 1,1/nainen ja muualla korkeampi. Näyttää aika selvältä yhtälöltä?

Maaseutualueilla hedelmällisyysluku on laskenut. Vuonna 2019 se oli samaa luokkaa kuin kaupunkialueilla vuonna 2010. Miksi vuonna 2010 kaupunkialueilla hedelmällisyysluku oli samaa tasoa kuin maaseudulla vuonna 2019? Ovatko asunnot maaseudulla ja kaupunkialueilla yhtäkkiä pienentyneet?

Ei kaupunkialueiden asuntojen koko selitä tätä laskua.

Kaupungeissa on toki alhaisempi hedelmällisyysluku, mutta se on laskenut yhtä lailla myös maaseudulla.

Niin no totesinkin vaan, että ahtaat asunnot ei ainakaan edistä syntyvyyttä vaan pikemminkin ne kannustaa yksin asumiseen ja pitkitettyyn sinkkuelämään ym ja jos lapsia tehdäänkin niin jää se yhteen.

Kokonaissyntyvyyteen vaikuttaa muutkin tekijät : kuten vaikka naisten ylikoulutus, miesten syrjäytyminen, yhteisöllisyyden ja uskonnollisuuden vähentyminen, ilmasto-ahdistus, lapsettomuutta ihannoiva massamedia, liika teknologia joka vieraannuttaa luonnosta, lisääntyvät mt-ongelmat jne...

[jka]

Tuosta edellä laitetusta linkistä poimittu.

Vuonna 2019 koko maan kokonaishedelmällisyysluku oli 1,35 lasta naista kohden, josta suomalaistaustaisten osuus oli 1,15 lasta naista kohden.

Vielä vuonna 2010 suomalaistaustaisten naisten syntyvyys oli 1.75, nyt siis enää 1.15. Aika karua. Ei ilmeisesti edelleenkään aihetta suurempiin toimenpiteisiin.

[Väestönvaihtaja]

Niin no totesinkin vaan, että ahtaat asunnot ei ainakaan edistä syntyvyyttä vaan pikemminkin ne kannustaa yksin asumiseen ja pitkitettyyn sinkkuelämään ym ja jos lapsia tehdäänkin niin jää se yhteen.

Kokonaissyntyvyyteen vaikuttaa muutkin tekijät : kuten vaikka naisten ylikoulutus, miesten syrjäytyminen, yhteisöllisyyden ja uskonnollisuuden vähentyminen, ilmasto-ahdistus, lapsettomuutta ihannoiva massamedia, liika teknologia joka vieraannuttaa luonnosta, lisääntyvät mt-ongelmat jne...

En kiistä, etteikö asuntojen koolla voi olla jonkinlainen vaikutus syntyvyyteen, mutta epäilen vaikutuksen olevan pieni edellä esitetyn perusteella.

Eri etnisten ryhmien hedelmällisyysluvut ovat maahanmuuttopolitiikan kannalta tärkeä asia vaikkei olisikaan etnonationalisti. Huonosti kotoutuvien maahanmuuttajien ahkera lisääntyminen aiheuttaa yhteiskunnalle haasteita, sillä huonosti kotoutuvien maahanmuuttajien lapset kärsivät sopeutumisongelmista. Samalla näyttää siltä, että hyvin kotoutuvat maahanmuuttajat eivät lisäänny suomalaisia yhtään ahkerammin, joissain tapauksissa heillä on jopa suomalaisia alhaisempi hedelmällisyysluku.

[jka]

Katsotaanpa hedelmällisyyslukua maaseutu- ja kaupunkialueilla.

Tuo kuvaaja antaa ihan liian ruusuisen kuvan kaupunkialueista. Suomessa tilastoissa kaupunkialueeksi laskettu ei ole oikeasti vielä edes mikään kaupunkialue. Kaupunkialueeksi lasketaan kaikki yli 15.000 ihmisen tuppukylät jolla ei ole siis mitään tekemistä kaupungin kanssa. Tuohan on oikeasti maaseutua vasta.

Helsingin keskustan laskisin ainoaksi oikeaksi kaupunkialueeksi ylipäätään Suomessa ja tuota pitää käyttää vertailukohtana. Helsingin kantakaupungissa ja sen lähialueilla syntyvyys on reilusti alle yhden. Kun se maaseudulla on 1.73, niin oikean kaupungin ja maaseudun välinen ero syntyvyydessä on melkein 100%.

