Euroopan talouskriisi (yhdistetty)

[Ari-Lee]

^Ruikonperältä selkeä kannanotto. Komppaan parilla kuulakärkikynällä, peltisillä lasinalustoilla ja pöydännurkalla.

[skrabb]

ANALYYSI
Tällä menolla euro pehmenee reunoilta

Analyysi Euron pitäisi olla joka euromaassa samaa rahaa, ja muodollisesti näin onkin asian laita. Silti uutta rahaa syntyy ja lähtee liikkeeseen eri euromaissa erilaisin perustein. Tavallista pehmeämmin perustein syntyvät eurot ovat olleet kriisimaiden ilmiö, mutta nyt myös Ranska näyttää lipsuneen. Pääjohtaja Liikasen tarkastuskomitea tutkii asiaa.

Jan Hurri
9.1.2013 06:05

Ranskan keskuspankki Banque de France on vahvistanut, että se tuli viime kesänä myöntäneeksi joillekin ranskalaispankeille keskuspankkiluottoja liian heppoisin perustein.

Viime syksynä Espanjan keskuspankki Banco de España vahvisti myöntäneensä espanjalaispankeille keskuspankkirahoitusta niin ikään pehmeämmin perustein kuin olisi pitänyt.

Kummastakin tapauksesta kertoi ensimmäisenä saksalaislehti Die Welt, viimeksi Ranskan tapauksesta viime sunnuntaina. Ja kumpikin tapaus oli asianomaisten keskuspankkien mukaan vähäpätöinen erehdys, jolla ei ollut vaikutusta harjoitettuun rahapolitiikkaan.

Pohjimmiltaan kysymys on kuitenkin äärimmäisen vakavasta asiasta, joka ei koske pelkästään asianomaisia keskuspankkeja ja maita. Se koskee myös Suomen Pankkia ja Suomea.

Espanjan ja Ranskan keskuspankit kuuluvat samaan eurojärjestelmään kuin Suomen Pankki ja muidenkin euromaiden keskuspankit sekä niiden yhteinen EKP.

Espanjassa ja Ranskassa on liikkeessä aivan samoja euroja kuin Suomessa niin kuin kaikissa muissakin euromaissa. Tai näin ainakin pitäisi olla.

Rahaa syntyy eri  maissa eri perustein

Espanjan ja Ranskan keskuspankkien "erehdykset" ovat pääpiirteissään samaa lajia, vaikka yksityiskohdissa on eroja. Kumpikin keskuspankki on antanut liikepankeille keskuspankkiluottoa enemmän ja edullisemmin kuin olisi pitänyt.

Kummassakin keskeinen "erehdys" oli, että keskuspankki arvioi pankeilta saamansa vakuudet korkealaatuisemmiksi ja arvokkaammiksi kuin EKP:n mukaan olisi pitänyt.

Tästä seurasi, että jotkut pankit saivat keskuspankkiluottoa enemmän tai edullisemmin kuin olisi pitänyt.

Näiden "erehdysten" vaikutus muiden euromaiden keskuspankeille ja muille euromaille oli, että eurojärjestelmän yhteisvastuullinen riski kasvoi näissä kahdessa maassa "erehdysten" verran suuremmaksi kuin olisi pitänyt.

Samojen "erehdysten" takia Espanjan ja Ranskan keskuspankeista rahoitusta hakeneet pankit saivat käyttöönsä eurojärjestelmän yhteisellä riskillä olevaa keskuspankkirahoitusta runsaammin tai edullisemmin kuin olisi pitänyt.

Kaikissa niissä euromaissa, joiden keskuspankit ovat pitäneet kiinni yhteisistä keskuspankkirahoituksen ehdoista ja muista rahapolitiikan linjauksista, pankit ovat maksaneet omasta keskuspankkirahoituksestaan enemmän kuin "erehdyksissä" oli asian laita.

Näistä "erehdyksistä" ja muista keskuspankkirahoituksen kansallisista eroavuuksista osaltaan johtuu, että joissakin euromaissa on vertauskuvallisesti liikkeessä tavallista "pehmeämpiä" euroja.

Hätärahoitusta kriisipankeille

Yhteisvaluutta euron ja rahaliitto EMUn keskeisiin peruspiirteisiin kuuluu, että kaikilla euromailla on yhteinen ja yhdenmukainen rahapolitiikka. Juuri siksi euromaat ovat luopuneet itsenäisestä rahapolitiikasta ja keskittäneet sen EKP:n vastuulle.
[...]

Koko juttu:
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/01/09/talla-menolla-euro-pehmenee-reunoilta/2013365/170?&n=1#commentsHere

[Marko Parkkola]

EU:n pankkivalvonnan tulee siis ottaa myös keskuspankit valvontaansa?

[ikuturso]

^^ Mitään noista arvopapereista ymmärtämättä kävin noita Hurrin linkkaamia vakuuspaperilistoja kurkistamassa.

Suomen pankin vakuutena oli ilmeisesti Suomen pankin tai valtion velkakirjoja ja niiden lisäksi Helsingin, Vantaan, Lahden ja Oulun sekä Nordea-Pankin jotain papereita.

Ranskalla oli satojen isompien ja pienempien yritysten velkakirjoja tai osuuksia tuolla listalla. Jotenkin tuntui siltä, että kaikki paperit, missä on jotain numeroita lottokupongista Esson baarin kuittiin on lyöty taseisiin ja niitä vastaan luotu lisää hyvinvointia (euroja) omille.

Homma voitaisiin nollata purkamalla Target2-järjestelmä. Siellä on kaikki epätasapaino, mikä on eri keskuspankkien välisissä rahan luonneissa syntynyt. Suomi on Target2-järjestelmässä 80 miljardia saamapuolella, eli EKP on sen verran Suomen Pankin taseessa olevaa europääomaa joko käyttänyt suoraan kriisimaiden velkakirjoihin, tai sitten antanut kriisimaiden painaa euroja.

