2012-09-07 Kaleva: Turvapaikanhakijat asuvat yhä useammin asunnoissa

[Riukulehto]

Enemmistö turvapaikanhakijoista asuu jo vastaanottokeskusten vuokraamissa asunnoissa.

Maahanmuuttoviraston tavoitteena on, että vastaanottokeskukset siirtyvät pikkuhiljaa laitoksista vuokra-asuntoihin. Syynä on, että turvapaikanhakijoiden ei haluta laitostuvan.

- Asuntopohjainen yksikkö tukee itsenäistä ja niin sanottua normaalielämää. Ihminen joutuu itse orientoitumaan ympäristöön ja toimimaan ilman, että henkilökunta on koko ajan vieressä, kertoo ylitarkastaja Veikko Pyykkönen.

Lisäksi asuntoja voidaan vuokrata joustavasti tulijamäärien mukaan, mikä säästää rahaa. Turvapaikanhakijamäärät voivat vaihdella paljon vuosittain.

Maahanmuuttoviraston mukaan noin kaksi kolmesta vastaanottokeskuksesta sijoittaa nyt turvapaikanhakijat vuokra-asuntoihin. Tällöin vastaanottokeskuksella on vain kiinteät toimisto- ja palvelutilat ja turvapaikanhakijat asuvat ympäri kuntaa asunnoissa, jotka vuokrataan yleensä kunnan asuntoyhtiöltä.

Maahanmuuttoviraston vuokra-asuntoja käyttäviä vastaanottokeskuksia on sellaisissa kunnissa ja kaupungeissa, joissa on riittävästi tyhjiä asuntoja.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/turvapaikanhakijat-asuvat-yha-useammin-asunnoissa/604899/

[qwerty]

Lisäksi asuntoja voidaan vuokrata joustavasti tulijamäärien mukaan, mikä säästää rahaa.

Maahanmuuttoviraston mukaan noin kaksi kolmesta vastaanottokeskuksesta sijoittaa nyt turvapaikanhakijat vuokra-asuntoihin.

Ahaa. Kun kerran näin on, niin ehkä kannattaisi harkita 2/3 "vastaanotto" keskuksen lakkauttamista? Tai ainakin tiloja voisi supistaa ties monesta tuhannesta neliöstä pariinsataan neliöön. Sieltä sitä säästöä voisi olettaa tulevan. Maksajahan on loppupelissa aina sama. Nyt on luotu yksi täysin turha väliporras, kun VOK:it vuokraavat eikä valtio suoraan.

[Teiskolainen]

Enemmistö turvapaikanhakijoista asuu jo vastaanottokeskusten vuokraamissa asunnoissa.

Maahanmuuttoviraston tavoitteena on, että vastaanottokeskukset siirtyvät pikkuhiljaa laitoksista vuokra-asuntoihin. Syynä on, että turvapaikanhakijoiden ei haluta laitostuvan.

- Asuntopohjainen yksikkö tukee itsenäistä ja niin sanottua normaalielämää. Ihminen joutuu itse orientoitumaan ympäristöön ja toimimaan ilman, että henkilökunta on koko ajan vieressä, kertoo ylitarkastaja Veikko Pyykkönen.

Lisäksi asuntoja voidaan vuokrata joustavasti tulijamäärien mukaan, mikä säästää rahaa. Turvapaikanhakijamäärät voivat vaihdella paljon vuosittain.

Maahanmuuttoviraston mukaan noin kaksi kolmesta vastaanottokeskuksesta sijoittaa nyt turvapaikanhakijat vuokra-asuntoihin. Tällöin vastaanottokeskuksella on vain kiinteät toimisto- ja palvelutilat ja turvapaikanhakijat asuvat ympäri kuntaa asunnoissa, jotka vuokrataan yleensä kunnan asuntoyhtiöltä.

