Hommaforum Testi

Peruskoulun uusi opetussuunnitelma on otettu käyttöön.

Se on tietysti rakkaiden asiantuntijoidemme hehkuttama, koska se jälleen murentaa niitä raja-aitoja, joita yhteiskunnassamme on ollut, sillä oppilas ei enää istukaan pulpetissaan kuuntelemassa auktoriteettina esiintyvää opettajaa, vaan oppilaasta itsestään on nyt tehty aktiivinen toimija, tiedon hankkija ja kyseenalaistaja, joka Ylen sanoja lainatakseni 'ottaa itse selvää asioista'. Opettajan rooliksi lienee jäänyt olla eräänlainen seremoniamestari ja avustaja, kenties innoittajakin. Luokkahuoneen avaimet ovat kaiketi hänelle sentään vielä jätetty.

Omasta puolestani suhtaudun tällaiseen mentaliteettiin skeptisesti. Luulen myös, että tässä taustalla on myös vahva monikulttuurinen aspekti, josta ei olla haluttu puhua. Mutta antakaamme ensin puheenvuoro vanhemmalle, joka HS:n mielipidesivulla kertoo perheensä kokemuksista uuden, uljaan opetussuunnitelman valloittavassa maailmassa.

http://www.hs.fi/mielipide/a1479005943757

QuoteLapseni on ujo, herkkä ja älykäs – hänen kaltaisilleen nykyinen koulunkäynti on kaoottista sirkusta

QuoteKoulunkäynti on pelkkää ilmiöviikkoa, jatkuvaa uusien asioiden, työskentelytapojen ja erilaisten työtilojen tulvaa. Uutuudenjännitys purkautuu usein niin, että lapselleni nousevat kyyneleet silmiin, kirjoittaa nimimerkki Huolestunut vanhempi.

QuoteLapseni on ujo ja herkkä. Uusissa tilanteissa hän on varautunut eli varsin tyypillinen introvertti.

QuoteYksikään päivä ei ole samanlainen, ja harvoin oppilaat saavat rauhassa istua luokassa työskentelemässä tai lukemassa.

QuoteUjo ja herkkä on todella kovilla. Uutuudenjännitys purkautuu usein niin, että lapselle nousevat kyyneleet silmiin.

QuoteVanha opetussuunnitelma perinteisine koulunkäyntitapoineen tuki herkille introverteille luontevia työskentelytapoja.

QuoteUutta opetussuunnitelmaa ihannoiva uusi opettaja on kokenut lapsen herkkyyden huolestuttavana.. (..).. Lapselta tivataan vähän väliä, miksi hän käyttäytyy näin. Opettajan mielestä herkässä lapsessa on jotain vikaa. Lapseni vetäytyy näissä tilanteissa vain enemmän kuoreensa.

QuoteUjo ja herkkä lapsi kärsii opettajan asenteesta ja uudesta opetussuunnitelmasta, jossa kaikkien pitää olla eloisia, rohkeita, itseohjautuvia ja nauttia ryhmätöistä ventovieraiden kanssa.

QuotePerinteisestä koulutyöstä ja rauhallisesta strukturoidusta kouluympäristöstä nauttiva lapsi ei enää mahdukaan opetussuunnitelmaan..(..).. Ujon mielestä koulu on nyt äänekkäiden ja röyhkeiden temmellyskenttä.

( Loput linkistä )

Voin hyvin samaistua tuohon herkän lapsen kokemaan stressiin kaoottisissa ja vaihtuvissa tilanteissa, joissa pitää olla sosiaalisesti vahva ja äänekäs. Mielestäni tällainen tivolikoulu ei keskimäärin sovi suomalaiseen mentaliteettiin, joka on suhteellisen introvertti, rauhallisuutta ja loogista etenemistä arvostava, individualistinenkin.

Ja minulla on epäilys, että uutta opetussuunnitelmaa luotaessa otettiin monikultturismin vaatimukset hyvinkin huomioon.


Suomenkin kouluissa on tuhansia, kuka ties kymmeniä tuhansia kehitysmaaperäisiä lapsia. Opettajat ovat huomanneet nämä haastaviksi opetettaviksi monestakin syystä. On havaittu, että moni suomalainen jaksaa kiltisti istua pulpetissaan ja kuunnella siinä, missä toisinaan heikon impulssikontrollin omaavat kehitysmaalaiset eivät jaksa istua paikoillaan tai ainakaan olla mölyämättä ja pitämättä omaa sirkustaan varsinkin, jos luokassa on enemmänkin samaa ainesta.

Miten ongelmaan reagoitiin? Laitettiinko kehitysmaalaiset lapset erityisluokalle? Annettiinko mölyäjille ja häiriköille rangaistuksia? Kovennettiinko kuria? Vaadittiinko vanhemmilta toimenpiteitä? Ei suinkaan. Vaan muokattiin koko opetussuunnitelma suomalaislapsista välittämättä mahdollisimman sopivaksi kehitysmaalaiselle mentaliteetille ja tavoille!

Kun havaittiin, että kehitysmaalainen, vajaan impulssikontrollin omaava lapsi on häiriöksi eikä häntä saatu mitenkään kuriin, päätettiin tehdä koko koulusta sirkus ajattelematta omien lastemme mahdollisuuksia oppia.

Yhtäkkiä keksittiinkin, että koulussa piti olla kivaa! Oli vanhanaikaista, että opettaja opetti ja oppilaat istuivat hiljaa oppimassa. Sellainen oli perin impiwaaralaista! Kouluista alettiin rakentaa viihtymiskeskuksia, joissa mikään päivä ei ole samanlainen kuin toinen. Luokkia vaihdetaan, tehdään käsillä, ollaan spontaaneja ja osallistuvia, kyseenalaistetaan, keskeytellään opettajaa, harrastetaan ryhmätöitä, tehdään kesken viikkoa luokkaretkiä milloin minnekin, ollaan äänekkäitä ja ulospäinsuuntautuvia, leikitellään asioilla, luodaan tietokoneilla, annetaan ilon näkyä, eletään ja koetaan..

Toivottiin siis, että tällainen remukoulu olisi sen verran mielenkiintoinen, että kehitysmaalainenkin oppilas jaksaisi sitä käydä ja olla pahemmin häiriköimättä, kun kaiken aikaa tapahtuisi kaikkea kivaa, mielenkiintoista, luovaa, äänekästä ja hassua! Unohdettiin säännöt, rutiini, kurinlaisuus, systemaattisuus ja selkeys - suomalaisen kontemplatiivisen, introvertin ja kiltin oppilaan haitaksi.

Näin siis kehitysmaalaisia mielistelemällä ja yhteiskuntaamme heidän ehdoillaan muuttamalla teemme ikävän palveluksen herkille ja älykkäille suomalaislapsille, joille tällainen 'tättärää-koulu' ei ole heidän potentiaaliaan palveleva vaihtoehto siitä huolimatta, että tiedostavat pedagogitädit ja -sedät ovat aivan ihquna tästä koulusivistyksen ja käytöstavat roskakoriin heittäneestä vallankumouksesta!

Mitä mieltä ollaan?

Mitäkö mieltä? Palaan asiaan, kun saan verenpaineen laskemaan siedettävälle tasolle...

Onneksi meidän kakrut käy steinerkoulua.  :-\ Tai siis ainakin esikoinen. Kuopus on vielä niin pieni, että hänen kohdallaan aika näyttää onko Suomessa sitten kouluja enää ollenkaan kun hän tulee kouluikään.

Quote from: Tuulenhenki on 14.11.2016, 20:26:09
Onneksi meidän kakrut käy steinerkoulua.  :-\

Eikös tuo uusi opsi vie koulua "steinerimpään" suuntaan?

Mitä taas muuhun tulee, niin minä en ainakaan ole jaksanut lukea opsia kannesta kanteen, enkä kyllä edes kotikuntani painopisteitä.

Siksi on todella vaikea sanoa mitään mitä teoriassa olisi tarkoitus tehdä tai miten se käytännössä toteutetaan.

Mutta ehkä asiaan syvällisesti perehtyneet tahot valaisevat meitä laiskoja tästä asiasta.

Vesa Heimo:

QuoteEikös tuo uusi opsi vie koulua "steinerimpään" suuntaan?

Niinkin voisi ymmärtääkseni ajatella.

Steinerkoulut eroavat kuitenkin tavallisista kouluista eritoten oppilasaineksensa perusteella, joten niissä on voitu sallia hieman vapaampi 'meno' ilman ongelmia. Lisäksi Steinerkouluissa pyritään ottamaan oppilaan oma temperamentti huomioon sen sijaan, että kaikki haluttaisiin jyrätä saman kaavan alle, kuten nyt tapahtuu.

Kyse on ennemminkin kehityksestä, jossa mamutus on ollut toinen päämäärä uuden opsin ohella, ei syy opsille. Opsilla ja monikulttuurilla on yhteinen alkujuuri, arvorelativismin edistäminen ja kristillis-eurooppalaisen kulttuurin hävittäminen.

Epäselväksi jäi vielä miten todellista osaamista mitataan ja seurataan tässä sirkuksessa.

Lisäksi toki vielä tabletteja kehiin niin ipanat ei 15-vuotiaina osaa laskea, lukea eikä käyttää tietokonetta.

Suomi nousuun.

Jos mulla olisi lapsia, miettisin kyllä kahdesti annanko heidät koe-eläimiksi.

Quote from: yks vaan on 14.11.2016, 21:08:54
Epäselväksi jäi vielä miten todellista osaamista mitataan ja seurataan tässä sirkuksessa.

En minäkään tiedä, joku sen meille kertokoon.

Mutta toisaalta eihän osaamisen mittaaminen ole relevanttia, koska me jokainen olemme niinqu yxilöitä ja meillä jokaisella on sellaista uniikkia osaamista, joka ei taivu johonkin jäykkään mittaustapaan ja me kaikki ollaan luovia ja pohjimmiltaan yhtä älykkäitä ja osaavia kunhan meille vain annetaan mahis eix nii?

Quote from: Eino P. Keravalta on 14.11.2016, 21:25:10

Quote from: yks vaan on 14.11.2016, 21:08:54
Epäselväksi jäi vielä miten todellista osaamista mitataan ja seurataan tässä sirkuksessa.

En minäkään tiedä, joku sen meille kertokoon.

Eikös se siitä opsista selviä jos asia kiinnostaa? Ja veikkaan että suurin osa opettajista pitää edelleen kokeet keskeisistä asioista mm. matematiikassa ja kielissä. Sitten jossain historiassa tms. voidaan kiskoa vähän enemmän projektiluontoisesti.

Enkä kyllä sitäkään tajua että miksi pitäisi matematiikassakaan vääntää sen hitaimman tahtiin kun vaihtoehto voisi olla se että henkilökohtaisilla tavoitteilla mennään vaikka fiksumman pikkuporukan kanssa muiden edellä. Kirjoissa on kuitenkin ohjeet&oppaat ja sanavalmiit tyypit selvittävät toisilleen ongelmakohdat.

Eiköhän tämä ops saa aikaiseksi ajan saatossa ulkomailta tutun ilmiön jossa julkisen sektorin koulut mokutetaan piloille ja omat mokuttajan pikkumussukat laitetaan hienoon yksityiskouluun jossa ei mokua pahemmin ole.

Eikö aika vahva konsensus ole, että hyvinvointivaltio kariutuu? Rahat on loppu. Koulujärjestelmä kariutuu siinä samalla. Reboot lienee luvassa, tarpeen se ainakin on. Yksityiskoulut ovat todennäköinen tulevaisuus.

Suomalainen peruskoulu on toiminut erittäin hyvin varsin pitkään, ainakin sanotaan 50-luvulta saakka jonnekin 2000-luvun alkupuolelle.

Peruskoulu on toki käynyt läpi pieniä muutoksia jatkuvasti. Se on ikään kun käynyt läpi hitaan evoluution, mutta perusperiaatteet opettajana auktoriteettina ja faktapohjainen agenda ovat olleet avainasemassa.

Julkisuudessa olleiden tietojen perustuen (esim. tämä http://www.opettaja.fi/cs/opettaja/jutut?juttuID=1408910277036) näyttää nyt siltä, että peruskoulu on muuttumassa juuriaan myöten.

Sitaatti linkistä:

Quote– Opettaja ei vastaisuudessa toimi opsin mukaisesti, jos opiskelussa ei hyödynnetä tieto- ja viestintäteknologiaa. Tvt:tä on käytettävä kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa

Uusi suuri painopiste on siis IT-teknologiassa, joka tuodaan mukaan jo varhaisessa vaiheessa, esim. ohjelmointitaitojen kautta. Kysymys kuuluu mihin sitä tarvitaan?

Lapset käyttävät tietokoneita jo nyt varsin paljon. Käden taidot, ihan käsin kirjoittamisesta lähtien, ovat rapautumassa, puhumattakaan omasta ajattelukyvystä, kuten päässä laskemisesta. Koulutus näyttäisi siirtyvän  tekemisestä googlaamiseen.

Ohjelmoinnin osalta kyse on erikoistaito, jolla tavallinen kansalainen ei tee mitään. Jos pakkoruotsi on turha, niin vielä turhempi on tietokonekielet. Emmehän opettele LVI tai sähkötekniikkaakaan peruskoulussa. Miksi siis ohjelmointia?

QuoteArvoperusta tähdentää oppilaan ainutlaatuisuutta ja oikeutta hyvään opetukseen. Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle sekä edistää hyvinvointia, demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Arvoperusta näkee kulttuurisen moninaisuuden rikkaudeksi ja painottaa kestävän elämäntavan välttämättömyyttä.

Tässä siis puhutaan jo poliittisesta aktivismista peruskoulutasolla. Lapsella ei kuitenkaan ole eväitä ottaa kantaa poliittisiin aatteisiin ja arvoihin, joten kyseessä on tosiasiassa indoktrinaatiosta liberaalisiin vasemmistoarvoihin. Tuttu kuvio Ruotsista.

Myös ryhmätyö on nyt fokuksessa:

Quote– Yksilöllisyys ei sulje pois vuorovaikutusta, vaan oppiminen voi ja sen pitääkin olla usean oppilaan yhteinen projekti. Lisäksi perusteet aivan oikein muistuttavat, että oppiminen vaatii usein pitkäaikaista ja sinnikästä harjoittelua,

Oma kokemukseni peruskoulusta oli, että inhosin ryhmätyötä. En ollut ekstrovertti persoona, mutta minulla leikkasi aika nopeasti. Koin sen takia ryhmätyöt hitaina ja tylsinä samalla kun pakotettu interaktio ihmisten kanssa, joista en ehkä pitänyt, oli vastenmielistä. Lähes aina päädyin tekemään tehtävät nopeasti koko purkan puolesta, jotta pääsisin heistä eroon.

Ryhmätyö on varmaan otettu uuteen opetussuunnitelmaan työelämän uusien muotisanojen "tiimityöskentely" ja "sosiaalisuus" myötä. Tosiasiassa "tiimityö" on usein hyvin tehotonta ja hidasta ja "sosiaaliset" ihmiset sotkevat kaiken lörpöttelyllään ja juoruilullaan. Työnantaja, joka takertuu näihin muotioikkuihin, tuhlaa aikaa ja rahaa.

Minusta tämä ryhmätyön korostaminen on lähinnä haitaksi. Siinä näennäisesti tasapäistetään porukka samalla kun sosiaalisuus tehdään hyveeksi. Sanon näennäisesti, koska ryhmätöissä usein päällepäsmärit ottavat tilanteen haltuun ja hiljaiset jäävät jalkoihin. Ryhmätyö suuressa määrin ei sovi suomalaisille lapsille, jotka yleensä ovat itsenäisiä puurtajia ja ajattelijoita.


Vaikuttaa siltä, että Ruotsin jo haaksirikon kärsinyt malli otetaan Suomeen. Ruotsissahan näitä juttuja ollaan jo kokeiltu 80-luvulta sakka katastrofaalisin tuloksin. Siellä puhutaan jo ihan avoimesti "flumskloanista", "höttökoulu", joka on päätynyt jokaisen vaalikampanjan pysyväksi puheenaiheeksi sen myötä kun oppilaiden osaaminen laskee.

Suomessa romuttunut koulu ei vielä ole vaaliväittelyiden aihe, mutta siitä on tulossa sellainen.

Onneksi käsitykseni mukaan opettajia ei kaiken kaikkiaan juuri kiinnosta ops, eivätkä he sitä erityisemmin noudata. Kirjasarjat toki noudattavat opsia karkeasti, mutta opettajilla itsellään on arjessaan aivan muut prioriteetit kuin norsunluutornista dumpatun suvakki-opsin miettiminen.

Quote from: Totti on 14.11.2016, 21:53:12
Uusi suuri painopiste on siis IT-teknologiassa, joka tuodaan mukaan jo varhaisessa vaiheessa, esim. ohjelmointitaitojen kautta. Kysymys kuuluu mihin sitä tarvitaan?

Eikös tuo nykymaailma ihan pakkauskoneita myöten toimi ohjelmoinnilla. Mekaanisia laitteita on varsin vähän. Ei koulussa opeteta koodaamaan ängry birdsiä, vaan opetetaan miten ohjelmoinnin logiikka toimii- näin minä sen ainakin ymmärrän.

QuoteLapset käyttävät tietokoneita jo nyt varsin paljon. Käden taidot, ihan käsin kirjoittamisesta lähtien, ovat rapautumassa, puhumattakaan omasta ajattelukyvystä, kuten päässä laskemisesta. Koulutus näyttäisi siirtyvän  tekemisestä googlaamiseen.

Ei minun mielestä, vaan googlaamisen soveltamiseen. Nyt kun opsia aloin selailemaan(löytyy opetushallituksen sivuilta), niin kun tieto on saatavilla napin painalluksella, niin luetun ymmärtämisellä ja soveltamisella on suurempi paino.

Suurin muutos nykynuorilla on lukemisen vähentyminen kun digileikit vievät aikaa Asterixilta. Mutta se on kyllä kodin vika eikä koulun 3h/vko äikäntuntien. Lapsi joka lukee paljon kaunokirjallisuutta tuppaa myös olla kielellisesti kykenevä, ja se on vanhemmat joiden homma on kannustaa lasta lukemaan. Lapsen lukemisen sysääminen koulun vastuulle on sama kun syyttää koulun kahta liikuntatuntia siitä että muksu makaa perse homeessa sipsipussi kourassa sohvalla.

Käsin kirjoittamisen fiilaaminen viimeistä koukeroa myöten taasen on nykyaikana aivan yliarvostettu taito. Jos koneella saa asian "paperille", on se huomattavasti hyödyllisempää kun takellella kaunossa niin että itse tarkoitus unohtuu.

Ihan rehellisesti; kuinka moni aikuinen nykyään kirjoittaa käsin mitään mikä menee yli A4 arkin merkkimäärän 12 fontilla?

QuoteOhjelmoinnin osalta kyse on erikoistaito, jolla tavallinen kansalainen ei tee mitään. Jos pakkoruotsi on turha, niin vielä turhempi on tietokonekielet. Emmehän opettele LVI tai sähkötekniikkaakaan peruskoulussa. Miksi siis ohjelmointia?

Kuten jo vastasin, CNC- sorvin tai pakkauskoneen ohjelmointi on erittäin keskeinen ammattikoulutaito nykyaikana. Ei se että opetellaan joku satunnainen ohjelmointikieli, vaan toimintaperiaate, eli se miten tietokone "ajattelee".

Koulussa muuten opiskellaan LVI ja sähkötekniikkaa- mm. fysiikassa ja teknisissä töissä.

QuoteTässä siis puhutaan jo poliittisesta aktivismista peruskoulutasolla. Lapsella ei kuitenkaan ole eväitä ottaa kantaa poliittisiin aatteisiin ja arvoihin, joten kyseessä on tosiasiassa indoktrinaatiosta liberaalisiin vasemmistoarvoihin. Tuttu kuvio Ruotsista.

Kouluissa on mm. oppilaskunnat ja oppilaskuntavaalit. Lisäksi yhteiskuntaopissa on jo minun peruskouluaikaan mm. puhuttu puolueista ja niiden tavoitteista sekä hallituspaikoista. Nykyisin kait se on helpompaa kun voidaan esimerkiksi niillä tietokoneilla käydä yhteiskuntaopissa tutustumassa eri puolueiden kotisivuihin ja hakea sieltä tietoa eri puolueiden tavoitteista ja vertailla niitä. Sekä sama kuntatasolla. 80-luvulla tämä oli kokonaan opettajan aatemaailman varassa kun oppikirjoja ei tasan tarkkaan uudistettu joka kerran kun hallitus vaihtui tai Kepu otti uuden linjauksen ajankohtaiseen kysymykseen x.

QuoteMyös ryhmätyö on nyt fokuksessa:

Ryhmätyö on varmaan otettu uuteen opetussuunnitelmaan työelämän uusien muotisanojen "tiimityöskentely" ja "sosiaalisuus" myötä. Tosiasiassa "tiimityö" on usein hyvin tehotonta ja hidasta ja "sosiaaliset" ihmiset sotkevat kaiken lörpöttelyllään ja juoruilullaan. Työnantaja, joka takertuu näihin muotioikkuihin, tuhlaa aikaa ja rahaa.

Jaa-a, jos otetaan maailman menestyneimmät yritykset viimevuosilta, niin uskoisin että tiimityö ja roolittaminen ovat olleet aika helkkarin keskeisessä osassa- toki silkan tuurista syntyneen oikea-aikaisuuden lisäksi. Erittäin harva menestystarina on syntynyt siitä että joku on yksin nyhjöttänyt kopissa.

Quote from: Vesa Heimo on 14.11.2016, 20:43:46Eikös tuo uusi opsi vie koulua "steinerimpään" suuntaan?

No nimenomaan!

Steinerkoulusta äkkiä lapset pois! Se on ihan täyttä paskaa eli teosofiaa, mitä siellä lapsille syötetään.

Quote from: Vesa Heimo on 14.11.2016, 22:45:57

Quote from: Totti on 14.11.2016, 21:53:12
Uusi suuri painopiste on siis IT-teknologiassa, joka tuodaan mukaan jo varhaisessa vaiheessa, esim. ohjelmointitaitojen kautta. Kysymys kuuluu mihin sitä tarvitaan?

Eikös tuo nykymaailma ihan pakkauskoneita myöten toimi ohjelmoinnilla.

Ei peruskoulutason ohjelmoinnilla.

QuoteEi koulussa opeteta koodaamaan ängry birdsiä, vaan opetetaan miten ohjelmoinnin logiikka toimii- näin minä sen ainakin ymmärrän.

Tavallinen kansalainen ei tarvitse sellaista logiikkaa mihinkään.

Ohjelmointi on erikoisosaamista siinä missä mikä tahansa muukin erikoisosaaminen, kuten vaikkapa sähkötekniikka. Tällaista osaamista voi opetella peruskoulussakin perehtymistasolla, mutta ohjelmointi ei ole miltään osin olennainen taito kansalaisille yleensä.

Ohjelmointiin liittyy myös sellainen ikävä yksityiskohta, että se minkä opit nyt on vanhaa tietoa vuoden päästä. Itse asiassa, peruskoulussa ei edes voi opetella sellaista ohjelmointia, jota käytetään tosimaailmassa. Se on aivan liian monimutkaista, jotta sitä edes voisi harkita.

Koulun nuorille antamilla taidoilla ei siis koskaan ole mitään olennaista merkitystä työelämän suhteen. Ei edes niiden osalta, jotka valitsevat ohjelmointipohjaisen uran.

Tämän puitteissa ohjelmointiin panostaminen millään muulla tasolla kun pinnallinen perehtyminen on ajan ja rahan haaskausta.

Quote

QuoteKoulutus näyttäisi siirtyvän  tekemisestä googlaamiseen.

Ei minun mielestä, vaan googlaamisen soveltamiseen.

En ihan oikeasti usko, että koulu voi opetella lapsille yhtään mitään tämän suhteen. Itse olen monet ATK-luokat istunut läpi elämäni aikana ja tyypillistä on, että opettaja tietää vähemmän kun oppilaat.

QuoteKouluissa on mm. oppilaskunnat ja oppilaskuntavaalit. Lisäksi yhteiskuntaopissa on jo minun peruskouluaikaan mm. puhuttu puolueista ja niiden tavoitteista sekä hallituspaikoista.

Politiikan perusteiden opettaminen on mielestäni eri asia kun "näkee kulttuurisen moninaisuuden rikkaudeksi".

QuoteJaa-a, jos otetaan maailman menestyneimmät yritykset viimevuosilta, niin uskoisin että tiimityö ja roolittaminen ovat olleet aika helkkarin keskeisessä osassa- toki silkan tuurista syntyneen oikea-aikaisuuden lisäksi.

Itse asiassa tiimityö on vahvasti yliarvostettu toimintatapa.

On toki niin, että esim. kuuraketin suunnitteleminen edellyttää monta henkilöä. Tehokkain tapa toimia on kuitenkin pilkkoa ongelma ja jakaa se yksittäisille henkilöille, jotka saavat oman osa-alueen ratkaistavakseen. Eli tiimityö ei oikeastaan ole työtä yhdessä vaan monen osaajan työn summa.

Monet yritykset ovat alkaneet huomaamaan tiimien ongelman. Tiimissä on aina keskinkertaisia- tai alisuorittajia, joista seuraa työn laadun heikkenemistä ja siipeilemistä. Tiimissä myös joutuu kommunikoimaan paljon, joka vie aikaa ja heikentää keskittymistä.

Tälle ilmiölle on nimikin Brooken-laki (https://en.wikipedia.org/wiki/Brooks%27s_law).

Etenkin IT-alalla on nyt havahduttu siihen, että on parempi palkata yksittäisiä introvertteja osaajia, joille allokoidaan oma tehtävä kun kasata tiimejä, jotka edellyttävät ihmisiä sosiaalisilla taidoilla.

Ei ole ollut mitään valittamista tähän mennessä. Tabletteja käytetään surffailuun opetusmaailmassa, mikä on siis matematiikan ja äidinkielen tehtäviä virtuaalimaailmassa, oman pään käyttö pakollista. Kerran tai kaksi viikossa. Liikuntaan on panostettu valtavasti ja siitä on tehty monipuolista ja seikkailevaa, pidemmät välitunnit, ns. kokeita joka toinen viikko, että näkee heti jos on ongelmia perusjutuissa, välitodistukset korvattu arviointikeskusteluilla mikä on vanhemman kannalta mielekkäämpää. TV korvattu elokuvissa käynnillä yhdessä luokan kanssa. Yhteishenkeen ja yhteenkuuluvuuteen panostetaan.

Parissa kuukaudessa opittu mieletön määrä, toisaalta oman geenijatkumon ÄO on ilmeisesti aika paljon yli keskiarvon, joten se oppiminen on helppoa ja nopeaa.

En tiedä mitä negatiivista pitäisi keksiä tähän kun ei tule muuten mieleen.

Peruskoulu 1950-luvulla? Tietääkseni tuli vasta 1970-luvulla. Silloin istutettiin käytännössä lahjakkaat samaa luokkaa lukutoukkien kanssa ja opiskelussa edettiin hitaiden oppijoiden tahtiin. Ja siitä se alamäki sitten alkoi.

Se nyt vaan on niin, että lasten tasapäistäminen on perseestä. Lahjakkuutta on montaa sorttia, mikä pitäisi opetuksessa huomioida, vaan ei ole huomioitu aikoihin ja tulokset näkyvät jo.

Joskus kauan sitten kivikaudella koulu opetti kuria, järjestystä ja hyviä käytöstapoja. Niillekin, joilla oli kotona ns. vapaa kasvatus eli käytännössä vanhemmuus hukassa. Nyt koulut ovat sirkusta ja kaikilla on kivaa(?).

Jostain syystä tämän ketjun aihe nostaa verenpaineeni pilviin ja henkeä ahdistaa.  >:(

Tämmönen leviää ulkolaisessa mediassa Suomen koulusta;
http://yournewswire.com/finland-ban-compulsory-school-subjects/

Quote
Finland Becomes First Country To Ban Compulsory School Subjects
   
Finland are to become the first country in the world to ban all traditional school subjects from the national curriculum.

Finnish students will no longer have to study subjects such as physics, math, literature, history, or geography.

The Finnish eduction system is one of the best in the world, and authorities in the country have decided to continue with their innovation by making one of the boldest changes to date.

"There are schools that are teaching in the old-fashioned way which was of benefit in the beginning of the 1900s — but the needs are not the same, and we need something fit for the 21st century," explained the head of the Department of Education, Marjo Kyllonen.

Instead of individual subjects, students will study events and phenomena in an interdisciplinary format. For example, the Second World War will be examined from the perspective of history, geography, and math. And by taking the course "Working in a Cafe," students will absorb a whole body of knowledge about the English language, economics, and communication skills.

This system will be introduced for senior students, beginning at the age of 16. The general idea is that the students ought to choose for themselves which topic or phenomenon they want to study, bearing in mind their ambitions for the future and their capabilities. In this way, no student will have to pass through an entire course on physics or chemistry while all the time thinking to themselves "What do I need to know this for?"

The traditional format of teacher-pupil communication is also going to change. Students will no longer sit behind school desks and wait anxiously to be called upon to answer a question. Instead, they will work together in small groups to discuss problems.

The Finnish education system encourages collective work, which is why the changes will also affect teachers. The school reform will require a great deal of cooperation between teachers of different subjects. Around 70% of teachers in Helsinki have already undertaken preparatory work in line with the new system for presenting information, and, as a result, they'll get a pay increase.

The changes are expected to be complete by 2020.

QuoteThe traditional format of teacher-pupil communication is also going to change. Students will no longer sit behind school desks and wait anxiously to be called upon to answer a question. Instead, they will work together in small groups to discuss problems.

The Finnish education system encourages collective work..

En usko tämän menetelmän toimivan kovin hyvin yhteen suomalaisen introvertin maailman ja pidättyväisyyden kanssa ja lisäksi ryhmätyöt on todettu tehottomiksi, kuten tässä ketjussa on jo tuotu esiin.

Kerron pienen minitarinan, joka on oikeasti tapahtunut: Olipa kerran pieni poika, joka kävi koulua. Poika tykkäsi ajatella asioita omassa päässään. Kävellessään koulumatkoja hän kävi mielessään loputtomia mielikuvitusdialogeja, joissa pohti asioita ja väitteli. Poika luki vapaa-ajallaan paljon. Hän saattoi vaikka ottaa tietosanakirjan ja lähteä selaamaan sitä umpimähkään oppien uusia sanoja ja asioita. Poikaa kiinnosti psykologia, filosofia, astronomia, historia, geologia, kielet ja maantiede kaiken muun ohella. Lisäksi pojalla oli sujuvat verbaaliset kyvyt ja hän oli luova kielenkäyttäjä. Luonteeltaan poika oli kiltti ja tottelevainen.

Mutta vaikka poika olikin tiedonhaluinen ja oppivainen, koulusta hän ei pitänyt. Yksi iso syy oli koulun vaatima sosiaalisuus, sillä poika oli aivan suunnattoman ujo. Kyllä hänellä oli kavereita, mutta sosiaaliset tilanteet, joissa oli paljon ihmisiä, olivat ahdistavia ja pelottavia. Kaiken lisäksi opettajat pakottivat puhumaan ja lukemaan koko luokan kuullen, mikä oli pojalle kauhistus. Poika kyllä yritti viittaamattomuudellaan viestiä, ettei ole halukas 'esiintymään julkisesti' luokassa, mutta juuri tällaisia hiljaisia oppilaita opettajat saattoivatkin nostaa tikun nokkaan ja alkaa kysellä heiltä, vaikkeivät he viitanneetkaan.

Erityisen vastenmielisiä olivat ryhmätyöt. Vaikka poika oli todennäköisesti montaa toveriaan älykkäämpi ja tiedollisestikin laaja-alaisempi, hän ei ryhmätöissä juuri osallistunut mihinkään, koska sosiaaliset tilanteet olivat hänelle vaikeita ja koska toisaalta ryhmässä oli aina joku äänekäs, itsestään liikoja luuleva päällepäsmäri, joka jokatapauksessa saattoi ryhmätyön valmiiksi. Niinpä poika tavallisesti osallistui ryhmätyöhön vain myötäilemällä muiden ehdotuksia sanomalla välillä 'joo', jotta koko piinasta päästäisiin pian eroon, sillä poika halusi koululuokassa olla ja ajatella omassa yksityisyydessään.

Eniten poika kouluopetuksessa piti tilanteista, joissa opettaja oli luokan edessä ja opetti puhumalla ja selittämällä, pitämällä pientä esitelmää jostain aiheesta kirjoittaen välillä liidulla taululle avainkohtia ja jopa piirtämällä kuvia havainnollistaakseen asiaa. Tiedonhaluinen poika istui silloin mielellään pulpetissa kuuntelemassa ja oppimassa, muistiinpanoja tehden. Mutta kärsimys alkoi heti, kun opettaja alkoi kysellä ja odotettiin jotain vuorovaikutusta, ryhmätöistä nyt puhumattakaan.

Hirveimmät tilanteet liittyivät kuitenkin esitelmien pitoon. Niitä pakotettiin pitämään luokan edessä eikä poika tiennyt elämässään mitään hirveämpää: hän olisi mieluummin ottanut isältään selkäsaunan kuin pitänyt luokan edessä kauhusta tärisevänä esitelmää. Eikä poika ymmärtänyt, miksi hänen täytyi väkisin lukea luokan edessä. Eikö kouluun tultu oppimaan? Eikö riittänyt, että poika kirjoitti esitelmän ja hankki sitä varten tietoa? Pitikö se kaikki vielä lukea toisten edessä äärimmmäisestä kauhusta huolimatta? Se oli karmeaa henkistä väkivaltaa, joka vain heikensi motivaatiota käydä koulua.

Tälle pojalle paras koulu olisi ollut sellainen, jonne olisi kokoonnuttu oppitunnille kuuntelemaan opettajan esitelmää muistiinpanoja tehden niin, että kenenkään ei tarvitsisi sanoa mitään luokassa tai osallistua johonkin tekemiseen muiden oppilaiden kanssa. Oppiminen olisi voitu tarkistaa säännöllisillä kokeilla ilman julkista, luokassa tapahtuvaa kyselyä ja läksyjentarkistusta viittauksineen. Sellaisessa koulussa poika olisi viihtynyt sen sijaan, että nyt hän joutui pelkäämään joka päivä ja joka tunti, että opettaja nostaisi hänet jotenkin luokassa esille vaikkapa vain vaatimalla vastausta johonkin. Myöhempinä vuosina poika alkoi lintsailla koulusta välttääkseen kiusallisimpia tunteja. Ja lopulta poika lopetti koulun kokonaan välttääkseen erästä äidinkielen esitelmää - hän ei enää jaksanut koulun pakotetun sosiaalisuuden aiheuttamaa stressiä.

Jos vanha peruskoulu olikin pojalle vastenmielistä ja pelottavaa, olisi nykyinen ryhmätyöhön, vuorovaikutukseen ja vaihtuviin tilanteisiin pohjautuva koulu täysi katastrofi, jota poika ei jaksaisi ja johon hän ei pystyisi. Tänä päivänä poika luultavasti otettaisiin jo ala-asteella huostaan lintsaamisten vuoksi tai sitten hän voisi niin pahoin, että hänelle syötettäisiin psyykenlääkkeitä - ehkä hän joutuisi myös johonkin laitokseen hoitoon pidemmän päälle.

Minä inhosin kouluaikanani (kivikaudella) ryhmätöitä erityisesti sen vuoksi, että toisten ryhmien aiheista ei oppinut sitten mitään, vaan ne täytyi lukea kokeeseen erikseen.
Lisäksi ryhmätyö lähes aina meni siihen, että puhuttiin jonninjoutavia aiheesta harhautuen. Lisäksi ryhmän dominoiva(t) henkilö(t) vei muita kuin pässiä narussa ja muut myötäilivät, jotkut eivät osallistuneet lainkaan.

Meidän aikana arviointiin vaikutti ns. tuntiosaaminen, joka käytännössä tarkoitti että pärstäkertoimen mukaan kokeiden keskiarvoa joko nostettiin tai laskettiin. Mitään tekemistä osaamisen kanssahan sillä ei ollut eikä aina edes sen osallistumisenkaan kanssa.
Luultavasti todellisen osaamisen merkitys uuden opintosuunnitelman soveltamisessa menettää merkityksensä. Hyviä arvosanoja saavat mitä luultavimmin ne äänekkäimmät ja "sosiaalisimmat" oppilaat.

QuoteLapseni on ujo ja herkkä. Uusissa tilanteissa hän on varautunut eli varsin tyypillinen introvertti.

niin. tähän ne suomalaiset lapsukaiset joutuu kun mustaa nuorta puskee ovista ja ikkunoista pitämään perus äbäläwäbäläänsä. harmi

Todennäköisesti on niin, että tämän uuden opetussuunnitelman aikana kehitysmaalaisilla on koulussa jonkin verran miellyttävämpää kun koulustakin tehdään yksi hiton mölyävä basaari, jossa eteenpäin ei pääse niinkään älyllään kuin sosiaalisella röyhkeydellä.

Eipä silti, tuskinpa ne viihtyvyydestään huolimatta sen enempää oppivat. Mutta suomalaisten oppiminen saadaan tukahdutettua entistäkin tehokkaammin.

Lyön vetoa, että Pisa-pisteet ovat vain putoamaan päin. Ja sitten taas ihmetellään.

Aluksi selitellään, että 'osa oppilaista on vielä henkisesti ikäänkuin vanhassa opetussuunnitelmassa ja niinollen he eivät saa aivan parastaan irti näissä muuttuneissa olosuhteissa, mutta kunhan koko oppilasaines on ensimmäisestä luokasta lähtien koulutettu tähän uuteen ajattelutapaan, voidaan odottaa parantuvia tuloksia.'

Mutta kun näin ei sitten vuosien päästä käykään, vaan tulokset ovat aina vain katastrofaalisempia, on aika keksiä uusia selityksiä sen sijaan, että myönnettäisiin mokatun niin maan perusteellisesti.

Nämä ihmiskokeet, joihin lapset nyt tullaan alistamaan jo ihan pienestä, ensin varhaiskasvatuksessa (0-6 v) ja sitten peruskoulussa (7-16 v), tulevat tuottamaan isolta osalta menetettyjä sukupolvia, pelkään pahoin. Eikä niitä vahinkoja pystytä jälkikäteen korjaamaan mitenkään, kun ensimmäisen kymmenen vuoden jälkeen peruskoulun jälkeiseen jatko-opiskeluikään tulevat ensimmäiset tämän myllyn läpi menneet ikäluokat. PISA-tulokset ovat tietysti vain yksi indikaattori, mutta kun nekin ovat Suomen osalta kaiketi jo laskussa, niin pitääkö tehdä tällainen korjausliike vapaaseen pudotukseen? Tämä koulu-uudistus yhdistettynä opettajien olemattomiin keinoihin järjestyksen pitoon luokassa ja häiriköiden subjektiiviseen oikeuteen terrorisoida muita on yhtä kuin joukkotuhoase.

Korjausliike tarvitaan, mutta suunnan pitäisi olla takaisin siihen perinteisempään, jolla nuo PISA- ja muut tulokset on saatu aikaan ja samalla opettajan kurinpitovaltuuksien palauttaminen. Nyt tehdään ihan väärä valinta oppilaiden viihtyvyyden hyväksi näiden tietojen ja taitojen kartuttamisen kustannuksella. Se pohja, jolle sitten kaikki muu opiskelu myöhemmin rakentuu, pitää olla vahva ja tarpeeksi yhtenäinen kaikilla. Vapaaehtoisesti voi oppilas ottaa kykyjen ja halujen mukaan enemmän opetusta, vaikkapa enemmän kieliä tai laajempia oppimääriä esim. matematiikassa, kuten aikaisemmin oli mahdollista tasokurssien vielä olemassa ollessa.

Linnanmäellä käydään luokkaretkellä kerran keväässä, eikä koulun tarvitse olla sirkus joka päivä. Tämä olisi sekä oppilaiden että opettajien parhaaksi, maan tulevaisuudesta nyt puhumattakaan. Lisäksi tietysti tiettyihin vähemmistöihin kuuluvien oppilaiden määrä per koululuokka pitää rajata niin alas, etteivät tuhoa kaikkien muiden mahdollisuuksia opiskella ja oppia. Tarvitaan myös erityisluokat takaisin erityistarpeisille. Aikaisemmin niitä kutsuttiin tarkkailuluokiksi.

Jänniä hetkiä tullaan kokemaan myös kun nämä uudet, iloiset tivolikoululaiset tulevat työelämään.

Monelle voi tulla paitsi yllätyksenä, myös suunnattomana pettymyksenä, että työelämä ei olekaan enää oman luovuuden ja perseilyn vapaa koekenttä ja että toisinkuin opettajan juttuja, työnantajan vaatimuksia ei enää voikaan kyseenalaistaa.

Siinä sitten luovuusperseilyyn tottunut tivolikoululainen saa jättää itseilmaisunsa sivuun istuessaan kahdeksan tuntia liukuhihnalla samalla, kun pomo huomauttaa liian useista vessakäynneistä tai käskee laittamaan älykännyn kiinni työpäivän ajaksi.

Quote from: Totti on 15.11.2016, 00:19:19

Ei peruskoulutason ohjelmoinnilla.

...
Tavallinen kansalainen ei tarvitse sellaista logiikkaa mihinkään.


Ohjelmointi on erikoisosaamista siinä missä mikä tahansa muukin erikoisosaaminen, kuten vaikkapa sähkötekniikka. Tällaista osaamista voi opetella peruskoulussakin perehtymistasolla...

Niin, peruskoulussa opetellaan perusteita mm. fysiikasta ja vaikkapa sähkötekniikasta jotka ovat niin alkeellisia että niillä ei työelämässä vielä pitkälti pötkitä. Silti niitä asioita opetellaan ja niistä opitaan perusteet siitä miten maailma toimii.

Nyt sitten opetellaan miten koodaamisen alkeet menevät, miten algoritmit rakennetaan ja miten niitä ketjutetaan jotta päästään haluttuun lopputulokseen. Eihän siihen satoja tunteja käytetä, vaan muutamia vuodessa osana mm. matematiikkaa.

QuoteOhjelmointiin liittyy myös sellainen ikävä yksityiskohta, että se minkä opit nyt on vanhaa tietoa vuoden päästä. Itse asiassa, peruskoulussa ei edes voi opetella sellaista ohjelmointia, jota käytetään tosimaailmassa. Se on aivan liian monimutkaista, jotta sitä edes voisi harkita...

Jos on 90-luvulla opiskellut vaikkapa C++, Assemblya tai myöhemmin Javaa/HTML:aa, ovat ne taidot täysin valideja vieläkin ja noita ohjelmointikieliä hallitsemalla oppii uusiakin paljon nopeammin.

Peruskoulukoodauksessa rakennetaan koodia valmiiden algoritmien pohjalta joka nimenomaan opettaa sitä koneajattelumekanismia, sekä ennenkaikkea ajattelua ja ongelmanratkaisemista ylipäänsä. Ja sitä käytetään tosimaailmassa. Tosimaailmassakin voi joutua ohjelmoimaan niin että ketjutetaan algoritmeja ja arvoja uusiksi xyz-akseleilla ymmärtämättä höykäsen pöläysta siitä miten se algoritmi on syvällisesi koodattu.

Suurin osa tosielämän ohjelmointia on juuri tätä.

Quote
Tämän puitteissa ohjelmointiin panostaminen millään muulla tasolla kun pinnallinen perehtyminen on ajan ja rahan haaskausta....

Oikeastaan se on juuri kaikkea muuta.

Quote
En ihan oikeasti usko, että koulu voi opetella lapsille yhtään mitään tämän suhteen. Itse olen monet ATK-luokat istunut läpi elämäni aikana ja tyypillistä on, että opettaja tietää vähemmän kun oppilaat.

Niin, tässä lainauksessa oli kyse siitä että kun vain googletetaan valmista, niin sanoin että sellainen se maailma nyt on jolloin itse tiedon soveltaminen, tulkinta ja siivilöinti on tärkeämpää kun itse nippelit. Tällähän ei ole mitään tekemistä ATK-opettamisen kanssa, vaan netti/google/wikit ovat yksi jumalattoman kokoinen oppikirja jota pitää opetella käyttämään.

Ei se historian opettajasta yhtäkkiä tee oppilasta osaamattomampaa kun fyysisen kirjan sijaan käytettään digikirjaa.

Lisäys; ja toki se joskus 80-luvun lopulla/90 alussa oli niin että ATK opettajaksi laitettiin matemaatikko jolla ei välttämättä ollut edes omaa tietokonetta. Nykyään veikkaisin että harvassa ovat oppilaat joiden ATK-osaaminen oikeasti ylittää ATK-opettajan taidot muussa kun Counter Strikessä.

Quote from: Totti on 14.11.2016, 21:53:12...
Lapset käyttävät tietokoneita jo nyt varsin paljon. Käden taidot, ihan käsin kirjoittamisesta lähtien, ovat rapautumassa, puhumattakaan omasta ajattelukyvystä, kuten päässä laskemisesta. Koulutus näyttäisi siirtyvän  tekemisestä googlaamiseen.

Ohjelmoinnin osalta kyse on erikoistaito, jolla tavallinen kansalainen ei tee mitään.
...

QuoteArvoperusta tähdentää oppilaan ainutlaatuisuutta ja oikeutta hyvään opetukseen. Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle sekä edistää hyvinvointia, demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Arvoperusta näkee kulttuurisen moninaisuuden rikkaudeksi ja painottaa kestävän elämäntavan välttämättömyyttä.

Tässä siis puhutaan jo poliittisesta aktivismista peruskoulutasolla. Lapsella ei kuitenkaan ole eväitä ottaa kantaa poliittisiin aatteisiin ja arvoihin, joten kyseessä on tosiasiassa indoktrinaatiosta liberaalisiin vasemmistoarvoihin. Tuttu kuvio Ruotsista.
...
Oma kokemukseni peruskoulusta oli, että inhosin ryhmätyötä. ...
Ryhmätyö on varmaan otettu uuteen opetussuunnitelmaan työelämän uusien muotisanojen "tiimityöskentely" ja "sosiaalisuus" myötä.

Minusta tämä ryhmätyön korostaminen on lähinnä haitaksi. ...

Omasta mielestä ohjelmoinnin perusteiden tuominen mukaan jo varhaisessa vaiheessa on hyvä juttu. Tulevaisuudessa ohjelmointiin kykenevät tulevat pärjäämään paremmin ja paremmin.

Perustaidot, kuten laskeminen ja ajattelu, pitäisi kuitenkin olla opetuksessa keskeisessä asemassa. ...Jos ajattelu on sitä ennenkään ollut.

"kulttuurinen moninaisuus" "kestävä elämäntapa". Joo, indoktrinaatiolta haiskahtaa.

Suuressa osassa yrityksiä tehdään töitä ryhmässä. Siihen kannattaa totutella jo pienestä. Eri asia on, että ryhmissä tehdään monesti tehottomasti ja hölmösti. Jos tekee koulussa jo ryhmätöitä, voi ehkä hokata miten ryhmissä kannattaisi toimia.

Quote from: Vesa Heimo on 15.11.2016, 16:03:56
Jos on 90-luvulla opiskellut vaikkapa C++, Assemblya tai myöhemmin Javaa/HTML:aa, ovat ne taidot täysin valideja vieläkin ja noita ohjelmointikieliä hallitsemalla oppii uusiakin paljon nopeammin.

Eli toimii ihan sama logiikka kuin pakkoruotsinkin opiskelussa  :D

Mitä hullua sitä heti opiskelemaan suoraan sitä mitä tarvitsee myöhemmin, nyt kannattaa tahkota kaikkea turhaa, että sitten joskus myöhemmin voi sen turhuuden päälle helpommin oppia uutta ja tärkeää.

Kaikenlaisen digipaskan syöttäminen, ml. ohjelmointi, pitäisi tehdä kuolemantuomiolla rangaistavaksi rikokseksi.

Ennen ryhmätyötä opittiin, kun pihalla leikittiin lumisotaa.

Quote from: AcastusKolya on 15.11.2016, 16:24:58
Kaikenlaisen digipaskan syöttäminen, ml. ohjelmointi, pitäisi tehdä kuolemantuomiolla rangaistavaksi rikokseksi.

Ohjelmointia voi ja pitää kernaasti opettaa kiinnostuneille ja taipumuksia omaaville, mutta on tarkoituksetonta yrittää syöttää samaa koko ikäluokalle.

Quote from: Eino P. Keravalta on 15.11.2016, 16:33:08

Ohjelmointia voi ja pitää kernaasti opettaa kiinnostuneille ja taipumuksia omaaville, mutta on tarkoituksetonta yrittää syöttää samaa koko ikäluokalle.

Toistan kyllä itseäni, mutta algoritmiohjelmointi on lähinnä ongelmanratkaisuopettelua. Tuon sanominen tarkoituksettomaksi on lähellä sitä kun sanoisi geometrian opiskelua tarpeelliseksi vain niille joilla on avaruudellista hahmotuskykyä ja kiinnostusta sen kehittämiseen.

Sanoisin että tuo ohjelmoinnin vihaaminen liittyy lähinnä siihen että jotkut ihmiset eivät ymmärrä koko ohjelmoinnista yhtikäs mitään-> huutavat kurkku suorana että turhaa.

Lainaus:
"Ihan rehellisesti; kuinka moni aikuinen nykyään kirjoittaa käsin mitään mikä menee yli A4 arkin merkkimäärän 12 fontilla?"

o/ Minä, vuodesta toiseen päivittäin. Hallitsen myös ns. vanhoja käsialoja. Systeemi, joka toimii, vaikka kone hajoaa tai sähköt pätkii.

Lapsilla käsialojen opettelu kehittää hienomotorisia taitoja.

Quote from: Impi Waara on 16.11.2016, 00:11:37
Lainaus:
"Ihan rehellisesti; kuinka moni aikuinen nykyään kirjoittaa käsin mitään mikä menee yli A4 arkin merkkimäärän 12 fontilla?"

o/ Minä, vuodesta toiseen päivittäin. Hallitsen myös ns. vanhoja käsialoja. Systeemi, joka toimii, vaikka kone hajoaa tai sähköt pätkii.

Lapsilla käsialojen opettelu kehittää hienomotorisia taitoja.

Minä kirjoitan myös, en tosin päivittäin. Rakastan käsialakirjoitusta :-*
Ihmisiä ollaan opettamassa vihanneksiksi, kaikki pysähtyy jos kone lakkaa toimimasta. No onhan se luonnonvalintaa tämäkin, koneenjatkeet eivät tule olemaan vahvoilla tässä eloonjäämiskisassa.

Käsinkirjoitettuja muistiinpanoja ei yksinkertaisesti voita mikään. Lisäksi se on nopeaa ja tulostuu sillä siunaamalla, kun tekstiä syntyy. Miksi helposta asioista pitää väkisin tehdä vaikeita?

Käsinkirjoitustaito tulevaisuudessa tulee nousemaan arvoon arvaamattomaan, kun valtaosa saa tekstiä aikaiseksi vain koneella ja siitäkin puolet uuskuvakieltä.

^ Vielä kun saamme liikenteeseen itseajavat autot, niin ei haittaa mitään vaikka koko kansa olisi alzheimerpotilaita. Ei ihmisessä tarvitse toimia kuin nielemisrefleksi ja persreijän sulkijalihakset. Muu voidaan hoitaa tietokoneilla.

Itse oltuani peruskoulussa kouluumme perustettiin tämmöinen tietokoneluokka(huone siis). Näitä ATK -tunteja, joiden tarkoituksena oli opetella yksinkertaisimpia tietokoneohjelmia, sitten odoteltiin kuin kuutanousevaa. Ei niitä odoteltu siksi että pääsee oppimaan uutta, vaan siksi että pääsee pelailemaan ja surffailemaan pornosivuilla. Tietokoneohjelmien käyttö oli opeteltu kotona ennen näitä tunteja. Koodaaminen nyt on varmasti eri asia, mutta tämmöinen hauska muisto tuli tästä keskustelusta mieleen. Yhtä sirkustahan nuo tunnit olivat.

Quote from: yks vaan on 14.11.2016, 21:08:54
Epäselväksi jäi vielä miten todellista osaamista mitataan ja seurataan tässä sirkuksessa.

Lisäksi toki vielä tabletteja kehiin niin ipanat ei 15-vuotiaina osaa laskea, lukea eikä käyttää tietokonetta.

Suomi nousuun.

Jos mulla olisi lapsia, miettisin kyllä kahdesti annanko heidät koe-eläimiksi.

Noista tableteista sen verran että niillä on ne jo. Serkku aloitti syksyllä 1. luokan ja siellä jaettiin tabletit käteen. (Siis sähköiset... ei diapamia tai muuta kliffaa.)

Quote from: Emo on 16.11.2016, 00:26:05
^ Vielä kun saamme liikenteeseen itseajavat autot, niin ei haittaa mitään vaikka koko kansa olisi alzheimerpotilaita. Ei ihmisessä tarvitse toimia kuin nielemisrefleksi ja persreijän sulkijalihakset. Muu voidaan hoitaa tietokoneilla.

No, nätti visio, mutta taidetaan ennen sen toteutumista olla takaisin ajalla ennen tulen keksimistä, kun jäljellä ei ole pennin jeniä ja heinäsirkkaparvet ovat poistuessaan vieneet kaiken, mikä irti lähtee.

Minä tykkään kuunnella opettajaa ja viisastua. En minä halua hanuriani nostaa jonkun sellaisen asian takia, jos joku voisi vaan kertoakin suoraan. Joskus tiedon etsiminen ja vertailu on hyvä asia, mutta arkipäiväisyydet mieluummin kompaktina kokonaisesityksenä kuin jonain "jännittävänä" seikkailuna.

Tylsyys kunniaan!

Hymyily ja kaikenlaiset tekopirteät "piristysruiskeet" tunneilta pois, ja mieluummin koko kulttuuristakin. Mieluummin katson opettajan penkillä brezhnevinnäköistä murahtelijaa kuin jotain kaikesta banaalistakin kiihottuvaa kikkelssonia.

https://octavius1.wordpress.com/2011/01/13/rauno-jarnila-elamaa-kiven-alla/

QuoteViime päivinä yksi kuumimmista puheenaiheista on ollut koulujen muuttuminen.

Näiltä alueilta, joilla on tavanomaista enemmän maahanmuuttajia, niin sieltä syntyperäiset suomalaiset lähtevät hakemaan lapsilleen koulua muilta alueilta. Tämä on ongelma, jota kukaan ei ole vielä oikein selvästi tunnustanut, mutta hyvin perustein voidaan epäillä, että tätä tapahtuu jo, kertoo Helsingin opetustoimen johtaja Rauno Jarnila.

En tiedä minkä kiven alla Rauno Jarnila ja kaikki toimittajat ovat viimeiset kymmenen vuotta asuneet, jos ilmiö ei ole aiemmin tullut vastaan. Vaikkapa nuoren lapsiperheen asunnon valinnassa alueen ja koulun monikulttuurisuus lienee jo kaikista tärkein kriteeri. Kuka vanhempi vihaisi lastaan niin paljon, että haluaisi hänen menevän monikulttuuriseen äläwäbälä-kouluun?

Viimeksi tänään julkaistiin Ruotsin paskalähiöistä tutkimus, jonka mukaan puolet äläwäbäläperuskoulujen suorittaneista ovat luku-, lasku- ja kirjoitustaidottomia. Kaikesta huolimatta monikulttuurin suureen onneen uskova Jarnila on tyhmyytensä lisäksi myös pohjattoman naiivi:

Kaiken kaikkiaan toivoisin kyllä kaikilta vähän myönteisempää suhtautumista erilaisuuteen, lähtökohdan pitäisi olla kaikessa vähän humanistisempi, aina ei oikein tiedetä mistä puhutaan.

Jarnila tulee määritelleeksi samalla filosofian peruskäsitteitä uudelleen. Lapsensa vihaaminen onkin siis humanismia. Ok.

Ilmiöllä on kiistämättä koomisetkin puolensa. Kaverini asuu Vuosaaressa ja hänellä on viisivuotias poika, perheen ainoa lapsi ja silmäterä. Omakotitalon myynti ei tunnesyistä ole agendalla, koska se on perintöomaisuutta ja juuriaan ei moni halua katkoa. Lapsen molemmat vanhemmat eivät missään tapauksessa tule lastaan paikalliseen kouluun laittamaan. Vaikka aikaa on kaksi vuotta, on perheen isällä jo selkeä suunnitelma.

Perheeseen hankitaan kolmas auto ja au pair -tyyppisellä sopimuksella oleva kodinhoitaja, jonka tehtäviin tulee kuulumaan myös pojan koulukyyditys. Suurin kynnys kodinhoitajan löytymiseen on kansainvälisestä ajokortista, viimeksi lupaavin tarjonta oli kuulemma Filippiinien suunnalla. Toinen vaihtoehto on värvätä tehtävään majoitusta vastaan suomalainen opiskelijatyttö.

Koko kyseinen kuvio avartaa myös minun maailmankuvaani. En nimittäin ole koskaan aiemmin tuntenut ketään seitsemänvuotiasta, jolla on oma autonkuljettaja.

Quote from: Emo on 16.11.2016, 00:26:05
Ei ihmisessä tarvitse toimia kuin nielemisrefleksi ja persreijän sulkijalihakset.

Nielemisrefleksin tarpeellisuuden voi kaiketi ohittaa letkuruokinnalla? Mihin sulkijalihaksiakaan tarvitaan vaipan keksimisen jälkeen?

Ei ihmisessä tarvitse toimia kuin sydän, jonka voi laittaa toimimaan koneen välityksellä. Aivojen toiminta voi kuitenkin olla plussaa - kuten foto 80-luvun teinikirjeenvaihdossa, mutta ei välttämätöntä.

http://www.hs.fi/mielipide/a1479444640739

Jälleen synkkää viestiä koulumaailmasta, ohessa katkelmia, loput linkistä:

QuoteTyttäreni koulu pyörii häiriköiden ehdoilla – kohta luokassa on yli 20 häiriintynyttä lasta

QuoteOma tyttäreni käy suuren koulun kolmatta luokkaa. Luokassa on yli 20 oppilasta, joista yhdellä on hyvin vakavia ja kahdella hieman lievempiä käytöshäiriöitä. Tämä kolmikko tekee koulupäivistä täyttä helvettiä sekä opettajalle että muille oppilaille. Minkäänlaista opetusta lapsemme eivät ole saaneet koko syksynä, koska opettajan kaikki aika menee näiden häiriköiden paimentamiseen.

QuoteLuokassa huudetaan, kiroillaan, maataan ja kontataan lattioilla, revitään kirjoja ja vihkoja, leikellään saksilla vaatteita, rikotaan toisten tavaroita. Jonkinasteista väkivaltaa tapahtuu lähes päivittäin.

QuoteKoko syksyn olemme yrittäneet saattaa näitä asioita koulun johdon tietoon ja vaatineet luokkaan työrauhaa, mutta laihoin tuloksin.

QuoteHäiriköillä on oikeus koulunkäyntiin, mutta kenen kustannuksella? Mitä oikeuksia on muilla lapsilla, jotka haluaisivat keskittyä tehtäviinsä, kuunnella opettajaa ja opiskella uusia asioita?

QuoteJoka aamu vien pelonsekaisin tuntein tyttäreni kouluun ja toivon, etteivät potkut, iskut ja raivon vallassa heitetty pulpetti ainakaan tänään satuttaisi lastani. Kaksi kertaa näin on jo käynyt.

( Nimim. 'Uupuneen lapsen äiti' )

Tämä tilanne ei tietenkään ole uuden opetussuunnitelman vika, vaan kasvava ongelma on ollut tiedossa jo monet vuodet. Mielestäni uuden opetussuunnitelman laadinnassa tehtiin virhe, koska tähän vakavaan ja lastemme oikeuksia polkevaan ongelmaan ei puututtu.

Olen sitä mieltä, että häiriökäyttäytyvien lasten paikka ei ole tavallisten oppilaiden joukossa kylvämässä pelkoa ja epätoivoa, aiheuttamassa mustelmia ja vaaratilanteita.

Meidän on joko tuotava vartijat jokaiseen koululuokkaan tai mitä itse kannatan, palattava ainakin 1970-luvulla vallinneeseen käytäntöön perustaa ongelmaoppilaille erityisiä tarkkailuluokkia, joissa ongelmista kärsivät lapset saavat erityisopetusta ja joissa on tavallista ankarampi kuri, sillä sitä nämä lapset tarvitsevat.

Näin tavalliset oppilaat saavat mahdollisuuden oppimiseen siinä, missä ongelmista kärsivätkin saavat paremmin apua ongelmiinsa. Kaikki voittavat.

Valitettavasti nykyinen kulttuurimarksilainen yhteiskunnan suuntaus lähtee siitä, että me olemme kaikki samanlaisia ja kaikille pitää tarjota tasapäistäen juuri samaa erilaisuudestamme ja lähtökohdistamme huolimatta. Se ei toimi. Kaiken lisäksi naiivit kulttuurimarksilaiset kuvittelevat, että häiriölapsi tulisi jotenkin taianomaisesti normaaliksi kun hänet sijoitetaan normaalien lasten luokkaan. Näinhän ei tietenkään käy, vaan häiriöoppilas murentaa koko luokan oppimisrauhan ja lopulta saa koko luokan oppimaan heikosti ja kenties syrjäytymään.

Mielipidekirjoituksen uupunut äiti on neuvoton, koska koulun johtokaan ei ole puuttunut asiaan. Mutta mitä hekään voisivat tehdä muuta kuin lässyttää kun työkalut on viety?

Pitäisikö tavallisten lasten vanhempien julistaa koululakko joukolla? Että kouluun ei mentäisi, ennenkuin asia on kertakaikkisesti ratkaistu. Eihän tämä näinkään saa jatkua.

Poliitikkojen ja päättäjien on herättävä, opettajat eivät tätä voi ratkaista ilman koulumaailman rakenteellisia ja asenteellisia muutoksia.

Quote from: Eino P. Keravalta on 19.11.2016, 13:12:07

Mielipidekirjoituksen uupunut äiti on neuvoton, koska koulun johtokaan ei ole puuttunut asiaan. Mutta mitä hekään voisivat tehdä muuta kuin lässyttää kun työkalut on viety?


Poliitikkojen ja päättäjien on herättävä, opettajat eivät tätä voi ratkaista ilman koulumaailman rakenteellisia ja asenteellisia muutoksia.

Rahastahan se vaan on kiinni, kyllä erityisluokkia on, mutta aivan liian vähän joten sinne ei pistetä kun ne kaikkein pahimmat tapaukset. Lisäksi sairaalakouluja tms. ei ole läheskään tarpeeksi ja kyse ei ole mistään "kulttuurimarxilaisesta ideologiasta", vaan siitä että erityisluokat, sairaalaluokat jne. maksavat paljon.

Ei rehtorit/opettajat halua niitä sairaita oppilaita sinne normiluokkiin työtään pilaamaan, mutta kuntien päättäjät kun laskevat mitä mikäkin maksaa, niin noissa asioissa säästetään.

Jos kyse on säästämisestä, se on varsin outoa säästämistä.

Ensinnäkin siksi, että erityisluokat eivät aina ja välttämättä vaadi mitään uusia koulurakennuksia tai tiloja, koska erityisoppilaaksi nimeäminen ei lisää oppilasmateriaalia yhdelläkään hengellä. Lisäksi kouluissa on jo erityisopettajia ja kouluavustajia. Sen sijaan, että nämä pyörivät luokassa avustamassa häiriköiviä erityislapsia, he voisivat mennä omaan luokkahuoneeseen niiden häiriköiden kanssa. Näin kaikki saisivat rauhan. Lisäksi opettajien kalliiksitulevat ja pitkät sairauslomatkin vähenisivät.

Toisekseen tämä on outoa säästämistä sikäli, että kun estämme tavallisia lapsia oppimasta, he saattavat syrjäytyä tai alisuoriutua paitsi koulussa, myös elämässään muutenkin. Siitä tulee yhteiskunnalle kova lasku - varsinkin, jos tavallisten oppilaiden psyyke on rikottu monivuotisella kouluhelvetillä.

Rajoja tarvitaan taas kerran: kaikkien sekoittaminen samaan tilaan ei toimi.

PS: Vaikka Hesarin jutuista sitä ei suoraan näekään, saattaa näillä koululevottomuuksillakin olla vahvasti monikulttuurinen juuri, vaikka toki kantaväestössäkin on omat häirikkönsä.

Vaikuttaa olevan aivan yhdenmukaista kaiken muun "vähemmistön oikeudet menevät enemmistön oikeuksien edelle" -ajattelun kanssa. Häiriköt ovat vähemmistö, jota ymmärretään. Jos häirikkö vielä kuuluu muutenkin vähemmistöön, niin sitäkin enemmän löytyy ymmärrystä. Ratkaisu on tosiaan ottaa erityisluokat käyttöön, johon nuo häiriköt siirretään, ensin määräajaksi ja häirinnän jatkuessa pysyvästi. Häiriköivä oppilas pitää pystyä poistamaan luokasta välittömästi, jos sanallinen käskytys ei toimi. Ei siihen voi tarvita poliisipartiota, joka tulee kun kerkeää, vaan opettajan/opettajien ja vahtimestarin pitää riittää. Ja riittääkin, kun oikeudellinen pohja tuolle tehdään vahvaksi. Laitetaan häirikkö pehmustettuun huoneeseen vahtimestarin valvonnan alle odottamaan vanhempaansa hakemaan lapsensa kotiin siltä päivää. Ja samassa yhteydessä vakava keskustelu siitä, mitä oli tapahtunut ja mihin se jatkossa johtaa oppilaan kohdalla eli erityisluokkaan siirtämiseen.

Pian ollaan joka tapauksessa tilanteessa, että siellä koulussa pitää ovet olla lukossa, oppilailla ja henkilökunnalla näkyvillä id-kortti ja vahtimestarin lisäksi vartija(t) turvaamassa toimintaa. Näin ainakin kaikkein "monikulttuurisimmilla" alueilla. Enemmistön opiskeluun tuo ei vaikuta kuin myönteisesti. Lasten ja nuorten sekä fyysinen turvallisuus että oikeus saada opetusta pitää turvata. Häiriköiden oikeus saada opetusta toteutuu sitten muualla kuin normaaliluokissa.

Mutku se on rasismia, jos tarkkis ois enimmäkseen muhiksia ja kuukereita.  :'(

Quote from: Mr.Reese on 19.11.2016, 16:27:01
Mutku se on rasismia, jos tarkkis ois enimmäkseen muhiksia ja kuukereita.  :'(

Varmasti keskustelun aiheeksi nousevat rasismiepäilyt, kun tarkkailuluokan lapsukaiset ovatkin niitä paremman kulttuurin ja paremman nahanvärin omaavia. Mutta rasismisyytökset voidaan välttää tuomalla tallentavat videokamerat luokkiin.

Epäilin jo avausviestissä, että eräs uuden opetussuunnitelman tarkoituksista on ollut se, että normaaliin hillittyyn ja kurinalaiseen opiskeluun verrattain kyvyttömät kulttuurit kokisivat suurempaa viihtyvyyttä uudessa tivolikoulussa, jossa ollaan vähemmän muodollisia, luodaan ja 'irrotellaan'.

Mutta ainakin tuo Hesarissa kirjoittanut nimimerkki 'Uupuneen lapsen äiti' kertoo, että ne villimmät oppilaat ovat edelleen yhtä välinpitämättömiä opetuksen suhteen kuin ennenkin ja että häiriöt ovat vakavaa, muiden oppimisen estävää luokkaa.

Tosiaan, kuulemma luokassa voi olla kolmekin aikuista yhtä aikaa. Jos luokkia on vaikka 5, määrähän on ihan valtava.

Meillä oli 1 erityisopettaja 300 oppilaan koulussa omassa luokassaan ja homma toimi hyvin. Tyyppi opetti siis kaikkia aineita, eikä tarkoituskaan ollut kuin opettaa edes perusteet näille sankareille, kunhan eivät häiritse muita.

Nuo kamerat luokkiin voisivat auttaa myös näissä eihänmeidänherranterttujustiinamikkopellervotuollaista-tilanteessa todisteena.

Yksi ongelma tulee myös olemaan seuraava:

Kun vanhankin opetussuunnitelman aikaan koulut olivat erittäin nihkeitä myöntämään ongelmia varsinkaan monikulttuuriin liittyen, niitä ei nyt kyllä tunnusteta kirveelläkään, kun meillä kerran on taidokkaasti ja parhaiden voimien toimesta laadittu uusi opetussuunnitelma, johon on pyritty sisäänrakentamaan piirteitä, jotka helpottavat kehitysmaalaisten sopeutumista ja olemista kouluissa: ei voi kuvitella, että uusi suunnitelma todettaisiin ja myönnettäisiin sudeksi heti kättelyssä, että perseily vain paheneekin kaiken kaaoksen keskellä eikä kukaan opi mitään.

Jollei muu auta, näen tässä vain kaksi ratkaisua: joko oppilaiden vanhemmat julistavat laajassa mittakaavassa koululakon ja kieltävät lapsiaan menemästä kouluun tai sitten opettajat julistavat koululakon jollei muuten, niin hakemalla jokainen kaksi kuukautta sairaslomaa psyykkisen stressin vuoksi.

Quote from: Eino P. Keravalta on 14.11.2016, 20:18:20
Peruskoulun uusi opetussuunnitelma on otettu käyttöön.

Se on tietysti rakkaiden asiantuntijoidemme hehkuttama, koska se jälleen murentaa niitä raja-aitoja, joita yhteiskunnassamme on ollut, sillä oppilas ei enää istukaan pulpetissaan kuuntelemassa auktoriteettina esiintyvää opettajaa, vaan oppilaasta itsestään on nyt tehty aktiivinen toimija, tiedon hankkija ja kyseenalaistaja, joka Ylen sanoja lainatakseni 'ottaa itse selvää asioista'.

Ja minulla on epäilys, että uutta opetussuunnitelmaa luotaessa otettiin monikultturismin vaatimukset hyvinkin huomioon.


Mitä mieltä ollaan?

Haisee pahasti USA:n uudelle "Common Corelle", jossa ei koko ikäpolvelle ole tarkoituskaan opettaa hyviä perustaitoja (kuten Suomen peruskoulussa), vaan raakata fiksuimmat hyvissä ajoin erikseen ja loput sitten työttömäksi tai minimipalkkahommiin joissa ei kertotaulua ja Oxford Englishiä tarvitse.
#NWO/mocu/euro-us-sosialismi

Quote from: Vesa Heimo on 19.11.2016, 13:17:49
kyse ei ole mistään "kulttuurimarxilaisesta ideologiasta", vaan siitä että erityisluokat, sairaalaluokat jne. maksavat paljon.

Ei rehtorit/opettajat halua niitä sairaita oppilaita sinne normiluokkiin työtään pilaamaan, mutta kuntien päättäjät kun laskevat mitä mikäkin maksaa, niin noissa asioissa säästetään.

Olisi hyvä kommentoida tietävän oloisena vain, jos asiasta jotain tietääkin, eikä arvauksen/ideologian varassa heitellä.

Erityisluokkien lopettaminen perustuu nimenomaan ideologiaan. "Inkluusiosta" puhuttiin erityisesti vuosituhannen taitteessa. Silloin sanottiin, että jokainen erityisoppilas saa luokkaan korvamerkityn avustajan, jos inkluusioon suostutaan.

Arvatkaa, onko niitä avustajia näkynyt? Muistan monen silloin ennustaneen etukäteen, että mitään avustajia ei tulla saamaan. Siinä kasvatusideologit löivät kättä rahaa ajattelevien kuntapäättäjien kanssa, aivan samoin kuin mokutusideologit nykyisin.

Quote from: Bona on 19.11.2016, 19:11:41

Quote from: Vesa Heimo on 19.11.2016, 13:17:49
kyse ei ole mistään "kulttuurimarxilaisesta ideologiasta", vaan siitä että erityisluokat, sairaalaluokat jne. maksavat paljon.

Ei rehtorit/opettajat halua niitä sairaita oppilaita sinne normiluokkiin työtään pilaamaan, mutta kuntien päättäjät kun laskevat mitä mikäkin maksaa, niin noissa asioissa säästetään.

Olisi hyvä kommentoida tietävän oloisena vain, jos asiasta jotain tietääkin, eikä arvauksen/ideologian varassa heitellä.

Erityisluokkien lopettaminen perustuu nimenomaan ideologiaan. "Inkluusiosta" puhuttiin erityisesti vuosituhannen taitteessa. Silloin sanottiin, että jokainen erityisoppilas saa luokkaan korvamerkityn avustajan, jos inkluusioon suostutaan.

Arvatkaa, onko niitä avustajia näkynyt? Muistan monen silloin ennustaneen etukäteen, että mitään avustajia ei tulla saamaan. Siinä kasvatusideologit löivät kättä rahaa ajattelevien kuntapäättäjien kanssa, aivan samoin kuin mokutusideologit nykyisin.

No enkös oikeastaan noin sanonut? Ei ne opettajat ja rehtorit sinne häiriköitä tai muutenkaan oppimisvalmiuksiltaan vajaita halua, mutta inkluusiomalli perustui siihen että avustajia(resursseja on) ja että silloin homma toimii. Avustajia ei ole ja erityisluokkiakaan ei perusteta.

Jos luokassa on pätevä avustaja(eikä mitään mielenterveyskuntoutuja lähihoitajia), niin voihan tuo toimiakkin paitsi ammattihäiriköiden kanssa. Joille pitäisi inkluusiomallissakin resursoida "säilytyspaikka". Inkluusio käsittääkseni tarkoitti nimenomaan hitaampien tai lievästi vammaisten oppilaiden mukaanottamista yleisopetukseen- avustajan kanssa.

Mutta ongelma on se että tähän ei rahaa ollut- eikä ole ollut erityisluokkiin eikä sairaalakoulupaikkoihinkaan.

Kävikö nyt sitten niin, että inkluusio johtikin ekskluusioon - että kaikenmoisen oppilasaineksen sekoittaminen sulkee pois oppimisen mahdollisuuden?

Quote from: Eino P. Keravalta on 19.11.2016, 20:29:16
Kävikö nyt sitten niin, että inkluusio johtikin ekskluusioon - että kaikenmoisen oppilasaineksen sekoittaminen sulkee pois oppimisen mahdollisuuden?

Ei, vaan resursoinnin puute.

Se on ihan sama mikä sote-uudistus tehdään, mutta jos ei ole rahaa hoitoihin, lääkäreihin ja hoitajiin niin hoitoa ei ole. Sama pätee peruskouluun.

Jos luokassa on sairaita lapsia, niin ei siihen auta muu kuin avustajat/erityisluokat. Jos avustajiin ja erityisluokkiin ei ole rahaa niin sitten kärsii kaikki. Ihan sama mikä se OPS on.

Ja 90-95% syyllisiä lasten huonoon käytökseen ovat lasten vanhemmat.

Alusta pitäen oli nähtävissä, että inkluusioon mentiin säästöt mielessä. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että ko. ideologia perustui kulttuurimarxilaiseen mädätykseen. Kulttuurimarxismi pyrkii poistamaan sellaiset ajatukset, että kellään olisi mitään vastuuta mistään, kaikkein vähiten omasta toiminnastaan. Syy on aina yhteiskunnan.

Quote from: Bona on 19.11.2016, 22:00:56
Alusta pitäen oli nähtävissä, että inkluusioon mentiin säästöt mielessä...Syy on aina yhteiskunnan.

Niin, eli säästöt oli mielessä. Ja kuten totesin, vanhempien pitäisi kasvattaa lapsensa eikä syyttää yhteiskuntaa/opettajia/poliisia/kulttuurimarksismia tms.

Kulttuurimarksismihan on se uusi "syy kaikkeen" sellaisten mielestä joissa peilikuvassa ei koskaan ole mitään vikaa.