Target2 voitaisiin purkaa nollaamalla kaikki riippuvuussuhteet. Tuo 80 miljardia siirtyisi suoraan Suomen pankin taseeseen. Tämä tietysti tarkoittaisi euron arvon roimaa pudotusta. Yritin etsiä tuoreita Target2-balanssilukuja, mutta viimeisimpiä nettiin koottuja eri artikkeleihin löytyi viime vuoden huhtikuulta. Tuolloin Target2-systeemissä positiivisella puolella (saamapuolella) olivat vain Luxemburg, Hollanti, Suomi ja Saksa. Näillä oli yhteistä saatavaa noin biljoona, josta Saksalla yksin noin 70%
Portugali, Irlanti, Kreikka ja Ranska pörräsivät siellä 50-100 mrd velkapuolella ja Italia ja Espanja 300 mrd velkapuolella.
Nyt EKP voisi nollata nuo luvut ilmoittamalla, että viivan alla olevat maat ovat saaneet painaa biljoona euroa muiden maiden rahaa omille markkinoilleen, ja annettaisiin näiden muiden maiden painaa se sama biljoona omille pankeilleen ja markkinoille.
Tai itse asiassa, tuo biljoona, mitä nuo viivan alla olevat maat ovat painaneet, sehän on velkaa keskuspankille. Mikäli nämä Target-velat annettaisiin anteeksi, eli niitä ei tarvitsisi maksaa takaisin, se tarkoittaisi sitä, että Target2-järjestelmä voitaisiin purkaa tasapuolisesti vain palauttamalla nuo "anteeksiannetut" lainat takaisin meidän keskuspankkiemme taseisiin ja antamalla meidän painaa saman verran ekstraa.
-> Eli jos paikallispankki on lainannut Jaskalle minun sinne tallettamani kympin ja paikallispankki haluaa kohdella asiakkaitaan tasapuolisesti antamalla Jaskan velan anteeksi, niin silloinhan pankin tulisi lahjoittaa myös minulle kymppi. Eli Jaskan velka nollaantuisi ja minun tilini tase tuplautuisi.

Tästä voikin miettiä, jotta jos EKP haluaisi nollata Target2-järjestelmän tasapuolisesti siten, että sitä hyväksikäyttäen rahaa markkinoilleen pumpanneet maat saisivat velkansa anteeksi, niin Suomen pankin taseeseen tulisi palauttaa target-systeemissä oleva 80 miljardia, sekä Suomen pankille tulisi antaa lupa painaa toiset 80 miljardia lisää.

Enpä ollut tullut sitä tuolla tavalla ajatelleeksi aiemmin. Tää target-systeemi on kyllä todella per*eestä.

-i-

[Sami Aario]

Koko juttu:
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/01/09/talla-menolla-euro-pehmenee-reunoilta/2013365/170?&n=1#commentsHere

"Mutta hei - EU takaa rauhan ja estää sotia."

Kärjistäen voisi väittää, että eurooppalaisia uhkaillaan peitellysti sodalla jos he eivät hyväksy EU:ssa tapahtuvaa systemaattista keskeisten sopimusten rikkomista, veronmaksajien varojen kavaltamista ja muuta korruptiota.

[Lasse]

Ai, nytkö se kriisi on ohi? Sittenhän meidän ei tarvitse enää antaa senttiäkään noille etelän tuhlurimaille. Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?

Kriisi on ohi mutta nostaaksemme omaa talouttamme entistä suurempaan loistoon meidän pitää antaa vastikkeetta rahaa pankeille vielä paljon.

Jeps, kriisi on ohi, jankkaan. Varsinkin Latviassa jo lennetaan:

Talouskuri teki Latviasta erämaan, ja he kutsuvat sitä voitoksi
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&id=6360

Tunnetut talousprofessorit Hudson ja Sommers muistuttavat sanoista: 'Rooman voitot synnyttävät erämaan, ja he kutsuvat sitä rauhaksi.' ja sanovat Latvian 'menestyksen' olevan Potemkinin kulissia. Latvia voisi olla menestystarina - jos siellä toimittaisiin päinvastoin kuin on toimittu.

Tata kai hallituksen tyokaluvajan teravimmat kalut haluavat Suomeenkin.

[Boltush]

Cronberg taas vauhdissa:

http://tarjacronberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/129424-nalka-uhkaa-eurooppaa

"Miten tässä näin kävi?"

Suurimpana uhkana Tarja näkee Euroopan yhdentymisen vaarantumisen.

[chacha2]

Cronberg taas vauhdissa:

http://tarjacronberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/129424-nalka-uhkaa-eurooppaa

"Miten tässä näin kävi?"

Suurimpana uhkana Tarja näkee Euroopan yhdentymisen vaarantumisen.

Tarja Cronbergin omin sanoin:

Vuosi 2013 on Euroopan Unionissa kansalaisten vuosi. Olen ymmärtänyt sen niin, että yksittäinen kansalainen ja hänen oikeutensa ja velvollisuutensa ovat politiikan keskipisteessä. Nyt on nähtävä kansalaisten hätä ja yhteisvoimin luotava edes minimaaliset selviytymisen mahdollisuudet kaikille.

Mitäpä hän tällä tarkoittaa mahtaa tarkoittaa?

Taitaa olla kyse tästä: Brysselissä halutaan luoda kaikille Euro-maille yhteinen työttömyyskassa.

Andor: Euroländerna bör unföra gemensam A-kassa

Euroländerna bör införa en gemensam arbetslöshetsförsäkring på sikt.
8 januari 2013 kl 16:05 , uppdaterad: 8 januari 2013 kl 16:16
BRYSSEL (DIREKT)
Den nuvarande krisen har visat att vissa euroländer uttömt sitt budgetutrymme för att upprätthålla sina system och låta de automatiska stabilisatorerna verka.

Det sade EU:s sysselsättningskommissionär Laszlo Andor vid en presskonferens på tisdagen.

"I framtiden bör det införas. Men det bör bara vara i euroområdet eftersom det hör ihop med rekonstruktionen av EMU, för att skapa en verklig monetär union - inte som ett meddel mot den nuvarande krisen", sade han.

http://www.svd.se/naringsliv/nyheter/andor-eurolanderna-bor-unfora-gemensam-a-kassa_7806948.svd

Onko tämä hyvä idea? Minusta ei ole.

[ikuturso]

Cronberg taas vauhdissa:

http://tarjacronberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/129424-nalka-uhkaa-eurooppaa

"Miten tässä näin kävi?"

Suurimpana uhkana Tarja näkee Euroopan yhdentymisen vaarantumisen.

Tarja Cronbergin omin sanoin:

Vuosi 2013 on Euroopan Unionissa kansalaisten vuosi. Olen ymmärtänyt sen niin, että yksittäinen kansalainen ja hänen oikeutensa ja velvollisuutensa ovat politiikan keskipisteessä. Nyt on nähtävä kansalaisten hätä ja yhteisvoimin luotava edes minimaaliset selviytymisen mahdollisuudet kaikille.

