Suomen Perusta: Perhepolitiikka ja syntyvyys

[Jepulis]

Jos kaupunkiväen alhaista hedelmällisyyslukua pidetään ongelmana, ehkä voitaisiin kokeilla kaupunkiväestölle suunnattuja korotettuja lapsilisiä? Miten tämä voitaisiin toteuttaa? Jonkin asumismenokerroin lapsilisiin?

Eikö helpompaa olisi vain antaa ihmisille helpompia mahdollisuuksia asua olosuhteissa, jotka eivät niin paljon haittaa lisääntymistä. Ylipäänsä en usko lapsenteossa olevan kysymys erityisesti rahasta, vaikka varmaan välillisesti on osuutensa. Ympäristö on loogisempi monin tavoin vaikuttava tekijä.

En myöskään usko, että tähän on helppoja ratkaisuja kuten "satku käteen kuussa". Nuoret on lakanneet hankkimasta lapsia, koska on erittäin paljon varmempaa ja samoin helpompaa valita yksilönä toisin. Samoin liitot alkaa olla ikäänkuin valmiiksi tilapäisiä, joka osaltaan kasvattaa epävarmuutta koskien lastentekoa. Työ on epävarmempi, joka olisi perheen rahoituksessa silti se luontevin turvaverkko. Paljon puhutun sossun pitäisi olla poikkeus, eikä se mitä ehdotetaan ratkaisuksi. On selvää, että ainakin mieslaidalla ongelma on nimenomaan epävarmuus likimain kaikesta. Sossu ei luo varmuutta vaan pysyvän epävarmuuden.

Kaikki meistä on kuulleet sekä ikäviä kertomuksia, että varoituksia tai pikemmin jopa kehotuksia nuorille miehille. Kukapa haluaa olla ulosoton kautta laskun maksava heppu Mustapekka kourassaan, yksi äärikertomus linkistä:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/99664527-e5d0-4bf4-be53-2368ba5525c9

Naisilla taas oletan yksi syistä lienee lastentekoiän ylittyminen muiden epävarmuustekijöiden lisäksi. Luulisi mahdolliseksi puuttua tähän järjestykseen, lapset vai ura ensin. Jos miehet taas halutaan isommasti pesänrakennustalkoisiin, ihan alkuun heille pitäisi saada joku järkevä rooli ylipäätään yhtälössä. Myös he ansaitsisi saada jotain suojaa tilanteessa. Liian moni päätyy rohkaisevan esimerkin sijasta tarkalleen päinvastaiseen.

Ei tämmönen aukea pikkusummalla rahaa. Mielestäni tarvittaisiin yhteiskuntaan perustavaa laatua oleva muutos, joka taloudellisesti voi olla peräti ilmainen mutta henkisesti päättäjiltä mahdoton. Tänään suunta on päinvastaiseen. Ratkaisuna ihmisten roudaus ulkomailta puolestaan vain lisää ongelmia, erityisesti kun tuonti on kehitysmaatasoista.

[Mangustin]

Unkarin avokätinen rahapolitiikka keskittyy hyvin voimakkaasti ajan lisäämiselle vanhemmille tukien kautta (ehkä tahaton vaikutus). Laaja tukipaketti, joka kattaa kaikkea veroista asunnon, hankkimiseen nimittäin vähentää vanhempien painetta olla palkkatöissä. Seuraus tästä on, että vanhemmilla, erityisesti äideillä, on mahdollisuus jäädä enemmän kotiin lasten kanssa kun ehkä yksi tai puolitoista työtuloa riittää. Ts. äitien (tai isien) ei tarvitse ottaa itselleen sekä työn että lasten hoitamisen (täyden) taakan samaan aikaan vaan voivat ajoittaa ne peräkkäisiksi. Lieneehän se aika selvä, että lasten hankinnan rasittavuus helpottuu huomattavasti jos ei ole pakko olla samaan aikaan töissä.

Unkarin mallihan kannustaa äitejä töihin, koska verohelpotukset ja verovapaus neljännen lapsen synnyttyä kohdistuu äiteihin. Toki yrittäjäperheissä työpanos voi olla kotiäidin työtä ja suurempi osa perheen tuloista vain merkitään emännälle.

Mutta eikös naiset olleet töissä myös "köyhässä" Suomessa? Oli, mutta ei palkkatöissä. Agraariyhteiskunnassa työ hoituivat pitkälti omalla pihalla ja kodissa, jossa lapset tuli hoidettua samalla. Lasten vaatima aika ei siis välttämättä ollut ristiriidassa työnteon kanssa.

Isovanhemmat hoiti lapsia, tai muutaman vuoden hoidokkeja vanhempi pikkupiika hoiti. Siitä lähtien kun ihmiskunta keksi viljelyn on lastenhoito pyritty ulkoistamaan. No, onneksi lapset kasvaa työvoimaksi, mistä pääsemmekin seuraavaan:

Mites mamut, he tekevät lapsia liukuhihnalla vaikka tulot ovat pienet? Lapsitehtaana toimiminen on mahdollista juuri sen takia, että mamujen työttömyys on korkea eli heillä on paljon aikaa lasten hoitamiseen samalla kun valtio maksaa käytännössä heidän koko elämisen.

Oma hypoteesini on, että lapsia hankitaan jos ne tuo enemmän kuin vie. Osalle ihmisistä lasten elämään tuoma ilo on itsessään suurempi hyöty kuin kaikki kustannukset ja univelat, ja he haluavat ison perheen. Syntyvyyslukujen perusteella suurin osa suomalaisista laskee että ensimmäisen kohdalla saa jo suurimman osan vanhemmuuskokemuksesta, toinen lapsi tuo perheeseen sisarussuhteen ja kaksikon kasvua on mukava seurata, kolmas on jo laskevien marginaalihyötyjen alueella kun kaaos kasvaa ja neljännen kohdalla ei enää mahduta yhdessä normaaliin henkilöautoon.

Suomalaisperheillä on ihan eri kannustimet kuin mamuilla. Progressiivinen yksilöverotus huolehtii siitä, että työskentelmällä enemmän on vain poissa perheen luota eikä rahaa tule juuri enempää. Jos tekee kovasti töitä elättääkseen perheensä, niin saa vain isommat päiväkotimaksut ja mätkyt verokarhulta. Rottailemalla olisi periaatteessa mahdollista viettää niukkaa mutta rentoa perhe-elämää, kuten mamutkin, mutta suomalaisille se on sosiaalisesti paheksuttava elämäntyyli josta lasten arvellaan kärsivän joten lapset jää tekemättä.

Mamujen kotimaissa jokainen lisälapsi on tuonut jotain lisähyötyä perheille; maatalousyhteiskunnissa työvoimaa ja arabimaissa ottomaanien malli jakaa viljelysmaat perheiden pääluvun mukaan oli voimassa vielä pitkälle 1900-luvulle. Pohjoismaissa taas on itsenäisten talonpoikien kulttuuri jossa eletään suu säkkiä myöten, jos ei omista maata niin jää vanhaksipojaksi tai -piiaksi.
Köyhissäkin arabimaissa on ollut perheitä tukevia sosiaaliohjelmia ja Euroopassa asuvien suvut kerää edelleen muualle lähteneiden tuet ja leipäkiintiöt. Verojen maksaminen ei kuulu kulttuuriin vaan valtiot saa rahansa luonnonvarojen myynnistä ulkomaille ja siksi maksimaalinen valtion kuppaaminen on suorastaan kansalaisvelvollisuus.

