Keskustakirjasto Oodi - maahanmuuttajien olohuone

[Lalli IsoTalo]

Yksi juttu mikä pisti silmään: sisääntulo-ulospääsy-ovi on aivan liian kapea, samoin portaat vessaan, ja pari käytävää myös. Jos kävijät jostain syystä joutuvat pakokauhun valtaan, niin jälki tulee olemaan kammottavaa.

[Maastamuuttaja]

Kaiketi muutama koraani löytyy hyllystä, ehkäpä vielä ilmainen jakelukin. Ynnä "kysy koraanista" -eriö, jossa J. Hämeen-Anttila vastaa tiedottomien kysymyksiin livenä Edinburghista arkisin 10 - 11 välisenä aikana.

[Jorma M.]

Vaikka olen joutunut veroistani pakkokustantamaan Oodia, niin en aio milloinkaan mennä sinne.

Etukäteisarvioiden ja ensiuutisten perusteella tarjolla höyrysaunaa, skeittausta, kolvausta, rumpujen soittoa ja vaginatulostusta. Sekä luonnollisesti ihan vitusti matuja.

[Veikko]

--
En laisinkaan ihmettelisi, jos sadalta aktiivisimmalta hommalaiselta löytyisi kodeistaan enemmän kirjoja kuin tuosta megalomaanisesta kirjastokolossista.

Kyllä, mitä luultavimminkin yhteensä laskettuna.

Huomautettakoon tosin, että tärkeintä ei ole määrä vaan laatu.

Tässä tapauksessa laatu on taattu.

[Skeptikko]

Kaiketi muutama koraani löytyy hyllystä, ehkäpä vielä ilmainen jakelukin. Ynnä "kysy koraanista" -eriö, jossa J. Hämeen-Anttila vastaa tiedottomien kysymyksiin livenä Edinburghista arkisin 10 - 11 välisenä aikana.

Saakohan vääräuskoiset koskea arabiankieliseen Koraaniin - vai onko tämä progressiivisesti estetty? Monien muslimien mielestähän vääräuskoiset eivät saisi koskea arabiankieliseen Koraaniin:

Are There Rules On Handling the Quran?
https://www.thoughtco.com/when-handling-the-quran-2004549

As a result of this general understanding, the following "rules" are usually followed when handling the Qur'an:

• One should make formal ablutions before handling the Quran or reading from its text.
• One who is in need of a formal bath (after intercourse or menstrual bleeding) should not touch the Quran until after bathing.
• A non-Muslim should not handle the sacred text when printed in Arabic, but may listen to tapes of the Quran or handle a non-Arabic translation or exegesis.
• Those who are unable to handle the Quran based on these reasons should either avoid handling the Quran completely, or, if absolutely necessary, hold it while using some sort of barrier covering the hand, such as a cloth or a glove.

[Veikko]

Yksi juttu mikä pisti silmään: sisääntulo-ulospääsy-ovi on aivan liian kapea, samoin portaat vessaan, ja pari käytävää myös. Jos kävijät jostain syystä joutuvat pakokauhun valtaan, niin jälki tulee olemaan kammottavaa.

Tosiaan, näitähän tapahtuu oikeauskoisten keskuudessa.

Esim. Hadžin ryntäys 2015  https://fi.wikipedia.org/wiki/Had%C5%BEin_rynt%C3%A4ys_2015

[Skeptikko]

Kuvat ovat kolmannesta kerroksesta (pohjoispäädystä, eteläpäädystä ja länteen päin ulos.)

Miksi ihmeessä nuo kirjastohyllyt ovat noin matalia? Korkeampiin hyllyihin mahtuisi paljon enemmän kirjoja. Noin matalat hyllyt näyttävät lähinnä huonolta vitsiltä.

[kotivinkki]

Perjantai-illalla kävin nopeasti ohikulkiessa. Ei tuo oikeastaan varsinainen kirjasto ole vaan lukuisine istuinryhmineen oleskelupaikka. Kirjoja aika vähän.. Ulkomaalaisia paljon mutta he vaikuttivat joko turisteilta tai opiskelijoilta. Luitteko muuten jo tämän NY Timesin artikkelin jossa toimialajohtaja Tommi Laitio kertoo kirjaston vastustavan populismia:

"Tommi Laitio, the city's executive director for culture and leisure, explained that the building and its expansive technological offerings were partly intended as a bulwark against populism. In 2015, the right-wing, populist Finns Party joined a coalition government. Jussi Halla-aho, the party's leader, once argued that solving Greece's debt crisis would require a military junta, and he has linked Islam to pedophilia.

