2013-06-17 Maahanmuutto kasvatti Suomen taloutta

[RP]

Jos katsoo oleskelulupatilastoja (EU kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupa mutta jako varmaan samankaltainen) niin karkea jako menee noin. Perheenjäsen-ryhmä koostuu siis työssäkäyvien ja opiskelijoiden perheenjäsenistä.
Työ   30%
Perheenjäsen   27%
Pakolaisen perheenjäsen   3%
Opiskelu   32%
Muu   4%
Suomalaisen perheenjäsen   3%

Lähde: http://www.migri.fi/download/40077_Ratkaisut_hakuperusteittain_1.1.-31.12.2012.pdf

Tuohon kaksi kommentia (luvut nopeasit katsoen sinänsä oikein poimittu) . Suomen kansalaisten perheenjäsenet lienevät selvästi aliedustettuja (päätökset tekee pääsääntöisesti paikallispoliisi, ja listatun lukumäärän perusteella näitä ei ole otettu tuossa lukuun). Toinen on sitten se, että humanitäärisiä kätkeytyy tuossa listassa vähemmän ilmeisiin kategorioihin. Tuosssahan on sellaisia selvästi (myönteisiä päätöksiä) 507 kappaletta, mutta toisessa listauksessa on yksin somaleita ja irakilaisia 780 kappaletta. Molemmissa tilastoissa on sama summa, joten samoista päätöksistä on kyse. Maassamme olevien irakilaisten saati somalien määrä, jotka ovat tulleet normaalikäytänöllä maahan hankittuaan ensin työ- tai opiskelupaikan on käytännössä nolla, ja toisaalta nuo kaksi kansallisuutta eivät suinkaan muodosta kaikkea humanitääristä maahanmuuttoa.

Lisätäänpä vielä, että epäilen siis lähinnä kategoriaa "muut" ja sitten turvapaikanhakijoina maahan tulleita, jotka hylkäyksen saatuaan ovat vetkutteluaikana onnistuneet generoimaan jonkun toisen syyn.

[Oho]

Maassamme olevien irakilaisten saati somalien määrä, jotka ovat tulleet normaalikäytänöllä maahan hankittuaan ensin työ- tai opiskelupaikan on käytännössä nolla, ja toisaalta nuo kaksi kansallisuutta eivät suinkaan muodosta kaikkea humanitääristä maahanmuuttoa.

Jonkun verran saattaa tulla Suomen kansalaisen perheejäseninä, mutta toden totta yhteiskunnan kannalta heistäkin valtosa lienee humanitaarisen kaltaisia mitä tulee esimerkiksi työelämään sijoittumiseen ja yleensä yhteiskuntaan integroitumiseen. Joissain tapauksisahan Suomeen muuton jälkeen perustetun perheen yhdistäminen ilman toimeentuloehtoa kiellettiin mutta  kielto ei varmaan koske naturalisoituja suomen kansalaisa, siis kanslaisuuden saanut entinen humanitaarinen saanee hakea puolison kotimaastaan vaikkei kykenisi tätä elättämään.

[Arvoton]

Eilen Ajankohtainen kakkonen antoi ymmärtää, että Mustamäen jokaisessa perheessä pyritään joku perheenjäsen saamaan Suomeen töihin, jos jostain perheestä kukaan ei vielä ole Suomessa työssä ja mieluiten vakituiseen.

Totuus on, että kantiksia ei suomalaisissa (ja Suomessa toimivissa ulkomaalaisissa firmoissa) edes harkita eestiläisen tai Eestin venäläisen palkkaamisen vaihtoehdoksi. Sama koskee palkattaessa puolalaista, baltialaista, afrikkalaista, venäläistä, jne. työvoimaa.

Koska "työvoimapula" joillakin "aloilla".

[Matias Turkkila]

OECD:n maahanmuuttoa käsittelevän raportin tuloksista on vedetty mediassa varsin harhaanjohtavia johtopäätöksiä. Tutkimuksessa esitetään Suomen osalta maahanmuuton nostaneen bruttokansantuotetta 0,16 prosenttia. Tutkimuksen kantavana ongelmana on kuitenkin maahanmuuttajien tarkasteleminen yhtenä ryhmänä – tämä on sama, kuin hehkutettaisiin jalkapallo-ottelun tuloksista kertomalla montako maalia yhteensä tehtiin, mutta jättäen mainitsematta, kumpi joukkue maalit teki.