Pelkästään jo Helsingin keskustan ja sen omien esikaupunkialueiden välinen ero on massiivinen, melkein 50%.

https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/syntyvyyden-pudotus-kaansi-lasten-maaran-laskuun-helsingissa

[Väestönvaihtaja]

Helsingin keskustan laskisin ainoaksi oikeaksi kaupunkialueeksi ylipäätään Suomessa ja tuota pitää käyttää vertailukohtana. Helsingin kantakaupungissa ja sen lähialueilla syntyvyys on reilusti alle yhden. Kun se maaseudulla on 1.73, niin oikean kaupungin ja maaseudun välinen ero syntyvyydessä on melkein 100%.

Tällöin ei tarvitse olla kovin huolissaan kaupunkien syntyvyydestä tällä hetkellä, sillä Helsingin keskustassa asuu vain pieni osuus Suomen väestöstä. Tuossa jutussa mainitaan syntyvyyden Helsingissä laskeneen 1,32 -> 1,11 vuosina 2015-2019. Miksi?

[ikuturso]

Jos kerran lapsilisällä ei makseta asuntoja, miksi vedit isomman asunnon tarpeen lapsilisäkeskusteluun?

Pointti on myös se, että lasta ei saa kuskata autossa nykyään ilman turvaistuimia, eikä lapsi voi olla alasti pakkasessa tai koulussa. Sen sijaan kuusikin lasta voi olla yksiössä vaikka se on epämukavaa.

-i-

Koska lasten tekemisen kustannukset on ihan jossain muualla mitä ylipäätään kuvittelit, eli jossain kurahousuissa ja lastenrattaissa. Kukaan ei jätä lapsia tekemättä noiden kustannusten takia mitä luettelit ja lapsilisien sitominen niihin on täydellisen epäjohdonmukaista.

Voi kultapieni. Pidä sinä ne kuvitelmasi omana tietonasi. Kaksi lasta kasvatettu aikuisiksi ja sekä työelämässä, sen ulkopuolella ja yrittäjänä olleena laskenut aikanaan joka sentin, mitä lapsilisistä tuli. Tiedän ihan tarkkaan mihin ne tarvittiin.

-i-

[jka]

Helsingin keskustan laskisin ainoaksi oikeaksi kaupunkialueeksi ylipäätään Suomessa ja tuota pitää käyttää vertailukohtana. Helsingin kantakaupungissa ja sen lähialueilla syntyvyys on reilusti alle yhden. Kun se maaseudulla on 1.73, niin oikean kaupungin ja maaseudun välinen ero syntyvyydessä on melkein 100%.

Tällöin ei tarvitse olla kovin huolissaan kaupunkien syntyvyydestä tällä hetkellä, sillä Helsingin keskustassa asuu vain pieni osuus Suomen väestöstä. Tuossa jutussa mainitaan syntyvyyden Helsingissä laskeneen 1,32 -> 1,11 vuosina 2015-2019. Miksi?

Ei kai kukaan ole edes kuvitellut että Helsingin keskustan tai ylipäätään minkään Suomen kaupungin keskustan asukkaat ratkaisee koskaan Suomen syntyvyyttä? Se nyt on herranen aika ihan sama mitä siellä puuhataan vaikka ei naitaisi ollenkaan.

Kysymys käsittääkseni oli että millainen asuntotuotanto lisää syntyvyyttä ja millainen vähentää. Päivänselvää on että ainakaan Helsingin keskustan kaltainen asuntotuotanto ei tule koskaan enää nostamaan syntyvyyttä Suomessa yli yhden noilla alueilla asuvien keskuudessa.

[jka]

Voi kultapieni. Pidä sinä ne kuvitelmasi omana tietonasi. Kaksi lasta kasvatettu aikuisiksi ja sekä työelämässä, sen ulkopuolella ja yrittäjänä olleena laskenut aikanaan joka sentin, mitä lapsilisistä tuli. Tiedän ihan tarkkaan mihin ne tarvittiin.