Sama meno jatkuu sitten Suomessa, paitsi että täällä on parempi taikaseinä johon nojailun ohella voi tehdä monenlaista pimeää bisnestä: Fatta maksaa perheasunnot useammalle vaimolle -> osa vuokralle, fatta maksaa syrjäytymistä ehkäisevän harkinnanvaraisen auton-> Uberit pystyyn, lisäksi voi puolen vuoden välein hakea investointituet ja starttirahat kebulaan, sijoittaa kotimaan asuntoihin ja kerätä lisää verovapaita vuokratuloja, myydä suomalaisten vanhoja ritsoja neekerimaihin ja tuoda ulkomaanmatkoilta uusia autoja, nuorisolla on omat bisneksensä kadulla ja sipulinetissä jne... Ei suomalaisista ole tällaiseen säätöön vaan olemme jatkuvan kontrollin alla elävää karjaa.

Suomalainen työtön nainen on vapailla parisuhdemarkkinoilla, jossa hänen status on alhainen eikä siittäjää saatikka elättäjää välttämättä ole tarjolla lainkaan.

Oma käsitykseni parisuhdemarkkinoiden tilasta on, että naisten työttömyys ei haittaa ja vaikka terveyden (ml. mielenterveys), ulkonäön, painonhallinnan ja luonteen haasteita olisi pitkä diagnoosilista niin silti löytyy joku simppi vonkaamaan ja tekemään valaasta vaimon jos vain valas huolii simpin.

Voikin olla, että syntyvyysongelma johtuukin lopulta ylisuuresta valtiosta, joka murskaa vanhemmuuden alleen vaatimalla kansalaisilta suuria ponnistuksia valtion ylläpitämiseksi jolloin omaan elämään ei jää aikaa. Tämä päätelmä näyttäisi ainakin selittävän miksi juuri länsimaissa, alati paisuvalla byrokratiallaan, syntyvyys on laskusuunnassa.

Tästäkin samaa mieltä, mutta jos verrataan Itä-Aasiaan, jossa verotaakka on kevyempi, niin siellä muut elinkustannukset murskaa perhehaaveet. Jäsen jka:n esilletuoma etätyö voisi Suomessa olla ratkaisu ylihintaisista kaupunkikopeista pakenemiselle. Samalla kansalaiset voivat verosuunnitella kannattavammat sopimukset työn tilaajien kanssa.

[Väestönvaihtaja]

Eikö helpompaa olisi vain antaa ihmisille helpompia mahdollisuuksia asua olosuhteissa, jotka eivät niin paljon haittaa lisääntymistä.

Ihmiset saavat valita asuinpaikkansa. Yhä useampi ihminen haluaa asua kaupungeissa. Tänäkin vuonna asuntojen hinnat nousevat Helsingissä, mutta laskevat monessa maakunnassa.

Lisäksi syntyvyys on laskenut jokaisessa maakunnassa ja maaseudulla. Suomessa syntyy enemmän lapsia kaupungeissa kuin maaseudulla.

En usko, että kaupungistumista voidaan (saatika pitäisi) pysäyttää. Kaupungit tarjoavat paljon etuja maaseutuun nähden.

Etätyö ei muuten välttämättä johda maaseudulle muuttamiseen. Voi olla, että etätöitä tekevä ihminen hankkii (kakkos?)asunnon ulkomailta.

Etnonationalistien kannalta asialla on hyvin kiire. Noin joka kuudes Suomessa syntyvä lapsi syntyy vieraskielisille äidille. Kuinka moni kantasuomalaisille äideille syntyvistä lapsista omaa ulkomaalaistaustaisen isän?

[Econ101]

Ihmiset saavat valita asuinpaikkansa.

Ei kai kukaan ole sitä kieltämässä. On keskusteltu tiheän asumisen vaikutuksista syntyvyyteen, ja syntyvyyden ja asumistiheyden välillä näyttäisi olevan negatiivinen (tilastollinen) yhteys.

Lisäksi syntyvyys on laskenut jokaisessa maakunnassa ja maaseudulla.

Niin, jos taso on kuitenkin korkeampi, niin yhä edelleen syntyvyyden ja asumistiheyden välillä näyttäisi olevan negatiivinen (tilastollinen) yhteys.

Suomessa syntyy enemmän lapsia kaupungeissa kuin maaseudulla.

Niin? Intian BKT on suurempi kuin Suomen. 

En usko, että kaupungistumista voidaan (saatika pitäisi) pysäyttää. Kaupungit tarjoavat paljon etuja maaseutuun nähden.

Minun mielestäni maaseutu/ei niin tiheä asumistiheys tarjoaa paljon etuja kaupunkiin nähden.

Etätyö ei muuten välttämättä johda maaseudulle muuttamiseen. Voi olla, että etätöitä tekevä ihminen hankkii (kakkos?)asunnon ulkomailta.

Voi olla tai sitten ei. Mutta se on aika varmaa, että etätyö ei lisää muuttoa kantakaupunkeihin.

[Mangustin]

Naisilla taas oletan yksi syistä lienee lastentekoiän ylittyminen muiden epävarmuustekijöiden lisäksi. Luulisi mahdolliseksi puuttua tähän järjestykseen, lapset vai ura ensin. Jos miehet taas halutaan isommasti pesänrakennustalkoisiin, ihan alkuun heille pitäisi saada joku järkevä rooli ylipäätään yhtälössä.

Yksi ratkaisu tähän yhtölöön herättäisi raivokasta pahennusta  -osastolla: Nuoret naiset voisivat pariutua vanhempien miesten kanssa. Ei tarvitse mitään Niinistö-Haukio -sukupolvikuilua olla, vaan parikymppinen nainen ja kolmekymppinen mies ovat sekä sosioekonomisesti että biologisesti toimiva pari.

Tällä hetkellä suomalaispariskuntien mies on keskimäärin kaksi vuotta naista vanhempi, ja vaikka Hajnalin linjan tällä puolella pieni ikäero onkin historiallinen normi, niin isomman ikäeron normalisoimisessa olisi paljon etuja:

- Miehellä alkaa olla tupa & takka -osasto kunnossa ennen akan ottamista. Tämä lisää perheiden kykyä itsenäiseen tulevaisuuden suunnitteluun, vähentää yhteiskunnan taakkaa lapsiperheiden subventointiin ja parhaimmillaan se mahdollistaa monen virkakalkkunan siirtymisen tuottaviin töihin

- Naisella on vielä hedelmällisyys tallella. PCOS ja endometrioosiseulontoja pitäisi olla jo toisen asteen oppilaitoksissa ja hoito muutakin kuin e-pilleriresepti, koska nämä koskee ainakin viidesosaa naisväestöstä ja heille lisääntymisen viivyttäminen ei ole vaihtoehto. Pitkällä aikavälillä voisi olla hyvä jos nämä piirteet karsiutuisivat tässä kulttuurin luomassa pullonkaulassa, mutta nythän on sellainen selviytymistilanne että meillä ei ole varaa valikoida suomalaisia munasoluja.

