Saako uskontoa ja politiikkaa sekoittaa keskenään?

[Morsum]

Saahan ne sekoittaa, mutta ainakaan Suomessa se ei kannata, jos aikoo vakavasti otettavaksi vaihtoehdoksi poliittisella kentällä. Piho hihhuloinnillaan karkoittaa vielä ne vähäisetkin varteenotettavat äänestäjänsä jumal-skeidallaan.

Minusta Jumala on pientä esileikkiä ja varsinainen makkara työnnetään suuhun profetioinnin kohdalla.

[Suomi2050]

Ei saa. Kirkko ja valtio pitäisi erottaa toisistaan. Uskonnonopetus kouluissa lopetettava.

[Elcric12]

Sinulla on tässä piilossa ainakin kaksi premissiä:

1) Lapsen siittäminen ja synnyttäminen tapahtuu vain avioliitossa.
2) Lapsen siittäneiden ja synnyttäneiden tulisi myös kasvattaa hänet.

Ilman näitä et voi arvottaa heteroavioliittoa homoavioliittoa hyödyllisemmäksi, ellet lisää vielä lisäperusteluja kaipaavaa premissiä:

3) Kasvaminen heteroperheessä on lapselle parempi kuin homoperheessä kasvaminen.

Tuo kuutospremissi on myös siitä ikävä, että esimerkiksi äänioikeutta voisi lähteä rajoittamaan samalla perusteella. Ei ole syytä antaa yhtäläistä painoarvoa kahden eri ihmisen äänelle, jos toinen on yhteiskunnalle paljon hyödyllisempi kuin toinen.

Demokratian perusperiaate on että 1 ihminen = 1 ääni, vähän eri juttu kuin tämä.

PiiloPremissit (PP)1-2 eivät ole välttämättömiä, jos otamme mukaan toisen piilopremissin (joka on se, mitä ajattelin mutta en tuonut esiin):

PP3: Jos lapsen siittävät parisuhteessa olevat henkilöt ilman ulkopuolista "inputtia", on "prosessi" sekä tehokkaampi (mahdollistaa keskimäärin korkeamman syntyvyyden, mikä on Suomen kannalta aika olellista ellemme halua kuolla sukupuuttoon jos nykysyntyvyysaste jatkuu ikuisuuteen) että halvempi yhteiskunnan kannalta (ei ylimääräisiä hoitoja, ylimääräistä byreokratiaa jne). On tietenkin tilanteita missä homomiehet luovuttavat suoraan spermaa lesboille mutta prosessissa on  omat "mutkansa" ja rasitteensa käytännön kannalta (huoltajuus, yhteydenpito, suostumus, saatavuus, jne.) mitä ei olisi jos lisääntyminen olisi hoidettu heterojen kesken kautta.   

Lisäksi PP4: Avioliitto on lasten hankkimisten tuki, ei edellytys.

Miten tämä nyt puolsikaan sitä, että avioliiton ei pitäisi olla lain edessä sukupuolineutraali? Eihän se yhtäkään heteroparia poistaisi, jolloin lapsien tuotannon tehokkuus ei kärsisi. Pikemminkin kaikki homoperheiden lapsen hankintaa edistävä lisäisi tuota kokonaistehokkuutta.

[Kauhea Ihmismäinen Otus]

Miten tämä nyt puolsikaan sitä, että avioliiton ei pitäisi olla lain edessä sukupuolineutraali? Eihän se yhtäkään heteroparia poistaisi, jolloin lapsien tuotannon tehokkuus ei kärsisi. Pikemminkin kaikki homoperheiden lapsen hankintaa edistävä lisäisi tuota kokonaistehokkuutta.

Status quo on se, että avioliitto on 1N + 1M. Argumenttini pointti oli se, että status quo kannattaa pitää koska esittämäni argumentti osoittaa, että hetero- ja homoliitoissa on perustavanlainen ero, jonka takia niiden kutsuminen samaksi tai asettaminen samalle viivalle yhteiskunnassa on harhaanjohtavaa. Kannatan Pressan ehdoitusta, jossa heteroille ja homoille eri liitot. 

[jmm]

Tietysti niitä täytyy saada sekoittaa keskenään. Toivon kuitenkin että yhteisten asioidemme hoidossa uskonnoilla on mahdollisimman pieni rooli.

