J. Sakari Hankamäellä hyviä pointteja. Kirjastossa kirjat ovat sivuosassa, tärkeintä on että kirjastossa voi oleilla, tehdä kaikkea muuta kuin etsiä kirjoja. Oleskelutilat mahdollistavat, että maahanmuuttajanuoret voivat hengailla ja keskustella kovaan ääneen. Kirjat on laitettu yläkerroksiin ja ovat sivuosassa, tärkeinät on maahanmuuttajille luodut palvelut.
http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265177-oodi-kirjaston-tarkoitus
QuoteOodi-kirjaston tarkoitus
...
Mutta asiaan, nimittäin kirjastoon. Kirjasto oli minulle juuri sellainen pettymys kuin olin osannut odottaakin. Se on täynnä erilaisia sosiaalitiloja, mutta ei juuri kirjoja.
Ensimmäisestä kerroksesta löytyvät palautuspiste ja EU-tiedotuspiste sekä tiloja tapaamisia ja tapahtumia varten. On erilaisia toreja ja monitoimisaleja, ja kaupunkitietoa tuputetaan kaavoituksesta, asumisesta ja ympäristöasioista. On elokuvateatteria ja leikkipistettä.
Toisesta kerroksesta löytyy studiotilaa, ryhmätiloja, tutkijanhuoneita ja äänitysstudioita. Ylen uutiset iloitsee, että talossa voi soittaa rumpuja ja juoda viiniä.
Mutta missä ovat kirjat? Minusta tämä ei ole kirjasto.
...
Vuosi sitten kirjoitin, että Helsingin keskustakirjastosta ei pidä tehdä samanlaista sosiaalivirastoa kuin Ison Omenan kirjastosta, johon on sijoitettu myös Kela ja työnhakupalvelut, terveysasema, neuvola, nuorisopalvelut, markettitaso sekä HUS:in laboratorio- ja kuvantamispalvelut. Kirjastosta pitää löytyä kirjoja.
Arvostelin tuolloin myös Espoon kirjaston johtajaa Sunniva Drakea, joka junaili Afganistanin suurlähetystön toimimaan kirjaston tiloissa ulko- ja sisäministeriön tietämättä. Kirjaston suunnitteleminen "maahanmuuttajien olohuoneeksi" oli Helsingin Uutisten mukaan hänen nimenomainen tavoitteensa.
Kirjastojen ja informaatiopalvelualan mullistukset antavat näyttöä siitä, miten monikulttuurisuuden ideologia on soluttautunut asiaan liittymättömille kunnallisille toimialoille ja kuinka maahanmuutolla on huononnettu suomalaisten ihmisten asemaa ja palveluja.
...
Sosiaali- ja terveyshallinnon asiointipisteitä ei Helsingin kirjastosta sentään löydy, kuten Isosta Omenasta. Mutta muutoin Oodia johtava Osmo Soininvaaran (vihr.) puoliso Anna-Maria Soinivaara ja Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) lähtivät näköjään samoille linjoille, joiden mukaisesti on rakennettu sosiaalista arkkitehtuuria: tiloja kaikenlaiseen kahvitteluun, kohtaamiseen, kalabalaakkeihin ja hälinään.
...
Hänen mukaansa maahanmuuttajan ensimmäinen kontakti suomalaiseen yhteiskuntaan on kirjastokortti, mikä herättää kysymyksen, kirjastoilleko oleskelulupahakemusten käsittely pitäisi siirtää. Se herättää myös kysymyksen, täytyisikö kirjastojen kantaa vastuuta kotoutustyöstä ja minkä aineistohankintojen kustannuksella. Kotimaisten ja suomenkielisten kai.
Anna-Maria Soinivaaran Kirjastolehdelle antaman haastattelun mukaan Oodissa ei sallita poliittisia puheita, mikä kannanottona on tietenkin politiikkaa, ja kirjallisuus yleensä sisältää politiikkaa. Huolta herättää myös hänen huolensa "turvallisuudesta", sillä sellainen tila, jossa ei voi saada näkemyksiään julki, ei ole enää turvallinen vaan vaarallinen totuuden tavoittelulle. Se ei ole tiedon välittämistä vaan kulttuurivandalismia.
Kirjastopalkinnon Oodissa jakaa täysin puolueeton ja epäpoliittinen pianisti, vasemmistoliiton Claes Andersson. Jussi Halla-ahon teosta ei kirjastosta edelleenkään löydy, niin kuin ei montaa muutakaan äärimmäisen oikeaa ajattelua. Timo Hännikäisen tai minun kirjoja Oodi tuskin koskaan hankkii, ja historiallinen syvyys puuttuu hyllyistä täysin. Rekkalavoittain hankitaan Jari Tervon ja Kari Hotakaisen populistisia teoksia, joita löytyy supermarketeistakin. Nykyään, kun kirjastojen kirjoja ei enää muoviteta, pannaan ajattelu muoviin.
...
Lainaus unohtui.
Ainakin vanhempi väestö arvostaa kirjastoja ja siltä momentilta oli helppo osoittaa varoja tuollaisen matujen puuhakerhon rakentamiselle.
Jos sitä ei kutsuttaisi kirjastoksi olisi asiaa jopa saatettu vastustaa.
En periaatteessa vastusta sitä että niihin matuihin jotenkin osmoottisesti tarttuisi kirjastossa sivistystä joka muuttaisi heitä edes hiukan yhteiskunnalle hyödyllisiksi yksilöiksi.
Pelkään kuitenkin että Helsingin kaupunki agendoineen on niin munaton ettei se kykene minkäänlaiseen vastareaktioon vaikka kahden viikon päästä huomattaisiin että kirjastossa absoluuttinen määräysvalta on siirtynyt väkivallalla uhkailuun taipuvaisille suurikokoisille ulkomaalaisjoukoille. Korostihan tuossa pari päivää sitten jokin Helsingin kaupungin alaan liittyvä johtaja sitä että kerjäläiset ovat tärkeä asiakassegmentti kirjastolle. En voi näillä lähtökohdilla odottaa kovinkaan paljon hyvää, ainoa positiivinen puoli lienee se että kirjastolle joutuu ostareilta kävelemään jonkin verran eikä aivan oven edessä ole julkisen liikenteen pysäkkiä.
No nyt on Sunnivalle uusi hieno mesta järjestää pallerobileitä ja niiden passinjakotilaisuuksia.
Ei tarvitse Sunnivan hävetä vaan voi esitellä palleroille kuinka suomalaiset persvakoäijät maksaa kunnolla veroja millä laitetaan parasta eteen. Palvelukin on varmaan jo järjestetty arabiaksi, somaliksi ym. ettei luulla junttilaksi.
Noihin alkaa suomalaisella veronmaksajalla oleen aika vähän asiaa, kuten uimahalleihin.
No mutta on kyllä vähän rasistista jollei tuolla ole myös KELAn sivukonttoria alakerrassa. Tai sitten yhdistettyä Otto-KELAgold -automaattia.
Kirjastollakin on siis nykyään uusi newspeak määritelmä. Vanhan termin avulla varmistetaan rahoitus vallankumoukselliselle toiminnalle.
Kaiketi tulevaisuudessa myös termit "sairaala", "varuskunta" ja "paloasema" kokevat vastaavan newspeak-käsittelyn.
Quote from: Rauno Murju on 09.12.2018, 14:21:17
Ainakin vanhempi väestö arvostaa kirjastoja ja siltä momentilta oli helppo osoittaa varoja tuollaisen matujen puuhakerhon rakentamiselle.
Jos sitä ei kutsuttaisi kirjastoksi olisi asiaa jopa saatettu vastustaa.
Jep. Vain sen puuhailuosuuden takia Oodi yleensä pystyttiin rakentamaan. Helsingin pääkirjasto Rikhardikadulla oli vanhentunut ja ahdas jo sata vuotta sitten, eikä sitä olisi enää kehdannut ulkomaalaisille vieraille esitellä, mutta poliitikkoja ei huvittanut antaa rahaa niin arkipäiväiseen kuin uusi pääkirjasto. Kirjastoväki suostui siihen että uusi pääkirjasto rakennettiin 80-luvulla Pasilaan, koska uusi tila oli pakko saada jo kirjalogistiikan ja varastotilan takia, mutta kirjastoihmisten mielessä oli koko ajan uuden keskustakirjaston saaminen sivistysvaltioon pääkaupungin arvolle sopivalle paikalle. Nyt se toteutui kun parittivat kirjaston ruotsalais-sosiaalidemokraattisen Kulturhuset-idean kanssa. Niinkuin jäsen sivullinen toisessa Oodi-ketjussa totesi, Oodi muistuttaa Kulturhusetia Tukholmassa Sergelstorin vierellä.
Tänäänkin oli Oodiin Rautatieaseman puoleisella ulko-ovella paljon väkeä menossa sisään.
Quote from: Methodios on 09.12.2018, 14:47:15
Onko joku hommalainen käynyt jo Oodissa katsomassa, miten monikulttuurista meno oikeasti on? Ainakin aiemmin keskustan vanhassa kirjastossa paikka oli osittain jonkinlainen matujen olohuone; ainakin osan viikosta. Koska keskiverto matu-nuorukainen ei tee töitä, ei opiskele eikä älä muutoinkaan normaalia suomalaista arkea, aikaa toki on aika paljon kulutettavaksi.
Perjantai-illalla tuli vähän sellainen mielikuva että oikeasti suomalaisia oli ehkä puolet. "Ulkomaalaistaustaiset" eivät tosin olleet stereotyyppisimpiä geelitukkia tai somalijengejä. Tosin tilanne on tuskin millään mittapuulla vielä vakiintunut. Rakennuksen toinen kerros on myös (itsenäisyyspäivän jälkeen) kiinni yli joulun siellä tehtävien laiteasennusten vuoksi.
Quote from: migri on 09.12.2018, 14:35:13
No nyt on Sunnivalle uusi hieno mesta järjestää pallerobileitä ja niiden passinjakotilaisuuksia.
Ei tarvitse Sunnivan hävetä vaan voi esitellä palleroille kuinka suomalaiset persvakoäijät maksaa kunnolla veroja millä laitetaan parasta eteen. Palvelukin on varmaan jo järjestetty arabiaksi, somaliksi ym. ettei luulla junttilaksi.
Noihin alkaa suomalaisella veronmaksajalla oleen aika vähän asiaa, kuten uimahalleihin.
Drake tosin pyörii Espoon, ei Helsingin kaupunginkirjastossa. Vaikka organisaatioiden yhteistyö pääkaupunkiseudulla onkin syvää, niillä ovat käsittääkseni esim. omat budjettinsa.
Mutta saa nähdä miten pitkälle tuo kirjasto saadaan monopolisoitua niille jotka osaavat vaatia mutta eivät käyttäytyä. Helsingin tapauksessa en kauhean positiivista kehityskulkua odota.
Väittäisin nähneeni Draken jossain justiinsa tulleessa uutisessa/ohjelmassa. Siinä raijattiin kirjastobussiin hyllyjä ja hän tietysti löysi hyllyn missä oli muistaakseni somalin, jonkun ja kurdinkielisiä kirjoja. Kurdinkielisistä hän totesi, että onko noita noin vähän. Tämän ehdin huomaamaan ennenkuin sain vaihdettua kanavaa.
Perjantai-illalla kävin nopeasti ohikulkiessa. Ei tuo oikeastaan varsinainen kirjasto ole vaan lukuisine istuinryhmineen oleskelupaikka. Kirjoja aika vähän.. Ulkomaalaisia paljon mutta he vaikuttivat joko turisteilta tai opiskelijoilta. Luitteko muuten jo tämän NY Timesin artikkelin jossa toimialajohtaja Tommi Laitio kertoo kirjaston vastustavan populismia:
"Tommi Laitio, the city's executive director for culture and leisure, explained that the building and its expansive technological offerings were partly intended as a bulwark against populism. In 2015, the right-wing, populist Finns Party joined a coalition government. Jussi Halla-aho, the party's leader, once argued that solving Greece's debt crisis would require a military junta, and he has linked Islam to pedophilia.
"This is very much a political project," Mr. Laitio said, arguing that threats to democracy across the globe in recent years could be explained partly by people's uncertainty about technological advances."
https://www.google.fi/amp/s/www.nytimes.com/2018/12/06/arts/design/helsinki-library-oodi.amp.html
Anteeks lainaukset ovat taas varmaan päin seiniä tehty mutta paremmin en osaa. :roll:
Quote from: kotivinkki on 09.12.2018, 19:23:56
Perjantai-illalla kävin nopeasti ohikulkiessa. Ei tuo oikeastaan varsinainen kirjasto ole vaan lukuisine istuinryhmineen oleskelupaikka. Kirjoja aika vähän.. Ulkomaalaisia paljon mutta he vaikuttivat joko turisteilta tai opiskelijoilta. Luitteko muuten jo tämän NY Timesin artikkelin jossa toimialajohtaja Tommi Laitio kertoo kirjaston vastustavan populismia:
"Tommi Laitio, the city's executive director for culture and leisure, explained that the building and its expansive technological offerings were partly intended as a bulwark against populism. In 2015, the right-wing, populist Finns Party joined a coalition government. Jussi Halla-aho, the party's leader, once argued that solving Greece's debt crisis would require a military junta, and he has linked Islam to pedophilia.
"This is very much a political project," Mr. Laitio said, arguing that threats to democracy across the globe in recent years could be explained partly by people's uncertainty about technological advances."
https://www.google.fi/amp/s/www.nytimes.com/2018/12/06/arts/design/helsinki-library-oodi.amp.html
Anteeks lainaukset ovat taas varmaan päin seiniä tehty mutta paremmin en osaa. :roll:
Hyvin menee kun kaupunkisuunnittelussakin aletaan jo v*ttuilemaan VHM-veronmaksajille (niille jotka koko lystin kustantavat). Ilmankos "huippujohtajamme" Niinistöä myöten tuolla patsastelivat ja moraalisäteilivät.
Hankamäellä oli tällainenkin hyvä pointti:
QuoteSilmät ja korvat täyttyvät aisteihin vetovasta affektiivisesta ja esteettisestä esittämisestä nykyisin muutenkin, joten kirjastojen pitäisi olla intellektuaalista ja käsitteellistä kulttuuria varten. Kirjastoista ei pitäisi tehdä daideellisuuden teemapuistoja pomppulinnoineen.
Vai onko niin, että kun savimajakulttuureiden asukit eivät osoita kiinnostusta kirjoja kohtaan, heille pitää tehdä pomppulinnoja kirjastoihin?
Jotenkin tuntuu, että kaikessa hiljaisuudessa kirjastoista pyritään tekemään jonkinlaisia kotouttamislaitoksia. Pyritään siis keksimään kehitysmaalaisille mukavaa puuhaa ja tila meluavalle yhdessäololle ilmaiseksi. Kai siksi, etteivät ne olisi niin vihaisia ja raiskaisi niin paljoa tai tekisi pommeja. Tämän vuoksi Oodin aukioloajatkin ovat verrattain laajat.
Mutta olen Hankamäen kanssa samaa mieltä: ei se mikään kirjasto ole, jos rakennuksesta vain kolmannes on jätetty kirjoille ja nekin työnnetty kauimpaiseen kolkkaan koko talossa. Kyseessä on monikulttuurikahvila, ei mikään muu. Mutta kun ei suoraan kehdattu tehdä 100 miljoonan euron ( vai mitä se nyt maksoi ) monikulttuurikahvilaa, naamioitiin hanke kirjastoksi.
Veikkaan, että tulevaisuudessa saamme lukea uutisia Oodissa tapahtuneista raiskauksista, seksuaalisista ahdisteluista, tappeluista, varkauksista, häiriöistä ja huumekaupasta. Mutta sitähän se monikulttuurisuus ytimeltään on.
QuoteKirjoja aika vähän..
Eikös niitä ole yli 100 000 siellä ylimmässä kerroksessa?
Quote from: no future on 09.12.2018, 19:34:12
QuoteKirjoja aika vähän..
Eikös niitä ole yli 100 000 siellä ylimmässä kerroksessa?
Minä olen pienituloinen työläisjuntti ja minullakin on yli tuhat kirjaa, joten kyllä vähän enemmän pitäisi olla kansainvälisesti juhlitulla kirjastollakin kuin reilut sata kertaa enemmän kuin mulla.
Ja kun Oodissa tulee esiin tyttöjen ahdistelua niin sitten varmaan perustavat Soldiers of Oodi-nimisen suojeluskunnan?
No future, enpä alkanut laskemaan kappaleita mutta kolme valtaisaa kerrosta joista ekassa kahvilaa, EU-neuvontapistettä (!), tokassa vielä kiinni olevat puuhapajat ja kolmannessa valtavasti seurusteluryhmiä ja kirjoja puolet yläkerroksesta. Niin ei tuota mun mielestä ihan vaan kirjastoksi voi kutsua, viihtymiskeskus enempikin.
Oodiin olisi voinut rakentaa moskeijan, ihan vaan tulevaisuutta ajatellen.
Quote from: Methodios on 09.12.2018, 14:47:15
Onko joku hommalainen käynyt jo Oodissa katsomassa, miten monikulttuurista meno oikeasti on?
Perjantaina oli suomalaisia lapsiperheitä klo 12:58, ei yhtäkään matua, toistaiseksi. Yhtään järjestyksenvartijaa en nähnyt, mutta joku henkilökuntaan kuuluva sanoi, että "kyllä niitä täällä on."
Kuvat ovat kolmannesta kerroksesta (pohjoispäädystä, eteläpäädystä ja länteen päin ulos.)
Edelleen siitä löytyy ihan kävelyetäisyydeltä kunnon vanhanajan kirjastoja useampi. On hiljaisuutta ja perinteisiä kirjavarastoja. Kaikenkaikkiaan Helmetillä on yli 60 toimipaikkaa.
Quote from: Tomatoface on 09.12.2018, 19:28:21
Quote from: kotivinkki on 09.12.2018, 19:23:56
Perjantai-illalla kävin nopeasti ohikulkiessa. Ei tuo oikeastaan varsinainen kirjasto ole vaan lukuisine istuinryhmineen oleskelupaikka. Kirjoja aika vähän.. Ulkomaalaisia paljon mutta he vaikuttivat joko turisteilta tai opiskelijoilta. Luitteko muuten jo tämän NY Timesin artikkelin jossa toimialajohtaja Tommi Laitio kertoo kirjaston vastustavan populismia:
"Tommi Laitio, the city's executive director for culture and leisure, explained that the building and its expansive technological offerings were partly intended as a bulwark against populism. In 2015, the right-wing, populist Finns Party joined a coalition government. Jussi Halla-aho, the party's leader, once argued that solving Greece's debt crisis would require a military junta, and he has linked Islam to pedophilia.
"This is very much a political project," Mr. Laitio said, arguing that threats to democracy across the globe in recent years could be explained partly by people's uncertainty about technological advances."
https://www.google.fi/amp/s/www.nytimes.com/2018/12/06/arts/design/helsinki-library-oodi.amp.html
Anteeks lainaukset ovat taas varmaan päin seiniä tehty mutta paremmin en osaa. :roll:
Hyvin menee kun kaupunkisuunnittelussakin aletaan jo v*ttuilemaan VHM-veronmaksajille (niille jotka koko lystin kustantavat). Ilmankos "huippujohtajamme" Niinistöä myöten tuolla patsastelivat ja moraalisäteilivät.
Ai että ihan vittuilemaan "vhm-veronmaksajalle"? ;D
Se nyt on vaan karu totuus, että populistien puheet tehoavat sitä huonommin, mitä sivistyneempää ja tiedonhaluisempaa kansa on. Sivistyksessä on kansakunnan voima, sanoi J.V. Snellman aikoinaan.
Quote from: Eino P. Keravalta on 09.12.2018, 19:38:01
Quote from: no future on 09.12.2018, 19:34:12
QuoteKirjoja aika vähän..
Eikös niitä ole yli 100 000 siellä ylimmässä kerroksessa?
Minä olen pienituloinen työläisjuntti ja minullakin on yli tuhat kirjaa, joten kyllä vähän enemmän pitäisi olla kansainvälisesti juhlitulla kirjastollakin kuin reilut sata kertaa enemmän kuin mulla.
Jep, itselläni on varovaisesti arvioiden - hyllymetrien mukaan - 4000-5000 kirjaa. Luultavasti enemmän, koska monet ovat laatikoissa varastossa. Että "ne 100 000 siellä
ylimmässä kerroksessa" eivät ole kovin paljon isolta kirjastolta.
Quote from: no future on 09.12.2018, 19:47:44
Edelleen siitä löytyy ihan kävelyetäisyydeltä kunnon vanhanajan kirjastoja useampi. On hiljaisuutta ja perinteisiä kirjavarastoja. Kaikenkaikkiaan Helmetillä on yli 60 toimipaikkaa.
Pasilan voi katsoa olevan "kävelyetäisyydellä". Ja se on ainoa, jossa on "vanhanajan" kokoelma kirjoja ja kirjavarasto.
Siis ainoa, jos Kansalliskirjastoa, eli entistä Helsingin yliopiston kirjastoa lasketa mukaan.
Eikö ne kaikki kolme kerrosta olisi voinut täyttää kirjoilla?
Toki johonkin nurkkaan voisi kahvilankin laittaa eikä vessoja saa unohtaa.
Quote from: Eino P. Keravalta on 09.12.2018, 19:57:02
Eikö ne kaikki kolme kerrosta olisi voinut täyttää kirjoilla?
Toki johonkin nurkkaan voisi kahvilankin laittaa eikä vessoja saa unohtaa.
Ei olisi, koska se olisi karkoittanut lukutaidottoman tavoitekohderyhmän.
Veikko:
QuoteJep, itselläni on varovaisesti arvioiden - hyllymetrien mukaan - 4000-5000 kirjaa. Luultavasti enemmän, koska monet ovat laatikoissa varastossa. Että "ne 100 000 siellä ylimmässä kerroksessa" eivät ole kovin paljon isolta kirjastolta.
En laisinkaan ihmettelisi, jos sadalta aktiivisimmalta hommalaiselta löytyisi kodeistaan enemmän kirjoja kuin tuosta megalomaanisesta kirjastokolossista.
Quote from: Eino P. Keravalta on 09.12.2018, 19:57:02
Eikö ne kaikki kolme kerrosta olisi voinut täyttää kirjoilla?
Liian korkeitten ja liian isojen kirjahyllyjen välissä olisi turhan helppo harrastaa kaikenlaista diilaamista ja muita epämääräisiä ajanvietteitä. Kivaa & Kontrollia.
Onneksi kirjastojen tuulikaapeissa tai eteisauloissa on kierrätyshyllyt, joista löytää usein kaikkea mielenkiintoista, eikä tarvitse maksaa täysin kohtuutonta korvausta (kuulemani mukaan kymmeniä euroja), jos sattuu hukkaamaan jonkun kirjan, jolla ei oikeasti ole mitään rahallista arvoa ja joka olisi muutenkin kohta ollut menossa poistoon.
Helmet-aineistohaku toimii ihan hyvin, mutta se on vähän sekava kuten Helsingin kaupungin jutut yleensä on. Piti tajuta valita perinteinen aineistohaku, jotta sain esiin etsimäni käännöstomaanin alkukielisen nimen. Marc-näyttökin on tarjolla, mistä plussaa.
Perinteinen kirjasto on tylsä kun ei ole teatterin ensi-iltoja tai taidenäyttelyn avajaisia, missä silmäätekevät voisivat patsastella šamppanjalasi kädessään; mutta monikulttuurikeskuksessa on varmasti kaaoksena kivaa sosiaalista vähän paremmallekin porukalle.
Lisäys: Arkkitehtuuri ei ole sitä pahinta lasiarkkitehtuuria, ehkä pelkäävät että monikultttuuri tulisi luvatta kylään yöaikaan. Muutenkin nykyarkkitehtuurista alkavat osin kadota kaikille avoimet porttikongit, pylväskäytävät jalkakäytävällä ja isot ikkunat maan tasalla. Avoimuus kohtaa avoimuuden realiteetit.
Quote from: Eino P. Keravalta on 09.12.2018, 20:00:19
Veikko:
QuoteJep, itselläni on varovaisesti arvioiden - hyllymetrien mukaan - 4000-5000 kirjaa. Luultavasti enemmän, koska monet ovat laatikoissa varastossa. Että "ne 100 000 siellä ylimmässä kerroksessa" eivät ole kovin paljon isolta kirjastolta.
En laisinkaan ihmettelisi, jos sadalta aktiivisimmalta hommalaiselta löytyisi kodeistaan enemmän kirjoja kuin tuosta megalomaanisesta kirjastokolossista.
Kyllä, mitä luultavimminkin yhteensä laskettuna.
Ennen Hankamäkeä ehdin jo ilmoittaa kirjastotädeille ja -sedille, että vierailen Oodissa vain kerran - arkkitehtuurin takia. Kirjojen takia sinne ei ole tarpeen mennä, Kansalliskirjasto riittää. Täysin epäonnistunut nimi kirjastolle tuo Oodi muuten - ymmärrän toki että se sopii matun suuhun paremmin kuin esimerkiksi suomenkielinen, huomattavasti osuvampi nimiehdotus Lastu.
Quote from: Veikko on 09.12.2018, 20:03:04
Quote from: Eino P. Keravalta on 09.12.2018, 20:00:19
Veikko:
QuoteJep, itselläni on varovaisesti arvioiden - hyllymetrien mukaan - 4000-5000 kirjaa. Luultavasti enemmän, koska monet ovat laatikoissa varastossa. Että "ne 100 000 siellä ylimmässä kerroksessa" eivät ole kovin paljon isolta kirjastolta.
En laisinkaan ihmettelisi, jos sadalta aktiivisimmalta hommalaiselta löytyisi kodeistaan enemmän kirjoja kuin tuosta megalomaanisesta kirjastokolossista.
Kyllä, mitä luultavimminkin yhteensä laskettuna.
Huomautettakoon tosin, että tärkeintä ei ole määrä vaan laatu.
Yksi juttu mikä pisti silmään: sisääntulo-ulospääsy-ovi on aivan liian kapea, samoin portaat vessaan, ja pari käytävää myös. Jos kävijät jostain syystä joutuvat pakokauhun valtaan, niin jälki tulee olemaan kammottavaa.
Kaiketi muutama koraani löytyy hyllystä, ehkäpä vielä ilmainen jakelukin. Ynnä "kysy koraanista" -eriö, jossa J. Hämeen-Anttila vastaa tiedottomien kysymyksiin livenä Edinburghista arkisin 10 - 11 välisenä aikana.
Vaikka olen joutunut veroistani pakkokustantamaan Oodia, niin en aio milloinkaan mennä sinne.
Etukäteisarvioiden ja ensiuutisten perusteella tarjolla höyrysaunaa, skeittausta, kolvausta, rumpujen soittoa ja vaginatulostusta. Sekä luonnollisesti ihan vitusti matuja.
Quote from: Kafferikiitäjä on 09.12.2018, 20:11:37
Quote from: Veikko on 09.12.2018, 20:03:04
Quote from: Eino P. Keravalta on 09.12.2018, 20:00:19
--
En laisinkaan ihmettelisi, jos sadalta aktiivisimmalta hommalaiselta löytyisi kodeistaan enemmän kirjoja kuin tuosta megalomaanisesta kirjastokolossista.
Kyllä, mitä luultavimminkin yhteensä laskettuna.
Huomautettakoon tosin, että tärkeintä ei ole määrä vaan laatu.
Tässä tapauksessa laatu on taattu.
Quote from: Maastamuuttaja on 09.12.2018, 20:17:55
Kaiketi muutama koraani löytyy hyllystä, ehkäpä vielä ilmainen jakelukin. Ynnä "kysy koraanista" -eriö, jossa J. Hämeen-Anttila vastaa tiedottomien kysymyksiin livenä Edinburghista arkisin 10 - 11 välisenä aikana.
Saakohan vääräuskoiset koskea arabiankieliseen Koraaniin - vai onko tämä progressiivisesti estetty? Monien muslimien mielestähän vääräuskoiset eivät saisi koskea arabiankieliseen Koraaniin:
Are There Rules On Handling the Quran?
https://www.thoughtco.com/when-handling-the-quran-2004549
QuoteAs a result of this general understanding, the following "rules" are usually followed when handling the Qur'an:
- One should make formal ablutions before handling the Quran or reading from its text.
- One who is in need of a formal bath (after intercourse or menstrual bleeding) should not touch the Quran until after bathing.
- A non-Muslim should not handle the sacred text when printed in Arabic, but may listen to tapes of the Quran or handle a non-Arabic translation or exegesis.
- Those who are unable to handle the Quran based on these reasons should either avoid handling the Quran completely, or, if absolutely necessary, hold it while using some sort of barrier covering the hand, such as a cloth or a glove.
Quote from: Lalli IsoTalo on 09.12.2018, 20:12:45
Yksi juttu mikä pisti silmään: sisääntulo-ulospääsy-ovi on aivan liian kapea, samoin portaat vessaan, ja pari käytävää myös. Jos kävijät jostain syystä joutuvat pakokauhun valtaan, niin jälki tulee olemaan kammottavaa.
Tosiaan, näitähän tapahtuu oikeauskoisten keskuudessa.
Esim. Hadžin ryntäys 2015 https://fi.wikipedia.org/wiki/Had%C5%BEin_rynt%C3%A4ys_2015
Quote from: Lalli IsoTalo on 09.12.2018, 19:47:31
Kuvat ovat kolmannesta kerroksesta (pohjoispäädystä, eteläpäädystä ja länteen päin ulos.)
Miksi ihmeessä nuo kirjastohyllyt ovat noin matalia? Korkeampiin hyllyihin mahtuisi paljon enemmän kirjoja. Noin matalat hyllyt näyttävät lähinnä huonolta vitsiltä.
Quote from: Tomatoface on 09.12.2018, 19:28:21
Quote from: kotivinkki on 09.12.2018, 19:23:56
Perjantai-illalla kävin nopeasti ohikulkiessa. Ei tuo oikeastaan varsinainen kirjasto ole vaan lukuisine istuinryhmineen oleskelupaikka. Kirjoja aika vähän.. Ulkomaalaisia paljon mutta he vaikuttivat joko turisteilta tai opiskelijoilta. Luitteko muuten jo tämän NY Timesin artikkelin jossa toimialajohtaja Tommi Laitio kertoo kirjaston vastustavan populismia:
"Tommi Laitio, the city's executive director for culture and leisure, explained that the building and its expansive technological offerings were partly intended as a bulwark against populism. In 2015, the right-wing, populist Finns Party joined a coalition government. Jussi Halla-aho, the party's leader, once argued that solving Greece's debt crisis would require a military junta, and he has linked Islam to pedophilia.
"This is very much a political project," Mr. Laitio said, arguing that threats to democracy across the globe in recent years could be explained partly by people's uncertainty about technological advances."
https://www.google.fi/amp/s/www.nytimes.com/2018/12/06/arts/design/helsinki-library-oodi.amp.html
Anteeks lainaukset ovat taas varmaan päin seiniä tehty mutta paremmin en osaa. :roll:
Hyvin menee kun kaupunkisuunnittelussakin aletaan jo v*ttuilemaan VHM-veronmaksajille (niille jotka koko lystin kustantavat). Ilmankos "huippujohtajamme" Niinistöä myöten tuolla patsastelivat ja moraalisäteilivät.
Kyllä tuo mustakin melko kettuilua on kun ajatellaan että Oodia on kuitenkin veroillaan rahoittaneet monet PS:nkin kannattajat ja virkamies Laitio juttelee tuollaisia laillisen puolueen puheenjohtajasta ja politiikasta. Ei ole hirveän tervetullut olo tuonne. Saako siis oikeasti julkinen laitos julistaa olevansa poliittisesti jollain kannalla noin yleisesti? Virkamies toki voi itse olla mutta että koko pulju on.
Quote from: Skeptikko on 09.12.2018, 20:30:30
Quote from: Lalli IsoTalo on 09.12.2018, 19:47:31
Kuvat ovat kolmannesta kerroksesta (pohjoispäädystä, eteläpäädystä ja länteen päin ulos.)
Miksi ihmeessä nuo kirjastohyllyt ovat noin matalia? Korkeampiin hyllyihin mahtuisi paljon enemmän kirjoja. Noin matalat hyllyt näyttävät lähinnä huonolta vitsiltä.
Kyllä niihin Aku Ankan taskukirjat mahtuvat - ja Sofi Oksasen koko tuotanto.
Quote from: kotivinkki on 09.12.2018, 19:23:56
"Tommi Laitio, the city's executive director for culture and leisure, explained that the building and its expansive technological offerings were partly intended as a bulwark against populism. In 2015, the right-wing, populist Finns Party joined a coalition government. Jussi Halla-aho, the party's leader, once argued that solving Greece's debt crisis would require a military junta, and he has linked Islam to pedophilia.
"This is very much a political project," Mr. Laitio said, arguing that threats to democracy across the globe in recent years could be explained partly by people's uncertainty about technological advances."
Mitä ihmeen huipputekniikkaa siellä muka on olevinaan? 3D-printtereitä ja sähkötyökaluja en kutsuisi miksikään kovin ihmeelliseksi tekniseksi tarjonnaksi tai jotain tabletteja materiaalin lukemiseen. Luulisi aika monella olevan jo omastakin takaa tabletteja ja 3D-printtereitäkin saa halvimmillaan suunnilleen samaan hintatasoon.
Oodia edelsi sen vieressä toiminut "Kirjasto 10", jossa noudatettiin jo linjaa "vähän kirjoja, paljon värinää". Paikka kunnostautui etenkin Kaakkois-Euroopan mustalaiskerjäläisten sosiaalitilana ja afrikkalaisten nettisurffailukeitaana, ja siinä sivussa suomalaisen veronmaksajan verenpaineen kohottamispisteenä. Pahoin pelkään että Oodi jatkaa näissä merkeissä, vain uudessa kokoluokassa. Ehkä siellä voisi käydä nyt pian ennen kuin kolmas maailma sen varsinaisesti löytää.
Ulkopaikkakuntalaisena ja -suomalaisena kyselisin asiaa tietäviltä, että löytyneekö Oodista suihkutilat asiakkaita varten? Olisivat äärettömän kätevät jos/kun sattuu reissussa rähjääntymään.
Quote from: Skeptikko on 09.12.2018, 20:36:55
Mitä ihmeen huipputekniikkaa siellä muka on olevinaan? 3D-printtereitä ja sähkötyökaluja en kutsuisi miksikään kovin ihmeelliseksi tekniseksi tarjonnaksi tai jotain tabletteja materiaalin lukemiseen. Luulisi aika monella olevan jo omastakin takaa tabletteja ja 3D-printtereitäkin saa halvimmillaan suunnilleen samaan hintatasoon.
Kaikkeahan saa rahalla, mutta miksi hankkia 3d tulostin jos käyttö on joku osa/projekti/hupikäyttö silloin tällöin? Ihan käteväähän se on että tollaisia on julkisesti saatavilla. Aikoinaan kirjastoissa pääsi tulostamaan sekä kopioimaan vaikka kotiinkin ois printterin voinut ostaa sitä varten että joskus jonkun CV:n tulostaa.
Muutenhan tuolla on musiikki/multimediakopit joita saa varattua käyttöön. Nyt en jaksa tarkistaa mutta Macit ja Adoben softat tais olla kuvakäyttöön ja Logic musahommiin. Neukkareita, pikkuauditorioita jne. on vuokrattavissa myös.
Monitoimi-kulttuuritilahan toi enemmän on kun puhdas kirjasto. Ja hyvä niin koska sellainenkin voi olla ihan hyvin verorahoilla tuotettavaa palvelua, niitä "vanhanaikaisia" kirjastoja kun on vielä Helsingissä vaikka kuinka paljon. Ja hämmentävää kyllä, niistä saa netin kautta haluamansa niteet myös Oodiin toimitettuna.
Quote from: Vesa Heimo on 09.12.2018, 20:59:58
Kaikkeahan saa rahalla, mutta miksi hankkia 3d tulostin jos käyttö on joku osa/projekti/hupikäyttö silloin tällöin? Ihan käteväähän se on että tollaisia on julkisesti saatavilla. Aikoinaan kirjastoissa pääsi tulostamaan sekä kopioimaan vaikka kotiinkin ois printterin voinut ostaa sitä varten että joskus jonkun CV:n tulostaa.
Joo, varmaan ihan kätevää voida käyttää sähkötyökalujakin, mutta tästähän ei ollut kyse. Kyse oli siitä, että onko tuolla jotain niin ihmeellistä tekniikkaa, että siihen tutustuttamalla vietäisiin pois ihmisten huolia teknisestä kehityksestä? Joidenkin printterien tai tavanomaisten sähkötyökalujen ei minusta voi katsoa edustavan niin edistyksellistä teknologiaa, että niihin tutustumisella olisi tällaista vaikutusta.
Todennäköisesti oodin suunnittelijat ovat edenneet aidossa globalismin hengessä. Siten sisäänkäynnistä löytynee jalkojen pesualtaat, joissa väärinuskovaisia vierastavat kävijät voivat huuhtoa jalkansa poistuessaan. Altaita voinevat käyttää hyväkseen myös kaukaa saapuneet suomalaiset, soveltuvin osin.
Parhaiten asiasta lienevät perillä vihreiden kaupunginvaltuutetut
Quote from: Vesa Heimo on 09.12.2018, 20:59:58
--
Monitoimi-kulttuuritilahan toi enemmän on kun puhdas kirjasto. Ja hyvä niin koska sellainenkin voi olla ihan hyvin verorahoilla tuotettavaa palvelua, niitä "vanhanaikaisia" kirjastoja kun on vielä Helsingissä vaikka kuinka paljon. Ja hämmentävää kyllä, niistä saa netin kautta haluamansa niteet myös Oodiin toimitettuna.
Siis edelleen, "vanhanaikaisia" kirjastoja on Helsingissä tasan kaksi: Pasilan pääkirjasto ja Kansalliskirjasto. Muut on muutettu pienoisviihdekeskuksiksi erittäin rajoitettuine kirjavalikoimineen.
Ja niistä "vanhanaikaisista" kirjastoista kuului saada kirja suoraan hyllystä tai varastosta odottaessa. Nettitilauksista lässyttäminen ei edelleenkään kuulu tähän kirjaston kuvaan.
Quote from: Veikko on 09.12.2018, 20:03:04
Quote from: Eino P. Keravalta on 09.12.2018, 20:00:19
En laisinkaan ihmettelisi, jos sadalta aktiivisimmalta hommalaiselta löytyisi kodeistaan enemmän kirjoja kuin tuosta megalomaanisesta kirjastokolossista.
Kyllä, mitä luultavimminkin yhteensä laskettuna.
Johan me kolmistaan saatais kymmenys tosta sadastatonnista.
Alakertaan rummunsoittotiloja ja sosiaalihengailua, yläkertaan kirjoja. Tässähän on ihan oikein ajateltu se miten kansa kahtiajakautuu. Nerokasta! Kaikille jotain. Saavat myös lukutoukat liikuntaa jos ei ole hissiä.
Quote from: Veikko on 09.12.2018, 21:09:41
Siis edelleen, "vanhanaikaisia" kirjastoja on Helsingissä tasan kaksi: Pasilan pääkirjasto ja Kansalliskirjasto. Muut on muutettu pienoisviihdekeskuksiksi erittäin rajoitettuine kirjavalikoimineen.
Ja niistä "vanhanaikaisista" kirjastoista kuului saada kirja suoraan hyllystä tai varastosta odottaessa. Nettitilauksista lässyttäminen ei edelleenkään kuulu tähän kirjaston kuvaan.
Niin, eli niitä vanhanaikaisia on siellä keskustassa. Jonne voi mennä pläräämään valikoimaa. Ja kyllä minun mielestä nettitilaukset on varsin hyvä asia kun puhutaan 2000-luvusta sekä siitä että Helsinkiin nyt tuli kirjastomainen monitoimikeskus.
Saahan sitä jankata naama punaisena mikä kirjasto on ja kiukkuilla siitä että kirjastossa on muutakin kuin kirjoja. Esimerkiksi vaikka tulostin ja kopiokone. Tai laite diojen digitointiin.
Quote from: Vesa Heimo on 09.12.2018, 21:24:42
Quote from: Veikko on 09.12.2018, 21:09:41
Siis edelleen, "vanhanaikaisia" kirjastoja on Helsingissä tasan kaksi: Pasilan pääkirjasto ja Kansalliskirjasto. Muut on muutettu pienoisviihdekeskuksiksi erittäin rajoitettuine kirjavalikoimineen.
Ja niistä "vanhanaikaisista" kirjastoista kuului saada kirja suoraan hyllystä tai varastosta odottaessa. Nettitilauksista lässyttäminen ei edelleenkään kuulu tähän kirjaston kuvaan.
Niin, eli niitä vanhanaikaisia on siellä keskustassa. Jonne voi mennä pläräämään valikoimaa. Ja kyllä minun mielestä nettitilaukset on varsin hyvä asia kun puhutaan 2000-luvusta sekä siitä että Helsinkiin nyt tuli kirjastomainen monitoimikeskus.
Saahan sitä jankata naama punaisena mikä kirjasto on ja kiukkuilla siitä että kirjastossa on muutakin kuin kirjoja. Esimerkiksi vaikka tulostin ja kopiokone. Tai laite diojen digitointiin.
Sinä puhut "vaikka kuinka paljoista vanhanaikaisista kirjastoista" vaikka niitä on vain kaksi Helsingissä, Suomen pääkaupungissa, ja sitten sanot, kun ilmeiseksi ylläykseksesi saat tietää määrän, että niitä sentään "on". Voi pyhä tekopyhyys ja täydellinen tietämättömyys.
Nettitilaukset - eri "vanhanaikaisittain" kaukolainaukset - ovat sellaisen kirjaston apupalvelu, jolla ei ole mahdollisuus täysiin kirjastopalveluihin. Ne ovat hyvä asia, mutta ainoastaan kirjastopalveluiden kainalosauva.
Tulostimista ja kopiokoneista en ole kirjoittanut sanaakaan, alä laita omia sanojasi minun suuhuni, kun sinulla ei näemmä ole asiallista vastinetta.
Eikös tämä ole se, mikä siirrettiin Postitalosta tuonne? Sehän oli tuontitaistojen taukotila. Siellä saattoi olla kerjuulaisvermeineen joskus jopa 30 romskua samaan aikaan mekastamassa tai nukkumassa. Saiko romskut nyt paremmat tilat itselleen?
Quote from: Vesa Heimo on 09.12.2018, 21:24:42
Quote from: Veikko on 09.12.2018, 21:09:41
Siis edelleen, "vanhanaikaisia" kirjastoja on Helsingissä tasan kaksi: Pasilan pääkirjasto ja Kansalliskirjasto. Muut on muutettu pienoisviihdekeskuksiksi erittäin rajoitettuine kirjavalikoimineen.
Ja niistä "vanhanaikaisista" kirjastoista kuului saada kirja suoraan hyllystä tai varastosta odottaessa. Nettitilauksista lässyttäminen ei edelleenkään kuulu tähän kirjaston kuvaan.
Niin, eli niitä vanhanaikaisia on siellä keskustassa. Jonne voi mennä pläräämään valikoimaa. Ja kyllä minun mielestä nettitilaukset on varsin hyvä asia kun puhutaan 2000-luvusta sekä siitä että Helsinkiin nyt tuli kirjastomainen monitoimikeskus.
Saahan sitä jankata naama punaisena mikä kirjasto on ja kiukkuilla siitä että kirjastossa on muutakin kuin kirjoja. Esimerkiksi vaikka tulostin ja kopiokone. Tai laite diojen digitointiin.
Saako siitä kuitenkin pikkasen kiukutella että Oodi haukkaisee näillä näkymin ensi vuonna muutaman vanhusten kulttuuripalvelun ja pari nuorisotaloa lähiöistä + liikuntapalveluja. Samapa tuo sinällään jos yksi kirjasto on enempi monitoimitila mutta kun tietää että tuokin paikka palvelee todennäköisesti lopulta lähinnä turisteja ja notkujia. Lähiöiden lapset saattavat käydä siellä kerran luokkaretkellä. Mutta joo, kannattaahan sitä käydä katsomassa ketkä pystyvät, on se sisältä ihan hienon näköinen.
"Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tai ikäihmisten kulttuuripalvelujen kehittämiseen ei tulisi kaivattuja lisäeuroja. Sen sijaan suositusta seniorien kulttuurikaveritoiminnastakin luovuttaisiin.
Laitio rauhoittelee, että kyse on vasta budjetin ensimmäisestä käsittelystä. Kaupungilla on vielä kohdentamattomia varoja, joista kulttuuri saanee osansa.
Joka tapauksessa näyttää jo nyt siltä, että keskustakirjasto Oodin avaamiseen budjetoidut lähes neljä miljoonaa euroa kurittavat muuta toimintaa. Näin ei juhlapuheiden mukaan pitänyt käydä."
https://www.helsinginuutiset.fi/blogi/700032-oodin-sijaan-kajahti-budjettiparkaisu
Quote from: Eino P. Keravalta on 09.12.2018, 20:00:19
Veikko:
QuoteJep, itselläni on varovaisesti arvioiden - hyllymetrien mukaan - 4000-5000 kirjaa. Luultavasti enemmän, koska monet ovat laatikoissa varastossa. Että "ne 100 000 siellä ylimmässä kerroksessa" eivät ole kovin paljon isolta kirjastolta.
En laisinkaan ihmettelisi, jos sadalta aktiivisimmalta hommalaiselta löytyisi kodeistaan enemmän kirjoja kuin tuosta megalomaanisesta kirjastokolossista.
Meillä on perintönä aikaisemmilta sukupolvilta talossa erillinen huone jota kutsutaan "kirjastoksi". Seinät kirjahyllyä . Lie se +-1000 kirjaa?
Quote from: Veikko on 09.12.2018, 21:09:41
Quote from: Vesa Heimo on 09.12.2018, 20:59:58
--
Monitoimi-kulttuuritilahan toi enemmän on kun puhdas kirjasto. Ja hyvä niin koska sellainenkin voi olla ihan hyvin verorahoilla tuotettavaa palvelua, niitä "vanhanaikaisia" kirjastoja kun on vielä Helsingissä vaikka kuinka paljon. Ja hämmentävää kyllä, niistä saa netin kautta haluamansa niteet myös Oodiin toimitettuna.
Siis edelleen, "vanhanaikaisia" kirjastoja on Helsingissä tasan kaksi: Pasilan pääkirjasto ja Kansalliskirjasto. Muut on muutettu pienoisviihdekeskuksiksi erittäin rajoitettuine kirjavalikoimineen.
Ja niistä "vanhanaikaisista" kirjastoista kuului saada kirja suoraan hyllystä tai varastosta odottaessa. Nettitilauksista lässyttäminen ei edelleenkään kuulu tähän kirjaston kuvaan.
Mitä Rikhardinkadun kirjastolle on tapahtunut? Viime käynnistä on jo muutama vuosi, mutta silloin se oli hyvin perinteinen ja rauhallinen kirjasto. Ainoa näkyvä erikoistoiminto oli taidelainaamo.
Pohjaltaan Rikhardinkadun kirjasto parvineen on sellainen, että kuvittelisin olevan aika vaikeaa muuntaa se monitoimitilaksi.
Aineiston tilaaminen kirjastosta toiseen edellyttää, että tietää tarkasti, mitä hakee. Henkilökunta toki auttaa, jos on epävarma, mutta hutejakin tulee varmasti. Itse teen valinnan yleensä näppituntumalla: selailen kirjaa ja arvioin, onko se sitä mitä etsin. Kaikenlaiset sattumalöydöt jäävät tilauspalvelussa tekemättä.
Quote from: P on 09.12.2018, 21:55:45
Quote from: Eino P. Keravalta on 09.12.2018, 20:00:19
En laisinkaan ihmettelisi, jos sadalta aktiivisimmalta hommalaiselta löytyisi kodeistaan enemmän kirjoja kuin tuosta megalomaanisesta kirjastokolossista.
Meillä on perintönä aikaisemmilta sukupolvilta talossa erillinen huone jota kutsutaan "kirjastoksi". Seinät kirjahyllyä . Lie se +-1000 kirjaa?
Hyllymetriin mahtuu noin 40 kirjaa. Tämän uutisen (https://yle.fi/uutiset/3-10455994) mukaan suomalaiskodissa on keskimäärin 162 kirjaa - yllättävän vähän, vain muutama metri, lundiahyllykään ei noista täyty.
Quote from: Paju on 09.12.2018, 21:57:43
--
Mitä Rikhardinkadun kirjastolle on tapahtunut? Viime käynnistä on jo muutama vuosi, mutta silloin se oli hyvin perinteinen ja rauhallinen kirjasto. Ainoa näkyvä erikoistoiminto oli taidelainaamo.
Pohjaltaan Rikhardinkadun kirjasto parvineen on sellainen, että kuvittelisin olevan aika vaikeaa muuntaa se monitoimitilaksi.
Aineiston tilaaminen kirjastosta toiseen edellyttää, että tietää tarkasti, mitä hakee. Henkilökunta toki auttaa, jos on epävarma, mutta hutejakin tulee varmasti. Itse teen valinnan yleensä näppituntumalla: selailen kirjaa ja arvioin, onko se sitä mitä etsin. Kaikenlaiset sattumalöydöt jäävät tilauspalvelussa tekemättä.
Tapahtunut viime vuosina ainakin kaksi isompaa mullistusta, ja viimeksi muutama kuukausi sitten käytyäni siellä kaikki kirjat eivät olleet lopullisilla - ilmeisen tilapäisillä - paikoillaan ja monet hyllyt olivat täysin tyhjiä. Kaunokirjallisuusosasto on yhdessä pienessä huoneessa ja muistuttaa entisaikojen koulukirjastoa kooltaan ja valikoimiltaan. Ainoastaan runoteoksia sinne on jäänyt jokseenkin edustava valikoima, jos haluaa sanoa jotain kohteliasta.
Useimpina käyntikertoina siellä on ollut joku lässytys tai mölytilaisuus kirjatornin alakerrassa. Saattaa siellä olla joskus jokin kiinnostavakin juttu, mutta väärässä paikassa, koska se estää tai haittaa kirjaston normaalia käyttöä. Muissa tiloissa on ollut usein jotain hyvin äänekkäitä maahanmuuttajien kotiutustilausuuksia, jotka juuri kirjaston avoimen rakenteen vuoksi kuuluvat sitten joka paikkaan.
Muistaakseni kevättalvella Rikhardinkadun kirjastossa lukiessani alhaalta alkoi kuulua kuoron harjoittelua!
Menin kysymään henkilökunnalta että mikä helvetin idea on laittaa kuoro kirjastoon harjoittelemaan?
Eivät osanneet vastata, mutta kehottivat pistämään palautetta. Laitoin, vastinetta ei kuulunut, mutta en ole sen jälkeen kuoroon enää törmännyt.
Tiedä sitten olenko ollut oikeaan aikaan liikkeellä, vai keksittiinkö laululle uusi paikka.
Quote from: Aallokko on 09.12.2018, 20:37:50
Oodia edelsi sen vieressä toiminut "Kirjasto 10", jossa noudatettiin jo linjaa "vähän kirjoja, paljon värinää".
Kirjasto 10 oli alunperinkin tarkoitettu musiikkikirjastoksi, joten kirjoja siellä ei juuri ollut. Kirjastoja on jokaisessa kaupunginosassa. Minusta Oodi on nimenomaan hyvä tuollaisena oleskelutilana kuin jonain pelkkänä rivinä kirjahyllyjä.
Pitää käydä tekemässä hompanssizuurnalismia tänään...
@Lalli IsoTalo :n kuvissa korostuu se, miksi en nykyään juuri käy kirjastoissa. Aivan liian paljon väkeä samassa paikassa, ja niistä on tullut notkumis-, leikkimis- ja mölyämispaikkoja. Sinänsä ei ole väliä, onko meteli lähtöisin matuista, lapsista tai pappakerhon kuulumisista, mutta ensisijaisesti kirjastoon pitäisi mennä niiden kirjojen (ja muun aineiston) takia, ei leikkimään ja oleskelemaan. Olenkin ihan lähiaikoina siirtynyt e-kirjojen pariin, ja lainaukset voi kätevästi tehdä kotisohvalla. Lukulaitekin vie vähemmän tilaa kuin kirjahyllyt. Olen varmaan yliherkkä äänille, mutta en vain pysty keskittymään lukemiseen jos taustalla on jatkuva mökä.
Kätevää tietysti suvaitsevaistolle nimittää tuota paikkaa kirjastoksi, kun tarkoituksena on saada paikalle vain maleksijoita, jotka lopulta karkottavat ne viimeisetkin kantasuomalaiset tiloistaan. Voivat sitten julistaa, että eipä "kirjastoja" käytä kuin maahanmuuttajat, ei kelpaa suomalaisille. Että taas se nähdään, miten surkeaa sakkia me suomalaiset olemmekaan, kun edes ilmaiset kirjastopalvelut eivät kelpaa.
Edelleen, pääkaupunkiseudulla on yli 60 kirjastoa, ja ainakin itselle ne ovat olleet rauhallisuuden tyyssijoja lähes poikkeuksetta. Kallio, Rikhardinkatu, Lauttasaari, Etelä-Haaga, Töölö, Vallila, ainakin kaikissa noissa on saanut aina ihan rauhallisessa ympäristössä lukea, opiskella ja työskennellä. Jopa Kirjasto 10 sai lehtensä lukea rauhassa, kun junaa odottaessa tai työpäivän jälkeen siellä poikkesi. Toki jos unelmana on kirjasto missä ei ole muita ihmisiä, niin kannattaa pitäytyä vaikka Internetissä.
Quote from: no future on 10.12.2018, 10:41:06
Edelleen, pääkaupunkiseudulla on yli 60 kirjastoa, ja ainakin itselle ne ovat olleet rauhallisuuden tyyssijoja lähes poikkeuksetta. Kallio, Rikhardinkatu, Lauttasaari, Etelä-Haaga, Töölö, Vallila, ainakin kaikissa noissa on saanut aina ihan rauhallisessa ympäristössä lukea, opiskella ja työskennellä. Jopa Kirjasto 10 sai lehtensä lukea rauhassa, kun junaa odottaessa tai työpäivän jälkeen siellä poikkesi. Toki jos unelmana on kirjasto missä ei ole muita ihmisiä, niin kannattaa pitäytyä vaikka Internetissä.
Sama havainto Helsingin kirjastoista, rauhallisia ovat.
Myöskään pari havaintoa Oodin ensimmäisistä päivistä eivät tue havaintoa mamukirjastosta.
Kun kirjaston toinen kerros avataan yleisölle vuoden vaihteessa, niin sinne voi syntyä joku paikka, johon mamut kerääntyvät lataamaan kännyköitään.
Quote from: no future on 10.12.2018, 10:41:06
Edelleen, pääkaupunkiseudulla on yli 60 kirjastoa, ja ainakin itselle ne ovat olleet rauhallisuuden tyyssijoja lähes poikkeuksetta. Kallio, Rikhardinkatu, Lauttasaari, Etelä-Haaga, Töölö, Vallila, ainakin kaikissa noissa on saanut aina ihan rauhallisessa ympäristössä lukea, opiskella ja työskennellä. Jopa Kirjasto 10 sai lehtensä lukea rauhassa, kun junaa odottaessa tai työpäivän jälkeen siellä poikkesi. Toki jos unelmana on kirjasto missä ei ole muita ihmisiä, niin kannattaa pitäytyä vaikka Internetissä.