Mitäpä hän tällä tarkoittaa mahtaa tarkoittaa?

Istutaan koko euroopan voimin suureen monikulttuuriseen rinkiin nuotion ympärille ja otetaan toisiamme käsistä kiinni. Lauletaan haikeita lauluja ja nähdään nälkää yhdessä. Jaetaan se vahingossa nuotioon hypännyt pupu tasan ja toivotaan ettei Barroso sammuta nuotiota.

Tärkeintä on pitää käsistä kiinni ettei piiri mene rikki. Jos joku vaikka tarttuu pyssyyn metsästääkseen itselleen ruokaa, se on väärin. Piiri katkeaa ja jonkun vatsa tulee täydemmäksi kuin muiden. Siksi on kaikille parasta, että kädet liimataan kiinni. Kusta voi housuihinkin.

-i-

[Fiftari]

Tänään a-studiossa klo 21. Juttua kreikasta, äärioikeiston äänimäärän kasvusta sekä rasismista. Näin sitä tuossa äsken mainostettiin.

[Mato]

Cronberg taas vauhdissa:

http://tarjacronberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/129424-nalka-uhkaa-eurooppaa

"Miten tässä näin kävi?"

Suurimpana uhkana Tarja näkee Euroopan yhdentymisen vaarantumisen.

Lukasin läpi blokin kommentit... ei yhtään puoltavaa kannanottoa. Ei edes hirveät viitsi puolustella meppiänsä. Cronberg voisi tietenkin itse puolustaa, mutta noissa oloissa puolustelut ammuttaisiin alas heti. Anekdoottina tuli mieleen, että montakohan vihreän puolueen kannattajaa on yksityisen yrityksen palveluksessa ja moniko niistä teollisuudessa? Löytyykö prosentteja (promilleja) mistään tilastoista... jätetään sanomalehdet aluksi pois.

Mitä tulee itse blokiin, niin eipä niihin kommentteihin ole paljoa lisättävää. Vihreillä oli johonkin aikaan vielä kannanottoja ja aatetta, mutta nyt näyttää siltä, että halutaan työntää vain kapuloita rattaisiin. Menisivät välillä roikkumaan niihin kaivinkoneisiin.

Kreikan ja veteläeuroopan ainoa pelastus taitaa kuitenkin olla oma valuutta, jolla voivat keplotella niin paljon kuin haluttaa. Saisivat ainakin maksettua palkkaa työntekijöille ja ehkä se talouskin alkaisi kasvamaan... En näe, miten he muuten voisivat saada talouskasvua aikaiseksi... No, ehkä sisäisellä devalvaatiolle, eli ne, jotka vielä ovat töissä (virkamiehet), pudottaisivat palkkojansa aluksi 50 % ja sitten ne voisivat kellua kuin valuutat.

Kellumisesta tulikin mieleen, että valtioiden ja kuntien (tulos)palkkaus pitäisi kiinnittää yli/alijäämään. Jos tulee alijäämää, palkka pienenee ja jos tulee ylijäämää, saa vähän enemmän. Alkaisikohan siinä talous seistä omilla saappaillaan... Tarkempaa tulossäännöstöä en jaksa miettiä...

- Mato

[desperaato]

Taitaa olla kyse tästä: Brysselissä halutaan luoda kaikille Euro-maille yhteinen työttömyyskassa.

Andor: Euroländerna bör unföra gemensam A-kassa

Eipä ole ollut Suomen mediassa tästä halaistua sanaa.


Cronberg sanoi:

Nyt on nähtävä kansalaisten hätä ja yhteisvoimin luotava edes minimaaliset selviytymisen mahdollisuudet kaikille.

Cronberg tarkoitti: Nyt on yhteisvoimin luotava minimaaliset selviytymisen mahdollisuudet kaikille.

[Uuno Nuivanen]

Maamme Eurooppa-politiikka muistuttaa sylikoiran pennun käytöstä. Ne haluavat alemmuuskompleksiensa johdosta miellyttää isompiaan. Taisi olla Lipponen, joka ensimmäiseksi sanoi, että meidän pitää olla Unionin ytimissä. Puolue näyttää edelleen noudattavan vanhan mestarin politiikkaa ja haluaa pitää meidät juhlien pääpöydässä maksoi mitä maksoi. Kannattaisi vähän miettiä, onko illallinen hintansa väärtti.
...

http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2013/01/08/ytimet-popelikossa/

[hattiwatti]

Kreikan velkaorjuuttaminen, ja vastineeksi saatu yksityistämisohjelma on kansallisomaisuuden ryöstö ja tuntuu kuin Suomessakin tähdättäisiin moiseen. Antiglobalistinen liike aikoinaan syytti maailmanpankkia ja IMF:ä samanlaisesta toiminnasta kehitysmaissa (hidas velkaorjuutus ja sen jälkeen pakotettu polkumyynti-yksityistäminen) Mutta hyötyvä taho saattaakin tulla idästä Kreikan tapauksessa.

https://rt.com/business/news/gazprom-greece-depa-bid-796/

Russia's Gazprom and Sintez rush for Greek gas company

Greece is reportedly close to selling its state-owned natural gas group for 1.5bn euro to Russia bidders - either state-run Gazprom or privately run Sintez despite warnings from the EU and US against Russian expansion into the Greek market.

­"It begs the question – what if the Russians make us an offer we can't refuse?" a senior Greek official told the Financial Times. "We are under pressure from the troika [the European Commission, European Central Bank and International Monetary Fund] to raise as much money as we can from privatization."

The sale of DEPA, the gas trading company, and its subsidiary DESFA comes as part of Greece's broad privatization plan, which includes the sale of the betting company OPAP and prime real estate projects. Through privatization the country hopes to raise up to 15bn euro by 2016 in order to reduce Greece's debt burden by about 7%.

Among other bidders are Socar, the Azerbaijan state gas company; Greece's M2M partnership between MotorOil, an oil refiner, and Mytilineos, an energy company; and GEK Terna, a Greek contractor and energy producer that is only interested in acquiring DESFA, the FT reported.

Italian energy companies Edison, and ENI, Algeria's Sonatrach, Spain's Gaz Natural and Enagas of Israel, Japan's Mitsui, the Dutch company Vopak, China's ENN and Chezh CEZ were also reportedly interested in the Greek gas assets. None of them have made a final bid yet, highlighting the concerns of many international investors that Greece could leave the eurozone.

Gazprom announced its plans to bid for DEPA in Novemebr 2012. The company already supplies 90% of Greece's natural gas demand through a pipeline from Bulgaria.