En usko että yhteiskuntaa voidaan rakentaa minkään pyhien kirjoitusten varaan vaan sen pitää perustua rationaaliseen ajatteluun, tieteisiin ja todellisuuteen.

[Saturoitunut]

Demokratian perusperiaate on että 1 ihminen = 1 ääni, vähän eri juttu kuin tämä.

PiiloPremissit (PP)1-2 eivät ole välttämättömiä, jos otamme mukaan toisen piilopremissin (joka on se, mitä ajattelin mutta en tuonut esiin):

PP3: Jos lapsen siittävät parisuhteessa olevat henkilöt ilman ulkopuolista "inputtia", on "prosessi" sekä tehokkaampi (mahdollistaa keskimäärin korkeamman syntyvyyden, mikä on Suomen kannalta aika olellista ellemme halua kuolla sukupuuttoon jos nykysyntyvyysaste jatkuu ikuisuuteen) että halvempi yhteiskunnan kannalta (ei ylimääräisiä hoitoja, ylimääräistä byreokratiaa jne). On tietenkin tilanteita missä homomiehet luovuttavat suoraan spermaa lesboille mutta prosessissa on  omat "mutkansa" ja rasitteensa käytännön kannalta (huoltajuus, yhteydenpito, suostumus, saatavuus, jne.) mitä ei olisi jos lisääntyminen olisi hoidettu heterojen kesken kautta.   

Lisäksi PP4: Avioliitto on lasten hankkimisten tuki, ei edellytys.

Hetero- ja homoavioliittojen samanarvoisuutta tukemaan voi myös kaivaa periaatteita oikeusvaltion, tasa-arvon tms. sisuksista.

On helppo kuvitella yhteiskunta, jossa ihmiset paneskelevat aviosäädystä riippumatta vapaasti keskenään, ja jossa näin syntyvät lapset kerätään vauvapankkiin, josta ne jaellaan edelleen hetero- ja homopareille kasvatettavaksi. Lapsen, öö, luominen ja kasvattaminen ovat siis tällöin täysin erillisiä toimenpiteitä. Ongelma sun edellisessä viestissä oli se, että yritit osoittaa heteroparit hyödyllisemmäksi sillä perusteella, että lapsentekoon tarvitaan sekä mies että nainen, mutta et mitenkään sitonut avioliittoa lapsenteon välttämättömäksi osaseksi. Tosielämässä lapsia putkahtaa kaikenlaisiin perheisiin ja olosuhteisiin. Siksi päättelysi ei mielestäni toimi.

Toi PP3 taitaa pitää sisällään useamman premissin ja vielä johtopäätöksiäkin. Myöskin aikaisempaan kuvitteelliseen yhteiskuntajärjestykseen palaten voisi väittää, että syntyvyys saattaisi kuvitteellisessa esimerkissä olla jopa korkeampaa, koska abortin sijaan ei-toivottu vauva luovutettaisiin pois ja loppusijoitettaisiin johonkin kasvatuskykyisempään perheeseen. Tällä tavalla voitaisiin myös taata lapselle parempi mahdollisuus ehjään perhe-elämään.

=> Kysymys on vähän off-topic koska pointtina on ketkä ja miten voivat siittää lapsia eikä keillä on lapsia, jotka ovat saaneet alkunsa ulkopuolisesta inputista.

Kuitenkin:
Kädet ylös kaikki ne, jotka olisivat halunneet, että 1 miehen ja 1 naisen sijaan teidät olisi kasvattanut 2 miestä tai 2 naista? Epäilen että aika moni preferoi 1 äiti + 1 isä.

Se tutkimus aiheesta, missä suurin tietämäni otanta osoittaa "kutinani" oikeaksi Regnerus, 2012

Pointti on siinä, että siittäminen ja kasvattaminen ovat kaksi eri asiaa. Päättelyketjusi ei pidä, ellet kykene liittämään näitä erottamattomasti yhteen. Tai ainakaan et voi sitä käyttäen osoittaa heteroavioliittoa homoavioliittoa hyödyllisemmäksi.

Tämä kaikki ottamatta kantaa siihen, saako kaksi stailaajaa mennä naimisiin keskenään.

