Keskustakirjasto Oodi - maahanmuuttajien olohuone

[l'uomo normale]

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/688abb12-188d-46bf-94af-c873b130987b

Rinteen mukaan hallitusohjelma julkaistaan maanantaina Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Kellonaikaa hän ei vielä osannut sanoa.

Puheenjohtajat kokoontuvat seuraavan kerran Säätytaloon sunnuntaina jakamaan ministerisalkut. Julkisuudessa olleita veikkailuja 18 ministerin määrästä Rinne ei perjantaina vahvistanut.

Oodi sai kunnian. Tuleekohan Oodista tulevaisuudessa Suomen esittelypaikka maailmalle, "kulttuuripalatsi"?

[foobar]

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/688abb12-188d-46bf-94af-c873b130987b

Rinteen mukaan hallitusohjelma julkaistaan maanantaina Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Kellonaikaa hän ei vielä osannut sanoa.

Puheenjohtajat kokoontuvat seuraavan kerran Säätytaloon sunnuntaina jakamaan ministerisalkut. Julkisuudessa olleita veikkailuja 18 ministerin määrästä Rinne ei perjantaina vahvistanut.

Oodi sai kunnian. Tuleekohan Oodista tulevaisuudessa Suomen esittelypaikka maailmalle, "kulttuuripalatsi"?

Neuvostomeininkiä päivittäen "monien kulttuurien palatsi." Demarin ei tarvitse enää edes tunkea kättään itse muiden taskuihin kun pikku apulaiset Romaniasta tekevät sen hallituksen tiedotustilaisuuksissa hänen puolestaan.

[Archaeopteryx]

Toivottavasti eivät tee silmänpalvojaisia, vaan antavat niiden itäisen Euroopan  vähäosaisten notkua portailla ja penkeillä Rinteen julistaessa ohjelmiaan. Epäilen silti, että pieni puhdistus tilassa tehdään, ennen kuin herrasväki päästetään sisään.

[newspeak]

Nykyään kerjäläiset ja laitapuolenkulkijat osataan korvata lähetyksistä iloitsevilla lapsiperheillä lähes suorana. Teknologia on ihmeellistä.

[l'uomo normale]

Vinkki niille jotka viettävät vapaa-aikaansa Helsingin kantakaupungilla helteisenä kesäpäivänä: keskustakirjasto Oodi on aika hyvin ilmastoitu. Lasiseinäisen ison rakennuksen viilentäminen on varmaan sitä parempaa energiankulutusta, mutta ehkä ne käyttävät sitä kaukojäähdytys-järjestelmää, joka kai säästää energiaa.

Muutoin meno Oodissa ja sen edessä aukiolla on rauhallista, mitään varsinaista örveltämistä en ole nähnyt. Vartijapari tsekkaa aina vessat ja saattaa liikaa piikittäneet ulos.

[l'uomo normale]

Pride viikko huipentui paraatiin. Keskustakirjasto Oodin Sanomatalon puoleisella seinustalla oli kolme lipputankoa, joista keskimmäisessä hulmusi EUn lippu ja sen molemmin puolin Prideliput. Vasemmistoradikaalit 60-70-luvuilla lukemani mukaan pitivät tilaisuuksissaan punalipun rinnalla siniristilippua, mutta nyt ei väliä vanhoista tavoista tai välttämättä edes laeista.

[newspeak]

^ Ihan oikein ovat liput siis valinneet tähän yhteyteen.

[Outo olio]

^^Olisikohan saanut viharikossyytteen jos olisi sanonut että on se hyvä että Suomen lippua ei nosteta salkoon sateenkaarilipun rinnalle.

[l'uomo normale]

Pride viikko huipentui paraatiin. Keskustakirjasto Oodin Sanomatalon puoleisella seinustalla oli kolme lipputankoa, joista keskimmäisessä hulmusi EUn lippu ja sen molemmin puolin Prideliput. Vasemmistoradikaalit 60-70-luvuilla lukemani mukaan pitivät tilaisuuksissaan punalipun rinnalla siniristilippua, mutta nyt ei väliä vanhoista tavoista tai välttämättä edes laeista.

