Euroopan talouskriisi (yhdistetty)

[sivullinen.]

^ Ihmisellä on kaksi aivopuoliskoa. Toinen vastaa puheentuottamisesta ja toinen äänestyskäden käyttäytymisestä. Poliitikolla aivopuoliskojen välillä ei ole mitään yhteyttä.

[Nuivanlinna]

Cyprus Jan 11 (Reuters) - Finland's Prime Minister Jyrki Katainen said his country is ready to support Cyprus in its attempts to secure a bailout

Jykkä on jo anaaliraiskattu niin perin pohjin siellä ytimessä, ettei jaksa enää laittaa vastaan.

Antaa palaa vaan!

Onko tämä Kataisen Kypros-lupaus uutisoitu Suomen mediassa mitenkään?

[Nuivake]

Onko tämä Kataisen Kypros-lupaus uutisoitu Suomen mediassa mitenkään?

Miksi olisi?
Onhan meillä esim. rasismi räjähtänyt kahdessa viikossa käsiin.

[Nuivanlinna]

Onko tämä Kataisen Kypros-lupaus uutisoitu Suomen mediassa mitenkään?

Miksi olisi?
Onhan meillä esim. rasismi räjähtänyt kahdessa viikossa käsiin.

Ja Intian raiskausaaltokin vielä!!!

[Tykkimies Pönni]

Georgios Tsakiroglou-niminen Suomessa asuva kreikkalaismies kirjoittaa:

Kreikan koruptoituneet poliitikot purkavat valtakunnan perustuslain säädökset äänestämällä aina hätäistunnoissa uusia Troikan ja lainanantajien sanelemia ehtoja. Kreikan nykyinen velka on täysin järjestetty. Pääarkkitehtit olivat, korruptoituneet pääministerit Georgios Papadreou ja Lukas Papadimos - Saksan ja EU:n johtajiston yhteistyöllä.

Kreikalla on valtava määrä luonnonrikkauksia (öljyä, kaasua, kultaa, uraania, aurinkoa jne)  ja niitä onkin kadehdittu vuosia. Kuitenkin, on ollut hyvin vaikea anastaa niitä esim. aiheuttamalla sota. EU ja euroalue olivatkin Saksan johdolla aloittamassa Kreikan valtion purkamista päästäkseen tavoitteeseen. Papadreou ja Papadimos olivat henkilöt suorittamaan tämän tehtävän.

Ei siis mikään ihme, että synnyinmaani hyväksytiin eroalueeseen väärin perustein. Näin aloitettiinkin maan systemaattinen ryöstäminen. Hyväksyminen EU:n rahaliitton oli alusta alkaen tarkoitushakuista.

Kreikassa on tällä hetkellä 1 750 000 ihmistä työttömänä. 3.500.000 ihmistä elää köyhyysrajan alapuolella. Maassa on tehty 3 500 itsemurhaa viimeisten kahden vuoden aikana, 65% nuorista on työttömänä... jne, jne. EU:n päättäjät näkevät silti "valoa tunnelissa", kun vyötä ainoastaan kiristetään entisestään.

Mutta miten EU:n johtajisto selittää sen, että järkyttävän laman aikana Kreikaa pakotetaan tilaamaan aseitä ja (viallisia) sukelusveneitä (kallelaan olevia) Saksasta velkarahalla, joka ei ikinä edes saavu Kreikan kansalle, vaan rahat menevät Kreikan pankkien kautta takaisin lainaajille. Kreikan sosiaaliturva, ammattijärjestojen kassat ja eläkekassat tyhjennetaan loppuun maksamalla näiden lainojien korkoja.

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=5&id=6468

[Tomi]

http://www.talouselama.fi/uutiset/kreikka+haaveilee+jo+uudesta+velkaleikkauksesta/a2163870

Ei kahta ilman kolmatta.

Kreikan valtiovarainministeri Yannis Stournaras pitää uutta velkaleikkausta mahdollisena, jos talous toipuu odotettuun tapaan, kertoo Kathimerini-lehti.
http://www.ekathimerini.com/4dcgi/_w_articles_wsite2_1_15/01/2013_478655
Stournarasin mukaan Kreikan velkojen uudelleenjärjestely olisi mahdollinen, jos maa saavuttaa primäärisen budjettiylijäämän tänä vuonna - toisin sanoen ylijäämän ennen korkokuluja.

"Uusi (uudelleenjärjestely) olisi tervetullut. Me emme sanoisi ei uudelle velkeleikkaukselle. Me olemme ilmaisseet nääkemyksemme mutta se ei riipu meistä", Stournaras sanoi kreikkalaisella tv-kanavalla tiistaina.

Hän lisäksi, että sekä Kreikka että Kansainvälinen valuuttarahasto kannattavat ajatusta. Euromaat eivät kuitenkaan suhtaudu ajatukseen yhtä lämpimästi.

Kreikka on järjestänyt jo kaksi velkaleikkausta yksityisille velkojilleen finanssikriisin alun jälkeen, viimeksi viime vuoden lopulla. Ne eivät kuitenkaan ole leikanneet maan velkaa kestävälle tasolle, vaikka ovatkin helpottaneet pahinta ahdinkoa jonkin verran.

Kreikan ja Euroryhmän aiemmin solmima sopimus on pitänyt sisällään ajatuksen, että jos Kreikka saa taloutensa kuntoon, uusista velkaleikkauksista voidaan neuvotella.

Tämä on tietysti iso jos: Kreikan talous on edelleen supistumiskierteessä, eikä siinä tilanteessa edes primääribudjettivajetta ole helppoa kuroa umpeen.

Stournaras sulki pois mahdollisuuden veronmaksajilta rästiin jääneiden velkojen anteeksiannon. Tällaisten velkojen määrä on noussut 53 miljardiin, ja veloista 12 miljardia on syntynyt viime vuonna.

Lisää täällä:
http://www.talouselama.fi/uutiset/liveblogi+euroalueen+hullunkuriset+perheet++yksi+haaveilee+velkaleikkauksesta+toinen+talouskasvusta/a2163906

Hurrilla on myös asiaa:
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/01/16/suomen-valtiolla-tuplanaaman-tukipolitiikka/2013777/170

Suomen valtion tukipolitiikka näyttää ristiriitaiselta. Luottokelvottomien eurovaltioiden tukemiseen on enimmillään luvattu jopa 50 miljardia euroa – jotta työpaikat ja eläkkeet olisivat turvassa. Turun telakka ei saanut tuhannesosaa tuosta tukimäärästä – ja nyt Turun seutu uhkaa menettää satoja työpaikkoja.

Suomen hallituksen viimeaikaisista talouspolitiikan ja tarkemmin sanottuna tukiaispolitiikan linjauksista ei saa selkoa, perustaako hallitus tukipäätöksensä EU-sopimuksiin ja markkinatalouden periaatteisiin vai ei.