Lapset viettävät koulussa huomattavan ajan elämästään. Koti ja koulu kasvattavat yhteistyössä, tai näin pitäisi olla. Koululta on viety välineet, joten aiempaa suurempi osa kasvatuksesta on nyt vanhemmilla. Opettaja voi vain merkitä Wilmaan käytöshäiriöt ja toivoa, että merkinnöistä on kotona seuraamuksia. Toisinaan seuraamuksia tulee vain opettajalle, kun Kukka-Petterinsä puolesta raivostuneet vanhemmat soittelevat koululle.

Quote from: Bona on 19.11.2016, 22:12:17
Lapset viettävät koulussa huomattavan ajan elämästään. Koti ja koulu kasvattavat yhteistyössä, tai näin pitäisi olla. Koululta on viety välineet, joten aiempaa suurempi osa kasvatuksesta on nyt vanhemmilla. Opettaja voi vain merkitä Wilmaan käytöshäiriöt ja toivoa, että merkinnöistä on kotona seuraamuksia. Toisinaan seuraamuksia tulee vain opettajalle, kun Kukka-Petterinsä puolesta raivostuneet vanhemmat soittelevat koululle.

Niin, eli lisää vastuuta ja velvoitteita vanhemmille. Tässä kait sitten olemme samaa mieltä? Vanhemmanhan ei tarvitse nykyisin korvaansa lotkauttaa vaikka Jani-Petteri päivittäin hakkaisi luokkakavereita kun nykylainsäädännössä koulun on pakko se sinne luokkaan ottaa.

Mielestäni uusi ops nimenomaan ottaa huomioon ne lahjakkaammat oppilaat paljon paremmin kuin ennen, mutta toisaalta koululaki ei anna koululle välineitä hoitaa niitä kusipäiden kasvattamia pikkuterroristeja jotka pilaavat lahjakkaiden oppimisen.

Lisäys; Olen ennenkin tainnut sanoa että minä olin 80-luvulla suurkoulussa sellaisella luokalla että ihme miten opettajat selvisivät järjissään. Ja "rikastumisaste" oli tasan nolla. Uusi ilmiö häiriköinti ei ole, kuten ei koulukiusaaminenkaan, mutta nykyisin vanhemmat kyseenalaistavat hyvin paljon herkemmin sen koululta tulevan viestin. Minä katson vanhempiin, opettajat ovat kautta linjan päteviä ja osaavia (pätevämpiä kun 80 luvulla)niillä keinoilla mitä heillä on. Mutta tosiaan ei sille mitään voi jos vanhemmat eivät tee osaansa.

Jatkampa vieläkin; Tuttu kun on opettaja niin sanoi että koulussa on runsaasti oppilaita jotka ihan tasan joka tunti alkavat pelaamaan älypuhelimella. Puhelimen saa kovan vääntämisen ja haistattelun kera talteen, mutta se on oppilaalle lain mukaan pakko antaa takaisin. Vanhemmille on ehdotettu että ottaisivat puhelimen talteen koulupäivän ajaksi tai yksinkertaisesti sulkisivat sen etänä (netin kautta onnistuu liittymänhaltijalle ilmaiseksi parilla klikkauksella, on tarjoutunut näyttämään miten se käy) koulutuntien ajaksi. Yhdeltäkään näiden supisuomalaisten häiriköiden vanhemmilla ei ole tällainen toimenpide onnistunut.

Onko se koulun syy jos vanhemmat eivät korvaansa lotkauta?

Quote from: Totti

Quote from: Vesa Heimo
Eikös tuo nykymaailma ihan pakkauskoneita myöten toimi ohjelmoinnilla.

Ei peruskoulutason ohjelmoinnilla.

Ei ole olemassa erikseen peruskoulun ohjelmointia ja muuta ohjelmointia. Peruskoulussa voidaan opettaa aidosti hyödyllisiä perusteita ohjelmoinnille. Proseduraalinen, algoritminen ja looginen ajattelu on yleishyödyllistä muutenkin.

Quote from: Totti
Tavallinen kansalainen ei tarvitse sellaista logiikkaa mihinkään.

Ohjelmointi on erikoisosaamista siinä missä mikä tahansa muukin erikoisosaaminen, kuten vaikkapa sähkötekniikka. Tällaista osaamista voi opetella peruskoulussakin perehtymistasolla, mutta ohjelmointi ei ole miltään osin olennainen taito kansalaisille yleensä.

Nykyään ohjelmointia käyttää hyödykseen muutkin kuin sitä varsinaisesti työnään tekevät. Ohjelmointia voi hyödyntää monella eri tavalla ja tasolla. Yhteistä kaikille on tietyntyyppinen ajattelu.

Quote from: Totti
Ohjelmointiin liittyy myös sellainen ikävä yksityiskohta, että se minkä opit nyt on vanhaa tietoa vuoden päästä. Itse asiassa, peruskoulussa ei edes voi opetella sellaista ohjelmointia, jota käytetään tosimaailmassa. Se on aivan liian monimutkaista, jotta sitä edes voisi harkita.

Koulun nuorille antamilla taidoilla ei siis koskaan ole mitään olennaista merkitystä työelämän suhteen. Ei edes niiden osalta, jotka valitsevat ohjelmointipohjaisen uran.

Ohjelmointi ei ole jonkun ohjelmointikielen tai -ympäristön opettelua, vaan enimmäkseen luovaa ongelmanratkaisua. Syntaksit ja työkalut vanhenee, mutta ongelmanratkaisu on aina hyödyllistä ja sitä kannattaa kehittää jo lapsena.

Itse opiskelin tietojenkäsittelytiedettä 90-luvun alkupuolen hyvinvointisuomessa, ja se antoi hyvän pohjan tulevaisuudelle ja en sanoisi minkään asian vanhentuneen. Uudet jutut kehittyvät evoluutiona vanhojen päälle. Ohjelmoinnin harjoittelun aloitin 7-vuotiaana, kun äiti sai ekan tietsikan.

Työelämästä löytyy suorittavaa työtä niille ketkä eivät osaa tietojenkäsittelyyn liittyviä taitoja, kuten ohjelmointi. (Niitä on muitakin tietojenkäsittelytaitoja...)

Ohjelmoinnin todellinen ammattilainen tarvitsee paljon kokemusta ja mieluiten yliopistotason koulutuksen. (En ole törmännyt vielä yhteenkään AMK tms -tason tyyppiin jonka kanssa saisi syvällistä ja luovaa keskustelua aikaiseksi tietojenkäsittelystä.) Oleellista on ymmärtää, että kaikista ei tule niitä ohjelmointia päätyönään käyttävää, vaan se voi toimia jonkun muun ammatin tukena. Hyvä esimerkki on, että kirjanpitäjät, palkanlaskijat, eri alojen insinöörit jne ovat kovia naisia/miehiä tekemään exceliin makroja. 

Quote from: Totti
Tämän puitteissa ohjelmointiin panostaminen millään muulla tasolla kun pinnallinen perehtyminen on ajan ja rahan haaskausta.

Ohjelmointia turhempaa on mielestäni esimerkiksi: uskonto, historia, kaikki kielet paitsi äidinkieli ja englanti, maantieto ja biologia. Ymmärrän, että tämä on mielipidekysymys.

Quote from: Totti
En ihan oikeasti usko, että koulu voi opetella lapsille yhtään mitään tämän suhteen. Itse olen monet ATK-luokat istunut läpi elämäni aikana ja tyypillistä on, että opettaja tietää vähemmän kun oppilaat.

Aiemmin pidetyillä ATK-tunneilla ei ollut juuri laisinkaan tekemistä ohjelmoinnin kanssa. Kyseessä on melkolailla eri asia.

Olen opettanut molemmille lapsilleni (alle 10v) ohjelmointia ja ovat tykänneet. Hyvä, että saa pian aloittaa koulussa saman. Vanhemmilla on tietysti oikeus väheksyä näitä taitoja ja opastaa lapset ottamaan muita aineita.

Quote from: Totti
Itse asiassa tiimityö on vahvasti yliarvostettu toimintatapa.

On toki niin, että esim. kuuraketin suunnitteleminen edellyttää monta henkilöä. Tehokkain tapa toimia on kuitenkin pilkkoa ongelma ja jakaa se yksittäisille henkilöille, jotka saavat oman osa-alueen ratkaistavakseen. Eli tiimityö ei oikeastaan ole työtä yhdessä vaan monen osaajan työn summa.

Monet yritykset ovat alkaneet huomaamaan tiimien ongelman. Tiimissä on aina keskinkertaisia- tai alisuorittajia, joista seuraa työn laadun heikkenemistä ja siipeilemistä. Tiimissä myös joutuu kommunikoimaan paljon, joka vie aikaa ja heikentää keskittymistä.

Tälle ilmiölle on nimikin Brooken-laki (https://en.wikipedia.org/wiki/Brooks%27s_law).

Etenkin IT-alalla on nyt havahduttu siihen, että on parempi palkata yksittäisiä introvertteja osaajia, joille allokoidaan oma tehtävä kun kasata tiimejä, jotka edellyttävät ihmisiä sosiaalisilla taidoilla.

Kaikkien ei tarvitse sitä arvostaa. IT-alalla sitä arvostetaan paljon. Brooken-laki oli huono viite, sillä se kertoo eri ilmiöstä, joka itseasiassa vahvistuu, jos ihmisillä ei ole tiimitaitoja. Kaikkien ei tarvitse olla tiimipelaajia, mutta suuren enemmistön kyllä.

Quote from: Vesa Heimo on 19.11.2016, 22:18:12
...Jatkampa vieläkin; Tuttu kun on opettaja niin sanoi että koulussa on runsaasti oppilaita jotka ihan tasan joka tunti alkavat pelaamaan älypuhelimella. Puhelimen saa kovan vääntämisen ja haistattelun kera talteen, mutta se on oppilaalle lain mukaan pakko antaa takaisin. Vanhemmille on ehdotettu että ottaisivat puhelimen talteen koulupäivän ajaksi tai yksinkertaisesti sulkisivat sen etänä (netin kautta onnistuu liittymänhaltijalle ilmaiseksi parilla klikkauksella, on tarjoutunut näyttämään miten se käy) koulutuntien ajaksi. Yhdeltäkään näiden supisuomalaisten häiriköiden vanhemmilla ei ole tällainen toimenpide onnistunut.

Onko se koulun syy jos vanhemmat eivät korvaansa lotkauta?

Vanhaan hyvään aikaan olisin sanonut, että olet oikeassa ja juuri noin. Nyt ei olla enää impiwaarassa.

Valitettavasti, näinä nykyisen menon, rajattoman maahanvaeltelun ja ihqun monisekokulttuurin, aikoina ei voi tietää josko ykskaks joku ääri-uskonnollinen hihhuli tai muu sekopää tunkee kouluun suunnitelmineen. Silloin piilottelevan oppilaan kännykkä voi olla ainoa keino saada yhteys ulos ja pelastukseen. Ja jo pienenkin kiusaamisenkin voi nauhottaa, videoida tai ilmoittaa pikaviestinä.

Ja siksipä sen sanon, että nykymaailmassa olisi parempi yhdenkään opettajan olla ottamatta Meidän Jani-Petterin eikä Anna-Maijan kännyköitä hetkeksikään pois mistään syystä, ellei halua kuulla vanhemmilta ripitystä lastemme oikeuksista ja toisen omaisuuteen kajoamisesta. Vanhempien velvollisuus on ohjata lapsi pärjäämään monisekokulttuurisessa maailmassa ja oleellinen osa sitä on olla luovuttamatta kännykkäänsä pois kenellekään mistään syystä.
Ellei opettaja sellaisia asioita itse tajua eikä pysy maailman muutoksissa mukana, niin syytön minä vanhempana siihen olen jos vanhempien on pakko sivistää opettajaa kertomalla faktoja - ja toistettava niitä faktoja niin usein, että viesti menee perille.

Edit: ja ei tulisi mieleenkään sulkea lasten kännyköitä hetkeksikään. Sen sijaan, jos opettajista tulee vaiva takavarikointeineen, niin saattaisin laittaa lapselle mukaan useampia kännyköitä varmuuden vuoksi.

Quote from: Alarik on 20.11.2016, 00:57:33

Ja siksipä sen sanon, että nykymaailmassa olisi parempi yhdenkään opettajan olla ottamatta Meidän Jani-Petterin eikä Anna-Maijan kännyköitä hetkeksikään pois mistään syystä, ellei halua kuulla vanhemmilta ripitystä lastemme oikeuksista ja toisen omaisuuteen kajoamisesta.

No kiitos kun alleviivasit sen mikä nykykoulussa on iso ongelma.

Quote from: Vesa Heimo on 20.11.2016, 01:03:33

Quote from: Alarik on 20.11.2016, 00:57:33
Ja siksipä sen sanon, että nykymaailmassa olisi parempi yhdenkään opettajan olla ottamatta Meidän Jani-Petterin eikä Anna-Maijan kännyköitä hetkeksikään pois mistään syystä, ellei halua kuulla vanhemmilta ripitystä lastemme oikeuksista ja toisen omaisuuteen kajoamisesta.

No kiitos kun alleviivasit sen mikä nykykoulussa on iso ongelma.

Ole hyvä. Se on se kolikon toinen puoli. Se taas on seurausta pääosin yhteiskunnallisesta monisekokulttuurikokeilusta ja muista lieveilmiöistä.
Yhteiskunta ja koulu tarvitsisi (Trumpia lainatakseni) law and order, lakia ja järjestystä. Enkä tarkoita kiusaajien päänsilittelyjä tai rikollisten ehdollisia tuomioita tai poliisin/lain käyttöä monisekopolitiikan jatkeena. Kunnon välineet, kuri ja järjestys.

Pian opettajat ei uskalla ottaa kännykkää pois kuin kilteimmiltä oppilailta, joka opettaa koko sukupolvelle että julmimmat, äänekkäimmät, törkeimmät ja pelottavimmat miehet ja naiset saa tehdä mitä huvittaa ja pääsee vaikka USAn pressaehdokkaaksi, ja kiltit saa kärsiä kaikesta tai jopa rangaistuksen.

Quote from: Alarik on 20.11.2016, 01:29:29

Quote from: Vesa Heimo on 20.11.2016, 01:03:33

Quote from: Alarik on 20.11.2016, 00:57:33
Ja siksipä sen sanon, että nykymaailmassa olisi parempi yhdenkään opettajan olla ottamatta Meidän Jani-Petterin eikä Anna-Maijan kännyköitä hetkeksikään pois mistään syystä, ellei halua kuulla vanhemmilta ripitystä lastemme oikeuksista ja toisen omaisuuteen kajoamisesta.

No kiitos kun alleviivasit sen mikä nykykoulussa on iso ongelma.

Ole hyvä. Se on se kolikon toinen puoli. .

Niin siis se että sinun mielestä sinun lasten perseilyyn ei saa puuttua koska monikulttuuri?

Ja sitten vielä ihmetellään että mikä peruskoulussa on persiillään? Juuri ne kyvyttömät vanhemmat- ihan taustasta riippumatta.

Quote from: Joutilas on 20.11.2016, 00:50:03
Nykyään ohjelmointia käyttää hyödykseen muutkin kuin sitä varsinaisesti työnään tekevät. Ohjelmointia voi hyödyntää monella eri tavalla ja tasolla. Yhteistä kaikille on tietyntyyppinen ajattelu.

Lisäksi on syytä muistaa, että ohjelmointikin näyttää olevan käytännössä sellainen taito, että ellei sen perusteita opi jo viimeistään teini-ikäisenä, niin sen jälkeen kunnolla oppiminen tuntuu olemaan aika harvinaista ellei melkein mahdotonta, vaikka poikkeusyksilöitäkin varmaan on. Vähän sama toki on monien muidenkin asioiden kanssa, kuten joku ammattiviulistiksi, kaunoluistelssa ammattimaisesti pärjääväksi yms tuskin kovinnäköisesti pystyy kehittymään, jos kaiken aloittaa vasta aikuisiällä tyhjästä.

Quote
Ohjelmointia turhempaa on mielestäni esimerkiksi: uskonto, historia, kaikki kielet paitsi äidinkieli ja englanti, maantieto ja biologia. Ymmärrän, että tämä on mielipidekysymys.

Uskonnon jankkaus nyt ainakin on melkoista ajanhaaskausta, etenkin kun olennaisesti samoja asioita jankataan vuodesta toiseen ja kyse on muutenkin varsin kyseenalaisesta asiasta opittavaksi.  Samoin äidinkielen ja englannin lisäksi monet kielet (etenkin pakkoruotsi) ovat aika suurelle osalle melko turhia. Mutta sanoisin kyllä jonkunasteisen tietämyksen historiasta, maantiedosta, biologiasta (ja muutenkin luonnontieteistä ja matematiikasta) kuuluvan perussivistykseen. Kyllä ihmisillä pitää olla jonkinlainen käsitys siitä mistä me olemme tulleet ja miten eliöt, laitteet yms toimivat, eikä uskoa johonkin kansantarinoihin historian sijaan ja magiaan ja henkiin selityksenä sille, miten laitteet ja elolliset olennot toimivat.

Kaikkein tärkeimmät aineet ainakin perusteiden kannalta toki lienevät ainakin perusteiden osalta äidinkieli ja matematiikka, kun niiden varaan rakentuu niin paljon muuta.

Quote from: Vesa Heimo on 20.11.2016, 01:38:56
Niin siis se että sinun mielestä sinun lasten perseilyyn ei saa puuttua koska monikulttuuri?

Nyt kyllä laitan rautatiekiskosta: Vaikkapa juuri monikulttiperseily luo yhteiskunnallisen olotilan, joka seurauksenaan vaatii tietynlaista turvaperseilyä johon ei saa puuttua ellei sen syy poistu.

Toinen kisko: Perseilevät opettajat perseilee mm. yrittämällä kieltää suvivirren. Uskonnolliseen perseilyyn opettajat ei puutu, ei saa puuttua sillä uskonnonperseilyvapaus-laki estää. Muuhun erikulttuuriseen perseilyyn ei perseilevät opettajat puutu, koska kulttuurisensitiivisyysperseily. Kiusaamiseen perseilevät opettajat ei puutu, kun "meillä ei kiusata, KiVa perseilykoulu takaa sen". Koulumatkojen kiusaamiseen perseilevät opettajat ei puutu, koska perseilevät poliitikot on säätäneet lait, joista perseilevät lakimiehet sanoo, että "laki kieltää koulua puuttumasta" - pakko kutsua siis poliisit, mitä taas opettajat pitää liioittelevana perseilynä.
Edit: puhumattakaan tänne asti perseilleen VOK-porukan raahaamisesta perseilemään päiväkoteihin/kouluihin. Viherpiiperöpropagandalla perseilyä ilman puhetta teknologisen kehityksen kyvystä ratkaista kaikki viherpiiperöongelmat. jnejne. valtavasti yksisilmäistä perseilyä.

Mutta tottakai minun lasten tekemisiin halutaan puuttua, koska sikäli harmiton perseily, ettei opettajan monikulttuuritunteikkuus eikä oma maailmankuva sitä estä. Opettajat ja vanhemmat perseilee eri kuplissaan jotka ei kohtaa, mutta jotka on molemmille todellista elämää - ja sitten syylliseksi todetaan vanhemmat.

Huomaa kyllä näistä keskusteluista, että suurimmalla osalla porukasta ei ole mitään käsitystä koulumaailmasta. Helvetisti virheellistä mututietoa tässä ketjussa.

Quote from: John on 20.11.2016, 07:57:21
Huomaa kyllä näistä keskusteluista, että suurimmalla osalla porukasta ei ole mitään käsitystä koulumaailmasta. Helvetisti virheellistä mututietoa tässä ketjussa.

Hei, John!

Jos sinulla on käytännön kokemusta tai tietoa uuden opetussuunnitelman alkuaskelista tältä syksyltä, olisi mielenkiintoista kuulla asiasta lisää. Aihe on mielestäni tärkeä paitsi yhteiskunnallisesti, se myös koskettaa koko koulua käyvää ikäluokkaa, opettajia ja lasten perheitä.

Quote from: Eino P. Keravalta on 20.11.2016, 08:24:43

Quote from: John on 20.11.2016, 07:57:21
Huomaa kyllä näistä keskusteluista, että suurimmalla osalla porukasta ei ole mitään käsitystä koulumaailmasta. Helvetisti virheellistä mututietoa tässä ketjussa.

Hei, John!

Jos sinulla on käytännön kokemusta tai tietoa uuden opetussuunnitelman alkuaskelista tältä syksyltä, olisi mielenkiintoista kuulla asiasta lisää. Aihe on mielestäni tärkeä paitsi yhteiskunnallisesti, se myös koskettaa koko koulua käyvää ikäluokkaa, opettajia ja lasten perheitä.

Käytännön totuus on se, että kouluissa ei ole juuri mikään muuttunut verrattuna vaikka viime kevääseen. Enkä heitä tätä väitettä ilman, että olisin itse nähnyt asioita. Enempää en ala aihetta avamaan, sillä en halua identifioitua liikaa.

Joutilas:

QuotePeruskoulussa voidaan opettaa aidosti hyödyllisiä perusteita ohjelmoinnille. Proseduraalinen, algoritminen ja looginen ajattelu on yleishyödyllistä muutenkin.

Tuli vain mieleen, miten jotkut, keskimääräisen älykkyysosamääränsä puolesta kehitysvammaisen tasolla olevat aasivankkurikansat selviävät näistä tunneista.. ettei vain menisi entistä pahemmaksi perseilyksi kun ei ole mitään ymmärrystä tai mielenkiintoa?

Olen edelleen sitä mieltä, että kaikille ei kannata opettaa kaikkea, vaan tietyt perusteet opetettaisiin kaikille ja sen jälkeen oppilaita seulottaisiin kykyjen ja taipumusten mukaan ja heidät ohjattaisiin oppimaan painottaen aineita, joihin heillä on luontainen taipumus. Näin palveltaisiin parhaiten paitsi oppilasta itseään, myös yhteiskuntaa kokonaisuutena.

Kannatan lisää uskonnon opetusta. Kellokäyrän molemmat laidat hyötyvät siitä kovasti.

Peruskoulussa voitaisiin minusta opettaa vain kuutta pakollista ainetta. Uskontoa, äidinkieltä (johon voidaan sisällyttää tärkeimmät asiat Suomen historiasta ja ympäristötiedosta), kotitaloutta/käsityötä (fuusio), liikuntaa, matematiikkaa ja loppupuolella englantia. Valinnaisaineina (musaa, kuvataidetta, saksaa...) siihen päälle koulukohtaisesti.

Näille kuudelle aineella sitten suuri tuntikehys. Saataisiin sukupolvi, jolla on vahva Jumalaan nojaava moraalinen kompassi, joka liikkuu ja urheilee koulussa todella paljon, opettelee rutkasti käytännön kotitaloustöitä, tuntee Suomen kielen ja kulttuurin hyvin ja osaa laskeakin jotain. Kaikki silppu pois.

Quote from: Bona on 19.11.2016, 19:11:41
"Inkluusiosta" puhuttiin erityisesti vuosituhannen taitteessa. Silloin sanottiin, että jokainen erityisoppilas saa luokkaan korvamerkityn avustajan, jos inkluusioon suostutaan.

Tämä "inkluusiohan" (mukaan ottaminen) kuulostaa täysin paskalta idealta!

Siis sinne luokkaan otetaan avustaja kälättämään sille yhdelle häirikölle, joka sitten kälättäisi takaisin, niinkö? Eikö näiden kahden dialogi sitten häiritsi "pääopettajan" duunia, ja kaikkien muiden oppimista, kun siellä on kaksi auktoriteettia äänessä samanaikaisesti? Kuulostaa kakofonialta.

"Ekskluusio" (poissulkeminen) eli sen häirikön eristäminen toiseen luokkaan avustajineen kuulostaisi noin nopeasti ajatellen paljon järkevämmältä idealta, paitsi tietenkin jos tavoitteena on koululaitoksen mädättäminen.

OAJ ( opetusalan ammattijärjestö ) ajaa nyt lakimuutosta, joka mahdollistaisi opetuksen epäämisen häirikköoppilaalta kolmeksi päiväksi.

Uskallan olettaa, että tämä ei toisi ratkaisua, vaan päinvastoin pahentaisi ongelmaa. Häirikköoppilashan lähtökohtaisesti ei halua olla koulussa, joten miksi hänet palkittaisiin ylimääräisellä vapaalla huonon käytöksen vuoksi? Kun oppilas huomaa, että heittämällä pulpetin seinään hän saa kaivattua lomaa, se vain kannustaa perseilemään lisää.

Eikä kolmen päivän minierottaminen ole suuri apu luokalle: kohta häirikkö on taas luokassa.

Loman sijaan pitäisi päinvastoin pitää huoli siitä, että häirikkö nimenomaan on koulussa. Häneen on loman sijaan kohdistettava kovempaa kuria, mutta omassa häirikköluokassa.

Quote from: Tavan on 20.11.2016, 09:43:26
Kannatan lisää uskonnon opetusta. Kellokäyrän molemmat laidat hyötyvät siitä kovasti.

Joo lisää islamin opetusta mamuille. Sehän auttaa.

Quote from: Eino P. Keravalta on 20.11.2016, 10:22:00
OAJ ( opetusalan ammattijärjestö ) ajaa nyt lakimuutosta, joka mahdollistaisi opetuksen epäämisen häirikköoppilaalta kolmeksi päiväksi.

Uskallan olettaa, että tämä ei toisi ratkaisua, vaan päinvastoin pahentaisi ongelmaa. Häirikköoppilashan lähtökohtaisesti ei halua olla koulussa, joten miksi hänet palkittaisiin ylimääräisellä vapaalla huonon käytöksen vuoksi? Kun oppilas huomaa, että heittämällä pulpetin seinään hän saa kaivattua lomaa, se vain kannustaa perseilemään lisää.

Eikä kolmen päivän minierottaminen ole suuri apu luokalle: kohta häirikkö on taas luokassa.

Loman sijaan pitäisi päinvastoin pitää huoli siitä, että häirikkö nimenomaan on koulussa. Häneen on loman sijaan kohdistettava kovempaa kuria, mutta omassa häirikköluokassa.

Väliaikainen erottaminen on mahdollista nytkin, mutta koulu on koko ajan vastuussa oppilaan opiskelusta. Siksi keino on käytännössä tehoton.

Muuten se voisikin tehota. Häirikkö haluaa kyllä käydä koulua, sillä hän haluaa huomiota kavereilta.

Lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen, matematiikka ja logiikka. Nuo pitää saada heti kuntoon ja sujuviksi ensimmäisillä luokilla, vaikka sitten muiden aineiden kustannuksella.

Historiat sun muut on helppo oppia myöhemminkin kun osaa esim. lukea sujuvasti.

Käytännön kokemukset kentältä antavat vihjettä, että suurimmassa osassa kouluja rehtori on sen verran pragmaattinen, että siirtää nämä ylhäältä tulevat ohjeet inkluusiosta suoraan mappi-Ö:hön. Toki lain kirjainta noudatetaan, eli mitään erityis- tai tarkkailuluokkia ei ole. Koulussa on vain sattumalta joka luokka-asteella yksi luokka, jossa on vain kymmenkunta oppilasta, jotka kaikki ovat sattumalta näitä ongelmatapauksia. Homma siis pelaa niinkuin pitääkin, mutta missään virallisessa paperissa ei lue, että koulussa olisi pien-, erityis- tai tarkkailuluokkia. Sama homma tasoryhmien kanssa: monessa paikassa palkitetaan matikassa tai kielissä 2-3 opettajan tunnit samaan aikaan ja jaetaan porukkaa ryhmiin osaamistasojen mukaan, käytännössä tavoitteiden mukaan. Ensisijaisesti oppilas saa itse vaikuttaa missä ryhmässä opiskelee ja tarvittaessa ryhmää voi vaihtaa kesken vuoden. Vanhemmilta ja oppilailta tulee kiittävää palautetta, ja luonnollisesti näistäkään järjestelyistä ei raportoida ylöspäin hallintoportaassa.

Joissakin kouluissa rehtorin oma ideologia puskee käytäntöön ja inkluusiota noudatetaan kirjaimellisesti. Jos ja kun niitä avustajia ei sitten koululla ole tarpeeksi, niin tässä vaiheessa ollaan kusessa. Tällaisia kouluja on kuitenkin onneksi vähemmistö. Toki näissä kouluissa tämänkaltaisia ongelmia ilmaantuu eniten ja saavat sitä kautta näkyvyyttä mediassa.

Myös opehuoneen keskusteluissa suhtautuminen inkluusioon ja häiriköiden ymmärtämiseen on pääsääntöisesti hyvin nuivaa.

-R

Quote from: yks vaan on 20.11.2016, 11:51:15
Historiat sun muut on helppo oppia myöhemminkin kun osaa esim. lukea sujuvasti.

Kuinka moni peruskoulun suorittanut tuntee hyvin esimerkiksi Suomen lähihistoriaa? Kysykää itseltänne: mitä tiedätte ilman lisätietojen hakemista esimerkiksi Suomen sodasta? Periaatteessa kaikkien suomalaisten pitäisi tämä asia osata, sillä se on opetettu koulussa. Tästä huolimatta tämä sota on monille varsin vieras.

Uskontoa voidaan opettaa hartautena tai uskontona. Ainakin takavuosina oli olemassa sellaisia uskonnonopettajia, jotka pitävät uskontotuntien sijaan hartaustunteja. Pahoin pelkään, että näin on myös vielä nykyään.

Suomalaisten liikkumistottumuksia pidetään huonoina, olisiko liikunnanopetuksessa ollut jotain vikaa? Miksi liikuntaa opetetaan siten, että se synnyttää ihmisille suurta vastenmielisyyttä?

Kuvaamataidon arvostelussa voidaan sorsia lapsia mielinmäärin. Miten opettaja voi arvioida oppilaan pärstäkertoimen vaikuttamatta, onko jokin työ esimerkiksi kutosen, seiskan vai kasin arvoinen.

^^ Hienoa, Ropetuss, jos asiat toimivat käytännössä noin. Yksi keskeinen työkalu, jota itse kaipaan, liittyy järjestyksen ja kurin pitoon kouluissa. Opettajien ja muun henkilökunnan (vahtimestari, kouluisäntä jne) oikeus rajoittaa ja rauhoittaa riehuva oppilas pitää kirjata ihan selkeästi lakiin, jotta heillä on sen tuki takanaan. Kukaan ei kaipaa fyysisiä rangaistuksia karttakepillä lyömisineen takaisin, mutta ei oppilas myöskään voi olla kirjaimellisesti koskematon. Tiedän, että on pykälät turvatarkastuksen tekemisestä jne, mutta oppilaaseen koskemisesta on jo tehty sellainen tabu, ettei moni opettaja välttämättä halua lähteä riskeeraamaan ja kuuntelemaan pedofiilisyytöksiä. Ratkaisu ei myöskään ole pelkkä oppilaan työntäminen luokasta käytävälle, koska oppilaasta ollaan edelleen vastuussa, joten tarvitaan myös valvontaa. Suurissa kouluissa on varmasti sekä tilat että varat palkata vartija, joka sekä turvaa oppilaita että henkilökuntaa ulkoisilta uhilta, mutta myös auttaa pitämään järjestystä oppilaille ja esimerkiksi on paikalla tuossa luokasta poistamisessa ja sen jälkihoidossa. Kaikilla pienillä kouluilla ympäri Suomen ei tähän resursseja ole. Turvallisuusasioihin ylipäätänsäkin reagoidaan vasta, kun on pakko eli jotain ikävää on jo ehtinyt tapahtua (esim. kouluampumiset). Lapset ovat arvokkainta, mitä tällä maalla on, joten resursseja pitäisi löytyä ja tahtoa laittaa lainsäädäntö opettajan selkänojaksi vaikeiin tilanteisiin.

Quote from: Supernuiva on 20.11.2016, 12:35:08

Quote from: yks vaan on 20.11.2016, 11:51:15
Historiat sun muut on helppo oppia myöhemminkin kun osaa esim. lukea sujuvasti.

Kuinka moni peruskoulun suorittanut tuntee hyvin esimerkiksi Suomen lähihistoriaa? Kysykää itseltänne: mitä tiedätte ilman lisätietojen hakemista esimerkiksi Suomen sodasta? Periaatteessa kaikkien suomalaisten pitäisi tämä asia osata, sillä se on opetettu koulussa. 

Tärkeiden perusjuttujen, kuten matematiikka, keskeiset kielet jne. lisäksi on hyvä oppia luonnontieteiden ja historian perusteita. Eikä nämä pelkällä lukutaidolla aukene parhaiten, vaan on parempi että hyvä opettaja paketoi tietyt keskeiset asiat oppilaille helposti opittavaan muotoon.

Historiassa tärkeää on pitkien aikojen kehityskulut, syyt ja seuraukset. Ei niinkään vuosiluvut tai yksittäisten taistelujen lopputulokset.

Quote from: Eino P. Keravalta on 14.11.2016, 20:18:20
Laitettiinko kehitysmaalaiset lapset erityisluokalle? Annettiinko mölyäjille ja häiriköille rangaistuksia? Kovennettiinko kuria? Vaadittiinko vanhemmilta toimenpiteitä? Ei suinkaan. Vaan muokattiin koko opetussuunnitelma suomalaislapsista välittämättä mahdollisimman sopivaksi kehitysmaalaiselle mentaliteetille ja tavoille!

Kun havaittiin, että kehitysmaalainen, vajaan impulssikontrollin omaava lapsi on häiriöksi eikä häntä saatu mitenkään kuriin, päätettiin tehdä koko koulusta sirkus ajattelematta omien lastemme mahdollisuuksia oppia.

Yhtäkkiä keksittiinkin, että koulussa piti olla kivaa! Oli vanhanaikaista, että opettaja opetti ja oppilaat istuivat hiljaa oppimassa. Sellainen oli perin impiwaaralaista! Kouluista alettiin rakentaa viihtymiskeskuksia, joissa mikään päivä ei ole samanlainen kuin toinen. Luokkia vaihdetaan, tehdään käsillä, ollaan spontaaneja ja osallistuvia, kyseenalaistetaan, keskeytellään opettajaa, harrastetaan ryhmätöitä, tehdään kesken viikkoa luokkaretkiä milloin minnekin, ollaan äänekkäitä ja ulospäinsuuntautuvia, leikitellään asioilla, luodaan tietokoneilla, annetaan ilon näkyä, eletään ja koetaan..

Toivottiin siis, että tällainen remukoulu olisi sen verran mielenkiintoinen, että kehitysmaalainenkin oppilas jaksaisi sitä käydä ja olla pahemmin häiriköimättä, kun kaiken aikaa tapahtuisi kaikkea kivaa, mielenkiintoista, luovaa, äänekästä ja hassua! Unohdettiin säännöt, rutiini, kurinlaisuus, systemaattisuus ja selkeys - suomalaisen kontemplatiivisen, introvertin ja kiltin oppilaan haitaksi.

Lisäisin tähän, että kehitysmaiden kouluissa on pääsääntöisesti kova kuri ja opetus on hyvinkin impiwaaralaista. Istutaan paikallaan ja kuunnellaan opetusta, luetaan oppikirjoja, kirjoitetaan rihvelitauluun. Keppiä tulee herkästi pienestäkin venkoilusta. Impulssikontrolli kehittyy ulkoisen kurin avulla, ja kehitysmaataustaisille oppilaille saattaisi sopia paremmin didaktiitan paluu sata vuotta taaksepäin.

Varhaiskasvatuksen puolella kasvatustieteilijät Poulter, Riitaoja & Kuusisto haukkuvat tutkimusta varten keräämiään kenttätyön kokemuksia. Artikkelissa "Toisin silmin" tiedenaisten vastine päiväkotityötä tekevien kokemukselle siitä, että "monikulttuurisuus on tuonut meille jatkuvasti lisää työtä" on "Mihin asiakirjat velvoittavat: voinko jättää toteuttamatta yhtä kasvatuksen osa-aluetta?". VMP. Vasujen ja kehityskeskustelujen hienot suunnitelmat "yhdessä ihmettelevästä katsomuskasvatuksesta" on täysin irrallaan päiväkotiarjesta, jossa oppimistavoitteisiin kuuluu potalla käyminen ja ettei toista saa lyödä lapiolla.

https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/fi/publications/toisin-silmin-lapsi(12ae4d92-ec6c-48b6-872c-05f5dea113d0).html

Mangustin:

QuoteLisäisin tähän, että kehitysmaiden kouluissa on pääsääntöisesti kova kuri ja opetus on hyvinkin impiwaaralaista. Istutaan paikallaan ja kuunnellaan opetusta, luetaan oppikirjoja, kirjoitetaan rihvelitauluun. Keppiä tulee herkästi pienestäkin venkoilusta. Impulssikontrolli kehittyy ulkoisen kurin avulla, ja kehitysmaataustaisille oppilaille saattaisi sopia paremmin didaktiitan paluu sata vuotta taaksepäin.

Kehitysmaissa on kova kuri, koska kehitysmaalaiset ovat itse huomanneet, että se on välttämätöntä heidän keskuudessaan.

Nyt meille tulee kymmeniä ja satojatuhansia kehitysmaalaisia emmekä me osaa suhtautua heihin järkevästi, koska emme poliittiselta korrektiudeltamme uskalla tunnustaa, että he keskimäärin ovat aivan erilaista porukkaa kuin rauhalliset, älykkäät ja humaanit pohjoismaalaiset, joiden parissa olemme tottuneet toimimaan.

Jos vanha opetussuunnitelma oli kehno työkalu kehitysmaalaisten kanssa toimimiseen, tämä uusi on sitten jo aivan toivoton. Kehitysmaalainen kaipaa kuria, auktoriteettia, selkeitä ja ehdottomia sääntöjä, kovia rangaistuksia ja hierarkiaa. Hänelle toverillinen ja puuhasteleva tivolikoulu, jossa opettaja laskeutuu oppilaiden kanssa samalle tasolle 'etsimään ja ihmettelemään', ehkä jopa fyysisesti konttailemaan pitkin lattioita, ei sovi. Sillä kehitysmaalainen uskoo vain voimaan ja hän voi parhaiten kehittyä ankarissa olosuhteissa. Päänsilitys ja turhanpäiväinen naureskelu vain saavat perseilijän esiin kehitysmaalaisesta.

Quote from: Eino P. Keravalta on 20.11.2016, 15:37:32
Hänelle toverillinen ja puuhasteleva tivolikoulu, jossa opettaja laskeutuu oppilaiden kanssa samalle tasolle 'etsimään ja ihmettelemään', ehkä jopa fyysisesti konttailemaan pitkin lattioita, ei sovi.

En ole itse huomioinut mitään tämän suuntaista tytsän luokassa. Pelisäännöt on hyvin selvät, niitä painotetaan ja opetetaan jatkuvasti, ongelmien tullessa niihin puututaan välittömästi ja niistä myös informoidaan koko luokan vanhemmille jos tarve tulee. Ainakin itse huomaan hyvinkin selvästi miten oman lapsen käytöstavat ovat kehittyneet näinkin lyhyessä ajassa, ja se miten toiset lapset otetaan huomioon. Ketään ei esim. jätetä yksin vaan haetaan välitunneilla seuraan.

Ainoa muutos mitä olen huomannut on liikunnan määrän lisääntyminen ja monipuolistuminen (minkä ei pitäisi kenenkään mielestä olla negatiivinen asia), yhden välitunnin muuttuminen  pidemmäksi, välitodistusten muuttuminen arviointikeskusteluksi, jossa lapsi on myös itse mukana. Mielestäni huomattavasti parempi kuin joku random lappu. Tablettien käyttö kerran viikkoon ei luulisi kenenkään maailmaa kaatavan ottaen huomioon, että suurella osalla sellainen on ihan kotonakin, ja se edelleen vaatii sen oman pään käyttöä, koska sillä lasketaan ja luetaan virtuaalimaailmassa, opettajat myös tarkkailevat lapsen osaamisen tasoa, koska kaikki tehtävät ja toimet jäävät profiilin muistiin.

Lukemista, kirjoittamista, laskemista harjoitellaan valtavat määrät, taitoja testataan jatkuvasti, että ongelmien tullessa niihin pystytään puuttumaan välittömästi eikä huomenna.

Kurista ja kurituksesta vielä havainto - PISA-kokeita dominoi nykyään maat, joissa ei arastella bambukepin rakkaudellista käyttöä. Valkoisilla angloilla ruumiillista kuritusta paheksuvissa maissa tehdyt tutkimukset todistavat ainoastaan korrelaation piiskaamisen ja huonompien oppimistulosten välillä. Syy voi olla jokin muu tekijä kuin kuritus - esim. yhteiskuntaluokka, sosiaaliset ongelmat tai vanhemman ja lapsen jakama perinnöllinen temperamentti, joka johtaa ruumiillisen kurituksen käyttöön kasvatuksessa ja toisaalla heikompaan oppimiseen.

https://en.wikipedia.org/wiki/Programme_for_International_Student_Assessment#Results

Tämän vuoden tulokset julkaistaan 6.12. OECD:n sivuilla voi tehdä kokeen englanniksi.

http://www.oecd.org/pisa/

Uutisen lopussa "ullatus",,varmaan korjaantuu suositeltuun muotoon päivän mittaan.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701152200053899_uu.shtml

" Uutta ovat tyttöjen rajut tappelut ja se, että maahanmuuttajahuoltajat uskovat lastaan enemmän kuin koulun aikuisia. Rehtorin työstä hirmuinen osa on nykyään huoltajien kanssa palaveeraamista. Uskomattomia, aggressiivisia tapaamisia, joista voisi hyvin tehdä kunnianloukkausjuttuja".

QuoteUutta ovat tyttöjen rajut tappelut ja se, että maahanmuuttajahuoltajat uskovat lastaan enemmän kuin koulun aikuisia

Kunniakulttuuriin kuuluu sisäänrakennettuna, että omaa porukkaa puolustetaan aina, oli se oikeassa tahi ei. Niissä ei keskustella asioista, vaan henkilöistä. Siksi asiat eivät edisty ja siksi seuraa kaaosta ja perseilyä, jota jokainen ryhmä pyrkii hallitsemaan väkivallalla.

Pohjoismaiseen arvomaailmaan tämä ei tietenkään mitenkään istu, mutta kehitysmaaperäisen, kontrolloimattoman ja leväperäisen massamaahanmuuton myötä pohjoismaiset arvot alkavatkin vähitellen joutua ahtaammalle varsinkin, kun emme osaa tai uskalla puolustaa niitä, vaan yritämme sovitella ja tehdä kompromisseja alikehittyneiden kunnia- ja aggressiokulttuureiden kanssa.

Kehitysmaaperäisestä maahanmuutosta ei ole mitään hyötyä eikä se ole voimavara tai mahdollisuus, vaan ainoastaan kaikilla yhteiskunnan tasoilla kurjuutta levittävä ja lisäävä taakka, jota Suomen ei olisi ollut pakko ottaa yhteiskuntaa tuhoamaan.

Quote
Uutta ovat tyttöjen rajut tappelut ja se, että maahanmuuttajahuoltajat uskovat lastaan enemmän kuin koulun aikuisia. Rehtorin työstä hirmuinen osa on nykyään huoltajien kanssa palaveeraamista. Uskomattomia, aggressiivisia tapaamisia, joista voisi hyvin tehdä kunnianloukkausjuttuja".

Ihmettelin kanssa, että oli rohjettu kirjoittaa totta. Ei noin saisi kirjoittaa. Tiedetään kuitenkin, että kyse on kulttuurieroista ja heidän kulttuurissaan on vain erilainen tapa sovitella asiat. Onko edes kysytty imaamin mielipidettä asiaan?

Pahinta nykyään on että alaluokilla ei anneta arvosanoja. Hymynaamoja itsesearviointia ja muuta paskaa. Itse ainakin haluaisin tietää onko lapseni kutosen vai kasin oppilas. Nukujärjestelmässä en sitä tiedä.

Lainaan tähän jäsen Totin ansiokkaita näkemyksiä ( teksti on hänen kirjoittamansa eikä minun ) hänen lupaansa kysymättä, mistä pahoittelut:

QuoteKasvatustieteen professori Raija Hämäläinen listaa Ilta-Sanomille kolme kovaa valttia Suomen koulutusjärjestelmän uuteen nousuun.

        1. Digiloikka auttaa
        2. Paljon osaamista erilaisista tavoista oppia
        3. Vuorovaikutustaitoja opitaan kaikilla tasoilla


    http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005127938.html

Läjä unelmahöttöä professori-tasolta.

Oikeastaan juuri nuo kolme juttua ovat merkittävä syy heikkenevään menestykseen.

Suomi menestyi koulutustutkimuksissa niin kauan kun pysyttiin PERINTEISISSÄ opettamismalleissa. Eli opettaja on luokan edessä, kirjoittaa taululle ja näyttää asioita. Oppilaat kuuntelevat, kopioivat, kyselevät, askartelevat ja kokeilevat.

Quote1. Digiloikka auttaa

Joitain vuosia sitten alettiin ottamaan näitä ATK-härpäkkeitä luokkiin ja sen jälkeen tulokset ovat alkaneet laskemaan.

Lapset ovat yhä enemmän kiinni kaiken maailman laitteissa, joiden ohjelmat tekee kaiken heidän puolestaan. Koneilla myös pelaillaan ja nettaillaan keskellä tuntia, joka vie huomion pois opetuksesta.

Etenkin peruskoulussa ei tarvita mitään erityisiä ATK-taitoja vaan PERUSTAITOJA. Niihin kuuluu KÄSIN kirjoittaminen, PÄÄSSÄ laskeminen ja ITSE tekeminen.

Nyt nämä asiat ollaan yhä enemmän siirtämässä erinäisten tietokoneiden ja ohjelmien varaan. Ohjelmat tarjoavat sapluunan, jonka puitteissa raamitetaan oppiminen ja oivallus jää puuttumaan, kun ohjelmat ohjaavat oppilasta eteenpäin kohti päämäärää.

Oppimisesta tulee tämän myötä yhä enemmän eräänlaista rastiruutuun-kokeilua, joka kannustaa laiskaan mieleen ja henkiseen lintsaamiseen.

Quote2. Paljon osaamista erilaisista tavoista oppia. ... Ilmiömäinen oppiminen

Quote3. Vuorovaikutustaitoja opitaan kaikilla tasoilla ... –Kaikilla koulutusjärjestelmän tasoilla opitaan vuorovaikutustaitoja

Ruotsissa tämä "ilmiöopetus" ja "vuorovaikutus" on johtanut täydelliseen auktoriteettien puutteeseen koulussa, kaaosmaisiin luokkiin ja kehnoihin tuloksiin.

Siellähän päätettiin jo vuosia sitten, että opettajien pitää olla oppilaiden kavereita, opetus siirrettiin luokan edestä luokan sisään (opettaja ei kirjoita taululle vaan rupattelee oppilaiden kanssa luokan keskellä) ja oppilaiden piti itse tutkia (ilmiöopetus) asioita.

Tämän kuvion ongelma on, että etenkin peruskoulun oppilaat eivät ole vastuuntuntoisia, eivät ajattele ennakoivasti ja abstraktisti eikä heillä ole tarpeeksi tietoa selvittää asioita itse.

Kun opettajasta tulee kaveri ("vuorovaikutus"), kunnioitus opettajaa kohtaan häviää ja oppilaat alkavat vaatimaan asioita kuten kavereilta vaaditaan (palveluksia, hyvityksiä, mukavuutta jne.). Tämä murentaa luokan moraalin ja luo ongelmia esim. läksyjen kanssa (joita Ruotsin koulussa ei sen takia juurikaan enää ole) kun opettaja ei kaverina voi vaatia mitään.

Sotku on täydellinen kun opettaja ei enää edes opeta kunnolla vaan vain ohjaa oppilaiden omatoimista "tutkimista". Siis ihmiset, joilla on hyvin vähän tietoa asioista, pitäisi jotenkin itseohjautuvasti edistää omaa koulutustaan.

Hyvin harva lapsi pystyy menestymään tällaisessa sekavassa ympäristössä, missä tiedon ankkuripisteet puuttuvat ja joutuu käytännössä kouluttamaan itsensä.

Suomen koulutulokset ovat laskussa koska koulua on alettu muuttamaan uusien muodikkaiden liberaalien pedagogisten ja toimimattomien teorioiden mukaan. Oppilas nähdään aivan liian vastuullisena ja aikuisena ihmisenä, jonka ajatellaan oppivan ilman kuria ja vaatimuksia enemmän tai vähemmän itseohjautuvasti.

Todellisuudessa oppimisen vapautta ja joustavuutta voi kasvattaa vain iän ja vastuuntunnon kasvaessa. Se mikä toimii 17-vuotiaalle ei toimi 14-vuotiaalle, se mikä toimii 14-vuotiaalle ei toimi 10 vuotiaalle.

Kaiken maailman muotioikkujen sijaan pitäisi palaa perinteiseen opetukseen, jossa oppilaille myös asetetaan vaatimuksia ja he joutuvat aktiivisesti osallistumaan tiedon keräämisen esim. omilla muistiinpanoilla. Juuri omat muistiinpanot on todettu olevan tehokkaimpia tapoja sisäistää uutta tietoa.

Ja sitten ne helvetin tietokoneet ja pelivehkeet pois luokista. Tietokone on työväline, jonka paikka on vasta myöhemmässä opetuksessa, missä se myös käytetään työvälineenä, ei opettajan korvaajana.

Onkohan jossain esittää pidemmältä ajalta olevia seurantatuloksia siitä, että tämä muotivillitys parantaisi, eikä huonontaisi oppimistuloksia?:

Muistatko pulpetit ja liitutaulut? Ne ovat poissa ja niin ovat luokatkin – tältä näyttää koulu vuosimallia 2017
https://yle.fi/uutiset/3-9757539

Quote
Moderneille kouluille tunnusomaista on avoin tila, älyteknologia ja pulpettien vaihtuminen esimerkiksi säkkituoleihin.
...
Uuden mallin myötä oppilailla ei välttämättä enää ole kiinteitä ryhmiä, vaan opetus voi tapahtua vaihtuvissa ryhmissä. Ryhmiä voidaan yhdistellä luokka-asteista välittämättä.
...
Oppimisympäristöissä käytetään esimerkiksi tällaisia kuutiotuoleja.
...
Teknologiankin käytön tarkoitus on mahdollistaa opetuksen joustavuus ja liikuteltavuus. Niin, että oppilaat itse ovat enemmän konkreettisesti tekemässä tunneilla. Yhdessä tekeminen ja oppiminen ovat keskiössä, opettajajohtoista opetusta pidetään vanhanaikaisena.

Koululaisten avokonttorissa 90 lasta opiskelee samassa nurkkauksessa – "Värikästä, siistii ja outoo"
https://yle.fi/uutiset/3-9766291

Quote
Uudessa koulussa ei ole luokkahuoneita vaan soluja, kaikkiaan neljä kappaletta. Viherniitty-nimisessä solussa opiskelevat 1-., 3.- ja 6.-luokkalaiset.

Meteli ja vilske ovat melkoiset, kun solun 90 lasta kirjoittavat nimilappujaan. Lapuille on käyttöä, sillä jokaisen nimen muistaminen on alkuun mahdoton tehtävä sekä lapsille että opettajille.
...
Koulurakennuksen oppimisympäristön tehtävä on mahdollistaa uuden opetussuunnitelman mukainen opetus parhaalla mahdollisella tavalla.
...
Laru on huolissaan, että modernissa koulurakentamisessa mennään arkkitehtitoimistojen ehdoilla.

– Vaikuttaa siltä, että arkkitehtitoimistoissa on otettu käyttöön kieli, jolla kuntia ja koulutoimenjärjestäjiä lähestytään.

Yliopistotason tutkimusta avoimen oppimisympäristön pitkäaikaisesta käytöstä ei Suomessa kovin helposti löydä. Aikuisten työelämässä yleistyneitä avokonttoreita sen sijaan on tutkittu.

– Aikuisten työelämästä on olemassa tutkimusnäyttöä, että monitilatoimistoissa työskentely ei ole pelkästään positiivinen kokemus. Minusta nämä avoimet oppimisympäristöt muistuttavat paljon avotoimistoja. Lasten maailmaan suunniteltuja monitilatoimistoja, Laru sanoo.
...
– Jokainen lapsi etenee oman oppimissuunnitelmansa mukaan. Meillä tehdään viikkosuunnitelmia niin, että oppilaat saavat itse valita, mitä he haluavat oppia ja miten opetus etenee.
...
Pontuksen uudessa koulussa ei opettajat pääse enää pakoon opettajanhuoneeseen vaan "Sivuraide"-nimisessä opettajien tilassa on lasiset seinät, jonne oppilaat näkevät. Myös opetustiloissa on opettajille oma nurkkaus. Eräs opettaja huikkaakin, että on hienoa, että lapset voivat nähdä sen, että välillä opettajakin voi nostaa jalat pöydälle.

PISAt kohdalleen, sano.   :facepalm:

Tuohan on vanhanaikaista, kun koulussa on opettajainhuone. Kuulin, että Oulussa jossain koulussa ei ole. Mietin kyllä vähän, että missä ne opettajat sitten majailevat.

Samaan aikaan kun suomalaiset puuhastelevat kaikkia kivaa ja jännää, kiinalaiset opiskelevat armeijakurilla matematiikkaa ja luonnontieteitä.

Quote
– Aikuisten työelämästä on olemassa tutkimusnäyttöä, että monitilatoimistoissa työskentely ei ole pelkästään positiivinen kokemus. Minusta nämä avoimet oppimisympäristöt muistuttavat paljon avotoimistoja. Lasten maailmaan suunniteltuja monitilatoimistoja, Laru sanoo.

Joo, vähän niin kuin pään hakkaamisella seinään ei ole pelkästään myönteisiä terveysvaikutuksia. Avokonttoreista ei ole kenelläkään ollut koskaan mitään hyvää sanottavaa.

Liitetiedostossa vähän sivupolkua siitä, miten Amerikan miljardöörien verovapaat säätiöt ovat tehneet suurella rahalla maan opetusjärjestelmästä - 1800-luvun lopusta lähtien - perustuslakia vastustavan, ja kollektivismia suosivan. Samaa meininkiä on jatkettu meidän päiviimme.

Tämä on komiteamietintö, jossa olen alleviivannut sen mitä alkuperäisessä valokopionivaskassa oli alleviivattu käsin, ja punannut sen mitä oli sivun laitaan merkitty merkittäväksi.

Taustaa täällä, vähättelevään tyyliin, tietenkin: https://en.wikipedia.org/wiki/United_States_House_Select_Committee_to_Investigate_Tax-Exempt_Foundations_and_Comparable_Organizations

Onneksi viimevuotista opetussuunnitelmaa ei kukaan linkannut tänne. Olisi voinut herkulliset keuhistelut jäädä vähemmälle huomiolle. Ekassa viestissä taidettiin linkittää mielipidekirjoitus, ja sen jälkeen asiaa käsiteltiin kuin jeesuksen sanana.

Quote from: Rosebud on 10.08.2017, 18:23:09
Samaan aikaan kun suomalaiset puuhastelevat kaikkia kivaa ja jännää, kiinalaiset opiskelevat armeijakurilla matematiikkaa ja luonnontieteitä.

Aivan.

Puuhastelu on tietysti kivempaa. Ruotsissakin on saatu puuhastelumetodeilla tulokset heikkenemään vuodesta toiseen.

Quote from: Morsum on 11.08.2017, 23:00:10
Onneksi viimevuotista opetussuunnitelmaa ei kukaan linkannut tänne. Olisi voinut herkulliset keuhistelut jäädä vähemmälle huomiolle. Ekassa viestissä taidettiin linkittää mielipidekirjoitus, ja sen jälkeen asiaa käsiteltiin kuin jeesuksen sanana.

Sama mielikuva jäi nopeasti läpiselattuna. Lapsettomat ja koulumaailmasta hyvän matkaa markka-aikana poistuneet kaipaavat enemmän lumisotia, rivissä kävelyä, tillilihaa(sika) ja kaunokirjoitusta peruskouluihin. Mikä atk, kynä ja ruutuvihko se olla pitää! Suvivirsi. Kertotaulu. Kasvien keräily. Toisen maailmansodan tapahtumat kronologisesti.

Kiitos Eino P. Keravalta, nostit esiin erittäin merkittävän aiheen!

Kyseessähän ja tavoitteena on suomalaisten lasten PISA-huipputulosten romahduttaminen.

Tähän OKM:n Karmela Liebkind juuri nyt satsaa aivan erityisesti.

Painopisteenä on monikulttuurisuus ja "ilmiöoppiminen".

Quote from: Siener on 12.08.2017, 13:06:37
Kiitos Eino P. Keravalta, nostit esiin erittäin merkittävän aiheen!

Kyseessähän ja tavoitteena on suomalaisten lasten PISA-huipputulosten romahduttaminen.

Tähän OKM:n Karmela Liebkind juuri nyt satsaa aivan erityisesti.

Painopisteenä on monikulttuurisuus ja "ilmiöoppiminen".

Kiitos Siener sinullekin siitä, että olet mukana avaamassa ihmisten silmiä :)

Kun ajat ovat tällaiset ja lapsiamme aivopestään, korostuukin se oma kontakti pieniin ihmisiin: on tärkeää jutella heidän kanssaan ja tuoda esiin antikulttuurimarksilaisia tendenssejä!

Kun opettaja tai päiväkodinohjaaja on maksettu tuottaakseen orwelliaanista sontaa, herää lapsissa luonnollisesti kysymyksiä, koska havaittu todellisuus ja opetettu roska ovat ristiriidassa!

Tukekaamme lapsia  :)

Niin surullista kuin se onkin, niin koulutusorganisaatiot ovat avainasemassa ja parhaita työkaluja mädätyksen edistämiseksi. Itse asiassa koulutusjärjestelmässä on niin moni asia enemmän päin veetä mitä edes tiedämme, toisin sanoen siellä on ihan pirustu nyansseja juuri liittyen noihin oppilaiden ja opiskelijoiden vapauksiin.

Esim. tuo tiimiakatemiamainen kuvio jossa ei kirjoja ole lainkaan. Kaikki on jo valmiita yritystiimejä. Kaikista pahin kuvio kuitenkin mielestäni on se, kun opettajat yrittävät olla opiskelijoiden kavereita! Sellaisia hyviä ja cooleja tyyppejä. Sitten tietty että amerikan maassa tilanne on vielä 'edistyksellisempi' ja sitähän tännekin himotaan.

Mikä hiton ongelma koulutuksessa muka oli 80-00 luvuilla? Paitsi tiettyjen humaaneihin ja yhteiskunnallisiin aiheisiin liittyvä sisällöllinen propaganda, mutta tässä puhutaankin oppimisen mekanismeista ja luonteista eikä aiheen sisällöstä.

Uuden opetussuunnitelman tarkoitus on estää huonommista lähtökohdista tulevien nousua omilla ansioillaan. Muuhun johtopäätökseen ei voi tulla, kun katsoo tuota sekoilua numeroarvostelun poistamisessa. Kun ensimmäiset numerot annetaan vasta seiskaluokalla, korjausliikettä osaamisessa on enää mahdoton tehdä. Opettajien suosikit toki saavat hyvät numerot päästäkseen lukioon, kun taas inhokit ja paikkakunnan köyhimykset jätetään nuolemaan näppejään - pientä vekslailua arvosanojen kanssa on helppo tehdä vetoamalla esim. "harrastuneisuuteen" ja tuntiaktiivisuuteen, kun pitäisi nostaa oppilaan numeroita usealla yksiköllä koetulosten perusteella. Varsinkin sellaiset lahjakkaat lapset, erityisesti pojat, jotka eivät halua sopeutua opettajan kaikkiin mielipiteisiin, tulevat olemaan heikoilla. Tulemme näkemään tilanteen, jossa monet akateemiset vanhemmat seuraavat itse lastensa koearvosanojen kehitystä Excel-taulukon kanssa ja antavat opetusta tai palkkaavat preppaajan. Köyhät heitetään susille.

Sanallinen arvostelu on erittäin subjektiivinen ja eriarvoistava. Minulla on siitä ensi käden kokemusta, sillä olin aikoinaan oppilas kokeiluluokalla, jossa sitä ensimmäisenä Suomessa kokeiltiin 80-luvulla. Jämäkän tasoarvion sijaan todistuksessani oli kaikenmaailman lätinää mm. ilmeistäni oppitunnilla ym. epäoleellista. Tuolloin kokeilu tosin jätettiin parille ala-asteen luokalle, jotta oppilas näki todellisen tasonsa ennen ylä-asteelle siirtymistä. Jostain syystä tätä hulluutta sitten kuitenkin jatkettiin ja nyt koko perkeleen koululaitos on kuin joku yksi iso terapiaistunto, jossa arvostelu lähinnä arvotaan.

Quote from: Ulvokki on 10.08.2017, 18:29:09
Opetusvälineet ovat kovan luokan bisnes ja opetusuudistus tulee maksamaan maltaita.
Ainakaan erityislapsille, jotka pyörivät mukana luokissa, ei koneen kanssa tehtävä opetus sovellu. Siinä kun pitäisi koko ajan olla tarkkana mutta todellisuudessa on äärimmäisen turhauttavaa pelata laitteiden kanssa jotka eivät aina toimi tai joista osasta puuttuu opetukseen tarkoitetut ohjelmat. Yksi tajuaa nopeammin toinen hitaammin, se on ihan inhimillistä. Mutta kun aikaa on vähän niin hyvin nopeasti on aika kulunut yhden kanssa pähkäilessä ja usein ongelma löytyykin koneesta jossa toiminnot ovat pielessä tai toiset kuin muilla.

Asia nyt vain on niin että kun teet asian omin käsin piirtämällä tai kirjoittamalla niin se jää helpoiten päähän. Lisäksi on nopeampaa laittaa paperille reunahuomautuksia tai muita elementtejä. Koneella taas helposti katoaa tiedon haussa koska sitä nippelitietoa on loppumattomiin.
Myös materiaalin kopioiminen on mennyt äärimmäisyyksiin. Tietysti ne voittavat joilla on valmiudet omaehtoiseen tekemiseen ja itsevarmuutta.

Oikeasti olisi todella kiinostavaa nähdä vertaileva tulos.  Se mitä pelkään on liian helposti läpäistävä kivakiva-koulu ja kun tulee myöhempiä opintoja niin ne koetaan ahdistavina ja liian vaikeina.
Tämä nyt oli ihan omaa havainnointiani, en ole varsinaisesti alan ammattilainen.

Tästä on ihan tutkimustietoa olemassa, että itse paperille kirjoitettu teksti jää paremmin mieleen kuin näytöltä luettu, sekä myös että oikeasta kirjasta luettu teksti jää paremmin mieleen kuin elektronisesta kirjasta luettu. Asialla lienee tekemistä evoluutiossa kolmiulotteiseen ympäristöön kehittyneen havainnointikykymme kanssa, eikä sitä siksi voi helposti muuttaa. Mutta koskas Suomen Opetusministeriössä olisi tutkimustuloksista piitattu... :facepalm:

Quote from: J. Lannan haamu on 12.08.2017, 13:23:33
Niin surullista kuin se onkin, niin koulutusorganisaatiot ovat avainasemassa ja parhaita työkaluja mädätyksen edistämiseksi.

Olet tässä aivan oikeassa. Opetusministeriön ja opetushallituksen putsaaminen ja miehittäminen nationalisteilla onkin yksi kansallismielisten tärkeimpiä tehtäviä, mikäli joskus vaalit voitamme.

Aivan Ruotsin tiellä mennään. Siellä Suomen OKM:ssä Karmela Liebkind on heimosisartaan Grahn-Laasosta neuvonut, että nyt numeroarvostelut pois.

Ne ovat muutenkin rasistisia, mutta saattaisivat varsinkin paljastaa, kuinka alhaisia numeroita eräät tiettyihin "kansanosiin" kuuluvat saavat.

Nyt voi sitten kivasti kirjoittaa jonkun sanallisen arvion, vaikka että "on edistynyt hyvin alkutilanteesta" = imbesilli on oppinut itse solmimaan kengännauhansa.

Älkää keskustelko koulutuspolitiikasta tällä foorumilla, kun ette siitä mitään tajua. Media vie teitä kuin vierasta sikaa.

Älähän sinä "John" tule meitä tänne "opettamaan"!

Täällä meitä on kouluelämään liittyviä asioita tuntevia ja kokeneita lasten vanhempia, opettajia ym., jotka tiedämme, kuinka asiat tosiasiassa ovat. Niistä olemme valmiita keskustelemaan ja vaihtamaan mielipiteitä.

Sinä "John" olet myös tervetullut keskustelemaan, vaan et meitä "opettamaan".

Anteeksi jos vähän "kaappasin" ketjua, oli vain pakko...

Quote from: Siener on 12.08.2017, 15:02:35
Älähän sinä "John" tule meitä tänne "opettamaan"!

Täällä meitä on kouluelämään liittyviä asioita tuntevia ja kokeneita lasten vanhempia, opettajia ym., jotka tiedämme, kuinka asiat tosiasiassa ovat. Niistä olemme valmiita keskustelemaan ja vaihtamaan mielipiteitä.

Sinä "John" olet myös tervetullut keskustelemaan, vaan et meitä "opettamaan".

Anteeksi jos vähän "kaappasin" ketjua, oli vain pakko...

Se, että on joskus käynyt koulua, ei tee sinusta koulumaailman asiantuntijaa. Samoin kuin jos olet joskus käynyt lääkärissä, niin se ei tee sinusta lääketieteen asiantuntijaa.

Vanhemmat ovat melkoisen pihalla yleensä koulumaailmasta, mutta koska eivät kuitenkaan niin pihalla kuin hommalaiset täällä, niin luulen, että yksikään keskusteluun osallistuneista ei ole vanhempi. Suurin osa täältä on lähtenyt yhden uutisen perusteella yleistämään koko koululaitosta.

Toivottavasti tässä ketjussa emme keskity vähättelemään toisiamme, vaan keskitymme yhdessä pohtimaan ajatuksiamme, kokemuksiamme ja tietojamme uudesta opetussuunnitelmasta.

Itseäni aihe kiinnostaa paitsi yleisenä, yhteiskunnallisena ilmiönä, myös neljän lapsen isänä: nuorimmainen on vasta päiväkoti-ikäinen ja tulee viettämään suuren osan elämästään siinä systeemissä, joka nyt on luotu.

Jos jollain on tietoa, kokemuksia tai ihan vain mielipiteitä, luen niistä mielelläni  :)

Quote from: John on 12.08.2017, 14:45:57
Älkää keskustelko koulutuspolitiikasta tällä foorumilla, kun ette siitä mitään tajua. Media vie teitä kuin vierasta sikaa.

Sinähän voit palauttaa eksyneet lampaat totuuden tielle. Kerro mikä on keskustelussa pielessä, ja miten koulutuspolitiikkaa pitäisi tehdä.

@John voisi opetella hieman käytöstapoja ja jättää nuo täysin turhat "te ette tajua tästä mitään" -fleimaukset pois. Ei ollut ihan ensimmäinen kerta.

Asiansa voi esittää rakentavammallakin tavalla.

-naps-

Tuo on mielestäni kohtuullinen ja oikeutettu toive.

Nyt kun ainakin alaluokilla on tätä systeemiä harjoitettu jo vuoden päivät, olisi mielenkiintoista kuulla siitä ja sen sovelluksista kokemuksia. Jos olen oikein ymmärtänyt, tänä syksynä tämä ihmiskokeilu laajentuu yläluokillekin asteittain.

Tietysti on niin, että tämän kulttuurimarksilaisen mädätysprojektin hedelmät nähdään vasta monien vuosien kuluttua, mutta varmaan jotain kokemuksia on jo siellä ja täällä kertynyt..

Toivottavasti olen väärässä, mutta nyt tuntemukseni on se, että ollaan luomassa eräänlaista 'perseilykoulua', joka tukee vain kehitysmaalaisten 'viihtymistä' niin, että suomalaiseen kulttuuriin ja arvomaailmaan sopeutuminen käy entistäkin vaikeammaksi, mikäli se nyt ylipäätään on enää mahdollista..

Kas, ehdit Eino itse ensin  ;)...

Minä tässä halusin juurikin kysyä Johnilta, että millä tietämyksellä hän katsoo voivansa vähätellä meitä vanhempia, meidän lapsiamme ja heidän kokemuksiaan?

Mikä mies sinä "John" oikeastaan olet määräämään, että me keskustelijat emme saisi Hommafoorumilla keskustella?!

Mielestäni tässä on kyseessä eräänlainen psykologinen mädätys.

Ihmismieli kaipaa struktuureita, rajoja, nimiä, leimoja, jaoitteluita ja luokitteluita.

Näiden poistaminen on henkistä väkivaltaa ja sen tarkoituksena on, että yksilö ei enää saa mitään otetta ympäröivästä yhteiskunnasta. Poistetaan sukupuolet, luokat, arvosanat ja jopa luokkahuoneet: kaikesta tehdään hahmotonta 'mössöä', jossa yksilö shoppailee eikä lopultakaan opi muuta kuin sen, että kaikki on 'samaa', kaikki on suhteellista, kaikki riippuu kaikesta.

Tämä on kulttuurimarksilaisen propagandan tavoitekin. Se haluaa estää yksilöä hahmottamasta erilaisuutta, koska erilaisuus on Eliitille vihollinen. Kaiken tulee olla hahmotonta ja epäselvää höttöä, jota voidaan sitten tulkita Eliitin ja sen hyödyllisten idioottien haluamalla tavalla.

Kyse on pirullisen juonen eräästä osa-askeleesta: kun kaikki struktuurit häivytetään niin psykologisesti kuin käytännöllisestikin, yksilö ei saa 'otetta' mistään ja silloin Eliitin on helpompi hallita.

Hyödylliset idiootit tietysti taputtavat käsiään, koska sille vapaus on kaiken samanlaisuutta - minulle vapaus taas on mahdollisuutta erilaisuuteen ja sen tiedostamiseen.

^ Onko sillä Eliitilläkään kohta enää niin hauskaa, jos ympärillä on vain mädätettyjä hölmöjä ihmisiä, jotka eivät enää keksi mitään uutta eivätkä pian pysty edes ylläpitämään järjestäynyttä yhteiskuntaa?

Quote from: Frida Hotell on 12.08.2017, 16:03:29
^ Onko sillä Eliitilläkään kohta enää niin hauskaa, jos ympärillä on vain mädätettyjä hölmöjä ihmisiä, jotka eivät enää keksi mitään uutta eivätkä pian pysty edes ylläpitämään järjestäynyttä yhteiskuntaa?

Eliitillä on jo ympärillään miljardeja, mädätettyjä ja hölmöjä ihmisiä.

Se ei ole ongelma Eliitillle.

Sille ongelma ovatkin ne muutama miljoona vähän tiedostavampaa yksilöä.

Nyt niistäkin halutaan eroon.

En jaksa uskoa eliitin Suomessa haluavan erityistä pahaa oppilaille. Eliitti vain juoksee trendien perässä korjaamassa sellaista mikä ei ole rikki. Pisa-menestys ei ole eliitin tai opsin ansiota, hyvä oppilasaines nyt vaan menestyy kaikissa olosuhteissa. Kunnes olosuhteet huononevat riittävästi, vrt inkluusio ja monikulttuuri.

Digihömppä, ilmiöt, numerottomuus ja pakollinen yhdessä pöhiseminen ovat huononnuksia. Katsotaan saadaanko niillä aikaan korvaamatonta vahinkoa vai jäävätkö ne vain pois kun uusia iskusanoja myydään viraston läskipersekalkkunoille.

Isoin riski on yhteisissä "työ"tiloissa. Miljoonien arkkitehtoonisia stiiknafuulioita ei ihan kevyesti pureta tai jaeta uudestaan perinteisiksi luokiksi. Samassa hallissa pulisevia ryhmiä ja pajattavia opettajia saadaan kestää pitkään. Meteli ja visuaaliset ärsykkeet ovat pahin keskittymisen este. Tähän asti trendi on ollut pienemmät ryhmät ja viihtyisät tilat. Avoimet aulamaiset tilat ovat yksinkertaisesti huonoja.

Ilmiöt ovat yksinkertaisesti puhdasta ajanhukkaa. Vastaavaa työtä on tehty ainerajojen yli jo ainakin 90-luvulta. Nyt siihen pakotetaan, massiivisilla resursseilla.

Digiä toivottavasti opitaan käyttämään hyödyllisesti koska se on täällä jäädäkseen.

Tämä näin alan tuntijalta. Alkupostin uutista en edes lukenut.

Quote from: RedBear on 12.08.2017, 13:47:49

Quote from: Ulvokki on 10.08.2017, 18:29:09
Opetusvälineet ovat kovan luokan bisnes ja opetusuudistus tulee maksamaan maltaita.
Ainakaan erityislapsille, jotka pyörivät mukana luokissa, ei koneen kanssa tehtävä opetus sovellu. Siinä kun pitäisi koko ajan olla tarkkana mutta todellisuudessa on äärimmäisen turhauttavaa pelata laitteiden kanssa jotka eivät aina toimi tai joista osasta puuttuu opetukseen tarkoitetut ohjelmat. Yksi tajuaa nopeammin toinen hitaammin, se on ihan inhimillistä. Mutta kun aikaa on vähän niin hyvin nopeasti on aika kulunut yhden kanssa pähkäilessä ja usein ongelma löytyykin koneesta jossa toiminnot ovat pielessä tai toiset kuin muilla.

Asia nyt vain on niin että kun teet asian omin käsin piirtämällä tai kirjoittamalla niin se jää helpoiten päähän. Lisäksi on nopeampaa laittaa paperille reunahuomautuksia tai muita elementtejä. Koneella taas helposti katoaa tiedon haussa koska sitä nippelitietoa on loppumattomiin.
Myös materiaalin kopioiminen on mennyt äärimmäisyyksiin. Tietysti ne voittavat joilla on valmiudet omaehtoiseen tekemiseen ja itsevarmuutta.

Oikeasti olisi todella kiinostavaa nähdä vertaileva tulos.  Se mitä pelkään on liian helposti läpäistävä kivakiva-koulu ja kun tulee myöhempiä opintoja niin ne koetaan ahdistavina ja liian vaikeina.
Tämä nyt oli ihan omaa havainnointiani, en ole varsinaisesti alan ammattilainen.

Tästä on ihan tutkimustietoa olemassa, että itse paperille kirjoitettu teksti jää paremmin mieleen kuin näytöltä luettu, sekä myös että oikeasta kirjasta luettu teksti jää paremmin mieleen kuin elektronisesta kirjasta luettu. Asialla lienee tekemistä evoluutiossa kolmiulotteiseen ympäristöön kehittyneen havainnointikykymme kanssa, eikä sitä siksi voi helposti muuttaa. Mutta koskas Suomen Opetusministeriössä olisi tutkimustuloksista piitattu... :facepalm:

Moni muukin on todennut, että perinteinen kirja on paras käyttöliittymä, joka on keksitty. Mutta luku- ja kirjoitustaidottomille uussuomalaisille pitää tietenkin olla jotain viihdettä ja mukavaa puuhastelua, jotta se porukka pysyisi jotenkin aloillaan.

Quote from: Porcius on 12.08.2017, 14:06:29

Quote from: J. Lannan haamu on 12.08.2017, 13:23:33
Niin surullista kuin se onkin, niin koulutusorganisaatiot ovat avainasemassa ja parhaita työkaluja mädätyksen edistämiseksi.

Olet tässä aivan oikeassa. Opetusministeriön ja opetushallituksen putsaaminen ja miehittäminen nationalisteilla onkin yksi kansallismielisten tärkeimpiä tehtäviä, mikäli joskus vaalit voitamme.

Mistä mahtanee johtua, että nimenomaan opetushallintoon valikoituu/valikoidaan vasemmistovihreitä kulttuurimarxisteja ja muita nihilistejä. Samaa peliä pelattiin jo 1970-luvun parhaimpina taistolaisvuosina, kun sen ajan opetussuunnitelmia kopioitiin suoraan Neuvostoliitossa käytetyistä oppikirjoista ja neuvostomallinen kansainvälisyyskasvatus oli tärkeysjärjestyksessä päällimmäisenä. Nykyään sitä kutsutaan monikulttuurisuuteen perehdyttämiseksi ja sopeuttamiseksi.