"This is very much a political project," Mr. Laitio said, arguing that threats to democracy across the globe in recent years could be explained partly by people's uncertainty about technological advances."

https://www.google.fi/amp/s/www.nytimes.com/2018/12/06/arts/design/helsinki-library-oodi.amp.html

Anteeks lainaukset ovat taas varmaan päin seiniä tehty mutta paremmin en osaa.

Hyvin menee kun kaupunkisuunnittelussakin aletaan jo v*ttuilemaan VHM-veronmaksajille (niille jotka koko lystin kustantavat). Ilmankos "huippujohtajamme" Niinistöä myöten tuolla patsastelivat ja moraalisäteilivät.

Kyllä tuo mustakin melko kettuilua on kun ajatellaan että Oodia on kuitenkin veroillaan rahoittaneet monet PS:nkin kannattajat ja virkamies Laitio juttelee tuollaisia laillisen puolueen puheenjohtajasta ja politiikasta. Ei ole hirveän tervetullut olo tuonne. Saako siis oikeasti julkinen laitos julistaa olevansa poliittisesti jollain kannalla noin yleisesti? Virkamies toki voi itse olla mutta että koko pulju on.

[guest15398]

Kuvat ovat kolmannesta kerroksesta (pohjoispäädystä, eteläpäädystä ja länteen päin ulos.)

Miksi ihmeessä nuo kirjastohyllyt ovat noin matalia? Korkeampiin hyllyihin mahtuisi paljon enemmän kirjoja. Noin matalat hyllyt näyttävät lähinnä huonolta vitsiltä.

Kyllä niihin Aku Ankan taskukirjat mahtuvat - ja Sofi Oksasen koko tuotanto.

[Skeptikko]

"Tommi Laitio, the city's executive director for culture and leisure, explained that the building and its expansive technological offerings were partly intended as a bulwark against populism. In 2015, the right-wing, populist Finns Party joined a coalition government. Jussi Halla-aho, the party's leader, once argued that solving Greece's debt crisis would require a military junta, and he has linked Islam to pedophilia.

"This is very much a political project," Mr. Laitio said, arguing that threats to democracy across the globe in recent years could be explained partly by people's uncertainty about technological advances."

Mitä ihmeen huipputekniikkaa siellä muka on olevinaan? 3D-printtereitä ja sähkötyökaluja en kutsuisi miksikään kovin ihmeelliseksi tekniseksi tarjonnaksi tai jotain tabletteja materiaalin lukemiseen. Luulisi aika monella olevan jo omastakin takaa tabletteja ja 3D-printtereitäkin saa halvimmillaan suunnilleen samaan hintatasoon.

[Aallokko]

Oodia edelsi sen vieressä toiminut "Kirjasto 10", jossa noudatettiin jo linjaa "vähän kirjoja, paljon värinää". Paikka kunnostautui etenkin Kaakkois-Euroopan mustalaiskerjäläisten sosiaalitilana ja afrikkalaisten nettisurffailukeitaana, ja siinä sivussa suomalaisen veronmaksajan verenpaineen kohottamispisteenä. Pahoin pelkään että Oodi jatkaa näissä merkeissä, vain uudessa kokoluokassa. Ehkä siellä voisi käydä nyt pian ennen kuin kolmas maailma sen varsinaisesti löytää.

[petebe]

Ulkopaikkakuntalaisena ja -suomalaisena kyselisin asiaa tietäviltä, että löytyneekö Oodista suihkutilat asiakkaita varten? Olisivat äärettömän kätevät jos/kun sattuu reissussa rähjääntymään.

[Vesa Heimo]

Mitä ihmeen huipputekniikkaa siellä muka on olevinaan? 3D-printtereitä ja sähkötyökaluja en kutsuisi miksikään kovin ihmeelliseksi tekniseksi tarjonnaksi tai jotain tabletteja materiaalin lukemiseen. Luulisi aika monella olevan jo omastakin takaa tabletteja ja 3D-printtereitäkin saa halvimmillaan suunnilleen samaan hintatasoon.

Kaikkeahan saa rahalla, mutta miksi hankkia 3d tulostin jos käyttö on joku osa/projekti/hupikäyttö silloin tällöin? Ihan käteväähän se on että tollaisia on julkisesti saatavilla. Aikoinaan kirjastoissa pääsi tulostamaan sekä kopioimaan vaikka kotiinkin ois printterin voinut ostaa sitä varten että joskus jonkun CV:n tulostaa.

