Suomen Perusta: Perhepolitiikka ja syntyvyys

[Simo Grönroos]

Perhepolitiikka ja syntyvyys
Kuinka Unkari on saanut nostettua maan syntyvyyden määrätietoisella perhepolitiikalla – ja mitä Suomi voisi tästä oppia.

Alhainen syntyvyys on koko Eurooppaa koskettava ilmiö.  Éva Horváth tarkastelee Suomen Perustan raportissa Perhepolitiikka ja syntyvyys Unkarissa harjoitettavaa perhepolitiikkaa, jolla on onnistuttu kääntämään syntyvyyden trendi siten, että kokonaishedelmällisyysluvun kasvu oli Unkarissa suurin kaikista EU-maista vuosien 2010 ja 2019 välisellä jaksolla.   

Suomessa sen sijaan tapahtui samalla ajanjaksolla suurin syntyvyyden lasku kaikista EU-maista, kun syntyvyys laski 28 prosenttia. Tästä syystä on mielenkiintoista vertailla Unkarin, Suomen ja muiden EU-maiden väestöllisiä tunnuslukuja. On tärkeää huomata, että yksikään edellä mainituista maista ei saavuta väestön luonnolliseen uusiutumiseen vaadittua syntyvyyttä.   

Raportissa esitellään Unkarissa harjoitettuja perhepoliittisia toimenpiteitä, jotka ovat edistäneet syntyvyyden kasvua. Suomalaista perhepolitiikkaa kehitettäessä on hyvä tuntea Unkarissa saadut kokemukset syntyvyyden tukemisesta ja arvioida sitä, voitaisiinko joitain näistä politiikkatoimista hyödyntää myös Suomessa. 

Tiivistelmä

    Väestön luonnollinen uusiutuminen loppuu ja väestön määrä kääntyy laskuun, kun syntyvyys laskee alle 2,1 lapseen naista kohden. Syntyvyys on kaikkialla Euroopassa alle tämän uusiutumisluvun.   

    Eurooppalaisista maista Unkarissa syntyvyys on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana eniten. Syntyvyyden lasku on taas ollut samalla ajanjaksolla nopeinta Suomessa.   

    Unkarissa syntyvyyden nousuun on vaikuttanut valtion määrätietoinen politiikka lapsiperheiden tukemiseksi. 

    Unkarilainen perhepolitiikka on sisältänyt monenlaisia instrumentteja kodinperustamisavustuksista verovähennyksiin ja tuettuihin lainoihin.

Raportti on luettavissa:

https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/perhepolitiikka-ja-syntyvyys/

[Faidros.]

Kiitän jäsen Grönroosia siitä, että jaksaa pitää yhteyttä myös Homman suuntaan.
Oikeastaan ihmettelen niitä entisiä jäseniä aktiivipoliitikkoina jotka ovat lopettaneet yhteydet tänne. Herää kysymys miksi, koska onhan tämä aikamoinen parviäly ja ideoiden lähde, sekä "omille", että "vihollisille".
Usein täällä myös havaitaan nopeimmin poliittiset muutokset siitä miten "maa makaa".

On ilo, että olet seurassamme!

[kriittinen_ajattelija]

Yleisesti ottaen pitäisi olla isoja asuntoja helposti saatavilla - mieluiten omakotitaloja - jo nuorille 20-30v pareille. Ei kukaan paitsi somalit tee kerrostalo yksiöissä/kaksioissa paljoa lapsia jos ollenkaan.
Ja mitä enemmän tuollaista asuntokantaa kuten esim Helsinki, niin sitä matalampi syntyvyys. Ja koska trendi on, että kaikki valuu matalan asumistiheyden paikkakunnilta koulutuksen ja töitten perässä korkean tiheyden paikkakunnille niin on lähes varmaa, että syntyvyys jatkaa laskuaan.

Unkarin syntyvyys on 1,5/nainen mutta kun siitä laskee pois maan mittavan Romani vähemmistön niin se on varmasti sama kuin Suomessa jos ei matalampi.

[Roope]

Raportissa esitellään Unkarissa harjoitettuja perhepoliittisia toimenpiteitä, jotka ovat edistäneet syntyvyyden kasvua. Suomalaista perhepolitiikkaa kehitettäessä on hyvä tuntea Unkarissa saadut kokemukset syntyvyyden tukemisesta ja arvioida sitä, voitaisiinko joitain näistä politiikkatoimista hyödyntää myös Suomessa. 

Se perhepolitiikka, mikä toimii Unkarissa, ei toimi enää Suomessa, koska maahanmuutto ja rakenteellinen monikultturismi on niin pitkällä.

Suomessa on todella vaikea keksiä syntyvyyden nostamiseen kannusteita, jotka tepsisivät kantaväestöön mutta eivät niinkään niihin maahanmuuttajaryhmiin, joiden syntyvyys on jo valmiiksi niin korkea, että se on johtanut monenlaisiin uusiin ongelmiin. Vielä vaikeampi olisi saada järkevästi kohdennettuja politiikkatoimia läpi ilman, että jossain kiljuttaisiin rasismia.

[Pallopääkissa]

Opiskelua varten ehkä mennään Helsinkiin tms. isommalle paikkakunnalle, mutta kun aloittaa työt tai on saanut pitempiaikaisen työpaikan ja haaveilee perheestä, silloin on todennäköistä mennä naapurikuntiin tai kehyskuntiin. Tyypillisesti Helsingistä muutetaan kehyskuntiin kun niissä saa paremmin omakotitalon tai tontin omakotitaloa varten. Helsingin muuttovoitto on pitemmän aikaa perustunut ulkomaalaisiin eli vieraskielisiin.

Ennen taisi olla niin että jos lapsia putkahti silloin hankittiin isompi asunto. Ei silloin heti kerralla hankittu isoa lukaalia vaan tilanteen mukaan vaihdettiin isompaan jos muksuja putkahti.

Työpaikkoja tarvis saada suurten kaupunkien ulkopuolelle ettei niihin olisi pakko mennä. Tietysti on niitä jotka haluavat niihin mutta paljon on niitä jotka eivät. Toisinaan ihmettelen että jos kantisporukkaa menee pois Helsingistä, miksi yritykset eivät samalla lähde samaan syssyyn. Yritysten toimintoja on siirretty halpismaihin mutta ei Suomen sisällä ns. köyhemmille alueille.

Unkarin idea on se ettei se halua maahanmuuttoa, vaan sen asemasta panostaa unkarilaisiin perheisiin. Tuo Unkarin mallinen verohelpotus perheille ja äideille on parempi kuin lapsilisien korotus. Matut eivät hyötyisi verohelpotuksista koska eivät yleensä tee työtä. Mutta työssä oleville kantisperheille verohelpotus olisi parempi, koska heille jäisi rahaa enemmän omaan käyttöön.

