"Sosiaalityöntekijät ovat lain yläpuolella"

[Saippuakupla]

Mistä tutkimuksesta puhuit? Eli sinulle ei ole koskaan tullut vastaan tilannetta, että lapsen hoitoonpääsy johonkin laitokseen vaatii lastensuojelupäätöksen, ja sitten se tehdään "väkisin", vaikka todellista perustetta ei olisikaan? Siis vanhempi haluaa lapsensa vaikka Hdl:n hoitoon, kun paikkaa lastenpsykiatriselle ei ole saatavilla, kuten s24:n tarinan ymmärsin? Homma on kyllä nyt iloisesti sekaisin, ehkä olen ymmärtänyt väärin koko jutun.

Ei yhdessäkään ls-tutkimuksessa ole tullut moista vastaan. Vanhemmat eivät voi huostaanottovaatimuksen kautta vaatia lasta johonkin tiettyyn hoitolaitokseen tai -paikkaan, mutta lapsi voidaan perustellusti vanhempien ja sosiaalityöntekijän (ja 12 vuotta täyttäneen lapsen) yhteisellä päätöksellä sijoittaa avohuollon tukitoimena kolmen kuukauden ajaksi.

Joissain tapauksissa sijoitus avohuollon tukitoimena voi olla laitokselle hankala asia, koska perusteltujakaan rajoitustoimenpiteitä ei saa käyttää ilman huoltajien lupaa ja koko sijoitus voidaan purkaa varsin vauhdikkaasti. Ongelmat erityisesti tapauksissa, joissa sijoitettu lapsi alkaa käyttäytymään itsetuhoisesti tai väkivaltaisesta muita lapsia tai työntekijöitä kohtaan. Tosin homman mennessä laitoksessa sekä kotona noin sekavaksi, on erinäisissäkin tapauksissa päädytty siihen, että tehdään kiireellinen huostaanotto.

Jos huoltaja vaatii avohuollon sijoituksen lakkauttamista, eikä huostaanoton edellytyksiä ole, on avohuollon sijoitus lakkautettava heti. Avohuollon tukitoimena tapahtuvan sijoituksen aikana ei voida rajoittaa lapsen ja hänen huoltajansa välistä yhteydenpitoa eikä käyttää 11 luvun mukaisia rajoitustoimenpiteitä.

http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/avohuolto/sijoitustukitoimena/

Tuossa S24:n viestissä, jonka esitin, ei ollut kyseessä huoltajien tolkuttomasta toiminnasta, vaan halusta saada lapsi hoitoon paikkaan, johon pääsemiseen vaaditaan huostaanottopäätös. (Joka sitten hallinto-oikeudelle "taiottiin".) Tarina voi olla paikkansapitämätön, varsinkin kun sinä et ole moisista koskaan edes kuullut, yritän saada selventävää infoa asiasta.

Tietysti jotkin faktatiedot olisivat mieltä avartavia, mutta tarina vaikuttaa siltä, että siitä puuttuu tietoja. Huostaanotto on varmaankin tapahtunut, mutta miksi ja minne?

[Semiurbaani]

Ehkäpä "sossuämmät" heittävät nopalla tuosta tykkäämisestä tai pärstäkertoimen miellyttävyydestä (tämä siis Semiurbaanille)? Laittaisitko jotain lukuja tai faktaa moisesta toiminnasta? On ihan yleisesti tiedossa, että esim. huostaanotot kohdentuvat enemmän niihin lapsiin, joiden huoltajana on äiti.

Linkitäpä minun tutkimus sosiaalityöntekijöiden toiminnan lainmukaisuudesta ja sosiaalimielivallan esiintymisestä ja ilmenemismuodoista niin minä haen sinulle pärstäkerroinperusteita koskevat kohdat.

Ai niin mutta kun sellaisia asioita ei tutkita...


Ja kun yksinhuoltajista 90 % on naisia, eli ilmeisimmin äitejä, niin pakkohan on huostaanotoista suurin osa olla äideiltä.

Saippuakupla tykittää tänne taas pitkät pumaskat siitä, miten asiat olisivat jos ne olisivat niinkuin laki määrää.

Huostaanottotilastot ja tilastot kiireellisistä sijoituksista ovat täyttä cräppiä kun ne tehtään väärennetyistä papereista. Esim. kun lasten vieminen väkisin  kirjataan vapaaehtoiseksi sijoitukseen antamiseksi ja kun huostaanoton/sijoituksen syyt kirjataan tutkimuksiin sossujen papereista, joihin kirjoitellaan mitä tahansa.

Minulla erimerkiksi oli riitainen ero narsistimiehestä, joka oli sossutantan mielestä aivan ihana. En saanut mitään tukea ja neuvoja, siksi eroaminen viivästyi vuosilla, kun en olisi saanut minulle ja lapsille asuntoa eikä mies suostunut muuttamaan pois yhteisestä. Sossut eivät luvanneet turvakotireissujenkaan jälkeen mitään apua asunnon hankkimiseen, ja lapsia oli monta eli ei olisi voinut ihan yksiöön lähteä. Kun sitten sattumalta kuulin mahdollisuudesta hakea silloisesta vuokra-asunnosta poismuuttomääräys miehelle niin senhän tein hetioitis. (Sossujenhan olisi pitänyt tuosta kertoa, mutta kun mies ei halunnut erota.)

