Suomen Perusta: Perhepolitiikka ja syntyvyys

[Pallopääkissa]

Tarvitaan semmoista perhemyönteistä kulttuurin ja asenteiden muutosta, että perhe nähdään tärkeämpänä kuin raha ja elintaso.

Tai että perhe on tärkeä ja "elintaso" ei, jos "elintasolla" tarkoitetaan DINC-elämää (double income no children) biletyksineen ja "etelänmatkoineen".

Itse tulen suvusta, joka agraarikulttuurin pohjalta on perinyt lutherilaisen työmoraalin ja 1944 rajanvedon takia ollut pakotettu siirtymään teollisuuden palvelukseen ... No ei sinne rajan taa jäänyt maata kuin sen verran, että mulle ja yli 30 serkulleni mahtuisi kynsiemme alle. Mutta kumminkin.

Meille on ollut itsestään selvää, että hakeudumme avioon ja hankimme lapsia, sukurakkaita kun olemme, mutta mun sukupolvelle tuli ominaiseksi avioerot. Ja nyt olen huomannut, että seuraavien sukupolvien ajatusmaailmaan ei ydinperheen hankkiminen kuulu, monista muistakin syistä.
En moiti heitä. Surullinen olen kuitenkin, kun Suomi ei ole houkutteleva kunnollisten nuorten mielestä perheen perustamiselle.

Mun ajatus oli siinä että "ehtii elää" sen jälkeen kun jokainen lapsi on muuttanut kotoa pois. Mun vanhemmat ovat varmaankin käyneet ulkomailla enemmän sen jälkeen kuin nuorin eli minä lähdin aikoinaan omilleni. Ulkomaanreissut taisivat olla harvinaisia silloin kun kaikki muksut olivat kotona, mutta ei niitä kokonaan hylätty. Pystyy perheellinenkin jolla on lapset kotona, kartuttamaan matkakassaa jos säästää kurinalaisesti säästöpossuun.

Ainakin yksi matka oli perheen kesken kuten Jugoslaviaan 1988. Vanhemmat, minä ja isoveli kävimme Montenegrossa. Sisko ei tainnut olla mutta hän kävi Kanadassa samana vuonna. Muistan jotain sieltä Montenegrosta vaikka olin 8 v. Siellä osattiin saksaa enemmän kuin englantia, ja meidän matkaryhmän oppaat puhuivat paikallisten kanssa saksaa. Samoin isäukko, kun hän sitä osaa muutenkin. Muistan isokokoiset havupuiden kävyt. Harmillisesti olin saapumispäivän jälkeen pari päivää kipeenä, ja hotellista lähetettiin mulle ilmaisena täytekakkua lohdutuksena. Sen muistan että matkaryhmän molemmat opasnaiset olivat näpsäköitä blondeja. Jännä huomio näin jälkikäteen vaikkeivät tytöt kiinnostaneet siihen aikaan.

[jka]

Laitetaan nyt vielä tännekin huomio jonka laitoin siihen alkuperäiseen syntyvyysketjuun.

Suomen syntyvyys on ollut nousussa koronanpandemian aikana. Tämä on minusta oleellinen huomio että jopa pandemia loi ihmisille paremmat olosuhteet tehdä lapsia. Jos siis jopa pandemia siihen pystyy niin on se aika helvetin kummallista etteikö siihen pystytä oikeasti jos vain toimeen tartutaan.

[-PPT-]

Kuinkahan moni joka oikeasti haluaa lapsia jättää lapset tekemättä koska ilmastonmuutos? En usko alkuunkaan että kyse on kovin suuresta joukosta. Kyllä ihminen sittenkin sen verran itsekäs on että ottaa sen mitä haluaa.

Se on eri asia että moni varmasti valehtelee että muka olisi halunnut lapsia mutta koska ilmastonmuutos niin jättää väliin. Kuulostaa ylevämmältä kuin sanoa että ei vasn kiinnosta lapset.

Tai toisaalta, mistä sitä tietää kuinka hyvin aivopesu on joihinkin ihmisiin tehonnut.

[Väestönvaihtaja]

Ainoa asia mitä lopulta ei voida ratkaista on se jos ihmiset ei oikeasti halua lapsia. Mutta kuten tuossa aloituksen paperissakin esitetään niin toivottu ihanteellinen lapsiluku ei ole oikeasti muuttunut viime vuosina. Se on edelleenkin Suomessa reilusti yli 2 sekä miehillä, että naisilla. Eli kyllä ihmiset edelleen haluaa lapsia.

Kyselyihin kannattaa aina suhtautua vähintäänkin pienoisella varovaisuudella. Ihmisten vastaukset kyselyissä eivät välttämättä vastaa heidän oikeita valintojaan.

Olisi hyvä ottaa selvää miten hedelmällisyysluku eroaa kehittyneissä maissa tulotason, uskonnon ja etnisen taustan mukaan. Aikaisemmin esitettiin kerrostaloasumisen olevan esteenä lapsien hankkimiselle. Omien havaintojeni mukaan kerrostaloasuminen ei ole este lisääntymiselle ainakaan muslimeilla.. Kuinka ahkerasti lestadiolaiset lisääntyvät nykyään?

Täältä löytyy lista maista hedelmällisyyslukujen mukaan. Aika pitkälti hedelmällisyysluku on kääntäen vertannollinen maan elintasoon nähden. Korkeimmat hedelmällisyysluvut löytyvät Somaliasta, Nigeristä ja muista shithole-maista. Alhaisimmat Etelä-Koreasta, Hongkongista ja Singaporesta.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_sovereign_states_and_dependencies_by_total_fertility_rate#Country_ranking_by_most_recent_year

[kriittinen_ajattelija]

Ainoa asia mitä lopulta ei voida ratkaista on se jos ihmiset ei oikeasti halua lapsia. Mutta kuten tuossa aloituksen paperissakin esitetään niin toivottu ihanteellinen lapsiluku ei ole oikeasti muuttunut viime vuosina. Se on edelleenkin Suomessa reilusti yli 2 sekä miehillä, että naisilla. Eli kyllä ihmiset edelleen haluaa lapsia.

Kyselyihin kannattaa aina suhtautua vähintäänkin pienoisella varovaisuudella. Ihmisten vastaukset kyselyissä eivät välttämättä vastaa heidän oikeita valintojaan.

Olisi hyvä ottaa selvää miten hedelmällisyysluku eroaa kehittyneissä maissa tulotason, uskonnon ja etnisen taustan mukaan. Aikaisemmin esitettiin kerrostaloasumisen olevan esteenä lapsien hankkimiselle. Omien havaintojeni mukaan kerrostaloasuminen ei ole este lisääntymiselle ainakaan muslimeilla.. Kuinka ahkerasti lestadiolaiset lisääntyvät nykyään?