Siitäkään ei hevin saa selkoa, kantaako hallitus enemmän huolta rahoitusalan hyvinvoinnista ja työpaikoista Saksan, Ranskan vai Britannian rahakeskuksissa.

Se käy helpommin ilmi, että hallitus kantaa enemmän huolta rahoitusalan työpaikoista ulkomaisissa pankkikeskuksissa kuin telakkatyöpaikoista kotimaassa.

Turun seutua kuohuttava telakkatuen hylkypäätös ja sen perustelut ovat jyrkässä ristiriidassa tuhat kertaa mittavampien kriisitukien ja niiden perustelujen kanssa.

STX Finland -telakkayhtiön 50 miljoonan euron pääomalaina ja sen torjuminen ovat monin tavoin toista maata kuin EU:n ja euromaiden kriisitoimet ja Suomen osallistuminen niiden toteuttamiseen ja rahoittamiseen.

Näitä tukiaisia ei kuitenkaan erota ainoastaan mittakaava, maantiede ja toimialat. Lisäksi niitä erottavat tukipäätösten laatu ja perustelut – jotka ovat keskenään suunnilleen niin jyrkässä ristiriidassa kuin mahdollista.

Tukea ja rahoitusta luottokelvottomille

Jos kriisitoimien epäsuorat vaikutukset Suomen talouteen ovat epävarmoja, ovat kriisitoimien suorat vaikutukset sitäkin varmempia. Niitä ei tosin löydy tukipäätösten perusteluista ainakaan selkokielellä ilmaistuna.

Perusteluista riippumatta Suomi ottaa EU:n ja euromaiden kriisitoimissa osaa luottokelvottomien valtioiden, niiden valvonta- ja pääomitusvastuulla olevien kriisipankkien sekä kriisivaltioiden ja -pankkien yksityisten rahoittajien tukemiseen.

Tukiluotot kiertävät pääosin kriisivaltioiden rahoittajille, kuten kansainvälisille pankeille ja sijoittajille. Vain pieni osa tukiluotoista päätyy kriisivaltioiden käyttömenoihin, kuten lääke-, palkka- tai eläkekuluihin.
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/09/30/nain-suomenkin-pulittama-hataraha-kiertaa-pankeille/201238815/170
Sekään ei ilmene kriisitoimien perusteluista, että kriisitoimiin osallistumalla Suomi on ottanut osaa useiden keskeisten EU-sopimusten suorasukaiseen rikkomiseen, kiertämiseen ja venyttämiseen.

EU-valtioiden keskinäinen rahoitustuki on kiellettyä
http://eur-lex.europa.eu/JOHtml.do?uri=OJ:C:2012:326:SOM:FI:HTML
Lissabonin sopimukseksi usein kutsuttu EU:n perussopimus vastaa yksittäisen valtion perustuslakia. Siihen on koottu kaikki EU:n toimintaa ja jäsenmaita koskevat keskeiset määräykset sekä pyhimmät periaatteet.

Perussopimus määrää, että jäsenvaltioiden keskinäinen rahoitustuki on kiellettyä. Samoin euromaiden keskuspankilta EKP:ltä eurovaltioiden rahoituksen tukeminen on jyrkästi kielletty.

Luonnonmullistusten kaltaisissa erityisissä poikkeusoloissa jäsenvaltion tukeminen voi olla tietyin ehdoin mahdollista, mutta silloinkin tällaista rahoitustukea voi antaa unioni eikä suinkaan toinen jäsenvaltio.

Näistä kielloista huolimatta pääosin eurovaltioiden ja EKP:n toteuttamilla ja valmistelemilla kriisitoimilla on tällä haavaa mittaa enimmillään suurin piirtein 2 500 miljardia euroa.

Moinen summa luottokelvottomien valtioiden ja kriisipankkien rahoittamiseen koettelee perussopimusta, jonka mukaan jäsenvaltiot ja unioni toimivat vapaaseen kilpailuun perustuvan avoimen markkinatalouden periaattein.

Ilmeisesti perussopimuksen määräyksistä ei tarvitse piitata, jos kyseenalaiset tukisummat ovat riittävän suuria – ja tukikohteet muualla kuin Turussa.

[Marko Parkkola]

Mepit katsovat, että valtionvelkojen yhdistäminen olisi hyväksi eurolle

Keskiviikkona Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman, joka kehottaa komissiota tutkimaan eri vaihtoehtoja valtionvelkojen yhdistämiselle. Päätöslauselman mukaan pelot vapaamatkustamisesta voidaan voittaa tarkasti valmisteltujen toimien kautta, jolloin velkojen yhdistämistä ei tarvitse heti pitää mahdottomana. Päätöslauselmassa myös todetaan, että euroalue on ainutlaatuinen, koska sillä ei ole yhteisiä joukkolainamarkkinoita.

Sylvie Goulard (ALDE, Ranska) toimi vakausjoukkolainoja eli eurobondeja koskevan päätöslauselman esittelijänä. Parlamentti kehottaa komissiota etsimään eri mahdollisuuksia valtionvelkojen yhdistämiseen sekä mahdollisesti myös esittämään etenemissuunnitelman.

Mepit puoltavat Euroopan pelastusrahaston perustamista

Päätöslauselma mahdollistaa useita eri vaihtoehtoja. Jotkin esitetyistä toimista olisi mahdollista toteuttaa välittömästi tai kohtalaisella aikavälillä kuten Euroopan pelastusrahasto. Kansallisen velan yhteinen liikkeeseenlasku tai eurooppalaisen kansallisen velan synnyttäminen vaatisivat perussopimuksen muuttamista.

Talous- ja rahaliiton syventyminen

Päätöslauselman mukaan euroalue on ainutlaatuisessa tilanteessa. Alueella on yhteinen valuutta, mutta ei kuitenkaan yhteistä budjettipolitiikkaa eikä yhteisiä joukkolainamarkkinoita. Nämä toimet vaikuttavat Euroalueen vakauteen. Jos ne saataisiin aikaan, olisi niillä positiivinen vaikutus finanssimarkkinoilla.

[Tomi]

Mepit katsovat, että valtionvelkojen yhdistäminen olisi hyväksi eurolle

Keskiviikkona Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman, joka kehottaa komissiota tutkimaan eri vaihtoehtoja valtionvelkojen yhdistämiselle. Päätöslauselman mukaan pelot vapaamatkustamisesta voidaan voittaa tarkasti valmisteltujen toimien kautta, jolloin velkojen yhdistämistä ei tarvitse heti pitää mahdottomana. Päätöslauselmassa myös todetaan, että euroalue on ainutlaatuinen, koska sillä ei ole yhteisiä joukkolainamarkkinoita.

Sylvie Goulard (ALDE, Ranska) toimi vakausjoukkolainoja eli eurobondeja koskevan päätöslauselman esittelijänä. Parlamentti kehottaa komissiota etsimään eri mahdollisuuksia valtionvelkojen yhdistämiseen sekä mahdollisesti myös esittämään etenemissuunnitelman.