Ismolento:

QuoteMoni muukin on todennut, että perinteinen kirja on paras käyttöliittymä, joka on keksitty. Mutta luku- ja kirjoitustaidottomille uussuomalaisille pitää tietenkin olla jotain viihdettä ja mukavaa puuhastelua, jotta se porukka pysyisi jotenkin aloillaan.

Näin juuri.

Kuten minäkin taisin tässä ketjussa jo epäillä, osasyy tähän 'tivolikoulun' tavoitteluun on siinä, että pyritään hyvittelemään kehitysmaalaista ongelma-ainesta, jonka on havaittu haittaavan normaalien ihmisten koulutyöskentelyä ja oppimista.

Sen sijaan, että kehitysmaalaiset laitettaisiin kovaan kuriin vaikka omissa ryhmissään, on laskettu housut kinttuihin ja pyllistetään alistuvasti moniosaajille, joiden toivotaan jättävän häiriköinnin tuottamatta, koska koulussa on nyt niin kivaa: kun perseilevää kehitysmaalaista ei munattomuudesta johtuen saatu tavallisessa koulussa kuriin, alennetaan koko koulu keharimaalaiseksi toopeiluksi, jotta keharit eivät toivon mukaan suutu ja häiriköi ja uskotaan, että näin ongelmat vältetään samalla, kun koko perseilykoulua aletaan kutsua 'ilmiöoppimisen' tyyssijaksi.

Tätä voisi verrata siihen, että autokoulussa ei enää ajettaisikaan autolla koska kehitysmaalaiset eivät halua noudattaa liikennesääntöjä vaan että sen sijaan istutaan puistonpenkillä imeskelemässä khattia ja tutustutaan 'elämyksellisesti' erilaisten automallien kuviin ja keskustellaan kiihkeästi siitä, millä autolla saa eniten pillua.

:facepalm:

No, eipä tässä mitään.

Pilataan nyt kokeeksi yksi sukupolvi ja uudistetaan systeemi sitten 20 vuoden kuluttua takaisin entiseksi, mutta paljon kurinalaisemmaksi. Pyydetään vaikka kiinalaisilta konsulteilta oppia kun ei itse osattu.

Quote from: Frida Hotell on 12.08.2017, 16:03:29
^ Onko sillä Eliitilläkään kohta enää niin hauskaa, jos ympärillä on vain mädätettyjä hölmöjä ihmisiä ...

No on! Sun pitäis lukea enemmän amerikkalaisia survival-sivustoja, niin pysyisit paremmin kartalla siitä mitä on tulossa. Mäpäs briiffaan:

Ylimmän Globaalin EliittiVeljeskunnan (YGET) hauskuus alka vasta sitten, kun valtiojohdettu indoktrinointilaitos (koulu) ja YGET:n sponsoroima kulttuuri ovat tyhmentäneet kansakunnat kaikkialla sille tasolle, että vanha järjestys (omavaraisuus-säästäväisyys-perusperhe-kristinusko-kansallisvaltio) ei enää kiinnosta, tai ei ole mahdollinen.

YGETin opetussuunnitelmassa on tällaisia muutoksia vanhaan järjestykseen verrattuna:

- keskinäisriippuvuus omavaraisuuden tilalle
- velka säästäväisyyden tilalle
- valtion sosiaaliturva perheen tilalle
- maailmanvaltio kansallisvaltion tilalle

Maailmanfederaatio ei ole lopullinen tavoite, vaan keino lopullisen saavuttamiseksi.

Opetussuunnitelman viimeinen kohta maailmanuskonto, korvaa maailman kaikki muut uskonnot. Jotain pahaenteistä sieltä on kuulemma tulossa.   :-X

Pannaanpa vielä huonommaksi!

Käsite "oppimisympäristö"?

Ymmärtääkseni korkeakouluissa se on joku nettialusta, malliin Moodle yms.

Kulmakarvojani nostin, kun luin yläasteen modernista oppimisympäristöstä: voidaan mennä esim. tutustumaan johonkin lähialueen huoltoasemaan ja sen toimintaan.

Mitä 'oppimisympäristöön' tulee, olisi sangen valaisevaa arvon oppilaille käydä vaikkapa jossain no-go-paikassa havaitsemassa, miten 'monikulttuuri' siunaa yhteiskuntaa.

Tällainen retki tietenkin vain henkivartijoiden saattamana ja ( suvaitsevaisten ) vanhempien erityisluvalla.

Toki monilla oppilailla on jo omasta takaa monikulttuurista kokemusta.

Olen ollut yli kolme vuotta opettajana amk-tasolla sekä tietyissä yliopiston ja amk:n välisissä projekteissa, mutta opettanut myös lukiossa. Tuo ei ole paljoa eikä kauan mutta kyllä siinä käsitystä saa mistä on kyse. Olen ollut mukana opetussuunnitelmien kehittämisessä ja erityisesti nähnyt noiden Oppimisympäristöjen kehityksen.

- Iso osa opinnoista virtualisoidaan. Eli pannaan nettiin. Tätä perustellaan ties millä, mutta kyllä opiskelijoista huomaa että eivät hekään siihen niin paljoa luota. Ei siinä saa aikaan vuorovaikutusta ja on ne tosiaan irrallisia. En pidä lainkaan noista vaikka ne mukamas helpottaisivatkin teoriassa. Ongelma koulumaailmassa on muutenkin se että moniin asioihn uskotaan teoriassa ja ne voidaan perustella vaikka millä, mutta käytänössä ei se ihan niin ole. Sitä paitsi usein opiskelijat eivät todellakaan tiedä mikä heille on parasta! Etenkin kuin suurempi ja suurempi osa nykynuorista on hukassa.

- Sitten toinen homma kokonaan on noiden korkeakoulujen ja ylipäätään koulujen strategia. Monikulturismi tai kansainvälistäminen on integroitu sinne. Joskus 'opettajia' rekrytään bussiasemalta etenkin jos he ovat neekereitä ja vaikka suorittavat opintojaan yliopistoissa. Varsinkin amkeissa tuo neekereiden lisääminen on nyt kova juttu, siksi koska saavat jotain kansainvälistymispisteitä mitä enemmän heillä on ulkomaista työvoimaa. Tästä asiasta Jukka Hankamäki kirjoitti todella hyvin eli yliopistojen internatsismista, pakkokansainvälistämisestä.

- Ei se mokuttaminen välttämättä yksittäisillä kursseilla näy, mutta sen näkyy kaikessa siinä markkinoinnissa ja brändissä, fiiliksessä. Ylipäätään on täysin perseestä että eivät koulut ole enää mitään kouluja! Ne ovat juurikin jotain 'olouhuoneita' tai innovatiivisia älytiloja! Tämä perustuu siihen osittain, että kun ei keksitä millä tavoin substanssia lisätään niin aletaan luomaan hifiä kaikkeen metapaskaan. Sisällöt ovat jo hyviä ja toimintatavat hyviä, mutta kun koulutusorganisaatiot ovat feminisoituneita ja niiden tärkein funktio on progressiivisuus! Tuo on se kirosana erityisesti kouluissa, on pakko olla 'kehityksen kärjessä etunojassa', kuten se opettajaprofessori jonka nimeä en nyt muista sanoi.

- Suurin ongelma toki ovat peruskoulut, lukio ja yliopistot.

Jopa vallanpitäjät ovat huomanneet koulujen jatkuvasti heikkenevän 'suorituskyvyn' samalla, kun syrjääntynyttä ainesta tuotetaan lisää kasvavin määrin.

On hitaasti herätty oppimisen kriisiin. On kuviteltu, että nykyinen metodologia ei voi enää tuottaa menestyviä ihmisiä jatko-opintoihin. Tämän on ajateltu johtuvan siitä, että maailma on muuttunut, median ja informaation käyttötavat ja tarjonta ovat muuttuneet tavalla, joka asettaa koululaitokselle uusia haasteita.

Kokonaan on sivuutettu se, että oppilasaines on mentaalisilta lahjoiltaan heikentynyt jo noin 20 vuotta. Tämä tosin pätee vain keskimääräisesti, sillä suomalainen aines on yhtä kelvollista kuin ennenkin, mutta alati kasvava kehitysmaalainen oppilasmateriaali laskee kollektiivista älykkyysosamäärää vääjäämättä. Tätä ei tietenkään voida tunnustaa, koska se olisi kultuurimarksilaisen maailmankäsityksen ja yleisen yhteiskuntafilosofian vastainen totuus: sen sijaan etsitään vikoja vaikka pulpettien asennosta tai jopa niiden olemassaolosta, kuten nyt tapahtuu.

Tämä kaikki olisi toki hupaisaa kiemurtelua, ellei kyseessä olisi lastemme tulevaisuus.

Quote from: Lalli IsoTalo on 12.08.2017, 18:54:19No on! Sun pitäis lukea enemmän amerikkalaisia survival-sivustoja, niin pysyisit paremmin kartalla siitä mitä on tulossa. Mäpäs briiffaan: ...

Minä en survival-sivuja lue, koska ruokaa saa kaupasta ja uskon että kaikilla on hauskaa kulkea kukkaniityillä pilvenhattaroita katsellen eikä meihin tyhmistäminen enää tepsi, kun olemme huomanneet mistä on kysymys.

Quote from: Eino P. Keravalta on 12.08.2017, 21:49:24
Tämä kaikki olisi toki hupaisaa kiemurtelua, ellei kyseessä olisi lastemme tulevaisuus.

Olen jo pitkään mietiskellyt, miten yksityiskoulut tulevat kehittymään Suomessa. Tuleeko niitä kenties lisää ja millaisia, millainen lainsäädäntö tulee olemaan niiden suhteen jne. Tiedossani on lähinnä jonkin sortin kristillisiä yksityisiä peruskouluja ja kansanopistolukioita ja sitten tietysti steiner-koulut. Jos jatkossa normaalit koulut ovat käytännössä steiner-kouluja ilman eurytmiikan tunteja, voisiko olla yksityiskouluina sellaisia, missä on pulpetit ja kunnollista opetusta ja kuria?

Sitaatissa syy, miksi mietiskelen. Onko järjellisille vanhemmille tulevaisuudessa joku vaihtoehtoinen koulu, mihin laittaa lapsensa, ja jos on, niin maksaako se ja mitä muita seurauksia valinnalla olisi?

muoks. Pakko lisätä, että tietoni steiner-kouluista ja -pedagogiikasta ovat hyvin rajalliset. Jos jotakuta loukkaa ehkä hieman ennakkoluuloinen asenteeni niin valistakoon.

Quote from: ismolento on 12.08.2017, 17:16:17
Moni muukin on todennut, että perinteinen kirja on paras käyttöliittymä, joka on keksitty. Mutta luku- ja kirjoitustaidottomille uussuomalaisille pitää tietenkin olla jotain viihdettä ja mukavaa puuhastelua, jotta se porukka pysyisi jotenkin aloillaan.

Tablettiin ja e-aineistoon siirtymisessä on oppimistulosten heikkenemisen lisäksi se huono puoli, että se mahdollistaa reaaliaikaisen 1984 sensuurin sitä mukaa kun yhä useammista sanoista ja aiheista tulee kiellettyjä. Historian ja yhteiskuntatiedon e-kirjat ovat ilmeisimpiä editoitavia, ja vanhempien on mahdotonta pysyä kartalla opetussisällöistä, jotka voivat muuttua päivittäin. Painettujen kirjojen kanssa riitti että selasi kirjat läpi, merkkasi propagandakohdat ja piti keskustelu- ja tukiopetustuokion politisoituneista aiheista.

Minulla on kaksi lasta. Toinen alakoulussa ja toinen yläkoulussa. Toisella on koulussa tabletti ja toisella chromebook. Kumpikaan lapsista ei tykkää noiden käytöstä opiskelussa vaan haluaisivat niiden tilalle perinteiset kirjat. Hassu lausunto lapsilta, jotka eivät vapaa-aikana mitään muuta tekisikään kuin näpräisi kännykkää, tablettia tai tietokonetta.

Jo 10 vuotias pystyy ymmärtämään koulunkäynnissä, että mikä hänelle on parhaaksi ja millä välineillä oppiminen on tehokkainta, helpointa ja johdonmukaisinta. Järjetöntä pakottaa vammaisiin sähköisiin ihan paskoihin oppimismateriaaleihin.

Tabletti koulussa on todella kallis lelu. ATK-opetusta pitäisi kehittää ja ehkä määrääkin lisätä, että jokainen peruskoulusta valmistuva osaisi edes kirjoittaa asiallisen sähköpostin ja liittää siihen asiallisen työhakemuksen ja CV:n. Ei ole itsestäänselvää "diginatiiveille", joiden digiys saattaa hyvinkin rajoittua älypuhelimella ja tabletilla leikkimiseen :/

Ärsyttää se, miten Suomi on olevinaan jokin tietotekniikan edelläkävijä, mutta todellisuudessa vain hassataan hirveitä määriä rahaa turhiin laitteisiin, kun taas opetuksen taso laskee. Miksi dokukamera joka luokkaan? Miksi tabletti joka lapselle? Sitten opettajia lomautetaan ja varsinkin ammattikouluissa oppimisen esteeksi tulee lähiopetuksen puute.

Joskus vielä hehkutettiin sitä, että kouluissa aletaan opettaa koodaamista. Hyvä jos opetetaan. Siihen ei kyllä tabletti auta, eikä mihinkään muuhunkaan järkevään, vaan ne kouluissa jo olevat pöytäkoneet ovat se, mitä olisi hyvä osata käyttää.

http://www.is.fi/perhe/art-2000005350672.html

Quote'Digiloikka' saa kritiikkiä lukiolaiselta:

Toisen vuoden lukio-opiskelija kertoo valitsevansa paperikirjan e-materiaalin sijaan.

Helsingin Sanomien mielipidepalstalla toisen vuoden opiskelija kertoo olevansa täysin kyllästynyt digiin.

Helsinkiläinen Sanna Pennanen kertoo työskentelevänsä jatkuvasti tietokoneella. Esimerkiksi osassa oppiaineita oppimateriaalina on vain digikirja. Tämä kuitenkin johtaa silmien väsymiseen.

– Valintani on paperikirja: sitä on kiva pidellä sopivan etäisyyden päässä silmistä. Paperin koskettaminen on luonnollista ja rauhoittavaa verrattuna välkkyvään näyttöön. Miksi en saa samaa kokemusta opinnoissani?

Suomen koulut siirtyivät vuosi sitten uuteen tietokoneiden käyttöä lisäävään opetussuunnitelmaan.

Huhtikuussa uutisoitiin uuden opetussuunnitelman jakavan opettajien mielipiteet.

Digitaalisuus ei näy pelkästään lukio-opetuksessa. IS kertoi esimerkiksi toukokuussa, kuinka Iisalmi on ottanut digiloikassa jättiharppauksen. Pian kaikilla ekaluokkalaisilla on iPadit ja viidesluokkalaisilla kannettavat.

Linkistä lisää.

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005393302.html

Lisää kritiikkiä pakkomielteiselle digimanialle:

QuoteOppilaiden, vanhempien ja opettajien enemmistö alkaa turhautua haittoihin, joita digisekoilu aiheuttaa koulun arjessa

Perinteiset kirjat, opettajan ja oppilaan kasvokkainen kohtaaminen ja opettajan puhe leimataan menneen ajan reliikeiksi.

Sankarikoulu on se, joka ­kaataa väliseinät ja hankkii ­säkkituoleja ja tabletteja. Sankari­opettaja ei oikeastaan ole opettaja vaan jonkinlainen ohjaaja tai peräti kaveri. Oppilaat opettavat itseään, mikä on nykysuomeksi "flipped learning".

Uutta opetusalan ammattitaitoa on osata käyttää Moodlea, Fronteria, Smartboardia, Chromebookia, Powerpointia ja html-ohjelmointia. Yliopistot ja varsinkin yritykset tarjoavat ­auliisti täydennyskoulutusta. Missä ovat vaatimukset oman tieteenalan ajankohtaisen keskustelun seuraamisesta? Entä oman puhetaidon tai äänen­käytön kehittämisestä?

Linkistä lisää.

^ Ai että modernien operusvälineiden käyttö on niin rankkaa, ettei opetuksesta tule enää mitään? :facepalm: Mun 5-kymppinen sukulainen kyllä keskittyy ihan siihen alaan, mitä opettaa ja laittaa opetusmateriaalit moodleen, näyttää niitä powerpointilla (miten nykyään joku pitää pp:tä jonain digitalisaationa?) ym. Mutta joillekin on helppoa ja muilla ei ole motivaatiota.

Nimim. Linnava skepuloi HS:n pääkirjoituksen kommenteissa (panovirhe alkuperäinen):

QuoteUudistusten on tarkoituskin heikentää oppimistuloksia.
Kun koululaitokseen ei enää luoteta ja sitä ei arvosteta voidaan se yksitykstää.

En usko tässä olevan takana mitään suunnitelmallisuutta, mutta kyllähän tässä muodostuu ilmiömäisen loistava markkinarako taholle, joka sen aikanaan vain vaivautuu ottamaan.

Perinteinen, vanhan ajan koulu! Oppikirjat ja liitutaulu! Luokkahuoneet! Ei tietokoneita! Lukukausimaksu vain x€/vuosi. Ilmoittaudu tästä!

Quote from: Hermit on 04.10.2017, 08:45:39
Nimim. Linnava skepuloi HS:n pääkirjoituksen kommenteissa (panovirhe alkuperäinen):

QuoteUudistusten on tarkoituskin heikentää oppimistuloksia.
Kun koululaitokseen ei enää luoteta ja sitä ei arvosteta voidaan se yksitykstää.

Oppimistulosten heikentäminen paha. Voittoa tuottavien yksityiskoulujen perustaminen hyvä.

Quote from: JohanNyt on 04.10.2017, 06:34:13
^ Ai että modernien operusvälineiden käyttö on niin rankkaa, ettei opetuksesta tule enää mitään? :facepalm: Mun 5-kymppinen sukulainen kyllä keskittyy ihan siihen alaan, mitä opettaa ja laittaa opetusmateriaalit moodleen, näyttää niitä powerpointilla (miten nykyään joku pitää pp:tä jonain digitalisaationa?) ym. Mutta joillekin on helppoa ja muilla ei ole motivaatiota.

Kysymys kuuluukin, miksi korjata jotakin, mikä ei ole rikki - ainakaan niin pahasti kuin korjaus.

Jos oppilaat laitetaan opettamaan itseään ja toisiaan, voi arvata, että perseelleen menee. Varsinkin kun oppilasaines kehitysmaalaistuu kaiken aikaa, mikä taas puolestaan vaatisi päinvastoin entistä enemmän kuria, auktoriteettia ja säännönmukaisuutta.

Elämysopetus eli fiiliskoulu sopii vain joillekin poikkeusyksilöille: muut tarvitsevat selkeitä rakenteita, auktoriteettia ja hierarkiaa rangaistuksia unohtamatta.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711112200526340_u0.shtml

Uusi opetussuunnitelma saa jälleen painavaa kritiikkiä, tällä kertaa Helsingin yliopiston tutkijalta Jari Salmiselta.

QuoteSalmisen mukaan huolellisesti suunnitellusta, tarkasti ohjatusta sekä systemaattisesti kehitetystä peruskoulusta on vain muisto jäljellä koska koulut ovat joutuneet innovaatiopuheen, epämääräisen opetussuunnitelmareformin sekä monien samanaikaisten hanke- ja muutosprosessien kohteeksi.

Salminen sanoo, että kouluissa tehdyt uudistukset eivät ole perustuneet kunnolliseen ja pitkäkestoiseen empiiriseen testaukseen. Sen sijaan on edetty mielikuvien varassa ja yhteiskunnallisia trendejä seuraten.

QuoteKouluhistorian tutkija Salminen listaa nykyongelmat: Käytännössä kaikki tarkastus- ja ohjausjärjestelmät on kouluista purettu. Opetusmateriaaleja ei valvo enää kukaan. Opettajien työn säännöllinen seuraaminen ei kuulu enää rehtoreiden vastuualueeseen. Systemaattista arviointia ei tehdä. Arviointi on muuttunut yhä tulkinnan-varaisemmaksi, kun perinteisestä arvostelusta on luovuttu. Oppikirjoista on kehotettu luopumaan.

Linkistä lisää.

On hirvittävää, että uhraamme kokonaisia sukupolvia tällaisen trendikkääksi koetun tivolikoulun vuoksi. Valveutunut maallikkokin näki heti alusta saakka, että luvassa on suuria ongelmia. Unelmahötössään ja omissa kuplissaan skoolailevat päättäjämme eivät taaskaan olleet tilanteen tasalla, vaan lähtivät innolla ajamaan koulu-uudistusta, joka ei perustunut tutkittuun tietoon vaan typeriin trendeihin.

Mutta kun tämä on tätä päivää...

Quote from: Frida Hotell on 11.11.2017, 09:55:06
Mutta kun tämä on tätä päivää...

Niin. Kun halutaan olla edistyneitä ja elää 'tätä päivää'. Halutaan muutosta muutoksen vuoksi, että tulisi sellainen olo, että kovasti ollaan tehty ja saatu sulkia hattuun ja nimiä historiaan. Ja tietysti lisää rahaa budjettiin ja lisää alaisia ja lisää oman tärkeyden tuntua - vähät siitä, vaikka kaikki menisikin lopulta päin helvettiä: sitähän ei voi edes uskoa kun elää omassa kuplassaan samanhenkisten, selkääntaputtelevien tollojen kanssa.

On aivan varma, että tämä nykyinen opetussuunnitelma tullaan purkamaan viimeistäkin kiveä myöden. Se pitäisi tehdä välittömästi alkaen ensi maanantaina, mutta todennäköisesti tällä pölvästisuunnitelmalla mennään vielä 20 vuotta kehnoin tuloksin etsien syytä epäonnistumiseen kaikkialta muualta kuin sieltä, missä se on eli suunnitelmasta itsestään: ei haluta uskoa, että ihminen ei olekaan sellainen otus kuin kulttuurimarksilaisten utopiat luulevat.

Quote from: Eino P. Keravalta on 11.11.2017, 09:46:48
Unelmahötössään ja omissa kuplissaan skoolailevat päättäjämme eivät taaskaan olleet tilanteen tasalla, vaan lähtivät innolla ajamaan koulu-uudistusta, joka ei perustunut tutkittuun tietoon vaan typeriin trendeihin.

Vaikuttaa tosiaan olevan vähän kaikessa samainen kehnontamisen kulttuuri nykyisin. Jos sitä olisi vain jossain yksittäisessä asiassa, se olisi korjattavissa ihan sillä että siihen yksittäiseen asiaan vaihdettaisiin tekijät, mutta tämä on itsessään poliittisessa kulttuurissa jo. Parempaa ei haluta, pyrkimistä osaamiseen ei ole.

Quote from: Hermit on 04.10.2017, 08:45:39
Nimim. Linnava skepuloi HS:n pääkirjoituksen kommenteissa (panovirhe alkuperäinen):

QuoteUudistusten on tarkoituskin heikentää oppimistuloksia.
Kun koululaitokseen ei enää luoteta ja sitä ei arvosteta voidaan se yksitykstää.

En usko tässä olevan takana mitään suunnitelmallisuutta, mutta kyllähän tässä muodostuu ilmiömäisen loistava markkinarako taholle, joka sen aikanaan vain vaivautuu ottamaan.

Perinteinen, vanhan ajan koulu! Oppikirjat ja liitutaulu! Luokkahuoneet! Ei tietokoneita! Lukukausimaksu vain x€/vuosi. Ilmoittaudu tästä!

On tämä yksityistäminenkin trendinä ollut pitkään. Suomi vain varsin pieni väkiluvultaan, ei ole mitenkään sanottu että ne yksityiskoulut tulisivat olemaan nykyisiä julkisia parempia keskimäärin. Rahalla saanevat paremmat opettajat mutta mistä löytyy riittämiin maksukykyisiä vanhempia. Helsingin ulkopuolella ovat vähissä. Nythän terveydenhoidon yksityistämisenkin ovat laittamassa valtion maksettavaksi. Samaan aikaan kun ottavat lisää velkaa.

Quote from: Alligaattori on 11.11.2017, 10:25:03

Quote from: Eino P. Keravalta on 11.11.2017, 09:46:48
Unelmahötössään ja omissa kuplissaan skoolailevat päättäjämme eivät taaskaan olleet tilanteen tasalla, vaan lähtivät innolla ajamaan koulu-uudistusta, joka ei perustunut tutkittuun tietoon vaan typeriin trendeihin.

Vaikuttaa tosiaan olevan vähän kaikessa samainen kehnontamisen kulttuuri nykyisin. Jos sitä olisi vain jossain yksittäisessä asiassa, se olisi korjattavissa ihan sillä että siihen yksittäiseen asiaan vaihdettaisiin tekijät, mutta tämä on itsessään poliittisessa kulttuurissa jo. Parempaa ei haluta, pyrkimistä osaamiseen ei ole.

Tämä on totta.

Nykyisin kuuluu esimerkiksi hokea, että 'monikulttuurisuus on rikkaus'.

Poliitikkomme, tutkijamme, viranhaltijamme tai näkyvät mielipidevaikuttajat eivät kuitenkaan ole avoimesti pohtineet, mitä monikulttuuri tarkoittaa ja miksi se olisi rikkaus: mitään älyllistä aktiviteettia ei teeman ympäriltä ole virinnyt, ellei lukuun oteta kansan syviä rivejä tai Homman kaltaisia nettitoimijoita.

Sen sijaan kansakunnan kerma ajaa sammutetuin valoin kykenemättä kyseenalaistamaan mitään, samalla hokien mantraansa ja taputellessaan toisiaan selkään siinä, missä haukkuvat kaikki eri mieltä olevat rasisteiksi, fasisteiksi, natseiksi, ihmisyyden vihaajiksi ja ali-ihmisiksi, joilla ei ole oikeutta edes elää.

Tällainen läpiummehtunut, anti-intellektuaalinen kulttuuri on maassamme vallalla: sokeat taluttavat sokeita ja jos joku näkevä erehtyy vähän neuvomaan, hänet sakotetaan hiljaiseksi.

Tämän  (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005446797.html)Hesarin uutisen innoittamana kävin lukaisemassa opetushallituksen sivuilta vuoden 2016 varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (http://www.oph.fi/download/179349_varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2016.pdf).
Sieltähän löytyykin vaikka mitä tuttua huttua.

Esimerkkinä mainittakoon seuraava kohta.

Quote from:  "Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt, s. 32"Oppimisympäristöjä suunnitellaan ja kehitetään siten, että ne vahvistavat yhdenvertaisuutta
ja sukupuolten tasa-arvoa. Tämä mahdollistaa perinteisten sukupuolistereotypioiden rikko-
misen. Oppimisympäristöissä edistetään lasten kielellistä kehitystä ja kielitietoisuutta sekä
tuodaan näkyväksi kulttuurista moninaisuutta.

Muutamia sekalaisia hajatelmia Hesarin uutisen ja ennen kaikkea tuon varhaiskasvatussuunnitelman perusteella.

1) Riippumatta siitä, mitä maailmankatsomusta itse kukin edustaa, pidän käsittämättömänä ajatusta siitä, että Hesarin uutisoiman muutoksen myötä varhaiskasvatus muka muuttuisi jotenkin sitoutumattomaksi. Todellisuudessa tässä siirrytään perinteisestä suomalais-sosdem-evlut mallista kohti tätä nykyaikaista monikulttuuri-liipalaapa-taisteluhelikopteri -mallia. Sellaista kasvatusta ei voi ollakaan, mikä ei sitoutuisi johonkin ajatusmaailmaan, maailmankatsomukseen tai näkymykseen.

2) Missä kohtaa tavallisella kansalaisella on / oli mahdollisuus vaikuttaa tähän muutokseen? Vaaleissako? Moniko ehdokkaista kampanjoi tai meni läpi kasvatukseen ja opetukseen liittyvillä teemoilla? Opetushallituksen viskaalit tekevät muiden ihmisten lapsia koskevia päätöksiä ilman minkäänlaista demokraattista kontrollia.

Juu, löytyyhän meiltä sellainen valiokunta kuin sivistysvaliokunta, mutta kun katsoo sen nykyistä kokoonpanoa, niin jäljet johtavat sylttytehtaalle.

3) Nykyinen suomenkieli on rikki. "Stereotypia" sanaa käytetään merkityksessä liioitteleva, kärjistävä, yksinkertaistava, kaavamainen, jäykkämuotoinen, tai pahimmillaan sitä yritetään käyttää sanan "väärä" tai "epätosi" synonyyminä.

Stereotypia merkitsee kuitenkin kirjaimellisesti vahvaa, lujaa, kiinteää käsitystä jostain.

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201711132200529441_pi.shtml

QuoteAsiantuntijoiden karu arvio paljastaa: Näin Suomi on murskannut koulujärjestelmänsä

QuoteKoulujen sisälle on Lehtisen mukaan rakentunut epävirallinen tasokurssijärjestelmä, jossa oppilaat ohjataan suoritustasonsa mukaisesti eritasoisiin rinnakkaisluokkiin.

Syytä olisi järjestelmää muuttaa niin että se toimii aineitten mukaan. Tällöin jossain yhdessä aineessa hyvä joka ei ole perinteinen suomalainen renessanssinero, voisi menestyä omassaan, pitkällekin.

Hommaan artikkeli sopii siksi että sieltä jotain on unohtunut.

Sanalliset arviot syrjäyttäneet numerotodistuksia peruskouluissa – moni toivoo numeroiden antamista nykyistä varhemmin
https://yle.fi/uutiset/3-9966281

QuoteKoulutodistusten numeroarviot ovat pikku hiljaa saaneet tehdä tilaa sanallisille arvioille. Nyt peruskoululainen saa ensimmäisen numerotodistuksen keskimäärin neljännellä tai viidennellä luokalla, lukuisissa kouluissa myöhemminkin, etenkin Helsingissä.

Monen mielestä numerotodistus olisi paikallaan jo aiemmin. Yksi aikaistuksen kannattaja on tunnettu kirjailija ja opettaja Arno Kotro Helsingistä.

– Ehdotukseni on, että käytetään numeroarviointia vaikka neljänneltä luokalta lähtien ja arvosanan kylkeen kirjoitetaan selkosuomella sanallista palautetta varsinkin siitä, miten voisi vielä petrata osaamista. Sanallista arviointiahan sitä paitsi annetaan matkan varrella koko ajan, Kotro kolumnoi Tieto ja trendit -asiantuntijajulkaisussa (siirryt toiseen palveluun).

Kotro ihmettelee etenkin pääkaupungin "edistyksellisiä alakouluja", joissa on kokonaan luovuttu numeroista ja tilalle tarjotaan "monipuolista sanallista arviointia".

– Se kuulostaa hyvältä, mutta todellisuus on kovin epämääräinen. Kun vanhemmilta kysyy, miten lapsen koulu menee, vastaus voi olla "enpä oikein tiedä".

Kotro kertoo tunteneensa olonsa hämmentyneksi, kun hän selasi neljäsluokkalaisen saamaa tuhtia arviointinivaskaa.

– Päällimmäisenä oli perinteinen todistus, mutta sen infoarvo jäi lähelle nollaa: kaikkien oppiaineiden kohdalla luki ykskantaan "hyväksytty".

Quote from: Vellamo on 11.12.2017, 11:00:20
Niin, yläkoulussa alkaa olla myöhäistä itkeä, jos huomaa että oman Janipetterin matikka onkin kuutosen tasolla ja perusta heikko uuden oppimiselle. Lukioonkaan ei välttämättä ainakaan pk-seudulla pääse, kun ne pari yllätyskutosta/seiskaa vetävät keskiarvoa ikävästi alaspäin.

Noita kutosia/seiskoja ei välttämättä tule, jos osaa valita tarpeeksi huonon koulun/luokan.  Kun opettaja kuitenkin arvostelee luokan suoritustason mukaan, pelkän yhteen- ja vähennyslaskun karkea hallinta voi rupuluokassa tuoda jopa kasin matikasta.

^

Quote– Yhteyttä ottavat kaikkiin uskontokuntiin kuuluvat, mutta kyllä enimmäkseen liikkeellä ollaan ihan luterilaisista lähtökohdista.

Ja Reporadio löytää taas syyllisen eli pottunokkaiset luterilaiset.

Aikanaan eräs entinen pitkäaikainen katolinen puoluejohtaja ja nykyinen rivijäsen kummasteli sitä, että ortodoksina tai katolisena saa ihan vapaasti vastustaa naispappeutta, mutta luterilaisena ei voi. Sama on nähtävillä tässäkin. Jos änkyräluterilainen, joka ei ole edes perusasteeltaan mitään verrattuna vaikka muihin kristillisiin suuntauksiin, vaatii jotakin, niin se on kauheaa. Kun huomattavasti radikaalimmat musut taas vaatii samaa, niin se on vaan monikulttuuria, rikkaus ja voimavara.

Erään biologianopettajan vuodatus OPSista:

QuoteOpettaja sanoo suoraan: "Joissain alakouluissa tilanne on sietämätön" (https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/597836-opettaja-sanoo-suoraan-joissain-alakouluissa-tilanne-on-sietamaton)

Jarkko Nikkilä on kahden koululaisen isä ja peruskoulun biologian opettaja. Hänestä uusi opetussuunnitelma (OPS) ilmiöoppimiseen on loistavaa tekstiä, ja uuden teknologian käyttö opettamisen tukena hieno juttu.
- -
Esimerkiksi uuden OPSin mukaan oppilaista tulee oppijoita, jotka tarttuvat innokkaasti annettuihin tehtäviin ja osaavat itse arvioida omaa opiskeluaan ja sen edistymistä.

– Käytännössä se on kuitenkin opettaja, joka käy jokaisen oppilaan kanssa arviointikeskustelussa läpi sitä miten on mennyt.

Uudelle ilmiöpohjaiselle oppimiselle on raivattava tilaa, joten opettajat joutuvat päättämään, mitä sisältöjä kurssista jätetään opettamatta.

– Tuntuu pahalta, kun sellaisia asioita, joita itse pitää erittäin tärkeinä, ei kerta kaikkiaan ehdi opettamaan.

– Jo ennestään tuntikehykseltään leikatuille kursseille yritetään lisätä hienoja tavoitteita ja laajempia ilmiöitä kokoavia ilmiöitä, mutta pelkään että ilmiöiden ymmärtämisen tavoittelu tarkoittaa perustaitojen ja tietojen huonompaa oppimista. Ei kokonaisuuksia pysty ymmärtämään, ellei osaa ja ymmärrä mitkä osaset kokonaisuuden muodostavat ja miten ne toimivat.
- -
– Opettajat toimivat yhä enemmän lasten huoltajina, psykologeina, avustajina, erityisopettajina, tuen tarpeen arvioijina, sosiaalityöntekijöinä, terveydenhoitajina. Yhä suurempi osa työstä menee erilaisissa palavereissa istumiseen, oppimisvaikeuksien puimiseen, loputtoman lomakemäärän täyttämiseen. Uuden OPSin tuomaa lomakkeiden tulvaa joku kollega kuvaili sanoin "byrokratiahelvetti"
- -

Vielä kun tähän lisää mokutuksen ja mamuoppilaiden tuomat haasteet, jään kysymään, ehtiikö opettaja perustyötä tehdä ollenkaan?

Professori peruskoulun opetussuunnitelmasta: "Lasten pitäisi ilmeisesti opettaa toisiaan"
https://yle.fi/uutiset/3-10062762

QuoteLapset jakautuvat peruskoulun uuden opetussuunnitelman mukaan kahteen kastiin, voittajiin ja häviäjiin, väittää Ylen aamu-tv:ssä vieraillut emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen.
...
Peruskoulun uusi opetussuunnitelma on herättänyt voimakasta kritiikkiä. Se otettiin käyttöön toissa syksynä. Opetussuunnitelmassa korostetaan lapsen itseohjautuvuutta.

– Enää ei puhuta tasa-arvosta (peruskoulussa), kuten aiemmin, Helsingin yliopiston psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen sanoo.

Hän viittaa koululaisten eriarvoisuuden lisääntymiseen. Nykyjärjestelmässä pärjäävät ne, joiden vanhemmat ovat koko ajan mukana lastensa koulunkäynnissä.
...
Syrjäytymisen siemen on kylvetty
Uusi opetussuunnitelma on emeritaprofessorin mukaan täynnä hienoja tavoitteita, joita kukaan ei sinänsä vastusta.

– Kaikki ovat itseohjautuvuuden ja määrätietoisuuden kannalla, mutta asiasta puuttuu sellainen tarkastelu, että mihin minkinikäisen lapsen aivot ovat valmiita.

Peruskoulun opetussuunnitelmassa on Keltikangas-Järvisen mukaan myös toinen ristiriita: lapsille annetaan koulussa tavoitteita, mutta se miten niihin päästään, jää opettamatta.
...
Itseohjautumisten korostaminen peruskoulun opetussuunnitelmassa saa Keltikangas-Järviseltä kyytiä. Hän muistuttaa, että itseohjautumisen edellyttäminen koko ikäluokalta on väärin.

– Opetussuunnitelma asettaa tavoitteita ja edellyttää, että lapsi toimii tällä tavalla. Ne lapset ovat hukassa, jotka eivät ole siihen valmiita.
– Siitä saattaa löytyä tällainen syrjäytymisen ensimmäinen siemen, Keltikangas-Järvinen toteaa.

Hän ihmettelee, mihin aikuisia oikein tarvitaan, jos lapset voivat opettaa toinen toistaan.
...
Peruskoulun opetussuunnitelman perusteella lapselta odotetaan itseohjautuvuuden lisäksi myös sisäsyntyistä motivaatiota.

– Siinä ei ajatella, että lapselle pitäisi opettaa näitä valmiuksia, vaan lapsi tulee kouluun niiden kanssa.

– Nämä asiat ovat ongelmia vielä yliopistotasollakin, professori paukauttaa.

Professori muistuttaa, että motivaatiota pitää opettaa, eikä se ole annettu asia, jonka lapset tuovat mukanaan kouluun.
Hän ei myöskään niele poikien ja tyttöjen oppimiserojen tasausyrityksiä. Pojille tarjotaan yhä enemmän digitaalisia viihdykkeitä, kuten tietokoneilla pelaamista.

– Poikien ongelmat koulussa liittyvät keskittymiskyvyn, motivaation ja pitkäjännitteisyyden puutteeseen. Tällainen viihtymisen elementti ei lisää niitä.

– Motivaatio ei synny siitä, että lapsesta on ollut hauskaa tehdä jotain tietokoneella tunnin aikana.
...
perusteella Suomen sija on pudonnut parhaista vuosista, ja tyttöjen ja poikien erot oppimisessa ovat kasvaneet.
Professori ihmettelee, miksi tuloksista syyllistettiin heti vanhemmat.

Tuloksista kävi myös ilmi, että erot maahanmuuttajataustaisten lasten ja kantasuomalaisten olivat suuria.

– Siinä on ihan selvä yhteys, koska maahanmuuttajataustaiset eivät ole selvillä koululaitoksestamme, eivätkä osaa siksi ohjata lastensa koulunkäyntiä.
– Tämä todistaa sen, että lasten kotitausta vaikuttaa liian paljon lasten koulumenestykseen, Keltikangas-Järvinen sanoo.
Hän toivoo, että peruskoulun opetussuunnitelmaan liittyviä ongelmia alettaisiin ratkoa.

Liisa Keltikangas-Järvinen on erittäin viisas ja täyspäinen nainen; on vaikea ymmärtää että noin fiksu ja normaali professori edes on olemassa ja vieläpä psykologian laitoksella!
Eläkkeellähän hän jo nykyään on.

Tuo mitä Keltikangas-Järvinen sanoo nykyisestä opetussuunnitelmasta, sen allekirjoitan omakohtaisten kokemusteni ja lapseni kokemusten perusteella täysin.
Lapset ovat lähes heitteillä, leikitään tietokoneilla ja vaikka on wilmat ja kännykät ja kaikki, niin kukaan ei tunnu tietävän mitä on läksynä tai milloin on kokeet. Sitä penskat sitten pohtivat luokan WhatsApp-ryhmässä.
Osa opettajista käyttää wilmaa, osa ei merkkaa sinne ikinä läksyjä tai koealueita.
Yksi opettaja saarnaa Trumpin pahuudesta, toinen luennoi omasta vähemmistötaustastaan, kolmas lontustaa sateenkaarihupparissa ... Luokan pojat tuntuvat olevan luonnostaan nuivia. Ja jälki-istunnossa viikottain.

Kirjoissa on nykyään tärkeintä, että ne pysyvät tahrattomina seuraavan vuoden oppilaille. Annoin omalle lapselleni männä viikolla luvan käyttää yliviivaustussia kirjaan kokeeseen lukemisen yhteydessä, koska hänen lukutekniikkansa vaatii sen, kuten omakin lukutekniikkani muinoin vaati, että saan yliviivata, alleviivata ja tehdä marginaaliin merkintöjä! Käyn reksille sanomassa että ostan kirjan, tilatkoon uuden puhtaan tilalle mutta haluan että kirjat ovat lapseni opiskelua varten eikä lapseni ole kirjan vartija, jonka tehtävä on huolehtia kirjan säilymisestä upouuden veroisena läpi lukuvuoden.

Itse osallistun paljon lapsen koulunkäyntiin, ja olen monesti miettinyt että miten ne lapset selviävät, joiden äiti ei opeta, miten esim. luetaan kokeisiin etc. Mitään opiskelutekniikkaa noille ei ole opetettu. Olen itse selittänyt, miten suunnitellaan vaikkapa kokeeseen lukeminen, että päivät riittävät eikä päiväkohtainen luku-urakka kasva liian suureksi.

e. Meillä sai päättää, milloin haluaa open kanssa kehityskeskustella, niin en merkannut mitään kohtaa, jätän väliin lätinät, sanoin että ottavat yhteyttä jos on jotain ongelmia, ja jos kaikki sujuu niin mitäpä sitä puhumaan. En vaan jaksa kun harrastuksissakin on jo nykyään kehityspalaverit joissa pohditaan vahvuuksia ja heikkouksia ja kun ne on kutakuinkin selvät niin jätän senkin ajan muille. Turhia rutiineja, mahtaako tuokin palaveeraamisen tarve johtua uudesta OPSista? Lapsi tykkää numeroarvostelusta, siitä saa selkeimmän palautteen.

Tuo siinä on taustalla: pudotetaan kaikkien paitsi kultalusikka suussa syntyneiden kokoomushännystelijöiden tai kotiopetukseen erityisesti panostavien vanhempien lapset kelkasta luokassa vallitsevalla monikulttuurihäirinnällä ja opetuksen muuttamisella laaduttomaksi.

Quote from: Ägräs on 07.02.2018, 14:25:54
Tuo siinä on taustalla: pudotetaan kaikkien paitsi kultalusikka suussa syntyneiden kokoomushännystelijöiden tai kotiopetukseen erityisesti panostavien vanhempien lapset kelkasta luokassa vallitsevalla monikulttuurihäirinnällä ja opetuksen muuttamisella laaduttomaksi.

Miksi kulttuurimarxilaiset kommunistit tekevät tämän?

Toisaalta nykyään on tarjolla tukiopetusta vissiin rajattomasti kaikille. Hämmästyin kovasti, kun lapsi oltuaan neljä päivää pois koulusta sairauden vuoksi kertoi kouluun palattuaan olleensa matematiikan tukiopetuksessa  :o
No se minulle kelpaa että lapsi saa tukiopetusta, mutta itse en saanut kouluaikanani (peruskoulun olen käynyt) tuntiakaan tukiopetusta, piti olla minun kouluaikoina tosi huono oppilas että tukiopetukseen pääsi. Nyt sinne näköjään pääsee ysin oppilas oltuaan muutaman tunnin pois koulusta.
No, nytpä ei sitten omin voimin tarvitse enää oppia ITSE tekemään edes rästitehtäviään!!!

Quote from: Emo on 07.02.2018, 14:32:39
Miksi kulttuurimarxilaiset kommunistit tekevät tämän?

Ilmeisesti koulussa opettajan antama opetus olisi rakenteellista väkivaltaa. Tieto ja sivistys löytyy jokaisen omasta sydämestä, kun vain tarpeeksi omaa napaansa kaivelee.

Quote from: Ägräs on 07.02.2018, 14:25:54
Tuo siinä on taustalla: pudotetaan kaikkien paitsi kultalusikka suussa syntyneiden kokoomushännystelijöiden tai kotiopetukseen erityisesti panostavien vanhempien lapset kelkasta luokassa vallitsevalla monikulttuurihäirinnällä ja opetuksen muuttamisella laaduttomaksi.

Kyllä hyviin yksityiskouluihin rahaa riittää muillakin kuin suurkokkareilla. Mutta toki juuri eriyttäminen hyviin ja täysin kelvottomiin kouluihin ja sitä kautta käytännön reaalimaailmassa perinnöllissen "rälssin" luominen on täysin tietoinen tavoite.

He, joita asia kiinnostaa, ovat jo "rälssin" sisällä ja he, joita asia ei kiinnosta, saavat pysyä "rälssin" ulkopuolella. Tämä on kupletin juoni kärjistetysti.

Milloin PS ottaa aiheen painavampaan asemaan puolueohjelmassaan?

Uskallan väittää, että tämä asia on haittamaahanmuuton jälkeen piroriteettijärjestyksessä toinen. juuri sen vuoksi, että sen mekanismi on luonteeltaan hyvin samankaltainen kuin haittamaahanmuuton; kun kriittinen massa on saavutettu, asianlaidan korjaaminen on sievin keinoin täysin mahdotonta.

On myös huomattava, että "rälssi" puystyy positiivisen säätykierron, jopa vain sellaisen lupauksella, avulla hiljentämään ja tekemään vaarattomaksi useimmat tämän kehityksen vastustajat. Tämä tulee olemaan entistä yleisempi lahjonnan muoto tulevaisuudessa kaikille asiantilan jollakin tavoin haastamiseen kykeneville yksilöille. Kukapa ei ajattelisi lastensa parasta ja siten myös toimisi lastensa parhaaksi?

Toivottavasti pystyin vastaamaan nim. Emon esittämään kysymykseen: tietämättömien ja tietoa janoamattomien ihmisten hallitseminen on tavattoman paljon helpompaa kuin itsenäiseen ajatteluun kykenevien tietoa omaavien ja tietoa lisää haluavien ihmisten hallitseminen.

Kokoomus vastusti kiihkeästi peruskoulua 60-luvulla. Nyt on tullut aika korjata tuo "historiallinen vääryys" Sannin johdolla.

Pääsin/ jouduin tänään seuraamaan yhden erityisluokan touhuja. Ei mikään rikastettu alue vaan ihan hyvintoimeentulevien kansalaisten asuttama kaupunginosa. Toki e-oppilaat tuodaan sinne koulutakseilla ja eräs Afrikan rikastus näkyi lähtevän kotiin ihan privaattitaksilla isänsä saattamana. Siihen lienee syynsä (ei osaa käyttäytyä koulutaksissa, joten palkitaan yksityistaksilla sen sijaan, että joutuisi käyttämään bussia).

Oppilaita oli 10 kpl, joista peräti kaksi (2) suomalaista alkuperää, loput tuontitavaraa. Siis 80 prosenttia ulkomaalaisia. Huom erityisoppilaspaikoista on pulaa. Mihin ne suomalaiset erityisopetusta tarvitsevat lykätään? No tietysti yleisopetuksen luokkiin joko häiriköimään tai syrjäytymään kunnolla, kun ei pysty seuraamaan opetusta eikä saa tarvitsemaansa yksilöllistä ohjausta. Rasismin muoto se on tämäkin, tosin kohdistuu kantasuomalaisiin, joten sitä ei lasketa.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201804172200883546_u0.shtml

QuoteItä-Helsingissä ala-asteen erityisluokanopettajana työskentelevä Elina Tuomi, 31, kirjoittaa uusimmassa blogikirjoituksessaan suomalaisen tasa-arvoisen peruskoulun olevan pelkkä vitsi.

QuoteHän kertoo blogissaan olevansa kyllästynyt puhumaan tasa-arvoisesta, antirasistisesta koululaitoksesta, jossa Suomen parhaat opettajat tekevät maailman parasta opetustyötä arvokkailla digivälineillä ja kahmivat ykköspaikkoja kansainvälisillä mittareilla. Näin ei hänen mielestään ole.

Quote..itkua silmästään vääntävät pedagogit repivät viimeisiä jaksamisen rippeitä huonosti järjestettyjen atk-laitteiden keskellä, toimimattoman sosiaalihuollon ja väsyneiden huoltajien ristipaineessa, jossa maailman absurdein opetussuunnitelma eriarvoistaa aivan uskomattomalla tavalla ison osan tämän maan tulevaisuutta..

QuoteHän ihmettelee, milloin opettajien ( .. ) väkivallan uhasta tuli normaalia ja osa arkea.

Linkistä lisää 'ilouutisia'.

Opetushallituksen työryhmä on vääntänyt peruskoululle monikulttuurista arvoperustaa.  Opetussuunnitelman (2014) luvussa "Perusopetuksen arvoperusta" on oma luku monikulttuurisuudesta, joka kuuluu seuraavasti (numerot lisätty kommentointia varten):

QuoteKulttuurinen moninaisuus rikkautena

(1)   Perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle.
(2)   Se on muodostunut ja muotoutuu eri kulttuureiden vuorovaikutuksessa.
(3)   Opetus tukee oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin rakentumista ja kasvua aktiivisiksi toimijoiksi omassa kulttuurissaan ja yhteisössään sekä kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan.
(4)   Samalla opetus vahvistaa luovuutta ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta, edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä ja luo siten pohjaa kulttuurisesti kestävälle kehitykselle.

(5)   Eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevat ihmiset kohtaavat toisensa perusopetuksessa ja tutustuvat monenlaisiin tapoihin, yhteisöllisiin käytäntöihin ja katsomuksiin. Asioita opitaan näkemään toisten elämäntilanteista ja olosuhteista käsin. Oppiminen yhdessä yli kieli-, kulttuuri-, uskonto- ja katsomusrajojen luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle. Perusopetus antaa perustan ihmisoikeuksia kunnioittavaan maailmankansalaisuuteen ja rohkaisee toimimaan myönteisten muutosten puolesta.

Otsake ilmaisee, että "monikulttuurisuudesta" on luovuttu, tilalla on "kulttuurinen moninaisuus". Onkohan vanha sana päässyt tahrautumaan julkisessa keskustelussa? Alla muut kommentit (numerot viittaavat virkenumerontiin).

(1)   Enää ei siis ole suomalaista kulttuuriperintöä, on moninainen suomalainen kulttuuriperintö.

(2)   Se ei syntynyt esivanhempien työllä, vaan vuorovaikutuksella muihin kulttuureihin.

(3)   Emme tue kaikille yhteistä suomalaista identiteettiä, vaan jokaisen oppilaan omaa ja yksilöllistä kulttuuri-identiteettiä.

(4)   Emme tue oman kulttuurin kunnioitusta, vaan kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta.

(5)   Luvun toinen kappale (kohta 5) sisältää kohtaamisteorian, jonka mukaan erilaisuuden kohtaaminen riittää hyvien suhteiden syntymiselle eri osapuolien välille. Tämä teoria hylättiin sosiaalipsykologiassa 1930-luvulla. Korjatun teorian mukaan kohtaamisen sisällöt täytyy myös kokea myönteisinä. Sehän ei ole itsestään selvää ja joskus jopa mahdotonta.

Ei ole suomalainen kulttuuri enää vatupassissa! Koordinaatistoa on käännetty. Näin se mädätys etenee.

Tuo moninaisuus on iskusana, joka on työnnetty suurin piirtein jokaiseen mahdolliseen väliin. Tokihan suomalainenkin kulttuuri on ja on ollut moninaista: ovathan karjalaiset erilaisia kuin pohjalaiset. Leipä on tehty eri tavoin. Vieraat ovat tulleet tupaan eri tavoin.  Rakennukset on aseteltu eri tavoin.

Kulttuurien moninaisuuttakin on ihan mukava arvostaa niin kauan, kuin kulttuuria ei määritellä tuon tarkemmin. Toinen seikka on se, että missään päin OPSia ei sanota, että kaikkien näiden kulttuurien tulisi toteutua Suomessa. Ne voivat pysyä vaikkapa omilla alueillaan.

OPS on kuten se tulkitaan, eikä ainakaan nuivien kannata edistää mädättävää tulkintaa.

Tietysti sekin on tosiasia, että moninaisuudella on osin korvattu monikulttuurisuuden käsite ja joissain yhteyksissä se on mieletön, kuten sukupuolten moninaisuuden kohdalla.

Kannattaa katsoa sekin, miten OPSissa puhutaan ihmisoikeuksista: erittäin velvoittavasti. Katson, että OPSia ei edes voi järkevästi lukea niin, että kulttuurirelativismi menisi ihmisoikeuksien yli ja ohi. Sellainen lukutapa on yksinkertaisesti väärä kokonaisuutta katsoessa.

"Tässä järvessä on lyijyä, lipeää ja syanidia Se on ongelma."
"Ei, se on moninainen suomalainen teollisuusperintö kulttuurimaisemassa."

Quote from: Bona on 17.10.2018, 10:19:45

Kannattaa katsoa sekin, miten OPSissa puhutaan ihmisoikeuksista: erittäin velvoittavasti. Katson, että OPSia ei edes voi järkevästi lukea niin, että kulttuurirelativismi menisi ihmisoikeuksien yli ja ohi. Sellainen lukutapa on yksinkertaisesti väärä kokonaisuutta katsoessa.

Kulttuurirelativismi on Suomen lakisääteinen linja, kuten käy ilmi Yleissopimuksesta kultuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edisämisestä

https://minedu.fi/documents/1410845/3898342/Yleissopimus+kulttuuri-ilmaisujen+moninaisuuden+suojelemisesta+ja+edist%C3%A4misest%C3%A4.pdf

Sen luku 3 kuuluu seuraavasti:

Quote3. Kaikkien kulttuurien yhdenvertaisuuden ja kunnioittamisen periaate

Kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojeleminen ja edistäminen edellyttävät kaikkien kulttuurien, myös vähemmistöön kuuluvien henkilöiden ja alkuperäiskansojen kulttuurien yhdenvertaisuuden ja kunnioittamisen tunnustamista.[/size]

Tarja Halonen vahvisti lain vuonna 2006:

Quote1 §

Pariisissa 20 päivänä lokakuuta 2005 tehdyn kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070255

Tämän lain nojalla verikosto on kulttuuria siinä missä muukin. Sekä peruskoulun OPSissa että lainsäädännössä yleensäkin kuljetaan kaksilla rattailla. Välillä sanotaan yhtä, välillä toista. Kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden kunnioittamiseen epäilemättä puututaan, jos homoja heitetään alas parvekkeelta. Väliin jää kuitenkin tarkoituksella harmaa vyöhyke.

Millään ei pystytä suoraan sanomaan, että kaikki kulttuuri-ilmaisut eivät ole arvokkaita, vaan että on myös barbaarista touhua, jota ei tarvitse kunnioittaa vaikkei aina olisikaan kyse rikoksesta. Tämä valheellisuus on monikulttuurisuuden ominta ydintä.

Olet oikeassa siinä, että kaksilla rattailla ajamista tapahtuu. Olen kyllä itse ajatellut sen johtuvan tyhmyydestä enkä pahansuopuudesta. OPS-työssä on mukana paljon ihan tavallisia opettajia, tiedän/tunnen useamman valtakunnallista OPSia laatimassa olleen. Toki on mahdollista, että siellä on aktiivimädättäjiä, jotka ovat suunnitelleet tarkoituksellisesti mainitsemasi harmaan alueen.

Itse silti pidän isompana ongelmana sitä, että uudessa OPSissa liu'utetaan oppimiskäsitystä jälleen lähemmäksi konstruktivismia. Toki monikulturismi ja konstruktivistinen oppimiskäsitys olettavat kumpikin moraalisen, tiedollisen tai ontologisen relativismin ja ovat siten osa samaa ongelmaa.

Quote from: Bona on 17.10.2018, 21:53:29
Toki on mahdollista, että siellä on aktiivimädättäjiä, jotka ovat suunnitelleet tarkoituksellisesti mainitsemasi harmaan alueen.

Se ei ole mitään muuta kuin tarkoituksellisesti luotua. Virhevasemmistolla on käsittämättömän vahvat keskinäiset verkostot.

Quote from: Bona on 17.10.2018, 21:53:29
Toki monikulturismi ja konstruktivistinen oppimiskäsitys olettavat kumpikin moraalisen, tiedollisen tai ontologisen relativismin ja ovat siten osa samaa ongelmaa.

Kiinnostavaa! Voisitko valaista vähän konstruktivistisen oppimiskäsityksen ja tiedollis-moraalis-ontologisen relativismin välistä yhteyttä?

Olin itse käsittänyt, että konstruktivistit periaatteessa uskovat objektiivisen totuuden olemassaoloon, mutta epäröivät ihmisen kykyä saavuttaa totuus, koska ihminen muodostaa käsityksensä sosiaalis-emotionaalisessa ristivedossa ja vajavaisten aistien avulla.

Quote from: Supernuiva on 17.10.2018, 22:14:19

Quote from: Bona on 17.10.2018, 21:53:29
Toki on mahdollista, että siellä on aktiivimädättäjiä, jotka ovat suunnitelleet tarkoituksellisesti mainitsemasi harmaan alueen.

Se ei ole mitään muuta kuin tarkoituksellisesti luotua. Virhevasemmistolla on käsittämättömän vahvat keskinäiset verkostot.

Täsmennän vielä. Tarkoitin siis, että harmaa alue syntyy siitä, kun mädättäjät pyrkivät täysmädätykseen ja hieman hölmöt ja naiivit tavalliset opet yrittävät soveltaa annettua käsitteistöä siihen, mitä he pitävät hyvänä ja oikeana kasvatuksena. Moni heistä uskoo vilpittömästi, että esimerkiksi monikulturismi on sovitettavissa ihmisoikeuksiin.

Tavan: tuosta voi aloittaa: https://hommaforum.org/index.php/topic,82958.msg1332924.html#msg1332924

Linkin takana on myös lista OPSin arvopohjan laatijoista.

Olen kirjoittanut tuon ketjun aloituksen kriittisestä näkökulmasta eikä minulla sinänsä ole erimielisyyttä Jorma Teräsrautelan tai Supernuivan kanssa tässä asiassa. Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen sittemmin, että OPSin ihmisoikeusosio on kirjoitettu sen verran velvoittavasti, että se pakosti rajaa edm. ketjunaloituksessa esitettyä tulkintaa.

Ihan kuin jotain olennaista jäisi mainitsematta.

QuoteOpettajat avautuvat HS:ssä lähihoitajaksi opiskelevista: "On niitä, joiden pelkään olevan vaaraksi potilaille"

Helsingin Sanomat kertoo jutussaan, kuinka monet ammattioppilaitosten opettajat ovat huolissaan opiskelijoiden oppimisvaikeuksista ja työelämässä pärjäämisestä.
Helsingin Sanomien haastattelemien ammattikoulujen opettajien mukaan etenkin lähihoitajakoulutuksessa on yhä enemmän opiskelijoita, joilla on isojakin oppimisvaikeuksia ja heikot peruskoulun pohjatiedot, kuten ongelmia kertotaulun kanssa. Monen opettajan mukaan oppimisvaikeuksien kanssa kuitenkin pärjättäisiin, jos oppitunteja olisi riittävästi.

Opettajien mukaan jotkut opiskelijoista eivät jaksa lähteä aamulla kouluun tai töihin, ja jotkut tulevat humalassa tenttiin. On myös masentuneita tai niitä, jotka uhkailevat opiskelukavereitaan. Monet opettajista kertovat, että heillä on opiskelijoita, joita ei uskalla päästää työpaikalle harjoitteluun, koska opiskelija ei ole oppinut perusasioita, kuten esimerkiksi lääkkeiden oikeaa annostelua. Matematiikan opettaja sanoo, että lääkelaskutehtävissä lähdetään liikkeelle alakoulun laskuista.

– Osa näistä opiskelijoista kykenisi hyvin opiskelemaan vaikka lääkiksessä, ja sinne osa tähtääkin. Mutta sitten on niitä, joiden pelkään olevan vaaraksi potilaille, jos he joskus valmistuvat ja päätyvät työelämään, matematiikan opettaja kuvailee.

Koko ammatillinen koulutus on ollut muutosten myllerryksessä ammatillisen koulutuksen reformin myötä. Reformin uudistukset tulivat voimaan vuoden 2018 alusta, ja koskivat ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ohjausta, tutkintorakennetta, koulutuksen toteuttamismuotoja sekä järjestäjärakennetta.

Hallitus on leikannut ammatillisen koulutuksen määrärahoista 190 miljoonaa euroa vuodesta 2017 alkaen.

Oppimisvaikeudet ja perusasioiden tietämättömyys on noussut uutisotsikoihin toisesta näkökulmasta jo aiemmin, mutta tuolloin ihmetyksen aiheena oli nuorten perustaitojen puute. Ilta-Sanomat kirjoitti toukokuussa ensin kymppiluokalla ja sittemmin ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa Valma-koulutuksessa opettaneesta opettajasta, joka kritisoi suomalaisia kouluja epäonnistumisesta perusasioiden opettamisessa.

Lisäopetuksen lehtori ihmetteli välttämättömimpien perustaitojen puutetta monilla peruskoulun päättäneillä oppilaillaan, jotka ovat muutoin kyvyiltään normaaleja nuoria.

Hän kertoi tuolloin, että hänen oppilailleen kymmenjärjestelmä on usein vieras, kertolaskun ja prosenttilaskun kanssa on ongelmia, eikä esimerkiksi ison alkukirjaimen käyttöä virkkeen alussa muisteta – edes omassa nimessä. Hänen mukaansa nuoret eivät useimmiten ole myöskään opetelleet esimerkiksi allekirjoitusta, jota tarvitaan sopimuksiin.

– Minulla on oppilaita, jotka eivät tiedä onko esimerkiksi 200 vai 2000 suurempi luku, hän kuvaili. ...

E: Hups, linkki https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005871793.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005871793.html)

Quote from: Uuno Nuivanen on 21.10.2018, 15:55:18
Ihan kuin jotain olennaista jäisi mainitsematta.

QuoteOpettajat avautuvat HS:ssä lähihoitajaksi opiskelevista: "On niitä, joiden pelkään olevan vaaraksi potilaille"

Helsingin Sanomat kertoo jutussaan, kuinka monet ammattioppilaitosten opettajat ovat huolissaan opiskelijoiden oppimisvaikeuksista ja työelämässä pärjäämisestä.
Helsingin Sanomien haastattelemien ammattikoulujen opettajien mukaan etenkin lähihoitajakoulutuksessa on yhä enemmän opiskelijoita, joilla on isojakin oppimisvaikeuksia ja heikot peruskoulun pohjatiedot, kuten ongelmia kertotaulun kanssa. Monen opettajan mukaan oppimisvaikeuksien kanssa kuitenkin pärjättäisiin, jos oppitunteja olisi riittävästi.

Opettajien mukaan jotkut opiskelijoista eivät jaksa lähteä aamulla kouluun tai töihin, ja jotkut tulevat humalassa tenttiin. On myös masentuneita tai niitä, jotka uhkailevat opiskelukavereitaan. Monet opettajista kertovat, että heillä on opiskelijoita, joita ei uskalla päästää työpaikalle harjoitteluun, koska opiskelija ei ole oppinut perusasioita, kuten esimerkiksi lääkkeiden oikeaa annostelua. Matematiikan opettaja sanoo, että lääkelaskutehtävissä lähdetään liikkeelle alakoulun laskuista.

– Osa näistä opiskelijoista kykenisi hyvin opiskelemaan vaikka lääkiksessä, ja sinne osa tähtääkin. Mutta sitten on niitä, joiden pelkään olevan vaaraksi potilaille, jos he joskus valmistuvat ja päätyvät työelämään, matematiikan opettaja kuvailee.

Koko ammatillinen koulutus on ollut muutosten myllerryksessä ammatillisen koulutuksen reformin myötä. Reformin uudistukset tulivat voimaan vuoden 2018 alusta, ja koskivat ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ohjausta, tutkintorakennetta, koulutuksen toteuttamismuotoja sekä järjestäjärakennetta.

Hallitus on leikannut ammatillisen koulutuksen määrärahoista 190 miljoonaa euroa vuodesta 2017 alkaen.

Oppimisvaikeudet ja perusasioiden tietämättömyys on noussut uutisotsikoihin toisesta näkökulmasta jo aiemmin, mutta tuolloin ihmetyksen aiheena oli nuorten perustaitojen puute. Ilta-Sanomat kirjoitti toukokuussa ensin kymppiluokalla ja sittemmin ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa Valma-koulutuksessa opettaneesta opettajasta, joka kritisoi suomalaisia kouluja epäonnistumisesta perusasioiden opettamisessa.

Lisäopetuksen lehtori ihmetteli välttämättömimpien perustaitojen puutetta monilla peruskoulun päättäneillä oppilaillaan, jotka ovat muutoin kyvyiltään normaaleja nuoria.

Hän kertoi tuolloin, että hänen oppilailleen kymmenjärjestelmä on usein vieras, kertolaskun ja prosenttilaskun kanssa on ongelmia, eikä esimerkiksi ison alkukirjaimen käyttöä virkkeen alussa muisteta – edes omassa nimessä. Hänen mukaansa nuoret eivät useimmiten ole myöskään opetelleet esimerkiksi allekirjoitusta, jota tarvitaan sopimuksiin.

– Minulla on oppilaita, jotka eivät tiedä onko esimerkiksi 200 vai 2000 suurempi luku, hän kuvaili. ...

Sama epäilys hiipi itsellenikin mieleen.. Onnea vaan PISA-testeihin, Ruotsin tiellä luisutaan. Kuinkakohan kauan menee yksityisten koulujen perustamiseen jossa on pääsyvaatimuksena jonkinlainen lähtötaso.

Quote from: Tomatoface on 21.10.2018, 16:08:50

Sama epäilys hiipi itsellenikin mieleen.. Onnea vaan PISA-testeihin, Ruotsin tiellä luisutaan. Kuinkakohan kauan menee yksityisten koulujen perustamiseen jossa on pääsyvaatimuksena jonkinlainen lähtötaso.

Niin, että koulutusta on leikattu ja helpoimmin sisäänpäästävistä ammattikouluista on tullut päivähoitopaikkoja kun kontaktiopetusta on minimin minimi ja sieltä ei kenkää saa.

Esimerkiksi jossain lähihoitajalinjalla tosiaan tilanne on se että sinne kävelee sisään ne yläkoulun vajaimmat, valmiiksi päihdeongelmaisetkin. Ennen tätä opintouudistusta monilla linjoilla saattoi olla ihan soveltuvuuskokeet- kuten esimerkiksi lähihoitajapuolelle. Ja jotenkin ne nykyään vielä pistetään sieltä papereineen ulos.

Tuossahan se sanotaan aika selkeästi.

Quote from: Vesa Heimo on 21.10.2018, 16:15:22
Esimerkiksi jossain lähihoitajalinjalla tosiaan tilanne on se että sinne kävelee sisään ne yläkoulun vajaimmat, valmiiksi päihdeongelmaisetkin. Ennen tätä opintouudistusta monilla linjoilla saattoi olla ihan soveltuvuuskokeet- kuten esimerkiksi lähihoitajapuolelle. Ja jotenkin ne nykyään vielä pistetään sieltä papereineen ulos.

Tuossahan se sanotaan aika selkeästi.

Ilmeisestikin lähihoitajista on puute, eikä ne hommatkaan niin justiinsa...

No, ammattikoulutuksesta on muutenkin tullut jonkinlaista päivähoitoa. Vähän TAKK (Työttömien Alkoholistien KierrätysKeskus) tyyliin. Saadaan reppanat pois työttömyystilastoista.
Onpa joku arvellut, että tässä keinoälyn alkaessa koko ammattikoulutus on turhaa. Paha sanoo, mutten kyllä amista kellekään suosita.

Amis on vähän semmoinen väylä suoraan syrjäytymään. Jokainen pikkasenkin järkevä homma vaatii tänäpäivänä jonkinlaisen korkeakoulutuksen.

QuoteOpettajat avautuvat HS:ssä lähihoitajaksi opiskelevista: "On niitä, joiden pelkään olevan vaaraksi potilaille"
.................

Karua kieltä lähihoitajiksi opiskelevista. Arvelisin että lähihoitajiksi ei hakeudu se ongelmallisin aines. Voi vain kuvitella millainen opetuksen taso on noissa rikastuneimmissa eliittikoukuissa. Voin myös kuvitella miltä niistä tuntuu joilla ihan oikeasti olisi kapasiteettia sinne lääkikseen. Jos oman nimen kirjoitus tuottaa vaikeutta ja ei pysty sanomaan kumpi on suurempi 200 vai 2000 kertolaskusta nyt puhumattakaan. Arvostan noita opettajia jotka nostivat kissan pöydälle kertoessaan arjen todellisuudesta.
Suomi kyllä ihan oikeasti kaipaa toisenlaisia työvoimapulan paikkaajia ja niitä jotka eläkkeemme maksavat.

Sitten vielä opettajat kohtaavat peruskoulussa naama vakavina väittää olevansa kruununjalokiviä ja maailman parhaita.  Kuinka heillä ei esiinny mitään pahaa ja luokkahuoneet haisevat vain ruusuilta.

Quote from: Lahti-Saloranta on 21.10.2018, 16:45:58

Karua kieltä lähihoitajiksi opiskelevista. Arvelisin että lähihoitajiksi ei hakeudu se ongelmallisin aines.

Yksi helpoimmista paikoista päästä sisään ja kaikille taataan jatko-opintopaikka. Niin mihin luulet että se 5.5 keskiarvolla porukka menee.

Quote from: ApuaHommmaan on 21.10.2018, 16:46:29
Sitten vielä opettajat kohtaavat peruskoulussa naama vakavina väittää olevansa kruununjalokiviä ja maailman parhaita.  Kuinka heillä ei esiinny mitään pahaa ja luokkahuoneet haisevat vain ruusuilta.

Missähän kukaan on noin väittänyt?

Eikös suomalaisen koulutusputken kokonaisuudessaan normaalissa ikäluokassa läpikäyneiden somalinaisten lähes varmin opiskeltu ammatti ole juuri lähihoitaja? Ja läpi päästämättähän heitä ei voi prosessissa jättää. Voidaan kertoa että monikulttuuriset maahanmuuttajat ovat loistavasti kouluttautuneita. Ei siinä mitään että tämä on suorastaan hengenvaarallista...

Quote from: Vesa Heimo on 21.10.2018, 16:51:07

Quote from: Lahti-Saloranta on 21.10.2018, 16:45:58

Karua kieltä lähihoitajiksi opiskelevista. Arvelisin että lähihoitajiksi ei hakeudu se ongelmallisin aines.

Yksi helpoimmista paikoista päästä sisään ja kaikille taataan jatko-opintopaikka. Niin mihin luulet että se 5.5 keskiarvolla porukka menee.

Quote from: ApuaHommmaan on 21.10.2018, 16:46:29
Sitten vielä opettajat kohtaavat peruskoulussa naama vakavina väittää olevansa kruununjalokiviä ja maailman parhaita.  Kuinka heillä ei esiinny mitään pahaa ja luokkahuoneet haisevat vain ruusuilta.

Missähän kukaan on noin väittänyt?

No esimerkiksi Huhtasaaren kohussa. Joka puolelta läksytettiin,  kuinka suomalainen peruskoulu on maailman paras,  ja kuinka siellä ei esiinny lieveilmiöitä kuten, että joku opettaja paasaisi tunneillaan omia poliittisia näkemyksiään.

Quote from: Uuno Nuivanen on 21.10.2018, 15:55:18
Ihan kuin jotain olennaista jäisi mainitsematta.

Noitahan ovat työvoimakoulutuksenakin järjestäneet ja siellähän vaikuttaa olevan idis ihan muu kuin soveliaisuuden katsominen. Nykysellään on myös se pakkohaku nuorilla, mikä ei auttane asiassa.

Quote from: Vesa Heimo on 21.10.2018, 16:51:07
Yksi helpoimmista paikoista päästä sisään ja kaikille taataan jatko-opintopaikka. Niin mihin luulet että se 5.5 keskiarvolla porukka menee.

Voin olla täysin hakoteillä mutta kuvittelisin ettei aavikon prinssi hakeudu lähihoitajaksi mummojen pyllyjä pyyhkimään. Rasistisesti kuvittelin vielä että niiden prinssien todistuksen keskiarvo jää alle tuon 5.5. Kuvittelisin että lähihoitajiksi hakeutuvista pottunolista enemmistö on tyttöjä ja mamujen joukossa valtaosa.

Quote from: ApuaHommmaan on 21.10.2018, 16:57:50

No esimerkiksi Huhtasaaren kohussa. Joka puolelta läksytettiin,  kuinka suomalainen peruskoulu on maailman paras,  ja kuinka siellä ei esiinny lieveilmiöitä kuten, että joku opettaja paasaisi tunneillaan omia poliittisia näkemyksiään.

Nyt on kyllä aikalailla sinun omaa keksimääsi juttua. Ja edellisessä puhuit kruununjalokivistä ja että ei esiinny mitään pahaa.

Quote from: Alligaattori on 21.10.2018, 17:04:08
Nykysellään on myös se pakkohaku nuorilla, mikä ei auttane asiassa.

Niijuu. Nykyään tämäkin. Kaikenlaiset yhteiskunnan toivot hakevat kaikenlaisiin koulutuksiin. Kyllähän se vähän huolestuttavalta kuulostaa jokin tötsytukka ja lääkkeenjako.

Etnisten kohdalla taas. Kovasti sieltä haluttaisiin lääkäriairbuskirurgeiksi. Vaan kun ei oikein kyvyt riitä edes kiinteistöhuoltoon. Seuraa turhautumista ja syrjäytymistä ja etenkin syytteitä rasismista.

Quote from: foobar on 21.10.2018, 16:54:55
Eikös suomalaisen koulutusputken kokonaisuudessaan normaalissa ikäluokassa läpikäyneiden somalinaisten lähes varmin opiskeltu ammatti ole juuri lähihoitaja? Ja läpihän heitä ei voi prosessissa jättää. Voidaan kertoa että monikulttuuriset maahanmuuttajat ovat loistavasti kouluttautuneita. Ei siinä mitään että tämä on suorastaan hengenvaarallista...

Eikös MV-lehden jutussa jaettu peräti kiihotustuomio kun arveltiin että se neulat sotkenut hoitaja olisi ollut .. ei suomalainen.

Quote from: Jorma Teräsrautela on 17.10.2018, 10:09:56
Opetushallituksen työryhmä on vääntänyt peruskoululle monikulttuurista arvoperustaa.  Opetussuunnitelman (2014) luvussa "Perusopetuksen arvoperusta" on oma luku monikulttuurisuudesta, joka kuuluu seuraavasti (numerot lisätty kommentointia varten):
...

Kiinnostaisi tietää mikä on virallisesti arvopohja jonka perusteella USA, Kiina ja Venäjä tekevät samaa perusopetusta. Nämähän on ne kilpailjat joihin EU-politiikkaa ja sen onnistumista pitää verrata.

EU-valtiot kuvittelevat lapsellisesti että monikulttuurisuudella saavutetaan lopulta jotain mitä USA on saavuttanut. Ei saavuteta. Ei kyetä luomaan EU:n sisälle edes "EU-kansalaisia" jotka eläisivät harmonista yhteiseloa vaikka nämä ovat jo valmiiksi suurinpiirtein saman kulttuuritaustan sisällä. Sen sijaan monikulttuurisuuden tukeminen antaa kaikille kulttuureille, erityisesti kokonaan EU-alueen ulkopuolelta tulleille kulttuureille, mahdollisuuden elää omina saarekkeinaan. Jos joku näkee tällaisessa jotain hyvää niin pitää todella ihmetellä.

