Keskustakirjasto Oodi - maahanmuuttajien olohuone

[Auringonvalo]

Unisex-vessan löysin mutta yhtään mamua en nähnyt.

[ismolento]

Ainakin vanhempi väestö arvostaa kirjastoja ja siltä momentilta oli helppo osoittaa varoja tuollaisen matujen puuhakerhon rakentamiselle.

Jos sitä ei kutsuttaisi kirjastoksi olisi asiaa jopa saatettu vastustaa.

Vanhempi ja usein varakkaampikin väestö ei enää useinkaan tarvitse kirjastoa, joten heillä lienee siitä vielä jokseenkin 1950-lukulainen muistikuva. Siitä johtunee myönteinen asenne kirjastomäärärahoihin. Kannattaisi siis käydä vaikka Sellon kirjastossa tai tässä Oodissa muistikuvia päivittämässä.

[nimierkki]

Luonnollisesti tällainen lainaustapahtumien lukumäärän maksimoinnin pyrkimys johtaa nim. Veikon mainitsemaan hyllyyn sijoitettavien nimikkeiden hankintapolitiikkaan, mutta sellainen hankintapolitiikka on tavattoman helppo tapa nostaa lainauskertojen esim. vuosittaista tilastollista lukumäärää.

Vielä helpompaa tilastojen parantaminen on laina-aikaa rukkaamalla. Kun on paljon sellaisia kirjoja joissa on viikon laina-aika, kasvaa tilastot nopeasti. Ensisijainen syy järjestelyyn on toki se, että koetetaan palvella mahdollisimman isoa joukkoa mahdollisimman nopeasti.

[ismolento]

Arabikulttuuriin ei lukeminen kuulu. Tässä taannoin eräs Egyptissä asuva suomalainen nainen kirjoitti lehdessä pakinan aiheesta. Totesi, että on erittäin harvinaista nähdä arabi kirja kädessä, ellei sitten ole joku opiskelija. Koraani on ainoa mitä löytyy kotoa. Ja monet ählyt ei osaa edes lukea hyvin, vaikka olisvat käyneet jonkinlaisen koulun.

Jotenka se Oodi on suunniteltu sen mukaiseksi maleskelutoriksi. Mitenkäs muuten!

Kun muslimi on lapsena/nuorena päntännyt koraanikoulussa koraaninsa ulkoa, niin sen jälkeen onkin saanut lukemisesta tarpeekseen. Eikä nykyisissä muslimimaissa taida kirjoja enempää kuin kirjailijoitakaan juuri ollakaan. Arabimaiden kuuluisimmat kirjailijat ja runoilijat taisivatkin elää kauan ennen profeetan uskonpuhdistusta.

[ismolento]

Perjantai-illalla kävin nopeasti ohikulkiessa. Ei tuo oikeastaan varsinainen kirjasto ole vaan lukuisine istuinryhmineen oleskelupaikka. Kirjoja aika vähän.. Ulkomaalaisia paljon mutta he vaikuttivat joko turisteilta tai opiskelijoilta. Luitteko muuten jo tämän NY Timesin artikkelin jossa toimialajohtaja Tommi Laitio kertoo kirjaston vastustavan populismia:

"Tommi Laitio, the city's executive director for culture and leisure, explained that the building and its expansive technological offerings were partly intended as a bulwark against populism. In 2015, the right-wing, populist Finns Party joined a coalition government. Jussi Halla-aho, the party's leader, once argued that solving Greece's debt crisis would require a military junta, and he has linked Islam to pedophilia.

"This is very much a political project," Mr. Laitio said, arguing that threats to democracy across the globe in recent years could be explained partly by people's uncertainty about technological advances."

https://www.google.fi/amp/s/www.nytimes.com/2018/12/06/arts/design/helsinki-library-oodi.amp.html

Anteeks lainaukset ovat taas varmaan päin seiniä tehty mutta paremmin en osaa.

Hyvin menee kun kaupunkisuunnittelussakin aletaan jo v*ttuilemaan VHM-veronmaksajille (niille jotka koko lystin kustantavat). Ilmankos "huippujohtajamme" Niinistöä myöten tuolla patsastelivat ja moraalisäteilivät.