Valtiolle on fiskaalisesti samantekevää käyttääkö se X-miljardia rahaa lapsilisän korotukseen vai perheille suunnattuihin veronkevennyksiin.

Halla-aho sanoi ettei lasten hankinta ole kiinni rahasta vaan kulttuurista ja asenteista. Tarvitaan siis kulttuurin ja asenteiden muutos.

[Nikolas]

Työllistyminen ja usko omaan taloudelliseen turvallisuuteen. Siinä se asia on tiivistettynä.

Minun näkemykseni on että työttömyys edustaa taloudellista turvattomuutta ja todennäköisesti siirtää lasten hankkimista myöhemmäksi. Tosin tässä voi olla suurikin ero sukupuolten välillä. Miehellä ei yleensä ole vaihtoehtoja ellei kunnon töitä löydy. Joko hän on potentiaalinen perheenisä ja tulevan perheensä elättäjä tai sitten ei ole.

Naisen tilanne on hieman erilainen: Jos oma talous ei rohkaise lasten hankkimiseen, ehkä jostain löytyy vakavarainen mies joka korjaa tilanteen.

Olisi syytä kiinnittää huomiota niihin syihin, jotka johtavat miehen työllisyyteen tai käänteisesti työttömyyteen: Miksi herra A on hyvissä töissä ja vakavarainen siinä missä herra B tekee satunnaisesti pätkätöitä ja herra C on edelleen työtön. Siinäpä neiti X joutuu punnitsemaan tarkkaan.

Verotuksen, yritysten kilpailukyvyn ja työllisyyden välisistä suhteista olen kirjoittanut muissa ketjuissa.

Ja miten sitten työllisyyttä tulisi hoitaa...

Täällä Hommaforumilla olen pyrkinyt esittelemään ideoita työllisyyden parantamiseksi. Tässä kolme viimeisintä:

• 2019-08-17 04:15
  
  
• 2019-08-17 12:52
  
  
• 2019-08-18 15:45

Toisaalta myös Perussuomalaisten ohjelmat ovat saatavilla. En ole vielä ehtinyt tekemään vertailua omien ideoideni ja Perussuomalaisten ohjelman välillä.

Jotain propagandaakin voisi hyödyntää perhemyönteisen hengen nostattamiseksi. Aika monta suomalaista jää vuosittain syntymättä "sosiaalisista syistä" vaikka halukkaita adoptoijiakin olisi jonossa.

[Random Walker]

]. 

Se perhepolitiikka, mikä toimii Unkarissa, ei toimi enää Suomessa, koska maahanmuutto ja rakenteellinen monikultturismi on niin pitkällä.

Suomessa on todella vaikea keksiä syntyvyyden nostamiseen kannusteita, jotka tepsisivät kantaväestöön mutta eivät niinkään niihin maahanmuuttajaryhmiin, joiden syntyvyys on jo valmiiksi niin korkea, että se on johtanut monenlaisiin uusiin ongelmiin. Vielä vaikeampi olisi saada järkevästi kohdennettuja politiikkatoimia läpi ilman, että jossain kiljuttaisiin rasismia.

Toisessa ketjussa esitettiin, että lapsilisät pois ja verotukseen lapsivähennys takaisin, jonka Esko Ahon / Iiro Viinasen hallitus poistivat!

Kommentoin asiaa seuraavasti:

"Lapsilisien poistossa on se huono puoli, että uussuomalaiset pirttiviljelijät saisivat saman rahan Kelasta.

Parempi ehdotus. Työeläkevakuutusmaksuja pitää korottaa ja samalla myöntää lapsivähennys. Eläkkeiden pyramidihuijaus toimii siten, että työssäkäyvät maksavat nykyisten eläkeläisten eläkkeet. Kuka maksaa nykyisten sinkkujen eläkkeet? Maksajia ovat lapsia kasvattavien palkansaajien lapset. Ne maksavat käytännössä omien vanhempiensa eläkkeet että myös lapsettomien. Tämä ei ole oikein reilua. Lapsivähennys työeläkemaksuihin kohdistuisi oikein ja tukisi nimenomaan työssäkäyviä lapsiperheitä."

Mielestäni tässä vaihtoehdossa tuki kohdistuu oikein ja reilusti. Haluaisin, että tuettaisiin niitä perheitä, joissa kasvatetaan työtätekeviä tulevia veronmaksajia. Tämä tuki ei kohdistuisi pirttiviljelmiin rotuun tai kansalaisuuteen katsomatta.

Perheille maksettavia tukia pitäisi muutenkin leikata esimerkiksi kolmen lapsen jälkeen. Useampaa lasta itse kasvattaneena en ymmärrä, miten jotkut pystyvät kasvattamaan ja antamaan riittävästi huomiota esimerkiksi 10 lapselle.

[Nikolas]

Tuo Unkarin mallinen verohelpotus perheille ja äideille on parempi kuin lapsilisien korotus. Matut eivät hyötyisi verohelpotuksista koska eivät yleensä tee työtä. Mutta työssä oleville kantisperheille verohelpotus olisi parempi, koska heille jäisi rahaa enemmän omaan käyttöön.

Perheverotus eli yhteisverotus yhdistettynä progressiiviseen tuloverotukseen olisi lapsiperheille edullinen, kunhan muistettaisiin verottaa avioparia siten että perheen yhteisten tulojen katsottaisiin jakautuvan molemmille tasan. Suomessa puolisoiden ansiotulojen erillisverotukseen siirryttiin vuonna 1976.

[Skeptikko]

Suomessa on todella vaikea keksiä syntyvyyden nostamiseen kannusteita, jotka tepsisivät kantaväestöön mutta eivät niinkään niihin maahanmuuttajaryhmiin, joiden syntyvyys on jo valmiiksi niin korkea, että se on johtanut monenlaisiin uusiin ongelmiin. Vielä vaikeampi olisi saada järkevästi kohdennettuja politiikkatoimia läpi ilman, että jossain kiljuttaisiin rasismia.

Miten olisi voimakkaat alennukset veroihin lapsia hankkiville suorien tukien sijaan? Silloin hyöty kohdistuisi ainakin työelämässä oleviin, eikä sosiaalituilla eläviin, toisin kuin suorat tuet, jotka helposti johtavat dysgeniikkaan - siihen, että etnisestä taustasta riippumatta heikosti pärjäävät ryhmät lisääntyvät usein tehokkaammin kuin korkeammin kouluttautuvat ja todennäköisesti yhteiskunnallisesti hyödyllisemmät henkilöt. Nykyiset suorat tuet myös kannustavat heikosti pärjääviä ja huonosti lasten huoltajiksi sopivia henkilöitä lapsitehtailuun.