Maahanmuuttoviraston vuokra-asuntoja käyttäviä vastaanottokeskuksia on sellaisissa kunnissa ja kaupungeissa, joissa on riittävästi tyhjiä asuntoja.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/turvapaikanhakijat-asuvat-yha-useammin-asunnoissa/604899/

Mitenkähän tuon säästön kanssa on. Itse tiedän tapauksen, jossa maahanmuuttaja siirrettiin
Espoon kruunun valmiiksi kalustettuun kaksioon 1800 euron kuukausivuokralla.

[Roope]

Maahanmuuttoviraston tavoitteena on, että vastaanottokeskukset siirtyvät pikkuhiljaa laitoksista vuokra-asuntoihin. Syynä on, että turvapaikanhakijoiden ei haluta laitostuvan.

- Asuntopohjainen yksikkö tukee itsenäistä ja niin sanottua normaalielämää. Ihminen joutuu itse orientoitumaan ympäristöön ja toimimaan ilman, että henkilökunta on koko ajan vieressä, kertoo ylitarkastaja Veikko Pyykkönen.

Onpa kauniisti muotoiltu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että henkilökunnan valvontatehtävät delegoidaan naapureille.

Turvapaikanhakijoiden laitostumisen estämisen ei luulisi olevan ykkösprioriteetti, sillä suurin osa heistä ei jää Suomeen. Jos laitostumista halutaan ehkäistä, olisi tehokkaampaa siirtää rahaa vastaanottokeskusten ylläpitämisestä hakemusten käsittelyn nopeuttamiseen. Silloin säästyisi myös paljon rahaa, sillä sisäministeriön selvityksen mukaan hakemusten käsittelyyn sijoitettu euro säästää 17 euroa vastaanottokuluissa.

Lisäksi asuntoja voidaan vuokrata joustavasti tulijamäärien mukaan, mikä säästää rahaa.

Tämähän ei pidä käytännössä paikkaansa, sillä vuokra-asuntoihin siirtyminen on ollut periaatekysymys (peräisin vihreiden maahanmuutto-ohjelmasta), jota perustellaan turvapaikanhakijoiden edulla. Vuokra-asumista ei suinkaan käytetä uudessa mallissa joustoon. Säästöjä tulisi entiseen verrattuna, jos vastaanottokeskukset pidettäisiin mahdollisimman täynnä, vajaat vastaanottokeskukset lakkautettaisiin ja käytettäisiin vuokra-asuntoja äkillisten piikkien tasoittamiseen. Nyt vain sijoitetaan turvapaikanhakijoita yhä enemmän tyhjenevistä vastaanottokeskuksista vuokra-asuntoihin.

Turvapaikanhakijamäärät voivat vaihdella paljon vuosittain.

Vuodepaikkojen tarve on laskenut parilla tuhannella, minkä luulisi johtaneen noin tusinan vastaanottokeskuksen lakkauttamiseen, mutta ei, tarpeen yhä vähetessä nyt siirretään olemassaolevia vuodepaikkoja vuokra-asuntoihin. Vastaanottokeskukset säilytetään päiväkeskuksina.

[Nuutti Hyttinen]

Enemmistö turvapaikanhakijoista asuu jo vastaanottokeskusten vuokraamissa asunnoissa.

Maahanmuuttoviraston tavoitteena on, että vastaanottokeskukset siirtyvät pikkuhiljaa laitoksista vuokra-asuntoihin. Syynä on, että turvapaikanhakijoiden ei haluta laitostuvan.

- Asuntopohjainen yksikkö tukee itsenäistä ja niin sanottua normaalielämää. Ihminen joutuu itse orientoitumaan ympäristöön ja toimimaan ilman, että henkilökunta on koko ajan vieressä, kertoo ylitarkastaja Veikko Pyykkönen.

Lisäksi asuntoja voidaan vuokrata joustavasti tulijamäärien mukaan, mikä säästää rahaa. Turvapaikanhakijamäärät voivat vaihdella paljon vuosittain.

Maahanmuuttoviraston mukaan noin kaksi kolmesta vastaanottokeskuksesta sijoittaa nyt turvapaikanhakijat vuokra-asuntoihin. Tällöin vastaanottokeskuksella on vain kiinteät toimisto- ja palvelutilat ja turvapaikanhakijat asuvat ympäri kuntaa asunnoissa, jotka vuokrataan yleensä kunnan asuntoyhtiöltä.