Mepit puoltavat Euroopan pelastusrahaston perustamista

Päätöslauselma mahdollistaa useita eri vaihtoehtoja. Jotkin esitetyistä toimista olisi mahdollista toteuttaa välittömästi tai kohtalaisella aikavälillä kuten Euroopan pelastusrahasto. Kansallisen velan yhteinen liikkeeseenlasku tai eurooppalaisen kansallisen velan synnyttäminen vaatisivat perussopimuksen muuttamista.

Talous- ja rahaliiton syventyminen

Päätöslauselman mukaan euroalue on ainutlaatuisessa tilanteessa. Alueella on yhteinen valuutta, mutta ei kuitenkaan yhteistä budjettipolitiikkaa eikä yhteisiä joukkolainamarkkinoita. Nämä toimet vaikuttavat Euroalueen vakauteen. Jos ne saataisiin aikaan, olisi niillä positiivinen vaikutus finanssimarkkinoilla.

Mitäs Suomen mepit vastasivat, voisiko joku tutkia?

[TheJ]

Tottakai MEPit (noin yleisesti) ovat sitä mieltä - onhan moinen temppu omiaan lisäämään eurobyrokratian valtaa moninkertaisesti. The golden rule is that he who has the gold (money) makes the rules. Jos EU ottaa kontrolliin rahakukkaron yhteisten velkojen muodossa, se on sitten aika lailla siinä... "Ryppyilevä" jäsenvaltio huomaa hetkessä että luottolimitti katosi jonnekkin.

Eikö ole jo jengi tajunnut että nämä "kansanedustajat" ovat tuolla edustamassa vain eurokiimaisten liittovaltiofanaatikkojen päämääriä joissa MEPpien asema on kerätä hyvät hynät lobbareilta samalla kun paistattelevat koko Euroopan omistajina. He eivät todellakaan aja kotivaltioidensa etuja.

(no, poikkeuksia on mutta ne on ajettu marginaaliin)

[qwerty]

Mitäs Suomen mepit vastasivat, voisiko joku tutkia?

Toki. Koko teksti ja äänestystulos, joka oli EU parlamentiksi kohtalaisen tiukka 361-268 (poissa 33)

Puolesta: Cronberg, Hassi, Jaakonsaari, Pietikäinen, Repo, Torvalds (http://f1.pepst.com/c/78240F/193657/ssc3/home/009/storagerooms/albums/finger.gif_480_480_0_64000_0_1_0.gif)
Vastaan: Essayah, Jäätteenmäki, Korhola, Manner, Sarvamaa, Takkula, Terho (http://www.volvofinns.com/Smileys/XarSmilies-1/yes.gif)

[repo]

Jotain järjen ääntä maailmalta - ainakin noin äkkipikaan vaikuttaa järkevältä. Sopisi varmaan eurooppaan paremmin kuin nykyinen "pelastusoperaatio".

http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/fedpomo+haluaisi+pilkkoa+pankit+jotka+ovat+liian+suuria+kaatumaan/a871113

Fed-pomo haluaisi pilkkoa pankit, jotka ovat liian suuria kaatumaan

Yhdysvaltain keskuspankin Fedin Dallasin konttorin johtaja Richard Fisher vaati eilen puheessaan Washingtonia kiinnittämään enemmän huomiota suurpankkeihin, jotka ovat niin sanotusti liian suuria kaatumaan, MarketWatch uutisoi.

Hänen mukaansa Dallasin aikoo tehdä suunnitelma-aloitteen, jossa suurpankit pilkottaisiin pienempiin yksiöihin ja jonka mukaan maan talletussuojarahasto korvaisi tappiot ainoastaan liikepankkien talletusten osalta.

Tuhansien muiden suurpankkien tytäryhtiöiden asiakkaiden tulisi täten allekirjoittaa sopimus, jossa he tiedostavat, ettei heidän varansa kuulu talletussuojan piiriin.

Fisher kuitenkin myöntää, että tällaisten asioiden muuttamiseen voi mennä useita vuosia.

[repo]

Mitäs tämä nyt on? Horjuuko joidenkin usko euroon?

http://www.talouselama.fi/uutiset/jos+saksa+niin+mekin++tuokaa+kultamme+kotiin/a2164147

Jos Saksa, niin mekin - "tuokaa kultamme kotiin"
Talouselämä

Mitä Saksa ensin, sitä muutkin perässä?

Sen jälkeen kun Saksan keskuspankki Bundesbank kertoi tällä viikolla aikovansa tuoda takaisin kotimaahan osan ulkomailla pitämistään kultavarannoista, samanlaisia vaatimuksia on herännyt muissakin maissa.

No onneksi meidän PM:n ja hänen diehard-kannattajien usko ei horju, ei vaapu eikä vapise. Uskontopuolue Kokoomuksen sepot ja ilkat tietävät: messias Kataisen growsterityn valonsäteet siintävät horisontissa ja todistaa hänen suuruutta.

http://seppokalevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/130092-positiiviset-odotukset-maailmankaupassa-vahvistuvat

Euroopan velkakriisin hoito ja siihen liittyneet korjaavat toimenpiteet näyttävät tässä vaiheessa oikeaan osuneilta. Erityisesti noin tuhannen miljardin (LTRO) siirto Euroopan keskuspankista alueen pankeille rauhoitti tilanteen. Tähän otti kantaa meilläkin vuosi sitten teknologiateollisuuden liitto neljännesvuosikatsauksessaan. Hyvänä merkkinä elpymiselle voidaan pitää sitä, että saksalaispankit ovat ilmoittaneet aloittavansa tammikuun 30. jälkeen LTRO lainojensa takaisinmaksun.
[...]
Työtä on vielä tehtävä ja nyt jos koskaan tarvitaan yhteiseen hiileen puhaltajia, ettei suomalaiset tipahda nousun tuomasta vetoavusta. Erityisesti odotan Euroopan sisämarkkinoiden kehitystä kuluvana vuonna. Työttömyyteen tilanne ei vaikuta positiivisesti ennen kuin loppuvuonna.

http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/129985-standard-poors-vahvisti-suomelle-aaa-luottoluokituksen

S&P palautti arvionsa luokitusnäkymistä vakaiksi pidettyään niitä vuoden ajan negatiivisina.

Valitkaa puolenne. Johdatus tai tuho. 

[ikuturso]

Stability bonds - Vakausjoukkolainojen käyttöönoton toteutettavuus

Euroopan parlamentti - Lopullinen esityslistaluonnos - Tiistai 15. tammikuuta 2013

Vakausjoukkolainojen käyttöönoton toteutettavuus
Mietintö:  Sylvie Goulard (A7-0402/2012)
Mietintö vakausjoukkolainojen käyttöönoton toteutettavuudesta
[COM(2011)0818 -  - 2012/2028(INI)]
Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Vakauslainoja ei ole juuri käsitelty tiedotusvälineissä. Yllä olevia suomenkielisiä asiakirjoja lukemalla saanee jotain kuvaa mitä nyt on suunnitteilla...