Kyllä tuo mustakin melko kettuilua on kun ajatellaan että Oodia on kuitenkin veroillaan rahoittaneet monet PS:nkin kannattajat ja virkamies Laitio juttelee tuollaisia laillisen puolueen puheenjohtajasta ja politiikasta. Ei ole hirveän tervetullut olo tuonne. Saako siis oikeasti julkinen laitos julistaa olevansa poliittisesti jollain kannalla noin yleisesti? Virkamies toki voi itse olla mutta että koko pulju on.

Todellakin, harvinaisen röyhkeää politikointia Laitiolta. Siis kirjaston tarkoitus onkin vastustaa populusta eli kansaa ja yhtä sitä edustavaa puoluetta!

[kelloseppä]

Luonnollisesti tällainen lainaustapahtumien lukumäärän maksimoinnin pyrkimys johtaa nim. Veikon mainitsemaan hyllyyn sijoitettavien nimikkeiden hankintapolitiikkaan, mutta sellainen hankintapolitiikka on tavattoman helppo tapa nostaa lainauskertojen esim. vuosittaista tilastollista lukumäärää.

Vielä helpompaa tilastojen parantaminen on laina-aikaa rukkaamalla. Kun on paljon sellaisia kirjoja joissa on viikon laina-aika, kasvaa tilastot nopeasti. Ensisijainen syy järjestelyyn on toki se, että koetetaan palvella mahdollisimman isoa joukkoa mahdollisimman nopeasti.

Viikon-kahden lainaajoilla on toisn useimmiten aivan toiset syyt kuin tiastokikkailu. Nim. nimierkin mainitseman syyn ohella monilla kirjastoilla on mm. ns. "hittiuutuuksien" kohdalla tuo käytäntö, koska ei ole hankittu hyllyyn 10-20 kpl jotakin nimekettä. Syyt tällaiseen "minimalistiseen" hankintapolitiikkaan voivat vaihdella aineistonhankintamäärärahojen pienuudesta tietoiseen valintojen harkintaan eli ts. kokoelmapolitiikkaan.

[Dangr]

https://areena.yle.fi/1-4474775
Tuossa esiintyy koko kansan suosikki Drake puolentunnin kohdasta eteenpäin.

"Kohti tulevaisuuden kirjastoa
53 minma 3.12.2018 toistaiseksi 6707 katselua
Suomen suurin kirjasto avautuu Helsingin keskustaan. Keskustakirjasto Oodin on määrä olla käytössä ainakin seuraavat 150 vuotta. Millaista kirjastoa tarvitaan tulevaisuuden maailmassa ja miten kirjasto muuttaa maailmaa? Ohjaus: Niina Mäkeläinen."

[kelloseppä]

https://areena.yle.fi/1-4474775
Tuossa esiintyy koko kansan suosikki Drake puolentunnin kohdasta eteenpäin.

"Kohti tulevaisuuden kirjastoa
53 minma 3.12.2018 toistaiseksi 6707 katselua
Suomen suurin kirjasto avautuu Helsingin keskustaan. Keskustakirjasto Oodin on määrä olla käytössä ainakin seuraavat 150 vuotta. Millaista kirjastoa tarvitaan tulevaisuuden maailmassa ja miten kirjasto muuttaa maailmaa? Ohjaus: Niina Mäkeläinen."

Melkoinen visiointipläjäys.

Oodi on tulevaisuuden kirjasto, joka antaa hyvän elämän, tarjoaa demokratiatilan, kutsuu kaikki yhteiseen kokemukseen ja todellisuuteen ja ehkaisee eriytymistä ja eristäytymistä.

Toiminta painottuu fyysisen kirjan kierrätykseen, monimuotoisen rajattoman e-infon nostamista keskiöön, maahanmuuttaja- ja neuvontapalveluihin ja yhteiskunnallisen vastuun ottamiseen konkreettisin toimin.

Tulevaisuudessa lukutaito muuttuu kuvaan. mediaan ja koodaukseen ja yhdistyy yhä tiiviimmin suoraan ja välittömästi tekemiseen, jopa androidin valmistamisen työpajan muodossa. Oppiminen tulevaisuudessa sisältää sivstyksen uudelleen määrittelyn ja vaatimukseen kyvystä suhtatua positiivisesti tulevaisuudeen ja kyvystä oppia tulevaisuudesta.

