Keskustakirjasto Oodi - maahanmuuttajien olohuone

[Veikko]

Kirjaston hyllystä poistettava Sampo Terhon "pläjäys, josta kukaan ei ole kiinnostunut" löytyy sitten netistä http://sampoterho.fi/images/Kohti_parempaa_Eurooppaa.pdf .

Tuo nimenomainen ongelmakirja, jos nimimerkki ei sitä jo ole poistanut ja hän puhuu pääkaupunkiseudun kirjastosta, on ilmeisesti joko Kauniaisten tai Myyrmäen kirjastossa, sillä Helmetistä sitä ei muualta löydy. Helsingin kaupungin kirjastoissa sitä ei Helmetin mukaan ole yhtään kappaletta.

[Vaniljaihminen]

Alexandrian kirjaston polttamisesta on monta teoriaa. Yksi on tämä: https://en.wikipedia.org/wiki/Agora_(film)

Ja täällä on aika perusteellinen lyttäys:
http://armariummagnus.blogspot.com/2010/05/hypatia-and-agora-redux.html

Well, it's been just over a year since I wrote my article on Alejandro Amenábar's film Agora and expressed my misgivings that it would perpetuate some Gibbonian myths about how Hypatia of Alexandria was some kind of martyr for science, how wicked Christians destroyed "the Great Library of Alexandria" in AD 391 and how her murder and the Library's destruction ushered in the Dark Ages.  That article certainly attracted some attention and stirred up emotions - so far it's racked up 4,872 page views and attracted 125 comments, many highly hostile.

[l'uomo normale]

Olen käynyt pari kertaa lisää Oodissa. Paikka on täynnä nuoria kauniita ihmisiä. Muutama siistin ja hyvinvoivan oloinen balkanromani kulkee yksittäin/kaksittain ohi kohtuullisen hiljaa; ei meluisaa laumailua. Toisin kuin Kirjasto 10ssä, kotimaisia syrjääntyneitä ei Oodissa näy. Molemmmilla viimeisillä käyntikerroilla vartijapari kulki ohitseni.

Saatana on valehtelija. Suvakki elää valheesta, valheessa, valheeseen. Perinteistä kirjastoa ei avoimesti määritelty paikaksi muualla syrjityille; siksi niissä, varsinkin lehtilukusaleissa kuluttivat puliukot aikaa ja muutkin heikompiosaiset oleilivat. Oodi on julistettu paikaksi, jossa voivat olla myös ne, jotka eivät ole muualle tervetulleita; siksi Oodista voidaan putsata epähaluttava aines ilman suurempaa hälyä. Tämä on hypoteesini.

[Eino P. Keravalta]

Molemmmilla viimeisillä käyntikerroilla vartijapari kulki ohitseni.

Myönnän, etten ole käynyt ainoassakaan kirjastossa 20 vuoteen ( olen jo pitkään ostanut omakseni minua kiinnostavat kirjat ), mutta olen kyllä hämmästynyt siitä, että kirjastossa tarvitaan vartijoita ja vielä kaksin kappalein!

Mitä ne vartijat siellä tekevät? Varastetaanko kirjoja muka niin paljon, että on kannattavaa palkata kaksi vartijaa, joiden kulut ovat liki 100 000 euroa vuodessa? Ymmärtäisin vartijat vielä kapakassa tai kauppakeskuksessa, mutta että kirjastossa, uudessa Oodissa, jonne ihmiset tulevat hakemaan informaatiota ja luomaan, oppimaan asioita!

[l'uomo normale]

Molemmmilla viimeisillä käyntikerroilla vartijapari kulki ohitseni.

Myönnän, etten ole käynyt ainoassakaan kirjastossa 20 vuoteen ( olen jo pitkään ostanut omakseni minua kiinnostavat kirjat ), mutta olen kyllä hämmästynyt siitä, että kirjastossa tarvitaan vartijoita ja vielä kaksin kappalein!

Espoossa ostoskeskusten yhteydessä oleviin kirjastoihin on aina tullut kauppakeskusten vartijat tsekkaamaan tarpeen tullen jo viimeiset parisenkymmentä vuotta. Kiva käytäntö on nyt lasjennettu Oodiin, vaikkei samassa taloss ainakaan vielä ole kauppakeskusta. (Olisihan siellä tilaa vuokrattaksi pikku basaarille, jos niin haluttaisiin.)