Kiitoksia Mietiselle.
Tuo Bondijupakka on ollut mm. toukokuussa 2012 oikeudellisten asioiden valiokunnan äänestyksessä.
Äänestyksessä ei ollut yhtään suomalaismeppiä. On hienoa olla ytimissä.

Kiinnostuinkin EU valiokunnista ja siitä kuinka Ytimissä ja millä vahvuudella ollaan. Jäsenlistat suhteellisen raskaita generoituvia pdf:iä. Selasin mitä jaksoin.:
Aloitetaan kyseisestä valiokunnasta:
Oikeudellisten asioiden valiokunta. 25 jäsentä. 0 suomalaista jäsentä 0 suomalaista varajäsentä.
Ulkoasiainvaliokunta 76 jäsentä 3 suomalaista (Cronberg, Jaakonsaari, Jäätteenmäki) 1 varajäsen (Terho)
Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 30 jäsentä, 2 suomalaista (Cronberg, Terho) 1 varajäsen (Jäätteenmäki)
Ihmisoikeusvaliokunta 31 jäsentä. 0 suomalaista jäsentä 0 suomalaista varajäsentä.
Kehitysyhteistyövaliokunta 31 jäsentä. 0 suomalaista jäsentä 0 suomalaista varajäsentä.
Kansainvälisen kaupan valiokunta 31 jäsentä. 0 suomalaista jäsentä 0 suomalaista varajäsentä.
Budjettivaliokunta 43 jäsentä. 0 suomalaista jäsentä 1 varajäsen (Torvalds)
Talousarvion valvontavaliokunta 29 jäsentä. 1 suomalainen (Sarvamaa) 0 suomalaista varajäsentä
Talous- ja raha-asioiden valiokunta 48 jäsentä 1 suomalainen (Terho) 3 varajäsentä (Essayah, Pietikäinen, Torvalds)
Työllisyys ja sosiaaliasiat 49 jäsentä. 1 suomalainen (Essayah) 2 varajäsentä (Jaakonsaari, Terho)
Ympäristö, kansanterveys, elintarviketurvallisuus 68 jäsentä. 2 suomalaista (Hassi, Korhola) 1 varajäsen (Manner)
Teollisuus, tutkimus ja energia 61 jäsentä. 0 suomalaista jäsentä, 3 varajäsentä (Hassi, Korhola, Takkula)
Sisämarkkinat ja kuluttajansuoja 40 jäsentä. 2 suomalaista (Pietikäinen vpj, Repo), 0 suomalaista varajäsentä
Liikenne ja matkailuvaliokunta 47 jäsentä. 1 suomalainen (Sarvamaa), 0 suomalaista varajäsentä
Aluekehitysvaliokunta 49 jäsentä. 1 suomalainen (Manner), 0 suomalaista varajäsentä
Maatalous ja maaseudun kehittäminen 44 jäsentä 0 suomalaista jäsentä, 2 varajäsentä (Manner, Sarvamaa)
Kalatalousvaliokunta 25 jäsentä. 1 suomalainen (Torvalds vpj) 0 suomalaista varajäsentä
Kulttuuri ja koulutusvaliokunta 31 jäsentä. 1 suomalainen (Takkula), 1 varajäsen (Repo)
Kansalaisvapaudet sekä oikeus- ja sisäasiat 60 jäsentä. 1 suomalainen (Torvalds), 0 suomalaista varajäsentä
Perussopimus, työjärjestys ja toimielinasiat 24 jäsentä. 0 suomalaista jäsentä, 1 varajäsen (Jäätteenmäki)
Naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo 35 jäsentä (joista 5 miehiä) 0 suomalaista jäsentä, 1 varajäsen (Pietikäinen)
Vetoomusvaliokunta 35 jäsentä. 0 suomalaista jäsentä, 0 suomalaista varajäsentä

EU:ssa on siis 22 pysyvää valiokuntaa, joista kymmenessä ei ole ainoatakaan suomalaisjäsentä.
Valiokunnissa on yhteensä 912 vakijäsenpaikkaa, joista suomalaisilla on 17 eli alle 2%.
Meppejä on yhteensä 754, joista suomalaisia 13, eli 1,7%

Siinä sitä ollaan ytimissä. Vaikutusvaltaa on about saman verran, kuin vasenryhmällä (Mustajärvi, Yrttiaho) Suomen eduskunnassa.

-i-

[tyhmyri]

^Suomen todellinen vaikutusvalta "EU:n ytimessä" on samaa sarjaa kuin Suomen asukasluvun prosenttiosuus EU:n jäsenvaltioista. Vähän paremmin meitä kuunnellaan kun etsitään maksumiehiä, sillä taloutemme on aavistuksen isommalla osuudella kuin väkilukumme.

[RTT]

Toimittaja Leigh Phillips aloitti blogin jossa otetaan kantaa EU:n ja erityisesti euroalueen alati syvenevään epädemokraattiseen hallintotapaan. Blogin ensimmäisessä kirjoituksessa kuvataan aika nappiin tyypillinen eurokraatti:

Autocracy will return to Europe not dispatched by colonels atop tanks this time, but by cosmopolitan civil servants, economists and public intellectuals who as likely as not give money to Amnesty International and Medecins Sans Frontieres. Its partisans will be witty and dapper and subscribe to the RSS feed of The Sartorialist. And the passage to post-democracy will be unhurried but throughout, it will be tweetily endorsed and blogged about and the videos explaining why it is necessary will be uploaded to Vimeo, the 'artisanal' online video service, not just YouTube.
--
And they'll say that they of course support democracy – and think that they mean it. But at the same time, when you really push them, they say that they just don't trust ordinary people to vote 'the right way'. They support EU efforts to take fiscal decision-making out of the hands of parliaments, lest voters spend their way to oblivion. After a few drinks, they dismiss 'most people' as stupid. A few drinks more and they call them 'the mob'.

Phillipsin aiempia kirjoituksia:
Shepherding Italian democracy
The EU's 'techno party' is hollowing out democracy
The junta of experts tells us: 'Vote how you like, but policies cannot change'

[ikuturso]

^Suomen todellinen vaikutusvalta "EU:n ytimessä" on samaa sarjaa kuin Suomen asukasluvun prosenttiosuus EU:n jäsenvaltioista. Vähän paremmin meitä kuunnellaan kun etsitään maksumiehiä, sillä taloutemme on aavistuksen isommalla osuudella kuin väkilukumme.

Tervetuloa takaisin talousketjuun, tyhmyri!

-i-

[Tomi]

Mitäs Suomen mepit vastasivat, voisiko joku tutkia?