Maahanmuuttoviraston vuokra-asuntoja käyttäviä vastaanottokeskuksia on sellaisissa kunnissa ja kaupungeissa, joissa on riittävästi tyhjiä asuntoja.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/turvapaikanhakijat-asuvat-yha-useammin-asunnoissa/604899/

Mitenkähän tuon säästön kanssa on. Itse tiedän tapauksen, jossa maahanmuuttaja siirrettiin
Espoon kruunun valmiiksi kalustettuun kaksioon 1800 euron kuukausivuokralla.

Olisivat nyt vielä antaneet mamulle täytettäväksi lomakkeen, jossa hän voi valita, tahtooko hän veronmaksajien piikkiin Audi A6:n, vitossarjan bemarin vai E-mersun ja miltä alalta tutkintotodistus kirjoitetaan. Muutenhan mamu voi tuntea itsensä syrjityksi, jos naapurissa asuu dippainssi, joka ajaa Audilla. Moinen sosiaalinen paine ahdistaa, lamauttaa ja on omiaan aiheuttamaan traumoja, joten ehdottomasti mamulle tulee antaa riittävät eväät normaalielämään orientoitumisen varmistamiseksi! 

[törö]

Tuo on niin kätevä tapa saada maksukykyisiä vuokralaisia että turviksien määrä tulee taatusti lisääntymään. Maan tapa velvoittaa.

[C-Nile]

Olisi kiva kuulla naapurien mielipiteitä kyseisen käytännön toimivuudesta. Tuskin on kyselty?

Näin äkkiseltään luulisi, että vuokra-asunnosta on kohtuullisen helppo lähteä lipettiin, jos päätös uhkaa näyttää kielteiseltä.

[Iloveallpeople]

Tämä trendi murskaa viimeistään haaveet siitä, että suurimmalle osalle turvapaikanhakijoista annettaisiin valmis ruoka ja se selvästi pienempi kuukausiraha. Nyt yksi vetovoimatekijöistä säilyy väkisinkin, kun turvapaikanhakijat saavat suuremman rahasumman käteensä kuin muissa Euroopan maissa.

[Roope]

Kun Lieksaan puuhattiin vastaanottokeskusta, paljastui suunnitteluasiakirjoista, että valtio olisi tarjonnut kuntapäättäjien pehmittämiseksi rahaa turvapaikanhakijoille tarkoitettujen vuokratalojen remonttiin. Tämä ylimääräinen raha oli yksi sisäministeriön keinoista markkinoida vastaanottokeskusta kuntaan päin, eikä sitä luultavasti olisi yhdistetty vastaanottokeskuksen todellisiin kustannuksiin.

Nyt tätä vuokra-asumismallia markkinoidaan meille "säästönä", mutta on vaikea käsittää, mitä kautta hajautetulla pienten yksiköiden mallilla saataisiin edes teoriassa aikaan säästöjä. Tieto todellisista kustannusvaikutuksista jääkin sisäministeriön sisälle, ellei ministeri päätä teettää aiheesta selvitystä. Sitä hän ei tee. Siksi julkisuuteen voidaan heittää mitä tahansa.

[Siili]

Kun Lieksaan puuhattiin vastaanottokeskusta, paljastui suunnitteluasiakirjoista, että valtio olisi tarjonnut kuntapäättäjien pehmittämiseksi rahaa turvapaikanhakijoille tarkoitettujen vuokratalojen remonttiin. Tämä ylimääräinen raha oli yksi sisäministeriön keinoista markkinoida vastaanottokeskusta kuntaan päin, eikä sitä luultavasti olisi yhdistetty vastaanottokeskuksen todellisiin kustannuksiin.

