2014-07-18 Rovion Vesterbacka: Suomeen 100 000 ulkomaalaista opiskelijaa

[Roope]

Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita suomalaisissa korkeakouluissa 2015: 20 353

Suomalaisiin korkeakouluihin on mahdotonta tunkea tuosta vaan 100 000 ulkomaalaista opiskelijaa, elleivät he hae ja pääse suomen- ja ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin. Vesterbacka yritti kiertää tämän jossain vaiheessa esittämällä, että kyse olisi tilatuista koulutuspalveluista, jotka esimerkiksi Kiina maksaisi. Hieno juttu, jos onnistuisi, mutta kaatuu jo siihen, että sellaiselle määrälle uusia ulkomaalaisia ei ole opettajia, opetustiloja eikä edes asuntoja. Nyt silloinen suunnitelma on kutistunut nettisivuiksi, joiden kautta voi hakea suomalaisiin korkeakouluihin.

Mistä päästäänkin Finn-Ed Hubin toistaiseksi tuntemattomaan liiketoimintamalliin. Mistä kasvuyritys aikoo saada rahaa ja millä perusteilla? Pahoin pelkään, että valtiolta, ja siitä, että yhä useampi ulkomaalainen saadaan hakemaan suomalaisiin korkeakouluihin. Vastaavaa kansainvälistymisprojektia toteutettiin muutama vuosi sitten pitkin Afrikkaa, ja se onnistui arvattavalla tavalla.

[Spesialisti]

Rakennetaan se sitten, kun Viron elintaso ja sosiaaliturva yms. nousee Suomen tasolle (eli jos nykyhallitus jatkaa, niin ehkä vuosikymmenen päästä). 

Tarkoittanet, että sitten kun Suomen elintaso ja sosiaaliturva yms. laskee Viron tasolle. Joka on vääjäämättä edessä.

Niin paitsi matuilta. Niille on piikki auki hamaan konkurssiin ja sisällissotaan asti.

[nimetönkeskustelija]

Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita suomalaisissa korkeakouluissa 2015: 20 353

Suomalaisiin korkeakouluihin on mahdotonta tunkea tuosta vaan 100 000 ulkomaalaista opiskelijaa, elleivät he hae ja pääse suomen- ja ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin. Vesterbacka yritti kiertää tämän jossain vaiheessa esittämällä, että kyse olisi tilatuista koulutuspalveluista, jotka esimerkiksi Kiina maksaisi. Hieno juttu, jos onnistuisi, mutta kaatuu jo siihen, että sellaiselle määrälle uusia ulkomaalaisia ei ole opettajia, opetustiloja eikä edes asuntoja. Nyt silloinen suunnitelma on kutistunut nettisivuiksi, joiden kautta voi hakea suomalaisiin korkeakouluihin.

Samaa itsekin ajattelin. Kouluihin pitäisi siis mahduttaa yhtäkkiä 100 000 opiskelijaa jo siellä olevien suomalaisten lisäksi. Lisäksi heistä valtaosa lähtisi joka tapauksessa valmistumisen jälkeen muualle, koska Suomen työmarkkinoilla ei olisi mitään tarjota 100 000:lle ylimääräiselle korkeakoulutetulle, jotka putkahtaisivat läpi parin vuoden aikana putkesta suomalaisten lisäksi. Jo tällä hetkellä korkeakoulutetuilla suomalaisilla nuorilla menee todella huonosti, minkä lyhyellä tilastokatsauksella tai ylipäätään työelämässä mukana olemisella voi itse kukin täysjärkinen todeta. Tämä olisi siis jättimäinen tulonsiirto köyhältä suomalaiselta veronmaksajalta varakkaille maille, jotka tarvitsevat koulutettuja työntekijöitä.

[Nuïva]

Maailmassa ei ole pulaa ihmisistä. Miksei otettaisi Suomeen samalla kertaa vaikkapa 100 000 000 innokasta opiskelijaa. Minulla on tippa housuissa kun vain kuvittelenkin heidän mukanaan vyöryvää vaurautta ja kasvua.

Riittäisi mämmille ja matopeleille markkinoita.