Toisten kunnioitus ilmenee jo rakennuksen fyysisesta avoimuudesta luoden kansainvälisesti suomalaisesta kirjastosta "free space" -käsitteen kansainvälisesti toistaiseksi parhaimman manifestaation, jossa yhdistyvät toimintojen simultaanisuus, jakamisen osaaminen, toivon perspektiivi ja maailman pelastus.

Disclaimeri: Toki yhdistelin referaatissani asioita milestäni loogiseksi kokonaisuudeksi, mutta kaikki mainitsemani termit ja käsitteet mainittiin ko. pläjäyksessä eri toimijoiden suulla liittyen Oodi-kirjastoon.

PS. Pääkaupunkiseutulaiset nuivat: seuratkaa jatkossa mielummin Tommi Laition lausuntoja ja tekemisiä pikemminkin kuin Sunniva Draken.

[RP]

Todellakin, harvinaisen röyhkeää politikointia Laitiolta. Siis kirjaston tarkoitus onkin vastustaa populusta eli kansaa ja yhtä sitä edustavaa puoluetta!

Tosin tuossa lainauksessa oli aika vähän varsinaisesti lainattua Laitiolta. Enemmän toimittajan kirjoitamaa, joka hänen mielestään sopi sitä täydentämään ja joka voi, mutta ei välttämättä vastaa sitä mitä Laitio sanoi. Oletettavasti hän tosin sanoi jotain populismin vastustamisesta.  Huomattavasti epävarmempaa, että hän sanoi mitään perussuomalaisista tai Halla-ahosta.

[Don Nachos]

Eikö ne kaikki kolme kerrosta olisi voinut täyttää kirjoilla?

Toki johonkin nurkkaan voisi kahvilankin laittaa eikä vessoja saa unohtaa.

Jos kaikki kerrokset olisi täynnä vain kirjoja, niin kävijämäärät romahtaisi.

Nuoret eivät enää lue kirjoja. Idea on saada nuoret ja tulevaisuuden sukupolvet kiinnostumaan suosiota menettävästä kirjasto-konseptista. 3D printterit yms on osa tulevaisuuden kirjasto-konseptia.

Yritäppä viedä kirjoja divariin, niin saat kantaa niitä koko päivän. Syy: ihmisiä ei enää kirjat kiinnosta.

[Faidros.]

Ehkä notkumiskeskuksen rakennusluvat keskustaan meni kaupunginhallituksessa paremmin läpi, kun se verhoiltiin kirjaston rakennusluviksi?

[no future]

Oli urakkaneuvottelut keskustassa, niin poikkesin sitten samalla tuolla kohutussa ja pelätyssä Oodissa. Väkeä oli hitosti, itseni kaltaisten ihmettelijöiden lisäksi paljon opiskelijoita ja läppärin kanssa töitä tekeviä. Lapsiperheet olivat näköjään siirtyneet sanomatalon aulasta tuonne.

Arkkitehtonisestihan tuo oli hieno, vaikka itse en ihan noin isoista avoimista halleista  omina tiloinani välitäkään. Joku kun kritisoi liian matalia kirjahyllyjä, niin sekin oli selkeästi osa niin avointa arkkitehtuurista ilmettä kuin esteettömyyden teemaakin. Ulkoisesti rakennus kyllä täydentää hyvin sijaintiympäristöään.

Ei tuosta oma lähikirjastoni tule, sen enempää kuin Musiikkitalo tai Kiasma eivät ole suosikkejani omilla kulttuurin aloillaan. Vähän vaikea vielä sanoa mikä asiakasryhmä Oodin ottaa omakseen, tai uhkaako sitä jääminen vain pinnalta komeaksi näyteikkunaksi Helsingin imagolle.

Mitä notkumiseen tulee, niin demografiset tilastot ei tuolla kyllä osuneet kohdilleen, paitsi ehkä kävijöiden ikäjakauman suhteen.