[JoKaGO]

Perheverotus eli yhteisverotus yhdistettynä progressiiviseen tuloverotukseen olisi lapsiperheille edullinen, kunhan muistettaisiin verottaa avioparia siten että perheen yhteisten tulojen katsottaisiin jakautuvan molemmille tasan. Suomessa puolisoiden ansiotulojen erillisverotukseen siirryttiin vuonna 1976.

No juuri noin, tuo lisättynä mun ehdotukseeni @Random Walker  ja sitten tietenkin ylenmääräiset sosiaalituet pois pirttiviljelijöiltä eli jonkinlainen kansalaispalkka, mikä ei kasvaisi "lapsilykyn" ollessa hyvä.

[Nikolas]

Työllistyminen ja usko omaan taloudelliseen turvallisuuteen.

Pitäisi ehkä lisätä: "ja myönteiset tulevaisuudennäkymät"

Tulevaisuudesta ja tulevista sukupolvistahan tässä on kyse.

[Nikolas]

Lapsivähennys työeläkemaksuihin kohdistuisi oikein ja tukisi nimenomaan työssäkäyviä lapsiperheitä.

Tuotahan pitää hieman pohtia. Siis lapsiperheiden vanhemmat tekevät niitä tulevaisuuden veronmaksajia, jotka aikuistuttuaan vuorollaan pitävät yllä yhteiskuntaa ja mahdollistavat eläkeläistenkin elämisen. Siksi lasten vanhempien tulisi saada hyvitystä, ja sen voisi huomioida työeläkemaksuissa. Työeläkemaksujen kevennyksen pitäisi sitten näkyä nettolisäyksenä palkansaajan tilillä. Tämä työeläkemaksun vähennys ei kuitenkaan vaikuttaisi tulevan eläkkeen määrään. Kuitenkin työeläkemaksuissa kerätty kokonaissumma pienenisi, joten ilmeisesti näin muodostunut vaje pitäisi korjata jotenkin, ilmeisesti keräämällä vastaava summa lapsettomilta esimerkiksi korotettuina työeläkemaksuina.

[Random Walker]

Lapsivähennys työeläkemaksuihin kohdistuisi oikein ja tukisi nimenomaan työssäkäyviä lapsiperheitä.

Tuotahan pitää hieman pohtia. Siis lapsiperheiden vanhemmat tekevät niitä tulevaisuuden veronmaksajia, jotka aikuistuttuaan vuorollaan pitävät yllä yhteiskuntaa ja mahdollistavat eläkeläistenkin elämisen. Siksi lasten vanhempien tulisi saada hyvitystä, ja sen voisi huomioida työeläkemaksuissa. Työeläkemaksujen kevennyksen pitäisi sitten näkyä nettolisäyksenä palkansaajan tilillä. Tämä työeläkemaksun vähennys ei kuitenkaan vaikuttaisi tulevan eläkkeen määrään. Kuitenkin työeläkemaksuissa kerätty kokonaissumma pienenisi, joten ilmeisesti näin muodostunut vaje pitäisi korjata jotenkin, ilmeisesti keräämällä vastaava summa lapsettomilta esimerkiksi korotettuina työeläkemaksuina.

Juuri näin. "Työeläkevakuutusmaksuja pitää korottaa ja samalla myöntää lapsivähennys.". Tämä kohdistaisi työntekijän työeläkemaksun oikein. Työnantajan työeläkemaksuun ei tältä osin ole aiheellista puuttua.

Olettama olisi, että työssäkäymisen kulttuuri siirtyy lapsille ja he ovat niitä lapsia, joita yhteiskunta kaipaa. Muutos ei syrji sosiaalituella eläviä, koska he eivät mitään maksa eikä se puutu heidän etuihinsa. Ne ikiteinit, jotka eivät halua kasvattaa niitä kiljuvia räkänokkia, joutuisivat maksaan edes pienen osan tulevista eläkkeistään, koska he eivät kasvata lapsia maksamaan omaa osuuttaan eläkkeistä. Eikö tämä olisi reilua?

[kriittinen_ajattelija]

Työllistyminen ja usko omaan taloudelliseen turvallisuuteen.

Pitäisi ehkä lisätä: "ja myönteiset tulevaisuudennäkymät"

Tulevaisuudesta ja tulevista sukupolvistahan tässä on kyse.

Älkää nyt viitsikö..

Mitä vauraampi, kehittyneempi ja turvallisempi maa on sitä matalampi on syntyvyys maasta ja kulttuurista riippumatta.

Nuo kaikki verohelpotukset sun muut tukipaketit perheille on yhtä tyhjän kanssa.
Suuri osa lastentekoiässä olevista ei ylipäätänsä ole nykyään edes vakavassa suhteessa missä lapsia edes noin teoriassa voisi saada ja vaikka olisi niin voi olla, että silti jäisi tekemättä ihan laiskuutta. Melkein 40% esim hyvässä lastentekoiässä olevista 25-29v miehistä asuu yksin eli ei ole vakavassa suhteessa.

. Yksinasuvien miesten osuus on suurin 25–29-vuotiaissa. Ikäluokan miehistä yksin asuu 37 prosenttia 

https://tilastokeskus.fi/til/asas/2019/asas_2019_2020-05-20_tie_001_fi.html

[jka]

Älkää nyt viitsikö..

Mitä vauraampi, kehittyneempi ja turvallisempi maa on sitä matalampi on syntyvyys maasta ja kulttuurista riippumatta.

Nuo kaikki verohelpotukset sun muut tukipaketit perheille on yhtä tyhjän kanssa.
Suuri osa lastentekoiässä olevista ei ylipäätänsä ole nykyään edes vakavassa suhteessa missä lapsia edes noin teoriassa voisi saada ja vaikka olisi niin voi olla, että silti jäisi tekemättä ihan laiskuutta. Melkein 40% esim hyvässä lastentekoiässä olevista 25-29v miehistä asuu yksin eli ei ole vakavassa suhteessa.