[Roope]

Vesterbacka oli eilen markkinoimassa ideaansa ja uutta firmaansa Maikkarin Huomenta Suomessa:

Peter Vesterbacka, neuvonantaja Study Advisory
Eihän tää 100 000 onnistu mitenkään, jollei meillä oo enemmän englanninkielistä tarjontaa. Siinä tarvii sitten yhteistyötä yliopistojen kanssa, että saadaan oikeesti lisättyä sitä tarjontaa myös.
...
Peter Vesterbacka, neuvonantaja Study Advisory
Suomalainen koulutus on niin kovassa huudossa. Meillä on ihan tajuttoman kova brändi siinä, että sitä kysyntää on. Nyt jos tällä hetkellä kattoo, niin varsinkin kiinalaisia on paljon, joka puolella. Ei vaadi muuta kuin että kerrotaan, että okei, meillä on maailman paras koulutus, ja täällä on ilma, jota voi hengittää.
...
Toimittaja
Onko tää Suomen maailman paras koulutus faktatietoa? Peruskoulutus varmaankin, mutta yliopistotason koulutus, onko se maailman parasta?

Peter Vesterbacka, neuvonantaja Study Advisory
Tää on vähän sama kuin että onko Cokis oikeesti parempaa kuin Pepsi. Tärkeetä, että tällä hetkellä meillä on ihan mielettömän hyvä maine koulutuksen puolella. Ja kyllä meidän yliopistot niinku pärjää tossa. Ja se pitää muistaa, että ei se oo pelkästään siitä, että okei, ollaanks me parhaan yliopiston top-10-listalla ykkösenä, mut pitää myös muistaa, että miten opiskelijat viihtyy, millasta se opiskelijaelämä on. 
...
Toimittaja
Puhutaan vielä sen verran rahasta, että jos me tuodaan 100 000 opiskelijaa ja me puhutaan kuitenkin kymmenien tuhansien eurojen maksusta, niin onhan tää oikeesti taloudellisestikin merkittävää, jos tää toteutuu.

Harri Suominen, perustajajäsen Study Advisory
Kyllä, ja se toteutuu ilman muuta. Me halutaan luoda tällainen uus ihan kannattava ala tänne Suomeen koulutuksesta.
...
Peter Vesterbacka, neuvonantaja Study Advisory
Ja vielä tästä koulutusmarkkinan koosta, koska Suomessa aina niin, että koulutushan on ilmaista ja voiko se olla niinku bisnes ja näin. Ja totta kai, se on maailman toiseks suurin bisnes ruokabisneksen jälkeen. Se on 6,3 triljardia. Ei miljardia vaan triljardia. Mehän lähdetään siitä, että me tehdään tää tehokkaammin, niin me voidaan se kokonaismarkkina pienentää vaikka puoleen, että kolme triljardia. Me otetaan tässä, ei pelkästään Study Advisory vaan suomalaiset firmat yhdessä, niin otetaan kymmenen pinnaa globaalimarkkinasta, 300 miljardia.

Toimittaja
Mutta mistä se tulee se teidän raha?

Toinen toimittaja
Niin, mikä on tän teidän Study Advisoryn liikeidea?

Harri Suominen, perustajajäsen Study Advisory
Kyllä mä sanoisin, että kun me menestytään, niin kyllä se raha sitten myös tulee, että ei pidetä sitä tässä nyt ongelmakohtana. Mutta todennäköisemmin se tulee sitten komissiomaksuista, mitä sitten korkeakoulut maksaa. Tää on ihan tyypillinen malli maailmanlaajuisesti. Korkeakoulut maksaa opiskelijakohtaisesti.

Sanattomaksi vetää.

Edit: Juttu ja video: MTV: Suomeen havitellaan miljardeja opiskelubisneksestä – ulkomaalaisilta opiskelijoilta aletaan periä lukukausimaksuja 27.2.2017

[Arvoton]

Paljonko on triljardi?

[Vaniljaihminen]

Kyllä mä sanoisin, että kun me menestytään, niin kyllä se raha sitten myös tulee, että ei pidetä sitä tässä nyt ongelmakohtana.

Mä luulin että ne 100,000 ovat sellaisia, jotka aivan itse maksavat siitä opetuksesta. Mutta eipäs ollutkaan. Arvasin väärin. Kävipä hupsusti.