USA:n lähtökohta on pohjimmiltaan täysin päinvastainen. Kaikki koulitaan lähtökohtaisesti jenkkikulttuurin jäseniksi. Mitään omien kulttuureiden tukemista ei aktiivisesti tehdä. Jokainen voi säilyttää oman kulttuurinsa jos parhaaksi katsoo mutta hyvin harva katsoo koska menemällä sisään jenkki-kulttuuriin kuten muutkin pärjää lopulta parhaiten. Oma kulttuuri säilyy ainoastaan sekundaarisena jos sellaisenakaan.

EU:kin olisi huomattavasti vahvempi jos kaikki olisivat ensisijaisesti EU-kansalaisia ja jonkinlaisen yhtenäiskulttuurin jäseniä ja vasta tämän jälkeen oman osavaltionsa kansalaisia vaikka siis näiden osavaltoiden kulttuurierot ovat jo lähtökohtaisesti pieniä. Jostain syystä tämä on paljon helpommin sanottavissa. Jopa kaikista hörypäisin monikulttuurisuusfanaatikko menee hiljaiseksi tässä kohtaa. Mutta tästä huolimatta kuvitellaan että monikultturisuus jollain tavalla vahvistaa yhteiskuntaa jos se tarkoittaa "persläpikulttuureiden" moninaisuutta vaikka EU-osavaltioiden kulttuurien moninaisuutta ollaan kokoajan aktiivisesti kitkemässä samojen urpojen toimesta.

Tällä hetkellä näyttää että edes USA ei enää kykene pitämään pakettiaan kasassa vaikka yrittääkin puristaa kaikki edes jonkinlaisen saman muotin sisään. Eli tässä suhteessa tuon monikulttuurisen arvopohjan mukaista ihannevaltiota ei ole olemassa. USA ei sellainen ole koskaan edes ollut ja jopa USA romahtaa parasta aikaa. Eli se on täydellinen utopia jota ei voida saavuttaa. Jos koulutus lähtee jostain utopistisesta haihattelusta niin koulutus on silloin väärää.

100 vuoden kuluttua nähdään tämän arvopohjan seuraukset. Olisi kiinnostava kuulla että onko tuon kappaleen kirjoittajat oikeasti sitä mieltä että noilla perusteilla EU:sta ja Suomesta tulee vahvempi kuin vaikka pahimmasta kilpailijastaan Kiinasta joka on ilmiselvästi valinnut toisen tien.

Quote from: Vesa Heimo on 21.10.2018, 17:11:01

Quote from: ApuaHommmaan on 21.10.2018, 16:57:50

No esimerkiksi Huhtasaaren kohussa. Joka puolelta läksytettiin,  kuinka suomalainen peruskoulu on maailman paras,  ja kuinka siellä ei esiinny lieveilmiöitä kuten, että joku opettaja paasaisi tunneillaan omia poliittisia näkemyksiään.

Nyt on kyllä aikalailla sinun omaa keksimääsi juttua. Ja edellisessä puhuit kruununjalokivistä ja että ei esiinny mitään pahaa.

Niin puhunkin. Samoin puhuu opetusministerimme. Eikö häneen voi luottaa?

https://www.uudenmaankokoomus.fi/uutiset/2017/08/31/opetusministeri-sanni-grahn-laasonen-monta-loistavaa-uutista-lapsiperheille/

QuotePeruskoulu on koulutusjärjestelmämme kruununjalokivi, ja hallitus vahvistaa peruskoulun tasa-arvoa ja oppimistuloksia uusin panostuksin.

Näköjään alkaa olla kruununjalokivi mallillaan uusien satsausten jäljiltä.

Quote from: ApuaHommmaan on 21.10.2018, 18:00:13

Näköjään alkaa olla kruununjalokivi mallillaan uusien satsausten jäljiltä.

Luitko mitä itse kirjoitit ja mitä lainaamassasi sanottiin?

Quote from: Vesa Heimo on 21.10.2018, 18:01:47

Quote from: ApuaHommmaan on 21.10.2018, 18:00:13

Näköjään alkaa olla kruununjalokivi mallillaan uusien satsausten jäljiltä.

Luitko mitä itse kirjoitit ja mitä lainaamassasi sanottiin?

Mihin koulukuntaan kuulut? Siihen vihervasemmistolaiseen, jossa peruskoulu tulee kuntoon kun sinne kaadetaan tarpeeksi rahaa (ja kun ei toimi pitää kaataa lisää rahaa), vai vanhaan oikeistopohjaiseen, jossa tyhmät pitääkin jättää jälkeen.

Miten noista kummankaan saa yhdistettyä kruununjalokiveen?

Näistä maahanmuuttajalähihoitajista muistin lukeneeni jostain sen tavallisen menestystarinan ja löytyihän se lopulta, Yleen voi aina luottaa:

Quote from: Yle 28.9.2018 klo 07:30 (päivitetty 28.9.2018 klo 12:16)
Nasteeho opiskelee lähihoitajaksi ja oppii samalla lisää suomea – Kouluun mennessä täydellistä kielitaitoa ei enää tarvita

– Mistä sinä olet tullut?, kysyy vanhus, ja pitää kaksin käsin kiinni Nasteeho Abdulkadir Saharin kädestä.

Sahar kertoo suomen kielellä tulevansa Somaliasta ja hymyilee vanhukselle.

Kumpikin on tyytyväinen, montaa sanaa ei tarvita.

Sahar hakee edelleen suomen kielen sanoja, mutta oppii hyvää vauhtia lähihoitajaopinnoissa. Hän on mukana Kainuun ammattiopiston ensimmäisessä lähihoitajakoulutuksessa, jossa kielitaito ei ole tärkein asia, mutta sen kehittäminen on kuitenkin yksi koulutuksen osa-alue.

– Kun tulin Suomeen, odotin elämäni muuttuvan paremmaksi. Lähihoitajaopintojen jälkeen haluan lukea sairaanhoitajaksi. Näin on hyvä, hymyilee kaksi vuotta sitten Suomeen turvapaikanhakijana tullut Sahar.

...

Nasteeho Abdulkadir Sahar ja neljä muuta maahanmuuttajaopiskelijaa ovat auttaneet vanhukset pitkän pöydän äärelle lauluhetkeä varten. Ilmoille kajahtaa Nälkämaan laulu, johon myös he osallistuvat.

– Suomen kieli on vaikea kieli, mutta sitä oppii joka päivä lisää, Sahar nauraa.

Mua ei naurata, sillä koko juttu on puhdasta 100% mokupropagandaa! Sitten kun tullaiset joutuvat oikeisiin töihin, jossa pitäisi ymmärtää puhekykynsä osin menettänyttä vanhusta, niin eihän siitä mitään tule. No joo, en tietenkään syyllistä nyt tuota jutun tyttöä, voihan hän juuri olla se poikkeustapaus, joka oppii suomen kielen niin hyvin että hommat ja puhe sujuu pian kun vettä vaan. Luultavasti kuitenkin tässä on taas käynyt niin, että fanaattinen Ylen toimittaja napannut tämän opiskelijatytön mokumannekiinikseen.

Quote from: Kari Kinnunen on 21.10.2018, 16:36:40
..
Onpa joku arvellut, että tässä keinoälyn alkaessa koko ammattikoulutus on turhaa. Paha sanoo, mutten kyllä amista kellekään suosita.

Amis on vähän semmoinen väylä suoraan syrjäytymään. Jokainen pikkasenkin järkevä homma vaatii tänäpäivänä jonkinlaisen korkeakoulutuksen.

Juurikin ammattikoulutuksen puolella on aloja, joita ei keinoälyllä lähiaikoina korvata. Ammattikorkean puolelta taasen myynti-, markkinointi ja erilaiset toimistolinjat ovat tekoälyn kanssa ensimmäisenä tekemisissä. Tämä siksi, että rajapintana on jo tietokoneet, jolloin uutta rajapintaa ei tarvitse kehittää. Toimistojen ulkopuolella maailma on monimutkaisempi, mistä todistaa esimerkiksi robottiautojen kehittämisen haasteet.

Ammattipuolella talotekniikka (sähkö, vesi, ilmastointi yms.) vaatii kokonaisuuden näkemistä etenkin korjaus ja huoltokohteissa, joissa tekniikkaa on asennettu monessa vaiheessa eikä kaikkea aina ole dokumentoitu kunnolla. Tämän lisäksi tehtaissa on yllättäviä haasteita muun muassa hitsauksen robotisoinnissa, josta esimerkkinä Elon Muskin haasteet tehdä pitkälle robotisoitu autotehdas. Ihmistyövoimaa tarvittiin lopuksi enemmän kuin tavanomaisessa samankokoisessa tehtaassa. Myöskin koneet harvemmin osaavat korjata itseään/toisiaan.

Ammattikoulun kyvystä edistää käsilllä tekevien ammattilaisten kehittymistä tässä maassa olen kanssasi samaa mieltä.

Quote from: Augustus on 21.10.2018, 18:13:19
Näistä maahanmuuttajalähihoitajista muistin lukeneeni jostain sen tavallisen menestystarinan ja löytyihän se lopulta, Yleen voi aina luottaa:

Quote from: Yle 28.9.2018 klo 07:30 (päivitetty 28.9.2018 klo 12:16)
Nasteeho opiskelee lähihoitajaksi ja oppii samalla lisää suomea – Kouluun mennessä täydellistä kielitaitoa ei enää tarvita

– Mistä sinä olet tullut?, kysyy vanhus, ja pitää kaksin käsin kiinni Nasteeho Abdulkadir Saharin kädestä.

Sahar kertoo suomen kielellä tulevansa Somaliasta ja hymyilee vanhukselle.

Kumpikin on tyytyväinen, montaa sanaa ei tarvita.

Sahar hakee edelleen suomen kielen sanoja, mutta oppii hyvää vauhtia lähihoitajaopinnoissa. Hän on mukana Kainuun ammattiopiston ensimmäisessä lähihoitajakoulutuksessa, jossa kielitaito ei ole tärkein asia, mutta sen kehittäminen on kuitenkin yksi koulutuksen osa-alue.

– Kun tulin Suomeen, odotin elämäni muuttuvan paremmaksi. Lähihoitajaopintojen jälkeen haluan lukea sairaanhoitajaksi. Näin on hyvä, hymyilee kaksi vuotta sitten Suomeen turvapaikanhakijana tullut Sahar.

...

Nasteeho Abdulkadir Sahar ja neljä muuta maahanmuuttajaopiskelijaa ovat auttaneet vanhukset pitkän pöydän äärelle lauluhetkeä varten. Ilmoille kajahtaa Nälkämaan laulu, johon myös he osallistuvat.

– Suomen kieli on vaikea kieli, mutta sitä oppii joka päivä lisää, Sahar nauraa.

Mua ei naurata, sillä koko juttu on puhdasta 100% mokupropagandaa! Sitten kun tullaiset joutuvat oikeisiin töihin, jossa pitäisi ymmärtää puhekykynsä osin menettänyttä vanhusta, niin eihän siitä mitään tule. No joo, en tietenkään syyllistä nyt tuota jutun tyttöä, voihan hän juuri olla se poikkeustapaus, joka oppii suomen kielen niin hyvin että hommat ja puhe sujuu pian kun vettä vaan. Luultavasti kuitenkin tässä on taas käynyt niin, että fanaattinen Ylen toimittaja napannut tämän opiskelijatytön mokumannekiinikseen.

Tasokurssit tulisi palauttaa yläasteelle takaisin, tosin niin että vanhan kolmen ryhmän (laaja, keski ja suppea) lisäksi olisi vielä erillinen mokuryhmä.

Quote from: Augustus on 21.10.2018, 18:13:19

Mua ei naurata, sillä koko juttu on puhdasta 100% mokupropagandaa! Sitten kun tullaiset joutuvat oikeisiin töihin, jossa pitäisi ymmärtää puhekykynsä osin menettänyttä vanhusta, niin eihän siitä mitään tule. No joo, en tietenkään syyllistä nyt tuota jutun tyttöä, voihan hän juuri olla se poikkeustapaus, joka oppii suomen kielen niin hyvin että hommat ja puhe sujuu pian kun vettä vaan. Luultavasti kuitenkin tässä on taas käynyt niin, että fanaattinen Ylen toimittaja napannut tämän opiskelijatytön mokumannekiinikseen.

Muutakin turhaa on kuin kielitaito  ;D
https://www.iltalehti.fi/politiikka/0f5637b1-e908-49ad-b88b-1942357778b9_pi.shtml

QuoteSuPer: Työpaikoille ilmestyy opiskelijoita, jotka eivät osaa kertotaulua - "Tiesimme, että nyt menee metsään"

Tuo vielä niitten oma ammattiliitto joka sanomassa.
;D
Ratkaisu olisi varmaankin korottaa koulun tasoa, jollei osaa kertotaulua niin ei pääse luokalta mikä onkaan läpi. Voihan siinä joku syrjäytyä mutta useampi yrittäisi edes sen kertotaulun verran ja jäisi syrjäytymättä, plussalla kokonaisuus olisi reippaasti. Vaan kaipa se olisi rasismia ja fasismia jotain vaatia.

QuoteSuPeriin kuuluvat työpaikkaohjaajat kertovat, ettei osalla opiskelijoista ole perustietoja, ja esimerkiksi verenpainemittauksen opettelu pitää aloittaa aivan perusasioista.

Mitäs minä sanoin.

  :'( :'( :'(

Quote from: Bona on 18.11.2018, 18:54:52
Mitäs minä sanoin.

  :'( :'( :'(

Niin.

Ei ole muuten ensimmäinen kerta, kun mediassa hehkutetut 'asiantuntijat' ovat todistetusti väärässä samaan aikaan, kun Hommalla asia on tiedetty ja tajuttu jo vuosia sitten..

^

Kyllä, tuo alkaa olla pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

Uusi ops on ops helvetistä, puhdasta absurdismia. Se on sosialismin lapsi, kuten monikulttuurisuusideologia. Sosialismi kääntyy aina ja joka kerta absurdismiksi ja näinhän siinä on sitten käynyt myös länsimaiselle sosialidemokratialle. Kolmantena tuntomerkkinä absurdismin ajalle näkisin Suomen oikeuslaitoksen toiminnan. Muitakin varmasti on.

Ihmisiä ei pitäisi halveksia, mutta pakko tunnustaa näin opetusalan ihmisenä, että halveksin suuresti niitä alan ihmisiä, jotka näkevät uuden opsin positiivisena kehityksenä. Tosin eräitä maamme kasvatustieteilijöitä tahi digitaalisuuden isää Jyrki Kasvia en pidä alan ihmisinä lainkaan. Tämän opsin likettäjät eivät mielestäni ymmärrä tahi tiedä opettamisesta tai oppimisesta yhtikäs mitään, lapsista puhumattakaan.

Ihminenhän ei lajina ole muuttunut mihinkään vuosituhansien varrella.

Miksi siis yllättäen alkaisimme tarvita totaalisen uudenlaisia oppimismenetelmiä ja kaiken perinteisen ja hyväksi havaitun kääntämistä päälaelleen?

Minusta on opetussuunnitelmien osalta vaikuttanut jo vuosia siltä, että niitä muutellaan ihan puhtaasti muuttamisen ilosta, ei siksi, että muutoksissa olisi aidosti mitään järkeä tai että niihin olisi todellista yhteiskunnallista tarvetta.

Lisäksi nyt on päällä sellainen vaihe, että opetussuunnitelmiin lisätään jatkuvasti uusia tavoitteita ja vaatimuksia, mutta käytettävissä olevat tuntimäärät ja resurssit eivät kuitenkaan ole lisääntyneet. Tämä on johtanut mm. lukiolaisten yhä lisääntyvään uupumukseen. Ammattikouluissa ollaankin sitten menty kokonaan toiseen suuntaan, eikä niissä välttämättä saa enää edes kunnollista opetusta, vaan luotetaan teini-ikäisten omaan aloitteellisuuteen ja kykyyn opiskella itsenäisesti.

Tuo uupuminen koskettaa ehkä vielä enemmän opettajia, jotka a) eivät oikeasti tiedä miten opsia tulisi monilta osin toteuttaa. b) eivät mitenkään kykene vastaamaan opsin vaatimaan työmäärän lisäykseen. c) joutuvat kärsimään opsin luomasta levottomuudesta.

Kun tämä ops tuli, sanoin välittömästi, että nyt kannattaisi jättää 10% kouluista toteuttamaan vanhaa opsia kirjoineen ja opettajakeskeisine oppitunteineen. Voitaisiin sitten jo parin vuoden päästä vertailla oppimistuloksia, jolloin uuden opsin surkeus tulisi julkinähtäväksi. Osa opettajista ja varsinkin rehtoreista piti näkemystäni suorastaan taantumuksellisena. Kyllähän se viimeinen nauru taitaa minulle tulla. Muutenkin minusta pitäisi aina toimia näin, että saataisiin verrokkiryhmiä ja valtavasti dataa sitä kautta. Sosialisteillehan tämä ei tietenkään koskaan käy, koska "tasa-arvo" ja vaara, että heidän typerät utopiansa paljastuvat kaikessa alastomuudessaan. Oikeastihan kehitys kehittyy siellä, missä kokeillaan monia juttuja ja sallitaan näiden kilpailla keskenään, ei suomalaisessa tasapäistämisen totalitarismissa.

Kasvatusala tuntuu olevan täynnä näitä jalat maasta olevia teorioita. Opettamisen tilalle on tullut oppimaan ohjaaminen, koska lapsethan tekevät sen itse. Sitten on tämä oppimaan oppiminen, mikä ilmeisesti on kuitenkin mahdotonta, koska siinä oletetaan kyky oppia vaikka se pitäisi silti  oppia. Termi digiloikka on saatu varmaan suoraan Mao-tse-tungin maatalousuudistuksesta (=suuri loikka) ja on yhtä suuruudenhullu ja vähäjärkinen hanke. Vielä puuttuu monikulttuuristen opettajien rekrytointi alennetuin ymmärrysvaatimuksin. Taatusti on tulossa.

Koolla on joukko, joka kyllä onnistuu tuhoamaan peruskoulun. Ruotsalaiset ovat varoittaneet, mutta näköjään heitäkään ei kuunnella.

Toki tuossa on hyvä huomata että viimeisin OPS on tullut voimaan 2016. Kuten otsikkokin kertoo. Ja nyt on syksy 2018 (muistaakseni).

Peruskoulun uuden OPS:n mukaisesta opiskelusta ei taida sen vuoksi olla kun 2v. kokemus, eli sitä polkua alusta tallanneet eivät ole ihan hirveästi vielä koulua ehtineet käydä.

Mitä taas "sosialismiin" tulee, niin jos OPS painottaa yksilön vastuuta ja omatoimisuutta sen sijaan että kaikille tasan sama riippumatta kyvykkyydestä, niin missä vaiheessa yksilön vastuusta ja omatoimisuudesta on tullut sosialismia?

Ja totta hitossa se että älyttömät viihdelaitteet ovat tulleet kiinteänä osana arkea viimeiset n. 10v. viimeistään vaikuttaa myös kouluun. Mutta onko se vika silloin OPS 2016 vai siinä että laitteiden tuomia megatrendejä ei vieläkään osata käsitellä?

Quote from: Eino P. Keravalta on 18.11.2018, 19:03:18

Quote from: Bona on 18.11.2018, 18:54:52
Mitäs minä sanoin.

  :'( :'( :'(

Niin.

Ei ole muuten ensimmäinen kerta, kun mediassa hehkutetut 'asiantuntijat' ovat todistetusti väärässä samaan aikaan, kun Hommalla asia on tiedetty ja tajuttu jo vuosia sitten..

Ei ole muuten ensimmäinen kerta, kun jokin uusi menettelytapa, jota innostuneet oppineet kokeilevat ja ns. ajavat sisään, kun tulokset ovat erittäin lupaavia. Vain osa jää henkiin tuottaen hyvää tulosta myös projektien loppumisen jälkeen.

Quote from: Bona on 18.11.2018, 18:54:52
Mitäs minä sanoin.

  :'( :'( :'(

Kerroin tästä (oli ulkomainen tutkimus silloin) lapseni koulun rehtorille jo muutama vuosi sitten, oli kovasti epäileväinen että puhunko potaskaa.

Ja nyt on sitten ylioppilaskirjoituksetkin tuhottu ... miettikääpä miten matikan koe tehdään tietokoneella!?!?
Vaikea on äikän ainekin koneella tehdä,kyllä minulla ainakin luovuus kytkeytyy lyijykynään eikä näihin perkeleen näppäimiin!

Koomasta aletaan ( ehkä ) heräillä:

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005908858.html

Ruotsi jätti oppilaat oman onnensa nojaan, ja Suomi toistaa nyt saman virheen, sanoo Ruotsissa 20 vuotta työskennellyt suomalais­rehtori

Rehtori Malla Taipale:

QuotePitäisihän meidän Suomessa tietää, kuinka päin seiniä se täällä meni. Nyt sitä kadutaan. Tutkijat katuvat, kaikki katuvat

Quote..opetuksen perusfilosofia pantiin uusiksi: koulussa pitää ennen kaikkea olla hauskaa, ja oppilaan pitää mahdollisimman nuorena ottaa itse vastuu oppimisestaan.

Quote"Opettajasta tuli ohjaaja", Taipale tiivistää. "Hän istui nurkassa tuolilla, ja oppilas sai tulla hänen luokseen kysymään neuvoa ryhmätyöhönsä tai kertomaan, mitä hän juuri nyt haluaisi oppia."

Quote"Ruotsissa oppilaat jätettiin oman onnensa nojaan, heistä tehtiin uusimpien trendien koekaniineja. Faktaopetus heikkeni, aineita lyötiin yhteen", Taipale luettelee. "Pelkään, että Suomessa mennään nyt samaan."

QuoteTaipaleen mielestä Suomessa näkyy ( ... )  kehityssuunta, johon Ruotsinkin suurimmat virheet liittyvät: oppilaille annetaan yhä nuorempina yhä enemmän vastuuta omasta oppimisesta samalla kun perinteiset mutta toimivat opetusmenetelmät kyseenalaistetaan.

Maahanmuuttopolitiikka ei siis ole ainoa alue, jolla Suomi tollona toistaa Ruotsin virheet. Erona on tosin se, että Ruotsissa on paitsi tiukennettu maahanmuuttopolitiikkaa jo paljon Suomea tiukemmaksi, myös tajuttu, että 'elämysoppimisideologia' oli suuri virhe.

Suomi siis toistaa Ruotsin aikaisempia virheitä, muttei jostain syystä ota huomioon Ruotsin korjausliikkeitä..

Quote from: Eino P. Keravalta on 23.11.2018, 20:00:25

Suomi siis toistaa Ruotsin aikaisempia virheitä, muttei jostain syystä ota huomioon Ruotsin korjausliikkeitä..

Mistä arvelet johtuvan, että Ruotsin sallitaan tehdä korjausliikkeitä, mutta Suomen ei?

Quote from: Tavan on 23.11.2018, 20:07:20

Quote from: Eino P. Keravalta on 23.11.2018, 20:00:25

Suomi siis toistaa Ruotsin aikaisempia virheitä, muttei jostain syystä ota huomioon Ruotsin korjausliikkeitä..

Mistä arvelet johtuvan, että Ruotsin sallitaan tehdä korjausliikkeitä, mutta Suomen ei?

Arvaus:

Ruotsissa tuho ja sen siemen on jo saatu aikaan, joten 'korjausliikkeitä' voidaan tehdä: ne eivät enää juuri auta, vaan yhteiskunta on jo saatu kaaoksen kierteeseen.

Suomessa ei voida vielä sallia korjausliikkeitä tehtävän, joten Suomen isännät, kuten CIA, Bilderberg ja Globaali Satanistinen Eliitti, eivät anna niihin lupaa ennen kuin tarpeellinen mädätystyö on jo tehty.

Vasta kun paskat ovat jo housussa, voidaan sitten laittaa puuteria nenään.

Quote from: Eino P. Keravalta on 23.11.2018, 20:00:25
Suomi siis toistaa Ruotsin aikaisempia virheitä, muttei jostain syystä ota huomioon Ruotsin korjausliikkeitä..

Vuoden parhaita tiivistyksiä, kiitos ja \o Eikka.  :)

QuoteRehtori julisti kouluun armeijakurin – arvosanat lähtivät hurjaan nousuun

Ilkivalta, yleiset häiriöt ja uhmakkaat oppilaat olivat iso ongelma eräässä koulussa Ruotsin Eslövissä.

Sitten koulun rehtori ja entinen ammattisotilas Truls Katsler päätti panostaa armeijahenkiseen kurinpitoon. Muutos oli häkellyttävä.

Nyt oppilaiden arvosanat ovat nousseet 20 prosenttia vain parissa vuodessa.

Kun Truls Katsler otti kolme vuotta sitten vastaan rehtorin viran ruotsalaisessa Ölyckeskolan-koulussa Eslövin kunnassa, oli hänellä mielessään muutamia ideoita.

Hän aikoi tuoda kouluun järjestystä ja siisteyttä – selkeät säännöt, kurin, opiskelurauhan ja kannustavan ilmapiirin.

"Meillä on tiukat säännöt, mutta tärkeää on, että oppilaat ymmärtävät, että se johtuu siitä, että välitämme heistä. Säännöt tulevat sydämestä. Emme halua rangaista heitä. Jos ilmapiiri on rauhallisempi, oppilaat voivat paremmin – ja saavat parempia tuloksia, Truls Katsler sanoo Skånska Dagbladet -lehdelle.

Yksi Katslerin laatimista uudistuksista on, että oppilaat kokoontuvat nykyään riviin koulun pihalle maanantaisin. Heille kerrotaan tulevista tapahtumista, kehutaan, jos asiat ovat menneet hyvin ja huomautetaan, jos on jotain parannettavaa.

Truls Katsler on myös kieltänyt kokonaan pipojen ja muiden ulkovaatteiden käytön luokissa. Puhelimien käyttö on kielletty muussa kuin opetukseen liittyvissä tilanteissa, muuten ne takavarikoidaan. Lukujärjestys on selkeämpi ja lounastauot säännölliset.

"Tällaisissa vaatimuksissa ei ole mitään pahaa, kaikki on kiinni siitä, miten ne esittää. On mahdollista sanoa ystävälliseen sävyyn, että tästä asiasta ei neuvotella", Truls Katsler sanoo Skånska Dagbladetille.

Kokeilu on ollut suuri menestys. Oppilaiden arvosanat ovat nousseet 20 prosenttia muutaman vuoden aikana, ja lukiokelpoisten oppilaiden määrä on noussut 74 prosentista 95 prosenttiin.

"Avain menestykseen on asettaa oppilaille sellaisia vaatimuksia, jotka osoittavat, että heistä välitetään", Truls Katsler selittää Skånska Dagbladetille.

Newsner (ei mitään tietoa kuinka validi uutislähde) (https://fi.newsner.com/uutiset/rehtori-julisti-kouluun-armeijakurin-arvosanat-lahtivat-hurjaan-nousuun/?fbclid=IwAR2gB7uvQPEVyIH3Qav-5cFp1E3wxbJwMDeq47djCiro57dB0QmuYSjqRho)
Sama ruattiksi skd.se (https://www.skd.se/2017/03/01/betygen-rusade-i-hojden-med-militar-disciplin/)

Olen töissä joutunut aina välillä vierailemaan kouluissa. Siellä on oppilaat lakit ja pipot päässä kesät talvet. On törmäilty kun kannan jotain eikä sanottu sanaakaan. Eräässä tapauksessa oppilas pamahti sisään koputtamatta ja ilman tervehtimättä kysyi että mikä mun salasana on. Ilman että kertoi edes nimeään. Minun aikanani oppilas olisi mennyt oven toiselle puolelle ja sitä olisi kokeiltu uudestaan kunnes menee uusiksi. Todennut vain että perusteet hukassa junnuilla ja iso syy on aikuisissa. Niin vanhemmissa kuin muissakin kasvattajissa jotka antavat käytöksen jatkua.

Minä olen käsittänyt, että kuri ja järjestys on paha asia. Vapautta, vastuuttomuutta ja rajattomuutta pitää olla, jotta kaikilla olisi kivaa.

Oho.

Onpa suuri yllätys, että suunnitelmallisuudella, kurinalaisuudella, järjestyksellä ja vastuullisuudella saadaan hyviä oppimistuloksia  :o

Eipä luulisi, kun nykyistä opetusohjelmaa katsoo - siellähän on juuri päinvastainen metodi käytössä: ei kuria, ei sääntöjä, ei järjestystä, ei vastuuta, vain pelkkää elämystä, kokeilua ja rajojen rikkomista..

Opettajat Ylen kyselyssä: Uusi opetussuunnitelma ei vie opiskelua oikeaan suuntaan – "Teknologian palvontaa"
https://yle.fi/uutiset/3-10598923

Quote
Tämä on juuri sitä, mitä uudessa opetussuunnitelmassa vaaditaan: digitaalisuutta, yhteisöllisyyttä ja laaja-alaisuutta.

Ylen kyselyssä uusi opetussuunnitelma saa kuitenkin opettajilta tyrmäyksen. Vain joka neljäs opettaja on sitä mieltä, että se edistää oppimista.

Rehtorit ovat aivan eri linjoilla. 62 prosenttia kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että uusi opetussuunnitelma auttaa oppimista.

Uutta opetussuunnitelmaa lienee kokeiltu jo tarpeeksi monta vuotta niin, että tiedetään sanoa sen olevan jokseenkin täydellinen katastrofi.

Kuten mekin osasimme ennakoida, kyseinen metodi sopii vain kaikkein lahjakkaimille ja tarmokkaimmille, sosiaalisesti ulospäin suuntautuneille. Muut ovatkin sitten enemmän tai vähemmän heitteillä. Tosin ne lahjakkaatkin ovat pulassa, koska luokka on kokonaisuus ja se perässävedettävä enemmistö sitten häiriköi kun eivät osaa ohjata itseään tai kun ei vain kiinnosta - tämä pätee eritoten kehitysmaalaisiin, vaikka siinäkin ryhmässä toki on poikkeuksia.

https://yle.fi/uutiset/3-10606166

Ylen sivuilta:

QuoteOpetuksen uudistus on lisännyt tasoeroja luokassa, sanovat opettajat Ylen kyselyssä – "Heikoimmat tipahtavat kärryiltä, lahjakkaat ja viitseliäät tekevät ryhmätyöt"

No mitä muuta ne luulivat tapahtuvan kun ohjaus ja kuri puuttuvat ja oppilaat saavat 'hengailla' etsimässä tietoa?

QuoteUudistuksen tavoite on motivoida jokaista oppimaan.

Ei toimi ÄO-skaalan missään päässä: vähälahjaiset laittavat lekkeriksi entistä vapaammin ja ne älykkäät taas lyövät hanskat tiskiin kun kaiken vähälahjaisten perseilyn keskellä mistään ei tule mitään.

Quote"Vain harva peruskouluikäinen kykenee pitkäjänteiseen projektityyliseen ja itseohjautuvaan opiskeluun." (yläkoulun opettaja, Etelä-Savo)

Oliko tämä tosiaan yllätys kun aikuisistakaan kovin moni ei kykene siihen?

Quote"Uudet tilaratkaisut, opetusmenetelmät ja sähköiset materiaalit sopivat parhaiten niille lapsille, jotka oppisivat muutenkin hyvin. Heikommassa asemassa olevat lapset harhautuvat entisestään." (alakoulun opettaja, Uusimaa)

Eli lahjakkaat eivät hyödy, mutta vähälahjaiset kärsivät. Missä metodin hyöty?

Saanko ehdottaa jotakin?

Minusta opetus pitää räätälöidä oppilasaineksen mukaan. Se edellyttää, että oppilasaines jaetaan esimerkiksi nelikenttään sen mukaan, onko älykäs-heikkolahjainen ja onko autoritäärisyyttä kammoksuva vaiko autoritäärisyydestä hyötyvä.

Näin voidaan luoda karkeasti neljä oppimistyyliä: jokaiselle tyypille omansa. On väärin tasapäistää ja laittaa kaikki samaan luokkaan. Neroja pitää tukea omaan alaansa asiantuntijavoimin samalla kun heikkolahjaiset vaativat omat tilansa ja omat opettajansa, usein kovan kurin kera.

Kun nyt kerran on huomattu, että 'vituix män', niin pitäisikö uuden hallituksen rakentaa järkevä opetussuunnitelma? Nykyinen systeemi tuottaa nimittäin syrjäytyneitä suuret määrät, jopa älykkäitä ja lahjakkaita syrjäytyneitä..

Quote from: Eino P. Keravalta on 08.02.2019, 17:32:44

Minusta opetus pitää räätälöidä oppilasaineksen mukaan. Se edellyttää, että oppilasaines jaetaan esimerkiksi nelikenttään sen mukaan, onko älykäs-heikkolahjainen ja onko autoritäärisyyttä kammoksuva vaiko autoritäärisyydestä hyötyvä.

Näin voidaan luoda karkeasti neljä oppimistyyliä: jokaiselle tyypille omansa. On väärin tasapäistää ja laittaa kaikki samaan luokkaan.

Noinhan se olisi oikeassa maailmassa, mutta tässä nykyisessä tuo on niin vallankumouksellinen ajatus, että vasemmisto kieltää sen mitä ankarimmin.

Peruskoulu luotiin nimenomaisesti estämään Einon ehdottama tapa jakaa oppilasainesta heidän kykyjensä mukaan.

Quote from: Supernuiva on 08.02.2019, 23:18:36

Quote from: Eino P. Keravalta on 08.02.2019, 17:32:44

Minusta opetus pitää räätälöidä oppilasaineksen mukaan. Se edellyttää, että oppilasaines jaetaan esimerkiksi nelikenttään sen mukaan, onko älykäs-heikkolahjainen ja onko autoritäärisyyttä kammoksuva vaiko autoritäärisyydestä hyötyvä.

Näin voidaan luoda karkeasti neljä oppimistyyliä: jokaiselle tyypille omansa. On väärin tasapäistää ja laittaa kaikki samaan luokkaan.

Noinhan se olisi oikeassa maailmassa, mutta tässä nykyisessä tuo on niin vallankumouksellinen ajatus, että vasemmisto kieltää sen mitä ankarimmin.

Peruskoulu luotiin nimenomaisesti estämään Einon ehdottama tapa jakaa oppilasainesta heidän kykyjensä mukaan.

Idea oli kaiketi kulttuurimarxilainen:

Kun kaikki ovat samassa tilassa 'nauttimassa' samasta opetuksesta, kaikista tulee samanlaisia.

Virhe siis tapahtui jo siinä, että kuviteltiin - ja vieläkin kuvitellaan - ihmisen olevan ympäristönsä tuote.

Tosiasiallisestihan ihmiset ovat jo geneettisesti niin erilaisia, että samanlainen opetus kaikille on hulluutta.

Opetusministerin olisi syytä olla koulutukseltaan opettaja. Myös työkokemusta opetustyöstä pitäisi olla. Mikä tämä nykyinen on koulutukseltaan, toimittajako se oli? Joka kirjoitteli hömppää jompaankumpaan iltalehteen.

Eipä siis ole suuri yllätys että hänen valvonnassaan tehty OPS on sutta, sekundaa ja monikulttuuria. Liian suuret saappaat on annettu Vorssan tytölle. Ylimielisyys yhdistettynä ymmärtämättömyyteen. Sillä sitä saadaan suomalainen peruskoulu pilattua.

Quote from: Kukkahatuton täti on 09.02.2019, 08:55:12
Opetusministerin olisi syytä olla koulutukseltaan opettaja.

Nääh, ollaan ihan linjassa yleisen ministeri-ammatti-taidottomuuden kanssa. Meillä on nähty armeijaa käymätöntä puolustusministeriä, ajokortitonta liikenneministeriä, pihviä oikeusministerinä jne ...

Quote from: Eino P. Keravalta on 09.02.2019, 00:04:21
Virhe siis tapahtui jo siinä, että kuviteltiin - ja vieläkin kuvitellaan - ihmisen olevan ympäristönsä tuote.

Tosiasiallisestihan ihmiset ovat jo geneettisesti niin erilaisia, että samanlainen opetus kaikille on hulluutta.

Hulluus on hallinnon uusi normaali.

Kirjoitan juuri ammatilliseen opettajakorkeakouluun esseetä tästä aiheesta. Tämä on vähintään irstasta, itseohjautuvuus, kaikki projektisoidaan, opettajat ovat valmentajia. Kaikkea paskaa ajetaan edistyksellisyyden nimissä läpi ja sitten yllätytään kun porukka eriarvoistuu ja hajaantuu.

Digitalisaatio, vastuun siirtäminen opiskelijalle yhteiskunnassa jossa vastuu ja velvollisuudet ovat muutenkin hävitetty. Hyvin te vedätte.

Tämä näkyy peruskoulussa, ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeatasolla.

Olen myös tekemässä selvitystä siitä, mitä kouluissa opetetaan transgenderiydestä ja näistä cis sun muista aakkosseksuaalisuuksista. Tämä on mielenkiintoista kaiken sirkuksen keskellä.

Olen itse ammatillisena opettajana joutunut muutamassa vuodessa toteamaan muutokset. En lähde yksityiskohtiin, mutta kokonaisuutena nykyisin on tavoitteena tuottaa mahdollisimman paljon tutkintoja mahdollisimman vähillä resursseilla. Opetusta on siirretty työpaikoille, jossa sitä ei joko haluta tai ei ehditä antaa. Hyvät pärjäävät edelleen, huonot... No, kunhan saavat tutkinnon. Osaamisesta ei niin väliä. Koulut saavat rahansa mm. tutkintojen määrän perusteella.

Suomen kaltaisessa pohjoisessa maassa meidän pitää pärjätäksemme olla muita hivenen osaavampia. Nyt ollaan menossa aivan väärään suuntaan. White trash on jo todellisuutta ennen niin sivistyneessä maassa. Toivottavasti edes Perussuomalaiset ymmärtää puuttua koulutuksen tilanteeseen, koska "sivistyspuolue" ei ole siitä enää kiinnostunut.

Quote from: endorphine on 09.02.2019, 11:00:49
Olen itse ammatillisena opettajana joutunut muutamassa vuodessa toteamaan muutokset. En lähde yksityiskohtiin, mutta kokonaisuutena nykyisin on tavoitteena tuottaa mahdollisimman paljon tutkintoja mahdollisimman vähillä resursseilla. Opetusta on siirretty työpaikoille, jossa sitä ei joko haluta tai ei ehditä antaa. Hyvät pärjäävät edelleen, huonot... No, kunhan saavat tutkinnon. Osaamisesta ei niin väliä. Koulut saavat rahansa mm. tutkintojen määrän perusteella.

Suomen kaltaisessa pohjoisessa maassa meidän pitää pärjätäksemme olla muita hivenen osaavampia. Nyt ollaan menossa aivan väärään suuntaan. White trash on jo todellisuutta ennen niin sivistyneessä maassa. Toivottavasti edes Perussuomalaiset ymmärtää puuttua koulutuksen tilanteeseen, koska "sivistyspuolue" ei ole siitä enää kiinnostunut.

Tosin koulutuksen siirtäminen työpaikoille saattaa toimia hyvinkin joissain ammateissa, toisissa ei sitten taas niin hyvin. Metsuriksi oppinee vian kaatamalla puita, kuten myös moton kuljettajaksi? Harjoittelua, harjoittelua ja jne...

Ottaisitko omalla pihallesi mieluummin sellaisen kaivurikuskin joka osaa kaivaa kuopan, vaiko sellaisen, joka on "yliturvallisissa olosuhteissa" koulun kentällä harjoitellut; oppimatta varomaan pihavaloja, oksia, rakennuksia ja jne.. Yksi maanrakentaja sanoi, että oppisopimuksella he ovat saaneet kaikkein parhaimmat työntekijänsä.

Parturi-kampaaja voinee oppia parhaiten vain leikkaamalla, föönaamalla, värjäämällä ja kaikella muulla "oikealla työllä", en oikein näe tässäkään ammatissa teoriaopetusta kaikkein keskeisimpänä.

Automaalari ja autoasentaja myös oppinevat lyhyen teorian jälkeen hyvin työpaikalla. Autosähköasentaja tarvitsee teoriaa jo hieman enemmän, mutta käytäntö opettanee. Unohtamatta sitä, että ainakin autosähköasentajien jatkokoulutusta on jatkuvasti työpaikoilla. Koulutus antaa valmiudet, joita syvennetään työssä.

Yksi rekkakuskiksi opiskeleva valitteli sitä, että opetuksessa on aivan liikaa tietotekniikkaa ja muuta "hömppää". Hänen mukaansa "oikeaa ammattiosaamista" pitäisi opettaa sen sijaan, että käsitellään yhteiskunnallisia aineita.

Endorphinelle en halua haastaa riitaa, mutta eikö kaikessa julkisessa toiminnassa tulisi pyrkiä säästämään? Nyt säästöt ovat iskeneet siten, että opettajien työmäärä on mahdollisesti kasvanut, ja innokkaimmat opettajat ovat aivan varmasti oikeassa siinä, että kenties joissain yksityiskohdissa on menty nyt liikaa säästämään, vaikka aiemmin "turhaa pöhöä" siellä olisi ollut.

Kaupan kassaksi oppinee parhaiten kassalla eikä merkonomiopetuksessa? Muistetaan myös se, että ainakin maakunnissa jopa työttömät tradenomit joskus työllistyvät ja tulevat tekemään elämänpituisia työuriaan kaupan hyllyttäjinä. Onko koulutusta tällöin annettu vähän liikaa?

Alat pitää käsittää erilaisiksi. Toisilla oppialoilla luokkaopetus on tärkeämpää kuin toisilla, sama tuntijako teorian ja käytännön välillä ei tuota parhaita osaajia työelämään aivan jokaisella alalla.

Ammatillisessa opetuksessa teorian osuus on vähäinen. Siellä on nimenomaan tarkoitus tehdä töitä pitkälti siten, kuten työelämässäkin toimitaan. Siksi myös suuri osa opettajista on toiminut opettamallaan alalla "oikeissa" töissä suuren osan urastaan. Peruskoulussa ja lukiossa sekä korkeakouluissa on enemmän teoriapainoitteista opetusta.

Ei minulla ole mitään työharjoittelua vastaan, päinvastoin, olenhan itsekin tehnyt käytännön hommia lähes koko ikäni. Monella on vain liian ruusuinen kuva työharjoittelusta ja yritysten sitoutumisesta opiskelijan tukemiseen. Moni yritys hakee ilmaista työvoimaa rutiinitehtäviin, eikä ole kiinnostunut opiskelijan oppimisesta. Mikä ei tietenkään merkitse sitä, etteikö todella onnistuneita työssoppimiskokemuksia olisi hyvin paljon. Riski on kuitenkin se, että oppilas ei saa kunnon koulutusta koulussa eikä työelämässä. Näistäkin on paljon kokemusta.

Ammatillisen opetuksen työharjoitteluissa on myös se ongelma, että nuorisopuolella oppilaat ovat yleensä alle 18-vuotiaita. Kaikilla sellaisilla aloilla , joilla pitää käsitellä akkuporakonetta isompia laitteita, ei oikein voi laittaa harjoittelijaa tekemään kuin rutiini- ja puhdetöitä.     

Quote from: Vellamo on 09.02.2019, 13:26:12
Tähän liittyy sekin, että monilla nykypäivän nuorilla ovat yksinkertaisetkin elämänhallinnan taidot hakusessa. Nukutaan milloin sattuu, syödään mitä sattuu, mennään sovittuna aikana sovittuun paikkaan, jos sattuu muistumaan mieleen - tämä samalla, kun opetussuunnitelmat rakentuvat itseohjautuvuuden sekä omatoimisen tietojen ja taitojen rakentelun periaatteille.

Jos siellä oppilaitoksessa ei tosiaan ole opettajalle annettu resursseja ohjata ja tukea nuorta, eikä työpaikalla työssäoppimisen ohjaaja tms. ehdi tai halua asiaan paneutua (esim. siksi, että nuori ei noudata sovittuja aikatauluja ja tehtäviä), niin eihän siitä ammattiin oppimisesta mitään tule.

Homma jää kesken tai sitten saadaan väkerrettyä kasaan tutkinto, joka on pelkkä paperi todellisen ammattitaidon puuttuessa.

Meinasikin unohtua että vapaampi kasvatus ja sen lisäksi opettajilta puuttuvat keinot kurin ylläpitämiseksi ovat tänä päivänä Opetushallituksessa hyviksi havaittuja asioita. Opettaja puhutteluun jos sanoo pahasti.

Lisäksi nykyisessä tutkintojärjestelmässä papereiden saamiseen ei enää tarvita valmistavan koulutuksen (=oppilaitoksen opetus) suorittamista hyväksytysti, vaan hyväksytty näyttö työelämässä riittää. Senhän voi saada vaikkapa niin, että työelämän edustaja haluaa saada opiskelijan pois vaivoiltaan ja antaa ykkösen. Tervemenoa siitä sitten vain esim. sähkökaapeleita kytkemään :D

Quote from: endorphine on 09.02.2019, 11:00:49
Suomen kaltaisessa pohjoisessa maassa meidän pitää pärjätäksemme olla muita hivenen osaavampia. Nyt ollaan menossa aivan väärään suuntaan. White trash on jo todellisuutta ennen niin sivistyneessä maassa. Toivottavasti edes Perussuomalaiset ymmärtää puuttua koulutuksen tilanteeseen, koska "sivistyspuolue" ei ole siitä enää kiinnostunut.

Tämä on totta, mutta eiköhän sitä ennenkin ole ollut. Nykyisin vain on onnistuttu luomaan luokkia joissa ei edes kieltä oikein osata.

Persut eivät oikein ole profiloituneet koulutuspuolueena. En muista itseasiassa yhtään kannanottoa jossa koulutusta olisi haluttu parantaa, en kuitenkaan ole seurannut kovin laajalti. Pakkoruotsin poistamistakaan eivät kovin aktiivisesti ajaneet.
Oma käsitykseni on että kannattaisi koulutusta aikaistaa ja laajentaa, ajallisesti samalla supistaa.

Auktoriteetti, ja keinot sen ottamiseksi ja ylläpitämiseksi ovat opettajan, oppilaan ja Opetushallituksen välinen asia. Opettaja voi toki ottaa tai olla ottamatta auktoriteetin luontaisin ja persoonallisin kyvyin kyselemättä muilta, mutta tiettyjä kasvatusfilosofia keinoja suositaan toisten sijaan. Opetushallituksen toimintaa on mahdoton ymmärtää, jos ei tiedä, mistä suositellut keinot tulevat. Pedagogian historiaan on siis paneuduttava.

Teos, joka on Opetushallituksen kasvatusfilosofinen perusta lienee Émile ou de l'éducation. Tämä valistusfilosofi Jean-Jacques Rousseaun vuonna 1762 julkaistu teon on ollut käänteentekevä. Se on Jalmari Hahl suomentanut vuonna 1905 nimellä Émile eli kasvatuksesta. Wikipedian mukaan:

QuoteTeoksessa käsitellään Rousseaun oikeana pitämän kasvatuksen periaatteellisella tasolla. Hänen mukaansa lapsi on kasvatettava todella vapaaksi, autonomiseksi ihmiseksi. Ajatuksena on, että ihminen on lähtökohtaisesti hyvä, mutta vääristyneessä ympäristössä pahuus ja väärä pääsevät ihmiseen. Siksi Émile-lapsi ja hänen kasvattajansa vetäytyvät teoksessa kasvatuksen toteuttamiseksi puhtaaseen, turmeltumattomaan luonnonmukaiseen yhteisöön, jossa lapsi kuitenkin kasvatetaan yhteisön jäseneksi. Kasvatuksen jälkeen Émile palaa sivistyksen pariin.

Tätä pedagogista aksioomaa eli kasvatuksellista ennakko-oletusta olisi aika kritisoida perusteellisesti. Se on ideologisesti mm. monikulttuuri-ideologian ja kommunistisen ihmiskuvan lähtökohta.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006074130.html

Oppilaani häiritsee opetusta jokaisella oppitunnilla

QuoteLuokassani on yksi erityistä tukea niin opillisesti kuin emotionaalisestikin tarvitseva lapsi. Hän häiritsee opetusta jokaisella oppitunnilla puhumalla opettajan ja luokkatovereiden päälle, solvaamalla, kieltäytymällä noudattamasta ohjeita, huutamalla, viskelemällä tavaroita, ottamalla tavaroita opettajan pöydältä sekä pelaamalla puhelimella ja käsikokoisella Nintendolla. Hän ei oppitunneilla juurikaan työskentele opintojensa eteen.

QuoteHän itkee ja huutaa, kun hänelle koetetaan asettaa rajoja. Hän ei suostu poistumaan toiseen luokkaan eikä edes välitunneille.

Tätä on inkluusio, eli se, että erityistukea tarvitsevat oppilaat laitetaan nykyisin 'normaalien' lasten sekaan. Tästä kaikkien opetus häiriintyy, kukaan ei opi mitään. Koululaitoksemme rappiota osoittaa erityisen selvästi sekin, että tällainen jatkuvasti häiriköivä oppilas ei suostu opettajan käskystä poistumaan toiseen luokkaan tai ulos välitunnille.

Oikeasti: onko systeemimme täysin voimaton jonkun ehkä 10-12-vuotiaan tilliäisen armoilla? Eikö hallitus voi mitään, eikö opetushallitus voi mitään, eikö koululaitos voi mitään, eivätkö opettajat voi mitään, eivätkö vartijat voi mitään, eivätkö lapsen vanhemmat voi mitään, eikö poliisi voi mitään, eivätkö sosiaalityöntekijät voi mitään, eivätkö muut vanhemmat voi mitään? Edes koulun vahtimestari tai siivooja? Eikö riitä käsiä kantamaan ulos tätä häiriköijää? Voiko yksi ongelmainen lapsi kävellä tuhansien aikuisten ihmisten yli?

Jossakin on vikaa ja aika paljon..

Itse työskentelen opetusalalla, ja olen hiukan seuraillut opettajien mietteitä nykymenosta. Olen saanut sellaisen kuvan, että aika moni harkitsee alanvaihtoa ja kokee opettamisen nykyään vaikeammaksi kuin koskaan monen vuosikymmenen opettajan uran aikana.

Itsekin haluaisin vaihtaa alaa, mutta hiukan eri syistä. Introverttius on alkanut pukkaa päälle näin kolmenkympien lähestyessä, enkä oikein jaksaisi olla ihmisten kanssa tiiviisti tekemisissä 5-6 tuntia päivässä. Ahdistaa myös se, että lyhyiden työsuhteiden ja sijaishommien vuoksi yhtä opiskelijaryhmää pääsee harvoin opettamaan neljää kuukautta pidempään. Resurssit ja tavoitteet on vedetty myös niin alhaalle, että laadukkaan ja innostavan opetuksen tarjoamisen sijaan pitää usein tyytyä "good enough" -menetelmiin.

On tullut sellainen olo, että opettajan hommissa menestyvät nykyään lähinnä huomionkipeät ekstrovertit, jotka saavat kiksejä esillä olosta ja muiden ohjailemisesta. Fiksuus ja syvällinen ajattelu alkaa olla opettajan työssä enemmän rasite kuin etu.

Quote from: Soljuvainen on 18.04.2019, 20:07:16
Itse työskentelen opetusalalla, ja olen hiukan seuraillut opettajien mietteitä nykymenosta. Olen saanut sellaisen kuvan, että aika moni harkitsee alanvaihtoa ja kokee opettamisen nykyään vaikeammaksi kuin koskaan monen vuosikymmenen opettajan uran aikana.

Itsekin haluaisin vaihtaa alaa, mutta hiukan eri syistä. Introverttius on alkanut pukkaa päälle näin kolmenkympien lähestyessä, enkä oikein jaksaisi olla ihmisten kanssa tiiviisti tekemisissä 5-6 tuntia päivässä. Ahdistaa myös se, että lyhyiden työsuhteiden ja sijaishommien vuoksi yhtä opiskelijaryhmää pääsee harvoin opettamaan neljää kuukautta pidempään. Resurssit ja tavoitteet on vedetty myös niin alhaalle, että laadukkaan ja innostavan opetuksen tarjoamisen sijaan pitää usein tyytyä "good enough" -menetelmiin.

On tullut sellainen olo, että opettajan hommissa menestyvät nykyään lähinnä huomionkipeät ekstrovertit, jotka saavat kiksejä esillä olosta ja muiden ohjailemisesta. Fiksuus ja syvällinen ajattelu alkaa olla opettajan työssä enemmän rasite kuin etu.

Eikös jo opettajiksi koulutettavia valittaessa pyritä karsimaan kaikki, joilla on vähänkään sitä syvällisempää ajattelua? - jäljelle jäävät sitten ne "kympin tytöt".

Ei kyllä tule yhtään ammattia mieleen, jossa suosittaisiin syvempää ajattelua. Ne on just niitä hankalia tapauksia, joita ei porukkaan mahdu. Jos tuollaisia kuitenkin jossain on pyritään homma vesittämään jollain muodoin, koska tieto on valtaa ja se sallitaan vaan yläportaalle, jotka taas ovat huomiokipeitä ekstrovertteja automaattisesti.

Quote from: Chiaroscuro on 18.04.2019, 20:12:56
Eikös jo opettajiksi koulutettavia valittaessa pyritä karsimaan kaikki, joilla on vähänkään sitä syvällisempää ajattelua? - jäljelle jäävät sitten ne "kympin tytöt".

Voipi olla. Itsekin olen aikamoinen kympin tyttö mutta sain kyllä välillä ärhäkkäitä vastalauseita kasvatustieteen professoreilta, kun aloin haastamaan heidän ruusunpunaisia kasvatustavoitteitaan.

Nyt jälkikäteen olen huomannut, että kympin tytön roolin ylläpitäminen on tietynlainen defenssi. Jaksaa helpommin, kun ei mieti liikaa.

Quote from: ApuaHommmaan on 18.04.2019, 20:18:28
Ei kyllä tule yhtään ammattia mieleen, jossa suosittaisiin syvempää ajattelua. Ne on just niitä hankalia tapauksia, joita ei porukkaan mahdu. Jos tuollaisia kuitenkin jossain on pyritään homma vesittämään jollain muodoin, koska tieto on valtaa ja se sallitaan vaan yläportaalle, jotka taas ovat huomiokipeitä ekstrovertteja automaattisesti.

Saatat olla oikeassa. Itselläni on sellainen kokemus, että saan hommat hoidettua melkein paremmin väsyneenä ja nälkäkuurin alaisena, kun aivoilla ei ole energiaa ylimääräiseen ajatteluun ja yksinkertaisimmatkin hommat tuntuvat sopivan haastavilta. Ajattelun yksinkertaistaminen ja tyhmistäminen on helpoin tie onneen, sen olen huomannut.

Quote from: Soljuvainen on 18.04.2019, 20:27:07

Quote from: Chiaroscuro on 18.04.2019, 20:12:56
Eikös jo opettajiksi koulutettavia valittaessa pyritä karsimaan kaikki, joilla on vähänkään sitä syvällisempää ajattelua? - jäljelle jäävät sitten ne "kympin tytöt".

Itse opettajankoulutuksessa liikutaan aika syvissä akateemisissa vesissä. Käydään läpi kaikki kasvatuksen filosofiset, sosiaaliset, psykologiset yms. perusteet.

Todellisuus on kuitenkin sitä, että opettajana toimit usein joko järjestyksenvalvojana, ylikoulutettuna kerhotätinä tai oppikirjan audivisuaalisena selventäjänä. Opetuksen suunnitteluun jää sen verran vähän aikaa, että on pakko mennä siitä, missä aita on matalin.

Juuri tuota tarkoitin, että koulutukseen valitaan henkilöitä, jotka kykenevät kahlaamaan läpi mainitsemasi akateemiset perusteet, mutteivät kykene toimimaan järjestyksenvalvojina ja auktoriteetteina.

Nähtävästi pitäisi palata siihen aikaan, jolloin opettajat koulutettiin opettajaseminaareissa. Ei peruskoulun opettajan ammatti pitäisi olla akateeminen.

Quote from: Chiaroscuro on 18.04.2019, 20:34:00

Quote from: Soljuvainen on 18.04.2019, 20:27:07
Itse opettajankoulutuksessa liikutaan aika syvissä akateemisissa vesissä. Käydään läpi kaikki kasvatuksen filosofiset, sosiaaliset, psykologiset yms. perusteet.

Todellisuus on kuitenkin sitä, että opettajana toimit usein joko järjestyksenvalvojana, ylikoulutettuna kerhotätinä tai oppikirjan audivisuaalisena selventäjänä. Opetuksen suunnitteluun jää sen verran vähän aikaa, että on pakko mennä siitä, missä aita on matalin.

Juuri tuota tarkoitin, että koulutukseen valitaan henkilöitä, jotka kykenevät kahlaamaan läpi mainitsemasi akateemiset perusteet, mutteivät kykene toimimaan järjestyksenvalvojina ja auktoriteetteina.

Okei, joo, käsitin alkuperäisen viestisi eri tavalla.  :D Mutta joo, kirjaviisaus ei ole avain onneen opettajan ammatissa, siitä olen samaa mieltä. Näkisin, että sosiaaliset taidot, hyvät hermot ja perusfiksuus on avain onnistuneeseen opettamiseen.

Ongelmana tahtoo olla se, että mihin meidät kohtalaisen fiksut (tai ainakin oppimistaitoiset) humanistiaivoiset ihmiset tässä yhteiskunnassa muuten sijoittaa, kun ei meistä tahdo olla hyötyä muuallakaan. Alamme olla jonkinlaista akateemista ongelmajätettä tässä jälkiteollisessa markkinatalousvetoisessa maailmassa. Kaikista ei kuitenkaan voi tulla persujen kansanedustajaehdokkaita.

(Muokkasin muuten tuota alkuperäistä viestiäni vastaamaan paremmin ensimmäiseen viestiisi. Näin univelkaisena ei tahdo ajatus liikkua kunnolla.)

Quote from: Chiaroscuro on 18.04.2019, 20:38:02
Nähtävästi pitäisi palata siihen aikaan, jolloin opettajat koulutettiin opettajaseminaareissa. Ei peruskoulun opettajan ammatti pitäisi olla akateeminen.

Huhhuh. Voisitko kertoa vähän lisää asiasta? Mielelläni kuulisin, että miksi ja minkä takia näin pitäisi olla?

Quote from: Chiaroscuro on 18.04.2019, 20:38:02
Nähtävästi pitäisi palata siihen aikaan, jolloin opettajat koulutettiin opettajaseminaareissa. Ei peruskoulun opettajan ammatti pitäisi olla akateeminen.

Olen osittain samaa mieltä. Toki teoreettisestakin lähestymistavasta on hyötyä opettajan ammatissa, mutta mielestäni on kaikkien kannalta ajanhukkaa, että opettajilta vaaditaan niin hitonmoista akateemista osaamista. Opiskeluajat lyhenesivät todennäköisesti huomattavasti, jos opetusalalla - ja muilla käytännönläheisimmillä yliopistoaloilla - poistettaisiin opetussuunnitelmasta gradun tekeminen ja muut ajankäyttö-hyöty-suhteeltaan turhat opiskeluprojektit pois.

Alalle jäävä voisi sitten tarvittaessa täydentää osaamistaan erilaisilla täydennyskoulutuksilla ja-kursseilla, esimerkiksi työttömyyskauden aikana tai töiden ohessa. Alaa vaihtava saisi puolestaan kevyemmän startin uudelleenkouluttautumiseen, kun alla ei ole 5-6 vuoden intensiivistä tiedon imppaamista.

Monillahan aivotkin kehittyvät vasta 28-vuotiaaksi asti, joten opiskelualan valitseminen 19-vuotiaana on aikamoista riskipeliä. Maailmankuva ja arvot voivat myös muuttua aivan toisenlaisiksi ensimmäisten aikuisvuosien aikana.

Quote from: Soljuvainen on 18.04.2019, 20:47:28
Ongelmana tahtoo olla se, että mihin meidät kohtalaisen fiksut (tai ainakin oppimistaitoiset) humanistiaivoiset ihmiset tässä yhteiskunnassa muuten sijoittaa, kun ei meistä tahdo olla hyötyä muuallakaan. Alamme olla jonkinlaista akateemista ongelmajätettä tässä jälkiteollisessa markkinatalousvetoisessa maailmassa. Kaikista ei kuitenkaan voi tulla persujen kansanedustajaehdokkaita.

Jos haluat olla onnellinen suosittelen luovuttamaan. Vaikkapa postinjakajaksi pääsee kuka vain. Toki nuo ammatit pyritään tuhoamaan, mutta ei ne kunnolla uskalla sitä tehdä.

Ja olen vakavissani. Ihminen joka kerran alkaa nähdä mädän läpi ei mene muuhun suuntaan kuin entistä onnettomammaksi, kunnes vaihtaa maisemia radikaalisti. Ne on eri jampat ne, jotka viihtyy nykymaailman akateemisissa töissä. Ei sillä, ettäkö duunarinakaan viihtyisi, mutta siinä on sitten vaan töissä ilman turhia ajatteluita.

Ei uutta auringon alla, ja kaikki on jo tehty niin tämänkin miettiminen ties miten monen toimesta esimerkiksi Alangon Ismon:
https://www.youtube.com/watch?v=LPy2zlvesm4

Quote from: ApuaHommmaan on 18.04.2019, 21:02:06

Quote from: Soljuvainen on 18.04.2019, 20:47:28
Ongelmana tahtoo olla se, että mihin meidät kohtalaisen fiksut (tai ainakin oppimistaitoiset) humanistiaivoiset ihmiset tässä yhteiskunnassa muuten sijoittaa, kun ei meistä tahdo olla hyötyä muuallakaan. Alamme olla jonkinlaista akateemista ongelmajätettä tässä jälkiteollisessa markkinatalousvetoisessa maailmassa. Kaikista ei kuitenkaan voi tulla persujen kansanedustajaehdokkaita.

Jos haluat olla onnellinen suosittelen luovuttamaan. Vaikkapa postinjakajaksi pääsee kuka vain. Toki nuo ammatit pyritään tuhoamaan, mutta ei ne kunnolla uskalla sitä tehdä.

Jep, olen mä tuotakin vaihtoehtoa miettinyt. Oon muutamana kesänä tehnyt ns. matalan kynnyksen hanttihommia, ja se oli yllättävän rentouttavaa. Kiire oli koko ajan mutta stressiä melko vähän.

PS. Luin ensin, että kirjoitit viestissäsi "potinjakajaksi pääsee kuka tahansa" ja mietin, viittaatko sillä "yhteisen potin jakajiin" ( = kansanedustajiin) vai huumekuriireihin. Näin ne väsyneet silmät harittaa.

Minun käsitykseni on, että opettajat on jätetty työssään liikaa oman onnensa nojaan selviämään järjestyksenvalvojina luontaisen auktoriteetin joko puuttuessa tai sitten ei. Jos kasvatustavoitteet tulevat Rousseaun Émilen kaltaisista teoksista, on niiden soveltaminen käytännössä mahdoton tehtävä. Tämä kaaos ei ole sen enempää opettajan kuin opiskelijan etu. Kun monikulttuurisessa luokassa on väkeä laidasta laitaan saa opettaja olla melkoinen fakiiri, että itse kokisi tyydytystä opiskelijoiden oppimistuloksista. Osa menee rimaa hipoen yli, kun valmiudet ja kiinnostus eivät yksinkertaisesti riitä. Työ on henkisesti raskasta, mutta opiskelijoiden saavuttaessa tavoitteet myös hyvin palkitsevaa.

Edit. Rousseaun kirjan nimen oikeinkirjoitus.

Quote from: duc on 18.04.2019, 21:35:44
Minun käsitykseni on, että opettajat on jätetty työssään liikaa oman onnensa nojaan selviämään järjestyksenvalvojina luontaisen auktoriteetin joko puuttuessa tai sitten ei. - -

En tiedä, päteekö tämä kaikkiin kouluihin, mutta ainakin omat työkokemukset ovat olleet yhtä "ei sillä niin väliä, kunhan jotain teette" -ilotulitusta. Välillä minut on jopa heitetty vetämään opetusryhmää ilman mitään etukäteistietoa ryhmän tavoitteista tai opetuksen sisällöstä ja sanottu lohdutuksena, ettei kyseisessä koulutuksessa ole tarkoitus oppia mitään tärkeää, kunhan vaan saadaan opiskelijat käymään koulussa. Hirvittävän kannustavaa.

^ En ihmettele, että mietit noiden kokemusten jälkeen alanvaihtoa. Vaikea on kokea tyydytystä opettajana oman työnsä tuloksista ja tärkeydestä. Opettaja tarvitsee tukea työssään siinä missä opiskelija. Opettajien uupuminen voisi olla vältettävissä hyvällä työnohjauksella, mutta mahtaako sitä sijaisille olla edes tarjolla?

Yliopistolla oli jonkinlaista, kun siellä olin töissä.

Itse katson että menestyksekkäässä koulutoimessa pätee KKK-periaate:

• Karttakeppi
• Kuri
• Karsseri

Jos ei noilla oppi mene perille, niin ei sitten millään.

Jotkut vanhemmat jäsenet muistavat Pahkasika-lehden ja ylläolevan kolmiportaisen opetusfilosofian kaltaiset jutut, mutta hämmästyttävällä tavalla Pahkiksen jutut alkavatkin olemaan ihan käypiä opetusmenetelmiä.

Karsseri oikeastaan kuului yliopistoihin, joka oli eräänlainen putka, mutta ideaa toki voisi soveltaa muutenkin. 

Niin, se hymiö unohtui:
:)

Quote from: Soljuvainen on 18.04.2019, 21:49:59
Välillä minut on jopa heitetty vetämään opetusryhmää ilman mitään etukäteistietoa ryhmän tavoitteista tai opetuksen sisällöstä ja sanottu lohdutuksena, ettei kyseisessä koulutuksessa ole tarkoitus oppia mitään tärkeää, kunhan vaan saadaan opiskelijat käymään koulussa. Hirvittävän kannustavaa.

Omakohtaisia kokemuksia on ties millaisia. Kun miettii jälkikäteen, niin koulumaailma oli elämää riehuvan "apinalauman" keskellä, vaikka kaikki olivat syksyyn 1990 saakka kantasuomalaisia.

Opettajaa mm. heitettiin piikkiharpilla (ei osunut), koulusta monet lapset menivät mustelmilla kotiin, joltain murtui luitakin, sijaisopettaja tuli tunnille eikä hän tiennyt edes mitä ainetta pitäisi opettaa, homo-opettaja lähenteli minua (olen kirjoittanut tästä aiemminkin tänne), koulun omaisuutta vandalisoitiin mielettömästi - ja kaikki tämä impiwaaralaisessa elämänmenossa. Opettajien autoja rikottiin pihamaalla, päitä uitettiin vessanpöntöissä, vaatteita viilleltiin naulakoissa, kenkiä viilleltiin, kaikkea toisen repusta löytyvää varastettiin - ja täysin kantasuomalaisin voimin. Vasemmistojohtoisessa koulussa.

En ihmettele lainkaan sitä, että keskimääräistä useampi luokkakaverini (tuolloin piti puhua neuvosto-opettajan kuullen luokkatovereista) on edelleen lapseton. Samaa en haluaisi kenenkään kokevan, ja pahoin pelkään aivan liian monen syntyvän lapsen joutuvan kokevan vielä kovempaa kohtaloa.
Joku tilastotutkija saattaisi jopa löytää selkeän tilastopoikkeaman, niin lapsettomia me olemme. Enkä ihmettele. Muistan kuinka keskustelimme vuonna 1988 siitä, että syntyvän lapsen elämä tulee olemaan tulevaisuudessa yhtä helvettiä, kun tämä on jo nyt tällaista.

Quote from: Supernuiva on 18.04.2019, 22:26:37

Quote from: Soljuvainen on 18.04.2019, 21:49:59
Välillä minut on jopa heitetty vetämään opetusryhmää ilman mitään etukäteistietoa ryhmän tavoitteista tai opetuksen sisällöstä ja sanottu lohdutuksena, ettei kyseisessä koulutuksessa ole tarkoitus oppia mitään tärkeää, kunhan vaan saadaan opiskelijat käymään koulussa. Hirvittävän kannustavaa.

Omakohtaisia kokemuksia on ties millaisia. Kun miettii jälkikäteen, niin koulumaailma oli elämää riehuvan "apinalauman" keskellä, vaikka kaikki olivat syksyyn 1990 saakka kantasuomalaisia.

Opettajaa mm. heitettiin piikkiharpilla (ei osunut), koulusta monet lapset menivät mustelmilla kotiin, joltain murtui luitakin, sijaisopettaja tuli tunnille eikä hän tiennyt edes mitä ainetta pitäisi opettaa, homo-opettaja lähenteli minua (olen kirjoittanut tästä aiemminkin tänne), koulun omaisuutta vandalisoitiin mielettömästi - ja kaikki tämä impiwaaralaisessa elämänmenossa. Opettajien autoja rikottiin pihamaalla, päitä uitettiin vessanpöntöissä, vaatteita viilleltiin naulakoissa, kenkiä viilleltiin, kaikkea toisen repusta löytyvää varastettiin - ja täysin kantasuomalaisin voimin. Vasemmistojohtoisessa koulussa.

En ihmettele lainkaan sitä, että keskimääräistä useampi luokkakaverini (tuolloin piti puhua neuvosto-opettajan kuullen luokkatovereista) on edelleen lapseton. Samaa en haluaisi kenenkään kokevan, ja pahoin pelkään aivan liian monen syntyvän lapsen joutuvan kokevan vielä kovempaa kohtaloa.
Joku tilastotutkija saattaisi jopa löytää selkeän tilastopoikkeaman, niin lapsettomia me olemme. Enkä ihmettele. Muistan kuinka keskustelimme vuonna 1988 siitä, että syntyvän lapsen elämä tulee olemaan tulevaisuudessa yhtä helvettiä, kun tämä on jo nyt tällaista.

Niino peruskoulun tapainen instutionalisointi ei ole lapsille hyväksi, lapsi kasvaa terveeksi kun ympärillä on eri ikäluokkien ihmisiä sekä paljon vanhempia että vauvoja. Pelkkien samanikäisten kanssa jos tungetaan samaan tilaan viettämään yli puolet ajasta niin lopputulos on aina kärpästen herra. Empatia ei kehity moisessa porukassa normaaliksi.

On parempi opettaa lapsia kotona itse jopa huonosti kun päästää avoapinalinnaan

Quote from: Supernuiva on 18.04.2019, 22:26:37

Quote from: Soljuvainen on 18.04.2019, 21:49:59
Välillä minut on jopa heitetty vetämään opetusryhmää ilman mitään etukäteistietoa ryhmän tavoitteista tai opetuksen sisällöstä ja sanottu lohdutuksena, ettei kyseisessä koulutuksessa ole tarkoitus oppia mitään tärkeää, kunhan vaan saadaan opiskelijat käymään koulussa. Hirvittävän kannustavaa.

Omakohtaisia kokemuksia on ties millaisia. Kun miettii jälkikäteen, niin koulumaailma oli elämää riehuvan "apinalauman" keskellä, vaikka kaikki olivat syksyyn 1990 saakka kantasuomalaisia.
- - Vasemmistojohtoisessa koulussa.

Mielenkiintoista. Itselläni on ollut onni ja suru käydä koulua paikkakunnalla, missä tietty äärikonservatiivinen ideologia aivopesee puolet oppilaista käyttäytymään jumalanpelkoisten munkkien tavoin eikä koulussamme näin ollen juurikaan esiintynyt käyttäytymishäiriöitä. Pahin skandaali oli se, kun joku oppilaista kirjoitti ruman sanan vessan seinään.

Olen vasta jälkikäteen kuullut kavereilta kauhutarinoita siitä, millaista heidän meno heidän yläasteellaan oli. Tuli aikamoinen pudotus reaalimaailmaan.

Quote from: Chiaroscuro on 18.04.2019, 20:38:02
Nähtävästi pitäisi palata siihen aikaan, jolloin opettajat koulutettiin opettajaseminaareissa.

Tai siihen aikaan, jolloin opettajat olivat rintamalla ohiammuttuja veteraaneja, jotka vetelivät karttakepillä sormille, jos vähäistäkään tarvetta ilmeni. Siitä ei ole niin hirveän monta kymmentä vuotta.

Quote from: Lalli IsoTalo on 18.04.2019, 22:40:03

Quote from: Chiaroscuro on 18.04.2019, 20:38:02
Nähtävästi pitäisi palata siihen aikaan, jolloin opettajat koulutettiin opettajaseminaareissa.

Tai siihen aikaan, jolloin opettajat olivat rintamalla ohiammuttuja veteraaneja, jotka vetelivät karttakepillä sormille, jos vähäistäkään tarvetta ilmeni.

Sekin olisi parempi kuin nykytilanne.

Quote from: duc on 18.04.2019, 22:18:08
^ En ihmettele, että mietit noiden kokemusten jälkeen alanvaihtoa. Vaikea on kokea tyydytystä opettajana oman työnsä tuloksista ja tärkeydestä. Opettaja tarvitsee tukea työssään siinä missä opiskelija. Opettajien uupuminen voisi olla vältettävissä hyvällä työnohjauksella, mutta mahtaako sitä sijaisille olla edes tarjolla?

Yliopistolla oli jonkinlaista, kun siellä olin töissä.

Sijaiskokemukset vaihtelevat. Kerran minut on heitetty luokan eteen alle viiden minuutin perehdytyksellä. Ensimmäisen tunnin jälkeen piti jatkaa heti kahta seuraavaa ryhmää opettamaan.

Tuosta sijaiskokemuksesta ei jäänyt muuta mieleen kuin että kaikki aika meni järjestyksen ylläpitämiseen. Mitään eivät oppilaat taatusti oppineet.

Mutta on ollut myös positiivisia kokemuksia, jolloin kaikki on sujunut kuin rullattu ja sijaisen pärjäämisestä on huolehdittu.

Täytyy vielä täsmentää, että tuo aiemmassa viestissä kertomani kokemus (= ryhmää vetämään ilman pohjustusta ja tavoitteita) ei ollut edes sijaiskokemus vaan minun oli siis tarkoitus ihan tosissaan ohjata ryhmää useamman kuukauden ajan ja keksiä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opetuksen edetessä. Kyseessä oli ns. väliaikainen tilaustyö ylemmältä taholta, johon oli annettu valtion rahaa mutta jolle ei ollut määritelty mitään suurempia tavoitteita.

Quote from: duc on 18.04.2019, 21:35:44
Minun käsitykseni on, että opettajat on jätetty työssään liikaa oman onnensa nojaan selviämään järjestyksenvalvojina luontaisen auktoriteetin joko puuttuessa tai sitten ei.

Opettajat ja noin kaikki julkisella puolella olevat. Yksityiseltä puolelta lähes kaikki lukuunottamatta johtoporrasta ja tiettyjä asiantuntija-aloja, ja sitten harvinaisia tapauksia jossa työantajaa oikeasti kiinnostaa.

Samaa saagaa hoitajamitoituksen kanssa. Siis koska eduskunnassa ei ole, eikä voi olla näkemystä tiivistetään ongelma yhdeksi luvuksi. Sen sijaan, että asiat tehtäisiin asiallisesti, joka on ikävää koska vaatisi johtajiltakin työtä.

Kaikkialla sama saaga sen suhteen, että pieni osa työntekijöistä tuon kunnolla huomaa ja alkaa voida pahoin.