Toki. Koko teksti ja äänestystulos, joka oli EU parlamentiksi kohtalaisen tiukka 361-268 (poissa 33)

Puolesta: Cronberg, Hassi, Jaakonsaari, Pietikäinen, Repo, Torvalds (http://f1.pepst.com/c/78240F/193657/ssc3/home/009/storagerooms/albums/finger.gif_480_480_0_64000_0_1_0.gif)
Vastaan: Essayah, Jäätteenmäki, Korhola, Manner, Sarvamaa, Takkula, Terho (http://www.volvofinns.com/Smileys/XarSmilies-1/yes.gif)

Eli Suomen edustajista 6 kannatti ja 7 vastusti, positiivista sentään se, että enemmistö suomalaisista vastusti.

[Phantasticum]

Ongelma Suomen liittovaltionvastaisessa liikkeessä on se, että vasemmisto on käytännössä ostettu hiljaiseksi Arhinmäen Audi-paikan arvosta. Perussuomalaisten ja vasemmiston yhteinen rintama olisi ollut erittäin voimakas, mutta tällä hetkellä tuskin kukaan vasuri Esko Seppästä lukuunottamatta on johdonmukaisesti jatkanut vanhaa kritiikkiään liittovaltiokehitystä vastaan. Strateginen voitto liittovaltiomyönteisille voimille on ollut suuri.

Itse en näe tätä kehitystä enää oikeisto vastaan vasemmisto -asiana. Tämä käy ilmi myös tuosta tämän viestin yläpuolella olevasta äänestyslistasta. Jopa itse pääministerimme on omien sanojensa mukaan liittovaltiokehitystä vastaan. Mutta ehkä on ääni kellossa muuttunut, kun ei ole Kataiselta kuulunut mitään kannanottoja pitkään aikaan.

[Tomi]

Tyhmyys on ihmisen perusoikeus
17.1.2013 12:12 Laura Huhtasaari 37 kommenttia

    ilmoita asiaton viesti

Katainen sanoi Suomen olevan valmis tukemaan Kyprosta talouskriisissä.

http://www.reuters.com/article/2013/01/11/cyprus-bailout-katainen-idUSL5E9CB6O120130111

Suomi ottaa velkaa. Antaa muille rahat ja kansa köyhtyy. Lisäksi mennään takaamaan.

Suomi maksaa EU:ssa suhteessa korkeinta nettomaksua.

Kreikka ostaa sukellusveneitä, sotalaivoja ja hävittäjiä velkarahalla, joita Suomikin takaa. 1,5 miljardia on annettu Kreikkalainoja anteeksi. Suomen takaukset ovat noin 50 miljardia. Näitä "tuottoisia" tukipaketteja lisätessä velkaannumme jo sitä vauhtia, että lastenlapsemmekin joutuvat niiden maksuorjiksi.

Lisäys tekstiin:

"Omaisuuden" määrä maailmassa on vakio. Sen omistajat vain vaihtuvat. Kun joku kahmii itselleen liikaa, on se aina joltain toiselta pois. Näin se on Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa.

Rahaa kyllä riittäisi kaikille, jos joku ei ahnehtisi.

Kaikkein tyhmintä on, kun ei kanna vastuuta lähimmäisestä. Valehteleminen ja oman edun ajaminen toisten kustannuksella on väärin. Itsensä kanssa kun joutuu elämään. Itseään ei pääse karkuun, vaikka kuinka kauas "veroparatiisiin" muuttaisi.

Boston Consulting Groupin varallisuusselvityksestä ilmenee, että rikkain prosentti omistaa 40 prosenttia maailman varallisuudesta. Tämä epäsuhta pahenee jatkuvasti. Ahneutta on, kun mikään ei riitä. John F. Hylan, New Yorkin pormestari sanoi vuonna 1922: "Todellinen uhka tasavallallemme on näkymätön hallitus. Sen johdossa on pieni joukko pankkiiriliikkeitä. Tämä pieni voimakkaiden kansainvälisten pankkiirien klikki käytännössä pyörittää hallintoamme omien itsekkäiden päämääriensä hyväksi."

Tämä päättyy aikanaan, kunhan velkaisten euromaiden kautta suoritettu varainsiirto kansalaisilta pankeille on saatu suoritettua loppuun. Kun pöly laskeutuu, huomaamme että raha ja valtasuhteet ovat muuttuneet pysyvästi ja keskittyneet maailmassa yhä pienemmälle osalle. Pappi Kai Sadinmaa sanoi radion aamuhartaudessa, että Eurooppa ja länsimainen sivilisaatio, valistuksen perillinen, on uppoamassa kuin italialainen loistoristeilijä. Hyvinvointipaattiin ei pääse kohta kuin harvat ja valitut, vip-kortilla. Järjen valtakausi on päättymässä globaaliin järjettömyyteen. Vaikka Eurolaivan pohja on riekaleina, poliitikot rauhoittelevat meitä kansalaisia: "Ei ole mitään hätää, pysykää rauhallisina. Ottakaa olut ja katselkaa Uutisvuotoa."

http://laurahuhtasaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/130177-tyhmyys-on-ihmisen-perusoikeus

[ikuturso]

^Hyvä kolumni.

Kun ajattelee, mitä yksi riittävän korkealla tehty talouspäätös voi vaikuttaa: kuinka monen elämään, kuinka vahvasti ja kuinka pitkäksi aikaa, niin en enää kohta ihmettele, miksi talousrikoksista rangaistaan jopa enemmän kuin henkirikoksista.

Ainoa vaan, että näiden syytesuojassa olevien "kansan mandaatilla" toimivien poliitikoiden päätöksillä on monisatakertaiset vaikutukset viattomiin ihmisiin - jos vertaa vaikka novagroupin tai wincapitan vaikutuksia, jonka uhreina on usein muita "pelaajia". Jos laskee sen taloudellisen kurjuuden määrää, mitä poliittiset päättäjät langettavat miljoonien suomalaisten kannettavaksi, Kailajärvet ja kumppanit jäävät kuin eno veneestä.

-i-

[L. Brander]

http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/130258-eu-jatkaa-valitsemallaan-tiella-sensuuria-ja-yhteisvelkaa

Olisiko Kokoomuksen aika antaa nuorille tilaa? Siellä tuntuisi olevan enemmän realismia kuin puolueen johdossa.

[Tomi]

http://blogit.iltalehti.fi/sampo-terho/2013/01/18/eurokriisiko-ohi/

Eurokriisikö ohi?

Kirjoittanut Sampo Terho

Talouskriisissä on vietetty syksystä alkaen välirauhaa. Tilanteen rauhoitti Euroopan keskuspankin lupaus tehdä tarvittaessa rajattomia tukiostoja uusien kriisimaiden velkakirjoille (joskin vain ns. jälkimarkkinoilta). Lupausta ei toistaiseksi ole tarvinnut lunastaa, koska se jo itsessään laski kriisimaiden lainakorkoja, mikä oli erityisesti Espanjalle elintärkeää.