Unelmana on kirjasto, jossa ihmiset käyttäytyvät häiritsemättä muita ihmisiä. Eikä minua syrjäisen Helsingin palvelut kiinnosta muuta kuin yleisenä esimerkkinä.
Ennen vanhaan kirjastossa Haimakaisen rouva kävi muistuttamassa vähänkään ääntä nostavia porukoita että suut kiinni, muut haluavat rauhassa lukea. Nykyään sunnivat kaivavat bongorummut esiin ja antavat tahtia.
Quote from: Archaeopteryx on 10.12.2018, 10:57:51
Quote from: no future on 10.12.2018, 10:41:06
Edelleen, pääkaupunkiseudulla on yli 60 kirjastoa, ja ainakin itselle ne ovat olleet rauhallisuuden tyyssijoja lähes poikkeuksetta. Kallio, Rikhardinkatu, Lauttasaari, Etelä-Haaga, Töölö, Vallila, ainakin kaikissa noissa on saanut aina ihan rauhallisessa ympäristössä lukea, opiskella ja työskennellä. Jopa Kirjasto 10 sai lehtensä lukea rauhassa, kun junaa odottaessa tai työpäivän jälkeen siellä poikkesi. Toki jos unelmana on kirjasto missä ei ole muita ihmisiä, niin kannattaa pitäytyä vaikka Internetissä.
Unelmana on kirjasto, jossa ihmiset käyttäytyvät häiritsemättä muita ihmisiä. Eikä minua syrjäisen Helsingin palvelut kiinnosta muuta kuin yleisenä esimerkkinä.
Ennen vanhaan kirjastossa Haimakaisen rouva kävi muistuttamassa vähänkään ääntä nostavia porukoita että suut kiinni, muut haluavat rauhassa lukea. Nykyään sunnivat kaivavat bongorummut esiin ja antavat tahtia.
Ei ole syrjäisen Helsingin kirjastoissa tosiaankaan tuollainen kuvailemasi meno. Teillä siellä landella näköjään on ihan erilaiset kirjastot.
Quote from: Veikko on 09.12.2018, 21:34:46
Nettitilaukset - eri "vanhanaikaisittain" kaukolainaukset - ovat sellaisen kirjaston apupalvelu, jolla ei ole mahdollisuus täysiin kirjastopalveluihin. Ne ovat hyvä asia, mutta ainoastaan kirjastopalveluiden kainalosauva.
Vanhanaikaisittain sitä tilausta ei voinut tehdä kotisohvaltaan saaden samalla käytännössä välittömän arvion siitä onko tilattu nide saatavilla muutamassa päivässä (hyllyssä jossakin kirjastossa) vai täytyykö odottaa kauemmin. Jos tietää mitä haluaa, nuo tilaukset ovat minulle nykään kirjastopalveluiden perusta, eivät mikään tuki. Rajansa kuitenkin sillä, kuinka monta nimikettä voi olla keskimäräisen asukkaan lähellä saatavissa. Siinä mielessä "täysiä kirjastopalveluja" ei ole juuri missään ole ollut ennenkään saatavilla.
Onhan sillä arvonsa myös kyetä "selaamaan" kirjaston hyllyjä haluamansa luokan kohdalla ja olisi sitä voinut ajatella, että Oodiin olisi voitu mahduttaa niitä enemmän samaan tilaan lisäämällä hyllyihin vähän korkeutta. Käytännössä kirjastopalvelujen hyödyntämiseen se ei meidän perheessä taitaisi vaikuttaa. Se yhä perustuisi hyllyjen selaamisene lähikirjastossa (lähes yksinomaan lapsille) ja sitten varattujen kirjojen hakemiseen (Toisinaan myös sellaisen kirjan hakemiseen, jota varausta tehdessä on voinut havaita olevan parhaillaan siellä lähikirjaston hyllyssä. Jos tiedän, mitä haluan, miksi lähtisin kirjastoon ennen kuin olen katsonut, onko se mitä haluan, saatavilla?)
Se mitä kirjoitin edellisene kappaleeseen on tietysti mitä lähinnä epäilen Oodissa. Maksoi varsin paljon ja sen arvo omalta osalta tai useimpein niiden, jotka eivät säännönmukaisesti kulje ohi on rajallinen. Lähikirjastoon saa kuitenkin tilauksen kautta hankittua suuremman määrän nimikkeitä kuin Oodiin olisi edes voinut saada (vaikka hyllymetrien määrä olisi vaikka tuplattu). Saatiinko kustannuksia vastaava hyöty?
Quote from: foobar on 09.12.2018, 14:58:55
Quote from: migri on 09.12.2018, 14:35:13
No nyt on Sunnivalle uusi hieno mesta järjestää pallerobileitä ja niiden passinjakotilaisuuksia.
Ei tarvitse Sunnivan hävetä vaan voi esitellä palleroille kuinka suomalaiset persvakoäijät maksaa kunnolla veroja millä laitetaan parasta eteen. Palvelukin on varmaan jo järjestetty arabiaksi, somaliksi ym. ettei luulla junttilaksi.
Noihin alkaa suomalaisella veronmaksajalla oleen aika vähän asiaa, kuten uimahalleihin.
Drake tosin pyörii Espoon, ei Helsingin kaupunginkirjastossa. Vaikka organisaatioiden yhteistyö pääkaupunkiseudulla onkin syvää, niillä ovat käsittääkseni esim. omat budjettinsa.
Mutta saa nähdä miten pitkälle tuo kirjasto saadaan monopolisoitua niille jotka osaavat vaatia mutta eivät käyttäytyä. Helsingin tapauksessa en kauhean positiivista kehityskulkua odota.
Kaupunki/maailma ilman rajoja vai miten se meni :roll:? Kyllä ne matut tasapuolisesti varmaan maleksiutuu pääkaupunkiseudulle ja Sunniva pääsee järjestelemään tapahtumia näihin kompaktikeskuksiin.
Jostain luin että stadin kirjastoilla on yli 2 miljoonaa nidettä valikoimissaan. Ja sen voi tosiaan parilla klikkauksella tsekata netistä missä kirjastossa kiinnostava teos on, ja vaikka käydä sieltä kyseisestä kirjastosta hakemassa sen jos siellä vaikka olisi kattava valikoima samasta aihepiiristä. Tai tilata sen siihen omaan lähikirjastoon.
Jo junnuna oma maailma mullistui, kun pääsin käymään kotikunnan muissa kirjastoissa ja tajusin että niissä oli ihan eri valikoimat ja painopisteet kuin omassa lähikirjastossani. Aikana ennen sähköisiä tietojärjestelmiä sitä ei ymmärtänytkään kuinka paljon kirjoja maailmassa voi olla.
Arabikulttuuriin ei lukeminen kuulu. Tässä taannoin eräs Egyptissä asuva suomalainen nainen kirjoitti lehdessä pakinan aiheesta. Totesi, että on erittäin harvinaista nähdä arabi kirja kädessä, ellei sitten ole joku opiskelija. Koraani on ainoa mitä löytyy kotoa. Ja monet ählyt ei osaa edes lukea hyvin, vaikka olisvat käyneet jonkinlaisen koulun.
Jotenka se Oodi on suunniteltu sen mukaiseksi maleskelutoriksi. Mitenkäs muuten!
Quote from: Mursu on 10.12.2018, 03:49:33
Quote from: Aallokko on 09.12.2018, 20:37:50
Oodia edelsi sen vieressä toiminut "Kirjasto 10", jossa noudatettiin jo linjaa "vähän kirjoja, paljon värinää".
Kirjasto 10 oli alunperinkin tarkoitettu musiikkikirjastoksi, joten kirjoja siellä ei juuri ollut. Kirjastoja on jokaisessa kaupunginosassa. Minusta Oodi on nimenomaan hyvä tuollaisena oleskelutilana kuin jonain pelkkänä rivinä kirjahyllyjä.
Siis
kirjastoja ei ole jokaisessa kaupunginosassa, vaan vain kahdessa: Pasilassa ja Kluuvissa, eli Pasilan pääkirjasto ja Kansalliskirjasto. Muut ovat muutettu jo muutama vuosi sitten pienoisoodeiksi - eli "Relaa Kelaa ja Pelaa", kuten Oodia nyt mainostetaan. Perinteiset kirjastopalvelut näissä on supistettu minimiin tai sen alle.
"Hauska", että joidenkin mielestä kirjastoistakin pitää tulla kauppa- ja ostoskeskusten aulojen kaltaisia maleskelu- ja oleskelutiloja, joissa ei ole "pelkkiä kirjahyllyrivejä". Näistä maleskelutiloistahan onkin ollut huutava puute.
Quote from: Kafferikiitäjä on 09.12.2018, 20:09:01
Ennen Hankamäkeä ehdin jo ilmoittaa kirjastotädeille ja -sedille, että vierailen Oodissa vain kerran - arkkitehtuurin takia. Kirjojen takia sinne ei ole tarpeen mennä, Kansalliskirjasto riittää. Täysin epäonnistunut nimi kirjastolle tuo Oodi muuten - ymmärrän toki että se sopii matun suuhun paremmin kuin esimerkiksi suomenkielinen, huomattavasti osuvampi nimiehdotus Lastu.
Ymmärrän.
Mutta nimeä 'Lastu' ei voitu valita, koska se olisi ollut liian lähellä sanaa 'lasti'. Silloin kehitysmaalainen olisi voinut sanoa, että lähden laskemaan lastini Lastuun.
Quote from: RP on 10.12.2018, 11:28:03
Quote from: Veikko on 09.12.2018, 21:34:46
Nettitilaukset - eri "vanhanaikaisittain" kaukolainaukset - ovat sellaisen kirjaston apupalvelu, jolla ei ole mahdollisuus täysiin kirjastopalveluihin. Ne ovat hyvä asia, mutta ainoastaan kirjastopalveluiden kainalosauva.
Vanhanaikaisittain sitä tilausta ei voinut tehdä kotisohvaltaan saaden samalla käytännössä välittömän arvion siitä onko tilattu nide saatavilla muutamassa päivässä (hyllyssä jossakin kirjastossa) vai täytyykö odottaa kauemmin. Jos tietää mitä haluaa, nuo tilaukset ovat minulle nykään kirjastopalveluiden perusta, eivät mikään tuki. Rajansa kuitenkin sillä, kuinka monta nimikettä voi olla keskimäräisen asukkaan lähellä saatavissa. Siinä mielessä "täysiä kirjastopalveluja" ei ole juuri missään ole ollut ennenkään saatavilla.
--
Jos nyt menet katsomaan vaikka Rikhardinkadun kirjaston aikuisten kaunokirjallisuuden osastoa - tai käytönnössä lähes jokaisen Helsingin kaupungin kirjaston vastaavaa osastoa, niin sen vertaaminen vaikka parinkymmenen vuoden takaiseen käsitykseen kirjastopalveluista on kuin mopon vertaaminen kuorma-autoon. Jos sitten absurdisti aletaan puhumaan 100% täysistä kirjastopalveluista, niin niitähän ei ole koskaan saanut mistään. Ei edes entisestä Helsingin yliopiston kirjastosta eli nykyisestä Kansalliskirjastosta. Ei ehkä edes kaukolainauksena, sillä aivan jokaista suomenkielellä painettua kirjaa ei ole saatavissa lainaukseen tai ei ole enää edes olemassa.
Mutta jos ei halua ymmärtää, mitä olen tarkoittanut perinteisillä täysillä kirjastopalveluilla, niin en voi enempää auttaa asiaa.
Mutta kuitenkin perinteisiin täysiin kirjastopalveluihin kuului se vaiva että vaivautui menemään kirjastoon ottamaan se kirja hyllystä. Ehkä sekin kuulostaa kummalta. Toisaalta voin kotisohvaltani saada melkoisen ydinosan tarvitsemaani kirjallisuutta vain nostamalla persaukseni sohvalta ja ottamalla kirjan omasta kirjahyllystäni. Tähän olenkin satsannut kun kirjoja koskevat kirjastopalvelut on ajettu alas. Moni antikvariaatti päihittää kirjaston kuin kirjaston - ja kirjan saa hyllystä arvioimista ja - jos hyväksi sen katsoo - ostamista varten. Siksi olen jo vuosia käyttänyt paljon enemmän antikvariaattien tarjontaa kuin kirjastojen tarjontaa.
Paju:
QuoteHyllymetriin mahtuu noin 40 kirjaa. ( ... ) suomalaiskodissa on keskimäärin 162 kirjaa - yllättävän vähän, vain muutama metri, lundiahyllykään ei noista täyty.
Suomalaisiahan on erityisesti neuvottu häpeämään kirjojaan.
Esimerkiksi iltapäivälehdissä, joita miljoonat lukevat, neuvotaan sisustajia siihen tapaan, että kirjahylly ei enää kuulu moderniin sisustukseen, vaan on osoitus junttimaisesta jämähtämisestä menneille vuosikymmenille, että kirjat vievät turhaan tilaa, ne keräävät pölyä ja ovat epäesteettisiä: vain juntilla on kirjahylly ja kirjoja, sillä moderni ihminen lukee jari tervonsa ja kari hotakaisensa tabletilta sähkökirjana! Kirjahyllyn sijaan voi sisustaa maalaamalla yhden seinän kokonaan valkoiseksi tai harmaaksi ja antaa sen ollaan sellaisenaan. Siitä tunnistaa fiksun, koulutetun ja aikaansa seuraavan ihmisen!
Edit: kirjoitusvirhe
Kyllä Eino, kaikki paperikirjat vain pois!
Kaikki vain digitaaliseksi, joka voidaan koska tahansa hetkessä pyyhkäistä pois.
Mutta on ne kirjat aiemminkin voitu hävittää,
kuten Aleksandrian kirjasto: yli 500.000 nidettä, senaikaisilla välineillä.
Hävitystä tehtiin useammassa erässä.
Muslimien osuus oli viedä kirjoja ruokaloihin ym., lämmitykseen. Niillä saatiin useamman vuoden ajan lämmitys hoidettua. Muslimit itse halusivat jopa Koraanin poltettua, koska siitä oltiin kahta eri mieltä.
Luulin, että Alexandrian kirjasto tuhottiin jo kauan ennen kuin muslimeita oli olemassakaan..
Ei, kyllä he viimeistelivät kaiken n. 600-luvulla.
Jouduin Hommahypen uhriksi ja tsekkadin Oodiin Lidl-käynnin yhteydessä, kun olin vajonnut kyllin turhautuneeseen tilaan muuten olossani.
Suurimman vaikutuksen minun teki paikan liukuportaiden käsinojien liiikkuvat nauhat, jotka olivat tavanomaisen mustan sijasta kirkkaan murretun keltaisia. Todellinen uutuus minulle. Muutoin Oodi toi minulle Espoon Entressen, Sellon ja Ison Omenan kirjastot, sillä erotuksella että arkkitehtuuri oli kalliimpaa eikä alemmissa kerroksissa ollut kauppaliikkeitä. Itse tila oli pienempi kuin kuvittelin ja luulenpa ettei sieltä löydy seuraavan Priden ajaksi kylliksi workshoptilaa kaikille 50 sukupuolelle ja niiden ristiinnaintikombinaatioille. Suuren maailman jutut kopioidaan Suomeen aina hieman köykäisempinä versioina, kun maamme on kaikesta velanotosta huolimatta köyhä ja siksi jää.
Kirjallisuus oli sitä samaa kuin muuallakin, enkä pikavilkaisulla huomannut mitään yritystä profiloida Oodin kokoelmia käsittämään erityisesti jonkun tietyn aihealueen kirjoja. Ostin kirjahyllyjen keskellä olevasta Fazerin (ei edistyksellisen E-osuusliikkeen!) kahvilasta 4€ tuplaespresson. Suvaitsevaisuus vihapuhebotteineen on hyvää vaikuttamista eli hyvää bisnestä, siinä ei rasistien ulinat paljon merkkaa! Saatoin kierrellä hyllyjen väliä sen verran epäilyttävän oloisesti, että kaksi poliisia kulki editseni, ei siis tavan vartijoita vaan poliiseja. Runsas asiakaskunta oli niin kultivoituneen ja menestyvän oloista että he karkottavat toistaiseksi silkalla massallaan köyhät, matut, kerjäläiset ja päihteitten väärinkäyttäjät paikalta. Ottaen huomioon vihervademmistoluokkamme tekopyhyyden, voi hyvinkin olla että Oodi on yhtä lailla kerjäläisten ja muiden oikeasti marginaalissa olevien turvapaikka siinä missä Neuvostoliitto oli työläisten paratiisi. En minä Tukholman Kulturhusetin sisälläkään ole havainnut deeguja, vaikka Sergelin tori oli vieressä.
Ostokset Lidlissä maksoivat vähän yli 20€, vaikken mielestäni ostellutkaan erityisen kalliisti.
Quote from: Eino P. Keravalta on 10.12.2018, 17:50:48
Quote from: Kafferikiitäjä on 09.12.2018, 20:09:01
Ennen Hankamäkeä ehdin jo ilmoittaa kirjastotädeille ja -sedille, että vierailen Oodissa vain kerran - arkkitehtuurin takia. Kirjojen takia sinne ei ole tarpeen mennä, Kansalliskirjasto riittää. Täysin epäonnistunut nimi kirjastolle tuo Oodi muuten - ymmärrän toki että se sopii matun suuhun paremmin kuin esimerkiksi suomenkielinen, huomattavasti osuvampi nimiehdotus Lastu.
Ymmärrän.
Mutta nimeä 'Lastu' ei voitu valita, koska...
Koska se nimi on varattu jo kirjastolle toisaalla: http://ekirjasto.kirjastot.fi/lastu
Quote from: l'uomo normalekirkkaan murretun
Miehet ja värit :roll: ;) :D
Kiinnostaisi tietää uuden kirjaston esteettömyydestä, kun suunnitteilla on reissu pyörätuolia käyttävän ystävän kanssa Helsingin humuun. Näin kirjafriikkeinä kiinnostaisi uuden polven kirjaston tarjota. Siis kaikki se muu, mikä ei ole värityskirjoja.
Quote from: Paju on 09.12.2018, 22:10:09
Quote from: P on 09.12.2018, 21:55:45
Quote from: Eino P. Keravalta on 09.12.2018, 20:00:19
En laisinkaan ihmettelisi, jos sadalta aktiivisimmalta hommalaiselta löytyisi kodeistaan enemmän kirjoja kuin tuosta megalomaanisesta kirjastokolossista.
Meillä on perintönä aikaisemmilta sukupolvilta talossa erillinen huone jota kutsutaan "kirjastoksi". Seinät kirjahyllyä . Lie se +-1000 kirjaa?
Hyllymetriin mahtuu noin 40 kirjaa. Tämän uutisen (https://yle.fi/uutiset/3-10455994) mukaan suomalaiskodissa on keskimäärin 162 kirjaa - yllättävän vähän, vain muutama metri, lundiahyllykään ei noista täyty.
Vähältä kuulostaa.
Ryhdyin tässä vilkuilemaan ympärilleni, ja arvioisin, että kämppääni on ahdettu 40-50 hyllymetriä. Riippuu vähän, mikä kaikki lasketaan; ylimmille, pölylle alttiina oleville hyllyille ei oikein viitsi kirjoja pistää, mutta niillä on sitten kaikkea muuta roinaa. Lisäksi yksi työnurkkaa iltapäiväauringolta varjostava hyllykkö on täytetty kahdelta puolelta.
Eikä siltikään riitä. Pöydänkulmilla on painovoimaa uhmaavissa pinossa kaikenlaista tieto- ja kaunokirjallisuutta niin suomeksi kuin englanniksikin sulassa sovussa Tex Willereiden kanssa. Tilaa lisähyllyille on toki vielä.
Quote from: Impi Waara on 11.12.2018, 03:43:19
Kiinnostaisi tietää uuden kirjaston esteettömyydestä, kun suunnitteilla on reissu pyörätuolia käyttävän ystävän kanssa Helsingin humuun. Näin kirjafriikkeinä kiinnostaisi uuden polven kirjaston tarjota. Siis kaikki se muu, mikä ei ole värityskirjoja.
Hyvin pääsee pyörätuolilla.
Kun jokaiseen Helmetin kirjastoon voi tilata minkä tahansa kirjan mistä tahansa Helmetin kirjastosta, niin ei tuolla Oodin kirjahyllymetrin määrällä ole mitään merkitystä.
Itse lainasin ensimmäisenä päivänä Oodista viisi kirjaa, jotka sai hakemalla varausjonon ohi Oodin hyllyistä.
Oodin kirjat kun liitettiin varauslistalle vasta kolmantena päivänä.
Quote from: Eino P. Keravalta on 10.12.2018, 18:17:43
Paju:
QuoteHyllymetriin mahtuu noin 40 kirjaa. ( ... ) suomalaiskodissa on keskimäärin 162 kirjaa - yllättävän vähän, vain muutama metri, lundiahyllykään ei noista täyty.
Suomalaisiahan on erityisesti neuvottu häpeämään kirjojaan.
Esimerkiksi iltapäivälehdissä, joita miljoonat lukevat, neuvotaan sisustajia siihen tapaan, että kirjahylly ei enää kuulu moderniin sisustukseen, vaan on osoitus junttimaisesta jämähtämisestä menneille vuosikymmenille, että kirjat vievät turhaan tilaa, ne keräävät pölyä ja ovat epäesteettisiä: vain juntilla on kirjahylly ja kirjoja, sillä moderni ihminen lukee jari tervonsa ja kari hotakaisensa tabletilta sähkökirjana! Kirjahyllyn sijaan voi sisustaa maalaamalla yhden seinän kokonaan valkoiseksi tai harmaaksi ja antaa sen ollaan sellaisenaan. Siitä tunnistaa fiksun, koulutetun ja aikaansa seuraavan ihmisen!
Edit: kirjoitusvirhe
Itselläni ei ole varsinaista kirjahyllyä. Tähän päällimmäinen syy on se että kun huoneneliömetrin hinta lähentelee kymmentä tuhatta euroa ei minulla ole kertakaikkiaan järjellistä perustetta uhrata jopa kymmeniä tuhansia euroja asunnon tilasta säilytysratkaisuun joka ei nosta asunnon käytettävyyttä juuri koskaan - siis luokkaa alle kerran vuodessa kun tuntisin hyödylliseksi enemmän käydä läpi ko. hyllyä. Verkon lisäksi varastosta voi hakea kirjoja tai sitten käydä kirjakaupoissa tai kirjastoissa joista useisiin suurimpiin kävelymatkaa - mukaan lukien tämä uusi Oodi - on yhden julkisen kulkuvälineen hyppäyksellä muutamia satoja metrejä.
Omasta mielestäni fyysisten kirjojen paperiformaatin glorifiointi on oikeasti vähän kuin väittäisi nuolenpääkirjoituksella kirjoitettujen savitaulujen, kiveen hakatun tekstin, papryrusrullien tai lampaannahalle käsin kirjoitettujen manuskriptien olevan todellinen sivistyksen mitta. Harrastuksensa kullakin, mutta kovin yleismaailmalliseksi mitaksi siitä ei mielestäni ole. Tunnen itseni puolestani kuuluvan ehkä sellaiseen ikäluokkaan jolle tärkeää on tekstin tallennusmuodon sijaan se että se on jäsenneltyä, ja ylipäänsä tekstiä.
Omat inhokkini kirjahyllyttömyyden tai esim. sähkökirjojen sijaan ovat tekstin korvaaminen "tubettamisella" tai vastaavalla audiovisuaalisella formaatilla ja tässä muodossa massiivisesti sellaisen materiaalin tuottaminen jolla ei ole käytännössä mitään sisällöllistä arvoa. Nykylapset todennäköisesti näkevät tällaisen "sisällöllisen tai kulutuksellisen säästeliäisyyden" ajatuksen - osittain perustellusti - oudoksi, mutta toivottavasti jossain vaiheessa kuitenkin ymmärtävät laatueron esim. tasokkaan tieteellisen tutkimuksen ja jännän värisellä tukalla varustettujen "mistä osasin loukkaantua tänään" -tubettajalätinöiden välillä...
Minimikorvaus kadonneesta aikuisten kirjasta on Helmet-kirjastoissa 17 euroa. Jonkin viihdelukemiston matkalle mieluummin ostan tai haen kierrätyksestä, vaikken koskaan olekaan onnistunut lainaamaani kirjaston kirjaa hävittämään. Mutta jos olisin ihan rahaton, en uskaltaisi kaupunkirjastosta lainata, ellei olisi pakko jotain opiskelukirjallisuutta saada.
Paperissa viihtyvät myös bakteerit. On hygieenisintä ostaa kirjat uusina, mieluiten tietysti eurooppalaiseen tapaan muovikääreessä. :)
Quote from: no future on 09.12.2018, 19:34:12
QuoteKirjoja aika vähän..
Eikös niitä ole yli 100 000 siellä ylimmässä kerroksessa?
Vertailun vuoksi Kuopion kaupungin pääkirjastossa näyttäisi olevan 119 393 kirjaa
Quote from: Impi Waara on 11.12.2018, 03:43:19
Kiinnostaisi tietää uuden kirjaston esteettömyydestä, kun suunnitteilla on reissu pyörätuolia käyttävän ystävän kanssa Helsingin humuun. Näin kirjafriikkeinä kiinnostaisi uuden polven kirjaston tarjota. Siis kaikki se muu, mikä ei ole värityskirjoja.
Hissillä pääsee kerroksiin. Portaita ei juuri ole (mihin ei hissillä pääse), mutta kaltevaa pintaa on.
Quote from: Maija Poppanen on 09.12.2018, 21:19:00
Quote from: Veikko on 09.12.2018, 20:03:04
Quote from: Eino P. Keravalta on 09.12.2018, 20:00:19
En laisinkaan ihmettelisi, jos sadalta aktiivisimmalta hommalaiselta löytyisi kodeistaan enemmän kirjoja kuin tuosta megalomaanisesta kirjastokolossista.
Kyllä, mitä luultavimminkin yhteensä laskettuna.
Johan me kolmistaan saatais kymmenys tosta sadastatonnista.
Varmasti paljon enemmän kuin kymmenys nimikkeinä. Nimittäin tuo Oodin 100 000 kirjaa tarkoittaa mitä ilmeisimminkin kappalemäärää, kun nimikkeiden määrä on huomattavasti pienempi koska hyllyssä on rivittäin "suosikkikirjoja" tai tyrkkyjä. Vaikkapa Jari Tervon Aamenta Oodissa on 19 kappaletta, Matriarkkaa 23 jne. Jos tuo on Oodin yleinen hyllyjen täyttötyyli*, niin voi hyvinkin otaksua, että nimikkeitä Oodissa on ehkä vain 10 000 - 20 000! Ja kun ottaa huomioon, että kotikirjastoon hankitaan tyypillisesti vain yksittäisiä nimikkeitä - muuhan olisikin älytöntä - niin me kolmistaan saattaisimme päihittää Oodin.
* Valitettavasti tämä ei koske vain Oodia, vaan se on nykyisten kirjastojen irvikuvien yleinen tyyli. Hyllyt täytetään lukuisilla kappaleilla kaikkein helppohintaisinta roskaa ja uutuuskirjallisuutta. "Vanhat" kirjat myydään pois tai pistetään polttouuniin, eikä uusissakaan kirjoissa kirjallisuuden ja kirjastonkäyttäjien valintamahdollisuuksien laaja-alaisuuteen pyrkimisestä ole puhettakaan.
Quote from: Finka on 11.12.2018, 16:54:02
Quote from: no future on 09.12.2018, 19:34:12
QuoteKirjoja aika vähän..
Eikös niitä ole yli 100 000 siellä ylimmässä kerroksessa?
Vertailun vuoksi Kuopion kaupungin pääkirjastossa näyttäisi olevan 119 393 kirjaa
Perhoon avattiin vuonna 1993 uusi pääkirjasto. Siellä taisi silloin olla n. 40 000 kirjaa. Nykytilanteesta en tiedä kun muutin paikkakunnalta pois kauan sitten. Perho taitaa olla vajaan 3000 asukkaan kunta, joten kirjastossa kirjoja per asukas noin 13.
En muuten osaa sanoa itsellä olevien kirjojen määriä. Kaksi vuota sitten minulta hajosi kiintolevy jossa minulla oli MySQL-tietokannassa ehkä 50-70% silloisista kirjoista, muistaakseni silloin noin listattuna n. 800. Parissa vuodessa kirjojen määrä on toki kasvanut.
Quote from: Veikko on 11.12.2018, 20:38:05
...
* Valitettavasti tämä ei koske vain Oodia, vaan se on nykyisten kirjastojen irvikuvien yleinen tyyli. Hyllyt täytetään lukuisilla kappaleilla kaikkein helppohintaisinta roskaa ja uutuuskirjallisuutta. "Vanhat" kirjat myydään pois tai pistetään polttouuniin, eikä uusissakaan kirjoissa kirjallisuuden ja kirjastonkäyttäjien valintamahdollisuuksien laaja-alaisuuteen pyrkimisestä ole puhettakaan.
Eräs järjettömimmistä kirjastojen käytön määrää ja merkittävyyttä mittaavista virallisista parametreistä on lainattujen nimekkeiden kokonaislukumäärä tietyllä aikavälillä. Täten yksittäisen ns. "akkojenhömppä" tai "äijienauto" -aikakausilehden ykisttäisen numeron lainauskerta saa tilastollisesti yhtä painavan tilastoarvon kuin vaikka ties mistä kaukolainana vihdoin löytynyt Platonin kommentaariopus. Ns. sivistyksellinen arvo on toki aivan toisenlainen, mutta miten mitata sellaista arvoa? Luonnollisesti tällainen lainaustapahtumien lukumäärän maksimoinnin pyrkimys johtaa nim. Veikon mainitsemaan hyllyyn sijoitettavien nimikkeiden hankintapolitiikkaan, mutta sellainen hankintapolitiikka on tavattoman helppo tapa nostaa lainauskertojen esim. vuosittaista tilastollista lukumäärää.
Tilastointiperusteita pitäisi voida muuttaa jotenkin. Miten?
Tarkemmin Oodi-havainnostani Peräkammarin puolella olevaan ketjussa, mutta näin ensivaikutelmana - upea kirjasto. Puheensorinaa taustalla oli rauhallista kuin kahvilassa, paljon erilaisia tiloja lukea, kirjoittaa ja tehdä töitä. Valoisa, avara, turvallisen eloisa ilmapiiri, vähän kuin istuisi lukemaan tutun taloyhtiön sisäpihan nurmikolle. Kaikinpuolin toimivan oloinen - taitaa tulla uusi vakiopaikka, etenkin kun pikasilmäyksellä kirjavalikoima vaikutti vaarallisen houkuttelevalta.
En jaksanut hirveästi kommentteja lukea, mutta tuohon otsikkoon viitaten heräsi kysymys, kuuluuko näihin "mamujen olkkareihin" unisex-vessat ihan vakiovarusteina vai onko Oodin suhteen tehty poikkeus?
Unisex-vessan löysin mutta yhtään mamua en nähnyt.
Quote from: Rauno Murju on 09.12.2018, 14:21:17
Ainakin vanhempi väestö arvostaa kirjastoja ja siltä momentilta oli helppo osoittaa varoja tuollaisen matujen puuhakerhon rakentamiselle.
Jos sitä ei kutsuttaisi kirjastoksi olisi asiaa jopa saatettu vastustaa.
Vanhempi ja usein varakkaampikin väestö ei enää useinkaan tarvitse kirjastoa, joten heillä lienee siitä vielä jokseenkin 1950-lukulainen muistikuva. Siitä johtunee myönteinen asenne kirjastomäärärahoihin. Kannattaisi siis käydä vaikka Sellon kirjastossa tai tässä Oodissa muistikuvia päivittämässä.
Quote from: kelloseppä on 11.12.2018, 22:16:31
Luonnollisesti tällainen lainaustapahtumien lukumäärän maksimoinnin pyrkimys johtaa nim. Veikon mainitsemaan hyllyyn sijoitettavien nimikkeiden hankintapolitiikkaan, mutta sellainen hankintapolitiikka on tavattoman helppo tapa nostaa lainauskertojen esim. vuosittaista tilastollista lukumäärää.
Vielä helpompaa tilastojen parantaminen on laina-aikaa rukkaamalla. Kun on paljon sellaisia kirjoja joissa on viikon laina-aika, kasvaa tilastot nopeasti. Ensisijainen syy järjestelyyn on toki se, että koetetaan palvella mahdollisimman isoa joukkoa mahdollisimman nopeasti.
Quote from: korpisoturi on 10.12.2018, 12:14:40
Arabikulttuuriin ei lukeminen kuulu. Tässä taannoin eräs Egyptissä asuva suomalainen nainen kirjoitti lehdessä pakinan aiheesta. Totesi, että on erittäin harvinaista nähdä arabi kirja kädessä, ellei sitten ole joku opiskelija. Koraani on ainoa mitä löytyy kotoa. Ja monet ählyt ei osaa edes lukea hyvin, vaikka olisvat käyneet jonkinlaisen koulun.
Jotenka se Oodi on suunniteltu sen mukaiseksi maleskelutoriksi. Mitenkäs muuten!
Kun muslimi on lapsena/nuorena päntännyt koraanikoulussa koraaninsa ulkoa, niin sen jälkeen onkin saanut lukemisesta tarpeekseen. Eikä nykyisissä muslimimaissa taida kirjoja enempää kuin kirjailijoitakaan juuri ollakaan. Arabimaiden kuuluisimmat kirjailijat ja runoilijat taisivatkin elää kauan ennen profeetan uskonpuhdistusta.
Quote from: kotivinkki on 09.12.2018, 20:30:38
Quote from: Tomatoface on 09.12.2018, 19:28:21
Quote from: kotivinkki on 09.12.2018, 19:23:56
Perjantai-illalla kävin nopeasti ohikulkiessa. Ei tuo oikeastaan varsinainen kirjasto ole vaan lukuisine istuinryhmineen oleskelupaikka. Kirjoja aika vähän.. Ulkomaalaisia paljon mutta he vaikuttivat joko turisteilta tai opiskelijoilta. Luitteko muuten jo tämän NY Timesin artikkelin jossa toimialajohtaja Tommi Laitio kertoo kirjaston vastustavan populismia:
"Tommi Laitio, the city's executive director for culture and leisure, explained that the building and its expansive technological offerings were partly intended as a bulwark against populism. In 2015, the right-wing, populist Finns Party joined a coalition government. Jussi Halla-aho, the party's leader, once argued that solving Greece's debt crisis would require a military junta, and he has linked Islam to pedophilia.
"This is very much a political project," Mr. Laitio said, arguing that threats to democracy across the globe in recent years could be explained partly by people's uncertainty about technological advances."
https://www.google.fi/amp/s/www.nytimes.com/2018/12/06/arts/design/helsinki-library-oodi.amp.html
Anteeks lainaukset ovat taas varmaan päin seiniä tehty mutta paremmin en osaa. :roll:
Hyvin menee kun kaupunkisuunnittelussakin aletaan jo v*ttuilemaan VHM-veronmaksajille (niille jotka koko lystin kustantavat). Ilmankos "huippujohtajamme" Niinistöä myöten tuolla patsastelivat ja moraalisäteilivät.
Kyllä tuo mustakin melko kettuilua on kun ajatellaan että Oodia on kuitenkin veroillaan rahoittaneet monet PS:nkin kannattajat ja virkamies Laitio juttelee tuollaisia laillisen puolueen puheenjohtajasta ja politiikasta. Ei ole hirveän tervetullut olo tuonne. Saako siis oikeasti julkinen laitos julistaa olevansa poliittisesti jollain kannalla noin yleisesti? Virkamies toki voi itse olla mutta että koko pulju on.
Todellakin, harvinaisen röyhkeää politikointia Laitiolta. Siis kirjaston tarkoitus onkin vastustaa populusta eli kansaa ja yhtä sitä edustavaa puoluetta!
Quote from: nimierkki on 11.12.2018, 23:11:59
Quote from: kelloseppä on 11.12.2018, 22:16:31
Luonnollisesti tällainen lainaustapahtumien lukumäärän maksimoinnin pyrkimys johtaa nim. Veikon mainitsemaan hyllyyn sijoitettavien nimikkeiden hankintapolitiikkaan, mutta sellainen hankintapolitiikka on tavattoman helppo tapa nostaa lainauskertojen esim. vuosittaista tilastollista lukumäärää.
Vielä helpompaa tilastojen parantaminen on laina-aikaa rukkaamalla. Kun on paljon sellaisia kirjoja joissa on viikon laina-aika, kasvaa tilastot nopeasti. Ensisijainen syy järjestelyyn on toki se, että koetetaan palvella mahdollisimman isoa joukkoa mahdollisimman nopeasti.
Viikon-kahden lainaajoilla on toisn useimmiten aivan toiset syyt kuin tiastokikkailu. Nim. nimierkin mainitseman syyn ohella monilla kirjastoilla on mm. ns. "hittiuutuuksien" kohdalla tuo käytäntö, koska ei ole hankittu hyllyyn 10-20 kpl jotakin nimekettä. Syyt tällaiseen "minimalistiseen" hankintapolitiikkaan voivat vaihdella aineistonhankintamäärärahojen pienuudesta tietoiseen valintojen harkintaan eli ts. kokoelmapolitiikkaan.
https://areena.yle.fi/1-4474775 (https://areena.yle.fi/1-4474775)
Tuossa esiintyy koko kansan suosikki Drake puolentunnin kohdasta eteenpäin.
"Kohti tulevaisuuden kirjastoa
53 minma 3.12.2018 toistaiseksi 6707 katselua
Suomen suurin kirjasto avautuu Helsingin keskustaan. Keskustakirjasto Oodin on määrä olla käytössä ainakin seuraavat 150 vuotta. Millaista kirjastoa tarvitaan tulevaisuuden maailmassa ja miten kirjasto muuttaa maailmaa? Ohjaus: Niina Mäkeläinen."
Quote from: Dangr on 12.12.2018, 10:44:28
https://areena.yle.fi/1-4474775 (https://areena.yle.fi/1-4474775)
Tuossa esiintyy koko kansan suosikki Drake puolentunnin kohdasta eteenpäin.
"Kohti tulevaisuuden kirjastoa
53 minma 3.12.2018 toistaiseksi 6707 katselua
Suomen suurin kirjasto avautuu Helsingin keskustaan. Keskustakirjasto Oodin on määrä olla käytössä ainakin seuraavat 150 vuotta. Millaista kirjastoa tarvitaan tulevaisuuden maailmassa ja miten kirjasto muuttaa maailmaa? Ohjaus: Niina Mäkeläinen."
Melkoinen visiointipläjäys.
Oodi on tulevaisuuden kirjasto, joka antaa hyvän elämän, tarjoaa demokratiatilan, kutsuu kaikki yhteiseen kokemukseen ja todellisuuteen ja ehkaisee eriytymistä ja eristäytymistä.
Toiminta painottuu fyysisen kirjan kierrätykseen, monimuotoisen rajattoman e-infon nostamista keskiöön, maahanmuuttaja- ja neuvontapalveluihin ja yhteiskunnallisen vastuun ottamiseen konkreettisin toimin.
Tulevaisuudessa lukutaito muuttuu kuvaan. mediaan ja koodaukseen ja yhdistyy yhä tiiviimmin suoraan ja välittömästi tekemiseen, jopa androidin valmistamisen työpajan muodossa. Oppiminen tulevaisuudessa sisältää sivstyksen uudelleen määrittelyn ja vaatimukseen kyvystä suhtatua positiivisesti tulevaisuudeen ja kyvystä oppia tulevaisuudesta.
Toisten kunnioitus ilmenee jo rakennuksen fyysisesta avoimuudesta luoden kansainvälisesti suomalaisesta kirjastosta "free space" -käsitteen kansainvälisesti toistaiseksi parhaimman manifestaation, jossa yhdistyvät toimintojen simultaanisuus, jakamisen osaaminen, toivon perspektiivi ja maailman pelastus.
Disclaimeri: Toki yhdistelin referaatissani asioita milestäni loogiseksi kokonaisuudeksi, mutta kaikki mainitsemani termit ja käsitteet mainittiin ko. pläjäyksessä eri toimijoiden suulla liittyen Oodi-kirjastoon.
PS. Pääkaupunkiseutulaiset nuivat: seuratkaa jatkossa mielummin Tommi Laition lausuntoja ja tekemisiä pikemminkin kuin Sunniva Draken.
Quote from: ismolento on 11.12.2018, 23:39:56
Todellakin, harvinaisen röyhkeää politikointia Laitiolta. Siis kirjaston tarkoitus onkin vastustaa populusta eli kansaa ja yhtä sitä edustavaa puoluetta!
Tosin tuossa lainauksessa oli aika vähän varsinaisesti lainattua Laitiolta. Enemmän toimittajan kirjoitamaa, joka hänen mielestään sopi sitä täydentämään ja joka voi, mutta ei välttämättä vastaa sitä mitä Laitio sanoi. Oletettavasti hän tosin sanoi jotain populismin vastustamisesta. Huomattavasti epävarmempaa, että hän sanoi mitään perussuomalaisista tai Halla-ahosta.
Quote from: Eino P. Keravalta on 09.12.2018, 19:57:02
Eikö ne kaikki kolme kerrosta olisi voinut täyttää kirjoilla?
Toki johonkin nurkkaan voisi kahvilankin laittaa eikä vessoja saa unohtaa.
Jos kaikki kerrokset olisi täynnä vain kirjoja, niin kävijämäärät romahtaisi.
Nuoret eivät enää lue kirjoja. Idea on saada nuoret ja tulevaisuuden sukupolvet kiinnostumaan suosiota menettävästä kirjasto-konseptista. 3D printterit yms on osa tulevaisuuden kirjasto-konseptia.
Yritäppä viedä kirjoja divariin, niin saat kantaa niitä koko päivän. Syy: ihmisiä ei enää kirjat kiinnosta.
Ehkä notkumiskeskuksen rakennusluvat keskustaan meni kaupunginhallituksessa paremmin läpi, kun se verhoiltiin kirjaston rakennusluviksi?
Oli urakkaneuvottelut keskustassa, niin poikkesin sitten samalla tuolla kohutussa ja pelätyssä Oodissa. Väkeä oli hitosti, itseni kaltaisten ihmettelijöiden lisäksi paljon opiskelijoita ja läppärin kanssa töitä tekeviä. Lapsiperheet olivat näköjään siirtyneet sanomatalon aulasta tuonne.
Arkkitehtonisestihan tuo oli hieno, vaikka itse en ihan noin isoista avoimista halleista omina tiloinani välitäkään. Joku kun kritisoi liian matalia kirjahyllyjä, niin sekin oli selkeästi osa niin avointa arkkitehtuurista ilmettä kuin esteettömyyden teemaakin. Ulkoisesti rakennus kyllä täydentää hyvin sijaintiympäristöään.
Ei tuosta oma lähikirjastoni tule, sen enempää kuin Musiikkitalo tai Kiasma eivät ole suosikkejani omilla kulttuurin aloillaan. Vähän vaikea vielä sanoa mikä asiakasryhmä Oodin ottaa omakseen, tai uhkaako sitä jääminen vain pinnalta komeaksi näyteikkunaksi Helsingin imagolle.
Mitä notkumiseen tulee, niin demografiset tilastot ei tuolla kyllä osuneet kohdilleen, paitsi ehkä kävijöiden ikäjakauman suhteen.
Quote from: Don Nachos on 12.12.2018, 14:37:56
Ihmisiä ei enää kirjat kiinnosta.
Väärin. Kirjat kiinnostavat kyllä monia ja niitä luetaan paljon, sanoisin että kaupaksi käyvät edelleen.
Mutta koska internet ja kilpailu niin kirjaston palveluille ei enää ole siinä määrin tarvetta kun tuoreimmat teoksetkin voit tilata kotiisi netistä. Ideologisista syistä eräät tuttavat toki käyttävät kirjastopalveluita raskaastikin, koska ei vaan käy laatuun omistaa. ;D
Painettujen kirjojen ja eritoten uutuusteosten hintataso on suhteessa pudonnut huomattavasti enemmän kuin monen muun kulutushyödykkeen, tosin edelleen ovat ns raskas (alakohtainen) tietokirjallisuus ja mm erilaiset oppikirjat hyvin arvonsa säilyttäviä investointeja. Kaikki spesifimpi tieto vaan ei edelleenkään Herran vuonna 2018 ole netistä helpolla luettavissa, syystä jos kolmannestakin.
Ns kevyempiä kirjoja vaan ihmisille (ja narikoihin) kertyy enemmän kuin on poistumaa.
Quote from: Don Nachos on 12.12.2018, 14:37:56
Jos kaikki kerrokset olisi täynnä vain kirjoja, niin kävijämäärät romahtaisi.
Nuoret eivät enää lue kirjoja. Idea on saada nuoret ja tulevaisuuden sukupolvet kiinnostumaan suosiota menettävästä kirjasto-konseptista. 3D printterit yms on osa tulevaisuuden kirjasto-konseptia.
Yritäppä viedä kirjoja divariin, niin saat kantaa niitä koko päivän. Syy: ihmisiä ei enää kirjat kiinnosta.
Kirjaston tavoitteena ei voi olla maksimaalinen kävijämäärä, vaan tiedon jakaminen.
Vai tavoitellaanko Oodilla muinaista tapaa suullisen tiedon jakamista kirjallisen sijaan, kun ihmiset kokoontuvat löpisemään keskenään kuin basaariin?
Quote from: Paawo on 12.12.2018, 14:56:35
Quote from: Don Nachos on 12.12.2018, 14:37:56
Ihmisiä ei enää kirjat kiinnosta.
Väärin. Kirjat kiinnostavat kyllä monia ja niitä luetaan paljon, sanoisin että kaupaksi käyvät edelleen.
Mutta koska internet ja kilpailu niin kirjaston palveluille ei enää ole siinä määrin tarvetta kun tuoreimmat teoksetkin voit tilata kotiisi netistä. Ideologisista syistä eräät tuttavat toki käyttävät kirjastopalveluita raskaastikin, koska ei vaan käy laatuun omistaa. ;D
Painettujen kirjojen ja eritoten uutuusteosten hintataso on suhteessa pudonnut huomattavasti enemmän kuin monen muun kulutushyödykkeen, tosin edelleen ovat ns raskas (alakohtainen) tietokirjallisuus ja mm erilaiset oppikirjat hyvin arvonsa säilyttäviä investointeja. Kaikki spesifimpi tieto vaan ei edelleenkään Herran vuonna 2018 ole netistä helpolla luettavissa, syystä jos kolmannestakin.
Ns kevyempiä kirjoja vaan ihmisille (ja narikoihin) kertyy enemmän kuin on poistumaa.
Kyllähän nimenomaan painettujen kirjojen myynti on laskenut huomattavasti etenkin viimeisten vuosien aikana.
Esimerkiksi tuossa suht tuore juttu aiheesta:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/alamaki-kirjamarkkinoilla-jatkuu-oppikirjat-kannattelevat-sarjakuvat-kummastuttavat/c1dfb9c6-2b80-3bd9-9a11-fc491a146794 (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/alamaki-kirjamarkkinoilla-jatkuu-oppikirjat-kannattelevat-sarjakuvat-kummastuttavat/c1dfb9c6-2b80-3bd9-9a11-fc491a146794)
Quote from: Archaeopteryx on 12.12.2018, 15:02:09
Quote from: Don Nachos on 12.12.2018, 14:37:56
Jos kaikki kerrokset olisi täynnä vain kirjoja, niin kävijämäärät romahtaisi.
Nuoret eivät enää lue kirjoja. Idea on saada nuoret ja tulevaisuuden sukupolvet kiinnostumaan suosiota menettävästä kirjasto-konseptista. 3D printterit yms on osa tulevaisuuden kirjasto-konseptia.
Yritäppä viedä kirjoja divariin, niin saat kantaa niitä koko päivän. Syy: ihmisiä ei enää kirjat kiinnosta.
Kirjaston tavoitteena ei voi olla maksimaalinen kävijämäärä, vaan tiedon jakaminen.
Vai tavoitellaanko Oodilla muinaista tapaa suullisen tiedon jakamista kirjallisen sijaan, kun ihmiset kokoontuvat löpisemään keskenään kuin basaariin?
Tänään kun kävin tuolla, niin ihmiset eivät olleet kokoontuneet vain löpisemään keskenään. Siinä olet kyllä oikeassa, että Oodin visioissa kirjastosta ei ole kyse tiedon antamisesta ylhäältä hiljaa yksinään lukevalle "alamaiselle", vaan tiedon hankinnan ja jakamisen muodot ovat paljon moninaisemmat. Toki tuollakin oli niitä tutkijan kammioita, minne jokainen halukas voi eristäytyä omaan rauhaansa kirjapinon kanssa.
Quote from: kelloseppä on 12.12.2018, 10:34:31
Viikon-kahden lainaajoilla on toisn useimmiten aivan toiset syyt kuin tiastokikkailu. Nim. nimierkin mainitseman syyn ohella monilla kirjastoilla on mm. ns. "hittiuutuuksien" kohdalla tuo käytäntö, koska ei ole hankittu hyllyyn 10-20 kpl jotakin nimekettä. Syyt tällaiseen "minimalistiseen" hankintapolitiikkaan voivat vaihdella aineistonhankintamäärärahojen pienuudesta tietoiseen valintojen harkintaan eli ts. kokoelmapolitiikkaan.
Kuten itsekin totesin, ensisijaisen syy on tosiaan halu palvella mahdollisimman montaa mahdollisimman nopeasti. AV-aineistossa kahden viikon laina-aika on vakiona varmaan hyvin laajalti.
Omassa kirjastossa lainaustilastot kulkee maakunnan ja valtakunnan keskiarvon yläpuolella, vaikka meillä ei ole vip-lainoja. Kahden viikon lyhennetty laina-aika hittikirjoihin siksi aikaa kun niissä on varausjono, sekä riittävän moneen niteen ostaminen, takaavat varaajille kohtuu nopean varausjonon purkautumisen. Ongelmahan vipeissä kun on se, että ne ei tartu varauksiin. Ne asiakkaat jotka eivät pysty kyttämään kirjastossa kaiken aikaa, odottavat varauksiaan pitkään.
Quote from: no future on 12.12.2018, 17:17:07
Kyllähän nimenomaan painettujen kirjojen myynti on laskenut huomattavasti etenkin viimeisten vuosien aikana.
Esimerkiksi tuossa suht tuore juttu aiheesta:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/alamaki-kirjamarkkinoilla-jatkuu-oppikirjat-kannattelevat-sarjakuvat-kummastuttavat/c1dfb9c6-2b80-3bd9-9a11-fc491a146794 (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/alamaki-kirjamarkkinoilla-jatkuu-oppikirjat-kannattelevat-sarjakuvat-kummastuttavat/c1dfb9c6-2b80-3bd9-9a11-fc491a146794)
Jutussa ei puhuta myytyjen kirjojen määrästä vaan myynnistä l. liikevaihdosta. Toki myös määrässä on epäilemättä tapahtunut vähenemistä ekirjojen myötä mutta ei ole kauaa kun jossain foorumilla pohdittiin suureen ääneen syitä ekirjojen suhteellisen surkeaksi jääneeseen suosioon.
Quote from: Don Nachos on 12.12.2018, 14:37:56
--
Yritäppä viedä kirjoja divariin, niin saat kantaa niitä koko päivän. Syy: ihmisiä ei enää kirjat kiinnosta.
Et näytä tietävän antikvaareistakaan yhtään mitään. Olet ilmeisesti yrittänyt viedä muutaman vuoden takaisia Jari Tervoja tai muuta parasta ennen päivänsä menettänyttä roskakirjallisuutta sinne. On tietenkin luonnollista että tuollaista ei huolita, koska sitä ei (enää) kysytä. Antikvariaatitkin toimivat kaupallisin perustein, mikä myös ehkä yllättää sinua.
Sen sijaan on lukuisia kirjoja, jotka taatusti saat myytyä antikvariaattiin, ja joiden kiertoaika siellä on lyhyt. Mutta sinulla ei ilmeisesti ole ollut sitten mitään sellaista.
QuoteJos kaikki kerrokset olisi täynnä vain kirjoja, niin kävijämäärät romahtaisi.
Kun väki vähenee, pidot paranee. Minulle Oodin kokoinen rakennus täpötäynnä kirjoja on kuin märkä uni; uppoaisin Oodiin kuin keihäs Jeesukseen.
Quote from: Don Nachos on 12.12.2018, 14:37:56
Quote from: Eino P. Keravalta on 09.12.2018, 19:57:02
Eikö ne kaikki kolme kerrosta olisi voinut täyttää kirjoilla?
Toki johonkin nurkkaan voisi kahvilankin laittaa eikä vessoja saa unohtaa.
Jos kaikki kerrokset olisi täynnä vain kirjoja, niin kävijämäärät romahtaisi.
Nuoret eivät enää lue kirjoja. Idea on saada nuoret ja tulevaisuuden sukupolvet kiinnostumaan suosiota menettävästä kirjasto-konseptista. 3D printterit yms on osa tulevaisuuden kirjasto-konseptia.
Yritäppä viedä kirjoja divariin, niin saat kantaa niitä koko päivän. Syy: ihmisiä ei enää kirjat kiinnosta.
Mut ei tämä ole asian ydin.
Jos ja kun ihmisiä ei enää kirjat kiinnosta, niin tällainen Baabelin torni olisi pitänyt jättää rakentamatta, Kokoomuksen taustayhteisölle rahat siirtämättä, ja veronmaksajia nöyryyttämättä.
^ Veronmaksajat kiittää Oodista. Palaute pelkästään positiivista. Kerrankin rahoille saadaan vastinetta yms.
Haikaileehan toiset edelleen mykkäelokuva aikaakin, mutta ei sekään ole multa pois.
Quote from: ismolento on 11.12.2018, 23:29:38
Quote from: korpisoturi on 10.12.2018, 12:14:40
Arabikulttuuriin ei lukeminen kuulu. Tässä taannoin eräs Egyptissä asuva suomalainen nainen kirjoitti lehdessä pakinan aiheesta. Totesi, että on erittäin harvinaista nähdä arabi kirja kädessä, ellei sitten ole joku opiskelija. Koraani on ainoa mitä löytyy kotoa. Ja monet ählyt ei osaa edes lukea hyvin, vaikka olisvat käyneet jonkinlaisen koulun.
Jotenka se Oodi on suunniteltu sen mukaiseksi maleskelutoriksi. Mitenkäs muuten!
Kun muslimi on lapsena/nuorena päntännyt koraanikoulussa koraaninsa ulkoa, niin sen jälkeen onkin saanut lukemisesta tarpeekseen. Eikä nykyisissä muslimimaissa taida kirjoja enempää kuin kirjailijoitakaan juuri ollakaan. Arabimaiden kuuluisimmat kirjailijat ja runoilijat taisivatkin elää kauan ennen profeetan uskonpuhdistusta.
Musut taitavat olla siinä samassa jamassa kuin Jukolan veljekset ABC-koulutuksensa jälkeen. Lyhyeksi jäi opintie, mua kutsui mierontie sex.
Kirjastot olivat joskus hiljaisia, lähes kirkonomaisia, eivät mitään nuorisotiloja. Voihan sieltä vieläkin kirjoja hakea kuulosuojaimin varustettuna. Kirjastonhoitajista on tehty nuoriso-ohjaajia. Älämölö on lähes sietämätöntä.
Kurja palkka säästöineen ja kurinpitovelvollisuus tappavatat pian koko sivistystä joskus ylläpitäneen kirjastotoimen.