LOL, eli onko väitteesi siis se että kurahousujen ja lastenrattaiden rahoitus on hyvinkin oleellisessa osassa lastenhankintaan? Sitä ensimmäistä lasta ei tehdä kun ei rahat riitä noihin ja lapsilisää pitäisi korottaa tuon takia. Sittenhän syntyvyysongelma ratkeaa triviaalisti jos se tuosta on kiinni. Mietihän nyt vähän mitä oikein yrität tässä argumentoida.

[Väestönvaihtaja]

Viime vuonna Suomessa syntyneistä lapsista 15% syntyi vieraskielisille äideille. Monella Suomessa syntyneellä lapsella on kantasuomalainen äiti mutta ulkomaalaistaustainen isä? Sen kun lisää em. lukuun niin edes yhden ulkomaalaistaustaisen vanhemman omaavat lapset ovatkin jo melko merkittävä osuus Suomessa nykyään syntyvistä lapsista.

Ei kai kukaan ole edes kuvitellut että Helsingin keskustan tai ylipäätään minkään Suomen kaupungin keskustan asukkaat ratkaisee koskaan Suomen syntyvyyttä? Se nyt on herranen aika ihan sama mitä siellä puuhataan vaikka ei naitaisi ollenkaan.

Kysymys käsittääkseni oli että millainen asuntotuotanto lisää syntyvyyttä ja millainen vähentää. Päivänselvää on että ainakaan Helsingin keskustan kaltainen asuntotuotanto ei tule koskaan enää nostamaan syntyvyyttä Suomessa yli yhden noilla alueilla asuvien keskuudessa.

Keskustelussa nostettiin esille kaupungistuminen asiaan vaikuttavana seikkana. Jos kaupungiksi lasketaan vain Helsingin keskusta on kyseessä melko mitätön asia kokonaisuudessa. Asian esille nostanut keskustelija oli kylläkin toinen keskustelija, joten hänen käsityksensä kaupungista saattaa erota sinun käsityksestä.

[jka]

Keskustelussa nostettiin esille kaupungistuminen asiaan vaikuttavana seikkana. Jos kaupungiksi lasketaan vain Helsingin keskusta on kyseessä melko mitätön asia kokonaisuudessa. Asian esille nostanut keskustelija oli kylläkin toinen keskustelija, joten hänen käsityksensä kaupungista saattaa erota sinun käsityksestä.

Kaupungistuminen on taas täysin eri asia kuin Suomen nykyiset "kaupungit" ja miten ne määritellään. Kaupungistuminen etenee Suomessakin ja Helsingin keskustan kaltaisia alueita syntyy lisää ja ne laajenee. Tottakai tuokin on pitkässä juoksussa kokoajan paheneva ongelma vaikka se ei tällä hetkellä olisikaan suuri ongelma.

[Väestönvaihtaja]

Keskustelussa nostettiin esille kaupungistuminen asiaan vaikuttavana seikkana. Jos kaupungiksi lasketaan vain Helsingin keskusta on kyseessä melko mitätön asia kokonaisuudessa. Asian esille nostanut keskustelija oli kylläkin toinen keskustelija, joten hänen käsityksensä kaupungista saattaa erota sinun käsityksestä.

Kaupungistuminen on taas täysin eri asia kuin Suomen nykyiset "kaupungit" ja miten ne määritellään. Kaupungistuminen etenee Suomessakin ja Helsingin keskustan kaltaisia alueita syntyy lisää ja ne laajenee. Tottakai tuokin on pitkässä juoksussa kokoajan paheneva ongelma vaikka se ei tällä hetkellä olisikaan suuri ongelma.

Kaupungistuminen ei ole ongelma. Ihmiset saavat vapaaehtoisesti valita asuinpaikkansa eikä ketään pakoteta kaupunkeihin.

Jos kaupunkiväen alhaista hedelmällisyyslukua pidetään ongelmana, ehkä voitaisiin kokeilla kaupunkiväestölle suunnattuja korotettuja lapsilisiä? Miten tämä voitaisiin toteuttaa? Jonkin asumismenokerroin lapsilisiin?

[Aukusti Jylhä]

Be a rebel, start a family.

Jotenkin näin tuolla jenkkilässä sanotaan. Ja näinhän se taitaa olla täälläkin, että perinteisen perheen perustaminen (varsinkin nuorena) on kapinallinen teko.

Kuin? No se sotii valtanormeja vastaan.