Nyt käydessäni Oodissa oli näyttely ja esitelmä Helsinkiin suunniteltavista uusista asuinalueista. Kauniita ihmisiä katsomassa kauniita kuvia siirrettävissä seinämissä ja kuuntelemassa kauniita puheita aula-auditoriossa siitä, miten asukkaita tullaan kuulemaan asuinalueiden suunnittelussa.

[Don Nachos]

Molemmmilla viimeisillä käyntikerroilla vartijapari kulki ohitseni.

Myönnän, etten ole käynyt ainoassakaan kirjastossa 20 vuoteen ( olen jo pitkään ostanut omakseni minua kiinnostavat kirjat ), mutta olen kyllä hämmästynyt siitä, että kirjastossa tarvitaan vartijoita ja vielä kaksin kappalein!

Mitä ne vartijat siellä tekevät? Varastetaanko kirjoja muka niin paljon, että on kannattavaa palkata kaksi vartijaa, joiden kulut ovat liki 100 000 euroa vuodessa? Ymmärtäisin vartijat vielä kapakassa tai kauppakeskuksessa, mutta että kirjastossa, uudessa Oodissa, jonne ihmiset tulevat hakemaan informaatiota ja luomaan, oppimaan asioita!

Kun Pasilan kirjasto avattiin n.30 vuotta sitten, siellä oli vartijat alusta asti. En ole nähnyt ehkä koskaan isoa julkista tilaa jossa EI olisi vartijoita. Kummallista olisi jos vartijoita EI olisi.

Oodi eroaa Pasilan kirjastosta niin, että siellä on paljon kallista elektroniikkaa mitä ei ole pultattu kiinni. Lisäksi siellä liikkuu paljon rahaa mikä on epätyypillistä kirjastolle.

Lisäksi vähän luulen että laki määrää että vartijoita on oltava n määrä n määrää ihmisiä kohtaan julkisissa tiloissa. Saatan olla väärässä, mutta ihmettelisin jos niin ei olisi.

[Veikko]

--
Kun Pasilan kirjasto avattiin n.30 vuotta sitten, siellä oli vartijat alusta asti. En ole nähnyt ehkä koskaan isoa julkista tilaa jossa EI olisi vartijoita. Kummallista olisi jos vartijoita EI olisi.

Oodi eroaa Pasilan kirjastosta niin, että siellä on paljon kallista elektroniikkaa mitä ei ole pultattu kiinni. Lisäksi siellä liikkuu paljon rahaa mikä on epätyypillistä kirjastolle.

Lisäksi vähän luulen että laki määrää että vartijoita on oltava n määrä n määrää ihmisiä kohtaan julkisissa tiloissa. Saatan olla väärässä, mutta ihmettelisin jos niin ei olisi.

Omaa vartijaa ei kuitenkaan ole tällä hetkellä missään Helsingin kirjastossa.
- Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan henkilöstö JHL ry:n pääluottamusmies Riikka Aalto.

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/721189-pienten-kirjastojen-vaelta-vaaditaan-venymista-oodiin-siirtynyt-jopa-40

[Eino P. Keravalta]

Don Nachos:

Kun Pasilan kirjasto avattiin n.30 vuotta sitten, siellä oli vartijat alusta asti. En ole nähnyt ehkä koskaan isoa julkista tilaa jossa EI olisi vartijoita. Kummallista olisi jos vartijoita EI olisi.

Okei, ehkä minulla on kokemusta enimmäkseen pikkukylien ( Järvenpää, Kerava, Sipoo ) kirjastoista eikä niissä ole ainakaan muistaakseni vartijoita näkynyt. Muutaman kerran olen käynyt helsinkiläisissä kirjastoissa, kuten Pasilassa ja Tapanilassa, mutten muista vartijoita sieltäkään. Muistan varmaan väärin, eipä sitä rehellinen ihminen paljoa vartijoihin kiinnitä huomiota.. 

Joka tapauksessa ymmärrän Oodin vartijat, koska paikallahan notkuu esimerkiksi itä-eurooppalaisia ammattirikollisia, jotka varmaan veisivät kaakelitkin seinästä, ellei vahdittaisi..