Muutenhan tuolla on musiikki/multimediakopit joita saa varattua käyttöön. Nyt en jaksa tarkistaa mutta Macit ja Adoben softat tais olla kuvakäyttöön ja Logic musahommiin. Neukkareita, pikkuauditorioita jne. on vuokrattavissa myös.

Monitoimi-kulttuuritilahan toi enemmän on kun puhdas kirjasto. Ja hyvä niin koska sellainenkin voi olla ihan hyvin verorahoilla tuotettavaa palvelua, niitä "vanhanaikaisia" kirjastoja kun on vielä Helsingissä vaikka kuinka paljon. Ja hämmentävää kyllä, niistä saa netin kautta haluamansa niteet myös Oodiin toimitettuna.

[Skeptikko]

Kaikkeahan saa rahalla, mutta miksi hankkia 3d tulostin jos käyttö on joku osa/projekti/hupikäyttö silloin tällöin? Ihan käteväähän se on että tollaisia on julkisesti saatavilla. Aikoinaan kirjastoissa pääsi tulostamaan sekä kopioimaan vaikka kotiinkin ois printterin voinut ostaa sitä varten että joskus jonkun CV:n tulostaa.

Joo, varmaan ihan kätevää voida käyttää sähkötyökalujakin, mutta tästähän ei ollut kyse. Kyse oli siitä, että onko tuolla jotain niin ihmeellistä tekniikkaa, että siihen tutustuttamalla vietäisiin pois ihmisten huolia teknisestä kehityksestä? Joidenkin printterien tai tavanomaisten sähkötyökalujen ei minusta voi katsoa edustavan niin edistyksellistä teknologiaa, että niihin tutustumisella olisi tällaista vaikutusta.

[Maastamuuttaja]

Todennäköisesti oodin suunnittelijat ovat edenneet aidossa globalismin hengessä. Siten sisäänkäynnistä löytynee jalkojen pesualtaat, joissa väärinuskovaisia vierastavat kävijät voivat huuhtoa jalkansa poistuessaan. Altaita voinevat käyttää hyväkseen myös kaukaa saapuneet suomalaiset, soveltuvin osin.


Parhaiten asiasta lienevät perillä vihreiden kaupunginvaltuutetut

[Veikko]

--

Monitoimi-kulttuuritilahan toi enemmän on kun puhdas kirjasto. Ja hyvä niin koska sellainenkin voi olla ihan hyvin verorahoilla tuotettavaa palvelua, niitä "vanhanaikaisia" kirjastoja kun on vielä Helsingissä vaikka kuinka paljon. Ja hämmentävää kyllä, niistä saa netin kautta haluamansa niteet myös Oodiin toimitettuna.

Siis edelleen, "vanhanaikaisia" kirjastoja on Helsingissä tasan kaksi: Pasilan pääkirjasto ja Kansalliskirjasto. Muut on muutettu pienoisviihdekeskuksiksi erittäin rajoitettuine kirjavalikoimineen.

Ja niistä "vanhanaikaisista" kirjastoista kuului saada kirja suoraan hyllystä tai varastosta odottaessa. Nettitilauksista lässyttäminen ei edelleenkään kuulu tähän kirjaston kuvaan.

[Maija Poppanen]

En laisinkaan ihmettelisi, jos sadalta aktiivisimmalta hommalaiselta löytyisi kodeistaan enemmän kirjoja kuin tuosta megalomaanisesta kirjastokolossista.

Kyllä, mitä luultavimminkin yhteensä laskettuna.

Johan me kolmistaan saatais kymmenys tosta sadastatonnista.

[Turden Ananias]

Alakertaan rummunsoittotiloja ja sosiaalihengailua, yläkertaan kirjoja. Tässähän on ihan oikein ajateltu se miten kansa kahtiajakautuu. Nerokasta! Kaikille jotain. Saavat myös lukutoukat liikuntaa jos ei ole hissiä.

[Vesa Heimo]

Siis edelleen, "vanhanaikaisia" kirjastoja on Helsingissä tasan kaksi: Pasilan pääkirjasto ja Kansalliskirjasto. Muut on muutettu pienoisviihdekeskuksiksi erittäin rajoitettuine kirjavalikoimineen.

Ja niistä "vanhanaikaisista" kirjastoista kuului saada kirja suoraan hyllystä tai varastosta odottaessa. Nettitilauksista lässyttäminen ei edelleenkään kuulu tähän kirjaston kuvaan.