Nyt tätä vuokra-asumismallia markkinoidaan meille "säästönä", mutta on vaikea käsittää, mitä kautta hajautetulla pienten yksiköiden mallilla saataisiin edes teoriassa aikaan säästöjä. Tieto todellisista kustannusvaikutuksista jääkin sisäministeriön sisälle, ellei ministeri päätä teettää aiheesta selvitystä. Sitä hän ei tee. Siksi julkisuuteen voidaan heittää mitä tahansa.

Voisi kuvitella, että logistisesti olisi fiksua majoittaa kaikki Suomen turvapaikanhakijat vaikkapa käytöstä poistetulle kasarmialueelle, jonne voisi myös sijoittaa toimintaan liittyvän infran.  Täysihoito (armeijatasoa) tulisi talon puolesta, ja päiväraha sen päälle voisi olla myös armeijatasoa.  TP-hakemus käsiteltäisiin mahdollisimman nopeasti ja lopullisen hylsyn saaneet poistettaisiin maasta välittömästi. 

[Marko M]

Vankilalaiva olisi sopivin luikurien majoituspaikka.

(http://www.tug44.org/tugboats.trawlers/prison-barge-vernon-c-bain/images/prisonbargevernoncbain-2.jpg)

[FadeAway]

http://www.pakolaisapu.fi/files/1018/Meilla_kotona_net.pdf

Isännöitsijä (Espoonkruunu Oy):Isännöitsijä ei ole kotouttaja

MAAHANMUUTTAJIEN SOPEUTUMISVAIKEUDET HUOLESTUTTAVAT ISÄNNÖITSIJÄÄ

Espoonkruunun isännöitsijä Ari Hautala auttaa
asiakkaitaan arjen ongelmissa. Maahanmuuttajien
tietämys Suomessa asumisesta on hänen mukaansa
vähentynyt viime vuosien aikana.
Ari Hautala päätyi asuntoyhtiön puheenjohtajasta Espoonkruunun
isännöitsijäksi kolme vuotta sitten. Aiemmin
taksikuskina ja puolustusvoimien palveluksessa
työskennellyt Hautala pitää siirtymistä asuntoalalle luontevana:
– Asuntoyhtiössä toimiessani hoidin 12 000 asukkaan
asioita. Sitä kautta opin, miten alalla toimitaan.
Espoonkruunulla on hoidettavanaan noin 14 000 asuntoa
ympäri Espoota. Maahanmuuttajataustaisten asukkaiden
osuus on Hautalan mukaan noin 23 prosenttia.
Luku on noussut vuoden 2009 lukemista kolmella prosentilla.
Syy löytyy Hautalan mielestä taantumasta, joka
on saanut ihmiset muuttamaan pääkaupunkiseudulle
töiden perässä.
– Monet asuvat ensin ystäviensä luona. He etsivät
töitä ja sitten oman asunnon. Muutamissa taloissa kantaväestön
edustajat ovat vähemmistöä.
Kun samaa kerrostaloa asuttaa monta erilaista perhettä,
yhteenottoja tulee väistämättä. Hautala muistuttaa,
että etelän kulttuureissa illallista aletaan perinteisesti
syödä vasta, kun pohjoisessa on totuttu mennä nukkumaan.
– Perhepäivällisen käsite on erilainen. Iltaisin pöydän
ääreen saattaa kokoontua kymmeniä ruokailijoita sisarusten
perheistä isovanhempiin.
Isännöitsijä ei ole kotouttaja


– Minusta ei kuulu isännöitsijän tehtäviin kertoa uusille
asukkaille, että asuntoa ei saa viilentää valuttamalla
koko päivän kylmää vettä suihkusta. Nämä asiat pitäisi
käydä läpi kotouttamisen yhteydessä.


Maahanmuuttajien ongelmien lisääntyminen
kuitenkin huolestuttaa isännöitsijää. Hänen mielestään
syy löytyy kotouttamisen suunnalta.


Nimi: Ari Hautala
Ammatti: Isännöitsijä (Espoonkruunu Oy)

Näin Espoossa isännöitsijän vastuulle jää mamujen kotouttaminen kerrostaloasumiseen.

[Eino P. Keravalta]

Erittäin vaarallista puuhaa.