Mies juoksi sossutanttojen puheilla ja teki lastensuojeluilmoituksia, minkä kerkisi. Työtön mies päivysti kotikaduillani ja kyttäsi ikkunoiden takana. Mies oli kuitenkin edelleen tätien mielestä fiksu ja ihana, ja sossut yrittivät siirtää lapset miehelle pakkohuostaanotolla. Miehelle järjestyi 4h + k ja husotaanottopaperit olivat hurjat. Niissä oli mm. erään sosiaalityöntekijän lausunto. jossa todettiin, että on selvää, etten pärjää lasten kanssa ja lapsilla on mielenterveysongelmia. Ei muuta, mutta tuo sosiaalityöntekijä ei ollut 7 vuoden yksinhuoltaja-aikanani missään tekemisissä minun ja lasten kanssa eikä ollut mistään mitään tietoja saanut. Lausunto salattiin minulta, se tuli vasta käsittelyjen jälkeen pöytäkirjoissa. Samoin papereissa oli mieheen tykästyneen kaupungin terapeutin lausunto siitä, kuinka mies on tasapainoinen ja kaikin puolin asiallinen. Ei muuta, mutta miehellä oli persoonallisuushäiriödiagnoosi kaupungin mielenterveystoimiston omalta psykiatrilta ja hänelle oli järjestetty terapia perhe-elämän vaikeuksien vuoksi. Mies vaan oli jättänyt terapian kesken, kun sosiaalitantat olivat suitsuttaneet hänen erinomaisuuttaan ja sitä kuinka vika on vaimossa.

Eihän siitä huostaanottofarssista mitään tullut ja sen jälkeinenkin "lastensuojelu" loppui kuin seinään kun yksi sosiaalilautakuntalainen tuli mukanani "lastensuojelupalaveriin" jolla yritettiin jatkaa "lastensuojelu"-kuvioita.

Noin niitä papereita sävelletään. Ja kun sellaisista tehdään "tutkimuksia" niin eihän niillä ole kuin vessapaperin arvo - paitsi sosiaalialalle, joka pönkittää niillä asemaansa.

Minähän tuon pakkohuostaanottofarssin yhteydessä teetin asianajajalla Turun sosiaalilautakunnalle kirjelmän, jossa listasin kaikki virka- ja menettelyvirheet, esim. senkin, että sossujen papereissa kerrottiin lasten haluavan pikaisesti muuttaa isänsä luokse - ja lasten lain vaatimat kuulemispaperit, jossa lapset olivat vastustaneet isän luokse muuttoa, olivat mystisesti kadonneet. Vaadin menettelyjen tutkimista ja virheellisten väitteiden/syytösten tutkimista.

Toistakymmentä vuotta on kulunut, enkä ole vastausta saanut. Sosiaalilautakunta ei ikinä saanut sosiaalilautakunnalle toimitettua kirjelmää, sen kuulemma hautasi jonnekin asioita pyörittänyt sossutantta, ja sosiaalilautakunnan esittelijä oli kuulemma jollekulle sanonut, että "ei me tuommoisia ruveta käsittelemään". Sosiaalityöntekijöitä ei koske perustuslaki, jossa sanotaan, että kansalaisella on oikeus saada asiansa käsittelyyn viranomaisessa.

Minulle oli niihin aikoihin myönnetty pankkilaina isoon asumisoikeusasuntoon, joka myöskin oli myönnetty ja varattu meille, sossutantat eivät olleet antaneet mitään tukea että olisimme saaneet riittävän tilavan asunnon. Pakkohuostaanottopelleily asianajan palkkioineen tuli niin kalliiksi, että tuo asunto peruuntui kuin yksinhuoltajan talous keikahti.

Lapset muistavat ikuisesti, kuinka monistimme ja niittasimme pitkän illan vastineitani ja hankkimiani selvityksiä sosiaalitanttojen syytösten todistamiseen sepitetyiksi, sitten yötä myöten veimme nivaskoita sosiaalilautakunnan jäsenille. Sossutanttojen huostaanottopaperit oli toimitettu soaiaalilautakunnan jäsenten kauhisteltaviksi jo viikkoa aiemmin, minun vastineeni olivat menossa vasta kokoukseen, jossa huostaanotosta tehtiin päätös. Eräs sosiaalilautakunnan  jäsen vaan huomautti, että ei siellä kokouksessa mitään selvityksiä aleta lukea, esittelyn mukaan menee, ja tuli tosiaan kiire. Eräs sosiaalilautakuntalainen oli paheksunut pöytäkirjaan sitä, että hänen kotiinsa tultiin iltamyöhällä häiritsemään... ihan niin hurjasti häirittiin että soitimme ovikelloa ja annoimme paperipinon käteen. Se, että lapset olivat olleet niin iltamyöhällä liikkeellä, täydennettiin huostaanottopapereihin huostaanottoperusteiksi, kun asia lykättiin seuraavaan kokoukseen.