Quote from: Jorma M. on 12.12.2018, 23:45:02
Jos ja kun ihmisiä ei enää kirjat kiinnosta, niin tällainen Baabelin torni olisi pitänyt jättää rakentamatta, Kokoomuksen taustayhteisölle rahat siirtämättä, ja veronmaksajia nöyryyttämättä.
Kaippa osa edelleen lukee.
https://www.toolonlahti.fi/oodi-opettaa-kirjastotoimen-alykkaaksi/
QuoteOodi tarjoaa käyttäjilleen palveluita noin 10 000 neliömetrin alueella. Vertailun vuoksi Soininvaara ottaa esiin Pasilan kirjaston: sen pinta-ala on vain puolet Oodista. Johtamisen näkökulmasta tila on kuitenkin vain tilaa täytettäväksi.
Jokunen vuosi sitten luin jostain lehdestä että ennätysmäärä olisi lainattu, taisivat kyllä sen jälkeen lopetella kirjastoja mikä vaikuttanee määriin.
Tuolla olisi tilastoja, en jaksa tähän aikaan perehtyä enää.
http://tilastot.kirjastot.fi/
Yksi kerros johon ne kirjat, teollisuushallit ei ole kalliita, mikäli juuri tuohon paikkaan piti kirjasto saada. Sisäänpääsy kirjastokortilla jotteivat ne joita vähempi kiinnostavat juurikin kirjat eivät turhaan kävisi.
Tai tehnyt useamman kerroksen ja saanut ilmaiseksi jos toimistotiloja tehnyt ja myynyt samaan.
Nuorisotalot nuorisolle pelailemaan, kirjastot kirjastoiksi. Yhdistelmä ei todella toimi. Oikeita kirjoja lukemalla aivot saavat liikuntaa. Vai ovatko seuraavaksi vuorossa kirjaroviot? Tietyt sanat ovat jo kiellettyjä, seuraavaksi kai sitten kielletään kirjatkin? Antirasistit määräilee poltettaviksi Tarzanit?
Quote from: Veikko on 12.12.2018, 22:44:58
Quote from: Don Nachos on 12.12.2018, 14:37:56
--
Yritäppä viedä kirjoja divariin, niin saat kantaa niitä koko päivän. Syy: ihmisiä ei enää kirjat kiinnosta.
Et näytä tietävän antikvaareistakaan yhtään mitään. Olet ilmeisesti yrittänyt viedä muutaman vuoden takaisia Jari Tervoja tai muuta parasta ennen päivänsä menettänyttä roskakirjallisuutta sinne.
Kirjankierrätys, kierrätyskeskukset ja kirpputorit ovat korvanneet bulkkidivarit, samoin kirjojen myynti netissä ja toreilla ja tapahtumissa on tullut rinnalle. Lukuharrastuksen vähenemisen ja e-kirjojen lisäksi myös vuokrien ja kustannusten nousu on pakottanut huonommilla paikoilla sijaitsevat ja vähemmällä asiantuntemuksella pidetyt putiikit alalta. Ei palaa mennyt aika kultainen.
Quote from: l'uomo normale on 13.12.2018, 02:09:43
Quote from: Veikko on 12.12.2018, 22:44:58
--
Kirjankierrätys, kierrätyskeskukset ja kirpputorit ovat korvanneet bulkkidivarit, samoin kirjojen myynti netissä ja toreilla ja tapahtumissa on tullut rinnalle. Lukuharrastuksen vähenemisen ja e-kirjojen lisäksi myös vuokrien ja kustannusten nousu on pakottanut huonommilla paikoilla sijaitsevat ja vähemmällä asiantuntemuksella pidetyt putiikit alalta. Ei palaa mennyt aika kultainen.
Lukuharrastus Suomessa asuvien keskuudessa on tosiaan vähentynyt. On tullut Suomen ulkopuolelta iso ryhmä, jotka eivät vapaaehtoisesti kirjaa käteensä ota ja joiden lukutaitokin on enemmän tai vähemmän hukassa. Lisäksi jatkuvaksi muutettu nuorisotyöttömyys on luonut kotimaisenkin syrjäytyneiden ryhmän, joitka ovat pudonneet monella tavalla pois suomalaisesta yhteiskunnasta ja joita ei mikään korkeampaan kulttuuriin ja sivistykseen viittaava ei tietenkään myöskään enää kiinnosta. Kuinka voisikaan?
Se ei kuitenkaan ole anteeksianto sille, että verovaroin kustannetut järjestelmät, joiden alkuperäinen tarkoitus oli kulttuurin ja sivistyksen ylläpito ovat hylänneet tehtävänsä ja siirtyneet tarjoamaan kaikken helppohintaisinta ja turruttavinta viihdettä - ns. "viihtyvyyttä" - "kansan olohuoneissaan". "Pelaa, kelaa ja relaa", kuten Oodi on mainostanut itseään. Jäljelle jääneeseen vähäiseen kirjatoimintaan tämä suuntaus on vaikuttanut täyttämällä hyllyt vain kirja-alan tämän hetkisillä julkkiksilla ja muilla "varmoilla" tapauksilla ja varomalla pitämästä esillä jotain sellaista, joka menisi yli kaikken tietämättömimmän kirjastooneksyjän ymmärryksen. Pyrkimys pitää yllä asiakkaiden kirjallisuuden tuntemusta sen tämän hetken bestseller listan ulkopuolella on täysin hylätty tässä uudessa kirjastokäsityksessä, joka painottuu kaiken viihteyttämiseen, mistä Oodi on juuri malliesimerkki.
Kivijalkadivarit ja oikeatkin kirjakaupat ovat harmittavasti vähenneet, osin kiitos ahneitten vuokranantajien kiskurivuokristakin johtuen. Tosin tilalla on jo vuosia ollut erittäin hyvintoimiva verkossa uusien ja vanhojen kirjojen myynti. Kirjojen suurkuluttajana ostan paljon, harvinaisuuksia mielelläni, mutta kirjastossahan ei tarvitse maksaa ja eroon pääsee palauttamalla.
Periaattessa vain on vastenmielinen ajatus tehdä kirjastoista olo- tai pelihuoneita. Ei "uussuomalaisille" eikä muillekkaan. Rauhan tyyssijasta on tehty tosiaan hivuttamalla sirkusteltta.
Oodi onkin sadan miljoonan euron arvoinen hanke Halla-ahoa ja populisteja vastaan.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/729119-nyt-keskustakirjasto-oodi-tehtiin-populistien-ja-jussi-halla-ahon-pysayttamiseksi
https://www.nytimes.com/2018/12/06/arts/design/helsinki-library-oodi.html
QuoteNYT: Keskustakirjasto Oodi tehtiin populistien ja Jussi Halla-ahon pysäyttämiseksi – Helsingin kulttuuripomo: "En puhunut puolueista"
Yhdysvaltalainen sanomalehti New York Times on julkaissut artikkelin, jossa Helsingin joulukuussa avattua Oodi-kirjastoa kuvaillaan suojamuuriksi populismia vastaan.
– Kyseessä on poliittinen hanke, Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio sanoo NYT:n haastattelun mukaan.
New York Times kertoo samassa yhteydessä myös Jussi Halla-ahosta, jonka johtama oikeistopopulistinen perussuomalaiset on ollut Suomen hallituksessa. Jutussa Halla-ahon väitetään rinnastaneen islamin uskon ja pedofilian sekä ehdottaneen Kreikan velkakriisin ratkaisuksi sotilasjunttaa.
Tommi Laitio sanoo Helsingin Uutisille, ettei hän ole puhunut NYT:n haastattelussa puoluepolitiikasta tai puolueista.
– Tarkoitin, että Oodi on sivistys- ja kulttuuripoliittinen hanke, Laitio sanoo.
Laitio kertoo nostaneensa haastattelussa esiin populismin yhtenä yhteiskunnallisena haasteena, johon sivistyksellä ja kirjastolla vastataan.
– Muita haasteita ovat muun muassa demokratian kriisi, ilmastonmuutos ja digitalisaatio. Toimittaja poimi vain populismin. Populismilla tarkoitan määritelmää, jossa rakennetaan kahtiajakoa yhteiskunnan sisällä.
Laitio sanoo keskustelleensa NYT:n haastattelusta perjantaina lyhyesti Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren (kok.) kanssa.
New York Timesin haastattelussa Laitio sanoo, että kirjastossa demokratia toteutuu konkreettisesti.
– Usein ajatellaan, että yhteenkuuluvuus tai demokratia ovat vain sanoja, mutta tällaisissa tiloissa ne heräävät eloon.
Laitio sanoo, että Suomi on pieni maa, mutta kirjastojärjestelmän ansiosta ihmiset voivat kehittää itseään ja hyödyntää potentiaaliaan. Laitio toivoo, että mahdollisimmat monet ihmisryhmät löytävät kirjaston palvelut.
– Kirjastolla täytyy olle merkitystä muillekin kuin vain heille, joilla ei ole varaa kirjoihin ja tietokoneeseen.
Artikkelissa korostetaan myös Oodin panostuksia teknologiaan, kuten kaupunkilaisten käyttöön varattuihin 3D-printtereihin.
New York Timesin haastattelusta Suomessa ensimmäisenä kertoi Ilta-Sanomien Äreät vanhat äijät -podcast.
Perinteinen hyväntekijä: kaupungin mandaatilla virkamiehenä heti mustamaalaamassa sisäpoliittisia inhokkejaan ulkomailla kun mahdollisuus avautuu.
Toisaalta, eikös tämä Laitio ole muiden tapaan käytännössä täysin poliittinen nimitys? Omalla irvokkaalla tavallaan hän joka tapauksessa osoittaa kuinka pikkumainen poliittinen kotiinpäinveto ei lopu vaikka New York Timesin haastattelun muodossa tulisi elämän tilaisuus promota Suomea, Helsinkiä ja suomalaisia. Ei, se mahdollisuus käytetään Perussuomalaisista oman ideologian mukaisen liturgian suoltamiseen. Taas on saatu maailmanvallankumouksen nimissä vähän mustamaalattua Suomen mainetta.
Quote from: Veikko on 13.12.2018, 03:10:13
Lukuharrastus Suomessa asuvien keskuudessa on tosiaan vähentynyt. On tullut Suomen ulkopuolelta iso ryhmä, jotka eivät vapaaehtoisesti kirjaa käteensä ota ja joiden lukutaitokin on enemmän tai vähemmän hukassa.
En rehellisesti sanoen usko että kirjojen lukeminen on jokin suuri lukutaidon tai -harrastuksen mitta. Veikkaan että useimmat nuoret lukevat itseasiassa paljon enemmän kuin lukivat vaikkapa 50 vuotta sitten. Se teksti sattuu olemaan vaan ruudulla.
Quote from: foobar on 15.12.2018, 08:33:42
Quote from: Veikko on 13.12.2018, 03:10:13
Lukuharrastus Suomessa asuvien keskuudessa on tosiaan vähentynyt. On tullut Suomen ulkopuolelta iso ryhmä, jotka eivät vapaaehtoisesti kirjaa käteensä ota ja joiden lukutaitokin on enemmän tai vähemmän hukassa.
En rehellisesti sanoen usko että kirjojen lukeminen on jokin suuri lukutaidon tai -harrastuksen mitta. Veikkaan että useimmat nuoret lukevat itseasiassa paljon enemmän kuin lukivat vaikkapa 50 vuotta sitten. Se teksti sattuu olemaan vaan ruudulla.
Hieman tarkemmin katsoessasi havaitset varmaan, että tarkoitin tuolla matuja, jotka tulevat hyvin suurelta osalta boko haram -kulttuureista*, ja vastaavista, joissa jokainen kirja, joka ei ole Koraani tai muu islamilaiseen kaanoniin kuuluva on vähintään epäilyttävä tai kielletty. Eikä lukutaitokaan ole erityisemmin hallussa.
Tietenkin sen lisäksi on myös alkuperältäänkin kotimainen syrjäytyneiden ryhmä, johon myös viittasin.
*
QuoteBoko Haram on muodostettu hausan kielen sanasta "boko" (bōkò, 'väärä'), jota islamismissa käytetään varsinkin länsimaalaistyyppiseen koulutukseen viitattaessa, ja arabian kielen sanasta "حَرَام" (ḥarām, 'kielletty'); tavallisesti se tulkitaan suomeksi "Länsimainen koulutus on kiellettyä". Järjestön virallinen nimi oli alun perin Jamā'atu Ahli is-Sunnah lid-Da'wati wal-Jihād (arab. جماعة أهل السنة للدعوة والجهاد, 'Profeetan opetuksille (sunna) käännytystyöstä (da'wa) ja Jihadille omistautuneet'. Abubakar Shekaun pyrittyä liittoutumaan Isisin kanssa järjestö sai uudeksi nimekseen Wilayat Gharb Afriqiya, jolla pyritään ilmentämään järjestön olevan Irakin ja Levantin islamilaisen valtion haara tai "maakunta".
https://fi.wikipedia.org/wiki/Boko_Haram
Quote from: Rauno Murju on 15.12.2018, 08:14:17
Oodi onkin sadan miljoonan euron arvoinen hanke Halla-ahoa ja populisteja vastaan.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/729119-nyt-keskustakirjasto-oodi-tehtiin-populistien-ja-jussi-halla-ahon-pysayttamiseksi
https://www.nytimes.com/2018/12/06/arts/design/helsinki-library-oodi.html
Siis "Oodi Halla-aholle". Tässä voisi olla meemin ainekset.
Quote from: foobar on 15.12.2018, 08:33:42
En rehellisesti sanoen usko että kirjojen lukeminen on jokin suuri lukutaidon tai -harrastuksen mitta. Veikkaan että useimmat nuoret lukevat itseasiassa paljon enemmän kuin lukivat vaikkapa 50 vuotta sitten. Se teksti sattuu olemaan vaan ruudulla.
Ei. Vaikka lukisi 16h päivässä chatti viestejä, niin ei se paranna lukutaitoa mitenkään. Sanavarasto hupenee, samoin sanan säilän käyttö. Voit oppia uutta ainoastaan itseäsi paremmilta. Jos jokainen vertaisverkostossasi on yhtä "tyhmä" kuin sinä, niin mitään kehitystä ei tapahdu.
Screeniltä on ikävä lukea pidempiä juttuja.
Myytti "diginatiiveista" nuorista on debunkattu myös. Keskiverto nuori ei osaa käyttää tietokonetta tai sähköpostia. Insta, Tube ja Snäppi kyllä taittuu. Jotkut myös onnistuvat työllistämään itsensä sillä. Suurin osa ei.
Quote from: Veturihenkilö on 15.12.2018, 09:16:19
Quote from: Rauno Murju on 15.12.2018, 08:14:17
Oodi onkin sadan miljoonan euron arvoinen hanke Halla-ahoa ja populisteja vastaan.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/729119-nyt-keskustakirjasto-oodi-tehtiin-populistien-ja-jussi-halla-ahon-pysayttamiseksi
https://www.nytimes.com/2018/12/06/arts/design/helsinki-library-oodi.html
Siis "Oodi Halla-aholle". Tässä voisi olla meemin ainekset.
Pysäyttääkö lähes sata miltsii JH-a:n? ;D Toivittavasti Trupetti lukee artikkelin, niin saattaisi tulla kutsu rapakon taa!
Quote from: Faidros. on 15.12.2018, 09:38:34
Quote from: Veturihenkilö on 15.12.2018, 09:16:19
Siis "Oodi Halla-aholle". Tässä voisi olla meemin ainekset.
Pysäyttääkö lähes sata miltsii JH-a:n? ;D Toivittavasti Trupetti lukee artikkelin, niin saattaisi tulla kutsu rapakon taa!
PS:n pitäisi ottaa tästä viestintäaloite haltuun kaikissa kanavissa. "Oodi Halla-aholle" jää hyvin ihmisten mieliin humoristisena suvaitsevaiston nolon typeryyden (jonka he itse hahmottavat moraaliseksi paremmuudeksi) alleviivaajana. Takuuvarma meemi.
@Matias Turkkila
Quote from: Don Nachos on 15.12.2018, 09:23:01
Quote from: foobar on 15.12.2018, 08:33:42
En rehellisesti sanoen usko että kirjojen lukeminen on jokin suuri lukutaidon tai -harrastuksen mitta. Veikkaan että useimmat nuoret lukevat itseasiassa paljon enemmän kuin lukivat vaikkapa 50 vuotta sitten. Se teksti sattuu olemaan vaan ruudulla.
Ei. Vaikka lukisi 16h päivässä chatti viestejä, niin ei se paranna lukutaitoa mitenkään. Sanavarasto hupenee, samoin sanan säilän käyttö. Voit oppia uutta ainoastaan itseäsi paremmilta. Jos jokainen vertaisverkostossasi on yhtä "tyhmä" kuin sinä, niin mitään kehitystä ei tapahdu.
Screeniltä on ikävä lukea pidempiä juttuja.
Myytti "diginatiiveista" nuorista on debunkattu myös. Keskiverto nuori ei osaa käyttää tietokonetta tai sähköpostia. Insta, Tube ja Snäppi kyllä taittuu. Jotkut myös onnistuvat työllistämään itsensä sillä. Suurin osa ei.
En minä nuoria halua erityisemmin glorifioida, mutta esim. 50 vuotta sitten se päivän lukusatsi oli käytännössä päivän lehti. Muutoin piti alkaa kirjoja etsimään kirjastosta. Tämä päivänä luettavaa löytyy määrättömästi, ja hyvälaatuistakin sellaista riittää varmasti enemmän kuin ehtii lukemaan. Minusta on turha glorifioida menneiden aikojen niukkuutta.
Mutta kiva huomata kuinka sinusta nuo bokoharamit eivät ole missään muodossa suomalaisen yhteiskunnan sivistyksellisen kehityksen kannalta ongelma.
Suomessa ei vieläkään ole siinä määrin kouluttamattomia maahanmuuttajia tai boko harameita, että se näkyisi jossain koko yhteiskuntaa koskevissa tilastoissa kärpäsen paskan vertaa.
Quote from: foobar on 15.12.2018, 11:15:52
En minä nuoria halua erityisemmin glorifioida, mutta esim. 50 vuotta sitten se päivän lukusatsi oli käytännössä päivän lehti. Muutoin piti alkaa kirjoja etsimään kirjastosta. Tämä päivänä luettavaa löytyy määrättömästi, ja hyvälaatuistakin sellaista riittää varmasti enemmän kuin ehtii lukemaan. Minusta on turha glorifioida menneiden aikojen niukkuutta.
Mutta kiva huomata kuinka sinusta nuo bokoharamit eivät ole missään muodossa suomalaisen yhteiskunnan sivistyksellisen kehityksen kannalta ongelma.
Miten sen nyt ottaa. Äitini on usein muistellut kouluaikojaan, jolloin se luki varmaan lastenkirjan verran päivässä. Agatha Christietä, Enid Blytonia ja niin edelleen. Vielä nykyäänkin se on useina vuosina ollut asuinpaikkakunnallaan eniten kirjoja lainannut henkilö.
Quote from: Nuivinator on 15.12.2018, 11:49:49
Quote from: foobar on 15.12.2018, 11:15:52
En minä nuoria halua erityisemmin glorifioida, mutta esim. 50 vuotta sitten se päivän lukusatsi oli käytännössä päivän lehti. Muutoin piti alkaa kirjoja etsimään kirjastosta. Tämä päivänä luettavaa löytyy määrättömästi, ja hyvälaatuistakin sellaista riittää varmasti enemmän kuin ehtii lukemaan. Minusta on turha glorifioida menneiden aikojen niukkuutta.
Mutta kiva huomata kuinka sinusta nuo bokoharamit eivät ole missään muodossa suomalaisen yhteiskunnan sivistyksellisen kehityksen kannalta ongelma.
Miten sen nyt ottaa. Äitini on usein muistellut kouluaikojaan, jolloin se luki varmaan lastenkirjan verran päivässä. Agatha Christietä, Enid Blytonia ja niin edelleen. Vielä nykyäänkin se on useina vuosina ollut asuinpaikkakunnallaan eniten kirjoja lainannut henkilö.
No, kuinka hyvin äitisi nykyisin ymmärtää, missä mennään? GCM, nettisensuuri, mielipidevainot, ylen ja koululaitoksen aivopesu, Deep State jne? Onko hänen ymmärryksensä maailmasta paremmalla tolalla kuin normitaviksella?
Oma äitini seuraa Ylen uutisia ja ajankohtaisohjelmia, Hesaria ja Kauniita ja rohkeita. Viimeisimmästä lukemastaan kirjasta on aikaa kymmeniä vuosia. Häntä on oikeastaan mahdotonta saada ymmärtämään esimerkiksi sitä, kuinka Demarit ja Halonen eivät ole aikoihin olleet eivätkä ole tällä hetkellä Suomen kansan puolella. Paavo Lipposesta puhumattakaan. >:(
En välttämättä pitäisi kaikkien soroksen liskoihmisten kansanvaihtoprojektien ja muiden salaliittoteorioiden ostamista "parempana ymmärryksenä" maailmasta. :roll:
Quote from: no future on 15.12.2018, 12:23:02
En välttämättä pitäisi kaikkien soroksen liskoihmisten kansanvaihtoprojektien ja muiden salaliittoteorioiden ostamista "parempana ymmärryksenä" maailmasta. :roll:
En kyllä pitäisi näiden näkökulmien täydellistä ignooraamistakaan parempana ymmärryksenä.
Salaliittoja kun on ollut ja niitä taitaa olla tälläkin hetkellä. Kartellikin on salaliitoksi luokiteltava.
Quote from: no future on 15.12.2018, 12:23:02
En välttämättä pitäisi kaikkien soroksen liskoihmisten kansanvaihtoprojektien ja muiden salaliittoteorioiden ostamista "parempana ymmärryksenä" maailmasta. :roll:
Onko se heti ostamista, jos niistä tietää?
Maalaiskuntamme oli varsin edistynyt; kerran viikossa Kleinbus kuskasi halukkaita kunnan keskuskirjastoon. Lapsipainotteista oli sakki kyydissä, illalla tunnin kuluttua takaisin. Lainattua tuli Tarzan-kirjoista vähitellen vaikeampiin tyyliajeihin. Klassikkoja välillä repullinen. Sotakirjoja lainatessa kirjaston täti kohotteli kulmia, mutta ei heittäytynyt hankalaksi.
Ilman tuota sivistystekoa olisi monen opintie ja ajattelu jäänyt ohkoisemmaksi ja typerehtämistä olisi harrastettu. Koulun keskiarvokin alkoi nousta vähitellen ja ura urkeni.
Quote from: no future on 15.12.2018, 12:23:02
En välttämättä pitäisi kaikkien soroksen liskoihmisten kansanvaihtoprojektien ja muiden salaliittoteorioiden ostamista "parempana ymmärryksenä" maailmasta. :roll:
Siksi onkin erittäin tärkeää, että asioiden oikean laidan tuntevat tahot kontrolloivat tiukasti, millaisia merkkijonoja on tarjolla vähemmän valistuneille ihmisille.
Quote from: foobar on 15.12.2018, 11:15:52
--
En minä nuoria halua erityisemmin glorifioida, mutta esim. 50 vuotta sitten se päivän lukusatsi oli käytännössä päivän lehti. Muutoin piti alkaa kirjoja etsimään kirjastosta. Tämä päivänä luettavaa löytyy määrättömästi, ja hyvälaatuistakin sellaista riittää varmasti enemmän kuin ehtii lukemaan. Minusta on turha glorifioida menneiden aikojen niukkuutta.
Mutta kiva huomata kuinka sinusta nuo bokoharamit eivät ole missään muodossa suomalaisen yhteiskunnan sivistyksellisen kehityksen kannalta ongelma.
Viisikymmentä vuotta, siis vuonna 1968, sitten kirjastoja ei kaukaa tarvinnut etsiä. Se oli kirjastojen kulta-aikaa. Käytännössä jokaisessa koulussa oli kirjasto ja kunnankirjastoja oli kuin sieniä sateella. Tiedän tuon hyvin myöhemmältäkin ajalta, kun olen kasvanut samassa pihassa, missä oli kirjasto (jonne pääsin vielä omalla avaimella, mihin vuorokaudenaikaan tahansa, oi onnea!).
Lisäksi kirjastoautopalvelut olivat silloin myös täydessä kukoistuksessa. Ja kirjavalikoiman laajuus olis silloin aivan toista kuin nykyisin, sillä kirjastot eivät silloin harrastaneet nykyistä nopean kierron politiikkaa, vaan mennävuotiset - tai mennävuosikymmeniltäkin olevat - teoksetkin pidettiin hyllyssä ja sidotettiin tarvittaessa uudestaan jos kuluivat.
Että sellaista niukkuutta.
Quote from: foobar on 15.12.2018, 11:15:52
En minä nuoria halua erityisemmin glorifioida, mutta esim. 50 vuotta sitten se päivän lukusatsi oli käytännössä päivän lehti. Muutoin piti alkaa kirjoja etsimään kirjastosta. Tämä päivänä luettavaa löytyy määrättömästi, ja hyvälaatuistakin sellaista riittää varmasti enemmän kuin ehtii lukemaan. Minusta on turha glorifioida menneiden aikojen niukkuutta.
Öö.. Omassa kirjahyllyssäni on useampi metri vanhemmilta periytyneitä lasten- ja nuortenkirjoja, pääosin 50-luvun lopulta eli noin kuudenkymmenen vuoden takaa. On Simo Penttilää, Enid Blytonia, Pekka Töpöhäntää, Nuorten Toivekirjastoa -muutamia mainitakseni. Enkä omista kuin pienen murto-osan tuon ajan kirjoista.
60-luvun kuluessa vanhempani siirtyivätkin lukemaan "aikuisten kirjahyllyn" sisältöä, jossa sitten olikin sekä kauno- että tietokirjallisuutta. Kirjaston lisäksi kirjoja sai jo tuolloin kirjakaupasta ja divareista, myös ulkomaankielisinä. Seurauksena mulla on laajahko kotikirjasto, jota olen täydentänyt, mutta jota en (vielä) ole lukenut läpi.
Vaikka kirjoja olisi nykyään enemmän ja esimerkiksi sähköisessä muodossa, oli niitä jo vuosikymmeniä sitten saatavilla niin helposti ja niin paljon, ettei kenenkään nuoruus olisi riittänyt edes kiinnostavimman tuotannon läpilukemiseen.
Quote from: no future on 15.12.2018, 11:21:43
Suomessa ei vieläkään ole siinä määrin kouluttamattomia maahanmuuttajia tai boko harameita, että se näkyisi jossain koko yhteiskuntaa koskevissa tilastoissa kärpäsen paskan vertaa.
Kun menee vaikka Kontulaan, Itäkeskukseen tai muuhun vastaavaan Helsingin lähiöön, niin noita boko harameita ja muita vastaavia kouluttamattomia maahanmuuttajia on tungokseen asti. Tietenkään ne eivät vaikuta mihinkään tilastoon kärpäsen paskan vertaa.
Quote from: foobar on 11.12.2018, 08:29:41
Itselläni ei ole varsinaista kirjahyllyä. Tähän päällimmäinen syy on se että kun huoneneliömetrin hinta lähentelee kymmentä tuhatta euroa ei minulla ole kertakaikkiaan järjellistä perustetta uhrata jopa kymmeniä tuhansia euroja asunnon tilasta säilytysratkaisuun joka ei nosta asunnon käytettävyyttä juuri koskaan - siis luokkaa alle kerran vuodessa kun tuntisin hyödylliseksi enemmän käydä läpi ko. hyllyä. Verkon lisäksi varastosta voi hakea kirjoja tai sitten käydä kirjakaupoissa tai kirjastoissa joista useisiin suurimpiin kävelymatkaa - mukaan lukien tämä uusi Oodi - on yhden julkisen kulkuvälineen hyppäyksellä muutamia satoja metrejä.
Makunsa kullakin. Sinänsä samantekevää, poimiiko kirjat omasta vai kirjaston hyllystä - sisältö ratkaisee. Harrastuksesta ehkä lähinnä kyse. Jonkun mielestä on outoa uhrata neliöitä kirjahyllylle, mutta hifilaitteistolle tai golfbägille löytyy tilaa - vaikka levyjä voi kuunnella monitoimikirjastossa ja golfvermeet vuokrata. Joku toinen näkee asian aivan toisinpäin.
Veikeää kyllä, laajimmat kotikirjastot kirjastohuoneineen olen nähnyt juurikin arvoasunnoissa. Ne ovat olleet ns. sivistyskoteja. Jos neliöissä haluaa säästää, moni arvoasunto on vanhassa kivitalossa ja huonekorkeus sen mukainen. Katonrajan hukkakuutioihin saa upotettua metrikaupalla kirjahyllyä.
Omasta näkökulmastani kirjahylly kuuluu kotiin siinä missä ruokapöytä (vaikka ravintolasta saa helpommin ja parempaa ruokaa). Pitkälti tottumusta - lapsuudenkodissani arvoalueella oli isot kirjahyllyt, omasta hyllystä on helppo tarkistaa jokin mieleen juolahtanut asia, ja vierailulla olevalle kaverille voi lainata vaikutuksen tehneen kirjan antamalla se mukaan. Jos uni ei tule, on kiva napata satunnainen teos iltalukemiseksi.
Myönnettävä on, että olen vähentänyt kirjojen ostamista, kun en kaikkia hyllyssä oleviakaan ole lukenut. Pyrimme tuttavapiirissä myös kierrättämään kirjoja, ihan kaikkea ei kotiin kannata hamstrata.
Quote from: Veturihenkilö on 15.12.2018, 09:16:19
Quote from: Rauno Murju on 15.12.2018, 08:14:17
Oodi onkin sadan miljoonan euron arvoinen hanke Halla-ahoa ja populisteja vastaan.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/729119-nyt-keskustakirjasto-oodi-tehtiin-populistien-ja-jussi-halla-ahon-pysayttamiseksi
https://www.nytimes.com/2018/12/06/arts/design/helsinki-library-oodi.html
Siis "Oodi Halla-aholle". Tässä voisi olla meemin ainekset.
QuoteOodi Halla-aholle
15.12.2018 14:29 Mari Rantanen
Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio vie Helsinkiä maailmalle kertomalla juuri avatun Oodin olevan suojamuuri populismia vastaan. Samassa yhteydessä Laitio toteaa hankkeen olleen poliittinen. Melkoista puhetta kaupungin virkamieheltä. On kovin vaikeaa uskoa, että New York Times olisi niin perillä Suomen sisäpolitiikasta, että kyseiset toimittajat tuntisivat niin tarkasti Suomen tilannetta kun artikkeli antaa ymmärtää. Luonnollisesti virkamies kertoo, ettei ole moisia sanonut.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/729119-nyt-keskustakirjasto-oodi-tehtiin-populistien-ja-jussi-halla-ahon-pysayttamiseksi
Tällä tavallako Laitio vie Suomea maailmalle? Haukkumalla demokratiaa? Haukkumalla Perussuomalaisia ja sitä kautta heidän äänestäjiään.Onko demokratia kriisissä vai onko niin, että kansalaiset ovat kyllästyneet pienen piirin vallankäyttöön ja äänestävät Laitionkin etupiirin vastaisesti?
Laitio kertoo tarkoittaneensa että populismi on kansan kahtiajakoa. Jos ei edes peruskäsitteet ole kunnossa, onko pakko mennä antamaan haastatteluja kansainvälisesti merkittäviin julkaisuihin? Tommi hyvä, googlaa populismi niin määritelmä tulee tutummaksi.
Kuinka pitkälle ollaan valmiita menemään Perussuomalaisten pysäyttämiseksi? Entä Perussuomalaisten äänestäjien? On hyvä muistaa, että voidakseen kannattaa demokratiaa, on myös hyväksyttävä se että vaalien tulos ei aina ole itselle mieluinen. Minulla on tästä kokemusta. Sattuu vietävästi, ettei Perussuomalaisia ole esimerkiksi Helsingin valtuustossa enempää.
Virkamiehen tulisi olla täysin poliittisesti sitoutumaton tai ainakin toimia sen mukaan ettei oma ajattelu näy työssä. Työ hoidetaan erillään poliittisesta suuntautuneisuudesta, mutta tämä oli klassinen esimerkki siitä kun roolit menevät sekaisin. Tämä oli härskiä Tommi Laitiolta.
Oodin piti olla kaikkien kaupunkilaisten yhteinen olohuone ja ylpeydenaihe. En ehtinyt Oodissa vielä käydäkään ja taidan jättää väliin jatkossakin, se lienee niiden oikeamielisten, suvaitsevaisten, kaiken tietävien ja vähän toisia yläpuolella olevien kokoontumispaikka. Menen lähikirjastoon, jota ei ainakaan vielä ole valjastettu noitarovioiden pitopaikaksi.
http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265895-oodi-halla-aholle
Quote from: anatall on 15.12.2018, 16:54:34
QuoteOodi Halla-aholle
15.12.2018 14:29 Mari Rantanen
......
Oodin piti olla kaikkien kaupunkilaisten yhteinen olohuone ja ylpeydenaihe. En ehtinyt Oodissa vielä käydäkään ja taidan jättää väliin jatkossakin, se lienee niiden oikeamielisten, suvaitsevaisten, kaiken tietävien ja vähän toisia yläpuolella olevien kokoontumispaikka. Menen lähikirjastoon, jota ei ainakaan vielä ole valjastettu noitarovioiden pitopaikaksi.
Juuri näin! Oikeamielisten kokoontumispaikalta se vaikuttaa, päivällä porukkaa asiallisen tekemisen kaltaisissa toimissa, illalla on tunnelma vähän kuin jossain gaalassa.
90-luvun laman aikana kirjastot eivät kehdanneet enää heittää poistokirjojaan roskiin, vaan niitä alettiin myydä asiakkaille; 2000- luvun uutuus olivat kirjankierrätyshyllyt julkisten kirjastojen auloissa ja tuulikaapeissa. Nyt pääkaupunkiseudun kirjastot haluavat tehokkaammin päästä eroon vanhoista kirjoistaan ja ovat ulkoistaneet sitä hommaa Kierrätyskeskukselle, Oodiin ei välttämättä tule kirjankierrätystä; vanhat nuhjuiset vääriä ajatuksia sisältävät kirjat voisivat houkutella liikaa vanhoja nuhjuisia väärinajattelevia asiakkaita.
Luultavasti käyn tsekkaamassa Oodin tunnelmaa niin usein kuin pystyn ihan perverssin tyydytyksen takia. Joskus pitäisi kokeilla mennä Oodin asiakkaaksi vähän kaljoissaan ja katsoa millaista atmosfääriä levittäisin. :)
Quote from: Veikko on 15.12.2018, 14:04:16
Tiedän tuon hyvin myöhemmältäkin ajalta, kun olen kasvanut samassa pihassa, missä oli kirjasto (jonne pääsin vielä omalla avaimella, mihin vuorokaudenaikaan tahansa, oi onnea!).
Kas, joku toinenkin, jolla on ollut omat avaimet kirjastoon!
Poistoista olet nähdäkseni väärässä kuitenkin. Poistoja tehtiin ennenkin. Ei niin paljon kuin nykyään, sillä kirjoja ei myöskään julkaistu yhtä paljon. Mitä enemmän julkaistaan, sitä enemmän poistetaan.
Quote from: nimierkki on 15.12.2018, 17:43:28
Quote from: Veikko on 15.12.2018, 14:04:16
Tiedän tuon hyvin myöhemmältäkin ajalta, kun olen kasvanut samassa pihassa, missä oli kirjasto (jonne pääsin vielä omalla avaimella, mihin vuorokaudenaikaan tahansa, oi onnea!).
Kas, joku toinenkin, jolla on ollut omat avaimet kirjastoon!
Poistoista olet nähdäkseni väärässä kuitenkin. Poistoja tehtiin ennenkin. Ei niin paljon kuin nykyään, sillä kirjoja ei myöskään julkaistu yhtä paljon. Mitä enemmän julkaistaan, sitä enemmän poistetaan.
Totta kai poistoja tehtiin kirjojen kohdalla, joita ei juuri lainattu ja joita olin monta kappaletta hyllyssä, mutta jos vain mitenkään tilaa riitti, niin yksi jätettiin. Tai laitettiin varastoon.
Poistoja ei tehty kirjojen kulumisen perusteella, kuten nyt, vaan kulunut kirja sidotettiin uudelleen - tietenkin täysin turmeltunut kirja jouduttiin poistamaan - ja heikosti sidotut kirjat - tai nidotut - sidotettiin ja kansitettiin kirjastokäyttöä kestäväksi heti uutena. Nykyisin kuluneita kirjoja ei enää korjata mitenkään Helsingin kaupunginkirjastoissa - olen tuon tiedon saanut keskustelusta kirjastovirkailijan kanssa.
Minulla ei ole tilastoja julkaisuluvuista, mutta nuo poistot ja poistojen syyt eivät ole vertailukelpoisia tilanteeseen nyt ja vaikka 30 vuotta sitten. Tiedän tuon varmasti, sillä niin lähellä kirjastomaailmaa olen elänyt lapsesta lähtien.
Quote from: Faidros. on 12.12.2018, 14:43:40
Ehkä notkumiskeskuksen rakennusluvat keskustaan meni kaupunginhallituksessa paremmin läpi, kun se verhoiltiin kirjaston rakennusluviksi?
Kiinnostaisi tietää, millä rahalla punavihreä Tsadi näitä prameita notkumiskeskuksia rakennuttaa. Kun nyt miettii sitä, että parhaat veronmaksajat kuten esimerkiksi teollisuus ja kauppa siirtyvät koko ajan väljempiin maisemiin Espooseen tai Vantaalle, jopa vieläkin etäämmäksi ja jäljelle jää se porukka, joka pikemminkin vain kuluttaa sitä veropottia. Ilmeisesti lainahanat ovat vielä kuitenkin sen verran auki, että sen avulla voi monikulttuuria elättää ja pystyttää vielä edustuspytinkejä sitä viihdyttämään.
^ Helsingin, kuten muidenkin kotimaisten metropolien talouskasvu perustuu nykyään kaupungin liikelaitoksiin piilotettuihin konsernilainoihin.
Painetussa esitteessä stadin taloustilanne näyttää hyvältä mutta tasekirjoja tutkiessa piilotettua velkaa paljastuu jo kymmenisen miljardia.
Vertailun vuoksi reilu 100 000 asukkaan Lahti business city puhkaisi veloillaan hiljattain miljardin euron rajapyykin.
Quote from: ismolento on 15.12.2018, 22:55:13
Quote from: Faidros. on 12.12.2018, 14:43:40
Ehkä notkumiskeskuksen rakennusluvat keskustaan meni kaupunginhallituksessa paremmin läpi, kun se verhoiltiin kirjaston rakennusluviksi?
Kiinnostaisi tietää, millä rahalla punavihreä Tsadi näitä prameita notkumiskeskuksia rakennuttaa. Kun nyt miettii sitä, että parhaat veronmaksajat kuten esimerkiksi teollisuus ja kauppa siirtyvät koko ajan väljempiin maisemiin Espooseen tai Vantaalle, jopa vieläkin etäämmäksi ja jäljelle jää se porukka, joka pikemminkin vain kuluttaa sitä veropottia. Ilmeisesti lainahanat ovat vielä kuitenkin sen verran auki, että sen avulla voi monikulttuuria elättää ja pystyttää vielä edustuspytinkejä sitä viihdyttämään.
Helsinkihän kerää yhteisöveroa yli kolme kertaa enemmän kuin kakkosena oleva Espoo. Ei se ulosliputtaminen hirveän vauhdilla etene...
Quote from: foobar on 15.12.2018, 08:33:42
Quote from: Veikko on 13.12.2018, 03:10:13
Lukuharrastus Suomessa asuvien keskuudessa on tosiaan vähentynyt. On tullut Suomen ulkopuolelta iso ryhmä, jotka eivät vapaaehtoisesti kirjaa käteensä ota ja joiden lukutaitokin on enemmän tai vähemmän hukassa.
En rehellisesti sanoen usko että kirjojen lukeminen on jokin suuri lukutaidon tai -harrastuksen mitta. Veikkaan että useimmat nuoret lukevat itseasiassa paljon enemmän kuin lukivat vaikkapa 50 vuotta sitten. Se teksti sattuu olemaan vaan ruudulla.
Juuri näin. Lukeminen, joka on eräs tavoista omaksua tietoa, on siirtynyt ruudulle ja siirtyy sinne yhä enemmän. Virtuaaliympäristöistä tullee myös yksi oppimisen kanavista.
Siis kirjan ja printin osuus ja merkitys tiedon omaksumisen välineenä vähenee. Ja vaikka tämä trendi on tiedossa, silti rakennetaan arkkitehtoonisia monumentteja merkitystään menettävälle kirjalle.
QuoteSiis kirjan ja printin osuus ja merkitys tiedon omaksumisen välineenä vähenee. Ja vaikka tämä trendi on tiedossa, silti rakennetaan arkkitehtoonisia monumentteja merkitystään menettävälle kirjalle.
Sen takiahan tuolla Oodissa on panostettu uusiin medioihin ja tiedonvälitystapoihin. Kumpikaan lähestymistapa ei tämän topikin perusteella kelpaa.
Quote from: no future on 15.12.2018, 11:21:43
Suomessa ei vieläkään ole siinä määrin kouluttamattomia maahanmuuttajia tai boko harameita, että se näkyisi jossain koko yhteiskuntaa koskevissa tilastoissa kärpäsen paskan vertaa.
Ei kuulu tähän ketjuun mutta tällainen paskanjauhaminen pitää korjata. Mitään muuta ei hommalla juuri tulekaan esiin kuin mainitsemiesi kouluttamattomien maahanmuuttajien ja boko harameiden rikokset. Vai ei kärpäsen paskan vertaa? Taisi kohdallasi jäädä ainakin perusteet opiskelematta mitä tilastoihin tulee. Et taida ymmärtää niitä edes kuvina.
Nyt muuten mukana jo aivan uudet lasten joukkoraiskaukset. Että tällaista ollaan saatu kun pidetään rajat auki mutta sinua ei tunnu haittaavan. Tähän vastaat varmaan jollain normaalilla vakioheitollasi että "kyllä ne suomalaisetkin jne..". Tee se tosin jossain muussa ketjussa mitkä noita rikosaaltoja koskevat.
Lisätty Mykkäsen yhden syyllisen kommentti.
OT, mutta pitää muistaa, että eräiden jäsenten ainoa syy notkua täällä on trollata Hommaa, ja jos se vaatii kaikenlaisen multikultin ihannointia, ja haittojen vähättelyä, jotta saavutetaan himoittu Ruotsin malli ja tilanne, niin sillä tavalla sitten, joka asiassa.
Quote from: acc on 16.12.2018, 02:27:41
Siis kirjan ja printin osuus ja merkitys tiedon omaksumisen välineenä vähenee. Ja vaikka tämä trendi on tiedossa, silti rakennetaan arkkitehtoonisia monumentteja merkitystään menettävälle kirjalle.
Ehkäpä Oodin koko tarkoitus on vauhdittaa kansakunnan tyhmenemistä. Ketä kiinnostaa mennä asioimaan moiseen arkkitehtoniseen hirvitykseen, jonka pelkkä ulkonäkö aiheuttaa vatsanväänteitä eikä omaa minkäänlaisen sivistyksen tai arvokkuuden hiventäkään?
Quote from: no future on 16.12.2018, 03:25:29
QuoteSiis kirjan ja printin osuus ja merkitys tiedon omaksumisen välineenä vähenee. Ja vaikka tämä trendi on tiedossa, silti rakennetaan arkkitehtoonisia monumentteja merkitystään menettävälle kirjalle.
Sen takiahan tuolla Oodissa on panostettu uusiin medioihin ja tiedonvälitystapoihin. Kumpikaan lähestymistapa ei tämän topikin perusteella kelpaa.
Pystyykö oodissa 3d tulostajalla tulostamaan lisää maahanmuuttajia vai onko viellä odotettava tekniikan kehitystä ja pyydettävä nuoria miehiä kehitysmaista saapumaan Suomeen ilmaisen elämisen ja pikkutyttöjen jalkovälin toivossa?
Kirjojen merkitys jonkun mielestä vähenee. Voisiko olla syynä luku- ja kirjoitustaitoisen väestönosan suhteellinen väheneminen jostain syystä? Paluu kivikaudelle ja viestintä rummutuksen asteelle. Rumpu = "äly" -puhelin. Viestit twiittejä eli möläytyksiä. Liika sometus tuhoaa helposti aivosi samoinkuin älynpoistolaitteen eli näköradion toljotus.
Maailmassa sentään vielä kirjoitetaan valtava määrä kirjoja ja niitä myydäänkin. Suomen kirjastolaitoksella on ainakin viime aikoihin asti ollut huomattava osuus käyttäjille ilmaisena keinona sivistyä. Kustannustehokaskin vielä.
p.s. onko Oodiin jo palkattu vartijoita järjestyksenpitoon?
p.s.2 aivotutkimuksen ( ei pelkästään Tatu Vanhanen lähteenä ) mukaan kirjojen lukeminen kehittää aivoja, tv:lla tulee lähes suoraa viivaa aivokäyränä.
Viitaten viesteihin, että aikoo kiertää Oodin kaukaa.
Kannattaa huomata, että Oodin on laitettu myös hommalaisten rahoja. Kannattaa nauttia uusista tiloista niin kauan kun ovat uusia.
Quote from: Radio on 16.12.2018, 05:27:00
p.s. onko Oodiin jo palkattu vartijoita järjestyksenpitoon?
Pakkohan siellä on olla. Ei mikään vanhan ajan vaksi riittäne. Mutta nykyään vartijat eivät patsastelee näkyvillä tyhjän panttina; on tehokkaampaa että he ilmestyvät valvomosta tsekkaamaan sinut ohi kulkien heti kun vaikutat epäilyttävältä. Testaa Oodin toimintatavat vaikka menemällä jonnekin tuolille nuokkumaan vanhalta viinalta haisten. Mutta onko jo paikalla etnisesti edustavaa henkilökuntaa tehtävänään nuorison kanssa seurustelu?
Henkilökunnalla ainakin on jo liivit työn puolesta, niinkuin Kirjasto kympissäkin.
Tässä olen mietiskellyt, kauanko kestää. että rautatieaseman roikkujat huomaavat uuden, lämpöisen "olohuoneen"? Oodi on arkkitehtoonisesti hieno, mutta aika saakuran kallis puolimatkan talo. Kirjoja hakiessasi väistelet pahimmat möykkääjät, unisex-vessoihin en edes uskaltautuisi.
Tämä on jo monta kertaa kulahtanut fraasi, mutta elää ikuisen oikeassa:
Quote"Kun hollitupalaiset päästää salin puolelle, ne eivät siitä hienostu, vaan muuttavat salin hollituvaksi."
Miksi puhutaan keskustakirjastosta? Kyseessähän on kulttuurikeskus (sic). :facepalm:
Quote from: pörrö on 16.12.2018, 10:34:16
Tässä olen mietiskellyt, kauanko kestää. että rautatieaseman roikkujat huomaavat uuden, lämpöisen "olohuoneen"?
Roikkuvainen porukka löytää aina uuden kohteen Makkaratalo-Kampin keskus -akselilla. Jotenkin ne onnistutaan aina häätämään pois yhdestä paikasta, etteivät ihan talvileiriä tee. Oletan Oodin kohdalla alkavaksi samanlaisen kissanhännänvedontapaisen.
Quote from: migri on 16.12.2018, 03:46:16
Quote from: no future on 15.12.2018, 11:21:43
Suomessa ei vieläkään ole siinä määrin kouluttamattomia maahanmuuttajia tai boko harameita, että se näkyisi jossain koko yhteiskuntaa koskevissa tilastoissa kärpäsen paskan vertaa.
Ei kuulu tähän ketjuun mutta tällainen paskanjauhaminen pitää korjata. Mitään muuta ei hommalla juuri tulekaan esiin kuin mainitsemiesi kouluttamattomien maahanmuuttajien ja boko harameiden rikokset. Vai ei kärpäsen paskan vertaa? Taisi kohdallasi jäädä ainakin perusteet opiskelematta mitä tilastoihin tulee. Et taida ymmärtää niitä edes kuvina.
Tuolla aiemmin mainittiin kansalaisten lukuinnon tilastoidun vähenemisen selityksenä kehitysmaiden maahanmuuttajat. Mikä oli aika kaukaa haettu selitys, taas kerran. Ei pidä sotkea maahanmuuttajia sellaisiin tilastoihin mihin heillä tuskin on merkittävää vaikutusta. Raiskaukset ja lukeminen tuskin liitttyvät toisiinsa mitenkään enempää kuin jäätelönsyönti ja hukkumiset.
Quote from: no future on 16.12.2018, 10:48:10
Quote from: migri on 16.12.2018, 03:46:16
Quote from: no future on 15.12.2018, 11:21:43
Suomessa ei vieläkään ole siinä määrin kouluttamattomia maahanmuuttajia tai boko harameita, että se näkyisi jossain koko yhteiskuntaa koskevissa tilastoissa kärpäsen paskan vertaa.
Ei kuulu tähän ketjuun mutta tällainen paskanjauhaminen pitää korjata. Mitään muuta ei hommalla juuri tulekaan esiin kuin mainitsemiesi kouluttamattomien maahanmuuttajien ja boko harameiden rikokset. Vai ei kärpäsen paskan vertaa? Taisi kohdallasi jäädä ainakin perusteet opiskelematta mitä tilastoihin tulee. Et taida ymmärtää niitä edes kuvina.
Tuolla aiemmin mainittiin kansalaisten lukuinnon tilastoidun vähenemisen selityksenä kehitysmaiden maahanmuuttajat. Mikä oli aika kaukaa haettu selitys, taas kerran. Ei pidä sotkea maahanmuuttajia sellaisiin tilastoihin mihin heillä tuskin on merkittävää vaikutusta. Raiskaukset ja lukeminen tuskin liitttyvät toisiinsa mitenkään enempää kuin jäätelönsyönti ja hukkumiset.
Tai tyhmyys ja tietämättömyys.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005933560.html (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005933560.html)
QuoteSaako Oodia jo arvostella? Ydintehtävältään se on vain keskinkertainen, Itäkeskuksen ja Tikkurilan kirjastoissakin on enemmän kirjoja – Johtaja: "Ei se määrä vaan se laatu"
Oodi omisti vain yhden kerroksen kolmesta kirjoille – pääkaupunkiseudulla on viisi valikoimaltaan suurempaa kirjastoa.
ONKO mitään koskaan kehuttu niin paljon kuin Helsingin keskustakirjasto Oodia?
Wow-arkkitehtuurin kaunis ja komea ilmentymä on herättänyt ihastusta...
Vesa Sirénin juttu. Olenkin käyttänyt jo Hesarin ilmaisjuttukiintiöni toistaiseksi loppuun. Joku muu voi referoida lisää, jos sattuu huvittamaan.
Mitä nopeasti katsoin niin kirjat Oodissa olivat ihan laadukkaita eli kaikki siistejä, uudehkoja ja nuhjaantumattomia.
Saattaaa olla, en ole tsekannut, että jotain naistenhömppää on suhteellisesti vähemmän kuin jossain sivukirjastossa, mutta mitään todella syvällistä tai radikaalimpaa omaa ajattelua haastavaa ei välttämättä löydy. Hypoteesini paikan kokoelmapolitiikasta on keskinkertaisuuden ylistys. Suits mii söör. :) Kumma miten homma joka ei alunperin kiinnostanut, on alkanut minua nyt kiinnostaa... :)
Edit: Useita edittejä.
Quote from: no future on 16.12.2018, 10:48:10
Quote from: migri on 16.12.2018, 03:46:16
Quote from: no future on 15.12.2018, 11:21:43
Suomessa ei vieläkään ole siinä määrin kouluttamattomia maahanmuuttajia tai boko harameita, että se näkyisi jossain koko yhteiskuntaa koskevissa tilastoissa kärpäsen paskan vertaa.
Ei kuulu tähän ketjuun mutta tällainen paskanjauhaminen pitää korjata. Mitään muuta ei hommalla juuri tulekaan esiin kuin mainitsemiesi kouluttamattomien maahanmuuttajien ja boko harameiden rikokset. Vai ei kärpäsen paskan vertaa? Taisi kohdallasi jäädä ainakin perusteet opiskelematta mitä tilastoihin tulee. Et taida ymmärtää niitä edes kuvina.
Tuolla aiemmin mainittiin kansalaisten lukuinnon tilastoidun vähenemisen selityksenä kehitysmaiden maahanmuuttajat. Mikä oli aika kaukaa haettu selitys, taas kerran. Ei pidä sotkea maahanmuuttajia sellaisiin tilastoihin mihin heillä tuskin on merkittävää vaikutusta. Raiskaukset ja lukeminen tuskin liitttyvät toisiinsa mitenkään enempää kuin jäätelönsyönti ja hukkumiset.
"Tuolla aiemmin" Niinpä niin. Nämä yhden lauseen roiskaisut kohdaltasi ovat edelleen paskapuhetta eikä se siitä muuksi muutu. Voit yritellä johdatella miten vain mutta ketjuahan on helppo selata.
Tässä, "tuolla aiemmin", otit jo soroksen liskoihmisten kansanvaihtoprojektin mukaan. Liittyykö tämä jäätelönsyönteihin ja hukkumisiin?
Quote from: no future on 15.12.2018, 12:23:02
En välttämättä pitäisi kaikkien soroksen liskoihmisten kansanvaihtoprojektien ja muiden salaliittoteorioiden ostamista "parempana ymmärryksenä" maailmasta. :roll:
Anyways, voit jatkaa samalla linjalla mutta Uuno Nuivasen neuvosta viisastuneena jätän ruokkimatta.
Quote from: Make M on 15.12.2018, 12:16:42
No, kuinka hyvin äitisi nykyisin ymmärtää, missä mennään? GCM, nettisensuuri, mielipidevainot, ylen ja koululaitoksen aivopesu, Deep State jne? Onko hänen ymmärryksensä maailmasta paremmalla tolalla kuin normitaviksella?
Oma äitini seuraa Ylen uutisia ja ajankohtaisohjelmia, Hesaria ja Kauniita ja rohkeita. Viimeisimmästä lukemastaan kirjasta on aikaa kymmeniä vuosia. Häntä on oikeastaan mahdotonta saada ymmärtämään esimerkiksi sitä, kuinka Demarit ja Halonen eivät ole aikoihin olleet eivätkä ole tällä hetkellä Suomen kansan puolella. Paavo Lipposesta puhumattakaan. >:(
Tämähän se on ongelmallista, että kun muutamia kymmeniä vuosia sitten oli vielä jonkilaisia laatulehtiä ja uutisia, jotka olivat suunnilleen puolueettomia ja joista sai hyvän käsityksen yhteiskunnasta, niin monet vanhat ihmiset kuvittelevat, että ne ovat yhä puolueettomia vaikka ne ovat täysin monikulttuurisuuspropagandan läpäisemiä. Ja Suomessakin on se 10 % ihmisistä jotka eivät ole käyttäneet nettiä koskaan ja paljon suurempi osuus joka ei lue sieltä mitään valtavirrasta poikkeavaa, kuten ei kirjoistakaan.
Quote from: Veikko on 16.12.2018, 10:50:06
Quote from: no future on 16.12.2018, 10:48:10
Quote from: migri on 16.12.2018, 03:46:16
Ei kuulu tähän ketjuun mutta tällainen paskanjauhaminen pitää korjata. Mitään muuta ei hommalla juuri tulekaan esiin kuin mainitsemiesi kouluttamattomien maahanmuuttajien ja boko harameiden rikokset. Vai ei kärpäsen paskan vertaa? Taisi kohdallasi jäädä ainakin perusteet opiskelematta mitä tilastoihin tulee. Et taida ymmärtää niitä edes kuvina.