Tutkimuksessa todetaan, että maahanmuuttajaryhmien eritteleminen maahanmuuton syyn mukaan olisi ollut informatiivisempi vaihtoehto. Tarvittavan datan puuttumisen todetaan kuitenkin estäneen tarkasteltavien maahanmuuttajien jaottelun. Tutkimuksessa nostetaan kuitenkin esiin lukuisissa kohdissa työperustaisen ja humanitaarisen maahanmuuton erilaiset taloudelliset vaikutukset.

Maahanmuuttajien maksamien verojen ja sosiaaliturvamaksujen ja heidän saamiensa tulonsiirtojen ja käyttämien julkisten palveluiden tarkastelussa maahanmuuttajat tuovat positiivisimmat taloudelliset vaikutukset Luxemburgille ja Sveitsille. Molempien maiden kohdalla tutkimuksessa todetaan tämän johtuvan siitä, että maahanmuuttajat ovat kyseisissä maissa suurelta osin korkeasti koulutettuja, hyvin työllistyneitä vauraista maista tulleita muuttajia.

Maahanmuutolla todetaan olevan negatiivisin vaikutus Saksan ja Ranskan talouksille. Molemmat maat ovat olleet pitkään laajamittaisen maahanmuuton kohdemaita ja syyksi negatiiviseen taseeseen todetaan iäkkäiden ja jo eläkkeellä olevien maahanmuuttajien määrän olevan suuri. Monissa OECD-maissa laajamittainen maahanmuutto on suhteellisen uusi ilmiö ja muuttajien ikäjakauma on siis varsin nuori, mikä vähentää maahanmuuttajista tulevia eläkemenoja. Toisaalta vaikka maahanmuuttajista merkittävä osa on työikäistä väestöä, nostetaan maahanmuuttajien korkeampi työttömyys tutkimuksessa esiin.

Julkisten palveluiden käyttö on maahanmuuttajien osalta laskettu pitkälti kantaväestön käytön mukaan. Esimerkiksi terveydenhuollon käytöstä todetaan datan puuttumisen estäneen tarkempien laskelmien tekemisen. Tutkimuksessa todetaan myös, että esimerkiksi maahanmuuttajien integroimisesta tulevat kustannukset on rajattu tarkastelusta pois.

Tutkimuksesta on nostettu esiin Suomen bruttokansantuotteen nousseen maahanmuuton seurauksena 0,16 prosenttia. Mikäli kaikki julkiset kulut, maanpuolustus pois lukien, jaetaan myös maahanmuuttajien kesken, laskee maahanmuuton tase tutkimuksen mukaan -0,13 prosenttia negatiiviseksi.

Vaikka tutkimuksen peruslähtökohta on puutteellinen, tuodaan tutkimuksessa kuitenkin esiin hyödyllistä tietoa aihepiiristä. Esimerkiksi aihetta käsittelevien aiempien tutkimusten tarkastelussa viitataan Australiassa tehtyihin laskemiin maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista. Näiden mukaan humanitaarisin syin maahan muuttava henkilö on vielä keskimäärin 10–15 vuoden maassa asumisen jälkeen taloudellisilta vaikutuksiltaan negatiivinen.

Suomen Perusta -ajatuspaja on käynnistämässä tutkimusta, jossa tarkastellaan maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia Suomelle. Tutkimus tulee täydentämään OECD:n raportissa esitettyjä tietoja.

Simo Grönroos
Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja

--

Boldaukset omia


http://uutiset.perussuomalaiset.fi/?p=5298

[Roope]

Toki pakolaistaustaiset ovat maahanmuuttajia mutta tietysti aivan pöhköä keskittyä heihin jos kerran 90% on jotain aivan muuta.