Nyt tavanomainen (?) liputus: Helsinki-logo-lippu, EU-lippu, Helsinki-logo-lippu. Patrioottisuus jyllää, kun isänmaa tarkoittaa Helsinkiä ja EUta.

[Pullervo]

Balkanilta saapuneiden "EU-turistien" olohuoneeksi rakennettu keskustakirjasto Oodi kannustaa ihmisiä kuvaamaan unisex-vessoissaan.

Saniteettitiloissa kuvaaminen ei ole mikään sivilisaation huipentuma, mutta tällaista uutta ja parempaa kaupunkikulttuuria tarjolla taas tällä kertaa... Toisaalta, jos sinulla ei ole mitään salattavaa, niin miksi laittaa ovia vessoihin alunperinkään. #PaskaJuttu

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006178708.html

Oodin vessojen ovista näkee läpi, henkilökunta kannustaa kuvaamaan siluettivideoita (19.7.2019)

(...)

Keskustakirjasto Oodin kävijät ovat huolestuneet kirjaston vessojen ovien läpinäkyvyydestä.

Ovien materiaali on läpikuultavaa, ja käymälässä asioivan ihmisen hahmo toden totta näkyy sen läpi wc-tilan eteiseen, jossa muun muassa käsienpesualtaat ovat.

(...)

Päivityksessä Oodi toivottaa kaikille kivoja vessareissuja ja vakuuttaa, että vessat ovat turvallisia kaikille. Kävijöitä kannustetaan myös tekemään oma siluettivideo.

(...)

[Eino P. Keravalta]

Oodissa on vessojen ovista rakennettu läpinäkyviä siksi, että huumeenkäyttö ja raiskaaminen olisi vähän vaikeampaa niissä.

[l'uomo normale]

Ihan komea vessa siellä kellarissa, mutta eipä ole tähän mennessä tullut mieleenkään jäädä siellä katselemaan josko näkyisi ovien takaista elämää kopeissa.

Lisäys: Nyt alkoi kiinnostaa uusien sukupuolineutraalien vessojen sisustustekniset ratkaisut. Pitääpä pitää silmät auki.

[Rosetta]

Tämä teidän mollaamanne Oodi on sitten valittu ihan maailman parhaaksi kírjastoksi, että äläkees haukkuko

Helsingin keskustakirjasto Oodi valittiin maailman parhaaksi uudeksi yleiseksi kirjastoksi

Suomalaisia kirjastoja arvostetaan maailmalla, sillä myös Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastot palkitaan kirjastoalan maailmankongressissa Ateenassa.

Helsingin keskustakirjasto Oodi on 27.8. valittu vuoden 2019 Public Library of the Year -palkinnon saajaksi Ateenassa parhaillaan käynnissä olevassa IFLAn (The International Federation of Library Associations and Institutions) kirjastoalan maailmankongressissa. Myös Espoon kaupunginkirjasto ja Vantaan kaupunginkirjasto palkitaan Ateenassa.

Public Library of the Year -palkinto jaetaan vuosittain yleiselle kirjastolle, joka on vasta rakennettu tai jonka toiminta on käynnistetty tiloissa, joita ei ole ennen käytetty kirjastona. Palkintoa haki tänä vuonna yhteensä 16 kirjastoa eri puolilta maailmaa. Muut finaaliin päässeet kirjastot olivat australialainen Green Square Library and Plaza, Alankomaiden Bibliotheek LocHal ja Uuden-Seelannin Tūranga – Christchurch Central Library. Palkinnon sponsorina toimiva IT-yritys Systematic lahjoitti Oodille 5 000 Yhdysvaltain dollaria.

"Oodia suunniteltiin pitkään yhdessä asiakkaiden kanssa. Asiakkailta saatiin yli 2 000 ideaa arkkitehtuurikilpailun pohjaksi. Arkkitehtitoimisto ALA suunnitteli upean ja ainutlaatuisen rakennuksen, jossa on huomioitu kaikki asiakkaiden eniten toivomat elementit. Ihmiset ottivat välittömästi Oodin omakseen, mikä on suurin onnistumisemme. Public Library of the Year -palkinto kertoo, että tämä on huomattu myös maailmalla", iloitsee Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara.