Tuolla aiemmin mainittiin kansalaisten lukuinnon tilastoidun vähenemisen selityksenä kehitysmaiden maahanmuuttajat. Mikä oli aika kaukaa haettu selitys, taas kerran. Ei pidä sotkea maahanmuuttajia sellaisiin tilastoihin mihin heillä tuskin on merkittävää vaikutusta. Raiskaukset ja lukeminen tuskin liitttyvät toisiinsa mitenkään enempää kuin jäätelönsyönti ja hukkumiset.
Tai tyhmyys ja tietämättömyys.
Kerro toki lisää?
Quote from: no future on 16.12.2018, 10:48:10
Tuolla aiemmin mainittiin kansalaisten lukuinnon tilastoidun vähenemisen selityksenä kehitysmaiden maahanmuuttajat. Mikä oli aika kaukaa haettu selitys, taas kerran. Ei pidä sotkea maahanmuuttajia sellaisiin tilastoihin mihin heillä tuskin on merkittävää vaikutusta. Raiskaukset ja lukeminen tuskin liitttyvät toisiinsa mitenkään enempää kuin jäätelönsyönti ja hukkumiset.
Tulkitsenko oikein, että raiskausten ja kehitysmaiden maahanmuuttajien välillä on kuitenkin, sittenkin yhteys?
Et vietä aikaasi hommalla turhaan, kyllä asiat lopulta avautuvat vähän laajemminkin 8)
^^ Et siis ymmärtänyt, joten siinä se oli.
En ole tätä ketjua oikeastaan lukenut tämän sivun verran enempää, mutta mainittakoon että pari päivää sitten tein pienen excursion Oodiin. Vaikutti hyvin amerikkalaistyyppiseltä museolta siinä mielessä, että isojen ja avarien tilojen lisäksi päähuomion ja yleisön kiinnostuksen vei tilava ruokailualue. Siellä vauraan ja suvaitsevaisen oloiset immeiset nautiskelivat trendikkään näköisiä ruoka-annoksiaan, alakerran unisex-wc:ssä puolestaan romaneja (ei romaaneja) niin koto- kuin tuontiperäisinäkin.
Eräänläinen monikulttuurisen yhteiskunnan ilmentymä siis.
Sinänsä en kritisoi Oodi-projektia, kun en ole tarkemmin siihen tutustunut, enkä edellytä että se olisi nidemääriltään maan suurin kirjasto. Kirjat joka tapauksessa liikkuvat esim. Helmet-alueella (en siis viittaa natsikypäriin, vaan Helsingin kirjastoalueeseen) tilaamalla ja ilmaiseksi, jolloin oma lähikirjasto koostuu käytännössä sen omasta nidekannasta, sekä noutopisteenä kaikkien muiden kirjastojen kirjoille. Hyvä vaan, että on ompelukonetta ja 3D -printteriä oppi- ja hyötykäytössä.
Sen, miten hyvin projekti Oodi - mikä kirjastona ei siis ole minkään arvoinen - on menestynyt, näemme vasta vuoden tai kahden kuluttua, kun sen uutuusarvo on menettänyt merkityksensä ja se on saanut sen vakituisen käyttäjäkunnan ja käyttöarvon kun se tulee saamaankin.
Quote from: Veikko on 16.12.2018, 16:19:00
... näemme vasta vuoden tai kahden kuluttua, kun sen uutuusarvo on menettänyt merkityksensä ja se on saanut sen vakituisen käyttäjäkunnan ja käyttöarvon kun se tulee saamaankin.
Kansallisen audiovisuaalisten arkiston KAVI (aikoinaan Suomen elokuva-arkisto) elokuvanäytökset alkanevat siellä joskus keväällä, mutta he lopettavat elokuvien esittämisen nykyisessä paikastaan elokuvateatteri Orionissa jo vuodenvaihteessa. Saa nähdä muuttuuko KAVIn ohjelmapolitiikka esityspaikan vaihdoksen myötä.
EU propaganda nurkkaus Oodissa.
Paikalla jopa kaksi EU työntekijää passissa.
Non stop video pyörii isolla taululla selittäen EUn ihanuutta.
Interaktiiviseen videoseinään voi kuvauttaa itsensä.
Menkäähän nyt muutkin sinne 612 pipojen kanssa ottamaan photot itsestänne!
Lapsiperheen kanssa oli ihan kivaa käväistä tuolla.
Itse luonnehtisin Oodis edulliseksi ajanviettopaikaksi verrattuna kauppakeskuksiin - rahaa kuluu vähemmän!
^ Laitoin JDwg:n luvalla Twitteriin jakoon.
Moni ei välttämättä ohi kulkiessaan tajuakaan, että tämähän on silkkaa propagandaa ja siksi on hyvä herätellä porukkaa. Todella härskiä settiä.
https://twitter.com/HommaFI/status/1074404840846036993
[tweet]1074404840846036993[/tweet]
Quote from: JDwg on 16.12.2018, 22:26:49
Itse luonnehtisin Oodis edulliseksi ajanviettopaikaksi verrattuna kauppakeskuksiin - rahaa kuluu vähemmän!
Pitäisiköhän alkaa järjestää jotain epävirallisia hommaforumilaisten kokoontumisia sinne? Ja mukaan voi laittaa vaikka Hommaforum-pinssin, sellaisen 612-pipon tai muuta vastaavaa. Meidän verorahoillammehan tuota propaganda- ja ajanviettopaikkaa pyöritetään, joten miksemme siis mekin hyödyntäisimme sitten sitä?
Quote from: JDwg on 16.12.2018, 22:26:49
Lapsiperheen kanssa oli ihan kivaa käväistä tuolla.
Itse luonnehtisin Oodis edulliseksi ajanviettopaikaksi verrattuna kauppakeskuksiin - rahaa kuluu vähemmän!
Tämä ei ole mikään pikkujuttu. Nykyään kun kaikki maksaa. Epäkaupallisia tiloja ei ole liikaa talvikaudelle.
Tuliko EU läsnäolo yllätyksenä? Eihän sitä taidettu mainita kuin joka paikassa.
Niinkuin tältä forumilta voi huomata, aika harva tietää EU:sta oikeastaan mitään.
QuoteKirjastoon avautuvan EU@Oodi (link sends e-mail)-tietopisteen tavoite on tuoda Eurooppa ja EU sinne missä kansalaiset ovat ja tarjota heille tietoa unionista, lisätä yleistä Eurooppa-kiinnostusta ja kannustaa kansalaisia osallistumaan EU-asioihin.
Quote from: foobar on 15.12.2018, 11:15:52
Quote from: Don Nachos on 15.12.2018, 09:23:01
Quote from: foobar on 15.12.2018, 08:33:42
En rehellisesti sanoen usko että kirjojen lukeminen on jokin suuri lukutaidon tai -harrastuksen mitta. Veikkaan että useimmat nuoret lukevat itseasiassa paljon enemmän kuin lukivat vaikkapa 50 vuotta sitten. Se teksti sattuu olemaan vaan ruudulla.
Ei. Vaikka lukisi 16h päivässä chatti viestejä, niin ei se paranna lukutaitoa mitenkään. Sanavarasto hupenee, samoin sanan säilän käyttö. Voit oppia uutta ainoastaan itseäsi paremmilta. Jos jokainen vertaisverkostossasi on yhtä "tyhmä" kuin sinä, niin mitään kehitystä ei tapahdu.
Screeniltä on ikävä lukea pidempiä juttuja.
Myytti "diginatiiveista" nuorista on debunkattu myös. Keskiverto nuori ei osaa käyttää tietokonetta tai sähköpostia. Insta, Tube ja Snäppi kyllä taittuu. Jotkut myös onnistuvat työllistämään itsensä sillä. Suurin osa ei.
En minä nuoria halua erityisemmin glorifioida, mutta esim. 50 vuotta sitten se päivän lukusatsi oli käytännössä päivän lehti. Muutoin piti alkaa kirjoja etsimään kirjastosta. Tämä päivänä luettavaa löytyy määrättömästi, ja hyvälaatuistakin sellaista riittää varmasti enemmän kuin ehtii lukemaan. Minusta on turha glorifioida menneiden aikojen niukkuutta.
Mutta kiva huomata kuinka sinusta nuo bokoharamit eivät ole missään muodossa suomalaisen yhteiskunnan sivistyksellisen kehityksen kannalta ongelma.
Minäpä kerron, kun meinaan olen ollut silloin 50 v vuotta sitten, ja lukutaitoinen. Meiltä työläis/virkamiesperheestä löytyi kirjoja, melkolailla paljon. Niitä sai ostamalla ja syntymäpäivinä sekä jouluna. Ja sinne kirjastoon, sekä koulun että kaupungin, pääsi pikkukaupungissa kävelemällä. Ja siellä ne kaveritkin olivat, lainaamassa kirjoja. Ongelma oli että laina-aika oli vain kuukauden, joten joskus joutui maksamaan sakkoja kun siitä puolen metrin pinosta kirjoja joku oli sitten myöhässä. Tosin kirjastontädit tunsivat meidät ja pikkukavereiden palautusten myöhästymisiä painettiin villaisella monet ja monet kerrat. Hymyillen, meikäläisen puolelta arasti ja kiitollisena.
Nyt noita kirjoja on tässä kämpässä vuosien varrella kertyneenä kymmeniä hyllymetrejä. Useat niin rakkaita että ne on luettu vuosikymmenten saatossa monta monituista kertaa. Ja aina niistä löytyy uusia näkökulmia kun oma ajattelu muuttuu ja kehittyy ajan myötä. Sellainen kirja joka oli muinoin pelkkä seikkailu, onkin nykyään filosofinen ja profeetallinen. Sellainen on hyvä kirja. Siihen eivät chatit, twiitit ja muut postaukset, joita artikkeleiksi tai kolumneiksi muinoin kutsuttiin, pääse ikinä.
Minut vieroitti kirjastoista työikäisenä niiden tolkuttomiksi nousseet myähästymissakot. Totesin että minun on halvempaa ostaa ne kirjat ja olla ressaamatta niiden palautuspäivistä. Samalla vapautin kirjastojen kapasiteettia niitä minua enemmän tarvitseville, eli köyhemmille.
Minunkin ns. sivistys on kotoisin kirjoista. Ei ollut tietokoneita eikä nettiä.
Quote from: JDwg on 16.12.2018, 22:26:49
EU propaganda nurkkaus Oodissa.
Paikalla jopa kaksi EU työntekijää passissa.
Non stop video pyörii isolla taululla selittäen EUn ihanuutta.
Interaktiiviseen videoseinään voi kuvauttaa itsensä.
Menkäähän nyt muutkin sinne 612 pipojen kanssa ottamaan photot itsestänne!
Lapsiperheen kanssa oli ihan kivaa käväistä tuolla.
Itse luonnehtisin Oodis edulliseksi ajanviettopaikaksi verrattuna kauppakeskuksiin - rahaa kuluu vähemmän!
Näkymät ovat kuin suoraan Ray Bradburyn dystopiasta
Fahrenheit 451. Ihmisiä aivopestään seinänkokoisilta ruuduilta tauotta tulevalla roskalla.
Quote from: Veikko on 17.12.2018, 01:02:15
Quote from: JDwg on 16.12.2018, 22:26:49
EU propaganda nurkkaus Oodissa.
Paikalla jopa kaksi EU työntekijää passissa.
Non stop video pyörii isolla taululla selittäen EUn ihanuutta.
Interaktiiviseen videoseinään voi kuvauttaa itsensä.
Menkäähän nyt muutkin sinne 612 pipojen kanssa ottamaan photot itsestänne!
Lapsiperheen kanssa oli ihan kivaa käväistä tuolla.
Itse luonnehtisin Oodis edulliseksi ajanviettopaikaksi verrattuna kauppakeskuksiin - rahaa kuluu vähemmän!
Näkymät ovat kuin suoraan Ray Bradburyn dystopiasta Fahrenheit 451. Ihmisiä aivopestään seinänkokoisilta ruuduilta tauotta tulevalla roskalla.
Vertauksesi on suvaitsevaisille analfabeeteille sanskriittia. (löytyy hyllystä) :-)
Quote from: l'uomo normale on 16.12.2018, 08:39:11
Quote from: Radio on 16.12.2018, 05:27:00
p.s. onko Oodiin jo palkattu vartijoita järjestyksenpitoon?
Pakkohan siellä on olla. Ei mikään vanhan ajan vaksi riittäne. Mutta nykyään vartijat eivät patsastelee näkyvillä tyhjän panttina; on tehokkaampaa että he ilmestyvät valvomosta tsekkaamaan sinut ohi kulkien heti kun vaikutat epäilyttävältä. Testaa Oodin toimintatavat vaikka menemällä jonnekin tuolille nuokkumaan vanhalta viinalta haisten. Mutta onko jo paikalla etnisesti edustavaa henkilökuntaa tehtävänään nuorison kanssa seurustelu?
Henkilökunnalla ainakin on jo liivit työn puolesta, niinkuin Kirjasto kympissäkin.
Impivaarassa riitti, että kirjastotäti katsoi vihaisesti, mutta ystävät, kehitys kehittyy.
Quote from: Don Nachos on 16.12.2018, 23:55:30
Quote from: JDwg on 16.12.2018, 22:26:49
Lapsiperheen kanssa oli ihan kivaa käväistä tuolla.
Itse luonnehtisin Oodis edulliseksi ajanviettopaikaksi verrattuna kauppakeskuksiin - rahaa kuluu vähemmän!
Tämä ei ole mikään pikkujuttu. Nykyään kun kaikki maksaa. Epäkaupallisia tiloja ei ole liikaa talvikaudelle...
Ei ole pikkujuttu, ei. Rahaa kului 100 miljoonaa, veroina toki että jakautuu ja ne rahatkin meni jo - että tuleehan siitä se tunne että tavallaan nyt käydessä se on kuin ilmainen, näin laskunmaksun jälkeen. Se on niinkuin joku tilaisi sinun rahoillasi jostain pomppulasta kaikille huvittelupäivän ja maksaisi laskun etukäteen rahoillasi, ja kun itse huvittelupäivänä sinulla ei kulu rahaa yhtään, niin tuntuuhan se ihan ilmaiselta ja epäkaupalliselta - varsinkin jos rahat siihen vain otetaan tililtäsi etkä koskaan edes näe huvipäivän loppulaskua.
Kirjastoksi sanotaan, hinta 1000 euroa tarjottua kirjaa kohti. Siis jokainen mahdollisuus lainata kirja hyllystä on maksanut tuhat euroa (ja taas varastokirjastojen nettilainaukset voisi siirtää kokonaan postien, kioskien ja kauppakeskusten yhteyteen). Toivottavasti nuo vähäiset kirjat ovat huippulaatua, eikä hintaansa nähden luokatonta roskaa.
Tai ehkä tila onkin jotain, kuten Helsingin kaupungin politiikanjohtaja NYT:issä sanoi, ihan muuta? Jospa se on mokuttajien piiloinen hanke eli uusi, moderni vastaanottokeskus, jota käytetään väliaikaisesti kuin kirjastona VOK-tarvetta odotellessa?
Edellinen kirjastotoimen johtaja oli Ode Soininvaaran vaimo. Nykyinen on Katri Vänttinen 54 v, Ylestä kotoisin oleva ns. naimaton nainen. Mitä luulette kiinnostaako näitä naisia muu kuin moniarvoisuus? Sitä saa mitä tilaa.
Quote from: Don Nachos on 16.12.2018, 23:55:30
Tuliko EU läsnäolo yllätyksenä? Eihän sitä taidettu mainita kuin joka paikassa.
Niinkuin tältä forumilta voi huomata, aika harva tietää EU:sta oikeastaan mitään.
Onneksi on kuitenkin veli Nachos, joka pyyteettömästi valistaa meitä sen auvoisuudesta.
Tieto lisää tuskaa! Taidan olla masokisti. On helppoa olla kuin naapurin mies, elämäntyönsä tehnyt kovapalkkaisena paperitehtaan mittarintuijottajana eli prosessinvalvojana. Samaa lajia edustavat kaverit ylpeilevät sillä, etteivät ole elämässään lukeneet yhtään kirjaa. Selvä. Muutettakoon kirjastot sitten kokonaan nuorisotaloiksi ja monikultin temppeleiksi. Kirkot voidaan ekumaanisoida moskeijoiksi. Helsingin suurkirkon tornista alkaa pian kuulua ankara ulina. Ramadanin aikaan syöpötellään kirkon kryptassa. Allah ei näe sinne.
Kirjastokorvaukset kirjailijoille voidaan lahjoittaa Afrikan ja Arabimaan kehitys(ase)apuun. Loppuu kirjallisuus ja muu turha taide. Pyllistely ja Kaaban mustan kiven nuoleskelu on sitä ihteensä.
p.s. Koraani itsessään ei suoraan kiellä ihmisen kuvaamista, joskin se kieltää idolit eli "epäjumalain kuvat". Islamilainen perimätieto suhtautuu kuitenkin kielteisesti ihmisten ja jopa eläinten kuvaamiseen.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005948367.html
QuoteKaaret ovat onttoja ja ne on kiinnitetty "istukkaansa" kahdella pultilla. Kun kuusiokoloavaimella muutaman kerran pyöräyttää, koko metallikaaren voi nostaa irti "maasta", viskata mäkeen, ja kantaa pyörän mennessään.
Sentään jostain ollaan säästetty. Pyörätelineet saa irti maasta kuusiokoloavaimella.
Hyviä uutisia: Balkanin kiertävä kansa on vihdoin löytänyt Oodin.
Ainakin kaksi ryhmää, jotka kuuluvat rautatieaseman vapaaseen kansaan, oli perustanut leirin Oodin kolmanteen kerrokseen - kirjataivaaseen - sunnuntaina iltapäivällä 30.12. Neljän hengen ryhmä veti hirsiä sanomalehtialueen sohvilla ja kolmen hengen ryhmä aterioi lukupöydän äärellä.
Nukkuva väki oli varsin hiljainen, joskin yhden herrasmiehen puhelimesta soljui Balkanin rytmejä muidenkin iloksi. Aterialle ryhtynyt joukko oli toimeliaampi. Mustasta säkistä nousi pöydälle niin patonkia, kolaa kuin kananjalkaa.
Tämä bongaus on varma, mutta ei luultavasti ensimmäinen, koska avajaisista on jo kolme viikkoa. Toinen kerros, jossa on sopiva portaikko myös pitkällään lepäämiseen, on vielä osoittain suljettu yleisöltä. En myöskään vielä huomannut pyykkisirkusta käymälöissä.
Joku voi muistuttaa, että täytyyhän kerjäläistenkin jossain lämmitellä. Ehkä niin, mutta miksi Helsinki sitten tarjoaa heille Hirudo-keskuksen, joka on vasiten kodittomien romanien palvelemiseen ja hyysäykseen suunniteltu ja pystytetty. Lääkäriinkin he pääsevät helsinkiläisten palkansaajien verorahoilla, jos polvea kolottaa.
Oodin asiakaskunta alkaa siis pikku hiljaa koostua samoin kuin vanhassa Kirjasto 10:ssä Postitalossa. Kirjasto 10:n tarinaa löytyy täällä useammastakin ketjusta, joten ei siitä enempää tässä. Tosin Oodi on kookkaampi kuin Kirjasto 10, joten ehkäpä Balkanin kansat sulautuvat muuhun kirjastokansaan sen suurempaa vahinkoa jättämättä - tai sitten ei.
No missäs romaani ellei kirjastossa.
Suomi ei koskaan opi. Rakennetaan kansalle olohuoneita, niistä tulee rappioaineksen käymälöitä. Joka muumin ostarin, liikekeskuksen, puiston, torin yms alueen penkit valtaa AINA räkänuoriso, kusipultsarit, balkaninrosvot, ei KOSKAAN havainnekuvan maripaitaperheet. Lämmin, ilmainen sisätila ja sosialistisunnivoiden salliva asenne ovat vahva vetotekijä: täällä on hyvä loisia ja rötöstellä.
Olisi noihin keinot olemassa muttei halua. Siksi itse vältän näitä kansan olohuoneita kuin ruttoa.
Quote from: Beef Supreme on 01.01.2019, 19:49:43itse vältän näitä kansan olohuoneita kuin ruttoa.
Sama täällä. Ja nautin aivan suunnattomasti siitä että Oodissa lienee piakkoin suunnattomia lieveilmiöitä. Mahdollisimman paljon mustalaisia, ählämeitä ja neekereitä kehiin!
Nautin asiasta niin paljon ettei edes jättikustannuksiin osallistuminen v*tuta oikeastaan lainkaan.
Quote from: Beef Supreme on 01.01.2019, 19:49:43
No missäs romaani ellei kirjastossa.
Suomi ei koskaan opi. Rakennetaan kansalle olohuoneita, niistä tulee rappioaineksen käymälöitä. Joka muumin ostarin, liikekeskuksen, puiston, torin yms alueen penkit valtaa AINA räkänuoriso, kusipultsarit, balkaninrosvot, ei KOSKAAN havainnekuvan maripaitaperheet. Lämmin, ilmainen sisätila ja sosialistisunnivoiden salliva asenne ovat vahva vetotekijä: täällä on hyvä loisia ja rötöstellä.
Olisi noihin keinot olemassa muttei halua. Siksi itse vältän näitä kansan olohuoneita kuin ruttoa.
Muistelen että jokin Helsingin kirjaston järjestelmän isokiho itse antoi ymmärtää pari päivää ennen kirjaston avautumista että "kerjäläiset" (=romanialainen mafia) olisi yksi tärkeimmistä kohderyhmistä Oodille. Että minkäänlaisella rikoksellisuudella ei olisi rajaa koska sehän on rasismia.
Helsinki on Suomen sairas sekopää. Mitään rajaa ei käytökselle ole koska agendaraha on se jota aina saa. Yllättävän sivistyneet kaapuakat ja näiden lapset Oodin yläkerrassa vielä ymmärsin mutta kun sinne alkaa pesiytyä romanialaista mafiaa, menee meininki kiinnostavaksi. Designtuoleista voi kohta saada mukavasti tubin koska olisi rasismia ajatella väärin. Perkele!
Kirjastonhoitajilla on kova työ katsoa sivuun, ettei ole todistamassa mitään rikastuksia.
Kiinalaissyntyinen kaverini kertoi että olivat jo toisena käyntipäivänään nähneet näitä nukkumassa paraatikerroksen sohvilla kuin kotonaan.
Jostain kumman syystä eivät olleet erityisesti ihastuneet tilanteesta. Kehoitin antamaan suoraa palautetta aiheesta. Ei Oodi ole mikään rikollisten ilmaishotelli...
Tilanne vielä elää, ehkä, romanien ja muun oleskelevan väen suhteen. Pitää aina välilä käydä ohikulkiessa tsekkaamassa atmosfääriä. Tukholman Kulturhusetissa ihmetellessäni en koskaan nähnyt sisällä romaneita tai päihteidenkäyttäjiä tai hengailukulttuurin edustajia, saa nähdä stadilaisen idealismin määrää tositilanteessa.
Quote from: foobar on 01.01.2019, 21:37:23
suoraa palautetta aiheesta. Ei Oodi ole mikään rikollisten ilmaishotelli...
Oodi = Suomi = Suomi kuuluu kaikille.
-> Suomen sosiaaliturva kuuluu kaikille, ainakin kaikille Suomessa oleskeleville.
-> Oodi kuuluu kaikille, mukaanlukien Oodin mukavuudet, jotka kuuluvat kaikille.
Kävin itse viikko-pari sitten Oodissa pikaisesti, lähinnä ohikulkumatkalla ja julkista WC:tä hyödyntäen. Huomasin tuolloin sen olevan romanikerjäläisten suosiossa, ja kirosin hieman. Oodin trendikäs sukupuoleton-wc -konsepti tullee olemaan jatkossa hieman hankala ja vaativan ylimääräistä vartijapresenssiä jahka irakin ihmeet kekkaavat ettei kirjasto ole vain lukutaitoisia varten... :-\
Quote from: WinstonSmith on 01.01.2019, 21:32:00
Kirjastonhoitajilla on kova työ katsoa sivuun, ettei ole todistamassa mitään rikastuksia.
Taitaa kirjaston toimihenkilöillä olla vähän estoja soittaa poliisille, jos jotain kalabaliikkia syntyy. Sehän olisi rasismia puuttua johonkin hässäkkään, mikä jossain Afrikassa tai Lähi-idässä kuuluu normaaliin elämänmenoon.
Quote from: Jorma M. on 01.01.2019, 21:10:08
Quote from: Beef Supreme on 01.01.2019, 19:49:43itse vältän näitä kansan olohuoneita kuin ruttoa.
Sama täällä. Ja nautin aivan suunnattomasti siitä että Oodissa lienee piakkoin suunnattomia lieveilmiöitä. Mahdollisimman paljon mustalaisia, ählämeitä ja neekereitä kehiin!
Nautin asiasta niin paljon ettei edes jättikustannuksiin osallistuminen v*tuta oikeastaan lainkaan.
Toisaalta mehän emme välttämättä tiedä mistään lieveilmiöistä, koska nehän tietenkin salataan ellei nyt suorastaan ruumiita tule.
Quote from: Siili on 17.12.2018, 06:35:06
Quote from: Don Nachos on 16.12.2018, 23:55:30
Tuliko EU läsnäolo yllätyksenä? Eihän sitä taidettu mainita kuin joka paikassa.
Niinkuin tältä forumilta voi huomata, aika harva tietää EU:sta oikeastaan mitään.
Onneksi on kuitenkin veli Nachos, joka pyyteettömästi valistaa meitä sen auvoisuudesta.
Laitatko linkin missä?
Sama vitsi naurattaa edelleen: Jos vastustat EU:ta niin taidat kuulua vasemmistoon.
Käväisin Oodissa, ihan hieno rakennus, käydessäni osin vielä kesken. Mikä pisti silmään oli tietokirjapuolen vähyys. It-alalta ei ollut juuri mitään ja sitten jotain uskontoja koskevaa kirjllisuutta runsaasti, kirsikkana kakussa vaihtoehtolääketiede. Ei lukemisesta pidä tehdä mitään vaihtoehtoa terveelle järjelle!
Quote from: Ida Sofia Arvopohja on 02.01.2019, 17:05:13
Mikä pisti silmään oli tietokirjapuolen vähyys. It-alalta ei ollut juuri mitään ja sitten jotain uskontoja koskevaa kirjllisuutta runsaasti, kirsikkana kakussa vaihtoehtolääketiede.
Tuo asia, josta kannatta eri ihmisten valittaa eri kanavia pitkin kirjastolle ja toistuvasti. Ei ole täysin poissuljettua, että järjelle saataisiin enemmän tilaa.
Quote from: Don Nachos on 02.01.2019, 01:30:54
Quote from: Siili on 17.12.2018, 06:35:06
Quote from: Don Nachos on 16.12.2018, 23:55:30
Tuliko EU läsnäolo yllätyksenä? Eihän sitä taidettu mainita kuin joka paikassa.
Niinkuin tältä forumilta voi huomata, aika harva tietää EU:sta oikeastaan mitään.
Onneksi on kuitenkin veli Nachos, joka pyyteettömästi valistaa meitä sen auvoisuudesta.
Laitatko linkin missä?
Sama vitsi naurattaa edelleen: Jos vastustat EU:ta niin taidat kuulua vasemmistoon.
Linkkejä ei silloin jaeltu, mutta kun EU:hun liittymisestä äänestettiin, vasemmisto sitä vastusti yhtenä miehenä. Silloin se syy toki oli, että Suomi ei saa paeta Venäjän etupiiristä. Mutta nykyään vassarit ovat oivaltaneet, että EU:sta saa kätevästi uuden Neuvostoliiton vanhan tilalle.
Joku seitsemänkymppinen saattaa vielä uskoakin, että 90-luvun totuudet ovat vielä voimassa. Vanhat vassarit olivat joka tapauksessa sata-nolla -suhteessa kaiken neuvostokommunismin puolesta, vaikka heidän valikoiva muistinsa ei sitä tuokaan esille. Mikään ei silti ole muuttunut heidän maailmassaan, paitsi auringon nousun suunta.
Quote from: Don Nachos on 16.12.2018, 23:55:30
Tuliko EU läsnäolo yllätyksenä? Eihän sitä taidettu mainita kuin joka paikassa.
Niinkuin tältä forumilta voi huomata, aika harva tietää EU:sta oikeastaan mitään.
Ei tullut, oli vain ajan kysymys, koska aseman nurkalla notkuvat kerjäläiset löytävät paikalle. Tästä saamme kiittää EU:n vapaata liikkuvuutta.
Näiden raporttien jälkeen ei sitten tarvitsekaan sinne Oodiin mennä.
Moni tutuista on käynyt ja niin runsaasti kuvia ottanut, että minulla on kyllä jo jonkinmoinen käsitys siitä miltä siellä näyttää.
Hienoltahan se näyttää, mutta Helsingin kaupunki jatkaa päättäväisesti linjallaan:
verorahoilla maksettu kansan olohuone on tarkoitettu ensisijaisesti kerjäläisille ja epämääräisille lusmujoukoille.
Hyvää tuossa lienee, että kerjäläisillä ja lusmujoukoilla on nyt kunnollinen pesäpaikka, joten niitä ei ehkä ihan kaikkialle enää riitä. Joten jotkin paikat siistiytynevät kun Oodi vetää puoleensa.
QuoteHyvää tuossa lienee, että kerjäläisillä ja lusmujoukoilla on nyt kunnollinen pesäpaikka, joten niitä ei ehkä ihan kaikkialle enää riitä. Joten jotkin paikat siistiytynevät kun Oodi vetää puoleensa.
Huonoa on se, että tuosta tulee uusi vetovoimatekijä.
Muistakaamme kaikki laittaa palautetta Oodille noista notkuvista häirikkölaumoista ja siitä, että Oodi ei ole mikään ilmainen ja jatkuva päivähotelli maassa laittomasti notkuville tyypeille, joista ainakin osa saa toimeentulonsa rikoksista.
Eikä mitään kertapalautetta, vaan aina uusi palaute joka käynnin jälkeen, jos tilanne ei ole muuttunut.
Lisäksi puhelinsoittoja, yhteydenottoja kaupungille, kansanedustajille, poliisille..
Ennustanpa, että 10-15 vuotta, niin Oodi päättyy. Vuosikymmen lisää, niin koko tönöä ei enää ole. Mikään euro määrä ei riitä pitämään sitä kunnossa.
Eilen käväisin taas Oodissa.
2 krs neukkaritilat oli avattu. Kaveri varasi neukkarin missä kokoonnuttiin.
Pisteeet niistä Oodille.
Sieltä voisi varata vaikka Homma kokoontumiselle tilat ;-)
Käväisin myös 3krs. Siellä oli leiriläisiä pari seuruetta. Yksi äijä kälätti kovaäänisesti puhelimeensa että varmasti kirjastotädit kuuli.
Lisäksi 1krs oli EU propaganda nurkkauksessa päivystäjä paikalla
JdWg: "Sieltä voisi varata vaikka Homma kokoontumiselle tilat ;-) "
Oletko huomannut että siellä on seinällä juliste, huomasin 3. krs seinällä, portaiden, hissien viressä, jossa mm todetaan, että Oodissa ei sallita rasismia ja jotain, oliko se vihapuhetta tai syrjintää, tarkistan tänään kun käyn uudelleen ?
Minua ainakin loukkasi tuo toteamus, ns väärinajattelijoita ei hyväksytä. Ulos määrätään kuin juutalaiset 30-luvulla.
Mielenkiintoista, suosittelisin kokeilemaan, suostutaanko tilanvaraukseen Hommaforumille.
Oodin info-taululla eräällä sivulla annetaan yleisiä ohjeita Oodin käytöstä.
Ohjeissa kielletään rasismi ja syrjiminen ja todetaan, että se pitää huomioida kielenkäytössä.
Eli ns sopimattomia puheita ei saa Oodissa kuulua.
Hyvin mielenkiintoista, sallittaisiinko Hommaforumilaisten varata ryhmätilaa tapaamista varten!
"Kaik on mänt" :facepalm:
Noin lyhkösesti sanottuna.
Quote from: WinstonSmith on 01.01.2019, 21:32:00
Kirjastonhoitajilla on kova työ katsoa sivuun, ettei ole todistamassa mitään rikastuksia.
Valitin joskus
Sunniva Drakelle tällaisista asioista. Vastaus oli juuri sitä tasoa, mitä voi odottaa.
Se huijaus on tämä:
Ja jenkeissä siis tehty näin, voi olla, että samaa tehdään/yritetään meilläkin?
Aikoinaan niin kattavasti eri aiheista painettuja kirjoja sisältäneistä suuremmista kirjastoista on viety ne eniten tietoa sisältäneet kirjat pois, esim. luonnontieteidenalalta.
Niitä on heitetty pois röykkiöittäin.
Tilalle nettiin jotain liki sisällötöntä homppää, ja kirjastoihin kirjoja koskien vaikka sukupuolineutraalisuutta, monikulttuuria jne.
Samaan aikaan tämänkin huononnuksen alullepannut heimo itse pitää suurta kirjahyllyä täynnä kirjoja koskien useita elämänaloja, koska tietävät, että netti ja sähkö voidaan koska tahansa lakkauttaa.
Ja Alexandrian kirjaston polttaminen aikoinaan: kirjoja oli niin paljon, että niitä tarjottiin ruokaloihin/ravintoloihin uunien lämmittämiseen, pitkään paloivat. Samaisen kirjaston polttamisen yhteydessä kävi ilmi, että Koraaneja oli useita versioita. No eihän sellainen käynyt! Poltettiin siis kaikki nekin, paitsi yksi.
Ja linkit saa jokainen hakea tähän itse, en tullut merkinneeksi, että "onko linkkiä laittaa" ei nyt kannata... Youtubelta videota ainakin.
Ja muutenkin mukavaa viikonloppua!
Alexandrian kirjaston polttamisesta on monta teoriaa. Yksi on tämä: https://en.wikipedia.org/wiki/Agora_(film)
Quote from: valkovuokko on 11.01.2019, 14:08:31
Hyvin mielenkiintoista, sallittaisiinko Hommaforumilaisten varata ryhmätilaa tapaamista varten!
Kokeilkaa tuon tilan varaamista. Muuten sitä ei voi tietää. Toki voimme olettaa kieltävän vastauksen saapumisen, mutta oletus ei ole tiedon väärti.
Kirjastot, nuo tiedon ja kulttuurin pyhätöt ovat alennustilassa.... :-[
Espoossa, Ison-Omenan kirjasto on kaikkea muuta kuin viihtyisä paikka! :-\
Samassa tilassa KELA:n toimisto, lääkäriasemia, laboratorio röntgeneineen, hammaslääkäri, neuvola yms.... :o
-Voitte kuvitella sitä "kulttuurin rikastuksen" hehkua siellä.... :roll:
Onneksi ei ole itsellä asiaa sinne.... 8)
Quote from: John Johnson on 29.12.2018, 06:31:02
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005948367.html
QuoteKaaret ovat onttoja ja ne on kiinnitetty "istukkaansa" kahdella pultilla. Kun kuusiokoloavaimella muutaman kerran pyöräyttää, koko metallikaaren voi nostaa irti "maasta", viskata mäkeen, ja kantaa pyörän mennessään.
Sentään jostain ollaan säästetty. Pyörätelineet saa irti maasta kuusiokoloavaimella.
Aika pikaisestihan nuo pultit hitsaisi kiinni.
^ Ongelmaan on kehitetty ratkaisu.
Quote from: Skeptikko on 02.01.2019, 17:36:23
Quote from: Ida Sofia Arvopohja on 02.01.2019, 17:05:13
Mikä pisti silmään oli tietokirjapuolen vähyys. It-alalta ei ollut juuri mitään ja sitten jotain uskontoja koskevaa kirjllisuutta runsaasti, kirsikkana kakussa vaihtoehtolääketiede.
Tuo asia, josta kannatta eri ihmisten valittaa eri kanavia pitkin kirjastolle ja toistuvasti. Ei ole täysin poissuljettua, että järjelle saataisiin enemmän tilaa.
Kirjastoissa ne kirjat, joille ei löydy lainaajia, menevät melko nopeasti poistoon. Ja kaikki järjellinen kirjallisuushan löytyy edelleen tieteellisistä kirjastoista. Itsekään en keksi syytä, miksi menisin Oodiin.
" Itsekään en keksi syytä, miksi menisin Oodiin."
Kyllä minä menen ainakin yhden kerran kuten olen käynyt Itiksessä ja Omenan tietyissä paikoissakin.
Muut extreme-harrastukset ovat jääneet iän mukana pois :roll:
Quote from: Siener on 11.01.2019, 18:39:30
Samaisen kirjaston polttamisen yhteydessä kävi ilmi, että Koraaneja oli useita versioita. No eihän sellainen käynyt! Poltettiin siis kaikki nekin, paitsi yksi.
Ja linkit saa jokainen hakea tähän itse, en tullut merkinneeksi, että "onko linkkiä laittaa" ei nyt kannata... Youtubelta videota ainakin.
Muhammedin (pthyi) syntyessä Aleksandrian kirjasto oli ollut lopullisesti kiinni jo satoja vuosia.
Quote from: WikipediaThe Library dwindled during the Roman Period, due to lack of funding and support. Its membership appears to have ceased by the 260s AD. Between 270–275 AD, the city of Alexandria saw a rebellion and an imperial counterattack that probably destroyed whatever remained of the Library, if it still existed at that time.
Kävin taas äsken Oodissa lukemassa lehtiä.
Lähes kaikki istumapaikat olivat varattuja, kun paikalla oli monta isoa ryhmää kerjäläisennäköisiä ulkomaalaisia, nyytteineen ja kasseineen. Suurin osa näytti olevan sitä porukkaa, joka myy Isoa Numeroa tai istuskelee katujen kulmissa almuja anelemassa.
Yhteensä heitä oli varmasti toista sataa henkeä, naisia pitkissä hameissaan ja muutamia miehiä.
Minua suututti, tämänkö takia minun pitää maksaa veroja, jotta tuollaiselle porukalle rakennetaan hieno kallis olohuone Helsingin kalleimmalle tontille.
No siinä tapauksessa täytyy ilman muuta käväistä Oodissa - vinoilemassa kirjastotädeille (sukupuolesta riippumatta).
Quote from: Chiaroscuro on 13.01.2019, 11:59:33
Kirjastoissa ne kirjat, joille ei löydy lainaajia, menevät melko nopeasti poistoon. Ja kaikki järjellinen kirjallisuushan löytyy edelleen tieteellisistä kirjastoista. Itsekään en keksi syytä, miksi menisin Oodiin.
Olen kuullut, että perussuomalaiset ovat lahjoittaneet kirjastoille Suomen perustan kustantamia kirjoja. Ovatkohan lahjoittajat seuranneet sitä, että ovatko nämä kirjat saaneet olla kirjastossa?
Puskaradion mukaan "ikävät" kirjat tuppaavat katoamaan jälkiä jättämättä.
Kirjastoluettelon mukaan Suomen perustan kirjoja on saatavilla Helsingistä.
Jos käytössä on kelluva kokoelma -järjestelmä, ne eivät sitten välttämättä palaudu lainanneeseen kirjaston toimipisteeseen.
http://tampub.uta.fi/handle/10024/101922
Tämä oli varsin hauska uutinen viikko sitten:
https://yle.fi/uutiset/3-10582381
QuoteErikoinen näky: Oodin hyllyt ammottavat lähes tyhjinä – syynä uuden keskustakirjaston hurja suosio
Etenkin lastenhyllyt ammottavat tyhjyyttään
Artikkelissa useita havainnollistavia kuvia, tyhjiä ovat.
Epäolennaisuudet kuten kirjat saatu pois kirjastosta, seuraavaksi voi turhina poistaa ne tyhjät hyllytkin. ;D
Quote from: Ida Sofia Arvopohja on 02.01.2019, 17:05:13
Käväisin Oodissa, ihan hieno rakennus, käydessäni osin vielä kesken. Mikä pisti silmään oli tietokirjapuolen vähyys. It-alalta ei ollut juuri mitään ja sitten jotain uskontoja koskevaa kirjllisuutta runsaasti, kirsikkana kakussa vaihtoehtolääketiede. Ei lukemisesta pidä tehdä mitään vaihtoehtoa terveelle järjelle!
Ehkä siksi, että it-alan kirjat vanhenevat kaikista kirjoista nopeimmin?
Tänään Hesarissa kaivattiin Oodiin jatsia. Kas kun ei tuettu ideaa sillä että irakilaiset lapsiinsekaantujat ja afrikkalaiset huumekauppiaat tuntisivat itsensä tervetulleiksi koska onhan neekerijatsi antirasistinen juttu.
Viimeiset asiat jotka siinä kirjastossa taidetaan hyväksyä tapahtuvaksi ovat kirjojen luku ja aktiivinen ajattelu ilman agendaohjausta.
Quote from: Jaakko Sivonen on 14.01.2019, 17:50:58
Quote from: Ida Sofia Arvopohja on 02.01.2019, 17:05:13
Käväisin Oodissa, ihan hieno rakennus, käydessäni osin vielä kesken. Mikä pisti silmään oli tietokirjapuolen vähyys. It-alalta ei ollut juuri mitään ja sitten jotain uskontoja koskevaa kirjllisuutta runsaasti, kirsikkana kakussa vaihtoehtolääketiede. Ei lukemisesta pidä tehdä mitään vaihtoehtoa terveelle järjelle!
Ehkä siksi, että it-alan kirjat vanhenevat kaikista kirjoista nopeimmin?
Eikun rassismi! Kirjastossa majailevilta it-insinööreiltä ja tulevilta koodaajilta yritetään viedä tulevaisuus!11!!1
Quote from: foobar on 14.01.2019, 17:56:14
Tänään Hesarissa kaivattiin Oodiin jatsia. Kas kun ei tuettu ideaa sillä että irakilaiset lapsiinsekaantujat ja afrikkalaiset huumekauppiaat tuntisivat itsensä tervetulleiksi koska onhan neekerijatsi antirasistinen juttu.
Viimeiset asiat jotka siinä kirjastossa taidetaan hyväksyä tapahtuvaksi ovat kirjojen luku ja aktiivinen ajattelu ilman agendaohjausta.
Jatsi, bluussi sekä gospel ei taida ihan niin ikäviä musiikkeja olla kuin nykyinen, suomenkinkielinen räppi jossa laulellaan huumeista ja mielestäni yllytetään lapsia niiden käyttämiseen sekä muuhun mitä ennen kielteisenä pidettiin. Räppi myöskin kuulostaa kamalalle. Bluussia olen käynyt kuuntelemassakin monasti, muutaman kerran gospelia. Jatsiakin joskus. Tosin paikallisessa jatsibaarissa kyllä jatsitupakki haisi, mutta käyttäytyä osasivat. Ei ihan viime vuosien tapahtumia nämä, joten paikkoja turha mainita. Rasistisen valkoinen myös oli Pasilan haukuttu kirjasto silloin kun siellä mä kävin, muutaman kerran, ei työssäkäyvä useasti ehtinyt. Ei näkynyt ongelmia sielläkään vielä silloin, ei vartijoita tms. Eihän niitä kaupoissakaan ollut ennenkuin alkoivat elintasoa tiputtamaan.
En kyllä sitäkään sijoittaisi kirjastoihin, toivoisi enempi että hiljaa oltaisiin. Kaupunkilaisen hankala lähteä metsäänkään hiljentymään useasti, kirkot eivät ole aukikaan, pelkkää kuluttamista tarjolla ja jos rahassa ei satu olemaan niin sittenkin voi olla menettäjien puolella mikäli ilmaisiin paikkoihin menee ja ne miehitetty vihollisten joukoilla.
Quote from: Supernuiva on 13.01.2019, 22:04:38
Olen kuullut, että perussuomalaiset ovat lahjoittaneet kirjastoille Suomen perustan kustantamia kirjoja. Ovatkohan lahjoittajat seuranneet sitä, että ovatko nämä kirjat saaneet olla kirjastossa?
Puskaradion mukaan "ikävät" kirjat tuppaavat katoamaan jälkiä jättämättä.
Jossain noinkin ehkä, mutta pääsääntöisesti poistamisen peruste on jokin muu. Katsoin tietokannasta: Olen käsitellut saapuneeksi kirjastoon vuonna 2014 Sampo Terhon kohti parempaa eurooppaa -kirjan. Se on ollut lainassa yhdellä asiakkaalla. Kun seuraavan kerran perkaan kyseistä luokkaa, niin miksi jättäisin tuon kirjan hyllyyn? Räsäsen liberaalin dilemmassa on ollut kaksi lainaajaa, toinen jopa ihan lähiaikoina. Tuo kirja voisi hyvin jopa jäädä vielä hyllyyn.
Quote from: nimierkki on 14.01.2019, 18:17:20
Quote from: Supernuiva on 13.01.2019, 22:04:38
Olen kuullut, että perussuomalaiset ovat lahjoittaneet kirjastoille Suomen perustan kustantamia kirjoja. Ovatkohan lahjoittajat seuranneet sitä, että ovatko nämä kirjat saaneet olla kirjastossa?
Puskaradion mukaan "ikävät" kirjat tuppaavat katoamaan jälkiä jättämättä.
Jossain noinkin ehkä, mutta pääsääntöisesti poistamisen peruste on jokin muu. Katsoin tietokannasta: Olen käsitellut saapuneeksi kirjastoon vuonna 2014 Sampo Terhon kohti parempaa eurooppaa -kirjan. Se on ollut lainassa yhdellä asiakkaalla. Kun seuraavan kerran perkaan kyseistä luokkaa, niin miksi jättäisin tuon kirjan hyllyyn? Räsäsen liberaalin dilemmassa on ollut kaksi lainaajaa, toinen jopa ihan lähiaikoina. Tuo kirja voisi hyvin jopa jäädä vielä hyllyyn.
Niin, tosiaan, miksi jättäisit? Muutenhan se saattaisi saada toisenkin lukijan.
Oikeastaan periaatteellasi hyllyihin pitäisi pistää vain paskaa, siis sitä itseään. Se keräisi hetkessä laskemattoman määrän lentäviä "lukijoita" varsinkin kesähelteillä.
Mutta hyvä sentään tietää, että kirjastoalan ammattilainen, joka ilmeisesti olet, sanoo ihan suoraan että kirjastolla ei enää ole yleissivistävää tehtävä, vaan se on jokin ihan muu. Ilmeisesti ihan sama, millä yritetään saada televisioonkin vajaaälyisiä rimanalituksia suurien katsojalukujen toivossa. Siis hyvää dementianlevitystä vain.
Quote from: Veikko on 14.01.2019, 21:01:31
Niin, tosiaan, miksi jättäisit? Muutenhan se saattaisi saada toisenkin lukijan.
Oikeastaan periaatteellasi hyllyihin pitäisi pistää vain paskaa, siis sitä itseään. Se keräisi hetkessä laskemattoman määrän lentäviä "lukijoita" varsinkin kesähelteillä.
Mutta hyvä sentään tietää, että kirjastoalan ammattilainen, joka ilmeisesti olet, sanoo ihan suoraan että kirjastolla ei enää ole yleissivistävää tehtävä, vaan se on jokin ihan muu. Ilmeisesti ihan sama, millä yritetään saada televisioonkin vajaaälyisiä rimanalituksia suurien katsojalukujen toivossa. Siis hyvää dementianlevitystä vain.
Enpä kyllä ihan tuollaiseen tulkintaan päätynyt itse... Oodin tarkootusta en tosin ala veikkailemaan.
Quote from: nimierkki on 14.01.2019, 18:17:20
Quote from: Supernuiva on 13.01.2019, 22:04:38
Olen kuullut, että perussuomalaiset ovat lahjoittaneet kirjastoille Suomen perustan kustantamia kirjoja. Ovatkohan lahjoittajat seuranneet sitä, että ovatko nämä kirjat saaneet olla kirjastossa?
Puskaradion mukaan "ikävät" kirjat tuppaavat katoamaan jälkiä jättämättä.
Jossain noinkin ehkä, mutta pääsääntöisesti poistamisen peruste on jokin muu. Katsoin tietokannasta: Olen käsitellut saapuneeksi kirjastoon vuonna 2014 Sampo Terhon kohti parempaa eurooppaa -kirjan. Se on ollut lainassa yhdellä asiakkaalla. Kun seuraavan kerran perkaan kyseistä luokkaa, niin miksi jättäisin tuon kirjan hyllyyn? Räsäsen liberaalin dilemmassa on ollut kaksi lainaajaa, toinen jopa ihan lähiaikoina. Tuo kirja voisi hyvin jopa jäädä vielä hyllyyn.
Oletko suorittanut satunnaisprosessianalyysiä tälle lainauskäyttäytymiselle? Oletko analysoinut sitä, miten hyllyssä oleminen tai olemattomuus on voinut vaikuttaa lainaamiseen?
Ai niin, sitä ei ole tarpeen tehdä. Onhan Räsänen kannaltasi ihailtava rikollinen ja Terho paheksuttava. Asia selvä. Ei tarvitse miettiä sitä miten paljon stokastisten prosessien puitteissa on oikeasti näyttöä varmuusväleistä joiden ansiosta Räsäsen kirja itseasiassa nauttisi suurempaa kiinnostusta...
Vinkki: yhdestä vs. kahdesta lainasta ei voi päätellä karkeasti ottaen samassa mittakaavassa olevien tarjollaoloaikojen osalta käytännössä mitään. Ei varsinkaan jos kirjojen välillä on huomattava ero hyllynäkyvyydessä.
PS: Pikaisesti Työmies-askin takakanteen laskemani perusteella Poisson-prosessi kirjalle joka on tuottanut tietyllä aikavälillä 2 lainauskertaa on verrattuna sellaiseen joka on saanut samassa ajassa vain yhden lainauksen 5/16 eli 31.25% todennäköisyydellä itseasiassa aidosti vähemmän suosittu kuin se yhden lainan kirja. Eli lähes kolmasosan ajasta tällainen 1 vs. 2 lainausmäärän vertailu tuottaa väärän tuloksen.
Noin se poistaminen nyt vaan tehdään. Jos viimeisestä lainauksesta on sellaiset kaksi vuotta, varastoon tai poistoon. Uutta luettavaa kun tulee koko ajan.
Kunpahan totean että pienien lukujen lainausmäärävertailut antavat heikosti luotettavaa tietoa kirjojen suhteellisesta suositummuusasteesta.
Liitteenä graafi josta aihetta voi tarkistaa. Mikä on todennäköisyys että kun ensimmäisen kirjan lainausmäärä ajanjaksolla on X ja toisen kirjan lainausmäärä Y on ensimmäisen kirjan todellinen suosio pienempi kuin toisen? Kuten todettua, esim. 1 vs. 2 -tapauksessa intuitio on väärä lähes kolmanneksen otoksista.
Jos kirjan lainaamisesta on kaksi vuotta, niin kirja joutaa varastoon. Kyseiset teokset ovat usein sellaisia, että satunnainen lukija poimii ne aniharvoin. Varastosta ne saa kuitenkin tilaamalla ja jos nidettä tilataan usein niin se nousee jälleen hyllyyn. Ei kirjasto ole mikään museo, jossa pidettäisiin hyllyt täynnä kirjoja, joita kukaan ei lue.
Quote from: Bellerofon on 15.01.2019, 08:44:52
Jos kirjan lainaamisesta on kaksi vuotta, niin kirja joutaa varastoon. Kyseiset teokset ovat usein sellaisia, että satunnainen lukija poimii ne aniharvoin. Varastosta ne saa kuitenkin tilaamalla ja jos nidettä tilataan usein niin se nousee jälleen hyllyyn. Ei kirjasto ole mikään museo, jossa pidettäisiin hyllyt täynnä kirjoja, joita kukaan ei lue.
En minä sitä ajakaan takaa, vaan sitä että "tätä kirjaa on lainattu ajanjaksolla kaksi kertaa ja toista yhden, se kertoo että ensimmäinen on varmasti suositumpi" -vertailu on parhaimmillaankin itsensä huijaamista. 20 vs. 10 on jo hyvä näyttö, tuo ei.
En tiedä astunkohan tietämättäni johonkin miinaan tässä naiivihkossa ajatuksessani, mutta jollei kirjastosta poisteta säännöllisesti kirjoja, mihinkä ihmeeseen ne kaikki uudet kirjat mahtuvat?
Omassa lähikirjastossa näyttäisi olevan hyllyt täynnä, ja uutuushyllyssä on joka viikko uusi satsi kirjoja: romaaneja, yhteiskunnallisia teoksia, henkilöhistoriaa, jne. Aika ajoin on myös poistopöytä, josta voi ostaa puoli-ilmaiseksi poistettavia kirjoja.
On varmasti klassikkoteoksia niin faktan kuin fiktionkin puolella joka on hyllystä aina löydyttävä, mutta minimaalisia lainauskertoja saavat kirjat lienevät ilman muuta ensimmäisenä tilaa tekemässä.
Poistettavaksi voi kirjastonhoitaja toki valita teoksen myös poliittisin perustein, kuten eräässä turkulaisessa kirjastossa. Suvaitsevainen kirjastohemmo meni vieläpä somessa kehumaan miten oli poistanut Henry Laasasen kirjan hyllystä, vaikka sitä lainattiin paljon ja oli hyväkuntoinen. Suvaitsevaisuus ja mielipiteiden vapaus!
https://www.nykysuomi.com/2017/12/27/turun-kaupungin-edustaja-kirjastosta-kirjan-poistanut-toimi-vaarin-toimenpiteisiin-ryhdytty/
Oodiin tämä ei liity mitenkään muutoin kuin että yhteinen nimittäjä "kirjasto".
Quote from: Bellerofon on 15.01.2019, 08:44:52
Jos kirjan lainaamisesta on kaksi vuotta, niin kirja joutaa varastoon. Kyseiset teokset ovat usein sellaisia, että satunnainen lukija poimii ne aniharvoin. Varastosta ne saa kuitenkin tilaamalla ja jos nidettä tilataan usein niin se nousee jälleen hyllyyn. Ei kirjasto ole mikään museo, jossa pidettäisiin hyllyt täynnä kirjoja, joita kukaan ei lue.
Tosin ainakin tietyt tietokirjat ovat sellaisia, että niitä selataan paljon myös paikan päällä eikä välttämättä lainata. Tämä pitäisi kirjastohenkilökunnan jotenkin osata ottaa huomioon.
Quote from: foobar on 15.01.2019, 08:48:32
Quote from: Bellerofon on 15.01.2019, 08:44:52
Jos kirjan lainaamisesta on kaksi vuotta, niin kirja joutaa varastoon. Kyseiset teokset ovat usein sellaisia, että satunnainen lukija poimii ne aniharvoin. Varastosta ne saa kuitenkin tilaamalla ja jos nidettä tilataan usein niin se nousee jälleen hyllyyn. Ei kirjasto ole mikään museo, jossa pidettäisiin hyllyt täynnä kirjoja, joita kukaan ei lue.
En minä sitä ajakaan takaa, vaan sitä että "tätä kirjaa on lainattu ajanjaksolla kaksi kertaa ja toista yhden, se kertoo että ensimmäinen on varmasti suositumpi" -vertailu on parhaimmillaankin itsensä huijaamista. 20 vs. 10 on jo hyvä näyttö, tuo ei.