[Roope]

Paljonko on triljardi?

Miljoona biljardia.

[Uuno Nuivanen]

Paljonko on triljardi?

Tuhat fantastiljardia.

[Java]

Paljonko on triljardi?

Miljoona biljardia.

Onkohan herroilla Vesterbacka ja Suominen tullut pieni pilkkuvirhe ajastusvirheen kaveriksi?

[Roope]

Onkohan herroilla Vesterbacka ja Suominen tullut pieni pilkkuvirhe ajastusvirheen kaveriksi?

Saattaa olla, mutta väliäkö hällä, kun firmaa rahoittaa EU. Siellä riittää nollia.

[Java]

Onkohan herroilla Vesterbacka ja Suominen tullut pieni pilkkuvirhe ajastusvirheen kaveriksi?

Saattaa olla, mutta väliäkö hällä, kun firmaa rahoittaa EU. Siellä riittää nollia.

Ilmankos tälläisen normi veronmaksajan tili on aina nollilla

[Roope]

Tervehdys Study Advisorylta!

Otamme sinuun yhteyttä tarjotaksemme mahdollisuuden hankkia osuuden yrityksestämme, joka mullistaa tavan hakea tietoa korkeakouluista ja arvioida niitä, "korkeakoulujen TripAdvisorista".

Opiskelijaedustajana ymmärrät varmasti opiskelijoiden keskenään jakamien kokemusten arvon opiskelupäätöksiä tehdessä. Study Advisory mahdollistaa opiskelukokemusten jakamisen osana uutta korkeakouluarviointia. Innovatiivinen verkkopalvelumme yhdistää opiskelijat korkeakoulujen kanssa. Nyt sinulla on mahdollisuus sijoittaa kansainväliseen koulutusalan start-upiin ja olla mukana parantamassa maailmaa koulutuksen avulla.

Jaathan ystävällisesti tämän viestin järjestönne jäsenille, kiitos.

Joukkorahoitusmahdollisuus

Olemme käynnistäneet joukkorahoituskierroksen korkeakoulujen uudelle arviointisivulle www.studyadvisory.org.

Ensimmäisen vuotemme 2015 lähti reippaasti liikkeelle ja liikevaihtomme oli noin 35 000 euroa. Meiltä puuttuu vain yksi palanen kansainväliseen läpimurtoon ja se olet sinä. Lähde mukaan uudistamaan koulutusmaailmaa ja taistelemaan tämän päivän suurimpia ongelmia vastaan mahdollistamalla paremman korkeakoulutuksen useammalle ihmiselle.

Sijoittaaksesi mene osoitteeseen https://www.invesdor.com/fi/pitches/667. Minimisijoitus on 150 euroa.

Study Advisorysta

Verkkopalvelumme avulla opiskelijat voivat etsiä tietoa 12 000 yliopistosta 190 maassa. Uusi opiskelija-arvosteluihin perustuva korkeakoulujen suosiosijoitus tekee meistä "korkeakoulujen TripAdvisorin". Maailman suurimman korkeakoulutietokannan avulla mahdollistamme helpomman päätöksenteon tutkinto- tai vaihtopaikkaa valittaessa.

Korkeakouluille mahdollistamme kaikkein miellyttävimmän ja moderneimman tavan tavoittaa opiskelijat maailmanlaajuisesti. Tarjoamme kaikille korkeakouluille ilmaisen perusprofiilin alustallamme. Saatavilla on myös kohtuuhintaisia tilauspaketteja profiilien elävöittämiseksi kuvilla, videoilla ja muulla sisällöllä.

Käyttäjäystävällinen palvelumme on kehitetty yhteistyössä johtavien suomalaisten yliopistojen kanssa. Tiimimme jäsenet ovat perustaneet maailman suurimman Aasiaan keskittyvän korkeakoulujen opiskelijavaihtoyrityksen, Asia Exchangen, jonka liikevaihto ylittää miljoona euroa. Study Advisory hyötyy Asia Exchangen kymmenen vuoden liiketoimintakokemuksesta.