Niin, eli niitä vanhanaikaisia on siellä keskustassa. Jonne voi mennä pläräämään valikoimaa. Ja kyllä minun mielestä nettitilaukset on varsin hyvä asia kun puhutaan 2000-luvusta sekä siitä että Helsinkiin nyt tuli kirjastomainen monitoimikeskus.

Saahan sitä jankata naama punaisena mikä kirjasto on ja kiukkuilla siitä että kirjastossa on muutakin kuin kirjoja. Esimerkiksi vaikka tulostin ja kopiokone. Tai laite diojen digitointiin.

[Veikko]

Siis edelleen, "vanhanaikaisia" kirjastoja on Helsingissä tasan kaksi: Pasilan pääkirjasto ja Kansalliskirjasto. Muut on muutettu pienoisviihdekeskuksiksi erittäin rajoitettuine kirjavalikoimineen.

Ja niistä "vanhanaikaisista" kirjastoista kuului saada kirja suoraan hyllystä tai varastosta odottaessa. Nettitilauksista lässyttäminen ei edelleenkään kuulu tähän kirjaston kuvaan.

Niin, eli niitä vanhanaikaisia on siellä keskustassa. Jonne voi mennä pläräämään valikoimaa. Ja kyllä minun mielestä nettitilaukset on varsin hyvä asia kun puhutaan 2000-luvusta sekä siitä että Helsinkiin nyt tuli kirjastomainen monitoimikeskus.

Saahan sitä jankata naama punaisena mikä kirjasto on ja kiukkuilla siitä että kirjastossa on muutakin kuin kirjoja. Esimerkiksi vaikka tulostin ja kopiokone. Tai laite diojen digitointiin.

Sinä puhut "vaikka kuinka paljoista vanhanaikaisista kirjastoista" vaikka niitä on vain kaksi Helsingissä, Suomen pääkaupungissa, ja sitten sanot, kun ilmeiseksi ylläykseksesi saat tietää määrän, että niitä sentään "on".  Voi pyhä tekopyhyys ja täydellinen tietämättömyys.

Nettitilaukset - eri "vanhanaikaisittain" kaukolainaukset - ovat sellaisen kirjaston apupalvelu, jolla ei ole mahdollisuus täysiin kirjastopalveluihin. Ne ovat hyvä asia, mutta ainoastaan kirjastopalveluiden kainalosauva.

Tulostimista ja kopiokoneista en ole kirjoittanut sanaakaan, alä laita omia sanojasi minun suuhuni, kun sinulla ei näemmä ole asiallista vastinetta.

[internetsi]

Eikös tämä ole se, mikä siirrettiin Postitalosta tuonne? Sehän oli tuontitaistojen taukotila. Siellä saattoi olla kerjuulaisvermeineen joskus jopa 30 romskua samaan aikaan mekastamassa tai nukkumassa. Saiko romskut nyt paremmat tilat itselleen?

[kotivinkki]

Siis edelleen, "vanhanaikaisia" kirjastoja on Helsingissä tasan kaksi: Pasilan pääkirjasto ja Kansalliskirjasto. Muut on muutettu pienoisviihdekeskuksiksi erittäin rajoitettuine kirjavalikoimineen.

Ja niistä "vanhanaikaisista" kirjastoista kuului saada kirja suoraan hyllystä tai varastosta odottaessa. Nettitilauksista lässyttäminen ei edelleenkään kuulu tähän kirjaston kuvaan.

Niin, eli niitä vanhanaikaisia on siellä keskustassa. Jonne voi mennä pläräämään valikoimaa. Ja kyllä minun mielestä nettitilaukset on varsin hyvä asia kun puhutaan 2000-luvusta sekä siitä että Helsinkiin nyt tuli kirjastomainen monitoimikeskus.

Saahan sitä jankata naama punaisena mikä kirjasto on ja kiukkuilla siitä että kirjastossa on muutakin kuin kirjoja. Esimerkiksi vaikka tulostin ja kopiokone. Tai laite diojen digitointiin.

Saako siitä kuitenkin pikkasen kiukutella että Oodi haukkaisee näillä näkymin ensi vuonna muutaman vanhusten kulttuuripalvelun ja pari nuorisotaloa lähiöistä + liikuntapalveluja. Samapa tuo sinällään jos yksi kirjasto on enempi monitoimitila mutta kun tietää että tuokin paikka palvelee todennäköisesti lopulta lähinnä turisteja ja notkujia. Lähiöiden lapset saattavat käydä siellä kerran luokkaretkellä. Mutta joo, kannattaahan sitä käydä katsomassa ketkä pystyvät, on se sisältä ihan hienon näköinen.

"Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tai ikäihmisten kulttuuripalvelujen kehittämiseen ei tulisi kaivattuja lisäeuroja. Sen sijaan suositusta seniorien kulttuurikaveritoiminnastakin luovuttaisiin.

Laitio rauhoittelee, että kyse on vasta budjetin ensimmäisestä käsittelystä. Kaupungilla on vielä kohdentamattomia varoja, joista kulttuuri saanee osansa.

Joka tapauksessa näyttää jo nyt siltä, että keskustakirjasto Oodin avaamiseen budjetoidut lähes neljä miljoonaa euroa kurittavat muuta toimintaa. Näin ei juhlapuheiden mukaan pitänyt käydä."

https://www.helsinginuutiset.fi/blogi/700032-oodin-sijaan-kajahti-budjettiparkaisu

[P]

Veikko:

Jep, itselläni on varovaisesti arvioiden - hyllymetrien mukaan - 4000-5000 kirjaa. Luultavasti enemmän, koska monet ovat laatikoissa varastossa. Että "ne 100 000 siellä ylimmässä kerroksessa" eivät ole kovin paljon isolta kirjastolta.

En laisinkaan ihmettelisi, jos sadalta aktiivisimmalta hommalaiselta löytyisi kodeistaan enemmän kirjoja kuin tuosta megalomaanisesta kirjastokolossista.

Meillä on perintönä aikaisemmilta sukupolvilta talossa erillinen huone jota kutsutaan "kirjastoksi". Seinät kirjahyllyä . Lie se +-1000 kirjaa?

[Paju]

--
Monitoimi-kulttuuritilahan toi enemmän on kun puhdas kirjasto. Ja hyvä niin koska sellainenkin voi olla ihan hyvin verorahoilla tuotettavaa palvelua, niitä "vanhanaikaisia" kirjastoja kun on vielä Helsingissä vaikka kuinka paljon. Ja hämmentävää kyllä, niistä saa netin kautta haluamansa niteet myös Oodiin toimitettuna.

Siis edelleen, "vanhanaikaisia" kirjastoja on Helsingissä tasan kaksi: Pasilan pääkirjasto ja Kansalliskirjasto. Muut on muutettu pienoisviihdekeskuksiksi erittäin rajoitettuine kirjavalikoimineen.

Ja niistä "vanhanaikaisista" kirjastoista kuului saada kirja suoraan hyllystä tai varastosta odottaessa. Nettitilauksista lässyttäminen ei edelleenkään kuulu tähän kirjaston kuvaan.

Mitä Rikhardinkadun kirjastolle on tapahtunut? Viime käynnistä on jo muutama vuosi, mutta silloin se oli hyvin perinteinen ja rauhallinen kirjasto. Ainoa näkyvä erikoistoiminto oli taidelainaamo.

Pohjaltaan Rikhardinkadun kirjasto parvineen on sellainen, että kuvittelisin olevan aika vaikeaa muuntaa se monitoimitilaksi.

Aineiston tilaaminen kirjastosta toiseen edellyttää, että tietää tarkasti, mitä hakee. Henkilökunta toki auttaa, jos on epävarma, mutta hutejakin tulee varmasti. Itse teen valinnan yleensä näppituntumalla: selailen kirjaa ja arvioin, onko se sitä mitä etsin. Kaikenlaiset sattumalöydöt jäävät tilauspalvelussa tekemättä. 

[Paju]

En laisinkaan ihmettelisi, jos sadalta aktiivisimmalta hommalaiselta löytyisi kodeistaan enemmän kirjoja kuin tuosta megalomaanisesta kirjastokolossista.

Meillä on perintönä aikaisemmilta sukupolvilta talossa erillinen huone jota kutsutaan "kirjastoksi". Seinät kirjahyllyä . Lie se +-1000 kirjaa?

Hyllymetriin mahtuu noin 40 kirjaa. Tämän uutisen mukaan suomalaiskodissa on keskimäärin 162 kirjaa - yllättävän vähän, vain muutama metri, lundiahyllykään ei noista täyty.

[Veikko]

--
Mitä Rikhardinkadun kirjastolle on tapahtunut? Viime käynnistä on jo muutama vuosi, mutta silloin se oli hyvin perinteinen ja rauhallinen kirjasto. Ainoa näkyvä erikoistoiminto oli taidelainaamo.