No noinhan se on, että jos kirjaa on lainattu 1 tai 2 kertaa kahden vuoden aikana, niin ei se kerro mitään muuta, että kumpikaan ei kiinnosta juuri ketään. :). Noin vähillä lainauksilla on todennäköistä, että itse kirjailija käy kirjaa lainaamassa.
Quote from: Pölhökustaa on 15.01.2019, 08:49:06
En tiedä astunkohan tietämättäni johonkin miinaan tässä naiivihkossa ajatuksessani, mutta jollei kirjastosta poisteta säännöllisesti kirjoja, mihinkä ihmeeseen ne kaikki uudet kirjat mahtuvat?
Niin, minusta sinä olet tässä juuri tämän ongelman keskiössä. En ole niin viisas ihminen, että osaisin vastata tähän kysymykseen kaikkia tyydyttävällä tavalla. Aiheesta on keskusteltu täällä aiemminkin, enkä ole osannut selittää poistojen merkitystä. Viimeksi keskustelu taisi päättyä siihen ajatukseen, että kirjastojen tulisi hankkia normaalien hyllyjen tilalla veivattavat liikkuvat varastohyllyt, jolloin samaan tilaan saataisiin mahtumaan paljon enemmän tavaraa. Lastenosastolla olisi kaikki poikakirjat 30-luvun alusta lähtien, siellä junnut etsisi kapteeni kalsareita ja neropatin päiväkirjoja tuhansien Wanhan ajan hyvien kirjojen joukosta. Mummot veivaisi hyllyjä hiki hatussa, välillä joku jäisi väliin mutta hei, olisi kaikki Ursula Pohjolan-Pirhoset kokoelmissa. Tietokirjapuolella olisi kaikki eri kansanedustajien vaalikirjat viimeiseltä viideltäkymmeneltävuodelta, yhtäkään omakustanne-elämäkertaa ei olisi poistettu. Tämä olisi sitten sivistystä.
QuoteMutta hyvä sentään tietää, että kirjastoalan ammattilainen, joka ilmeisesti olet, sanoo ihan suoraan että kirjastolla ei enää ole yleissivistävää tehtävä, vaan se on jokin ihan muu.
Minä olen sanonut, ja sanon, että Sampo Terhon pläjäyksen poistaminen siksi että siitä ei kukaan ole kiinnostunut, ei ole teko kirjaston yleissivistävää tehtävää vastaan. Max Weberin, Thukydideen tai Tuomas Akvinolaisen kirjan poistaminen samalla perusteella sen sijaan olisi karhunpalvelus yleissivistykselle.
QuoteOnhan Räsänen kannaltasi ihailtava rikollinen ja Terho paheksuttava. Asia selvä. Ei tarvitse miettiä sitä miten paljon stokastisten prosessien puitteissa on oikeasti näyttöä varmuusväleistä joiden ansiosta Räsäsen kirja itseasiassa nauttisi suurempaa kiinnostusta...
Foobar, en nyt ihan tajua mitä tarkoitat? Nämä kummatkin teokset ovat siis Suomen perustan julkaisemia. Yritin sanoa sitä, että poistopäätöstä miettiessä ei saisi toimia 'puolueellisesti', antaa omien mahdollisten poliittisten preferenssien vaikuttaa. Jos joku kirja ihmisiä kiinnostaa, niin sitten sen annetaan hyllyssä olla.
Quote from: nimierkki on 16.01.2019, 16:52:54
--
QuoteMutta hyvä sentään tietää, että kirjastoalan ammattilainen, joka ilmeisesti olet, sanoo ihan suoraan että kirjastolla ei enää ole yleissivistävää tehtävä, vaan se on jokin ihan muu.
Minä olen sanonut, ja sanon, että Sampo Terhon pläjäyksen poistaminen siksi että siitä ei kukaan ole kiinnostunut, ei ole teko kirjaston yleissivistävää tehtävää vastaan. Max Weberin, Thukydideen tai Tuomas Akvinolaisen kirjan poistaminen samalla perusteella sen sijaan olisi karhunpalvelus yleissivistykselle.
--
Lainaat näemmä minua, joten vastaan:
Yleissivistykseen kuuluu politiikka - varsinkin ajankohtaisista aiheista - ja politiikasta varsinkin ne vähemmän kaupaksi käyvät, mutta ajankohtaiset, mielipiteet. Ja aivan erityisesti mielipiteet, joita ei juuri kuulla valtamedian välityksellä - tai jos kuullaan, niin vääristyneessä muodossa. Tuon pitäisi jokaisen sivistyneen - edes sillä yleisellä tasolla - ihmisen käsittää.
Ja edellä olevan valossa on kerrassaan irvokasta - jollei suorastaan olkiukkoilua - ruveta vertaamaan Sampo Terhoa Max Weberiin, Thukydideen, tai Tuomas Akvinolaiseen. Näiden herrojen asema on yleissivistyksen aivan muulla tasolla ja osalla.
Kirjastonhoitajalla on aikamoinen vastuu mitä kirjoja tulee luettaviksi.... :-\
-Jos hän on jonkun aatesuunnan omaava niin suosii omaa aatettaan ja kriittiset/vastaan olevat teokset jäävät tilaamatta kirjastoon... ???
:flowerhat:
Quote from: Bellerofon on 15.01.2019, 08:44:52
Jos kirjan lainaamisesta on kaksi vuotta, niin kirja joutaa varastoon. Kyseiset teokset ovat usein sellaisia, että satunnainen lukija poimii ne aniharvoin. Varastosta ne saa kuitenkin tilaamalla ja jos nidettä tilataan usein niin se nousee jälleen hyllyyn. Ei kirjasto ole mikään museo, jossa pidettäisiin hyllyt täynnä kirjoja, joita kukaan ei lue.
Hesari tiesi kertoa, että Oodissa puolet (niistä harvoista) hyllyistä on muutenkin tyhjinä, kirjat lainassa.
Kirjaston hyllystä poistettava Sampo Terhon "pläjäys, josta kukaan ei ole kiinnostunut" löytyy sitten netistä http://sampoterho.fi/images/Kohti_parempaa_Eurooppaa.pdf .
Tuo nimenomainen ongelmakirja, jos nimimerkki ei sitä jo ole poistanut ja hän puhuu pääkaupunkiseudun kirjastosta, on ilmeisesti joko Kauniaisten tai Myyrmäen kirjastossa, sillä Helmetistä sitä ei muualta löydy. Helsingin kaupungin kirjastoissa sitä ei Helmetin mukaan ole yhtään kappaletta.
Quote from: Panopticon on 11.01.2019, 19:35:41
Alexandrian kirjaston polttamisesta on monta teoriaa. Yksi on tämä: https://en.wikipedia.org/wiki/Agora_(film)
Ja täällä on aika perusteellinen lyttäys:
http://armariummagnus.blogspot.com/2010/05/hypatia-and-agora-redux.html
Quote
Well, it's been just over a year since I wrote my article on Alejandro Amenábar's film Agora and expressed my misgivings that it would perpetuate some Gibbonian myths about how Hypatia of Alexandria was some kind of martyr for science, how wicked Christians destroyed "the Great Library of Alexandria" in AD 391 and how her murder and the Library's destruction ushered in the Dark Ages. That article certainly attracted some attention and stirred up emotions - so far it's racked up 4,872 page views and attracted 125 comments, many highly hostile.
Olen käynyt pari kertaa lisää Oodissa. Paikka on täynnä nuoria kauniita ihmisiä. Muutama siistin ja hyvinvoivan oloinen balkanromani kulkee yksittäin/kaksittain ohi kohtuullisen hiljaa; ei meluisaa laumailua. Toisin kuin Kirjasto 10ssä, kotimaisia syrjääntyneitä ei Oodissa näy. Molemmmilla viimeisillä käyntikerroilla vartijapari kulki ohitseni.
Saatana on valehtelija. Suvakki elää valheesta, valheessa, valheeseen. Perinteistä kirjastoa ei avoimesti määritelty paikaksi muualla syrjityille; siksi niissä, varsinkin lehtilukusaleissa kuluttivat puliukot aikaa ja muutkin heikompiosaiset oleilivat. Oodi on julistettu paikaksi, jossa voivat olla myös ne, jotka eivät ole muualle tervetulleita; siksi Oodista voidaan putsata epähaluttava aines ilman suurempaa hälyä. Tämä on hypoteesini.
Quote from: l'uomo normale on 20.01.2019, 09:44:40
Molemmmilla viimeisillä käyntikerroilla vartijapari kulki ohitseni.
Myönnän, etten ole käynyt ainoassakaan kirjastossa 20 vuoteen ( olen jo pitkään ostanut omakseni minua kiinnostavat kirjat ), mutta olen kyllä hämmästynyt siitä, että kirjastossa tarvitaan vartijoita ja vielä kaksin kappalein!
Mitä ne vartijat siellä tekevät? Varastetaanko kirjoja muka niin paljon, että on kannattavaa palkata kaksi vartijaa, joiden kulut ovat liki 100 000 euroa vuodessa? Ymmärtäisin vartijat vielä kapakassa tai kauppakeskuksessa, mutta että kirjastossa, uudessa Oodissa, jonne ihmiset tulevat hakemaan informaatiota ja luomaan, oppimaan asioita!
Quote from: Eino P. Keravalta on 20.01.2019, 09:54:36
Quote from: l'uomo normale on 20.01.2019, 09:44:40
Molemmmilla viimeisillä käyntikerroilla vartijapari kulki ohitseni.
Myönnän, etten ole käynyt ainoassakaan kirjastossa 20 vuoteen ( olen jo pitkään ostanut omakseni minua kiinnostavat kirjat ), mutta olen kyllä hämmästynyt siitä, että kirjastossa tarvitaan vartijoita ja vielä kaksin kappalein!
Espoossa ostoskeskusten yhteydessä oleviin kirjastoihin on aina tullut kauppakeskusten vartijat tsekkaamaan tarpeen tullen jo viimeiset parisenkymmentä vuotta. Kiva käytäntö on nyt lasjennettu Oodiin, vaikkei samassa taloss ainakaan vielä ole kauppakeskusta. (Olisihan siellä tilaa vuokrattaksi pikku basaarille, jos niin haluttaisiin.)
Nyt käydessäni Oodissa oli näyttely ja esitelmä Helsinkiin suunniteltavista uusista asuinalueista. Kauniita ihmisiä katsomassa kauniita kuvia siirrettävissä seinämissä ja kuuntelemassa kauniita puheita aula-auditoriossa siitä, miten asukkaita tullaan kuulemaan asuinalueiden suunnittelussa.
Quote from: Eino P. Keravalta on 20.01.2019, 09:54:36
Quote from: l'uomo normale on 20.01.2019, 09:44:40
Molemmmilla viimeisillä käyntikerroilla vartijapari kulki ohitseni.
Myönnän, etten ole käynyt ainoassakaan kirjastossa 20 vuoteen ( olen jo pitkään ostanut omakseni minua kiinnostavat kirjat ), mutta olen kyllä hämmästynyt siitä, että kirjastossa tarvitaan vartijoita ja vielä kaksin kappalein!
Mitä ne vartijat siellä tekevät? Varastetaanko kirjoja muka niin paljon, että on kannattavaa palkata kaksi vartijaa, joiden kulut ovat liki 100 000 euroa vuodessa? Ymmärtäisin vartijat vielä kapakassa tai kauppakeskuksessa, mutta että kirjastossa, uudessa Oodissa, jonne ihmiset tulevat hakemaan informaatiota ja luomaan, oppimaan asioita!
Kun Pasilan kirjasto avattiin n.30 vuotta sitten, siellä oli vartijat alusta asti. En ole nähnyt ehkä koskaan isoa julkista tilaa jossa EI olisi vartijoita. Kummallista olisi jos vartijoita EI olisi.
Oodi eroaa Pasilan kirjastosta niin, että siellä on paljon kallista elektroniikkaa mitä ei ole pultattu kiinni. Lisäksi siellä liikkuu paljon rahaa mikä on epätyypillistä kirjastolle.
Lisäksi vähän luulen että laki määrää että vartijoita on oltava n määrä n määrää ihmisiä kohtaan julkisissa tiloissa. Saatan olla väärässä, mutta ihmettelisin jos niin ei olisi.
Quote from: Don Nachos on 20.01.2019, 10:39:57
--
Kun Pasilan kirjasto avattiin n.30 vuotta sitten, siellä oli vartijat alusta asti. En ole nähnyt ehkä koskaan isoa julkista tilaa jossa EI olisi vartijoita. Kummallista olisi jos vartijoita EI olisi.
Oodi eroaa Pasilan kirjastosta niin, että siellä on paljon kallista elektroniikkaa mitä ei ole pultattu kiinni. Lisäksi siellä liikkuu paljon rahaa mikä on epätyypillistä kirjastolle.
Lisäksi vähän luulen että laki määrää että vartijoita on oltava n määrä n määrää ihmisiä kohtaan julkisissa tiloissa. Saatan olla väärässä, mutta ihmettelisin jos niin ei olisi.
Quote from: Helsingin uutiset 18.11.2018Omaa vartijaa ei kuitenkaan ole tällä hetkellä missään Helsingin kirjastossa.
- Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan henkilöstö JHL ry:n pääluottamusmies Riikka Aalto.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/721189-pienten-kirjastojen-vaelta-vaaditaan-venymista-oodiin-siirtynyt-jopa-40
Don Nachos:
QuoteKun Pasilan kirjasto avattiin n.30 vuotta sitten, siellä oli vartijat alusta asti. En ole nähnyt ehkä koskaan isoa julkista tilaa jossa EI olisi vartijoita. Kummallista olisi jos vartijoita EI olisi.
Okei, ehkä minulla on kokemusta enimmäkseen pikkukylien ( Järvenpää, Kerava, Sipoo ) kirjastoista eikä niissä ole ainakaan muistaakseni vartijoita näkynyt. Muutaman kerran olen käynyt helsinkiläisissä kirjastoissa, kuten Pasilassa ja Tapanilassa, mutten muista vartijoita sieltäkään. Muistan varmaan väärin, eipä sitä rehellinen ihminen paljoa vartijoihin kiinnitä huomiota.. :)
Joka tapauksessa ymmärrän Oodin vartijat, koska paikallahan notkuu esimerkiksi itä-eurooppalaisia ammattirikollisia, jotka varmaan veisivät kaakelitkin seinästä, ellei vahdittaisi..
Quote from: Don Nachos on 20.01.2019, 10:39:57
Lisäksi vähän luulen että laki määrää että vartijoita on oltava n määrä n määrää ihmisiä kohtaan julkisissa tiloissa. Saatan olla väärässä, mutta ihmettelisin jos niin ei olisi.
Minä taas olen kokolailla varma, että moista lakia ei ole. Joissain tapahtumissa toki on oltava järjestysukkoja jne.
Sinänsä tuo vartijatoive? kertoo paljon suvaitsevaisten monikulttuurisen maailman todellisuudesta. Vartijoiden ja varkaiden maailmasta. Tervetullut on maailma kylään.
Minä taidan piilotella edelleen täällä jossain korpikuusen kannon alla.
Quote from: rane58 on 13.01.2019, 08:12:19
Kirjastot, nuo tiedon ja kulttuurin pyhätöt ovat alennustilassa.... :-[
Espoossa, Ison-Omenan kirjasto on kaikkea muuta kuin viihtyisä paikka! :-\
Samassa tilassa KELA:n toimisto, lääkäriasemia, laboratorio röntgeneineen, hammaslääkäri, neuvola yms.... :o
-Voitte kuvitella sitä "kulttuurin rikastuksen" hehkua siellä.... :roll:
Onneksi ei ole itsellä asiaa sinne.... 8)
Sellon kirjastoon Espoossa olisi useinkin asiaa mutta nykyään se on muuttunut Afganistanin ja muiden MENA -maiden suurlähetystöksi, jossa jaellaan passinsa hukanneille uudet passit ja muut henkilöpaperit ilmeisesti hakijan itse ilmoittamilla tiedoilla. Ihanan suurpiirteistä ja suvaitsevaa.
Paitsi mitä tuo lainaukseni sanoo, niin en muista nähneeni kertaakaan Pasilan kirjastossa vartijaa. Vaksi siellä on tiskin takana - milloin ei ole kärräämässä kirjoja tai muuta kamaa tms.
Quote from: ismolento on 20.01.2019, 11:03:28
Quote from: rane58 on 13.01.2019, 08:12:19
Kirjastot, nuo tiedon ja kulttuurin pyhätöt ovat alennustilassa.... :-[
Espoossa, Ison-Omenan kirjasto on kaikkea muuta kuin viihtyisä paikka! :-\
Samassa tilassa KELA:n toimisto, lääkäriasemia, laboratorio röntgeneineen, hammaslääkäri, neuvola yms.... :o
-Voitte kuvitella sitä "kulttuurin rikastuksen" hehkua siellä.... :roll:
Onneksi ei ole itsellä asiaa sinne.... 8)
Sellon kirjastoon Espoossa olisi useinkin asiaa mutta nykyään se on muuttunut Afganistanin ja muiden MENA -maiden suurlähetystöksi, jossa jaellaan passinsa hukanneille uudet passit ja muut henkilöpaperit ilmeisesti hakijan itse ilmoittamilla tiedoilla. Ihanan suurpiirteistä ja suvaitsevaa.
Onko siellä vielä johtajana Sunniva Drake?
Tämmönen uutinen hesarissa:
QuotePoikajoukko juoksi oven läpi Oodissa, lasi räsähti pieniksi sirpaleiksi – "Paine rikkoi turvalasin"
Oven lasin hajoaminen ei vahingoittanut sivullisia.
Poikaporukalla oli tiistai-iltapäivänä niin kiire päästä ulos uudesta keskustakirjasto Oodista, että he rikkoivat matkallaan pyöröoven lasin.
Paikalla kirjastossa ollut Vuokko Laine kertoo ystävättärensä todistaneen tapahtuman Kansalaistorin puoleisen sisäänkäynnin vieressä.
"Nuoria poikia oli kaksi tai kolme. He menivät ovesta niin kovaa vauhtia, että menivät lasista läpi."
Pojat olivat poistuneet tapahtumapaikalta saman tien.
Oodin palvelupäällikkö Kari Lämsä vahvistaa tiedon.
"Sinne oli tunkeutunut liikaa ihmisiä ja paine oli rikkonut turvalasin."
...
Ei aavistustakaan, millainen oli poikaporukan etninen koostumus mutta huvitti tämä:
"Sinne oli tunkeutunut liikaa ihmisiä ja paine oli rikkonut turvalasin."
Täysin fysiikan lakien mukainen ja odotettava lopputulos.
Jutun loput tuolla jos joku haluaa klikata hesarin sivuille:
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000005974973.html
Poistumistiet ovat liian kapeita, oli havaintoni heti 1. päivänä.
Quote from: HMV on 23.01.2019, 12:09:48
Ei aavistustakaan, millainen oli poikaporukan etninen koostumus mutta huvitti tämä:
"Sinne oli tunkeutunut liikaa ihmisiä ja paine oli rikkonut turvalasin."
Täysin fysiikan lakien mukainen ja odotettava lopputulos.
Sitä on pitkään valitettu, että nykyään rakennetaan rakennukset aivan liian ilmatiiviiksi. Tämä siitä seuraa.
QuoteOven lasin hajoaminen ei vahingoittanut sivullisia.
Koodisanastoa?
"poikaporukka".
Hieno koodisana :D
Ei sentään ollut "löyhä kaveriporukka"?
Quote from: mikkoellila on 21.01.2019, 17:11:26
Onko siellä vielä johtajana Sunniva Drake?
Ei ole sattunut silmään että uusi johtaja olisi Espooseen valittu.
Kävin taas Oodissa. Balkanromaneja oli parisenkymmentä + kaikki siisteissä vaatteissa, hyvinvoivan oloisina, yksin tai pienissä ryhmissä ja
hiljaa. Heidät on onnistuttu sosiaalistamaan kirjaston sääntöihin, eikä siihen ole mennyt kuin jotain toistakymmentä vuotta. Mieluummin he ovat sisällä lämmittelemässä kuin ulos heitettynä. Kirjasto Kympin aiemmilta vuosilta tuttua kotimaisten syrjäytyneiden ja haasteellisten porukkaa en ole huomannut kertaakaan. Mamuja on jonkin verran ja hekin siististi. Melua on hieman enemmän kuin tavallisessa kirjastossa mutta ei kuitenkaan paljon.
Nyt kiinnitin huomiota kirjaston suunnitteluun tarkkailun näkökulmasta. Kaikkialle on näköyhteys ja lähes kaikki on paljain silmin valvottavissa. Suuremmille lössille olisi takaa hengailla, mutta ne tilat ovat avonaisia ilman kiinnekohtaa. Muut oleiluun sopivat tilat on korostuksia ja pylvään jaoteltu sellaisiksi, ettei isoimpi ryhmäytyminen toteudu ideaalisesti. Mitään suojaisia soppia, jossa voisi vaikka tehdä huumediilin ei juuri ole. Ryhmätyötiloissa tai oliko ne työhuoneissa on lasiseinät, joten niissä olevat ovat ohikulkijoiden tarkkailun alla. Hyllyt ovat matalat. Alakerran lyhytlainakirjojen hyllyjen asettelua muutettiin niin että ne on helpommin valvottavissa. Kirjankierrätyspisteen puuttumisella karsitaan myös asiakaskuntaa. Eilen sivusisäänkäynti oli suljettu, joten menin pääsisäänkäynnistä; tajusin että vaikuttava kansirakennelma oli suunniteltu niin ettei sen alla tekisi mieli hengailla. Sateelta saa suojan, jos tuuli ei paina sadetta sivusuuntaan. Lasiseiniä vasten voi notkua, mutta silloin notkuva tyyppi nähdään sisältäpäin. Toisen kadunpuolenpuolen suljettu seinämä ei myöskään houkuttele oleilemaan niinkuin ei koko Kansalaisaukion alue. Ainoastaan vessat olivat vähän satunnaisesta ohikulkijalta syrjemmässä hieman hankalammin löydettävissä käytävän varrella piilossa.
Oodi on paikka, jonne tullaan näyttäytymään, mutta myös tarkkailluksi. Tämä sulkee ulos syrjäytyneitä jotka eivät halua mainostaa olemassaoloaan. Ehkä myös vartiointi on tiukempaa. Pitäisi ehkä panna lukulistalle Michel Foucaultin kirja 'Tarkkailla ja rangaista'. Tarkkailu on, rangaistuksesta käyvät toistaiseksi 17€ korvausmaksut yhdestä kadonneesta kirjasta.
Saa nähdä totunko koskaan yksityisyyden puutteeseen kun käyn Oodissa. Palatessani lähiöön huomasin että bussipysäkille oli asennettu katoksen sisäpuolelle kattavalot. Nyt näkee kunnolla bussia odottava tai kadulla kulkija.
Oodin arkkitehti on "Tarkkaile ja rankaise:nsa" lukenut? Ja panopticonin periaatteisiin perehtynyt?
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Panoptikon
Quote from: Jorma M. on 23.01.2019, 13:51:13
"poikaporukka".
Hieno koodisana :D
Ei sentään ollut "löyhä kaveriporukka"?
Kantasuomalaisia poikaporukoita eli ns. jengejä näkee nykyisin enää korkeintaan lähiöissä, jos sielläkään. Helsingin keskusta on jo kauan ollut liian kallis asuinpaikka kantasuomalaisille lapsiperheille. Kotimainen syntyvyys on ilmeisesti laskenut jo siinä määrin, että poikaporukatkin täytyy tuoda MENA -maista.
Quote from: mikkoellila on 21.01.2019, 17:11:26
Quote from: ismolento on 20.01.2019, 11:03:28
Quote from: rane58 on 13.01.2019, 08:12:19
Kirjastot, nuo tiedon ja kulttuurin pyhätöt ovat alennustilassa.... :-[
Espoossa, Ison-Omenan kirjasto on kaikkea muuta kuin viihtyisä paikka! :-\
Samassa tilassa KELA:n toimisto, lääkäriasemia, laboratorio röntgeneineen, hammaslääkäri, neuvola yms.... :o
-Voitte kuvitella sitä "kulttuurin rikastuksen" hehkua siellä.... :roll:
Onneksi ei ole itsellä asiaa sinne.... 8)
Sellon kirjastoon Espoossa olisi useinkin asiaa mutta nykyään se on muuttunut Afganistanin ja muiden MENA -maiden suurlähetystöksi, jossa jaellaan passinsa hukanneille uudet passit ja muut henkilöpaperit ilmeisesti hakijan itse ilmoittamilla tiedoilla. Ihanan suurpiirteistä ja suvaitsevaa.
Onko siellä vielä johtajana Sunniva Drake?
Ei ainakaan Länsiväylässä tai muussa printtimediassa ole ollut mainintaa johtajanvaihdoksesta.
Quote from: Miniluv on 13.01.2019, 13:18:47
Quote from: Siener on 11.01.2019, 18:39:30
Samaisen kirjaston polttamisen yhteydessä kävi ilmi, että Koraaneja oli useita versioita. No eihän sellainen käynyt! Poltettiin siis kaikki nekin, paitsi yksi.
Ja linkit saa jokainen hakea tähän itse, en tullut merkinneeksi, että "onko linkkiä laittaa" ei nyt kannata... Youtubelta videota ainakin.
Muhammedin (pthyi) syntyessä Aleksandrian kirjasto oli ollut lopullisesti kiinni jo satoja vuosia.
Aleksandriassa oli kaksi suurta kirjastoa: Museion ja Serapion. Jälkimmäisen tuhosivat kristityt kiihkoilijat v.398 AD. Museion, jonka kristityt olivat ottaneet kontrolliinsa, säilyi keisari Konstantinuksen kauden yli ja tuhottiin vasta islamilaisvalloituksen yhteydessä.
https://eurooppalaisuus.wordpress.com/2016/08/20/hypatia-aleksandrialainen-370-415-jkr-filosofi-matemaatikko-pakana-ja-nainen/
Quote from: P on 23.01.2019, 15:35:18
Oodin arkkitehti on "Tarkkaile ja rankaise:nsa" lukenut? Ja panopticonin periaatteisiin perehtynyt?
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Panoptikon
Jotain sellaista. Vuosikymmenten kuluessa on tultu kauas Helsingin yliopiston kirjaston ja Kallion kirjaston tapaisista kirjastorakennuksista. Yhdestä kohtaa valvottavissa oleva on lisääntynyt koko ajan. Onko valvottavissa ensisijainen ideologia, vai luonnollinen seurausta rakennuksen konseptista ostoskeskuksen ja urheiluareenan kaltaisena hengailutilana. Joka tapauksessa ero on selvä myös Tukholman Kulturhusetiin. Tietysti rakennustekniikan kehittyminen mahdollistaa yhä suuremmat yhtenäiset tilat. Toivottavasti kattorakenteet kestävät.
Tuli myös mieleeni että jos joku mellakoitsijajoukkio haluaisi etsiä suojaa Oodista, helposti poliisit ajaisivat uusilla panssarimobiileillaan vaikka koko lasisen etuseinän läpi. Avoin yhteiskunta.
Tuo Balkanin porukan maleksiminen ja rötöstely ei ole ongelma tälle suvakkiporukalle. He ovat osa kalustusta ja urbaanin kosmopoliitin tapaa kokea itsensä maailmankansalaiseksi. Ja kun tuo punavihersakki mällää aina julkisilla rahoilla, ei rikokset ja vahingot koskaa osu omaan nilkkaan. Laskut maksaa aina joku muu.
Ei se tunnu kaikkia kultturellejakaan toi Oodi innostavan. Pientä kritiikkiä oikein Helsingin Sanomissa.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006037865.html
"
Oodi, kaikkien kirjasto? Ei lainkaan! Melu ei ole sama kuin demokratia. Jokaisen kirjaston on ratkaistava ristiriidat intiimiyden ja seurallisuuden, helppouden ja oppimisen sekä yleisöystävällisyyden ja houkuttelevuuden välillä, päättymättömän oppimisen tiellä.
Eräät Britanniassa parin viime vuosikymmenen aikana rakennetut julkiset kirjastot onnistuvat yhdistämään nämä moninaiset ja ristiriitaisetkin tavoitteet. David Adjayen suunnitteleman ja palkitun Idea Storen nimikin ilmaisee oppimisen innostavuutta. Lontoon monikulttuurisen Whitechapelin kirjastotilat tarjoavat sekä hiljaisuutta että ihmisten välistä vuorovaikutusta. Tilat kutsuvat istumaan – edelleenkin useimpien mieluisin lukuasento – ja herättävät uteliaisuutta.
"
Quote from: Kari Kinnunen on 17.03.2019, 10:40:52
Ei se tunnu kaikkia kultturellejakaan toi Oodi innostavan. Pientä kritiikkiä oikein Helsingin Sanomissa.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006037865.html
"
Oodi, kaikkien kirjasto? Ei lainkaan! Melu ei ole sama kuin demokratia. Jokaisen kirjaston on ratkaistava ristiriidat intiimiyden ja seurallisuuden, helppouden ja oppimisen sekä yleisöystävällisyyden ja houkuttelevuuden välillä, päättymättömän oppimisen tiellä.
Eräät Britanniassa parin viime vuosikymmenen aikana rakennetut julkiset kirjastot onnistuvat yhdistämään nämä moninaiset ja ristiriitaisetkin tavoitteet. David Adjayen suunnitteleman ja palkitun Idea Storen nimikin ilmaisee oppimisen innostavuutta. Lontoon monikulttuurisen Whitechapelin kirjastotilat tarjoavat sekä hiljaisuutta että ihmisten välistä vuorovaikutusta. Tilat kutsuvat istumaan – edelleenkin useimpien mieluisin lukuasento – ja herättävät uteliaisuutta.
"
"Meluttomia" tiloja Oodissa on tosiaan niukasti. Kolmannen kerroksen hälinä on kohtuullisissa rajoissa vain aamulla sekä illalla.
Toisessa kerroksessa on muutama lukutila, jossa voi lukea rauhassa. Kun niissä lukee, niin menettää sen kokemuksen, jonka kolmannen kerroksen avarat tilat antavat lukemiselle.
Turistivieraiden lisäksi hälinään aiheuttavat lukuisat vierailevat lastentarharyhmät. Heille toki Oodin kolmannen kerroksen pohjoispääty on vartavasten rakennettu.
Oodin kirjaston parasta antia on toisen kerroksen Samsungin padit, jonka epress-ohjelmalla voi kätevästi lukea ilmaseksi Hesarin sekä valtaosan muista suomalaisista päivälehdistä.
Kävin katsomassa paikkaa. Onhan se ihan rento hengailupaikka ja arkkitehtonisesti mielenkiintoinen; hyvin avara vaikutelma.
Sen sijaan, jos kirjoista on kiinnostunut tai etsii jotain tiettyä kirjaa niin silloin kannattaa mennä johonkin oikeaan kirjastoon.
Quote from: sattuma on 17.03.2019, 10:57:54
Quote from: Kari Kinnunen on 17.03.2019, 10:40:52
Ei se tunnu kaikkia kultturellejakaan toi Oodi innostavan. Pientä kritiikkiä oikein Helsingin Sanomissa.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006037865.html
"
Oodi, kaikkien kirjasto? Ei lainkaan! Melu ei ole sama kuin demokratia. Jokaisen kirjaston on ratkaistava ristiriidat intiimiyden ja seurallisuuden, helppouden ja oppimisen sekä yleisöystävällisyyden ja houkuttelevuuden välillä, päättymättömän oppimisen tiellä.
Eräät Britanniassa parin viime vuosikymmenen aikana rakennetut julkiset kirjastot onnistuvat yhdistämään nämä moninaiset ja ristiriitaisetkin tavoitteet. David Adjayen suunnitteleman ja palkitun Idea Storen nimikin ilmaisee oppimisen innostavuutta. Lontoon monikulttuurisen Whitechapelin kirjastotilat tarjoavat sekä hiljaisuutta että ihmisten välistä vuorovaikutusta. Tilat kutsuvat istumaan – edelleenkin useimpien mieluisin lukuasento – ja herättävät uteliaisuutta.
"
"Meluttomia" tiloja Oodissa on tosiaan niukasti. Kolmannen kerroksen hälinä on kohtuullisissa rajoissa vain aamulla sekä illalla.
Toisessa kerroksessa on muutama lukutila, jossa voi lukea rauhassa. Kun niissä lukee, niin menettää sen kokemuksen, jonka kolmannen kerroksen avarat tilat antavat lukemiselle.
Turistivieraiden lisäksi hälinään aiheuttavat lukuisat vierailevat lastentarharyhmät. Heille toki Oodin kolmannen kerroksen pohjoispääty on vartavasten rakennettu.
Oodin kirjaston parasta antia on toisen kerroksen Samsungin padit, jonka epress-ohjelmalla voi kätevästi lukea ilmaseksi Hesarin sekä valtaosan muista suomalaisista päivälehdistä.
Eipä kiinnosta mennä klähmimään jotain julkista pädiä.
Onko nykyään lehtiosastoilla saatavana printtimediaa?
Muutenhan tällä oodilla on ollut työllistävä vaikutus varsinkin lumityöntekijöiden suhteen, sillä pitkin lumisinta aikaa siellä on ollut joka päivä 10-20 ukkoa pudottelemassa lunta, ettei arkkitehtooninen mestariteos vain mätäne enempää vesivahingon takia.
Joko siellä Oodissa haisee sellainen imelä paha haju, pelmahtaa usein noista Afrikansarven loisista....? :P
https://www.hs.fi/blogi/majander/art-2000006067773.html (https://www.hs.fi/blogi/majander/art-2000006067773.html)
Quote...Minulle kaikkein hohdokkain osoite lapsuudesta saakka on ollut Rikhardinkadun kirjasto. Sen sokkeloisuuteen, ahtauteen epäkäytännöllisiin portaikkoihin hurmaannun edelleen joka kerta siellä käydessäni. Vaikkapa tarkistamassa, miten Juhani Aho tarkkaan ottaen asetti sanansa siinä yhdessä tietyssä lastussa sata vuotta sitten.
TIEDÄN edustavani mennyttä maailmaa, kun kirjoitan, että kirjasto, jossa on kirjoja ja johon voi kätkeytyä, on keidas. Ja että Rikhardinkatu on sellainen, kun taas Oodi ei ole.
No niin, rauhoitun.
Suomeen tuskin tulee toista Oodia. Pikemmin kuin koko alan suunnannäyttäjäksi, se varmaan jää jo pelkistä kustannussyistä suuren maailman suurista keskuksista mallinsa ammentaneeksi poikkeukseksi – ja joka siis näyttää toimivan vallan hyvin omassa kaupunkilaisen vapaa-aikakehikossaan.
Yhteistä niin Töölönlahden palatsille, Rikhardinkadun muinaisjäänteelle kuin laitakaupunkia surraaville kirjastoautoillekin on joka tapauksessa kirjastojen määrärahat sekä se, miten ne jaetaan eri kuluerien kesken. Toisin sanoen: satsataanko tiloihin, tietojärjestelmiin, henkilökuntaan vai hankintoihin.
Vuoden 2018 tilastot valmistuivat juuri. Katsotaanpa.
VALTAOSAN varoista ahmaisevat kirjastojen tilat. Seuraavaksi eniten määrärahoista menee henkilöstön palkkoihin.
Hankintojen osuus painuu lilliputin rooliin, ja siinäkin osassa suunta on laskeva. Vuonna 2010 Suomen yleisiin kirjastoihin ostettiin kirjoja 25,5 miljoonalla eurolla ja viime vuonna enää 24,2, miljoonalla eurolla. Se on vaivaiset seitsemisen (7) prosenttia määrärahoista.
Lainaaminen sinänsä on lievässä nousussa, etenkin e-kirjojen ja -lehtien osalta....
Pitkä juttu jossa Hesarin kulttuuritoimituksen päällikkö kaipaa perinteistä kirjastoa.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006069312.html
QuoteMoni on pohtinut, pitäisikö Oodista puhua kirjastona vai monitoimitalona. HS kävi tutustumassa kirjaston kävijäkuntaan.
Quote from: rane58 on 27.03.2019, 04:44:50
Joko siellä Oodissa haisee sellainen imelä paha haju, pelmahtaa usein noista Afrikansarven loisista....? :P
Kansainvälinen tuoksu - kuten eräs Hyysärin lukija toteaa Oodista:
QuoteTulee mukava ja rauhallinen, kansainvälinen olo.
Vaikka itse työskentelenkin kulttuurin parissa, ei ole tehnyt edes vaikeaa pysytellä poissa Oodista. Kertaakaan en ole käynyt, enkä näillä näkymin tule käymäänkään. Ei ole mitään syytä mennä - en ole käynyt Puhoksen basaarissakaan. Jussi Parviainenkaan ei ole mikään vetovoimatekijä.
Elokuva-arkiston leffojen siirtyminen Orionista tuonne pitäisi olla jokaiselle helsinkiläiselle riittävä syy käväistä paikalla:
http://kinoregina.fi/ohjelmisto/teemat/kesa/
Entisen Suomen elokuva-arkiston teatterin, eli nykyisen Kansallisen audiovisuaalisen instituutin, siirtäminen perinteisistä ja todellista elokuvakulttuuria henkivistä Orionin tiloista Oodiin on riittävä syy jättää koko byrokraattiseksi menneen roskan näytöksissä käyminen.
https://twitter.com/LibraryJournal/status/1118232615847329802
QuoteLibrary collections continue to promote and proliferate whiteness with their very existence and the fact that they are physically taking up space in our libraries. Via @sofiayleung http://ow.ly/MARS50qs1bE
Näin Yhdysvalloissa. Eiköhän kohta ole sekopäät täälläkin vaatimassa Oodin tyhjentämistä kirjoista, koska ne edustavat
valkoisuutta.
Oodin rahat loppuu ihan kohta ellei lisää tule... :
Oodi on jo niin suosittu, että Helsingin kirjastobudjetti on menossa ainakin puoli miljoonaa euroa miinukselle
Kirjastopalveluiden johtaja luonnehtii tilannetta tulosvaroitukseksi: Helsingin kaupungin on ratkaistava tilanne joko säästämällä tai lisävaroja hankkimalla.
KESKUSTAKIRJASTO OODI AVATTIIN puoli vuotta sitten ja monitoimitilaan odotetaan tänä vuonna jopa kolmea miljoonaa kävijää. Suosio on ollut pitkälti odotettua, mutta kävijöiden omatoimisuus ei aivan samalla tavalla.
"Meidät on yllättänyt se, että Oodissa käyvä väki ei ole niin omatoimista kuin luultiin. Tilassa ei kävellä eikä palveluita käytetä niin omatoimisesti kuin uskottiin ja siksi on jouduttu organisoimaan tilapäisjärjestelyin lisätyövoimaa. Tämä näkyy ostopalveluiden käytön nousuna", johtaja Katri Vänttinen Helsingin kaupungin kirjastopalveluista sanoo.
Vartijoiden määrää on lisätty Oodin suurimmissa yleisötilaisuuksissa, Vänttinen kertoo. Ruuhka-aikoihin eli esimerkiksi viikonloppuihin on sijoitettu enemmän henkilökuntaa kuin ennakoitiin. Lisäksi alkuperäinen siivouspalvelusopimus on havaittu riittämättömäksi.
"Palvelusopimus tehtiin tiettyyn tasoon mutta pian huomattiin että taso ei riitä näin kovalla käytöllä. Oodissa ei voida sietää sitä, että jo kaksi tuntia siivouksesta tila näyttää roskaiselta. Olemme joutuneet tihentämään siivousväliä, nyt siivoojan pitää käytännössä päivystää paikalla", Vänttinen sanoo.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006085188.html
Aika omatoimisesti jotkut niitä makuupaikkojaan paskovat kun siellä on sattunut pari kertaa poikkeamaan... vartijoiden ohjeistus tietty auttaisi tähänkin kuluerään, mutta kun se razzizmi...
:roll:
^
Selkeä rasismi. Antaa oleskelijoiden tehdä tilasta itselleen mieluinen. Eikös sitä nimenomaan sitä erilaista kulttuuria ole haluttu?
Nyt sitten ei halutakkaan, kummaa touhua tuolla Helsingissä.
Quote
"Palvelusopimus tehtiin tiettyyn tasoon mutta pian huomattiin että taso ei riitä näin kovalla käytöllä. Oodissa ei voida sietää sitä, että jo kaksi tuntia siivouksesta tila näyttää roskaiselta. Olemme joutuneet tihentämään siivousväliä, nyt siivoojan pitää käytännössä päivystää paikalla", Vänttinen sanoo.
Eipä olisi uskonut että se olisi mennyt jo näin pian säleiksi. ;D Enkai mä vaan lyönyt jossain vetoakin tästä?
Tittidi ditti - titti!
Säästöjen luomiseksi Oodista voitaisiin poistaa kirjat. Minulla olisi tämän toteuttamiseksi vihreitä ehdotuksia:
1) Oodin kirjat muutetaan sähköksi (uusiutuvaa energiaa).
2) Oodin kirjat muutetaan vessapaperiksi (kierrätys).
3) Oodin kirjat siirretään muihin kirjastoihin.
Lukuintoiset voisivat jatkossa niin halutessaan tuoda omat kirjansa mukanaan käydessään kirjastossa.
Sitten vain jatkevaan kävijälaskurin kyttäämistä. Ennustan megamenestystä!
Nykyään kun kirjastot kovasti haluavat olla "kansalaisten olohuoneita" eli etnisten notkumispaikkoja, niin minkä ihmeen takia niissä on kirjoja.
Jonkinlaiset ruudut pornon kuluttamista varten riittäisivär mainiosti.
Edistykselliset kirjat on kuitenkin jätettävä sinne edelleen. Vaikkapa tämmöiset kuin Peaceful Fights For Equal Rights.
PragerU - Leftist Books For Brainwashing Kids
https://www.youtube.com/watch?v=4iTgeuA-5EE
Quotejo kaksi tuntia siivouksesta tila näyttää roskaiselta
Onkohan nämä kirjastot muuttuneet kovinkin siitä, kun viimeksi olen niissä käynyt? Lapsuudessani ja nuoruudessa oltiin hipihiljaa, jottei kirjastontäti hermostunut ja laittanut porukkaa pihalle.
Viime vuosina, alkaen jostain 1997 jälkeisestä ajasta, olen enimmäkseen ostanut kirjani netistä tai antikvariaatista. Kun tarkemmin mietin, niin muutos sijoittuu siihen aikaan kun kirjastoihin tuli kaikenlaista tietokonetta ja videoiden lainaustoimintaa. Kirjojen saatavuus heikkeni dramaattisesti ja tarjolla oli lähinnä bestsellereitä.
Ikävä on vanhaa, puhdasta, äänetöntä ja värisemätöntä kirjastoa. :'(
^
Tuo roskaaminen on ihan kantiksillakin (nuorilla) hallussa. Niistät nenän paperiin - > paperi putoaa kädestä aivan sama missä olet, hissi metro kauppa jne
Sama karkkipaperille tai taskunöyhdälle. Toki onhan se vielä askeleen päässä romppujen tunatölkeistä ja kananluista...
:-\
Quote from: Pyöräilijä on 01.01.2019, 15:46:39
Hyviä uutisia: Balkanin kiertävä kansa on vihdoin löytänyt Oodin.
Ainakin kaksi ryhmää, jotka kuuluvat rautatieaseman vapaaseen kansaan, oli perustanut leirin Oodin kolmanteen kerrokseen - kirjataivaaseen - sunnuntaina iltapäivällä 30.12. Neljän hengen ryhmä veti hirsiä sanomalehtialueen sohvilla ja kolmen hengen ryhmä aterioi lukupöydän äärellä.
Nukkuva väki oli varsin hiljainen, joskin yhden herrasmiehen puhelimesta soljui Balkanin rytmejä muidenkin iloksi. Aterialle ryhtynyt joukko oli toimeliaampi. Mustasta säkistä nousi pöydälle niin patonkia, kolaa kuin kananjalkaa.
Kävin torstaina tavallisessa kirjastossa, ja pöydällä lojui viime kuun (huhtikuu) Helsingin Sanomien Kuukausiliite. Selailin sitä, ja siinä oli juttu siitä kun hesarin toimittaja Saska Saarikoski muutti vuoden alussa Yhdysvalloista Suomeen. Saska oli kirjoittanut päiväkirjaa siitä, miltä Suomi näyttää ja tuntuu paluumuuttajan näkökulmasta.
Saska ei ole ihan vielä kotoutunut suomalaiseen keskusteluilmapiiriin, sillä juttuun oli eksynyt myös aika sameille vesille kuuluva havainto Oodista tammikuulta.
Quote from: Kari Kinnunen on 26.04.2019, 15:58:07
Nykyään kun kirjastot kovasti haluavat olla "kansalaisten olohuoneita" eli etnisten notkumispaikkoja, niin minkä ihmeen takia niissä on kirjoja.
Jonkinlaiset ruudut pornon kuluttamista varten riittäisivär mainiosti.
Nykyäänhän monet olutkapakatikin peittävät seinänsä
romaneilla kirjoilla - ne ovat siis vain sisustuselementtejä, ei niitä tietenkään kukaan lue. Oodistakin voitaisiin pienillä muutoksilla tehdä Suomen suurin kapakka - oikein KULTTUURIkapakka romanitaiteen ystäville.
Quote from: rane58 on 27.03.2019, 04:44:50
Joko siellä Oodissa haisee sellainen imelä paha haju, pelmahtaa usein noista Afrikansarven loisista....? :P
Siitä kärsivät jo muinaiset roomalaiset, muutkin kuin Pontius Pilatus:
QuoteMaaherra ei mitään muuta maailmassa vihannut kuin tuota ruusuöljyn hajua, ja kaikki näytti nyt enteilevän kurjaa päivää, koska tuo tuoksu alkoi vainota häntä jo aamunkoitosta lähtien. Maaherrasta tuntui kuin puutarhan sypressit ja palmut olisivat terästäneet ruusuöljyn tuoksun entistä läpitunkevammaksi. Ja se kirottu löyhkä tuntui sekoittuvan jopa vartioston nahkavarusteiden ja hien hajuun
(Mihael Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan)
Enpä ole aiemmin havainnut sanottavan kakun leikkaamista "viiltelyksi".
Oliko teräase jotenkin erikoisesti kädessä?.
Quote from: HDRisto on 05.05.2019, 17:16:04
Enpä ole aiemmin havainnut sanottavan kakun leikkaamista "viiltelyksi".
Oliko teräase jotenkin erikoisesti kädessä?.
Saskan freudilainen lipsahdus. On tosin mahdollista, että romaneilla oli mukana omat "kakkulapiot".
Käytiin starwars päivässä lauantaina. Ulkomaaneläviähän siellä oli varmaan se puolet, mutta olivat turisteja ja vihervassarikaulahuividragqueen -tyyppisiä oleskelijoita. Varsin rauhallista vaikka porukkaa paljon.
^Siis puhutaanko nyt yhä Oodista? Joku kapitalistinen Disney-teemapäivä kulttuuripyhätössä? ???
Quote from: Outo olio on 05.05.2019, 20:40:58
^Siis puhutaanko nyt yhä Oodista? Joku kapitalistinen Disney-teemapäivä kulttuuripyhätössä? ???
Camilla Läckbergin uutuuden esittely ja myynti oli ainakin joku päivä sitten heidän alakerran avoimessa auditoriossaan.
Voisiko joku avata mitä tällä "tilassa kävelyllä" haetaan? "Tilassa ei kävellä eikä palveluita käytetä niin omatoimisesti kuin uskottiin ja siksi on jouduttu organisoimaan tilapäisjärjestelyin lisätyövoimaa"
Voisko tarkoittaa ettei viitsitä kävellä roskikselle, tai vessaan? :roll:
Quote from: Outo olio on 05.05.2019, 20:40:58
^Siis puhutaanko nyt yhä Oodista? Joku kapitalistinen Disney-teemapäivä kulttuuripyhätössä? ???
Ei vain Oodissa vaan ilmeisesti useissa muissakin Helmet-kirjastoissa, viime viikolla sitä Star Wars -päivää nettisivuillaan mainostettiin. (Sitä en tiedä mitä tekemistä sillä kapitalismin kanssa on...)
Quote from: Rosalia on 06.05.2019, 19:14:11
Quote from: Outo olio on 05.05.2019, 20:40:58
^Siis puhutaanko nyt yhä Oodista? Joku kapitalistinen Disney-teemapäivä kulttuuripyhätössä? ???
Ei vain Oodissa vaan ilmeisesti useissa muissakin Helmet-kirjastoissa, viime viikolla sitä Star Wars -päivää nettisivuillaan mainostettiin. (Sitä en tiedä mitä tekemistä sillä kapitalismin kanssa on...)
Ehkä siinä on jokin pirullinen subliminaalinen sanoma jonka olemme omaksuneet. Ja hyvin on uponnut, en muista yhtään viihdyttävää neuvostoliittolaista avaruusoopperaelokuvasarjaa!
Quote from: Koekaniini on 06.05.2019, 12:38:57
Voisiko joku avata mitä tällä "tilassa kävelyllä" haetaan? "Tilassa ei kävellä eikä palveluita käytetä niin omatoimisesti kuin uskottiin ja siksi on jouduttu organisoimaan tilapäisjärjestelyin lisätyövoimaa"
Voisiko tämä liittyä osittain näihin tuonne ympättyihin lisätoimintoihin, kuten kokoushuoneisiin, ompelukoneisiin, oskilloskooppeihin ja kai siellä 3d-tulostimia, laser-leikkureita yms myös on?
Quote from: Titus on 26.04.2019, 15:18:55
Oodin rahat loppuu ihan kohta ellei lisää tule... :
Oodi on jo niin suosittu, että Helsingin kirjastobudjetti on menossa ainakin puoli miljoonaa euroa miinukselle
Kirjastopalveluiden johtaja luonnehtii tilannetta tulosvaroitukseksi: Helsingin kaupungin on ratkaistava tilanne joko säästämällä tai lisävaroja hankkimalla.
KESKUSTAKIRJASTO OODI AVATTIIN puoli vuotta sitten ja monitoimitilaan odotetaan tänä vuonna jopa kolmea miljoonaa kävijää. Suosio on ollut pitkälti odotettua, mutta kävijöiden omatoimisuus ei aivan samalla tavalla.
"Meidät on yllättänyt se, että Oodissa käyvä väki ei ole niin omatoimista kuin luultiin. Tilassa ei kävellä eikä palveluita käytetä niin omatoimisesti kuin uskottiin ja siksi on jouduttu organisoimaan tilapäisjärjestelyin lisätyövoimaa. Tämä näkyy ostopalveluiden käytön nousuna", johtaja Katri Vänttinen Helsingin kaupungin kirjastopalveluista sanoo.
Vartijoiden määrää on lisätty Oodin suurimmissa yleisötilaisuuksissa, Vänttinen kertoo. Ruuhka-aikoihin eli esimerkiksi viikonloppuihin on sijoitettu enemmän henkilökuntaa kuin ennakoitiin. Lisäksi alkuperäinen siivouspalvelusopimus on havaittu riittämättömäksi.
"Palvelusopimus tehtiin tiettyyn tasoon mutta pian huomattiin että taso ei riitä näin kovalla käytöllä. Oodissa ei voida sietää sitä, että jo kaksi tuntia siivouksesta tila näyttää roskaiselta. Olemme joutuneet tihentämään siivousväliä, nyt siivoojan pitää käytännössä päivystää paikalla", Vänttinen sanoo.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006085188.html
Aika omatoimisesti jotkut niitä makuupaikkojaan paskovat kun siellä on sattunut pari kertaa poikkeamaan... vartijoiden ohjeistus tietty auttaisi tähänkin kuluerään, mutta kun se razzizmi...
:roll:
Onhan siinä jo pelkästään arkkitehtuuristen syiden takia ylläpitokustannuksia.
Joka päivä kun oli lumikelejä, ohiajaessa ainakin kymmenisen ukkoa oli pudottelemassa lumia katolta.
Oli kyllä huomioliivit ja vissiin turvavaljaatkin, joten eivät tainneet olla niitä reippaita romanikerjäläisiä tai muita juhlapaikanhakijoita kiitospalkalla hommissa.
Quote from: Rosalia on 06.05.2019, 19:14:11
Sitä en tiedä mitä tekemistä sillä kapitalismin kanssa on
Yleensä kun kirjastolaitosta puolustetaan, sana
epäkaupallisuus lausutaan jossakin kohtaa. Siksi särähti vähän korvaan tuo teemapäivä.
QuoteOodissa ei voida sietää sitä, että jo kaksi tuntia siivouksesta tila näyttää roskaiselta.
Jahas, jonkun määritelmän mukaan "suvaitseminen" on itselleen epämiellyttävien asioiden sietämistä. Onko Oodi nyt kaltevalla pinnalla? Vai häh.
Quote from: Rosalia on 06.05.2019, 19:14:11
Quote from: Outo olio on 05.05.2019, 20:40:58
^Siis puhutaanko nyt yhä Oodista? Joku kapitalistinen Disney-teemapäivä kulttuuripyhätössä? ???
Ei vain Oodissa vaan ilmeisesti useissa muissakin Helmet-kirjastoissa, viime viikolla sitä Star Wars -päivää nettisivuillaan mainostettiin. (Sitä en tiedä mitä tekemistä sillä kapitalismin kanssa on...)
Onhan se tietysti kapitalismia mutta myös nykyään suvakkieetoksen läpitunkema tuote.
Toki sen ymmärtää, että kun kustannuksia halutaan säästää, niin yleiseen tilaan yritetään ympätä mahdollisimman paljon erilaisia toimintoja. Kaiholla silti muistelee niitä aikoja, kun kirjasto oli vielä pelkkä kirjasto. Silloin siellä oli vielä aivan omanlaisena hiljainen, ja melkeinpä harras tunnelma, joka poikkesi virkistävällä tavalla kaikesta ulkopuolella vallitsevasta hälinästä ja kiireestä.
^ Tuota menneiden aikojen hiljaisuutta ja rauhaa minäkin kovasti kirjastoihin kaipaan, nykyään kun niissä saa meluta oikein luvan kanssa, aina mm. lapset kiljuvat täysillä (ja usein muutkin), eikä kukaan tee asialle mitään, päinvastoin... :roll:
Kävin itse viime viikolla parikin kertaa Oodissa ja itse asiassa ihmeen rauhallista siellä oli moniin muihin kirjastoihin verrattuna, eikä kyllä itselleni tullut millään lailla kuvaa mistään "maahanmuuttajien olohuoneesta"... (Huomattavasti enemmän näitä näkyy mm. pk-seudun paikallisliikenteessä.)
Quote from: Miniluv on 06.05.2019, 20:31:17
Onhan se tietysti kapitalismia mutta myös nykyään suvakkieetoksen läpitunkema tuote.
Cry me a river 8)
50-luvulla sentään tehtiin oikeita elokuvia, perkele!
Kirjastoissa on muuten aika huvät DVD-BD valikoimat. Varmasti löytyy myös alkuperäinen Tuntematon, niille joita ahdistaa naiset elokuvissa.
^
Khyyllä monessa elokuvassa nainen on ihan tarpeellinen. Niiku vaikka Emmanuellessa.
Quote from: Don Nachos on 07.05.2019, 10:42:28
Quote from: Miniluv on 06.05.2019, 20:31:17
Onhan se tietysti kapitalismia mutta myös nykyään suvakkieetoksen läpitunkema tuote.
Cry me a river 8)
50-luvulla sentään tehtiin oikeita elokuvia, perkele!