Kurinpito on unohtunut Opetushallituksen hienoissa suunnitelmissa. Ei pidä tietenkään mennä takaisin Lallin kuvaamaan käytäntöön, jossa sodan rikkomat pelolla hallitsevat, mutta nyt varsinkin naisopettajat ovat helisemässä. Tilannetta ei helpota muslimipoikien luontainen kotona opittu tapa halveksia naisauktoriteetteja. Paksua nahkaa vaaditaan sielläkin, mutta jotain on pielessä ylimmän johtoportaan hienoissa suunnitelmissa. Heillä ei ole kosketusta suorittavan portaan todellisuuteen.

Silti opettajana voi parhaimmillaan kokea hienoja hetkiä, kun huomaa opiskelijoiden oppivan ja tekevän hyvää työtä. Ei kaikki ole vain murheen laaksossa kulkemista, onneksi. Opettajaksi opettelua se on itsellekin.

Quote from: Lalli IsoTalo on 18.04.2019, 22:40:03

Quote from: Chiaroscuro on 18.04.2019, 20:38:02
Nähtävästi pitäisi palata siihen aikaan, jolloin opettajat koulutettiin opettajaseminaareissa.

Tai siihen aikaan, jolloin opettajat olivat rintamalla ohiammuttuja veteraaneja, jotka vetelivät karttakepillä sormille, jos vähäistäkään tarvetta ilmeni. Siitä ei ole niin hirveän monta kymmentä vuotta.

Vanhempieni sukupolvi koki tuon. Eikä se kielteisiä jälkiä jättämättä mennyt. Nyt on menty ojasta allikkoon.

Jopa yliopistoissa opettaessani kävi selväksi, että osa tarvitsi kädestä pitäen ohjausta monesta syystä, ja harvalla opettajalla sellaiseen siellä kiinnostusta oli ja ennen kaikkea aikaa. Siellä sentään oletus on itseohjautuvuus tiedonhankinnassa ja muutenkin. Osa löi läskiksi kuitenkin. Turhautti. Joitain osasin auttaa joitain en.

Soljuvainen taitaa olla äidinkielen opettaja. Heille on monenlaisia tehtäviä paikoissa, joissa edellytetään hyvää suomen kieltä: kustannustoimittajat, tiedottajat jne. Sopivilla täydennysopinnoilla voi kohentaa CV:tä siihen suuntaan, mihin haluaa jatkossa suuntautua.

Ratkaisu olisi tehtävä nyt, sillä Suomessa uranvaihto on vaikeaa. Moni yleispätevän tutkinnon (tyyliin tradenomi) suorittanut tekee koko uransa alalla, jolle on päätynyt ensimmäisessä harjoittelupaikassaan. Toisekseen nuori nainen ei aavistakaan, miten nopeasti siirtyy vanhojen akkojen joukkoon. Neljänkympin jälkeen on turha odottaa enää pärjäävänsä nuoria miehiä vastaan.

Opettajan työ on kutsumusammatti. Kutsumus himmenee vuosien koetellessa sitä. Jonkinasteinen kyynistyminen on väistämätöntä. Jos se kutsumus ei uran alussa ole luokkaa palava, miten voisi jaksaa? Soljuvaisen voisi kuvitella olleen jo 15 vuotta vakivirassa, mikä on siis huono juttu.

Suositukseni: ryhdy nyt heti suuntautumaan muualle.

Opettajan tehtävä on ylläpitää Opetuksellista kuria eikä lällättää puutaheinää .
Toinen vakava juttu on materiaalin politisoituminen, johon pitää puuttua.

Quote from: Bona on 19.04.2019, 09:03:45
Soljuvainen... Suositukseni: ryhdy nyt heti suuntautumaan muualle.

Jeps, olen asiaa vakavasti harkinnut viime aikoina. Ei tämä kasvanut nuivuuskaan varsinaisesti helpota asiaa.

OT

Quote from: Bona on 19.04.2019, 09:03:45
Ratkaisu olisi tehtävä nyt, sillä Suomessa uranvaihto on vaikeaa. Moni yleispätevän tutkinnon (tyyliin tradenomi) suorittanut tekee koko uransa alalla, jolle on päätynyt ensimmäisessä harjoittelupaikassaan.

Uranvaihto on vaikeaa, koska isot organisaatiot tarvitsevat erikoistujia. Ja näistä erikoistujista pomo palkkaa sen parhaan, sen
- jota ei tarvitse pitää kädestä
- jolla on jo tuloksellisia ja mitattavissa olevia näyttöjä vastaavien tehtävien hoitamisesta
- joka toimittaa haluttua laatua ajoissa tai nopeammin sen mitä on tilattu,
- joka tuottaa vähiten kitkaa työyhteisöön, ja
- jota joku tuttu on suositellut (tämä vähentää riskejä ja minimoi rekrytointiprosessiin kuluvan ajan)

Miksi palkata ISOON organisaatioon joku "jack on all trades, master of none", kun voit palkata sen mestarin, tekemään sitä erikoistunutta duunia?

Laaja-alaisesta osaamisesta lienee hyötyä melkein missä tahansa työtehtävässä (varsinkin ylimmällä johtotasolla), mutta siitä voi olla haittaa rekrytoinnissa. Siksi cv ja työhakemus kannattaisi rakentaa siten, että siinä painotetaan tehtävän kannalta tärkeitä asioita (jotka voivat olla myös harrastuksia), ja tarvittaessa feidataan kaikki muu. Cv:tä voi tietenkin olla useampia, eri aloille painottuen.

Pienissä organisaatioissa työnkuvat ovat laajempia, ja kykyjen tarve monimuotoisempi.

Ja noin yleisesti ottaen, yleensä yksityispuolella paikat eivät tule tule julkiseen hakuun, vaan palkataan samalta alalta joku tuttu toisesta firmasta.

Quote from: Soljuvainen on 19.04.2019, 10:11:08

Quote from: Bona on 19.04.2019, 09:03:45
Soljuvainen... Suositukseni: ryhdy nyt heti suuntautumaan muualle.

Jeps, olen asiaa vakavasti harkinnut viime aikoina. Ei tämä kasvanut nuivuuskaan varsinaisesti helpota asiaa.

Mitään nuivuuteen vivahtavaakaan ei pidä puhua työhaastattelussa, tyyliin "liikaa monokulttuurisuuden aiheuttamaa kaaosta ja stressiä nykyisessä duunissa, siksi haluan vaihtaa alaa".

Palatakseni opetushommiin, joita olen itsekin tehnyt korkeakoulussa ja työelämässä, paras kiitos ja motivaatio tulee siitä, kun voi tuottaa ahaa-elämyksiä, ja saada niitä itsekin.

Sellainen samojen asioiden rutiininomainen kertaaminen vie kyllä helposti mehut, mutta sitä voi aina motivoitua siitä, miten hienolta tämä työjakso näyttää cv:ssä, joka taas auttaa saamaan motivoivampia duuneja.

QuoteMahdoton yhtälö

Lakimuutos toi erityisoppilaat tavallisiin luokkiin, muttei taannut heille tarvittavaa tukea. Opettajien mukaan tässä piilee yksi syy siihen, miksi Suomen Pisa-tulokset sukeltavat.

QuoteLuokka on jälleen kuin sirkuskenttä, mutta tästä on hupi kaukana.

Yksi käytöshäiriöinen poika on saanut villittyä neljä vieruskaveriaan. Pojat huutavat päälle, kun Jaana, luokanopettaja, yrittää saada oppilaiden huomion ja hiljaisuuden luokkaan.

Erityisen tuskastuneelta näyttää oppimisvaikeuksista kärsivä oppilas, jonka luona opettaja ei ehdi joka hetki käymään. Hän odottaa erityisen tuen päätöstä, mutta ei ole sitä toistaiseksi saanut.

Oma lukunsa ovat luokan neljä "ummikkoa" eli vieraskielistä oppilasta, jotka ovat valmistavassa opetuksessa. He jököttävät hämillään penkeissään, koska eivät ymmärrä vielä suomea.

Epätoivo valtaa Jaanan. Siitä tuli hyvin arkinen tunne, valitettavasti.

– Se oli ihan jatkuvaa sinnittelyä tunnista toiseen ja voimattomuuden tunnetta, kun on niin monenlaisia avuntarvitsijoita, hän kuvaa.

Jaana ehti työskennellä 15 vuotta luokanopettajana, mutta viime syksynä raja tuli vastaan. Hän jätti paikkansa eteläsuomalaisen koulun 3. luokan opettajana. Työkuorma tuntui mahdottomalta.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/17022dcc-7940-4fab-ae03-8209682c6cf7

Uusi opetussuunnitelma ja inkluusio ovat siis katastrofi, joka tuhoaa suomalaislasten osaamispotentiaalin. Meillä ei ole varaa tähän hulluuteen.

On mentävä Perussuomalaisten linjalla, eli erityistukea tarvitsevat oppilaat on sijoitettava omiin luokkiinsa ja miksei vaikka tykkänään eri kouluihin. Niin ikään on luovuttava uuteen opetussuunnitelmaan liittyvästä elämysoppimismetodista ja tuotava luokkahuoneisiin jälleen opettaja keskiöön tuottamaan tietoa oppilaille samalla, kun erityislahjakkaille on perustettava heillekin omia luokkia tai ryhmiä.

Olisi parasta lisätä erityisluokkien määrää, jotta häiriköt voitaisiin laittaa sinne. On typerää säästää koulutuksesta lakkauttamalla erityisluokkia, kun se heikentää oppimistuloksia merkittävästi.

Quote from: kivimies on 03.05.2019, 17:50:33
Olisi parasta lisätä erityisluokkien määrää, jotta häiriköt voitaisiin laittaa sinne. On typerää säästää koulutuksesta lakkauttamalla erityisluokkia, kun se heikentää oppimistuloksia merkittävästi.

Erityisluokat tietysti maksavat, mutta kokonaisuuden kannalta ne tulevat paljon halvemmiksi kuin tuhota koko ikäluokan oppimismahdollisuudet. Vihervasemmisto tietysti haluaa kaikkien notkuvan samassa luokassa koska marxilaisen käsityksen mukaan kaikki ovat samanlaisia ja viimeistään muuttuvat samanlaisiksi kun saavat olla samanlaisissa olosuhteissa. Tämä on roskaa ja sen todistaa inkluusion toimimattomuus.

Me olemme pieni kansakunta. Meidän menestyksemme ei voi pohjautua volyymiin tai palkkojen polkemiseen. Ainoa keinomme menestyä ovat korkealuokkainen koulutus ja innovaatiot. Mutta kun 'normaaleiden' oppilaiden joukossa on joka luokassa kymmenen kehitysmaalaista ja viisi syrjäytynyttä kantasuomalaista kersaa huutamassa 'haista ope vittua' niin eihän siinä kukaan mitään opi. Paitsi ope vaihtamaan alaa. Nyt on korkea aika luoda eri tasoryhmät ja -koulut erilaisille oppilaille niin, että toisen ryhmän opetus ei häiriinnyt toisen ryhmän erilaisista tarpeista.

Hesarissa oli asiallinen mielipidekirjoitus opettajan työstä tämän päivän Suomessa:

Opettajana minun on jatkettava työntekoa vielä kotona, ja välillä itken väsymyksestä

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006092788.html

QuoteOlen opettanut lukiossa vuodesta 1993, ja urani aikana työmäärä on kasvanut huomattavasti. Suurin muutos on tapahtunut opiskelijoiden luku- ja kirjoitustaidossa, mikä on heijastunut välittömästi työhöni. Kirjoitelmien korjaamiseen menee nykyään aikaa enemmän kuin ennen, koska kirjoitustaito on romahtanut.

Minulla on opiskelijoita, jotka eivät ymmärrä käyttää pistettä tai jaksottaa tekstiä kappaleisiin. Isot alkukirjaimet, yhdyssanat, pilkun käyttö, pronominien työnjako ja rektio tuottavat heille suuria vaikeuksia, eivätkä he myöskään tunnista sanaluokkia. Tavallisetkin sanat, kuten neiti, ovat monille vieraita.

Tämä suomalaisen koululaitoksen ja opetuksen tason romahdus on koko Suomen kannalta äärimmäisen kurja juttu. Ja ihan henkilökohtaisesti juuri minullekin tällä on suuri merkitys, koska keskimmäinen lapsemme on juuri aloittamassa koulutietään eskarin alkaessa syksyllä. Vanhin lapsemme on jo koulutiensä päättänyt, ja on nyt opiskelemassa yliopistossa ulkomailla, mutta kaksi nuorinta joutuu vielä suomalaiseen koulujärjestelmän rattaisiin.

Aika tavalla enemmän tässä joutuu vanhemmat ottamaan vastuuta lapsensa opteuksesta verrattuna 80-lukuun, jolloin itse olin koululainen. En muista vanhempieni joutuneen meitä lapsia millään tavalla opettamaan, vaan kyllä silloin opetus tapahtui koulussa. Nykyisen opetussuunnitelman mukaisessa itseohjautuvassa hälinäkoulussa lapset pahimmillaan eivät opi juuri mitään koulupäivän aikana (paitsi ehkä selviytymään?), opetus tapahtuu sitten illalla kotona vanhempien toimesta.

Opettajat avautuvat nykykoulun ongelmista: Osa oppilaista aiempaa kiltimpiä, osalla menee entistä huonommin – "Annamme koko ajan parempia numeroita, vaikka taidot ovat heikentyneet"

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/opettajat-avautuvat-nykykoulun-ongelmista-osa-oppilaista-aiempaa-kiltimpia-osalla-menee-entista-huonommin-annamme-koko-ajan-parempia-numeroita-vaikka-taidot-ovat-heikentyneet/7499930#gs.uako3x

Quote
Monet muistavat nuoruutensa koululuokista maailman, jossa seiskan ja kasin oppilaat olivat suurin joukko, ja vain muutamat oppilaat saivat parempia tai huonompia arvosanoja. Opettajien mukaan tuo maailma on historiaa ainakin joissain peruskouluissa.

Osa oppilaista on aiempaa kiltimpiä ja opettajat antavat parempia numeroita jopa vähemmällä työllä kuin aiemmin. Osa oppilaista pystyy hädin tuskin seuraamaan opetusta.

Nykypäivän koululaiset ovat jakautuneet kahteen ääripäähän: yhdessä päässä ovat ne, jotka ovat aiempaa kiltempiä, joilla on paremmat suhteet vanhempiinsa kuin aiemmilla sukupolvilla ja joilla on aiempaa enemmän rahaa käytettävissään.

Toisessa päässä ovat ne, joilla menee entistä huonommin – joiden elämässä ei ole välittävää aikuista ja joilla ei ole rahaa juuri mihinkään. Tämän on huomannut helsinkiläinen opettaja Minna.*

– Omassa nuoruudessani oli hienoa, jos pystyi näyttämään, että elää "kuin aikuinen" eli käy töissä, on seurustelukumppani tai käyttää päihteitä. Nykyään nuoret eivät pidä nopeaa itsenäistymistä tavoittelemisen arvoisena. Nuorten ja vanhempien suhteet vaikuttavat läheisemmiltä kuin ennen, he ovat tottuneet siihen, että heidän kanssaan neuvotellaan asioista, Minna kuvailee nuoria.

– Osalla taas ei tunnu olevan elämässään oikein ketään välittävää, vastuullista aikuista, eikä varaa juuri mihinkään. Nuorten välillä on valtavat erot, Minna sanoo.

"Tasaisen seiskan oppilaita on vähän"
Erot näkyvät myös oppimistuloksissa. Siinä missä osa oppilaista tähtää jo yläasteella kunnianhimoisesti kohti unelma-ammattiaan, myös oppimisvaikeudet ja käytöshäiriöt ovat luokissa arkipäivää.

Seiskan oppilaita ei Minnan luokissa juuri näy.

– Koe- tai muiden suoritusten numerot eivät noudata lähimainkaan Gaussin käyrää. Toinen puoli oppilaista saa vitosia ja kutosia, toinen puoli kaseja ja kiitettäviä. Tasaisen seiskan oppilaita on vähän.


Oppimistuloksissa on tapahtunut inflaatiotakin. Koko ajan me annamme parempia numeroita, vaikka taidot ovat pääasiassa heikentyneet. Mutta kyllä ne aivan huiput nuoret olisivat ennenkin olleet huippuja.

Valtava kirjo

Minna uskoo, että yksi syy jakautumiseen on niin sanotussa inkluusiossa. Inklusiivisessa opetuksessa erityisoppilaat siirtyivät tavallisiin luokkiin. Sen alkuperäinen tarkoitus oli, että erityisopettajat siirtyisivät luokkiin tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa.

Todellisuudessa monella paikkakunnalla pienryhmät vain lakkautettiin ilman, että erityisoppilas saisi tavallisessa luokassa tarvitsemaansa tukea.

^Tämä muutos tulee näkymään jossain vaiheessa myös työelämässä, kun sinne saapuu melkein lasku- ja lukutaidottomia työntekijöitä. Mihin ammatteihin nämä ihmiset voivat tulla työllistymään?

Pahoin pelkään, että erilaiset "suojatyökeskukset" tulevat olemaan monien ihmisten ainoa työhistoria, sillä kelpaavatko he rikollisuuden lisäksi mihinkään muualle?

Rankka avautuminen: Kokenut miesopettaja vaihtoi vuosien jälkeen alaa, koska ei enää jaksanut – "Hävettää olla opettaja"

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/34f03c3d-3367-479e-8602-710dfb54a471

QuoteIltalehti haastatteli Pohjois-Suomessa opettaja toiminutta miestä. Nyt hän kertoo, miksi päätti jättää työnsä.

"Minua hävettää olla opettaja. Minua hävettää oppilaiden puolesta, joilla on erityisiä ongelmia. Minua hävettää niiden oppilaiden puolesta, joilla ei ole ongelmia, sillä koulu ei voi enää tarjota oppilaille perustuslain mukaista turvallista oppimisympäristöä.

Alkoi tuntua siltä, että tämä ei enää ole sitä opettajan työtä, mitä tein aiemmin. Olen silti edelleen sitä mieltä, että opettaminen on ehkä maailman tärkeintä työtä. Oppilaat ovat mahtavia, työkaverit ovat mahtavia. Parhaimmillaan opettajan työ ei ole edes tuntunut työltä, vaan kanssaelämiseltä, yhdessä touhuamiselta.

En tiedä, missä kohtaa tämä on lähtenyt pieleen. Joku sanoo, että se on uusi opetussuunnitelma, joku taas, että se on inkluusio, jossa integroidaan erityisen tuen oppilaat luokkiin ja tuki seuraa perässä, ei tosin seuraa.

-------------------------------------------------------------------------

Se on rikos näitä oppilaita kohtaan, joille ei luoda sellaista oppimisympäristöä, jonka heidän erityispiirre vaatisi.

Olen ollut kouluilla, joissa on pienryhmä vielä olemassa ja oppilas voi mennä sinne opiskelemaan tietyt aineet. Sehän oli joillekin hieno juttu, että on turvallinen aikuinen ja toinenkin aikuinen ja pienemmässä ryhmässä saa opiskella vaikka kieliä ja matematiikkaa. Pienryhmää käytettiin myös siihen, että jos jollakin oppilaalla alkoi isossa luokassa läikkymään liikaa, tuli vähän villi jakso, hänet saatettiin laittaa opiskelemaan viikoksi pienryhmään ja meno yleensä rauhoittui.

Nyt pienryhmiä ei pääsääntöisesti enää ole. Jos jollakin karkaa mopo isossa ryhmässä, opettajalla ei ole muuta keinoa kuin soittaa vanhemmille kotiin, että tulkaapas hakemaan poika tai tyttö, ei ole oikein koulukunnossa. Että en voi pitää tätä kiinni ja poliisiakaan ei voi soittaa. Tätä tapahtuu paljon.

Joskus, jos koulun erityisopettajalla on mahdollisuus ottaa tietyn luokan oppilaita opetukseen, häiriökäyttäytyjän voi laittaa erityisopettajalle. Sen jälkeen kaikki hänen oppilaansa ovat päivähoidossa, sillä eihän opettamisesta tule mitään, kun jollakin oppilaalla läikkyy yli.

Osa oppilaista on täysin isoon ryhmään sopeutumattomia, jotka reagoivat toisten käytökseen väkivaltaisesti. Iltaisin jouduin kuuntelemaan palautetta vanhemmilta, joiden lapsi oli joutunut väkivallan kohteeksi. Kun vanhemmat aikoivat tehdä rikosilmoituksen pahoinpitelystä, joskus jopa toivoin sitä, sillä kukaan muu ei tee tilanteelle mitään.

Tämä koululaitoksen ja opetuksen tason vapaapudotus kyllä huolettaa ihan omakohtaisesti. Vanhin lapsemme on jo yliopistossa, mutta kaksi iltatähteä ovat alle kouluikäisiä. Tai itseasiassa heistä vanhempi aloittaa eskarin tällä viikolla.

Asutaan kyllä keskiluokkaisella alueella jossa ei ole häiriömamuja tai hirveästi narkkeja yms. syrjäytyneitä, mutta opetussuunnitelmaan liittyvät ongelmat ovat toki täälläkin läsnä.

Kolme vuotta sitten nuorimmainen oli kasi luokalla, käytiin koululla kuuntelemassa uutta opetussuunnitelmaa, tytön luokanvalvoja vanhempi mieshenkilö kertoi totuuden nyk. peruskoulusta.

Oppilaat haahuilevat pitkin luokkaa, koska paikallaan istuminen voi turhauttaa, ns. pulpetit ovat out nyt istutaan lattialla tai ihan missä vaan.

Kaikki opiskeluun tukea tarvitsevat on integroitu normaaliin luokkaan, jotta ei tule pahamieli, Suomea ei tarvitse osata, opettajalle voi naamailla niin paljon kun huvittaa..jne.

Lappeenrannassa laitettiin pystyyn oikea viher-unelmakoulu.
https://yle.fi/uutiset/3-10919909

"Aino Piironen ja hänen vanhempansa ovat sitä mieltä, että koulu oli epäonnistunut ydintehtävässään, Ainon opettamisessa. Heidän mukaansa koulun uudenaikainen oppimisympäristö vaikeutti opettamista ja häiritsi opinhaluisen lapsen mahdollisuuksia oppia.

Minusta tuntui, että olen huono, koska en opi mitään.

Aino Piironen
Piirosten kritiikki kohdistuu lappeenrantalaiseen Pontuksen kouluun, jonka uusista opetusmetodeista on kertonut Suomen Kuvalehti (siirryt toiseen palveluun). Koulu on yksi ensimmäisistä uudenlaista oppimisideologiaa kokonaisvaltaisesti toteuttavista kouluista koko maassa.

Aino-tyttären kohdalla tilanne meni niin pahaksi, että hän vaihtoi lopulta koulua.

Rakennettiin uuden opetuksen tarpeisiin
Pontuksen upouusi koulurakennus valmistui koulusyksyn 2017 alkuun. Uudisrakennuksen arkkitehtuuri on suunniteltu tukemaan samana syksynä käyttöön otetun uuden opetussuunnitelman tavoitteita. Tavoitteissa korostuvat ilmiöoppimiseksi kutsuttu pedagogiikka ja koululaisten itseohjautuvuus".

Mitä ihmeen ilmiöitä koulussa tarvitaan?, opettaja opettaa ja oppilaat oppivat.

Minäkin sain tutustua ilmiöoppimiseen pari vuotta sitten, kun aloin ihmetellä miksi tyttö yhtäkkiä pyytää aina pakkaamaan varavaatteita reppuun --- No kun on niin muumin kylmä istua  rappukäytävässä tekemässä matikantehtäviä, kun luokassa ilmiöopitaan niin kovaa ettei pysty keskittymään mihinkään.    :(

Hieman järjen ääntä itseohjautuvuuteen...ei ala-asteikäinen itseohjaudu koulussa mihinkään, paitsi kohti huonoja arvosanoja, yläasteella oppilas ymmärtää, että tästä ei tule mitään siis itseohjautumisesta.

Ei lapsi tai murrosiässä oleva välttämättä ymmärrä sitä, että opiskelu tapahtuu uuden hegemonian mukaan, jossa opitaan tai ei opita molemmat yhtä hyviä,, tämän psykedeelisen kokeilun tekijät pitäisi saada vastuuseen.

Tässä ääntä..
https://yle.fi/uutiset/3-10925064

"Koulun antamaa opetusta kritisoineet perheet pitivät yhtenä suurimmista ongelmista koulun tavoitetta kannustaa lapsia itseohjautuvaan oppimiseen. Osa kelkasta pudonneista lapsista oli siirtynyt opiskelemaan perinteisempää opetusmenetelmää noudattaviin kouluihin, osa toivoi koulunvaihtoa. Yksi perheistä oli päätynyt vaatimaan lapselleen mahdollisuutta käydä koko 6. vuosiluokka uudelleen toisessa koulussa".

ps. mikä ihme on itseohjautuvuus?..osaan keittää kahvia, osaan kävellä, osaan käydä vessassa....

Onko ajatuksena ihan oikeasti se, että lapset opetetaan kotona? Koulussa vain ollaan, ja kotona vanhemmat hoitavat opetuksen?

Tässä ollaan jotenkin menty toisesta ääripäästä toiseen, suuren enemmistön ymmärtämättä miksi niin on käynyt. Aikoinaan koulussa piti vain istua hiljaa ja jäljentää opettajan taululle kirjoittamaa vihkoon. Nyt lapset sitten vain oleskelevat ja oppivat itseohjautuvasti? Toki joihinkin aineisiin tämä voi sopia hyvin, ehkä jopa erinomaisesti, mutta on myös aineita - kuten matematiikka, jonka oppii vain, jos ymmärtää mistä laskemisessa on kyse.

Jos koulutuksen tarkoituksena on tuottaa ensisijaisesti teatteri- ja muun esitystaiteen humanisteja, niin siinä tapauksessa tämä uusi opetussuunnitelma lienee ihan ok.

 Iltalehden  (https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/ca23ec51-7f03-4768-9c22-e89ab4052e2d) parin päivän takainen juttu peruskoulujen digikirjoista:

Quote
"Eräs lapsi ei voinut lukea läksyjään koko syksynä" - Kouluissa heräsi huoli opetuksen sähköistymisestä
...

Pienellä paikkakunnalla Varsinais-Suomessa ala- ja yläasteella koulupsykologina toimiva nainen ilmaisi Iltalehdelle huolensa opetuksen sähköistymisestä omasta kokemuksestaan.

...

– Sähköisiä materiaaleja lisätään jatkuvasti ja ajatuksena on se, että lapset tulevat tulevaisuudessa tekemään töitä pääasiassa pelkästään sähköisessä muodossa. Usein kuitenkin tuntuu siltä, että digitalisaatiota korostetaan lukutaidon kustannuksella, koulupsykologi kertoo.

Koulupsykologin mukaan sähköisten materiaalien kanssa kyllä pärjää, kunhan lukutaito ja luetun ymmärtämisen taidot ovat ensin hallussa.

...

– Osa sähköisistä kirjoista on niin monimutkaisia ja vaikeita, että jopa opettajien on vaikea käyttää ja omaksua niitä, saati sitten lasten. Sähköisten kirjojen tilaukset tehdään usein määräajaksi ja jos tilattu kirja osoittautuu huonoksi, sen kanssa on kärvisteltävä ennalta määrätty aika.

Koulupsykologi kertoo, että haasteeksi on noussut myös se, että kaikilla perheillä ei ole kotona toimivaa tietokonetta tai tablettia, jolla oppilas voisi lukea ja tehdä läksyjään.

– Eräskin oppilas kertoi yrittävänsä lukea koulukirjoja rikkinäiseltä älypuhelimen näytöltä. Lisäksi toinen oppilas ei jostain syystä saanut kotona tabletilla avattua sähköisiä materiaaleja. Vanhemmat eivät osanneet auttaa eivätkä syystä tai toisesta ottaneet yhteyttä opettajaankaan. Vasta tammikuussa opettajalle selvisi, ettei lapsi ollut voinut lukea läksyjään koko syksynä ja teki kokeitakin tunneilla kuulemansa pohjalta, koulupsykologi kertoo.

– Tällainen tilanne ei saisi olla. Jos opetuksen järjestäjä on valinnut sähköiset materiaalit käyttöön, niin silloin opetuksen järjestäjän pitäisi myös varmistaa, että tarvittavat laitteet läksyjen lukemiseen ja tekemiseen löytyvät, OAJ:n asiantuntija Sari Jokinen kommentoi.

Jokisen mukaan sähköisistä materiaaleista voi tulla kotitehtäviä ainoastaan silloin, jos koulu myös tarjoaa välineet.
...

Jokisen mukaan osassa yläkouluja oppilailla on pääsääntöisesti vain sähköistä materiaalia.

...

– Niinkin yksinkertainen apukeino, kuin oma paperikirja, vaatii usein kunnan koulupsykologin lausunnon. Koulupsykologille on yleensä pitkä jono, jolloin tukitoimet viivästyvät. Usein mietityttää, onko tämä oikea kohta säästää, koulupsykologi pohtii.

...

– Itse opettajana koen, että sähköiset materiaalit ovat mahtavia kirjojen rinnalla. Kyllä niitä kirjojakin, käsin kirjoittamisen taitoa ja käden ja silmän koordinaation harjoittamista tarvitaan yhä, Jokinen summaa.

On varsin surullista, että lapsi tarvitsee koulupsykologin lausunnon saadakseen käyttää paperista kirjaa. Paperisesta kirjasta on tullut erityisopetuksen tukitoimi. Tietääkö kukaan sattumalta, mistä Varsinais-Suomen kunnasta on kyse?

Sikäli kun psykologin lausunto joidenkin digimateriaalien sekavuudesta ja vaikeasta omaksuttavuudesta jopa opettajille pitää paikkansa, niin tilanne on lapsen kannalta täysin kohtuuton. Herää tietysti kysymys, kuka oikein kuntaan tilaa sellaista opetusmateriaalia, jota opettajallakin on vaikeuksia käyttää? Väistämättä tulee mieleen, että opettajaa ei ole juurikaan konsultoitu materiaalin valinnassa. Ja jos onkin konsultoitu, niin on pakotettu tekemään valinta huonon ja surkean materiaalin välillä.

OAJ:n edustajan argumentti vihjaa hieman siihen suuntaan, että sähköisen materiaalin ei välttämättä tarvitsisi olla luettavissa kotona, jos siitä ei anneta kotitehtäviä. Sikäli kun koko koulun oppimateriaali on muuttunut sähköiseksi, niin on aivan ilmeistä, että materiaaliin tutustumiseen pitää olla mahdollisuus myös kotona, annettiin sitten kohtitehtäviä tai ei. Jos nimittäin koulussa ei järjestyshäiriöiden tai muiden syiden takia pysty keskittymään oppimiseen, tai esimerkiksi jostain syystä joutuu olemaan koulusta pois pidemmän aikaa (esimerkiksi pari viikkoa kipeänä), niin jokin tapa oppimateriaaliin käsiksi pääsyyn pitää olla myös kotoa käsin.

Myös lausunto "sähköisten materiaalien kanssa kyllä pärjää" valitettavasti kuvastaa jossain mielessä nykyaikaista ajattelua. Sen sijaan, että mietitään minkälaisen materiaalin kanssa lapset "pärjäävät", pitäisi keskittyä siihen, mitkä ovat oppimisen kannalta parhaita materiaaleja.

Quote from: Supernuiva on 17.08.2019, 00:35:11
Onko ajatuksena ihan oikeasti se, että lapset opetetaan kotona? Koulussa vain ollaan...

...lapset sitten vain oleskelevat ja oppivat itseohjautuvasti? ...

Näkisin, että tässä voisi olla taustalla varautuminen monikulttuurisuuden maahanmuuttoon.

Siis, että tiedetään mitä vaikeuksia kouluissa on tulossa ja uskotaan ettei Suomessakaan sitä voi välttää. Siis sitä, että erityiskäytöshäiriöt täyttää koulupäivät ja opettajien kaikki aika menee monikulttuuritulkkina olemiseen ja opettaa ei ehdi ja oppilaat opettelee itsekseen/kotona minkä pystyy.

Siksi hallinnossa pyritään kun vielä ehkä ehditään, rakentamaan systeemiä jossa
- oppilaat itseohjautuu
- kun ilmiöt täyttää luokan niin oppilaat hajaantuu muualle itseohjautuen
- opettaja varaa koko työpäivänsä ilmiöille
- ajoittain koulu kokoontuu "heimokokoukseen" jossa hymistellään ja kumbaya soi ja silloin itseohjautuva oppilas voi jopa nähdä hermoromahtavan opettajansa.

Ehkä tätä muutosta ei tarvitsisi, jos olisi joku keino välttää hallitsemattoman monikulttuurin maahanmuuton ongelmat...että olis joku keino valttää maahanmuuton... ei, ei tuu mieleen.
Hei, itseohjautuvuus, kotiopetus, sähköiset kirjat ja etäopetus. Ei tarvi kouluja/opettajia, kodin lisäksi riittää iso halli ja vartijat.

Alarik osuu mielestäni ylläolevassa kirjoituksessaan oikeaan, kun hän epäilee, että opetussuunnitelmassa on otettu kehitysmaalainen maahanmuutto ja sen ongelmat huomioon.

Tämän ketjun avausviestissä liki kolmen vuoden takaa luki näin:

Quote'.. minulla on epäilys, että uutta opetussuunnitelmaa luotaessa otettiin monikultturismin vaatimukset hyvinkin huomioon.

Suomenkin kouluissa on tuhansia, kuka ties kymmeniä tuhansia kehitysmaaperäisiä lapsia. Opettajat ovat huomanneet nämä haastaviksi opetettaviksi monestakin syystä. On havaittu, että moni suomalainen jaksaa kiltisti istua pulpetissaan ja kuunnella siinä, missä toisinaan heikon impulssikontrollin omaavat kehitysmaalaiset eivät jaksa istua paikoillaan tai ainakaan olla mölyämättä ja pitämättä omaa sirkustaan varsinkin, jos luokassa on enemmänkin samaa ainesta.

Miten ongelmaan reagoitiin? Laitettiinko kehitysmaalaiset lapset erityisluokalle? Annettiinko mölyäjille ja häiriköille rangaistuksia? Kovennettiinko kuria? Vaadittiinko vanhemmilta toimenpiteitä? Ei suinkaan. Vaan muokattiin koko opetussuunnitelma suomalaislapsista välittämättä mahdollisimman sopivaksi kehitysmaalaiselle mentaliteetille ja tavoille!

Kun havaittiin, että kehitysmaalainen, vajaan impulssikontrollin omaava lapsi on häiriöksi eikä häntä saatu mitenkään kuriin, päätettiin tehdä koko koulusta sirkus ajattelematta omien lastemme mahdollisuuksia oppia.

Yhtäkkiä keksittiinkin, että koulussa piti olla kivaa! Oli vanhanaikaista, että opettaja opetti ja oppilaat istuivat hiljaa oppimassa. Sellainen oli perin impiwaaralaista! Kouluista alettiin rakentaa viihtymiskeskuksia, joissa mikään päivä ei ole samanlainen kuin toinen. Luokkia vaihdetaan, tehdään käsillä, ollaan spontaaneja ja osallistuvia, kyseenalaistetaan, keskeytellään opettajaa, harrastetaan ryhmätöitä, tehdään kesken viikkoa luokkaretkiä milloin minnekin, ollaan äänekkäitä ja ulospäinsuuntautuvia, leikitellään asioilla, luodaan tietokoneilla, annetaan ilon näkyä, eletään ja koetaan..

Toivottiin siis, että tällainen remukoulu olisi sen verran mielenkiintoinen, että kehitysmaalainenkin oppilas jaksaisi sitä käydä ja olla pahemmin häiriköimättä, kun kaiken aikaa tapahtuisi kaikkea kivaa, mielenkiintoista, luovaa, äänekästä ja hassua! Unohdettiin säännöt, rutiini, kurinlaisuus, systemaattisuus ja selkeys - suomalaisen kontemplatiivisen, introvertin ja kiltin oppilaan haitaksi.

Näin siis kehitysmaalaisia mielistelemällä ja yhteiskuntaamme heidän ehdoillaan muuttamalla teemme ikävän palveluksen herkille ja älykkäille suomalaislapsille, joille tällainen 'tättärää-koulu' ei ole heidän potentiaaliaan palveleva vaihtoehto siitä huolimatta, että tiedostavat pedagogitädit ja -sedät ovat aivan ihquna tästä koulusivistyksen ja käytöstavat roskakoriin heittäneestä vallankumouksesta!'

Kun ei suoraan kehdata tunnustaa, että kehitysmaalaisesta ei ole pohjoismaalaiseksi opiskelijaksi, naamioidaan rasismin pelossa koko koululaitos miellyttämään keharimaalaista pyrkien siten peittämään keharimaalaisten aiheuttamat ongelmat ja oppimisvaikeudet. Haittapuoleksi sitten toki jää, ettei koulussa enää suomalainenkaan opi mitään, kun on vain ilmiöitä, omavaltaisuutta, kaoottisuutta, häiriköintiä, meteliä, rajojen puutetta, abstraktiutta, kokeilua, taiteellisuutta ja ties mitä pölhöä sirkusta.

^ Tosin epäilen ilmiödiibadaaban vain pahentavan uussuomalaisten oppimista, koska siinä priorisoidaan itsenäinen opiskelu. Huono oppilas on juuri sellainen, jolta puuttuu kyky tai motivaatio itsenäiseen opiskeluun. Osaan kuvitella millaista sekasortoa ilmiöoppimisluokat ovat, varsinkin kun niihin laitetaan uussuomalaisia.

Lisäksi, jos tämä ilmiöoppiminen on ryhmätyötä, silloin siinä käytännössä tekee työtä vain pätevin ja muut katselevat vierestä.

Toki, jos kyse on näennäisestä oppimisesta, eli saadaan uussuomalaiset etenemään oppijärjestelmässä keinolla tai toisella, niin silloin voi olla tarkoituksen mukainen. Asetetaan rima niin alas, että siitä kävelee yli lökäpöksyisinkin laahustaja.

PISA-liukumäki odottaa meitä kun mennään Ruotsin perässä. Opettajilla on kiire vain antaa näille hyväksytty arvosana että pääsevät eroon ja voivat sysätä ongelman muualle. Eikä siitä voi heitä kyllä syyttää..

Quote from: simppali on 16.08.2019, 19:53:27
Kolme vuotta sitten nuorimmainen oli kasi luokalla, käytiin koululla kuuntelemassa uutta opetussuunnitelmaa, tytön luokanvalvoja vanhempi mieshenkilö kertoi totuuden nyk. peruskoulusta.

Oppilaat haahuilevat pitkin luokkaa, koska paikallaan istuminen voi turhauttaa, ns. pulpetit ovat out nyt istutaan lattialla tai ihan missä vaan.

Kaikki opiskeluun tukea tarvitsevat on integroitu normaaliin luokkaan, jotta ei tule pahamieli, Suomea ei tarvitse osata, opettajalle voi naamailla niin paljon kun huvittaa..jne.

Quote from: Ajattara on 16.08.2019, 20:03:29
Minäkin sain tutustua ilmiöoppimiseen pari vuotta sitten, kun aloin ihmetellä miksi tyttö yhtäkkiä pyytää aina pakkaamaan varavaatteita reppuun --- No kun on niin muumin kylmä istua rappukäytävässä tekemässä matikantehtäviä, kun luokassa ilmiöopitaan niin kovaa ettei pysty keskittymään mihinkään.    :(

Quote from: Supernuiva on 17.08.2019, 00:35:11
Aikoinaan koulussa piti vain istua hiljaa ja jäljentää opettajan taululle kirjoittamaa vihkoon. Nyt lapset sitten vain oleskelevat ja oppivat itseohjautuvasti? Toki joihinkin aineisiin tämä voi sopia hyvin, ehkä jopa erinomaisesti, mutta on myös aineita - kuten matematiikka, jonka oppii vain, jos ymmärtää mistä laskemisessa on kyse.

Nähdäkseni aivan ensimmäinen edellytys oppimiselle on työrauha ja mahdollisuus keskittyä tehokkaasti opeteltavaan asiaan. Kaikki keskittymistä häiritsevät ylimääräiset asiat pitää tästä syystä pyrkiä minimoimaan silloin, kun yritetään opetella jotain keskittymistä vaativaa (vaikkapa yllä olevassa lainauksessa mainittua matematiikkaa). Nykykoulun inkluusio-ajattelu yhdistettynä kaikenlaiseen tori-/basaarityöskentelyyn (vrt. muutama viesti sitten linkattu juttu Lappeenrannasta) ja pakotettuun digilaitteiden käyttöön häiritsee merkittävästi keskittymistä:

• Inkluusio tuo tavallisiin 20-30 oppilaan luokkiin sellaiset oppilaat, jotka tarvitsisivat käytännössä aikuisen ohjausta pienryhmässä, jotta pystyvät ylipäätään edes teoriassa keskittymään mihinkään. Kun aikuista ei ole koko ajan paimentassa, nämä kaverit sitten laittavat homman ranttaliksi ja häiritsevät kaikkien muiden oppilaiden työskentelyä.
• Torityöskentelyssä käy herkästi niin, että sekä lapset että heidän ajatuksensa vaeltavat samaan tahtiin. Mennään vähän juttelemaan kaverin kanssa tai mietitään ihan jotain muita juttuja. Erityisesti jos opittava asia on oppilaan mielestä hankala ja siihen ei voimakkaasti rohkaista / pakoteta johdetusti keskittymään, oppilas alkaa herkästi miettiä ihan muita juttuja ja keskittyminen opeteltavaan asiaan herpaantuu.
• Digilaitteiden käytön haitallisuus oppimiselle johtunee osin keskittymistä häiritsevistä ominaisuuksista: Laitteella voi tehdä paljon muutakin kuin sitä asiaa, johon piti keskittyä. Toisaalta asiat pitää tehdä (mahdollisesti puutteellisen) käyttöliittymän rajoissa (missä se + -merkki taas olikaan), jolloin keskittyminen varsinaisesta oppimisesta siirtyy digilaitteen käyttämiseen eikä vaikkapa matematiikan ymmärtämiseen. Oppimateriaalien mahdollinen takkuileva toiminta siirtää huomion laitteeseen ja sen ongelmiin, mikä on taas pois opittavasta asiasta.

 
Kun työskentelyrauha on saatu kohdalleen, voidaan ehkä alkaa miettimään itseohjautuvuutta. Jotta oppilas voisi toimia täydellisen itseohjautuvasti, pitää häneltä löytyä riittävää kiinnostusta ja motivaatiota asian oppimiseen. Lisäksi pitää löytyä huomattavaa pitkäjänteisyyttä ja kykyä pakottaa itsensä takaisin oppimisen pariin aina silloin kun asia ei jaksa kiinnostaa. Ja lopuksi oppilaalla pitäisi vielä olla kyky erottaa oleellinen ja epäoleellinen asia toisistaan: mitkä asiat kannattaa opetella todella hyvin ja mihin riittää pinnallisempi ote. Olisihan tietysti hienoa, jos peruskoulun oppilailla olisi tällaiset kyvyt, mutta ei näitä ominaisuuksia ole kaikilla aikuisillakaan, saati sitten lapsilla.

Itseohjautuvuutta varmastikin pystyy opettelemaan ja sitä suorastaan kannattaa opetella, mutta eri asia on se, onnistuuko asia pudottamalla lapsi "altaan syvään päähän" ja kehottamalla häntä ohjautumaan itse. Todennäköisesti monenkaan kohdalla näin ei ole:

• Likimainkaan kaikkia oppilaita eivät kiinnosta läheskään kaikki koulussa opeteltavat asiat. Löytyy toki niitä, jotka ovat luontaisesti kiinnostuneita melkein kaikesta koulussa opeteltavasta, mutta nämä ovat ainakin oman kokemukseni mukaan selkeässä vähemmistössä. Jos omaa kiinnostusta aihetta kohtaan ei löydy, aiheen pariin pitää opettajan toimesta ohjata / motivoida - joskus varsin suoraviivaisestikin. Ei voi olettaa, että motivaatio syntyy jostain itsestään. Ei lapsille voi sysätä aikuisen vastuuta siitä päätöksestä, mitä ja miksi lapsen kannattaisi opetella pärjätäkseen aikuisena elämässä.
• Pitkäjänteisyyden harjoittalu onnistuu sillä, että pakottaa itsensä kerta toisensa jälkeen tekemään asioita silloinkin, kun asiat eivät kiinnostaisi. Mutta jos ei ole riittävää motivaatiota tai muut asiat kiinnostavat enemmän, jonkun on oltava ohjaamassa oppilasta kääntämään huomionsa siihen, mitä piti tehdä. Joskus tässä lienee tarpeen käyttää sopivaa kombinaatiota palkintoja ja rangaistuksia.
• Oleellisen ja epäoleellisen opettavissa aineissa vaatii käytännössä opettajan kokemusta. Sen edellyttäminen lapsilta on jokseenkin absurdia. Jos lapsella on opettajan kyky oleellisen ja epäoleellisen erottamiseen, mitä hän tekee peruskoulussa? Kyky oleellisen ja epäoleellisen erottamiseen kasvaa vähitellen kokemuksen ja tiedon karttuessa.

Itseohjautuvuus on varmasti oikein hyvä asia oppimisessa erityisesti valmiiksi hyvin motivoituneilla oppilailla koskien heidän kiinnostuksensa kohteita (vrt. esimerkiksi vaikkapa jääkiekosta tai ohjelmoinnista kiinnostuneet kouluikäiset lapset), mutta nähdäkseni sitä pitää annostella varoen kun aletaan puhua kokonaisten koululuokkien itseohjautuvuudesta yli kaikkien oppiaineiden. Itseohjautuvuuteen voi varmasti harjoitella oppilaan kokoisissa mittasuhteissa vähin eri vapautta ja vastuuta lisäämällä, mutta on vaikea nähdä, että ylipäätään juuri ketään alakouluikäistä pitäisi päästää opettelemaan vaikkapa koko lukuvuoden oppisisältöä itsenäisesti. Kuitenkin vähän tämän kaltaisia tarinoita tähänkin ketjuun linkatuista jutuista saa lukea.

Itseohjautuvuuteen liittyy myös "palkintopuoli", joka nähdäkseni on osittain vesitetty nykyisessä lähestymistavassa. Nykyään tuntuu olevan hiukan muotia se, että viihtyvyyttä koulussa pyritään lisäämään sillä, että vaaditaan oppilailta vähemmän asioita, jotta koulussa olisi mukavampaa. Kuitenkin parempi voisi olla vaatia asioita, jolloin palkintona itsensä ylittämisestä ja vaikeiltakin tuntuvien asioiden oppimisesta olisi onnistumisen kokemus. Viihtyvyys ja mukavuus pitäisi olla palkinto siitä, että on pystynyt työskentelemään itsensä kehittämiseksi (samalla muita häiritsemättä). Tämä kasvattaa pitkäjänteisyyttä, itseluottamusta ja lisää opittujen asioiden määrää. Sen sijaan suoraan lyhytjänteiseen viihtymiseen tähtääminen ei välttämättä pitkällä tähtäimellä johda edes viihtymiseen.

Viime vuoden PISA-tutkimuksen tulokset julkaistaan muistaakseni 3. jouluukuuta tänä vuonna. Sitä ja siitä mahdollisesti seuraavaa selitysten kirjoa odotellessa..

Quote from: simplex on 17.08.2019, 12:04:20
Viime vuoden PISA-tutkimuksen tulokset julkaistaan muistaakseni 3. jouluukuuta tänä vuonna. Sitä ja siitä mahdollisesti seuraavaa selitysten kirjoa odotellessa..

Eiköhän PISA-pihlajamarjojen kerrota (monen auktoriteetin voimin) olevan happamia.  Takuuvarmasti löytyy opetusalan asiantuntijoita, jotka kertovat meille tyhmille, miksi PISA-kyselyt eivät oikeastaan mittaa todellisen oppimisen tasoa juuri lainkaan.

Huoli pois!

En epäile hetkeäkään, etteikö uusi opetusministeri maineikkaine avustajakaarteineen saisi kammettua asioita oikealle uralle.

Nyt kalpeanaamojen lapsilla on vielä mahdollisuus vaihtaa koulua. Sehän ei pitkän päälle ole suotavaa, sieltähän saattaa muutama yksilö päästä nousemaan menestykseen.

Jos tämä hallitus saa jatkaa kautensa loppuun, on tuo mahdollisuus torpattu. Kaikki pakotetaan nauttimaan monikultturisuudesta ja jakamaan tulevaisuutensa näkymät heidän kanssaan. Eli ottamaan turpaansa ja alistumaan, menestyksen mahdollisuudet on rikkauden nimissä viety.

Boldaukset alla. Hienoa että ysiluokkalaiset pojat eivät ujostele kertoa mielipiteitään YLE:n vegaani-toimittajattarelle. Jos oikein muistan, niin Perussuomalaisten kannatus tässä viiteryhmässä on äärimmäisen korkeaa.  8)

Quote
"Opettaja ei voi päättää, uupuuko vai ei" – Huolipuhe valtasi peruskoulun, mitä siitä pitäisi ajatella? Koululaiset kertovat

Ysiluokkalaiset tietävät, millaista on koulunkäynti 2010-luvulla. Nyt he kertovat, pitääkö peruskoulun nykytilasta huolestua.

Siinä missä omina peruskouluaikoinani opin esimerkiksi kiertämään joukkotappelut kaukaa, välttämään kaikki uimatunnit ja soittamaan Finlandia-hymnin nokkahuilulla, opitaan nykykoulussa esimerkiksi ajattelua, oppimaan oppimista, yrittäjyyttä ja kestävän tulevaisuuden rakentamista.

Tai ainakin näin olen lukenut. Se kuulostaa eittämättä hienolta.

Kaikki eivät tosin ole yhtä mieltä siitä, että nykykoulussa käytetyt opetusmetodit johtavat juuri tähän lopputulokseen.

Olen lukenut artikkeleita, joissa kerrotaan, että viime vuosina kouluissa on otettu käyttöön uusia menetelmiä, jotka jopa heikentävät oppimista merkittävästi.

Olen myös kuullut, että opettajan työ on muuttunut kaaosmaiseksi suorittamiseksi.

Opettajat uupuvat. Niin uupuvat koululaisetkin.

Suomalainen peruskoulu vaikuttaa muuttuneen arkisesta myrskyisäksi, ja yllättävän nopeasti – onhan omista peruskouluajoistani vasta vuosikymmen.

Siksi hyppäsin päiväksi ysiluokkalaisen kenkiin tavoitteenani selvittää, onko peruskoulu niin kaaoksessa kuin lukemani perusteella vaikuttaa.
[...]
Ruotsin tunnilla Matias Lahikainen kertoi rakastaneensa lihaa. Se muistuu mieleen lounaalla, kun hän istuu seuraani. Alan kehua ruokalan nerokasta esillepanoa, jossa kasvisruoka on tarjolla linjastossa ennen liharuokaa.

– Ootsä joku vegaani vai? Lahikainen kysyy.

– No sellainen kotivegaani, vastaan.

Omina peruskouluaikoinani kasvisruokaa koulussa saadakseen joutui pyytämään luvan vanhemmilta ja terveydenhoitajalta. Harva ryhtyi siihen. Yksi ystäväni päätti jättää lihan pois lautaseltaan viidennellä luokalla. Häntä pidettiin radikaalina.

Lähes päivittäin joku huolestunut opettaja kävi ruokalassa muistuttamassa häntä siitä, että kasvavan lapsen pitäisi syödä lihaa.

Koska haluan siirtää puheen pois ruokailutottumuksistani ja vertailla koulupolkujamme, nostan esiin Suomen heikentyneen Pisa-menestyksen. Mistä johtuu, että minun ikäluokkani pärjäsi paremmin kuin ikätoverimme ympäri maailman, mutta nykykoululaiset häviävät esimerkiksi Virolle?

Lahikainen miettii hetken ja nostaa sitten esiin kolme pointtia. Tai oikeastaan kaksi, sillä yksi tulee vieressä istuvalta kaverilta.

Koululaisten motivaation puute, ulkomaalaistaustaisten koululaisten osuuden kasvaminen ("kaikki ei ole välttämättä niin taitavia suomen kielessä") ja koulujen löystynyt kuri, hän pohtii.

– Enää ei tuu remmistä perseelle tai kepillä näpeille, Lahikainen tiivistää.
[...]
Oppilaiden mukaan opettajien keinovalikoima kurinpitoon ei ole kovin suuri. Beata Ponyin mukaan häiriköivän oppilaan opettaja voi esimerkiksi kutsua vararehtorin paikalle luokkaan, mutta se ei aina riitä rauhoittamaan tilannetta.
[...]

Ihmettelen myös koulujen digikiimaa.

Jos oikein muistan, meillä on suuri huoli siitä, että lapsilla on liikaa ruutuaikaa, joka saattaa edesauttaa keskittymishäiriöitä ja likinäköisyyttäkin. Ja nyt koulutkin työnnetään täyteen digiä. Tottakai nykymaailmassa monet asiat 'tapahtuvat' jonkun tietokoneen ruudulla, mutta kun tätä vyörytystä on kaikkialla, pitäisi edes kouluissa totuttaa lapsia olemaan ja oppimaan ilman, että ruutu on läsnä kaikkialla - poislukien erityiset tietotekniikkatunnit. Pitäisi enemmän keskittyä perinteisiin kirjoihin ja omaan käsillätekemiseen, kuten kirjoittamiseen. Se lisää keskittymiskykyä ja kehittää älyä muiden hyötyjen lisäksi.

Quote from: Eino P. Keravalta on 22.08.2019, 17:07:14
Ihmettelen myös koulujen digikiimaa.

Jos oikein muistan, meillä on suuri huoli siitä, että lapsilla on liikaa ruutuaikaa, joka saattaa edesauttaa keskittymishäiriöitä ja likinäköisyyttäkin. Ja nyt koulutkin työnnetään täyteen digiä. Tottakai nykymaailmassa monet asiat 'tapahtuvat' jonkun tietokoneen ruudulla, mutta kun tätä vyörytystä on kaikkialla, pitäisi edes kouluissa totuttaa lapsia olemaan ja oppimaan ilman, että ruutu on läsnä kaikkialla - poislukien erityiset tietotekniikkatunnit. Pitäisi enemmän keskittyä perinteisiin kirjoihin ja omaan käsillätekemiseen, kuten kirjoittamiseen. Se lisää keskittymiskykyä ja kehittää älyä muiden hyötyjen lisäksi.

Aika absurdi ehdotus, jos Suomi haluaa pärjätä kilpailussa niin digisaatiota pitää vaan lisätä, sitäpaitsi mitä kirjoilla tekee kun on voi lukea saman interaktiivisesta ruudusta videoilla varustettuna, säästyy metsääkin kun ei turhaan painateta kirjoja enää. 50v päästä kukaan ei anyways lue enää kirjoja, ja ainoat kirjat löytyy jostain museosta. Sama juttu kynällä kirjoittamisen kanssa, tulevaisuudessa jos jo ei nyt, täysin turha taito.

Ei siinä, tietenkin nykyteknologia ja kaikki vastaavat vieraannuttaa ihmiset siitä mihin olemme evoluutionaalisesti luotu ja tulevat sukupolvet kärsinee yhä enemmän mielenterveysongelmista. Olisihan se kiva olla amissi, stressivapaata elämää 1800 luvun tyylisesti. Ehkä kouluihin voitaisiin luoda joku nostalgia oppiaine missä oppilaat larppaisi milloin mitäkin vuosisataa, viljelisi maata vaikka kuokalla tai jtn

Quote from: kriittinen_ajattelija on 23.08.2019, 03:00:21
Aika absurdi ehdotus, jos Suomi haluaa pärjätä kilpailussa niin digisaatiota pitää vaan lisätä, sitäpaitsi mitä kirjoilla tekee kun on voi lukea saman interaktiivisesta ruudusta videoilla varustettuna, säästyy metsääkin kun ei turhaan painateta kirjoja enää. 50v päästä kukaan ei anyways lue enää kirjoja, ja ainoat kirjat löytyy jostain museosta.

Haluatko tarkentaa, miten Suomi ei pärjää kilpailussa, jos digitaalisaatiota (peruskoulussa) ei lisätä? Mikä on nähdäksesi optimaalinen digitalisaation määrä?

Esimerkiksi  Turun Sanomien  (https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/815129/OECD+Tietokoneiden+kaytto+kouluissa+heikensi+Pisatuloksia) juttu parin vuoden takaa:

Quote
OECD: Tietokoneiden käyttö kouluissa heikensi Pisa-tuloksia

Tietokoneiden tuominen kouluihin ei OECD:n tuoreen tutkimuksen mukaan olekaan kohentanut oppimistuloksia, vaan päinvastoin heikentänyt nistä. Asiasta kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Läntisten teollisuusmaiden yhteisjärjestön OECD:n raportin mukaan voimakas panostus tietotekniikkaan ei ole nostanut esimerkiksi Pisa-testien tuloksia lukemisessa, matematiikassa tai muissa luonnontieteellisissä aineissa.

...

Ja  OECD:n sivuilta  (http://www.oecd.org/education/new-approach-needed-to-deliver-on-technologys-potential-in-schools.htm) tiivistelmä samasta:

Quote
...
Ensuring that every child reaches a baseline level of proficiency in reading and mathematics will do more to create equal opportunities in a digital world than solely expanding or subsidising access to high-tech devices and services, says the OECD.

In 2012, 96% of 15-year-old students in OECD countries reported having a computer at home, but only 72% reported using one at school. Overall, students who use computers moderately at school tend to have somewhat better learning outcomes than students who use computers rarely. But students who use computers very frequently at school do much worse, even after accounting for social background and student demographics.
...

OECD:n päätelmä tilanteesta on se, että tärkeämpää on nostaa lukemisen ja matematiikan osaamisen perustasoa kuin yksinomaan tarjota lisää digitalisaatiota. Tämä lainaus OECD:n tiivistelmästä tarkentaa TS:n lyhyttä artikkelia siinä suhteessa, että kohtuullinen tietokoneen käyttö tuotti vähän parempia tuloksia kuin tietokoneiden käyttäminen vain harvoin. Mutta hyvin usein tapahtuva tietokoneen käyttö sitä vastoin heikensi oppimistuloksia selvästi.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 23.08.2019, 03:00:21
Sama juttu kynällä kirjoittamisen kanssa, tulevaisuudessa jos jo ei nyt, täysin turha taito.

Tuskinpa vaan. Kynää ja paperia käyttäessä ei tarvitse käyttää digilaitteita, jotka houkuttelevat keskittymään ihan muuhun kuin käsillä olevaan tehtävään. Lisäksi kynällä kirjoittaminen ja piirustelu kehittää esimerkiksi hienomotoriikkaa, jota tarvitaan kyllä muuallakin kuin vain koulun penkillä. Toisaalta on esimerkiksi joitain oppiaineita (kuten matematiikka ja fysiikka), joissa menestyksekäs oppiminen ja tehtävien ratkaisu perustuvat paljolti kuvien piirtämisen ja kirjoittamisen yhdistelemiseen (lisäksi näissä kirjoittaminen edellyttää muutakin kuin standardimerkistön käyttöä). Tällaisissa oppiaineissa kynän ja paperin yhdistelmä ovat toistaiseksi kohtaamistani "käyttöliittymistä" kaikkein toimivin ja vähinten ajattelua haittaava ja rajoittava ratkaisu.


Linkkaan tähän yhden jutun vielä  IS / Taloussanomat  (https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001865075.html) -akselilta parin vuoden takaa:

Quote
Piilaakson teknoväki suosii tietokoneetonta opetusta
...
Piilaakson ympäristön Waldorf-kouluissa lasten elo näyttää videolla satumaiselta: leikkiä, liikuntaa, käsien ja ihmisyyden taitoja. Applen, eBayn, Googlen ja Yahoon huippujohtajat lähettävät jälkikasvunsa näihin kouluihin. Tietokoneet ovat kiellettyjä. Edesmennyt Apple-johtaja Steve Jobs kielsi tunnetusti tabletit lapsiltaan.
...
Samaan aikaan kun älylaitteita puuhataan tohinalla Suomen kouluihin, digiteollisuuden ytimessä Piilaaksossa kytee kapinahenki digitalisoituvaa lapsuutta kohtaan. Eräänlaista renessanssiajan opetusta tarjoavat koulut vastaavat omalla tavallaan siihen, mitkä taidot ovat tärkeitä tulevaisuudessa ja miten niitä opitaan.
...

Jos vähäisempi digitalisaatio mielestäsi tarkoittaa sitä, että ei pärjää kilpailussa, niin miksi mielestäsi Piilaaksossa IT-alan ihmiset laittavat lapsiaan kouluihin, joissa tietokoneiden ja digilaitteiden käyttöä on rajoitettu? Eivätkö nuo ihmiset ole perillä digitalisoidun koulun kilpailukykyä tehostavasta vaikutuksesta? Eivätkö he ole kilpailuhenkisiä? Vai eivätkö he vain halua lastensa pärjäävän kilpailussa?

HiHi

Tikutakuttamalla kasvaa tikuja ja takuja joiden työnä ja huvina vain pähkinöiden (sosiaalitukien) haku...

Eikös näiden lapsosten pitänyt olla kovasti "diginatiiveja"? Jotenkin kun näihin törmännyt, niin tuppaavat olemaan enämpi diginaiveja.

Kyllähän näiltä selfiet ja instagrammit onnistuu, anagrammit onkin sitten jo vaikeampi juttu. Somettaa osataan ja tuubista hakea rappia ja muuta rappiota. Vaan esimerkiksi lomakkeen muuttaminen vaikka LibreOfficella sähköiseen muotoon on kokolailla tekemätön paikka.

Dumbing Down America: The War on Our Nation's Brightest Young Minds
https://www.amazon.com/Dumbing-Down-America-Nations-Brightest/dp/1618211668

Muistaakseni tämän kirjailijan mielestä yksi suurimmista uhkista oli se, että digitalisointi mahdollistaa tehokkaasti sen, että yhtä ja tiettyä agendaa voidaan mahdollisimman tehokkaasti monistaa softan kautta kaikille koululaisille. Aiemmin opettajilla oli mahdollista valita opetuksen painopisteet, hyvässä ja pahassa.

Quote from: Eino P. Keravalta on 22.08.2019, 17:07:14
Ihmettelen myös koulujen digikiimaa.

Jos oikein muistan, meillä on suuri huoli siitä, että lapsilla on liikaa ruutuaikaa, joka saattaa edesauttaa keskittymishäiriöitä ja likinäköisyyttäkin. Ja nyt koulutkin työnnetään täyteen digiä.

Tätä ihmettelen itsekin. Tartun tässä vastauksessa pelkästään tuohon, mitä sanoit keskittymishäiriöistä ja siihenkin pelkästään opiskelun / koulun kontekstissa. Toki muutkin huolenaiheet liialliseen digeilyyn liittyen ovat huomion arvoisia, mutta yritän rajata vastauksen pituutta.

Usein massiivisen mittakaavan digilaitteiden käyttöä puolustetaan sillä, että "se on modernia" tai "muuten emme pärjää kilpailussa". Vastaavasti kriittisesti asiaan suhtautuvat vetoavat joko omiin epäilyksiin, kokemukseen tai tutkimustietoon digilaitteiden käytön haitallisesta vaikutuksesta oppimiseen. Ihan huvikseni yritin etsiä muutaman tutkimuksen, jossa näitä haittavaikutuksia on havaittu. Sanotaanko näin, että osumista ei tullut pulaa. Laitoin esimerkin omaisesti tämän viestin loppuun muutaman linkin viime vuosilta tiivistelmineen (ja lyhyine suomenkielisine tiivistelmän tiivistelmineen) alle. Lähes kaikki listan artikkelit tai raportit ovat vertaisarvioituja ja valitettavasti suurin osa niistä on maksumuurin takana. Joihinkin voi kuitenkin löytää Googlella artikkelien drafteja tai kokonaisia artikkeleja kirjoittajien omilta sivuilta ja/tai esimerkiksi Research Gatesta.

Yhteinen punainen lanka varsin monessa artikkelissa vaikuttaisi olevan se, että digitaalisten laitteiden käyttöön liittyvien oppimistulosta oppimistulosta heikentävien vaikutusten arvellaan liittyvän erityisesti "multitaskaamiseen", jonka yhteydessä digilaitteella tehdään jotain muuta kuin keskitytään varsinaiseen oppitunnin ja/tai luennon aiheeseen. Monet alle linkatuista artikkeleista artikkeleista nimenomaisesti tuovat esiin korrelaation huonompien oppimistulosten ja digilaitteiden käytön kanssa. Ja ilmeisesti se psykologian teoria, joka tukee syy-seuraus -suhdetta digilaitteiden käytön oppimistuloksia huonontavaan vaikutukseen perustuu juuri siihen, että jatkuva keskittymisen vaihtaminen tehtävästä toiseen (eli se multitaskaaminen) heikentää oppimistuloksia. Pitäisi siis keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, jos aikoo siitä jotain kunnolla oppia. Joku enemmän psykologiasta perillä oleva oikaiskoon, jos olen ymmärtänyt jotain pahasti väärin.

Alla olevissa artikkeleissa on lähinnä tutkittu college- tai yliopistotason opiskelijoita. Näin äkkiseltään kuvittelisi, että vanhemmilla ja pidemmälle ehtineillä opiskelijoilla on keskimäärin parempi keskittymis- ja itsesäätelykyky sekä motivaatio opiskeluun kuin esimerkiksi peruskoulun oppilailla. Siten voisi ajatella, että ylenpalttisella digilaitteiden käytöllä perusopetuksessa voi olla suuremmat haittavaikutukset, koska varsinkin joku osa oppilaista todennäköisesti ei edes pyri välttämään multitaskaamista. Erityisesti, jos yhdistetään digilaitteet oppilaiden itseohjautuvuuteen, niin moniko oppilaista oikeasti kykenee välttämään digilaitteilla multitaskaamista?

Mielenkiintoinen yksityiskohta alle liitetyistä artikkeleista koskee USA:n sotilasakatemia West Pointin opiskelijoille tehtyä tutkimusta (ks. alla oleva lista). Heidän tutkimuksessaan digilaitteiden käytön todettiin heikentävän puolen vuoden seurantajaksolla / -kurssilla arvosanoja noin 0,18 keskihajonnan verran. Varsinaista artikkelia en löytänyt ilmaisena, mutta ilmeisesti artikkelin pohjana oleva  "working paper"  (https://seii.mit.edu/wp-content/uploads/2016/05/SEII-Discussion-Paper-2016.02-Payne-Carter-Greenberg-and-Walker-2.pdf) (otsikko ja tiivistelmä ovat sanasta sanaan alle linkatun artikkelin kanssa täysin yhtenevät) kertoo seuraavaa:

Quote
Although many aspects of West Point differ from typical 4-year undergraduate institutions, there are many reasons to believe that permitting computers in traditional lecture-style classrooms could have even more harmful effects than those found in this study. Students at West Point are highly incentivized  to earn high marks, professors are expected to interact with their students during every lesson, and class sizes are small enough that it is difficult for students to be completely distracted by their computer without the professor noticing. 

Tämän mukaan West Pointissa opiskelijoita motivoidaan erittäin voimakkaasti hankkimaan hyviä arvosanoja, ryhmäkoot ovat suhteellisen pieniä ja opettajat vuorovaikuttavat oppilaiten kanssa. Näin ollen keskittyminen tunnin aiheeseen ei voi kokonaan häiriintyä helposti siten, että opettaja ei huomaisi. Jos siis sotilasakatemiassa valvonnan alla jopa rajoitettu digilaitteiden käyttäminen heikentää oppimistuloksia, niin miten lienee asian laita valvomattoman (tai löyhästi valvotun) ja itseohjautuvan teini-ikäisen peruskoulun oppilaan suhteen?

Tästä taidetaan päästä juuri siihen, mistä esimerkiksi Keltikangas-Järvinen on (tähänkin ketjuun linkatuissa lehtiartikkeleissa) puhunut: oppilaat joutuvat hyvin eriarvoiseen asemaan. Ne, joilla on motivaation tai keskittymisen kanssa vaikeuksia jo alunperin, itseohjautuvat digilaitteiden kanssa (ja varmaan ilmankin) todennäköisesti kohti ihan jotain muuta kuin asioiden oppimista.

Ja nyt tähän lopulta ne lupaamani linkit muutamiin artikkeleihin lyhyine tiivistelmineen:

---

Eileen Wood et al.,  Examining the impact of off-task multi-tasking with technology on real-time classroom learning  (https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0360131511002077), 2012

Quote
The purpose of the present study was to examine the impact of multi-tasking with digital technologies while attempting to learn from real-time classroom lectures in a university setting. Four digitally-based multi-tasking activities (texting using a cell-phone, emailing, MSN messaging and Facebook™) were compared to 3 control groups (paper-and-pencil note-taking, word-processing note-taking and a natural use of technology condition) over three consecutive lectures. Comparisons indicated that participants in the Facebook™ and MSN conditions performed more poorly than those in the paper-and-pencil use control. Follow-up analyses were required to accommodate the substantial number of students who failed to comply with the limited use of technology specified by their assigned conditions. These analyses indicated that participants who did not use any technologies in the lectures outperformed students who used some form of technology. Consistent with the cognitive bottleneck theory of attention (Welford, 1967) and contrary to popular beliefs, attempting to attend to lectures and engage digital technologies for off-task activities can have a detrimental impact on learning.

Tutkimuksessa tutkittiin sitä, miten digilaitteilla multitaskaaminen vaikuttaa opiskelijoiden oppimistuloksiin yliopistossa. Esimerkiksi Facebookin tai MSN Messengerin käyttö heikensi oppimistuloksia. Toisaalta todetaan, että ne, jotka eivät käyttäneet mitään digiteknologiaa pärjäsivät paremmin kuin ne, jotka käyttivät teknologiaa jossain muodossa. Havainnot ovat yhteensopivia psylologian teoriaan, joka käsittelee multitaskaamisen oppimista heikentäviä vaikutuksia.

---

Nancy Aguilar-Roca et al.,  The impact of laptop-free zones on student performance and attitudes in large lectures  (https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0360131512001236), 2012

Quote
The goal of this study was to determine if laptop use in lecture negatively impacts learning outcomes of surrounding students taking notes on paper. Two sections of a large introductory biology course (>400 students/section) were zoned into a laptop-permitted and a laptop-free area. Two sections in which laptop users could sit anywhere served as the Control. There was no difference in the attendance (~85%) or percentage of students using laptops (~29%) between Zoned and Control sections. Academic performance, based on exam points earned, was not significantly different for paper users in Zoned and Control sections indicating laptop use did not impair the overall achievement of surrounding students. However, there was a correlation between exam performance and note taking preference: paper note takers scored significantly higher and laptop users scored significantly lower than predicted by pre-class academic indicators (p < 0.01, paired t-test). The majority of both laptop (64%) and paper users (82%) in the Zoned sections supported a policy restricting laptop use to specific areas. Thus, while we further investigate whether the relationship between laptop use and performance is correlative or causative, zoning is an effective method for accommodating both laptop users and paper note takers in the same lecture hall.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako kannettavien tietokoneiden käyttö luennolla häiritsevästi myös niihin ympärillä oleviin opiskelijoihin, jotka tekevät muistiinpanoja kynällä ja paperilla. Tulosten perusteella tällaista vaikutusta ei ollut, mutta kannettavien tietokoneiden käyttäjien koesuoritukset olivat tilastollisesti merkitsevällä tasolla huonompia kuin niiden, jotka eivät käyttäneet kannettavaa tietokonetta luennolla.

---

Faria Sana et al.,  Laptop multitasking hinders classroom learning for both users and nearby peers  (https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0360131512002254), 2013

Quote
Laptops are commonplace in university classrooms. In light of cognitive psychology theory on costs associated with multitasking, we examined the effects of in-class laptop use on student learning in a simulated classroom. We found that participants who multitasked on a laptop during a lecture scored lower on a test compared to those who did not multitask, and participants who were in direct view of a multitasking peer scored lower on a test compared to those who were not. The results demonstrate that multitasking on a laptop poses a significant distraction to both users and fellow students and can be detrimental to comprehension of lecture content.

Simuloidussa luokkatilassa tutkittiin kannettavilla tietokoneilla tehtävän multitaskaamisenvaikutusta opiskelijoiden oppimsiseen. Ne, jotka tekivät asioita tietokoneella luennon yhteydessä, pärjäsivät luentoon liittyvässä testissä huonommin kuin ne, jotka eivät eivät multitaskanneet. Toisin kuin yllä olevassa toisessa tutkimuksessa, tämän tutkimusasetelman puitteissa haittavaikutukset ulottuivat myös niihin opiskelijoihin, jotka eivät multitaskanneet.

---

Edward Downs et al.,  Exam performance and attitudes toward multitasking in six, multimedia–multitasking classroom environments  (https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0360131515300282), 2015

Quote
Although many colleges and universities have implemented laptop programs, the use of these technologies in the classroom doesn't guarantee increases in exam performance. Used improperly, these technologies can hinder the learning process. An experiment was conducted comparing how the use or non-use of technology affected exam performance between six different classroom environments. Consistent with predictions based on theories of multitasking and multimedia processing, participants performed worst on an exam when distracted with social media. Moreover, having had this experience, participants in five of the six conditions showed a decrease in perceptions of their abilities to efficiently multitask from pre-test to post-test. Results are discussed in terms of theory and recommendations are made for the integration of experiential learning sessions into orientation programs to help promote a healthy classroom learning environment.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten tietokoneiden / digiteknologian käyttäminen vaikuttaa opiskelijoiden koetuloksiin. Tutkimuksessa havaittiin, ne joiden keskittyminen häiriintyi sosiaalisen median takia, saivat huonoimpia koetuloksia, mikä on linjassa aiheeseen liittyvän teoreettisen taustatiedon kanssa.

---

Saraswathi Bellur et al.,  Make it our time: In class multitaskers have lower academic performance  (https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0747563215004677), 2015

Quote
Young adults, especially college students, are consistently engaging in multiple tasks simultaneously. They are texting, reading, and using social media while studying and attending class. While there are a variety of contexts and relationships likely influenced by this, the present research project examines the influence of media multitasking in the context of students in technology-saturated classrooms and how this is impacting learning and academic performance. A survey of college students examined the impact of technology-based multitasking behaviors both within and outside classrooms. Data demonstrate that those who multitask frequently in-class have lower current college GPAs. This relationship remained significant even after controlling for perceived multitasking efficacy and time spent studying outside of class. Texting emerged as a dominant activity both while attending class and while doing homework. Females seem to use technologies more for maintaining mediated interpersonal interactions and social connections. Males seem to use technology more for online information seeking and for consuming online videos. Those who reported multitasking while doing homework spent more time spent studying outside of class, thereby contributing to inefficient study habits. Implications for technology use, best practices and policies in academic settings are discussed.

Tutkimuksessa selvitettiin college-opiskelijoiden multitaskaamisen vaikutusta sekä luokkahuoneissa että luokkahuoneiden ulkopuolella. Niillä, jotka multitaskasivat eniten luokkassa, oli matalammat arvosanojen keskiarvot, vaikka esimerkiksi opiskeluun oppituntien ulkopuolinen opiskeluaika oli huomioitu. Ne, jotka multitaskasivat kotitehtäviä tehdessään, omaksuivat tehottomia opiskelutapoja.

---

Louis-Philippe Beland and Richard Murphy,  Ill Communication: Technology, Distraction & Student Performance  (http://cep.lse.ac.uk/pubs/download/dp1350.pdf), 2015

Quote
This paper investigates the impact of schools banning mobile phones on student test scores.  By surveying schools in four English cities regarding their mobile phone policies and combining it with administrative data, we find that student performance in high stakes exams significantly increases post ban. We use a difference in differences (DID) strategy, exploiting variations in schools' autonomous decisions to ban these devices, conditioning on a range of   student characteristics and prior achievement. Our results indicate that these increases in performance are driven by the lowest-achieving students. This suggests that restricting mobile phone use can be a low-cost policy to reduce educational inequalities.