- Yhteiskunnassa on yleistynyt jatkuvuuden kannalta huono malli vanhempien miesten ja nuorempien naisten välisille suhteille, eli sokerideittailu. Olisi parempi, jos nämä olisivat vakaita avioliittoja eikä huoraamista.

[Nikolas]

Tuo on tuollaista poliittista lässytystä mitä on poliittisesti korrektia helppo toistella, että "nostetaan työllisyyttä niin syntyvyys nousee" - yksinkertaista eikä loukkaa ketään väestönosaa.

Kyllä, sellaista lässytystähän se olisi, jos se jäisi sille tasolle. Mutta toisaalta voit helposti jo pelkästään tästäkin ketjusta lukemalla todeta että olen tällä foorumilla esittänyt varsin konkreettisia ideoita työllisyyden parantamiseksi. Ja on niitä täällä enemmänkin. Mutta en halua muuttaa tätä ketjua yleiseksi väännöksi aiheesta työllisyyden parantaminen. Minulle riittäisi tämän ketjun aiheen puitteissa, jos esittämäni työttömyyden ja lapsettomuuden syy-yhteys otettaisiin tosissaan, jolloin siitä ehkä saisi poliitikoille lisämotivaatiota työllisyyskysymysten ratkaisemiseen. Esimerkiksi hyvässä lykyssä joku iso puolue saattaisi tarttua tähän.

@Simo Grönroos joku iso puolue, hmm mikähän se voisi olla...

[jka]

Eivät kaupungeissakaan asuvat ole ryhmä, joka kokonaisuutena ei halua lapsia. Suomessa syntyy enemmän lapsia kaupungeissa kuin maaseudulla.

Nyt puhuttiin Helsingin kantakaupungin kaltaisesta alueesta. Kuten noista käppyröistä nähdään tämänkaltainen asuinalue on totaalisen menetetty jos syntyvyyttä halutaan lisätä. Jos kapunkeja halutaan tässä suhteessa auttaa niin resurssit pitää kohdentaa kaupunkialueillakin esikaupunkeihin ja niitä ympäröiviin alueisiin. Niissä syntyvyys jo siis tälläkin hetkellä jopa Helsingin sisällä on 50% korkeampi ja populaatiota on 5-10-kertaisesti kuin kaupunkien ytimissä. Bang for buck on palttiarallaa 20-kertainen jos lapsituet kohdennetaan edes esikaupunkeihin ytimien sijaan. Tämä nyt on harvinaisen selvää jo noista käppyröistä. Poistetaan lapsilisät kokonaan jos asukastiheys ylittää tietyn kynnyksen. Tuplataan lapsilisät jos muutat alueelle jonka väestötiheys alittaa tietyn kynnyksen. Tuolla saadaan saman tien syntyvyyttä nousuun. Ei ole edes epäilystä.

[jka]

Ihmiset saavat valita asuinpaikkansa. Yhä useampi ihminen haluaa asua kaupungeissa. Tänäkin vuonna asuntojen hinnat nousevat Helsingissä, mutta laskevat monessa maakunnassa.

Helsinki oli viimevuonna muuttotappiokunta Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä. Kun etätyö ja jopa etäopiskelu lisääntyy muuuttotappio vain syvenee kun ihmiset saavat oikeasti valita asuinpaikkansa. Tilalle tulee kyllä mukavaa monikultturisuutta.

[Melbac]

Ihmiset saavat valita asuinpaikkansa. Yhä useampi ihminen haluaa asua kaupungeissa. Tänäkin vuonna asuntojen hinnat nousevat Helsingissä, mutta laskevat monessa maakunnassa.

Helsinki oli viimevuonna muuttotappiokunta Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä. Kun etätyö ja jopa etäopiskelu lisääntyy muuuttotappio vain syvenee kun ihmiset saavat oikeasti valita asuinpaikkansa. Tilalle tulee kyllä mukavaa monikultturisuutta.

Helsingin "muuttotappio" on voinut olla sitä että porukka muuttaa halvempaan vuokrakämppään tien toiselle puolelle.Todellisuudessa saatu lapsia jonka takia muutettu ympäryskuntiin kuten aiemminkin.

[jka]

Ihmiset saavat valita asuinpaikkansa. Yhä useampi ihminen haluaa asua kaupungeissa. Tänäkin vuonna asuntojen hinnat nousevat Helsingissä, mutta laskevat monessa maakunnassa.

Helsinki oli viimevuonna muuttotappiokunta Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä. Kun etätyö ja jopa etäopiskelu lisääntyy muuuttotappio vain syvenee kun ihmiset saavat oikeasti valita asuinpaikkansa. Tilalle tulee kyllä mukavaa monikultturisuutta.

Helsingin "muuttotappio" on voinut olla sitä että porukka muuttaa halvempaan vuokrakämppään tien toiselle puolelle.Todellisuudessa saatu lapsia jonka takia muutettu ympäryskuntiin kuten aiemminkin.

Suomenkielisiä muutti pois Helsingistä ja Espoosta korona-aikana – asiantuntija listaa syyt

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c33d7802-4c1c-4a98-a25a-6a7d9dfa2ffa

Kuten jo sanoin omassa kaveripiirissä aikalailla kaikki lapsiperheet jotka vielä asui Helsingin keskustassa muutti pois. Ja takaisin ei enää muuta koska etätyömahdollisuudet on pysyviä.

[Ajatolloh]

Ihmiset saavat valita asuinpaikkansa. Yhä useampi ihminen haluaa asua kaupungeissa. Tänäkin vuonna asuntojen hinnat nousevat Helsingissä, mutta laskevat monessa maakunnassa.

Helsinki oli viimevuonna muuttotappiokunta Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä. Kun etätyö ja jopa etäopiskelu lisääntyy muuuttotappio vain syvenee kun ihmiset saavat oikeasti valita asuinpaikkansa. Tilalle tulee kyllä mukavaa monikultturisuutta.

Eihän Helsingistä poismuutto sitä tarkoita, etteikö saa/voisi asua kaupungissa. Suomessa on vino pino vaihtoehtoisia kaupunkeja. Helsinkiä pienemmässä kaupungissa asuminen tuo monia etuja joita Helsingissä ei koosta johtuen edes ole.

[Väestönvaihtaja]

Niin, jos taso on kuitenkin korkeampi, niin yhä edelleen syntyvyyden ja asumistiheyden välillä näyttäisi olevan negatiivinen (tilastollinen) yhteys.

Olisi syytä pohtia miksi syntyvyys laskee maaseudulla ja kaupungeissa. Kaupungistuminen etenee Suomessakin.

Niin? Intian BKT on suurempi kuin Suomen. 

Miksi maaseudun väki ei kykene lisääntymään yhtä runsaasti kuin kaupunkien väki?

Minun mielestäni maaseutu/ei niin tiheä asumistiheys tarjoaa paljon etuja kaupunkiin nähden.

Aika moni on kanssasi eri mieltä. Se on hyvä asia sinulle: voit hyötyä maaseudun laskevista asuntojen hinnoista.

[Väestönvaihtaja]

Eivät kaupungeissakaan asuvat ole ryhmä, joka kokonaisuutena ei halua lapsia. Suomessa syntyy enemmän lapsia kaupungeissa kuin maaseudulla.