Täältä löytyy lista maista hedelmällisyyslukujen mukaan. Aika pitkälti hedelmällisyysluku on kääntäen vertannollinen maan elintasoon nähden. Korkeimmat hedelmällisyysluvut löytyvät Somaliasta, Nigeristä ja muista shithole-maista. Alhaisimmat Etelä-Koreasta, Hongkongista ja Singaporesta.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_sovereign_states_and_dependencies_by_total_fertility_rate#Country_ranking_by_most_recent_year

Kyllä se on vaan, vaikka Iranin Teheranissa syntyvyys on jotain 1,2/nainen luokkaa siinä missä maan syrjäseuduilla se on paikoin yli 3.
Ja se johtuu hyvin vahvasti korkean tiheyden asumisesta. Jopa Afrikassa urbanisaatio on johtanut syntyvyyden korkeaan laskuun monissa isoissa kaupungeissa.
Haluaisin nähdä sellaisen tiheästi asutetun kerrostalo painotteisen alueen joka pystyisi ylläpitämään syntyvyyttä yli uusiutumisen rajan.
Kaupungit käyttäytyy kuin syöpäkasvain, ensin ne imee oman maan maaseudun tyhjäksi elinvoimasta ja sitten se alkaa imemään elinvoimaa ulkomailta. Itse se ei pysty uusiutumaan keinotekoisena ympäristönä.

[Väestönvaihtaja]

Kyllä se on vaan, vaikka Iranin Teheranissa syntyvyys on jotain 1,2/nainen luokkaa siinä missä maan syrjäseuduilla se on paikoin yli 3.
Ja se johtuu hyvin vahvasti korkean tiheyden asumisesta. Jopa Afrikassa urbanisaatio on johtanut syntyvyyden korkeaan laskuun monissa isoissa kaupungeissa.
Haluaisin nähdä sellaisen tiheästi asutetun kerrostalo painotteisen alueen joka pystyisi ylläpitämään syntyvyyttä yli uusiutumisen rajan.
Kaupungit käyttäytyy kuin syöpäkasvain, ensin ne imee oman maan maaseudun tyhjäksi elinvoimasta ja sitten se alkaa imemään elinvoimaa ulkomailta. Itse se ei pysty uusiutumaan keinotekoisena ympäristönä.

Kaupungeissa arvot ovat erilaisia kuin syrjäseuduilla, mikä selittää vähäisemmän innon lasten hankkimiseen. Maat yleensä kaupungistuvat samalla kun ne vaurastuvat, mikä myös vaikuttaa asiaan.

Liitteenä kokonaishedelmällisyysluku ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla taustamaan mukaan 2000-2003 ja 2017-2020. Kuvan mukaan somaleilla on korkein hedelmällisyysluku, toisella sijalla ovat irakilaiset. Kerrostaloasuminen ei ole estänyt somalien ja irakilaisten lisääntymistä.

https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/perheet/syntyvyys.html

[Mangustin]

Kuinkahan moni joka oikeasti haluaa lapsia jättää lapset tekemättä koska ilmastonmuutos? En usko alkuunkaan että kyse on kovin suuresta joukosta. Kyllä ihminen sittenkin sen verran itsekäs on että ottaa sen mitä haluaa.

Se on eri asia että moni varmasti valehtelee että muka olisi halunnut lapsia mutta koska ilmastonmuutos niin jättää väliin. Kuulostaa ylevämmältä kuin sanoa että ei vasn kiinnosta lapset.

Tai toisaalta, mistä sitä tietää kuinka hyvin aivopesu on joihinkin ihmisiin tehonnut.

Minä ainakin olen sekä jättänyt lapset tekemättä että myöhemmin hankkinut niitä omista ekofasistisista syistäni. Lapset oli meluisia ja arvaamattomia jo silloin kun itse olin lapsi, en tykkää lapsista enkä ihmisistä yleensäkään  Tutustumisen jälkeen alan tykkäämään mutta se melu ja sekoilu ja että joutuu puuttumaan niiden tekemisiin on edelleen vastenmielistä.

Ilmastonmuutos ei sinänsä kiinnosta, yleensä lämpimät jaksot ovat maapallon biosfäärin kannalta olleet oikein hyviä. Ylikansoitus, luontokato ja esim. sekin että jätteenpoltto teki vasta tuloaan silloin kun olin +-20 (ei jaksa 24/7 kestovaippoja vaikka ne päiväkäytössä on jees) vaikutti että ei hankittu jo silloin lapsia, vaikka parempi puolisko olisi halunnut.

Lisääntyvä (hiekka-)neekeripopulaatio kuitenkin aiheutti muutoksen, koska jos ei tällä pallolla ole valkolaisia niin ei niitä muita (poislukien kunnia-arjalaiset Japanissa) kiinnosta luonnon suojeleminen. Vikernes-Cachet ekstremismiin en ala, ei riitä rahkeet, mutta voisi tehdä vielä pari mukulaa isäm maam puollesta 

[kriittinen_ajattelija]

Kyllä se on vaan, vaikka Iranin Teheranissa syntyvyys on jotain 1,2/nainen luokkaa siinä missä maan syrjäseuduilla se on paikoin yli 3.
Ja se johtuu hyvin vahvasti korkean tiheyden asumisesta. Jopa Afrikassa urbanisaatio on johtanut syntyvyyden korkeaan laskuun monissa isoissa kaupungeissa.
Haluaisin nähdä sellaisen tiheästi asutetun kerrostalo painotteisen alueen joka pystyisi ylläpitämään syntyvyyttä yli uusiutumisen rajan.
Kaupungit käyttäytyy kuin syöpäkasvain, ensin ne imee oman maan maaseudun tyhjäksi elinvoimasta ja sitten se alkaa imemään elinvoimaa ulkomailta. Itse se ei pysty uusiutumaan keinotekoisena ympäristönä.

Kaupungeissa arvot ovat erilaisia kuin syrjäseuduilla, mikä selittää vähäisemmän innon lasten hankkimiseen. Maat yleensä kaupungistuvat samalla kun ne vaurastuvat, mikä myös vaikuttaa asiaan.

Liitteenä kokonaishedelmällisyysluku ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla taustamaan mukaan 2000-2003 ja 2017-2020. Kuvan mukaan somaleilla on korkein hedelmällisyysluku, toisella sijalla ovat irakilaiset. Kerrostaloasuminen ei ole estänyt somalien ja irakilaisten lisääntymistä.

https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/perheet/syntyvyys.html

Ei se yleensä tulekkaan vielä ensimmäisessä polvessa, menee yleensä pari sukupolvea että ihmiset omaksuu ns urbaanit arvot tai ns kaupungit psykologiset vaikutukset alkaa vaikuttaa.
Voin vaikka lyödä vetoa, että kolmannen polven stadin somaleillakin syntyvyys jää alle 2/nainen.

[Pallopääkissa]

Kuinkahan moni joka oikeasti haluaa lapsia jättää lapset tekemättä koska ilmastonmuutos? En usko alkuunkaan että kyse on kovin suuresta joukosta. Kyllä ihminen sittenkin sen verran itsekäs on että ottaa sen mitä haluaa.

Se on eri asia että moni varmasti valehtelee että muka olisi halunnut lapsia mutta koska ilmastonmuutos niin jättää väliin. Kuulostaa ylevämmältä kuin sanoa että ei vasn kiinnosta lapset.

Tai toisaalta, mistä sitä tietää kuinka hyvin aivopesu on joihinkin ihmisiin tehonnut.

Maria Ohisalolle on kohta muksu tulossa. Onko hankittu vai vahinko, joka tapauksessa on tulossa. Iiris Suomela pyöräytti mukulan aiemmin. Se tässä mietityttää miten pahasti Iiris ja Maria aikovat aivopestä lapsensa hard core suvakeiksi, että olisiko huostaanoton paikka.