[Parsifal]

Mainittakoon toki, etteivät uskonnot suinkaan ole ainoa asia, jonka nimissä päättäjät puuttuvat perusteettomasti ihmisten asioihin. Monet poliittiset ideologiat perustuvat tähän, ja sen vuoksi on vaikeaa estää tai kieltää juuri uskontoa poliittisen päätöksenteon välineenä.

Toisinaan uskonto saattaa olla kahdesta vaihtoehdosta pienempi paha, uskonnosta riippuen. Kyllä kristillisyys aina mieluisampaa on kuin kommunismi.

Sen sijaan minun on vaikea keksiä, mihin verrattuna esimerkiksi islam olisi minkäänlainen parannus. Ainoa raakuus mikä islamista puuttuu on kannibalismi, enkä ole siitäkään ihan varma.

[Saturoitunut]

Ja monia muitakin. Esimerkiksi, että avioliittoon kuuluu vain kaksi - usemman hengenliitot putoavat homo-hetero jaottelun ulkopuolelle. Että molemmat ovat sukukypsiä ja edustavat lajeja, jotka keskenään lisääntymiskykyisiä - mies ja lammas ei kelpaa; nainen ja apina kelpaa, ja on kai vielä 1500-luvulla jossainpäin maailmaa ollut hyväksyttävä ja toimiva "avioliitto". Entä avaruusolioiden kanssa "liittoutuminen" tai vielä kuvitteellisemmat mahdollisuudet? Keskusteltavaa löytyy loputtomasti, mutta oletetaan nyt tämän planeetan ja maan normaalit olot lähtökohdiksi. Itse en jatka näistä sen enempää. Kiitän vain Kauhea Ihmismäinen Otusta hyvistä ja perustelluista näkemyksistä.

Mielestäsi on siis tällä planeetalla normaalia, että lapset syntyvät aina avioliittoon? Muunlaiset tapaukset ovat niin harvalukuisia, että niitä ei tarvitse ottaa huomioon?

[Kauhea Ihmismäinen Otus]

Pointti on siinä, että siittäminen ja kasvattaminen ovat kaksi eri asiaa. Päättelyketjusi ei pidä, ellet kykene liittämään näitä erottamattomasti yhteen. Tai ainakaan et voi sitä käyttäen osoittaa heteroavioliittoa homoavioliittoa hyödyllisemmäksi.

Ehjä ydinperhe tuottaa penskoja, jotka ovat keskimäärin kaikkia muita vertailuryhmiä paremmin hyvinvoivia => kts tämä tutkimus Regnerus, 2012

Lisäksi heteroliitossa penskojen lukumäärän suhde säätöön ja kustannuksiin on paras muihin muotoihin verrattuna.

[Vesa Heimo]

Toisinaan uskonto saattaa olla kahdesta vaihtoehdosta pienempi paha, uskonnosta riippuen. Kyllä kristillisyys aina mieluisampaa on kuin kommunismi.

Riippuu siitä  kristillisyydestä ja kommunismista mitä kulloinkin noudatetaan.

[Kauhea Ihmismäinen Otus]

En usko että yhteiskuntaa voidaan rakentaa minkään pyhien kirjoitusten varaan vaan sen pitää perustua rationaaliseen ajatteluun, tieteisiin ja todellisuuteen.

Kyllähän yhteiskunnan voi rakentaa pyhien kirjojen varaan. Jos kuitenkin pysytään pyhissä kirjoissa, niin yhteiskunta ei voi juurikaan edetä mihinkään. Uskonnothan edellyttävät tieteellisen edistyksen hylkäämistä koska se on usein ristiriidassa pyhien kirjojen kanssa.

Tämä asia on havaittavissa muslimimaissa. Tosin niissäkin ollaan usein hylätty monia dogmeja edistyksen nimissä. Puhumattakaan kristityistä. Ts. edes uskovaiset itse eivät halua elää siinä kurjuudessa ja itseruoskinnassa mitä heidän pyhät kirjat edellyttäisivät. Rusinat pullasta siis.