Pohjaltaan Rikhardinkadun kirjasto parvineen on sellainen, että kuvittelisin olevan aika vaikeaa muuntaa se monitoimitilaksi.

Aineiston tilaaminen kirjastosta toiseen edellyttää, että tietää tarkasti, mitä hakee. Henkilökunta toki auttaa, jos on epävarma, mutta hutejakin tulee varmasti. Itse teen valinnan yleensä näppituntumalla: selailen kirjaa ja arvioin, onko se sitä mitä etsin. Kaikenlaiset sattumalöydöt jäävät tilauspalvelussa tekemättä.

Tapahtunut viime vuosina ainakin kaksi isompaa mullistusta, ja viimeksi muutama kuukausi sitten käytyäni siellä kaikki kirjat eivät olleet lopullisilla - ilmeisen tilapäisillä - paikoillaan ja monet hyllyt olivat täysin tyhjiä. Kaunokirjallisuusosasto on yhdessä pienessä huoneessa ja muistuttaa entisaikojen koulukirjastoa kooltaan ja valikoimiltaan. Ainoastaan runoteoksia sinne on jäänyt jokseenkin edustava valikoima, jos haluaa sanoa jotain kohteliasta.

Useimpina käyntikertoina siellä on ollut joku lässytys tai mölytilaisuus kirjatornin alakerrassa. Saattaa siellä olla joskus jokin kiinnostavakin juttu, mutta väärässä paikassa, koska se estää tai haittaa kirjaston normaalia käyttöä. Muissa tiloissa on ollut usein jotain hyvin äänekkäitä maahanmuuttajien kotiutustilausuuksia, jotka juuri kirjaston avoimen rakenteen vuoksi kuuluvat sitten joka paikkaan.

[Juoni]

Muistaakseni kevättalvella Rikhardinkadun kirjastossa lukiessani alhaalta alkoi kuulua kuoron harjoittelua!

Menin kysymään henkilökunnalta että mikä helvetin idea on laittaa kuoro kirjastoon harjoittelemaan?
Eivät osanneet vastata, mutta kehottivat pistämään palautetta. Laitoin, vastinetta ei kuulunut, mutta en ole sen jälkeen kuoroon enää törmännyt.

Tiedä sitten olenko ollut oikeaan aikaan liikkeellä, vai keksittiinkö laululle uusi paikka.

[Mursu]

Oodia edelsi sen vieressä toiminut "Kirjasto 10", jossa noudatettiin jo linjaa "vähän kirjoja, paljon värinää".

Kirjasto 10 oli alunperinkin tarkoitettu musiikkikirjastoksi, joten kirjoja siellä ei juuri ollut. Kirjastoja on jokaisessa kaupunginosassa. Minusta Oodi on nimenomaan hyvä tuollaisena oleskelutilana kuin jonain pelkkänä rivinä kirjahyllyjä.

[internetsi]

Pitää käydä tekemässä hompanssizuurnalismia tänään...

[Archaeopteryx]

@Lalli IsoTalo :n kuvissa korostuu se, miksi en nykyään juuri käy kirjastoissa. Aivan liian paljon väkeä samassa paikassa, ja niistä on tullut notkumis-, leikkimis- ja mölyämispaikkoja. Sinänsä ei ole väliä, onko meteli lähtöisin matuista, lapsista tai pappakerhon kuulumisista, mutta ensisijaisesti kirjastoon pitäisi mennä niiden kirjojen (ja muun aineiston) takia, ei leikkimään ja oleskelemaan. Olenkin ihan lähiaikoina siirtynyt e-kirjojen pariin, ja lainaukset voi kätevästi tehdä kotisohvalla. Lukulaitekin vie vähemmän tilaa kuin kirjahyllyt. Olen varmaan yliherkkä äänille, mutta en vain pysty keskittymään lukemiseen jos taustalla on jatkuva mökä.

Kätevää tietysti suvaitsevaistolle nimittää tuota paikkaa kirjastoksi, kun tarkoituksena on saada paikalle vain maleksijoita, jotka lopulta karkottavat ne viimeisetkin kantasuomalaiset tiloistaan. Voivat sitten julistaa, että eipä "kirjastoja" käytä kuin maahanmuuttajat, ei kelpaa suomalaisille. Että taas se nähdään, miten surkeaa sakkia me suomalaiset olemmekaan, kun edes ilmaiset kirjastopalvelut eivät kelpaa.