Kirjastoissa on muuten aika huvät DVD-BD valikoimat. Varmasti löytyy myös alkuperäinen Tuntematon, niille joita ahdistaa naiset elokuvissa.
Kerro toki lisää mitä sieltä kirjastoista löytyy 😊
Quote from: Don Nachos on 07.05.2019, 10:42:28
--
Kirjastoissa on muuten aika huvät DVD-BD valikoimat. Varmasti löytyy myös alkuperäinen Tuntematon, niille joita ahdistaa naiset elokuvissa.
Keitä ahdistaa naiset elokuvissa, vai ilmoittaudutko itse?
Quote from: Johtaja Katri Vänttinen
"Toimialan tehtävänä on saada mahdollisimman paljon ihmisiä liikkeelle. On myönteinen asia, että ihmiset käyvät kirjastossa ja hiihtävät hyvin hoidetuilla laduilla. Iso asia tässä on se, että palvelut ovat suosittuja", Laitio sanoo.
KESKUSTAKIRJASTO OODI AVATTIIN puoli vuotta sitten ja monitoimitilaan odotetaan tänä vuonna jopa kolmea miljoonaa kävijää. Suosio on ollut pitkälti odotettua, mutta kävijöiden omatoimisuus ei aivan samalla tavalla.
"Meidät on yllättänyt se, että Oodissa käyvä väki ei ole niin omatoimista kuin luultiin. Tilassa ei kävellä eikä palveluita käytetä niin omatoimisesti kuin uskottiin ja siksi on jouduttu organisoimaan tilapäisjärjestelyin lisätyövoimaa. Tämä näkyy ostopalveluiden käytön nousuna", johtaja Katri Vänttinen Helsingin kaupungin kirjastopalveluista sanoo.
-----
Oodissa ei voida sietää sitä, että jo kaksi tuntia siivouksesta tila näyttää roskaiselta. Olemme joutuneet tihentämään siivousväliä, nyt siivoojan pitää käytännössä päivystää paikalla", Vänttinen sanoo.
Kyllä johtaja ja toimittaja saavat taiteilla ihan kympillä, että saavat ilmaistua selvän asian:
Jotkut roskaavat ja paskovat tilaa sen kuin ehtivät.
*Päivittelyä ja muuta painokelvotonta tähän*
Ihan varmasti jossakin on demografista dataa käyttäjistä, eli käykö siellä nuoria vai vanhuksia, miehiä vai naisia, lapsia, eläkeläisiä, minä eri viikonpäivinä ja vuorokaudenaikoina, jne. Tätä voisi sitten verrata siihen minä aikoina siivooja hälytetään paikalle. Mutta tätä ei varmasti ainakaan julkisuudessa selvitetä, koska totuus on, että ei se ainakaan keskiverto valkoinen mies ole joka tuolla sotkee, eikä varmaan nainenkaan. Joku erityissuojelua nauttiva ryhmä se on, ja siksi asialle ei voi tehdä mitään.
Ihan vaan miellenkiinnosta; täällä Lapveen rannan pääkirjaston ovessa on se tarra, jossa on känny ja rasti sen päällä. Ja hyvä niin, koska tämä ei ole vielä kehitysmaalaisten olohuone, vaan ihan hiljainen ja hieno paikka, missä ei pirinöitä kaivata (ainakin aamupäivisin). Eli onko näissä matujen älämölötilossa vielä ne kännykieltotarrat ulko-ovissa? Mikä olisi taas yksi idiotismin ääri-ilmentymä.
Jos nyt jotain hyvää niin, pysykööt maahantunkeutujat siellä oodissaan, ovathan senkin aikaa pois ihmistenilmoilta.....! ???
Huvittavaa, kun täällä monet jotka eivät ilmeisesti ole Oodissa koskaan käyneetkään, ovat sitä mieltä että se on "maahanmuuttajien olohuone"... :roll: Käykääpä itse katsomassa (kuten itse tein viimeksi eilen) - ei ole.
Quote from: Rosalia on 09.05.2019, 10:28:01
Huvittavaa, kun täällä monet jotka eivät ilmeisesti ole Oodissa koskaan käyneetkään, ovat sitä mieltä että se on "maahanmuuttajien olohuone"... :roll: Käykääpä itse katsomassa (kuten itse tein viimeksi eilen) - ei ole.
Totta varmasti tämä. Minusta on aivan sama vaikka pääkaupunkiseudun kirjastot olisivat moskeijoita. En usko, että tule koko seudulla vierailemaan kuin työn tai ehkä konkin Homma-asian vuoksi.
Merkille pantavaa piäkaapunnissa on kuitenkin. Suomea puhuvaa raskaankaluston pesulaa ei taida olla. Rahtiterminaaleissa pitää osata englantia jos meinaa saada homman sujuvaksi, jotenkin. Eli kyllä niitä mamuja noissa hanttihommissa on.
Olen käynyt lukemattomia kertoja Oodissa. Ja todennut, miten siellä enemmistö porukasta on ulkomaalaisia. Minusta Oodi on selvästi vierasmaalaisille olohuone,levähdyspaikka, jopa nukkumispaikka, bussi/juna-aseman odotushuone, wc-paikka, eväidensyöntipaikka, elektronisten laitteiden latauspaikka
Kylminä aikoina varsinkin, mm sunnuntai-iltana siellä istuu jopa pari sataa kerjäläisen näköistä, lämmittelemässä, syömässä eväitään, odottamassa jotain, kyytiä jonnekin, ehkä toiseen maahan tai kaupunkiin, tilittämässä tulojaan, asioimassa vessassa
Lehtienlukualueen aulan istuimet ovat täyteenvarattuja, paljon pitkähameisia huivipäisiä naisia nyssyköittensä kanssa
Sanomalehtien lukupöydän ääressä istuu vierasta kieltä äänekkäästi puhuvia nuoria, lataamassa kännyköitään ja ipadejaan.
Tietokoneitten ääressä nuoria miehiä, suuri osa porukasta näyttää vierasmaalaiselta
Samoin toisen kerroksen oleskelutiloissa vierasta kieltä puhuvat nuoret pelleilevät, kisailevat, hyppelevät, tekevät kärrynpyöriä. Kuin Hoplopissa tai laivan pallomeressä.
Lapsiperheiden alueella riehuu tummatukkaisia pikkulapsia
Valtavan monikerroksisen rakennuksen lämmitys ja ylläpito maksavat suuren summan.
Pelkästään lumen luominen tasaiselta katolta runsaslumisena talvena vaatii paljon työtä ja rahaa!
Täytyyhän huolehtia että hienon rakennuksen katto ei romahda lumitaakan painosta!
Helsinkiläisenä veronmaksajana minua harmittaa, että Suomen kallein ja arvokkain tontti on annettu tuollaiseen käyttöön!
Minua harmittaa että veroeurojani on haaskattu vierasmaalaisten oleskelutarpeisiin, kun samaan aikaan omista ja jälkikasvuni tarpeista ei piitata, meiltä leikataan.
Lääkäriin, hammaslääkäriin, silmälääkäriin kantahelsinkiläisen on vaikea päästä, jonot ovat toivottoman pitkät. Asuntojen hinnat ja vuokrat ovat pilvissä. Hallitsematon maahanmuutto vaikuttaa noihinkin asioihin selvästi
Suututtaa
^
Mutta Oodissa ne Kaikkein Haavoittumimmassa Asemassa™ olevat. Etkö tunne kuplivaa rikkautta kun viattomat lapsoset ilkamoivat väristen kulttuurimme keskellä.
Rassismia jos et ole valmis lastesi hammashoidosta luopumaan näiden iloisten, kärrynpyöriä heittelevien pöhisevien persoonoiden vuoksi.
Quote from: valkovuokko
...
Kylminä aikoina varsinkin, mm sunnuntai-iltana siellä istuu jopa pari sataa kerjäläisen näköistä, lämmittelemässä, syömässä eväitään, odottamassa jotain, kyytiä jonnekin, ehkä toiseen maahan tai kaupunkiin, tilittämässä tulojaan, asioimassa vessassa
Lehtienlukualueen aulan istuimet ovat täyteenvarattuja, paljon pitkähameisia huivipäisiä naisia nyssyköittensä kanssa
...
Siellä ne kaduilta vähentyneet kerjäläiset siis viettävät varmaan vieläkin aikaa, vaikka enää ei ole niin kovin kylmä.
Jäsen valkovuokon kuvaus on juuri sellainen ettei edes huvita mennä katsomaan Oodia. Uskon kyllä ettei siellä tuollaista koko aikaa ole, mutta hyvinkin usein saattaa olla. Koska Oodissa työskentelevät sen sallivat ja ovat jo sallineet sellaiseksi muuttua. Siitä seuraa pian muitakin ongelmia kuin roskaamista.
Quote from: Elemosina on 09.05.2019, 11:26:42
Koska Oodissa työskentelevät sen sallivat ja ovat jo sallineet sellaiseksi muuttua. Siitä seuraa pian muitakin ongelmia kuin roskaamista.
Josko ne Oodilaisetkin ovat semmoisia drakeja, niin tuskinpa ne monikulttuurille tyypillistä kuplivaa väreilyä pitävät ongelmana.
Kuluu varmaan vähän niinkuin asiaan monikulttuurisille maahanmuttajien olohuoneille.
Quote from: Rosalia on 09.05.2019, 10:28:01
Huvittavaa, kun täällä monet jotka eivät ilmeisesti ole Oodissa koskaan käyneetkään, ovat sitä mieltä että se on "maahanmuuttajien olohuone"... :roll: Käykääpä itse katsomassa (kuten itse tein viimeksi eilen) - ei ole.
Missä unessa olet siellä käynyt....? :facepalm: -Herätys....! ???
Poikkesin itsekin jokin aika sitten Oodissa, vaikken asukaan Helsingissä. Arkkitehtuurisesti upea rakennus ulkoa. Sisältä katsottuna myös hieno, tosin osin käytännöllisyyden kustannuksella. Paljon ihmisiä ja hälinää. Vaikutti suositulta.
Kirjastoksi tuota ei voi tietenkään kutsua. Kirjasto on ainakin minulle paikka, jossa on hiljaista ja rauhoitutaan etsimään kirjoja (tms.) tai lukemaan. Sellaisia paikkoja on aika vähän nykyisin.
Tietääkseni Helsingissä on oikeitakin kirjastoja. Käyttäisin itse niitä mielummin, koska Oodissa minulle ei ole mitään muuta kuin hieno rakennus. Koska Suomessa on maailman korkeimpiin kuuluva veroaste, kansansivistykseen olennaisesti vaikuttavat kirjastot pitäisi sillä pystyä säilyttämään. Kirjaston ei tarvitse olla hieno, kunhan siellä on paljon kirjoja missä muodossa tahansa.
Quote from: rane58 on 10.05.2019, 04:50:03
Quote from: Rosalia on 09.05.2019, 10:28:01
Huvittavaa, kun täällä monet jotka eivät ilmeisesti ole Oodissa koskaan käyneetkään, ovat sitä mieltä että se on "maahanmuuttajien olohuone"... :roll: Käykääpä itse katsomassa (kuten itse tein viimeksi eilen) - ei ole.
Missä unessa olet siellä käynyt....? :facepalm: -Herätys....! ???
??? Aivan samaa kysyn itse niiltä, jotka sitä "maahanmuuttajien olohuoneeksi" väittävät... Ei ongelmia pidä kieltää, mutta ei niitä pidä itse keksiäkään siellä missä niitä ei ole. Huomattavasti enemmän "maahanmuuttajien olohuoneita" ovat mm. vantaalaisen asuinalueeni kirjastot.
Keskustakirjasto Oodin johtajalle sataa "pöyristyttävän rasistista" palautetta, jonka mukaan Itä-Euroopan romanit ovat pilanneet kirjaston
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006100498.html
QuoteKeskustakirjasto Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara: "Olemme avoinna kaikille, on meidän viesti"
SITÄ osattiin aavistella jo ennen keskustakirjasto Oodin avautumista: Itä-Euroopan romanit löytävät paikan, aivan niin kuin he olivat löytäneet Postitalossa aiemmin sijainneen Kirjasto 10:n, eivätkä kaikki pidä siitä.
Palautetta alkoi talvella sadella erilaisia kanavia pitkin kirjaston johdolle ja Helsingin kaupungille aina pormestaria myöten, kertoo Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara.
"Palautteita tuli kymmeniä. Osa niistä oli pöyristyttävän rasistisia. Viestien sisältämä totaalinen ymmärtämättömyys oli järkyttävää. Emme voineet uskoa, että ihmisistä voidaan puhua näin", Soininvaara kertoo.
Keskustelu lähti vyörymään, etenkin kun aihe löysi sosiaalisen median. Soininvaaran mukaan viesteissä taivasteltiin muun muassa, kuinka romanien saatetaan antaa istua pehmeillä sohvilla, ja kuinka he tuovat mukanaan luteita.
...
SOININVAARAN mukaan palautemyrsky on kevään myötä laantunut. Jonkin verran sitä tulee yhä. Tiheintä se oli talven pakkasilla. Oodi avautui 5. joulukuuta, ja romanit tulivat Oodiin lämmittelemään. Soininvaara kertoo, että heitä saattoi olla Oodissa samanaikaisesti kymmeniä, jopa parisataa.
...
Romanien suureen lukumäärään talvella löytyi selitys: Diakonissalaitoksen ylläpitämä ja Helsingin kaupungin tukema, liikkuvalle väestölle tarkoitettu päiväkeskus Hirundo menee kiinni iltapäivällä kello 16, ja heille tarkoitettu hätämajoitus avautui vasta kello 22.
...
Viestit tilanteesta Oodissa tavoittivat kaupungin päättäjät. Helsingin kaupunki lisäsi rahallista tukeaan Hirundolle, jonka turvin se saattoi olla avoinna päivisiin pitempään, mikä näkyi Oodissa heti: romanit lämmittelivät keskustakirjaston sijasta Hirundossa.
Myös hätämajoituksen aukioloaikoja säädettiin, kertoo yhteisötyöntekijä Taru Perämäki päiväkeskus Hirundosta: "Talviaikaan asiakkaat päästettiin illalla aikaisemmin sisään ja aamuisin he saivat jäädä pidempään", hän kertoo.
...
TAPAHTUI myös jotakin muuta ja odottamatonta, Soininvaara kertoo, kun vuorovaikutusta Oodin ja Hirundon välillä lisättiin. Hirundosta saatiin tulkkeja, joiden välityksellä romanien kanssa käytiin keskustelua muun muassa niin kutsutusta "turvallisen tilan periaatteesta".
...
"Hirundossa pidettiin kokous, jossa he kävivät keskenään läpi näitä asioita. Romaniyhteistö päätti, etteivät he enää tule Oodiin. Yhtenä päivänä heitä ei sitten enää ollutkaan yhtään täällä", Soininvaara kertoo.
...
Taru Perämäki kertoo, että romanit vastaanottivat oodilaisten viestin kahdella tavalla: osa heistä ymmärsi kirjaston käytön periaatteet, osa loukkaantui käsitettyään tilanteen niin, ettei heitä haluta Oodiin.
"Molempia oli. Mutta kyllä suurimmasta turhautumisesta nyt ollaan päästy yli. Katsotaan mitä kesä tuo taas sitten tullessaan."
OODISSA käyvistä Itä-Euroopan romaneista suurin osa on nuoria naisia. Soininvaara kertoo ymmärtävänsä myös heidän äänenkäytöstään kumpuavaa kritiikkiä: "Heistä lähtee ääntä, kun he esimerkiksi puhuvat kännykässään lapsilleen sinne jonnekin."
Soininvaaran mukaan äänenkäytöstä on romanien kanssa keskusteltu. Samoin kuin siitä, ettei hiusten ja vaatteiden peseminen WC-tilojen lavuaareissa ole toisia kunnioittavaa: "Peseytyminen ei ole sallittua."
Ilmeisesti Oodi rakennettiin kalliilla verorahoja käyttäen ja arkkitehtuuriin panostaen, jotta ensisijaisesti ja nimenomaan Itä-Euroopan romanien olisi siellä kiva lämmitellä ja kuluttaa aikaansa kun ei ole "työn" touhussa kaduilla ja taskuilla.
Ja ratkaisuna diskuteerausta ja resursseja lisää sekä kerjäläisille kivemmat hoitopaikat ja niiden aukioloajat, jotta ulkomaan kerjäävillä ja häiriköivillä kansalaisilla olisi hyvä olla Helsingissä.
Koska oikein otetaan ja heitetään tuokin rötössakki ulos maasta? [/retorinen kysymys, vastaus kuuluu ei ikinä]
QuoteSoininvaaran mukaan viesteissä taivasteltiin muun muassa, kuinka romanien saatetaan antaa istua pehmeillä sohvilla, ja kuinka he tuovat mukanaan luteita.
Tuo onkin muuten varteenotettava näkökohta. Jos istut siellä ja saat pari lutikkaa vaatteisiisi ja viet ne kotiisi, kusessa olet. Ja pian koko taloyhtiö... :o
Mielenkiintoinen tuo Soininvaaran viesti: "Olemme avoinna kaikille".
Eikös kirjaston, tai minkä tahansa instituution ole tarkoitus palvella asiakkaitaan.
Kirjaston asiakkaat ovat henkilöitä joilla on kirjastokortti. Kirjastokortin saamiseen tarvitaan pysyvä osoite. Osoitehan saattaa olla suur-helsingin alueella mutta ilman korttia et ole kirjaston asiakas. Et ole veronmaksaja jolla on oikeus nauttia verorahoilla rakennetun instituution palveluista.
Muistaakseni (ainakin viimeksi käydessäni) Lahden kaupunginkirjastoon ei pääse sisään ilman kirjastokorttia (pyöröportti jossa kortti "piipataan"). Lisäksi siellä on vartijat. Lahden kaupunginkirjaston läheisyydessä on myös erinomaisen hieno puisto josta poliisi poistaa mahdolliset kaljaseurueet.
Olisiko syytä tarkentaa ohjeistusta maailmaa- halaaville kirjastonjohtajille siitä ketkä ovat heidän palkkansa maksajia?
Toiveunta, ei tule tapahtumaan tulevan hallituksen aikana. Päinvastoin, kirjastot luultavasti ajetaan alas koska meillä on nuudeli.
:facepalm:
Quote from: Man in a Suit on 10.05.2019, 15:12:31
Muistaakseni (ainakin viimeksi käydessäni) Lahden kaupunginkirjastoon ei pääse sisään ilman kirjastokorttia (pyöröportti jossa kortti "piipataan"). Lisäksi siellä on vartijat. Lahden kaupunginkirjaston läheisyydessä on myös erinomaisen hieno puisto josta poliisi poistaa mahdolliset kaljaseurueet.
Jos noin, niin on kyllä ensimmäinen kirjasto, josta olen tuollaista kuullut. Ensimmäistäkään ei ole tullut vastaan.
(mitähän sielläkin on tapahtunut?)
Quote from: RP on 10.05.2019, 15:21:16
Quote from: Man in a Suit on 10.05.2019, 15:12:31
Muistaakseni (ainakin viimeksi käydessäni) Lahden kaupunginkirjastoon ei pääse sisään ilman kirjastokorttia (pyöröportti jossa kortti "piipataan"). Lisäksi siellä on vartijat. Lahden kaupunginkirjaston läheisyydessä on myös erinomaisen hieno puisto josta poliisi poistaa mahdolliset kaljaseurueet.
Jos noin, niin on kyllä ensimmäinen kirjasto, josta olen tuollaista kuullut. Ensimmäistäkään ei ole tullut vastaan.
(mitähän sielläkin on tapahtunut?)
No perhana kun en nyt ihan suoraan pysty vannomaan, tästä on muutama vuosi kun olen käynyt. Muistan vaan että sinne ei kävelty kuin hollitupaan vaan jotkut portit siinä kahvilan ja kirjastopuolen välissä on, sekä aina paikalla on näkynyt vartija.
Erittäin miellyttävä paikka muuten, kyseinen kirjasto (viimeksi käydessäni). Vierailin siellä usein muutamina vuosina kun odottelin silloista puolisoani avoimen yliopiston kursseilta. Hieno lehtienlukusali, upeat kirjavalikoimat :) --> mutta viime käynnistäni on aikaa, toivottavasti Lahden kaupunginkirjasto on säilyttänyt statuksensa. Sääli jos sekin on "romahtanut".
Quote from: Rosalia on 09.05.2019, 10:28:01
Huvittavaa, kun täällä monet jotka eivät ilmeisesti ole Oodissa koskaan käyneetkään, ovat sitä mieltä että se on "maahanmuuttajien olohuone"... :roll: Käykääpä itse katsomassa (kuten itse tein viimeksi eilen) - ei ole.
Tää muistuttaa (myöhemmin kasvotaudin saaneen) Hesarin Kimmo Oksasen juttuja.
"Turha puhua etteikö Helsingissä pääse nopeasti terveyskeskukseen hammaslääkäriin - minä pääsin!"
tai
"Turha väittää että Helsingissä olisi epärehellistä väkeä. Hukkasin kännissä karvahattuni katajanokkalaisessa kantapubissa ja hattuni löytyi!"
tai
"Turha öyhöttää että Balkanin mustalaiset ovat varkaita. Minä tunnen hienoa väkeä sieltä!"
(Kantasuomalaiset) narkkarit ja alkoholistit pitäisi ohjata Oodiin. Suhtautuisikohan Soininvaara heihin yhtä suopeasti kuin romanikerjäläisiin.
QuoteSoininvaaran mukaan viesteissä taivasteltiin muun muassa, kuinka romanien saatetaan antaa istua pehmeillä sohvilla, ja kuinka he tuovat mukanaan luteita.
Jokainen, joka on vaikkapa matkoillaan törmännyt noihin vihonviimeisiin lutikoihin, niin omaa sen verran järkeä ettei halua olla missään tekemisissä niiden kanssa eikä taatusti halua niitä omaan asuntoonsa tai taloonsa. Erityisen paha, jos kyseessä on puutalo. Todennäköisyys tappaa jokainen lutikka talossa on pieni...
QuoteOodi avautui 5. joulukuuta, ja romanit tulivat Oodiin lämmittelemään. Soininvaara kertoo, että heitä saattoi olla Oodissa samanaikaisesti kymmeniä, jopa parisataa.
Kymmeniä tai satoja? Ihanaa!
Ennen kirjastoissa kävi ihmisiä lukemassa päivän lehden tai lainaamassa kirjoja. Nyt ne ovat muuttuneet sosiaalihuollon vastaanottotiloiksi, näemmä. Ja senkin ymmärtäisi, jos kyseessä olisi Arska tai Pena, mutta kun kyseisten ihmisten kanssa ei pysty edes keskustelemaan ilman tulkkia.
Apropoo, jos kyseessä olisivatkin Arska ja Pena miehekkäine puliukonkatkuineen, niin siedettäisiinkö heitä kymmenittäin tai sadoittain Uudessa Uljaassa Odotushuoneessa? Oma veikkaukseni on, ettei siedettäisi. Miksikö? No, siksi että Penaa ja Arskaa ei voi sillei pitää uuden uljaan monikulttuurin värähtelevänä toiseutena vaan he ovat...no...melu- tai useimmiten enemmän hajuhaitta. Ei yhtään seksikästä eikä tuo hyväihmisyydelle lisäbojoja.
Minä taas puolestani näkisin mieluummin heidät kuin tätä toista sorttia verovaroilla kustannetussa vastaanottohallissa. Ja olisi kiva nähdä heidän kokeilevan päivystystä ja ottavan talteen kirjastonjohtajan ah-niin-suvaitsevat-myötätunnon-osoitukset.
QuoteKeskustakirjasto Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara: "Olemme avoinna kaikille, on meidän viesti"
Kirjastotäti nyt sekoittaa keskenään kaksi asiaa:
1: Kirjasto on avoin kaikille
2: Kirjaston käyttötarkoitus
Vaikka kirjasto tietysti on avoinna kaikille ( miksi edes mainita sitä, sehän on itsestäänselvyys ), se ei loogisesti johda siihen, että kirjastossa voisi tehdä mitä tahansa. Kirjastossa tehdään niitä asioita, joita varten kirjasto on rakennettu. Muut asiat eivät kuulu sinne.
Kirjasto on tarkoitettu esimerkiksi lukemiseen, tiedon hakemiseen, netin käyttämiseen, opiskeluun, musiikin kokemiseen, kirjojen lainaamiseen. Kirjastoa ei ole tarkoitettu rahattomien kerjäläisten lepo-, makuu-, oleskelu-, lämmittely-, ruokailu-, kokous- tai peseytymispaikaksi.
Jos paikalle ilmaantuu suuria, toisia häiritseviä ryhmiä, jotka käyttävät kirjastoa sellaisiin tarkoituksiin, joita varten kirjastoa ei olla luotu, tulee nämä häiritsevät ryhmät ajaa ulos eikä tämä ole ristiriidassa sen kanssa, että kirjasto on avoin kaikille: se on avoin kaikille kirjaston palveluiden käyttäjille, ei ilmaista päivähotellia etsiville möykkääjille, jotka valtaavat tilan kirjaston aidoilta käyttäjiltä.
Luulisi tosiaan, että kirjastotäti ymmärtäisi ylläolevan, mutta näköjään ei. Silloin kirjastotäti on epäpätevä ja aivan väärässä ammatissa.
Potkut!
Karmea kirjasto, kaikin puolin. Kirjasto on tiedon pyhäkkö ja taiteen tyyssija, jossa pitää olla tilaa harjoittaa ennen kaikkea lukemista ja ennen kaikkea rauhassa. Mielellään soisin sen olevan myös kaunis. Ehkä menettelisi jos sijaitsisi Pielavedellä ja asiakkaat koostuisivat harvalukuisista mummoista, mutta Helsingin keskustassa se on sitä itseään, 2010-luvun Suomea.
Quote from: Eino P. Keravalta on 10.05.2019, 16:48:02
QuoteKeskustakirjasto Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara: "Olemme avoinna kaikille, on meidän viesti"
Kirjastotäti nyt sekoittaa keskenään kaksi asiaa:
1: Kirjasto on avoin kaikille
2: Kirjaston käyttötarkoitus
Vaikka kirjasto tietysti on avoinna kaikille ( miksi edes mainita sitä, sehän on itsestäänselvyys ), se ei loogisesti johda siihen, että kirjastossa voisi tehdä mitä tahansa. Kirjastossa tehdään niitä asioita, joita varten kirjasto on rakennettu. Muut asiat eivät kuulu sinne.
Kirjasto on tarkoitettu esimerkiksi lukemiseen, tiedon hakemiseen, netin käyttämiseen, opiskeluun, musiikin kokemiseen, kirjojen lainaamiseen. Kirjastoa ei ole tarkoitettu rahattomien kerjäläisten lepo-, makuu-, oleskelu-, lämmittely-, ruokailu-, kokous- tai peseytymispaikaksi.
Jos paikalle ilmaantuu suuria, toisia häiritseviä ryhmiä, jotka käyttävät kirjastoa sellaisiin tarkoituksiin, joita varten kirjastoa ei olla luotu, tulee nämä häiritsevät ryhmät ajaa ulos eikä tämä ole ristiriidassa sen kanssa, että kirjasto on avoin kaikille: se on avoin kaikille kirjaston palveluiden käyttäjille, ei ilmaista päivähotellia etsiville möykkääjille, jotka valtaavat tilan kirjaston aidoilta käyttäjiltä.
Luulisi tosiaan, että kirjastotäti ymmärtäisi ylläolevan, mutta näköjään ei. Silloin kirjastotäti on epäpätevä ja aivan väärässä ammatissa.
Potkut!
Samaa mieltä Eino. Eikös minkä tahansa instituution johtajaksi valittavalta henkilöltä vaadita muutaman asian ymmärrys.
- Mikä on Visio
- Mikä on missio
- Miten sitä toteutetaan
Eli näiden kirjastonhoitajien ymmärryksen mukaan, he ovat johtajia verorahoilla perustetussa instituutiossa joka avataan koko maailman kansalaisille.
Ergo: Kansallismuseo on avattava kaikille jotka tulevat lämmittelemään.
Ergo: Finlandia-talo on......
Ergo: Musiikkitalo on....
Ergo: Ateneum on...
Jne.
Kirjasto ei ole sen kummempi instituutio kuin yllä mainitsemani.
Mutta, täysin turhaa näihin on enää hakea mitään järkeä. Se vedettiin viemäristä alas joskus vuosikymmenen vaihteen tienoilla.
Tuon HS:n jutun kommenteissa useat vaativat, että EU:lle annettaisiin lisää valtaa, jotta voisi pistää "kerjäläisten olot kuntoon", joku jopa kritisoi Perussuomalaisia siitä, että vastustavat tätä.
Kenellekään ei juolahtanut mieleen, että EU on koko tämän ongelman juurisyy. Kerjäläiset eivät pääsisi Suomeen ilman EU:n ns. vapaata liikkuvuutta.
Ilman sitä kaikki Romaniasta/Bulgariasta tulevat joutuisivat hakemaan viisumia lyhytaikaiseen oleskeluun. Kerjäläiset eivät sitä saisi, koska turistin tulee maksaa majoituksensa itse, eikä kuluttaa kodittomille tarkoitettuja palveluita/varoja.
Quote from: kivimies on 10.05.2019, 17:38:02
Tuon HS:n jutun kommenteissa useat vaativat, että EU:lle annettaisiin lisää valtaa, jotta voisi pistää "kerjäläisten olot kuntoon", joku jopa kritisoi Perussuomalaisia siitä, että vastustavat tätä.
Ei ole tämän ketjun aihe enkä jatka tästä enempää, mutta olisi mielenkiitoista kuulla, mitä on tämä 'kerjäläisten olojen kuntoonpistäminen'.. arvatenkin se käytännössä tarkoittaa, että EU rahoittaa romaniväestöä miljardeilla ja miljardeilla: tarjoaa ilmaiseksi asunnon, vaatteet, terveydenhuollon, liikkumisen ja jokakuukautisen käteisrahan, eli 'palkan' - töihin noista ei taida olla kun ei ole koulutusta eikä kai kouluttautumishalujakaan joitakin poikkeusyksilöitä lukuunottamatta.
No, kun tämä on saavutettu ja kun sitä ylläpidetään joka vuosi miljardeilla, mitä sitten, onko kaikki hyvin? Eipä ole: romaniväestö on ilmaiset asunnot ja ilmaiset rahat saatuaan tietysti tuplannut populaationsa sukupolvessa, joten edessä on sama ongelma kuin alussakin, mutta tällä kertaa vain kaksi kertaa isompana.
Ainoa siis, kuka voi romaneita auttaa ovat romanit itse. Kaikki ulkopuolinen apu on vain veden kantamista kaivoon ja alkuperäisen ongelman kasvattamista.
Kauan sitten varhaisteinityttäreni kävi usein Pasilan silloisessa keskuskirjastossa. Etsi luettavaa, teki muistiinpanoja, yritti lukea. Ja sitten tuli kotiin ja valitti että mistään ei taaskaan tullut mitään. Ei voinut keskittyä kun "ruskeat teinipojat riehuu ja metelöi koko ajan".
Laitoin meiliä kirjaston johtajalle, Osmon rouvalle. Kysyin että miksei kirjasto tee mitään ja antaa riehumisen jatkua. Rva Soininvaara vastasi närkästyneesti ja tyyliin että "kannattaisi olla vähemmän ennakkoluuloinen ja enemmän avoin".
Soininvaara ei pidä perinteisistä kirjaston käyttäjistä. Hänellä on tärkeämpiä tehtäviä kuin antaa helsinkiläisten viihtyä kirjastoissa.
Sanat muuttavat merkitystään aikojen kuluessa. Ehkäpä tulevaisuudessa sana "kirjasto" tarkoittaa tilaa joka varattu romaneille, eikä romaaneille.
Aivan mainio anekdootti Jussilta! ;D
Quote from: Jussi Halla-aho FacebookissaTulee mieleen Helsingin kaupunginhallituksen opintomatka erääseen italialaiseen suurkaupunkiin vuosia sitten. Ajoimme bussilla puiston ohi. Delegaatioon kuuluneet punavihreät ihastelivat italialaiselle oppaalle, miten siistiä, viihtyisää ja idyllistä puistossa oli. Lapsiperheitä piknikillä jne.
Opas vastasi ylpeänä, että kerjäläiset ja muu epäsosiaalinen aines oli määrätietoisin keinoin heitetty puistosta pois, jolloin lapsiperheet olivat palanneet sinne.
Sitten oli hetken aivan hiljaista ja vaihdettiin puheenaihetta.
https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/2254784317975083
Niin sivistysmaissa toimitaan.
Toisin kuin täällä mukasivistyneessä wannabeeuroopanytimessä-maassa, jossa annetaan kerjäläisten riekkua missä he haluavat ja palveluitakin järkätään.
Quote from: Jorma M. on 10.05.2019, 17:54:15
Kauan sitten varhaisteinityttäreni kävi usein Pasilan silloisessa keskuskirjastossa. Etsi luettavaa, teki muistiinpanoja, yritti lukea. Ja sitten tuli kotiin ja valitti että mistään ei taaskaan tullut mitään. Ei voinut keskittyä kun "ruskeat teinipojat riehuu ja metelöi koko ajan".
Laitoin meiliä kirjaston johtajalle, Osmon rouvalle. Kysyin että miksei kirjasto tee mitään ja antaa riehumisen jatkua. Rva Soininvaara vastasi närkästyneesti ja tyyliin että "kannattaisi olla vähemmän ennakkoluuloinen ja enemmän avoin".
Soininvaara ei pidä perinteisistä kirjaston käyttäjistä. Hänellä on tärkeämpiä tehtäviä kuin antaa helsinkiläisten viihtyä kirjastoissa.
Kirjastossa metelöiminen on suomalaiseen ns. yhteiskuntaan integroitumista. Mä olen käsitellyt tätä aihetta tuolla luvussa Seita Runebergin patsaan kuvien tienoilla.
https://yadi.sk/i/Hitmx8O2VZSfHQ (https://yadi.sk/i/Hitmx8O2VZSfHQ)
Suomi, sellaisena kuin sen tunsimme, oli ei-suomalaistenkin olohuone. Kohta se on kaikkien yhteinen wc-tila.
Oodin ylläpito tulee varmasti kalliiksi. Kun Keski-Euroopan mannet ja paskat housuissa olevat juopot kuluttavat aikaansa Oodin pehmeillä sohvilla, sohvat pitäisi desinfioida vähintään kerran päivässä. Eiväthän tuollaiset paikat houkuttele enää tavallisia veronmaksajia. Onneksi siistejä ja hiljaisiakin kirjastoja sentään vielä löytyy.
Quote from: valkovuokko on 10.05.2019, 16:00:54
(Kantasuomalaiset) narkkarit ja alkoholistit pitäisi ohjata Oodiin. Suhtautuisikohan Soininvaara heihin yhtä suopeasti kuin romanikerjäläisiin.
Vartijat tulevat siellä nopeahkosti tsekkaamaan epäilyttävät tyypit. (Kokemusta on.)
Quote from: endorphine on 10.05.2019, 06:40:02
Poikkesin itsekin jokin aika sitten Oodissa, vaikken asukaan Helsingissä. Arkkitehtuurisesti upea rakennus ulkoa. Sisältä katsottuna myös hieno, tosin osin käytännöllisyyden kustannuksella. Paljon ihmisiä ja hälinää. Vaikutti suositulta.
Kirjastoksi tuota ei voi tietenkään kutsua. Kirjasto on ainakin minulle paikka, jossa on hiljaista ja rauhoitutaan etsimään kirjoja (tms.) tai lukemaan. Sellaisia paikkoja on aika vähän nykyisin.
Tietääkseni Helsingissä on oikeitakin kirjastoja. Käyttäisin itse niitä mielummin, koska Oodissa minulle ei ole mitään muuta kuin hieno rakennus. Koska Suomessa on maailman korkeimpiin kuuluva veroaste, kansansivistykseen olennaisesti vaikuttavat kirjastot pitäisi sillä pystyä säilyttämään. Kirjaston ei tarvitse olla hieno, kunhan siellä on paljon kirjoja missä muodossa tahansa.
Valtaosa niistä harvoista, jotka vielä lukevat KIRJOJA, vaatii, että niissä pitää olla paljon kuvia - eikä kovin montaa sivua.
Quote from: Mika on 10.05.2019, 20:21:41
Onneksi siistejä ja hiljaisiakin kirjastoja sentään vielä löytyy.
Ehkä kyseessä onkin juoni houkutella kaikki häiriöaines samaan paikkaan, jolloin muut kirjastot jäävät rauhaan, ja monimuotoisuus saadaan mahdollisimman näkyvälle paikalle, Eduskuntataloa vastapäätä.
Itäkeskuksen kirjasto muuten on ainakin minun kokemusteni mukaan rauhallinen, ehkä juuri siksi kun siinä on nuorisotila, Puhos ja Itis vieressä, niin on muitakin paikkoja joissa viettää aikaa.
Quote from: Jorma M. on 10.05.2019, 17:54:15
Kauan sitten varhaisteinityttäreni kävi usein Pasilan silloisessa keskuskirjastossa. Etsi luettavaa, teki muistiinpanoja, yritti lukea. Ja sitten tuli kotiin ja valitti että mistään ei taaskaan tullut mitään. Ei voinut keskittyä kun "ruskeat teinipojat riehuu ja metelöi koko ajan".
Laitoin meiliä kirjaston johtajalle, Osmon rouvalle. Kysyin että miksei kirjasto tee mitään ja antaa riehumisen jatkua. Rva Soininvaara vastasi närkästyneesti ja tyyliin että "kannattaisi olla vähemmän ennakkoluuloinen ja enemmän avoin".
Soininvaara ei pidä perinteisistä kirjaston käyttäjistä. Hänellä on tärkeämpiä tehtäviä kuin antaa helsinkiläisten viihtyä kirjastoissa.
Vastaavanlaista kulttuurimarxilaista käsitystä kirjastojen olemassaolon tarkoituksesta edustaa Espoon kirjastopalvelujohtaja Sunniva Drake:
Sunniva Drake teki kirjastoista maahanmuuttajien olohuoneita (http://suomaliansanomat.blogspot.com/2017/10/sunniva-drake-teki-kirjastoista.html)
KALJALLA OODISSA
( rabortti )
Olipa sana kiirinyt meidän vähäiseen maalaiskyläämmekin, että Helsingin kaupunkiin on pystytetty ihmeellisen suuri ja komea rakennus. Ja että vallan ulkomaanpelletkin sitä matkustivat katsomaan ja kummastelemaan. Piti siis minunkin sinne matkustaman ja sitä ihmettelemään varsinkin kun julkisuudessa kerrottiin, että paikka on avoin kaikille.
Niin saavuin suureen Helsingin kaupunkiin. Aurinko paistoi ja kadut olivat mustanaan ( pun int ) ihmisiä. Kiersin Postitalon kulmalta Kiasman kylkeä pitkin kohti Oodia päästäkseni näkemään sen kehutun fasadin. Istuin penkille Musiikkitalon viereiselle rinteelle ja tarkastelin näkemääni. Yritin katsoa taloa tuorein silmin ja antaa sille mahdollisuuden. Pettymyksekseni Oodin fasadi oli kuitenkin surkea näky. Yläosan lasipinta oli kuin jostain elähtäneestä teollisuushallista. Talon alaosan taas muodosti 1970-luvun keltaisella maalattu ja saunapanelilla päällystetty 'lerppa', joka aaltoili kuin vesivahingon saaneena ja lumikinosten painamana.
Lähdin kävelemään rakennusta kohti. Talo kasvoi silmissäni. Näky oli surullinen: aukealle oli yritetty rakentaa jotain mahtipontista, mutta vastassa oli jotakin, jota voisi kuvailla jättimäiseksi ja hylätyksi lippakioskiksi. Vasta 20 metrin päässä ulko-ovesta aaltoileva lerppa alkoi näyttää mittasuhteidensa vuoksi mielenkiintoiselta, joskaan ei kauniilta sittenkään. Sisääntullessa ihmettelin: tässäkö tämä oli? Kapea, pitkulainen tila, pieni kahvila jossain. Kohta löysin liukuportaat ja tulin toiseen kerrokseen. Se oli ensimmäistäkin surkeampi. Taas ahdas käytävä ja tällä kertaa näkyvillä olivat myös rakennusta tukevat, massiiviset puupalkit. Niitä yritettiin käyttää arkkitehtuurisen muotoilun osina. Jälleen ehkä hieman erikoista ja mielenkiintoista, mutta ei taaskaan esteettisesti hyväksyttävää.
Menin saman tien kolmanteen kerrokseen. Nyt alkoi jo näyttää paremmalta: tila oli avara ja valoisa. Länsiseinällä pitkä ikkunarivi, katto aaltoileva ja vaalea. Hämmästelin, miten vähän kirjoja tilassa oli. Kävin läpi matalia kirjahyllyjä ja löysin filosofia-hyllyn. Ajattelin katsoa, josko siinä olisi jotakin mielenkiintoista. Näin kommunisti Esko Seppäsen kirjoittaman kirjan, joka lojui hyllyssä kansi ylöspäin. Käännyin pois.
Minulla oli reppu selässäni ja repussa oli yksi olut, 0,568 litran kokoinen tölkki lager-olutta. Ajattelin, että juon sen oluen täällä kirjastossa, sopiihan eurooppalainen olutkulttuuri hyvin tiedon ja kirjojen maailmaan: kuinka monet kirjailijat, taiteilijat, ajattelijat ja tutkijat ovatkaan istuneet viinituvissa turisten ja asioita pohdiskellen, milloin joukolla, milloin yksinään. Samalla saattaisin kokeilla, onko tämä kirjasto todella avoin kaikille, kuten kirjaston johtaja on sanonut sen olevan.
Hakeuduin läntiselle lasiseinälle. Aurinko paistoi ikkunaan kuumasti. Ikkunan vieressä oli tuoleja ja pieniä, pyöreitä pöytiä. Istuin eräälle tuolille ja kaivoin kaljan repusta. Poksautin kaljatölkin auki kuuluvasti. Mitään ei tapahtunut, minua ei ajettu ulos. Vieressä olevat pojat vähän töllistelivät. Istuin tuolissa, suljin silmäni.. annoin auringon kuumentaa kasvojani. Välillä otin huikkaa oluttölkistä, jonka annoin olla vierelläni olevalla pikkupöydällä. Takaani kulki ihmisiä, mutta kukaan ei sanonut mitään. Olin valmistautunut, jos henkilökunta tulisi valittamaan oluenjuonnista. Silloin olisin sanonut: 'Mutta rouva hyvä, tämä voi näyttää oluenjuonnilta, mutta tämä ei ole sitä - tämä on taideperformanssi, joka tutkii yksittäisen elämysasiantuntijan sisäisen kokemusmaailman suhdetta yhteisön arvofunktioihin'.
Aloin jo kummastella: eikö kukaan reagoi? Ehkä vähän villiinnyinkin.. nousin ylös, laitoin repun selkääni ja aloin kävellä pitkin kirjastotilaa oluttölkki kädessäni. Jotain pahennustahan tässä olisi jo kokeen vuoksi saatava aikaan! Vastaan tuli mummolauma ja heidän kohdallaan röyhtäisin kovaäänisesti kaljatölkkiä kädessäni pitäen. Mummot vähän hätkähtivät, mutta mitään valituksia ei tullut. Join kaljan loppuun, mutta pitelin urheasti tyhjää tölkkiä niin kuin se olisi ollut täynnään jumalten juomaa. Kuljin infopisteen ohi. Ja viimeinkin: 'Ei alkoholeja tänne', huudahti nuori virkailijamies minut nähdessään ja häntäkin kyllä hymyilytti. Sanoin, että tämä on tyhjä ja että olin löytänyt sen tuolta hyllyistä ja että olen viemässä sitä kaupan pullopalautukseen. En alkanut esittää mitään olutperformanssia, koska tyhjän tölkin kanssa on kehno elvistellä..
Laskeuduin ensimmäiseen kerrokseen ja siitä vielä kellarikerrokseen vessaan. Silloin hämmästyin: vessa oli todella komea, kuin jotain vaaleanruskeaa, massiivista marmoria, jolla niin lattia kuin seinätkin oli päällystetty. Tässä vessassa kyllä kelpaisi liruttaa kuset, jos toisetkin. Jos joskus kuljen tästä ohi ja on kusihätä, käyn kyllä täällä kusella. Vessa oli Oodin tiloista kaikkein komein, toiseksi komein oli ylin kirjastokerros, vaikkei se nyt mitenkään kaunis ollut, omalla tavallaan erikoinen ja valoisa kylläkin.
Olutkokeiluni oli nyt paljastanut räikeän kaksoisstandardin Oodin moraalikäytännöissä: kiertelevät, ulkomaalaiset rikollisjoukkiot kyllä saavat käyttää kirjastoa sellaisiin tarkoituksiin, joita varten kirjastoa ei olla rakennettu, kuten sen käyttämiseen ilmaisena päivähotellina ja nukkumispaikkana. Ulkomaalaiset mafian jäsenet saavat kyllä sotkea paikkoja, häiritä ja metelöidä, levittää tauteja ja hajuja, pelotella ihmisiä. Vessoissa saa nukkua, pestä pyykkiä, paskoa lattialle, runkata, käyttää ja myydä huumeita ja nussia, tyttölapsia saa ahdistella eikä se ketään kiinnosta. Mutta jos ikänsä Suomeen veroja maksanut, valkoinen, lihaasyövä ja Perussuomalaisia äänestävä heteromies istuu yksinäisessä tuolissaan hetken ja juo siinä sivistyneesti ja ainuttakaan sielua häiritsemättä muutaman kulauksen olutta janoonsa, hänet kyllä ollaan valmiita heittämään ulos heti.
Perustelu on se, että kirjastossa ei saa juoda olutta. Mutta kirjastoa ei myöskään saa käyttää ilmaisena päivähotellina tiloja vallaten ja muita asiakkaita häiriten. Mutta koska jälkimmäiseen syyllistyvät vain ulkomaalaiset mafian jäsenet, se on sallittu. Sen sijaan ketään häiritsemätön janojuoman nauttiminen selvänä on ehdottomasti kielletty. Kaikki eivät ole yhtä tervetulleita eikä kaikilla ole samoja sääntöjä.
Näin Oodissa, joka on kaikille avoin.
Päätän raborttini täältä tähän, täällä Eino P. Keravalta.
Oluenjuonnin sijaan sinun olisi pitänyt kokeilla sotkea paikkoja, häiritä ja metelöidä, levittää tauteja ja hajuja, pelotella ihmisiä, nukkua vessassa, pestä pyykkiä, paskoa lattialle, runkata, käyttää ja myydä huumeita ja nussia, sekä ahdistella tyttölapsia. Sitten vasta hyvin naamioitu kaksoisstandardi olisi voinut paljastua.
Quote from: Uuno Nuivanen on 24.05.2019, 19:31:07
Oluenjuonnin sijaan sinun olisi pitänyt kokeilla sotkea paikkoja, häiritä ja metelöidä, levittää tauteja ja hajuja, pelotella ihmisiä, nukkua vessassa, pestä pyykkiä, paskoa lattialle, runkata, käyttää ja myydä huumeita ja nussia, sekä ahdistella tyttölapsia. Sitten vasta hyvin naamioitu kaksoisstandardi olisi voinut paljastua.
Sinulla on hieno vaatimus tieteellisestä metodista, veliseni.
Kaikkeen muuhun yllämainittuun voisin vielä pystyäkin, mutta en halua käyttää tai myydä huumeita tai ahdistella tyttölapsia :)
Quote from: Uuno Nuivanen on 24.05.2019, 19:31:07
Oluenjuonnin sijaan sinun olisi pitänyt kokeilla sotkea paikkoja, häiritä ja metelöidä, levittää tauteja ja hajuja, pelotella ihmisiä, nukkua vessassa, pestä pyykkiä, paskoa lattialle, runkata, käyttää ja myydä huumeita ja nussia, sekä ahdistella tyttölapsia. Sitten vasta hyvin naamioitu kaksoisstandardi olisi voinut paljastua.
No tämän perusteella herää kyllä kova houkutus testata Oodi, vaikka jo ehdin luvata itselleni, etten astu kyseiseen laitokseen - petyn kyllä kovasti, jos mainos on katteeton.
Quote from: Eino P. Keravalta on 24.05.2019, 19:41:02
Quote from: Uuno Nuivanen on 24.05.2019, 19:31:07
Oluenjuonnin sijaan sinun olisi pitänyt kokeilla sotkea paikkoja, häiritä ja metelöidä, levittää tauteja ja hajuja, pelotella ihmisiä, nukkua vessassa, pestä pyykkiä, paskoa lattialle, runkata, käyttää ja myydä huumeita ja nussia, sekä ahdistella tyttölapsia. Sitten vasta hyvin naamioitu kaksoisstandardi olisi voinut paljastua.
Sinulla on hieno vaatimus tieteellisestä metodista, veliseni.
Kaikkeen muuhun yllämainittuun voisin vielä pystyäkin, mutta en halua käyttää tai myydä huumeita tai ahdistella tyttölapsia :)
Vartijat ovat kuin petoeläimiä. He kiinnittävät huomiota liikkeeseen. Narkit ja muut epäilyttävät kulkevat aineitten vaikutuksesta joko liian nopeasti ja äkkinäisesti, tokkuraisesti tai kompuroiden, luultavasti käytön vaikutus verensokeriin on osasyynä tähän. Kokeile juoda oluesi yhdellä huikalla parin vuorokauden paaston jälkeen ja lähde sitten kiertelemään hyllyjä; ehkä sitten sinuun kiinnitetään huomiota.
Muutoin olisin halunnut lukea Oodissa yhden vanhan sanomalehtiartikkelin. Mutta virkailija kertoi minulle, että paperisia sanomalehtiä säilytetään Oodissa vain viikko. En mennyt tutkimaan, olisiko nettipäätteitten kautta saanut vanhempiakin lehtiä luettavakseen elektronisina versioina. Ei mikään varsinainen kansakunnan muisti tämä Oodi
Quote from: Eino P. Keravalta on 24.05.2019, 18:24:33
KALJALLA OODISSA
( rabortti )
Minulla oli reppu selässäni ja repussa oli yksi olut, 0,568 litran kokoinen tölkki lager-olutta. Ajattelin, että juon sen oluen täällä kirjastossa, sopiihan eurooppalainen olutkulttuuri hyvin tiedon ja kirjojen maailmaan: kuinka monet kirjailijat, taiteilijat, ajattelijat ja tutkijat ovatkaan istuneet viinituvissa turisten ja asioita pohdiskellen, milloin joukolla, milloin yksinään. Samalla saattaisin kokeilla, onko tämä kirjasto todella avoin kaikille, kuten kirjaston johtaja on sanonut sen olevan.
Hakeuduin läntiselle lasiseinälle. Aurinko paistoi ikkunaan kuumasti. Ikkunan vieressä oli tuoleja ja pieniä, pyöreitä pöytiä. Istuin eräälle tuolille ja kaivoin kaljan repusta. Poksautin kaljatölkin auki kuuluvasti. Mitään ei tapahtunut, minua ei ajettu ulos. Vieressä olevat pojat vähän töllistelivät. Istuin tuolissa, suljin silmäni.. annoin auringon kuumentaa kasvojani. Välillä otin huikkaa oluttölkistä, jonka annoin olla vierelläni olevalla pikkupöydällä. Takaani kulki ihmisiä, mutta kukaan ei sanonut mitään. Olin valmistautunut, jos henkilökunta tulisi valittamaan oluenjuonnista. Silloin olisin sanonut: 'Mutta rouva hyvä, tämä voi näyttää oluenjuonnilta, mutta tämä ei ole sitä - tämä on taideperformanssi, joka tutkii yksittäisen elämysasiantuntijan sisäisen kokemusmaailman suhdetta yhteisön arvofunktioihin'.
Aloin jo kummastella: eikö kukaan reagoi? Ehkä vähän villiinnyinkin.. nousin ylös, laitoin repun selkääni ja aloin kävellä pitkin kirjastotilaa oluttölkki kädessäni. Jotain pahennustahan tässä olisi jo kokeen vuoksi saatava aikaan! Vastaan tuli mummolauma ja heidän kohdallaan röyhtäisin kovaäänisesti kaljatölkkiä kädessäni pitäen. Mummot vähän hätkähtivät, mutta mitään valituksia ei tullut. Join kaljan loppuun, mutta pitelin urheasti tyhjää tölkkiä niin kuin se olisi ollut täynnään jumalten juomaa. Kuljin infopisteen ohi. Ja viimeinkin: 'Ei alkoholeja tänne', huudahti nuori virkailijamies minut nähdessään ja häntäkin kyllä hymyilytti. Sanoin, että tämä on tyhjä ja että olin löytänyt sen tuolta hyllyistä ja että olen viemässä sitä kaupan pullopalautukseen. En alkanut esittää mitään olutperformanssia, koska tyhjän tölkin kanssa on kehno elvistellä..
Laskeuduin ensimmäiseen kerrokseen ja siitä vielä kellarikerrokseen vessaan. Silloin hämmästyin: vessa oli todella komea, kuin jotain vaaleanruskeaa, massiivista marmoria, jolla niin lattia kuin seinätkin oli päällystetty. Tässä vessassa kyllä kelpaisi liruttaa kuset, jos toisetkin. Jos joskus kuljen tästä ohi ja on kusihätä, käyn kyllä täällä kusella. Vessa oli Oodin tiloista kaikkein komein, toiseksi komein oli ylin kirjastokerros, vaikkei se nyt mitenkään kaunis ollut, omalla tavallaan erikoinen ja valoisa kylläkin.
Olutkokeiluni oli nyt paljastanut räikeän kaksoisstandardin Oodin moraalikäytännöissä: kiertelevät, ulkomaalaiset rikollisjoukkiot kyllä saavat käyttää kirjastoa sellaisiin tarkoituksiin, joita varten kirjastoa ei olla rakennettu, kuten sen käyttämiseen ilmaisena päivähotellina ja nukkumispaikkana. Ulkomaalaiset mafian jäsenet saavat kyllä sotkea paikkoja, häiritä ja metelöidä, levittää tauteja ja hajuja, pelotella ihmisiä. Vessoissa saa nukkua, pestä pyykkiä, paskoa lattialle, runkata, käyttää ja myydä huumeita ja nussia, tyttölapsia saa ahdistella eikä se ketään kiinnosta. Mutta jos ikänsä Suomeen veroja maksanut, valkoinen, lihaasyövä ja Perussuomalaisia äänestävä heteromies istuu yksinäisessä tuolissaan hetken ja juo siinä sivistyneesti ja ainuttakaan sielua häiritsemättä muutaman kulauksen olutta janoonsa, hänet kyllä ollaan valmiita heittämään ulos heti.
Perustelu on se, että kirjastossa ei saa juoda olutta. Mutta kirjastoa ei myöskään saa käyttää ilmaisena päivähotellina tiloja vallaten ja muita asiakkaita häiriten. Mutta koska jälkimmäiseen syyllistyvät vain ulkomaalaiset mafian jäsenet, se on sallittu. Sen sijaan ketään häiritsemätön janojuoman nauttiminen selvänä on ehdottomasti kielletty. Kaikki eivät ole yhtä tervetulleita eikä kaikilla ole samoja sääntöjä.
Näin Oodissa, joka on kaikille avoin.
Päätän raborttini täältä tähän, täällä Eino P. Keravalta.
Tää on aivan huippu!! Hyvä että kaksoisstandardit nyt näin räikeästi paljastuivat!!