[Kari Kinnunen]

Lisäksi vähän luulen että laki määrää että vartijoita on oltava n määrä n määrää ihmisiä kohtaan julkisissa tiloissa. Saatan olla väärässä, mutta ihmettelisin jos niin ei olisi.

Minä taas olen kokolailla varma, että moista lakia ei ole. Joissain tapahtumissa toki on oltava järjestysukkoja jne.

Sinänsä tuo vartijatoive? kertoo paljon suvaitsevaisten monikulttuurisen maailman todellisuudesta. Vartijoiden ja varkaiden maailmasta. Tervetullut on maailma kylään.

Minä taidan piilotella edelleen täällä jossain korpikuusen kannon alla.

[ismolento]

Kirjastot, nuo tiedon ja kulttuurin pyhätöt ovat alennustilassa.... 
Espoossa, Ison-Omenan kirjasto on kaikkea muuta kuin viihtyisä paikka! 
Samassa tilassa KELA:n toimisto, lääkäriasemia, laboratorio röntgeneineen, hammaslääkäri, neuvola yms.... 
-Voitte kuvitella sitä "kulttuurin rikastuksen" hehkua siellä.... 

Onneksi ei ole itsellä asiaa sinne.... 

Sellon kirjastoon Espoossa olisi useinkin asiaa mutta nykyään se on muuttunut Afganistanin ja muiden MENA -maiden suurlähetystöksi, jossa jaellaan passinsa hukanneille uudet passit ja muut henkilöpaperit ilmeisesti hakijan itse ilmoittamilla tiedoilla. Ihanan suurpiirteistä ja suvaitsevaa.

[Veikko]

Paitsi mitä tuo lainaukseni sanoo, niin en muista nähneeni kertaakaan Pasilan kirjastossa vartijaa. Vaksi siellä on tiskin takana - milloin ei ole kärräämässä kirjoja tai muuta kamaa tms.

[mikkoellila]

Kirjastot, nuo tiedon ja kulttuurin pyhätöt ovat alennustilassa.... 
Espoossa, Ison-Omenan kirjasto on kaikkea muuta kuin viihtyisä paikka! 
Samassa tilassa KELA:n toimisto, lääkäriasemia, laboratorio röntgeneineen, hammaslääkäri, neuvola yms.... 
-Voitte kuvitella sitä "kulttuurin rikastuksen" hehkua siellä.... 

Onneksi ei ole itsellä asiaa sinne.... 

Sellon kirjastoon Espoossa olisi useinkin asiaa mutta nykyään se on muuttunut Afganistanin ja muiden MENA -maiden suurlähetystöksi, jossa jaellaan passinsa hukanneille uudet passit ja muut henkilöpaperit ilmeisesti hakijan itse ilmoittamilla tiedoilla. Ihanan suurpiirteistä ja suvaitsevaa.

Onko siellä vielä johtajana Sunniva Drake?

[HMV]

Tämmönen uutinen hesarissa:

Poikajoukko juoksi oven läpi Oodissa, lasi räsähti pieniksi sirpaleiksi – "Paine rikkoi turvalasin"

Oven lasin hajoaminen ei vahingoittanut sivullisia.

Poikaporukalla oli tiistai-iltapäivänä niin kiire päästä ulos uudesta keskustakirjasto Oodista, että he rikkoivat matkallaan pyöröoven lasin.

Paikalla kirjastossa ollut Vuokko Laine kertoo ystävättärensä todistaneen tapahtuman Kansalaistorin puoleisen sisäänkäynnin vieressä.

"Nuoria poikia oli kaksi tai kolme. He menivät ovesta niin kovaa vauhtia, että menivät lasista läpi."

Pojat olivat poistuneet tapahtumapaikalta saman tien.

Oodin palvelupäällikkö Kari Lämsä vahvistaa tiedon.

"Sinne oli tunkeutunut liikaa ihmisiä ja paine oli rikkonut turvalasin."
...

Ei aavistustakaan, millainen oli poikaporukan etninen koostumus mutta huvitti tämä:

"Sinne oli tunkeutunut liikaa ihmisiä ja paine oli rikkonut turvalasin."

Täysin fysiikan lakien mukainen ja odotettava lopputulos.

Jutun loput tuolla jos joku haluaa klikata hesarin sivuille:
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000005974973.html

[Lalli IsoTalo]

Poistumistiet ovat liian kapeita, oli havaintoni heti 1. päivänä.

[n.n.]