Kaupungistuminen tai asujaimiston rajautuminen harvoille alueille pakkautuneena on kansallinen itsemurha kun porukka änkeää ahtaiiin kaupunkeihin. Toisaalta mikä estää tekemästä isoja huoneistoja vaikka pilvenpiirtäjän korkuisiin talohin, jolloin saa monilapsisia perheitä asutettua kaupungissakin. Ja jos on joutomaata, niihin saa vaikka omakotitaloja.

Helsingin pinta-alasta aika iso osa on metsää joten on mahdollista kaavoittaa niistä tontteja omakotitaloja varten, jolloin perheet saisivat talonsa. Luulisi että kuntatalouden kannalta on parempi harjoittaa tonttipolitiikkaa jolla saa työssäkäyviä perheitä, sen sijaan että kaavoittaa sosiaalisia asuntoja matuille, tai kotimaisille työttömille ja juopoille, joiden asumista subventoidaan tuilla.

[JoKaGO]

Kuinkahan moni joka oikeasti haluaa lapsia jättää lapset tekemättä koska ilmastonmuutos? En usko alkuunkaan että kyse on kovin suuresta joukosta. Kyllä ihminen sittenkin sen verran itsekäs on että ottaa sen mitä haluaa.

Se on eri asia että moni varmasti valehtelee että muka olisi halunnut lapsia mutta koska ilmastonmuutos niin jättää väliin. Kuulostaa ylevämmältä kuin sanoa että ei vasn kiinnosta lapset.

Tai toisaalta, mistä sitä tietää kuinka hyvin aivopesu on joihinkin ihmisiin tehonnut.

Maria Ohisalolle on kohta muksu tulossa. Onko hankittu vai vahinko, joka tapauksessa on tulossa. Iiris Suomela pyöräytti mukulan aiemmin. Se tässä mietityttää miten pahasti Iiris ja Maria aikovat aivopestä lapsensa hard core suvakeiksi, että olisiko huostaanoton paikka.

Olisi.

[jka]

Ainoa asia mitä lopulta ei voida ratkaista on se jos ihmiset ei oikeasti halua lapsia. Mutta kuten tuossa aloituksen paperissakin esitetään niin toivottu ihanteellinen lapsiluku ei ole oikeasti muuttunut viime vuosina. Se on edelleenkin Suomessa reilusti yli 2 sekä miehillä, että naisilla. Eli kyllä ihmiset edelleen haluaa lapsia.

Kyselyihin kannattaa aina suhtautua vähintäänkin pienoisella varovaisuudella. Ihmisten vastaukset kyselyissä eivät välttämättä vastaa heidän oikeita valintojaan.

Minusta kyselyn taustat ei ole edes kovin oleellista. Oleellista on trendit. Toivottu lapsiluku on liikkunut viimeisen 15 vuoden aikana 2-2.5 välillä. Samaan aikaan toteutunut syntyvyys on tippunut radikaalisti 1.9->1.3. Tuon kyselyn alarajallakin tänä aikana ollaan nyt suhteellisesti kauimpana toivotusta kuin koskaan kyselyn historian aikana. Eli tavoite ja toteutuma karkaa kokoajan vain kauemmaksi siis riippumatta yhtään siitä miten kyselytutkimus on tehty tai miten totuudenmukaisesti ihmiset siihen vataavat. Tämän syyt pitää löytää ja korjata.

[Mangustin]

Se perhepolitiikka, mikä toimii Unkarissa, ei toimi enää Suomessa, koska maahanmuutto ja rakenteellinen monikultturismi on niin pitkällä.

Suomessa on todella vaikea keksiä syntyvyyden nostamiseen kannusteita, jotka tepsisivät kantaväestöön mutta eivät niinkään niihin maahanmuuttajaryhmiin, joiden syntyvyys on jo valmiiksi niin korkea, että se on johtanut monenlaisiin uusiin ongelmiin. Vielä vaikeampi olisi saada järkevästi kohdennettuja politiikkatoimia läpi ilman, että jossain kiljuttaisiin rasismia.

Unkarilla on romaneissa ihan riittävästi monikulttuuria, ja siksi siellä yritetään kohdentaa lapsiperheiden tukia valkolaisille niin, ettei ongelmia aiheuttavan romaniväestön määrä lisääntyisi entisestään. Ts. veroja maksavat unkarinromanit kyllä saavat samat verohelpotukset kuin muutkin unkarilaiset, mutta aika iso osa romaneista ei maksa veroja. Samoin tuetut asuntolainat on suunnattu luottokelpoiselle väestönosalle, romanit nyt muutenkin rakentaa mersukartanoitansa minne tykkäävät DIY-sähköliitännöillä.

Suomessa Unkarin perhepolitiikan kopioinnista hyötyisi työssäkäyvät perheet. Jotkut pizzakurdit luultavasti siirtäisi firmat emännän nimiin ja tekisivät sen 4 lasta että saisivat verovapauden, mutta useimmat somalit eivät hyötyisi äitien verovähennyksistä juurikaan.

Jos perhelainoilla halutaan implisiittisesti syrjiä muslimeja, niin niissä olisi hyvä olla jonkinlainen korko, vaikka sitten negatiivinen.

Suomen tilanne kyllä eroaa sillä lailla Unkarista, että kustannuksia ja turvallisuuden heikentymistä aiheuttavasta väestöstä pääsisi helposti eroon tarkistamalla onko suojelun tarve yhä ajankohtainen ja jos on, noudattaa kansainvälisiä sopimuksia ja siirtää asyylin tarpeessa olijat lähtömaasta nähden ensimmäiseen turvalliseen maahan.

[Pallopääkissa]

Tuo syntyvyysnousu koronan aikana on mielenkiintoinen huomio. Ilmeisesti jos on irtisanottu, lomautettu tai tekee etätyötä, on enemmän aikaa köyriä, ja jos muksuja tulee, on aikaa myös leikkiä niiden kanssa.

Elinkeinoihin ja työllisyyteen tarvis vaikuttaa siten että hyviä työpaikkoja perustetaan muualle kuin suurimpiin kaupunkeihin. Jos työpaikkoja voidaan ulkoistaa ja siirtää johonkin hevonkuuseen jossa ei pippuri enää kasva, yhtä hyvin niitä saisi siirrettyä tai perustettua maakuntiin, maaseudulle, pienille paikkakunnille tai pikkukaupunkehin tms. Onko tämä enää perhepolitiikkaa vaan enemmän elinkeinopolitiikkaan ja aluekehitykseen liittyvää?

[-PPT-]

Suomessa syntyvyys on ollut alle uusiutumistason yli 50v mutta siitä puhutaan kuin se olisi jokin uusi ilmiö.

Missähän länsimaassa ja milloin syntyvyys on ollut yli uusiutumistason? Suomessa se oli siis 60-l lopulla. Ihan noin pitkälle ei kaikissa maissa tarvinne mennä mutta nykyään yhdessäkään länsimaassa syntyvyys ei ole lähelläkään uusiutumistasoa.