Mihin sitten pitäisi mielestäsi keskittyä, jos halutaan nopeasti ja tehokkaasti parantaa maahanmuuton hyötysuhdetta? Jos tarkastellaan maahanmuuttoa Suomen talouden kannalta, niin noin 10 prosenttia maahanmuuttajista, joista suuri osa on juuri pakolaistaustaisia, vastaa moninkertaisesti osuuttaan suuremmasta osuudesta maahanmuuton kustannuksista. Ilman tätä kymmentä prosenttia ei nyt esitettäisi kotouttamisresurssien lisäämistä, kalliita mutta hyödyttömiä temppuja asuntopolitiikkaan tai asenneilmapiirin muuttamista valtion monikulttuuripropagandalla. Kaikkein helpoin ja tehokkain tapa vaikuttaa maahanmuuton taloudelliseen kannattavuuteen on minimoida mahdollisuuksien mukaan tätä noin kymmentä prosenttia (pääkaupunkiseudulla jo neljännes ja alueellisesti enemmänkin) edustava maahanmuutto. Jos tiedät esimerkiksi muiden maiden kokemusten kautta vielä tehokkaampia keinoja maahanmuuton hyötysuhteen parantamiseksi, niin kerro ihmeessä.

[Siili]

Toki pakolaistaustaiset ovat maahanmuuttajia mutta tietysti aivan pöhköä keskittyä heihin jos kerran 90% on jotain aivan muuta.

Mihin sitten pitäisi mielestäsi keskittyä, jos halutaan nopeasti ja tehokkaasti parantaa maahanmuuton hyötysuhdetta? Jos tarkastellaan maahanmuuttoa Suomen talouden kannalta, niin noin 10 prosenttia maahanmuuttajista, joista suuri osa on juuri pakolaistaustaisia, vastaa moninkertaisesti osuuttaan suuremmasta osuudesta maahanmuuton kustannuksista. Ilman tätä kymmentä prosenttia ei nyt esitettäisi kotouttamisresurssien lisäämistä, kalliita mutta hyödyttömiä temppuja asuntopolitiikkaan tai asenneilmapiirin muuttamista valtion monikulttuuripropagandalla. Kaikkein helpoin ja tehokkain tapa vaikuttaa maahanmuuton taloudelliseen kannattavuuteen on minimoida mahdollisuuksien mukaan tätä noin kymmentä prosenttia (pääkaupunkiseudulla jo neljännes ja alueellisesti enemmänkin) edustava maahanmuutto. Jos tiedät esimerkiksi muiden maiden kokemusten kautta vielä tehokkaampia keinoja maahanmuuton hyötysuhteen parantamiseksi, niin kerro ihmeessä.

Ryhmä Katarinan logiikalla ei rattijuoppouteenkaan kannattaisi niin kovasti kiinnittää huomiota, he kun muodostavat vain pienen osan autoilijoista. Rattijuoppojen aiheuttama lovi kansantalouteenkin on kokonaisuuden kannalta katsottuna mitätön.  Miksei r. Katarina protestoi voimakkaasti julkisen sanan äänekästä rattijuoppousfetisismiä vastaan?

[Arvoton]

Mikä **tun 10 prosenttia? Joku 4000 jostain bauttiarallaa 10 tuhannesta on isompi prosenttiyksikköluku. Sen päälle tulevat vielä lukumääräisesti sadat tänne väkisin kehitysmaista vedetyt eri perustein. Ei silti, en kaipaa tänne naapurimaistakaan yhtään lisää jengiä.

Oikeasti Suomi tarvitsee promillen kokonaismaahanmuuton porukasta. Suomalaiset pantakoon pyyhkimään vanhusten perseet ja vaikka väkisin, jos niikseen tulee. Eikä niitä sairaala-apulaisia nyt kymmeniä tuhansia tarvita.

[Simo Grönroos]

Aiheesta Perussuomalaisen nettilehdessä: http://uutiset.perussuomalaiset.fi/?p=5298

[Histon]

Ohessa mielenkiintoisia dataa raportista. Maassa jo olevien maahanmuuttajien työllistäminen on taloudellisesti järkevämpää kuin edes "supermaahanmuuttajien" ottaminen.

[IMMane]

Mitä enemmän maahanmuuttajia sitä parempi suomen talous ?

[Siili]

Ohessa mielenkiintoisia dataa raportista. Maassa jo olevien maahanmuuttajien työllistäminen on taloudellisesti järkevämpää kuin edes "supermaahanmuuttajien" ottaminen.