. Yksinasuvien miesten osuus on suurin 25–29-vuotiaissa. Ikäluokan miehistä yksin asuu 37 prosenttia 

https://tilastokeskus.fi/til/asas/2019/asas_2019_2020-05-20_tie_001_fi.html

Linkin ensimmäisestä kuvasta näkee suoraan että 2017 asumistuen muutos lisäsi jyrkästi yksinasuvien määrää. Käytännössä esim. yhdenkään opiskelijan ei tuon muutoksen jälkeen ole kannattanut ylipäätään edes asua muuten kuin yksin. Siis vaikka olisi suhteessakin. Eli suora indikaatio miten pienikin muutos tukisysteemissä vaikuttaa jopa asumistavan valintaan. Takuuvarmasti voidaan räätälöidä tukisysteemi joka kääntää yksinasuven määrän vastaavalla kulmakertoimella jopa laskuun ja nimenomaan nuorten opiskelijoiden keskuudessa.

[Väestönvaihtaja]

Linkin ensimmäisestä kuvasta näkee suoraan että 2017 asumistuen muutos lisäsi jyrkästi yksinasuvien määrää. Käytännössä esim. yhdenkään opiskelijan ei tuon muutoksen jälkeen ole kannattanut ylipäätään edes asua muuten kuin yksin.

Opiskelijoiden kyllä kannattaa asua soluissa vieläkin. Asumistuen muutos teki yksin asumisesta kannattavampaa suhteessa soluasumiseen muttei täysin poistanut soluasumisen edullisuutta.

[jka]

Linkin ensimmäisestä kuvasta näkee suoraan että 2017 asumistuen muutos lisäsi jyrkästi yksinasuvien määrää. Käytännössä esim. yhdenkään opiskelijan ei tuon muutoksen jälkeen ole kannattanut ylipäätään edes asua muuten kuin yksin.

Opiskelijoiden kyllä kannattaa asua soluissa vieläkin. Asumistuen muutos teki yksin asumisesta kannattavampaa suhteessa soluasumiseen muttei täysin poistanut soluasumisen edullisuutta.

No solukämppä ehkä vielä kannattaa, mutta nyt oli kyse parisuhteesta jossa tehdään lapsia. Siirtyminen opiskelijoiden asumislisästä yleiseen asumistukeen tarkoitti sitä että yksinasuva jolla on suuret asumismenot käytänössä kaksinkertaisti saamansa tuen määrän. Taas kimpassa asuva opiskelija menetti tuen kokonaan jos toinen käy vaikka töissä ja jolla on tuloja. Eli tuossa kohtaa tapahtui erittäin dramaattinen muutos. Otatko mielummin kaksinkertaisen asumistuen vai menetät sen kokonaan? Riippuu asutko yksin vai kaksin.

[Pallopääkissa]

On siitä Unkarin perhepolitiikasta ollut jotain apua jos noin lyhyessä ajassa syntyvyys on noussut. Ja jos jatkuu, pääsee siihen 2,1 tasolle. Unkarin kannattaisi myös houkutella ulkomaiden unkarilaisia takaisin Unkariin.

Halla-ahoa lainaten tässä tarvitaan KULTTUURIN ja ASENTEIDEN muutoksia. Ei lapsia tehdä rahan takia tai jätetä tekemättä rahan puutteen takia. Miksi "köyhässä" Suomessa aikoinaan tehtiin helposti 5 lasta esim. vielä 1950-luvulla. Ja toisaalta jos sinä olet miljonääri, silloin 5-6 lasta ei tunnu mitenkään lompakossa vaikka muksut oisi hankittu lyhyen ajan sisään.

Elämässä on oltava muuta kuin elintaso, raha ja huvitukset. Jos sitä elintasoa ja rahaa on silloin sitä pystyisi käyttämään perheen hyväksi. Tai jyrkemmin sanottuna pitää olla valmis tinkimään omasta elintasosta siksi aikaa kun lapset ovat kotona. Sitten kun lapset ovat muuttaneet voi alkaa elämään "uutta nuoruuttaan".

Nationalistien kannattaisi tehdä lapsia siksikin että sillä saa voitettua suvakit numeraalisesti. Suvakit nyt yleensä eivät ole mitään lapsirakkaita eikä heillä yleensä ole omia lapsia.

On tiettyjä ongelmia joihin pitää puuttua. Yksi on perhevastaisuus ja perheinstituution arvon romahdus. Kasvatus on ulkoistettu kouluille tai jollekin abstraktille käsitteelle nimeltä "yhteiskunta".

Toinen on sinkkuuden ihannointi joka johtaa "sitten kun-elämään". Ihmiset ovat infantilisoituneet ja elävät  sinkkuelämää-tyylisesti johonkin 40 v saakka. Silloin naisen keho on irtisanonut YYA-sopimuksen.

Kolmas on miesten huono asema jonka takia he jäävät sinkuiksi. Lisäksi me too-kulttuuri ei kannusta miehiä sitoutumaan naisiin. Lisäksi avioeroissa miesten/isien asema on huono. Avioeron saa liian helposti, käytännössä ilmoitusasiana. Siksi miehet voivat sanoa että pitäkää tunkkinne ja elää sinkkuna ja harrastaa lyhyitä suhteita tai käydä huorissa.

Neljäs on adoption vaikeus. Jos kotimaisen adoption saisi helpommin, silloin ei tarvitse ulkomaista adoptiota. Suomalaisen naisen ei tarvitsisi abortoida jos voi luovuttaa lapsen suomalaiselle pariskunnalle.

Mitä tulee asuntoihin, niitä saa kun tontteja kaavoitetaan ja laitetaan joku tekemään niitä. Ei kai se ole sen kummempaa. Jos isompia asuntoja tarvitaan, joko taloja tai huoneistoja, sitten tekemään niitä.

En viitsi tehdä uudestaan kun toisaalla on aikaisempia kommenttejani jotka sopisivat tähän.

Halla-aho sanoi että lasten hankinta ja perheen pyörittäminen ei ole kiinni rahasta vaan kulttuurista ja asenteista. Tarvitaan siis kulttuurin ja asenteiden muutos, että suomalaiset saataisiin perhemyönteisiksi. Rahalla voidaan rahoittaa tukia sekä verohelpotuksia ja näin pitäisi tehdä. Kuitenkin viime kädessä tarvitaan kulttuurin ja asenteiden muutos naisten ja työnantajien keskuudessa.

Lapsilisien ja kotihoidontukien korotusten asemasta kannatan mieluummin Unkarin mallisia veronkevennyksiä perheenäideille.

Kaikki eivät ole luonteeltaan perheihmisiä tai heitä ei muuten vaan kiinnosta perhe-elämä. Tällaisiin ei ehkä kannata vedota asenteiden muuttamisen toivossa, jos heitä ei ole kovin paljoa.