Espoon kaupunginkirjaston video palkittiin parhaana

Espoon kaupunginkirjaston tuottama video "100 Reasons why these Finnish Libraries are the Best in the World" on voittanut vuoden 2019 IFLA Metropolitan Libraries Short Film Award -palkinnon. Palkinto jaettiin Ateenassa tänään tiistaina. Helsingissä toukokuussa 2019 pidetyn kansainvälisen MetLib-konferenssin osallistujat äänestivät Espoon videon parhaaksi 10 ehdotetusta videosta.

Video tehtiin vuonna 2017 Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi. Ulkomaille suunnatussa videossa käydään humoristisesti läpi sata syytä, miksi Espoon ja laajemminkin Suomen kirjastot kuuluvat maailman parhaimpiin. Videolla esitellään monipuolisia palveluja, sijainteja ja tiloja. Videon toteuttivat Saala Erlo ja Topias Salonen Espoon kaupunginkirjastosta.

(--)

https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helsingin_keskustakirjasto_Oodi_valittii(194376)

[newspeak]

^ Arvioidut kriiteerit:

Assessment criteria

1. Interaction with the surroundings and local culture: Including how the architecture reflects – or gives consideration to – the local culture of the community, how it provides visibility in the urban landscape and interaction with surrounding buildings and open spaces. Does the library serve as a driver of connections or movements in the urban context? Can the library function as a "living room" for the community, with access for all?

2. Architectural quality: Including how each space works in terms of functions and logistics. How is the architectural concept implemented and designed on different scales within the building? This is of great importance for how individual spaces within the library affect the people using them.

3. Flexibility: Including how rooms are designed and organised, and how surfaces and the combination of spaces are an inspiration for the users' own activities and support new activities and synergy across various spaces. For example, does the library include makerspace facilities for workshops or a stage? Are these used, and if so, how? Can these spaces be easily modified and used for various functions and activities?

4. Sustainability: Including how sustainable thinking has been incorporated into the library, such as by reducing the quantities of resources used, using local materials in the construction process or by finding new ways to use natural resources as an energy source.

5. Learning space: Including the way the library offers a diversity of inroads to education, how learning spaces support different learning situations, appeal to different needs, age groups and encourage various learning formats – especially learning as a social phenomenon. How do the learning spaces interact with the rest of the library?

6. Digitisation: Including how digital communication and the accessibility of the library content are integrated within the library space, using methods that include mobile technologies. How are design, aesthetics and interaction used as the basis for this digitisation? Has digitisation been used in any innovative and creative ways to create experiences for the library users within the building?

https://systematic.com/library-learning/awards/public-library-of-the-year/

Palkinto on varmaankin sitten ansaittu.

Torille.

[Emo]

Kävin heinäkuussa eräänä perjantaisena iltana Oodissa ja olihan se arkkitehtuuriltaan erikoinen muttei minua isommin tunnelmaltaan viehättänyt.
Kansainvälisyyskin oli lähinnä miinusta siinä muodossa, missä se Oodissa ja sen liepeillä esiintyi.

Maanalaisessa vessassa oli yksi osio ympäröity varoitusteipein ja eristetty pois käytöstä, enkä tiedä mitä siellä oli tapahtunut, mitä eritteitä siellä oli roiskittu, mutta en käynyt sitten hygienia- ja turvallisuussyistä vessassa Oodissa ollenkaan.

Mieleeni jäi myös jännä tuplaportaikko, jonka seiniin oli kirjailtu suvaittavia vähemmistöjä, mutta en löytänyt  seinästä persujen äänestäjää, vaikka koko seurueemme voimin mainintaa siitä vainotusta kansanryhmästä etsimme.

Oodin lähellä on nurmikenttiä ja leikkikenttiä, ja rasistisesti panin merkille haitallisia sottaajia nurmikoilla molemmin puolin; oikealla oli hanhia ja vasemmalla matumiehiä, mutta ottaisin koska tahansa hanhet omiin nurkkiini ja vielä lokitkin.