Talouskomissaari Olli Rehn ja muutamat muut ovat julkisuudessa arvioineet kriisin olevan ainakin pahimmalta osaltaan jo ohi. Niin mukavalta kuin se kuulostaisikin, nyt täytyy kiireesti laittaa jäitä hattuun. Eurouskovaisten toiveajattelu on aiemminkin pettänyt kerta toisensa jälkeen.

Muistellaanpa kriisin todellisia syitä, eikä vain välittömiä ilmenemismuotoja. Kriisin keskeiset ongelmat ovat ylivelkaantuminen, monien euromaiden heikko kilpailukyky, paisunut julkissektori, kasvun puute, työttömyys ja kaiken taustalla lisäksi väestön vanhenemisesta aiheutuva huoltosuhteen heikkeneminen.

Mikä näistä ongelmista on ratkaistu? EU-maat velkaantuvat edelleen huimaa vauhtia. Uusimmat tilastot osoittavat työttömyyden olevan EU:ssa ennätysluvuissa, keskimäärin 11,8 % ja Kreikassa ja Espanjassa lähemmäs 27 % – nuorisotyöttömyydestä puhumattakaan. Edellisen vuoden euromaat olivat yhä taantumassa ja alkaneelle vuodelle komissio itse ennustaa onnetonta 0,1 % kasvua, mikä sekin voi osoittautua liian toiveikkaaksi. Todettakoon sivumennen, että muilla EU-mailla kasvun ennustetaan keskimäärin olevan parempaa kuin eurossa mukana olevilla mailla, ja samoin viime vuoden taantuma oli loivempi.

Meneillään on siis nimenomaan välirauha. Euroopan keskuspankin lupaus on kyllä laskenut korkoja, mutta korkojen nousuhan on vain sairauden oire. Itse tauti on yhä parantamatta. Suurin kysymys tällä hetkellä on, mikä euromaiden talouden sairauksista on se kaikkein perimmäinen, ja mikä siis olisi oikea lääkitys? Ylivelkaantuminen johtuu kasvun puutteesta, kasvun puute heikosta kilpailukyvystä, kilpailukykyä taas ei voi parantaa esimerkiksi palkka-alella (eli sisäisellä devalvaatiolla) koska tämä romahduttaa kotimaisen kysynnän, ulkoista devalvaatiota taas ei euroon kuuluva maa voi tehdä...

Viisasten kivi on yhtä hukassa kuin se on ollut kriisin alusta saakka. Kaikki euromaat ovat edelleen kaulaansa myöten tässä suossa; paremminkin pärjänneet viimeistään kriisimaille antamiensa takausten johdosta. Erilaisilla kriisitoimilla on tähän saakka keskitytty ostamaan lähinnä aikaa, jotta kriisin todelliset syyt saataisiin ratkaistua.

Kulutamme parhaillaan aikaa, joka keskinäisillä takauksilla ja keskuspankin lupauksilla on ostettu. Kriisiä ei ole ratkaistu, mutta nyt kun emme juuri ole välittömän tuhon partaalla, on tilaisuus keskittyä kriisin syvempien aiheuttajien hoitamiseen. Tämä välirauha on käytettävä hyväksi konkreettisten toimenpiteiden tekemiseksi.

Mikä siis neuvoksi? Yhtä patenttiratkaisua ei ole, vaan euromaille täytyy kehittää hyvinkin erilaisia ratkaisumalleja. Siitä tosiasiasta ei kuitenkaan päästä eroon, että tavalla tai toisella kaikkien euromaiden on kiristettävä vyötään. Jos euron kriisi voitaisiin ratkaista vain velkavetoisella kuluttamisella (jota sosialistit kutsuvat elvytykseksi), ei Eurooppa olisi kriisiin koskaan ajautunutkaan – velkakulutusta olemme kyllä ylläpitäneet mallikkaasti. Perimmäinen ongelma on nimenomaan kilpailukyky, sillä vain sitä parantamalla voidaan päästä terveeseen kasvuun, joka ei perustu velkaantumiseen. Ilman kasvua puolestaan euromaiden budjetteja ei saada tasapainoon.

Suomen tilanne on sekin vakava ja nopeita päätöksiä tarvitaan kipeästi. Julkaisen maanantaina 21.1. lehdistötilaisuudessa oman yksityiskohtaisen ohjelmani siitä, miten Suomen talouden osalta voidaan tehdä tarvittavat korjausliikkeet ja jatkaa menestyksekkäästi eteenpäin.

[Boltush]

VIERASKYNÄ
Oma valuutta ei selitä Ruotsin talouskasvua
18.1.2013  30 
Sixten Korkman Antti Suvanto

Suomen ja Ruotsin talouskehitystä on viime aikoina vertailtu monilla foorumeilla. Yleisin johtopäätös on, että Ruotsilla menee paremmin kuin Suomella.

Ruotsi on toipunut kansainvälisestä taantumasta nopeammin kuin Suomi, jonka vienti on jämähtänyt vuoden 2006 tasolle. Suomen valtiontalouteen on syntynyt suurehko alijäämä, kun taas Ruotsissa budjetti on onnistuttu pitämään likimain tasapainossa.

Onko Ruotsi hyötynyt siitä, että se jättäytyi rahaliiton ulkopuolelle? Kysymys on mielenkiintoinen. Suomi ja Ruotsi ovat rakenteellisen samankaltaisuutensa ansiosta hyvä vertailupari, kun halutaan selvittää rahaliiton jäsenyyden vaikutuksia talouskehitykseen. Olemme tehneet tällaisen vertailun.

Tulos on, että rahaliittoon kuulumisella tai ulkopuolelle jäämisellä ei näytä olleen sanottavaa merkitystä taloudellisen menestyksen kannalta.

Suomen ja Ruotsin talouskehitys on Emu-aikana ollut hämmästyttävän samankaltaista aivan viime aikoja lukuun ottamatta. Talouskasvu oli vuosina 1999–2008 Suomessa ja Ruotsissa suurin piirtein yhtä nopeaa ja prosenttiyksikön nopeampaa kuin euroalueen kasvu keskimäärin. Suomen ja Ruotsin inflaatio oli samana aikana jokseenkin yhtäläistä ja puolisen prosenttiyksikköä hitaampaa kuin euroalueella keskimäärin.

Näiden kahden mittarin mukaan Ruotsi ja Suomi ovat päihittäneet euroalueen maat selvästi, toinen Emun ulkopuolella ja toinen sen jäsenenä.

Molemmissa maissa pidettiin kansainväliseen taantumaan saakka yllä budjettiylijäämiä ja julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon pieneni. Pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta huolimatta Suomi ja Ruotsi ovat vähemmän säännösteltyjä ja markkinaliberaalimpia kuin Manner-Euroopan maat, Etelä-Euroopasta puhumattakaan.

Kurinalainen talouspolitiikka ja vähäinen sääntely selittävät Ruotsin ja Suomen eurooppalaisittain katsottuna hyvän talouskehityksen. Lyhyesti sanoen sekä Ruotsi että Suomi ovat käyttäytyneet siten kuin kaikkien Emu-maiden olisi sääntöjen mukaan tullut käyttäytyä.