Nyt puhuttiin Helsingin kantakaupungin kaltaisesta alueesta. Kuten noista käppyröistä nähdään tämänkaltainen asuinalue on totaalisen menetetty jos syntyvyyttä halutaan lisätä. Jos kapunkeja halutaan tässä suhteessa auttaa niin resurssit pitää kohdentaa kaupunkialueillakin esikaupunkeihin ja niitä ympäröiviin alueisiin. Niissä syntyvyys jo siis tälläkin hetkellä jopa Helsingin sisällä on 50% korkeampi ja populaatiota on 5-10-kertaisesti kuin kaupunkien ytimissä. Bang for buck on palttiarallaa 20-kertainen jos lapsituet kohdennetaan edes esikaupunkeihin ytimien sijaan. Tämä nyt on harvinaisen selvää jo noista käppyröistä. Poistetaan lapsilisät kokonaan jos asukastiheys ylittää tietyn kynnyksen. Tuplataan lapsilisät jos muutat alueelle jonka väestötiheys alittaa tietyn kynnyksen. Tuolla saadaan saman tien syntyvyyttä nousuun. Ei ole edes epäilystä.

Mikään ei kerro Helsingin kantakaupungin kaltaisten alueiden olevan "totaalisen menetetty". Tajuat varmasti itsekin lapsilisien poistamisen kantakaupungista laskevan syntyvyyttä. Jos haluat aluepoliitiikan nimissä siirtää rahoja kaupungeista maaseudulle voit varmasti sanoa sen rehellisesti.

[Väestönvaihtaja]

Ihmiset saavat valita asuinpaikkansa. Yhä useampi ihminen haluaa asua kaupungeissa. Tänäkin vuonna asuntojen hinnat nousevat Helsingissä, mutta laskevat monessa maakunnassa.

Helsinki oli viimevuonna muuttotappiokunta Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä. Kun etätyö ja jopa etäopiskelu lisääntyy muuuttotappio vain syvenee kun ihmiset saavat oikeasti valita asuinpaikkansa. Tilalle tulee kyllä mukavaa monikultturisuutta.

Linkittämästäsi jutusta käy ilmi Helsingin joskus aijemminkin kärsineen sisäisestä muuttotappiosta. Näin oli vuonna 1990, 1992, 2002, 2003 ja 2004. Kyseessä ei ole ennen näkemätön asia. Kunhan koronasta päästään eroon suunta kääntyy taas. Its asiassa vuoden 2020 Helsingin maan sisäinen muuttotappio oli pienempää kuin vuosituhannen alussa. Katso liitteenä oleva kuva, joka on linkittämästäsi jutusta.

En huolestu yksittäisen poikkeusvuoden takia. Kaupunkien vetovoima on vastustamaton voima. Iloitkaamme elinvoimaisista kaupungeistamme, sillä kaupungit ovat Suomen menestyksen ajuri.

Kaupungistuminen etenee Suomessa tänäkin vuonna. Asuntojen hinnat Helsingissä kasvavat ja samalla laskevat lukuisissa maakunnissa.

Se on totta, että Helsingissä asuu ulkomaalaisia. Se on hyvä asia. Houkutellaan jatkossakin asiantuntijoita ja opiskelijoita Helsinkiin ulkomailta.

[tweet]1461598995655147520[/tweet]

[kriittinen_ajattelija]

.Hallituspuolue keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs kannattaa korkeakoulutuksen nykyistä suurempaa hajasijoittamista maakuntiin.

Pylväs perustelee keskustan linjaa muun muassa sillä, että jos korkeakoulujen toimipisteitä hajasijoitettaisiin enemmän, maakuntien poikamiesten olisi hänen arvionsa mukaan helpompaa löytää itselleen nainen
Tiede- ja kulttuuriministeri on hajauttamisessa oikealla asialla. Koulutuksen hajauttamisella on myös muita myönteisiä vaikutuksia. Yhä useampi voi jäädä halutessaan kotiseudulleen eikä tarvitse lähteä hakemaan koulutusta kauempaa. Tämä ilahduttaa varmasti maakuntien poikamiehiä! Pylväs sanoi puheessaan lauantaina
-----

Muutot tapahtuvat nuorena
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI on laskenut, että naisten ja miesten välinen väestön suhdeluku on vääristynyt laajoissa osissa Suomea.

Suurin osa muuttopäätöksistä tehdään ennen 35 ikävuotta.

– Tämän jälkeen monikaan ei muuta, ja harvat muutot kohdistuvat lähinnä lähialueelle. Siksi nuoret ikäluokat ovat väestökehityksen kannalta erityisen tärkeitä. Opiskelupaikat ja ensimmäiset työpaikat ohjaavat vahvasti myös työvoiman sijoittumista ja eri alojen työvoiman saatavuutta. Inhimillisemmät seuraukset vaikuttavat parisuhteisiin ja syntyvyyteen, MDI:n Rasmus Aro ja Kirsi Siltanen kirjoittivat artikkelissaan vuonna 2020..

Enemmistö korkeakoulujen opiskelijoista on naisia.

Esimerkiksi vuonna 2017 yliopisto-opinnot aloittaneista naisia oli 56,5 prosenttia, yliopistotutkinnon suorittaneista peräti 58,1 prosenttia.

------

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/cbb55b7c-4425-4c82-b653-5d236e365f3d

Keskustan yliopistojen hajauttaminen olisi myös syntyvyyden kannalta hyvä asia. Toki luonnollisesti ei toteudu koska Hae-Won kanssa samoin ajattelevilla on paljon valtaa ja he haluaa että ihmiset muuttaa muutamaan isoon kaupunkiin pieniin kerrostalo asuntoihin - jossa syntyvyys romahtaa ja väestövaje korvataan Aasialaisilla.

[jka]

Helsinki oli viimevuonna muuttotappiokunta Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä. Kun etätyö ja jopa etäopiskelu lisääntyy muuuttotappio vain syvenee kun ihmiset saavat oikeasti valita asuinpaikkansa. Tilalle tulee kyllä mukavaa monikultturisuutta.

Eihän Helsingistä poismuutto sitä tarkoita, etteikö saa/voisi asua kaupungissa. Suomessa on vino pino vaihtoehtoisia kaupunkeja. Helsinkiä pienemmässä kaupungissa asuminen tuo monia etuja joita Helsingissä ei koosta johtuen edes ole.

Niin siis kokoajan syntyvyyden osalta on ollut puhe Helsingin kantakaupungista jollaisia alueita ei ole edes muualla. No Turussa ja Tampereella hikisesti. Helsingin esikaupunkialueillakin syntyvyys on ihan OK. En todellakan ole ajamassa ihmisiä oikealle maaseudulle vaan sinne missä syntyvyys on optimaalisinta. Ydinkeskusta se ei ole, mutta ei myöskään maaseutu. Omakin tuttavapiiri ei minnekään maaseudulle muuttanut vaan nimenomaan pienempiin taajamiin.

[jka]

Mikään ei kerro Helsingin kantakaupungin kaltaisten alueiden olevan "totaalisen menetetty". Tajuat varmasti itsekin lapsilisien poistamisen kantakaupungista laskevan syntyvyyttä. Jos haluat aluepoliitiikan nimissä siirtää rahoja kaupungeista maaseudulle voit varmasti sanoa sen rehellisesti.