Olkinukke. Uuden Testamentin vaatimusten mukaan ei ole hankala elää nyky-yhteiskunnassa- pl. seksuaalietiikan ja hillittömän dokailun suhteen. UT:ssä ei ole hirveetä käskylitaniaa kuten Mooseksen laissa tai Koraanissa mikä jäädyttää uskonnon aikakapseliin, siksipä kristinusko on aika joustava. Jos ihmettelette, miksi kristityt eivät seuraa kaikkia VT:n käskyjä niin sille on erittäin hyvä syy, kts. Apostolien teot 15:29

[Kuosto]

Minä sekoitan ainakin uskontoa ja politiikkaa keskenään (oikealla tavalla) --- Esim. minun käsitykseni sukupuolineutraalin avioliiton vastustamisesta perustuu uskontoon ja Raamattuun.

Jokaisella ihmisellä on jokin arvopohja, josta käsin hän muodostaa mielipiteitään. Minulla se on kristinusko ja Raamattu.

Piho voi tietenkin sekoittaa politiikan ja uskonnon keskenään, aivan kuten sen sekoittavat Päivi Räsänen ja erinäiset uskonnolliset johtajat ympäri maailman; erityisesti Vatikaanissa ja islamilaisissa  maissa. Pihon poliittinen uskottavuus on tosin silloin nolla tai peräti pakkasen puolella.

Näitä sekoittajia kannattaakin varoa, sillä teokratia tuo vain noitarovioita, kivitystuomioita ja polttopulloja.

Sen sijaan Pihon väite, että hänen käsityksensä "perustuu [kristin]uskontoon ja Raamattuun" on ilmeisen epätosi. Samoista lähtökohdista on päädytty, asiassa kuin asiassa, täsmälleen päinvastaisiin näkemyksiin kuin Piho. Se osoittaa, että mielipiteen tosiasiallinen peruste on joku aivan muu, kuin Lähi-Idän vanhat kansantarut.

[sivullinen.]

Pointtini oli lähinnä se, että arvot eivät edellytä mitään jumalallista interventiota. Ne syntyvät (tiettyyn rajaan saakka) ihan luonnostaan koska se on edullista yhteisölle ja yksilölle.

Pointtisi oli väärä. Arvot edellyttävät jumalallista interventiota, koska ne eivät ole edullisia yksilölle. Sodassa yksilön ei ikinä kannattaisi puolustaa omaa maataan. Hänen kannattaisi paeta. Saivartelemalla sitä voi yrittää teoretisoida, että sodasta käpykaartissa selvinnyt tullaan omien toimesta lynkkaamaan, ja siksi sotiminen on yksilön kannalta hyvä. Se ei pidä paikkaansa. Sodissa riski tulla tapetuksi voittaa kaikki muut riskit. Sota on erittäin huono yksilölle, mutta joskus välttämätön yhteisölle.

Jumalalat alunperinkin tarkoittavat yhteisön näkökulmasta asioita katsovia henkilöitä: lainsäätäjiä ennen kuin laki oli keksitty. Faarao on Jumala. Faarao vastuulla on koko Egypti: sen maa; sen kansa; sen kaikki. Egyptiläinen maanviljelijä on maanviljelijä. Hänen vastuullaan on maapläntti, vaimo ja lapset. Seuraavassa sivilisaatiossa eli Kreikassa pätee sama. Jumalat ovat kansan yläpuolella olevia - nyt jo osittain käsitteelliksi muuttuneita - henkilöitä. Silti vielä täysin ihmishahmoisia. Justia oikeuden Jumalatar ylläpitää kansassa oikeuskäsitystä; Ares on "puolustusministeri" eli hänen nimissään ylläpidetään yhteisön puolustusvoimia. Kaikki Jumalat palvelevat samaa tarkoitusta: yhteisön elinvoimaisuutta. Sama jatkuu Rooman vallan aikaan, sitten nousee kristinusko ja Jumalat muuttuvat taas asteen "epähenkilöllisemmäksi"; pois idolin - jumalan kuvan - palvonnasta, kohti jumalan sanan - sen tarkoituksen - palvontaa. Silti pyhimykset ottavat Jumalan osaa. Islam syntyy ja siellä taas profeetat ovat jo Jumalan tahdon ilmoittajia. Keskiajan euroopassa kansa yhdistetään suojeluspyhimyksien nimessä. Vielä Suomen autonomian aikaan Venäjän Tsaaria pidettiin Jumalan edustajana maanpäällä. Ja kuten tunnettu sana ministeri tarkoittaa myös pappia (eng. minister), ja on kieliopillinen muunnos sanasta magister, joka tarkoittaa maisteria eli jumaloppinutta.