Perhearvojen romahdus viimeisten 50-60 vuoden aikana on saanut aikaan nykyisen tianteen. Perhearvot tulee palauttaa ja perhevastainen asenneilmapiiri pitää saada pois. Nuorille naisille ei pidä luoda sosiaalista pakkoa mennä töihin ja luoda uraa perheen kustannuksella. Tämä on varmaan naisten itselleen tai toisille naisille aikaansaama asetelma, josta pitäisi päästä eroon. Naisten on saatava viettää perhe-elämää ja hoitaa lapsiaan jos niin haluaa. Perhe-elämä on mahdollistettava nykyistä paremmin. Tässä pitäisi saada aikaan kulttuurin ja asenteiden muutos nimenomaan naisten keskuudessa. Pitäisi olla mahdollinen sellainen tilanne että molempien vanhempien ei ole pakko olla yhtä aikaa töissä.

Yksinkertaistettuna ongelma on siinä että eletään nelikymppiseen asti Sinkkuelämää-sarjan tapaista "sitten kun"-elämää. Yhteiskunta on joko teinistynyt tai infantilisoitunut tai molempia. Ollaan henkisesti ikiteinejä joita kiinnostavat vain biletys ja yhden illan jutut tai satunnaiset suhteet. Tai sitten ollaan uraohjuksia kunnes huomataan että perhe on jäänyt perustamatta. Ei ehkä ole edes avopuolisoa jonka kanssa olisi asetuttu aloilleen. Tai sitten asetetaan kumppania kohtaan vaatimukset niin korkealle ettei niitä voida saavuttaa. Siis että pitää olla ainankin hyvä koulutus, korkea palkka, tarpeeksi paljon työkokemusta, paljon säästöjä ja omaisuutta,  ja tulevalla puolisolla pitää olla samanlaiset saavutukset. Korkeakoulutettu nainen ei helpolla ota miestä jonka on huonommin koulutettu. Pitäisikö naisten alkaa tinkiä koulutusvaatimuksesta miesten suhteen kun molemmilla on vaarana on jäädä sinkuksi?

Parempi hankkia eka lapsi mieluummin vaikka 20 ikäisenä eikä "sitten kun" jossain 40 ikäisenä. 20-30 iässä saa hyvin tehtyä neljä lasta. Töitä ehtii tehdä ja säästöjä kerätä myöhemminkin tai siinä välissäkin voi tehdä. Jos lapset on ehditty pyöräyttää valmiiksi, niin silloin ei tarvitse työnantajankaan pelätä mitään "äitiriskiä", minkä takia jättäisi palkkaamatta tai tarjoaisi vain määräaikaisen työsuhteen. Tässä tarvitaan myös työnantajien asennemuutosta perhemyönteisemmiksi. Minun molemmat vanhempani ovat syntyneet 1949. He hankkivat lapsensa 1974, 1977 ja 1980. Tämä oli mahdollista vaikka molemmilla on yliopistotutkinnot, joten se ei lykännyt lasten hankintaa paljoakaan. Välillä toivon että me lapset olisimme syntyneet 1974, 1976, 1978 ja 1980. Eli kakarat olisivat syntyneet kahden vuoden välein ja vanhimman ja nuorimman välissä olisi kaksi. Kahden vuoden ikäero on pienempi kuin kolmen, joten veljet ja siskot ovat enemmän toisensa aaltopituudella.

[IDA]

Linkin ensimmäisestä kuvasta näkee suoraan että 2017 asumistuen muutos lisäsi jyrkästi yksinasuvien määrää. Käytännössä esim. yhdenkään opiskelijan ei tuon muutoksen jälkeen ole kannattanut ylipäätään edes asua muuten kuin yksin. Siis vaikka olisi suhteessakin. Eli suora indikaatio miten pienikin muutos tukisysteemissä vaikuttaa jopa asumistavan valintaan. Takuuvarmasti voidaan räätälöidä tukisysteemi joka kääntää yksinasuven määrän vastaavalla kulmakertoimella jopa laskuun ja nimenomaan nuorten opiskelijoiden keskuudessa.

Juurikin näin. Vaikka Unkarin demografia on paremmalla tolalla kuin Suomen, niin soveltaen sieltä voisi ottaa oppia. Yksi asia olisi tuo, että perheen perustamista tuettaisiin ja perheellisillä olisi paremmat tuet kuin yksinelävillä. Yksin on paljon halvempaa elää kuin perheen kanssa, joten myös tukeminen voisi olla vähäisempää.

Tämä tietysti vaatisi sellaista kulttuurista muutosta, että perheen asema palautettaisiin sellaiseksi mitä se on joskus ollut. Eli miehen ja naisen elinikäiseen avioliittoon perustuvaksi. Tätä taas ei lainsäädännöllä saavuteta, kun koko julkinen eetos toitottaa, että on täysin ok. tehdä seksuaalisuuden alalla sitä mitä milloinkin sattuu huvittamaan ottamatta vastuuta mistään.

Seksuaalisen vapautumisen ilkeä seuraus on se, että ihmiset nykyisin harrastavat keskenään seksiä vähemmän kuin koskaan ennen. Ei silloin synny lapsia, eikä perusteta perheitä.

[Nikolas]

Älkää nyt viitsikö..

Mitä vauraampi, kehittyneempi ja turvallisempi maa on sitä matalampi on syntyvyys maasta ja kulttuurista riippumatta.

Kyllä viitsin.

Lainaan parin vuoden takaista kirjoitusta.

Urakiireet haittaavat lasten hankkimista vähemmän kuin työttömyys.

Työttömyys on iso kompastuskivi

Kehityksessä on huolestuttavaa sosiaalinen eriarvoisuus: perheen perustamisen esteet kasautuvat vähemmän koulutetuille. Miksi?

Akatemiatutkija Marika Jalovaara nostaa työllisyyden avainasemaan.

– Työttömyys on kompastuskivi perheenmuodostuksen kaikissa vaiheissa. Yhteenmuutossa, avioitumisessa, liittojen kestävyydessä ja lapsensaannissa.

Pohjoismaissa on ansiokkaasti tuettu työn ja perheen yhteensovittamista. Siinä mielessä Pohjoismaat on Jalovaaran mielestä edelleen paratiisi. Mutta asialla on toinenkin puoli.

– Luonnollisesti tuki työn ja perheen yhteensovittamiselle auttaa lähinnä niitä, joilla on jotain yhteensovitettavaa. Ei niinkään niitä, joilta työ ja puoliso puuttuvat.

Jalovaaran mielestä eriarvoisuuteen purevat koulutus- ja työllisyyspolitiikka.

– Perheettömyys on yleisintä niillä, joilla on heikoimmat mahdollisuudet muovata elämänkulkuaan mieluisekseen.