[Pallopääkissa]

^Voi olla että länsimaat eivät olisi alkaneet harjoittamaan maahanmuuttoa jos kantikset olisivat koko tämän ajan tehneet omia lapsia päälle 2 per nainen. Niissä unohdettiin tehdä lapsia ja sitten hätäpäissään keksittiin roudata porukkaa jolle on ulkoistettu lasten teko.

Noin muuten syntyvyys nousisi melko paljon jo ihan sillä että lopetetaan turhat abortit. Lapset voidaan louvuttaa adoptioon. Miksi on nussinut ilman ehkäisyä, jos ei halua pitää lasta? Eikö lapsen siittänyt mies tai lapsen synnyttänyt nainen ymmärtänyt tekonsa seurausta? Jonkun olisi pitänyt sanoa että semmoinen on olemassa kuin ehkäisy.

Ehkä Suomen pitäisi lakata leikkimästä länsimaata jos haluaa välttää länsimaiden ongelmat? Ei me edes olla lännessä vaan pohjoisessa sekä perinteisen lännen ja idän rajamaastossa vähän samaan tapaan kuin Armenia tai Georgia.

[JoKaGO]

Suomessa syntyvyys on ollut alle uusiutumistason yli 50v mutta siitä puhutaan kuin se olisi jokin uusi ilmiö.

Missähän länsimaassa ja milloin syntyvyys on ollut yli uusiutumistason? Suomessa se oli siis 60-l lopulla. Ihan noin pitkälle ei kaikissa maissa tarvinne mennä mutta nykyään yhdessäkään länsimaassa syntyvyys ei ole lähelläkään uusiutumistasoa.

Kato nääs boomerit, jotka "unohtivat" lisääntymisen, ovat nyt eläkeiässä ja huomaavat / pelkäävät (täysin turhaan) että heidän eläkkeitään joudutaan leikkaamaan. Siispä työvoimaa eli irakilaisia toy-boyta lisää ja paljon ja äkkiä 

[Econ101]

[...]
Missähän länsimaassa ja milloin syntyvyys on ollut yli uusiutumistason? Suomessa se oli siis 60-l lopulla. Ihan noin pitkälle ei kaikissa maissa tarvinne mennä mutta nykyään yhdessäkään länsimaassa syntyvyys ei ole lähelläkään uusiutumistasoa.

Islannissa on vasta aivan viime vuosina tiputtu alle 2:n kokonaishedelmällisyysluvussa.

https://www.statice.is/statistics/population/births-and-deaths/births/

[kriittinen_ajattelija]

Kuinkahan moni joka oikeasti haluaa lapsia jättää lapset tekemättä koska ilmastonmuutos? En usko alkuunkaan että kyse on kovin suuresta joukosta. Kyllä ihminen sittenkin sen verran itsekäs on että ottaa sen mitä haluaa.

Se on eri asia että moni varmasti valehtelee että muka olisi halunnut lapsia mutta koska ilmastonmuutos niin jättää väliin. Kuulostaa ylevämmältä kuin sanoa että ei vasn kiinnosta lapset.

Tai toisaalta, mistä sitä tietää kuinka hyvin aivopesu on joihinkin ihmisiin tehonnut.

Maria Ohisalolle on kohta muksu tulossa. Onko hankittu vai vahinko, joka tapauksessa on tulossa. Iiris Suomela pyöräytti mukulan aiemmin. Se tässä mietityttää miten pahasti Iiris ja Maria aikovat aivopestä lapsensa hard core suvakeiksi, että olisiko huostaanoton paikka.

Kaupungistuminen tai asujaimiston rajautuminen harvoille alueille pakkautuneena on kansallinen itsemurha kun porukka änkeää ahtaiiin kaupunkeihin. Toisaalta mikä estää tekemästä isoja huoneistoja vaikka pilvenpiirtäjän korkuisiin talohin, jolloin saa monilapsisia perheitä asutettua kaupungissakin. Ja jos on joutomaata, niihin saa vaikka omakotitaloja.

Helsingin pinta-alasta aika iso osa on metsää joten on mahdollista kaavoittaa niistä tontteja omakotitaloja varten, jolloin perheet saisivat talonsa. Luulisi että kuntatalouden kannalta on parempi harjoittaa tonttipolitiikkaa jolla saa työssäkäyviä perheitä, sen sijaan että kaavoittaa sosiaalisia asuntoja matuille, tai kotimaisille työttömille ja juopoille, joiden asumista subventoidaan tuilla.

Mmm kaupunki ei itsessään ole ongelma vaan juurikin liian tiheä asuminen mm psykologisten syiden takia. Se ei juurikaan hirveästi veisi edes tilaa tai resursseja vaikka kaikki asuisi pk-seudulla isoissa omakotitaloissa, mutta jostain syystä halutaan rakentaa tiheitä kerrostalo-alueita - jossa niissäkin on hinnat pilvissä.
Omakotitalo syrjäseuduilla maksaa ehkä sen 60 000e ja sillä hinnalla ei saisi edes yksiötä Helsingissä...

[ikuturso]

Toisessa ketjussa esitettiin, että lapsilisät pois ja verotukseen lapsivähennys takaisin, jonka Esko Ahon / Iiro Viinasen hallitus poistivat!

Kommentoin asiaa seuraavasti:

"Lapsilisien poistossa on se huono puoli, että uussuomalaiset pirttiviljelijät saisivat saman rahan Kelasta.

Lapsilisät on väärin päin.

Maalaisjärjellä ensimmäinen lapsi on kallein. Pitää ostaa vannat, potat, pinnasängyt, hoitopöydät, lastenvaunut, rattaat, turvaistuimet, kaukalot, sitterit. Parit kura/loskahaalarit joka vuosi

Seuraava lapsi on halvempi. Se käyttää ekalta jääneitä vaatteita, sittereitä, sama potta ja vanna käy. Sama hoitopöytä käy. Kun ykkönen siirtyy rattaisiin, kakkonen vaunuihin etc. Eka siirtyy kaukalosta turvaistuimeen ja koroketyynyyn, toinen tulee perässä.

Miten toimii lapsilisä?
Ensimmäisestä lapsesta lapsilisää maksetaan 94,88 €, toisesta lapsesta 104,84 € ja kolmannesta 133,79 €. Neljännestä lapsesta maksettava lapsilisä on 163,24 € ja viidennestä sekä jokaisesta seuraavasta lapsesta 182,69 € kuukaudessa. Kahteen viimeksi mainittuun summaan tuli vuoden 2020 alussa 10 € korotus.

Suomalaisperheessä on tyypillisesti 1-2 lasta. Kaksilapsinen perhe saa kahdesta lapsestaan yhteensä saman summan, minkä fatima saa viidennestä syöttiläästä alkaen jokaisesta lapsesta. Ja 2020 alussa näitä suurperherahoja on vielä korotettu!!! Nämä korotukset joitain harvoja kantasuomalaisia suurperheitä lukuunottamatta on kohdistettu mamuperheisiin.

Nyt pitäisi miettiä, kannustaako valtio fatimaa hankkimaan seitsemännen lapsen vai pekkaa ja marjaa ensimmäisensä?