[Paawo]

Ihmisiä ei enää kirjat kiinnosta.

Väärin. Kirjat kiinnostavat kyllä monia ja niitä luetaan paljon, sanoisin että kaupaksi käyvät edelleen.

Mutta koska internet ja kilpailu niin kirjaston palveluille ei enää ole siinä määrin tarvetta kun tuoreimmat teoksetkin voit tilata kotiisi netistä. Ideologisista syistä eräät tuttavat toki käyttävät kirjastopalveluita raskaastikin, koska ei vaan käy laatuun omistaa. 

Painettujen kirjojen ja eritoten uutuusteosten hintataso on suhteessa pudonnut huomattavasti enemmän kuin monen muun kulutushyödykkeen, tosin edelleen ovat ns raskas (alakohtainen) tietokirjallisuus ja mm erilaiset oppikirjat hyvin arvonsa säilyttäviä investointeja. Kaikki spesifimpi tieto vaan ei edelleenkään Herran vuonna 2018 ole netistä helpolla luettavissa, syystä jos kolmannestakin.

Ns kevyempiä kirjoja vaan ihmisille (ja narikoihin) kertyy enemmän kuin on poistumaa.

[Archaeopteryx]

Jos kaikki kerrokset olisi täynnä vain kirjoja, niin kävijämäärät romahtaisi.

Nuoret eivät enää lue kirjoja. Idea on saada nuoret ja tulevaisuuden sukupolvet kiinnostumaan suosiota menettävästä kirjasto-konseptista. 3D printterit yms on osa tulevaisuuden kirjasto-konseptia.

Yritäppä viedä kirjoja divariin, niin saat kantaa niitä koko päivän. Syy: ihmisiä ei enää kirjat kiinnosta.

Kirjaston tavoitteena ei voi olla maksimaalinen kävijämäärä, vaan tiedon jakaminen.

Vai tavoitellaanko Oodilla muinaista tapaa suullisen tiedon jakamista kirjallisen sijaan, kun ihmiset kokoontuvat löpisemään keskenään kuin basaariin?

[no future]

Ihmisiä ei enää kirjat kiinnosta.

Väärin. Kirjat kiinnostavat kyllä monia ja niitä luetaan paljon, sanoisin että kaupaksi käyvät edelleen.

Mutta koska internet ja kilpailu niin kirjaston palveluille ei enää ole siinä määrin tarvetta kun tuoreimmat teoksetkin voit tilata kotiisi netistä. Ideologisista syistä eräät tuttavat toki käyttävät kirjastopalveluita raskaastikin, koska ei vaan käy laatuun omistaa. 

Painettujen kirjojen ja eritoten uutuusteosten hintataso on suhteessa pudonnut huomattavasti enemmän kuin monen muun kulutushyödykkeen, tosin edelleen ovat ns raskas (alakohtainen) tietokirjallisuus ja mm erilaiset oppikirjat hyvin arvonsa säilyttäviä investointeja. Kaikki spesifimpi tieto vaan ei edelleenkään Herran vuonna 2018 ole netistä helpolla luettavissa, syystä jos kolmannestakin.

Ns kevyempiä kirjoja vaan ihmisille (ja narikoihin) kertyy enemmän kuin on poistumaa.

Kyllähän nimenomaan painettujen kirjojen myynti on laskenut huomattavasti etenkin viimeisten vuosien aikana.

Esimerkiksi tuossa suht tuore juttu aiheesta:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/alamaki-kirjamarkkinoilla-jatkuu-oppikirjat-kannattelevat-sarjakuvat-kummastuttavat/c1dfb9c6-2b80-3bd9-9a11-fc491a146794

[no future]

Jos kaikki kerrokset olisi täynnä vain kirjoja, niin kävijämäärät romahtaisi.

Nuoret eivät enää lue kirjoja. Idea on saada nuoret ja tulevaisuuden sukupolvet kiinnostumaan suosiota menettävästä kirjasto-konseptista. 3D printterit yms on osa tulevaisuuden kirjasto-konseptia.

Yritäppä viedä kirjoja divariin, niin saat kantaa niitä koko päivän. Syy: ihmisiä ei enää kirjat kiinnosta.