Uskonto on siis se "yhteiskunta", joka meillä ylipäätään on. Ilman uskontoa ei ole mitään yhteistä arvopohjaa, eikä siten mitään miksi minun pitäisi yksilönä välittää jos vaikka hkanime ammuttaisiin eläimenä. Uskonto sitoo joukon ihmisiä yhteen. Jo roomalaiset tiesivät miten pakanuuteen vajonneet kansat tulivat helpoiksi voittaa ja valloittaa. Niissä ei kukaan puolustanut toista, ja siten yksilöt voitiin alistaa yksi kerrallaan. Nykyiset uskonnot tosin eivät enää näe Jumalaa persoonaalisena pilven reunalla olevana ihmishahmona. Kommunismi, "hyvinvointivaltio" ja markkinatalous uskovat kukin hieman omalla tavallaan toteuttavansa jumalallista tahtoa. Ne ovat perineet tappamisen kieltämisen kristinuskosta tai jättävät sen muille. Kommunismissa Saturoituneen toivomia - "sinun lapsesi eivät ole sinun" - perhemalleja kokeiltiin, mutta huonolla menestyksellä. Uskottiin niiden olevan mahdollisia; uskottiin eli kokeiltiin. Uskonto ei myöskään ole darvinistinen evoluution avulla kehittynyt ainoa toimiva yhteiskuntamuoto. Se on eräs sellainen kokeilu. On monta tapaa yrittää selvitä evoluution taistelussa, uskonto on valinta yhden tavan suuntaan. Tieliikenteessä voi olla oikeanpuoleinen liikenne tai vasemman puoleinen liikenne. Molemmat ovat suunnilleen yhtä hyviä. Pitää valita toinen. Se on uskonto - vaikka nykyään kutsumme sitä poliittiseksi päätökseksi.

[Rubiikinkuutio]

Väite, että uskontoa ja politiikkaa ei pidä sekoittaa keskenään, on vanhentunutta propagandaa.

Olen tietyssä mielessä samaa mieltä. Tuo on validi mielipide siinä missä näkemys siitä, että ne pitää sekottaa keskenään.

Itse vastustan uskonnon ja politiikan sekoittamista keskenään, mutta demokratiassa jokainen saa äänestä niistä syistä kuin tahtoo. Jos se syy on uskonto, niin se on hyväksyttävä.

[Vesa Heimo]

http://joukopiho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/122201-maailman-tarkeimmat-tapahtumat-tasta-paivasta-ikuisuuteen

Linkitämpä tämän uusimman tänne- asia kun liittyy ketjun aloittajaan. En meinaa pidätellä hengitystä odotellessani niiden "salaisuuksien" paljastumista.

[Rubiikinkuutio]

Esim. minun käsitykseni sukupuolineutraalin avioliiton vastustamisesta perustuu uskontoon ja Raamattuun.

Tuo on minusta hyvä peruste miksi uskontoa ei saisi sekoittaa politiikkaan.

Ei saisi vai ei sinusta kannata? Kyllähän jokainen saa äänestää siitä perusteesta kuin tahtoo?

Itse aion jatkossakin äänestää poliitkkoja jotka eivät tahdo sekottaa politiikkaa ja uskotoa, mutta taistelen sen oikeuden puolesta että demokratiassa saa myös äänestää uskonnollisten mielipiteiden pohjalta jos tahtoo.

[Morsum]

Jouko Piho saa Jumalan kuullostamaan niin verenhimoiselta paskiaiselta, ettei maailma ole ikinä vastaavaa nähnyt.

[Pöllömestari]

Jeesus kehoittaa uudessa testamentissä pitämään uskonnon ja valtiovallan erossa toisistaan? Luuk. 20:22-25 ja Matt. 22:17-21

[Goman]

Meidän ateistien kannalta on surullista todeta, että maailmanhistoriassa on tapettu ihmisiä eniten ateististen valtioiden toimesta (Venäjä,Kiina).

Siitä huolimatta, uskonnon ja politiikan yhdistäminen on tulenarkaa peliä. En kannata.
Vaikkapa Pohjois-Irlannin historia on aika varoittava esimerkki. Voi olla, että myöskään Egyptin koptit eivät näe kovin hyvänä ideana islamilaisen puolueen muodostamista...