Lapsilisä pitäisi olla ekasta lapsesta 200, tokasta 150 ja siitä seuraavista satasen per pää. Tyypilliseen tila-autoon mahtuu viisi lasta, eikä nää Zafirat ja vastaavat ole enää poikkeuksellisen kalliita. Joten viiteen lapseen asti ei tarvita edes mitään linja-auton hankintalisää. Vanhaan transportteriin menee seitsemän lasta iskän ja äidin lisäksi. Näitä vanhoja takseja on markkinoilla vaikka kuinka paljon. Yksi tuttu ajelee puoli miljoonaa ajetulla Hiacella, joka on aloittanut elämänsä Lapissa taksina. Toimii ihan siinä missä joku uudempi.

Minä en ole kuullut keneltäkään järkiperustelua, miksi - etenkin silloin kun perhe miettii ensimmäisen lapsen hankintaa, viidennestä palkitaan tuplasti. Neljältä lapselta on jo jäänyt kaikenkokoista ja -väristä vaatetta niin paljon yli, että yhtään riepua ei ole pakko ostaa viidennelle ja kuudennelle ennen kouluikää.

Toinen aste on nykyään maksuton. Ei ole lukiokirjoja enää ostettavina joka vuosi.

@Simo Grönroos @Matias Turkkila
1. lapsi 200
2. lapsi 150
3. lapsi ja seuraavat 100 euroa.

Siitä perussuomalaisille erittäin hyvin yllä perusteltu lapsilisäuudistus, joka kannustaa suomalaisäitejä ja -isiä.

-i-

[jka]

[...]
Missähän länsimaassa ja milloin syntyvyys on ollut yli uusiutumistason? Suomessa se oli siis 60-l lopulla. Ihan noin pitkälle ei kaikissa maissa tarvinne mennä mutta nykyään yhdessäkään länsimaassa syntyvyys ei ole lähelläkään uusiutumistasoa.

Islannissa on vasta aivan viime vuosina tiputtu alle 2:n kokonaishedelmällisyysluvussa.

https://www.statice.is/statistics/population/births-and-deaths/births/

Onhan noita maita vaikka kuinka jossa oltiin vähintään kahden hujakoilla vielä kymmenen vuotta sitten. USA, Ranska, Australia, Uusi-Seelanti. Kaikki Pohjoismaatkin oli lähellä kahta vielä 15 vuotta sitten, jopa Suomi. Pelkästään sillä ollaanko 1.9 vai 1.3 on todella oleellinen merkitys pitkässä juoksusssa.

[jka]

Lapsilisät on väärin päin.

Maalaisjärjellä ensimmäinen lapsi on kallein. Pitää ostaa vannat, potat, pinnasängyt, hoitopöydät, lastenvaunut, rattaat, turvaistuimet, kaukalot, sitterit. Parit kura/loskahaalarit joka vuosi

Ei ole. Ensimmäisen lapsen voi tehdä vielä siinä samassa kälysessä yksiössä/kaksiossa jossa asuu parisuhteessa. Toisen, viimeistään kolmannen kohdalla pitää ostaa/vuokrata kokonaan uusi ja isompi asunto ja suurimman osan myös uusi auto. Muualla kuin Suomessa ja enenevässä määrin myös Suomessa pitää tuossa vaiheessa alkaa miettimään myös kokonaan asuinpaikan vaihtoa. 80% asuinpaikoista on persläpiä lapsiperheille. Näihin kuluihin nähden kaikki tuo muu on lillukanvarsia.

[-PPT-]

Ainoa asia mitä lopulta ei voida ratkaista on se jos ihmiset ei oikeasti halua lapsia. Mutta kuten tuossa aloituksen paperissakin esitetään niin toivottu ihanteellinen lapsiluku ei ole oikeasti muuttunut viime vuosina. Se on edelleenkin Suomessa reilusti yli 2 sekä miehillä, että naisilla. Eli kyllä ihmiset edelleen haluaa lapsia.

Kyselyihin kannattaa aina suhtautua vähintäänkin pienoisella varovaisuudella. Ihmisten vastaukset kyselyissä eivät välttämättä vastaa heidän oikeita valintojaan.

Olisi hyvä ottaa selvää miten hedelmällisyysluku eroaa kehittyneissä maissa tulotason, uskonnon ja etnisen taustan mukaan. Aikaisemmin esitettiin kerrostaloasumisen olevan esteenä lapsien hankkimiselle. Omien havaintojeni mukaan kerrostaloasuminen ei ole este lisääntymiselle ainakaan muslimeilla.. Kuinka ahkerasti lestadiolaiset lisääntyvät nykyään?

Täältä löytyy lista maista hedelmällisyyslukujen mukaan. Aika pitkälti hedelmällisyysluku on kääntäen vertannollinen maan elintasoon nähden. Korkeimmat hedelmällisyysluvut löytyvät Somaliasta, Nigeristä ja muista shithole-maista. Alhaisimmat Etelä-Koreasta, Hongkongista ja Singaporesta.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_sovereign_states_and_dependencies_by_total_fertility_rate#Country_ranking_by_most_recent_year

Mielenkiintoinen lista. Moni maa josta on mielikuva että niissä olisi jotenkin todella korkea syntyvyys niin se ei oikeasti pidä paikkaansa. Esim Brasilia jossa ei  ole kovinkaan paljon Suomea korkeampi syntyvyys.

Euroopassa taas esim Bosnia jossa puolet väestöstä on muslimeja niin syntyvyys on alhaisempi kuin Suomessa.

[kriittinen_ajattelija]

Ainoa asia mitä lopulta ei voida ratkaista on se jos ihmiset ei oikeasti halua lapsia. Mutta kuten tuossa aloituksen paperissakin esitetään niin toivottu ihanteellinen lapsiluku ei ole oikeasti muuttunut viime vuosina. Se on edelleenkin Suomessa reilusti yli 2 sekä miehillä, että naisilla. Eli kyllä ihmiset edelleen haluaa lapsia.

Kyselyihin kannattaa aina suhtautua vähintäänkin pienoisella varovaisuudella. Ihmisten vastaukset kyselyissä eivät välttämättä vastaa heidän oikeita valintojaan.

Olisi hyvä ottaa selvää miten hedelmällisyysluku eroaa kehittyneissä maissa tulotason, uskonnon ja etnisen taustan mukaan. Aikaisemmin esitettiin kerrostaloasumisen olevan esteenä lapsien hankkimiselle. Omien havaintojeni mukaan kerrostaloasuminen ei ole este lisääntymiselle ainakaan muslimeilla.. Kuinka ahkerasti lestadiolaiset lisääntyvät nykyään?

Täältä löytyy lista maista hedelmällisyyslukujen mukaan. Aika pitkälti hedelmällisyysluku on kääntäen vertannollinen maan elintasoon nähden. Korkeimmat hedelmällisyysluvut löytyvät Somaliasta, Nigeristä ja muista shithole-maista. Alhaisimmat Etelä-Koreasta, Hongkongista ja Singaporesta.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_sovereign_states_and_dependencies_by_total_fertility_rate#Country_ranking_by_most_recent_year

Mielenkiintoinen lista. Moni maa josta on mielikuva että niissä olisi jotenkin todella korkea syntyvyys niin se ei oikeasti pidä paikkaansa. Esim Etelä-Amerikan maat joissa ei yhdessäkään ole kovinkaan paljon Suomea korkeampi syntyvyys.