Onko tuo muka jotenkin yllättävää?  Yhden työttömän elättäminen vie hyvinvointivaltiossa useamman tuottavassa työssöä käyvän verotuoton.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että nollaosaaja kannattaisi palkata vuorotellen kaivamaan ja täyttämään ojaa.  Kehitysmaamamujen työllistäminen tuleekin olemaan länkkäreille melkoinen haaste.

[Histon]

Ohessa mielenkiintoisia dataa raportista. Maassa jo olevien maahanmuuttajien työllistäminen on taloudellisesti järkevämpää kuin edes "supermaahanmuuttajien" ottaminen.

Onko tuo muka jotenkin yllättävää?  Yhden työttömän elättäminen vie hyvinvointivaltiossa useamman tuottavassa työssöä käyvän verotuoton.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että nollaosaaja kannattaisi palkata vuorotellen kaivamaan ja täyttämään ojaa.  Kehitysmaamamujen työllistäminen tuleekin olemaan länkkäreille melkoinen haaste.

No ehkäpä ei tosiaan niin kovin yllättävää. Osoittaa vain jälleen kerran sen, että taloudellisilla syillä maahanmuuttoa kehitysmaista Suomeen ei voi perustella. Se mikä minua hiukan yllätti, on se, että taloudellinen merkitys on vähäinen vaikka 100% maahanmuuttajista työllistyisi ja muuttaisi pois Suomesta ennen eläkeikää. Olisi mielenkiintoista tietää, että mitä tulotasoa nuo laskelmien maahanmuuttajat edustavat, sillä niitä tuskin on laskettu yritysjohtajien ja lääkäreiden mukaan vaan jonkinlaisella maahanmuuttajien "keskitulolla".

[Katarina.R]

Toki pakolaistaustaiset ovat maahanmuuttajia mutta tietysti aivan pöhköä keskittyä heihin jos kerran 90% on jotain aivan muuta.

Mihin sitten pitäisi mielestäsi keskittyä, jos halutaan nopeasti ja tehokkaasti parantaa maahanmuuton hyötysuhdetta? Jos tarkastellaan maahanmuuttoa Suomen talouden kannalta, niin noin 10 prosenttia maahanmuuttajista, joista suuri osa on juuri pakolaistaustaisia, vastaa moninkertaisesti osuuttaan suuremmasta osuudesta maahanmuuton kustannuksista. Ilman tätä kymmentä prosenttia ei nyt esitettäisi kotouttamisresurssien lisäämistä, kalliita mutta hyödyttömiä temppuja asuntopolitiikkaan tai asenneilmapiirin muuttamista valtion monikulttuuripropagandalla. Kaikkein helpoin ja tehokkain tapa vaikuttaa maahanmuuton taloudelliseen kannattavuuteen on minimoida mahdollisuuksien mukaan tätä noin kymmentä prosenttia (pääkaupunkiseudulla jo neljännes ja alueellisesti enemmänkin) edustava maahanmuutto. Jos tiedät esimerkiksi muiden maiden kokemusten kautta vielä tehokkaampia keinoja maahanmuuton hyötysuhteen parantamiseksi, niin kerro ihmeessä.

Kannattaa keskittyä siihen 70% massaan, siis miten saada puolisot työllistymään ja toisaalta opiskelijat työelämään tutkinnon jälkeen ja siihen on kanavoitu noita kotouttamistoimenpiteitä. Kuten jo aikaisemmin olen esittänyt niin maahanmuuttajien huoltosuhde on parantunut viimeisen kymmen vuoden aikana tasaisesti.

Tänne ei tuoda pakolaisia sen takia että hyötyisimme taloudellisesti tai että parannettaisi sillä huoltosuhdetta.

[Tabula Rasa]

No kannattaako niitä tyuoda sitten ollenkaan?

[Melbac]

Toki pakolaistaustaiset ovat maahanmuuttajia mutta tietysti aivan pöhköä keskittyä heihin jos kerran 90% on jotain aivan muuta.