Oodi on upea ulkoapäin, sisäpuoli ei säväytä. Kattoterassin kahvilakaan ei ollut mistään kotoisin, tarjoiluiltaan huonommanpuoleinen normikahvila eikä ne maisematkaan ole kummoset ellei halua Finlandiataloa ja matuja katsella, mutta näkeehän ne maantasostakin.

Kantahelsinkiläiset ( joista osa tietenkin maalta Helsinkiin muuttaneita kantasuomalaisia) ovat kohteliaita, palvelualttiita ja ystävällisiä ihmisiä, sen jälleen totesin monta kertaa, pelkkiä ihania puheliaita suomalaisia ihmisiä menit kauppaan, pizzeriaan, ihan mihin tahansa tai aloit jutella jonkun ventovieraan kanssa kadulla... kaikki mukavia tyyppejä.
Rakennuksia on kaikissa maailman pääkaupungeissa, mutta noin ystävällisiä kantisihmisiä kuin Helsingissä on, ei ole muissa Euroopan pääkaupungeissa.
Helsinkiläisille pitäisi antaa jokin palkinto!!

Lisäys: Oodin vartijoista voin senverran ihmetellä, että yläkerrassa jossa on mm. niitä vuokrattavia bänditiloja ym., niin siellä on liki kattoon ulottuvat istumaportaat joissa seurueemme kaksi lasta leikkivät piiloutuen jonkinlaisten tyynyjen taakse ja väliin, niin sen äänettömän piiloleikin vartija kävi kieltämässä. Kukaan meistä ei tiedä syytä kiellolle, ja itsellä kävi mielessä, että jos pienet neekerilapset tai hunnutetut muhamettilaistytöt olisivat samoin leikkineet, niin vartijat olisivat leikin suvainneet, mutta kantislasten leikin ilmeisesti koettiin ilmentävän nousevaa valkoista ylivaltaa joten se uskallettiin kieltää.

Tai ehkä lasten (iät 10v ja 12v) pelättiin loukkaavan itsensä portaissa, mene tiedä, meitä aikuisia istui kuitenkin siinä ihan lähellä muutaman metrin päässä niissä sanoissa rapuissa ettei pennut siinä valvomatta olleet.

Lisäys2: Nyt kun luin kommenttejanne edellä niin alkoi harmittaa etten käynyt vessassa ... sen ehdin havaita että vessa oli kaikille sukupuolille ja sukupuolettomille yhteinen tila, mutta että läpinäkyvät ovet ja kikkelireiät seinissä !!!!!
Olishan siellä voinut parit valokuvat käydä ottamassa jos olisin tiennyt!

[Elemosina]

Oodi on rakennus, olohuone, jota kirjastoksi kutsutaan koska sen kolmannessa kerroksessa sellainen sattuu olemaan.
Hieno homma, että palkittiin mutta kirjastoksi kutsuminen/nimittäminen on mielestäni väärin.
Se on oleskelurakennus, jonka ylimmässä kerroksessa sattuu olemaan kirjasto.
Lisäys: kiva että Emo on kohdannut kivoja ja avuliaita helsinkiläisiä

[Chiaroscuro]

Oodissa on vessojen ovista rakennettu läpinäkyviä siksi, että huumeenkäyttö ja raiskaaminen olisi vähän vaikeampaa niissä.

Itse en tosin ymmärrä, miten läpinäkyvät ovet estäisivät millään tavalla sen paremmin huumeidenkäyttöä kuin raiskauksia...

[Shemeikka]

Eilisessä perussuomalaisten tupaillassa muuan Oodissa useasti vieraillut nainen sanoi Oodin rauhoittuneen ja matujen vähentyneen siitä, millaista meno oli alussa. Pyykillä olevat mustalaiset siirtyneet muualle.

Mene ja tiedä, itse en vielä ole Oodin sisällä käynyt.

[l'uomo normale]

Oodissa on vessojen ovista rakennettu läpinäkyviä siksi, että huumeenkäyttö ja raiskaaminen olisi vähän vaikeampaa niissä.