Euroopassa taas esim Bosnia jossa puolet väestöstä on muslimeja niin syntyvyys on alhaisempi kuin Suomessa.

Yleisesti urbanisoituminen on kaikissa maissa johtanut matalaan syntyvyyteen. Esim Afrikassa Etiopian pääkaupunki Addis Ababa syntyvyys on vain 1,9 nainen enää mutta koska Etiopia ei ole kauhean urbanisoitunut noin yleisesti niin koko maan syntyvyys on vielä yli 4/nainen.

Fertility is lowest in Addis Ababa at 1.9 children per woman and highest in Oromiya at 6.4 children per woman. High levels of fertility are also observed in the Amhara and SNNP regions, with TFRs at 5.9 in each of these regions

Monet Etelä-Amerikan maat kuten muslimimaatkin on sitten taas hyvin urbanisoituneita, joten luonnollisesti eläintarha ympäristö laskee syntyvyyttä kaikilla kulttuurista riippumatta.

[Econ101]

[...]
Missähän länsimaassa ja milloin syntyvyys on ollut yli uusiutumistason? Suomessa se oli siis 60-l lopulla. Ihan noin pitkälle ei kaikissa maissa tarvinne mennä mutta nykyään yhdessäkään länsimaassa syntyvyys ei ole lähelläkään uusiutumistasoa.

Islannissa on vasta aivan viime vuosina tiputtu alle 2:n kokonaishedelmällisyysluvussa.

https://www.statice.is/statistics/population/births-and-deaths/births/

Onhan noita maita vaikka kuinka jossa oltiin vähintään kahden hujakoilla vielä kymmenen vuotta sitten. USA, Ranska, Australia, Uusi-Seelanti. Kaikki Pohjoismaatkin oli lähellä kahta vielä 15 vuotta sitten, jopa Suomi. Pelkästään sillä ollaanko 1.9 vai 1.3 on todella oleellinen merkitys pitkässä juoksusssa.

Kahden hujakoilla mutta alle kahden ei kuitenkaan ole yli uusiutumistason, ja sitä kysyttiin. Islannissa alle kahden tiputtiin vasta 2014. Muut Pohjoismaat ovat tippuneet alle kahden jo aikapäiviä sitten, Ruotsi tosin 90-luvun alussa nousi hetkeksi yli kahden ja 2010 käväisi lähes kahdessa. Suomi tosiaan tippui alle kahden jo yli 50 vuotta sitten.

[Socrates]

Taloudelliset ja ajankäytölliset yms tekniset seikat ovat korkeintaan toissijaisia syitä alhaiselle syntyvyydelle.

Lapsiperhearki vaatii mm kykyä sietää konflikteja, mikä istuu huonosti nykyiseen arvomaailmaan, jossa ne pyritään minimoimaan ja selvittely ulkoistamaan.

[Väestönvaihtaja]

Keskustelussa nostettiin esille naisten kouluttautuminen. Naisten kouluttautuminen on hieno asia; koulutus ja uramenestys tekee naisesta houkuttelevamman parittelukumppanin minun silmissäni. Aivan oikein nostettiin esille naisten halu pariutua heidän kanssa vähintään yhtä koulutetun miehen kanssa. Tähän ratkaisu ei kuitenkaan ole se, että naisten kouluttautumista pyrittäisiin rajoittamaan, vaan miesten menestyksen parantaminen. Kuinka miespuoliset suomalaiset pidetään yhteiskunnassa mukana? Miten parantaa poikien oppimistuloksia? Nämä ovat suomalaisen yhteiskunnan kannalta tärkeitä kysymyksiä.

Ei se yleensä tulekkaan vielä ensimmäisessä polvessa, menee yleensä pari sukupolvea että ihmiset omaksuu ns urbaanit arvot tai ns kaupungit psykologiset vaikutukset alkaa vaikuttaa.
Voin vaikka lyödä vetoa, että kolmannen polven stadin somaleillakin syntyvyys jää alle 2/nainen.

Tämä kertoisi somalien sopeutumisesta kantaväestöön. Ei välttämättä huono juttu.

Minusta kyselyn taustat ei ole edes kovin oleellista. Oleellista on trendit. Toivottu lapsiluku on liikkunut viimeisen 15 vuoden aikana 2-2.5 välillä. Samaan aikaan toteutunut syntyvyys on tippunut radikaalisti 1.9->1.3. Tuon kyselyn alarajallakin tänä aikana ollaan nyt suhteellisesti kauimpana toivotusta kuin koskaan kyselyn historian aikana. Eli tavoite ja toteutuma karkaa kokoajan vain kauemmaksi siis riippumatta yhtään siitä miten kyselytutkimus on tehty tai miten totuudenmukaisesti ihmiset siihen vataavat. Tämän syyt pitää löytää ja korjata.

Minun on vaikea nähdä kyseessä olevan mikään muu kuin kulttuuri. Miksi somalien hedelmällisyysluku Suomessa on lähes 4, kun kantaväestöllä se on 1,3?

Se ei juurikaan hirveästi veisi edes tilaa tai resursseja vaikka kaikki asuisi pk-seudulla isoissa omakotitaloissa, mutta jostain syystä halutaan rakentaa tiheitä kerrostalo-alueita - jossa niissäkin on hinnat pilvissä.
Omakotitalo syrjäseuduilla maksaa ehkä sen 60 000e ja sillä hinnalla ei saisi edes yksiötä Helsingissä...

Tiivis kerrostaloasuminen on juuri se asia, mitä moni kaupungeilta haluaa. Asuntojen korkeat (matalat) hinnat Helsingissä (syrjäseuduilla) kertovat suuresta (vähäisestä) kysynnästä.

Tiivis kerrostalorakentaminen Helsingissä ei estä omakotitalossa asumista. Omakotitaloille kyllä riittää Suomessa maata, vaikka Helsingissä rakennetaan kaupunkimaisemmin. Helsingissä on mahdollista käydä töissä, vaikka asuisikin muualla. Helsinkiin pitää rakentaa tiiviisti korkeita kerrostaloja. Minä en halua asua isossa omakotitalossa, vaan haluan asua kerrostalossa tiiviisti rakennetulla alueella.

Kaupunkien korkea väestötiheys helpottaa kumppanin löytämistä, olipa kyse sitten vain yhden yön seksiseurasta tai loppuelämän mittaisesta parisuhteesta. Osa maaseudun miesväestä on huomannut kumppanin löytymisen olevan vaikeaa, kun pitäjästä ei naisia ylipäätään tunnu löytyvän, potentiaalisista lisääntymiskumppaneista puhumattakaan.

[ikuturso]

Lapsilisät on väärin päin.

Maalaisjärjellä ensimmäinen lapsi on kallein. Pitää ostaa vannat, potat, pinnasängyt, hoitopöydät, lastenvaunut, rattaat, turvaistuimet, kaukalot, sitterit. Parit kura/loskahaalarit joka vuosi

Ei ole. Ensimmäisen lapsen voi tehdä vielä siinä samassa kälysessä yksiössä/kaksiossa jossa asuu parisuhteessa. Toisen, viimeistään kolmannen kohdalla pitää ostaa/vuokrata kokonaan uusi ja isompi asunto ja suurimman osan myös uusi auto.

