Hommalaisten leikkauslista

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Olen kysellyt tätä jo muissakin ketjuissa, mutta otetaan uudelleen: Mitä yhteyttä yksityisen puolen palkkojen jäädyttämisellä on julkisen talouden kestävyyteen? (Verotulojen kasvua se ehkäisee kyllä, mutta muuten)

Vaikuttaa firmojen kilpailukykyyn parantavasti. Monestiko olen tälläkin palstalla sanonut, että palkankorotukset ja -alennukset tulisi sitoa kansantaloudeen kehitykseen? Ostovoimaa puolestaan kasvatetaan keventämällä tulo- ja kulutusveroja.

Kuvittelin tätä joksikin sairaanhoidolliseksi ketjuksi...

Tämähän on sairaanhoidollinen ketju: tässä hoidetaan sairas julkinen talous terveeksi.

Palkkojen alennukset aiheuttavat matalampaa talouskasvua, ja se on itse itseään ruokkiva kierre. Palkkojen olisi hyvä nousta aina paitsi ihan syvimmässä lamassa. Näin yritykset joutuvat panostamaan työn tuottavuuteen.

[Micke90]

Palkkojen alennukset aiheuttavat matalampaa talouskasvua, ja se on itse itseään ruokkiva kierre. Palkkojen olisi hyvä nousta aina paitsi ihan syvimmässä lamassa. Näin yritykset joutuvat panostamaan työn tuottavuuteen.

Kuten sanottu, vaikea lama kohtaa taloutta keskimäärin 10-20 vuoden välein ja jos muutamana vuotena joudutaan leikkaamaan palkkoja, se ei vaikuta kokonaisuuteen suuntaan taikka toiseen. Päinvastoin, palkkojen alentaminen palauttaa vientiteollisuuden kilpailukyvyn ilman keinotekoista devalvaatiota. Palkkojen sitomisesta kansantalouden tuottavuuslukuihin tulisi säätää lailla ja poistaa AY-liikkeen valta neuvotella työehtosopimukset työntekijöiden puolesta. AY-vetoinen malli luo turhaa jäykkyyttä työmarkkinoille eikä kipeistä asioista saada päätettyä.

[Ari-Lee]

Turha näitä on pohtia. Kyllä aika ratkaisee tämänkin ongelman. Siinä vaiheessa kun lainahanat paukahtaa valdelta kiinni ja talous on romahtanut niin jokainen on saa tulla toimeen miten itse osaa ja kykenee. Budjeteilla ja lakisääteisillä palveluilla pyyhitään pehvaa silloin.

Joutuupa takkupäät ja niittinaamatkin sitten tekemään töitä. Tekee hyvää tuolle sakille.

Naurattaa jo etukäteen tuo.

Muuten, mikä saa uskomaan että romahduksen jälkeen löytyy töitä takkupäille ja niittinaamoille?

Siinä olet kyllä oikeassa että romahduksen aikana ei sitten lakeja lueta vaan jokainen tekee mitä sattuu huvittamaan. Kreikkakin on pysähtynyt romahtamiseen - uponnut ja jäänyt pohjalle. Ei siellä enää välitetä mikä on laillista ja mikä laitonta.

[Micke90]

Jos palkat sidottaisiin 100-prosenttisesti ja etuudet 50-prosenttisesti kansantalouden kasvuun, olisi palkkoja ja etuuksia leikattu vuosina 1990-2012 vain seuraavina vuosina:

Vuosi           Palkat            Etuudet

1991           -6,00              -3,00
1992           -3,50              -1,75
1993           -0,80              -0,40
2008           -8,50              -4,25
2012           -0,80              -0,40

1990-luvun lamassa palkkoja olisi siis leikattu yhteensä 10,3 % ja etuuksia 5,15 %. Kuulostaako kohtuuttomalta? Käytännössähän 90-luvun laman "leikkaukset" toteutettiin höyläämällä etuuksia ja tinkimällä palkankorotuksista. Suoranaisia palkanalennuksia ei tehty.

[Sour-One]

Olen kysellyt tätä jo muissakin ketjuissa, mutta otetaan uudelleen: Mitä yhteyttä yksityisen puolen palkkojen jäädyttämisellä on julkisen talouden kestävyyteen? (Verotulojen kasvua se ehkäisee kyllä, mutta muuten)

Vaikuttaa firmojen kilpailukykyyn parantavasti. Monestiko olen tälläkin palstalla sanonut, että palkankorotukset ja -alennukset tulisi sitoa kansantaloudeen kehitykseen? Ostovoimaa puolestaan kasvatetaan keventämällä tulo- ja kulutusveroja.

Kuvittelin tätä joksikin sairaanhoidolliseksi ketjuksi...

Tämähän on sairaanhoidollinen ketju: tässä hoidetaan sairas julkinen talous terveeksi.

Palkkojen alennukset aiheuttavat matalampaa talouskasvua, ja se on itse itseään ruokkiva kierre. Palkkojen olisi hyvä nousta aina paitsi ihan syvimmässä lamassa. Näin yritykset joutuvat panostamaan työn tuottavuuteen.