Meanwhile, the US state department warned that Greece should ensure diverse sources of natural gas supplies to ensure regular supply. The EU is also reluctant for Gazprom to expand intp Europe. In September 2012 the European Commission launched an anti-trust probe against Gazprom over alleged unfair competition and price fixing If Gazprom is found to have broken the rules it could be fined 10% its annual revenue or $1.1-1.4bn.

http://turjalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/121849-kreikan-oljy-kaasu-ja-kultavarat-kreikka-on-kaikkea-muuta-kuin-koyha

Tiesittekö, että Kreikka on oikeasti kaikkea muuta kuin köyhä?

Tiesittekö, että Kreikan ajautumisessa/ajamisessa vararikkoon ja riippuvaiseksi pankeista ja EU:sta on syynä maan luonnonvarojen ryöstöretki?

No nyt tiedätte.

Kuten aiemmin kesällä kerroin, Kreikan maa- ja merialueiden alla on valtavat hyödyntämättömät esiintymät öljyä, kaasua ja kultaa. Jos kreikkalaiset jo nyt hyödyntäisivät täysillä näitä resurssejaan, heillä ei olisi minkäänlaista velkaongelmaa.

Mitä pelkästään kultaesiintymiin tulee niin Kreikasta tulee 2016 mennessä Euroopan suurin kullantuottaja. Lisäksi Kreikka on juuri aloittanut valtavien öljy ja kaasuesiintymiensä hyödyntämisen. Kreikalla on aluevesiensä alla kirjaimellisesti satoja miljoonia barreleita öljyä ja lisäksi jättimäisiä maakaasuesiintymiä, joiden arvo on bijoonia dollareita.

Siksi onkin surullista nähdä, miten suurpääoma on talouskriisin avulla viemässä Kreikan kansalta tämän kaiken. Kreikka joutuu nimittäin talouskriisin takia yksityistämään sekä myymään öljy-yhtiönsä ja satamansa.

Juurikin Kreikan valtavat energiavarannot ovat se syy, miksi EU ei halua potkaista Kreikkaa ulos eurosta ja EU:sta. EU johtajat sekä Lontoon, Pariisin ja Franfurtin suurpankkiirit tietävät, että seuraus olisi "uuden Norjan" syntyminen Välimerelle, sellaisen joka pitäisi voitot itsellään, eikä antaisikaan niiden valua ruokkimaan Euroopan pankkeja ja Brysselin ahneita byrokraatteja.

Ja meillä Suomessahan tilanne on pienemmässä mittakaavassa sama omien luonnonvarojemme suhteen; Jos emme pääse eroon EU:sta, eurosta ja kansallista luonnovarojamme, meistä tulee EU:n "Siperia" - alue jolta kupataan kaikki pois ja mitään ei jätetä.



--------------

---------

P.S. Puhe "sadoista miljoonista" on vähättelyä. Vuonna 2010 Kreikka teetätti selvitykset merialueidensa energiavarannoista, ja tulos oli että Kreikan merenalaiset öljyvarannot pelkästään Joonian merellä ylittävät 22 miljardia barrelia. Lisäksi tulee vielä 4 miljardia barrelia Aigeian meren pohojoisosassa (Hankalasti lähellä Turkin alueita, Turkki on uhannut jopa sodalla, jos aletaan porata). Arvellaan, että Kreikka voisi saada seuraavien 25 vuoden aikana yli 300 miljardin dollarin tulot pelkästään öljystään.

Mutta eteläinen Aigeian meren alue on Kreikan osalta vielä tutkimatta tarkemmin. Jos otetaan huomioon alueeseen kuuluvan Kyproksen vesillä tehdyt löydöt, siellä voipi muhia todellinen jättipotti. Pelkästään kaasua arvellaan alustavasti löytyvän 9000 miljardin dollarin edestä(!).

Kaasun osalta laskelma perustuu U.S. Geological Surveyn arvioon Itäisen Välimeren alueen varannoista.

[Tomi]

http://www.reuters.com/article/2013/01/11/cyprus-bailout-katainen-idUSL5E9CB6O120130111

Finnish PM says ready to support Cyprus, says challenges huge

LIMASSOL | Fri Jan 11, 2013 7:51am EST

Cyprus Jan 11 (Reuters) - Finland's Prime Minister Jyrki Katainen said his country is ready to support Cyprus in its attempts to secure a bailout, but the island's government needs to show stronger leadership to meet "huge challenges".

"The challenges are really huge, but I'm sure if and when the country can get a new and strong and committed leadership capable of strengthening confidence ..it will have a tremendous positive impact," he told journalists on Friday at a meeting of European centre-right parties meeting in Limassol, Cyprus.

Katainen ei noudata Suomen kansan tahtoa.
http://yle.fi/uutiset/kysely_eurokriisin_pahin_vaihe_ei_ole_viela_ohi/6431140
Lainaus:
Kysely: Eurokriisin pahin vaihe ei ole vielä ohi
Puolet suomalaisista ei antaisi kriisimaille lisää tukea. Kaksi kolmesta suomalaisesta ei usko, että pahinta vaihetta olisi vielä nähty.

[Teaparty]

Kreikan velkaorjuuttaminen, ja vastineeksi saatu yksityistämisohjelma on kansallisomaisuuden ryöstö ja tuntuu kuin Suomessakin tähdättäisiin moiseen.

Ei tähän tarvita IMF:ää.

Suomessa on menossa monta hanketta, joissa tähdätään valtio-omisteisen yhtiön tai valtion laitoksen siirtämiseen toimivan johdon omistukseen. Kuvio menee siten, että yksikkö tai yhtiö myydään sijoittajaryhmälle, ja toimiva johto 'sitoutetaan' osa-omistuksin, joista he maksavat nimellisen hinnan tai pelkät kannustinverot. Tälläkin hetkellä johtajien aika palaa näiden omistuskuvioiden järkkäilyyn useammassakin valtionyhtiössä. Kuvioon tietenkin kuuluu, että julkishallinnon asiakkuudet säilyvät eikä kilpailusta tarvitse murehtia moneen vuoteen yksityistämisen jälkeen.

Kaikki valtionyhtiöt pitäisi yksityistää pörssilistauksen kautta tällaisen kähminnän välttämiseksi. Jos valtionyhtiö on liian pieni pörssiin, sen voi lakkauttaa häiritsemästä kilpailua. Uudet omistajat sitten vaihtavat hallituksen ja johdon kyvykkäisiin henkilöihin.