Ei aavistustakaan, millainen oli poikaporukan etninen koostumus mutta huvitti tämä:

"Sinne oli tunkeutunut liikaa ihmisiä ja paine oli rikkonut turvalasin."

Täysin fysiikan lakien mukainen ja odotettava lopputulos.

Sitä on pitkään valitettu, että nykyään rakennetaan rakennukset aivan liian ilmatiiviiksi. Tämä siitä seuraa.

[Uuno Nuivanen]

Oven lasin hajoaminen ei vahingoittanut sivullisia.

Koodisanastoa?

[Jorma M.]

"poikaporukka".

Hieno koodisana 

Ei sentään ollut "löyhä kaveriporukka"?

[l'uomo normale]

Onko siellä vielä johtajana Sunniva Drake?

Ei ole sattunut silmään että uusi johtaja olisi Espooseen valittu.

Kävin taas Oodissa. Balkanromaneja oli parisenkymmentä + kaikki siisteissä vaatteissa, hyvinvoivan oloisina, yksin tai pienissä ryhmissä ja hiljaa. Heidät on onnistuttu sosiaalistamaan kirjaston sääntöihin, eikä siihen ole mennyt kuin jotain toistakymmentä vuotta. Mieluummin he ovat sisällä lämmittelemässä kuin ulos heitettynä. Kirjasto Kympin aiemmilta vuosilta tuttua kotimaisten syrjäytyneiden ja haasteellisten porukkaa en ole huomannut kertaakaan. Mamuja on jonkin verran ja hekin siististi. Melua on hieman enemmän kuin tavallisessa kirjastossa mutta ei kuitenkaan paljon.

Nyt kiinnitin huomiota kirjaston suunnitteluun tarkkailun näkökulmasta. Kaikkialle on näköyhteys ja lähes kaikki on paljain silmin valvottavissa. Suuremmille lössille olisi takaa hengailla, mutta ne tilat ovat avonaisia ilman kiinnekohtaa. Muut oleiluun sopivat tilat on korostuksia ja pylvään jaoteltu sellaisiksi, ettei isoimpi ryhmäytyminen toteudu ideaalisesti. Mitään suojaisia soppia, jossa voisi vaikka tehdä huumediilin ei juuri ole. Ryhmätyötiloissa tai oliko ne työhuoneissa on lasiseinät, joten niissä olevat ovat ohikulkijoiden tarkkailun alla. Hyllyt ovat matalat. Alakerran lyhytlainakirjojen hyllyjen asettelua muutettiin niin että ne on helpommin valvottavissa. Kirjankierrätyspisteen puuttumisella karsitaan myös asiakaskuntaa. Eilen sivusisäänkäynti oli suljettu, joten menin pääsisäänkäynnistä; tajusin että vaikuttava kansirakennelma oli suunniteltu niin ettei sen alla tekisi mieli hengailla. Sateelta saa suojan, jos tuuli ei paina sadetta sivusuuntaan. Lasiseiniä vasten voi notkua, mutta silloin notkuva tyyppi nähdään sisältäpäin. Toisen kadunpuolenpuolen suljettu seinämä ei myöskään houkuttele oleilemaan niinkuin ei koko Kansalaisaukion alue. Ainoastaan vessat olivat vähän satunnaisesta ohikulkijalta syrjemmässä hieman hankalammin löydettävissä käytävän varrella piilossa.

Oodi on paikka, jonne tullaan näyttäytymään, mutta myös tarkkailluksi. Tämä sulkee ulos syrjäytyneitä jotka eivät halua mainostaa olemassaoloaan. Ehkä myös vartiointi on tiukempaa. Pitäisi ehkä panna lukulistalle Michel Foucaultin kirja 'Tarkkailla ja rangaista'. Tarkkailu on, rangaistuksesta käyvät toistaiseksi 17€ korvausmaksut yhdestä kadonneesta kirjasta.

Saa nähdä totunko koskaan yksityisyyden puutteeseen kun käyn Oodissa. Palatessani lähiöön huomasin että bussipysäkille oli asennettu katoksen sisäpuolelle kattavalot. Nyt näkee kunnolla bussia odottava tai kadulla kulkija.

[P]

Oodin arkkitehti on "Tarkkaile ja rankaise:nsa" lukenut? Ja panopticonin periaatteisiin perehtynyt?