Mitennnniiin? Ai sä oot noin tyhmä...

[jka]

Kaupungistuminen on taas täysin eri asia kuin Suomen nykyiset "kaupungit" ja miten ne määritellään. Kaupungistuminen etenee Suomessakin ja Helsingin keskustan kaltaisia alueita syntyy lisää ja ne laajenee. Tottakai tuokin on pitkässä juoksussa kokoajan paheneva ongelma vaikka se ei tällä hetkellä olisikaan suuri ongelma.

Kaupungistuminen ei ole ongelma. Ihmiset saavat vapaaehtoisesti valita asuinpaikkansa eikä ketään pakoteta kaupunkeihin.

Jos kaupunkiväen alhaista hedelmällisyyslukua pidetään ongelmana, ehkä voitaisiin kokeilla kaupunkiväestölle suunnattuja korotettuja lapsilisiä? Miten tämä voitaisiin toteuttaa? Jonkin asumismenokerroin lapsilisiin?

Ei tuolla ole mitään merkitystä. Päästään siihen mistä jo aikaisemmin puhuin. Rahalla voidaan ratkaista kaikki muut ongelmat mutta ei sitä jos ihminen ei oikeasti halua lapsia. Kaupunkien keskustoihin kerääntyy tuo porukka ja hyvä niin. Ei ole olemassa mitään reaalista keinoa jolla tuo porukka saataisiin lisääntymään, eikä tarvitsekaan olla.

Oikea ongelma kapungistumisessa on se että kaupunkien keskustat vie resurssit myös niiltä alueilta joita lapsiperheet haluaisi ja joita tarvittaisiin syntyvyyden kasvattamiseksi. Nyt näyttää kylläkin siltä että tähän ongelmaan on syntymässä ratkaisu. Etätyö ratkaisee tämän ongelman täydellisesti. Omassakin kaveripiirissä käytännössä kaikki tekee nykyään töitä kotoaan joten voivat nyt valita asuinpaikkansa täysin vapaasti työstä riippumatta. Eipä ole yllättänyt että kaikki ovat muuttaneet pois kaupunkien keskustoista joissa ainoastan inhimilliset työmatkat pakotti asumaan. Eipä ole yllättänyt myöskään se että perheenlisäystä on pukannut yhdelle jos toisellekin jopa siis koronapandemian aikana. Näin sitä syntyvyyttä lisätään. Hyvin yksinkertaista loppujenlopuksi.

[JoKaGO]

Voi kultapieni. Pidä sinä ne kuvitelmasi omana tietonasi. Kaksi lasta kasvatettu aikuisiksi ja sekä työelämässä, sen ulkopuolella ja yrittäjänä olleena laskenut aikanaan joka sentin, mitä lapsilisistä tuli. Tiedän ihan tarkkaan mihin ne tarvittiin.

-i-

Minäkin työttömänä kahden lapsen isänä jouduin laskemaan pennejä. Tilanteeseemme toi helpotusta ero kirkosta, säästyi sen verran että sai talvikengät lapsille.

Olet oikeassa siinä, että vaunut, rattaat, pinnasängyt jne. sekä vauvan vaatteet voi käyttää useammalle lapselle, mutta ainakaan mun pojat eivät jättäneet vaatetavaraa "jälkipolville", kun pääsivät leikki-ikään. Temuaminen ja pelaaminen ulkona päivät pitkät aiheuttivat semmoista kulumista vaatteille, että ne olivat ainutkertaisia. Kumisaappaat, luistimet, monot ehkä vielä kestivät, samoin talvihatut. Muut kuluivat loppuun yhdellä lapsella, mistä olin pennejä laskiessanikin onnellinen. Terveistä aktiivisista pikkupojistani.

[Väestönvaihtaja]

Ei tuolla ole mitään merkitystä. Päästään siihen mistä jo aikaisemmin puhuin. Rahalla voidaan ratkaista kaikki muut ongelmat mutta ei sitä jos ihminen ei oikeasti halua lapsia. Kaupunkien keskustoihin kerääntyy tuo porukka ja hyvä niin. Ei ole olemassa mitään reaalista keinoa jolla tuo porukka saataisiin lisääntymään, eikä tarvitsekaan olla.