Tulevaisuudennäkymät vaikuttavat lastensaantiin

Jos lapsettomuuden taustalla on puolison puuttuminen, lapsiperheiden taloudellinen tuki ei riitä avuksi. Akatemiatutkija Marika Jalovaara ei silti väheksy yhteiskunnan mahdollisuutta auttaa.

– Usein ajatellaan, että parisuhteet kuuluvat yksityiselämän piiriin. Mutta kyllä riskimalleissa näkyy, että esimerkiksi pitkään työttömänä olleiden miesten todennäköisyys muuttaa yhteen puolison kanssa, avioitua ja saada lapsia on aika pieni.

Perheen perustamisessa ei siis ole kyse pelkästään sattumasta ja romantiikasta, vaan myös tulevaisuudennäkymistä. Siihen vaikuttaa oleellisesti sekä oma että puolison tai puolisoehdokkaan työllisyys.

Vähemmän koulutettujen perheen perustamista on Marika Jalovaaran mielestä tärkeää tukea muistakin syistä kuin vain alenevan syntyvyyden vuoksi.

– Useimmissa tapauksissa perhe suojaa ihmistä ja tuottaa hyvinvointia.

• Leppänen, Päivi: Väestötutkija: Urakiireet eivät estäkään lasten saamista – perheen perustaminen tyssää useammin työn ja parisuhteen puuttumiseen. Yle Uutiset, 2019-10-14.

Eli meillä on Suomessa edelleen pitkään jatkunut suurtyöttömyys. Siitä aiheutuu vaikeuksia parisuhteen muodostamiseen ja vääjäämättä myös perheen perustamiseen.

[Väestönvaihtaja]

Linkin ensimmäisestä kuvasta näkee suoraan että 2017 asumistuen muutos lisäsi jyrkästi yksinasuvien määrää. Käytännössä esim. yhdenkään opiskelijan ei tuon muutoksen jälkeen ole kannattanut ylipäätään edes asua muuten kuin yksin.

Opiskelijoiden kyllä kannattaa asua soluissa vieläkin. Asumistuen muutos teki yksin asumisesta kannattavampaa suhteessa soluasumiseen muttei täysin poistanut soluasumisen edullisuutta.

No solukämppä ehkä vielä kannattaa, mutta nyt oli kyse parisuhteesta jossa tehdään lapsia. Siirtyminen opiskelijoiden asumislisästä yleiseen asumistukeen tarkoitti sitä että yksinasuva jolla on suuret asumismenot käytänössä kaksinkertaisti saamansa tuen määrän. Taas kimpassa asuva opiskelija menetti tuen kokonaan jos toinen käy vaikka töissä ja jolla on tuloja. Eli tuossa kohtaa tapahtui erittäin dramaattinen muutos. Otatko mielummin kaksinkertaisen asumistuen vai menetät sen kokonaan? Riippuu asutko yksin vai kaksin.

Kuinka moni hankkii lapsia opiskellessaan? Opiskelijoiden asumistuen vaikutus lapsien hankkimiseen lienee melko marginaalinen.

Komppaan näkemystä kulttuurin merkityksenä. Taloudelliset syyt eivät selitä, miksi varakkaat ihmiset kehittyneissä maissa hankkivat vähemmän lapsia kuin köyhemmät ihmiset. Voin omalta osaltani todeta mieltymyksieni olevan syy miksi en tule hankkimaan paljoa lapsia.

[kriittinen_ajattelija]

Suomessa niinkuin muuallakin kehittyneissä kapitalistisissa maissa on tyypillistä, että parhaassa hedelmällisessä iässä olevilla ei ole varaa tilaviin perheasuntoihin etenkään kasvukeskuksissa samaan aikaan kun eläkeläiset usein asuu näissä valtavissa omakotitaloissa missä mahtuisi asumaan vaikka 10 henkeä. En minä sitä, sano etteikö pitkän työuran tehneet mummot ansaitsisi asua isoissa taloissa - kunhan vaan totean kuinka hassu tilanne on noin lastenteon kannalta. Omallakin omakotitalopainotteisella kadulla asuu lähinnä eläkeläisiä, siinä missä nuoret lapsentekoikäiset aikuiset asuu kerrostalo yksiö/kaksioissa toisaalla.

Siitä tullaankin taas siihen, että kenen idea oli laittaa ihmisiä asumaan pieniin asuntoihin toistensa päälle. Mitä korkeampi asumistiheys, sitä matalampi syntyvyys - kaikissa maissa muutamia poikkeuksia lukuunottamatta (jotkut uskonnolliset kultit ym)

Eli meillä on Suomessa edelleen pitkään jatkunut suurtyöttömyys. Siitä aiheutuu vaikeuksia parisuhteen muodostamiseen ja vääjäämättä myös perheen perustamiseen.

No tuo nyt on aika mustavalkoinen näkemys asiaan, toki se voi olla osatekijä kieltämättä mutta se on aika kompleksi asia mistä me puhutaan ja siihen vaikuttaa kymmenet muutkin tekijät. Monissa maissa on korkea työttömyys, mutta silti korkea syntyvyys jne

[Nikolas]

Vuodelta 2019 oli myös kyselytutkimus, jonka vastauksista voidaan päätellä yhtä sun toista.

Katsotaanpa sitä piirakkadiagrammia vähän tarkemmin.