"I recommend joining the next phase of student recruitment with Study Advisory for all those higher education institutions who want to bring the social aspect to their student relations and make their global brand more visible in the eyes of the prospective students."
Mr. Jan Wahlberg
Consul General at the Consulate General of Finland in Shanghai

Sijoittajalle:

    Omistusosuus suuren tuottopontentiaalin yrityksestä
    Pääset osakkaaksi ensimmäisten joukossa
    Kutsu sijoittajien päätösillalliselle
    Kutsu vuosittaisiin sijoittajatapaamisiin
    Olet mukana viemässä suomalaista koulutusta maailmalle ja mullistamassa koulutusalaa
    Erinomainen verkostoitumistilaisuus koulutusalan ammattilaisten kanssa

Yli 510 euroa sijoittaville lisäksi:

    Rahoituskierroksen kunniaillallinen
    Asia Exchangen 100 euron lahjakortti, jonka voit käyttää haluamallasi tavalla.

Sijoittaaksesi mene osoitteeseen https://www.invesdor.com/fi/pitches/667.

Oletko hiljattain valmistunut? Voit arvioida korkeakoulusi sivullamme www.studyadvisory.org: lahjoitamme jokaista arviointia kohti 0,25 euroa lasten koulutushankkeeseen UNESCOn kautta.

Pieni avunpyyntö

Sijoitusten lisäksi tarvitsemme hankkeellemme näkyvyyttä myös sosiaalisessa mediassa. Kiitos, jos voit jakaa viestejämme eri alustoilla! Löydät meidät seuraavista kanavista

https://www.facebook.com/studyadvisory

https://twitter.com/StudyAdvisory

https://www.linkedin.com/company/study-advisory

Kiitos avustasi.

Ystävällisin terveisin,

Ilari Frantsi
Project Manager

Murobbs 3.5.2016

[Golimar]

Porista kuuluu kummia: kaupunkiin ollaan puuhaamassa robotiikkakampusta, jossa olisi muutaman vuoden kuluttua 5 000 ulkomaista opiskelijaa. Etupäässä Kiinasta ja Intiasta saapuvien opiskelijoiden pitäisi saapua Poriin jo ensi syksynä.

– Syksyllä aloittaa muutama sata opiskelijaa ja viisi tuhatta tulee täyteen vuonna 2022, uskoo hankkeen puuhamies, porilainen yrittäjä ja visionääri Harri Ketamo.

Porin robotiikkakampus on ikään kuin lähtölaukaus paljon isommalle kuviolle. Tarkoituksena on tuoda suomalaisiin korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin lähivuosina ulkomailta 150 000 opiskelijaa.

– Porin kampus on iso osa tätä hanketta, Ketamo sanoo.

150 000 opiskelijaa parissa vuodessa
Opiskelijatuonnin mahdollisuuksista ovat vakuuttuneet Harri Ketamo ja hänen kaverinsa eli toinen porilainen visionääri Peter Vesterbacka.

Vesterbackan mielestä vuosi 2022 on kuitenkin aivan liian myöhään. Hänen mukaansa 150 000 opiskelijaa saadaan Aasiasta ja muualtakin maailmasta Suomeen jo vuonna 2020.

– Sehän on aggressiivinen aikataulu, mutta on hyvä pitää mielessä, että maailma on iso paikka, Vesterbacka sanoo.Maineensa  Angry birdsin ja Rovion kautta luoneen Vesterbackan mielestä 150 000 opiskelijan tuomisessa Suomeen ei ole mitään ihmeellistä. Hänen mukaansa opiskelijatuonnista käydään keskusteluja parhaillaan kaikkien Suomen korkeakoulujen kanssa. Vesterbacka reissaa myös jatkuvasti  ja Kiinassa neuvottelemassa .

– Meille on tullut palautetta Intiasta, että pelkästään sieltä voisi tulla 300 000 opiskelijaa, Vesterbacka selittää.

– Maailmalla on suuri joukko ihmisiä, jotka janoavat koulutusta ja tällaiselle opiskelijatuonnille on kysyntää. Kiinasta hakeutuu vuosittain ulos yli viisi miljoonaa ihmistä, Ketamo intoaa..............