Mihin sitten pitäisi mielestäsi keskittyä, jos halutaan nopeasti ja tehokkaasti parantaa maahanmuuton hyötysuhdetta? Jos tarkastellaan maahanmuuttoa Suomen talouden kannalta, niin noin 10 prosenttia maahanmuuttajista, joista suuri osa on juuri pakolaistaustaisia, vastaa moninkertaisesti osuuttaan suuremmasta osuudesta maahanmuuton kustannuksista. Ilman tätä kymmentä prosenttia ei nyt esitettäisi kotouttamisresurssien lisäämistä, kalliita mutta hyödyttömiä temppuja asuntopolitiikkaan tai asenneilmapiirin muuttamista valtion monikulttuuripropagandalla. Kaikkein helpoin ja tehokkain tapa vaikuttaa maahanmuuton taloudelliseen kannattavuuteen on minimoida mahdollisuuksien mukaan tätä noin kymmentä prosenttia (pääkaupunkiseudulla jo neljännes ja alueellisesti enemmänkin) edustava maahanmuutto. Jos tiedät esimerkiksi muiden maiden kokemusten kautta vielä tehokkaampia keinoja maahanmuuton hyötysuhteen parantamiseksi, niin kerro ihmeessä.

Kannattaa keskittyä siihen 70% massaan, siis miten saada puolisot työllistymään ja toisaalta opiskelijat työelämään tutkinnon jälkeen ja siihen on kanavoitu noita kotouttamistoimenpiteitä. Kuten jo aikaisemmin olen esittänyt niin maahanmuuttajien huoltosuhde on parantunut viimeisen kymmen vuoden aikana tasaisesti.

Tänne ei tuoda pakolaisia sen takia että hyötyisimme taloudellisesti tai että parannettaisi sillä huoltosuhdetta.

Minkäs takia tänne sitten tuodaan niitä pakolaisia tuhansien kilometrien päästä ja jotka sitten jäävät asumaan tänne valtion tuella vaikka siellä kotimaassa olot rauhoittuisivat?.Eikös noiden paikka olisi paljon lähempänä kotimaataan?.

[Katarina.R]

No kannattaako niitä tyuoda sitten ollenkaan?

Kyllä, kysehän on velvollisuudesta. Suomi on sitoutunut noudattamaan pakolaisia koskevia sopimuksia. 2000-luvulla on tullut keskimäärin n 1900 pakolaistaustasta ihmistä vuodessa. Samaan aikaan on maahanmuuuttajien työllisten osuus noussut 32 %:sta 40 %:iin.

[Tabula Rasa]

No kannattaako niitä tyuoda sitten ollenkaan?

Kyllä, kysehän on velvollisuudesta. Suomi on sitoutunut noudattamaan pakolaisia koskevia sopimuksia. 2000-luvulla on tullut keskimäärin n 1900 pakolaistaustasta ihmistä vuodessa. Samaan aikaan on maahanmuuuttajien työllisten osuus noussut 32 %:sta 40 %:iin.

Kysyin onko se kannattavaa. En mitään muuta. Mikäli joku velvoitus olisi se tulisi purkaa välittömästi. Suomessa korkeinta määräysvaltaa tulee hallita eduskunnan.

[Katarina.R]

No kannattaako niitä tyuoda sitten ollenkaan?

Kyllä, kysehän on velvollisuudesta. Suomi on sitoutunut noudattamaan pakolaisia koskevia sopimuksia. 2000-luvulla on tullut keskimäärin n 1900 pakolaistaustasta ihmistä vuodessa. Samaan aikaan on maahanmuuuttajien työllisten osuus noussut 32 %:sta 40 %:iin.

Kysyin onko se kannattavaa. En mitään muuta. Mikäli joku velvoitus olisi se tulisi purkaa välittömästi. Suomessa korkeinta määräysvaltaa tulee hallita eduskunnan.

Niin, eduskunta on näin päättänyt että otamme vastaan hyvin pienen määrän pakolaisia. Ei se ole kannattavaa mutta kustannukset vaatimattomia. Luokkaa 0,6% budjetista.