[Jericho]

Kreikan velkaorjuuttaminen, ja vastineeksi saatu yksityistämisohjelma on kansallisomaisuuden ryöstö ja tuntuu kuin Suomessakin tähdättäisiin moiseen.

Ei tähän tarvita IMF:ää.

Suomessa on menossa monta hanketta, joissa tähdätään valtio-omisteisen yhtiön tai valtion laitoksen siirtämiseen toimivan johdon omistukseen. Kuvio menee siten, että yksikkö tai yhtiö myydään sijoittajaryhmälle, ja toimiva johto 'sitoutetaan' osa-omistuksin, joista he maksavat nimellisen hinnan tai pelkät kannustinverot. Tälläkin hetkellä johtajien aika palaa näiden omistuskuvioiden järkkäilyyn useammassakin valtionyhtiössä. Kuvioon tietenkin kuuluu, että julkishallinnon asiakkuudet säilyvät eikä kilpailusta tarvitse murehtia moneen vuoteen yksityistämisen jälkeen.

Tuo on pitkälti sama malli jolla Venäjällä siirrettiin omaisuus parempiin taskuihin  heti Neuvostoliiton hajottua.

Kaikki valtionyhtiöt pitäisi yksityistää pörssilistauksen kautta tällaisen kähminnän välttämiseksi. Jos valtionyhtiö on liian pieni pörssiin, sen voi lakkauttaa häiritsemästä kilpailua. Uudet omistajat sitten vaihtavat hallituksen ja johdon kyvykkäisiin henkilöihin.

Samaa mieltä.

[mietinen]

"Vakausbondien" eli eurobondien käyttöönotosta päätetään ensi viikolla

Euroopan parlamentissa äänestetään vakausbondien eli yhteisvastuullisten eurobondien käyttöönotosta ensi viikolla.

Ajantasa, Yle, 11.1.2013 (kohdassa 11:55)

EU:n tulevaisuus. Maanantaina 11.1.2013 Euroopan unioinin tulevaisuudesta ja Irlannin puheenjohtajakaudesta keskustelemassa europarlamentaarikot Satu Hassi ja Sari Essayah. - Uutispuntarissa kustannustoimittaja Silja Hiidenheimo sekä kirjailija/toimittaja Anu Silfverberg. Ajantasan toimittaa Jari Mäkäräinen.

[Boltush]

Ongelma Suomen liittovaltionvastaisessa liikkeessä on se, että vasemmisto on käytännössä ostettu hiljaiseksi Arhinmäen Audi-paikan arvosta. Perussuomalaisten ja vasemmiston yhteinen rintama olisi ollut erittäin voimakas, mutta tällä hetkellä tuskin kukaan vasuri Esko Seppästä lukuunottamatta on johdonmukaisesti jatkanut vanhaa kritiikkiään liittovaltiokehitystä vastaan. Strateginen voitto liittovaltiomyönteisille voimille on ollut suuri.

[mietinen]

Stability bonds - Vakausjoukkolainojen käyttöönoton toteutettavuus

Euroopan parlamentti - Lopullinen esityslistaluonnos - Tiistai 15. tammikuuta 2013

Vakausjoukkolainojen käyttöönoton toteutettavuus
Mietintö:  Sylvie Goulard (A7-0402/2012)
Mietintö vakausjoukkolainojen käyttöönoton toteutettavuudesta
[COM(2011)0818 -  - 2012/2028(INI)]
Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Vakauslainoja ei ole juuri käsitelty tiedotusvälineissä. Yllä olevia suomenkielisiä asiakirjoja lukemalla saanee jotain kuvaa mitä nyt on suunnitteilla. Reilu vuosi sitten kaavailtiin seuraavanlaista:

EU Nations led by Germany May Issue 'Elite Bonds,' Welt Reports, Bloomberg, 28.11.2011

Germany, France and four other AAA- rated EU members may issue common bonds to help indebted euro region members, Die Welt reported, citing unidentified EU diplomats.

Finland, Holland, Luxembourg and Austria are part of the plan aimed at stabilizing the AAA-rated countries and creating a firewall to calm financial markets, the newspaper said.

The U.K. is involved in the talks over the so-called "elite bonds" that would have an interest rate of 2 percent to 2.5 percent, the newspaper said.

http://en.wikipedia.org/wiki/Eurobonds
www.google.com/search?q=stability+bonds
www.google.com/search?q=vakausjoukkolaina

Alla oleva ei liity vakausjoukkolainoihin, mutta kuvaa komission ja Rehninkin tavoitteita.

Suunnitelma tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi – Keskustelunavaus, Euroopan komissio, 28.11.2012

Suunnitelma tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi – Keskustelunavaus

Bryssel 28. marraskuuta 2012 – Euroopan komissio on tänään hyväksynyt suunnitelman tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi. Siinä esitetään visio vahvan ja vakaan rakenteen luomisesta finanssi- ja talouspolitiikan sekä poliittisen päätöksenteon tueksi.

Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso kommentoi suunnitelmaa seuraavasti: "Tarvitsemme tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton, jotta pääsemme yli luottamuskriisistä, joka vahingoittaa talouksiamme ja kansalaistemme toimeentuloa. Meidän on osoitettava käytännössä, että eurooppalaiset haluavat pysyä yhdessä ja edetä määrätietoisesti niiden finanssi-, talous- ja poliittisten rakenteiden vahvistamisessa, joihin euro ja koko EU tukeutuvat."

Tällaisessa tiiviissä ja aidossa talous- ja rahaliitossa jäsenvaltioiden kaikkiin merkittäviin talous- ja finanssipoliittisiin valintoihin kohdistettaisiin pidemmälle meneviä koordinointi-, hyväksyntä- ja seurantamenettelyjä Euroopan tasolla. Suunnitelmassa viitoitetaan tietä tiiviiseen ja aitoon talous- ja rahaliittoon. Se sisältää toimenpiteitä, joita toteutetaan lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Osa toimenpiteistä voidaan toteuttaa nykyisten perussopimusten pohjalta, mutta osa edellyttää perussopimusten muuttamista.

- Lyhyellä aikavälillä (6–18 kuukautta) etusijalle olisi asetettava jo sovittujen ...

- Keskipitkällä aikavälillä (18 kuukautta – 5 vuotta) julkisen talouden ja talouspolitiikan – myös vero- ja työllisyyspolitiikan – entistä tiukempi koordinointi ...