Itse en tosin ymmärrä, miten läpinäkyvät ovet estäisivät millään tavalla sen paremmin huumeidenkäyttöä kuin raiskauksia...

Siluetti näkyy paljain silmin vain kun on ihan pleksioven edessä, mutta kun menee pöntölle asti, tavis ulkopuolinen ei huomaa vessan yhteistilasta käsin mitään. Ehkä vartijoille voidaan hankkia jotkut pleksinäkölaitteet, jos sellaisia keksitään ja ne tulevat laillisiksi. Vessakopit maan alla ovat sen verran tilavia, että niissä mahtuu harrastamaan kaikenlaista aktiviteettia, mutta vessakoppeja on kymmeniä neliön muotoisessa huoneessa ja keskellä on iso yhteinen käsienpesutila, joten sosiaalinen kontrolli toiminee. Yksityisyydestä luovutaan hienovaraisesti.

[Ajattara]

Ylistetty Oodi-kirjasto on ollut auki alle vuoden – nyt siellä alkaa kuukausia kestävä remontti

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006221366.html

Juuri äskettäin maailman parhaaksi uudeksi yleiseksi kirjastoksi valittu Oodi joutuu syyskuun alussa remonttiin.

Ylistetty Oodi-kirjasto on ollut auki alle vuoden – nyt siellä alkaa kuukausia kestävä remontti
Oodi-kirjastoa on ylistetty Helsingin kauneimmaksi rakennukseksi. Nyt sen eteläinen sisäänkäynti menee kuukausien remonttiin.

Juuri äskettäin maailman parhaaksi uudeksi yleiseksi kirjastoksi valittu Oodi joutuu syyskuun alussa remonttiin.

Helsingin keskustakirjastossa Oodissa aloitetaan eteläisen sisäänkäynnin muutostyöt 2. syyskuuta, kirjasto tiedottaa. Töiden arvioitu kesto on noin neljä kuukautta. Sisäänkäynti suljetaan täksi ajaksi.

[l'uomo normale]

^ Täsmennys niille jotka ei kehtaa linkkiä avata: pyörivä ilmasto-ovi korvataan tavallisilla avautuvilla ilmastokatastrofi-ovilla Sanomatalon puolella kyseisen sisäänkäynnin suuren käytön takia. Höh, joutuminen pyöröoven ruhjomaksi on vähintä mitä itse kukin voi tehdä maailman pelastamiseksi.

[l'uomo normale]

MAANANTAINA alle vuoden käytössä olleen Oodin ja vasta kesällä avatun Makasiinipuiston leikkipaikan välissä aletaan tehdä korjaustöitä ensi viikolla.

[...]

Syynä on virhearvio, jonka vuoksi kävely- ja pyöräreitiltä puretaan kiveys ja rakennetaan se uudelleen kaltevammaksi. Kun puisto pelialueineen ja leikkipaikkoineen valmistui kesäkuussa, huomattiin että viheralueelta valuva vesi jää nyt liian herkästi seisomaan kävelytielle.

Tämä taas voi olla varsinkin talvella riski, kun vesi jäätyy pakkasella ja reitistä tulee liukas. [...]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006231812.html

HELSINGIN keskustakirjasto Oodin suunnittelijoille tuli yllätyksenä, että asiakkaat eivät ensisijaisesti käytäkään pääovia.

"Emme osanneet ennakoida sitä", sanoo Oodin suunnitelleen arkkitehtitoimisto Alan osakas, arkkitehti Juho Grönholm.

"Harmi, että emme kerralla saaneet ratkaisua, joka olisi toiminut käytännössä."[...]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006229606.html

Kuka olisi arvannut, että ihmiset käyttävät ulko-ovea, joka on lähimpänä joukkoliikenteen pysäkkejä, kauppoja ja työpaikkoja, ja josta pääsee helpoimmin liukuportaille, sen sijaan että kiertäisivät hippiaukion kautta patsastellen edustusovelle, jota lähimpänä ovat kierreportaat ylös kapuamiseen?