Tässä raportissa tutkittiin koulunlaajuisen puhelinten käyttökiellon vaikutusta opiskelijoiden koetuloksiin. Neljästä Englannin kaupungista kerätyn datan pohjalta pääteltiin, että puhelinten kieltäminen paransi koetuloksia merkittävästi. Tulosten perusteella huonoiten pärjäävien opiskelijoiden koetulokset nousivat eniten ja tämän perusteella puhelinten kieltäminen voitiin nähdä halpana keinonta vähentää koulutuksellista epätasa-arvoa.

---

Susan Carter et al.,  The impact of computer usage on academic performance: Evidence from a randomized trial at the United States Military Academy  (https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0272775716303454), 2017

Quote
We present findings from a study that prohibited computer devices in randomly selected classrooms of an introductory economics course at the United States Military Academy. Average final exam scores among students assigned to classrooms that allowed computers were 0.18 standard deviations lower than exam scores of students in classrooms that prohibited computers. Through the use of two separate treatment arms, we uncover evidence that this negative effect occurs in classrooms where laptops and tablets are permitted without restriction and in classrooms where students are only permitted to use tablets that must remain flat on the desk.

USA:n sotilasakatemiassa kiellettiin yhdellä kurssilla satunnaisesti valituissa luokkahuoneissa tablettien käytäminen, joissain luokissa käyttöä rajoitettiin ja joissain luokissa tabletteja sai käyttää vapaasti. Loppukokeen tulokset olivat 0,18 keskihajonnan verran huonompia niillä, jotka käyttivät tabletteja.

---

Richard Patterson and Robert Patterson,  Computers and productivity: Evidence from laptop use in the college classroom  (https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0272775716307129), 2017

Quote
This paper evaluates the effect of classroom computer use on academic performance. Using a quasi-experimental design and administrative data, we find that computer use in college classrooms has a negative impact on course grades. Our study exploits institutional policies that generate plausibly random variation in laptop use within the classroom. Compared to students who are not affected by computer policies, students who are induced to use computers in class perform significantly worse and students who are influenced not to use computers perform significantly better. We find that the negative effects of computer use are concentrated among males and low-performing students and more prominent in quantitative courses.

Tutkimuksessa selvitettiin kannettavien tietokoneiden käyttämistä collegessa. Ne, jotka käyttivät tietokoneita ilman rajoituksia, saivat merkittävästi huonompia arvosanoja kursseista kuin ne, joiden tietokoneiden käyttöä oli rajoitettu. Pojat ja muutoin valmiiksi heikommin menestyvät opiskelijat kärsivät tietokoneen käytön haittavaikutuksista eniten.

---

Arnold Glass and Mengxue Kang,  Dividing attention in the classroom reduces exam performance  (https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/01443410.2018.1489046), 2018

Quote
The intrusion of internet-enabled electronic devices (laptop, tablet, and cell phone) has transformed the modern college lecture into a divided attention task. This study measured the effect of using an electronic device for a non-academic purpose during class on subsequent exam performance. In a two-section college course, electronic devices were permitted in half the lectures, so the effect of the devices was assessed in a within-student, within-item counterbalanced experimental design. Dividing attention between an electronic device and the classroom lecture did not reduce comprehension of the lecture, as measured by within-class quiz questions. Instead, divided attention reduced long-term retention of the classroom lecture, which impaired subsequent unit exam and final exam performance. Students self-reported whether they had used an electronic device in each class. Exam performance was significantly worse than the no-device control condition both for students who did and did not use electronic devices during that class.

Tutkimuksessa selvitettiin internettiin kytkettyjen digilaitteiden vaikutusta college-opiskelijoiden suoriutumiseen kurssiin liittyvissä kokeissa. Opiskelijoiden huomion jakaantuminen digilaitteen ja luennon välillä ei tämän tutkimuksen perusteella vaikuttanut nopeisiin luennon yhteydessä tehtäviin "pistokokeisiin", mutta luennon sisällön mieleen palauttaminen pidemmän ajan jälkeen ei onnistunut digilaitteita käyttävillä yhtä hyvin, mikä johti huonompiin koetuloksiin välikokeissa ja kurssin loppukokeessa.

---

Näitä tosiaan olisi löytynyt lisääkin ja varmaan oikeasti alaa tunteva osaisi pointata merkitsevimmät tutkimukset. Itselleni tämä on vähän tällaista hakuammuntaa. Pointti oli ehkä kuitenkin siinä, että digilaitteiden käyttöönottaminen "takki auki" -menetelmällä ei näidenkään valossa tunnu järkevältä. Siinä mielessä olen optimisti, että varmasti on löydettävissä tapoja käyttää digilaitteita siten, että niistä saa oikeasti oppimistuloksia parantavaa lisäarvoa opetukseen. On kuitenkin vaikea uskoa, että oikea tapa digilaitteiden käyttämiseen perusopetuksessa olisi mahdollisimman laajamittainen ja itseohjautuva käyttö.

Quote from: simplex on 23.08.2019, 06:21:52
miksi mielestäsi Piilaaksossa IT-alan ihmiset laittavat lapsiaan kouluihin, joissa tietokoneiden ja digilaitteiden käyttöä on rajoitettu?

Yllä olevien (tai vastaavien) artikkeleiden lukeminen varmaankin antaa eväitä vastata myös tähän kysymykseen.

Quote from: simplex on 23.08.2019, 06:21:52

Quote from: kriittinen_ajattelija on 23.08.2019, 03:00:21
Aika absurdi ehdotus, jos Suomi haluaa pärjätä kilpailussa niin digisaatiota pitää vaan lisätä, sitäpaitsi mitä kirjoilla tekee kun on voi lukea saman interaktiivisesta ruudusta videoilla varustettuna, säästyy metsääkin kun ei turhaan painateta kirjoja enää. 50v päästä kukaan ei anyways lue enää kirjoja, ja ainoat kirjat löytyy jostain museosta.

Haluatko tarkentaa, miten Suomi ei pärjää kilpailussa, jos digitaalisaatiota (peruskoulussa) ei lisätä? Mikä on nähdäksesi optimaalinen digitalisaation määrä?

Esimerkiksi  Turun Sanomien  (https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/815129/OECD+Tietokoneiden+kaytto+kouluissa+heikensi+Pisatuloksia) juttu parin vuoden takaa:

Quote
OECD: Tietokoneiden käyttö kouluissa heikensi Pisa-tuloksia

Tietokoneiden tuominen kouluihin ei OECD:n tuoreen tutkimuksen mukaan olekaan kohentanut oppimistuloksia, vaan päinvastoin heikentänyt nistä. Asiasta kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Läntisten teollisuusmaiden yhteisjärjestön OECD:n raportin mukaan voimakas panostus tietotekniikkaan ei ole nostanut esimerkiksi Pisa-testien tuloksia lukemisessa, matematiikassa tai muissa luonnontieteellisissä aineissa.

...

Ja  OECD:n sivuilta  (http://www.oecd.org/education/new-approach-needed-to-deliver-on-technologys-potential-in-schools.htm) tiivistelmä samasta:

Quote
...
Ensuring that every child reaches a baseline level of proficiency in reading and mathematics will do more to create equal opportunities in a digital world than solely expanding or subsidising access to high-tech devices and services, says the OECD.

In 2012, 96% of 15-year-old students in OECD countries reported having a computer at home, but only 72% reported using one at school. Overall, students who use computers moderately at school tend to have somewhat better learning outcomes than students who use computers rarely. But students who use computers very frequently at school do much worse, even after accounting for social background and student demographics.
...

OECD:n päätelmä tilanteesta on se, että tärkeämpää on nostaa lukemisen ja matematiikan osaamisen perustasoa kuin yksinomaan tarjota lisää digitalisaatiota. Tämä lainaus OECD:n tiivistelmästä tarkentaa TS:n lyhyttä artikkelia siinä suhteessa, että kohtuullinen tietokoneen käyttö tuotti vähän parempia tuloksia kuin tietokoneiden käyttäminen vain harvoin. Mutta hyvin usein tapahtuva tietokoneen käyttö sitä vastoin heikensi oppimistuloksia selvästi.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 23.08.2019, 03:00:21
Sama juttu kynällä kirjoittamisen kanssa, tulevaisuudessa jos jo ei nyt, täysin turha taito.

Tuskinpa vaan. Kynää ja paperia käyttäessä ei tarvitse käyttää digilaitteita, jotka houkuttelevat keskittymään ihan muuhun kuin käsillä olevaan tehtävään. Lisäksi kynällä kirjoittaminen ja piirustelu kehittää esimerkiksi hienomotoriikkaa, jota tarvitaan kyllä muuallakin kuin vain koulun penkillä. Toisaalta on esimerkiksi joitain oppiaineita (kuten matematiikka ja fysiikka), joissa menestyksekäs oppiminen ja tehtävien ratkaisu perustuvat paljolti kuvien piirtämisen ja kirjoittamisen yhdistelemiseen (lisäksi näissä kirjoittaminen edellyttää muutakin kuin standardimerkistön käyttöä). Tällaisissa oppiaineissa kynän ja paperin yhdistelmä ovat toistaiseksi kohtaamistani "käyttöliittymistä" kaikkein toimivin ja vähinten ajattelua haittaava ja rajoittava ratkaisu.


Linkkaan tähän yhden jutun vielä  IS / Taloussanomat  (https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001865075.html) -akselilta parin vuoden takaa:

Quote
Piilaakson teknoväki suosii tietokoneetonta opetusta
...
Piilaakson ympäristön Waldorf-kouluissa lasten elo näyttää videolla satumaiselta: leikkiä, liikuntaa, käsien ja ihmisyyden taitoja. Applen, eBayn, Googlen ja Yahoon huippujohtajat lähettävät jälkikasvunsa näihin kouluihin. Tietokoneet ovat kiellettyjä. Edesmennyt Apple-johtaja Steve Jobs kielsi tunnetusti tabletit lapsiltaan.
...
Samaan aikaan kun älylaitteita puuhataan tohinalla Suomen kouluihin, digiteollisuuden ytimessä Piilaaksossa kytee kapinahenki digitalisoituvaa lapsuutta kohtaan. Eräänlaista renessanssiajan opetusta tarjoavat koulut vastaavat omalla tavallaan siihen, mitkä taidot ovat tärkeitä tulevaisuudessa ja miten niitä opitaan.
...

Jos vähäisempi digitalisaatio mielestäsi tarkoittaa sitä, että ei pärjää kilpailussa, niin miksi mielestäsi Piilaaksossa IT-alan ihmiset laittavat lapsiaan kouluihin, joissa tietokoneiden ja digilaitteiden käyttöä on rajoitettu? Eivätkö nuo ihmiset ole perillä digitalisoidun koulun kilpailukykyä tehostavasta vaikutuksesta? Eivätkö he ole kilpailuhenkisiä? Vai eivätkö he vain halua lastensa pärjäävän kilpailussa?

Juu, ei kynän käytöstä tarvi luopua kokonaan niissä aineissa missä sitä tarvitaan esim kuvaamataidossa. Noin yleisesti kynän käytön merkitys vähenee nykyisessä ja tulevaisuuden työelämässä, joten on parasta, että lapset oppii käyttämään tietokoneita jo pienestä pitäen. Itse opettelin ala-asteella esim kyllästymiseen asti kaunokirjoitusta, onpa v"tun hyödyllinen taito tosiaan. Mutta varmasti löytyy tutkimuksia kuinka "kaunokirjoitus parantaa pisa-tuloksia" vähän samalla tavalla kun pakkoruotsia usein puolustellaan sillä kuinka monikielisyys lisää älykkyyttä ja tuloksia ja ties mitä.

Kukin tyylillään, itse kannatan ainakin sitä, että kouluissa oppilailla on tietokoneet ym tabletit yhä useammin käytössä ja kokeet ym voi suorittaa tietokoneella kynän ja paperin sijaan.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 26.08.2019, 00:26:45
Noin yleisesti kynän käytön merkitys vähenee nykyisessä ja tulevaisuuden työelämässä, joten on parasta, että lapset oppii käyttämään tietokoneita jo pienestä pitäen.

Tästä on korkealla tasolla helppo olla täsmälleen samaa mieltä. Valitettavan usein vain ajatusketju tuntuu päättyvän sinne korkealle tasolle eikä mietitä sen tarkemmin, MITÄ niiden lasten oikeastaan haluttaisiin oppivan tekemään sillä tietokoneella. Ja valitettavan usein korkealle tasolle päättyvä päättelyketju  vaikuttaisi johtavan siihen, että paras tapa oppia käyttämään tietokoneita on lisätä runsaasti erilaisten ruutujen ääressä vietettyä aikaa ja/tai tehdä kaikki asiat digilaitteita käyttäen. Ostetaan siis kaikille tabletit ja siirretään kaikki kirjat luettavaksi tabletilta! Jos kuitenkin lisääntynyt ruutuaika olisi itsessään ratkaisu, niin mitään ongelmaa oppimisen suhteen tuskin olisi: suuri osa lapsista ja nuorista tuijottaa jo nyt suuren osan päivästä erilaisia näyttölaitteita.

Jos tarkastelee samaa ratkaisumallia erilaisessa kontekstissa, niin saadaanko esimerkiksi luokallisesta oppilaita jääkiekkoilijoita, jos heidät viedään jopa päivä moneksi tunniksi jäähallille viettämään aikaa? Tuskin. Lisääntynyt jäähallilla vietetty ei tee vielä kenestäkään kiekkoilijaa vaan ratkaisevaa on se, mitä siellä hallilla tehdään. Jos käyttää ajan vaikkapa siihen, että harjoittelee nuuskan laittamista huuleen jossain nurkan takana, niin kiekkotaidot jäävät saavuttamatta.

Mitä sinun mielestäsi lasten tulisi osata tehdä tietokoneilla? Ja missä määrin esimerkiksi paperisista kirjoista luopuminen ja digitaaliseen, tabletilla luettavaan materiaaliin siirtyminen edesauttaa kyseisen osaamisen saavuttamista? Vai voiko olla niin, että tablettiruudun lääppiminen kirjan sivujen kääntelemisen sijaan ei itseasiassa edesauta juuri mitenkään kyseisen osaamisen kartuttamista? Tähän tässä ketjussa on jo tavallaan viitattu:

Quote from: Kari Kinnunen on 23.08.2019, 06:35:42
Kyllähän näiltä selfiet ja instagrammit onnistuu, anagrammit onkin sitten jo vaikeampi juttu. Somettaa osataan ja tuubista hakea rappia ja muuta rappiota. Vaan esimerkiksi lomakkeen muuttaminen vaikka LibreOfficella sähköiseen muotoon on kokolailla tekemätön paikka.

En siis pyri sanomaan, että tietokoneita ei pitäisi käyttää ollenkaan opetuksessa vaan ennemminkin päinvastoin. Lähinnä haen takaa sitä, että pitäisi olla etukäteen selkeämmin mietittynä, mitä niillä tietokoneilla oikeastaan pitäisi oppia tekemään. Tämän jälkeen opetuksen voi kohdentaa vastaamaan näihin tavoitteisiin. Mielestäni se ei ole hyväksyttävää, että vaarannetaan perusosaaminen (esimerkiksi lukemisen, matematiikan tai muidenkaan asioiden osalta) siirtämällä kaikki asiat tehtäväksi digilaitteilla, koska halutaan yleisellä tasolla, että "lapset oppivat käyttämään tietokoneita ja digilaitteita".

Olen itsekin IT-alalla töissä, joten en nähdäksi ole lähtökohtaisesti mitenkään erityisen teknologiavastainen. Paikoitellen vaan näyttää siltä, että tässä koulun digiloikkailussa yritetään sahata vasaralla lautoja.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 26.08.2019, 00:26:45
Itse opettelin ala-asteella esim kyllästymiseen asti kaunokirjoitusta, onpa v"tun hyödyllinen taito tosiaan.

Opettelin peruskoulussa esimerkiksi nokkahuilun soittamista, virkkaamista, vesivärittämistä ja muuta vastaavaa. Olisiko mielestäsi syytä noistakin luopua, koska niitä ei kovin moni työelämässä tarvitse? (Kaunokirjoitusta ei muuten enää taideta nykyään opettaa..)

Quote from: kriittinen_ajattelija on 26.08.2019, 00:26:45
Mutta varmasti löytyy tutkimuksia kuinka "kaunokirjoitus parantaa pisa-tuloksia" vähän samalla tavalla kun pakkoruotsia usein puolustellaan sillä kuinka monikielisyys lisää älykkyyttä ja tuloksia ja ties mitä.

Se, mitä esität tässä, tuntuu edustavan vähän laajemmaltikin (muutenkin kuin siis vain tätä digiasiaa koskien) sitä näkökulmaa, miten ylipäätään tieteelliseen tietoon Suomessa suhtaudutaan koulutusjärjestelmän uudistusten yhteydessä. Esimerkiksi  IS:n artikkelissa  (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006208500.html) joitain päiviä sitten kerrottiin seuraavaa:

Quote
Psykologian tohtori saa ympäri maailmaa yhteydenottoja, joissa ihmetellään, miksi Suomi muutti menestyksekkään koulujärjestelmänsä

Tohtorin mukaan ulkomailla ihmetellään sitä, miksi Suomi uudistaa koulujärjestelmää vastoin tutkimustietoa.

Psykologian tohtori Aino Saarinen Helsingin ja Oulun yliopistosta kertoo, että kansainvälisessä tiedeyhteisössä on hämmästelty sitä, mihin suuntaan Suomen koulujärjestelmä on matkalla.

...

Kansainvälinen tutkimusnäyttö viittaa kuitenkin vahvasti siihen, että uudet opetusmenetelmät ovat yksi tekijä siinä, miksi oppimistulokset ovat heikentyneet.

...

Saarinen kertoo puhuneensa muutama kuukausi sitten ulkomailla tieteellisessä konferenssissa kouluikäisten lasten opetusmenetelmistä. Hän piti esityksen, jonka jälkeen useat professorit eri puolilta maailmaa tulivat juttelemaan Saariselle.

– Esimerkiksi australialainen professori harmitteli minulle sitä, että he olivat panneet merkille jo vuosikausia sitten, että Suomen koulujärjestelmää alettiin uudistaa vastoin tutkimustietoa. Siitä johtuen he olivat kuulemma lopettaneet kaiken mallin ottamisen Suomen koulujärjestelmästä.

– Myös itävaltalainen kokenut koulutustutkija tuli ihmettelemään sitä, miksi Suomessa koulujärjestelmää uudistetaan vastoin tutkimustietoa. Hän kysyi minulta moneen kertaan, osaanko selittää hänelle, miksi Suomessa ryhdyttiin tekemään ideologisia koulukokeiluja.

Vastaavia yhteydenottoja on sadellut tasaiseen tahtiin muun muassa Ecuadorista, Etelä-Koreasta, Kaliforniasta ja noin kymmenestä Euroopan maasta.

– Jokaisessa yhteydenotossa on toistunut sama kysymys: koska Suomi oli aiemmin maailmanlaajuisesti niin tunnettu hyvistä Pisa-tuloksista, niin mikä tässä massiivisessa, koulujärjestelmän perusperiaatteitakin muuttavassa uudistuksessa on idea?

Viimeinen boldaamani kysymys on nähdäkseni koko homman keskiössä. Tätä soisi kysyttävän toimittajien toimesta myös järjestelmän uudistajilta. Nyt olisi hyvä hetki kysellä. Saatuja vastauksia voisi sitten sitten kaivaa tuoreesta muistista kun 3. joulukuuta julkaistaan viime vuoden PISA-tulokset.

QuoteOpettelin peruskoulussa esimerkiksi nokkahuilun soittamista, virkkaamista, vesivärittämistä ja muuta vastaavaa. Olisiko mielestäsi syytä noistakin luopua, koska niitä ei kovin moni työelämässä tarvitse? (Kaunokirjoitusta ei muuten enää taideta nykyään opettaa..)

Koulun tarkoitus on antaa valmiuksia aikuisuutta varten, työelämää silmällä pitäen - kaikesta turhasta on siten oleellista luopua ja muuttaa ne vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.

Itse tosin en kannata sitä, että ylhäältä koulut pakotetaan tekemään sitä sun tätä vaan olisi parasta, että koulut itse voisi päättää mitä ne opettaa lapsille ja vanhemmat voisi itse laittaa lapsensa haluamaansa kouluun - tietty perusjutut pitää opettaa, mutta noin muuten täysin vapaat kädet ja metodit.

Professorit kertovat, mikä uudessa opetussuunnitelmassa meni pieleen – heidän mielestään koulut ovat tulkinneet sen väärin
https://yle.fi/uutiset/3-10934880

QuoteKoulukeskustelu on käynyt kuumana jo reilun viikon ajan. Uuteen opetussuunnitelmaan ja uudenlaisiin kouluihin kohdistuva kritiikki ei tullut yllätyksenä kasvatustieteen professoreille.

– Ei todellakaan. Olen toivonut sitä, toteaa kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä yksmalkaan.

Kritiikki on kohdistunut muun muassa oppilaiden itseohjautuvuuteen. Uusikylän mielestä uusissa kouluissa on menty liian pitkälle itseohjautuvuudessa ja oppimaan oppimisessa.

– Se on selvää, että oppilaiden pitää olla oma-aloitteisia ja oppia itsenäisiksi, mutta tässä on nyt menty överiksi. Oppilaille annetaan nyt enemmän vastuuta kuin he pystyvät kantamaan, sanoo Kari Uusikylä.
...
Samoilla linjoilla on myös Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori ja filosofi Juha T. Hakala.

– Pitää muistaa, että lapset ovat lapsia. Heillä on meneillään valtavasti kehitystä, joka liittyy maailman hahmottamiseen. Lapsen harteille ei saa sysätä liikaa oppimisen painetta ja vastuunottoa, Hakala sanoo.

Aikuiskouluttajana toimiva Hakala kertoo nähneensä äärimmäisen harvoin aikuisiakaan oppijoita, jotka olisivat itseohjautuvia.

– Ihminen on pohjimmiltaan aika laiska olento. Jos hän huomaa, että jossain on aita matalalla, niin sieltä mennään.
...
Vikaan on Uusikylän mielestä menty siinä, ettei enää puhuta opettamisesta vaan oppimisesta.

– Enää ei saa kertoa Kekkosesta vaan pitää sanoa oppilaille, että menkää ja ottakaa selvää kuka on Kekkonen ja katsokaa netistä, tuhahtaa Uusikylä.

Kritiikistä huolimatta emeritusprofessori Kari Uusikylä pitää uutta opetussuunnitelmaa hyvänä.

– Kyse ei ole opetussuunnitelman huonoudesta vaan siitä, miten sitä on tulkittu. Suunnitelmasta on otettu muutama kohta ja niitä on ruvettu rummuttamaan, sanoo Uusikylä viitaten ilmiökeskeisyyteen ja itseohjautuvuuteen.
...
Opetuksen lisäksi kasvatustieteen professorit Uusikylä ja Hakala kritisoivat uusia koulurakennuksia, joissa ei ole luokkatiloja.

– Meillä on pikkuisen liikaa hötkähdetty avoimiin oppimisympäristöihin, sanoo Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Hakala.

Hakala muistuttaa, että oppilaiden joukossa on paljon erilaisia lapsia. Osa oppilaista tarvitsisi ympärilleen rauhaa, jota uudet koulut eivät välttämättä suo.

– Ajatellaan, että suihkuverhotyyppiset tilanjakajat toimisivat. Eivät ne vain toimi. Meillä alkaa olla parsipihattokouluja. Siellä ollaan kuin naudat konsanaan, huokaisee Hakala.

Hän viittaa isoihin soluihin, joissa oppilaita voi olla 80–90.
...
Joensuun yliopiston kasvatustieteen professori Tuula Keinonen pitää uutta opetussuunnitelmaa muiltakin osin hyvänä. Hänen mielestään se ei eroa paljonkaan edellisestä opetussuunnitelmasta.

– Nyt on ehkä mediassa nostettu esiin, että uusi opetussuunnitelma on entistä vapaampi. Vapaus oli aiemmassa opetussuunnitelmassakin. Nyt ehkä on selvemmin sanottu asiat, jotka olivat jo olemassa, sanoo Keinonen.

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Juha T. Hakala muistuttaa, että kaikki opetussuunnitelmat ovat saaneet osakseen kritiikkiä. Nyt muutos on ollut suurin.

Hän vertaa vanhoja opetussuunnitelmien muutoksia vanhan auton korjaukseen. Nyt auto on vaihdettu kokonaan uuteen.

Quote...Kritiikistä huolimatta emeritusprofessori Kari Uusikylä pitää uutta opetussuunnitelmaa hyvänä.

– Kyse ei ole opetussuunnitelman huonoudesta vaan siitä, miten sitä on tulkittu. Suunnitelmasta on otettu muutama kohta ja niitä on ruvettu rummuttamaan, sanoo Uusikylä viitaten ilmiökeskeisyyteen ja itseohjautuvuuteen.

Opetussuunnitelma on täsmälleen yhtä hyvä kuin kaikki aikaisemmatkin. Vanha viisas opettaja totesi kerran, että opetussuunnitelmat tulevat ja menevät mutta aina vain opetetaan samalla lailla. :)

Kuten tuolla ammattiopetuksessa jo ääneen ajattelin, eikö nää peruskoulut nyt vaan vois lakkauttaa?

Perusopetuksenhan voisi hoitaa oppisopimuksella perheissä. Tulee säästöä koulumatkoissakin kun ei tartte lähteä mihinkään aamulla. Eikä tartte teinin aamulla aikaisin nousta, voi käydä iltakouluakin (tai jos tarttee, se on isän vika eikä kenenkään muun). Eikä ole pahaa ruokaa (tai jos on, niin se on sitä "äitien laittamaa", oikeasti, ei Saarioisesti).

Uskonnonopetuskin saadaan perheen arvojen mukaiseksi, voi jokainen opettaa mitä opettaa, niin äärilahkolaisesti tai anarkistisesti elämänkatsomustaan kuin tykkää.

Miksei näin nerokasta suunnitelmaa ole ennen keksitty?

Koulurakennukset voi kerätä kiinteistöpankkiin Arsenaaliiin ja myydä ulkomaisille kiinteistösijoittajille. Profit.

Eikä ole muuten enää homekoulujakaan tämän uudistuksen jälkeen!

Quote from: Ajatolloh on 27.08.2019, 10:30:39
Kuten tuolla ammattiopetuksessa jo ääneen ajattelin, eikö nää peruskoulut nyt vaan vois lakkauttaa ...

Ja vielä yksi ongelma joka peruskoulut lakkauttamalla ratkeaisi lopullisesti, niin koulukiusaaminen, sekä oppilaiden keskinäinen että vanhempien opettajiin kohdistama, loppuisi kertalaakista.

Ajatollah, olet suuri visionääri ja ajattelija 👍🏻 (peukku)

Quote from: Emo on 27.08.2019, 11:20:21
Ajatollah, olet suuri visionääri ja ajattelija 👍🏻 (peukku)

Kyllä, nimi velvoittaa! (Alunperin ajattelin laittaa nickikseni Ajatollah...olis ollu niin mukavasti rimmaava..."Ah, Allah!" mutta koska olen aika tyhmä niin ollaan tolloheja sit)

Quote from: Ajatolloh on 27.08.2019, 11:32:32

Quote from: Emo on 27.08.2019, 11:20:21
Ajatollah, olet suuri visionääri ja ajattelija 👍🏻 (peukku)

Kyllä, nimi velvoittaa! (Alunperin ajattelin laittaa nickikseni Ajatollah...olis ollu niin mukavasti rimmaava..."Ah, Allah!" mutta koska olen aika tyhmä niin ollaan tolloheja sit)

Ai sori, nyt vasta huomasin nikkisi oikean kirjoitusasun  :-[ :) :)

... vihaan älykännyllä hommailua koska tässä sen taas näki etten näe edes lukea tätä pientä pränttiä!!!

@Ajatolloh

Quote from: simplex on 23.08.2019, 06:21:52

Jos vähäisempi digitalisaatio mielestäsi tarkoittaa sitä, että ei pärjää kilpailussa, niin miksi mielestäsi Piilaaksossa IT-alan ihmiset laittavat lapsiaan kouluihin, joissa tietokoneiden ja digilaitteiden käyttöä on rajoitettu? Eivätkö nuo ihmiset ole perillä digitalisoidun koulun kilpailukykyä tehostavasta vaikutuksesta? Eivätkö he ole kilpailuhenkisiä? Vai eivätkö he vain halua lastensa pärjäävän kilpailussa? 

Olen itse törmännyt usein näkemykseen, että älylaitteiden tunkeminen kaikille elämän aloille kouluun ja vapaa-aikaan on lapsillemme aivan välttämättömyys, koska muuten heistä ei tule diginatiiveja mikä on mukamas ehdoton edellytys, että he pärjäisivät tulevaisuuden digimaailmassa.

Sallinette, että nauran pilkallisesti edellä esitetylle näkemykselle 😂
Digiuskovaiset unohtavat, että se ikäluokka joka loi digimaailman, oli tätä minun ikäluokkaa, ja me emme todellakaan missään maailmankolkassa ole diginatiiveja.

Kumpikahan vaatii enemmän, keksiä ja kehittää digi, vai näpytellä iPhonea?

^ Se on totta ettei älypuhelimen naputtelu tee kenestäkään mitään muuta kuin älypuhelinnatiivin.

Opetussuunnitelma on juuri niin hyvä kuin miksi opettajat sen tekevät. Kaikki koulut ja opettajat ovat aina tulkinneet opetussuunnitelmia omilla tavoillaan. Toiset ottaa sen kirjaimellisesti kun toiset tulkitsevat sitä hyvin vapaamuotoisesti.

Tabletteja voidaan käyttää ihan hyödyllisestikin kouluissa. Silti on tärkeämpää opettaa lapset käyttämään tietokoneita. Ne ei ole katoamassa mihinkään. Niillä suunnitellaan käytännössä koko digitaalisuus.

Muutama vuosi sitten testattiin "diginatiiveja" nuoria. Heidän piti lähettää sähköposti ja puolet ei tienneet mistä edes on kyse. Se siitä diginatiiveudesta.

Quote from: Don Nachos on 27.08.2019, 13:01:34
^ Se on totta ettei älypuhelimen naputtelu tee kenestäkään mitään muuta kuin älypuhelinnatiivin.

Opetussuunnitelma on juuri niin hyvä kuin miksi opettajat sen tekevät. Kaikki koulut ja opettajat ovat aina tulkinneet opetussuunnitelmia omilla tavoillaan. Toiset ottaa sen kirjaimellisesti kun toiset tulkitsevat sitä hyvin vapaamuotoisesti.

Tabletteja voidaan käyttää ihan hyödyllisestikin kouluissa. Silti on tärkeämpää opettaa lapset käyttämään tietokoneita. Ne ei ole katoamassa mihinkään. Niillä suunnitellaan käytännössä koko digitaalisuus.

Muutama vuosi sitten testattiin "diginatiiveja" nuoria. Heidän piti lähettää sähköposti ja puolet ei tienneet mistä edes on kyse. Se siitä diginatiiveudesta.

Ei ne laitteet itsessään vahingollisia ole ja kyllä mielestäni tänä päivänä koulun pitääkin niitä käyttää, ainakin jossain määrin. Aina on kuitenkin joukossa lapsia, joilla ei ole muuten mahdollisuutta käyttää konetta/tablettia ja on kyllä melkoinen karhunpalvelus lapselle, jos ei pääse tutustumaan laitteisiin ennen aikuisuutta. 
  Ongelmat on sitten käytössä, opetuksessa ja siinä materiaalissa, mitä verkko-opinnoissa on.

Tytön koulussa oli pari vuotta sitten kokeilu, jossa saman luokka-asteen 2 luokkaa opiskeli ympäristöoppia pelkästään verkossa ja 2 luokkaa perinteisesti ja se oli ihan katastrofi. Digiluokilla meni kokeet täysin penkin alle, parhaatkin arvosanat alkoivat vitosella.  Koululta tuli toki paljon selityksiä ja näitä koetuloksia ei huomioitu todistuksissa jne.

  Mutta eiköhän kehitys kehity tässäkin asiassa ja verkko-opiskelu saadaan toimimaan näiden nuorimpienkin kohdalla. Toisaalta harmittaa, että oma lapsi joutuu "koekaniiniksi".  :-\

Kukas se muuten onkaan diginatiivi, jos oikeasti mietitään sanan sisältöä. Väitän että me viisikymppiset. Kuusikymppiset olivat jo töissä kun tietokoneet tulivat ryminällä, ja monella jäi ne oppimatta ellei töissä tarvittu ja koulutettu. Ihan kelpo excelintäyttäjiä varmasti on joukossa, mutta miten taipuu uudempi teknologia jos siihen ei ole mitään tarvetta/halua tutustua? Nolo eläkeläinen setämies somessa on todellisuuspohjainen meemi, eikä moni taida ymmärtää mitä tekee vaikka osaa sovelluksia käyttääkin.

Nuoremmat taas osaavat pinnan muttei ole ikinä ollut edes tarvetta miettiä mitä konepellin alla tapahtuu, pl nörtit ja teknologiageekit (joita on joka ikäryhmässä). Juuri tuo ettei emailista ymmärretä mitään kun nyt instataan jos on asiaa (ja aika harvoin mitään asiaa on).

Mutta me kultaisen Kekkoslovakian lapset, jumalten kaltaiset! Peruskoulussa koimme ihmeitä kun filmiprojektorit vaihtuivat videokärryihin, rikkaat kakarat saivat digitaalikellon ja sellainen ihme kuin laskukone ilmestyi laukkuun. Ei se isin kallis punanumeroinen vaan pieni ja slimmi nestekidefunktiolaskin. Voi ihmettä! Tuli Vicit ja Commodoret, Sinclairit ja Spectravideot, ja isi sai töistä ihan oikean IBM PC:n jonka lerppuasemat ruksuttivat kotoisasti Larrya ja Space Questia lataillessa. Vihreät ASCII-kummitukset jahtasivat Pac Mania ja matriisikirjoitin rätisi centronics-portissa kiinni. Jossain välissä telkkariin ilmestyi kaapeliboksi ja lattaliitin piti vaihtaa koaksiaaliin että pääsi hakkaamaan Ataria. Ei tarvinnut enää hakata markan kolikoita Space Invadersiin ja Centipedeen kaupungin ainoassa pelihallissa. Lukioaikana kouluillakin oli jo tiukkaan suljettu atk-luokka jossa sai esitellä basic-taitojaan pikakoulutetulle sodan nähneelle matikanopelle.

Näiden kaikkien uutuuksien käpistely, asentelu, virittely ja jopa kannen avaaminen pelkästä uteliaisuudesta oli ihan luonnollista, ei sitä natiiviudeksi kutsuttu.

Ei ollut mitään kynnystä (paitsi isin lompakko) tutustua purkkeihin ja verkkoihin. Yliopistolla viimeistään tuli tutuksi email, usenet, unix ja moni muu, ihan ilmaiseksi. Win 3.11. teki kynnyksen niin matalaksi että aloin pitää ihan urpona sellaisia jotka eivät "osanneet" Internettiä. Jolla Al Goren arvion mukaan oli 30 000 000 käyttäjää. Siis juku mikä luku! Win 95 toikin sitten vauvat ja vaarit verkkoihin ja ikuinen syksy oli tosiasia. Koneiden kasaamiseen ja osaamiseen ei juuri enää tarvittu taitoja, eikä tarvinnut edes tietää mitä graafisen käyttöliittymän alla tapahtui. Kuka auttoi, osasi, tiesi tai otti selvää? Minun sukupolveni tietysti. Ei mitään tietokoneneroja mutta käyttänyt aina kaikkea tekniikkaa niin luontevasti ettei pidä sitä edes taitona vaan yleistietona.

Mobiilitekniikka on ollut tuttua alusta asti. Somen synty ja pilaantuminen on nähty. Nyt on uudenlaiset uhat, urkinta ja sensuuri, minkä vuoksi pitäisi ymmärtää tietoturvasta. Ymmärtääkö mobiiliaikana syntynyt lapsi siitä mitään? Ei. Hänet on ehdollistettu luopumaan valinnanvapaudesta ja yksityisyydestä helppouden varjolla. Nuori polvi ei epäröi laittaa sirua nahan alle niin pysyy menossa mukana. Click YES to accept terms of service.

Rantti voisi jatkua pidempäänkin, mutta tuli kai jo selväksi: keski-ikäinen työssäkäyvä on Digital Native. Lapsi ja nuori on enimmäkseen Digital Savage. Kodin ja koulun tehtävä olisi ennen kaikkea tutustuttaa tietokoneiden perustoimintoihin ja ainakin selittää mitä kone tekee kun se tekee jotakin. Mikä se verkko on ja miten siellä tavara liikkuu tai ei liiku. Että lapsi ymmärtäisi että mobiilitekniikka on vain köyhdytettyä ja tyhmennettyä tietotekniikkaa, eikä ainakaan vielä kelpaa oikeaan työhön. Se että jollain appsilla (appsi? Mitä tapahtui "ohjelmalle"?)  osaa tehdä kivan musiikkivideon ei kerro osaamisesta yhtikäs mitään.

Kun osaa tehdä läppärillä oikeita, konkreettisia töitä, voi sitten mennä luontoon kuvaamaan perhosia tai kaupungille skannaamaan koodeja, tai muuta pikkukivaa höpöhöpöä joilla korvataan kova oppiminen ja vaivannäkö.

Nyt vielä kunnianosoitus nurkassa roikkuvalle Yucca Korpelan kuvalle.

Mäkin oon OG diginatiivi kun aloin suunnittelemaan nettisivuja firmoille 1997. Silloin kaikki piti opetalla ite. Perustaitoihin kuului windowsiin uudelleen asennus korpullta. Ensin piti asentaa tietenkin DOS. Sitten säätää biosista asetukset kohdalleen.

Jos lapsi mankuisi pelikonetta, niin saisi rakentaa sen ite osista.

Lapsen oma opettaja sattuu olemaan pitkänlinjan matikanopettaja joten se osasto hoituu ainakin kunnolla.

Lappeenrannassa on kova yritys..koulukiusaamiseen liittyen.

https://yle.fi/uutiset/3-10942926

Tosin rikoskonstaapeli ei oikein sisäistä....ei koulu ole asianomistaja joka tekee rikosilmoituksen, vaan kiusatuksi joutunut ..yleensä alaikäisen kohdalla vanhemmat..

– Kouluille on annettu ohjeistus miten toimia tällaisissa tilanteissa. He tunnistavat näitä tilanteita ja tekevät sitten rikosilmoituksen, vanhempi rikoskonstaapeli Joni Mukala kertoo.

Totta kai koululla on velvollisuus tehdä rikosilmoitus koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta, mutta oikeussalissa koulu ei ole vastaajana,eikä asianomistajana vaan kiusaaja ja kiusattu..nyt Mukala lakia lukemaan.

Suunta on kuitenkin oikea. Missään aikuisten kesken tapahtuvassa arkitoiminnassa ei hyväksytä väkivaltaa - henkistä eikä fyysistä - miksi pitäisi hyväksyä lapsillakaan? Ymmärrän, että lapsilla on keskenkasvuisina puutteelliset taidot toimia yhteistyössä, mutta viimeistään yläkouluikäisten fyysinen väkivalta pitää viedä virallisen väkivaltakoneiston hoidettavaksi.

Silmänpalvonta on edelleen monessa muussakin asiassa koulujen ongelma. Ihan liikaa olen kuullut, että koulu (opettaja, rehtori, koulutoimi) on vältellyt asian viemistä julkisuuteen tai eteenpäin, koska se on näennäisesti huonontanut koulun mainetta. Vanhempia on peloteltu viemästä asioita poliisille, tai tapahtuu jotain selittämätöntä. Itse taas koen ilmoitustoiminnan positiivisena: tässä koulussa asiat hoidetaan tosissaan.

Teknisesti ottaen koulut eivät ole asianomistajia, mutta tapahtumaympäristönä voisivat enemmän edistää asioiden selvittämistä piilottamisen sijaan.

Quote from: Ajatolloh on 27.08.2019, 10:30:39
Kuten tuolla ammattiopetuksessa jo ääneen ajattelin, eikö nää peruskoulut nyt vaan vois lakkauttaa?

Perusopetuksenhan voisi hoitaa oppisopimuksella perheissä. Tulee säästöä koulumatkoissakin kun ei tartte lähteä mihinkään aamulla. Eikä tartte teinin aamulla aikaisin nousta, voi käydä iltakouluakin (tai jos tarttee, se on isän vika eikä kenenkään muun). Eikä ole pahaa ruokaa (tai jos on, niin se on sitä "äitien laittamaa", oikeasti, ei Saarioisesti).

Uskonnonopetuskin saadaan perheen arvojen mukaiseksi, voi jokainen opettaa mitä opettaa, niin äärilahkolaisesti tai anarkistisesti elämänkatsomustaan kuin tykkää.

Miksei näin nerokasta suunnitelmaa ole ennen keksitty?

Koulurakennukset voi kerätä kiinteistöpankkiin Arsenaaliiin ja myydä ulkomaisille kiinteistösijoittajille. Profit.

Eikä ole muuten enää homekoulujakaan tämän uudistuksen jälkeen!

Kotikoulutushan on varsin suosittu opetusmuoto jenkeissä ja nähdäkseni tulokset on olleet ihan positiivisia. Myös Suomessa kotikoulutus on laillista vaikkakaan ei kovin yleistä.

Bisnesidea. Yksityis/eliittikoulut. Kysyntää riittää, ainakin pk-seudulla. Etnistä syrjintää ei tarvita, vaan sopiva lukukausimaksu ja erinomainen suomen tai ruotsinkielen taito.
Asun kohtuu monikulttuurisesti rikkaalla asuinalueella. Harmittaa valkovuoto. Kaverit muuttavat, kun lapset lähestyvät kouluikää.

Quote from: simppali on 28.08.2019, 23:56:34
Totta kai koululla on velvollisuus tehdä rikosilmoitus koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta, mutta oikeussalissa koulu ei ole vastaajana,eikä asianomistajana vaan kiusaaja ja kiusattu..nyt Mukala lakia lukemaan.

Eikun sinä lakia lukemaan.

Mukala on oikeassa...tai ainakin jyvällä asiasta.

Koulu on asianosainen ja voi olla myös vastaajana asiassa.

Syy löytyy virkamiehen virkavastuun velvoitteista (=jos ei tehdä mitään) sekä perusopetuslaista. Koulu on vastuussa tarjoamastaan oppimisympäristöstä ja ettei siellä tapahdu asiattomuuksia ja vallitsee oppimisrauha.

Suomessa ei ole oikeudenkäyntejä kouluja vastaan ollut kiusaamistapauksissa, mutta Ruotsissapa on. Nyt joku sanoo että "Ruotsissa Ruotsin laki".Niin on. Muttei taida olla olennaisesti Suomea erilaisempi, joten uskon, että täälläkin kiusaamiseen puuttumaton koulu ja sen virkamiehet voivat joutua edesvastuuoikeudenkäyntiin joskus tulevaisuudessa.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 29.08.2019, 13:19:42
Kotikoulutushan on varsin suosittu opetusmuoto jenkeissä ja nähdäkseni tulokset on olleet ihan positiivisia.

Kyllä, amerikkalaisethan ovat kuuluisia laajasta ja kattavasta yleissivistyksestään. Liekö kiitos juuri tuon sielläpäin yleisen kotiopetuksen?

Quote from: Ajatolloh on 29.08.2019, 18:14:34
..kiusaamiseen puuttumaton koulu ja sen virkamiehet voivat joutua edesvastuuoikeudenkäyntiin joskus tulevaisuudessa.

Eikai nyt ongelma ole se etteikö koulu puuttuisi kiusaamiseen, vaan lainsäädäntö mikä rajaa sitä puuttumista.

Jos koulun keinot on käytännössä se että reksi sitten puhuttelee ja tunnin saa antaa jälkkää (johon ei ole pakko tulla jos huoltajat kiistää) niin mitäs siinä oikeasti voi tehdä jos sen jälkeen se kiusaaminen jatkuu?

Ei koululla ole valtaa "pakkosijoittaa" kiusaajaa yhtään minnekkään. Kiusaajan vanhemmat voi valittaa kaikissa mahdollisissa asteissa sen verran että siihen voi mennä vuosia.

Jos koululta puuttuu pakkokeinot, koska lakia niidenkin on noudatettava, niin sitten ne puuttuvat.

Jos "Ville 14v" näyttää keskisormea poliisillekin, niin mitäs koulu voi tehdä?

Kuinka moni itse (jolla on lapsia) hyväksyisi sen että "tästä on ilmoitettu kotiin, teidän poika on toistuvasti homotellut Kallea ja pyrkii edelleen kaikin keinoin pilkkaamaan Kallea, sotkenyt tunnilla kuvistyöt, tänään tönäisi tahallaan, näkyy valvontakamerassa. Poikanne uusi koulu on 17km päässä Kontulassa, vanhempana huolehditte koulukyydit jne. omalla vastuullanne. Thats it".

Opetusministeri Li Andersson (vas.) puolustaa erityisoppilaiden sijoittamista tavallisiin luokkiin ja väittää, ettei uusi opetussuunnitelma ole heikentänyt Pisa-tuloksia, vaan "eriarvoisuuden lisääntyminen" .

Hän tunnustaa sen, että maahanmuuttajataustaisilla on huonommat Pisa-tulokset.

Edit: Hän haluaa myös käynnistää pilottihankkeen, jossa kokeillaan pakollisen esiopetuksen aloittamista 5-vuotiaana, tavoitteena maahanmuuttajataustaisten lasten sopeuttaminen.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006278583.html (19.10.2019)

QuoteLi Andersson Ylellä: Kotihoidon tuen sisaruslisästä leikattava ja rahat käytettävä varhais­kasvatus­maksujen pienentämiseen

Opetusministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoi lauantaina haluavansa pienentää kotihoidon tuen sisaruslisää.

"Käyttäisin ne [rahat] varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen", Andersson sanoi Ylen Ykkösaamun haastattelussa lauantaina. [...]

Opetusministeri Andersson kertoi opetusministeriön perustavan pilottihankkeen, jossa selvitetään sitä, pitäisikö pakollinen esiopetus ulottaa kaksivuotiseksi.

Tällöin esiopetus alkaisi viisivuotiaana.

Esiopetuksen alkaminen aiemmin voisi auttaa esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten lasten sopeutumista ja parantaa heidän kielitaitoaan, Andersson arveli.

Andersson sanoi tutkimustulosten näyttävän, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulumenestyksen erot suhteessa muihin koululaisiin ovat "isoja".

Osa erosta johtuu kielitaidosta.

Maahanmuuttajataustaisten ja muiden koululaisten väliset erot koulumenestyksessä eivät kuitenkaan riitä selittämään Pisa-tulosten huonontumista niin kuin julkisuudessa on väitetty, Andersson sanoi. [...]

Suomen viimeaikainen Pisa-tulosten alamäki Suomessa ei Anderssonin mukaan johdu niinkään opetussuunnitelmien muutoksesta vaan yhteiskunnan lisääntyneestä eriarvoisuudesta.

Andersson puolusti linjausta, että erityistä tukea tarvitsevat oppilaat otetaan mukaan opiskelemaan muiden koululaisten kanssa. [...]

Tätä kutsutaan opetusslangissa inkluusioksi.

"Yksi isoja virheitä on, että on menty säästöt edellä", Andersson moitti kuntia. Hänen mukaansa inkluusion toteuttaminen ei tarkoita sitä, että samalla luovutaan esimerkiksi pienryhmäopetuksessa.

Siis lisää 'haasteellisia' matuja normaaliluokkiin ja pisa nousuun. Only in Finland.

Kivimies:

QuoteOpetusministeri Li Andersson (vas.) puolustaa erityisoppilaiden sijoittamista tavallisiin luokkiin ja väittää, ettei uusi opetussuunnitelma ole heikentänyt Pisa-tuloksia, vaan "eriarvoisuuden lisääntyminen" .

Ministeriltä jäi huomaamatta, että maahanmuutto lisää eriarvoistumista.

Miksi? Siksi, että Suomi vetää etujensa vastaisesti puoleensa väkeä, jolla ei ole edellytyksiä muuhun kuin tuettuun elämiseen.

"Hänen mukaansa inkluusion toteuttaminen ei tarkoita sitä, että samalla luovutaan esimerkiksi pienryhmäopetuksesta."

Lin ideahan nimenomaan on pienryhmäopetusta: pieni ryhmä yrittää opettaa yhdelle jtn.
Seuraavaksi sitten opetusryhmän kasvattaminen kun se abdi nyt vaan ei opi.

Quote from: Li
Suomen viimeaikainen Pisa-tulosten alamäki Suomessa ei Anderssonin mukaan johdu niinkään opetussuunnitelmien muutoksesta vaan yhteiskunnan lisääntyneestä eriarvoisuudesta.

Öööh, eriarvoistuminen sellaisenaan ei edes teoriassa tarkoita PISA tulosten laskua joka on keskiarvo koko väestöstä. Jos ylin desiili parantaa samassa suhteessa kuin alin desilli huonontaa niin keskiarvo pysyy edelleen samana vaikka eriarvoisuus kasvaa jopa maksimaalisesti. Lin "eriarvoisuuden kasvu" tarkoittaa sitä että pohjasakan porukka lisääntyy samaan aikaan kun parhaiten pärjäävä porukka ei kuitenkaan paranna tuloksiaan.

Lin teorian mukaan Ruotsissa on eriarvoistuminen kehittynyt sitten maksimaalisesti viimeisen 20 vuoden aikana. Ruotsi on kaikista pahiten romahatanut PISA-tutkimuksissa. Onko Ruotsi eriarvoistumisen mallimaa?

Eli oikea kysymys jonkun "eriarvoistumisen" sijaan on että miksi pohjasakka lisäntyy ja heikentää samalla koko väestön keskiarvoa? Toinen relevantti kysymys on että jos pohjasakka ei lisäänny niin miksi keskiarvo tästä huolimatta laskee? Kummankaan kysymyksen vastauksella ei ole suoraan mitään tekemistä eriarvoistumisen kanssa ellei Li ole todellakin sitä mieltä että Ruotsi on se maa joka on mennyt viimeisen 20 vuoden aikana eriarvoistumisessa kaikista pisimmälle.

Quote from: jka on 19.10.2019, 19:00:05

Quote from: Li
Suomen viimeaikainen Pisa-tulosten alamäki Suomessa ei Anderssonin mukaan johdu niinkään opetussuunnitelmien muutoksesta vaan yhteiskunnan lisääntyneestä eriarvoisuudesta.

Öööh, eriarvoistuminen sellaisenaan ei edes teoriassa tarkoita PISA tulosten laskua joka on keskiarvo koko väestöstä. Jos ylin desiili parantaa samassa suhteessa kuin alin desilli huonontaa niin keskiarvo pysyy edelleen samana vaikka eriarvoisuus kasvaa jopa maksimaalisesti. Lin "eriarvoisuuden kasvu" tarkoittaa sitä että pohjasakan porukka lisääntyy samaan aikaan kun parhaiten pärjäävä porukka ei kuitenkaan paranna tuloksiaan.

Muihin maihin verrattuna Suomen tuloksissa on erikoista tyttöjen valtava etumatka poikiin verrattuna. Jokin suomalaisessa koulujärjestelmässä suosii tyttöjä poikien kustannuksella, mutta asia on tabu, jonka sijaan voi lässyttää vaikka eriarvoistumisesta.

Kaikille vähänkään tolkulliselle ihmiselle on ollut päivänselvää jo vuosia että Suomi tulee laskemaan persmäkeä PISA-tuloksissa Ruotsin perässä. Ainoa huvituksen aihe on mitä syitä valhemedia tulee keksimään tälle koska oikeaa syytä ei saa sanoa..

Quote from: Tomatoface on 20.10.2019, 14:14:26
Kaikille vähänkään tolkulliselle ihmiselle on ollut päivänselvää jo vuosia että Suomi tulee laskemaan persmäkeä PISA-tuloksissa Ruotsin perässä. Ainoa huvituksen aihe on mitä syitä valhemedia tulee keksimään tälle koska oikeaa syytä ei saa sanoa..

Ainoa syy PISA-tulosten laskulle ei ole Suomen oppilasaineksen tummuminen, vaan myöskin peruskoulua ja sen opetussuunnitelmaa on neekeröity perusteellisesti helpottamalla koulua ja laskemalla koulun vaatimustasoa  niin, että nykymuotoisen suomalaisen peruskoulun  läpäisee käytännössä luku- ja kirjoitustaidottomana
helposti kännykällä leikkien.
Varmaankaan tätä toistakaan syytä ei saa sanoa.

Quote from: jka on 19.10.2019, 19:00:05
...Toinen relevantti kysymys on että jos pohjasakka ei lisäänny niin miksi keskiarvo tästä huolimatta laskee?...

Ehto toteutuu jos (aiemmin) osaavan huipun tulokset kokonaisuutena romahtaa lähemmäs pohjatuloksia.

Silloinkaan PISA-romahdus ei kerro eriarvoistumisen kasvusta - vaan päinvastoin, koko yhteiskunnan erojen tasoittumisesta - ei huipulle, ei sivistykseen - vaan pask*tun koululaitoksen avustamana koko yhteiskunnan tasapäistymisestä matkalla kohti pohjaa.

Mitä olen ymmärtänyt, niin Emo taitaa olla aika lailla oikeassa. Kouluun on tuotu paljon uusia ideoita hyvin nopealla tahdilla. Uskon kyllä, että nuo ideat ja toimintatavat toimivat jos opettajien ja avustajien määrä olisi yhtä suuri kuin noita opetusmenetelmiä koskevissa tutkimuksissa. Mutta kun todellisuus on se, että ennen oli opettaja noin 30 oppilasta kohden, niin nyt pahimmillaan on lehtijuttujen mukaan kaksi opettajaa avotilassa noin 80 oppilasta kohden.

Sitten kun pakettiin lyödään mukaan ilmiöoppiminen ja kaikki uudet temput inkluusioineen ja muine juttuineen, niin niillä kahdella opettajalla on helposti aivan tarpeeksi työtä tappeluiden estämisessä. Hillitön melu, ei kuria, ei vakavaa opiskelua vaan kaikilla pitää olla kivaa yms. Kiltit ja tunnolliset oppilaat ehkä oppivat jotain, mutta muut eivät välttämättä opi mitään koska opettaja ei ehdi opettamaan eikä vaatimaan osaamista.

Uusia ratkaisuja on ainakin lehtijuttujen mukaan käytetty lähinnä säästökeinona ja tekosyynä ryhmien kasvattamiseen.

Lopputulosta ei ole vaikea arvata.

Quote from: tyhmyri on 20.10.2019, 15:36:03
Mutta kun todellisuus on se, että ennen oli opettaja noin 30 oppilasta kohden, niin nyt pahimmillaan on lehtijuttujen mukaan kaksi opettajaa avotilassa noin 80 oppilasta kohden.

Kun aloittelin tietotekniikkaopettajan uraani, kokeiltiin yhden kerran Word Perfect -kurssilla järjestelyä, jossa oli hyvin monta kymmentä (en muista tarkkaa lukua) työasemaa suuressa luennointitilassa, yksi pääluennoitsija, ja muutama apuopettaja opastamassa laumaa.

Siitä katastrofisesta kokeilusta luovuttiin samantien, ja päädyttiin takaisin koulutusluokkiin, joissa on 8-12 työasemaa.
Pari vuotta sitten näin muuten sellaisen kuvan, jossa 4 kaapua yritti opetella koneen käyttöä, ja jokaisella oli oma opettaja, joka vaikutti painelevan nappeja kaavun puolesta. Siihen kyllä riitti varoja.
Muutama vuosi sitten näin sellaisen videon, jossa 6 mokuttajanaista yritti saada yhtä jälkimurrosikästä tuonti-ihmettä heräämään jossain mokutuslaitoksessa. Siihen kyllä riitti varoja.

Liikaa vastuuta liian varhain? "Nykykoulussa järjestelmästä putoavat ne, jotka aiemmin selvisivät pää pinnalla"
https://yle.fi/uutiset/3-10928894

Quote
Erityisen huolestuttavana nähdään jo psykiatrisessa hoidossa olevien lasten koulutilanteiden toistuva kriisiytyminen.

ADHD:n tai muun neuropsykiatrisen oireilun vuoksi tutkimuksiin hakeutuvien alakouluikäisten määrä on rajussa kasvussa. Hoitolähetteiden määrä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) Ylelle kokoama tilasto paljastaa, että viime vuonna Suomessa kirjoitettiin ADHD/ADD:n tai autismikirjon häiriöiden, kuten Aspergerin oireyhtymän epäilyn vuoksi yli 66 000 lähetettä 6–13-vuotiaille lapsille. Vuonna 2014 näitä lähetteitä kirjoitettiin alle puolet tästä.
...
Lindholmin mielestä kyse ei kuitenkaan välttämättä ole siitä, että lapset itsessään olisivat yhtään sen erityispiirteisempiä kuin aiemmin. Sen sijaan lasta ympäröivä yhteiskunta ja aikuisten lapsille asettamat vaatimukset ovat muutoksessa.

Lindholm sanoo, että lasta ympäröivän maailman muutoksia tarkasteltaessa, huomio kiinnittyy väistämättä koulumaailmaan ja tänä syksynä laajan keskustelun kohteena olleeseen uuteen opetussuunnitelmaan sekä sen tulkintatapoihin.

Uusi opetussuunnitelma (siirryt toiseen palveluun)otettiin alakoulujen osalta käyttöön vuonna 2016.
...
Samaan aikaan koulumaailmassa ollaan menossa yhä enemmän avointen oppimisympäristöjen suuntaan, eli perinteiset luokat korvataan yhtenäisillä isoilla tiloilla.

Avoimet oppimisympäristöt erilaisine ääni- ja näköärsykkeineen ovat Lindholmin mukaan erityisen haastavia neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaaville lapsille, mutta myös ihan kenelle tahansa.
...
– Suuri osa, varsinkin neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien lasten vanhemmista, ei pidä hyvänä luokattomia, kirjattomia ja kohta ilmeisesti lukujärjestyksettömiäkin kouluja, Rantakokko sanoo.

Vähän aiempi juttu, mistä saa vähän osviittaa siitä, että mitä touhu oikein voi olla:

Koulu aloitti huippumodernin opetuksen, jossa opettajat päivystävät "torilla" ja lapset opiskelevat yksin – jo useampi lapsi vaihtamassa koulua
https://yle.fi/uutiset/3-10919909

Quote
LAPPEENRANTAKuudesluokkalaisen Aino Piirosen viime vuoden joulutodistus oli shokki. Arvosanoissa oli monta seiskaa, kuutonen ja viitonen. Takana oli puolentoista vuoden taival upouudessa koulussa, joka oli rakennettu täydellisesti uuden opetussuunnitelman tarpeisiin.

– Siinä koulussa kukaan ei opettanut minua, Aino Piironen sanoo.

Perhe kuvailee arvosanoja järkytykseksi, ja lapsen oli itsekin vaikea uskoa huonoja numerojaan todeksi.

– Joululoman ensimmäiset päivät menivät tytöllä niitä numeroita itkiessä, äiti Katja Piironen kertoo.
...
Koulurakennus on jaettu neljäksi kokonaisuudeksi niin, että jokaisessa soluksi kutsutussa yksikössä opiskelee noin 80 alakouluikäistä lasta. Solun oppilaat jaetaan välillä pienempiin, ikäryhmien mukaisiin ryhmiin, välillä kaikki työskentelevät yhdessä ryhmässä.

Aino Piirosen mukaan hänelle oli hankalaa, kun kaikki samaan soluun kuuluvat kokoontuivat toriksi kutsuttuun avoimeen tilaan. Lapset etsivät itselleen istumapaikan pehmopenkeiltä ja opettajat asettuivat yleensä pöydän ääreen tilan keskelle.

– Koulupäivän alku oli kaoottinen.

Tytön mielestä pahinta oli opetuksen puute. Koululaiset aloittivat oman viikkosuunnitelmansa mukaisten töiden tekemisen ja kävivät kysymässä neuvoa opettajilta torin keskellä.

– Minulle oli vaikeaa, ettei opettaja ensin opettanut uutta asiaa vaan se olisi pitänyt pystyä oppimaan itse.
...
Isoimmaksi ongelmaksi äiti kuvailee työhön ryhtymisen vaikeutta. Yleisen hälyn ja työskentelypaikan etsiskelyn vuoksi lapsi ei saa aloitettua hommiaan. Hälinässä selviämisen avuksi lapsi on saanut koulusta käyttöönsä henkilökohtaiset kuulosuojaimet, mutta lapsella on edelleen vaikeuksia huolehtia tehtävien suorittamisesta.

Nykykoulun tarkoituksena on luoda mahdollisemman suurta kärsimystä, että saataisiin koulutettua äänestäjiä äärivallan käyttäjille, joilla ei järkeä toimintaansa ole.

PISA ym. menestyksen tuhoaminen on tarkoituksellista, koska tarkoituskin koko koulutuksella on vain opettaa ottamaan vastaan aivopesu vailla kritiikkiä mihinkään. Lammaslauma ääriajattelijoiden teuraina.

Eksyin lukemaan  Kari Uusikylän blogia  (https://kariuusikyla.com/) ja sieltä näyttäisi löytyvän varsin "hapokkaita" kirjoituksia siitä, miten ja millaisin periaattein peruskoulua on viime vuosina uudistettu. Pitkän linjan pedagogia ilmeisesti hieman ottaa päähän koulun ympärillä mitä erilaisimmin motiivein pörräävät innovaattorit.  Tässä  (https://kariuusikyla.com/2019/05/10/koulu-ei-ole-humpuukiteltta/) yksi esimerkki viime keväältä:

Quote
Koulu ei ole humpuukiteltta

Moni opettaja on pohtinut mediassa alan vaihtoa, koska kokee, ettei voi tehdä enää opetustyötään turhan sälän keskellä. "Työ on sirpaloitunut tehtäviin, joiden mielekkyyttä on vaikea ymmärtää," kirjoittaa uupunut opettaja. On palavereja, neuvotteluja, kehityskeskusteluja, arviointikeskusteluja, vanhempainvartteja ja työryhmiä.

Monissa kouluissa oppilaat ovat lyhytjännitteisiä. Tehtävät hosutaan nopeasti vähän sinne päin, että pääsee tekemään jotain mukavaa, mieluiten jossain muualla kuin luokkatilassa.

Moni opettaja kokee, että syy ongelmiin on uusissa opetussuunnitelmissa. Syy lienee enemmän niiden tulkinnassa. Opettajilta on vähennetty tärkeintä: oikeutta ajatella itse mitä opettaa, ja miten opettaa. Sen tietävät paremmin jotkut, joilla on virka ja valta, vaan ei kokemusta koulutodellisuudesta. Opettajan pitäisi hyväksyä, että tieto on nyt tikulla ja opettaja on kanssaoppija, joka ei saa häiritä oppilaita opettamisella. Tiedon varastoiminen omaan päähän on kuitenkin sen kaivatun "luovan innovatiivisuuden" perusta. Mitään todella arvokasta ei voi luoda tyhjästä.

Olen seurannut vuosikymmenet ylhäältä syötettyä muutospuhetta. Helppo-heikit ja höpinä-huldat on nostettu virallisiksi suunnan näyttäjiksi; he ovat korvanneet visioilla ja unelmahötöllä syvällisen pedagogisen ymmärryksen, vastuun ja moraalin. Laatukonsultitkin ovat olleet suosiossa. Kouluille on pakkomyyty laatua kuin makkaraa.

"Ei tiede taivu makkarakoneeksi," lausui etevä neuroverkkojen tutkija Teuvo Kohonen, kun yliopistoille ryhdyttiin rustaamaan pinnallisia laatukriteerejä. Kouluhallintoa tulisi valistaa samanhenkisesti: Ei oppilaasta tulee "osaajaa" kun kouluista tehdään kilparatoja tai "humpuukitelttoja;" sellaisia oli 50-luvulla. Teltassa oli pelejä, ammuntaa, levyautomaatti, ehkä jopa käärme tai peräti napatanssija ja muutakin mukavaa. Humpuuki on hetken kivaa, mutta siihen kyllästyy nopeasti. Koulun kilparadoilla monet oppilaat nääntyvät ja keskeyttävät kisan.

Opetuksen laatu syntyy opettajan ja oppilaan kasvatussuhteesta, vuorovaikutuksesta, jossa opettajalla ja oppilaalla on omat roolinsa. Oppilaan on opiskeltava, koska muuten ei opi. Keskittynyt opiskelu ei ole oppilaiden passivoimista, paras aktiviteetti tapahtuu aivoissa, eikä sitä voi korvata motorisella levottomuudella. Liikkua pitää, ja paljon, mutta ei jokaisella oppitunnilla.

Koulu tarvitsee resursseja ja sopivia ryhmäkokoja. Jopa kirjoihin tulisi olla varaa ja niitä tulisi saada käyttää. Silloin koululainen oppisi lukemaan, ehkä kirjoittamaan ja jopa laskemaan.

On kuitenkin ymmärrettävä, että materiaaliset kehystekijät ovat vain hyvän opetuksen minimiedellytyksiä. Seinillä, digillä ja riippukeinuilla kehuminen ei takaa opetuksen hyvää tasoa. Hyvä koulu kasvattaa ihmistä, persoonaa. Hyvässä koulussa kaikki tuntevat kelpaavansa. Hyvässä koulussa osoitetaan keskinäistä kunnioitusta ja huolenpitoa; siellä sekä opettajat että oppilaat käyttäytyvät toisiaan kohtaan kuin sivistyneet ihmiset.

Oppilaat tuovat kouluun kodeistaan kaikki kokemuksensa. Jonkun oppilaan kevyt reppu on täynnä iloa ja intoa, jonkun toisen murhetta, pelkoja ja häpeää. Jos raskaita reppuja on luokassa liikaa, ei opettaja jaksa. Hän tarvitsee apua, kuten oppilaatkin.

***

Hallitusneuvotteluissa keskitytään kuulemma seuraavaksi "ilmiöiden" tarkasteluun. Jaa-ha, että sielläkin sitä sitten niitä ilmiöitä... Minä ehdotan "ilmiöiksi" paria aihetta: "Miten luovaa lahjakkuutta vaalitaan ja miten se tuhotaan," ja toisena "Lasten turvallisuus yhteiskuntarauhan tukipilarina."

Poliittinen kattila kiehuu ja pöhisee aikansa, mutta kyllä sieltä vielä käärmekeitto syntyy. Ihan kansakoulun parhaita perinteitä lainaten: "Kuule, sinä syöt keittosi loppuun, tai itket ja syöt." Tällä periaatteella kouluakin on "kehitetty" viime vuodet.

Nähdäkseni tämä kirjoitus tiivistää varsin terävään sävyyn monta sellaista asiaa, joista tämänkin ketjun puitteissa keskusteltu.

QuoteTeknisen työn ja tekstiilityön yhdistäminen ei lisännyt tasa-arvoa – sen sijaan se voi pahentaa ongelmaa, jota vientiteollisuus jo nyt pelkää

Uudella aineella pyrittiin edistämään tasa-arvoa. Nyt sen pelätään romuttavan kädentaitoja entistäkin enemmän.

https://yle.fi/uutiset/3-11031718 (https://yle.fi/uutiset/3-11031718)

QuoteTeoria ja käytäntö eivät aina kohtaa koulumaailmassa. Lapsia ei saada opiskelemaan oppiainetta, joka heitä ei kiinnosta. Näin kävi, kun käsityön oppiaineeseen yhdistettiin sekä tekniikkaa että tekstiiliä.

QuoteTyttöjen kiinnostuksen lisääminen teknologiaan ei ole toteutunut. Sen sijaan poikienkin kiinnostus teknologiaan on romahtanut. Yläkouluikäisten käsityön valinta valinnaisaineeksi on pudonnut kahdessa vuodessa lähes puoleen entisestä. Vielä enemmän on pudonnut kiinnostus tekstiilityöhön.

QuoteTarkoituksena oli tasa-arvo

Opetushallituksen mukaan yhteisen käsityön avulla on haluttu antaa tytöille ja pojille samat mahdollisuudet opiskella molempia käsityötä.

– Nyt pitää keskustella, miten päästään uudenlaiseen tapaan opettaa käsityötä. Oppitunnit riittävät varmasti kunhan opettajat tekevät yhteistyötä. Tässä kaikki ovat voittajia, sanoo Manninen.

QuoteOpettajien koulutuksessa on puutteita

Vastavalmistuneet käsityönopettajat kokevat, että heillä on huomattavasti huonommat valmiudet teknisen työn opettamiseen kuin tekstiilityön opettamiseen.

Teknisen työn opettajien tieteenala käsityökasvatus lakkautettiin ilman keskustelua 2013 ja jäljelle jäi vain tekstiilityön opettajien tieteenala käsityötiede, johon tekninen työ liitettiin.

QuoteKaikissa kunnissa tai kouluissa ei ole täysin siirrytty yhdistettyyn käsityöhön. Niissä käsityö ei näyttäisi valinnaisena aineena pudonneen samalla tavalla kuin maassa keskimäärin.

Quote from: Luka Mokonesi on 10.11.2019, 16:05:27

QuoteTeknisen työn ja tekstiilityön yhdistäminen ei lisännyt tasa-arvoa – sen sijaan se voi pahentaa ongelmaa, jota vientiteollisuus jo nyt pelkää

Uudella aineella pyrittiin edistämään tasa-arvoa. Nyt sen pelätään romuttavan kädentaitoja entistäkin enemmän.

Kiva. Nyt voidaankin sitten tuotattaa "käsityöläisiä" ja käsillään tekeviä vaikka Orientista kun omasta takaa niitä ei synny.

Peruskoulusta on hyvä jatkaa amityvilleen. Siellä jatkuu sama leikkikoulu, missä ei koskaan vaadita mitään sellaista mikä ei ole opiskelijoiden mielestä kivaa ja keskittymiskyvyksi riittää 5 sekuntia.

Huomenna 3.12. julkistetaan vuoden 2018 Pisa-tulokset. Suomenkieliset tulokset ja raportit löytynevät perinteiseen tapaan ainakin  Jyväskylän Yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen sivuilta  (https://ktl.jyu.fi/fi/pisa/tulokset). Kaikkien etu olisi, että tulokset ovat parempia kuin mihin ennusmerkit viittaavat. Mikäli kuitenkin mennään ennusmerkkien mukaan, niin huomenna varmaan on kaikenlaisia kommentteja tarjolla. Tällä kertaa on kuitenkin huomattavasti vaikeampi yrittää selitellä pois uusien opetusmenetelmien vaikutusta, kuten 2015 Pisa-tuloksiin kohdistuneiden tutkimuksen kohdalla tehtiin. Ehkäpä opetusministerikin pääsee vuorollaan kertomaan niin todenmukaisen lausunnon kuin osaa - sikäli kun hallitus on vielä huomenna tolpillaan.

Tässä ne uusimmat PISA-tulokset.

Quote
Suomalaisnuorten lukutaito on edelleen OECD-maiden parhaimmistoa. Perhetaustan ja sukupuolen vaikutus lukutaitoon kuitenkin kasvavat.

Tämä selviää läntisten teollisuusmaiden järjestön OECD:n tuoreimman Pisa-tutkimuksen tuloksista. Lukutaitoa painottaneet kokeet järjestettiin noin 8 000:lle 15-vuotiaalle keväällä 2018. Suomen pisteet laskivat lukutaidon lisäksi hieman myös matematiikassa ja luonnontieteissä.

Suomea paremmin lukutaidossa pärjäsivät Kiina, Singapore ja Viro. Hyvin pärjäsivät myös Kanada, Irlanti ja Etelä-Korea.

———

Suomen tyttöjen ja poikien ero lukutaidossa oli tällä kierroksella OECD-maiden suurin. Piste-ero oli tyttöjen hyväksi 52 pistettä, kun OECD-maissa keskimäärin ero oli 30 pistettä.

Luonnontieteissä ja matematiikassa sukupuolten väliset erot ovat tätä maltillisemmat.

Suomalaisoppilaiden asenteet lukemista kohtaan ovat muuttuneet entistä kielteisemmiksi. Yhä useampi suhtautuu kielteisesti lukemiseen ja yhä harvempi pitää lukemista mieliharrastuksenaan.

Pojista jopa 63 prosenttia ilmoitti lukevansa vain, jos on pakko.

Asenteet heijastelevat osaamista. Ne, joita ei kiinnosta, ovat taipuvaisia menestymään huonosti. Kun huonosti menestyy yhä useampi, se näkyy kaikkien tulosten keskiarvossa.

Koko juttu linkistä: https://yle.fi/uutiset/3-11092248

Ja kärkiporukka pisteineen näkyy linkin kuvasta.

Viro hyppäsi Euroopan parhaaksi kaikissa kategorioissa. Uskomatonta. Tekniikan järkiperäinen omaksuminen osaksi opetusta ja feminismin puuttuminen opetussuunnitelmasta yhdistettynä pohjoismaisen koulutuksen rennohkoon ilmapiiriin näyttää toimivan. Viron lisäksi idästä Puola kiri kärkikymmenikköön.

Suomen tulos oli odotettu. Lasku näyttää muuhun Eurooppaan verrattuna pieneltä, koska oppimistulosten heikkeneminen on yleislänsieurooppalainen ilmiö. Feminismi opetussuunnitelmassa johtaa oletetusti poikien suurempaan syrjäytymiseen. Pääkaupunkiseudun etumatka muuhun Suomeen pienenee. Kukapa arvaisi että miksi  :roll: Seuraavassa Pisassa näemme ilmiöoppimisen tulokset.

Kiinalaisten hyvät tulokset lukutaidosta hämmentävät. On meinaan pikkuisen monimutkaisempaa.

https://www.oecd.org/pisa/

Country-specific overviews - Finland (https://www.oecd.org/pisa/publications/PISA2018_CN_FIN.pdf) (pdf)

QuoteMean reading, mathematics and science performance continued to decline in Finland. In all three
subjects, the decline began after 2006. Although PISA 2018 results were significantly lower than PISA
2015 results only in science, the negative trend line shows no sign of a reversal of performance in any
subject. In mathematics, declines were similarly rapid at all levels of the performance distribution; in
reading and science, in contrast, the declining trend was particularly noticeable amongst the lowest-
achieving students.

QuoteThe gender gap in reading in Finland (52 score points) was one of the widest across all PISA 2018-
participating countries/economies. The gap was similar to that observed in 2009 (55 score points), as
both girls' and boys' performance declined over the period.

QuoteThe average difference in reading performance between immigrant and non-immigrant students in
Finland was 92 score points in favour of non-immigrant students. After accounting for students' and
schools' socio-economic profile the difference shrank to 74 score points.

Quote from: Yle 3.12.2019Suomen pisteet laskivat lukutaidon lisäksi hieman myös matematiikassa ja luonnontieteissä.

Suomen pisteet jatkoivat vuonna 2006 alkanutta laskutrendiä kaikilla kolmella osaamisalueella. Tällaisia edelliskerrasta huonontaneita maita oli Suomen lisäksi vain kuusi 79:stä.

Punavihreiden linssien läpi maailma näyttää kuitenkin toisenlaiselta, paremmalta:

Quote"SUOMI erottuu edukseen Aasian maista juuri siinä, että olemme pystyneet rakentamaan yhtä aikaa sekä osaamista ja hyvinvointia", iloitsee opetusministeri Li Andersson (vas).

Tuoreimmassa Pisassa Andersson on tyytyväinen myös siihen, että Suomi on kärjessä Viron ja Kanadan kanssa ja osaamisen heikkeneminen näyttää täällä pysähtyneen.

Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006329124.html) 3.12.2019

Kärkipäässä, OECD-maiden kolmansina, olivat Suomen tytöt. Suomen pojat olivat kaukana kärkimaiden pisteistä samalla tasolla kuin esimerkiksi englantilaiset ja yhdysvaltalaiset pojat.

Quote from: Yle 3.12.2019
Osaamiserot sukupuolten välillä ovat Suomessa OECD-maiden suurimmat.