Kun turvapaikanhakija tulee maahan, hänestä ei tiedetä mitään. Hän saattaa olla huijari, valehtelija, raiskaaja, murhaaja, kiduttaja, sotarikollinen, huumekauppias, pedofiili, päihdeaddikti, terroristi, mielenterveysongelmainen tai vaarallisten tautien kantaja. Tällainen ihminenkö pitäisi asuttaa tavalliseen taloyhtiöön notkumaan käytäville, kun pieni suomalainen lapsi tulee avain kaulassaan yksin koulusta tyhjään kotiinsa?

Olen jo aiemmin sanonut, ettei turvapaikanhakijalla pidä olla oikeutta liikkua edes kaupungilla, vaan sellaisen on pysyttävä vastaanottokeskuksessa. Syyt löytyvät yltä. Vasta, kun hakijan tapaus on selvitetty ja hän saa luvan oleskella maassa, hän voi siirtyä vapaasti liikkumaan kaupungilla, mutta toki tämäkin vasta, kun tulokas on käynyt läpi intensiivisen koulutuksen koskien Suomen tapoja, kulttuuria, lainsäädäntöä ja naisten asemaa sekä tentissä osoittanut hyväksyttävällä arvosanalla ymmärtäneensä, mitä hänelle on sanottu.

[Tabula Rasa]

Enemmistö turvapaikanhakijoista asuu jo vastaanottokeskusten vuokraamissa asunnoissa.

Maahanmuuttoviraston tavoitteena on, että vastaanottokeskukset siirtyvät pikkuhiljaa laitoksista vuokra-asuntoihin. Syynä on, että turvapaikanhakijoiden ei haluta laitostuvan.

- Asuntopohjainen yksikkö tukee itsenäistä ja niin sanottua normaalielämää. Ihminen joutuu itse orientoitumaan ympäristöön ja toimimaan ilman, että henkilökunta on koko ajan vieressä, kertoo ylitarkastaja Veikko Pyykkönen.

Lisäksi asuntoja voidaan vuokrata joustavasti tulijamäärien mukaan, mikä säästää rahaa. Turvapaikanhakijamäärät voivat vaihdella paljon vuosittain.

Maahanmuuttoviraston mukaan noin kaksi kolmesta vastaanottokeskuksesta sijoittaa nyt turvapaikanhakijat vuokra-asuntoihin. Tällöin vastaanottokeskuksella on vain kiinteät toimisto- ja palvelutilat ja turvapaikanhakijat asuvat ympäri kuntaa asunnoissa, jotka vuokrataan yleensä kunnan asuntoyhtiöltä.

Maahanmuuttoviraston vuokra-asuntoja käyttäviä vastaanottokeskuksia on sellaisissa kunnissa ja kaupungeissa, joissa on riittävästi tyhjiä asuntoja.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/turvapaikanhakijat-asuvat-yha-useammin-asunnoissa/604899/

Mitenkähän tuon säästön kanssa on. Itse tiedän tapauksen, jossa maahanmuuttaja siirrettiin
Espoon kruunun valmiiksi kalustettuun kaksioon 1800 euron kuukausivuokralla.

Silti voi olla säästöä, vok-paikan hinnasta ei ole mitään tietoa, se voi ihan yhtä hyvin olla 10 000e/kk per perse.

[MW]

Erittäin vaarallista puuhaa.
***

Olen jo aiemmin sanonut, ettei turvapaikanhakijalla pidä olla oikeutta liikkua edes kaupungilla,
***

Helppo olla samaa mieltä. Jotkut ovat jo tästä sinisilmäisyydestä ainoallaan joutuneet maksamaan.

Mutta eihän mikään ole liian suuri uhraus multikultista, eihän?

[vilach]

kun tulokas on käynyt läpi intensiivisen koulutuksen koskien Suomen tapoja, kulttuuria, lainsäädäntöä ja naisten asemaa sekä tentissä osoittanut hyväksyttävällä arvosanalla ymmärtäneensä, mitä hänelle on sanottu.