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Panoptikon

[ismolento]

"poikaporukka".

Hieno koodisana 

Ei sentään ollut "löyhä kaveriporukka"?

Kantasuomalaisia poikaporukoita eli ns. jengejä näkee nykyisin enää korkeintaan lähiöissä, jos sielläkään. Helsingin keskusta on jo kauan ollut liian kallis asuinpaikka kantasuomalaisille lapsiperheille. Kotimainen syntyvyys on ilmeisesti laskenut jo siinä määrin, että poikaporukatkin täytyy tuoda MENA -maista.

[ismolento]

Kirjastot, nuo tiedon ja kulttuurin pyhätöt ovat alennustilassa.... 
Espoossa, Ison-Omenan kirjasto on kaikkea muuta kuin viihtyisä paikka! 
Samassa tilassa KELA:n toimisto, lääkäriasemia, laboratorio röntgeneineen, hammaslääkäri, neuvola yms.... 
-Voitte kuvitella sitä "kulttuurin rikastuksen" hehkua siellä.... 

Onneksi ei ole itsellä asiaa sinne.... 

Sellon kirjastoon Espoossa olisi useinkin asiaa mutta nykyään se on muuttunut Afganistanin ja muiden MENA -maiden suurlähetystöksi, jossa jaellaan passinsa hukanneille uudet passit ja muut henkilöpaperit ilmeisesti hakijan itse ilmoittamilla tiedoilla. Ihanan suurpiirteistä ja suvaitsevaa.

Onko siellä vielä johtajana Sunniva Drake?

Ei ainakaan Länsiväylässä tai muussa printtimediassa ole ollut mainintaa johtajanvaihdoksesta.

[Pekka Kemppainen]

Samaisen kirjaston polttamisen yhteydessä kävi ilmi, että Koraaneja oli useita versioita. No eihän sellainen käynyt! Poltettiin siis kaikki nekin, paitsi yksi.
Ja linkit saa jokainen hakea tähän itse, en tullut merkinneeksi, että "onko linkkiä laittaa" ei nyt kannata... Youtubelta videota ainakin.

Muhammedin (pthyi) syntyessä Aleksandrian kirjasto oli ollut lopullisesti kiinni jo satoja vuosia.

Aleksandriassa oli kaksi suurta kirjastoa: Museion ja Serapion. Jälkimmäisen tuhosivat kristityt kiihkoilijat v.398 AD. Museion, jonka kristityt olivat ottaneet kontrolliinsa, säilyi keisari Konstantinuksen kauden yli ja tuhottiin vasta islamilaisvalloituksen yhteydessä.

https://eurooppalaisuus.wordpress.com/2016/08/20/hypatia-aleksandrialainen-370-415-jkr-filosofi-matemaatikko-pakana-ja-nainen/

[l'uomo normale]

Oodin arkkitehti on "Tarkkaile ja rankaise:nsa" lukenut? Ja panopticonin periaatteisiin perehtynyt?

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Panoptikon

Jotain sellaista. Vuosikymmenten kuluessa on tultu kauas Helsingin yliopiston kirjaston ja Kallion kirjaston tapaisista kirjastorakennuksista. Yhdestä kohtaa valvottavissa oleva on lisääntynyt koko ajan. Onko valvottavissa ensisijainen ideologia, vai luonnollinen seurausta rakennuksen konseptista ostoskeskuksen ja urheiluareenan kaltaisena hengailutilana. Joka tapauksessa ero on selvä myös Tukholman Kulturhusetiin. Tietysti rakennustekniikan kehittyminen mahdollistaa yhä suuremmat yhtenäiset tilat. Toivottavasti kattorakenteet kestävät.

Tuli myös mieleeni että jos joku mellakoitsijajoukkio haluaisi etsiä suojaa Oodista, helposti poliisit ajaisivat uusilla panssarimobiileillaan vaikka koko lasisen etuseinän läpi. Avoin yhteiskunta.

[Parzival]

Tuo Balkanin porukan maleksiminen ja rötöstely ei ole ongelma tälle suvakkiporukalle. He ovat osa kalustusta ja urbaanin kosmopoliitin tapaa kokea itsensä maailmankansalaiseksi. Ja kun tuo punavihersakki mällää aina julkisilla rahoilla, ei rikokset ja vahingot koskaa osu omaan nilkkaan. Laskut maksaa aina joku muu.