Suomen korkeakouluissa on yhteenä noin 300 000 opiskelijaa. Näistä ulkomaisia on tällä hetkellä reilut 20 000. Tavoitteeksi on asetettu määrän kasvattaminen ja tähän saumaan iskevät porilaiset visionäärit..............

Vesterbacka ei lannistu, vaikka epäilijöitä on.

– Sehän jää nähtäväksi. Tulevaisuus on siitä siisti, että siihen voi vähän vaikuttaa, Peter Vesterbacka uhoaa..............

Palataanpa Poriin ja robotiikkakeskukseen. Satakunnassa on runsaasti automaatio- ja robotiikka-alan yrityksiä, mutta osaavista työntekijöistä on huutava pula. Tämän vuoksi Pori on oiva paikka aloittaa ulkomaisten opiskelijoiden tuonti Suomeen.

Opiskelijoiden hankkimista harjoittaa suomalainen koulutusvientiyritys Edunation. Yrityksen neuvonantajina toimivat Harri Ketamo ja Peter Vesterbacka, joka on myös yrityksen osakkaana.

Edunation käyttää opiskelijavalinnoissa Ketamon perustaman kehittämää Headai-yrityksen tekoälyä. Viime syksynä Headai sai tekoälystä Sitralta puolen miljoonan euron palkinnon.

Edunation on tehnyt useiden suomalaisten opinahjojen kanssa yhteistyösopimuksen ulkomaisten opiskelijoiden tuomisesta. Vesterbackan mukaan sopimuksia on tehty korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen kanssa ainakin Kajaaniin, Poriin, Helsinkiin, Jyväskylään, Hämeenlinnaan,Lappeenrantaan  ja Rovaniemelle.Oppilaitokset maksavat jokaisesta ulkomaisesta opiskelijasta Edunationille, mutta Vesterbacka ei suostu kertomaan palkkion suuruutta vedoten liikesalaisuuteen.

– Mutta on se nyt enemmän kuin prosentti lukukausimaksusta.

Tämän vuoden alusta oppilaitokset saivat alkaa periä lukukausimaksuja EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Lukukausimaksut vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi Satakunnan ammattikorkeakoulussa se on 7000 euroa, mutta esimerkiksi Helsingin yliopistossa lukukausimaksu on enimmillään 25 000 euroa.

Mikäli Edunation onnistuisi houkuttelemaan Suomeen 150 000 opiskelijaa, yritys saisi korkeakouluilta kymmenien miljoonien eurojen tulot.

Harri Ketamon mukaan ulkomaisten opiskelijoiden tuonti on bisnestä. Hän kuitenkin painottaa, että opiskelijatuonti ei vie keneltäkään suomalaiselta opiskelupaikkaa.

Ketamon mukaan opiskelijatuonti hyödyttäisi monia tahoja. Yritykset saisivat osaavaa työvoimaa, sillä osa koulutetuista jäisi Suomeen. Ja vaikka opiskelija valmistumisen jälkeen lähtisikin kotimaahansa, hänelle jäisivät Suomi-kontaktit.

Ketamo sanoo, että oppilaitoksille koituisi taloudellisia hyötyjä.

– Esimerkiksi tuhat opiskelijaa vuodessa Porin SAMKiin tarkoittaisi seitsemää miljoonaa euroa Satakunnan ammattikorkeakoululle. Sillä rahalla se voisi kehittää toimintaansa.

Ketamon laskelmien mukaan ulkomaisilta opiskelijoilta jäisi Poriin toiset seitsemän miljoonaa tai jopa kymmenen miljoonaa euroa vuokrina, elämisen kustannuksina ja niin edelleen.

Ketamon aatoksissa Porin robotiikkakampuksen yhteiskunnalliset vaikutukset olisivat valtaisat ja siitä hyötyisivät kaikki.

– Kampus on alue, jossa uudet opiskelijat ja yrittäjät kohtaavat. Me odotetaan, että sieltä syntyy start-uppeja jopa sata. Ne työllistäisivät laajasti ihmisiä koko Suomessa................

Harri Ketamo sanoo olevansa pettynyt, mikäli ulkomaisten opiskelijoiden massiivinen Suomeen tulo epäonnistuu. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin huomauttaa, että lasku jää hankkeen puuhamiesten ja -naisten maksettavaksi.