Miten tämä auttaa? Kehitysmaalaiset oppivat, mitä pitää sanoa/kirjoittaa tentissä, sanovat ja jäävät tänne. Alussa, kun ei ole kansalaisuutta he käyttäytyvät hyvin, heti kun kansalaisuus on saatu, käyttäytyminen muuttuu kehitysmaalaiseksi.

Puskaradio/ystävä kertoo kehitysmaalaiselle: kerro tentissä, että Suomessa ei saa varastaa, naisella on vapaus päättää itse mitä tekee, Suomessa ei saa metelöidä öisin, Suomessa ei saa vahingoittaa toisten omaisuutta jne. Jos et kerro näitä asioita tentissä, niin lähdet tästä sossulandiasta takaisin helvettiin.

Jos kehitysmaalainen lausuu näitä lauseita muuttuuko hän sinusta länsimaalaiseksi?

Vankilalaiva olisi sopivin luikurien majoituspaikka.

(http://www.tug44.org/tugboats.trawlers/prison-barge-vernon-c-bain/images/prisonbargevernoncbain-2.jpg)

Paljonko sellainen maksaa? Luulen, että heti kun Suomi ostaa sellaisen "turvapaikanhakijoille", Suomen velka kasvaa sadoilla miljoonilla.

[Iloveallpeople]

Turvapaikanhakijoita pyritään siirtämään laitoksista vuokra-asuntoihin

Laitokset nähdään ensivaiheen vastaanottokeskuksena, jossa asutaan korkeintaan muutama kuukausi. Oulussa turvapaikkapäätöstä odottavat hakijat ovat sijoitettuna Heikinharjuun.

Jo enemmistö turvapaikanhakijoista asuu vastaanottokeskusten vuokraamissa asunnoissa. Maahanmuuttoviraston tavoitteena on, että vastaanottokeskukset siirtyvät vähitellen laitoksista vuokra-asuntoihin. Syynä on, että turvapaikanhakijoiden ei haluta laitostuvan.

Nykyisin laitoskeskukset ovat pääosin ensivaiheen vastaanottokeskuksia, joissa turvapaikanhakija asuu keskimäärin muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen.

Laitoskeskuksia on muun muassa Oulussa, Helsingissä ja Turussa.

Oulun Heikinharjussa on ns. odotusajan keskus, jossa on 260 paikkaa sekä ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten ryhmäkoti. Keskuksessa odotetaan päätöstä turvapaikasta ja tulevasta sijoituspaikasta pääasiallisesti muutamista viikoista kuukausiin. Päätöstä voi silti joutua odottamaan enimmillään noin vuoden.

Oulu ei siirrä turvapaikanhakijoita vuokra-asuntoihin odotusaikana. Transit-vaihe vietetään laitoksessa.

Pudasjärven vastaanottokeskus on yksi Suomen ensivaiheen keskuksista. Siellä on käytössä 110 paikkaa. Oulun seudulla palvelee myös Suomen Punaisen Ristin ylläpitämä Ruukin keskus.

Radio City

[Teiskolainen]

Enemmistö turvapaikanhakijoista asuu jo vastaanottokeskusten vuokraamissa asunnoissa.

Maahanmuuttoviraston tavoitteena on, että vastaanottokeskukset siirtyvät pikkuhiljaa laitoksista vuokra-asuntoihin. Syynä on, että turvapaikanhakijoiden ei haluta laitostuvan.

- Asuntopohjainen yksikkö tukee itsenäistä ja niin sanottua normaalielämää. Ihminen joutuu itse orientoitumaan ympäristöön ja toimimaan ilman, että henkilökunta on koko ajan vieressä, kertoo ylitarkastaja Veikko Pyykkönen.

Lisäksi asuntoja voidaan vuokrata joustavasti tulijamäärien mukaan, mikä säästää rahaa. Turvapaikanhakijamäärät voivat vaihdella paljon vuosittain.