Kirjaston tavoitteena ei voi olla maksimaalinen kävijämäärä, vaan tiedon jakaminen.

Vai tavoitellaanko Oodilla muinaista tapaa suullisen tiedon jakamista kirjallisen sijaan, kun ihmiset kokoontuvat löpisemään keskenään kuin basaariin?

Tänään kun kävin tuolla, niin ihmiset eivät olleet kokoontuneet vain löpisemään keskenään.  Siinä olet kyllä oikeassa, että Oodin visioissa kirjastosta ei ole kyse tiedon antamisesta ylhäältä hiljaa yksinään lukevalle "alamaiselle", vaan tiedon hankinnan ja jakamisen muodot ovat paljon moninaisemmat. Toki tuollakin oli niitä tutkijan kammioita, minne jokainen halukas voi eristäytyä omaan rauhaansa kirjapinon kanssa.

[nimierkki]

Viikon-kahden lainaajoilla on toisn useimmiten aivan toiset syyt kuin tiastokikkailu. Nim. nimierkin mainitseman syyn ohella monilla kirjastoilla on mm. ns. "hittiuutuuksien" kohdalla tuo käytäntö, koska ei ole hankittu hyllyyn 10-20 kpl jotakin nimekettä. Syyt tällaiseen "minimalistiseen" hankintapolitiikkaan voivat vaihdella aineistonhankintamäärärahojen pienuudesta tietoiseen valintojen harkintaan eli ts. kokoelmapolitiikkaan.

Kuten itsekin totesin, ensisijaisen syy on tosiaan halu palvella mahdollisimman montaa mahdollisimman nopeasti. AV-aineistossa kahden viikon laina-aika on vakiona varmaan hyvin laajalti.

Omassa kirjastossa lainaustilastot kulkee maakunnan ja valtakunnan keskiarvon yläpuolella, vaikka meillä ei ole vip-lainoja. Kahden viikon lyhennetty laina-aika hittikirjoihin siksi aikaa kun niissä on varausjono, sekä riittävän moneen niteen ostaminen, takaavat varaajille kohtuu nopean varausjonon purkautumisen. Ongelmahan vipeissä kun on se, että ne ei tartu varauksiin. Ne asiakkaat jotka eivät pysty kyttämään kirjastossa kaiken aikaa, odottavat varauksiaan pitkään.

[Paawo]

Kyllähän nimenomaan painettujen kirjojen myynti on laskenut huomattavasti etenkin viimeisten vuosien aikana.

Esimerkiksi tuossa suht tuore juttu aiheesta:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/alamaki-kirjamarkkinoilla-jatkuu-oppikirjat-kannattelevat-sarjakuvat-kummastuttavat/c1dfb9c6-2b80-3bd9-9a11-fc491a146794

Jutussa ei puhuta myytyjen kirjojen määrästä vaan myynnistä l. liikevaihdosta. Toki myös määrässä on epäilemättä tapahtunut vähenemistä ekirjojen myötä mutta ei ole kauaa kun jossain foorumilla pohdittiin suureen ääneen syitä ekirjojen suhteellisen surkeaksi jääneeseen suosioon.

[Veikko]

--
Yritäppä viedä kirjoja divariin, niin saat kantaa niitä koko päivän. Syy: ihmisiä ei enää kirjat kiinnosta.

Et näytä tietävän antikvaareistakaan yhtään mitään. Olet ilmeisesti yrittänyt viedä muutaman vuoden takaisia Jari Tervoja tai muuta parasta ennen päivänsä menettänyttä roskakirjallisuutta sinne. On tietenkin luonnollista että tuollaista ei huolita, koska sitä ei (enää) kysytä. Antikvariaatitkin toimivat kaupallisin perustein, mikä myös ehkä yllättää sinua.

Sen sijaan on lukuisia kirjoja, jotka taatusti saat myytyä antikvariaattiin, ja joiden kiertoaika siellä on lyhyt. Mutta sinulla ei ilmeisesti ole ollut sitten mitään sellaista.

[Shemeikka]

Jos kaikki kerrokset olisi täynnä vain kirjoja, niin kävijämäärät romahtaisi.