[Kari Kinnunen]

Ei se tunnu kaikkia kultturellejakaan toi Oodi innostavan. Pientä kritiikkiä oikein Helsingin Sanomissa.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006037865.html

"
Oodi, kaikkien kirjasto? Ei lainkaan! Melu ei ole sama kuin demokratia. Jokaisen kirjaston on ratkaistava ristiriidat intiimiyden ja seurallisuuden, helppouden ja oppimisen sekä yleisöystävällisyyden ja houkuttelevuuden välillä, päättymättömän oppimisen tiellä.

Eräät Britanniassa parin viime vuosikymmenen aikana rakennetut julkiset kirjastot onnistuvat yhdistämään nämä moninaiset ja ristiriitaisetkin tavoitteet. David Adjayen suunnitteleman ja palkitun Idea Storen nimikin ilmaisee oppimisen innostavuutta. Lontoon monikulttuurisen Whitechapelin kirjastotilat tarjoavat sekä hiljaisuutta että ihmisten välistä vuorovaikutusta. Tilat kutsuvat istumaan – edelleenkin useimpien mieluisin lukuasento – ja herättävät uteliaisuutta.
"

[sattuma]

Ei se tunnu kaikkia kultturellejakaan toi Oodi innostavan. Pientä kritiikkiä oikein Helsingin Sanomissa.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006037865.html

"
Oodi, kaikkien kirjasto? Ei lainkaan! Melu ei ole sama kuin demokratia. Jokaisen kirjaston on ratkaistava ristiriidat intiimiyden ja seurallisuuden, helppouden ja oppimisen sekä yleisöystävällisyyden ja houkuttelevuuden välillä, päättymättömän oppimisen tiellä.

Eräät Britanniassa parin viime vuosikymmenen aikana rakennetut julkiset kirjastot onnistuvat yhdistämään nämä moninaiset ja ristiriitaisetkin tavoitteet. David Adjayen suunnitteleman ja palkitun Idea Storen nimikin ilmaisee oppimisen innostavuutta. Lontoon monikulttuurisen Whitechapelin kirjastotilat tarjoavat sekä hiljaisuutta että ihmisten välistä vuorovaikutusta. Tilat kutsuvat istumaan – edelleenkin useimpien mieluisin lukuasento – ja herättävät uteliaisuutta.
"

"Meluttomia" tiloja Oodissa on tosiaan niukasti.  Kolmannen kerroksen hälinä on kohtuullisissa rajoissa vain aamulla sekä illalla.

Toisessa kerroksessa on muutama lukutila, jossa voi lukea rauhassa. Kun niissä lukee, niin menettää sen kokemuksen, jonka kolmannen kerroksen avarat tilat antavat lukemiselle.

Turistivieraiden lisäksi hälinään aiheuttavat lukuisat vierailevat lastentarharyhmät. Heille toki Oodin kolmannen kerroksen pohjoispääty on vartavasten rakennettu.

Oodin kirjaston parasta antia on toisen kerroksen Samsungin padit, jonka epress-ohjelmalla voi kätevästi lukea ilmaseksi Hesarin sekä valtaosan muista suomalaisista päivälehdistä.

[-PPT-]

Kävin katsomassa paikkaa. Onhan se ihan rento hengailupaikka ja arkkitehtonisesti mielenkiintoinen; hyvin avara vaikutelma.

Sen sijaan, jos kirjoista on kiinnostunut tai etsii jotain tiettyä kirjaa niin silloin kannattaa mennä johonkin oikeaan kirjastoon.

[Rauno Murju]

Ei se tunnu kaikkia kultturellejakaan toi Oodi innostavan. Pientä kritiikkiä oikein Helsingin Sanomissa.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006037865.html

"
Oodi, kaikkien kirjasto? Ei lainkaan! Melu ei ole sama kuin demokratia. Jokaisen kirjaston on ratkaistava ristiriidat intiimiyden ja seurallisuuden, helppouden ja oppimisen sekä yleisöystävällisyyden ja houkuttelevuuden välillä, päättymättömän oppimisen tiellä.