[kivimies]

Kerjäläisketjuun oli laitettu Hesarin nyyhkyjuttu kerjäläisistä, ja miten heitä vaan syrjitään ja miten he eivät tee yhtään rikoksia. 

Laitan sen tänne, kun se liittyy vahvasti aiheeseen.

Jutun mukaan ilkeät vartijat ajavat heidät ulos kauppakeskuksista, mutta Oodissa ei tehdä näin, vaan heidän sallitaan olla siellä.

Lihavoinnit minun.

Kettu, kuu ja kirkko
Keitä ovat pulloja keräävät ja lehtiä kauppaavat romanialaiset naiset? Seitsemän romaninaista otti Helsingissä valokuvia, joista paljastuu heidän arkensa ja sisimpänsä.

Anna-Stina Nykänen HS
Julkaistu: 6.10. 2:00
KOVAN näköisiä muijia ja herkän oloisia nuoria naisia. Ahavoituneita kas­voja ja punaisia poskia. Väsyneitä katseita, iloisina vilkkuvia silmiä, itkua ja naurua. Pöydän ympärillä joukko naisia käy kannettavan tietokoneen äärellä läpi valokuvia, joita he ovat ottaneet nykyisestä elämästään, arjesta ja ympäristöstä. He ovat Itä-Euroopasta tulleita romaneja, joita näkee muun muassa Helsingissä rautatieasemalla, Oodi-kirjastossa ja kauppakeskusten liepeillä. Siis niitä, jotka keräilevät pulloja ja myyvät Iso numero -lehteä.

On maaliskuu, ja Kurvissa, päiväkeskus Hirundossa, on meneillään taiteilija Katriina Haikalan vetämä työpaja. Se on osa Lupta Femeilor (naisten taistelu) -projektia, joka syntyi romanialaisten naisten omasta aloitteesta. Mukana on Diakonissalaitos, joka pyrkii omalla toiminnallaan auttamaan Euroopan liikkuvaa väestöä löytämään töitä, ettei tarvitsisi kerjätä.[... ]

https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006262117.html

Nettihesarin klikkausotsikko oli: "On oltava kettu selvitäkseen karhujen maailmassa". Tyypillisen ymmärtävä hesariartikkeli.

[...]Kun on kylmä, romanit viettävät aikaa kauppakeskuksissa, rautatieasemalla ja kirjastossa. Naiset kuitenkin erottuvat jo perinteisten asujensa takia helposti suomalaisten joukosta. He profiloituvat nopeasti, ja vartijat ajavat heidät ulos.

Oodissa heillä on lupa viettää aikaa. Säännöistä on pitänyt sopia moneen kertaan, jotta kaikilla kirjastossa kävijöillä olisi hyvä olla. Kirjaston vessassa ei esimerkiksi saa pestä pyykkiä, se on liikaa muille.

[...]

Videolla Caldarar sanoo, että hän tietää kyllä, mitä on rakkaus sisaruksia ja lapsia kohtaan. Mutta miehen ja naisen välinen rakkaus – siitä hänellä ei ole mitään kokemusta.

[...]

[foobar]

Jutun mukaan ilkeät vartijat ajavat heidät ulos kauppakeskuksista, mutta Oodissa ei tehdä näin, vaan heidän sallitaan olla siellä.

Jossain vaiheessahan nämä olivat kirjaimellisesti kuin kotonaan esim. Kampin silloin Espoon suunnan linja-autoterminaalissa. Siis olivat vallanneet päivästä toiseen suuren määrän penkkejä itselleen ja bisneksilleen.

En ole Länsimetron kulun alkamisen jälkeen juuri käynyt juuri niiden penkkien lähellä mutta jotenkin on muodostunut mielikuva siitä että ehkä tilanne on hieman siistiytynyt? (Tosin siihen voi vaikuttaa jo se ettei näe moista päivittäin vaan pari kertaa kuukaudessa, tms.) Luulisi moisen epähygieenisen ryövärilauman tyytyväisenä pitämisen pidemmän päälle heikentävän minkä tahansa kauppakeskuksen imagoa.