150 000 on se määrä, millä me pääsisimme maailman ykköseksi väkilukuun suhteuttuna. Olisimme vähän parempia kuin Australia.

PETER VESTERBACKA
– Meidän kokeilussa yhteiskunta ei häviä penniäkään, Ketamo vakuuttaa.

Mutta palataanpa itse pääaiheeseen. Miksi ihmeessä Suomeen pitää tuoda ulkomailta juuri 150 000 opiskelijaa. Mihin tuo luku perustuu?

Syy on simppeli. Lukumäärä ei perustu oikeastaan mihinkään. Tai no, miten sen nyt ottaa.

– 150 000 on se määrä, millä me pääsisimme maailman ykköseksi väkilukuun suhteuttuna. Olisimme vähän parempia kuin Australia, Peter Vesterbacka selittää.

Yksinkertaista aritmetiikkaa.

https://yle.fi/uutiset/3-10151636?origin=rss

[Uuno Nuivanen]

Miten veronmaksaja voidaan pakottaa maksamaan tuollainen sekoilu?   

Kannanottoja näihin PS, kiitos.

[Punaniska]

Vesterbackan visiot alkavat olla melko ufoja. Tallinnan tunnelissakaan ei ole älyä, eikä sitä kukaan yksityinen taho tule koskaan rakentamaan.

[guest8096]

Ja se pitää muistaa, että ei se oo pelkästään siitä, että okei, ollaanks me parhaan yliopiston top-10-listalla ykkösenä, mut pitää myös muistaa, että miten opiskelijat viihtyy, millasta se opiskelijaelämä on. 

Tuollahan tuo Helsingin Yliopisto on sijalla 102 yliopistojen rankinglistalla. Muut Suomen yliopistot sitten jossain kauempana.

Finland: University of Helsinki – ranked joint 102^nd

https://www.topuniversities.com/university-rankings-articles/world-university-rankings/top-universities-world-2018

[Kni]

Vesterbackan visiot alkavat olla melko ufoja. Tallinnan tunnelissakaan ei ole älyä, eikä sitä kukaan yksityinen taho tule koskaan rakentamaan.

Olinkin juuri kysymässä oliko se Peter Vesterbacka jonka mielestä tunnelin rakentamisessa Viroon ei ole mitään ihmeellistä., Senkun aletaan kaivaa.

[Skeptikko]

Mistä asunnot pikavauhtia 150000 hengelle? Telttamajoituksesta?

[Kari Kinnunen]

Olinkin juuri kysymässä oliko se Peter Vesterbacka jonka mielestä tunnelin rakentamisessa Viroon ei ole mitään ihmeellistä., Senkun aletaan kaivaa.

Taisipa olla. Vesterbackoilta unohtuu, että noi tunnelin teot ovat hiukkapikkasen eri asia kuin äkäisten tipujen koodailu läppärillä.

[Uuno Nuivanen]

Mistä asunnot pikavauhtia 150000 hengelle? Telttamajoituksesta?

Tuskin nuo nykyisiin koulurakennuksiin mahtuvat. Ei muuta kuin aletaan rakentaa!   

[ikuturso]

Vokkejahan on nyt paljon tyhjillään. Tampereen opiskelijat Kaivannon sairaalaan ja Helsingin opiskelijat Evitskogiin.

Problem solved.

-i-

[ISO]

Yhden korkeakoulututkinnon hinta on muistaakseni miljoonan verran, että tuosta tulee vaatimattomat sata miljardia laskua veronmaksajille.

Onkohan vesterbackalla oikeen tuo matikka kovinkaan vahva laji?

Ei ole.

[Shemeikka]

Aasiasta ja muualtakin maailmasta

Villi arvaus: opiskelijat tulevat keharimaista, eivät Lännestä.

[K.L.O]

...
Villi arvaus: opiskelijat tulevat keharimaista, eivät Lännestä.

150.000 intialaista opiskelemaan alaa, jolla saadaan korvatuksi roboteilla loputkin työllistetyt.
Toivottavasti ensimmäisten projektien joukossa kehitetään robotti, joka jatkaa peittoa siten, että leikkelee tarvittavan materiaalin peiton toisesta päästä.