Ei tarvitse.

Tuttavaperhe asui rivitalokaksiossa kahden lapsen kanssa siihen asti, että lapset muuttivat opiskelemaan. Vanhemmat olohuoneessa ja lapset(myöhemmin siis nuoret) makuuhuoneessa. Olivat vieläpä poika ja tyttö. Ajoivat vanhalla autolla.

Toinen tuttavaperhe asui kolmiossa neljän lapsen kanssa. Vanhemmat nukkuivat olohuoneessa ja makuuhuoneissa nukkui kaksi lasta kummassakin. Yksi poika ja kolme tyttöä. Eri työpaikoista johtuen yksi loppuunajettu perheauto ja toisena pieni kauppakassi. Olisivat ne tarvinneet kaksi autoa ilman lapsiakin.

Meilläkin kaksi lasta asui yläasteen kynnykselle samassa huoneessa kerrossängyssä, kunnes toiselle allokoitiin työhuoneeseen petipaikka. Silloin meillä oli yksi 10v. vanha perheauto ja työkuvioiden vuoksi tuli vanhempi kakkosauto myös kuvaan.

Eikä puhuta mistään savupirttiajasta vaan ihan 1980-luvusta ja 2000-luvusta.

Eli puhut paskaa. Toki monet hemmottelevat kakaransa pilalle, että joka kullannupulla pitää olla oma mielivärisekseen maalattu huone heti kolmivuotiaasta. Sitten ostetaan velaksi se Volvo jossa on niksnaks isofix-kiinnitteiset turvaistuimet, kun ihminen ei viitsi sitä kaukaloa siihen turvavyöhön kieputtaa. Voi niinkin elää jos haluaa, mutta ei niin pidä/tarvitse pakosti elää niin kuin tuossa vihjaat.

-i-

[kriittinen_ajattelija]

Tiivis kerrostaloasuminen on juuri se asia, mitä moni kaupungeilta haluaa. Asuntojen korkeat (matalat) hinnat Helsingissä (syrjäseuduilla) kertovat suuresta (vähäisestä) kysynnästä.

Tiivis kerrostalorakentaminen Helsingissä ei estä omakotitalossa asumista. Omakotitaloille kyllä riittää Suomessa maata, vaikka Helsingissä rakennetaan kaupunkimaisemmin. Helsingissä on mahdollista käydä töissä, vaikka asuisikin muualla. Helsinkiin pitää rakentaa tiiviisti korkeita kerrostaloja. Minä en halua asua isossa omakotitalossa, vaan haluan asua kerrostalossa tiiviisti rakennetulla alueella.

Kaupunkien korkea väestötiheys helpottaa kumppanin löytämistä, olipa kyse sitten vain yhden yön seksiseurasta tai loppuelämän mittaisesta parisuhteesta. Osa maaseudun miesväestä on huomannut kumppanin löytymisen olevan vaikeaa, kun pitäjästä ei naisia ylipäätään tunnu löytyvän, potentiaalisista lisääntymiskumppaneista puhumattakaan.

Niin.. nyt puhut omasta ja ehkä joidenkin mielipiteestä mikä tekee kaupungista kivan paikan asua. Sinulla on oikeus siihen, enkä mitenkään kiistä etteikö sinun visioima kaupunki olisi kiva paikka elää teille.

Yleisesti kuitenkin tuonkaltainen kaupunki ei ikinä tule uusimaan väestöään luonnollisesti vaan on jatkuvan maahanmuuton varassa. Se ei luonnollisesti sinua haittaa, koska ehdotat muutenkin joka paikassa osaavien Aasialaisten maahanmuuttoa.

Mutta jos on etnonationalisti niin silloin yleensä halutaan säilyttää omat inbred geenit, eikä silloin tuo malli ole hyvä.

[Väestönvaihtaja]

Tiivis kerrostaloasuminen on juuri se asia, mitä moni kaupungeilta haluaa. Asuntojen korkeat (matalat) hinnat Helsingissä (syrjäseuduilla) kertovat suuresta (vähäisestä) kysynnästä.

Tiivis kerrostalorakentaminen Helsingissä ei estä omakotitalossa asumista. Omakotitaloille kyllä riittää Suomessa maata, vaikka Helsingissä rakennetaan kaupunkimaisemmin. Helsingissä on mahdollista käydä töissä, vaikka asuisikin muualla. Helsinkiin pitää rakentaa tiiviisti korkeita kerrostaloja. Minä en halua asua isossa omakotitalossa, vaan haluan asua kerrostalossa tiiviisti rakennetulla alueella.

Kaupunkien korkea väestötiheys helpottaa kumppanin löytämistä, olipa kyse sitten vain yhden yön seksiseurasta tai loppuelämän mittaisesta parisuhteesta. Osa maaseudun miesväestä on huomannut kumppanin löytymisen olevan vaikeaa, kun pitäjästä ei naisia ylipäätään tunnu löytyvän, potentiaalisista lisääntymiskumppaneista puhumattakaan.

Niin.. nyt puhut omasta ja ehkä joidenkin mielipiteestä mikä tekee kaupungista kivan paikan asua. Sinulla on oikeus siihen, enkä mitenkään kiistä etteikö sinun visioima kaupunki olisi kiva paikka elää teille.

Yleisesti kuitenkin tuonkaltainen kaupunki ei ikinä tule uusimaan väestöään luonnollisesti vaan on jatkuvan maahanmuuton varassa. Se ei luonnollisesti sinua haittaa, koska ehdotat muutenkin joka paikassa osaavien Aasialaisten maahanmuuttoa.

Mutta jos on etnonationalisti niin silloin yleensä halutaan säilyttää omat inbred geenit, eikä silloin tuo malli ole hyvä.

Mainitsin mielipiteeni, koska välillä näkee maaseudun asukkien virheellisesti ajattelevan, ettei kukaan nauti tiiviissä kaupungissa asumisesta. Asia ei tietenkään ole näin, sillä moni ihminen nauttii kaupungissa asumisesta. Tiivis kaupunkirakentaminen tarjoaa vaihtoehdon maaseudulla asumiseen. New Yorkin, Lontoon, Hongkongin, Chicagon, Singaporen, Soulin, Tokion ja Helsingin kaltaisten alueiden olemassaolo ei pakota ketään asumaan siellä, mutta se mahdollistaa sen heille, ketkä siellä haluavat asua. Tiiviillä rakentamisella luodaan yksi vaihtoehto.

Etnonationalisteille ulkomaalaisten osaajien maahanmuutto on viheliäinen ongelma, sillä on vaikea perustella kansan syville riveille miksi työnantajien himoitsema ulkomaalainen osaaja pitäisi käännyttää.

Myös maaseudulla kokonaishedelmällisyysluku on alle 2, joskin se on silti hieman korkeampi kuin kaupungeissa. Kaupunkialueilla kuitenkin syntyy enemmän lapsia kuin maaseudulla johtuen kaupunkialueiden suuremmasta väestöstä. Ero maaseutualueiden ja kaupunkialueiden miesten välillä on pieni. Sen sijaan ero naisten välillä on suurehko.