Onneksi Helsingin kaupungilla ei ole kuitenkaan mitään velvoitetta pitää maksavia asiakkaita tyytyväisinä. Voidaan vaikka lahjoittaa koko Oodi lopulta mustalaiskuninkaan palatsiksi vain oman oikeamielisen urajohteen nimissä.

[S.O.Mali]

Jutun mukaan ilkeät vartijat ajavat heidät ulos kauppakeskuksista, mutta Oodissa ei tehdä näin, vaan heidän sallitaan olla siellä.

Jossain vaiheessahan nämä olivat kirjaimellisesti kuin kotonaan esim. Kampin silloin Espoon suunnan linja-autoterminaalissa. Siis olivat vallanneet päivästä toiseen suuren määrän penkkejä itselleen ja bisneksilleen.

En ole Länsimetron kulun alkamisen jälkeen juuri käynyt juuri niiden penkkien lähellä mutta jotenkin on muodostunut mielikuva siitä että ehkä tilanne on hieman siistiytynyt? (Tosin siihen voi vaikuttaa jo se ettei näe moista päivittäin vaan pari kertaa kuukaudessa, tms.) Luulisi moisen epähygieenisen ryövärilauman tyytyväisenä pitämisen pidemmän päälle heikentävän minkä tahansa kauppakeskuksen imagoa.

Onneksi Helsingin kaupungilla ei ole kuitenkaan mitään velvoitetta pitää maksavia asiakkaita tyytyväisinä. Voidaan vaikka lahjoittaa koko Oodi lopulta mustalaiskuninkaan palatsiksi vain oman oikeamielisen urajohteen nimissä.

Oletko laittanut asiasta palautetta?

[Titus]

Puhdasta valehtelua hesarilta. Taas.

Samat kerjäläiset myyvät isonumeroa ympyrätalon kohdalla, kerjäävät lidlin tienoilla ja myyvät pillereitä piritorilla/harjun alueella.

[l'uomo normale]

En ole Länsimetron kulun alkamisen jälkeen juuri käynyt juuri niiden penkkien lähellä mutta jotenkin on muodostunut mielikuva siitä että ehkä tilanne on hieman siistiytynyt?

Kaipa se on vähän siistiytynyt paraatipaikoilla. Vartijat varmasti kaikessa hiljaisuudessa vihjaavat epäilyttävälle ainekselle oleskelupaikan vaihtamisen puolesta ja tilanne elää sitä myötä koko ajan. Myös päihdekulttuurin muutos vaikuttaa; enää päihdeporukka ei kotilähiössäni niin suuressa määrin päivystä Alkon lähimetsikön kävelyreittien risteyksessä, vaan uusi päihteilijäpolvi viettää aikansa juna-aseman aukiolla, missä huumeetkin luultavasti liikkuvat.  Oodissa balkanromanit ovat siellä vieraillessani olleet hiljakseen yksin tai pienissä ryhmissä, eivätkä ole kerääntyneet isoiksi meluaviksi laumoiksi, mikä varmaan on hyvä heidän bisnestensäkin kannalta, kun sosiaalista elämää voi viettää varta vasten heille järjestetyssä oleskelutilassa.

Jännää sinällään, että mm Virossa en ole nähnyt yhtään kerjuumannea? Onko kyseessä vaan kulttuurin nuivuus?

On niitä Tallinnassakin ja laivoilla ollut yksittäisiä tapauksia vuosien varrella, mutta paikallisten suhtautuminen on varmasti nuivaa, ehkä paikallisten kerjäläisten ja päihteiden ongelmakäyttäjien taholta myös. Turistien joukossa on tietysti myös naiiveja tapauksia, mutta heitä ei varmaan ole niin paljoa, että kerjääminen heidän varassaan kannattaisi. Viron viranomaisten suhtautumisesta balkankerjäläisiin ei suomalainen media ole mielestäni hiiskunut sanaakaan; jos virolaisten mahdollisesta tiukasta linjasta itkettäisiin paljon, saattaisi suomalaisten median käyttäjien mieleen tulla, ettei kerjäläistyminen olekaan maahanmuuton kaltainen vastaansanomaton luonnonvoima.