Kun väki vähenee, pidot paranee. Minulle Oodin kokoinen rakennus täpötäynnä kirjoja on kuin märkä uni; uppoaisin Oodiin kuin keihäs Jeesukseen.

[Jorma M.]

Eikö ne kaikki kolme kerrosta olisi voinut täyttää kirjoilla?

Toki johonkin nurkkaan voisi kahvilankin laittaa eikä vessoja saa unohtaa.

Jos kaikki kerrokset olisi täynnä vain kirjoja, niin kävijämäärät romahtaisi.

Nuoret eivät enää lue kirjoja. Idea on saada nuoret ja tulevaisuuden sukupolvet kiinnostumaan suosiota menettävästä kirjasto-konseptista. 3D printterit yms on osa tulevaisuuden kirjasto-konseptia.

Yritäppä viedä kirjoja divariin, niin saat kantaa niitä koko päivän. Syy: ihmisiä ei enää kirjat kiinnosta.

Mut ei tämä ole asian ydin.

Jos ja kun ihmisiä ei enää kirjat kiinnosta, niin tällainen Baabelin torni olisi pitänyt jättää rakentamatta, Kokoomuksen taustayhteisölle rahat siirtämättä, ja veronmaksajia nöyryyttämättä.

[Don Nachos]

^ Veronmaksajat kiittää Oodista. Palaute pelkästään positiivista. Kerrankin rahoille saadaan vastinetta yms.

Haikaileehan toiset edelleen mykkäelokuva aikaakin, mutta ei sekään ole multa pois.

[Ernst]

Arabikulttuuriin ei lukeminen kuulu. Tässä taannoin eräs Egyptissä asuva suomalainen nainen kirjoitti lehdessä pakinan aiheesta. Totesi, että on erittäin harvinaista nähdä arabi kirja kädessä, ellei sitten ole joku opiskelija. Koraani on ainoa mitä löytyy kotoa. Ja monet ählyt ei osaa edes lukea hyvin, vaikka olisvat käyneet jonkinlaisen koulun.

Jotenka se Oodi on suunniteltu sen mukaiseksi maleskelutoriksi. Mitenkäs muuten!

Kun muslimi on lapsena/nuorena päntännyt koraanikoulussa koraaninsa ulkoa, niin sen jälkeen onkin saanut lukemisesta tarpeekseen. Eikä nykyisissä muslimimaissa taida kirjoja enempää kuin kirjailijoitakaan juuri ollakaan. Arabimaiden kuuluisimmat kirjailijat ja runoilijat taisivatkin elää kauan ennen profeetan uskonpuhdistusta.

Musut taitavat olla siinä samassa jamassa kuin Jukolan veljekset ABC-koulutuksensa jälkeen. Lyhyeksi jäi opintie, mua kutsui mierontie sex.

[Radio]

Kirjastot olivat joskus hiljaisia, lähes kirkonomaisia, eivät mitään nuorisotiloja.  Voihan sieltä vieläkin kirjoja hakea kuulosuojaimin varustettuna. Kirjastonhoitajista on tehty nuoriso-ohjaajia. Älämölö on lähes sietämätöntä.
Kurja palkka säästöineen ja kurinpitovelvollisuus tappavatat pian koko sivistystä joskus ylläpitäneen kirjastotoimen.

[guest14935]

Jos ja kun ihmisiä ei enää kirjat kiinnosta, niin tällainen Baabelin torni olisi pitänyt jättää rakentamatta, Kokoomuksen taustayhteisölle rahat siirtämättä, ja veronmaksajia nöyryyttämättä.

Kaippa osa edelleen lukee.
https://www.toolonlahti.fi/oodi-opettaa-kirjastotoimen-alykkaaksi/

Oodi tarjoaa käyttäjilleen palveluita noin 10 000 neliömetrin alueella. Vertailun vuoksi Soininvaara ottaa esiin Pasilan kirjaston: sen pinta-ala on vain puolet Oodista. Johtamisen näkökulmasta tila on kuitenkin vain tilaa täytettäväksi.