Aiheuttaako, jos Suomen kilpailukyky paranee ja täten työllisyys paranee?

[JoKaGO]

Suomessa on 80-luvun lopun jälkeen tehty aika monta sellaista uudistusta työelämään, joiden käsikirjoitus on työnantajapuolen laatima, ja tavoitteena kilpailukyvyn ja yrittäjyyden lisääminen. Kumpaakaan ei sitten ole saatu, kuitenkaan.

Julkinen sektori sen sijaan lihoo.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Jos palkat sidottaisiin 100-prosenttisesti ja etuudet 50-prosenttisesti kansantalouden kasvuun, olisi palkkoja ja etuuksia leikattu vuosina 1990-2012 vain seuraavina vuosina:

Vuosi           Palkat            Etuudet

1991           -6,00              -3,00
1992           -3,50              -1,75
1993           -0,80              -0,40
2008           -8,50              -4,25
2012           -0,80              -0,40

1990-luvun lamassa palkkoja olisi siis leikattu yhteensä 10,3 % ja etuuksia 5,15 %. Kuulostaako kohtuuttomalta? Käytännössähän 90-luvun laman "leikkaukset" toteutettiin höyläämällä etuuksia ja tinkimällä palkankorotuksista. Suoranaisia palkanalennuksia ei tehty.

Paha virhe tuossa. Palkkojen laskeminen olisi syventänyt lamaa, ja Ilman Nokia ihmettä olisimme olleet samassa tilanteessa kuin Kreikka nyt. Kreikassa on laskettu palkkoja, ja tästä on seurannut ainoastaan taloudellinen katastrofi. Ainuttakaan vientityöpaikkaa se ei ole tuonut. Ja kuten Huomaat niin Nokia ihme ei johtunut palkkojen alentamisesta. Samoiten Kreikan nousu ei ala vaikka palkkoja alennettaisiin kuinka.
Paljon tehokkaampi keino kuin palkkojen lasku olisi talouden buustaaminen lisäämällä ihmisten ostovoimaa.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Olen kysellyt tätä jo muissakin ketjuissa, mutta otetaan uudelleen: Mitä yhteyttä yksityisen puolen palkkojen jäädyttämisellä on julkisen talouden kestävyyteen? (Verotulojen kasvua se ehkäisee kyllä, mutta muuten)

Vaikuttaa firmojen kilpailukykyyn parantavasti. Monestiko olen tälläkin palstalla sanonut, että palkankorotukset ja -alennukset tulisi sitoa kansantaloudeen kehitykseen? Ostovoimaa puolestaan kasvatetaan keventämällä tulo- ja kulutusveroja.

Kuvittelin tätä joksikin sairaanhoidolliseksi ketjuksi...

Tämähän on sairaanhoidollinen ketju: tässä hoidetaan sairas julkinen talous terveeksi.

Palkkojen alennukset aiheuttavat matalampaa talouskasvua, ja se on itse itseään ruokkiva kierre. Palkkojen olisi hyvä nousta aina paitsi ihan syvimmässä lamassa. Näin yritykset joutuvat panostamaan työn tuottavuuteen.

Aiheuttaako, jos Suomen kilpailukyky paranee ja täten työllisyys paranee?

ÖÖ tuotanoin mitenkä kilpailukyky paranee, jos palkkoja lasketaan? Sehän huononee, ja rajusti.

[Sour-One]

Olen kysellyt tätä jo muissakin ketjuissa, mutta otetaan uudelleen: Mitä yhteyttä yksityisen puolen palkkojen jäädyttämisellä on julkisen talouden kestävyyteen? (Verotulojen kasvua se ehkäisee kyllä, mutta muuten)

Vaikuttaa firmojen kilpailukykyyn parantavasti. Monestiko olen tälläkin palstalla sanonut, että palkankorotukset ja -alennukset tulisi sitoa kansantaloudeen kehitykseen? Ostovoimaa puolestaan kasvatetaan keventämällä tulo- ja kulutusveroja.

Kuvittelin tätä joksikin sairaanhoidolliseksi ketjuksi...

Tämähän on sairaanhoidollinen ketju: tässä hoidetaan sairas julkinen talous terveeksi.

Palkkojen alennukset aiheuttavat matalampaa talouskasvua, ja se on itse itseään ruokkiva kierre. Palkkojen olisi hyvä nousta aina paitsi ihan syvimmässä lamassa. Näin yritykset joutuvat panostamaan työn tuottavuuteen.

Aiheuttaako, jos Suomen kilpailukyky paranee ja täten työllisyys paranee?

ÖÖ tuotanoin mitenkä kilpailukyky paranee, jos palkkoja lasketaan? Sehän huononee, ja rajusti.

Eli palkkoja laskemalla vientiyritysten kulut eivät pienene ja kilpailukyky parane?