- Pidemmällä aikavälillä (yli viisi vuotta) pitäisi olla mahdollista laatia autonominen euroalueen talousarvio ...

[Unown1]

Huumoripläjäys vuodelta 2011:

http://www.youtube.com/watch?&v=FI9qHASYvI4#!

[Tomi]

"Vakausbondien" eli eurobondien käyttöönotosta päätetään ensi viikolla

Euroopan parlamentissa äänestetään vakausbondien eli yhteisvastuullisten eurobondien käyttöönotosta ensi viikolla.

Ajantasa, Yle, 11.1.2013 (kohdassa 11:55)

EU:n tulevaisuus. Maanantaina 11.1.2013 Euroopan unioinin tulevaisuudesta ja Irlannin puheenjohtajakaudesta keskustelemassa europarlamentaarikot Satu Hassi ja Sari Essayah. - Uutispuntarissa kustannustoimittaja Silja Hiidenheimo sekä kirjailija/toimittaja Anu Silfverberg. Ajantasan toimittaa Jari Mäkäräinen.

Menee ohi aiheen, mutta huomautan kumminkin.
Ylessä ei osata viikonpäiviä. 11.1.2013 ei ollut maanantai vaan perjantai!

[ikuturso]

http://www.reuters.com/article/2013/01/11/cyprus-bailout-katainen-idUSL5E9CB6O120130111

Finnish PM says ready to support Cyprus, says challenges huge

LIMASSOL | Fri Jan 11, 2013 7:51am EST

Cyprus Jan 11 (Reuters) - Finland's Prime Minister Jyrki Katainen said his country is ready to support Cyprus in its attempts to secure a bailout, but the island's government needs to show stronger leadership to meet "huge challenges".

"The challenges are really huge, but I'm sure if and when the country can get a new and strong and committed leadership capable of strengthening confidence ..it will have a tremendous positive impact," he told journalists on Friday at a meeting of European centre-right parties meeting in Limassol, Cyprus.

Katainen ei noudata Suomen kansan tahtoa.
http://yle.fi/uutiset/kysely_eurokriisin_pahin_vaihe_ei_ole_viela_ohi/6431140
Lainaus:
Kysely: Eurokriisin pahin vaihe ei ole vielä ohi
Puolet suomalaisista ei antaisi kriisimaille lisää tukea. Kaksi kolmesta suomalaisesta ei usko, että pahinta vaihetta olisi vielä nähty.

Katainen siis aikoo pääomittaa myös Venäjän pankit.

Antaisi olla jo.

-i-

[skrabb]

Pelastammeko seuraavaksi rahanpesijöitä?

Analyysi Kypros on pieni ja pinteessä – ja europäättäjien poliittinen painajainen. Saarivaltio anoi hätärahaa jo viime kesänä mutta ei ole vielä saanut rahaa tai vastausta. Kypros on vaarassa "kaatua" ja jopa ajautua ulos eurosta, mutta "pelastustoimia" viivyttää epäily tukimiljardien päätymisestä rahanpesijöille.

Jan Hurri
13.1.2013 06:01

Kreikan ja muiden kriisimaiden "pelastuspaketeista" suurin osa on päätynyt "pelastettavien" kriisimaiden yksityisille rahoittajille, kuten kansainvälisille  suurpankeille ja vipurahastojen kaltaisille muille sijoittajille.

Seuraavan "pelastuspaketin" anoja vaikuttaa kriisin vähäpätöiseltä sivujuonteelta – mutta kriisirahan lopullinen määränpää näyttää entistäkin kyseenalaisemmalta.

Seuraavaksi Suomellakin näyttää olevan suuri riski päätyä "pelastamaan" kansainvälisiä rahanpesijöitä.

Kyse on Kyproksesta, joka on:
? kansantalouden luvuin euroalueen kolmanneksi pienin jäsenvaltio,
? valtion velkamäärin kuin tähänastisten kriisitoimien pyöristysvirhe,
? veroja pakoilevan laittoman rahan keskeinen kauttakulkupaikka, ja
? europäättäjien poliittinen painajainen ja rutikuiva ruutitynnyri.

Eivätkä Kyproksen alituiset rahanpesuepäilyt ole kuin puolet europäättäjien painajaisesta.
Toinen puoli on se, että ilman "pelastuspakettia" Kypros on vaarassa "kaatua" maksukyvyttömyyteen ja jopa ajautua eroon eurosta.

Europäättäjillä onkin edessään yksi kriisin tähän mennessä vaikeimmista valinnoista, jossa on kaksi huonoa vaihtoehtoa eikä yhtään hyvää.
Heidän on joko myönnettävä Kyprokselle tukiluottoja ja näin käytännössä pelastettava kansainväliset rahanpesijät pinteestä. Tai sitten heidän on otettava riski edes pikkuruisen eurovaltion vararikosta ja jopa euron hajoamisesta.

Kuin kriisitoimien pyöristysvirhe

Kyproksen valtiolla oli viime vuoden lopussa erityyppistä velkaa yhteensä noin 15 miljardia euroa, ilmenee valtion rahoituskonttorin julkaisemista tiedoista.

Saarivaltion velka on pyörein luvuin 0,2 prosenttia kaikkien eurovaltioiden veloista ja 0,4 prosenttia viiden huimasti Kyprosta suuremman kriisivaltion, Kreikan, Irlannin, Portugalin, Espanjan ja Italian, velkamäärästä.

Pelkät valtion omat velat ja niiden hoitaminen eivät ole Kyprokselle edes taantuman oloissa varsinainen ongelma, vaan se, että valtion velkataakka uhkaa pikapuolin räjähtää kaksinkertaiseksi tai vielä suuremmaksi.

Samaan tapaan kuin aiemmin Islannissa, Irlannissa ja viimeksi Espanjassa, varsinainen ongelma ovat Kyproksessakin pankit. Ne ovat saarivaltion talousmittoihin verrattuna hervottoman suuria – ja lisäksi viittä vaille valtion sylissä.

On epäselvää, kuinka kauan Kyproksen pankit kykenevät jatkamaan toimintaansa elleivät ne saa valtiolta uutta pääomaa.

Osakkeenomistajat tai muutkaan yksityiset rahoittajat eivät suostu pääomittamaan tai muutoinkaan rahoittamaan uusin sijoituksin pinteessä olevia kriisipankkeja.

Osa Kyproksen suurista pankeista anoi valtiolta pääomatukea jo viime keväänä pian sen jälkeen, kun ne olivat kärsineet mittavia tappioita Kreikan valtion ensimmäisessä velkasaneerauksessa.