Jokunen vuosi sitten luin jostain lehdestä että ennätysmäärä olisi lainattu, taisivat kyllä sen jälkeen lopetella kirjastoja mikä vaikuttanee määriin.
Tuolla olisi tilastoja, en jaksa tähän aikaan perehtyä enää.
http://tilastot.kirjastot.fi/

Yksi kerros johon ne kirjat, teollisuushallit ei ole kalliita, mikäli juuri tuohon paikkaan piti kirjasto saada. Sisäänpääsy kirjastokortilla jotteivat ne joita vähempi kiinnostavat juurikin kirjat eivät turhaan kävisi.
Tai tehnyt useamman kerroksen ja saanut ilmaiseksi jos toimistotiloja tehnyt ja myynyt samaan.

[Radio]

Nuorisotalot nuorisolle pelailemaan, kirjastot kirjastoiksi. Yhdistelmä ei todella toimi. Oikeita kirjoja lukemalla aivot saavat liikuntaa. Vai ovatko seuraavaksi vuorossa kirjaroviot? Tietyt sanat ovat jo kiellettyjä, seuraavaksi kai sitten kielletään kirjatkin? Antirasistit määräilee poltettaviksi Tarzanit?

[l'uomo normale]

--
Yritäppä viedä kirjoja divariin, niin saat kantaa niitä koko päivän. Syy: ihmisiä ei enää kirjat kiinnosta.

Et näytä tietävän antikvaareistakaan yhtään mitään. Olet ilmeisesti yrittänyt viedä muutaman vuoden takaisia Jari Tervoja tai muuta parasta ennen päivänsä menettänyttä roskakirjallisuutta sinne.

Kirjankierrätys, kierrätyskeskukset ja kirpputorit ovat korvanneet bulkkidivarit, samoin kirjojen myynti netissä ja toreilla ja tapahtumissa on tullut rinnalle. Lukuharrastuksen vähenemisen ja e-kirjojen lisäksi myös vuokrien ja kustannusten nousu on pakottanut huonommilla paikoilla sijaitsevat ja vähemmällä asiantuntemuksella pidetyt putiikit alalta. Ei palaa mennyt aika kultainen.

[Veikko]

--

Kirjankierrätys, kierrätyskeskukset ja kirpputorit ovat korvanneet bulkkidivarit, samoin kirjojen myynti netissä ja toreilla ja tapahtumissa on tullut rinnalle. Lukuharrastuksen vähenemisen ja e-kirjojen lisäksi myös vuokrien ja kustannusten nousu on pakottanut huonommilla paikoilla sijaitsevat ja vähemmällä asiantuntemuksella pidetyt putiikit alalta. Ei palaa mennyt aika kultainen.

Lukuharrastus Suomessa asuvien keskuudessa on tosiaan vähentynyt. On tullut Suomen ulkopuolelta iso ryhmä, jotka eivät vapaaehtoisesti kirjaa käteensä ota ja joiden lukutaitokin on enemmän tai vähemmän hukassa. Lisäksi jatkuvaksi muutettu nuorisotyöttömyys on luonut kotimaisenkin syrjäytyneiden ryhmän, joitka ovat pudonneet monella tavalla pois suomalaisesta yhteiskunnasta ja joita ei mikään korkeampaan kulttuuriin ja sivistykseen viittaava ei tietenkään myöskään enää kiinnosta. Kuinka voisikaan?

Se ei kuitenkaan ole anteeksianto sille, että verovaroin kustannetut järjestelmät, joiden alkuperäinen tarkoitus oli kulttuurin ja sivistyksen ylläpito ovat hylänneet tehtävänsä ja siirtyneet tarjoamaan kaikken helppohintaisinta ja turruttavinta viihdettä - ns. "viihtyvyyttä" - "kansan olohuoneissaan". "Pelaa, kelaa ja relaa", kuten Oodi on mainostanut itseään. Jäljelle jääneeseen vähäiseen kirjatoimintaan tämä suuntaus on vaikuttanut täyttämällä hyllyt vain kirja-alan tämän hetkisillä julkkiksilla ja muilla "varmoilla" tapauksilla ja varomalla pitämästä esillä jotain sellaista, joka menisi yli kaikken tietämättömimmän kirjastooneksyjän ymmärryksen. Pyrkimys pitää yllä asiakkaiden kirjallisuuden tuntemusta sen tämän hetken bestseller listan ulkopuolella on täysin hylätty tässä uudessa kirjastokäsityksessä, joka painottuu kaiken viihteyttämiseen, mistä Oodi on juuri malliesimerkki.