[Micke90]

Paha virhe tuossa. Palkkojen laskeminen olisi syventänyt lamaa, ja Ilman Nokia ihmettä olisimme olleet samassa tilanteessa kuin Kreikka nyt. Kreikassa on laskettu palkkoja, ja tästä on seurannut ainoastaan taloudellinen katastrofi. Ainuttakaan vientityöpaikkaa se ei ole tuonut. Ja kuten Huomaat niin Nokia ihme ei johtunut palkkojen alentamisesta. Samoiten Kreikan nousu ei ala vaikka palkkoja alennettaisiin kuinka.
Paljon tehokkaampi keino kuin palkkojen lasku olisi talouden buustaaminen lisäämällä ihmisten ostovoimaa.

Meillä Suomessa on yksi maailman korkeimmista palkkatasoista. Kyllä meillä on varaa kohtuullisiin palkanalennuksiin elintasomme siitä juuri kärsimättä. Ota huomioon, että Kreikassa keskipalkat ennen lamaa olivat n. 700 €/kk ja leikkausten jälkeen n. 400 €/kk. Kreikkalaisten palkkoja tiputettiin siis n. puolella.

Sen sijaan jos Suomessa säädettäisiin laki palkkojen sitomisesta kansantalouden kasvulukuihin, niin kukaan ei edes huomaisi, kun palkat nousisivat tai laskisivat kansantalouden mukana. Samalla pääsisimme eroon myös hankalista ja aikaavievistä palkankorotusneuvotteluista.

[Sour-One]

Paha virhe tuossa. Palkkojen laskeminen olisi syventänyt lamaa, ja Ilman Nokia ihmettä olisimme olleet samassa tilanteessa kuin Kreikka nyt. Kreikassa on laskettu palkkoja, ja tästä on seurannut ainoastaan taloudellinen katastrofi. Ainuttakaan vientityöpaikkaa se ei ole tuonut. Ja kuten Huomaat niin Nokia ihme ei johtunut palkkojen alentamisesta. Samoiten Kreikan nousu ei ala vaikka palkkoja alennettaisiin kuinka.
Paljon tehokkaampi keino kuin palkkojen lasku olisi talouden buustaaminen lisäämällä ihmisten ostovoimaa.

Meillä Suomessa on yksi maailman korkeimmista palkkatasoista. Kyllä meillä on varaa kohtuullisiin palkanalennuksiin elintasomme siitä juuri kärsimättä. Ota huomioon, että Kreikassa keskipalkat ennen lamaa olivat n. 700 €/kk ja leikkausten jälkeen n. 400 €/kk. Kreikkalaisten palkkoja tiputettiin siis n. puolella.

Sen sijaan jos Suomessa säädettäisiin laki palkkojen sitomisesta kansantalouden kasvulukuihin, niin kukaan ei edes huomaisi, kun palkat nousisivat tai laskisivat kansantalouden mukana. Samalla pääsisimme eroon myös hankalista ja aikaavievistä palkankorotusneuvotteluista.

Kysyn ihan mielenkiinnosta... mitä tekisit, jos suomalaiset eivät tyytyisi palkkoihinsa ja vieläpä jopa palkankorotuksiin. Jotkuthan saattaisivat jopa mennä lakkoonkin

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Paha virhe tuossa. Palkkojen laskeminen olisi syventänyt lamaa, ja Ilman Nokia ihmettä olisimme olleet samassa tilanteessa kuin Kreikka nyt. Kreikassa on laskettu palkkoja, ja tästä on seurannut ainoastaan taloudellinen katastrofi. Ainuttakaan vientityöpaikkaa se ei ole tuonut. Ja kuten Huomaat niin Nokia ihme ei johtunut palkkojen alentamisesta. Samoiten Kreikan nousu ei ala vaikka palkkoja alennettaisiin kuinka.
Paljon tehokkaampi keino kuin palkkojen lasku olisi talouden buustaaminen lisäämällä ihmisten ostovoimaa.

Meillä Suomessa on yksi maailman korkeimmista palkkatasoista. Kyllä meillä on varaa kohtuullisiin palkanalennuksiin elintasomme siitä juuri kärsimättä. Ota huomioon, että Kreikassa keskipalkat ennen lamaa olivat n. 700 €/kk ja leikkausten jälkeen n. 400 €/kk. Kreikkalaisten palkkoja tiputettiin siis n. puolella.

Sen sijaan jos Suomessa säädettäisiin laki palkkojen sitomisesta kansantalouden kasvulukuihin, niin kukaan ei edes huomaisi, kun palkat nousisivat tai laskisivat kansantalouden mukana. Samalla pääsisimme eroon myös hankalista ja aikaavievistä palkankorotusneuvotteluista.

Tuo nyt ei pidä paikkaansa miltään osin. 100% varmuudella palkkojen lasku laskee talouskasvua, ja yksikään investointi tai innovaatio ei tule tämän takia. Suomen palkat eivät ole isoja kun sitä verrataan työn tuottavuuteen.