Seuraavalla kerralla vielä video pls.
pesi
Quote from: l'uomo normale on 24.05.2019, 20:00:16
Muutoin olisin halunnut lukea Oodissa yhden vanhan sanomalehtiartikkelin. Mutta virkailija kertoi minulle, että paperisia sanomalehtiä säilytetään Oodissa vain viikko. En mennyt tutkimaan, olisiko nettipäätteitten kautta saanut vanhempiakin lehtiä luettavakseen elektronisina versioina. Ei mikään varsinainen kansakunnan muisti tämä Oodi
Epressillä olisit voinut lukea vanhemman artikkelin, se on kätevä.
Quote from: valkovuokko on 09.05.2019, 11:10:28
Samoin toisen kerroksen oleskelutiloissa vierasta kieltä puhuvat nuoret pelleilevät, kisailevat, hyppelevät, tekevät kärrynpyöriä. Kuin Hoplopissa tai laivan pallomeressä.
Vähänpä helsinkiläiset tajusivat, että kirjaston sijaan he saivat Ruotsinlaivan ydinkeskustaan.
Quote from: Lalli IsoTalo on 24.05.2019, 21:36:01
Quote from: valkovuokko on 09.05.2019, 11:10:28
Samoin toisen kerroksen oleskelutiloissa vierasta kieltä puhuvat nuoret pelleilevät, kisailevat, hyppelevät, tekevät kärrynpyöriä. Kuin Hoplopissa tai laivan pallomeressä.
Vähänpä helsinkiläiset tajusivat, että kirjaston sijaan he saivat Ruotsinlaivan ydinkeskustaan.
Taisivat saada oikein ruotsinvaivan.. itse satuin käymään paikalla noin iltakuuden aikaan päivänä, jolloin oli aurinkoinen ja suhteellisen lämmin keli. Siksi kehitysmaalaiset olivatkin ulkona häiriköimässä sen sijaan, että olisivat sisätiloissa häiriköimässä: ihmettelinkin paikan suhteellista hiljaisuutta. Mutta sade- tai pakkaskeli varmaan tuo kaislahameiset, voodoo-henkiset, ihmissyöjät ja ikuiset vaeltajat jälleen keskuuteemme sisätiloihin.
Quote from: Eino P. Keravalta on 24.05.2019, 21:42:39
Quote from: Lalli IsoTalo on 24.05.2019, 21:36:01
Quote from: valkovuokko on 09.05.2019, 11:10:28
Samoin toisen kerroksen oleskelutiloissa vierasta kieltä puhuvat nuoret pelleilevät, kisailevat, hyppelevät, tekevät kärrynpyöriä. Kuin Hoplopissa tai laivan pallomeressä.
Vähänpä helsinkiläiset tajusivat, että kirjaston sijaan he saivat Ruotsinlaivan ydinkeskustaan.
Taisivat saada oikein ruotsinvaivan.. itse satuin käymään paikalla noin iltakuuden aikaan päivänä, jolloin oli aurinkoinen ja suhteellisen lämmin keli. Siksi kehitysmaalaiset olivatkin ulkona häiriköimässä sen sijaan, että olisivat sisätiloissa häiriköimässä: ihmettelinkin paikan suhteellista hiljaisuutta. Mutta sade- tai pakkaskeli varmaan tuo kaislahameiset, voodoo-henkiset, ihmissyöjät ja ikuiset vaeltajat jälleen keskuuteemme sisätiloihin.
Ja mikä parasta, ei tarvitse enää matkustaa Ruotsiin kohdatakseen monikulttuurisen
helvetin paratiisin. Säätiedotuksen mukaan huomenna olisi taas mahdollisuus nauttia Oodissa kansainvälisestä tunnelmasta - yritän ehtiä paikalle!
Quote from: Chiaroscuro on 24.05.2019, 21:49:51
Ja mikä parasta, ei tarvitse enää matkustaa Ruotsiin kohdatakseen monikulttuurisen helvetin paratiisin. Säätiedotuksen mukaan huomenna olisi taas mahdollisuus nauttia Oodissa kansainvälisestä tunnelmasta - yritän ehtiä paikalle!
Mitä olen katsonut pikaisesti, Tukholman kantakaupungin kirjastoissa ja Kulturhusetissa on rauhallista. Vartijoina niissä on ainakin yksi lihaksikas arabi.
Quote from: Chiaroscuro on 24.05.2019, 21:49:51Ja mikä parasta, ei tarvitse enää matkustaa Ruotsiin kohdatakseen monikulttuurisen helvetin paratiisin.
Jollekin SDP:n tyypille voisi vinkata, että ehdottaisi tax free -oikeuksia Oodille.
Quote from: Lalli IsoTalo on 24.05.2019, 22:11:18
Quote from: Chiaroscuro on 24.05.2019, 21:49:51Ja mikä parasta, ei tarvitse enää matkustaa Ruotsiin kohdatakseen monikulttuurisen helvetin paratiisin.
Jollekin SDP:n tyypille voisi vinkata, että ehdottaisi tax free -oikeuksia Oodille.
Nythän siellä on jo fax free - oikeudet.
Quote from: Eino P. Keravalta on 24.05.2019, 22:55:51
Quote from: Lalli IsoTalo on 24.05.2019, 22:11:18
Quote from: Chiaroscuro on 24.05.2019, 21:49:51Ja mikä parasta, ei tarvitse enää matkustaa Ruotsiin kohdatakseen monikulttuurisen helvetin paratiisin.
Jollekin SDP:n tyypille voisi vinkata, että ehdottaisi tax free -oikeuksia Oodille.
Nythän siellä on jo fax free - oikeudet.
Faxit ovat väistyvää teknologiaa, kuten edeltäjä telex. Vai mihin tuo fax free viittaa?
'Fax free' tarkoittaa 'fucks free'. You see?
Quote from: Eino P. Keravalta on 25.05.2019, 11:58:13
'Fax free' tarkoittaa 'fucks free'. You see?
I'm afraid I do not see it. Do you mainly mean causing damage or sexual intercourse? Or both?
Quote from: Supernuiva on 25.05.2019, 12:05:02
Quote from: Eino P. Keravalta on 25.05.2019, 11:58:13
'Fax free' tarkoittaa 'fucks free'. You see?
I'm afraid I do not see it. Do you mainly mean causing damage or sexual intercourse? Or both?
Anteeksi epäselvyyteni: tarkoitan, että grooming-ringit bylsivät vapaasti ja yhteiskunnan tuella pikkutyttöjä.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/688abb12-188d-46bf-94af-c873b130987b (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/688abb12-188d-46bf-94af-c873b130987b)
QuoteRinteen mukaan hallitusohjelma julkaistaan maanantaina Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Kellonaikaa hän ei vielä osannut sanoa.
Puheenjohtajat kokoontuvat seuraavan kerran Säätytaloon sunnuntaina jakamaan ministerisalkut. Julkisuudessa olleita veikkailuja 18 ministerin määrästä Rinne ei perjantaina vahvistanut.
Oodi sai kunnian. Tuleekohan Oodista tulevaisuudessa Suomen esittelypaikka maailmalle, "kulttuuripalatsi"?
Quote from: l'uomo normale on 01.06.2019, 06:06:44
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/688abb12-188d-46bf-94af-c873b130987b (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/688abb12-188d-46bf-94af-c873b130987b)
QuoteRinteen mukaan hallitusohjelma julkaistaan maanantaina Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Kellonaikaa hän ei vielä osannut sanoa.
Puheenjohtajat kokoontuvat seuraavan kerran Säätytaloon sunnuntaina jakamaan ministerisalkut. Julkisuudessa olleita veikkailuja 18 ministerin määrästä Rinne ei perjantaina vahvistanut.
Oodi sai kunnian. Tuleekohan Oodista tulevaisuudessa Suomen esittelypaikka maailmalle, "kulttuuripalatsi"?
Neuvostomeininkiä päivittäen "monien kulttuurien palatsi." Demarin ei tarvitse enää edes tunkea kättään itse muiden taskuihin kun pikku apulaiset Romaniasta tekevät sen hallituksen tiedotustilaisuuksissa hänen puolestaan.
Toivottavasti eivät tee silmänpalvojaisia, vaan antavat niiden itäisen Euroopan vähäosaisten notkua portailla ja penkeillä Rinteen julistaessa ohjelmiaan. Epäilen silti, että pieni puhdistus tilassa tehdään, ennen kuin herrasväki päästetään sisään.
Nykyään kerjäläiset ja laitapuolenkulkijat osataan korvata lähetyksistä iloitsevilla lapsiperheillä lähes suorana. Teknologia on ihmeellistä.
Vinkki niille jotka viettävät vapaa-aikaansa Helsingin kantakaupungilla helteisenä kesäpäivänä: keskustakirjasto Oodi on aika hyvin ilmastoitu. Lasiseinäisen ison rakennuksen viilentäminen on varmaan sitä parempaa energiankulutusta, mutta ehkä ne käyttävät sitä kaukojäähdytys-järjestelmää, joka kai säästää energiaa.
Muutoin meno Oodissa ja sen edessä aukiolla on rauhallista, mitään varsinaista örveltämistä en ole nähnyt. Vartijapari tsekkaa aina vessat ja saattaa liikaa piikittäneet ulos.
Pride viikko huipentui paraatiin. Keskustakirjasto Oodin Sanomatalon puoleisella seinustalla oli kolme lipputankoa, joista keskimmäisessä hulmusi EUn lippu ja sen molemmin puolin Prideliput. Vasemmistoradikaalit 60-70-luvuilla lukemani mukaan pitivät tilaisuuksissaan punalipun rinnalla siniristilippua, mutta nyt ei väliä vanhoista tavoista tai välttämättä edes laeista.
^ Ihan oikein ovat liput siis valinneet tähän yhteyteen.
^^Olisikohan saanut viharikossyytteen jos olisi sanonut että on se hyvä että Suomen lippua ei nosteta salkoon sateenkaarilipun rinnalle. ???
Quote from: l'uomo normale on 30.06.2019, 09:32:44
Pride viikko huipentui paraatiin. Keskustakirjasto Oodin Sanomatalon puoleisella seinustalla oli kolme lipputankoa, joista keskimmäisessä hulmusi EUn lippu ja sen molemmin puolin Prideliput. Vasemmistoradikaalit 60-70-luvuilla lukemani mukaan pitivät tilaisuuksissaan punalipun rinnalla siniristilippua, mutta nyt ei väliä vanhoista tavoista tai välttämättä edes laeista.
Nyt tavanomainen (?) liputus: Helsinki-logo-lippu, EU-lippu, Helsinki-logo-lippu. Patrioottisuus jyllää, kun isänmaa tarkoittaa Helsinkiä ja EUta.
Balkanilta saapuneiden "EU-turistien" olohuoneeksi rakennettu keskustakirjasto Oodi kannustaa ihmisiä kuvaamaan unisex-vessoissaan.
Saniteettitiloissa kuvaaminen ei ole mikään sivilisaation huipentuma, mutta tällaista uutta ja parempaa kaupunkikulttuuria tarjolla taas tällä kertaa... Toisaalta, jos sinulla ei ole mitään salattavaa, niin miksi laittaa ovia vessoihin alunperinkään. #PaskaJuttu
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006178708.html
Quote from: HSOodin vessojen ovista näkee läpi, henkilökunta kannustaa kuvaamaan siluettivideoita (19.7.2019)
(...)
Keskustakirjasto Oodin kävijät ovat huolestuneet kirjaston vessojen ovien läpinäkyvyydestä.
Ovien materiaali on läpikuultavaa, ja käymälässä asioivan ihmisen hahmo toden totta näkyy sen läpi wc-tilan eteiseen, jossa muun muassa käsienpesualtaat ovat.
(...)
Päivityksessä Oodi toivottaa kaikille kivoja vessareissuja ja vakuuttaa, että vessat ovat turvallisia kaikille. Kävijöitä kannustetaan myös tekemään oma siluettivideo.
(...)
Oodissa on vessojen ovista rakennettu läpinäkyviä siksi, että huumeenkäyttö ja raiskaaminen olisi vähän vaikeampaa niissä.
Ihan komea vessa siellä kellarissa, mutta eipä ole tähän mennessä tullut mieleenkään jäädä siellä katselemaan josko näkyisi ovien takaista elämää kopeissa.
Lisäys: Nyt alkoi kiinnostaa uusien sukupuolineutraalien vessojen sisustustekniset ratkaisut. Pitääpä pitää silmät auki.
Tämä teidän mollaamanne Oodi on sitten valittu ihan maailman parhaaksi kírjastoksi, että äläkees haukkuko ;)
QuoteHelsingin keskustakirjasto Oodi valittiin maailman parhaaksi uudeksi yleiseksi kirjastoksi
Suomalaisia kirjastoja arvostetaan maailmalla, sillä myös Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastot palkitaan kirjastoalan maailmankongressissa Ateenassa.
Helsingin keskustakirjasto Oodi on 27.8. valittu vuoden 2019 Public Library of the Year -palkinnon saajaksi Ateenassa parhaillaan käynnissä olevassa IFLAn (The International Federation of Library Associations and Institutions) kirjastoalan maailmankongressissa. Myös Espoon kaupunginkirjasto ja Vantaan kaupunginkirjasto palkitaan Ateenassa.
Public Library of the Year -palkinto jaetaan vuosittain yleiselle kirjastolle, joka on vasta rakennettu tai jonka toiminta on käynnistetty tiloissa, joita ei ole ennen käytetty kirjastona. Palkintoa haki tänä vuonna yhteensä 16 kirjastoa eri puolilta maailmaa. Muut finaaliin päässeet kirjastot olivat australialainen Green Square Library and Plaza, Alankomaiden Bibliotheek LocHal ja Uuden-Seelannin Tūranga – Christchurch Central Library. Palkinnon sponsorina toimiva IT-yritys Systematic lahjoitti Oodille 5 000 Yhdysvaltain dollaria.
"Oodia suunniteltiin pitkään yhdessä asiakkaiden kanssa. Asiakkailta saatiin yli 2 000 ideaa arkkitehtuurikilpailun pohjaksi. Arkkitehtitoimisto ALA suunnitteli upean ja ainutlaatuisen rakennuksen, jossa on huomioitu kaikki asiakkaiden eniten toivomat elementit. Ihmiset ottivat välittömästi Oodin omakseen, mikä on suurin onnistumisemme. Public Library of the Year -palkinto kertoo, että tämä on huomattu myös maailmalla", iloitsee Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara.
Espoon kaupunginkirjaston video palkittiin parhaana
Espoon kaupunginkirjaston tuottama video "100 Reasons why these Finnish Libraries are the Best in the World" on voittanut vuoden 2019 IFLA Metropolitan Libraries Short Film Award -palkinnon. Palkinto jaettiin Ateenassa tänään tiistaina. Helsingissä toukokuussa 2019 pidetyn kansainvälisen MetLib-konferenssin osallistujat äänestivät Espoon videon parhaaksi 10 ehdotetusta videosta.
Video tehtiin vuonna 2017 Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi. Ulkomaille suunnatussa videossa käydään humoristisesti läpi sata syytä, miksi Espoon ja laajemminkin Suomen kirjastot kuuluvat maailman parhaimpiin. Videolla esitellään monipuolisia palveluja, sijainteja ja tiloja. Videon toteuttivat Saala Erlo ja Topias Salonen Espoon kaupunginkirjastosta.
(--)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helsingin_keskustakirjasto_Oodi_valittii(194376)
^ Arvioidut kriiteerit:
QuoteAssessment criteria
1. Interaction with the surroundings and local culture: Including how the architecture reflects – or gives consideration to – the local culture of the community, how it provides visibility in the urban landscape and interaction with surrounding buildings and open spaces. Does the library serve as a driver of connections or movements in the urban context? Can the library function as a "living room" for the community, with access for all?
2. Architectural quality: Including how each space works in terms of functions and logistics. How is the architectural concept implemented and designed on different scales within the building? This is of great importance for how individual spaces within the library affect the people using them.
3. Flexibility: Including how rooms are designed and organised, and how surfaces and the combination of spaces are an inspiration for the users' own activities and support new activities and synergy across various spaces. For example, does the library include makerspace facilities for workshops or a stage? Are these used, and if so, how? Can these spaces be easily modified and used for various functions and activities?
4. Sustainability: Including how sustainable thinking has been incorporated into the library, such as by reducing the quantities of resources used, using local materials in the construction process or by finding new ways to use natural resources as an energy source.
5. Learning space: Including the way the library offers a diversity of inroads to education, how learning spaces support different learning situations, appeal to different needs, age groups and encourage various learning formats – especially learning as a social phenomenon. How do the learning spaces interact with the rest of the library?
6. Digitisation: Including how digital communication and the accessibility of the library content are integrated within the library space, using methods that include mobile technologies. How are design, aesthetics and interaction used as the basis for this digitisation? Has digitisation been used in any innovative and creative ways to create experiences for the library users within the building?
https://systematic.com/library-learning/awards/public-library-of-the-year/
Palkinto on varmaankin sitten ansaittu.
Torille.
Kävin heinäkuussa eräänä perjantaisena iltana Oodissa ja olihan se arkkitehtuuriltaan erikoinen muttei minua isommin tunnelmaltaan viehättänyt.
Kansainvälisyyskin oli lähinnä miinusta siinä muodossa, missä se Oodissa ja sen liepeillä esiintyi.
Maanalaisessa vessassa oli yksi osio ympäröity varoitusteipein ja eristetty pois käytöstä, enkä tiedä mitä siellä oli tapahtunut, mitä eritteitä siellä oli roiskittu, mutta en käynyt sitten hygienia- ja turvallisuussyistä vessassa Oodissa ollenkaan.
Mieleeni jäi myös jännä tuplaportaikko, jonka seiniin oli kirjailtu suvaittavia vähemmistöjä, mutta en löytänyt seinästä persujen äänestäjää, vaikka koko seurueemme voimin mainintaa siitä vainotusta kansanryhmästä etsimme.
Oodin lähellä on nurmikenttiä ja leikkikenttiä, ja rasistisesti panin merkille haitallisia sottaajia nurmikoilla molemmin puolin; oikealla oli hanhia ja vasemmalla matumiehiä, mutta ottaisin koska tahansa hanhet omiin nurkkiini ja vielä lokitkin.
Oodi on upea ulkoapäin, sisäpuoli ei säväytä. Kattoterassin kahvilakaan ei ollut mistään kotoisin, tarjoiluiltaan huonommanpuoleinen normikahvila eikä ne maisematkaan ole kummoset ellei halua Finlandiataloa ja matuja katsella, mutta näkeehän ne maantasostakin.
Kantahelsinkiläiset ( joista osa tietenkin maalta Helsinkiin muuttaneita kantasuomalaisia) ovat kohteliaita, palvelualttiita ja ystävällisiä ihmisiä, sen jälleen totesin monta kertaa, pelkkiä ihania puheliaita suomalaisia ihmisiä menit kauppaan, pizzeriaan, ihan mihin tahansa tai aloit jutella jonkun ventovieraan kanssa kadulla... kaikki mukavia tyyppejä.
Rakennuksia on kaikissa maailman pääkaupungeissa, mutta noin ystävällisiä kantisihmisiä kuin Helsingissä on, ei ole muissa Euroopan pääkaupungeissa.
Helsinkiläisille pitäisi antaa jokin palkinto!!
Lisäys: Oodin vartijoista voin senverran ihmetellä, että yläkerrassa jossa on mm. niitä vuokrattavia bänditiloja ym., niin siellä on liki kattoon ulottuvat istumaportaat joissa seurueemme kaksi lasta leikkivät piiloutuen jonkinlaisten tyynyjen taakse ja väliin, niin sen äänettömän piiloleikin vartija kävi kieltämässä. Kukaan meistä ei tiedä syytä kiellolle, ja itsellä kävi mielessä, että jos pienet neekerilapset tai hunnutetut muhamettilaistytöt olisivat samoin leikkineet, niin vartijat olisivat leikin suvainneet, mutta kantislasten leikin ilmeisesti koettiin ilmentävän nousevaa valkoista ylivaltaa joten se uskallettiin kieltää.
Tai ehkä lasten (iät 10v ja 12v) pelättiin loukkaavan itsensä portaissa, mene tiedä, meitä aikuisia istui kuitenkin siinä ihan lähellä muutaman metrin päässä niissä sanoissa rapuissa ettei pennut siinä valvomatta olleet.
Lisäys2: Nyt kun luin kommenttejanne edellä niin alkoi harmittaa etten käynyt vessassa ... sen ehdin havaita että vessa oli kaikille sukupuolille ja sukupuolettomille yhteinen tila, mutta että läpinäkyvät ovet ja kikkelireiät seinissä !!!!!
Olishan siellä voinut parit valokuvat käydä ottamassa jos olisin tiennyt!
Oodi on rakennus, olohuone, jota kirjastoksi kutsutaan koska sen kolmannessa kerroksessa sellainen sattuu olemaan.
Hieno homma, että palkittiin mutta kirjastoksi kutsuminen/nimittäminen on mielestäni väärin.
Se on oleskelurakennus, jonka ylimmässä kerroksessa sattuu olemaan kirjasto.
Lisäys: kiva että Emo on kohdannut kivoja ja avuliaita helsinkiläisiä :)
Quote from: Eino P. Keravalta on 19.07.2019, 18:33:15
Oodissa on vessojen ovista rakennettu läpinäkyviä siksi, että huumeenkäyttö ja raiskaaminen olisi vähän vaikeampaa niissä.
Itse en tosin ymmärrä, miten läpinäkyvät ovet estäisivät millään tavalla sen paremmin huumeidenkäyttöä kuin raiskauksia...
Eilisessä perussuomalaisten tupaillassa muuan Oodissa useasti vieraillut nainen sanoi Oodin rauhoittuneen ja matujen vähentyneen siitä, millaista meno oli alussa. Pyykillä olevat mustalaiset siirtyneet muualle.
Mene ja tiedä, itse en vielä ole Oodin sisällä käynyt.
Quote from: Chiaroscuro on 28.08.2019, 21:21:37
Quote from: Eino P. Keravalta on 19.07.2019, 18:33:15
Oodissa on vessojen ovista rakennettu läpinäkyviä siksi, että huumeenkäyttö ja raiskaaminen olisi vähän vaikeampaa niissä.
Itse en tosin ymmärrä, miten läpinäkyvät ovet estäisivät millään tavalla sen paremmin huumeidenkäyttöä kuin raiskauksia...
Siluetti näkyy paljain silmin vain kun on ihan pleksioven edessä, mutta kun menee pöntölle asti, tavis ulkopuolinen ei huomaa vessan yhteistilasta käsin mitään. Ehkä vartijoille voidaan hankkia jotkut pleksinäkölaitteet, jos sellaisia keksitään ja ne tulevat laillisiksi. Vessakopit maan alla ovat sen verran tilavia, että niissä mahtuu harrastamaan kaikenlaista aktiviteettia, mutta vessakoppeja on kymmeniä neliön muotoisessa huoneessa ja keskellä on iso yhteinen käsienpesutila, joten sosiaalinen kontrolli toiminee. Yksityisyydestä luovutaan hienovaraisesti.
Ylistetty Oodi-kirjasto on ollut auki alle vuoden – nyt siellä alkaa kuukausia kestävä remonttihttps://www.is.fi/kotimaa/art-2000006221366.html
QuoteJuuri äskettäin maailman parhaaksi uudeksi yleiseksi kirjastoksi valittu Oodi joutuu syyskuun alussa remonttiin.
Ylistetty Oodi-kirjasto on ollut auki alle vuoden – nyt siellä alkaa kuukausia kestävä remontti
Oodi-kirjastoa on ylistetty Helsingin kauneimmaksi rakennukseksi. Nyt sen eteläinen sisäänkäynti menee kuukausien remonttiin.
Juuri äskettäin maailman parhaaksi uudeksi yleiseksi kirjastoksi valittu Oodi joutuu syyskuun alussa remonttiin.
Helsingin keskustakirjastossa Oodissa aloitetaan eteläisen sisäänkäynnin muutostyöt 2. syyskuuta, kirjasto tiedottaa. Töiden arvioitu kesto on noin neljä kuukautta. Sisäänkäynti suljetaan täksi ajaksi.
^ Täsmennys niille jotka ei kehtaa linkkiä avata: pyörivä ilmasto-ovi korvataan tavallisilla avautuvilla ilmastokatastrofi-ovilla Sanomatalon puolella kyseisen sisäänkäynnin suuren käytön takia. Höh, joutuminen pyöröoven ruhjomaksi on vähintä mitä itse kukin voi tehdä maailman pelastamiseksi.
QuoteMAANANTAINA alle vuoden käytössä olleen Oodin ja vasta kesällä avatun Makasiinipuiston leikkipaikan välissä aletaan tehdä korjaustöitä ensi viikolla.
[...]
Syynä on virhearvio, jonka vuoksi kävely- ja pyöräreitiltä puretaan kiveys ja rakennetaan se uudelleen kaltevammaksi. Kun puisto pelialueineen ja leikkipaikkoineen valmistui kesäkuussa, huomattiin että viheralueelta valuva vesi jää nyt liian herkästi seisomaan kävelytielle.
Tämä taas voi olla varsinkin talvella riski, kun vesi jäätyy pakkasella ja reitistä tulee liukas. [...]
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006231812.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006231812.html)
QuoteHELSINGIN keskustakirjasto Oodin suunnittelijoille tuli yllätyksenä, että asiakkaat eivät ensisijaisesti käytäkään pääovia.
"Emme osanneet ennakoida sitä", sanoo Oodin suunnitelleen arkkitehtitoimisto Alan osakas, arkkitehti Juho Grönholm.
"Harmi, että emme kerralla saaneet ratkaisua, joka olisi toiminut käytännössä."[...]
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006229606.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006229606.html)
Kuka olisi arvannut, että ihmiset käyttävät ulko-ovea, joka on lähimpänä joukkoliikenteen pysäkkejä, kauppoja ja työpaikkoja, ja josta pääsee helpoimmin liukuportaille, sen sijaan että kiertäisivät hippiaukion kautta patsastellen edustusovelle, jota lähimpänä ovat kierreportaat ylös kapuamiseen?
Kerjäläisketjuun oli laitettu Hesarin nyyhkyjuttu kerjäläisistä, ja miten heitä vaan syrjitään ja miten he eivät tee yhtään rikoksia. :roll:
Laitan sen tänne, kun se liittyy vahvasti aiheeseen.
Jutun mukaan ilkeät vartijat ajavat heidät ulos kauppakeskuksista, mutta Oodissa ei tehdä näin, vaan heidän sallitaan olla siellä.
Lihavoinnit minun.
Quote from: l'uomo normale on 06.10.2019, 03:55:04
QuoteKettu, kuu ja kirkko
Keitä ovat pulloja keräävät ja lehtiä kauppaavat romanialaiset naiset? Seitsemän romaninaista otti Helsingissä valokuvia, joista paljastuu heidän arkensa ja sisimpänsä.
Anna-Stina Nykänen HS
Julkaistu: 6.10. 2:00
KOVAN näköisiä muijia ja herkän oloisia nuoria naisia. Ahavoituneita kasvoja ja punaisia poskia. Väsyneitä katseita, iloisina vilkkuvia silmiä, itkua ja naurua. Pöydän ympärillä joukko naisia käy kannettavan tietokoneen äärellä läpi valokuvia, joita he ovat ottaneet nykyisestä elämästään, arjesta ja ympäristöstä. He ovat Itä-Euroopasta tulleita romaneja, joita näkee muun muassa Helsingissä rautatieasemalla, Oodi-kirjastossa ja kauppakeskusten liepeillä. Siis niitä, jotka keräilevät pulloja ja myyvät Iso numero -lehteä.
On maaliskuu, ja Kurvissa, päiväkeskus Hirundossa, on meneillään taiteilija Katriina Haikalan vetämä työpaja. Se on osa Lupta Femeilor (naisten taistelu) -projektia, joka syntyi romanialaisten naisten omasta aloitteesta. Mukana on Diakonissalaitos, joka pyrkii omalla toiminnallaan auttamaan Euroopan liikkuvaa väestöä löytämään töitä, ettei tarvitsisi kerjätä.[... ]
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006262117.html (https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006262117.html)
Nettihesarin klikkausotsikko oli: "On oltava kettu selvitäkseen karhujen maailmassa". Tyypillisen ymmärtävä hesariartikkeli.
Quote[...]Kun on kylmä, romanit viettävät aikaa kauppakeskuksissa, rautatieasemalla ja kirjastossa. Naiset kuitenkin erottuvat jo perinteisten asujensa takia helposti suomalaisten joukosta. He profiloituvat nopeasti, ja vartijat ajavat heidät ulos.
Oodissa heillä on lupa viettää aikaa. Säännöistä on pitänyt sopia moneen kertaan, jotta kaikilla kirjastossa kävijöillä olisi hyvä olla. Kirjaston vessassa ei esimerkiksi saa pestä pyykkiä, se on liikaa muille.
[...]
Videolla Caldarar sanoo, että hän tietää kyllä, mitä on rakkaus sisaruksia ja lapsia kohtaan. Mutta miehen ja naisen välinen rakkaus – siitä hänellä ei ole mitään kokemusta.
[...]
Quote from: kivimies on 06.10.2019, 13:34:10
Jutun mukaan ilkeät vartijat ajavat heidät ulos kauppakeskuksista, mutta Oodissa ei tehdä näin, vaan heidän sallitaan olla siellä.
Jossain vaiheessahan nämä olivat kirjaimellisesti kuin kotonaan esim. Kampin silloin Espoon suunnan linja-autoterminaalissa. Siis olivat vallanneet päivästä toiseen suuren määrän penkkejä itselleen ja bisneksilleen.
En ole Länsimetron kulun alkamisen jälkeen juuri käynyt juuri niiden penkkien lähellä mutta jotenkin on muodostunut mielikuva siitä että ehkä tilanne on hieman siistiytynyt? (Tosin siihen voi vaikuttaa jo se ettei näe moista päivittäin vaan pari kertaa kuukaudessa, tms.) Luulisi moisen epähygieenisen ryövärilauman tyytyväisenä pitämisen pidemmän päälle heikentävän minkä tahansa kauppakeskuksen imagoa.
Onneksi Helsingin kaupungilla ei ole kuitenkaan mitään velvoitetta pitää maksavia asiakkaita tyytyväisinä. Voidaan vaikka lahjoittaa koko Oodi lopulta mustalaiskuninkaan palatsiksi vain oman oikeamielisen urajohteen nimissä.
Quote from: foobar on 06.10.2019, 18:18:53
Quote from: kivimies on 06.10.2019, 13:34:10
Jutun mukaan ilkeät vartijat ajavat heidät ulos kauppakeskuksista, mutta Oodissa ei tehdä näin, vaan heidän sallitaan olla siellä.
Jossain vaiheessahan nämä olivat kirjaimellisesti kuin kotonaan esim. Kampin silloin Espoon suunnan linja-autoterminaalissa. Siis olivat vallanneet päivästä toiseen suuren määrän penkkejä itselleen ja bisneksilleen.
En ole Länsimetron kulun alkamisen jälkeen juuri käynyt juuri niiden penkkien lähellä mutta jotenkin on muodostunut mielikuva siitä että ehkä tilanne on hieman siistiytynyt? (Tosin siihen voi vaikuttaa jo se ettei näe moista päivittäin vaan pari kertaa kuukaudessa, tms.) Luulisi moisen epähygieenisen ryövärilauman tyytyväisenä pitämisen pidemmän päälle heikentävän minkä tahansa kauppakeskuksen imagoa.
Onneksi Helsingin kaupungilla ei ole kuitenkaan mitään velvoitetta pitää maksavia asiakkaita tyytyväisinä. Voidaan vaikka lahjoittaa koko Oodi lopulta mustalaiskuninkaan palatsiksi vain oman oikeamielisen urajohteen nimissä.
Oletko laittanut asiasta palautetta?
Puhdasta valehtelua hesarilta. Taas.
Samat kerjäläiset myyvät isonumeroa ympyrätalon kohdalla, kerjäävät lidlin tienoilla ja myyvät pillereitä piritorilla/harjun alueella.
Quote from: foobar on 06.10.2019, 18:18:53
En ole Länsimetron kulun alkamisen jälkeen juuri käynyt juuri niiden penkkien lähellä mutta jotenkin on muodostunut mielikuva siitä että ehkä tilanne on hieman siistiytynyt?
Kaipa se on vähän siistiytynyt paraatipaikoilla. Vartijat varmasti kaikessa hiljaisuudessa vihjaavat epäilyttävälle ainekselle oleskelupaikan vaihtamisen puolesta ja tilanne elää sitä myötä koko ajan. Myös päihdekulttuurin muutos vaikuttaa; enää päihdeporukka ei kotilähiössäni niin suuressa määrin päivystä Alkon lähimetsikön kävelyreittien risteyksessä, vaan uusi päihteilijäpolvi viettää aikansa juna-aseman aukiolla, missä huumeetkin luultavasti liikkuvat. Oodissa balkanromanit ovat siellä vieraillessani olleet hiljakseen yksin tai pienissä ryhmissä, eivätkä ole kerääntyneet isoiksi meluaviksi laumoiksi, mikä varmaan on hyvä heidän bisnestensäkin kannalta, kun sosiaalista elämää voi viettää varta vasten heille järjestetyssä oleskelutilassa.
Quote from: Methodios on 06.10.2019, 19:26:37
Jännää sinällään, että mm Virossa en ole nähnyt yhtään kerjuumannea? Onko kyseessä vaan kulttuurin nuivuus?
On niitä Tallinnassakin ja laivoilla ollut yksittäisiä tapauksia vuosien varrella, mutta paikallisten suhtautuminen on varmasti nuivaa, ehkä paikallisten kerjäläisten ja päihteiden ongelmakäyttäjien taholta myös. Turistien joukossa on tietysti myös naiiveja tapauksia, mutta heitä ei varmaan ole niin paljoa, että kerjääminen heidän varassaan kannattaisi. Viron viranomaisten suhtautumisesta balkankerjäläisiin ei suomalainen media ole mielestäni hiiskunut sanaakaan; jos virolaisten mahdollisesta tiukasta linjasta itkettäisiin paljon, saattaisi suomalaisten median käyttäjien mieleen tulla, ettei kerjäläistyminen olekaan maahanmuuton kaltainen vastaansanomaton luonnonvoima.
Suomi on kerjäläisten mielestä rikas ja hölmöytettävien kansoittama turistikohde. Virolaiset taitavat taas naureskella poroille ja syytä onkin. Tulis talvi ja tappais pummit, sanottiinn ennen. Silloin maassa oli roti ja kovennettu kuri tarvittaessa.
Quote from: S.O.Mali on 06.10.2019, 18:53:22
Oletko laittanut asiasta palautetta?
Laitoin muistaakseni vuosia sitten palautetta, silloin kun asialla oli omakohtaista merkitystä. En ole ikinä saanut näihin "tiettyjen kansanryhmien massaläsnäolo tekee ympäristöstä suorastaan vaarallisen" -palautteisiin vastausta. Tuttujen baarimikkojen mielipiteet saman aiheen tiimoilta ovat sen sijaan olleet harvinaisen selviä, mutta ilmeisesti kauppakeskukselle/HSL:lle maksavat asiakkaat eivät sittenkään muodosta ykkösprioriteettia.
Toisessakin ketjussa väreillyt uutinen, mutta laitetaan tähän ketjuun:
QuoteEli joku sai mahdollisesti jotakin jonkun toimesta oodin vessassa:
Oodin johtajalta suora ulostulo kirjaston wc-tilojen ryöstöpuukotuksesta: "Ei se nyt täysin yllätyksenä tullut" – lisäksi huumeneuloja ja verijälkiä löytyy tiloista koko ajan enemmän
Oodi-kirjaston alakerran wc-tiloissa sattui sunnuntaina iltapäivällä välikohtaus, jossa yhtä henkilöä puukotettiin ryöstötilanteessa. Poliisi epäilee teosta pariskuntaa, jota ei toistaiseksi ole tavoitettu. Kirjaston johtaja Anna-Maria Soininvaara (Osmon vaimo :o ) kertoo, että välikohtaus ei tullut täytenä yllätyksenä. Jo kirjastoa suunniteltaessa tiedostettiin, että kirjaston keskeinen sijainti aiheuttaa omat haasteensa turvallisuuden kannalta.
– Ei se nyt täysin yllätyksenä tullut. Kun tätä Oodia aikoinaan suunniteltiin, tiedettiin ne riskit, mitä on, kun sijoitetaan tällainen kaikille avoin ja iso julkinen rakennus ydinkeskustaan, missä myös on tunnetusti aina ja kaikkialla maailmassa myös sitä huumekauppaa, Soininvaara kommentoi MTV Uutiset Liven lähetyksessä. Neuloja ja verisiä jälkiä löytyy lähes päivittäin Soininvaaralla ei ole tietoa siitä, käydäänkö Oodissa huumekauppaa. Huumeidenkäyttäjät ovat hänen mukaansa kuitenkin ottaneet kirjaston wc-tilat käyttöönsä.
– Huumeiden käyttöä täällä on valitettavasti koko ajan enemmän ja enemmän. Neuloja löytyy koko ajan enemmän, ja se on kyllä huolestuttavaa.
– Neuloja, verisiä jälkiä ja muuta ikävää löytyy melkeinpä päivittäin, Soininvaara kertoo.
Soininvaaran mukaan kirjastosta poistetaan lähes päivittäin päihtyneitä henkilöitä. Vakavampia, väkivaltaisia välikohtauksia ei ole kirjaston tiloissa kuitenkaan aiemmin sattunut.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/oodin-johtajalta-suora-ulostulo-kirjaston-wc-tilojen-ryostopuukotuksesta-ei-se-nyt-taysin-yllatyksena-tullut-myos-huumeneuloja-ja-verijalkia-loytyy-tiloista-koko-ajan-enemman/7729734
"pariskunnan" kuvia ei vissiin ole esillä missään....
ja noista "vakavammista" sattumuksista, niin ehkä ihan kaikkea ei ole kerrottu julkisuuteen vaikka vartijoihin ja siisteyteen tehtiin jo vuosi sitten lisäsatsauksia...
Oodista voisi viedä kirjat pois kokonaan, jonnekin sellaiseen paikkaan mistä lukuhaluiset voisivat käydä niitä lainaamassa ilman pelkoa ryöstöstä, hepatiitista tai muuten vaan epämiellyttävistä kokemuksista. Tuota paikkaa voisi kutsua vaikkapa "kirjastoksi". Oodi voisi jatkaa värikkäänä ja rikkaana kulttuurikeskuksena ilman kaikenmaailman lukutoukkien paheksuvia katseita.
Kirjasto on ollut minulle aina pyhä paikka. Muistan taatusti lopun ikääni kuinka juhlallinen hetki oli kun alle kouluikäisenä yli 40 vuotta sitten sain oman kirjastokortin.
Turhaa paniikkia, oli Oodissa lukemassa kun tämä ryöstö tapahtui. Paikanpäällä ei ollut mitään poikkeavaa. Kun avasin kännykän, niin yllätykseksi huomasin uutisin.
Ryöstö tapahtui kellarin vessatiloissa. Ilmeisesti isompaan invavessaan oli menty tekemään huumekauppaa, joka päätyi ryöstöön. Ryöstäjillä on ollut aikamoinen kiire pomppia pari kerrosta ylöspäin sekä ulos Oodin ovesta.
QuoteOodin johtaja Soininvaara: Päihteiden käytöstä ja huumeiden piikittämisestä on tullut arkipäiväinen ongelma
Täällä Hommallahan tämäkin ongelma osattiin jo ennakoida, itsekin arvasin, mitä tuleman pitää.
Mitä luulisi, että tapahtuu, kun keskelle Suomen suurinta kaupunkia, kivenheiton päähän notkujien ja huumekauppiaiden Rautatieasemasta pystytetään ilmainen pytinki, josta ei tarvitse ostaa mitään, jossa on lämmintä tilaa päivittäin aamusta iltaan, josta ei heitetä ulos ja jossa on kymmeniä pikku soppia, joissa myydä, ostaa, piikittää, maata, olla, oksentaa..
Nyt suuri johtaja Soininvaara ( ei se Lenin-partainen vaan se toinen Lenin-parraton, mutta leninismin asialla ilmeisesti oleva ) selittää, että nämä ongelmat tiedettiin jo alusta saakka ennenkuin koko ruma rakennus edes oli paikoillaan. No mitä h--vettiä, miksei tätä otettu huomioon missään vaiheessa? Ne antoivat tämän vain tapahtua ja nyt sitten ihmetellään.. ne tekivät huumeiden kauppiaille, huumeiden ostajille ja huumeiden käyttäjille ilmaisen hygge-tilan, vieläpä Suomen kalleimmalle tontille! Olisiko pitänyt ensin miettiä ja harkita? Olisiko pitänyt lukea Hommaa, nais-Soininvaara?
^
Samasta jutusta lainattua:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006410368.html (17.2.2020)
QuoteSoininvaara esittää yhdeksi ratkaisuksi huumeiden käyttöhuoneiden perustamista Helsinkiin.
"Se olisi mukavampi meidän kannalta, niin sitten ei tarvitsisi tulla tänne."
Kirjastonjohtaja voisi keskittyä omaan tonttiinsa, eikä vaatia mitään huumepoliittisia toimenpiteitä.
Oodin ongelmiin löytyy helppo ratkaisu:
Kirjastonjohtaja voisi julistaa, että Oodi ei ole enää "kaikkien olohuone", vaan ne, jotka myyvät taikka käyttävät huumeita Oodin tiloissa, eivät ole tervetulleita.
Sen jälkeen Oodiin voisi palkata lisää vartijoita ja tehdä wc-tiloista vähemmän piikittämisystävällisemmät. Ne, jotka tavataan käyttämästä huumeita Oodin tiloista, saisivat porttikiellon sinne.
QuoteSoininvaara esittää yhdeksi ratkaisuksi huumeiden käyttöhuoneiden perustamista Helsinkiin.
Miksi normalisoida huumeidenkäyttöä ja tukea sitä?
Eikö parempi olisi se, että nujerrettaisiin tämä huumeilmiö? Huumekauppiaat kiinni ja pitkät tuomiot, huumeiden orjat pakkohoitoon?
Mutta ettei menisi täysin offtopiciksi, niin voisi olla niin, että Oodiin pääsisi vain vetämällä kortinlukijasta kirjastokorttinsa läpi. Jos kortilla ei ole puoleen vuoteen lainattu mitään, se mitätöityy, koska ei ole kirjaston käyttäjä, vaan satunnainen notkuja. Jos mitätöidyn kortin haluaa uusia, ensimmäinen kortti olisi ilmainen, toinen 5 euroa, kolmas 10 euroa ja niin edelleen.. ei estä huumeidenkäyttöä Oodissa, mutta tekisi siitä astetta, paria hankalampaa kun lisäksi vielä vartiointia lisättäisiin tuntuvasti.
Quote from: Eino P. Keravalta on 19.02.2020, 20:14:16
QuoteSoininvaara esittää yhdeksi ratkaisuksi huumeiden käyttöhuoneiden perustamista Helsinkiin.
Miksi normalisoida huumeidenkäyttöä ja tukea sitä?
Eikö parempi olisi se, että nujerrettaisiin tämä huumeilmiö? Huumekauppiaat kiinni ja pitkät tuomiot, huumeiden orjat pakkohoitoon?
Jännä juttu. Noin yksinkertainen ratkaisu huumeongelmaan, eikä kukaan ole sitä viellä kokeillut... :P
Usassa vankimäärä on 7 kertaistunut siitä kun huumeidenvastainen sota aloitettiin juurikin Eino P:n menetelmillä. Rahaa on palanut 1000 miljardia USD, ja kamaa palaa siinä missä ennenkin. Kannataiskohan kokeilla välillä pehmeämpiä keinoja, ja tarttua huumeidenkäytön juurisyihin.
https://yle.fi/uutiset/3-7668251 (https://yle.fi/uutiset/3-7668251)
QuoteTarkkoja lukuja siitä, miten kalliiksi huumesota on tullut, on mahdoton saada. Mutta eri lähteet arvioivat huumeiden vastaisen sodan maksavan valtioille joka vuosi noin 100 miljardia dollaria, mistä suurimman osan maksaa Yhdysvallat. Rahaa lasketaan palaneen 70-luvun alusta lähtien biljoona eli tuhat miljardia (1 000 000 000 000) dollaria.
Samaan aikaan huumeiden käyttö ei ole ainakaan vähentynyt.
Quote from: Puuha-Pepe on 19.02.2020, 20:28:36Jännä juttu. Noin yksinkertainen ratkaisu huumeongelmaan, eikä kukaan ole sitä viellä kokeillut... :P
Usassa vankimäärä on 7 kertaistunut siitä kun huumeidenvastainen sota aloitettiin juurikin Eino P:n menetelmillä. Rahaa on palanut 1000 miljardia USD, ja kamaa palaa siinä missä ennenkin. Kannataiskohan kokeilla välillä pehmeämpiä keinoja, ja tarttua huumeidenkäytön juurisyihin.
Vedät väärän johtopäätöksen. Oma käsitykseni on, että Yhdysvaltain "huumesodassa" keskityttiin käyttäjien vangitsemiseen, muttei juuri yhtään vieroittamiseen.
Eino P:n ratkaisussa käyttäjiä vieroitettaisiin ja se on nimenomaan toimiva ratkaisu. Kauppiaat sen sijaan joutuisivat telkien taakse, minne kuuluvatkin.
Quote from: Eino P. Keravalta on 19.02.2020, 20:14:16
Mutta ettei menisi täysin offtopiciksi, niin voisi olla niin, että Oodiin pääsisi vain vetämällä kortinlukijasta kirjastokorttinsa läpi. Jos kortilla ei ole puoleen vuoteen lainattu mitään, se mitätöityy, koska ei ole kirjaston käyttäjä, vaan satunnainen notkuja. Jos mitätöidyn kortin haluaa uusia, ensimmäinen kortti olisi ilmainen, toinen 5 euroa, kolmas 10 euroa ja niin edelleen.. ei estä huumeidenkäyttöä Oodissa, mutta tekisi siitä astetta, paria hankalampaa kun lisäksi vielä vartiointia lisättäisiin tuntuvasti.
Tai oikeastaan pitäisi olla lukutaitoinen, että ylipäänsä pääsisi kirjastoon. Muuten saisi lainata vain kuvakirjoja (lasten, ei aikuisten).
Jenkkilässä painiskellaan eri mittasuhteissa, alle kymmenen vuotiaat napsivat opiaatteja, hieman isommat aloittavat "tykittämään" hihan alle. (veljeni asuu Austinissa, ei käytä huumeita mutta jutellaan kaikista asioista).
En ymmärrä, miksi Suomeen pitäisi perustaa jotain huoneita jossa laittomien aineiden käyttäminen olisi sallittua, pitäisikö rattijuopoille antaa jotain maantien pätkiä ajettavaksi, jotta he pysyisivät pois normaali liikenteestä?
Tai väkivaltaltaan taipuvaisille hakkaustiloja,.. kirjastonhoitaja Soininvaara on ilmeisesti helpoimman tien kannattaja.
Jatketaan Odia koskevilla viesteillä.
Quote from: Eino P. Keravalta on 17.02.2020, 17:26:59
Nyt suuri johtaja Soininvaara ( ei se Lenin-partainen vaan se toinen Lenin-parraton, mutta leninismin asialla ilmeisesti oleva ) selittää, että nämä ongelmat tiedettiin jo alusta saakka ennenkuin koko ruma rakennus edes oli paikoillaan. No mitä h--vettiä, miksei tätä otettu huomioon missään vaiheessa? Ne antoivat tämän vain tapahtua ja nyt sitten ihmetellään.. ne tekivät huumeiden kauppiaille, huumeiden ostajille ja huumeiden käyttäjille ilmaisen hygge-tilan, vieläpä Suomen kalleimmalle tontille!
Oodihan muuten oli osa Suomi 100 vuotta -juhlallisuuksia, siihen annettiin juhlarahaakin (https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_keskustakirjasto_Oodi#Kustannukset) 30 miljoonaa. Kas näin juhlittiin satavuotissynttäreitä, epävirallinen piikitystila pääkaupungin keskustaan? ???
Yhteisömme realiteetteja ymmärtävät tahot ymmärsivät jo Oodin ollessa piirustuslaudalla, että hukkaprojektihan se on. Siitä ei ole tullut kaikkia helsinkiläisiä yhdistävää tapaamismiljöötä tai yksilöviihtymiskeskusta.
Ihmiset, jotka ymmärtävät, että maailmassa on hankaliakin kulttuurieroja, osaavat myös eritellä kulttuurierojen laadulliset vaikutukset. Oodin toteuttivat toisaalta maailmansyleilyyn taipuvaiset tahot ja toisaalta mammonansyleilyyn taipuvaiset tahot.
Tasa-arvonäkökulmasta on kuitenkin onnekasta, että syrjäytymisosiollamme (tilapäisiksi määrittyneitä vieraitamme unohtamatta) on eduskunnan, rautatieaseman ja linjuriaseman muodostamassa kolmiossa ainutlaatuinen turvasatama.
Ehkä oodiin tulisi varata tilat myös tasa-arvovaltuutetun toimistolle, jotta kantaväestön mahdolliset purkaukset saataisiin kuvattua ja syylliset oikeusvaltion demokraattisen käsittelyn kohteeksi.
Reclaim Oodi?
Olisi aika vallankumouksellista, että kunnon ihmiset kävisivät vaikka viikon, kaksikin, Oodissa lainaamassa kirjoja ja samalla kertaa tietysti saniteettitiloissa. Osa voisi istahtaa muihinkin tiloihin niin runsaslukuisesti, että huumekauppa, sodomia, gomorrea ja muukin tapainturmelus kävisi mahdottomaksi. Ns. "hiljentymishuoneetkin" voisivat täyttyä hiljaisuutta arvostavalla väellä niin, että mikään uskontokunta ei voisi approprioida eli omia tiloja itselleen. Lapsille varatuissa tiloissa olisi lapsia ja heidän rauhastaan kiinnostuneita aikuisiakin riittävästi.
I Have a Dream, loihe lausumaan muuan MLK, ja olipa hän ihan asian ytimessä.
VHM:lläkin on unelmia.
"Keskustakirjasto Oodi - maahanmuuttajien olohuone".
Melkein jokainen tässä maassa asuva voi tuntea olevansa olohuoneessa omassa kotonaan.
Kävin ihan uteliaisuuden (no oli jotain muutakin asiaa,,ei kirjoihin liittyvää) oodissa tammikuussa tätä vuotta, en oikein tajua, miksi kirjastossa voi pötkötellä jalat sohvalla, laittaa musaa soimaan ja huudella muille ihmisille.
Omassa olkkarissa voi vetää vaikkapa paskaraitaa sohvatyynyihin, mutta julkisen tilan ja oman olkkarin ero on melkoinen. oodista on väsätty vas/vih boomilla narkkien, somppujengien ja "just tulin" lähi-idästä pörröjen telakka-asema.
Muutama vartija pyörii ympyrää nenää kaivellen..riv-kauppa käy, egen pilleri...Minulle ei kuulu oodin tapahtumat pätkääkään..mutta ennaltaehkäisyn poliisina.. vihaisten puheiden torjujan, kaikkien poliisien märkä-uni Taponen voisi käväistä katsomassa mitä kakulle (oodille) kuuluu.
Ei nyt Oodiin liity mutta hupaisa uutinen Keskisuomalaisessa. Valitettavasti luettavissa vain maksamalla mutta kommentit näkyvät maksamattakin. Kommentointi vain tilaajille ja kommentit muutettu ennakkoon tarkistettaviksi stt:n toimesta ettei vain kukaan mainitsisi vääriä asioita.
https://www.ksml.fi/kotimaa/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4n-p%C3%A4%C3%A4kirjasto-haluaa-K%C3%A4velykadun-varteen-vaikka-omat-tilat-pienenisiv%C3%A4t-%E2%80%93-Kirjasto-on-kansan-paikka/1514700#comments
Kotimaa 20.02.2020 06:03
Jyväskylän pääkirjasto haluaa Kävelykadun varteen, vaikka omat tilat pienenisivät – "Kirjasto on kansan paikka"
Jotenkin tuntuisi sille että vihoviimeinen paikka kävelykadun varsi, nykyselläänkin vain korttelin päästä siitä. Karkoittaa väkeä kuten kauppakeskuksetkin joissa sellaista väkeä joita ei haluaisi nähdä.
Aikoinaan tuli käytyä ahkeraan kirjastossa, lähiökirjastosta siirryin keskustan kirjastoon ihan sillä että siellä oli rauhallisempaa, niin se maailma muuttuu ettei ole hiljaisia keskustojenkaan kirjastot.
Olkaa kaikki nyt hiljaa!! Pitää olla fantsua ja kivaa. Ei mitään pölyisiä "vitun" kirjoja! Kirja on so last season ja pitää olla 3D tulostimia, on oltava paikka missä voi tulostaa miekkariin MEAT IS MURDER!-viestejä ja tiedostaville nuorille on oltava paikka missä pöllyssä tai kännissä notkua. Kirjasto ei ole nykyään paikka missä on kirjoja vaan nuorisotalo ilman valvojia. Todennäköisesti 80-luvulla kirjastotädin aika meni johonkin aivan muuhun kuin teinien paimentamiseen.
Ja monikulttuuri, tuo aikamme ilosanoma, on läsnä ihanassa ja elävässä ympäristössä, jossa saamme nauttia ihanasta puheensorinasta ja erivärisistä ihanista ja niin täydellisistä ihmisistä. Tuppisuut suomalaiset älkööt vaivautuko paikalle, sillä kukaan ei jaksa tylsää, harmaata ja rasistisia katseita viljelevää lukutoukkaa. Kirjastossa voi katsos olla ihmisiä, jotka eivät osaa lukea, jolloin lukemisella brassailu on suorastaan törkeää rasismia ja voisi etukäteen miettiä, kuinka paha mieli tulee esimerkiksi TikTokkia kännykällä huudattavalle MaMulle, jos joku viereisessä pöydässä lukee (yrittää metelin seassa lukea) vaikka Umberto Econ Foucaultin heiluria (eikä edes "vittu" lainaa laturia).
* Kommentti saattaa sisältää jonkin verran sarkasmia
Oodin puukotuksen uutisoinnissa ollut henki, että jotain tällaista oli koko ajan, jos ei suorastaan toivottu, niin ainakin fatalistisella varmuudella odotettu ja että tapahtunut oli jollain kierolla tavalla helpotus; että kun sen piti tapahtua se ei ollut sen pahempaa. Puukotusta käytetään nyt perusteluna piikityshuoneiden sallimiselle. Ehkä seuraavaksi pitää kehittää balkanromaneille päivälepotila lähelle ja vielä joku eksklusiivisempi ja hipsterimpi kulttuuritila, jonne häiriönaiheuttajia ei päästetä eksymään.
Quote from: l'uomo normale on 20.02.2020, 11:52:40
Oodin puukotuksen uutisoinnissa ollut henki, että jotain tällaista oli koko ajan, jos ei suorastaan toivottu, niin ainakin fatalistisella varmuudella odotettu ja että tapahtunut oli jollain kierolla tavalla helpotus; että kun sen piti tapahtua se ei ollut sen pahempaa. Puukotusta käytetään nyt perusteluna piikityshuoneiden sallimiselle. Ehkä seuraavaksi pitää kehittää balkanromaneille päivälepotila lähelle ja vielä joku eksklusiivisempi ja hipsterimpi kulttuuritila, jonne häiriönaiheuttajia ei päästetä eksymään.