Kaupungeissa hedelmällisyysluku on laskenut ja joku sen laskun on aiheuttanut. Aikaisemmin tässä aiheessa kirjoitit kuinka jopa opiskelijoiden asumistuki on asia mikä mielestäsi vaikuttaa lasten hankkimiseen. Jos jopa opiskelijoiden asumistuki on asia joka mielestäsi vaikuttaa syntyvyyteen, niin kuulostaa kovin epäloogiselta, etteikö rahalla voitaisi lisätä kaupunkien syntyvyyttä.

Ehkä paremmalla kaupunkipolitiikalla saadaan syntyvyys kaupungeissa nousuun. Kaupunkien merkitystä Suomelle ei ole vielä täysin tiedostettu, vaikka Suomi(kin) kaupungistuu ja kaupunkien menestys on Suomen menestyksen kannalta keskeinen asia.

[-PPT-]

Eikös se ole peruskuvio että kun kantakaupungissa asuva pariskunta haluaa lapsen niin he muuttavat esikaupunkiin tai kehyskuntaan jolloin kantakaupungin syntyvyys pysyy alhaisena mutta pariskunta saa  lapsensa?

Kallio on hyvä esimerkki. Asukkaat siellä ovat lähestulkoon pelkästään alle kolmekymppisiä ja sitten on aika paljon eläkeläisiä.

[kriittinen_ajattelija]

Ei tuolla ole mitään merkitystä. Päästään siihen mistä jo aikaisemmin puhuin. Rahalla voidaan ratkaista kaikki muut ongelmat mutta ei sitä jos ihminen ei oikeasti halua lapsia. Kaupunkien keskustoihin kerääntyy tuo porukka ja hyvä niin. Ei ole olemassa mitään reaalista keinoa jolla tuo porukka saataisiin lisääntymään, eikä tarvitsekaan olla.

Kaupungeissa hedelmällisyysluku on laskenut ja joku sen laskun on aiheuttanut. Aikaisemmin tässä aiheessa kirjoitit kuinka jopa opiskelijoiden asumistuki on asia mikä mielestäsi vaikuttaa lasten hankkimiseen. Jos jopa opiskelijoiden asumistuki on asia joka mielestäsi vaikuttaa syntyvyyteen, niin kuulostaa kovin epäloogiselta, etteikö rahalla voitaisi lisätä kaupunkien syntyvyyttä.

Ehkä paremmalla kaupunkipolitiikalla saadaan syntyvyys kaupungeissa nousuun. Kaupunkien merkitystä Suomelle ei ole vielä täysin tiedostettu, vaikka Suomi(kin) kaupungistuu ja kaupunkien menestys on Suomen menestyksen kannalta keskeinen asia.

Kaupungit on pohjimmiltaan ihmisten eläintarhoja ja mitä pienemmät häkit ihmisillä on sitä neuroottisempia niistä tulee. Korkea asumistiheys ei myöskään yleisesti lisää onnellisuutta vaikka se kieltämättä sinut tekeekin onnelliseksi.
https://www.researchgate.net/publication/293045439_Country_roads_take_me_home_to_my_friends_How_intelligence_population_density_and_friendship_affect_modern_happiness
Myöskään eläintarhoissa eläimiä on vaikea saada lisääntymään ellei luoda niille tilavia oloja jotka jäljittelee niiden luontaista elinympäristöä.

Ja Huom tämä ei ole mikään minun hyökkäys kaupunkeja kohtaan, asun itsekin kaupungissa - evoluutiopsykologissa on ihan perus käsite puhua kaupungeista eläintarhoina josta mm Desmond Morris puhuu.

[jka]

Kaupungeissa hedelmällisyysluku on laskenut ja joku sen laskun on aiheuttanut. Aikaisemmin tässä aiheessa kirjoitit kuinka jopa opiskelijoiden asumistuki on asia mikä mielestäsi vaikuttaa lasten hankkimiseen. Jos jopa opiskelijoiden asumistuki on asia joka mielestäsi vaikuttaa syntyvyyteen, niin kuulostaa kovin epäloogiselta, etteikö rahalla voitaisi lisätä kaupunkien syntyvyyttä.