[Sour-One]

Paha virhe tuossa. Palkkojen laskeminen olisi syventänyt lamaa, ja Ilman Nokia ihmettä olisimme olleet samassa tilanteessa kuin Kreikka nyt. Kreikassa on laskettu palkkoja, ja tästä on seurannut ainoastaan taloudellinen katastrofi. Ainuttakaan vientityöpaikkaa se ei ole tuonut. Ja kuten Huomaat niin Nokia ihme ei johtunut palkkojen alentamisesta. Samoiten Kreikan nousu ei ala vaikka palkkoja alennettaisiin kuinka.
Paljon tehokkaampi keino kuin palkkojen lasku olisi talouden buustaaminen lisäämällä ihmisten ostovoimaa.

Meillä Suomessa on yksi maailman korkeimmista palkkatasoista. Kyllä meillä on varaa kohtuullisiin palkanalennuksiin elintasomme siitä juuri kärsimättä. Ota huomioon, että Kreikassa keskipalkat ennen lamaa olivat n. 700 €/kk ja leikkausten jälkeen n. 400 €/kk. Kreikkalaisten palkkoja tiputettiin siis n. puolella.

Sen sijaan jos Suomessa säädettäisiin laki palkkojen sitomisesta kansantalouden kasvulukuihin, niin kukaan ei edes huomaisi, kun palkat nousisivat tai laskisivat kansantalouden mukana. Samalla pääsisimme eroon myös hankalista ja aikaavievistä palkankorotusneuvotteluista.

Tuo nyt ei pidä paikkaansa miltään osin. 100% varmuudella palkkojen lasku laskee talouskasvua, ja yksikään investointi tai innovaatio ei tule tämän takia. Suomen palkat eivät ole isoja kun sitä verrataan työn tuottavuuteen.

Mutta kerro toki Jani onko sinulla jotain perusteluja väitteellesi?

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Olen kysellyt tätä jo muissakin ketjuissa, mutta otetaan uudelleen: Mitä yhteyttä yksityisen puolen palkkojen jäädyttämisellä on julkisen talouden kestävyyteen? (Verotulojen kasvua se ehkäisee kyllä, mutta muuten)

Vaikuttaa firmojen kilpailukykyyn parantavasti. Monestiko olen tälläkin palstalla sanonut, että palkankorotukset ja -alennukset tulisi sitoa kansantaloudeen kehitykseen? Ostovoimaa puolestaan kasvatetaan keventämällä tulo- ja kulutusveroja.

Kuvittelin tätä joksikin sairaanhoidolliseksi ketjuksi...

Tämähän on sairaanhoidollinen ketju: tässä hoidetaan sairas julkinen talous terveeksi.

Palkkojen alennukset aiheuttavat matalampaa talouskasvua, ja se on itse itseään ruokkiva kierre. Palkkojen olisi hyvä nousta aina paitsi ihan syvimmässä lamassa. Näin yritykset joutuvat panostamaan työn tuottavuuteen.

Aiheuttaako, jos Suomen kilpailukyky paranee ja täten työllisyys paranee?

ÖÖ tuotanoin mitenkä kilpailukyky paranee, jos palkkoja lasketaan? Sehän huononee, ja rajusti.

Eli palkkoja laskemalla vientiyritysten kulut eivät pienene ja kilpailukyky parane?

Kulut vähenee, mutta kilpailukyky ei parane. Se huononee rajusti. Hyödyn kerää muutama sikarikas omistaja, ja tämä rahasumma on poissa muista investoinneista. Vai onko välimeren maissa käynyt toisin? Tai onko missään maailman maassa palkka-alella saatu taloutta nousuun.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Paha virhe tuossa. Palkkojen laskeminen olisi syventänyt lamaa, ja Ilman Nokia ihmettä olisimme olleet samassa tilanteessa kuin Kreikka nyt. Kreikassa on laskettu palkkoja, ja tästä on seurannut ainoastaan taloudellinen katastrofi. Ainuttakaan vientityöpaikkaa se ei ole tuonut. Ja kuten Huomaat niin Nokia ihme ei johtunut palkkojen alentamisesta. Samoiten Kreikan nousu ei ala vaikka palkkoja alennettaisiin kuinka.
Paljon tehokkaampi keino kuin palkkojen lasku olisi talouden buustaaminen lisäämällä ihmisten ostovoimaa.

Meillä Suomessa on yksi maailman korkeimmista palkkatasoista. Kyllä meillä on varaa kohtuullisiin palkanalennuksiin elintasomme siitä juuri kärsimättä. Ota huomioon, että Kreikassa keskipalkat ennen lamaa olivat n. 700 €/kk ja leikkausten jälkeen n. 400 €/kk. Kreikkalaisten palkkoja tiputettiin siis n. puolella.

Sen sijaan jos Suomessa säädettäisiin laki palkkojen sitomisesta kansantalouden kasvulukuihin, niin kukaan ei edes huomaisi, kun palkat nousisivat tai laskisivat kansantalouden mukana. Samalla pääsisimme eroon myös hankalista ja aikaavievistä palkankorotusneuvotteluista.