Osuus		Selitys lapsettomuuteen		Kommentti
21,8 %		En halua lasta ollenkaan		Suomalaisten asenteet ja mielipiteet ovat osittain ulkopuolelta syötettyjä. Iskostaminen eli lainasanalla sanoen indoktrinaatio on tehonnut. Lapsettomuus on ekoteko ja sitä rataa. Vastakkaissuuntaisella vaikutuksella, ehkä iskostamisen sijasta reilulla propagandalla voitaisiin saada korjausta.
20,3 %		En halua lasta taloudellisen tilanteen takia		Yleisin syy huonoon henkilökohtaiseen taloudelliseen tilanteeseen lienee työttömyys. Tehokas työttömyysongelman hoito olisi myös väestön uusiutumisen kannalta hyvä asia.
18,9 %		Muu syy, mikä?		Valitettavasti muista syistä ja niihin kohdistuvista ratkaisuista on paha sanoa mitään ellei niitä eritellä.
15,8 %		Minulla ei ole parisuhdetta		Ilmeisesti suosiota saanut Tinder ei auta tässä, joten ehkä tarvittaisiin jotain parempaa. Kyse lienee kuitenkin eräänlaisesta parisuhdemarkkinoiden kohtaanto-ongelmasta, joka on mahdollista voittaa sopivalla järjestelyllä.
10,5 %		En halua lasta opiskelujen takia		Suomalaiset opiskelevat paljon ja pitkään jotta eivät joutuisi työttömiksi. Tuleva uraputki pyritään valmistelemaan opiskelemalla, jotta töitä riittäisi. Suomalaiset siirtävät lasten tekemistä myöhemmäksi, ja myöhemmin tulee sitten muita ongelmia, jotka estävät tai haittaavat lasten saamista. Lasten tekemiselle on kuitenkin takaraja, joka kilpailee opintojen päättymisen kanssa. Tämä selitys on sidoksissa työttömyysongelmaan.
7,0 %		En halua lasta työuran takia		Opiskelujen jälkeen seuraa työttömyys tai työura, onnekkaammassa tapauksessa tietenkin työura. Mutta työttömyyden ehkäisy jatkuu myös työuran alettua, sillä työpaikoista on pidettävä kiinni, ja toisinaan suomalaiset tekevät valintoja joita katuvat myöhemmin. Jos työuran hoito sulkee pois lasten hankkimisen, se on oma valinta. Mutta mitä elämää se on, jos joutuu tekemään suuria uhrauksia työssä pysymisen hyväksi? Jos asenneilmastoa voisi muokata perhearvojen suuntaan, tässä olisi hyvä syy siihen.
4,4 %		En voi saada lasta biologisista / terveydellisistä syistä		Lääketiede jos mikä saattaa tähän auttaa – ehkä. Joidenkin kohdalla se auttaa.
1,3 %		En halua lasta nykyisessä parisuhteessani		Tämä on sama ongelma kuin parisuhteettomillakin mutta vähän eri asemasta. Sama ratkaisu saattaisi sopia tähänkin. Suomalaiset tarvitsevat sellaisia parisuhteita, missä lasten tekeminen onnistuu ja on mielekästä.

Useat mainituista syistä kytkeytyvät jollain tapaa vastaajien epävarmaan taloustilanteeseen. Esimerkiksi parisuhteen puute on mainittu erillisenä lapsettomuuden syynä, mutta se taas voi selittyä heikolla taloustilanteella johon työttömyys voi olla syynä. Keskeneräiset opinnot on myös mainittu syynä, mutta ihmiset tavallisesti uhraavat nuoruudestaan monta vuotta opiskelulle varmistaakseen asemansa työmarkkinoilla. Eli siinäkin on pitkälti kyse ennaltaehkäisevästä toiminnasta mahdollisen työttömyyden torjumiseksi. Työuran asettamat rajoitukset on myös mainittu, ja monet tekevät uhrauksia pitääkseen työttömyyden uhan kaukana. Biologiset ja terveydelliset syyt liittyvät usein korkeaan ikään, eli siihen että lasten hankkimista on lykätty ensin opiskelun ja myöhemmin työuran vuoksi, ja lopulta lisääntymisterveys on mennyt liian pitkään alamäkeä. Sitten vaan todetaan että muuten kyllä mutta kun ei vaan voi.

[Pallopääkissa]

Tarvitaan semmoista perhemyönteistä kulttuurin ja asenteiden muutosta, että perhe nähdään tärkeämpänä kuin raha ja elintaso. Mitä lapseton edes tekee rahalla ja elintasolla silloin kun makaa kuolinvuoteella eikä ole perillisiä ja pahimmassa tapauksessa perintö menee valtiolle? Perheessä on kyse viime kädessä etnisen ryhmän muodostaman kansakunnan olemassaolosta. Demografiassa ei ole merkitystä sillä kuka on oikeassa vaan sillä kuka on jäljellä. "The question is not about who is right but who is left." Edesmenneen Takkirauta-blogin pitäjää Ironmistressiä/Ruukinmatruunaa lainaten, tulevaisuus kuuluu niille jotka lisääntyvät eniten.

Mun vanhemmat valmistuivat lääkäriksi ja hammaslääkäriksi 1974 samalla kuin esimmäinen lapsi syntyi opintojen loppusuoralla. Tai en muista olivatko he ehtineet saada paperit ennen lapsen syntymää. Pointti on siinä ettei yliopisto-opinnotkaan ole mahdoton este tai hidaste jos sen lapsen/ne lapset kertakaikkiaan haluaa. Ei tässä tarvi ryhtyä vanhollislestadiolaisiksi. amisseiksi tai hutteriiteiksi vaan paljolti palauttaa vanhat perhearvot.

Vanhemmat ovat aina olleet keskimääräistä paremmin tienaavia mutta silti he hankkivat sen kolme muksua aikanaan, ollessaan 25, 28, ja 31 ikäisiä. Akateemiselle nuo kuullostavat nykyaikana nuorilta iältä hankkia lapset muttei se silloin tuntunut siltä. Jos tuolloin pystyttiin, miksei nytkin, jos on halua perheen pyörittämiseen. Pitää olla henkisesti valmis siihen ja luopua bile-elämstä siksi aikaa kun lapset ovat kotona. Pitää olla valmis tinkimään elintasosta sen ajan kuin lapset ovat kotona. Kun lapset ovat muuttaneet pois, sitten voi taas elää sitä nuoruutta mikä oli jäähyllä odottamassa. Parempi tehdä lapset alta pois parinkympin ja kolmenkympin välillä, kuin elää sitten kun-elämää nelikymppiseen.

[jka]

Kuinka moni hankkii lapsia opiskellessaan? Opiskelijoiden asumistuen vaikutus lapsien hankkimiseen lienee melko marginaalinen.

No ensin pitää tietysti korjata se yksinasuvien ongelma ennenkuin voidaan puhua edes lapsista. Kuten tuo käppyrä selvästi näyttää niin kaikkia ongelmia voidaan lähestyä yksittäin ja ne voidaan myös ratkaista jos tahtoa ja rahaa riittää. Tai ongelmia voidaan luoda lisää jos mennään päinvastaiseen suuntaan tässä suhteessa kuten asumistukimuutoksessa ilmiselvästi tapahtui.

Ainoa asia mitä lopulta ei voida ratkaista on se jos ihmiset ei oikeasti halua lapsia. Mutta kuten tuossa aloituksen paperissakin esitetään niin toivottu ihanteellinen lapsiluku ei ole oikeasti muuttunut viime vuosina. Se on edelleenkin Suomessa reilusti yli 2 sekä miehillä, että naisilla. Eli kyllä ihmiset edelleen haluaa lapsia. Syyt jotka johtaa siihen että toivottua lapsilukua ei saavuteta pitää löytää ja korjata. Ja tässä siis riittää pelkästään se että luodaan ihmisille olosuhteet jossa he voivat toimia niinkuin haluaisivat. Tämä siis riittäisi jo yli kahden lapsen hedelmällisyyteen. Ei tuolle ole edes teoriassa mitään estettä. Itseasissa yhteiskuntahan on epäonnistunut täydellisesti jos se ei kykene luomaan ihmisille olosuhteita jossa he voivat saada sen määrän lapsia kuin haluaisivat. En nyt äkkiseltään näe edes suurempaa epäonnistumista. Aika kummallista että tämä asia ei nouse millään tavalla yleiseen keskusteluun.