Tottakai kertoo. Nuo käppyrät kertoo sen täysin suoraan ja kiistattomasti. Ja itsekin jo totesit että kantakaupungissa asuu niin vähän porukkaa että sillä ei ole merkitystä isossa kuvassa. Nytkö sillä sitten yhtäkkiä onkin merkitystä kun aletaan oikeasti puhumaan siitä minne paukut kannattaa laittaa jos syntyvyyttä oikeasti halutaan lisää?

Ja en halua siirtää ihmisiä maaseudulle vaan sinne missä syntyvyys on optimaalisinta. Ydinkeskusta se ei ole. Aika naurettavaa edes keskustella että se voisi missään olosushteissa sitä edes olla.

[jka]

Linkittämästäsi jutusta käy ilmi Helsingin joskus aijemminkin kärsineen sisäisestä muuttotappiosta. Näin oli vuonna 1990, 1992, 2002, 2003 ja 2004. Kyseessä ei ole ennen näkemätön asia. Kunhan koronasta päästään eroon suunta kääntyy taas. Its asiassa vuoden 2020 Helsingin maan sisäinen muuttotappio oli pienempää kuin vuosituhannen alussa. Katso liitteenä oleva kuva, joka on linkittämästäsi jutusta.

Hehee. Vai poikkeusvuosi. Voin kertoa salaisuuden että edes korona ei poistu minnekään. Jopa korona on luonamme ainakin seuraavat viisi vuotta. Myöskän etätyö ei ole mikään poikkeus. Etätyötä ei ollut edes olemassa kun Helsinki viimeksi kärsi muuttotappiosta. Nyt etätyö on tullut pysyväksi ilmiöksi ja vain kasvaa entisestään.

[Väestönvaihtaja]

Keskustan yliopistojen hajauttaminen olisi myös syntyvyyden kannalta hyvä asia. Toki luonnollisesti ei toteudu koska Hae-Won kanssa samoin ajattelevilla on paljon valtaa ja he haluaa että ihmiset muuttaa muutamaan isoon kaupunkiin pieniin kerrostalo asuntoihin - jossa syntyvyys romahtaa ja väestövaje korvataan Aasialaisilla.

Suomessa on jo aivan tarpeeksi hajautettu yliopistoverkosto. Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja löytyy joka puolelta maata. Jo valmiiksi hajautetun yliopistoverkoston lisähajauttamisen sijaan tulisi pohtia miten nykyisistä yliopistoista saadaan parempia. Helsingin yliopisto on QS rankingissa sijalla 104 ja Aalto sijalla 112, muut yliopistot ovat huonommilla sijoilla. HY:n ja Aallon sijoitukset eivät ole kovin huonoja huomioiden niiden resurssit, mutta tavoitteen tulee olla maailman kärki. Varmasti myös muiden suomalaisten yliopistojen menestystä voidaan parantaa.

Kansainvälisten osaajien rekrytointi on tärkeää myös yliopistojen kannalta. Helsingin yliopisto ja Aalto ovat viime vuosina panostaneet kansainvälistymiseen, mutta kansainvälisten kykyjen rekrytoinnissa suomalaiset yliopistot eivät kykene kilpailemaan amerikkalaisten, brittiläisten ja aasialaisten huippuyliopistojen kanssa. Voin omien empiiristen havaintojeni perusteella kertoa amerikkalaisten huippuyliopistojen kampuksien olevan erittäin kansainvälisiä paikkoja.

Sinulla on liian optimistinen kuva Suomen vetovoimasta kansainvälisten osaajien silmissä. Olen kyllä useasti tuonut ilmi pääkaupunkiseudulla asuvan ulkomaalaisia osaamisperäisiä maahanmuuttajia. Ulkomaalaisia ammattilaisia ja opiskelijoita asuu pääkaupunkiseudulla enemmän kuin mitä moni kuvittelee. Tästä huolimatta Suomi ei ole osaamisperäisille maahanmuuttajille niin houkutteleva maa, että voidaan puhua väestövajeen korvauksesta. Kyse on lähinnä sen virheluulon korjaamisesta, jossa kuvitellaan etteikö Suomessa asuisi ulkomaalaisia osaajia. Tälle virheluulolle on muutama ymmärrettävä syy, mutta se on silti virheellinen käsitys. Tietysti toivon Suomen olevan houkuttelevampi maa osaamisperäisten maahanmuuttajien silmissä.

Osaajat ovat tervetulleita olivatpa he kotoisin mistä vain. Olen käyttänyt esimerkkinä Suomessa asuvasta ulkomaalaisesta osaajasta Etelä-Amerikasta kotoisin olevaa tuttavapiiriini kuuluvaa henkilöä. Tiedän myös Suomessa asuvan Pohjois-Amerikasta ja Länsi-Euroopasta kotoisin olevia osaajia, ja hekin ovat tietysti oikein tervetulleita.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja käyttää argumenttina maaseudun poikamiesten saamattomuutta. Asia on kuitenkin niin, että naiset haluavat kumppaninsa olevan vähintään yhtä koulutettu kuin he itse. Maaseudun kouluttamaton peräkammarin poika ei muutu koulutetun naisen silmissä houkuttelevammaksi kumppaniksi, vaikka heidän välinen etäisyys olisikin lyhyempi. Joka tapauksessa kiitän keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajaa siitä, että hän tuo rehellisesti ilmi motiivinsa yliopistoverkoston hajauttamiseen. Totta puhuen ajatus korkeakoulujen hajasijoittamisesta jotta maaseudun poikamiehet löytävät naisen on aika huvittava.

Toin aikaisemmin aiheessa ilmi asiaan liittyvän seikan: Kaupunkien korkea väestötiheys helpottaa kumppanin löytämistä, olipa kyse sitten vain yhden yön seksiseurasta tai loppuelämän mittaisesta parisuhteesta.

Koulutus voi kuitenkin olla yksi väylä syntyvyyden kasvattamiseen. Miten pitää pojat mukana yhteiskunnassa? Miten parantaa poikien oppimistuloksia? Elämässään heikosti pärjäävä mies ei ole haluttu parittelukumppani. Se, että syrjäytynyt mies rupeaa pärjäämään elämässään "ihan OK" tasoisesti ei välttämättä tee hänestä erittäin haluttua miestä, mutta se voi tehdä hänestä tarpeeksi halutun löytääkseen edes jonkun kumppanin itselleen. Kuinka moni suomalainen mies jää lapsettomaksi, vaikka haluaisikin lapsia?

[Väestönvaihtaja]

Mikään ei kerro Helsingin kantakaupungin kaltaisten alueiden olevan "totaalisen menetetty". Tajuat varmasti itsekin lapsilisien poistamisen kantakaupungista laskevan syntyvyyttä. Jos haluat aluepoliitiikan nimissä siirtää rahoja kaupungeista maaseudulle voit varmasti sanoa sen rehellisesti.

Tottakai kertoo. Nuo käppyrät kertoo sen täysin suoraan ja kiistattomasti. Ja itsekin jo totesit että kantakaupungissa asuu niin vähän porukkaa että sillä ei ole merkitystä isossa kuvassa. Nytkö sillä sitten yhtäkkiä onkin merkitystä kun aletaan oikeasti puhumaan siitä minne paukut kannattaa laittaa jos syntyvyyttä oikeasti halutaan lisää?

Ja en halua siirtää ihmisiä maaseudulle vaan sinne missä syntyvyys on optimaalisinta. Ydinkeskusta se ei ole. Aika naurettavaa edes keskustella että se voisi missään olosushteissa sitä edes olla.