Tuo nyt ei pidä paikkaansa miltään osin. 100% varmuudella palkkojen lasku laskee talouskasvua, ja yksikään investointi tai innovaatio ei tule tämän takia. Suomen palkat eivät ole isoja kun sitä verrataan työn tuottavuuteen.

Mutta kerro toki Jani onko sinulla jotain perusteluja väitteellesi?

No eikö tuon ny kerro järkikin. jos palkat laskee niin myös verotulot laskee. Palkkojen lasku ei ainakaan auta uusien innovaatioiden tekemistä ja uusien yritysten luomista. Maailmalta löytyy valtaisasti esimerkkejä joissa maan talous on saatu paskoilla palkoilla vegetatiiviseen tilaan, jopa pysyvästi. toisella puolella taas Ruotsi ja Sveitsi ovat hyviä esimerkkejä isoista palkoista ja hyvästä kilpailukyvystä.

[Sour-One]

Olen kysellyt tätä jo muissakin ketjuissa, mutta otetaan uudelleen: Mitä yhteyttä yksityisen puolen palkkojen jäädyttämisellä on julkisen talouden kestävyyteen? (Verotulojen kasvua se ehkäisee kyllä, mutta muuten)

Vaikuttaa firmojen kilpailukykyyn parantavasti. Monestiko olen tälläkin palstalla sanonut, että palkankorotukset ja -alennukset tulisi sitoa kansantaloudeen kehitykseen? Ostovoimaa puolestaan kasvatetaan keventämällä tulo- ja kulutusveroja.

Kuvittelin tätä joksikin sairaanhoidolliseksi ketjuksi...

Tämähän on sairaanhoidollinen ketju: tässä hoidetaan sairas julkinen talous terveeksi.

Palkkojen alennukset aiheuttavat matalampaa talouskasvua, ja se on itse itseään ruokkiva kierre. Palkkojen olisi hyvä nousta aina paitsi ihan syvimmässä lamassa. Näin yritykset joutuvat panostamaan työn tuottavuuteen.

Aiheuttaako, jos Suomen kilpailukyky paranee ja täten työllisyys paranee?

ÖÖ tuotanoin mitenkä kilpailukyky paranee, jos palkkoja lasketaan? Sehän huononee, ja rajusti.

Eli palkkoja laskemalla vientiyritysten kulut eivät pienene ja kilpailukyky parane?

Kulut vähenee, mutta kilpailukyky ei parane. Se huononee rajusti. Hyödyn kerää muutama sikarikas omistaja, ja tämä rahasumma on poissa muista investoinneista. Vai onko välimeren maissa käynyt toisin? Tai onko missään maailman maassa palkka-alella saatu taloutta nousuun.

Väärin. Se "sikarikas" omistaja haluaa lisää liikevaihtoa ja pystyy paremmin kilpailemaan muiden toimijoiden kanssa, koska työvoimakulut ovat alhaisemmat. Lyhyellä tähtäimellä toki ostovoima alenee. Toki tämä korjaantuu aika nopeastikin työttömyyden alenemisena.

Niin ja ne verotulot nimenomaan kasvavat, koska työttömyys alenee.

[Micke90]

Tuo nyt ei pidä paikkaansa miltään osin. 100% varmuudella palkkojen lasku laskee talouskasvua, ja yksikään investointi tai innovaatio ei tule tämän takia. Suomen palkat eivät ole isoja kun sitä verrataan työn tuottavuuteen.

Leikkaamalla yritysten kustannustasoa vältetään laajat joukkoirtisanomiset. Suomalaisten palkat ovat liian suuria suhteessa työn tuottavuuteen. Se vielä yhdistettynä maailman korkeimpaan verotukseen, niin soppa on valmis.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Olen kysellyt tätä jo muissakin ketjuissa, mutta otetaan uudelleen: Mitä yhteyttä yksityisen puolen palkkojen jäädyttämisellä on julkisen talouden kestävyyteen? (Verotulojen kasvua se ehkäisee kyllä, mutta muuten)

Vaikuttaa firmojen kilpailukykyyn parantavasti. Monestiko olen tälläkin palstalla sanonut, että palkankorotukset ja -alennukset tulisi sitoa kansantaloudeen kehitykseen? Ostovoimaa puolestaan kasvatetaan keventämällä tulo- ja kulutusveroja.

Kuvittelin tätä joksikin sairaanhoidolliseksi ketjuksi...

Tämähän on sairaanhoidollinen ketju: tässä hoidetaan sairas julkinen talous terveeksi.

Palkkojen alennukset aiheuttavat matalampaa talouskasvua, ja se on itse itseään ruokkiva kierre. Palkkojen olisi hyvä nousta aina paitsi ihan syvimmässä lamassa. Näin yritykset joutuvat panostamaan työn tuottavuuteen.

Aiheuttaako, jos Suomen kilpailukyky paranee ja täten työllisyys paranee?

ÖÖ tuotanoin mitenkä kilpailukyky paranee, jos palkkoja lasketaan? Sehän huononee, ja rajusti.

Eli palkkoja laskemalla vientiyritysten kulut eivät pienene ja kilpailukyky parane?