Täältä löytyy hyvää dataa.

https://www.stat.fi/til/synt/2019/02/synt_2019_02_2020-12-04_tie_001_fi.html

Vuonna 2019 Uudellamaalla oli korkeampi kokonaishedelmällisyysluku kuin Pohjois- ja Etelä-Karjalassa sekä Varsinais-Suomessa. Kokonaishedelmällisyysluvut ovat melko samaa luokkaa kaikkialla Suomessa Pohjanmaata lukuun ottamatta. Uudellamaalla kokonaishedelmällisyyslukua nostaa tietyt ahkerasti lisääntyvät maahanmuuttajaryhmät.

[tweet]1278750283271516161[/tweet]

[Totti]

Ei lapsia tehdä rahan takia tai jätetä tekemättä rahan puutteen takia. Miksi "köyhässä" Suomessa aikoinaan tehtiin helposti 5 lasta esim. vielä 1950-luvulla. Ja toisaalta jos sinä olet miljonääri, silloin 5-6 lasta ei tunnu mitenkään lompakossa vaikka muksut oisi hankittu lyhyen ajan sisään.

Ehkä perhepolitiikan fokus onkin ihan väärässä paikassa.

Unkari on hyvin avokätisellä rahapolitiikalla onnistunut kääntämään trendin ylöspäin samalla kun se muualla laskee. Tästä voisi helposti vetää johtopäätös, että rahalla voisi "ostaa" lisää lapsia eli kasvatetaan erinäisiä tukiaisia, niin saadaan sellainen syntyvyys kun halutaan. Mutta kysymyksesi dilemma jää edelleen voimaan: miksi köyhä Suomi tuotti enemmän lapsia kun rikas Suomi? Tukien kasvattaminen ei näyttäisi selittävän tämän ristiriidan.

Se mikä kuitenkin selittää ristiriidan on ajan puute. Voiko siis olla niin, että lasten hankinnan varsinainen este ei ole rahan puute vaan ajan puute?

Unkarin avokätinen rahapolitiikka keskittyy hyvin voimakkaasti ajan lisäämiselle vanhemmille tukien kautta (ehkä tahaton vaikutus). Laaja tukipaketti, joka kattaa kaikkea veroista asunnon, hankkimiseen nimittäin vähentää vanhempien painetta olla palkkatöissä. Seuraus tästä on, että vanhemmilla, erityisesti äideillä, on mahdollisuus jäädä enemmän kotiin lasten kanssa kun ehkä yksi tai puolitoista työtuloa riittää. Ts. äitien (tai isien) ei tarvitse ottaa itselleen sekä työn että lasten hoitamisen (täyden) taakan samaan aikaan vaan voivat ajoittaa ne peräkkäisiksi. Lieneehän se aika selvä, että lasten hankinnan rasittavuus helpottuu huomattavasti jos ei ole pakko olla samaan aikaan töissä.

Vastavuoroisesti on taas havaittavissa, että mitä enemmän ihmisiä, ja etenkin naisia, patistetaan opiskelemaan, työelämään ja tekemään uraa, sen pienemmäksi syntyvyys laskee. Ts. liikaa aikaa menee työuraan ja lasten hankinnan prioriteetti laskee.

Mutta eikös naiset olleet töissä myös "köyhässä" Suomessa? Oli, mutta ei palkkatöissä. Agraariyhteiskunnassa työ hoituivat pitkälti omalla pihalla ja kodissa, jossa lapset tuli hoidettua samalla. Lasten vaatima aika ei siis välttämättä ollut ristiriidassa työnteon kanssa.

Entäs rikkaat, eikö heillä pitäisi olla paljon aikaa lapsiin? Ei välttämättä. Suurituloisten elämän on usein varsin kiireinen. Suurituloisessa perheessä tyypillisesti tehdään molempien vanhempien toimesta pitkiä päiviä ja erinäisiä projekteja on paljon. Etenkin yrittäjävanhemmat saattavat olla varsin kiireisiä eikä lapsia edes voi harkita. Varakkailla tuuppaa myös olla hyvin laaja sosiaalinen elämä (suhdetoimintaa, kekkereitä jne.), joka vie paljon aikaa.

Mites mamut, he tekevät lapsia liukuhihnalla vaikka tulot ovat pienet? Lapsitehtaana toimiminen on mahdollista juuri sen takia, että mamujen työttömyys on korkea eli heillä on paljon aikaa lasten hoitamiseen samalla kun valtio maksaa käytännössä heidän koko elämisen.

Mutta miksi suomalaiset työttömät eivät hanki lapsia samalla lailla? Mamun ja suomalaisen parisuhdemarkkinat ovat erilaisia. Työtön musliminainen naitetaan pois ja hän synnyttää kun mies käskee. Suomalainen työtön nainen on vapailla parisuhdemarkkinoilla, jossa hänen status on alhainen eikä siittäjää saatikka elättäjää välttämättä ole tarjolla lainkaan. Tosin välillä vaikuttaa kylä siltä, että juuri kantasuomalaiset sosiaalitapaukset tuuppaavat päätyä liian usein raskaaksi.

Teesini siis on, että ajan puute on tosiasiassa se, joka vähentää lasten hankkimista. Aikaa menee yksinkertaisesti liikaa työn tekemiseen ja erinäisen pakolliseksi miellettyyn "elämiseen", jolloin lasten hankinta olisi yksi lisätaakka johon ei koeta olevan tarpeeksi lihaksia.

Osittain ongelman voi korjaa Unkarin tavoin rahalla, eli lisätään (pitkäkestoista) vapaa-aikaa vapauttamalla vanhemmat tulonhankkimisvelvoitteesta, mutta silläkin lienee rajansa kuinka paljon verovaroja voidaan käyttää tukiin.

Tällä aikaoletuksella voisi kuitenkin päätellä, että jo uskonnoksi muodostuneessa tasa-arvoajattelussa, jossa naisten pitää toimia miesten lailla (työurakeskeinen elämä), ollaan menty jo niin pitkälle, että vanhemmuudelle ei enää ole mitään sijaa.

Lyhytaikainen ratkaisu Suomelle voisi olla unkarilainen malli runsailla tuilla lapsiperheille. Ongelmaksi muodostuu Suomessa rahojen puute. Unkarihan on vielä reipas nettosaaja EU:lta, joten tällaisiin kansallisiin hankkeisiin voi panostaa. Suomessa eletään jo nyt velaksi eikä lapsiperheiden tukien ehkä moninkertaistaminen ole pitkässä juoksussa realistista.

Paine vapauttaa vanhemmat työelämästä lasten hankintaan olisi kuitenkin mahdollinen jos valtion verokertymävaatimusta laskettaisiin. Eli jos valtion kulut olisivat pienemmät, ei olisi pakko patistaa kansalaisia tekemään kalliin koulutuksen kautta pitkää työuraa kerätäkseen kolikoita valtion pohjattomaan kaivoon.

Voikin olla, että syntyvyysongelma johtuukin lopulta ylisuuresta valtiosta, joka murskaa vanhemmuuden alleen vaatimalla kansalaisilta suuria ponnistuksia valtion ylläpitämiseksi jolloin omaan elämään ei jää aikaa. Tämä päätelmä näyttäisi ainakin selittävän miksi juuri länsimaissa, alati paisuvalla byrokratiallaan, syntyvyys on laskusuunnassa.