Tarvittavat summat ovat liian suuria Kyproksen valtiolle – joka anoikin pian pankkien pääomapyynnön jälkeen apurahoitusta muilta eurovaltioilta.

Painajainen
pankeista

Kyproksen valtio on pankkiensa kanssa pinteessä, sillä suurin osa kyproslaisten pankkien rahoituksesta on talletuksia ja näin ollen valtion takaaman talletussuojan piirissä.

Maan keskuspankin julkaisemien tilastojen mukaan pankeilla on vastuullaan muiden kuin toisten rahoituslaitosten talletuksia yhteensä 70 miljardia euroa. Nämä ovat yhtä kuin pankkien velkoja talletusasiakkaille.

Talletuksista huomattavan suuri osa – tarkemmin sanottuna 20 miljardia euroa – on ulkomaisten asiakkaiden talletuksia. Näistä taas valtaosa on muita kuin euromääräisiä talletuksia, suurin osa on saapunut saarelle Yhdysvaltain dollareina.

Europäättäjien painajainen kiteytyy juuri noihin ulkomaisten asiakkaiden talletuksiin.

Talletuksiin liittyviä mahdollisesti kyseenalaisia erityispiirteitä ovat vuoron perään tutkineet niin EU-komissio, Suomen valtiovarainministeriö kuin Saksan salainen poliisi.

Saksalaislehti Der Spiegelin lainaamien vakoilulähteiden mukaan kyse on suurimmaksi osaksi veroja pakoilevasta laittomasta rahasta, joka on pääosin venäläistä perua.

Venäjä lainaa, jos euromaat lainaavat

Sitä eivät vielä ole julki lausuneet sen enempää Kyproksen kuin muidenkaan euromaiden talousviranomaiset, kuinka suurta apurahaa Kypros on muilta eurovaltioilta anonut.

Sen sijaan summaa ovat arvioineet esimerkiksi velkakirjamarkkinoiden suurpankit omissa analyysiraporteissaan. Esimerkiksi yhdysvaltalaispankki Bank of America Merrill Lynchin (BAML) eri lähteistä kokoama arvio tukitarpeesta on 15–20 miljardia euroa.

Pankin lähteiden mukaan Venäjän valtiovarainministeriö on kertonut Kyproksen anoneen Venäjän valtiolta viiden miljardin euron luottoa ja eurovaltioilta 15 miljardin luottoa.

Venäjän valtio on ennestään lainannut Kyprokselle 2,5 miljardia euroa, mutta BAML:n tietojen mukaan Venäjä on torjunut uudet laina-anomukset ja luvannut lisää rahaa vain sillä ehdolla, että Kypros saa ensin eurovaltioilta "pelastuspaketin".

Tieto Venäjän valtion osallistumisesta Kyproksen valtion rahoitustukeen on osin hämmentävä.

Suomen eduskunnassakin esiin nousseiden rahanpesuepäilyjen mukaan Kyproksen pankkien kyseenalaiset talletusmiljardit ovat todennäköisimmin juuri Venäjän verottajaa lainvastaisesti pakoilevaa rikollista rahaa.
[...]

Koko juttu:
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/01/13/pelastammeko-seuraavaksi-rahanpesijoita/2013612/170

[Tomi]

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2013/01/13/rikospaikkana-eu-missa-kunnossa-uhri-on/2013638/12

Rikospaikkana EU – missä kunnossa uhri on?
ARI-VEIKKO PELTONEN
Jos EU:n nykytilaa arvioisi rikospaikkatutkijoiden keinoilla ja tavoilla, analyysi olisi selvä. Konnuuksien, kriisitilanteiden ja oman nopean laajenemisensa takia uhriksi joutuneella unioniparalla on kolme vakavaa vammaa, jotka vaativat pikaista hoitoa.

Miksi EU tuntuu kaukaiselta ja vaikealta? Mikä olisi viilein mahdollinen analyysi EU:n nykytilasta, hieman televisiosarja CSI:n rikospaikkatutkijoiden tyyliin?

Taloussanomien haastattelema julkisoikeuden asiantuntija Teuvo Pohjolainen arvioi EU:n nykyisiä ongelmakohtia. Hänen mukaansa kolme yhteisömme kriiseistä ja byrokratiastaan saamaa "pahaa osumaa" vaatii pikaista hoitoa.

1. Yhteisön avoimuus ja julkisuus eivät toimi

– Avoimuudesta ja julkisuudesta päätöksenteossa EU:ssa on toki puhuttu paljon. Vuosituhannen vaihteessa julkisuusperiaate sisällytettiin EU-oikeuteen, Pohjolainen sanoo.

– Kyse on paljolti hallitusten välisestä yhteistyöstä. Ongelmana on se, että eri valtioiden kanta asioihin muodostuu eri tavoin, eikä yleiseurooppalaista kansalaiskeskustelua ole voitu toteuttaa.

Lisäksi julkisuutta rajoittaa hänen mukaansa se, että osa valmistelusta – esimerkiksi EU:n toimielimissä käyty keskustelu – on salaista.

– Suomi on kyllä tässä hyvä poikkeus, sillä meillä hallitus vie keskeiset EU-asiat eduskuntaan, jolloin ainakin periaatteessa voidaan käydä myös kansalaiskeskustelua. Tosin monesti asiat ovat tuolloin EU:n piirissä jo niin pitkälle valmisteltuja, ettei keskustelulla ole suurta vaikutusta, Pohjolainen kertoo.

– Käytännössä julkisuus ei toimi riittävästi EU:ssa, Pohjolainen arvioi.

Ongelmana on hänen mukaansa erityisesti komission valmistelu ja päätöksenteko.

– Komissio koetaan epädemokraattiseksi. Se on keskeinen asioiden valmistelija ja itsenäinen päätöksentekijä, jonka päätöksenteon valmistelusta ei käydä kansalaiskeskustelua. Komissio ei ole kansalaisten ohjauksessa. Keskustelua käydään useimmiten Pohjolaisen mukaan vasta sitten, kun komissiolla on asioista valmis ehdotus.

– Se on liian myöhäinen vaihe, hän sanoo.

2. Perusteltavuus ja oikeuttaminen on puutteellista

– EU:n elinten toiminnan perusteltavuuden ja oikeuttamisen kannalta olisi tärkeää, että unionin toimielimet olisivat nykyistä suoremmin vastuussa kansalaisille. Se vaatii tietysti paljon nykyistä suurempaa avoimuutta, mutta nykyinen välillinen päätöksenteon malli ei enää riitä, hän sanoo.