Kulut vähenee, mutta kilpailukyky ei parane. Se huononee rajusti. Hyödyn kerää muutama sikarikas omistaja, ja tämä rahasumma on poissa muista investoinneista. Vai onko välimeren maissa käynyt toisin? Tai onko missään maailman maassa palkka-alella saatu taloutta nousuun.

Väärin. Se "sikarikas" omistaja haluaa lisää liikevaihtoa ja pystyy paremmin kilpailemaan muiden toimijoiden kanssa, koska työvoimakulut ovat alhaisemmat. Lyhyellä tähtäimellä toki ostovoima alenee. Toki tämä korjaantuu aika nopeastikin työttömyyden alenemisena.

Niin ja ne verotulot nimenomaan kasvavat, koska työttömyys alenee.

No onko käytännössä missään maassa koskaan käynyt näin? Päinvastaisia esimerkkejä on kymmenittäin. Ja paraneeko se työttömyys. Teollisuustyöpaikkoja on noin 20% työpaikoista, joista ehkä puolet on vientiyrityksiin. Jos palkkoja lasketaan esimerkiksi 5% niin  laskerkaapa paljonko vientiyrityksiin pitäisi tulla uusia työpaikkoja, jotta edes nollakasvu pysyisi.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Tuo nyt ei pidä paikkaansa miltään osin. 100% varmuudella palkkojen lasku laskee talouskasvua, ja yksikään investointi tai innovaatio ei tule tämän takia. Suomen palkat eivät ole isoja kun sitä verrataan työn tuottavuuteen.

Leikkaamalla yritysten kustannustasoa vältetään laajat joukkoirtisanomiset. Suomalaisten palkat ovat liian suuria suhteessa työn tuottavuuteen. Se vielä yhdistettynä maailman korkeimpaan verotukseen, niin soppa on valmis.

Joopajoo
Yksikään yritys ei olisi välttynyt irtisanomisilta jos palkkoja olisi leikattu. Ongelma on se että meidän talouden rakenne on suppeampi, kun vertaa esimerkiksi Ruotsiin.

[Ernst]

Kuten sanottu, vaikea lama kohtaa taloutta keskimäärin 10-20 vuoden välein ja jos muutamana vuotena joudutaan leikkaamaan palkkoja, se ei vaikuta kokonaisuuteen suuntaan taikka toiseen.

Kertonet ystävällisesti, miksi pitäisi leikata palkkoja muutamana vuotena, jos se [leikkaus] ei vaikuta kokonaisuuteen suuntaan taikka toiseen?

[Sour-One]

Olen kysellyt tätä jo muissakin ketjuissa, mutta otetaan uudelleen: Mitä yhteyttä yksityisen puolen palkkojen jäädyttämisellä on julkisen talouden kestävyyteen? (Verotulojen kasvua se ehkäisee kyllä, mutta muuten)

Vaikuttaa firmojen kilpailukykyyn parantavasti. Monestiko olen tälläkin palstalla sanonut, että palkankorotukset ja -alennukset tulisi sitoa kansantaloudeen kehitykseen? Ostovoimaa puolestaan kasvatetaan keventämällä tulo- ja kulutusveroja.

Kuvittelin tätä joksikin sairaanhoidolliseksi ketjuksi...

Tämähän on sairaanhoidollinen ketju: tässä hoidetaan sairas julkinen talous terveeksi.

Palkkojen alennukset aiheuttavat matalampaa talouskasvua, ja se on itse itseään ruokkiva kierre. Palkkojen olisi hyvä nousta aina paitsi ihan syvimmässä lamassa. Näin yritykset joutuvat panostamaan työn tuottavuuteen.

Aiheuttaako, jos Suomen kilpailukyky paranee ja täten työllisyys paranee?

ÖÖ tuotanoin mitenkä kilpailukyky paranee, jos palkkoja lasketaan? Sehän huononee, ja rajusti.

Eli palkkoja laskemalla vientiyritysten kulut eivät pienene ja kilpailukyky parane?

Kulut vähenee, mutta kilpailukyky ei parane. Se huononee rajusti. Hyödyn kerää muutama sikarikas omistaja, ja tämä rahasumma on poissa muista investoinneista. Vai onko välimeren maissa käynyt toisin? Tai onko missään maailman maassa palkka-alella saatu taloutta nousuun.

Väärin. Se "sikarikas" omistaja haluaa lisää liikevaihtoa ja pystyy paremmin kilpailemaan muiden toimijoiden kanssa, koska työvoimakulut ovat alhaisemmat. Lyhyellä tähtäimellä toki ostovoima alenee. Toki tämä korjaantuu aika nopeastikin työttömyyden alenemisena.

Niin ja ne verotulot nimenomaan kasvavat, koska työttömyys alenee.

No onko käytännössä missään maassa koskaan käynyt näin? Päinvastaisia esimerkkejä on kymmenittäin. Ja paraneeko se työttömyys. Teollisuustyöpaikkoja on noin 20% työpaikoista, joista ehkä puolet on vientiyrityksiin. Jos palkkoja lasketaan esimerkiksi 5% niin  laskerkaapa paljonko vientiyrityksiin pitäisi tulla uusia työpaikkoja, jotta edes nollakasvu pysyisi.