Ne jotka kannattavat uskonnon ja politiikan yhdistämistä, ottakoon huomioon että heidän oma uskonsa saattaa jäädä myös paitsioon.

Jokaisella ihmisellä on tietysti johonkin, vaikkapa uskontoon, perustuva arvopohja. Poliittisia päätöksiä on kuitenkin tehtävä enemmän järjellä kuin sokealla uskolla. Kaikkein huonoin tapa on hakea toimintaohjeet suoraan Raamatusta tai Koraanista.

[Morsum]

Tuosta kristinuskon Jumalasta nyt saadaan uskovaiselta riippuen vähän millainen tahansa. Totesin vain, että Pihon näkemys on yksi verenhimoisimpia mitä oon ikinä nähnyt.

"1000-vuotisen valtakunnan jälkeen Jumala sallii kuitenkin vielä viimeisen testin ja päästää Saatanan irti vankilastaan. Saatana ei ole muuttunut, vaan lähtee heti yllyttämään maan kansoja kapinaan Jumalaa vastaan. Saatana kerää suuren sotajoukon Korkeinta vastaan, mutta se kapina loppuu lyhyeen, kun taivaasta iskee tuli, joka tuhoaa koko Saatanan suuren armeijan."

Mikä testi se sellainen on, jonka lopputulos on Pihollekkin jo selvillä? Minustahan tuo on enemmänkin leikkiä, jossa täysin ylivertainen supervalta antaa vastustajan kerta toisena jälkeen kasata voimansa turpakäräjiä varten, vaikka ilmeisesti koko hommalle olisi mahdollista laittaa piste nyt heti.

Ihmisiä ei myöskään tarvitsisi tuomita Helvettiin, jos Jumala vain antaisi itsestään selvät todisteet. Itsehän se on tänne kertoman mukaan luonut olennon, jonka äly ja uteliaisuus on jatkuvasti lyönyt tieteen muodossa jumaluutta kauemmas, ja nyt näyttää jo vahvasti siltä, että Maa on yli 10 000 vuotta vanha. Ei se kuullemani mukaan edes litteä.

[-PPT-]

Vaikka Obaman valinnasta aikoinaan meuhkattiinkin kovasti niin se oli paljon melua tyhjästä sillä useiden tutkimusten mukaan hyvin pienelle osasta amerikkalaisäänestäjistä afrikkalaisamerikkalaisuus olisi ylivoimainen äänestämisen este. Jopa naiseus on suurempi este. Juutalaisuus onkin sitten jo suurempi este. Kaikkein suurin este kuitenkin on ateismi. Alle 10% äänestäjistä voisi äänestää julkiateistia.

[sivullinen.]

Pointtisi oli väärä. Arvot edellyttävät jumalallista interventiota, koska ne eivät ole edullisia yksilölle. Sodassa yksilön ei ikinä kannattaisi puolustaa omaa maataan.

Tällöin lähdet sitä, että ihminen aina olisi itsekäs.

Sinäkin lähdit - siitä, että se edullista yksilölle - kuten sanoit. Itsekkyys on tarkoittaa ihan samaa. Jos yksilö varmistaa jälkikasvunsa henkiinjäämistä, ja uhraa siten omaa etuaan, se ei ole edullista yksilölle. Se on toisista - jälkikasvusta tai yhteisöstä - huolehtimista. Esimerkiksi eläinmaailmassa ei ole mitenkään harvinaista, ettei uros välitä poikasistaan pätkääkään. Tai naaras siinä vaiheessa, jos poikaset siittänyt uros on kuollut tai hänet hylännyt. Sellaiset ovat aina yhteisön arvoja, jotka on valittu sattumalta ja joiden uskotaan toimivan.

Ihmisen sotaisuus on siis varsin hyvin selitettävissä evoluution näkökulmasta, ilman jumalaa.

Juuri sen selitin. Ihmisen - siis yhteisön - sotaisuus on selitettävissä evoluutiolla. Ihmisen - nyt yksilön - sotaisuus ei ole selitettävissä evoluutiolla.