Suomalaisten tyttöjen ja poikien valtavaa piste-eroa Andersson ei noteeraa saati määrittele sitä vakavaksi tasa-arvokysymykseksi, kuten lopputuloksen tasa-arvon vaatija normaalisti tekisi. Raportissa Suomen kanssa samaan ryhmään niputettiin tässä suhteessa vain Jordania, Pohjois-Makedonia, Qatar, Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit.

Toisaalta kantaväestön ja maahanmuuttajien tulosten ero on Suomessa huimalla marginaalilla OECD-maiden suurin, ja ei tarvitse olla opetusministeri ymmärtääkseen, että se voi johtua vain rasismista.

PISA 2018 Results (Volume I) – What Students Know and Can Do (https://www.oecd.org/pisa/publications/pisa-2018-results-volume-i-5f07c754-en.htm) (tulokset)

PISA 2018 Results (Volume II) – Where All Students Can Succeed (https://www.oecd.org/pisa/publications/pisa-2018-results-volume-ii-b5fd1b8f-en.htm) (sukupuoli- ja maahanmuuttajaerot)

Quote from: Roope on 03.12.2019, 17:25:38

Kärkipäässä, OECD-maiden kolmansina, olivat Suomen tytöt. Suomen pojat olivat kaukana kärkimaiden pisteistä samalla tasolla kuin esimerkiksi englantilaiset ja yhdysvaltalaiset pojat.

Äkkiseltään sanoisin hiton ison eron olevan seuraus lukuharrastuksen vähenemisestä entisestään. Ala-asteikäiset tytöt vielä lukevat runsaasti, pojat taas eivät. Lukutaidon ero vaikuttaa sitten suoraan muihinkin oppimistuloksiin reaaliaineissa. Moni tyttö ahmii 10v iässä Harry Pottereita kun saman ikäiset pojat tavaavat Kapteeni Kalsareita.

Lukuharrastuksen ylläpito onkin vanhempien yksi tärkeimpiä kotioppeja, ja rahastakaan se ei ole kiinni kun kirjastoista saa materiaalia sen minkä jaksaa kantaa.

Jos enää ei lueta vapaaehtoisesti, niin sitten pakolla. Ei ole sen vaikeampaa. Enemmän pakollista luettavaa kouluun. Ei se nyt minulle ole mikään suuri yllätys, että kun opiskelusta tehdään koko ajan vapaaehtoisempaa niin etenkin poikien osaaminen huononee kun pojat ovat peruskouluiässä jonkun vuoden myöhemmässä kehityksessä. Myös tyttöjen toki. Koulujen jämäkämpi puuttuminen oppimiseen on ainoa keino auttaa niitä, jotka eivät saa kotoa tukea. Heitä on ollut aina ja tulee olemaan aina. Hyvien perheiden lapset pärjäävät aina, oppimistulokset ovat heikenneet lähinnä häntäpäästä. Kulttuurimarxistien ratkaisu on tietysti yrittää aivopestä pojista tyttöjä, mutta eiköhän kaikki tiedä mitä biologisia totuuksia vastaan kamppailusta seuraa. Ei pojissa ole mitään vikaa vaan koulussa, mikä ei huomioi heidän luontaisia tarpeitaan.

Eikös armeijan palikkatestien perusteella suomalaisten miesten älykkyys ole ollut jo pitemmän aikaa luisussa? Pehmenevätkö poikiemme aivot?

Quote from: Vesa Heimo on 03.12.2019, 20:28:39

Quote from: Roope on 03.12.2019, 17:25:38
Kärkipäässä, OECD-maiden kolmansina, olivat Suomen tytöt. Suomen pojat olivat kaukana kärkimaiden pisteistä samalla tasolla kuin esimerkiksi englantilaiset ja yhdysvaltalaiset pojat.

Äkkiseltään sanoisin hiton ison eron olevan seuraus lukuharrastuksen vähenemisestä entisestään.

Sekä lukuharrastuksen väheneminen että tyttöjen etumatka nimenomaan lukemisessa ovat ilmiöinä yleismaailmallisia, mutta mistä johtuvat Suomen poikkeuksellisen suuret erot tyttöjen ja poikien välillä?

Ainakin minä teen paremman tai oikeastaan minkään muun selityksen puuttuessa sen johtopäätöksen, että Suomen koulujärjestelmä on viritetty maailmanlaajuisestikin erityisellä tavalla tyttöjä suosivaksi poikien kustannuksella niin, että poikien pärjäämisellä ei ole käytännössä mitään merkitystä. Suomen trendinä oli tässäkin mittauksessa huonosti osaavien osuuden kasvu, ja heistä kolme neljästä on poikia. Jo joka viidennen suomalaispojan lukutaito on raportin mukaan niin huono, että sen arvioidaan vaarantavan yhteiskunnassa toimimisen.

Se, että suomalaiset päättäjät naisopetusministeristä alkaen jälleen kerran sivuuttivat ongelman, kertoo karulla tavalla nykyisestä suomalaisesta tasa-arvokäsityksestä kuten myös tasa-arvoajattelulla perustellun feminismin todellisesta luonteesta.

Quote from: Roope on 03.12.2019, 22:59:34

Tuota olen myös ihmetellyt. Voisiko osasyy olla opettajakunnan täydellisessä naisistumisessa?

Oppineisuus ja lukeneisuus ei näytä olevan arvostettu poikien keskuudessa. Ei siihen kannusteta vaan ruumiilliseen työhön. Tytöillä tilanne lienee päinvastainen. Kun tytöt suuntaavat luonnostaan enemmän sosiaalisille ja humanistisille aloille ja pojat teknisille aloille , yhteiskunnalliset kieroutumat kasvavat.

Miksi feminismi vähääkään välittäisi huonosti menestyvistä pojista? Heille tasa-arvo on ja on ollut aina naisten aseman parantamista. Lumihankeen jäänyt poika jäätyköön. Tyttö korjataan sulamaan. Pojat ja miehet selvitkööt omillaan, jos eivät selviä, niin voi voi. Yhteiskunnan turvaverkko näyttää olevan lähinnä tytöille ja naisille rakennettu. Patriarkaaliset jäänteet kadotkoot.

Pitääkö suomalaisen naisen synnyttää poikalapsi, ennen kuin hän näkee pojan arvon edes tytön veroisena? Merkillisesti sukupuolten arvostus on muuttumassa, ja jo muuttunut Suomessa, tuossa "tasa-arvon" mallimaassa.

Quote from: Roope on 03.12.2019, 22:59:34

Sekä lukuharrastuksen väheneminen että tyttöjen etumatka nimenomaan lukemisessa ovat ilmiöinä yleismaailmallisia, mutta mistä johtuvat Suomen poikkeuksellisen suuret erot tyttöjen ja poikien välillä?

Ainakin minä teen paremman tai oikeastaan minkään muun selityksen puuttuessa sen johtopäätöksen, että Suomen koulujärjestelmä on viritetty maailmanlaajuisestikin erityisellä tavalla tyttöjä suosivaksi poikien kustannuksella niin, että poikien pärjäämisellä ei ole käytännössä mitään merkitystä. Suomen trendinä oli tässäkin mittauksessa huonosti osaavien osuuden kasvu, ja heistä kolme neljästä on poikia. Jo joka viidennen suomalaispojan lukutaito on raportin mukaan niin huono, että sen arvioidaan vaarantavan yhteiskunnassa toimimisen.

Se, että suomalaiset päättäjät naisopetusministeristä alkaen jälleen kerran sivuuttivat ongelman, kertoo karulla tavalla nykyisestä suomalaisesta tasa-arvokäsityksestä kuten myös tasa-arvoajattelulla perustellun feminismin todellisesta luonteesta.

Aivan samat huomiot ja olen pohtinut syitä tämän ilmiön taustalla. Olisi vaikea uskoa, että poikien keskimääräisessä oppimiskyvyssä lukutaidon suhteen olisi tapahtunut noin radikaaleja muutoksia noin lyhyessä ajassa. Varsinkin kun huonosti lukevien osuus on poikien ryhmässä kasvanut merkittävästi enemmän kuin tyttöjen ryhmässä, kuten mainittu. Mahdollisia hypoteettisiä selityksiä:

1) Jotta lukemisesta voisi tykätä ja nautiskella, sitä on ensin harjoiteltava, sillä epäilen sen olevan suht harvalle yksilölle ns. luonnonlahja. Lukeminen kilpailee nykyään väistämättä elektronisten vempainten kanssa, joiden käyttö on helppoa ja tarjoaa välitöntä stimulaatiota silmille, korville ja aivojen mielihyväkeskukselle. Toisin on pitkän tekstin lukemisen kanssa; vaatii pitkäjänteisyyttä, keskittymistä, ponnistelua, takamuskin puutuu ja silmät väsyvät. Printtimediankin käyttö lienee vähentynyt merkittävästi elektroniikan vuoksi.

Jos jo lukemisen harjoittelu on tylsää ja tuskallista (esim. koulun tarjoama materiaali ei todellakaan kiinnosta, kuten ennen vanhaan päntätyt puisevat klassikot), se ei lupaa hyvää lukutaidon ja -innon kehittymiselle. Se on valitettavaa, sillä uskon että lukutaito on monella tapaa kytköksissä kognitiivisiin taitoihin. Käsittääkseni älykkyyden tutkimuksen saralla on tutkittu, että naisilla on pieni etu verbaalisissa tehtävissä ja miehillä puolestaan visuospatiaalisissa tehtävissä, mutta pätevätkö nämä tutkimukset lapsiin ja lukemiseen, sitä en osaa sanoa. Isompi merkitys lienee kuitenkin ..

.. 2) Mitä pidempi ja vaativampi teksti, sitä enemmän se vaatii lukijalta kypsyyttä - emotionaalista, älyllistä, tiedollista. Jotkut tekstit vaativat ennakkoluulottomampaa ja avoimempaa asennetta kuin toiset. Ja niin edelleen. Tämä liittyy lukutaitoon siten, että keskimäärin tyttöjen kehitys on nopeampaa kuin poikien, vaikka samalla luokalla olevat olisivatkin samana vuonna syntyneitä. Jos luettava teksti ei puhuttele vaikkapa sitä roboteista ja kuolonsäteistä kiinnostunutta Jani-Petteriä, vaan käsittelee rakkautta ja monikulttuurisia sosiaalisia suhteita yhteisen arvopohjan kautta, ei ole mikään ihme, ettei innosta lukea. Myönnän, että tämä esimerkki voi olla savusilli, sillä en ole syvällisesti perehtynyt nykyisiin materiaaleihin. Pointti on kuitenkin tärkeä: lukuinnostus lopahtaa lapsena ja nuorena varsin herkästi varsinkin mikäli siihen ei kotona tueta ja kannusteta.

Anekdootti. Itse olin varsin ahkera lukija jo ennen koulun alkamista, mutta minulla meinasi mennä pikkupoikana ensimmäisellä luokalla järki kun piti opetella tavaamaan ja lukemaan tavukirjoitusta. Mietin, että tällaistako tämä koululukeminen sitten tulee aina olemaan? Miksei kukaan muu tunnu kärsivän samasta ongelmasta? Lukeminen alkoi heti kiinnostaa vähemmän, mutta onneksi pidin pintani. Mistä päästäänkin seuraavaan kohtaan...


3) Mitä harvinaisemmaksi käyvät lukevat pojat ympärillä, sitä vähemmän se tarjoaa kannustavaa lukemisen esimerkkiä muille pojille. Ja käytännössä tilanne heikentyy niiden vielä lukemisharrastusta aloittelevien poikien kannalta nopeammin ja rajummin kuin luulisi - ryhmäpaine on armoton. Koska itse olin lukemista rakastava nörtti, muistan hyvin mitä lukemisesta seurasi luokassa, jossa oli 13 poikaa ja 6 tyttöä, eikä juuri kukaan muu poika tykännyt (kirjojen) lukemisesta. Se oli homojen ja runopoikien, snobien ja hikujen hommaa, se. Paitsi ehkä Myrkyn, Tekniikan Maailman tai pornolehtien lukeminen. Jos siis käy niin onnettomasti, että lukemista dissaava ryhmädynamiikka ottaa vallan, silloin ei jää vaihtoehdoksi kuin pitää turpansa kiinni ja nauttia lukemisesta yksikseen, tai löytää kultivoituneempaa seuraa, mikä ei ole niin yksinkertaista. Kun olen kuunnellut jälkikasvun tarinoita nykyisestä koulumaailmasta, aivan samanlaiset dynamiikat siellä tuntuvat toimivan vieläkin. Olen joskus pohtinut, että näissä ilmiöissä on mekaanisen lukutaidon ohella kyse laajemminkin henkisen kulttuurin ja henkisten ominaisuuksien arvostamisesta, tai pikemmin niiden arvostuksen puutteesta. Esimerkiksi jos lukutaitoa ja lukeneisuutta arvostettaisiin yhtä paljon kuin fyysisen kilvoittelun kulttuuria, kuten urheilua tai oman talon rakentamista, olisivat asiat ehkä toisin. Mutta ei tästä sen enempää.


3) Tämä on varmaan nykyään tabu aihe, koska sukupuolia ja/tai niiden eroja ei nykyään tietenkään ole olemassa. Mutta minun kokemukseni koulumaailmasta kertoo sen, että keskimäärin kotimaisen koulun ilmapiiri on viritetty sellaiseksi, jossa pärjää parhaiten miellyttämällä opettajia eli toimimalla mahdollisimman täydellisesti opintosuunnitelman ja opettajan toiveiden mukaan. Vuosien kenttätutkimuksen perusteella uskallan tehdä väitteen, että koulupoikien joukossa motivaatio opettajien miellyttämiseen ei ole keskimäärin järin suuri, varsinkaan silloin kun siitä ei koidu itselle selkeää etua. Toisaalta keskimääräisen oppilaan muotista erottautumisella on yleensä negatiivisia seurauksia - jos alisuoriudut, ei hyvä. Jos ylisuoriudut, olet hikke. Tämä muodostaa ongelman sikäli, että nyky(koulu)maailma katsoo kilpailua pahalla silmällä, vaikka sen voidaan katsoa olevan tärkeä osa poikien ja miesten kokemusmaailmaa. Oletettavasti tyttöjen joukko on homogeenisempää oppimiskyvyiltään poikiin verrattuna eli poikien kyvyissä ja kypsyydessä on enemmän vaihtelua. Nykyään kai tätä kaikkea kutsutaan toksiseksi maskuliinisuudeksi josta pitää päästä eroon. Kaikki omanlaisia, kaikki samanlaisia!

4) Laajempi tasa-arvokeskustelu on vasta aivan viime vuosina alkanut ottaa poikien ja miesten kokemusmaailmaa huomioon, kun on havahduttu siihen, että maassa on lukematon joukko syrjäytyneitä nuoria miehiä. Tuoreet PISA-tuloksetkin ovat aika masentavaa luettavaa poikien kohdalla. Minulla olisi poikana ja miehenä kasvamisesta ja olemisesta paljonkin sanottavaa, mutta se olisi ehkä oma aiheensa. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta, miten meni noin niinkuin omasta mielestä.

Asiat jotka nähdään tyttöjen/naisten juttuina ovat luonnollisesti luotaantyötäviä miehen/pojan näkökulmasta. Tämä on universaali sosiaalinen laki - kun johonkin instituutioon tai viitekehykseen alkaa virrata naisia ja se naisistuu, menettää se yleisen arvovaltansa ja houkuttelevuutensa.

Kyseessä lienee nollasummapeli. Pitkällä tähtäimellä paras keino parantaa poikien kiinnostusta kouluun ja kouluttautumiseem olisi heikentää tyttöjen kouluttautumismahdollisuuksia.

Quote from: Roope on 03.12.2019, 12:33:53
https://www.oecd.org/pisa/

Country-specific overviews - Finland (https://www.oecd.org/pisa/publications/PISA2018_CN_FIN.pdf) (pdf)

QuoteMean reading, mathematics and science performance continued to decline in Finland. In all three
subjects, the decline began after 2006. Although PISA 2018 results were significantly lower than PISA
2015 results only in science, the negative trend line shows no sign of a reversal of performance in any
subject. In mathematics, declines were similarly rapid at all levels of the performance distribution; in
reading and science, in contrast, the declining trend was particularly noticeable amongst the lowest-
achieving students.

QuoteThe gender gap in reading in Finland (52 score points) was one of the widest across all PISA 2018-
participating countries/economies. The gap was similar to that observed in 2009 (55 score points), as
both girls' and boys' performance declined over the period.

QuoteThe average difference in reading performance between immigrant and non-immigrant students in
Finland was 92 score points in favour of non-immigrant students. After accounting for students' and
schools' socio-economic profile the difference shrank to 74 score points.

Näiden poimimiesi lainausten lisäksi nostaisin Suomea koskevasta yhteenvedosta esiin tämän:

Quote
In Finland,  the gap in performance related to students' socio-economic status (79 score points) is smaller than the average difference between advantaged and disadvantaged students (89 score  points) across OECD countries. However, in Finland, this gap widened since PISA 2009 (61 score points) while it remained the same on average across OECD countries

Lyhyesti tiivistäen nämä keskeiset havainnot ovat:

• PISA-tulokset jatkoivat vuodesta 2006 alkanutta laskuaan ja lasku oli merkittävintä jo valmiiksi heikoiten pärjäävien kohdalla.
• Poikien ja tyttöjen välinen lukemisen tuloksissa ero oli erittäin merkittävä.
• Maahanmuuttajataustaiset pärjäsivät huomattavasti kantaväestöä huonommin.
• Sosioekonomisen taustan vaikutus on lisääntynyt vuodesta 2009 lähtien.

Trendi ja tulokset eivät yllätä. Esimerkiksi Keltikangas-Järvinen on puhunut juuri samoista asioista jo vuosien ajan, eikä vähiten nyt uutta opetussuunnitelmaa koskevan keskustelun yhteydessä. Alla esimerkkinä lainauksia Ylen tekemästä  haastattelusta  (https://yle.fi/uutiset/3-10062762) noin parin vuoden takaa (7.2.2018).

Sosioekonomisen aseman vaikutuksesta:

Quote
– Enää ei puhuta tasa-arvosta (peruskoulussa), kuten aiemmin, Helsingin yliopiston psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen sanoo.

Hän viittaa koululaisten eriarvoisuuden lisääntymiseen. Nykyjärjestelmässä pärjäävät ne, joiden vanhemmat ovat koko ajan mukana lastensa koulunkäynnissä.

– Vanhempien osuus tulee liian suureksi, ja se ei ole tarkoitus.

Tavoitteena pitäisi Keltikangas-Järvisen mukaan olla se, että lapset selviävät itse koulustaan ilman, että vanhemmat käyvät sitä kaiken aikaa lastensa kanssa.

Poikien koulunkäynnin ongelmien juurisyistä ja siitä, miten poikien (ja miksei myös tyttöjen) motivointi "viihdyttämällä" on haitallista:

Quote
Peruskoulun opetussuunnitelman perusteella lapselta odotetaan itseohjautuvuuden lisäksi myös sisäsyntyistä motivaatiota .

...

– Siinä ei ajatella, että lapselle pitäisi opettaa näitä valmiuksia, vaan lapsi tulee kouluun niiden kanssa.
– Nämä asiat ovat ongelmia vielä yliopistotasollakin, professori paukauttaa.

Professori muistuttaa, että motivaatiota pitää opettaa, eikä se ole annettu asia, jonka lapset tuovat mukanaan kouluun.
Hän ei myöskään niele poikien ja tyttöjen oppimiserojen tasausyrityksiä. Pojille tarjotaan yhä enemmän digitaalisia viihdykkeitä, kuten tietokoneilla pelaamista.
– Poikien ongelmat koulussa liittyvät keskittymiskyvyn, motivaation ja pitkäjännitteisyyden puutteeseen. Tällainen viihtymisen elementti ei lisää niitä.
– Motivaatio ei synny siitä, että lapsesta on ollut hauskaa tehdä jotain tietokoneella tunnin aikana.

Sekä vielä maahanmuuttajista ja kotitaustan vaikutuksesta:

Quote
Viime marraskuussa julkistetun PISA-tutkimuksen perusteella Suomen sija on pudonnut parhaista vuosista, ja tyttöjen ja poikien erot oppimisessa ovat kasvaneet.
Professori ihmettelee, miksi tuloksista syyllistettiin heti vanhemmat.

Tuloksista kävi myös ilmi, että erot maahanmuuttajataustaisten lasten ja kantasuomalaisten olivat suuria.
– Siinä on ihan selvä yhteys, koska maahanmuuttajataustaiset eivät ole selvillä koululaitoksestamme, eivätkä osaa siksi ohjata lastensa koulunkäyntiä.
– Tämä todistaa sen, että lasten kotitausta vaikuttaa liian paljon lasten koulumenestykseen, Keltikangas-Järvinen sanoo.

Eli ei esimerkiksi tuota haastattelua (ja muita vastaavia argumentteja, joita tähänkin ketjuun on linkattu runsaan puoleisesti) vasten tarkasteltuna uusin PISA-tulos on varsin odotetun kaltainen. Ja ihan kotikutoisesta kristallipallosta katsottuna näyttää siltä, että nykymenon jatkaminen (inkluusio, itseohjautuvuus, oppilaiden "viihdyttäminen", jne.) johtaa edelleen luisuun, jossa erityisesti lähtökohdiltaan heikoimmassa asemassa oleva porukka ikäluokasta putoaa yhä enenevässä määrin pois kelkasta. Ja jos esimerkiksi lukutaito jää varsin monella sille tasolle, että peruskoulun jälkeiset opinnot eivät oikein tule sujumaan ja yhteiskunnassa pärjäämisenkin kanssa on vähän niin ja näin, niin onhan tämä aivan jäätävän kokoinen ongelma. Ja varsin ilmeisesti tällä on lopulta kytköksiä myös muihin tälläkin palstalla keskusteltuihin asioihin, mm. syntyvyyteen, yhteiskunnan sisäiseen turvallisuuteen, kilpailukykyyn ja niin edelleen.

Quote from: Roope on 03.12.2019, 22:59:34
Se, että suomalaiset päättäjät naisopetusministeristä alkaen jälleen kerran sivuuttivat ongelman, kertoo karulla tavalla nykyisestä suomalaisesta tasa-arvokäsityksestä kuten myös tasa-arvoajattelulla perustellun feminismin todellisesta luonteesta.

Tasa-arvoa ei selvästikään ole vielä saavutettu, koska edelleen löytyy poikia, jotka osaavat jotain.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006344434.html

QuoteEspoolaisopettaja teki testin ja laittoi opiskelijat kirjoittamaan muistiin­panot käsin – "Koe­numerot paranivat keski­määrin kaksi numeroa"
Aivotutkija: Käsinkirjoitetut muistiinpanot ovat luovempia.
Tilaajille
Espoonlahden lukion historian ja yhteiskuntaopin opettaja Kari Ojanen opetti tuolloin historiaa lukiossa Teuvalla. Opiskelijat saivat kaikki opinahjostaan käyttöönsä kannettavat tietokoneet.

Pian heidän keskittymisensä tunneilla alkoi tunneilla herpaantua ja ajatus harhailla. Seuraus näkyi oppimistuloksissa, Ojanen väittää.

Hän alkoi aprikoida, mistä herpaantuminen johtuu ja päätti tehdä kokeilun: Opiskelijat saisivat yhdellä kurssilla kirjoittaa muistiinpanot, miten halusivat. Toisella kurssilla hän käski heidän kirjoittaa käsin. Aluksi opiskelijat protestoivat asiaa.

"Olen vähän oman tieni kulkija", Ojanen sanoo hymähtäen.

TESTIN lopputulema kertoi karua kieltää: "Koetulokset paranivat keskimäärin kaksi numeroa."

x

Käsinkirjoittamisella ja oppimisella on Huotilaisen mukaan yhteys mutta ei ehkä sellainen kuin luulisi. Huotilaisen mukaan useat tutkimukset todistavat, että muistiin kirjoittaminen on oppimisen kannalta tärkeää. Se auttaa muistamaan ja painamaan mieleen opittavan asian paremmin.

"Tiedetään, että käsinkirjoittaminen on hitaampaa kuin koneella kirjoittaminen. Jos pyrkii nopeasti kirjoittamaan joka sanan, se ei välttämättä ylipäätään paras tapa muistiinpanojen tekemiseen."

Tämä epätieteellinen anekdootti saa confirmation bias -reseptorini kihelmöimään mielihyvästä. Kaikki on juuri kuin arvelinkin: käsin aina parempi.

Nythän tulee muiden asioiden ohella sitten tehtyä digiloikkatesti. Kun koulut ovat nyt kiinni vähintäänkin useita  viikkoja, näillä online ym. jutuilla voisi oikeasti olla käyttöä, jos ne toimivat. 

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7066aafc-7e78-4bed-b5bc-abc916ca9a71

Vantaalaisessa Kytöpuiston koulussa lauma 12-13-vuotiaita oppilaita hakkasi jo pitkään piinaamansa, 11-vuotiaan oppilaan sairaalaan. Saatujen tietojen mukaan jengi oli jopa kuristanut lapsen tajuttomaksi - hengenlähtö oli pelottavan lähellä.

Tässä ketjussa on jo aiemmin vaadittu, että häirikköoppilaat sijoitetaan erityisiin kouluihin, joihin ongelmaoppilaat koottaisiin. Sen sijaan opetusministeri Li Andersson tyytyy jeesustelemaan, että:

Quote..opetuksen järjestäjillä ja koulun aikuisilla on lakisääteinen velvollisuus turvata oppilaille turvallinen kouluympäristö.

– Ja jokainen kiusaamistapaus tarkoittaa, että me yhteiskuntana olemme epäonnistuneet lasten oikeuksien turvaamisessa. Oikeus elää omaa arkea ilman pelkoa väkivallasta tai kiusatuksi ja syrjityksi joutumisesta on perustavanlaatuinen ja koskee yhtäläisesti niin yhteiskuntamme nuorimpia jäseniä kuin aikuisiakin, Andersson sanoi.

Andersson ilmoitti, että kiusaamisen ehkäisemiseksi hallitus on nyt luomassa koulupsykologeille ja kuraattoreille sitovan mitoituksen kouluihin.

Täytyy olla todellisuudesta vieraantunut, jos kuvittelee, että etnokouluissa muodostuneita väkivaltajengejä pystyisi lakkauttamaan koulupskologeilla ja kuraattoreilla. Tämä johtuu siitä, että jengin jäsenet eivät ole avun tarpeessa siinä mielessä, missä länsimainen yhteiskunta yleensä tämänkaltaiset asiat näkee, sillä kyseessä ei ole pahoinvoivan lapsen reaktio kohdistaa kiusaamista muihin lapsiin, vaan kyseessä on kulttuurillinen tendenssi siten, että kulttuurin arvomaailmaan kuuluu erilaisten hakkaaminen, oman jengin ja tilan vahvistaminen ja asioiden hoitaminen väkivallalla. Nämä eivät tuon kulttuurin mittapuulla ole mikään syrjäytymisen seuraus tai psykopatologinen ilmiö, vaan täysin normaali kulttuurillinen ilmiö, jota jopa kotona vahvistetaan ylpeänä.

Uuteen opetussuunnitelaan kuuluu vahvasti inkluusio, mutta ainoa keino lopettaa tämänkaltainen väkivalta on luoda, kuten sanottu, omat 'kurikoulut' sellaisille oppilaille, jotka eivät järkipuhetta usko vaan jotka tarvitsevat voimankäyttöä, eli sitä ainoaa asiaa, mitä heidän kulttuurinsa arvostaa.

https://yle.fi/uutiset/3-11559469

Nyt jo rouva presidenttikin avaa suutaan koskien sitä, että sairaalloiset ja väkivaltaa harjoittavat oppilaatkin pidetään normaaleiden joukossa vastoin yleistä oikeustajua, kuten tässäkin ketjussa on usein mainittu.

Tarja H:

QuoteKouluväkivalta ja sosiaalinen media ovat pelottava yhdistelmä

Vielä pelottavampi yhdistelmä on meidän hallitsematon maahanmuuttopolitiikkamme ja olemattomat rangaistukset sekä kyvyttömyys palauttaa rikollisia kotimaihinsa.

QuotePresidentti Tarja Halonen: "Vastuu on meidän kaikkien yhteinen"

Syy on kyllä kaikkien muiden paitsi Perussuomalaisten.

Halonen:

QuoteAikuiset tekevät ihan samalla tavalla erilaista hyvin vaarallista väkivaltaa. Olkoon se sitten seksuaalista tai jotain muuta. Tässä mielessä on myöskin aikuisilla peiliin katsomisen paikkaa, että tämän tapainen käyttäytyminen ei ole hyväksyttävää.

Niin, Haloselta kysyttiin kouluväkivallasta ja Halonen aitoon kommunistityyliin ehätti kertomaan, että kyllähän ne muutkin..

ON PERIN IRVOKASTA, että Halonen tässä on tuomitsemassa kouluväkivaltaa, vaikka hän itse parilla presidenttikaudellaan teki kaikkensa, että maahamme saataisiin kehitysmaalainen väkivaltakulttuuri, joka nyt viime vuosina on tuottanut karmeaa satoaan kouluissamme.

Asiaa pahentaa vielä nykyisen Opetussuunnitelman korostama inkluusio sekä se, että siinä ollaan opettajan auktoriteetti rapautettu aivan kokonaan sen sijaan, että nykyinen Opetussuunnitelma tarttuisi jämäkästi monikulttuurisuuden aiheuttamiin ongelmiin esimerkiksi luomalla erityiskouluja ongelmaoppilaille.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006651639.html

Psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen:

Quote..tutkimukset osoittavat, että koulukiusaaminen lisääntyy avoimissa oppimisympäristöissä, joita uusi opetussuunnitelma painottaa.

QuoteKiusaamisessa kysymys on ryhmätoiminnasta, jossa syntyy tietty ryhmädynamiikka. Aikuisen rooli on estää tämä ja kertoa, miten toimitaan ja minne mennään.

– Mutta nykyään on yhä enemmän paikkoja ja erilaisia tilanteita, joihin opettajan silmä ei mitenkään kanna. Totta kai se antaa enemmän mahdollisuuksia kiusata, emeritaprofessori sanoo.

Quote..kouluissa voi olla jopa 80 oppilaan ryhmiä, joissa on kolme opettajaa. Kun opettaja vaihtuu suurissa luokissa usein, opettaja ei osaa arvioida lapsen käytöksestä, onko hänellä paha olla koulussa, emeritaprofessori huomauttaa.

QuoteYle uutisoi aiemmin, että alle 15-vuotiaiden tekemä väkivalta on muuttunut aiempaa vakavammaksi.

Aiheellinen härdelli on tuloksena.

Kirjoittelin taannoin tyttäreen kohdistuneesta kiusaamisesta, koska söi väärin tehtyjä eväs-sämpylöitä, sisältöön kuului kinkkusiivuja. Ei oppilaat mene katsastamaan kenenkään syömää ruokaa, paitsi jos opettaja on tolkuttanut tuntikausia lihan syönnin syntisestä hegemoniasta ja viittailut Belsebuubin uudestaan tulemisesta jos oppilas ei noudata vihreää oppimista.

Minulla ja Rouvalla tittelit riittivät siihen, että tein rikosilmon.. alkoivat kuvainnollisesti puntit vapisemaan vastapuolella.

Nykyisiä opettajia tuottava laitos kai asentaa opetustoimeen tuleville opettajille oletuksen: ps paha, vihreä hyvä  jonka opettajat iskostavat oppillaille.

https://yle.fi/uutiset/3-11737299

QuoteOAJ:n Olli Luukkainen: Emme voi hyväksyä maalittamista ja painostusta
Mitä sanot tapauksesta?

Kampanja kannustaa tarkkailemaan opettajan opetusta ja ehdottaa ilmiantosysteemiä. Se on maalittamista ja painostusta, emmekä voi sitä hyväksyä. Urani varrelta ei tule mieleen vastaavaa, ja olen aika pitkään ollut näissä hommissa.

Perussuomalaisten avauksessa on taustalla oletus, ettei opettaja tekisi työtään tasapuolisesti. Mutta suomalaiset opettajat ovat hyvin koulutettuja, ja lainsäädäntö on tukevalla pohjalla: opetuksen tavoitteet ovat tasapuolisia ja ne on määritelty opetussuunnitelmassa.

Kunnalla tai opetuksen järjestäjällä on velvoite tarkkailla, että opetus tapahtuu opetussuunnitelman mukaisesti.

QuoteTähän lähdettiin, koska olen saanut nuorilta viestiä, jonka mukaan historian tunnilla oli vihjailtu perussuomalaisten olevan rasisteja. Perussuomalaisia oli käsitelty natsi-Saksan yhteydessä. Vaikka lähtökohta on, että opetuksen pitäisi olla puolueetonta.

Tämä pätee kaikkiin suuntiin. Emme hyväksyisi sitä, jos perussuomalainen opettaja kertoisi vihreiden kannattavan laittomuuksia. Opetusministeri Jussi Saramon (vas.) ja OAJ:n väite siitä, että painostaisimme opettajia tai puuttuisimme heidän autonomiaansa, on naurettava.

Oikeasta aiheesta tehty kysely, minulle on eräs opettaja sanonut päin lärviä tyttären asian ollessa framilla "mitäs täällä runkkunatsi luuraat", ikävästi sanailtu en vastannut mitään.

^Aivan kuin olisi kyselty paikalla oloa runkkunatsilisällä painostamis- ja vaientamisyritysmielessä.

vt. opetusministeri Saramo on ollut mukana uudessa sanahelinää sisältävässä suunnitelmassa.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/abec93b3-8515-42f3-bab4-e746f923bc10

QuoteSoittoa poliisille
Saramo kertoi, että tämän hallituskauden aikana on palkattu noin 300 poliisia lisää. Muun muassa tämä edesauttaa kouluongelmiin puuttumista.

Julkisuudessa on toistuvasti noussut esille se, ettei opettajilla ole mahdollisuuksia puuttua rettelöiviin oppilaisin. Opetusministeri kehottaa kuitenkin ottamaan matalalla kynnyksellä yhteyttä poliisiin ja muihin viranomaisiin, kun ongelmia ilmenee.

Ei poliiseista voi tehdä mitään kouluvakseja, rikosoikeudellinen ikäraja laittaa jarrut päälle, suhteessa poliisin puuttumiseen kouluväkivaltaan.

QuoteKäynnistetään oppimisyhteisöjen turvallisuuskulttuurin kehittämistyötä tukeva valtakunnallinen kehittämis- ja tutkimushanke (2021–2023), jossa perusopetuksen koulujen käyttöön luodaan tehokkaita kouluyhteisön turvallisuutta ja turvallisuuskulttuuria edistäviä toimenpiteitä. (ministeri Saramo)

Käynnistellään hankkeita, tehdään raportteja ja edistetään,,voihan ihme.

Ainoa mitä käynnistäisin olisi oikeudellisen ikärajan, vastuun muodossa laskemisen 13-vuoteen, alaikäisen kyseessä ollen vastaajina toimisivat vanhemmat tai huoltajat, jotka olisivat korvausvastuullisina, kiusaamiseen t. muuhun rikoslaissa mainittuun tekoon osallistuneen alaikäisen toimintaan..  alaikäisen rikollisen paikka on vankila.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt puuttua kouluväkivaltaan, jota usein kiusaamiseksikin vähätellen kutsutaan.

Vaikka tämä ei ole suoraan yhteydessä ketjun aiheeseen, tällä on myös yhtymäkohtia paitsi sikäli, että kyseessä on koulumaailma, myös sikäli, että hallituksen arvot näkyvät molemmista, niin opetusohjelmasta kuin tästä nyt julkaistusta kiusaamisen vastaisesta ohjelmasta.

Alempana luettelo suunnitelman kohdista. Esityksessä saattaa toki olla hyviäkin detaljeja, mutta isossa kuvassa koko suunnitelma on tyypillistä kulttuurimarxilaista vastuun ja toimivien keinojen välttelyä.

Avainsanoja ovat esimerkiksi:

-aikoo
-vahvistaminen
-kehittämisohjelma
-vuorovaikutustaito
-painotus
-ehkäisy
-kehittää
-osaaminen
-opiskeluympäristö
-turvaaminen
-suunnitelma
-oppilashuolto
-tuki
-täsmennys
-säännös
-oikea-aikaisuus
-oikeusasema
-arvioida
-sääntely
-sitouttava
-koulupudokkuus
-poissaolo
-korjaaminen
-hyvinvointi
-työrauha
-yksinäisyys
-määritellään
-pedagogia
-osaaminen
-mielen hyvinvointi
-täydennyskoulutus
-painopistealue
-sisällyttäminen
-tulossopimus
-kannustetaan
-valmiudet
-parantava
-sisältö
-peruskoulutus
-sivusto
-laatia
-yhteistyössä
-tahot
-verkkopohjainen
-informoi
-normipohja
-tavoitteena
-kouluyhteisö
-ymmärrys
-osallisuus
-vastainen
-oppimisyhteisö
-edistäminen
-turvallisuuskulttuuri
-takaaminen
-arkiturvallisuus
-perusta
-keskeinen
-käynnistetään
-kehittämistyö
-valtakunnallinen
-tutkimushanke
-lisääminen
-konsultatiivisuus
-uudelleenorganisointia
-toiminta-alue
-opetusyksikkö
-yhteistyö
-toimintamallit
-interventiot
-tilannearviokonsutaatiot
-toimielin
-arviontikeskus
-arviointitoimielin
-näytön aste
-käyttökelpoisuus
-kehittämisehdotus
-ankkuritoiminta
-nuorisotyöntekijä
-edustaja
-selkeytetään
-moniviranomaistoiminta
-johtaminen
-myönteinen ryhmäytyminen
-kehitys
-merkkejä
-ei-toivottua
-tiedon lisäämistä
-täsmentäminen
-lukiolaki
-säädettäisiin
-häirintä
-laillinen edustaja
-yhteisöllinen toimintakulttuuri
-oikeus
-kehittämisohjelma
-luoda
-vertaisohjaus
-tuki
-ryhmäohjaus
-turvallisuuskulttuuri
-kokonaisvaltainen
-valmisteilla
-laatuohjelma
-tullaan
-opiskeluhyvinvointi
-tunne
-oikea-aikainen
-ohjaus
-valmistelu
-häirintäyhdyshenkilötoiminta
-käsitellään
-saavutettavuussuunnitelma
-toimintamalli
-ohjeisto
-epäasiallinen
-vuorovaikutuksen kehittäminen
-ydinosaaminen
-nuorisotyö
-kohtaaminen
-kokonaisvaltainen
-matala kynnys
-suunnitellaan
-syrjintä
-kehittämistyö
-osaamiskeskus

Omasta puolestani avainsanoiksi olisivat riittäneet esimerkiksi:

-vartija
-pamppu
-nuorisovankila
-suljettu erityiskoulu
-kotimaahan lähettäminen

Quote"Toimenpide 1, tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen varhaiskasvatuksessa

Toteutetaan kehittämisohjelma tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseksi varhaiskasvatuksessa. Kehittämisohjelma painottuu lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen kiusaamisen ehkäisykeinona varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Tavoitteena on lisäksi kehittää henkilöstön osaamista lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamisessa ja kiusaamisen ehkäisyssä. (ministeri Saramo)

Toimenpide 2, lainsäädäntöhanke turvallisen opiskeluympäristön turvaamiseksi

Oppilaan osallistuminen opetukseen epäämistä koskevaa sääntelyä päivitetään oppilaiden ja opetustilassa työskentelevien henkilöiden turvallisuuden turvaamiseksi. Epäämisen aikana oppilaalle tehdään suunnitelma oppilaan tarvitsemasta oppilashuollollisesta ja muusta tarvittavasta tuesta. Tarkoituksena on täsmentää ja korjata opetustoimen säännöksiä, jotta kiusaamiseen voitaisiin puuttua oikea-aikaisesti, vahvistaa oppilaan oikeusasemaa ja turvata kaikkien koulussa toimivien turvallinen oppimisympäristö. Lainvalmistelu pohjaa Kiusaamisen vastaisen työryhmän lainsäädäntöehdotuksiin. (ministeri Saramo)

Arvioidaan opetustoimen lainsäädäntöön sisältyvää kaksoisrangaistavuutta koskevaa sääntelyä, jotta opiskeluympäristön turvallisuus voidaan varmistaa yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriö, oikeusministeriö, sisäministeriö ja Poliisihallitus. (ministerit Saramo, Henriksson, Ohisalo)


Toimenpide 3, sitouttava kouluyhteisötyö

Käynnistetään perusopetuksessa uusi sitouttavan kouluyhteisötyön toimintamalli, joka tukee sekä oppilaita että koulujen henkilökuntaa koulupudokkuuden ehkäisemisessä, koulunkäyntiin sitouttamisessa, poissaolojen vaikutusten korjaamisessa, kouluyhteisön hyvinvoinnin vahvistamisessa sekä osaltaan kiusaamisen vastaisessa työssä. (ministeri Saramo)

Toimenpide 4, henkilöstön ja johdon koulutus

Hyvinvoinnin ja työrauhan edistämiseen, yksinäisyyden ja kiusaamisen ehkäisemiseen sekä mielen hyvinvoinnin tukemiseen liittyvä pedagoginen osaaminen määritellään varhaiskasvatuksen ja opetustoimen henkilöstön ja johdon täydennyskoulutuksen painopistealueeksi seuraavien kolmen vuoden ajalle. Sisällytetään Opetushallituksen tulossopimukseen vuosille 2021–2023. (ministeri Saramo)

Kannustetaan korkeakouluja lisäämään hyvinvoinnin, turvallisuuden ja työrauhan edistämiseen liittyviä opettajien valmiuksia parantavia sisältöjä opettajien peruskoulutukseen. (ministeri Saarikko)

Toimenpide 5, kiusaamisen ehkäisyn sivusto

Opetushallitus laatii yhteistyössä eri tahojen kanssa, oppilaita ja opiskelijoita kuullen sekä kodin ja koulun yhteistyötä tukien verkkopohjaisen kiusaamisen ehkäisyn sivuston. (minister Saramo)

Sivusto informoi olemassa olevasta lainsäädäntö- ja normipohjasta koulukiusaamisen ehkäisyyn liittyen.
Sivuston tavoitteena on antaa käytännön ohjeita sekä konkreettisia toimenpiteitä kiusaamisen ehkäisyyn kouluissa ja oppilaitoksissa.
Tavoitteena on sitouttaa koko kouluyhteisöä vahvistamaan kiusaamista ja väkivaltaa ehkäisevää sekä yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia tukevaa toimintakulttuuria.
Tavoitteena on lisätä oppilaiden ja opiskelijoiden ymmärrystä kiusaamisen ja väkivallan vaikutuksista. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta kiusaamisen vastaisessa työssä.
Tavoitteena on vahvistaa huoltajien osallisuutta kiusaamisen ehkäisyssä kodin ja koulun yhteistyön avulla.

Toimenpide 6, perusopetuksen oppimisyhteisöjen turvallisuuskulttuurin edistäminen

Opetusta järjestettäessä on koko kouluyhteisön turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa toiminnan keskeinen perusta. Oppilailla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Turvallisuuteen liittyy keskeisesti turvallisuuskulttuuri ja sen kautta luotu perusta päivittäiselle arkiturvallisuudelle. Turvallisuus on keskeinen osa hyvinvointia.
Käynnistetään oppimisyhteisöjen turvallisuuskulttuurin kehittämistyötä tukeva valtakunnallinen kehittämis- ja tutkimushanke (2021–2023), jossa perusopetuksen koulujen käyttöön luodaan tehokkaita kouluyhteisön turvallisuutta ja turvallisuuskulttuuria edistäviä toimenpiteitä. (ministeri Saramo)

Toimenpide 7, sairaalaopetuksen kehittäminen

Sairaalaopetuspaikkojen lisääminen ml. hoito (ministeri Kiuru)
Kunnille haettavaksi sairaalaopetuksen järjestämiseen liittyvä konsultatiivisen sairaalaopetuksen rahoitus (ministeri Saramo), joka lisää konsultatiivista sairaalaopetusta nykytilanteeseen verrattuna; ei olemassa olevien resurssien uudelleenorganisointia kohdistuu koko sairaalaopetusyksikön toiminta-alueeseen, ei vain sairaalaopetuksen ylläpitäjäkaupungin oppilaisiin (pitkät etäisyydet eivät saa olla esteenä palvelun saamiselle) toiminnan kohteena ovat oppilaat, joiden pulmat kytkeytyvät kiusaamiseen, itsetuhoisuuteen, masentuneisuuteen sekä kouluakäymättömyyteen edellä mainituista syistä yhteistyö lasten- ja nuorisopsykiatrian kanssa sairaalaopetuksen keinoin toimintamalleina sairaalaopetuksen pedagoginen ja ennaltaehkäisevä tilannearviokonsultaatio (yksilöön ja yhteisöön kohdistuvat interventiot).

Toimenpide 8, kansallinen toimielin

Kansallisen koulutuksen arviointikeskukseen (KARVI) on tarkoitus perustaa kansallinen vaikuttavien kiusaamisen ehkäisemisen, hyvinvointia ja työrauhaa lisäävien menetelmien arviointitoimielin, joka arvioi näihin tarkoituksiin kehitettyjen menetelmien näytön astetta ja käyttökelpoisuutta. Toimenpide perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön kiusaamistyöryhmän kehittämisehdotukseen. (ministeri Saramo)

Toimenpide 9, ankkuritoiminta vahvemmin osaksi koulujen ja oppilaitosten kiusaamisen vastaista toimintaa

Ankkuritoiminta kohdistuu varhaisessa vaiheessa nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja rikosten ennalta ehkäisemiseen. Sitä toteutetaan kaikkien poliisilaitosten alueella. Ankkuritiimissa on mukana poliisi, sosiaalityöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja ja nuorisotyöntekijä. Paikallisiin tai alueellisiin ankkureihin voidaan nimetä opetustoimen edustaja. Lisätään edelleen Ankkureiden ja koulujen ja oppilaitosten välistä yhteistyötä kehittämällä toimintamalleja, joilla kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuvaan kiusaamiseen ja väkivaltaan puututaan nykyistä varhaisemmin. Vahvistetaan ja selkeytetään tilanteiden hallintaan ja hoitamiseen liittyvän moniviranomaistoiminnan johtamista. (ministerit Ohisalo, Kiuru, Saramo, Henriksson)

Toimenpide 10, ennalta ehkäistään jengiytymistä edistämällä lasten ja nuorten myönteistä ryhmäytymistä

Suomessa on nähtävissä merkkejä kehityksestä, joka voi johtaa nuorisojengien muodostumiseen. Lasten ja nuorten ryhmäytymistä tapahtuu kouluissa ja oppilaitoksissa, ja se jatkuu vapaa-ajalla. Suurin osa ryhmäytymisestä on myönteistä nuorten välistä sosiaalista kanssakäymistä. Tukemalla ja edistämällä myönteistä ryhmäytymistä kouluissa ja oppilaitoksissa ja puuttumalla sellaiseen ryhmäytymiseen, joka lisää nuorten häiriökäyttäytymistä ja muuta ei-toivottua käyttäytymistä, ennalta ehkäistään nuorisojengien syntymistä. Toiminta edellyttää koulujen ja oppilaitosten henkilöstön tiedon lisäämistä jengiytymisestä ja siihen vaikuttavista seikoista. (ministerit Ohisalo, Saramo, Saarikko)

Toimenpide 11, kiusaamista ja häirintää koskevien säännösten täsmentäminen lukiolaissa ja ammatillista koulutusta koskevassa laissa

Muutetaan vuoden 2021 aikana lukiolain (782/2018) 40 §:ää sekä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 80 §:ää siten, että niissä säädettäisiin opettajan tai rehtorin velvollisuudesta ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. (ministeri Saramo)

Toimenpide 12, toisen asteen oppilaitosten yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittäminen

   
Oikeus osata -ammatillisen koulutuksen kehittämisohjelmassa luodaan toimintamalleja vertaisohjauksen ja ryhmäohjauksen tueksi. Lisäksi ohjelmassa kehitetään ja levitetään valtakunnallisesti erilaisiin kuntiin soveltuvia nuorisotyön ja oppilaitosten yhteistyömalleja opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Turvallisuuskulttuurin kokonaisvaltainen kehittäminen sisältyy myös ohjelmaan.
Lukion valmisteilla olevassa laatuohjelmassa tullaan vahvistamaan opiskeluhyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja ryhmään kuulumisen tunnetta sekä opiskelijan saamaa oikea-aikaista ohjausta sekä muuta opinnoissa tarvittavaa tukea.
Opintokamun jatkokäytön valmistelu - opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisen työkalu toisella asteella. (ministeri Saramo)

Toimenpide 13, häirintäyhdyshenkilötoiminnan vahvistaminen korkeakouluissa

Häirinnän ehkäisykeinoja käsitellään osana korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmaa. Korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelma valmistuu heinäkuussa 2021.
Jokaisella korkeakoululla on selkeä toimintamalli ja ohjeisto häirinnän ja epäasiallisen käyttäytymisen ehkäisemiseksi.
Opiskelijajärjestöillä on keskeinen rooli korkeakoulujen opiskeluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisessä. Ne ovat aktiivisesti kehittäneet häirintäyhdyshenkilötoimintaa ja usein häirintäyhdyshenkilöinä toimivat opiskelijat tai opiskelija- tai ylioppilaskuntien työntekijät.
Korkeakoulujen häirintäyhdyshenkilötoimintaa vahvistetaan yhdessä Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK), Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) sekä korkeakoulujen kanssa. (ministeri Saarikko)

Toimenpide 14, nuorisotyön menetelmien ja toimintamallien jalkauttaminen kouluihin ja oppilaitoksiin

Kiusaaminen on ryhmäilmiö, joten toimintakulttuurin ja vuorovaikutuksen kehittäminen on keskeistä.
Nuorisotyön ydinosaaminen on nuorten kohtaaminen. Kiusaamista tapahtuu myös kouluajan ulkopuolella (vapaa-ajalla, harrastuksissa), nuorisotyöntekijä kohtaa nuoria myös koulun ulkopuolella. Tämä mahdollistaa nuoren kohtaamisen matalalla kynnyksellä ja kokonaisvaltaisen tuen.
Nuorisotyö voi tuoda kouluihin ja oppilaitoksiin menetelmiä, joilla yhdessä nuorten kanssa suunnitellaan ja toteutetaan toimintamalleja ryhmäyttämiseen, kiusaamisen vastaiseen työhön sekä syrjinnän ja yksinäisyyden ehkäisyyn. Valtakunnallinen kehittämistyö on jo alkanut muun muassa nuorisoalan osaamiskeskus Nuoskan toimesta. Nuorisotyön menetelmillä ja toimintamalleilla voi olla tärkeä rooli myös sitouttavan kouluyhteisön toteutuksessa. (ministeri Saarikko)
   
Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö"

Suuresta kuvasta huomaa, että kyseessä on tyypillinen kulttuurimarxilainen propaganda ja aivopesu: normaalijärkinen ihminen keskittäisi huomionsa väkivallan uhriin, mutta hallituksen fokuksessa on syyllisen pahan olon lievittäminen, uhri saa tuskin mitään huomiota tai oikeuksia tai lisäresursseja ainakaan ennenkuin on jo liian myöhäistä.

Kulttuurimarxilainen maailmankatsomus lähtee siitä, että kaikki ovat ympäristönsä tuotteita. Siksi koulumurhaajakin muuttuu kivaksi, kun hänelle ollaan kivoja. Uhrista ei niin väliä, sehän oli vain sattumalta siinä paikalla kun yhteiskunnallisen vääryyden uhri purki traumojaan, joiden kollektiivinen syy lankeaa meidän kaikkien ylle.

Kulttuurimarxilainen hallitus ei anna juuri mitään konkreettisia keinoja estää kouluväkivaltaa, vaan sen sijan keskitytään syyllisen hyvittelemiseen, ettei se nyt vain jatkossa ketään traumatisoisi tai murhaisi. Terveessä yhteiskunnassa keskityttäisiin uhrin asemaan: miten uhria autetaan ja miten toimitaan niin, ettei lisää uhreja tulisi. Rikolliselle lässyttäminen ei auta, vaan se, että esimerkiksi:

-kouluihin laitetaan vartijat
-häiriköinnistä ja väkivallasta siirretään erityiskouluun, pahimmat tapaukset eristykseen
-Rikosvastuuraja alennetaan 10 ikävuoteen soveltaen
-Rikoksiin syyllistynyt ulkomaalainen palautetaan kotiinsa
-Koulujen hallinto joutuu rikosvastuuseen jos koulussa ei heti puututa rikoksiin
-Yksityiset juristit päivystämään koulujen tilannetta ja puolustamaan uhreja kun kerran turvapaikanhakijoillakin on sama oikeus

^Sanoisin, ettei noinkaan raakaan menoon ole tarvetta. Paljon auttaisi, jos kaikenlainen inklusiivinen pelleily lopetetaan. Esimerkiksi pahasti lukivaikeuksista kärsivää, jolla ei ole sisäistä motivaatiota pinnistellä tekstin kanssa, ei kannattaisi sijoittaa normaaliin luokkaan. Tuntemattoman ikäisiä ja taustaisia hemmoja ei pidä laittaa lasten joukkoon. Tarpeeksi ei tarjota niille, joilla on eniten potentiaalia.

Toivon, että kotikoulu yleistyy myös Suomessa.

Vaikka äiti tai isä olisi keskitasoa selvästi huonompi opettaja, tuo huonommuus kompensoituu moneen kertaan sillä, että opetettavia lapsia on mittavasti paljon vähemmän kuin taitavimmallakaan luokanopettajalla.

Ja eihän vanhemmilla ole takeita, että heidän lapsensa saa huipputaitavan luokanopettajan, jos lapsi laitetaan kouluun. Voi ihan hyvin saada jopa aivan kehnon tai todennäköisesti haalean keskinkertaisen. Arpapeliä.

Lisäksi äidillä ja isällä on aina ihan eri tavalla "skin in the game". Se mikä ehkä menetetään osaamisessa, voitetaan välittämisessä.

Mainittakoon vielä toiminnan tehokkuus, ajatelllen vaikkapa ajankäyttöä ja joustavuutta. Lapsen ei ole pakko istua nelivitosia pöydän ääressä muodon vuoksi ja järjestelmän kankeuden takia, jos hän oppii asian nopeammin. Aikaa ja energiaa voidaan joustavasti kanavoida niihin asioihin jotka lapselle ovat vaikeampia ja/tai joissa hänellä on erityislahjakkuutta johon halutaan panostaa. Asioita ei ole myöskään pakko sitoa ikäluokittain, vaan voidaan edetä puhtaasti oppimisnopeuden ja omaksumiskyvyn mukaan, eikä teknisistä syistä ikävuosia tai pienintä yhteistä nimittäjää odotellen.

Näin joustavassa ja lapsen tarpeisiin räätälöityvässä systeemissä hienoihin tuloksiin pääsee, vaikka äiti tai isä olisivat taidoiltaan melko mitäänsanomattomia opettajia.

^^Einon listauksesta puuttuvat seuraavat sanat:

-monikulttuuri, kaikkine taivutusmuotoineen
-voimaannuttava
-sukupuolineutraali
-feministinen (radikaalifeministinen)

Vakavalla asialla ei pitäisi laskea leikkiä, siksi mietin pitkään kirjoitanko näitä puuttuvia sanoja lainkaan. Ajattelin ne kuitenkin kirjoittaa, koska humoristinen tuo ylempikin lista on, koska siitä saa sellaisen huumoristisen vaikutelman, että jonkun kehittämisohjelman KIRJOITTAMINEN poistaa kouluväkivallan.

Ohjelma pitää siirtää käytäntöön, mutta miten punavihreät opettajat voivat harjoittaa toimenpiteitä, jotka ovat heidän aatemaailmansa ja ideologiansa vastaisia? Salliiko edes nykyinen lainsäädäntö mitään sellaista, jolla olisi oikeasti merkitystä kiusaajien estämisessä.

Opettajaopetus on ollut punaisten voimien hallinnassa varmaankin viimeiset 60 vuotta? Tästä johtuen jokainen nykyisen opettajasukupolven edustaja on opetettu opettamaan punavihreillä metodeilla. Peruskoulu ja sen opetusopit lienevät suora kopio DDR:n silloisesta järjestelmästä? DDR:ää ei ole ollut enää noin 30 vuoteen, mutta peruskoulu on - ja ilmeisesti suunnilleen samanlaisena kuin silloin kylmän sodan aikaan.

Jotta kiusaamiseen voidaan puuttua, pitäisi listalla olla opettajien uudelleenkoulutus. Lisäksi mitkä yhteiskunnalliset tahot pystyvät ottamaan "kopin" niistä koululaisista, jotka eivät normikouluun sovi. Ymmärtääkseni mitään vaihtoehtoisia paikkoja ei ole, eikä sellaisia olla kehittämässä.

Rahaa tulisi "palamaan" paljon, ehkä siksi tyydytäänkin vain kirjoittamaan ohjelmia.

Kiusaamisen, riehumisen ja muun vandalismin suhteen pitäisi olla täydellinen nollatoleranssi sellaisin seuraamuksin sekä sanktioin, että ne ehkäisevät tekoja jo ennakolta.

Quote from: Tavan on 27.01.2021, 22:14:07
Toivon, että kotikoulu yleistyy myös Suomessa.

Vaikka äiti tai isä olisi keskitasoa selvästi huonompi opettaja, tuo huonommuus kompensoituu moneen kertaan sillä, että opetettavia lapsia on mittavasti paljon vähemmän kuin taitavimmallakaan luokanopettajalla.

Ja eihän vanhemmilla ole takeita, että heidän lapsensa saa huipputaitavan luokanopettajan, jos lapsi laitetaan kouluun. Voi ihan hyvin saada jopa aivan kehnon tai todennäköisesti haalean keskinkertaisen. Arpapeliä.

Vanhempien pitää käydä työssä, tai työttömien päivähoidossa. Lisäksi jo päiväkoti-ikäiset lapset pitää saada päiväksi yhteiskunnan hoitoon, tämä on nykyinen tahtotila. Koulunkäynnin aloitusikää halutaan laskea ja pidentää loppupäästä.

Kotiopetuksen yksi vastustussyy on se, että lapset eivät tällöin tutustu erilaisesta sosiaalisesta taustasta tuleviin muihin lapsiin ja opi sosiaalisiksi.

Ääneen sitä ei sanota, mutta koulumaailman yksi ideologinen tehtävä on sosiaalistaa lapsia massoiksi.

^Tuo on yksi kotikoulun etu, että lapsiasi ei aseteta peruskouluun, tuohon sosialidemokratian helvetinkoneeseen, joka pyrkii tasapäistämään ja koulimaan lapsista hyviä tiiliskiviä Hyvinvointivaltion muuriin. Ja joka raadollisimmillaan on vain säilytyspaikka jossa pelataan viidakon laeilla.

Rakastavien vanhempien (jotka välittävät niin paljon että vieläpä kotikouluttavat) ja itselle tuttujen ja turvallisten sisarusten (ja naapuruston ja harrastuspiirien lasten) keskuudessa saatava sosiaalinen vuorovaikutus on helposti laadukkaampaa ja syvällisempää kuin se hodgepodge satunnainen pienimmän yhteisen nimittäjän moku mamu sekasotku, mille peruskoulussa altistuu.

Peruskoulun ironiaa: koulua kehitetään suuntaan, joka vaatii oppilailta enemmän itse tekemistä ja sisäistä motivaatiota. Samaan aikaan koulua kehitetään suuntaan, joka vaikeuttaa oppilaiden tekemistä ja heikentää motivaatiota.

Quote from: Supernuiva on 27.01.2021, 22:22:53
^^Einon listauksesta puuttuvat seuraavat sanat:

-monikulttuuri, kaikkine taivutusmuotoineen
-voimaannuttava
-sukupuolineutraali
-feministinen (radikaalifeministinen)

Vakavalla asialla ei pitäisi laskea leikkiä, siksi mietin pitkään kirjoitanko näitä puuttuvia sanoja lainkaan. Ajattelin ne kuitenkin kirjoittaa, koska humoristinen tuo ylempikin lista on, koska siitä saa sellaisen huumoristisen vaikutelman, että jonkun kehittämisohjelman KIRJOITTAMINEN poistaa kouluväkivallan.

Ohjelma pitää siirtää käytäntöön, mutta miten punavihreät opettajat voivat harjoittaa toimenpiteitä, jotka ovat heidän aatemaailmansa ja ideologiansa vastaisia? Salliiko edes nykyinen lainsäädäntö mitään sellaista, jolla olisi oikeasti merkitystä kiusaajien estämisessä.

Opettajaopetus on ollut punaisten voimien hallinnassa varmaankin viimeiset 60 vuotta? Tästä johtuen jokainen nykyisen opettajasukupolven edustaja on opetettu opettamaan punavihreillä metodeilla. Peruskoulu ja sen opetusopit lienevät suora kopio DDR:n silloisesta järjestelmästä? DDR:ää ei ole ollut enää noin 30 vuoteen, mutta peruskoulu on - ja ilmeisesti suunnilleen samanlaisena kuin silloin kylmän sodan aikaan.

Jotta kiusaamiseen voidaan puuttua, pitäisi listalla olla opettajien uudelleenkoulutus. Lisäksi mitkä yhteiskunnalliset tahot pystyvät ottamaan "kopin" niistä koululaisista, jotka eivät normikouluun sovi. Ymmärtääkseni mitään vaihtoehtoisia paikkoja ei ole, eikä sellaisia olla kehittämässä.

Rahaa tulisi "palamaan" paljon, ehkä siksi tyydytäänkin vain kirjoittamaan ohjelmia.

Kiusaamisen, riehumisen ja muun vandalismin suhteen pitäisi olla täydellinen nollatoleranssi sellaisin seuraamuksin sekä sanktioin, että ne ehkäisevät tekoja jo ennakolta.

Kuten olemme nähneet, eivät hallituksen punapissikset osaa edes sanoa sanaa PAKKO  tai MÄÄRÄYS, vaan konditionaalissa soperretaan PITÄISI ja EI SAISI ja suositellaan, toivotaan ja pelätään.

Koulumaailmassa tuollaisia nynnyjä vedellään turpaan eikähän opettajilla mitään auktoriteettia olekaan ja opettajiakin kiusataan kouluissa.
Kun ei ole pakko eikä mitään kunnon sanktioita, niin mistään ei tule mitään, ei kouluissa eikä laajemminkaan yhteiskunnassa.

Viittaan vielä muutama viesti ylöspäin kopioituun Opetus- ja kulttuuriministeriön kiusaamisen vastaiseen ohjelmaan:

Siinä ei oteta laisinkaan huomioon kulttuurillisia tendenssejä, vaan hyvin naiivisti lähdetään liikkeelle siitä aksioomasta, että kaikki kulttuurit ja niiden jäsenet noudattavat samoja sosiologisia, psykologisia ja kulttuurillisia 'lainalaisuuksia'.

Tämän vuoksi myös koko ohjelma on täysin virheellinen, tarpeeton ja jopa vahingollinen. On nimittäin siten, että se, mikä voi toimia pohjoismaalaisella oppilasaineksella, ei toimi laisinkaan kehitysmaalaisella oppilasaineksella.

Tarkoitan sitä, että usein on niin, että kehitysmaalaisen ihmisen intellekti, motivaattorit, kulttuuriarvot, emotionaalinen kypsyys, kasvatus, tavoitteet, keinot ja omanarvontunto ja sen välineet poikkeavat niin suuresti pohjoismaalaisen ihmisen vastaavista, että on aivan täyttä hulluutta ja typeryyttä soveltaa samoja keinoja tai metodeja molempien ihmisryhmien kasvatukseen ja kehittämiseen, toimimiseen yhteisön ja yhteiskunnan säännöillä.

Vielä täsmentäen: poliitikot, päättäjät ja 'asiantuntijat' katsovat, että kouluväkivalta johtuu kiusaajan omasta pahasta olosta ja kenties kurjasta lapsuudesta. Tämä varmaan usein päteekin suomalaisten kesken.

Samaan aikaan poliitikot, päättäjät ja 'asiantuntijat' eivät ymmärrä, että kehitysmaalaisen kohdalla ei välttämättä ole näin, vaan että sikäläisessä kulttuurissa kiusaaja ja väkivallan harjoittaja EI OLE syrjäytynyt ja pahoinvoiva reppana, vaan päinvastoin sikäläisen, väkivaltaan ratkaisukeinona uskovan kulttuurin helmi ja ihanne - noissa kulttuureissa sovittelija ja anteeksipyytäjä on heikko, väkivallan kautta hallitseva ja alistava on menestyjä ja muiden ihailun kohde. Tämä on se, mitä ei haluta ymmärtää joskohta sitä ei edes juuri tiedosteta: me olemme tekemisissä aivan erilaisen 'pedon' kanssa.

Länsimainen näkökulma on, että jengiytynyt kehitysmaalainen voi pahoin ja vain haluaisi aikuisten turvaa. Tosiasiassa jengiytynyt ja väkivaltaa käyttävä keharimaalainen on huipulla - hänellä on kaikki ne asiat, joista hän haaveilee:

-muut pelkäävät häntä
-hänellä on konkreettista valtaa muiden yli
-hän saa ilmaiseksi rahaa ja kalliita tavaroita uhkailemalla tai ryöstämällä
-hän osoittaa lauman johtajuutta ja maskuliinisuutta, kova gänstä meininki
-tytöt ( siis ne tyhmät tytöt ) ihailevat, seksiä tulee
-huumediilerinä saa massia ja bossin aseman
-omasta turvallisuudesta ei tarvitse tapella, sillä lauma tappelee sen puolesta

Luuleeko joku, että tällainen bossi lähtisi pyyttelemään anteeksi tai nöyrtyisi tukiopetukseen ja sosiaalikalkkunan halaukseen?

Herätkää nyt jo perkele!

Quote from: Tavan on 27.01.2021, 22:14:07
Toivon, että kotikoulu yleistyy myös Suomessa.

Vaikka äiti tai isä olisi keskitasoa selvästi huonompi opettaja, tuo huonommuus kompensoituu moneen kertaan sillä, että opetettavia lapsia on mittavasti paljon vähemmän kuin taitavimmallakaan luokanopettajalla.

Ja eihän vanhemmilla ole takeita, että heidän lapsensa saa huipputaitavan luokanopettajan, jos lapsi laitetaan kouluun. Voi ihan hyvin saada jopa aivan kehnon tai todennäköisesti haalean keskinkertaisen. Arpapeliä.

Lisäksi äidillä ja isällä on aina ihan eri tavalla "skin in the game". Se mikä ehkä menetetään osaamisessa, voitetaan välittämisessä.

Mainittakoon vielä toiminnan tehokkuus, ajatelllen vaikkapa ajankäyttöä ja joustavuutta. Lapsen ei ole pakko istua nelivitosia pöydän ääressä muodon vuoksi ja järjestelmän kankeuden takia, jos hän oppii asian nopeammin. Aikaa ja energiaa voidaan joustavasti kanavoida niihin asioihin jotka lapselle ovat vaikeampia ja/tai joissa hänellä on erityislahjakkuutta johon halutaan panostaa. Asioita ei ole myöskään pakko sitoa ikäluokittain, vaan voidaan edetä puhtaasti oppimisnopeuden ja omaksumiskyvyn mukaan, eikä teknisistä syistä ikävuosia tai pienintä yhteistä nimittäjää odotellen.

Näin joustavassa ja lapsen tarpeisiin räätälöityvässä systeemissä hienoihin tuloksiin pääsee, vaikka äiti tai isä olisivat taidoiltaan melko mitäänsanomattomia opettajia.

Mainittakoot tosin, että minun käsittääkseni kotikoulussa vanhempien ei edes loppupeleissä tarvi niin paljon opettaa, vaan lapset käy pikemminkin nettikoulua - vähän samalla lailla kun koronan aikana kaikki kävi, mitä nyt ne oppimateriaalit ja luennot lienee etukäteen nauhoitettuja.

Vanhempien rooli on lähinnä vahtia, että lapsi itsenäisesti katsoo luentoja ja tekee läksyjä koneella ja läpäisee sitten tasokokeet.

^Jos vanhemmat ottavat vastuulle opetuksen järjestämisen, niin he myös järjestävät materiaalit. Sitten muutaman kerran vuodessa käydään osoittamassa oppiminen viranomaisille:

QuoteOppivelvollisen on osallistuttava perusopetuslain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen tai saatava muutoin perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot voi hankkia perusopetukseen osallistumisen sijasta esimerkiksi opiskelemalla kotona. Oppivelvollisuuden suorittamista muutoin kuin perusopetuslain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen osallistumalla kutsutaan jäljempänä kotiopetukseksi. Kotiopetukseksi katsotaan myös sellainen ryhmämuotoinen opiskelu, jossa opetuksen toteuttamisesta vastaavalla taholla ei ole perusopetuslain mukaista valtioneuvoston myöntämää opetuksen järjestämislupaa. Kotiopetus ei ole perusopetuslain mukaista opetusta, mutta oppivelvollisen edistymistä tulee valvoa suhteessa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) määrättyihin perusopetuksen oppimäärään kuuluvien oppiaineiden tavoitteisiin ja keskeisiin sisältöihin.
...
Perusopetuslain 26 §:n mukaan asuinkunnan tulee valvoa oppivelvollisen edistymistä, jos tämä ei osallistu kouluopetukseen. Lainsäädäntö ei sisällä määräyksiä valvonnan käytännön järjestelyistä, vaan niistä päätetään paikallisesti. Yleisenä menettelynä on, että asuinkunta nimeää tutkivan opettajan, jonka tehtävänä on selvittää ja arvioida oppivelvollisen edistymistä. Tutkivan opettajan tulee olla yhteydessä huoltajaan ja sopia valvonnan käytännön järjestelyistä sekä käydä läpi huoltajan ja asuinkunnan vastuut ja velvoitteet.

Oppivelvollisen edistymistä valvotaan ja seurataan suhteessa perusopetuksen oppimäärään kuuluvien oppiaineiden tavoitteisiin. Lainsäädännössä ei ole määritelty, kuinka usein valvontatilaisuuksia järjestetään. Yleinen käytäntö on, että niitä on kerran pari vuodessa.

Valvontatilaisuuksissa tutkiva opettaja arvioi edistymistä muun muassa keskustelujen, kirjallisten ja suullisten kokeiden ja näyttöjen sekä muun tyyppisten näyttöjen avulla. Muut näytöt ovat tarpeen erityisesti selvitettäessä oppivelvollisen edistymistä taide- ja taitoaineissa. Näytöt voivat olla esimerkiksi taitojen osoittamista erilaisin suorituksin itse valvontatilanteissa tai opiskelua ja sen tuotoksia kuvaavia portfolioita.

Näyttötilanteita voidaan järjestää myös erilaisissa oppimisympäristöissä kodin ulkopuolella, kuten luonnossa, laboratoriossa tai liikuntapaikoissa, jotta tutkiva opettaja voi selvittää ja arvioida oppilaan edistymistä ja osaamista oppiaineiden eri osa-alueilla.

Arvioinnin jälkeen tutkiva opettaja laatii oppivelvollisen edistymisestä kirjallisen selosteen, joka toimitetaan asuinkunnalle. Se annetaan myös oppivelvollisen huoltajalle. Seloste ei ole todistus.
...

https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kotiopetus (https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kotiopetus)

Kunnissa ollaan yleensä todella nihkeitä antamaan mitään materiaaleja kotiopetuksessa oleville, vaikka samalla kaiken järjen mukaan tulee kunnalle säästöä ruoka, tila ja muista kustannuksista.

Quote from: F1nka on 28.01.2021, 19:41:14
^Jos vanhemmat ottavat vastuulle opetuksen järjestämisen, niin he myös järjestävät materiaalit. Sitten muutaman kerran vuodessa käydään osoittamassa oppiminen viranomaisille:

QuoteOppivelvollisen on osallistuttava perusopetuslain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen tai saatava muutoin perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot voi hankkia perusopetukseen osallistumisen sijasta esimerkiksi opiskelemalla kotona. Oppivelvollisuuden suorittamista muutoin kuin perusopetuslain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen osallistumalla kutsutaan jäljempänä kotiopetukseksi. Kotiopetukseksi katsotaan myös sellainen ryhmämuotoinen opiskelu, jossa opetuksen toteuttamisesta vastaavalla taholla ei ole perusopetuslain mukaista valtioneuvoston myöntämää opetuksen järjestämislupaa. Kotiopetus ei ole perusopetuslain mukaista opetusta, mutta oppivelvollisen edistymistä tulee valvoa suhteessa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) määrättyihin perusopetuksen oppimäärään kuuluvien oppiaineiden tavoitteisiin ja keskeisiin sisältöihin.
...
Perusopetuslain 26 §:n mukaan asuinkunnan tulee valvoa oppivelvollisen edistymistä, jos tämä ei osallistu kouluopetukseen. Lainsäädäntö ei sisällä määräyksiä valvonnan käytännön järjestelyistä, vaan niistä päätetään paikallisesti. Yleisenä menettelynä on, että asuinkunta nimeää tutkivan opettajan, jonka tehtävänä on selvittää ja arvioida oppivelvollisen edistymistä. Tutkivan opettajan tulee olla yhteydessä huoltajaan ja sopia valvonnan käytännön järjestelyistä sekä käydä läpi huoltajan ja asuinkunnan vastuut ja velvoitteet.

Oppivelvollisen edistymistä valvotaan ja seurataan suhteessa perusopetuksen oppimäärään kuuluvien oppiaineiden tavoitteisiin. Lainsäädännössä ei ole määritelty, kuinka usein valvontatilaisuuksia järjestetään. Yleinen käytäntö on, että niitä on kerran pari vuodessa.

Valvontatilaisuuksissa tutkiva opettaja arvioi edistymistä muun muassa keskustelujen, kirjallisten ja suullisten kokeiden ja näyttöjen sekä muun tyyppisten näyttöjen avulla. Muut näytöt ovat tarpeen erityisesti selvitettäessä oppivelvollisen edistymistä taide- ja taitoaineissa. Näytöt voivat olla esimerkiksi taitojen osoittamista erilaisin suorituksin itse valvontatilanteissa tai opiskelua ja sen tuotoksia kuvaavia portfolioita.

Näyttötilanteita voidaan järjestää myös erilaisissa oppimisympäristöissä kodin ulkopuolella, kuten luonnossa, laboratoriossa tai liikuntapaikoissa, jotta tutkiva opettaja voi selvittää ja arvioida oppilaan edistymistä ja osaamista oppiaineiden eri osa-alueilla.

Arvioinnin jälkeen tutkiva opettaja laatii oppivelvollisen edistymisestä kirjallisen selosteen, joka toimitetaan asuinkunnalle. Se annetaan myös oppivelvollisen huoltajalle. Seloste ei ole todistus.
...

https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kotiopetus (https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kotiopetus)

Kunnissa ollaan yleensä todella nihkeitä antamaan mitään materiaaleja kotiopetuksessa oleville, vaikka samalla kaiken järjen mukaan tulee kunnalle säästöä ruoka, tila ja muista kustannuksista.

No usein ne jotka kotikouluttaa lapsensa hyödyntää yksityisten kotikoulu yritysten palveluita, opetusta ja materiaalia hyväksi.

https://feeniks-koulu.fi/wp_feeniks/

^Ehkä moni ostaa, mutta on syytä huomata, että ne todellakin pitää huoltajan erikseen valita ja hankkia. Automaattisesti mitään opetusmateriaalia ei mistään ilmesty.

Quote from: F1nka on 28.01.2021, 19:41:14
Kunnissa ollaan yleensä todella nihkeitä antamaan mitään materiaaleja kotiopetuksessa oleville, vaikka samalla kaiken järjen mukaan tulee kunnalle säästöä ruoka, tila ja muista kustannuksista.

Niin kauan kun kotiopetus on marginaalinen ilmiö, ei tilakustannuksissa tule tosiasiallisia säästöjä. Luokissa on aina varaa yhdelle tai kahdelle uudelle oppilaalle. Jos kotiopetuksessa olisi lapsia vaikka luokallinenkin per koulu, ja tämä tilanne jatkuisi tuollaisena vuosikymmenien ajan, olisi tilanne silloin toinen.