Opiskelijat on heterogeeninen ryhmä, eikä ole kokonaisuutena ryhmä joka ei kategorisesti haluaisi lapsia tai edes parisuhdetta. Suuri osa noistahan on pakotettu muuttamaan kaupunkiin koska yliopistot on siellä. Kyllä tällaista populaatiota voidaan vielä rahalla avittaa. Mutta näitäkin vain siihen pisteeseen että parisuhde syntyy. Eli asuvat ylipäätään kimpassa. Tämän jälkeen loppuu tuossakin rahan vaikutus hyvin nopeasti. Kaupunki on yksinkertaisesti paska paikka tehdä lapsia. Tämä ei tule muuttumaan koskaan. Monikulttuurisen ihanuuden lisääntyminen tekee niistä vain entistä paskempia. Eli päästään myös tuohon toiseen pointtiin josta olen tässä vängännyt. Lasten tekemisen edellytys on lopulta muuttaminen paremmalle asuinalueelle ja isompaan kämppään. Ei lapsilisillä ole tähän enää mitään vaikutusta. Asuntopolitiikka, veropolitiikka ja työnteon mahdollisuudet on asiat jotka pitää muuttaa jotta tämä seuraava askel syntyy. Työnteon mahdollisuudet on jo etätyön myötä muuttuneet. Eli kyllä tässä vielä toivoa on.

[Väestönvaihtaja]

Opiskelijat on heterogeeninen ryhmä, eikä ole kokonaisuutena ryhmä joka ei kategorisesti haluaisi lapsia tai edes parisuhdetta.

Eivät kaupungeissakaan asuvat ole ryhmä, joka kokonaisuutena ei halua lapsia. Suomessa syntyy enemmän lapsia kaupungeissa kuin maaseudulla.

Suuri osa noistahan on pakotettu muuttamaan kaupunkiin koska yliopistot on siellä. Kyllä tällaista populaatiota voidaan vielä rahalla avittaa. Mutta näitäkin vain siihen pisteeseen että parisuhde syntyy. Eli asuvat ylipäätään kimpassa. Tämän jälkeen loppuu tuossakin rahan vaikutus hyvin nopeasti. Kaupunki on yksinkertaisesti paska paikka tehdä lapsia. Tämä ei tule muuttumaan koskaan. Monikulttuurisen ihanuuden lisääntyminen tekee niistä vain entistä paskempia. Eli päästään myös tuohon toiseen pointtiin josta olen tässä vängännyt. Lasten tekemisen edellytys on lopulta muuttaminen paremmalle asuinalueelle ja isompaan kämppään. Ei lapsilisillä ole tähän enää mitään vaikutusta. Asuntopolitiikka, veropolitiikka ja työnteon mahdollisuudet on asiat jotka pitää muuttaa jotta tämä seuraava askel syntyy. Työnteon mahdollisuudet on jo etätyön myötä muuttuneet. Eli kyllä tässä vielä toivoa on.

Kaupungeissa hedelmällisyysluku on laskenut kuten maaseudullakin, joten nykyiset hedelmällisyysluvut eivät ole mikään muuttumaton fakta. Samalla syntyvyys on laskenut kaikissa Suomen maakunnissa. Uudellamaalla ei muuten edes ole alhaisin syntyvyys Suomessa. Alhaisin hedelmällisyysluku on Pohjois-Karjalassa.

Vielä vuonna 2000 hedelmällisyysluku oli vähintään 1,6 kaikissa Suomen maakunnissa. Vuonna 2019 vain neljässä maakunnassa syntyvyysluku on tätä suurempi.

Lontoossa, Singaporessa ja Hong Kongissa näyttää olevan korkeampi kokonaishedelmällisyysluku kuin Helsingin kantakaupungissa.

Monikulttuurisuus aiheuttaa etnonationalisteille haasteita. Nykyään Suomen väestönkasvu johtuu vieraskielisten määrän kasvusta. Kotimaisia kieliä puhuvien määrä laskee kuolleisuuden ollessa syntyvyyttä korkeampi.

Voi tietysti ajatella, että kaupunkien alhainen syntyvyys on ihan OK. Mutta ei se tarkoita, etteikö kaupunkien syntyvyys muuttuisi ajan myötä: näin on Suomessakin käynyt.  Tällöin suomalaisten geenien jatkumosta huolestuneen kannattaa pohtia miten kaupunkien syntyvyyteen voidaan vaikuttaa, sillä kaupungistuminen etenee Suomessakin.