Asia on siis aivan päinvastoin kuin väität: käppyrät kertovat syntyvyyden muuttuneen kantakaupungissa, joten syntyvyys kantakaupungissa ei ole muuttumaton vakio. Jos pidät laskevaa hedelmällisyyslukua merkkinä "totaalisen menetetystä tilanteesta", niin sitten esikaupungit ja maaseudutkin ovat menetettyjä tapauksia. Syntyvyys on laskenut kaikkialla ja kaikissa maakunnissa.

Kantakaupungissa ei asu paljoa ihmisiä koko maan väkilukuun nähden. Ajatus lapsilisien poistamisesta kantakaupungista on kuitenkin vain aluepolitiikkaa, mikä laskee syntyvyyttä entisestään. Saa sellaistakin kannattaa, Suomessa kaupungistumista hidastavalla aluepolitiikalla on pitkät perinteet, mutta ei se syntyvyyttä nosta.

Linkittämästäsi jutusta käy ilmi Helsingin joskus aijemminkin kärsineen sisäisestä muuttotappiosta. Näin oli vuonna 1990, 1992, 2002, 2003 ja 2004. Kyseessä ei ole ennen näkemätön asia. Kunhan koronasta päästään eroon suunta kääntyy taas. Its asiassa vuoden 2020 Helsingin maan sisäinen muuttotappio oli pienempää kuin vuosituhannen alussa. Katso liitteenä oleva kuva, joka on linkittämästäsi jutusta.

Hehee. Vai poikkeusvuosi. Voin kertoa salaisuuden että edes korona ei poistu minnekään. Jopa korona on luonamme ainakin seuraavat viisi vuotta. Myöskän etätyö ei ole mikään poikkeus. Etätyötä ei ollut edes olemassa kun Helsinki viimeksi kärsi muuttotappiosta. Nyt etätyö on tullut pysyväksi ilmiöksi ja vain kasvaa entisestään.

Koronavirus ei tule katoamaan maailmasta, mutta elämä normalisoituu.  Luotan Helsingin ja muiden kaupunkien olevan vetovoimaisia jatkossakin. Yhden vuoden maltillinen maan sisäinen muuttotappio ei anna minulle syytä muuttaa näkemystäni.

[-PPT-]

Kulttuurin murroshan syntyvyyden laskun perimmäinen syy on. Perheen perustaminen ei ole enää samanlainen itsestäänselvä odotusarvo kuin ennen ja siten ollen perheen perustamatta jättämiseen ei liity samanlaista sosiaalista ylenkatsetta kuin ennen.

Alentunut syntyvyyshän on sitä että kun pariskunnslla oli ennen kolme lasta niin nykyään on kaksi tai jos ennen oli kaksi niin nykyään on yksi.

Pitäisi panostaa pariskuntiin joilla on jo lapsi(a) että hankkisi vielä yhden ja jättää rauhaan ne ketkä eivät halua ensimmäistäkään. Jotkut ihmiset eivät sovellu vanhemmiksi joten on vain hyvä jos heillä ei lapsia ole.

[jka]

Asia on siis aivan päinvastoin kuin väität: käppyrät kertovat syntyvyyden muuttuneen kantakaupungissa, joten syntyvyys kantakaupungissa ei ole muuttumaton vakio. Jos pidät laskevaa hedelmällisyyslukua merkkinä "totaalisen menetetystä tilanteesta", niin sitten esikaupungit ja maaseudutkin ovat menetettyjä tapauksia. Syntyvyys on laskenut kaikkialla ja kaikissa maakunnissa.

Ydinkeskustan, esikaupunkialueiden ja maaseudun syntyvyyden suhde on pysynyt vakiona. Kuten jo totesin esikaupungeissa syntyvyys on 50% suurempi kuin ydinkeskustassa ja maaseudulla 100% suurempi ja syntyvyys näyttää olevan varsin suoraan käänteisesti lineaarinen asukastiheyteen nähden. Tämä on vakio noissa käppyröissä ainakin viimeisen 10 vuoden osalta. Ydinkeskustassa asuu väkimäärä joka on täysin merkityksetön kokonaiskuvaan. Puhdasta matematiikkaa on se, että tapahtuu ydinkeskustassa mitä tahansa niin sillä ei ole vaikutusta kokonaisssyntyvyyteen vaikka käyrät lähtisi nousuunkin. Ihan sama suhde tulee pysymään tässäkin tapauksessa. Ja vaikka ydinkekeskustan käyrät väännettäisiin äärettömällä rahamäärällä väkisin nousuun niin että nuo suhteet kapenisivatkin niin se olisi silti edelleen täysin merkityksetöntä. Et pääse tästä yli etkä ympäri millään. Ydinkeskustojen ihmiset on täysin turhia kokonaissyntyvyyden osalta joten niihin pitetyt paukutkin on täysin turhia. Paukut pitää laittaa muualle.

Ihan tuhaan vänkäät tuosta että käppyrät kulkee samaan suntaan. Ei sillä ole merkitystä.

Kantakaupungissa ei asu paljoa ihmisiä koko maan väkilukuun nähden. Ajatus lapsilisien poistamisesta kantakaupungista on kuitenkin vain aluepolitiikkaa, mikä laskee syntyvyyttä entisestään. Saa sellaistakin kannattaa, Suomessa kaupungistumista hidastavalla aluepolitiikalla on pitkät perinteet, mutta ei se syntyvyyttä nosta.

Ei todellakaan laske. Sama rahamäärä joka laitetaan esikaupunkialueen syntyvyyden kasvattamiseksi kasvattaa kokonaissyntyvyyttä huomattavan paljon enemmän kuin jos se laitetaan ydinkeskustaan. Noista käppyröistähän voi suoraan lukea että jos lasta haluava pariskunta siirretään pelkästään ydinkekeskustasta esikapunkialueelle niin syntyvyys nousee pelkästään tuolla 50%. Kokonaissyntyvyys päinvastoin kasvaa tuolla operaatiolla ja paljon pienemällä rahamäärällä verrattuna että sama pariskunta saataisiin tekemään 50% enemmän lapsia ydinkeskustassa.

En yksinkertaisesti usko että tällaista rahamäärää on edes olemassa. Jotta 50% kasvu syntyvyyteen voidaan edes teoriassa saada niin se pariskunta pitää oikeasti siirtää pois sieltä keskustasta. Se kun on edelleen paska paikka tehdä 50% enemmän lapsia ja kokoajan muutuu paskemmaksi. Mikään rahamäärä ei muuta tätä tilannetta.

[Väestönvaihtaja]

Sama rahamäärä joka laitetaan esikaupunkialueen syntyvyyden kasvattamiseksi kasvattaa kokonaissyntyvyyttä huomattavan paljon enemmän kuin jos se laitetaan ydinkeskustaan.

Tästä ei ole mitään näyttöä.

Noista käppyröistähän voi suoraan lukea että jos lasta haluava pariskunta siirretään pelkästään ydinkekeskustasta esikapunkialueelle niin syntyvyys nousee pelkästään tuolla 50%.