Uponneet kustannukset ja rajakustannukset kertovat sen, kuinka paljon yhden kouluun tulevan oppilaan vuoksi todelliset kustannukset nousevat. Summa ei ole kovin suuri, koska koulun olemassaolo aiheuttaa jo suurimman osan kustannuksista. Maksaa käytännössä saman oli luokassa 10, 15 tai 20 oppilasta. (Nythän luokkakokoja ollaan rajaamassa pienemmiksi, jotta opettajilla olisi työpaikkoja.)

^Totta. Luulen kuitenkin, että syy nihkeydelle antaa kotikoululaiselle aapinen johtuu muista syistä.

Quote from: F1nka on 28.01.2021, 20:03:02
^Totta. Luulen kuitenkin, että syy nihkeydelle antaa kotikoululaiselle aapinen johtuu muista syistä.

Se johtuu siitä, että kotiopetuksesta ei pidetä. Väitän, että hyvin suuri osa tiettyjen aatesuuntien poliitikoista kieltäisi kotiopetuksen, jos he voisivat sen tehdä.

Monissa maissa kotiopetus on kategorisesti kielletty. Pelätään, että vanhemmat pääsevät siirtämään arvonsa ja maailmankuvansa lapselleen. Eli aivopesemään lapsestaan puhdasoppisen natsin.

Mittavan repertuaarin on koululainen kerännyt, väkivallan saralla.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8463317a-dec5-46d9-babb-103e71943031

QuoteRikosten tapahtuma-aikaan turkulaispoika oli vielä 15-vuotias ja kävi yläastetta. Marraskuussa 2018 hän pahoinpiteli saman koulun 10-vuotiasta poikaa pudottamalla tämän noin metrin korkeudelta maahan.

QuoteMuutamaa viikkoa myöhemmin sama 15-vuotias yläkoululainen syyllistyi virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen, koska kävi koulun opettajan kimppuun ensin tuulikaapissa ja sitten koulun aulassa.

Yläkoululainen löi ja potki miesopettajaa joka oli käskenyt häntä menemään ulos välitunnin ajaksi.

QuoteTeko suututti pojan. Poika ryntäsi maila eteen ojennettuna päin koulunkäyntiavustajaa. Avustajan mukaan törmäyksestä aiheutui hänelle kipua, mutta hän pysyi sentään jaloillaan.

Tilanne päättyi siihen. Rehtori puhutteli poikaa, mutta ei passittanut tätä pois koulusta. Seuraava tunti oli liikuntatunti. Koulunkäyntiavustaja ja 15-vuotias kohtasivat jälleen.

Miehen mukaan poika oli nimitellyt häntä erittäin rumasti, lyönyt sählypallon tahallaan häntä kohti. Pallo ei kuitenkaan osunut.

Tilanne paheni edelleen. Kaksi opettajaa tuli paikalle. He joutuivat pitelemään poikaa seinää vasten.

Mitähän seuraavaksi pojan listalle?,,luultavasti muutamat pahoinpitelyt, tapon yritys ja sitten onnistuminen tapossa.

Mikä perkele on tehnyt tästä yhteiskunnasta kivan pommppulinnan jossa voi tehdä ihan mitä huvittaa, joviaalisuus sekä kaiken ymmärtäminen?. Lähes jokainen nuorten tekemä vakava rikos selitettiin ennen  nuorten yleisellä pahalla ololla, nyttemmin koronaviruksen aiheuttamalla etä-opiskelulla.

Onko sepustajien mielessä käynyt että jotkut,,jopa nuoret saattavat olla oikeasti pahoja ja nauttia vakivallasta? Ongelmien syitä haetaan ympäristöstä, vanhemmista, koulusta.

Näillä suurilla tuntijoilla käy kai harvoin kuulassa se, että joku on oikeasti paha ja haluaa tuottaa pelkästään kipua vaikkapa tappaa..ymmärrystä, hoitoa on tarjolla.

Kymmeniä vuosia olen erilaisia sotkuja ihmetellyt..laitan tämän tähän, mitä en ole ikinä millään julkisella palstalla kirjoittanut; onko kaikkien pikkunilkkien/teinirosvojen elämä sen arvoista, että pieni päänsilitys jossain laitoksessa riittää vai olisiko parempi että täysin kriminalisoituneet poistuvat lopullisesti.

Ollaan pohdittu,ei ihan donitsipöydässä... tietysti maassamme eletään voimassa olevien lakien ja asetusten mukaan. Kukaan eikä mikään mahda mitään ..vaikkapa 14-vuotiaalle ,jonkun sivullisen ohikulkijan puukottajalle.

Quote from: simppali on 06.03.2021, 23:24:28

Quote

Quote

Onko sepustajien mielessä käynyt että jotkut,,jopa nuoret saattavat olla oikeasti pahoja ja nauttia vakivallasta?
[/quote]
Tässähän se oleellinen tulikin. Kaiken ikäisten tulisi olla vastuussa teoistaan, ikätaso huomioiden. Näin puhuu huoltoasematuomioistuin. Mutta vastapuoli sanoo: "Se on eri asia!" tai "Sulla ei oo omia lapsia!".

^Osa lapsista on nimenomaisesti pahoja, ja he nauttivat väkivallasta ja pahanteosta. Se on heille mielihyvää tuottava asia, ja koska mä voin ilman mitään sanktioita, niin miksi ei?

Joitain vuosia sitten kuulin sattumalta radiosta, kun ilmeisesti helluntaisaarnaaja kertoi siitä, että ihmisten ei pidä luottaa liikaa lapsien viattomuuteen, koska hänellä itsellään oli lapsena käsittämättömän pahoja, raakoja ja ilkeitä ajatuksia. Valitettavasti jostain syystä tietyt yhteiskunnalliset suunnat eivät voi hyväksyä sitä, että lapset olsiivat tietoisesti pahoja.

Korsossa on ilmeisesti aikuinen ukko on laitettu opiskelemaan 6-luokkalaisten kanssa, tavoitteena tutustua Suomalaiseen koulutukseen.

https://www.suomenuutiset.fi/kuudesluokkalaisen-vanhemmat-saikahtivat-tuntematon-ulkomaalaistaustainen-mies-ilmestyi-lasten-joukkoon-koulun-oppitunneille-vantaalla-rehtori-kutsuu-harjoittelijaksi/

QuoteKorson koulussa annetaan opetusta luokka-asteille 6-9. Suomen Uutisten haastattelemat, kuudesluokkalaisen oppilaan vanhemmat ovat ihmeissään siitä, miksi ulkomaalaistaustaisia aikuisia miehiä osallistetaan 12-vuotiaiden lasten kouluopetukseen.

Rehtori on hieman pyörryksissä

– Oma lapseni kertoi, että luokkaan oli ilmestynyt outo mies. Opettaja oli kertonut oppilaille, että vierailija kuuntelee ja samalla opiskelee suomen kieltä. Melko erikoista, koululaisen äiti kummastelee.

Eihän ulkomaalaisuudessa ole mitään vikaa tai jne. mutta ihmettelen miksi äijää ei laitettu vaikkapa jollekin Suomen kieltä opettavalle aikusten kurssille.

QuoteKorson koulussa on vuosittain joitakin harjoittelijoita. Rissanen sanoo lopulta, että luokassa opetukseen osallistunut ulkomaalaistaustainen mies oli luokassa nimenomaan harjoittelemassa. Rissanen ei kuitenkaan kerro harjoittelun toiminnallisesta sisällöstä eikä siitä, missä oppilaitoksessa harjoittelija itse opiskelee – tai opiskeleeko ollenkaan.

– Kaikki harjoittelijat otetaan koulun opetukseen haastattelujen kautta, ja harjoittelijat valitaan niistä henkilöistä, jotka suorittavat oppilaitoksessa opintojaan. Kyseinen harjoittelija on valikoitunut kouluumme oppilaitoksen kautta ja minä olen itse hänet haastatellut. Sitä kautta hänelle järjestyi harjoittelupaikka. Käsitykseni mukaan hän on toiminut harjoittelussa ohjeiden mukaan, Rissanen sanoo.

Joku ukko tulee kutosten luokkaan harjoittelemaan, jos omat lapseni olisivat noin nuoria ja ko. koulussa niin menisin esittämään rehtori Rissaselle muutaman kysymyksen.

^Mitä kysyisit rehtorilta?

Luulenpa vain, että rehtori vetoaisi salassapitoon, eikä kertoisi yhtään enempää kuin medialle.

"Harjoittelija" on selvästikin seuraava mokutermi. Samaa sarjaa kuin "nuoriso" ja "moniosaaja" ja "espoolaismies".

Quote from: Supernuiva on 11.03.2021, 21:36:47
^Mitä kysyisit rehtorilta?

Luulenpa vain, että rehtori vetoaisi salassapitoon, eikä kertoisi yhtään enempää kuin medialle.

Minulle on suotu se viides Ässä/valttikortti, joten voisin kysyä ihan mitä vaan asiaan liittyvää.

Sysmän koulukiusaamiseen t. opetussuu..jne, liittyvää. Asiallinen uutisointi, paitsi kukaan ei ole vastuussa, no onneksi oikeus oli.

https://yle.fi/uutiset/3-11881296

QuoteTutkinnanjohtaja: lapset eivät uskaltaneet puhua
Koulu säästyi tässä tapauksessa syytteiltä. Tutkintaa johtaneen rikoskomisarion Tuomas Kuuren tietojen mukaan koulussa on puututtu niihin asioihin, joista koulussa on tiedetty.

– Ei ole tiedossa, että koulussa olisi tahallaan salattu asioita tai jätetty hoitamatta niitä niin hyvin kuin mahdollista.

Näin vakuuttaa myös yhtenäiskoulun vt. rehtori Tuula Vuorinen.

vt. rehtori laittelee täyttä skeidaa..

QuoteKäräjäoikeuden tuomiolauselman mukaan koulussa vallitsi vaikenemisen kulttuuri, joka mahdollisti väkivallan jatkumisen. Rikoskomisario Kuure pitää ilmiötä huolestuttavana.

– Lapset tiesivät mitä tapahtuu, mutta he eivät uskaltaneet kertoa.

Rehtori Vuorisen mukaan myös tämän suhteen koulussa on tehty ja tehdään kaikki voitava.

Jos tutkinnan johtaja viittaa vaikenemisen kulttuuriin, mutta rehtori selittää, että kaikki on tehty ...niin luotan Kuurteen näkemykseen, kuten oikeuslaitoskin on luottanut.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/79f504a4-929a-424a-a57e-c55953de4792

Quote

QuoteOikeus tuomitsi nykyisin 17-vuotiaan pojan nuorena henkilönä tehdystä tapon yrityksestä, törkeästä pahoinpitelystä ja viidestä perusmuotoisesta pahoinpitelystä 2 vuoden ja 7 kuukauden vankeusrangaistukseen

. Lisäksi hänet määrättiin maksamaan uhreille yhteensä tuhansien eurojen korvaukset muun muassa kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta sekä kärsimyksestä.

Tuomio ei ole lainvoimainen.

Näin pitäisi toimia jokaisessa koulukiusaamistapauksessa, tosin edellä olevassa tapauksessa kyse oli paljon vakavammasta..päivästä päivään istuminen.. ei mitään nuoriso-alennuksia, seuraavasta rötöksestä kivitaloon.

^Uutinen on Kylänraitilla eli oliko kyseessä pottunokka vai onko rikastuskerroin tuntematon?

Yleltä kompentisointia opiskeluun, nuorin tyty on päättänyt mennä isän teitä kävelemään, eli hakee oikeustieteelliseen.

Hyönteistieteiden maistereista ja ilman suunnan haistajista (väit.toh) on pulaa-

https://yle.fi/uutiset/3-11884219

QuoteTöistä luonnontieteilijöillä ei tule olemaan pulaa. Mutta jos hakijamäärät entisestään tippuvat, edessä voi olla ongelmia. Mika Suvannon mukaan luonnontieteiden osaajat ovat Suomen taloudelle ja yhteiskunnalle välttämättömiä.

Millä tavalla?. Luontoa pitää arvostaa ja elää elämää joka antaa mahdollisuudet.. olla luonnossa, retkeilemällä, vaeltamalla, metsästämistä en ajatellut mainita koska en metsästä ne jotka metsästystä harrastavat, niin sitten metsästävät asia ok.

Taikasanat mainittu:

QuoteProfessori Elina Oksanen tietää, että matematiikan, fysiikan ja kemian osaajille on kova kysyntä koko ajan. Heitä tarvitaan entistä enemmän tulevaisuuden työtehtäviin, joissa korostuu monipuolisuus ja monitieteellisyys.

Oksanen työskentelee itse ilmastonmuutokseen liittyvien kysymysten parissa.

– On jo vaikeaa löytää ihmisiä, jotka pystyvät mallintamaan tai joilla olisi laaja-alaista pohjatietoa luonnontieteellisistä ilmiöistä.

Miten tai kuka työskentelee joidenkin fiktiivistien kysymysten parissa saaden jopa palkkaa kysymyksistä joihin ei osaa itse vastata.,,Miksi Oksanen ei mallinna itse?

Onko Oksasen proffailun pääasia etsiä ihmisiä jotka voivat mallintaa jotain mukavaa...ttu en ymmärrä Oksasen kaltaisia proffia..minulla on väikkäri n. puolessa tiimassa, nahkeeta on.  Jos ja kun, niin menen sormella osoittamaan Oksasen kaltaisia ilmasto-proffia näin sanoen; Olen Tohtori, mikä sinä olet.

Quote from: simppali on 16.04.2021, 00:09:45
https://yle.fi/uutiset/3-11884219

QuoteTöistä luonnontieteilijöillä ei tule olemaan pulaa. Mutta jos hakijamäärät entisestään tippuvat, edessä voi olla ongelmia. Mika Suvannon mukaan luonnontieteiden osaajat ovat Suomen taloudelle ja yhteiskunnalle välttämättömiä.

Millä tavalla?

Olisihan se mukavaa, jos Suomella olisi luonontieteiden osaajia. Sitten Suomi voisi vaikka rakentaa oman hävittäjälentokonejärjestelmän, eikä tarvitsisi kuluttaa massiivisia määriä rahaa kaaliisiin ulkomaalaisiin järjestelmiin, jotka syöksevät Suomen kansalliseen velkavankeuteen, ja kuluttavat maan itsenäisyyden pois.

Luonnontieteet ovat vaativia. Suomen koulujärjestelmä, eikä myöskään kotomaamme nykyinen eetos, ei juurikaan suosi luonnontieteisiin suuntautumista. Tällä on yhteys siihen, että se ylipäätään ei ole pojille tarkoitettu järjestelmä. Pelkästään miesopettajien puuttumisen vuoksi se ei oikein tarjoa pojille mitään positiivisia malleja.

^^Itse asiassa Suomessa kehitetään Saabin hävittäjän tekniikkaa: https://www.talouselama.fi/uutiset/saab-investoi-70-miljoonaa-euroa-tampereelle-gripen-havittajan-sensoritekniikkaa-kehitetaan-suomessa/6812a0a2-879b-351c-a8a7-400bf49cd210 (https://www.talouselama.fi/uutiset/saab-investoi-70-miljoonaa-euroa-tampereelle-gripen-havittajan-sensoritekniikkaa-kehitetaan-suomessa/6812a0a2-879b-351c-a8a7-400bf49cd210). Suomalaisten olisi vain aika alkaa kehittämään uusia laitteita omiin nimiinsä. Esimerkiksi Suomesta löytyy ydinfyysikoita, ei osa-alueiden insinöörejä ja käytännön työntekijöitäkin, vaikka valtiovalta väittääkin ulkomaalaisten olevan ainuita oikeita. Modulaaristen ydinvoimaloiden kehittäminen Suomessa ei olisi hyvinkin tekniikan puolesta mahdollista.

Inkluusio etenee:

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008038572.html

Espoon opettajat pelkäävät uuden linjan erityis­­oppilaisiin muuttavan arjen kaaokseksi: "Lapsi heitteli tuoleja ja potki muita"

QuoteEspoon aikeet siirtää erityisluokkien oppilaita laajemmin osaksi muita opetusryhmiä huolettaa opettajia. Uudistus on syventänyt tasoeroja, he kertovat HS:lle.

Kommenttiosiossa paljon hyvin kriittisiä kannanottoja, kuten:

Bergman Pekka:

QuoteOn erityisluokkia jossa yksi tai muutama oppilas estää käytöksellään muun luokan opetuksen. Miten tällaisen oppilaan voi siirtää normaaliuokkaan? Eikö järkevämpää olisi opettaa näitä oppilaita vielä pienemmässä ryhmässä tai kotiopetuksessa. Tasa-aroa ei ole se, että jokainen oppilas saa tehdä koulussa mitä haluaa ja voi silti olla normaaliluokalla. Vaan se, että jokaisella on oikeus omantasoiseen oppimiseen. Itse olen ollut opettajana ja erityiopettajana kouluissa, laitoksissa sekä kotona 45 vuotta ja voin sanoa, että jokaista oppilasta voi opettaa, kunhan ryhmä koko ja rymä on sopiva. Joskus sopiva koko voi olla vain yksi, jos oppilas on täysin rajaton ja keskittymishäiriöt massiiviset. Nyt olisi syytä miettiä, miten kouluihin saataisiin kaikille luokille työrauha takaisin. Erityisoppilaat tarvitseva pienen luokan ja tiukat säännöt, jotta saavat selvitettyä peruskoulun kunnolla. Heille pitää antaa yhtäläiset mahdollisuudet oppimiseen ja elämässä selvitymiseen.

Jutusta käy ilmi, että inkluusiota kehutaan tasa-arvoiseksi, vaikka todellinen motiivi on koulukuluissa säästäminen, kun erityisluokkia ei ole.

Kieltämättä se on tasa-arvoista, että kukaan ei opi mitään, kun ongelmatapaukset siirretään normaaleiden oppilaiden luokkiin hakkaamaan niin opettajia kuin oppilaitakin.

Inkluusio on rikos lasten oikeuksia vastaan.

Ja Espoo on nyt muuttotappiokunta. Tässä yksi syy.

Quote from: Eino P. Keravalta on 17.06.2021, 19:15:22
Kieltämättä se on tasa-arvoista, että kukaan ei opi mitään ...

"Sosialismi on epäonnistumisen filosofia, tietämättömyyden oppi, ja kateuden ylistys, ja sen kantava hyve on kurjuuden tasainen jakaminen."
- Winston Churchill

Koulumaailman inkluusiokehitys - etenkin suuremmilla paikkakunnilla - on erittäin tervetullutta kehitystä! Kerrankin tasa-arvoteko, jolla on suurta vaikutusta myös kantislastemme ja -nuortemme elämään.

On täysin eettisesti kestämätöntä, että meillä alkaa jo olla 5% poikalapsista ADHD-diagnosoituja, ja määrä on alati kasvava. Sanotaan sen johtuvan paremmasta diagnosoimiskehityksestä, ja varhaiskasvatusyksiköissä tehostetusta tiedon välityksestä, mutta käytännössä uskon sen olevan enemmän yhteiskuntasidonnaisempaa kuin myönnetään ja annetaan näissä keskusteluissa ymmärtää.

Tiedetään, että iso osa näistä ADHD-diagnosoiduista poikalapsista kasvavat aikuisiksi, joilla ei ole elämässä haittaa keskittymisongelmista ja aikuisiän diagnosointi ei monilla enää täytä ADHD-kriteereitä. Onko silloin ollut oikeudenmukaista ja oikein näille poikalapsille kasvattaa heitä näissä marginaaleissa, erityisryhmissä pedagogisten vaikeuksien vuoksi, mutta jättää heidät käytännössä vertaisten tarjoaman sosiaalisten mallien ulkopuolelle? Miten tämä vaikuttaa yleisenä hyvinvointina, vaikutukset kaverisuhteisiin ja ylipäätään normaaliin ja terveeseen oppimiseen esimerkiksi sosiaalisessa säätelyssä ja itsesäätelyssä, impulssikontrollin keinojen kannalta jne.?

Kavennetaan 'normaalia', ja yhä useampi putoaa tämän normaalin marginaaleihin sekä ulkopuolelle. Voiko varhaiskasvatusta loputtomiin tehostaa. Onko tämänkaltainen lasten ja nuorten ajaminen marginaaleihin hyväksyttävää? Ei ole.

Fantastista, että nykyään jo kuulee vastapainoksi inkluusiokehityksen puolesta puheenvuoroja. Ja niille myös annetaan enemmän painoarvoa.

Ennemmin yksi suurempi luokka, jossa tasoryhmät. Liukuma tasoryhmien välillä tapahtuisi jouhevasti sen mukaan mikä on oppilaan taitotaso milloinkin ja missäkin aineessa.

Eikä niin, että osa porukasta on aina ja pysyvästi rajattu luokkatilanteeseen, joka kaventaa tämän lapsen ja/tai nuoren mahdollisuuksia ja yhdenvertaisuutta.

^Olen ihan samaa mieltä inkluusiosta. Se on todella hyvä asia.

Katson tätä asiaa opettajan näkövinkkelistä. Olen 15 vuoden urallani opettanut kaikenlaisia luokkia. Erityisesti inkluusiosta nousee mieleeni kehitysvammaisia, mielenterveysongelmaisia, kehityshäiriöisiä esim. asperger ja mielestäni osalle lapsista inkluusio on tosi hyvä ratkaisu.

Muistanpa eräänkin yläasteikäisen pojan, joka oli ulospäin katsoen aivan normaali, vaikka älykkyys oli hyvin selkeän matala. Siis sitä ei huomannut mitenkään vaikkapa siinä miten se peuhas muitten murkkujen kanssa. Sitä oli pidetty melkein sen koko elämä jossain erityisluokissa, ja nyt se halus viimeinkin tulla oman ikäryhmänsä mukaan koulussa. Siispä otin sen luokalleni opettamassani aineessa, ja hyvinhän se meni. Enpä nyt mene vannomaan, että se siellä paljoakaan oppi, mutta nuorille on tärkeää saada kokemus oman ikäryhmänsä kanssa olemisesta.

Useita muitakin tapauksia voisin muistella. Korttihain taitoja siinä sai sitten opetella, kun kokeen aikana jaoin koepaperit muille pakan päältä ja sitten tietyille tapauksille pakan alta. Parhaimmillaan mulla tais olla neljäkin eritasoista koetta samaan aikaan jaettavana.  ;D

Tietenkään tämä ei sitten saa olla säästötoimi, eikä perseilijöille pidä antaa tässä vapaita käsiä, mutta silloin kun annetaan muillekin oppimisrauha niin tämähän on aivan mahtava asia. Muutenkin ilolla seuraan sitä, kuinka paljon enemmän nykyään puhutaan avoimemmin vaikkapa mielenterveysongelmista yms. Ja kehitysvammaisia (siis näkyvästi sellaisia) ei tungeta vaan pois "normaalien" ihmisten jaloista, vaan he saavat näkyä esim. koulun arjessa. Tämä opettaa myös niille "terveille" ihmisille paljon elämästä, sen rajallisuudesta ja lyhyydestäkin. Muistan kuinka yksi kehitysvammainen sitten kuoli yläasteikäisenä. Aika oli tullut täyteen. Sitä surtiin sitten.

Ei elämästä ole syytä tehdä lapsillekaan steriiliä, vaan antaa heidän nähdä sen kaikki puolet.



Ja käytöshäiriöiset sitten ei kuulu tähän yhtälöön, paitsi jos alkavat käyttäytyä.

https://www.oph.fi/fi/oppimateriaali/salam/5-6-luokka/1-islam-maailmassa/14-naiset-islamissa (https://www.oph.fi/fi/oppimateriaali/salam/5-6-luokka/1-islam-maailmassa/14-naiset-islamissa)

5.-6. luokkalaisten uskonnonopetusaineistoista palanen. Lisää materiaalia toki sivuilla.

Quote
1.4 Naiset islamissa
Tavoitteet

...

• Oppilas oppii, että miehet ja naiset ovat islamissa yhdenvertaisia.
• Oppilas oppii, että uskonnolliset tunnusmerkit ovat Suomessa sallittuja myös työelämässä.

...

Opetusvinkit

    Voidaan lukea ääneen ja käydä läpi Koraanin kohta 4:1, joka sanoo, että miesten ja naisten henkiset kyvyt ovat yhtäläiset.
    Keskustellaan oppilaiden kanssa eri sukupuolten uskonnon mukaisesta pukeutumisesta. Opettajan on hyvä painottaa sitä, että molemmilla sukupuolilla on pukeutumissäännöt. Miehillä sääntöjä on enemmän.

...

Pääkaupunkiseudulla työskentelee monia huivia käyttäviä nuoria naisia palveluammateissa. Miksi he ovat onnistuneet löytämään työtä? Monien työnantajien asenteet ovat muuttuneet. Esimerkiksi HUS:lla ja Ikealla on saatavana työvaatteisiin kuuluva huivi. Lisäksi maahanmuuttajien toinen sukupolvi ja islamiin palanneet kantasuomalaiset osaavat hyvin suomea.

...

^ Onko tuo miten islamia opetetaan muhamattioppilaille vai noinko islamista opetetaan kantasuomalaisille evlutoppilaille?

Niissäkin kouluissa joissa on pienryhmiä, pienryhmien oppilaat opiskelevat pienryhmässä usein vain joitain kriittisimpiä aineita, kuten matematiikkaa, äidinkieltä, vieraita kieliä. Sitten ovat normiryhmissä kaikissa taito ja taideaineissa sekä kykyjensä mukaan myös useammissa muissa lukuaineissa, joissa pääsee pitkälle ihan sillä että jaksaa kuunnella tunneilla. Toimivan ja perus käytöstavat hallitsevan oppilasryhmän kanssa toimiessa opetettavan asian/harjoitusten mukauttaminen heikommille ei ole myöskään opettajalle mikään ongelma.

Pienryhmiin harvemmin myöskään joudutaan, vaan yleensä niihin päästään. Vanhemmat ovat yleensä helpottuneita, kun lapsensa saa pienryhmäpaikan. Pienryhmiin on yleensä paljon tunkua ja halukkaita, ja rehtoreilla ja erityisopettajilla on melkoinen palapeli ja priorisointitehtävä edessään, kun mietitään ketkä saavat paikan.

Varsinainen ongelman ydin eivät ole pienryhmät, vaan tarkkisluokkien puute. Käytöshäiriöiset sosemo kaistapäät ja välinpitämättömät nuorisorikolliset olisi tärkeää saada pois terrorisoimasta muita. Tarkkisluokan olemassaolo myös toimisi pelotteena rajatapauksille, joiden käytöksellä ei ole nyt oikein mitään pidäkkeitä, kun oikein mitään ei voi tapahtua vaikka käyttäytyisi kuinka hävyttömästi.

Quote from: Emo on 22.06.2021, 00:38:33
^ Onko tuo miten islamia opetetaan muhamattioppilaille vai noinko islamista opetetaan kantasuomalaisille evlutoppilaille?

Olettamukseni on että muslimioppilaiden oman uskonnon opetusta.

QuoteSalam – islamin polku on islamin uskonnon oppikirjasarja peruskouluun. Opettajan aineistossa on kappaleen tavoitteiden lisäksi opetusvinkkejä ja ehdotuksia opetusmateriaaliksi. Salam 5-6 ja 7-9 -kirjoihin on myös saatavissa tehtävien vastaukset sähköpostiosoitteesta julkaisut (at) oph.fi.

Siis oppikirja niille, joille peruskoulu opettaa islamia oppiaineena, siis muslimeille.

Olipa kerran koulu, jonka tehtävä ei ollut kasvattaa tasapäisesti ajattelevia sosialisteja.

Aamu alkoi liikunnalla kello 9. Lapset saivat nukkua pitkään, koska riittävä uni vaikuttaa ratkaisevasti aivojen kehitykseen. Tytöt voimistelivat ja tanssivat, pojat juoksivat ja nyrkkeilivät. Mitään valituksia ei kuunneltu vaan kaikki osallistuivat tai joutuivat takaisin tavalliseen peruskouluun.

Sokeriton aamupala tarjoiltiin kello 10.30. Kello 11.00 alkoi oppitunti, johon kaikki tulivat täsmällisesti uniformussa. Pääosa opiskelusta oli itseopiskelua, jonka tulokset mitattiin kokeilla ja keskusteluilla. Oppituntien lomassa tarjoiltiin vielä kaksi terveellistä ateriaa luomuaineksista.

Vapaa-aika alkoi kello 16.00, joka kuitenkin oli täytetty ohjelmalla. Retkeiltiin metsään, pidettiin juhlia, käytiin kapungilla. Kello 22 alkoi hiljaisuus, jolloin tytöt ja pojat menivät kukin omiin tupiinsa, joitten välillä kanssakäyminen oli ehdottomasti kielletty.

Parin vuoden jälkeen pojat ymmärsivät, mitä on yhteistyö, toveruus, ystävällisyys, anteliaisuus, rohkeus ja miehekkyys. Työt arvostivat naisellisuutta, herkkyyttä, siveyttä, kauneutta ja henkistä voimakkuutta. Myöhemmin kaikista tuli yrittäjiä, sijoittajia tai seikkailijoita, koska jokainen oli individualistinen ja rakasti vapauttaan yli kaiken.

Quoteislamiin palanneet kantasuomalaiset osaavat hyvin suomea.

:facepalm: :facepalm: :facepalm:

Suomi vuonna 2021. Kuin paraskin uskonnon johtama hihhulimaa. Tämä laittaa otsasuonet niin koetukselle, että päätä alkaa särkeä.

QuoteIslaminusko selittää yhtäläisyydet siten, että islam ei kehittynyt niistä, vaan juutalaisuus ja kristinusko kehittyivät islamista, joka on ainoa alkuperäinen, jo Aadamin tunnustama uskonto. Tämän takia islamiin kääntyminen on "palaamista" ihmiskunnan alkuperäiseen uskoon.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Islam

Eli näin suorastaan valehdellaan päin naamaa tehden muista uskonnoista ja niiden harjoittajista joitain islamista ikäänkuin eksyneitä.

QuoteMuslimit uskovat, että islam sai alkunsa Arabian niemimaalla profeetta Muhammedin ilmestyksien ja elämän pohjalta vuosina 610–632

Mutta kun kyse on uskonnosta, niin saahan siellä oppikirjoissa valehdella ja levittää propagandaa. Päivi Räsänen, jos nyt uskaltaa kieltää omalla uskollaan ja islamilla olevan ristiriitoja, niin varmaan tulevassa Suomessa tuomitaan mestattavaksi?

Voitaneen ajatella, että mahomettilaisuus syntyi 600-luvulla, mutta se oli vain täydeksi saatettu viimeinen toisinto samasta alkuperäisestä islamin opista, jota jo Mooses ja Jeesus opettivat, mutta juutalaiset ja kristityt sittemmin väärensivät omat pyhät kirjansa opettamaan jotain ihan muuta kuin mitä nuo profeetat oikeasti julistivat.

Quote from: RP on 22.06.2021, 09:37:02

QuoteSalam – islamin polku on islamin uskonnon oppikirjasarja peruskouluun. Opettajan aineistossa on kappaleen tavoitteiden lisäksi opetusvinkkejä ja ehdotuksia opetusmateriaaliksi. Salam 5-6 ja 7-9 -kirjoihin on myös saatavissa tehtävien vastaukset sähköpostiosoitteesta julkaisut (at) oph.fi.

Siis oppikirja niille, joille peruskoulu opettaa islamia oppiaineena, siis muslimeille.

Mitähän muksujen vanhemmat ovat mieltä opetuksen sisällöstä...

Quote from: hyperbeli on 18.06.2021, 16:00:33
^Olen ihan samaa mieltä inkluusiosta. Se on todella hyvä asia. --  Tietenkään tämä ei sitten saa olla säästötoimi, eikä perseilijöille pidä antaa tässä vapaita käsiä.

Tämähän se ongelma on. Inkluusiota tehdään ideologisista ja taloudellisista syistä, ei pelkästään oppilaan edun takia. Ja käytännössä iso kuva on opettajilta kuulemani perusteella juuri se, mistä kaikki puhuvat, eli että nämä tuhoavat ne luokat täydellisesti, eikä opettajalla ole riittäviä työkaluja asiassa.

Kaikkein suurin ongelma suomalaisessa koulujärjestelmässä tällä hetkellä on, että kouluissa ei ole tavoitteena osaamisen lisääminen. Opetussuunnitelmien perusteissa tavoitteeksi on useasti laitettu, että perehdytään tai tutustutaan johonkin asiaan, ei siis opita sitä.

Nykyinen opetusjärjestelmä tuntuu tuottavan vain ja ainoastaa näitä "Tutkimus osoittaa,jos et syö niin sinulla tulee nälkä" tason tutkimuksia.Omasta mielestä toi että lukio/amis on pakko käydä on vähän idioottimaista ja olisi lähinnä pitänyt tehdä sellaista koulutusta josta oikeasti voi työllistyä eikä tälläistä että istutaan 3v koulun penkillä oppimatta mitään oikeasti hyödyllistä.

Opetusministerillä on pelko hanurissa, jos etäopiskeluun palataan.

https://yle.fi/uutiset/3-12040011

QuoteEtäopetus voi aiheuttaa epätasa-arvoa opiskelijoiden kesken
Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan etäopetukseen siirtyminen kouluissa on vasta viimeinen keino, jos pahenevan koronatilanteen takia tarvitaan lisärajoituksia.

Andersson lähtee siitä, että lapset ja nuoret pääsevät lähiopetukseen, kun koulut alkavat lähiviikkoina.

Pelko perustuu halipusu matukoululaisiin, joiden vanhemmille on aivan sama ovatko lapsoset koulussa vai jännissä ghettoleikeissä kotilähiössä.

Anderssonia luultavasti korpeavat jatkuvasti alaviistoon menevät pisa tutkimusten tulokset, varmaan osittainen syy on Suomalaisissa jälkikasvustoissa. Pääkaupunkiseudulla pisa-alentuman ykköstekijänä on melkein luku- ja kirjoitustaidottomat, omissa porukoissaan pyörivät "uus-Suomalaisten" jälkeläiset.

Lukiolaisten liiton? johtaja Uljas toteaa seuraavaa;

Quote– Epävarmuus asettaa lukiolaisille kovan haasteen. Meillä on nuoria, jotka ovat aloittamassa ensimmäisen vuotensa lukiossa ja heitä saattaa pelottaa, että mitä jos he joutuvat aloittamaan uudessa koulussa ja ympäristössä etänä, sanoo Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Emilia Uljas.

Uljas lisää, että myös toista, kolmatta tai neljättä vuotta aloittavat opiskelijat ovat tilanteesta huolissaan.

– He ovat jo nähneet, millaisia vaikutuksia etälukiolla on voinut olla heidän mielenterveyteensä ja oppimiseensa.

Minulla ei ole kokemusta kuin kahdesta lukiolaisesta, siis lapsista. Nuorempi vietti lukion toisen luokan käytännössä täysin etäopiskelijana, tykkäsi. Pystyi rauhassa pohtimaan vastauksia annettuihin tehtäviin, oppitunti ei päättynyt summerin antamaan äänimerkkiin.

Oppimisen tason näemme syssymmällä, kirjoittaa syksyllä neljä ainetta, keväällä toiset neljä.

Liv:in ja Uljaksen pelot liittyvät johonkin muuhun kun etäopiskeluun.

Kaikille toista astetta, vaikka ei kiinnostaisi..siis opiskelijaa. Opetusministerin märkäuni saa hieman moitteita.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mtv-n-ja-ammattikoulutuksen-kyselyssa-kylmaa-kyytia-oppivelvollisuuden-laajentamiselle-pakko-ei-lisaa-motivaatiota-eika-tee-opiskelijoista-terveita/8218302#gs.9rnuos

Quote– Minne voidaan ohjata, jos koulukuntoisuus on heikko tai päihteiden käyttöä tai jotain muuta? Niitä toivotaan tähän lisäksi, sanoo Aaltola.

Aaltolan mukaan tällaisia opiskelijoita on paljon ja juuri heihin pitäisi käyttää enemmän panostuksia.

– Kustannukset on kovasti painottunut sen maksuttomuuden kattamiseen, mutta me nähdään ammatillisessa koulutuksessa, että vielä suurempi panos pitäisi myös rahoituksellisesti olla heikompien tukemiseen ja siihen kokonaisuudistukseen, Aaltola jatkaa.

Jos peruskoulusta ysiltä ,ehkä armosta päästötodistuksen saanut ei osaa lukea,puhua Suomeksi, niin ei kun menoksi toiselle asteelle, ja hyvä tulee.

Quote"Tavoite ei ole tarpeeksi realistinen, koska kaikilla ei ole edellytyksiä suorittaa toisen asteen tutkintoa."

Opetusministeri Anderssonin mielestä pitää tasapäistää, maksoi mitä maksoi.

Quote from: simppali on 25.08.2021, 16:04:58
Jos peruskoulusta ysiltä ,ehkä armosta päästötodistuksen saanut ei osaa lukea, puhua Suomeksi, niin ei kun menoksi toiselle asteelle, ja hyvä tulee.

Saa nähdä, millaisia paineita syntyy päästää porukkaa armosta toisenkin asteen läpi.  Ehkäpä syntyy jopa vaatimuksia luopua ammattikoulun arvosanoista, jottei pelkkiä vitosia kerännyttä väkeä syrjitä jatkossa työhönotossa.

Äsken MTV:n ohjelmassa opetusministeri Li vaahtosi koulukuraatoreiden ja koulupsykoloigien lisäämisen puolesta.

Silloin kuin itse kävin koulua, niin vaahdottiin jazz-, musiikki- ja kirppukerhojen lisäämisen puolesta.

Missä mentiin silloin pieleen?

Quote from: Siili on 25.08.2021, 17:14:41

Quote from: simppali on 25.08.2021, 16:04:58
Jos peruskoulusta ysiltä ,ehkä armosta päästötodistuksen saanut ei osaa lukea, puhua Suomeksi, niin ei kun menoksi toiselle asteelle, ja hyvä tulee.

Saa nähdä, millaisia paineita syntyy päästää porukkaa armosta toisenkin asteen läpi.  Ehkäpä syntyy jopa vaatimuksia luopua ammattikoulun arvosanoista, jottei pelkkiä vitosia kerännyttä väkeä syrjitä jatkossa työhönotossa.

Huono homma, jos nämä pelkkiä vitosia keränneet opiskelijat ovat mamuihin nähden oikeasti ansaineet rehellisesti sen vitosen arvosanan ja mamu saa vitosen koska eri standardit. Tästä tulee mieleen eräs ammattikoulun valmistujaistilaisuus, missä vain osa kantasuomalaisista sai stipendin ja kaikki mamut saivat stipendin. Että sellaista peliä. Voin kuvitella mitä muuta filunkia siellä sitten on harrastettu tasapäisyysideologian nimissä.

P.S. Tässä käynee lopulta niin, että yliopistoonkin sitten pitää päästää näitä mamuja kun onhan se kivaa että niilläkin olisi korkeakoulututkinto vaikka esim. pitkä matikka, fysiikka, kemia ja biologia olisivat täysin hukassa. Kuvitelkaa, somalilla lopultakin kone-DI:n paperit, vaikka mitään ei ymmärtänytkään niistä teorioista ja matikkataidotkin nollassa. Onhan yliopistot nytkin monikulttipesäkkeitä, mutta sentään toistaiseksi jonkunlaista epämääräistä järjenvaloa niissä loistaa ei-humanistisilla, ei-käsienheiluttelu aloilla.

Naiskiintiöt tarkoittavat, että omilla ansioillaan eteenpäin päässeitä naisia epäillään kiintiösläkkeireiksi.

Vastaavasti, jos looserimamuja päästätetään heppoisin perustein, kaikista mamuista epäillään samaa, eivätkä ahkerat mamut pääse eteenpäin elämässään, koska heitä epäillään luuserimamuiksi.

Sormienläpikatselusysteemi siis sorsii ahkeria ja eteenpäin pyrkiviä mamuja.

Quote from: Lalli IsoTalo on 28.08.2021, 23:06:57
Naiskiintiöt tarkoittavat, että omilla ansioillaan eteenpäin päässeitä naisia epäillään kiintiösläkkeireiksi.

Vastaavasti, jos looserimamuja päästätetään heppoisin perustein, kaikista mamuista epäillään samaa, eivätkä ahkerat mamut pääse eteenpäin elämässään, koska heitä epäillään luuserimamuiksi.

Sormienläpikatselusysteemi siis sorsii ahkeria ja eteenpäin pyrkiviä mamuja.

Hetken mielessäni kävi sellainen teoria, että kenties tämä on todellisuudessa naisten sisäistä epäsuoraa kampittamista ja huonon ilmapiirin epäsuoraa levittämistä?  :flowerhat: Teoria 2: Mamuista ei oikeasti välitetä, mutta niitä ressukoita nyt on muuten vaan kiva paapoa jotta voi tuntea itsensä Hyväksi Ihmiseksi ja nostaa statustaan samanmielisten joukossa.

Toivon toki olevani reippaasti väärässä.

Quote from: Kallan on 28.08.2021, 22:26:53

P.S. Tässä käynee lopulta niin, että yliopistoonkin sitten pitää päästää näitä mamuja kun onhan se kivaa että niilläkin olisi korkeakoulututkinto vaikka esim. pitkä matikka, fysiikka, kemia ja biologia olisivat täysin hukassa. Kuvitelkaa, somalilla lopultakin kone-DI:n paperit, vaikka mitään ei ymmärtänytkään niistä teorioista ja matikkataidotkin nollassa. Onhan yliopistot nytkin monikulttipesäkkeitä, mutta sentään toistaiseksi jonkunlaista epämääräistä järjenvaloa niissä loistaa ei-humanistisilla, ei-käsienheiluttelu aloilla.

Kai muistatte pryceless tapaus Prycen?

"17.12.2007
Ghanan leijona ja Ruotsin leijona
Ghanalaisen Peter Prycen väitöskirjan käsittelyn päättää tämänpäiväinen kirjoitus. Kuten tunnettua, Helsingin yliopiston Humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto hyväksyi 11.12.2007 alimmalla arvosanalla (approbatur) Prycen väitöskirjan, jonka se oli keväällä hylännyt. Asiaa koskeva lehdistötiedote löytyy täältä.

Uusi päätös perustui Opintosuoritusten tutkintolautakunnan lausuntoon, jossa kritisoitiin sitä, että tiedekunnan edustaja ei ollut esittänyt kritiikkiään väitöstilaisuudessa vaan vasta sen jälkeen. Opiskelijan pitää voida luottaa siihen, että ohjaajan, esitarkastajien ja vastaväittäjän antama puolto merkitsee työn tosiasiallista hyväksyntää. Tämä on aivan totta, mutta vakiintunut käytäntö ei ole ottanut huomioon sitä mahdollisuutta, että a) ohjaaja ei joko lue ohjaamaansa työtä lainkaan tai ei ainakaan ole kiinnostunut sen laadusta, ja b) esitarkastajat ja vastaväittäjä eivät joko ymmärrä lukemastaan mitään tai haluavat syystä tai toisesta antaa opiskelijalle ansaitsematonta etua.

Ilmeisesti kyse ei ole siitä, että ainakin ohjaaja Pertti Hietaranta ei olisi lukenut Prycen työtä. Pryce:

"I [...] had the excellent cooperation, guidance and ready availability of my supervisor Professor Pertti Hietaranta. This thesis is the high point of my whole academic pursuit."
Koska siis tiedämme, että Hietaranta on vaivoja säästämättä ohjannut Pryceä, ja koska tuntuu epätodennäköiseltä, ettei professori Hietaranta osaisi suomea ja englantia (juuri muita taitoja ei työn ongelmien havaitseminen vaadi), on päädyttävä siihen tulokseen, että Hietaranta on työn puutteista piittaamatta, toisin sanoen "muista syistä", esittänyt sen hyväksymistä."

https://www.halla-aho.com/scripta/ghanan_leijona_ja_ruotsin_leijona.html

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008233663.html

Viime päivinä on ollut paljon puhetta Suomen PISA-tulosten romahduksesta, joka tosin on alkanut jo vuosia sitten. Nyt Ilta-Sanomissa annetaan tilaa opettajien ratkaisuille.

Nyt puhuvat opettajat: 5 selvää ratkaisua, joilla koulujen ongelmat helpottuisivat

QuoteIlta-Sanomat on tällä viikolla nostanut esiin Suomen koulujärjestelmän ongelmia. Nyt on aika siirtyä ratkaisuihin.

Mitä nämä ratkaisut sitten ovat? ( Linkistä voit lukea myös ratkaisuista laajemmin )

Ratkaisu 1: Pienennetään ryhmäkokoja
Ratkaisu 2: Raivataan lisää aikaa perustyölle
Ratkaisu 3: Oppilaiden pitää osoittaa taitonsa
Ratkaisu 4: Selkeytetään opettajan työnkuvaa
Ratkaisu 5: Opettajat tiiviimmin mukaan kouluja koskevaan päätöksentekoon

Tässä on varmasti ihan hyviä aineksia mukana, mutta selvästi näkee, että sitä kaikkein suurinta ongelmaa ei kehdata sanoa: luokkahuoneessa on virtahepo tai parikin, mutta kukaan ei ole näkevinään niitä. Sen sijaan ratkaisua haetaan jostain epämääräisestä kokoustamisesta tai ryhmäkoon pienentämisestä.

Koulussa on uskoakseni vuonna 2021 kaksi pääongelmaa:

1. Monikulttuurisuus
2. Uusi opetussuunnitelma

On näpertelyä pienentää ryhmäkokoja, vaikka se varmasti hyödyksi onkin, kun ne samat henkisesti rajoittuneet jäävät kouluun muiden riesaksi. Koko inkluusio tulisi lakkauttaa ja samoin nykyinen opetussuunnitelma tulisi purkaa ja aloittaa puhtaalta pöydältä järkevän opetussuunnitelman rakentaminen nykyisen elämys- ja haahuilukoulun sijaan, jossa opettaja on kaveri eikä auktoriteetti.

Opettajien neuvoissa ei sanallakaan ehdotettu, että ongelmaoppilaat pitäisi sijoittaa kokonaan eri kouluun kauaksi normaalikoulusta. On jokseenkin sama, jos väkivaltainen häirikkö on jossain pienemmässä ryhmässä terrorisoimassa muita kun hän on myös koulun pihalla ja koulumatkoilla uhkana. Nämä tyypit on laitettava kovakuriseen erityiskouluun, ei tavallisten lasten keskelle. Opettajat eivät myöskään ehdottaneet vartijoita kouluihin, vaan edelleen opettajat joutuvat pelkäämään aggressiivisia oppilaita. Pienryhmien sijaan kouluihin pitää saada tasoryhmät, jotta kaikki saavat omantasoista opetusta. Eikä kaikkea tarvitse opettaa kaikille - eivät opi kuitenkaan.

Jutussa sanottiin myös: "Lapset eivät synny sen tyhmempinä kuin 50 vuotta sitten.."

Kyllä muuten syntyvät. Ennen luokissa oli suomalaisia lapsia, joiden keskimääräinen ÄO oli 100. Nyt puolet luokasta on ÄO70-tasoista porukkaa, joten luokan keskimääräinen älykkyysosamäärä on romahtanut 15%. Opeta siinä sitten vielä kun mitään kuria ei ole eikä noilta kakaroilta saada tunnin ajaksi edes puhelimia pois.

Opettajien olisi pitänyt nostaa kissa pöydälle ja julistaa, että koulun ongelmat johtuvat pääosin kehitysmaalaisten Suomeen houkuttelusta ja päästämisestä, että monikulttuurisuus ei toimi eikä yhteiskuntamme sen enempää kuin koulummekaan kestä kehitysmaalaisten kasvavaa määrää. Opettajien olisi tullut vedota kehitysmaalaisten kehnoon keskimääräiseen älykkyysosamäärään, heidän aggressiiviseen heimokulttuuriinsa sekä vihaansa länsimaisia arvoja ja opetusta kohtaan. Opettajien olisi tullut vaatia, että valtio luopuu paitsi epäonnistuneeksi havaitusta, uudesta opetussuunnitelmasta ja inkluusiosta, myös sokeasta ja vahingollisesta monikultturismi-ideologiasta, jota pakotetaan kaikkialle karmein tuloksin aate edellä. Opettajien olisi tullut vaatia, että asyylihuijauksella 10 turvallisen maan läpi tulleet keharimaalaiset tulee palauttaa samoin kuin kaikki vakavia rikoksia tehneet tai jatkuvasti työttöminä makaavat ulkomaalaiset samalla, kun uusien ottaminen maahan tulee lopettaa välittömästi.

Mutta eivätpä opettajat uskaltaneet. Tai jos uskalsivat, sitä ei lehteen laitettu. Sen sijaan saatiin jotain ympäripyöreää hymistelyä samalla kun se luokkahuoneessa oleva virtahepo, jota kukaan ei ole näkevinään, rikkoo paikkoja ja paskantaa lattialle.

Jos opettajien keinot todella ovat tässä, niin eipä se ole paljon muuta kuin hajuveden suihkuttelua kakan päälle, ongelmien lykkäämistä ja pientä tilapäistä lievittämistä. Mitään noilla ratkaisuilla ei ratkaista vaan on murrettava todelliset ongelmat: kulttuurimarxilainen, lapsia tyhmistävä opetussuunnitelma ja haittamaahanmuuttoa maahamme kylvävä valtiouskonto nimeltään monikulttuuri-ideologia.

Myös ihan suomalaisten miesten keskimääräinen ÄO on armeijan palikkatestitulosten perusteella kääntynyt laskuun muistaakseni jostain 90-luvun lopulta alkaen. Nousevat sukupolvet ovat edellisiä heikkolahjaisempia myös ilman mamutusta.

Quote from: Tavan on 04.09.2021, 10:01:40
Myös ihan suomalaisten miesten keskimääräinen ÄO on armeijan palikkatestitulosten perusteella kääntynyt laskuun muistaakseni jostain 90-luvun lopulta alkaen. Nousevat sukupolvet ovat edellisiä heikkolahjaisempia myös ilman mamutusta.

Kunpa yrittäisivät jotain tehdä asialle, ilman että keksisivät tekosyitä järjestää kaikenlaista työryhmää, konferenssia ja mitä kaikkea niitä onkaan.
Kännyt kieltämällä voisi vähäsen ehkä tilannetta parantaa, samalla ottaa käyttöön opetussuunnitelmat ajalta jolloin asiat vielä toimi. Tietokoneita ei oikein voi kieltää mutta jospa siirtyisivät kouluissa takaisin kyniin, papereihin, kirjoihin. Median osuutta ei voi vähätellä, sanomalehtiin takaisin asiauutisia ideologisten tilalle.
Uutisia ollut joissa kerrottu fyysisen kunnon heikkenemisestä kuntotesteissä, liikuntakin voisi auttaa koulutuloksiin ja palikkatesteihin, kouluihin ei vanhempien autoilla tai busseilla jos lähellä sijaitsevat ja liikuntatunteja lisää.
Limonadi takaisin pikkupulloihin, karkkipussit pienemmiksi, pikaruokapaikkojen määrää vähemmäksi.

Quote from: kartiokulmio on 04.09.2021, 11:48:34

Quote from: Tavan on 04.09.2021, 10:01:40
Myös ihan suomalaisten miesten keskimääräinen ÄO on armeijan palikkatestitulosten perusteella kääntynyt laskuun muistaakseni jostain 90-luvun lopulta alkaen. Nousevat sukupolvet ovat edellisiä heikkolahjaisempia myös ilman mamutusta.

Kunpa yrittäisivät jotain tehdä asialle, ilman että keksisivät tekosyitä järjestää kaikenlaista työryhmää, konferenssia ja mitä kaikkea niitä onkaan.
Kännyt kieltämällä voisi vähäsen ehkä tilannetta parantaa, samalla ottaa käyttöön opetussuunnitelmat ajalta jolloin asiat vielä toimi. Tietokoneita ei oikein voi kieltää mutta jospa siirtyisivät kouluissa takaisin kyniin, papereihin, kirjoihin. Median osuutta ei voi vähätellä, sanomalehtiin takaisin asiauutisia ideologisten tilalle.
Uutisia ollut joissa kerrottu fyysisen kunnon heikkenemisestä kuntotesteissä, liikuntakin voisi auttaa koulutuloksiin ja palikkatesteihin, kouluihin ei vanhempien autoilla tai busseilla jos lähellä sijaitsevat ja liikuntatunteja lisää.
Limonadi takaisin pikkupulloihin, karkkipussit pienemmiksi, pikaruokapaikkojen määrää vähemmäksi.

Eiks nämä ois vanhempien asioita? Siis pistää muksut liikkumaan yhdessä vanhempien kanssa, lukea kirjoja ja keskustella ajankohtaisista asioista lasten kanssa. Ja jos Pisaheikkenemisen syy on mamutus niin pisatuloksilla loistaa toki vähiten maahanmuuttajoituneet kunnat syvällä perämetsissä.

Onko noista Pisa-testeistä julkaistu alueellisia/kaupunkikohtaisia tuloksia? Nyt en löytänyt kuin Espoon tulokset, ja siellä ainakin kellotettiin aika paljon kovempia pisteitä kuin Suomessa keskimäärin.

Noin muuten, niin jos jätetään Kaukoidän maat pois, niin eihän Suomella mennyt ollenkaan huonosti: Lukutaidossa 2., luonnontieteissä 2. ja matematiikassa 9.

Quote from: no future on 04.09.2021, 23:48:15
Onko noista Pisa-testeistä julkaistu alueellisia/kaupunkikohtaisia tuloksia? Nyt en löytänyt kuin Espoon tulokset, ja siellä ainakin kellotettiin aika paljon kovempia pisteitä kuin Suomessa keskimäärin.

Noin muuten, niin jos jätetään Kaukoidän maat pois, niin eihän Suomella mennyt ollenkaan huonosti: Lukutaidossa 2., luonnontieteissä 2. ja matematiikassa 9.

Ero olisivat Suomessa alueellisesti paljon suuremmat ilman maahanmuuttoa. On ollut jo vuosikymmeniä kestävä megatrendi, että (oikeasti) koulutetut keskittyvät suuriin kaupunkeihin ja koulumenestys on tutkimusten mukaan erittäin periytyvää. Onko sitten syynä geenit vai kulttuuri, en tiedä. Toinen maahanmuutosta riippumaton syy on tietysti se, että Suomen ollessa PISA-huipullaan, suomalainen koulujärjestelmähän oli yllättävän konservatiivinen. Ruotsissa, Yhdysvalloissa jne. oli jo laajasti siirrytty "ilmiöoppimisen" kaltaisiin ideologioihin.

Puhuisipa joku ongelmaopettajista jotka manipuloi ja pelottelee lapsia eikä keskity siiheen opetustyöhön johon hänet on palkattu.

Islamista saa lapsille puhua uudessa opetussuunnitelmassa mitä vain, kunhan se on positiivista.

Ote Opetushallituksen Ortodoksinen uskontokirja -sarjan opettajan aineistosta: (https://www.oph.fi/fi/oppimateriaali/ortodoksinen-uskontokirja/raamattu-ja-uskontojen-maailma/islam/islamilainen-taide)

QuoteTanskan suurin päivälehti Jyllands-Posten julkaisi 12 profeetta Muhammedia esittävää pilapiirrosta vuonna 2005. Pilakuvat saivat aikaan voimakkaan reaktion diplomaattitasolla, ja terroriuhkaukset lisääntyivät. Lähetystöjä poltettiin ja tanskalaisten tuotteita boikotoitiin. Oliko reaktio oikeutettu? Voiko sananvapauden nimissä julkaista mitä tahansa?

Mitä tahansa? Rajansa ne on sananvapaudellakin, julmistelee Opetushallitus lapsukaisille!

Yliopistonlehtori Aino Saarinen: Nyt puhuu tutkija, jonka väitöskirjaa Suomen kouluista pidettiin vitsinä
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009365393.html

Quote
Yliopistonlehtori Aino Saarinen ihmettelee, miten tutkimusnäyttöä voidaan pitää Suomessa vitsinä. Hänen väitöskirjansa julkaisusta on kulunut yli kaksi vuotta. Suomessa koko peruskoulun idea alkaa olla vaarassa, Saarinen arvioi.

Aino Saarisen väitöskirja Suomen heikentyneistä oppimistuloksista aiheutti pari vuotta sitten valtavan porun.

Myös lääketieteestä ja psykologiasta väitellyt Saarinen totesi kasvatustieteen väitöskirjassaan, että itseohjautuvuutta vaativat oppimismenetelmät ja digitaalisten oppimateriaalien käyttö olivat yhteydessä oppimistulosten laskuun. Varhaiskasvatukseen osallistumisella taas ei ollut tutkimuksen mukaan yhteyttä oppimistuloksiin.

Monet Saariseen yhteyttä ottaneet opettajat kertoivat, että heidän mielipiteensä digitalisaatiosta ja uusista opetusmenetelmistä oli sivuutettu, kun uusi opetussuunnitelma oli otettu käyttöön vuosina 2016–2018. Vanhemmat kertoivat olevansa tyytyväisiä siitä, että asiat tuodaan esiin.

Keskustelua aiheesta käytiin myös sosiaalisessa mediassa. Kasvatustieteen eliitti tyrmäsi Saarisen näkemykset keksittyinä, kertoo tapauksesta aiemmin laajan artikkelin laatinut Suomen Kuvalehti (https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/kun-aino-saarisen-vaitostutkimus-haastoi-koulutusmantrat-professorit-alahtivat-on-moraalitonta-hammentaa-poliitikkoja/?shared=1227477-0a03edff-4).
...
Väitöskirjan ohjaajana toiminut emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen kommentoi aiemmin Ilta-Sanomille, että Saarinen kohtasi käsittämättömän myrskyn ja hänen tutkimustuloksensa sivuutettiin täysin. Keltikangas-Järvinen otti Saarisen kohtelun esiin, kun häneltä kysyttiin syitä oppimistulosten laskuun.

Saarinen itse muistelee, kuinka korkea-arvoinen virkamies piti hänen väitöskirjaansa vitsinä.

– Kasvatustieteen eliitti lynkkasi väitöskirjani. Opettajilta, rehtoreilta ja vanhemmilta olen saanut väitöskirjastani käytännössä pelkkää positiivista palautetta, Saarinen summaa.

ILTA-SANOMIEN haastattelemat vuosikymmeniä koulujen arkea nähneet rehtori ja konkariopettajat arvioivat, ettei digimateriaaleilla voida korvata fyysisiä oppikirjoja. Saarinen on seurannut viime aikojen uutisointia oppimistulosten laskusta tiiviisti.

– Nyt on alettu nostaa mediassa esiin olennaisia asioita, kuten digitalisaation, inkluusion ja opettajan roolin vaikutusta oppimistuloksiin, Saarinen kiittelee.

Yliopistonlehtori Saarisen mukaan Suomessa kouluja on kehitetty tekemällä niistä "pöhinäkonttoreita", joissa tärkeää on, että oppilailla on kivaa, kokolattiamatto, uusimmat laitteet ja hienolta kuulostavia muuntuvia tiloja. Koulujen arkkitehtuurilla ei kuitenkaan ole mitään tosiasiallista vaikutusta oppimiseen, Saarinen huomauttaa.

– Olen ihmetellyt, että miksi niin moni asia Suomen kouluissa on tehty vastoin tutkimusnäyttöä. Meillä ei ole puutetta tutkimustiedosta, mutta on puutetta tutkimustiedon lukijoista.
...
– Esimerkiksi avotiloista on hyvin paljon tutkimusnäyttöä, että mitä pienemmistä oppilaista on kyse, sitä heikommin ne soveltuvat sen ikäisille lapsille. Siitä huolimatta meillä on kouluja, joissa lähes sata ykkösluokkalaista haahuilee avotilassa.

Saarisen mukaan avotilat vähentävät tutkimusten mukaan kasvokkaista vuorovaikutusta, lisäävät fysiologisia stressitasoja ja heikentävät suoritusta. Lapsi harvoin itse huomaa näitä vaikutuksia.
...
PSYKOLOGIAN tohtori Saarinen kertoo, että aivoissa on dopamiinirata, joka reagoi nopeasti saatavilla oleviin palkkioihin, kuten rahaan tai mielihyvään. Dopamiinirata on erityisen aktiivinen teini-iässä. Siksi on koulunkäynnin kannalta arveluttavaa, että Suomessa isossa osassa kouluja älypuhelimia ei kerätä lapsilta koulupäivän ajaksi pois.

– Teini-iässä on erityisen suuri alttius sille, että oppilaat tekevät sellaisia asioita, joista he saavat välittömän palkkion, jos he itse saavat päättää. Sen sijaan heidän on vaikeampi ponnistella pidemmän aikavälin palkkion eteen.
...
Saarinen tietää yksityisopettajia, jotka kiertävät varakkaiden perheiden kodeissa antamassa tukiopetusta lapsille iltaisin, jos vanhemmat eivät ole vakuuttuneita lähikoulunsa pedagogiikasta.

– Tässä kumoutuu kohta koko peruskoulun idea. Se on rakennettu sille, että tulipa ihan millaisesta perheestä hyvänsä, opetus on samanlaista.
...
PALATAAN vielä marraskuussa 2020 julkaistun väitöskirjan aiheuttamaan kohuun. Professorit ja koulutusasiantuntijat pyrkivät lyttäämään Saarisen tutkimuksen julkisuudessa jo ennen sen julkaisua, kertoo Suomen Kuvalehti.

Lehden haastattelema Helsingin yliopiston psykometriikan asiantuntija sanoo kuitenkin, että Saarisen väitöskirjan analyyseissä ei ollut virheitä.
...
– Suomen ja muiden maiden vastaanoton välillä oli aivan käsittämätön. En meinaa vieläkään käsittää, että suomalaiset kouluasiantuntijat saattoivat sanoa, etteivät ole nähneet yhtäkään tällaista tutkimusta, kun kerroin, että tutkimustiedon mukaan asia on näin. Olin lukenut asiasta itse satoja tutkimuksia.

Saarinen on päätellyt, että monet koulutusasiantuntijat eivät Suomessa yksinkertaisesti lue tutkimusta.

– Väitöskirjani ei kansainvälisesti katsoen muuttanut mitään tutkimusnäyttöä suuntaan, eikä toiseen. Siinä toistettiin samoja teemoja, joita on muuallakin tutkittu. Miten meillä voi olla opetuksen alalla sellaista, ettei olla tietoisia tutkimusnäytöstä?
...
– Sain valtavasti viestejä ympäri Suomea, miten yksittäiset lapset ja suuret lapsijoukot olivat hätää kärsimässä joissakin kouluissa. Osa oli sydäntä särkeviä kertomuksia esimerkiksi siitä, kuinka joku lapsi saa paniikkikohtauksia avotilassa, eikä kukaan tule avuksi tai löydä rauhallista tilaa.
...
Perhetaustan vaikutuksen kasvu oppimistuloksiin on tutkijan mukaan myös hälytysmerkki. Noin joka kahdeksas oppilaista ei osaa peruskoulusta päästessään kunnolla lukea.

– Luku- ja kirjoitustaito ei ole yksi taito muiden joukossa, vaan tutkimusnäyttö osoittaa, että se on fundamentaalisen tärkeä aivojen kehityksen kannalta. Se heijastuu kokonaisvaltaisesti lapsen kehitykseen.

Käsinkirjoittaminen kehittää aivojen mielikuvitusalueita, Saarinen kuvaa. Siitä huolimatta kaunokirjoituksen opetuksesta on Suomen kouluissa luovuttu. Digitalisaatio on vähentänyt valtavasti käsin kirjoittamista kouluissa. Lukutaito vaikuttaa kuitenkin olennaisesti siihen, miten ihminen pärjää yhteiskunnassa.

– Kirjoittaminen, lukeminen ja sanavarasto ovat koko ajattelun perusta. Samalla kehittyy toiminnanohjaus, työmuisti ja keskittymiskyky.

Saarinen arvioi lukutaidon rapistumisen pääasialliseksi syyksi sen, että kirjojen lukeminen on vähentynyt niin kotona, vapaa-ajalla kuin koulussa.

– Harvemmin tabletilta luetaan parisataa sivua kerralla. Yleensä se on selailua, jossa poimitaan yksi tieto tuolta ja toinen täältä. Pitkien tekstien systemaattinen lukeminen näyttää vähentyneen aika paljon.

Kun Aino Saarisen väitöstutkimus haastoi koulutusmantrat, professorit älähtivät: "on moraalitonta hämmentää poliitikkoja"
https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/kun-aino-saarisen-vaitostutkimus-haastoi-koulutusmantrat-professorit-alahtivat-on-moraalitonta-hammentaa-poliitikkoja/?shared=1227477-0a03edff-4

QuoteUutinen Helsingin Sanomissa (https://www.hs.fi/elama/art-2000005903400.html) (18.11.2018) alkoi otsikolla "Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi" ja jatkui tekstillä "Suomalaisen peruskoulun tasa-arvo on vaarassa, sanoo psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen".

Suomessa tuollaiset sanat olivat tulenarkaa tavaraa.

2000-luvun alussa Suomea oli ylistetty koulutuksen ihmemaaksi, jossa perhetausta ei juurikaan vaikuttanut oppimistuloksiin. 2010-luvulla se oli "entinen Pisa-mestari", sillä oppimistulokset koululaisten kansainvälisissä testeissä olivat romahtaneet. Lapset vähän koulutetuista ja vähävaraisista perheistä pärjäsivät koulussa aiempaa heikommin.

Syitä oli etsitty. Aino Saarinen tarjosi uuden näkökulman.

Hän oli käynyt läpi vuosien 2012 ja 2015 Pisa-aineistoa ja poiminut niistä yli viisituhatta 15-vuotiasta tyttöä ja poikaa. Sen jälkeen hän oli tutkinut, onko varhaiskasvatuksella ennen esikoulua, koulujen digitaalisuuden lisääntymisellä ja itseohjautuvilla oppimismenetelmillä yhteyttä 15-vuotiaiden heikompiin oppimistuloksiin.

Tulokset viittasivat siihen, että digitaalisuus ja itseohjautuvuus heikensivät oppimistuloksia, erityisesti riskiryhmiin kuuluvilla oppilailla.
...
Saarisen sähköposti ruuhkautui viesteistä.

Peruskoulujen opettajat kirjoittivat, ettei uusien opetusmenetelmien ongelmista saanut puhua eikä menetelmiä arvostella. Uusi opetussuunnitelma oli otettu käyttöön vuosina 2016–2018, ja opettajat kokivat, että heidän näkemyksensä eri menetelmien hyödyistä ja riskeistä oli sivuutettu.

Vanhemmat iloitsivat siitä, että vihdoin joku uskalsi avata suunsa.
...
Evoluutiobiologi Tuomas Aivelon blogi Tiede-lehdessä (https://www.tiede.fi/blogit/kaiken-takana-loinen/helsingin-yliopiston-kasvatustieteellinen-tiedekunta-nolasi-itsensa) (16.11.2020) alkoi otsikolla "Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta nolasi itsensä".

Siinä Aivelo pohti Aino Saarisen "väitösprosessin omituisuuksia". Hän esimerkiksi totesi, ettei muista tapausta, jossa esitarkastajat olisivat julkisesti kritisoineet väitöstä ennen väitöstilaisuutta.

Lisää omituisuuksia oli luvassa.

Saarinen halusi tohtorintutkintonsa ennen vuodenvaihdetta. Se oli mahdollista, sillä vastaväittäjän, kustoksen ja arvolausetoimikunnan kuului lähettää lausuntonsa kasvatustieteelliselle tiedekunnalle kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta eli viimeistään marraskuun lopulla.

Lausuntoja ei kuulunut, joten Saarinen alkoi kysellä niistä.

Ensin tohtorikoulutuksesta vastaava koulutussuunnittelija kertoi, etteivät lausunnot ole tulleet. Sitten ne olivat kadoksissa. Hän myös vihjasi Saariselle, että viestipalvelu Twitterissä käytiin kovaa keskustelua väitöskirjasta ja pohdittiin, "ettei sitä ehkä hyväksytäkään".
...
Aino Saarinen ei ymmärrä, miksi hänelle kävi näin.

Väitöskirjaa ei ollut edes tarkistettu, kun hänet oli leimattu mediassa "yksinäiseksi sudeksi, joka esittää keksittyjä näkemyksiä". Hänestä uutisotsikot kulkivat rataa "Aino Saarinen sanoo näin, asiantuntijat (professorit) ovat eri mieltä".

Saarinen kyllä tietää, että tieteeseen kuuluu väittely tutkimustuloksista, etenkin jos ne poikkeavat valtavirrasta. Tutkijan pitää silti kertoa tutkimustuloksensa eikä sitä, mikä kuulostaa kivalta tai aiheuttaa myönteisimmän vastaanoton sosiaalisessa mediassa.

Myös Liisa Keltikangas-Järvinen on ymmällään tapahtuneesta. Hänestä tunteet ja mielipiteet ovat nousseet tutkimustulosten rinnalle, mikä on tieteelle vaarallista.

"Tutkimustuloksia arvioidaan sen mukaan, sopivatko ne vallitsevaan ajatteluun. Saarinen yhdisti tunnustetun ongelman eli heikentyneet oppimistulokset oppimismenetelmiin, joita kouluissa ajetaan vahvasti läpi. Yhteyttä ei hyväksytty, tulos leimattiin vääräksi, josta seurasi hyökkäys häntä vastaan."

Juho Mäkiö toteaa, etteivät Saarisen tulokset poikkea kansainvälisistä tutkimuksista. Suomessa niiden olisi pitänyt herättää avointa ja rehellistä tieteellistä keskustelua. Jos tiedeyhteisö ei siihen pysty, yliopistojen uskottavuus näivettyy.

Suurin ongelma lienee se, että Saarinen osui yhteiskunnan kipupisteisiin.

Näin sanoo Jari Lipsanen, joka työskenteli Helsingin yliopiston psykometriikan yliopisto-opettajana ja tarkisti Saarisen analyysit. Niissä ei hänen mukaansa ollut virheitä.

"Varhaiskasvatus ja koulu herättävät voimakkaita tunteita, joita on vaikea tutkia keskiarvotasolla ja jotka vaikuttavat poliittisiin päätöksiin. Kuten siihen, pitääkö varhaiskasvatus tehdä pakolliseksi, lakkautetaanko kotihoidontuki, mikä on oikea keskitie?"

"Ongelmana on, ettei päästä avoimesti keskustelemaan keskitiestä eli siitä, kuka hyötyy ja kenelle on haittaa. Ei edes siitä, puhutaanko lapsen vai yhteiskunnan edusta."

Saarisen tutkimustulokset osuivat hetkeen, jolloin varhaiskasvatusta piti nostaa enemmän kuin kotihoitoa, olivathan tutkimukset osoittaneet sen hyödyn lapsen kehitykselle.

Ikävät soraäänet oli vaimennettava.
...
Eräs arvostelijoihin kuulunut professori pyysi Saarista lähettämään tutkimustuloksensa nähtäväksi ennen niiden julkaisemista. Hänestä heidän päätelmänsä tulisi olla "sopusoinnussa", sillä "on moraalitonta hämmentää poliitikkoja ristiriitaisilla tutkimustuloksilla".

Saarinen ei uskalla kertoa professorin nimeä.

QuoteSaarinen ei uskalla kertoa professorin nimeä.

Melkomoista..eihän professori ole mikään oppiarvo, vaan yleensä yliopiston myöntämä professuuri, josta maksetaan proffalle..korvaus menetetystä vapaa-ajasta.

QuoteSaarinen itse muistelee, kuinka korkea-arvoinen virkamies piti hänen väitöskirjaansa vitsinä.

Korkea arvoinen virkamies,,siis nykyisin virkahenkilö voi väsätä väikkärin, jos kapasiteetti riittää. Sanoisin, että väitöskirjan tekeminen ei ole ihan sama, kun tehdä horoskooppia jollekin nettipalstalle, tai olla korkea-arvoinen virkamies,,nainen,,tai joku niistä ziljoonista sukupuolista.

Aino Saarinen sai tuntea nahoissaan, mitä seuraa, kun tutkimustulos on "väärä". Saman koki esim. professori Bruce Gilley, jonka tieteellinen julkaisu (The case for colonialism) löysi kolonialismista hyviäkin puolia.

Kuten Gilleyn tutkimus, ei tätä Saarisen väitöskirjaakaan kukaan ole tainnut tieteellisesti osoittaa vääräksi huuhaaksi. Näkeehän ihan ei-akateeminenkin todellisuuden, kun näistä kasvavista kouluongelmista uutisoidaan suht aktiivisesti valtamediassakin.

Mutta kun "eliitti" on nyt päättänyt, että inkluusio, itseohjautuvuutta vaativat oppimismenetelmät ja digitaalisten oppimateriaalien käyttö nyt vaan on muka vain ja ainoastaan hyvästä, niin sillä sitten mennään pohjalle asti vastalauseet hyläten. Johan tuossa IS:n uutisessakin sanotaan: "Monet Saariseen yhteyttä ottaneet opettajat kertoivat, että heidän mielipiteensä digitalisaatiosta ja uusista opetusmenetelmistä oli sivuutettu, kun uusi opetussuunnitelma oli otettu käyttöön vuosina 2016–2018."

Sama näkyy maahanmuuttopolitiiikassakin. Esim. tutkija Pasi Saukkonen on antanut perusteltua kritiikkiä puheille työperäisestä maahanmuutosta (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009190374.html), mutta niin vaan taas Etla kuluneella viikolla esitti 44 000 hengen nettomaahanmuuttoa vuosittain työikäisten ikäluokkien vakauttamiseksi.

Onko tämä maa tosiaan täysin menetetty?

Circus Hypno:

QuoteOnko tämä maa tosiaan täysin menetetty?

Ainakin näyttää vahvasti siltä, että päättävä eliitti ei välitä kansalaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta vähääkään, vaan lapsiakin käytetään häikäilemättä kulttuurimarxilaisten ihmiskokeiden materiaalina.

Kaikkein karmeinta on, että koetta jatketaan ja siitä tehdään pysyvä, vaikka kaikki järjissään olevat tajuavat, että koe on epäonnistunut, kustannukset raketoivat, ihmiset kärsivät ja heidän mahdollisuuttaan rakentaa elämäänsä turmellaan monin tavoin. Tämä näkyy niin Suomen sairaassa maahanmuuttopolitiikassa kuin nyt tässä uuden opetussuunnitelman tuhoisuudessakin.

Tässä maassa ei kuljeta tosiasiat edellä, vaan ideologia edellä. Kun päättäjät ovat omaksuneet vihervasemmistolaisen maailmankuvan, he tekevät tuon ideologian ohjaamina päätöksiä, joita ei muuteta sittenkään kun huomataan, että lopputulos on epäonnistunut, vaan joko suljetaan silmät faktoilta tai yritetään löytää syy muualta kuin omasta ideologiasta. Ja vakiokeinona on sitten vielä valitus siitä, että pitäisi saada lisää rahaa ja avustuksia ja tukea niin sitten kyllä tulisi muka hyviä tuloksia.

Koulumaailmassakin olisi voinut ensin vaikka muutamaan oppilaitokseen tehdä rajatun, parivuotisen kokeilun ja katsoa, mitä tuloksia uusilla malleilla saataisiin ja sen jälkeen arvioitaisiin mahdolliset hyödyt ja haitat. Mutta täällä uhrataan kokonaiset ikäluokat toinen toisensa perään sosialistisille kokeiluille, jotka ovat niin järkyttävän typeriä, että jokainen tavallinen kaduntallaajakin osaa heti sanoa, että ideologia ei tule toimimaan - sen sijaan asiantuntijat vain hammasta purren jatkavat lasten kiusaamista ja heidän oppimismahdollisuuksien tuhoamista, onhan se ideologia tärkein, lasten elämillä ei noille harhautuneille narsisteille ole mitään väliä.