Rahapolitiikka on ollut Suomessa ja Ruotsissa hyvin samankaltaista. Ruotsin korot ovat seuranneet euroalueen korkomuutoksia pienellä viiveellä. Tämä johtuu siitä, että Riksbankenin inflaatiotavoite on hyvin lähellä EKP:n hintavakaustavoitetta.

Suomesta poiketen Ruotsissa ei ole julkisen talouden kestävyysvajetta, mutta se ei selity rahaliittoon kuulumattomuudella. Kyse on siitä, että Ruotsissa väestön ikärakenne ja ikääntyneiden työllisyysaste ovat parempia kuin Suomessa.

Viime vuosina viennin ja tuotannon kasvu on kuitenkin ollut Ruotsissa suotuisampaa. Eikö tämä ole todiste oman valuutan edusta?

On totta, että kansainvälisen taantuman aikana kruunu heikkeni merkittävästi suhteessa euroon. Se alkoi kuitenkin pian vahvistua ja on nyt vahvempi kuin koskaan vuoden 2000 jälkeen.

Kruunun tilapäisestä heikkenemisestä huolimatta Ruotsin vienti väheni saman verran kuin Suomessa, kun huomioidaan erot viennin rakenteessa. Vastaavasti vienti elpyi vuosina 2010–2011 käsi kädessä kruunun vahvistumisen kanssa. Viime kuukausina Ruotsinkin vienti on yskähdellyt, mihin suurin syy on Euroopan heikko talouskehitys.

Yksikkötyökustannuksetkin kulkivat pitkään käsi kädessä, kunnes vuoden 2007 liittokierroksen tuomat palkankorotukset ja sittemmin tuottavuuden pieneneminen heikensivät Suomen kilpailukykyä suhteessa Ruotsiin. Kruunun vahvistumisen vuoksi tämäkään ero ei ole suuri.

Suomessa viennin pohja on nyt murentunut Nokia-vetoisen tietotekniikkaklusterin romahduksen ja paperiteollisuuden nääntymisen seurauksena. Tämä ei johdu rahaliitosta tai valuutasta vaan siitä, että meillä on rakenteellisia ongelmia, joilta Ruotsi on paljolti säästynyt.

Uuden vientipohjan luominen on valuutasta riippumatta kivuliasta, sillä kestää aikansa ennen kuin uutta liiketoimintaa kasvaa taantuvien toimintojen tilalle. Samalla on tiedostettava, että kilpailukykyä avittavaan malttiin ja sopeutumiskykyyn työmarkkinoilla kohdistuu nyt suurempia vaatimuksia kuin pitkiin aikoihin.

Sixten Korkman
Antti Suvanto
Korkman toimii professorina Aalto-yliopistossa.
Suvanto on Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Oma+valuutta+ei+selitä+Ruotsin+talouskasvua/a1358401410164

[L. Brander]

Onko Ruotsi hyötynyt siitä, että se jättäytyi rahaliiton ulkopuolelle? Kysymys on mielenkiintoinen. Suomi ja Ruotsi ovat rakenteellisen samankaltaisuutensa ansiosta hyvä vertailupari, kun halutaan selvittää rahaliiton jäsenyyden vaikutuksia talouskehitykseen. Olemme tehneet tällaisen vertailun.

Herroilta unohtuu sellainen pikkuseikka, että Ruotsi on kaikesta sosiaalidemokraattisesta kuvottavuudestaan huolimatta pitänyt aina huolta vientiteollisuudestaan. Karkeana esimerkkinä Ruotsi puhui rauhasta ja vei aseita. Nykyään Ruotsi lässyttää, ottaa mamuja ja kerää rahaa Ikeasta ja H&M:sta. Ruotsissa ei ole niin voimakasta omiin muroihin kusemisen perinnettä, joka meillä on. Aikanaan YYA:n ja neuvostovastaisuuden pelolla Suomeen saatiin vaajaa-älyisten debiilien muodostama elliitti, joka itse tai henkisten perillistensä kautta hallitsee yhä.

Tätä Korkman ja Suvanto eivät uskalla huomioida, koska duuni menisi.

[sivullinen.]

^ Minusta herrat juuri sitä yrittävät sanoa. "Tulos on, että rahaliittoon kuulumisella tai ulkopuolelle jäämisellä ei näytä olleen sanottavaa merkitystä taloudellisen menestyksen kannalta." Eli taloudellinen menestys ei riipu suoraan rahaliitosta vaan juuri "omiin muroihin kusemisesta"; oman vientisektorin tuhoamisesta.

Luulisin syyn olevan kuitenkin mutkankautta euron. Euro nimittäin antoi mahdollisuuden saada sama raha riippumatta siitä oliko vientiä vai ei. Kreikka ja PIIGS maat varsinkin kokivat tämän ilokseen. Kun euroa edeltävinä aikoina oli taloutta aina korjattu devalvoimalla, nyt riitti kun otti lainaa. Sillä tavalla kaikki tulivat rikkaiksi. Tosin vientiteollisuus katosi samalla. Samaa mallia matkittiin täälläkin. Halvasta rahasta on vaikea kieltäytyä; vielä vaikeampaa se on poliitikoille, joiden pitää kalastella ääniä. Ei euro silti kaikkea selitä; Nokia ongelmat ovat muualla ja H&M menestys johtui muusta. Paperiteollisuus, metalliteollisuus, elintarviketeollisuus, matkailu ja kaikki nämä, jotka kuitenkin ovat yhteensä selvästi suurempi osuus, selittyvät vahvalla valuutalla; devalvaation puuttella.

1. Syynä ei ole euro itsessään vaan euron mahdollistama halpa velka.

Suomessakin oli siis totuttu devalvointien avulla korjaamaan aina vienti kohdilleen. Se "köyhdytti" varakkaita ja laski palkkoja. Eurossa sitä ei tarvitse - eikä edes voi - käyttää. Viitisen vuotta sitten naureskeltiin ruotsalaisille miten siellä palkat olivat jääneet matalaksi, kun täällä ne vaan nousivat. Ei tajuttu, että kyseessä oli valuuttakursseilla aiheutettu devalvaatio. Siellä säilyi "kilpailukyky" ja vientiteollisuus jäi maahan.