– Nykyään jopa päätösten jälkeen ei tiedetä, mitkä asiat menevät läpi, sillä eri jäsenvaltioiden edut täytyy vielä ottaa huomioon päätöksen teon jälkeen. On nähty myös erilaisia tulkintoja siitä, mitä oikeastaan on päätetty.

– Ei ole ihme, jos kansalaiset putoavat kyydistä.

Hänen mukaansa esimerkiksi Suomessa pitäisi olla kansalaisten tiedossa, mikä on hallituksen linja EU-asioissa ja miten tiukasti linjasta voidaan käytännössä pitää kiinni.

– Nykymallissa päätöksien perusteltavuus on heikkoa siitä syystä, että on hirveän tärkeää, mikä on suurten jäsenvaltioiden linja. Päätöksiä ei voi tehdä, jos Saksa ja Ranska eivät ole jostakin asiasta ennalta sopineet.

Pohjolainen ehdottaa, että Suomessa hallituksen työskentelyä uudistettaisiin niin, että vaalikauden aikana reagoitaisiin nykyistä nopeammin muuttuneisiin tilanteisiin EU:ssa.

– Hallituksen pitäisi tarkastaa ja kertoa EU-linjastaan vähintään kahden vuoden välein. Suomen linjan tarkastamien ja julkistaminen hallitusohjelmatasolla olisi päätöksenteon perusteltavuuden kannalta oleellisen tärkeää. Vasta silloinhan se päätyisi julkiseen kansalaiskeskusteluun, hän pohtii.
   
3. Demokratiaa puuttuu!

– Demokratia ja sen edistäminen ovat EU:n kehittymisen ehtoja, Pohjalainen sanoo.

– Nykyjärjestelmässä komission ja ministerineuvoston roolit ovat keskeisiä. Komissio koetaan salaperäiseksi ja jäsenvaltioiden ja parlamentin vaikuttamisen ulottumattomaksi toimijaksi. Ministerineuvosto puolestaan edustaa jäsenvaltioiden joskus hajanaisia intressejä, eikä se ole vastuussa Euroopan tason toimielimille.

– Näiden sijaan EU:ssa pitäisi olla nykyistä selkeämmin parlamentille vastuullinen hallitus, jota voitaisiin koetella ja keskustella siitä, mihin EU pyrkii ja on menossa.

– Jonkinlainen välikysymyskeskustelun mahdollisuus pitäisi myös olla.

Pohjolaisen mukaan tosin komission puheenjohtaja tai koko komissiokin voidaan nykyisin toki erottaa, mutta kyse ei ole aidosta parlamentaarisesta luottamusjärjestelmästä.

– Poliittiset rakenteet pitäisi siis uudistaa. Harmi vain, että tällöin keskustelu vajoaa keskusteluksi "liittovaltio vai ei". Liittovaltio on sanana saanut tällä kertaa EU-keskustelussa huonon maineen, vaikka juuri nyt pitäisi keskustella demokratian lisäämisestä, Pohjolainen sanoo.

[PaulR]

Kreikan velkaorjuuttaminen, ja vastineeksi saatu yksityistämisohjelma on kansallisomaisuuden ryöstö ja tuntuu kuin Suomessakin tähdättäisiin moiseen. Antiglobalistinen liike aikoinaan syytti maailmanpankkia ja IMF:ä samanlaisesta toiminnasta kehitysmaissa (hidas velkaorjuutus ja sen jälkeen pakotettu polkumyynti-yksityistäminen) Mutta hyötyvä taho saattaakin tulla idästä Kreikan tapauksessa.

Sitähän tämä. Kolmannen maailman operaatiosuunnitelma ensimmäisessä. Suomella pyyhkii toistaiseksi sen verran hyvin, että kyykkyyn saada kuin rankalla varainsiirolla. Näiden on pakko laittaa vararikkoon samaan aikaan.

Jaettu taakka, solidaarisuus ja vastuunkanto kuulostaa nykyään hieman kornilta. Alan Watt tietää kertoa enemmän. http://www.youtube.com/results?search_query=alan+watt&oq=alan+watt&gs_l=youtube.3..35i39l2j0l8.1385.3485.0.4630.9.9.0.0.0.0.127.869.4j5.9.0...0.0...1ac.1.t5CGpz82OCw

[PaulR]

Banks, Gold and Guns - The Corbett Report  [Julkaistu 13.01.2013]
http://www.youtube.com/watch?v=mK4YxpUVVH4

[ikuturso]

Cyprus Jan 11 (Reuters) - Finland's Prime Minister Jyrki Katainen said his country is ready to support Cyprus in its attempts to secure a bailout

Palaan vielä tähän. Ensinnäkin mikä on Kataisen maa. Katainen sanoo, että hänen maansa on valmis. Ei minulta ole kysytty. Kansalta on gallupeissa, ja kansa on eri mieltä.

Sitten on huomattavaa, että:
- Umayya Abu-Hannan kirjoitus oli Hesarin suosituin nettikirjoitus, ja se on taas poikinut miljoona kolumnia, analyysiä, a-talkkia ja yleisönosastokirjoitusta täyttäen uutisvirran.
- STX-päätöksen laillisuuden ja telakkateollisuuden tukemisen ja tulevaisuuden pohdinta on täyttänyt sen toisen puolen uutisvirtaa.

Samaan aikaan Katainen kerää selkääntaputuksia Limassolin rantalomakohteessa Kyproksella keskustaoikeistolaisten puolueiden tapaamisessa julistamalla, että hänen maansa on valmis tukemaan Kyprosta.

Ei mahdu iltauutisiin eikä päivälehtiin. Jan Hurri on ainoa, joka on tarttunut aiheeseen.

-i-

[Jericho]

Cyprus Jan 11 (Reuters) - Finland's Prime Minister Jyrki Katainen said his country is ready to support Cyprus in its attempts to secure a bailout

Jykkä on jo anaaliraiskattu niin perin pohjin siellä ytimessä, ettei jaksa enää laittaa vastaan.

Antaa palaa vaan!

[ämpee]

Tätä kannattaakin pitää silmällä, vaikka ei se tietenkään nyt mitenkään vaikuta itse asiaan, mutta tämä kyllä muistetaan.
Jyrki siis on luvannut täyden tukensa Kyproksen rahanpesupankeille.
Reipas niskalenkki jälleen, mutta ikävä kyllä lastenlastemme varallisuudesta.