Oikealla asialla tässä Suomen perusta on ja hyvä että herätetään keskustelua.

[Pallopääkissa]

^Ongelmaa ei ole keskimääräisissä asenteissa jos suomalaiset keskimäärin haluavat päälle 2 muksua. Ongelma on siinä ettei ole sopivia olosuhteita jotka mahdollistaisvat mukuloiden hankinnan silloin kun olisi sopivin aika. Pitää siis saada aikaan suotuisat olosuhteet.

Lapsettomuuteen on sotkettu identieettipolitiikka eli valkoisvastaisuus. Sen kannattajien mukaan valkoinen lapsi on suunnilleen kaikkein perkeleellisintä mitä voi kuvitella kuten pahin ilmastorikos. Samojen tahojen mielestä neekerin, somalin, tai ählämin hankkima lapsi on vastaavasti kaikkein heinoin ja tavoiteltavissa oleva asia. Kaikkein paras se on silloin jos ne hankitaan valkoisten maissa, jotta valkoisen kanta-asukkaiden määrä ja osuus pienenisi. Lastentekoa ei pidä ulkoistaa ulkomaalaistaustaisille. Tehkööt he lapset alkuperäisissä kotimaissaan muttei täällä ja älkööt tulko tänne.

[JoKaGO]

Tarvitaan semmoista perhemyönteistä kulttuurin ja asenteiden muutosta, että perhe nähdään tärkeämpänä kuin raha ja elintaso.

Tai että perhe on tärkeä ja "elintaso" ei, jos "elintasolla" tarkoitetaan DINC-elämää (double income no children) biletyksineen ja "etelänmatkoineen".

Itse tulen suvusta, joka agraarikulttuurin pohjalta on perinyt lutherilaisen työmoraalin ja 1944 rajanvedon takia ollut pakotettu siirtymään teollisuuden palvelukseen ... No ei sinne rajan taa jäänyt maata kuin sen verran, että mulle ja yli 30 serkulleni mahtuisi kynsiemme alle. Mutta kumminkin.

Meille on ollut itsestään selvää, että hakeudumme avioon ja hankimme lapsia, sukurakkaita kun olemme, mutta mun sukupolvelle tuli ominaiseksi avioerot. Ja nyt olen huomannut, että seuraavien sukupolvien ajatusmaailmaan ei ydinperheen hankkiminen kuulu, monista muistakin syistä.
En moiti heitä. Surullinen olen kuitenkin, kun Suomi ei ole houkutteleva kunnollisten nuorten mielestä perheen perustamiselle.

[kriittinen_ajattelija]

Useat mainituista syistä kytkeytyvät jollain tapaa vastaajien epävarmaan taloustilanteeseen. Esimerkiksi parisuhteen puute on mainittu erillisenä lapsettomuuden syynä, mutta se taas voi selittyä heikolla taloustilanteella johon työttömyys voi olla syynä. Keskeneräiset opinnot on myös mainittu syynä, mutta ihmiset tavallisesti uhraavat nuoruudestaan monta vuotta opiskelulle varmistaakseen asemansa työmarkkinoilla. Eli siinäkin on pitkälti kyse ennaltaehkäisevästä toiminnasta mahdollisen työttömyyden torjumiseksi. Työuran asettamat rajoitukset on myös mainittu, ja monet tekevät uhrauksia pitääkseen työttömyyden uhan kaukana. Biologiset ja terveydelliset syyt liittyvät usein korkeaan ikään, eli siihen että lasten hankkimista on lykätty ensin opiskelun ja myöhemmin työuran vuoksi, ja lopulta lisääntymisterveys on mennyt liian pitkään alamäkeä. Sitten vaan todetaan että muuten kyllä mutta kun ei vaan voi.

Ensinnäkin pitää todeta, että taloustilanne ei voi olla Suomessa koskaan mikään syy lapsettomuuteen itsessään. Suomessa pärjää todella helposti vaikka kolmen lapsen kanssa vaikka ei päivääkään kävisi töissä pelkästään tuilla elämällä.

Se ehkä saattaa vaikuttaa siihen, että naisia ylikoulutetaan nykyisin ja painostetaan urapyrkyreiksi eikä ne siten halua mitään työtöntä tai edes matalapalkkaista miestä elätettäväkseen. Toisaalta sanotaan myös, että modernit asiakaspalvelu alat suosii naisia enemmän. Lisäksi monet stereotyyppiset miesten ammatit on maaseudulla ja naisten ammatit kaupungeissa mikä luo puutteen vastakkaisesta sukupuolesta kumpaankin päähän.
Uusi ilmiö kehittyneissä maissa on myös ns selibaattisyndrooma ja muu psykologinen häiriökäyttäytyminen missä ei edes yritetä pariutua.

[-PPT-]

Tämähän ei ole mikään Suomeen rajoittuva ilmiö vaan yleislänsimaalainen ongelma. Suomi vasn on tässä(kin) asiassa tullut jälkijunassa mutta seurannut muiden maiden trendiä.

Unkarissa syntyvyys lähti nousuun lähinnä siksi että se oli laskenut niin alas että ei ollut juuri muta tietä enää kuin ylöspäin.

Itäblokin maiden syntyvyys ylipäätään romahti kun yhteiskuntajärjestelmä muuttui 80-l lopussa.

[Vesa Heimo]

Ensinnäkin pitää todeta, että taloustilanne ei voi olla Suomessa koskaan mikään syy lapsettomuuteen itsessään.

Niin. Somaliassa ja Iranissa lisäännytään paljon enemmän kun Suomessa. Mikähän se syy ois lapsettomuuteen. Liian vähän tukia yhteiskunnalta, et tuolla lapsentekemistä tuetaan enemmän, vai se että kehittyneissä maissa ei yksinkertaisesti tarvita lapsia ja on muutakin tekemistä. Ratkaisu; muututaan kehitysmaaksi niin lapsia alkaa tulla.

Se että Suomen perusta ehdottaa ratkaisuksi lisää kommunismia ei tietenkään yllätä ketään. Toki se johtaisi pitkässä juoksussa köyhyyteen jolloin lapsilukukin kait lähtisi nousuu.