Ellei olisi kysymys Vesterbackan pankkitilin pullistamisautomaatiosta, luulisi, että varsinkin tuollaisella alalla lienee sama onko kottaraispöntöt, joiden äärellä opiskellaan, Intiassa, Kiinassa tai Porissa.

[törö]

Yhden korkeakoulututkinnon hinta on muistaakseni miljoonan verran, että tuosta tulee vaatimattomat sata miljardia laskua veronmaksajille.

Onkohan vesterbackalla oikeen tuo matikka kovinkaan vahva laji?

Ei ole.

Se on normaali suomalainen pisnesmies, joka myy naapurin penskat orjiksi heti kun pykälät sallivat.

Valde ottaa sen satamiljardia velkaa ja se on olematon hinta siitä, että Vesterbacka saa intialaisiin hikipajoihin Suomessa koulutettua työvoimaa. Tään on win win -tilanne jos maailma pyörii oman navan ympärillä.

[hamppari]

Paljonko on triljardi?

Se on miljoona kertaa isompi luku kuin koko maapallolla oleva rahamäärä kaikkine johdannaismarkkinoineen. Kyseessä lienee jonkinlainen uusi Wincapita ja kulta-Hannu.

[jmk]

Yhden korkeakoulututkinnon hinta on muistaakseni miljoonan verran, että tuosta tulee vaatimattomat sata miljardia laskua veronmaksajille.

No ei kai nys sentä. Miljoona on ainakin dekadin verran pielessä.

Jotain suhteellisuutta asiaan saa katsomalla random amerikkalaisen huippuyliopiston (Harvard) täysihintaisia lukukausimaksuja
https://college.harvard.edu/financial-aid/how-aid-works/cost-attendance
jotka on vuodessa luokkaa 60 000 taalaa (50 000 euroa).

Suomalaisista tutkinnoista esim.

http://www.libera.fi/blogi/omavastuuosuus-korkeakoulutukseen/

Ylemmän korkeakoulututkinnon laskennallinen hinta on noin 60 000 €. Tähän sisältyvät opettajien palkat, hallinto- ja kiinteistökulut, mutta myös opintotukea keskimäärin 19 000 € ja lisäksi VR:n ja Matkahuollon subventoimaa opiskelijoiden matkatukea keskimäärin 4 600 € tutkintoa kohti.

https://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/2010-08-06/Tarjouksessa-diplomi-insin%C3%B6%C3%B6ri-44000-euroa-3296349.html

Yliopistokoulutuksen hintahajonta on merkittävä eri oppilaitosten ja tiedekuntien välillä. Keskimäärin maisterin tutkinto maksaa 35 600 euroa ... diplomi-insinöörin tutkinnon keskimääräiset kustannukset olivat 48 000 euroa.

[Pentecost]

Suomen korkeakouluissa on yhteenä noin 300 000 opiskelijaa. Näistä ulkomaisia on tällä hetkellä reilut 20 000. Tavoitteeksi on asetettu määrän kasvattaminen ja tähän saumaan iskevät porilaiset visionäärit...

eli jotenkin me nyt vaan tarvimme ihmisiä tänne opiskelemaan ILMAISEKSI suomalaisten kustannuksella... 

Ja tämä ei ole pois suomalaisilta veronmaksajilta, kun intialainen tai kiinalainen painuu takaisin maahansa tutkintotodistus taskussaan eikä vaikuta mitenkään suomalaisten mahdollisuuteen saada opiskelupaikka.

Uskokoon ken tahtoo. Minulle tuli niin perkeleen kova verenpaine otsalohkoon, että en tiedä miten ilmaista itseänni näiden älykääpiöiden "ideoiden" rinnalla, joten menen vaan kellariin hakkaamaan päätäni seinään toistellen:

Miksi?
Miksi?
Miksi?

[Oho]

Miten veronmaksaja voidaan pakottaa maksamaan tuollainen sekoilu?   

Kannanottoja näihin PS, kiitos.

Siten että suomalainen veronmaksaja ei oikeastaan ole kansalainen vaan pikemminkin alamainen...