Se mikä saa ihmisen uhrautumaan yhteisön puolesta on mielenkiintoinen ja pitkä keskustelun aihe. Kristinuskossa sitä kutsuttiin Pyhäksi hengeksi, Roussou kutsui sitä yhteiseksi tahdoksi. Hegel antoi sille nimen volkgeist - kansallistunne. 1900-luvun alussa sosialismin noustessa haluttiin eroon kristinuskon nimityksistä; alettiin kutsua sieluoppia psykologiaksi. Samalla vanha asia määriteltiin taas uudestaan. Nykyinen psykologia käyttää siitä nimitystä sosiaaliluonne. Silti se on ikivanha käsite. Altruismi on sen tuotos. Se on jumalallista alkuperää - se on siis syntynyt yhteisön, ei yksilön tarpeita varten. Personaalista Jumalaa se ei vaadi; ei vaadi kristinuskokaan.

[Miniluv]

Jos hkanimea (tai muita) kiinnostavat juutalaiseen tai kristillisen teologiaan liittyvät kysymykset, lukekaa joku asiaa käsittelevä kirja. Tässä ketjussa vaahtoaminen on huono ratkaisu.

[Miniluv]

Mainitsen ihan lyhyesti, että menestyksekkään poliittisen ideologian on näköjään otettava jonkin verran uskonnollisen kaltaisia elementtejä käyttöönsä. Pelkällä järkevyydellä ei mennä pitkälle.

Mitä tarkoitat tällä uskonnollisen kaltaisilla elementeillä, meni itseltä hieman ohi?

Uskonto (tai maailmankatsomukset) ja politiikka sekoittuvat väistämättä, koska menestyksekkäillä poliittisilla suuntauksilla on uskonnonkaltaisia elementtejä. Vihreä liike, kommunismi, natsismi, ... On tarjolla maailmankuvaa, jäsenyyttä pelastavassa yhteisössä, "lopunajan taisteluita", karismaa tai  henkilökultteja, syntien sovitusta jne.

[sivullinen.]

Yhteisöähän ei ole olemassa ilman yksilöitä. Ellei yksilöt edes keskimäärin ole yhteisön kanssa samoilla linjoilla, mitään yhteisön etua ei voi syntyä.

Yhteinen linja on mitä?

Puhut jo itsekkin "henkisestä tyydytyksestä". Siitä ei ole pitkä matka "paratiisin tavoitteluun".

Joten, eikö se linja tule uskosta sen paremmuuteen muihin verrattuina. Pihon linja on kristillinen; erään uskonnon mukainen. Saudi-Arabiassa hallituksen linja on muhamettilainen; taas jonkun uskonnon mukainen. Neuvostoliitossa se oli kommunistinen; "uskonto" sekin - erityisesti loppuaikana se oli erittäin dogmaattinen. Entä euro? Eikö ole jo tuhat kertaa sanottu - televisiota myöten, ettei euro ole taloudellisesti kannattava, mutta se on "poliittinen projekti", ja sen vuoksi sitä ylläpidetään. Mitä muuta se on kuin uskoa; ei tietoa tai kokemusta. Markkinafundamentalismi rinnastetaan teologiaan vasemmiston toimesta. Jokainen valitkoon uskomuksensa vapaasti - kristinusko ei ole yhtään huonompi kuin usko "hyvinvointivaltioon".

[Jouko]

Taidan ottaa sen kannan että Suomessa luterilainen, kristillinen usko on ainoa oikea.

[Arvoton]

poliittisilla suuntauksilla on uskonnonkaltaisia elementtejä. Vihreä liike, kommunismi, natsismi, ... On tarjolla maailmankuvaa, jäsenyyttä pelastavassa yhteisössä, "lopunajan taisteluita", karismaa tai  henkilökultteja, syntien sovitusta jne.

Aatu ei edes peitellyt sitä, että perusti uskonnon. Johan sana führer on uskonnollinen. En tosin tiedä, kenen idis se oli.

Ainakin tämän päivän uskonto, joka sotketaan politiikkaan, on monikulttuuri ja poliittinen korrektius. Ei minulle ole epäselvää, arvioidaanko monia asioita funtsimatta, jos ne hipaisevat mainittuja tabuja. Tabut ovat yksi väline hiljentää porukkaa ja oikeastaan jopa kieltää ajattelu. Ihmiselle lienee luontaista tarkastella asioita enemmän tai vähemmän asenteen pohjalta, ellei peräti uskonnollisen suotimen mukaan, koska ihminen on ensisijassa henkisesti laiska. Vasta ääriolosuhteissa hän alkaa käyttää päätään.