Eräät Britanniassa parin viime vuosikymmenen aikana rakennetut julkiset kirjastot onnistuvat yhdistämään nämä moninaiset ja ristiriitaisetkin tavoitteet. David Adjayen suunnitteleman ja palkitun Idea Storen nimikin ilmaisee oppimisen innostavuutta. Lontoon monikulttuurisen Whitechapelin kirjastotilat tarjoavat sekä hiljaisuutta että ihmisten välistä vuorovaikutusta. Tilat kutsuvat istumaan – edelleenkin useimpien mieluisin lukuasento – ja herättävät uteliaisuutta.
"

"Meluttomia" tiloja Oodissa on tosiaan niukasti.  Kolmannen kerroksen hälinä on kohtuullisissa rajoissa vain aamulla sekä illalla.

Toisessa kerroksessa on muutama lukutila, jossa voi lukea rauhassa. Kun niissä lukee, niin menettää sen kokemuksen, jonka kolmannen kerroksen avarat tilat antavat lukemiselle.

Turistivieraiden lisäksi hälinään aiheuttavat lukuisat vierailevat lastentarharyhmät. Heille toki Oodin kolmannen kerroksen pohjoispääty on vartavasten rakennettu.

Oodin kirjaston parasta antia on toisen kerroksen Samsungin padit, jonka epress-ohjelmalla voi kätevästi lukea ilmaseksi Hesarin sekä valtaosan muista suomalaisista päivälehdistä.

Eipä kiinnosta mennä klähmimään jotain julkista pädiä.

Onko nykyään lehtiosastoilla saatavana printtimediaa?

Muutenhan tällä oodilla on ollut työllistävä vaikutus varsinkin lumityöntekijöiden suhteen, sillä pitkin lumisinta aikaa siellä on ollut joka päivä 10-20 ukkoa pudottelemassa lunta, ettei arkkitehtooninen mestariteos vain mätäne enempää vesivahingon takia.

[rane58]

Joko siellä Oodissa haisee sellainen imelä paha haju, pelmahtaa usein noista Afrikansarven loisista....? 

[l'uomo normale]

https://www.hs.fi/blogi/majander/art-2000006067773.html

...Minulle kaikkein hohdokkain osoite lapsuudesta saakka on ollut Rikhardinkadun kirjasto. Sen sokkeloisuuteen, ahtauteen epäkäytännöllisiin portaikkoihin hurmaannun edelleen joka kerta siellä käydessäni. Vaikkapa tarkistamassa, miten Juhani Aho tarkkaan ottaen asetti sanansa siinä yhdessä tietyssä lastussa sata vuotta sitten.

TIEDÄN edustavani mennyttä maailmaa, kun kirjoitan, että kirjasto, jossa on kirjoja ja johon voi kätkeytyä, on keidas. Ja että Rikhardinkatu on sellainen, kun taas Oodi ei ole.

No niin, rauhoitun.

Suomeen tuskin tulee toista Oodia. Pikemmin kuin koko alan suunnan­näyttäjäksi, se varmaan jää jo pelkistä kustannussyistä suuren maailman suurista keskuksista mallinsa ammentaneeksi poikkeukseksi – ja joka siis näyttää toimivan vallan hyvin omassa kaupunkilaisen vapaa-aika­kehikossaan.

Yhteistä niin Töölönlahden palatsille, Rikhardinkadun muinaisjäänteelle kuin laitakaupunkia surraaville kirjastoautoillekin on joka tapauksessa kirjastojen määrärahat sekä se, miten ne jaetaan eri kulu­erien kesken. Toisin sanoen: satsataanko tiloihin, tietojärjestelmiin, henkilökuntaan vai hankintoihin.

Vuoden 2018 tilastot valmistuivat juuri. Katsotaanpa.

VALTAOSAN varoista ahmaisevat kirjastojen tilat. Seuraavaksi eniten määrärahoista menee henkilöstön palkkoihin.

Hankintojen osuus painuu lilliputin rooliin, ja siinäkin osassa suunta on laskeva. Vuonna 2010 Suomen yleisiin kirjastoihin ostettiin kirjoja 25,5 miljoonalla eurolla ja viime vuonna enää 24,2, miljoonalla eurolla. Se on vaivaiset seitsemisen (7) prosenttia määrärahoista.

Lainaaminen sinänsä on lievässä nousussa, etenkin e-kirjojen ja -lehtien osalta....

Pitkä juttu jossa Hesarin kulttuuritoimituksen päällikkö kaipaa perinteistä kirjastoa.