Ei voida. Kantakaupungeissa ja esikaupungeissa asuu erilaisia ihmisiä. Vastaavasti hedelmällisyyslukuja kuvaavista käppyröistä ei voida lukea, että somalin siirtäminen Somaliasta Suomeen laskee hänen hedelmällisyytensä suomalaisten tasolle. Suomessa asuvien Somalien hedelmällisyysluku on huomattavasti kantasuomalaisia korkeampi.

[jka]

Sama rahamäärä joka laitetaan esikaupunkialueen syntyvyyden kasvattamiseksi kasvattaa kokonaissyntyvyyttä huomattavan paljon enemmän kuin jos se laitetaan ydinkeskustaan.

Tästä ei ole mitään näyttöä.

Ei muuta kuin puhdas matematiikka. Syntyvyyttä voidaan edes teoriassa kasvattaa eniten siellä missä on eniten väkeä. Jopa keinot on täysin irrelevantteja. Kaikki keinot toimii parhaiten siellä missä on eniten väkeä. Ydinkeskustoissa ei ole enemmistö suomalaisista joten ylipäätään mikään keino ei voi siellä toimia paremmin kuin kaikilla muilla "ei-ydinkeskusta"-alueilla.

Noista käppyröistähän voi suoraan lukea että jos lasta haluava pariskunta siirretään pelkästään ydinkekeskustasta esikapunkialueelle niin syntyvyys nousee pelkästään tuolla 50%.

Ei voida. Kantakaupungeissa ja esikaupungeissa asuu erilaisia ihmisiä. Vastaavasti hedelmällisyyslukuja kuvaavista käppyröistä ei voida lukea, että somalin siirtäminen Somaliasta Suomeen laskee hänen hedelmällisyytensä suomalaisten tasolle. Suomessa asuvien Somalien hedelmällisyysluku on huomattavasti kantasuomalaisia korkeampi.

No jos tilanne on se että siellä asuu erilaisia ihmisiä niin sitten tilanne on vielä huonompi, ei parempi kuten ehkä kuvittelet. Jos noi käppyröiden erot johtuu ihmisten erilaisuudesta niin tällöin mikään rahamäärä ei luonnollisesti muuta tilannetta. Tällöin ydinkeskeskustan ihmisiä ei luonnollisesti kannata kannustaa edes muuttamaan. Mutta tämä ei silti muuta tilannetta sen osalta että ei niitä kannata kannustaa lisääntymään siellä ydinkeskustassakaan yhtään enempää. Erohan johtui ihmisen erilaisuudesta joten ei siihen raha auta.

Jotenkin olen kyllä ollut huomaavinani että jopa ihan ilman kannustamista muuttoliike on ollut pääasiassa ydinkeskustoista pois siinä vaiheessa kun perhettä perustetaan. Ei oikein tue käsitystä ihmisten erilaisuudesta. Toki osa on varmasti aidosti erilaisia, mutta tuo porukka on sitten vielä pienempi osuus koko populaatiosta joten kokonaissyntyvyyden osalta entistä enemmän merkityksettömiä. En oikein ymmärrä miksi edes puhumme näistä. Ei noilla ole mitään merkitystä Suomen syntyvyyteen.

[Väestönvaihtaja]

Ei muuta kuin puhdas matematiikka. Syntyvyyttä voidaan edes teoriassa kasvattaa eniten siellä missä on eniten väkeä. Jopa keinot on täysin irrelevantteja. Kaikki keinot toimii parhaiten siellä missä on eniten väkeä. Ydinkeskustoissa ei ole enemmistö suomalaisista joten ylipäätään mikään keino ei voi siellä toimia paremmin kuin kaikilla muilla "ei-ydinkeskusta"-alueilla.

Katsotappa mitä sinä kirjoitit:

Sama rahamäärä joka laitetaan esikaupunkialueen syntyvyyden kasvattamiseksi kasvattaa kokonaissyntyvyyttä huomattavan paljon enemmän kuin jos se laitetaan ydinkeskustaan.

Puhut tässä kustannustehokkuudesta. Ei ole mitään näyttöä siitä, että sama rahamäärä esikaupunkialueilla nostaa syntyvyyttä enemmän kuin ydinkeskustoissa.

Kaupungeissa asuu enemmän ihmisiä kuin maaseudulla. Oletko sitä mieltä, että maaseutu on täysin toissijainen asia ja lapsilisät maaseudulla tulee lakkauttaa?

Mutta tämä ei silti muuta tilannetta sen osalta että ei niitä kannata kannustaa lisääntymään siellä ydinkeskustassakaan yhtään enempää. Erohan johtui ihmisen erilaisuudesta joten ei siihen raha auta.

Suomessa asuvat somalit tekevät enemmän lapsia kuin kantasuomalaiset, joten mielestäsi kantasuomalaisten lasten hankkimiseen ei voida politiikalla vaikuttaa? Tämähän on argumenttisi ydinkeskustoja vastaan.

Rahamäärä voi vaaikuttaa asiaan vaikka ihmiset olisivat erilaisia. Mietis nyt hetki asiaa.

[jka]

Kaupungeissa asuu enemmän ihmisiä kuin maaseudulla. Oletko sitä mieltä, että maaseutu on täysin toissijainen asia ja lapsilisät maaseudulla tulee lakkauttaa?

Et voi laskea noin suoraan pelkästään väkimäärän suhteen. Maaseudulla oli 100% syntyvyys verrattuna ydinkeskustoihin. Eli yksi maaseudun asukas vastaa kahta ydinkeskustan asukasta syntyvyydessä.

Mutta periaatteessa noin. Lopulta todellakin maaseudun asukkaaltakin pitää poistaa lapsilisä kun väkiluku tai/ja syntyvyys laskee alle tietyn pisteen ja se muuttuu merkityksettömäksi. Tai korjataan nyt tuo, että lapsilisän poisto oli vain heitto. Ei sitä noin kannata tehdä vaikka tuolle linjalle lähdettäisiin. Mutta vaikka sitoa asukastiheyteen jollain tavalla.

Voimme hyvin laskea optimaalisen tilanteen syntyvyydelle yli koko Suomen väestön. Eli missä on eniten porukkaa ja missä syntyvyys on mahdollisimman korkealla. Tälläinen piste löytyy väestötiheyden ja syntyvyyden osalta. Uskoisin, että se löytyy jostain esikaupunkialueiden ulkorajoilta. Tuo on se piste jossa asumisolosuhteet maksimoi syntyvyyden ja syntyvyys on kakista tehokkainta Suomessa. Kaikki tukitoimet syntyvyyden lisäämiseksi pitää luonnollisesti ohjata siihen että maksimoidaan tuo piste. Tämä koskee luonnollisesti myös maaseutua.

Suomessa asuvat somalit tekevät enemmän lapsia kuin kantasuomalaiset, joten mielestäsi kantasuomalaisten lasten hankkimiseen ei voida politiikalla vaikuttaa? Tämähän on argumenttisi ydinkeskustoja vastaan.

Rahamäärä voi vaaikuttaa asiaan vaikka ihmiset olisivat erilaisia. Mietis nyt hetki asiaa.

Voidaan vaikuttaa. Koko ajanhan olen puhunut miten siihen voidaan vaikuttaa. Mutta ydinkekeskustoissa vaikuttaminen on täysin merkityksetöntä. Ja jos mukana on vielä ihmisen erilaisuus "keskiarvoon verrattuna" niin se on luonollisesti vielä entistä enemmän merkityksetöntä.