[Siili]

Kannattaa keskittyä siihen 70% massaan, siis miten saada puolisot työllistymään ja toisaalta opiskelijat työelämään tutkinnon jälkeen ja siihen on kanavoitu noita kotouttamistoimenpiteitä. Kuten jo aikaisemmin olen esittänyt niin maahanmuuttajien huoltosuhde on parantunut viimeisen kymmen vuoden aikana tasaisesti.

Antaako heikko trendi aiheen olettaa, että maahanmuuttajat ovat ratkaisu kantisten huoltosuhteen heikkenemiseen?  Itsehän annoit ymmärtää, ettei maahanmuuton taloudellisen merkityksen arvioimisessa lillukanvarsia kannata huomoida.

[RP]

No kannattaako niitä tyuoda sitten ollenkaan?

Kyllä, kysehän on velvollisuudesta. Suomi on sitoutunut noudattamaan pakolaisia koskevia sopimuksia.

...ja niissä pysymälläkin olisi varaa kiristämiseen. Myönnöissä, karkoituksissa ja 'pakolaisia' houkuttelevissa taloudellisissa tuissa.

2000-luvulla on tullut keskimäärin n 1900 pakolaistaustasta ihmistä vuodessa.

Ainakin nykysiellään tuo luku tulee täyteen jo kiintiöpakolaisistaj aoleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista. Perheenyhdistämiset tulevat siihen päälle.

Samaan aikaan on maahanmuuuttajien työllisten osuus noussut 32 %:sta 40 %:iin.

Nyt sinä hyppäsit maahanmuuttajista pakolaistaustaisiin.

[Embo]

Suomi on sitoutunut noudattamaan pakolaisia koskevia sopimuksia.

Suomen humanitaarinen maahanmuuttopolitiikka on paljon höllempää ja hövelimpää, kuin mitä nämä sopimukset mahdollistavat. Sopimukset määrittelevät vain minimiehdot, joista Suomi poikkeaa paljon löysempään suuntaan.

2000-luvulla on tullut keskimäärin n 1900 pakolaistaustasta ihmistä vuodessa. Samaan aikaan on maahanmuuuttajien työllisten osuus noussut 32 %:sta 40 %:iin.

Olkoon vaan, mutta tämäkin määrä on liikaa: meillä on jo nyt päiväkotien, koulujen ja asuinalueiden segreegaatiota, ja tämä on tunnustettu aidoksi, vakavaksi ongelmaksi. Lisäksi kouluissa eriytetään opetusta sopeutumiskyvyttömien mukaan ja uimahalleissa on erityisiä maahanmuuttajavuoroja niin ikään sopeutumiskyvyn mukaan. Tietyt maahanmuuttajaryhmät ovat myös yliedustettuina tietyissä väkivaltarikoksissa.

Edellä mainitut huomioiden on selvää, että tuo keskimäärin 1 900 pakolaistaustaista vuodessa ylittää yhteiskuntamme kantokyvyn, vähintään paikallisesti. On katsottava vaikutuksia, ei määriä. Eikä työllisyyden paranemisprosentti selvästikään kykene vaikuttamaan asioihin positiivisesti.

[gloaming]

Pystymme nykyisen viitekehyksen puitteissa halutessamme luopumaan kiintiöpakolaisista kokonaan (täysin vapaaehtoista) ja säätämään turvapaikka- ja perheenyhdistämiskriteerit siten, että juuri kukaan kehitysmaaeläjä ei saa tai halua jäädä. Tästä on lukuisia kertoja toisteltu esimerkki Tanskasta vuosituhannen vaihteesta, jolloin DF:n vaikutuksesta käytäntöjä muutettiin ja kehitysmaista tuleva taakkamaahanmuutto väheni yli 80%.

Ylipäätään voidaan kysyä, miksi ihmeessä meidän pitää sitoa itsemme juridisesti tällaiseen anejärjestelmään keksimällä kehitysmaa-asukeille meihin nähden oikeuksia ja länsimaiselle veronmaksajalle vastaavia velvollisuuksia.

[TheVanishedTerrorist]

No kannattaako niitä tyuoda sitten ollenkaan?

Kyllä, kysehän on velvollisuudesta. Suomi on sitoutunut noudattamaan pakolaisia koskevia sopimuksia. 2000-luvulla on tullut keskimäärin n 1900 pakolaistaustasta ihmistä vuodessa. Samaan aikaan on maahanmuuuttajien työllisten osuus noussut 32 %:sta 40 %:iin.