[Radio]

Suomi on kerjäläisten mielestä rikas ja hölmöytettävien kansoittama turistikohde. Virolaiset taitavat taas naureskella poroille ja syytä onkin. Tulis talvi ja tappais pummit, sanottiinn ennen. Silloin maassa oli roti ja kovennettu kuri tarvittaessa.

[foobar]

Oletko laittanut asiasta palautetta?

Laitoin muistaakseni vuosia sitten palautetta, silloin kun asialla oli omakohtaista merkitystä. En ole ikinä saanut näihin "tiettyjen kansanryhmien massaläsnäolo tekee ympäristöstä suorastaan vaarallisen" -palautteisiin vastausta. Tuttujen baarimikkojen mielipiteet saman aiheen tiimoilta ovat sen sijaan olleet harvinaisen selviä, mutta ilmeisesti kauppakeskukselle/HSL:lle maksavat asiakkaat eivät sittenkään muodosta ykkösprioriteettia.

[Titus]

Toisessakin ketjussa väreillyt uutinen, mutta laitetaan tähän ketjuun:

Eli joku sai mahdollisesti jotakin jonkun toimesta oodin vessassa:

Oodin johtajalta suora ulostulo kirjaston wc-tilojen ryöstöpuukotuksesta: "Ei se nyt täysin yllätyksenä tullut" – lisäksi huumeneuloja ja verijälkiä löytyy tiloista koko ajan enemmän

Oodi-kirjaston alakerran wc-tiloissa sattui sunnuntaina iltapäivällä välikohtaus, jossa yhtä henkilöä puukotettiin ryöstötilanteessa. Poliisi epäilee teosta pariskuntaa, jota ei toistaiseksi ole tavoitettu. Kirjaston johtaja Anna-Maria Soininvaara (Osmon vaimo  ) kertoo, että välikohtaus ei tullut täytenä yllätyksenä. Jo kirjastoa suunniteltaessa tiedostettiin, että kirjaston keskeinen sijainti aiheuttaa omat haasteensa turvallisuuden kannalta.

– Ei se nyt täysin yllätyksenä tullut. Kun tätä Oodia aikoinaan suunniteltiin, tiedettiin ne riskit, mitä on, kun sijoitetaan tällainen kaikille avoin ja iso julkinen rakennus ydinkeskustaan, missä myös on tunnetusti aina ja kaikkialla maailmassa myös sitä huumekauppaa, Soininvaara kommentoi MTV Uutiset Liven lähetyksessä. Neuloja ja verisiä jälkiä löytyy lähes päivittäin Soininvaaralla ei ole tietoa siitä, käydäänkö Oodissa huumekauppaa. Huumeidenkäyttäjät ovat hänen mukaansa kuitenkin ottaneet kirjaston wc-tilat käyttöönsä.

– Huumeiden käyttöä täällä on valitettavasti koko ajan enemmän ja enemmän. Neuloja löytyy koko ajan enemmän, ja se on kyllä huolestuttavaa.
– Neuloja, verisiä jälkiä ja muuta ikävää löytyy melkeinpä päivittäin, Soininvaara kertoo.
Soininvaaran mukaan kirjastosta poistetaan lähes päivittäin päihtyneitä henkilöitä. Vakavampia, väkivaltaisia välikohtauksia ei ole kirjaston tiloissa kuitenkaan aiemmin sattunut.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/oodin-johtajalta-suora-ulostulo-kirjaston-wc-tilojen-ryostopuukotuksesta-ei-se-nyt-taysin-yllatyksena-tullut-myos-huumeneuloja-ja-verijalkia-loytyy-tiloista-koko-ajan-enemman/7729734

"pariskunnan" kuvia ei vissiin ole esillä missään.... 

ja noista "vakavammista" sattumuksista, niin ehkä ihan kaikkea ei ole kerrottu julkisuuteen vaikka vartijoihin ja siisteyteen tehtiin jo vuosi sitten lisäsatsauksia...