[Nikolas]

Poistetaan lapsilisät kokonaan jos asukastiheys ylittää tietyn kynnyksen. Tuplataan lapsilisät jos muutat alueelle jonka väestötiheys alittaa tietyn kynnyksen. Tuolla saadaan saman tien syntyvyyttä nousuun. Ei ole edes epäilystä.

Tässä on muuan kyllä & mutta: Jos hätistetään väljemmälle alueelle asumaan lapsiperhe, jonka perheenäiti on jo ohittanut lastentekoiän, ei sen perheen lapsiluku yhtään kasva vaikka millä taloudellisilla kepeillä ja porkkanoilla usuttaisi. Eli kyllä tällaisetkin kovat faktat täytyisi pitää laskelmissa mukana ja siirtää niihin tukisysteemeihin.

Voitaisiin myös ajatella, minkälainen talousoppi saisi ihmisiä kiinnostumaan entistä enemmän omakotitaloissa asumisesta maaseudulla. Ei välttämättä tarvitsisi juuri pienviljelijäksi ryhtyä, mutta periaatteessa monenlaisen pienyritystoiminnan aloittaminen on maaseutuympäristön ja omakotiasumisen olosuhteissa helpompaa kuin kaupunkien kerrostaloissa. Kyseessä olisi sellainen talousmalli, jossa ihmiset paljolti työllistävät itsensä, ja työpaikka on kotona tai välittömästi kodin läheisyydessä. Voidaan siis miettiä, minkälaiset uudistukset yhteiskunnassa kääntäisivät maaltapaon ja kaupungistumisen päinvastaiseksi. Vastaus voisi olla pienyrittäjyydessä ja niissä yhteiskunnan muutoksissa, jotka edesauttavat pienyrittäjyyden suosiota. Asiaa voidaan tarkastella myös kääntöpuolelta: Mitä ovat ne korjattavat tai poistettavat yhteiskunnan mekanismit, jotka liian paljon hillitsevät tavallisten suomalaisten haluja ryhtyä yrittäjiksi?

[duc]

- -

Unkarilainen perhepolitiikka on sisältänyt monenlaisia instrumentteja kodinperustamisavustuksista verovähennyksiin ja tuettuihin lainoihin.

- -

Politiikka tarkoittaa usein valtaa päättää, mihin ja kenelle verorahat jaetaan. Orbanin puolue kykenee enemmistönsä turvin helpommin päättämään rahanjaosta kuin mikään puolue Suomessa.

Politiikkaa ja siten rahanjakoa ohjaa myös surullisenkuuluisa arvopohja eli mikä nähdään arvokkaaksi ja taloudellista tukea tarvitsevaksi instituutioksi. Harva ei perhettä ja lapsia sellaiseksi näe, mutta tämän teoreettisen (kr. θεωρία = teoria eli 'näkemys') arvopohjan käytännön soveltaminen on sitten poliittisesti hyvin kiistanalaista.

Nykyään sateenkaariperheet ovat trendikkäitä ja niille ohjataan rahaa. Perinteinen miehen ja naisen välinen avioliitto ja siinä tehtävät lapset nähdään suoraan sanoen vähemmän arvokkaaksi jopa vanhentuneeksi perhemalliksi, vaikka se on aina ollut yhteiskuntien perusta. Onko homoseksuaalien avioliitosta tai yksinhuoltajien perheistä vastaavaksi perustaksi?

Vaikea minun on nähdä, teoriassa, käytännöstä puhumattakaan, että suurperheitä saataisiin aikaan seksuaalivähemmistöjen tai yksinhuoltajaäitien perheissä. Ilman suurperheitä syntyvyys ei nouse tänä yksilöllisyyttä ja sitä kautta de facto yksinäisyyttä ihannoivan nykylänsimaisen kulttuurin kulta-aikana.

Perhearvojen muutos vapauksia korostavasta hedonismista (< kr. ἡδονή, 'mielihyvä') velvollisuuksia kuten klassisia hyveitä (kr. ἀρετή) korostavaksi lienee välttämätöntä mutta ei näillä näkymin ole todennäköiden muutossuunta. Perustuslakimme on vapauksien kokoelma ja siten kaikkea muuta lainsäädäntöä ohjaava. Vapaus ja itsekkyys ovat valitettavasti synonyymejä liian usein myös perhe-elämässä. Siksi lapset jäävät joko tekemättä tai ne tehdään, koska tahdotaan kokea, mitä on olla äiti tai isä, ymmärtämättä, mitä loppuelämän mittaisia velvollisuuksia tuon mielihyvän kokemisen lisäksi on saatu.

Teorisointi sikseen. Moni mies, ja kai myös nainen, ei koskaan löydä edes yhtä parisuhdetta, missä voisi lapsille (yrittää) mahdollistaa hyvän kasvuympäristön. Minulle sinkkuus on nyt oma itsekäs valinta; noille onnettomille ei.

Miksi joidenkin suomalaismiesten on vaikea löytää kumppania? Miesten kirjoitelmia sinkkuudesta tarkastellaan tuoreessa väitöstutkimuksessa. 25–64-vuotiaiden miesten tahattoman kumppanittomuuden taustalla näyttäisi olevan sekä itsestä että ulkoisista tekijöistä johtuvia syitä.

Itsestä johtuvia syitä ovat esimerkiksi kokemukset kelpaamattomuudesta: osa miehistä kokee, etteivät he kelpaa sellaisina kuin ovat, kertoo Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Anu Kinnunen.

–  Ulkoisia tekijöitä sen sijaan ovat esimerkiksi ajatukset potentiaalisten kumppanien vaativuudesta. Miesten kirjoitelmissa esiintyi tarinoita vaativista naisista, Kinnunen toteaa.

- -

[Econ101]

Niin? Intian BKT on suurempi kuin Suomen. 

Miksi maaseudun väki ei kykene lisääntymään yhtä runsaasti kuin kaupunkien väki?

Kykeneehän. Siitähän tuo korkeampi hedelmällisyysluku kertoo. Etkö osaa suhteellistaa asioita.

[Econ101]

Kulttuurin murroshan syntyvyyden laskun perimmäinen syy on. Perheen perustaminen ei ole enää samanlainen itsestäänselvä odotusarvo kuin ennen ja siten ollen perheen perustamatta jättämiseen ei liity samanlaista sosiaalista ylenkatsetta kuin ennen.

Alentunut syntyvyyshän on sitä että kun pariskunnslla oli ennen kolme lasta niin nykyään on kaksi tai jos ennen oli kaksi niin nykyään on yksi.

Pitäisi panostaa pariskuntiin joilla on jo lapsi(a) että hankkisi vielä yhden ja jättää rauhaan ne ketkä eivät halua ensimmäistäkään. Jotkut ihmiset eivät sovellu vanhemmiksi joten on vain hyvä jos heillä ei lapsia ole.

Aikalailla samaa mieltä, mutta lisäisin sen, että sinkkuuden räjähdysmäinen kasvu alentaa syntyvyyttää myös. Lapsienteko kun nyt kuitenkin liittyy pääsääntöisesti parisuhteeseen. Lisäksi olen aika skeptinen sen suhteen kuinka paljon syntyvyyttä voidaan politiikkatoimin nostaa, kun preferenssit lastensaamisen suhteen ovat ajan saatossa muuttuneet niin paljon.