Voit toki pitää mielipiteesi. En minä yritä tai edes halua käännyttää sinua. Mitä hyötyä siitä edes olisi?

[Ernst]

Sen sijaan jos Suomessa säädettäisiin laki palkkojen sitomisesta kansantalouden kasvulukuihin, niin kukaan ei edes huomaisi, kun palkat nousisivat tai laskisivat kansantalouden mukana. Samalla pääsisimme eroon myös hankalista ja aikaavievistä palkankorotusneuvotteluista.

Emme pääsisi.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Olen kysellyt tätä jo muissakin ketjuissa, mutta otetaan uudelleen: Mitä yhteyttä yksityisen puolen palkkojen jäädyttämisellä on julkisen talouden kestävyyteen? (Verotulojen kasvua se ehkäisee kyllä, mutta muuten)

Vaikuttaa firmojen kilpailukykyyn parantavasti. Monestiko olen tälläkin palstalla sanonut, että palkankorotukset ja -alennukset tulisi sitoa kansantaloudeen kehitykseen? Ostovoimaa puolestaan kasvatetaan keventämällä tulo- ja kulutusveroja.

Kuvittelin tätä joksikin sairaanhoidolliseksi ketjuksi...

Tämähän on sairaanhoidollinen ketju: tässä hoidetaan sairas julkinen talous terveeksi.

Palkkojen alennukset aiheuttavat matalampaa talouskasvua, ja se on itse itseään ruokkiva kierre. Palkkojen olisi hyvä nousta aina paitsi ihan syvimmässä lamassa. Näin yritykset joutuvat panostamaan työn tuottavuuteen.

Aiheuttaako, jos Suomen kilpailukyky paranee ja täten työllisyys paranee?

ÖÖ tuotanoin mitenkä kilpailukyky paranee, jos palkkoja lasketaan? Sehän huononee, ja rajusti.

Eli palkkoja laskemalla vientiyritysten kulut eivät pienene ja kilpailukyky parane?

Kulut vähenee, mutta kilpailukyky ei parane. Se huononee rajusti. Hyödyn kerää muutama sikarikas omistaja, ja tämä rahasumma on poissa muista investoinneista. Vai onko välimeren maissa käynyt toisin? Tai onko missään maailman maassa palkka-alella saatu taloutta nousuun.

Väärin. Se "sikarikas" omistaja haluaa lisää liikevaihtoa ja pystyy paremmin kilpailemaan muiden toimijoiden kanssa, koska työvoimakulut ovat alhaisemmat. Lyhyellä tähtäimellä toki ostovoima alenee. Toki tämä korjaantuu aika nopeastikin työttömyyden alenemisena.

Niin ja ne verotulot nimenomaan kasvavat, koska työttömyys alenee.

No onko käytännössä missään maassa koskaan käynyt näin? Päinvastaisia esimerkkejä on kymmenittäin. Ja paraneeko se työttömyys. Teollisuustyöpaikkoja on noin 20% työpaikoista, joista ehkä puolet on vientiyrityksiin. Jos palkkoja lasketaan esimerkiksi 5% niin  laskerkaapa paljonko vientiyrityksiin pitäisi tulla uusia työpaikkoja, jotta edes nollakasvu pysyisi.

Voit toki pitää mielipiteesi. En minä yritä tai edes halua käännyttää sinua. Mitä hyötyä siitä edes olisi?

Kyse on faktasta eikä mielipiteestä. Jos olisi mielipide niin osaisit sanoa äkkiä montakin maata jossa palkkoja laskemalla on saatu talouskasvua aikaiseksi.

[Micke90]

Emme pääsisi.

Kyllä pääsisimme.

Kertonet ystävällisesti, miksi pitäisi leikata palkkoja muutamana vuotena, jos se [leikkaus] ei vaikuta kokonaisuuteen suuntaan taikka toiseen?

Tarkoitin "kokonaisuudella" sitä, että siitä tulisi itsestään selvä osa kansalaisten arkea. Palkat, eläkkeet ja etuudet pienenisivät ilman eri päätöstä, jos talous laskisi. Yksinkertaista.

Joopajoo
Yksikään yritys ei olisi välttynyt irtisanomisilta jos palkkoja olisi leikattu. Ongelma on se että meidän talouden rakenne on suppeampi, kun vertaa esimerkiksi Ruotsiin.

Sitten on aika monipuolistaa talouden rakenteita. Se onnistuu yritysten nollaverotuksella sekä kilpailukykyisellä tuloverotuksella.

Sitä paitsi ainakin peliteollisuus on Suomessa aivan omaa luokkaansa johonkin Ruotsiin verrattuna. 

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Emme pääsisi.

Kyllä pääsisimme.

hohoijaa
Että jos jollakin alalla menee samaan aikaan hyvi ja jollain huonosti niin sama palkankorotus sopii molemmille aloille.
Toivottavasti Soini tajuaa taloudesta sen verta paljon että ei lähe sisäideen devalvointiin, ja tällaiseen sekoiluun.