Kysyin onko se kannattavaa. En mitään muuta. Mikäli joku velvoitus olisi se tulisi purkaa välittömästi. Suomessa korkeinta määräysvaltaa tulee hallita eduskunnan.

Niin, eduskunta on näin päättänyt että otamme vastaan hyvin pienen määrän pakolaisia. Ei se ole kannattavaa mutta kustannukset vaatimattomia. Luokkaa 0,6% budjetista.

Ei pidä paikkaansa ja noista suurin osa, kuten somalit, eivät edes ole pakolaisia (vain elintasopakolaisia).

[TheVanishedTerrorist]

No kannattaako niitä tyuoda sitten ollenkaan?

Kyllä, kysehän on velvollisuudesta. Suomi on sitoutunut noudattamaan pakolaisia koskevia sopimuksia. 2000-luvulla on tullut keskimäärin n 1900 pakolaistaustasta ihmistä vuodessa. Samaan aikaan on maahanmuuuttajien työllisten osuus noussut 32 %:sta 40 %:iin.

Ei ole mitään velvollisuuksia tai sitoumuksia. Tuollaiset väitteet on puppua.

[Alkuasukas]

No kannattaako niitä tyuoda sitten ollenkaan?

Kyllä, kysehän on velvollisuudesta. Suomi on sitoutunut noudattamaan pakolaisia koskevia sopimuksia. 2000-luvulla on tullut keskimäärin n 1900 pakolaistaustasta ihmistä vuodessa. Samaan aikaan on maahanmuuuttajien työllisten osuus noussut 32 %:sta 40 %:iin.

Ei ole mitään velvollisuuksia tai sitoumuksia. Tuollaiset väitteet on puppua.

Kaikki Katariinan jutut ovat puppua, vähemmällä pääseee kun pistää ignoreen.

[Katarina.R]

Kannattaa keskittyä siihen 70% massaan, siis miten saada puolisot työllistymään ja toisaalta opiskelijat työelämään tutkinnon jälkeen ja siihen on kanavoitu noita kotouttamistoimenpiteitä. Kuten jo aikaisemmin olen esittänyt niin maahanmuuttajien huoltosuhde on parantunut viimeisen kymmen vuoden aikana tasaisesti.

Antaako heikko trendi aiheen olettaa, että maahanmuuttajat ovat ratkaisu kantisten huoltosuhteen heikkenemiseen?  Itsehän annoit ymmärtää, ettei maahanmuuton taloudellisen merkityksen arvioimisessa lillukanvarsia kannata huomoida.

Trendihän on oikein hyvä, kohta maahanmuuttajien huoltosuhde on parempi kuin kantislaisten.

Nyt sinä hyppäsit maahanmuuttajista pakolaistaustaisiin.

Pointtini oli että vaikka 10% maahanmuuttajista on pakolaistaustaisia niin siitä huolimatta työllisten osuus on kasvanut vuosi vuodelta.

[Embo]

Trendihän on oikein hyvä, kohta maahanmuuttajien huoltosuhde on parempi kuin kantislaisten.

Tuskinpa vaan, jos riittävän suuri määrä mamuja työllistyy matalapalkkasektorille, jonka tuottamaa toimeentuloa täytyy tukea sosiaalituilla.

[Siili]

Antaako heikko trendi aiheen olettaa, että maahanmuuttajat ovat ratkaisu kantisten huoltosuhteen heikkenemiseen?  Itsehän annoit ymmärtää, ettei maahanmuuton taloudellisen merkityksen arvioimisessa lillukanvarsia kannata huomoida.

Trendihän on oikein hyvä, kohta maahanmuuttajien huoltosuhde on parempi kuin kantislaisten.

Meinaatteko, että kun lähinnä työikäisistä koostuvien mamujen huoltosuhde on heikompi kuin kantisten kokonaisuudessaan (vauvasta vaariin), niin tuota píkaa työikäiset mamut maksavat kantisten eläkkeet?

Olette huomattavasti harhaisempia kuin luulinkaan.