Maahanmuuttoviraston mukaan noin kaksi kolmesta vastaanottokeskuksesta sijoittaa nyt turvapaikanhakijat vuokra-asuntoihin. Tällöin vastaanottokeskuksella on vain kiinteät toimisto- ja palvelutilat ja turvapaikanhakijat asuvat ympäri kuntaa asunnoissa, jotka vuokrataan yleensä kunnan asuntoyhtiöltä.

Maahanmuuttoviraston vuokra-asuntoja käyttäviä vastaanottokeskuksia on sellaisissa kunnissa ja kaupungeissa, joissa on riittävästi tyhjiä asuntoja.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/turvapaikanhakijat-asuvat-yha-useammin-asunnoissa/604899/

Mitenkähän tuon säästön kanssa on. Itse tiedän tapauksen, jossa maahanmuuttaja siirrettiin
Espoon kruunun valmiiksi kalustettuun kaksioon 1800 euron kuukausivuokralla.

Silti voi olla säästöä, vok-paikan hinnasta ei ole mitään tietoa, se voi ihan yhtä hyvin olla 10 000e/kk per perse.

Niinhän se on. Mamujen hyysäyksessä ei paljon kustannusten perään kysellä.
Itselläni ei vain työtätekevänä heppuna olisi varaa maksaa 1800 euron vuokraa,
joten leveemmin elelevät mamut sosiaaliturvan varassa.

[EL SID]

tämä on yksin tapa pönkittää epäonnistuneiden kaupungin kiinteistöfirmojan taloutta. Ideahan lähti Vaasasta, kun paikalliset ruotsinkieliset järjestöt tarvitsivat lisärahoitusta ja alkoivat ottaa vuokra-asuntoihinsa niitä pakolaisia, jotka mm. Oravaisten vastaanottokeskus oli jo lypsänyt tyhjäksi valtionavusta. Kun Vaasaan pakkoperustettiin oma pakolaisten vastaanottokeskus, otettiin heistä mallia, ja Vaasan kaupungin omistama vuokrataloyhtiö Pikipruukki, joka on legendaarinen siitä, että sen vuokrat ovat yksityisiä korkeammat, sai puolityhjään asuntokantaansa lisää asukkaita ja näin käytännössä pelasti firman, Aiemmin Pikipruukki mm. joutui myymään kokonaisia kerrostaloja yksityisille, jolloin asuntojen hinnat pysyivät kohtuullisella tasolla.

Mysö sen lisäksi, mitä  valtio joutuu maksamaan lisää sosiaalikuluja, myös pakolaisille maksettavan korvauksen taso on silloin kun he asuvat omissa asunnoissaan suurempi, kuin mitä heille maksetaan silloin, kun he asuvat vastaanottokeskuksissa. Lisänä tietenkin heille hankitut huonekalut ynnä muut....

kallista, mutta mikäs se on maksaessa. Eihän suomalaisille vanhuksille tartte joka välissä vaihtaa uusia vaippoja. Lääkitystä lisää, niin he eivät edes huomaa mitään.

[Roope]

Uusimman Pakolainen-lehden mukaan aikuisista turvapaikanhakijoista asui viime elokuussa jo 1 372 (41 %) vastaanottokeskuksien vuokraamissa asunnoissa, 938 (28) % yksityismajoituksessa kuten sukulaisten luona ja enää vajaa kolmannes eli 1 059 (31 %) vastaanotto­keskuksissa. Toisin sanoen, kun vastaanottokeskuksissa oli vielä maaliskuussa 2010 4 620 majoituspaikkaa, on tarve vähentynyt alle neljäsosaan ja on nyt pienempi kuin vuonna 2007 tuhannen turvapaikanhakijan vuosivauhdilla, ennen kuin Suomeen perustettiin pikavauhdilla toistakymmentä uutta vastaanottokeskusta. Hakijamäärän väheneminen ja vastaanottokeskusten majoituspaikkojen tarpeen pieneneminen ei kuitenkaan ole näkynyt kuin vasta muutaman vastaanottokeskuksen lakkauttamisena.

Pakolainen 3/2013 (pdf)