2. Halvan velan hintana on devalvoinnin mahdottomuus.

"Tämä ei johdu rahaliitosta tai valuutasta vaan siitä, että meillä on rakenteellisia ongelmia, joilta Ruotsi on paljolti säästynyt." Mahtavatko herrat olla ajatelleet mitä näillä rakenteellisilla ongelmilla tarkoittavat? Verratuna Ruotsiin Suomessa ei pitäisi olla kovin paljoa eroa rakenteissa; paitsi juuri nuo euron mutkan kautta tuomat. Suurin niistä on liiallinen rahan määrä. Toiseksi suurin on liian suuret palkat. Molemmat ovat kytkeytyneinä toisiinsa. Oikeastaan ensimmäisestä seuraa jälkimmäinen. Siksi "sisäinen devalvaatio" ei auta mitään. Enemmän auttaisi jopa euron "devalvointi" palkkojen pysyessä ulkoisesti samalla tasolla; "devalvointi" lainausmerkeissä, koska kelluvan valuutan devalvointi ei ole ihan oikeaa devalvointia. Eli yksinkertaistettuna pitäisi laskea EUR:RMB vaihtokurssi nykyisestä noin 1:8:stä suunnilleen 1:4:ään eli puolittaa - samaan aikaan palkat voitaisiin vaikka kaksinkertaistaa.

3. Sisäinen devalvaatio ei auta; ennemminkin pahentaa ongelmia.

Periaatteessa tämä on väistämättä edessä. Suomen Pankin tase on nyt 91 miljardia euroa. Ruotsin keskuspankin Riksbankin tase on 350 miljadia kruunua eli noin 40 miljardia euroa; alle puolet Suomen Pankin. Suomen Pankin tasetta nostaa 64 miljardia euroa Target2 järjestelyt. Se joudutaan jossain vaiheessa inflaation muodossa hävittämään - "devalvoimaan". Se ei häviä itsestään. Vasta sen hävittämisen jälkeen alkavat rakenteelliset ongelmat tulla mahdollisiksi ratkaista.

4. Keskuspankin tasetta pitää laskea rajusti eli rahaa pitää kerätä pois.

[Tomi]

http://ts.fi/uutiset/talous/439436/IMF+ennustaa+Kreikan+tarvitsevan+EUlta+lisaa+apua

Kreikka tarvitsee muilta EU-mailta lisää apua jo ensi vuonna, ennustaa Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n virkamies.

IMF:n Kreikka-edustaja Poul Thomsen arvioi, että rahantarve voi nousta 9,5 miljardiin euroon. EU ja IMF ovat jo myöntäneet Kreikalle 240 miljardin euron edestä tukilainoja. Kreikalla on silti edelleen vaikeuksia selviytyä menoistaan.

Kreikan velan ennustetaan nousevan ensi vuonna 190 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. IMF on toistuvasti vaatinut EU-maita tekemään enemmän Kreikan velkakriisin ratkaisemiseksi.

TS–STTc

[TheJ]

http://ts.fi/uutiset/talous/439436/IMF+ennustaa+Kreikan+tarvitsevan+EUlta+lisaa+apua

Kreikka tarvitsee muilta EU-mailta lisää apua jo ensi vuonna, ennustaa Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n virkamies.

IMF:n Kreikka-edustaja Poul Thomsen arvioi, että rahantarve voi nousta 9,5 miljardiin euroon. EU ja IMF ovat jo myöntäneet Kreikalle 240 miljardin euron edestä tukilainoja. Kreikalla on silti edelleen vaikeuksia selviytyä menoistaan.

Kreikan velan ennustetaan nousevan ensi vuonna 190 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. IMF on toistuvasti vaatinut EU-maita tekemään enemmän Kreikan velkakriisin ratkaisemiseksi.

TS–STTc

Kuinka yllättävää. Kyl ny maar pitää vipata lisää kun IMF niin vaatii.

[sivullinen.]

Ei voi pitää paikkaansa. Olli Rehn sanoi televisiossa vakavalla naamalla kriisin olevan ohi. Lupaan syödä kilon multaa, jos Kreikan talouskasvu ei ole ensi vuonna yli 8%.

[Jouko]

Tämä ei johdu rahaliitosta tai valuutasta vaan siitä, että meillä on rakenteellisia ongelmia, joilta Ruotsi on paljolti säästynyt.

Kysymys kuuluu: mitä mahtavat olla ne "rakenteelliset ongelmat"? Taas sellaista tyhjää kapulakieltä jolla nämä rikkiviisaat yrittävät selitellä omia virheitään.

[skrabb]

lauantaina 19.1.2013
IMF: Kreikka tarvitsee lisää hätärahoitusta
--------------------------------------------------------------------------------
REUTERS–HS

Kan­sain­vä­li­nen va­luut­ta­ra­has­to ar­vioi per­jan­tai­na, et­tä yli­vel­kaan­tu­nut Kreik­ka tar­vit­see 5,5–9,5 mil­jar­dia eu­roa li­sää hä­tä­ra­hoi­tus­ta vuo­si­na 2015 ja 2016.
Eu­roo­pan ko­mis­sio en­nus­ti jou­lu­kuus­sa, et­tä Krei­kan ra­hoi­tus­tar­ve on vuo­si­na 2015–2016 on 5,6 mil­jar­dia eu­roa.

Eu­roo­pan ra­hoi­tus­va­kaus­vä­li­neen (ERVV) Krei­kal­le vii­me vuon­na myön­tä­mä 130 mil­jar­din eu­ron lai­na­oh­jel­ma päät­tyy vuon­na 2016.
IMF mu­kaan EU on lu­van­nut ra­hoit­taa Kreik­kaa vuo­den 2016 lop­puun saak­ka. IMF on puo­les­taan kar­sas­ta­nut aja­tus­ta, et­tä sen pi­täi­si kol­man­nen ker­ran osal­lis­tua Krei­kan ra­hoit­ta­mi­seen.

Ke­vääl­lä 2010 eu­ro­val­tiot ja IMF an­toi­vat Krei­kal­le yh­teen­sä 110 mil­jar­din eu­ron hä­tä­lai­nan, jos­ta IMF:n osuus oli 30 mil­jar­dia eu­roa.

Jos Krei­kal­le myön­ne­tään uut­ta hä­tä­ra­hoi­tus­ta Eu­roo­pan ra­hoi­tus­va­kaus­vä­li­nees­tä, mer­kit­see se Suo­men ta­kaus­vas­tuun kas­va­mis­ta.

ERVV hank­kii hä­tä­ra­hoi­tuk­sen tar­vit­se­man­sa va­rat ot­ta­mal­la lai­naa, jon­ka eu­ro­val­tiot ta­kaa­vat.
Ta­kauk­set kir­ja­taan eu­ro­val­tioi­den jul­kis­ten ta­louk­sien vel­kaan si­tä mu­kaa kuin ERVV las­kee liik­kee­seen jouk­ko­lai­no­ja.

Kreik­ka on kuu­det­ta vuot­ta la­mas­sa, jo­hon yh­te­nä pää­syy­nä on eu­ro­val­tioi­den ja IMF:n vaa­ti­mat an­ka­rat jul­ki­sen ta­lou­den uu­dis­tuk­set.

Reu­ters–HS
Was­hing­ton

http://www.hs.fi/paivanlehti/#19012013/talous/IMF+Kreikka+tarvitsee+lis%C3%A4%C3%A4+h%C3%A4t%C3%A4rahoitusta/a1358496035686

boldaus oma