Olen hyväksynyt ajatuksen että toiset vain tahtovat toisille pahaa, poliitikoiksi vaikuttaa päätyvän heitä paljon. Vaikka mielellään sitä ajattelisi ihmisistä hyvää.
Tuollaiset piikityshuoneet ja -kirjastot ovat osa sitä pahuutta, huumeitten osalta ratkaisu kun olisi helppo eli ettei niitä sallittaisi missään, jolloinka suojeltaisiin heitä jotka eivät niitä käytä, myös lapsia joille ei tarjottaisi kun sitä ei sallittaisi. Tuskin kukaan tahtoo lapsistaan narkkareita jotka piikittelevät valtion huoneissa tai -kirjastoissa.
Pisti silmään tuo maininta päiväkotiryhmästä. Pidän täysin mahdollisena että Oodissa on rauhallista ja turvallista, ehkä nyt varsinkin kun puukotuksen myötä sinne on hankittu ekstravartiointia ja/tai pahimmat häiriköt pysyvät tilapäisesti poissa.
Mutta kuitenkin, jos minulla olisi päiväkotilapsia vastuullani, ja olisi julkinen paikka jossa äsken on tapahtunut tapon yritys huumekaupan yhteydessä, ja paikan johtaja sanoo haastattelussa että kyllähän tuolla huumeita piikitetään ja kai kauppaakin käydään, ja me emme oikein voi asialle mitään, niin veisinkö minä nyt ne lapset sinne? ???
QuoteKello on 10.40, wc:n roskakorissa on verisiä papereita ja puhdistuslappuja – HS vietti päivän Oodissa
Huumeidenkäytöstä keskustakirjasto Oodissa on tullut arkipäiväistä. Silti tunnelma on ennen kaikkea rauhallinen.
Susanna Karhapää HS
Julkaistu: 22.2. 2:00 , Päivitetty: 22.2. 8:00
Aamukymmenen jälkeen Helsingin keskustakirjastossa Oodissa on niin hiljaista, että rullaportaiden tasainen humina erottuu selkeästi. Ala-aulaan on jätetty kahdet lastenvaunut.
Satunnainen kulkija rullaa perässään vaaleanpunaista matkalaukkua. Siniseen toppatakkiin pukeutunut tummatukkainen nainen näyttää siivoavan lompakkoaan. Seitsemän heijastinliiveihin puettua päiväkotilaista lähestyy infopistettä kahden aikuisen kanssa.
Mikään ei muistuta sunnuntaina Oodin wc-tiloissa käydystä välienselvittelystä, jossa käytettiin teräasetta. Välienselvittelyä tutkitaan nyt rikosnimikkeellä törkeä ryöstö. Pariskunnan epäillään pahoinpidelleen kolmatta henkilöä ryöstääkseen tämän. Välikohtauksen jälkeen wc-tiloista löytyi lääkeruisku ja lääkkeen annostelukuppi.
Tapauksen jälkeen Helsingin keskustan huumeongelmasta on käyty vilkasta keskustelua. Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara on kertonut, että päihteiden käytöstä ja huumeiden piikittämisestä on tullut kirjastossa arkipäiväinen ongelma.
Suuntaamme aulasta Oodin pohjakerroksen wc-tiloihin. Tilat ovat valoisat ja ilmavat, ei jälkeäkään 1990-luvulla kirjastojen vessoissa tyypillisesti käytetyistä sinisistä valoista. Oodin vessakoppeihin syttyvät valot, kun oven avaa. Pesutilaan heijastuvat siten vessassa asioivien varjot. Varjosta päätellen joku harjaa wc-kopissa hiuksiaan.
Wc-tiloissa on rauhallista ja tyhjää, vain varjot ovissa kertovat muutamista kävijöistä. Pieni tyttö löyhyttää hiuksiaan käsienpesualtaan kuivaajan yllä. Kymmenen minuutin kuluttua kaksi parikymppistä nuorta juoksee vessaan johtavia portaita alas. He lukittautuvat invavessaan ja viipyvät siellä pitkään. Sen jälkeen nuoret poistuvat paikalta yhtä nopeasti kuin tulivatkin.
Vessan roskiksessa on verisiä papereita ja puhdistuslappuja, joita käytetään ihon puhdistamiseen ennen injektiota. Kello on 10.40.
Oodin sunnuntaisen välikohtauksen jälkeen Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara sanoi HS:lle, että tilanne oli odotettavissa. Soininvaaran mukaan Oodissa on ollut aiemminkin uhkailutilanteita ja vartijat ovat saattaneet päihtyneitä ulos kirjastosta.
"Tässä ei ollut mitään yllättävää, vaikka ikäväähän se on. Oodi sijaitsee rautatieaseman vieressä, ja alueella tehdään huumekauppaa. Olemme odotelleet, tuleeko tästä ongelma."
Soininvaaran mukaan Oodin henkilökunta on tietoinen siitä, että kirjaston wc-tiloissa käytetään huumeita. Parhaillaan yritetään keksiä ratkaisuja ongelmaan.
--
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006415671.html (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006415671.html)
Pitkä artikkeli, loput linkistä.
Quote from: Outo olio on 22.02.2020, 23:09:12
Pisti silmään tuo maininta päiväkotiryhmästä. Pidän täysin mahdollisena että Oodissa on rauhallista ja turvallista, ehkä nyt varsinkin kun puukotuksen myötä sinne on hankittu ekstravartiointia ja/tai pahimmat häiriköt pysyvät tilapäisesti poissa.
Mutta kuitenkin, jos minulla olisi päiväkotilapsia vastuullani, ja olisi julkinen paikka jossa äsken on tapahtunut tapon yritys huumekaupan yhteydessä, ja paikan johtaja sanoo haastattelussa että kyllähän tuolla huumeita piikitetään ja kai kauppaakin käydään, ja me emme oikein voi asialle mitään, niin veisinkö minä nyt ne lapset sinne? ???
Pitkä artikkeli, loput linkistä.
Tyypillistä liberaalivasemmistolaista maalailevaa journalismia, minusta. Mutta mitä sillä saavutetaan? Todistetaan että kohtuullisen laput silmillä kulkevalle tallaajalle huumeongelmat ja muut eivät juuri näy. Entä muuta?
Pääasiallisten WC-tilojen sijoittaminen maan alle oli Oodin suunnittelun suurin virhe tähän mennessä. Ehdottaisin ratkaisuksi WCn ja kopiointi- ja tulostustilojen vaihtamista keskenään. Maksaakaan se mutta silloin narkomaaniporukka ei pääsisi tekemään hommiaan niin katseilta suojissa.
Quote from: coronacalle on 20.02.2020, 11:04:37
Ei nyt Oodiin liity mutta hupaisa uutinen Keskisuomalaisessa. Valitettavasti luettavissa vain maksamalla mutta kommentit näkyvät maksamattakin. Kommentointi vain tilaajille ja kommentit muutettu ennakkoon tarkistettaviksi stt:n toimesta ettei vain kukaan mainitsisi vääriä asioita.
https://www.ksml.fi/kotimaa/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4n-p%C3%A4%C3%A4kirjasto-haluaa-K%C3%A4velykadun-varteen-vaikka-omat-tilat-pienenisiv%C3%A4t-%E2%80%93-Kirjasto-on-kansan-paikka/1514700#comments
Kotimaa 20.02.2020 06:03
Jyväskylän pääkirjasto haluaa Kävelykadun varteen, vaikka omat tilat pienenisivät – "Kirjasto on kansan paikka"
Jotenkin tuntuisi sille että vihoviimeinen paikka kävelykadun varsi, nykyselläänkin vain korttelin päästä siitä. Karkoittaa väkeä kuten kauppakeskuksetkin joissa sellaista väkeä joita ei haluaisi nähdä.
Aikoinaan tuli käytyä ahkeraan kirjastossa, lähiökirjastosta siirryin keskustan kirjastoon ihan sillä että siellä oli rauhallisempaa, niin se maailma muuttuu ettei ole hiljaisia keskustojenkaan kirjastot.
Olen kuullut, että Jyväskylä haluaa myydä nykyisen pääkirjastorakennuksen ja muuttaa vuokralle kauppakeskukseen! Kun vesilaitosta ei saatu myytyä, niin nyt myytäväksi on ideoitu kirjastoksi suunniteltu ja rakennettu rakennus!
Eikö kirjasto voisi ruveta lainaamaan myös huimausaineita..., siinä voisi olla kirjastolaitoksen tulevaisuus.
Quote from: Supernuiva on 22.02.2020, 23:27:28
Olen kuullut, että Jyväskylä haluaa myydä nykyisen pääkirjastorakennuksen ja muuttaa vuokralle kauppakeskukseen! Kun vesilaitosta ei saatu myytyä, niin nyt myytäväksi on ideoitu kirjastoksi suunniteltu ja rakennettu rakennus!
Eikö kirjasto voisi ruveta lainaamaan myös huimausaineita..., siinä voisi olla kirjastolaitoksen tulevaisuus.
Kävin Jyväskylän Kolmikulmassa sattumalta. Kiva paikka. S-market oli tyylikäs sisustukseltaan kuin Helsingin uudet K-marketit. Vegaaniset suklaat oli hyvin merkitty parhaille hyllypaikoille, asiakkaita riitti lounaseväsostoksillaan niin ettei ihan pelkästään kassaatytön kanssa kahden tarvinnut olla maksamassa. 50 centillä sain pahvimukicappuccinon S-marketin automaatista, mutta valoisassa ja tilavassa aulassa ei ollut yhtään penkkiä, jossa juoman olisi voinut nauttia istualtaan ja pahvimukin sain laitettua ainoaan roskakoriin joka oli kadunvarsimallinen pönttö julkisen liikenteen lipunmyyntiautomaatin vieressä ulko-oven lähellä piilossa nurkassa. Suurin osa liiketiloista oli tyhjillään ja tieto "tyhjä liiketila" oli printattu myös paikan opaskarttaan usean liikkeen kohdalle, muttei ihan ajan tasalla ollut kun Eurokangas oli muuttamassa pois. Sosiaali- ja terveysasema siellä jo oli ja muuta julkisen sektorin toimintaa, joten kyllä kirjastokin mahtuisi synergisesti sinne pikku marketille asiakasvirran tuottamaan; pystyisi ehkä automaattikahvinkin nauttimaan istualtaan.
Nykyinen Jyväskylän kirjasto on ihan hyvä vaikka 80-luvun resurssit eivät tainneet riittää arkkitehtuurin huippusaavutuksiin; ydinkeskustan kadulla ovelta oli helppo tulla kahvilaan ja vaikka lehtilukusaliin lukemaan New Yorkeria. Mutta Kolmikulma olisi ehdottomasti hengailullisempi paikka. Jyväskylä yms ei ehkä niin aiheen vierestä, jos Oodi on malli sille miten kirjastolaitosta trenditietoiset kunnallispäättäjät tulevaisuudessa kehittävät. Rakennettiinhan Helsingin yliopiston opiskelijakirjasto, sittemmin Helsingin yliopiston kirjastoksi organisaatiostaan muutettuna ja laajennettuna Kodin Anttilan paikalle Pukevan taloon Kaisaniemessä. Monenlainen business kiittää.
Siellä sitä nyt on sitten niitä ihania kohtaamisia Oodissa, narkkarit tapailee diilereitään, rehelliset kansalaiset kohtaa varkaita jotka varastaa ostaakseen huumeita, siivoojat kohtaa käytettyjä neuloja ja veronmaksaja kohtaa paskasakkia, josta varoiteltiin kun alkoivat soininvaarat vouhkata uudesta tavasta rakentaa ja pyörittää kirjastoa.
Quote from: Outo olio on 22.02.2020, 23:09:12
Pisti silmään tuo maininta päiväkotiryhmästä.
Valitan tästä asiasta vielä vähän lisää, koska en malttanut olla miettimättä asiaa pidemmälle.
Aina kun uutisissa lastentarhanopettajat vaativat lisää palkkaa, he muistuttavat olevansa korkeakoulutettuja lastenkasvatuksen ammattilaisia, ja heillä on tärkeä vastuu päiväkotilasten henkisestä, emotionaalisesta, älyllisestä, ja niin edelleen kasvamisesta täysipäisiksi ja tuottaviksi yhteiskunnan jäseniksi. En kiistä tätä, enkä suoraan kiistä väitettyä lastentarhanopettajien palkkakuoppaakaan.
Kuitenkin, lapset vietiin kaikista mahdollisista paikoista juuri Oodiin. Kaikissa eri paikoissa ympäri Suomea
voi joutua kaikenlaisiin ikäviin tilanteisiin, mutta kysymys onkin todennäköisyyksistä. Oodin vessat ovat "todennäköisyystihentymä", siellä on mahdollisesti koko Helsingin ja
koko Suomen korkein todennäköisyys päästä seuraamaan vierestä huumeiden käyttöä ja sen oheisilmiöitä, kuten verijälkiä, aggressiivista huutamista ja sekoilua, ja huumekauppaa, mahdollisesti prostituutiotakin. Lisäksi tämä asiantila on juuri uutisoitu kaikissa isoimmissa tiedotusvälineissä, joten kaikki tietävät tämän asiantilan, ja kaikki tietävät, että kaikki tietävät. Lastentarhanopettajat eivät siis voi vedota tietämättömyyteen ja vahinkoon, ja päinvastoin heidän on syytä olettaa että ainakin joku lasten vanhemmista tulee valittamaan asiasta, mutta silti lapset vietiin sinne.
Minä olen aikuinen mies, ja minä en haluaisi joutua näkemään vierestä huumeiden käyttöä tai mitään sen lieveilmiötä. Olen henkisesti tasapainossa, mutta silti kokisin oloni tällaisessa tilanteessa melko ahdistuneeksi ja mahdollisesti jopa uhatuksi.
Millä tavalla nyt samassa ahdistavassa ja pelottavassa tilanteessa reagoisi joku päiväkoti-ikäinen lapsi? Ja miten lapsi reagoisi siihen että se tuttu ja turvallinen tarhatäti on juuri tuonut hänet kyseiseen paikkaan ja tilanteeseen? Eikö tämä juuri aiheuta lapselle ahdistusta ja pelkotiloja, ja mahdollisesti haittaa sitä henkistä kasvua, ja luottamusta ympäröiviin aikuisiin?
Ensin itketään lisää palkkaa, ja sitten viedään lapset "huumevyöhykkeelle". Huomautan vaan tästä ristiriidasta.
^ Sekä kirjaston vessan mahdolliset likaiset huumeneulat. Aika pienet päiväkotilapset käyvät itsenäisesti wc:ssä, mutta huomatessaan jännän esineen eivät malta olla koskematta siihen.
Eihän kaikkia kaupunginosakirjastoja ole lakkautettu, pakkoko lapset on juuri Oodiin raahata? Tosin eikö heitä tuotu tutustumaan jopa Rautatientorin Oikeus elää -leiriin ja leiriytyjiin? Aina ei harkinta toimi varhaiskasvatuksessa.
Puukotusjuttu käsitelty oikeudessa. Nimien perusteella puukottajapari kantiksia, pikkutuomion saaneen subutex-kauppiaan henkilöllisyyttä ei julkaistu.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/oikeus-oodin-puukottaja-erittain-vaarallinen-muille-aiemminkin-vakavaa-vakivaltaa-tehnyt-mies-istuu-tuomionsa-kokonaisuudessaan/8014748#
Quote
Mielentilatutkimuksen mukaan Oodin puukottaja on lain tarkoittamalla tavalla erittäin vaarallinen. Tämä selvisi Helsingin käräjäoikeudessa kun viime talvena tapahtuneen keskustakirjasto Oodin puukotuksen käsittely saatiin päätökseen.
Oikeus oli jo aiemmin todennut, että 44-vuotias Mika Kristian Salmi puukotti 27-vuotiasta miestä huumekaupan yhteydessä reiteen Oodin invavessassa. Tilanteessa oli mukana myös 26-vuotias nainen. Uhrilta ryöstettiin rahaa, lompakko ja Subutex-huumetta.
Vaarallisuusarvion käsittelyn jälkeen oikeus julisti salissa päätöksen. Mika Salmi tuomittiin neljäksi vuodeksi vankeuteen törkeästä ryöstöstä. Rangaistus sisältää myös aiempaa tuomiota, josta mies oli vapautunut ehdonalaiseen.
Salmen osalta kyse on yhdistelmärangaistuksesta eli hän istuu tuomionsa vaarallisena rikoksen uusijana päivästä päivään. Neljän vuoden jälkeen mies on vuoden valvonnassa.
Syyte tapon yrityksestä nurin
Salmen syyte tapon yrityksestä hylättiin. Oikeuden mukaan jutussa ei ollut näyttöä pyrkimyksestä tappaa. Oikeuden mukaan väkivalta oli osa törkeää ryöstöä.
26-vuotias Katja Sofia Mäkinen tuomittiin törkeästä ryöstöstä kolmeksi vuodeksi vankeuteen. Vapaana tuomiota odottanut Mäkinen määrättiin vangittavaksi.
(...)
Tappoi aiemmin vaimonsa pistämällä naista kaulaan
Oikeudenkäynti meni tauolle loppukeväästä, kun Salmi passitettiin mielentilatutkimukseen. Tapauksessa ei ollut kyse syyntakeisuudesta, vaan yhdistelmärangaistuksen edellyttämästä vaarallisuusarviosta.
Salmella on taustallaan tuomio vakavasta väkivallasta. Mies tappoi vaimonsa syyskuussa 2013. Hän pisti naista kaulaan keittiöveitsellä yhteisessä asunnossa Espoon Olarissa. Tästä tuli 9 vuotta ja 6 kuukautta vankeutta. Miehellä on aiempaakin väkivaltataustaa.
Salmi vapautui vankilasta syyskuussa 2018.
Jotta tuomio voidaan langettaa ns. päivästä päivään, rikoksen uusijan vaarallisuus on arvioitava sairaalassa. THL ja arvion tehnyt lääkäri päätyivät siihen, että Salmea voidaan pitää erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle.
(...)
Puukotus Oodissa tapahtui 16. helmikuuta 2020 päivällä. Kyse oli pieleen menneestä huumekaupasta.
Uhri oli kauppaamassa Subutexia, mutta hänen vaatiessaan rahaa tulikin puukosta.
– Tässä sulle rahaa saatana, 44-vuotias oli uhrin mukaan sanonut.
Uhri onnistui väistämään ylävartaloon kohdistuneita puukoniskuja ja vessassa käytiin kamppailua. Myös nainen löi uhria ja häntä potkaistiin. Mies sai puukosta selkään. Tilanne päättyi vartijoiden tultua paikalle.
Tilanteesta poistuneet tekijät veivät 70 euroa rahaa ja Subutexit.
Uhri tuomittiin jutussa huumausainerikoksesta 25 päiväsakkoon.
Tänään hengailin Oodissa. Kiinnitin huomiota kolmeen vartijan, joista yksi valkoihoinen nainen, toinen afrikkalaistaustainen mies ja kolmas aasialaistaustainen mies; nuoria ja muskeleissa ja häijyydessä puuttui. Mutta ihmettelin kuinka he kulkivat keilapallot haarojen välissä-käynnillä selvästi toisistaan erillään kuin amerikkalaisten sotilaiden partio sotaleffassa, joka kuvaa toista maailmansotaa tai Vietnamin sotaa; tai kuin lauma etsimässä saalista. Liikkuminen oli sellaista etteivät kaikki joudu ylllätetyksi tai että mahdollinen kohde voidaan ympäröidä monelta suuntaa. Kumma juttu että juuri Oodissa ensimmäistä kertaa elämässäni todistin livenä tällaista taktiikkaa. En usko että vartijat olivat olleet niin rasisteja tai muuten riidoissa, että olisivat halunneet siksi pitää etäisyyttä toisiinsa.
Jos käyttää suonensisäisiä, valtiolla pitäisi olla oikeus laittaa ihminen pakkovieroitukseen suljetulle.
Tämä minun mielipiteeni.
Vihreät tarjoaisivat leposohvia, piikkejä ja desilappuja lämpimässä. Varmaan myös hämyisiä tiloja, valoja, jotka näyttävät suonet hyvin ja varmaan myös linnunliverrystä ja koivuntuoksua.
Jos noita piikityshuoneita tehdään laittomaan huumeidenkäyttöön, niin mielestäni koska sitä kuitenkin tapahtuu, pitäisi olla leikkihuoneita alaikäisille alkoholin nauttimista varten, sekä ajoratoja rattijuopoille. Menee ohi Oodi-ketjun aiheesta, mutta menköön.
-i-
Vain värillisille tarkoitettu lukupiiri saa Sinimustilta vastaiskun.
^yllämainittu siis trollaa alla olevaa. Veikkaanpa, että tämä vain suomalaisille (vaikkei edes "vain valkoisille") kohdistettu tilaisuus ei tule toteutumaan.
QuoteMe järjestetään avoin POC-lukupiiritapahtuma Oodissa 23.2. klo 17! ✨
Lukupiiritapahtumaa varten luetaan Jason Reynoldsin vetävä ja nopealukuinen säeromaani Minuutin mittainen ikuisuus. Tapahtumassa keskustellaan rennolla POC-porukalla kirjasta ja lukukokemuksesta.
https://www.facebook.com/POC.lukupiiri/
Segregaatioajattelun paluu.
[tweet]1496082324223664129[/tweet]
Hienoa että tällaista paskaa hierotaan helsinkiläisten naamaan. He ovat jokaisen kikkareen ja voitelun ansainneet.
Mutta silti luulen että jopa osa suvakkihölmöistä ihmettelee kirjastoa. Oodin johto on tukevasti seksuaalivähemmistöjen ja fanaatikkojen hallussa.
Quote from: RP on 23.02.2022, 11:42:27
QuoteMe järjestetään avoin POC-lukupiiritapahtuma Oodissa 23.2. klo 17!...
Tapahtumassa keskustellaan rennolla POC-porukalla kirjasta ja lukukokemuksesta.
Quote from: https://www.facebook.com/POC.lukupiiri/Huomioithan, että tapahtuma on tarkoitettu vain POC-lukijoille = mustille ja ruskeille tyypeille.
Eipä ihme, että Suomea haukutaan rasistiseksi maaksi. Jopa kirjastojen rakenteet pursuavat sitä itseään!
Quote from: Jorma M. on 23.02.2022, 13:47:16
Hienoa että tällaista paskaa hierotaan helsinkiläisten naamaan. He ovat jokaisen kikkareen ja voitelun ansainneet.
Mutta silti luulen että jopa osa suvakkihölmöistä ihmettelee kirjastoa. Oodin johto on tukevasti seksuaalivähemmistöjen ja fanaatikkojen hallussa.
Omasta puolestani sitä saavat hallita vaikka liskoihmiset jos he noudattavat lain kirjainta ja henkeä. "Vain mustille ja ruskeille lukijoille" -ilmaisu talloo ainakin (esim. yhdenvertaisuus-)lain hengen päälle, ilmeisesti ajatuksella että hyvien ihmisten ei lakien rajoitteista itselleen tarvitse välittää. "Vain" -sanaahan on poisteltu tuolta sivuilta nyt hiljaa jälkikäteen, mutta sen jälkeen herää edelleenkin kysymys siitä että mitä tämä kommentti niissä tapahtumatiedotteissa sen jälkeen oikein tarkoittaa? Sitäkö että paikalle saa tulla, mutta on epätoivottu henkilö jos värikartta (ja todennäköisesti myös ideologiakartta) ei mätsää?
Toi vasemmanpuoleinen kuvittelee olevansa musta tai ruskea tyyppi. Usein käynti optikolla auttaa.
Quote from: Hae-won on 23.02.2022, 12:38:54
Segregaatioajattelun paluu.
Ylilaudalla tuli tähän liittyen ketju vastaan. En tiedä onko tosissaan kirjoitettu vaiko ei:
Olen sekarotuinen puoliksi musta ja aion trollata ja pilata huomenna helsingin keskuskirjastossa pidettävän kirjakerhon johon ei saa tulla valkoisia :D
https://ylilauta.org/satunnainen/130139545
QuoteOlen sekarotuinen puoliksi musta ja aion trollata ja pilata huomenna helsingin keskuskirjastossa pidettävän kirjakerhon johon ei saa tulla valkoisia :D
Pistetään luvestriimit tulille ja mennään sinne parin "POC" kaverin ja valkoistenkin kanssa perseilemään.
Ajattelin liimata seinälle kyltin jossa lukee "apartheid kirjakerho, no whites allowed" :D ja laittaa siihen viereen rhodesian, namibian ja etelä-afrikan liput :D
Aikomuksena on myös soittaa kovalla afrikkalaisia vallankumouksellisia biisejä :D
Toivottavasti Oodi-kirjastoon lisätään pian Person of Color -väelle omat vesipisteet ja vessat myös. Koen erittäin ahdistavana sen, että vähemmistöt joutuvat jonottamaan valkoisen enemmistön käyttämiin vessoihin ja juomapisteisiin, eli tämä jos mikä tulee voimaannuttamaan värillisiä vähemmistöjämme!
Voitais vaikka samantien sopia, että valkoiset istuu siellä kolmannen kerroksen takaosassa, ja pokit kaikkialla muualla.
U2, soittakaa jotain Rosan Parksin ja Martin Luther King Jr:n kunniaksi. Kävisikö taas vaikka Pride (In the Name of Love)?
https://www.youtube.com/watch?v=LHcP4MWABGY
Tämä on jo todettu tuhat kertaa, mutta pakko vielä ihmetellä:
Vuonna 2022 on rasismin vastustamista, jos on rasisti!
Elämme pellemaailmassa!
Pari vuotta sitten kävin Oodissa juomassa kaljaa, koska siellä sanottiin, että kirjasto on tarkoitettu kaikille, miksei siis myös juopoille. Mutta henkilökunta huomautti kun kävelin siellä kaljatölkki kädessä. Ensi kesänä menen taas sinne juomaan kaljaa. Jos yrittävät ajaa pois, sanon, että ketään ei saa syrjiä, ei etenkään sairaita ihmisiä. Ja alkoholismi on vakava sairaus. Alkoholisteja pitää ymmärtää varsinkin kun huumetyypeille halutaan perustaa käyttötiloja. Samoin kaljaveikko voi ryystää vähän olutta yhteiskunnan ylläpitämässä yleistilassa, jonne kaikki ovat tervetulleita. Häiriökäyttäytyminen on sitten eri asia, siihen en sorru, vaan käyttäydyn sivistyneesti. Voisin vielä laittaa puvunkin päälle..
Quote from: Eino P. Keravalta on 23.02.2022, 14:55:34
Voisin vielä laittaa puvunkin päälle.
Laita Burkha ja mustat kumihanskat, niin kukaan ei sano mitään vaikka joisit vodkaa litran pullosta.
Quote from: Lalli IsoTalo on 23.02.2022, 15:02:12
Quote from: Eino P. Keravalta on 23.02.2022, 14:55:34
Voisin vielä laittaa puvunkin päälle.
Laita Burkha ja mustat kumihanskat, niin kukaan ei sano mitään vaikka joisit vodkaa litran pullosta.
Ei uskalla.
Vodupullon jälkeen ihminen saattaa alkaa käyttäytyä kuten kuujumalauskovainen.
Oodi- kaikuja tulevaisuudesta:
Quote from: Kim Evil-666 on 23.02.2022, 15:16:41
Oodi- kaikuja tulevaisuudesta:
Kaikuja menneisyydestä: "Coloured only". Itse asia tuo
idea voisi kelvata monillekin suomalaisille. Voisiko sen vanhan idean Ahvenanmaasta kaivaa taas esiin? Tuukan jegi onkin jo kuulolla.
Quote from: Eino P. Keravalta on 23.02.2022, 14:55:34
Tämä on jo todettu tuhat kertaa, mutta pakko vielä ihmetellä:
Vuonna 2022 on rasismin vastustamista, jos on rasisti!
Elämme pellemaailmassa!
Pari vuotta sitten kävin Oodissa juomassa kaljaa, koska siellä sanottiin, että kirjasto on tarkoitettu kaikille, miksei siis myös juopoille. Mutta henkilökunta huomautti kun kävelin siellä kaljatölkki kädessä. Ensi kesänä menen taas sinne juomaan kaljaa. Jos yrittävät ajaa pois, sanon, että ketään ei saa syrjiä, ei etenkään sairaita ihmisiä. Ja alkoholismi on vakava sairaus. Alkoholisteja pitää ymmärtää varsinkin kun huumetyypeille halutaan perustaa käyttötiloja. Samoin kaljaveikko voi ryystää vähän olutta yhteiskunnan ylläpitämässä yleistilassa, jonne kaikki ovat tervetulleita. Häiriökäyttäytyminen on sitten eri asia, siihen en sorru, vaan käyttäydyn sivistyneesti. Voisin vielä laittaa puvunkin päälle..
Mä lähden mukaan jos kutsut. Pistä privaa jos/kun olet menossa.
Quote from: Skeptikko on 23.02.2022, 13:58:25
Ylilaudalla tuli tähän liittyen ketju vastaan. En tiedä onko tosissaan kirjoitettu vaiko ei:
Olen sekarotuinen puoliksi musta ja aion trollata ja pilata huomenna helsingin keskuskirjastossa pidettävän kirjakerhon johon ei saa tulla valkoisia :D
https://ylilauta.org/satunnainen/130139545
Nyt streami menossa:
goblinboyzz - Twitch
https://www.twitch.tv/goblinboyzz
PS, tämän mukaan tämä lukupiiri, mihin otetaan enintään 10 osallistujaa paikalle, on saaanut toimintaan 28500 euroa tukirahaa:
https://ylilauta.org/satunnainen/130142948
QuoteSTRIIMI:
Testasin eka, striimi alkaa kunnolla kun alkaa tapahtumaan
https://www.twitch.tv/goblinboyzz
Elikkäs helsingin keskuskirjastossa järjestetään kirjakerho johon ei saa tulla valkoiset, itse olen puoliksi musta ja pidän tätä syrjivänä ja epämoraalisena koska kirjasto mainistaa ja tukee kyseistä toimintaa vaikka julkisen kirjaston kuuluisi olla avoin ja riippumaton tila.
Sen lisäksi tässä keississä haiskahtaa korruptio, kirjakerhoon saa osallistua vain 10 ihmistä ja se on saanut 28,000€ tukirahaa, kerhossa "luetaan kirjoja rennossa ilmapiirissä".
EDIT: apuraha oli 28k€, ei 38k€
Jotkin tukirahat voi saada verovapaana jos se täyttää tietyt kriteerit, ei ole varmaa onko kyseisen tapahtuman saama tuki verovapaata mutta se on varmaa että tämä on hyvävelikerhoilua.
PS, äsken ollut streami, jossa yritettiin kiivetä ränniä pitkin kirjaston toiseen kerrokseen, näköjään poistui juuri näkyvistä. Saa nähdä tuleeko jotain lisää vielä näkyviin.
PS2, nyt streami taas menossa.PS3, nyt tuli poliisi paikalle.
PS4, saapahan Oodi-kirjasto mainetta rasismistaan valkoisia kohtaan koko rahan edestä. Hatunnostoni tempauksen järjestäjälle, joka järjesti protestinsa hengenvaaran uhalla, kuka sitten mahtaakaan olla! Toivon mukaan ei putoa tuolta palkilta alas.
PS5, Helsingin Kulttuuri ja vapaa-aika -twiittaa orwellilaisella kielellä kaikkien olevan tasa-arvoisia, mutta joidenkin olevan vielä "tasa-arvoisempia":
https://twitter.com/HelsinkiKuva/status/1496119676748943364
[tweet]1496119676748943364[/tweet]
Quote
Quote
Tämäkö on ihan ok? "Huomioithan, että tapahtuma on suunnattu vain mustille ja ruskeille lukijoille". 🤔
#rasismi #antirasismi #woke #helmet #kirjasto #oodi @HelMet_kirjasto @HelsinkiKuva
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Tapahtumat/Lukupiiritapahtuma_POClukijoille(231935)
Vastauksena käyttäjille @teijamakkonenfi ja @HelMet_kirjasto
Oodin itse järjestämät tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Turvallisemman tilan periaatteiden mukaisesti Oodi tarjoaa myös tietyille vertaisryhmille (POC lisäksi esim. ikäihmisten digineuvonta, sateenkaarinuoret, omaishoitajat) mahdollisuuden keskustella turvallisesti keskenään.
Ja POC-väki kehtaa väittää, etteivät valkoiset muka voi kokea rasismia.
Lyhyt videoklippi protestista.
https://vimeo.com/680990083
Quote
Mielenosoittaja kiipesi Oodi-kirjaston rakenteisiin Helsingissä – pelastuslaitos ja poliisi paikalle
Mielenosoittaja ei käskyistä huolimatta tullut alas ennen viranomaisten saapumista hätiin.
X
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e9aac5a6-fadd-49f2-beac-f6549775c609 (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e9aac5a6-fadd-49f2-beac-f6549775c609)
Quote from: Skeptikko on 23.02.2022, 17:53:30
PS, tämän mukaan tämä lukupiiri, mihin otetaan enintään 10 osallistujaa paikalle, on saaanut toimintaan 28500 euroa tukirahaa:
Ei kai tämä rotusyrjivän lukupiirin saama rahoitus riko rahoittavan säätiön omia sääntöjä?:
Säännöt – Alfred Kordelinin säätiö
https://kordelin.fi/saannot
Quote2 § SÄÄTIÖN TARKOITUS JA SÄÄTIÖN PERUSTAJAN JOHTAVA AATE
Säätiön tarkoituksena on suomalaisen tieteen, kirjallisuuden, taiteen ja kansanvalistuksen edistäminen ja kannattaminen.
Annettaessa avustusta Alfred Kordelinin Yleisestä Edistys- ja Sivistysrahastosta henkilölle, laitokselle tai erityiseen tarkoitukseen tulee ottaa huomioon säätiön perustajan johtava aate, että suomalaiskansalliselle kulttuurityölle on suotava tukea sen sisälliseksi voimistumiseksi ja syventämiseksi tai suomalaisuuden edustamiseksi muiden kansojen piirissä.
3 § TARKOITUKSEN TOTEUTTAMINEN
Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö voi jakaa apurahoja, avustuksia ja palkintoja sekä muutoin tukea taloudellisesti tarkoitustaan edistävää toimintaa.
Quote from: Golimar on 23.02.2022, 20:13:01
Lyhyt videoklippi protestista.
https://vimeo.com/680990083
Quote
Mielenosoittaja kiipesi Oodi-kirjaston rakenteisiin Helsingissä – pelastuslaitos ja poliisi paikalle
Mielenosoittaja ei käskyistä huolimatta tullut alas ennen viranomaisten saapumista hätiin.
X
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e9aac5a6-fadd-49f2-beac-f6549775c609 (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e9aac5a6-fadd-49f2-beac-f6549775c609)
Me eletään mielenkiintoisessa maailmassa, kun tarvitaan puoliksi musta mies kiipeämään korkealle rakenteisiin, jotta saadaan aikaiseksi keskustelua onko keisarilla vaatteita vai ei.
Quote from: Skeptikko on 23.02.2022, 20:23:59
Quote from: Skeptikko on 23.02.2022, 17:53:30
PS, tämän mukaan tämä lukupiiri, mihin otetaan enintään 10 osallistujaa paikalle, on saaanut toimintaan 28500 euroa tukirahaa:
Ei kai tämä rotusyrjivän lukupiirin saama rahoitus riko rahoittavan säätiön omia sääntöjä?:
Säännöt – Alfred Kordelinin säätiö
https://kordelin.fi/saannot
Quote2 § SÄÄTIÖN TARKOITUS JA SÄÄTIÖN PERUSTAJAN JOHTAVA AATE
Säätiön tarkoituksena on suomalaisen tieteen, kirjallisuuden, taiteen ja kansanvalistuksen edistäminen ja kannattaminen.
Annettaessa avustusta Alfred Kordelinin Yleisestä Edistys- ja Sivistysrahastosta henkilölle, laitokselle tai erityiseen tarkoitukseen tulee ottaa huomioon säätiön perustajan johtava aate, että suomalaiskansalliselle kulttuurityölle on suotava tukea sen sisälliseksi voimistumiseksi ja syventämiseksi tai suomalaisuuden edustamiseksi muiden kansojen piirissä.
3 § TARKOITUKSEN TOTEUTTAMINEN
Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö voi jakaa apurahoja, avustuksia ja palkintoja sekä muutoin tukea taloudellisesti tarkoitustaan edistävää toimintaa.
Rahanjakajille sakkoja tai enintään vuosi vankeutta, kiitos.
Säätiölaista valittuja paloja:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150487
Quote
Säätiöllä on oltava hyödyllinen tarkoitus. Säätiö tukee tai harjoittaa tarkoitusta edistävää toimintaa.
———
Säätiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä säätiön tarkoituksen toteutumista ja säätiön etua.
———
Testamentin määräyksen toimeenpanijan on laadittava ja allekirjoitettava 2 §:n mukainen perustamiskirja, jos testamentin tekijä ei ole sitä tehnyt.
Toimeenpanijan on huolellisesti toimien edistettävä testamentin tekijän tahdon toteutumista säätiön perustamiseksi.
——
Säätiön tässä laissa tarkoitetun edustajan säätiön puolesta tekemä oikeustoimi ei sido säätiötä, jos:
1) säätiö on ylittänyt kelpoisuutensa toimimalla vastoin 1 luvun 2 §:n 1 momentissa säädettyä ja säännöissä määrättyä säätiön tarkoitusta tai lähipiirietujen antamiskieltoa;
———
Tilintarkastuslaissa säädetyn lisäksi tilintarkastuskertomuksessa on oltava lausunto siitä, onko säätiön tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa annettu säätiön toiminnasta tilikaudella tiedot, jotka ovat olennaisia säätiön tarkoitusta ja toimintamuotoja koskevien sääntömääräysten noudattamisen arvioimiseksi, ja ...
———
Toimintakertomuksessa on 1 momentissa säädetyn lisäksi ilmoitettava tilikaudelta:
1) millä tavoin säätiö on toiminut tarkoituksensa toteuttamiseksi; sekä...
———
Säätiön tarkoitusta on muutettava, jos säätiön varojen käyttäminen sille määrättyyn tarkoitukseen on olosuhteiden muuttumisen vuoksi mahdotonta tai olennaisesti vaikeutunut, kokonaan tai huomattavalta osalta hyödytöntä tai lain vastaista.
Säätiön tarkoitusta voidaan muuttaa, jos säätiön varojen käyttäminen sille määrättyyn tarkoitukseen on olosuhteiden muuttumisen vuoksi olennaisesti epätarkoituksenmukaista ja tarkoituksen muuttaminen on säätiön varojen tehokkaan ja tuloksellisen käytön edellytys.
Uusi tarkoitus ei saa olennaisesti poiketa alkuperäisestä tarkoituksesta.
———
Säätiön hallintoneuvosto, hallintoneuvoston jäsen, hallitus, hallituksen jäsen ja perustaja voivat moittia hallintoneuvoston ja hallituksen päätöstä säätiötä vastaan ajettavalla kanteella, jos:
1) asian käsittelyssä ei ole noudatettu menettelyä koskevia tämän lain säännöksiä tai säätiön sääntöjen määräyksiä ja virhe on voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön; taikka
2) päätös on muuten tämän lain tai säätiön sääntöjen vastainen.
———
Säätiörikos
Joka tahallaan
1) (...)
2) jakaa säätiön varoja tuottaen 1 luvun 2 §:n 1 momentin vastaisesti taloudellista etua 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettuun säätiön lähipiiriin kuuluvalle tai poiketen säätiön säännöissä määrätystä tarkoituksesta tai toimintamuodoista
on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, säätiörikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.[/b]
———
Quote from: Iltalehti
Mielenosoittaja kiipesi Oodi-kirjaston rakenteisiin Helsingissä – pelastuslaitos ja poliisi paikalle
Mielenosoittaja ei käskyistä huolimatta tullut alas ennen viranomaisten saapumista hätiin.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e9aac5a6-fadd-49f2-beac-f6549775c609 (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e9aac5a6-fadd-49f2-beac-f6549775c609)
Turha enää väittää että paljon puhutut
rasistiset rakenteet olisivat pelkkä myytti - nyt ne on saatu ihan konkreettisesti paikannettua! :flowerhat: :silakka:
Quote from: Nuivettunut Han-nenetsi on 23.02.2022, 21:21:46
Quote from: Iltalehti
Mielenosoittaja kiipesi Oodi-kirjaston rakenteisiin Helsingissä – pelastuslaitos ja poliisi paikalle
Mielenosoittaja ei käskyistä huolimatta tullut alas ennen viranomaisten saapumista hätiin.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e9aac5a6-fadd-49f2-beac-f6549775c609 (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e9aac5a6-fadd-49f2-beac-f6549775c609)
Turha enää väittää että paljon puhutut rasistiset rakenteet olisivat pelkkä myytti - nyt ne on saatu ihan konkreettisesti paikannettua! :flowerhat: :silakka:
Eikö nuo paremminkin olleet rasismia
vastustavia rakenteita. :roll:
Quote from: Lalli IsoTalo on 23.02.2022, 13:55:33
Toi vasemmanpuoleinen kuvittelee olevansa musta tai ruskea tyyppi. Usein käynti optikolla auttaa.
Saamelainen? Saattaa ollakin.
Quote from: Outo olio on 23.02.2022, 22:47:09
Quote from: Lalli IsoTalo on 23.02.2022, 13:55:33
Toi vasemmanpuoleinen kuvittelee olevansa musta tai ruskea tyyppi. Usein käynti optikolla auttaa.
Saamelainen? Saattaa ollakin.
Korostus minun.
Quote from: Luka Mokonesi on 21.06.2020, 12:08:49
George Floyd/BLM-ketjusta lainattua.
Saamelaisuudelle on olemassa tänä päivänä määritelmänsä, mutta alkaa vähän tuntumaan paksulta että saamelaiset ovatkin yhtäkkiä POC (people of color). Aika lailla voi laittaa saamelaista ja suomalaista riviin ja olla huomaamatta mitään eroja etnisyydessä tai piirteissä. Saamelaiset ja muutama sata miljoonaa tummaihoista, nuo telluksen syrjityt vähemmistöt.
QuoteE
Poliisi vahvistaa saaneensa ilmoituksen tilanteesta, jossa miestä pahoinpideltiin teräaseella.
Katri Tarkkala
0:30
MIESTÄ puukotettiin Helsingin keskustakirjasto Oodin edessä myöhään tiistai-iltana.
Kello 23.30 paikalla oli poliisipartio ja ambulanssi sekä kymmeniä sivullisia.
Helsingin poliisilaitos vahvistaa saaneensa ilmoituksen tilanteesta, jossa miestä on pahoinpidelty teräaseella kirjaston edessä.
IS:n haastatteleman paikalla olleen sivullisen mukaan puukotus oli seurausta tilanteesta, jossa kaksi henkilöä riiteli. Kun kolmas henkilö puuttui tilanteeseen, pahoinpiteli toinen riitelijöistä silminnäkijän mukaan tätä.
Silminnäkijän mukaan puukottaja pakeni paikalta juosten.
Poliisi ei ole vahvistanut IS:lle tapahtumien kulkua
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008928394.html
Noihin aikoihin saattaisin olla palaamassa elokuvista Oodista. Kansalaistorilla on myöhäiltaisin lähinnä mamunuoria paikalla aikaansa viettämässä.
Vastuumedia raportoi lapsiperheiden ottaneen kirjaston koko palvelutarjonnan mukavasti käyttöön. Koko jutun kun lukee ja kuvia katsoo ei voi välttyä saamasta vahvistusta ennakkokäsityksilleen.
QuoteJo Oodin ovella käy selväksi, mikä on keskustakirjaston merkittävä käyttäjäryhmä.
Samalla ovenavauksella sisään tulee äiti, jonka vaunuissa nukkuu vauva. Aulassa hissiä odottava mies työntää lastenvaunut syrjään, että hissistä pääsee ulos toinen mies lastenvaunujen kanssa.
Kolmannen kerroksen peräosassa soivat lastenlaulut, sillä meneillään on vanhempi-vauva-jumppa. Viereisillä rappusilla vantaalainen päiväkotiryhmä syö eväitä.
Alakerran ravintolan lounasaika on alkanut kuusi minuuttia sitten, mutta ravintolassa on jo kymmenet lastenvaunut. Tunnin päästä niitä on jo kahdetkymmenet.
Mihin tahansa Oodissa kääntää katseen, siellä näkyy vauvoja. Niitä mönkii lattioilla, istuu syöttötuoleissa, itkee vaunuissa. Oodista kaavailtiin aikoinaan kaikkien kansalaisten olohuonetta. Ainakin pikkulapsiperheiden osalta tavoite on toteutunut.
...
"Syömme täällä itse satunnaisesti, lapset ruokailevat aina. Yläkerrassa on yleinen mikro, jossa soseita voi lämmittää. Täällä kahvilassa ruoan lämmittää henkilökunta", kertoo Virkkala.
...
OODIN ravintoloille vauvaperheiden invaasio on kaksipiippuinen juttu.
Toisaalta on mukavaa, että asiakkaita on, mutta samaa aikaan suuri määrä vauvoja saattaa karkottaa pois työpaikkalounastajia. Kaikkia ei huvita puikkelehtia vaunujen tai syöttötuolien välissä lyhyellä lounastauolla.
Vauvaruokailijoiden suuren määrän vuoksi ravintolaan on ostettu lisää syöttötuoleja. Nyt niitä on noin parikymmentä.
Pienet lounastajat eivät myöskään ole kaikkein siisteimpiä asiakkaita.
Oodin ravintolapäällikkö Päivi Salonen arvostaa suurinta asiakasryhmäänsä ja asettelee sanansa varovaisesti.
"Kaikki ovat meille tervetulleita, mutta toivoisimme, että kaikki asiakkaat siivoaisivat jälkensä. Joidenkin lapsiperheiden jälkeensä jättämä sotku on aikamoinen."
...
Oodin alakerrassa oleva ravintola on vauvaperheiden suosiossa, koska sinne pääsee helposti lastenvaunuilla.
Asiakkaille on tarjolla lattiaharjoja, joilla sotkut voi siivota, mutta osa ei tartu niihin koskaan.
Lisätyötä henkilökunnalle tulee vauvojen soseruokien lämmittämisestä. Jossain vaiheessa soseiden lämmittäjiä alkoi Salosen mukaan olla niin paljon, että ravintola teki säännön, että purkkeja lämmitetään vain asiakkaille.
Monikulttuuria tai ei, vahva on luottamus siihen että valde / kaupunki / joku muu hoitaa, aina. :facepalm:
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009359204.html (https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009359204.html)
Quote from: HSMihin tahansa Oodissa kääntää katseen, siellä näkyy vauvoja. Niitä mönkii lattioilla, istuu syöttötuoleissa, itkee vaunuissa. Oodista kaavailtiin aikoinaan kaikkien kansalaisten olohuonetta. Ainakin pikkulapsiperheiden osalta tavoite on toteutunut.
Kirjaston tehtävä on nykyään olla ihan mitä tahansa muuta - kuten lastentarha - kuin sen lain mukaan pitäisi olla: kansan sivistäjä. Koska sivistymättömiä tyhmiä on helpompi hallita.
Quote from: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/201614926 § Yleisen kirjaston tehtävät
Yleisen kirjaston tehtävänä on:
1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin;
2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa;
3) edistää lukemista ja kirjallisuutta;
4) tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon;
5) tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan;
6) edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua.
Quote from: Paawo on 05.02.2023, 10:45:35
Monikulttuuria tai ei, vahva on luottamus siihen että valde / kaupunki / joku muu hoitaa, aina. :facepalm:
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009359204.html (https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009359204.html)
Venäläisiä lapsiperheitä näkee ja kuulee paljon yläkerrassa, sitten on suomenkieliset vanhemmat ja lapset. Nyt kun mietin, niin somalien äiti-lapsiryhmät ovatkin hyvin edustettuna sen alakerran kahvilan luona, mutta heitä näkee harvemmin yläkeroksissa.
Olin Oodissa. Lasten melu kuuluu tiettyyn rajaan asti asiaan ja häiritsee vähemmän aikuisten. Ehkä se johtuu siitäkin että lapset yleensä kommunikoivat toisilleen tai vanhemmilleen jotka ovat paikan päällä samassa tilassa, kun aikuinen höpisee kännykkäänsä tai itsekseen.
Ei Oodi, mutta opiskelijoille tarkoitettu Kaisa-talo:
QuoteKärkäs pullonkeräilijä kiusaa kirjastoa – Porttikielto ei ole vaihtoehto
Kaisa-kirjastossa opiskelevien työrauhaa häiritsee liian innokas pullojen ja tölkkien keräily.
Helsingin yliopiston Kaisa-kirjastolla on eriskummallinen ongelma, joka liittyy liian innokkaaseen työntekoon. Kirjaston tiloissa kiertelee nimittäin säännöllisesti pullonkerääjä, joka kerää pulloja niin innokkaasti, että kirjaston asiakkaat hädin tuskin ehtivät pullojaan tyhjentää. Asiasta uutisoi torstaina Helsingin Sanomat.
Pullonkerääjä kerää pulloja ja tölkkejä niin aggressiivisesti, että se häiritsee kirjastossa opiskelevia ja töitä tekeviä asiakkaita. Helsingin yliopiston kirjaston palvelujohtaja Kirsi Mäenpää kertoo, että ongelma on noussut esille alkuvuoden aikana.
QuotePoliisiasiaksi pullojen keräily ei ole äitynyt, mutta aina välillä henkilökunnan on täytynyt pyytää kyseistä keräilijää poistumaan. Vaikka hänen pääsyään tiloihin ei voi estää, kirjastossa on laitettu esille Whatsapp-numero, johon asiakkaat voivat laittaa viestiä, mikäli käytös häiritsee. Silloin tilanteeseen voidaan puuttua saman tien. Myös järjestyksenvalvoja voidaan pyytää mukaan tilanteeseen, jos sille on tarvis.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/07dcd529-c5b6-4d9b-8af6-75b3fea2340f
Ei kai pantillista pulloa ole pakko luovuttaa kenellekkään vaikka kuinka "kerää". Puhdasta varastamistahan tuo on.
Miksi kirjasto sallii tiloissaan opiskelijoilta varastamisen ?
:facepalm:
Rikhardinkadun kirjasto on pk-seudun mukavin kirjasto. Oodi on ylivoimaisesti vastenmielisin.
Itseasiassa, jos et tietäisi että Oodi on kirjasto niin vasta kolmannessa kerroksessa huomaisit sen.
Quote from: -PPT- on 06.04.2023, 23:56:17
Rikhardinkadun kirjasto on pk-seudun mukavin kirjasto. Oodi on ylivoimaisesti vastenmielisin.
Itseasiassa, jos et tietäisi että Oodi on kirjasto niin vasta kolmannessa kerroksessa huomaisit sen.
Haluan ostaa burkhan. Olen mies, 188 cm ja 100 kg. Mikä koko? Missä Stadissa on kauppoja, missä myydään burkhia? Tai Vantaalla
Keskustakirjasto Oodi täyttää tänään 5 vuotta. Ei ilmaisia ämpäreitä tavaroilla, ei kahvia, mehua, pullaa, ei edes karamelleja. Vain jotain konsertteja ja keskusteluja.
Kaikki Suomessa eivät vielä ole lukutaidottomia, mutta kirjastojen asiakkaista ainakin pääkaunkiseudulla tuntuu suuri osa olevan. Kirjastokorttiakaan tuskin on.
Kirjastolaitostakin ajetaan alas, kun kansaa tyhmistetään kaikin voimin. Kirjastot ovat olleet ja osa vieläkin, suomalaisen kulttuurin voima. Maaseudun pienet kirjastot ovat vielä toistaiseksi hengissä.
Muistelus:
50-60 luvuilla ahkerana kirjaston käyttäjänä sain ennenaikaisesti käydä ja lainata AIKUISTEN osastolta. En muista oliko Tarzan sillä puolen.
Neekereitä ja muita ulkomaalaisia näin juoksevan ja hyppivän Helsingin Olympialaisissa 1952. Ei kellään tullut mieleenkään minkäänlainen rasismi, vaan ulkomaalaisia suorastaan ihannoitiin.
Oltiin Köyhiä, muttei kipeitä, vaan helvetin ylpeitä itsenäisyydestämme!
"Kirjastolaitostakin ajetaan alas, kun kansaa tyhmistetään kaikin voimin. Kirjastot ovat olleet ja osa vieläkin, suomalaisen kulttuurin voima. Maaseudun pienet kirjastot ovat vielä toistaiseksi hengissä."
Noup. Täällä löydettiin sisäilmaogelma tuulikaapista. Kirjasto kii ja minkkitarhan yhden häkin kokoinen palvelupiste kahden urheiluhallin välissä, toisessa zumbataan ja toisessa pelataan koripalloa. Onneksi on näköjään lopetettu Hesarin tilauskin, ettei tule kiusausta edes poiketa.
Nyt, kun ei ole kävijöitä, voidaan näppärästi sulkea. Ei nämä vässykät saa edes tuulikaappia korjattua.
Oodin johtajatar kertoi taannoin, että Oodi on kaikille avoin.
No, näköjään se todellakin on. Ainakin häiriköille.
Eilen eräs läheiseni oli käymässä Oodissa. Hänen oli tarkoitus tulla julkisilla välineillä kotiin. Mutta illemmalla hän viestittikin, että tarvitsisi minut hakemaan hänet autolla Oodista, koska ei uskalla käyttää julkisia siinä pelossa, että joku tyyppi Oodista lähtee seuraamaan häntä. No mitä ihmettä?
Kävi ilmi, että Oodissa notkui joku spuge, joka tuijotteli tyttöjä. Hymyilikin, mutta hymy oli jotenkin kiero tai sairaalloinen, epäilyttävä. Tyttöjä tietysti ahdisti tämä äijä, jota kuvattiin rähjäiseksi, erittäin pahalta haisevaksi, keski-ikäiseksi ja valkoihoiseksi.
Mitään kirjaston palveluja tämä spuge ei käyttänyt mitä nyt kusella kävi ja vähän lämmitteli. Mutta hänellä oli Oodissa bisnes: ukolla oli mukanaan jotain muovipusseja, joihin hän keräili nuorten tyhjäksi juomia pulloja ja tölkkejä - arvaahan sen, että nuoriso kittaa jotain energiajuomia läjäpäin ja tämä mierolainen kävi kärttämässä nuorilta pantillisia pakkauksia.
Eikä varmaan ollut siellä ensimmäistä kertaa. Häiriköi, kerjää, ahdistelee katsellaan ja pelottaa naisenalkuja, mutta saa näköjään vapaasti pyöriä siellä haittana eikä Oodi heitä äijää pihalle, koska avoimuus kaikille.
Hain toki läheiseni polttomoottoriautollani, jolla vielä toistaiseksi saa ajaa Stadiin, mutta ohjeistin, että jos se spuge vielä pyörii siellä jatkossa niin menette sitten sanomaan vartijoille, joita siellä näkyi kävelevänkin. Sekin tavallaan kummastutti: kun minä olin nuori, olisi ollut täysin käsittämätön ajatus, että kirjastossa olisi vartijoita! Ei kai kukaan kirjoja kehtaisi varastaa? Nuoruudessani kirjaston nutturapäinen täti oli se vartija ja jos hän käski olla hiljaa niin silloin oltiin. Mutta eipä sellaista juuri sattunut kun pentuna kävin lainaamassa Erich von Dänikenin kirjoja. Niin ja tietysti Tarzaneita!
;D