[Katarina.R]

Antaako heikko trendi aiheen olettaa, että maahanmuuttajat ovat ratkaisu kantisten huoltosuhteen heikkenemiseen?  Itsehän annoit ymmärtää, ettei maahanmuuton taloudellisen merkityksen arvioimisessa lillukanvarsia kannata huomoida.

Trendihän on oikein hyvä, kohta maahanmuuttajien huoltosuhde on parempi kuin kantislaisten.

Meinaatteko, että kun lähinnä työikäisistä koostuvien mamujen huoltosuhde on heikompi kuin kantisten kokonaisuudessaan (vauvasta vaariin), niin tuota píkaa työikäiset mamut maksavat kantisten eläkkeet?

Olette huomattavasti harhaisempia kuin luulinkaan.

Ei tarvitse teititellä

Maahanmuuttajilla on vaikeampaa työllistyä kuin kantislaisilla johtuen mm kielitaidon puutteesta ja ennakkoluuloista. Sen takia on hyvinkin positiivista että työllisten osuus on kasvanut noin paljon ja jatkaa kasvua. Kohta maahanmuuttajien huoltosuhde on tosiaan parempi kuin kantisten.

[siviilitarkkailija]

Ei tarvitse teititellä

Maahanmuuttajilla on vaikeampaa työllistyä kuin kantislaisilla johtuen mm kielitaidon puutteesta ja ennakkoluuloista. Sen takia on hyvinkin positiivista että työllisten osuus on kasvanut noin paljon ja jatkaa kasvua. Kohta maahanmuuttajien huoltosuhde on tosiaan parempi kuin kantisten.

Jos näin on, on tapahtunut ilmiselvästi se mitä syrjintää positiivisena pitävät monikulttuuristajat ovat halunneet. Mitä tosin en jaksa uskoa mutta ihan vain miettimisen ilosta mietitään mitä Katarinan kaltaisten ansiosta tapahtuu.

Meillä on joukko ihmisiä jotka haluavat syrjiä suomenkielisiä ja suomalaisia työhönotossa. Näin tapahtuu. Suuri joukko suomalaisia jää ikuisesti syrjää työmarkkinoista. Katarina R juhlii ja nauttii seurauksista. Maassamme on itseasiassa satojatuhansia suomalaisia joita ei esimerkiksi oteta töihin aloille jotka on varattu maahanmuuttajille. Näiden ihmisten työelämä on ohi ennenkuin se edes alkoi. Käytännössä monet syrjäytyneet ovat nuoria miehiä joiden elämän täyttää alkoholismi sekä toisilla heikoilla huumeidenkäyttö. Kaikesta päätellen voidaan havaita että näiden nuorten miesten kuolema ei hetkauta Katarina R:ää millään lailla. Hän on kiinnostuneempi maahanmuuttajien hyvinvoinnista kuin kantasuomalaisten.

Katarina R pyrkii luomaan suomalaisille suomessa mahdollisimman huonot ja surkeat olosuhteet. Tätä toimintaa kiihdytetään maahanmuuttajien tuottamisella tekemään työt joita suomalaisten tulisi tehdä. Seurauksella että suomalaisten syrjäytyneiden olosuhteet muuttuvat epäinhimillisiksi. Mitä sitten "korjataan" ja "hoidetaan" päihteillä ja lääkkeillä.

Kun katselemme Katarina R:n toimintaa kehitysmaiden kannalta, tilanne on vielä hirvittävämpi. Katarina R toimii kuin vampyyri. Mutta toisin kuin yleinen vampyyri, hän imee aivoja ja koulutukseen ja kehitykseen kelpaavaa ihmistyyppiä jättäen kehitysmaat omien roistojensa armoille. Katarina R on siis sellainen joka nauttii kun tohtorikoulutettu kehitysmaalainen ajaa länsimaassa laikaisunlaikaisukonetta ja lakaisunlakaisukoneelle kelpaava lähiöasukki istuu koko päivän sohvalla ja juo kaljaa.

Nykyinen maahanmuuttopolitiikka on eräänalaista pahuudeksi kondensoituvaa humanismia jota valitettavan moni ideologioihinsa tärähtänyt on valmis hyväksymään seurauksista piittaamatta.