Juuri tellussakin Arhis heitti asennepohjaista tuomiota Soinille ja Jussille tarkoittaen, että PS on natsipuolue. Tuskin se Paavon opetuslapsille tuo Hesassa lisäpaikkoja.

[Jouko Piho]

Uuden testamentin loppu keskittyy Jeesuksen kärsimykseen. Mies, jonka väitetään olevan jumalan poika naulataan ristille ja kidutetaan brutaalisti. Jumala antaa tämän tapahtua ilman mitään järjellistä selitystä.
Järjetön selitys on, että tämä kidutus jotenkin poistaa ihmiskunnan synnit. Miten se tapahtuu jää epäselväksi koska ennen ja jälkeen Jeesuksen, ollaan tehty vaikka kuinka paljon syntiä, kuten kristinusko synnin määrittelee.

Raamattukin myöntää, että Jeesuksen ristinkuolema on "järjetön" hullutus niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen.

Uskoville Jeesuksen ristinkuolema on täysin ymmärrettävä asia eli kyseessä on korkein uhri mitä antaa voidaan, Jumalan Pojan uhrikuolema syntisten ihmisten puolesta. Jeesuksen uhri ei lopeta pahojen ihmisten synnintekoa, mutta antaa katuvalle syntiselle mahdollisuuden saada syntinsä anteeksi, jos ihminen kääntyy Jumalan puoleen. Jeesuksen uhri on siis puhdistava uhri, mutta myös sovittava eli sovinnon luova uhri Jumalan ja ihmisten välillä.

[Jouko Piho]

Tuosta kristinuskon Jumalasta nyt saadaan uskovaiselta riippuen vähän millainen tahansa. Totesin vain, että Pihon näkemys on yksi verenhimoisimpia mitä oon ikinä nähnyt.

"1000-vuotisen valtakunnan jälkeen Jumala sallii kuitenkin vielä viimeisen testin ja päästää Saatanan irti vankilastaan. Saatana ei ole muuttunut, vaan lähtee heti yllyttämään maan kansoja kapinaan Jumalaa vastaan. Saatana kerää suuren sotajoukon Korkeinta vastaan, mutta se kapina loppuu lyhyeen, kun taivaasta iskee tuli, joka tuhoaa koko Saatanan suuren armeijan."

Oikeastaan kyse ei ole minun näkemyksestä, vaan Johanneksen saamasta ilmoituksesta, minkä hän kertoo Ilmestyskirjassa, että 1000-vuotisen valtakunnan lopussa tapahtuu Saatanan viimeinen kapinayritys, mikä kukistetaan.

Sitä saa mitä tilaa.

Kyse ei ole Jumalan verenhimosta vaan oikeudenmukaisesta tuomiosta. Jumala ei taas halua tuomita Saatanakaan heti, ettei Jumalaa syytettäisi äkkipikaiseksi ja liian nopeasti tuomitsevaksi. Saatanan pahuuden pitää olla sen takia selvää niin, että Saatana ei voi itseään puolustaa eikä kukaan muukaan. Kun sitten Saatanan tuomio lopulta tulee, kenelläkään ei ole tuomioon nokan koputtamista.

[jmm]

Uskoville Jeesuksen ristinkuolema on täysin ymmärrettävä asia eli kyseessä on korkein uhri mitä antaa voidaan, Jumalan Pojan uhrikuolema syntisten ihmisten puolesta. Jeesuksen uhri ei lopeta pahojen ihmisten synnintekoa, mutta antaa katuvalle syntiselle mahdollisuuden saada syntinsä anteeksi, jos ihminen kääntyy Jumalan puoleen. Jeesuksen uhri on siis puhdistava uhri, mutta myös sovittava eli sovinnon luova uhri Jumalan ja ihmisten välillä.

Jeesus ristiinnaulittiin mutta hän nousi taivaaseen jumalan oikealle puolelle josta hän tuomitsee sekä eläviä että kuolleita. Ei kuulosta minusta kovinkaan suurelta uhraukselta.

Vähän niinkuin joku varastaisi pyöräsi ja seuraavana päivänä huomaisit voittaneesi lotossa kymmenen miljoona sekä kaikki Nobelin palkinnot. Se pyörävarkaus harmittaisi varmaan vietävästi.