[Sour-One]

Olen kysellyt tätä jo muissakin ketjuissa, mutta otetaan uudelleen: Mitä yhteyttä yksityisen puolen palkkojen jäädyttämisellä on julkisen talouden kestävyyteen? (Verotulojen kasvua se ehkäisee kyllä, mutta muuten)

Vaikuttaa firmojen kilpailukykyyn parantavasti. Monestiko olen tälläkin palstalla sanonut, että palkankorotukset ja -alennukset tulisi sitoa kansantaloudeen kehitykseen? Ostovoimaa puolestaan kasvatetaan keventämällä tulo- ja kulutusveroja.

Kuvittelin tätä joksikin sairaanhoidolliseksi ketjuksi...

Tämähän on sairaanhoidollinen ketju: tässä hoidetaan sairas julkinen talous terveeksi.

Palkkojen alennukset aiheuttavat matalampaa talouskasvua, ja se on itse itseään ruokkiva kierre. Palkkojen olisi hyvä nousta aina paitsi ihan syvimmässä lamassa. Näin yritykset joutuvat panostamaan työn tuottavuuteen.

Aiheuttaako, jos Suomen kilpailukyky paranee ja täten työllisyys paranee?

ÖÖ tuotanoin mitenkä kilpailukyky paranee, jos palkkoja lasketaan? Sehän huononee, ja rajusti.

Eli palkkoja laskemalla vientiyritysten kulut eivät pienene ja kilpailukyky parane?

Kulut vähenee, mutta kilpailukyky ei parane. Se huononee rajusti. Hyödyn kerää muutama sikarikas omistaja, ja tämä rahasumma on poissa muista investoinneista. Vai onko välimeren maissa käynyt toisin? Tai onko missään maailman maassa palkka-alella saatu taloutta nousuun.

Väärin. Se "sikarikas" omistaja haluaa lisää liikevaihtoa ja pystyy paremmin kilpailemaan muiden toimijoiden kanssa, koska työvoimakulut ovat alhaisemmat. Lyhyellä tähtäimellä toki ostovoima alenee. Toki tämä korjaantuu aika nopeastikin työttömyyden alenemisena.

Niin ja ne verotulot nimenomaan kasvavat, koska työttömyys alenee.

No onko käytännössä missään maassa koskaan käynyt näin? Päinvastaisia esimerkkejä on kymmenittäin. Ja paraneeko se työttömyys. Teollisuustyöpaikkoja on noin 20% työpaikoista, joista ehkä puolet on vientiyrityksiin. Jos palkkoja lasketaan esimerkiksi 5% niin  laskerkaapa paljonko vientiyrityksiin pitäisi tulla uusia työpaikkoja, jotta edes nollakasvu pysyisi.

Voit toki pitää mielipiteesi. En minä yritä tai edes halua käännyttää sinua. Mitä hyötyä siitä edes olisi?

Kyse on faktasta eikä mielipiteestä. Jos olisi mielipide niin osaisit sanoa äkkiä montakin maata jossa palkkoja laskemalla on saatu talouskasvua aikaiseksi.

No sinä pidät sitä faktana. Ihan kiva. Tosin sillä ei ole mitään merkitystä. Kuten ei minunkaan mielipiteellä. Se millä olisi merkitystä, olisi  saada vaikkapa Urpilainen ja Katainen tajuamaan, että veroprosentteja nostamalla ei saada lisää verotuloja.

[dothefake]

Kiva ja raikas näkökanta, ostovoimaa heikentämällä talous kasvuun! Veikkaan, että 90 tarkoittaa syntymävuotta.

[Micke90]

hohoijaa
Että jos jollakin alalla menee samaan aikaan hyvi ja jollain huonosti niin sama palkankorotus sopii molemmille aloille.
Toivottavasti Soini tajuaa taloudesta sen verta paljon että ei lähe sisäideen devalvointiin, ja tällaiseen sekoiluun.

Kyllä alakohtaistenkin tuottavuuslukujen laskeminen onnistuu, jos välttämättä haluat.

Sinä tietenkin olisit valmis palaamaan 60-, 70-lukujen köyhään Suomeen, himoinflaatioon, tappokorkoihin ja markan devalvoimiseen joka toinen vuosi?

Eikä niitä palkkoja olisi pakko alentaa, jollei työnantaja halua.

[Micke90]

Kiva ja raikas näkökanta, ostovoimaa heikentämällä talous kasvuun! Veikkaan, että 90 tarkoittaa syntymävuotta.

Kyllä tarkoittaa ja 90-luvun lamasta lapsena ihan tarpeeksi kärsinyt.

[dothefake]

Ai, menikö sinultakin asunto ja luottotiedot melkein kahdeksi vuosikymmeneksi. Meinasitko ampua itsesi haulikolla vai imitkö tuttia ja paskoit vaippaasi? Jäikö velkaa muutama miljoonaa markkaa?