[Radio]

Kivijalkadivarit ja oikeatkin kirjakaupat ovat harmittavasti vähenneet, osin kiitos ahneitten vuokranantajien kiskurivuokristakin johtuen. Tosin tilalla on jo vuosia ollut erittäin hyvintoimiva verkossa uusien ja vanhojen kirjojen  myynti. Kirjojen suurkuluttajana ostan paljon, harvinaisuuksia mielelläni, mutta kirjastossahan ei tarvitse maksaa ja eroon pääsee palauttamalla.
Periaattessa vain on vastenmielinen ajatus tehdä kirjastoista olo- tai pelihuoneita. Ei "uussuomalaisille" eikä muillekkaan. Rauhan tyyssijasta on tehty tosiaan hivuttamalla sirkusteltta.

[Rauno Murju]

Oodi onkin sadan miljoonan euron arvoinen hanke Halla-ahoa ja populisteja vastaan.

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/729119-nyt-keskustakirjasto-oodi-tehtiin-populistien-ja-jussi-halla-ahon-pysayttamiseksi

https://www.nytimes.com/2018/12/06/arts/design/helsinki-library-oodi.html

NYT: Keskustakirjasto Oodi tehtiin populistien ja Jussi Halla-ahon pysäyttämiseksi – Helsingin kulttuuripomo: "En puhunut puolueista"

Yhdysvaltalainen sanomalehti New York Times on julkaissut artikkelin, jossa Helsingin joulukuussa avattua Oodi-kirjastoa kuvaillaan suojamuuriksi populismia vastaan.

– Kyseessä on poliittinen hanke, Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio sanoo NYT:n haastattelun mukaan.

New York Times kertoo samassa yhteydessä myös Jussi Halla-ahosta, jonka johtama oikeistopopulistinen perussuomalaiset on ollut Suomen hallituksessa. Jutussa Halla-ahon väitetään rinnastaneen islamin uskon ja pedofilian sekä ehdottaneen Kreikan velkakriisin ratkaisuksi sotilasjunttaa.

Tommi Laitio sanoo Helsingin Uutisille, ettei hän ole puhunut NYT:n haastattelussa puoluepolitiikasta tai puolueista.

– Tarkoitin, että Oodi on sivistys- ja kulttuuripoliittinen hanke, Laitio sanoo.

Laitio kertoo nostaneensa haastattelussa esiin populismin yhtenä yhteiskunnallisena haasteena, johon sivistyksellä ja kirjastolla vastataan.

– Muita haasteita ovat muun muassa demokratian kriisi, ilmastonmuutos ja digitalisaatio. Toimittaja poimi vain populismin. Populismilla tarkoitan määritelmää, jossa rakennetaan kahtiajakoa yhteiskunnan sisällä.

Laitio sanoo keskustelleensa NYT:n haastattelusta perjantaina lyhyesti Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren (kok.) kanssa.

New York Timesin haastattelussa Laitio sanoo, että kirjastossa demokratia toteutuu konkreettisesti.

– Usein ajatellaan, että yhteenkuuluvuus tai demokratia ovat vain sanoja, mutta tällaisissa tiloissa ne heräävät eloon.

Laitio sanoo, että Suomi on pieni maa, mutta kirjastojärjestelmän ansiosta ihmiset voivat kehittää itseään ja hyödyntää potentiaaliaan. Laitio toivoo, että mahdollisimmat monet ihmisryhmät löytävät kirjaston palvelut.

– Kirjastolla täytyy olle merkitystä muillekin kuin vain heille, joilla ei ole varaa kirjoihin ja tietokoneeseen.

Artikkelissa korostetaan myös Oodin panostuksia teknologiaan, kuten kaupunkilaisten käyttöön varattuihin 3D-printtereihin.

New York Timesin haastattelusta Suomessa ensimmäisenä kertoi Ilta-Sanomien Äreät vanhat äijät -podcast.