Onneksi sentään huostaanotot on siirretty maallikkolautakunnilta lääninhallituksille lastensuojelulain muututtua. Se vaan on antanut sossutantoille vapaammat kädet: ennen huostaanotto käsiteltiin lautakunnan kokouksessa nopeasti, nyt lapset voidaan viedä ja käsittely sitten vasta 30 vuorokauden kuluttua hallinto-oikeudessa.

Tosin hallinto-oikeudet eivät suoraan sanoen jaksa/viitsi perehtyä sotkuisiin lastensuojelujuttuihin. Voi sanoa, että kun jutussa paperia on kertynyt yli viiden sentin pinkka, niitä ei enää lueta. Niin paljon on lastensuojelun kohteena olleille perheille tullut täysin järjettömiä päätöksiä, missä on perusteina aivan perättömiksi todistettuja sossujen väitteitä.

[Lodi]

Ehkäpä "sossuämmät" heittävät nopalla tuosta tykkäämisestä tai pärstäkertoimen miellyttävyydestä (tämä siis Semiurbaanille)? Laittaisitko jotain lukuja tai faktaa moisesta toiminnasta? On ihan yleisesti tiedossa, että esim. huostaanotot kohdentuvat enemmän niihin lapsiin, joiden huoltajana on äiti.

Linkitäpä minun tutkimus sosiaalityöntekijöiden toiminnan lainmukaisuudesta ja sosiaalimielivallan esiintymisestä ja ilmenemismuodoista niin minä haen sinulle pärstäkerroinperusteita koskevat kohdat.

Ai niin mutta kun sellaisia asioita ei tutkita...


Ja kun yksinhuoltajista 90 % on naisia, eli ilmeisimmin äitejä, niin pakkohan on huostaanotoista suurin osa olla äideiltä.

Saippuakupla tykittää tänne taas pitkät pumaskat siitä, miten asiat olisivat jos ne olisivat niinkuin laki määrää.

Huostaanottotilastot ja tilastot kiireellisistä sijoituksista ovat täyttä cräppiä kun ne tehtään väärennetyistä papereista. Esim. kun lasten vieminen väkisin  kirjataan vapaaehtoiseksi sijoitukseen antamiseksi ja kun huostaanoton/sijoituksen syyt kirjataan tutkimuksiin sossujen papereista, joihin kirjoitellaan mitä tahansa.

Minulla erimerkiksi oli riitainen ero narsistimiehestä, joka oli sossutantan mielestä aivan ihana. En saanut mitään tukea ja neuvoja, siksi eroaminen viivästyi vuosilla, kun en olisi saanut minulle ja lapsille asuntoa eikä mies suostunut muuttamaan pois yhteisestä. Sossut eivät luvanneet turvakotireissujenkaan jälkeen mitään apua asunnon hankkimiseen, ja lapsia oli monta eli ei olisi voinut ihan yksiöön lähteä. Kun sitten sattumalta kuulin mahdollisuudesta hakea silloisesta vuokra-asunnosta poismuuttomääräys miehelle niin senhän tein hetioitis. (Sossujenhan olisi pitänyt tuosta kertoa, mutta kun mies ei halunnut erota.)

Mies juoksi sossutanttojen puheilla ja teki lastensuojeluilmoituksia, minkä kerkisi. Työtön mies päivysti kotikaduillani ja kyttäsi ikkunoiden takana. Mies oli kuitenkin edelleen tätien mielestä fiksu ja ihana, ja sossut yrittivät siirtää lapset miehelle pakkohuostaanotolla. Miehelle järjestyi 4h + k ja husotaanottopaperit olivat hurjat. Niissä oli mm. erään sosiaalityöntekijän lausunto. jossa todettiin, että on selvää, etten pärjää lasten kanssa ja lapsilla on mielenterveysongelmia. Ei muuta, mutta tuo sosiaalityöntekijä ei ollut 7 vuoden yksinhuoltaja-aikanani missään tekemisissä minun ja lasten kanssa eikä ollut mistään mitään tietoja saanut. Lausunto salattiin minulta, se tuli vasta käsittelyjen jälkeen pöytäkirjoissa. Samoin papereissa oli mieheen tykästyneen kaupungin terapeutin lausunto siitä, kuinka mies on tasapainoinen ja kaikin puolin asiallinen. Ei muuta, mutta miehellä oli persoonallisuushäiriödiagnoosi kaupungin mielenterveystoimiston omalta psykiatrilta ja hänelle oli järjestetty terapia perhe-elämän vaikeuksien vuoksi. Mies vaan oli jättänyt terapian kesken, kun sosiaalitantat olivat suitsuttaneet hänen erinomaisuuttaan ja sitä kuinka vika on vaimossa.

Eihän siitä huostaanottofarssista mitään tullut ja sen jälkeinenkin "lastensuojelu" loppui kuin seinään kun yksi sosiaalilautakuntalainen tuli mukanani "lastensuojelupalaveriin" jolla yritettiin jatkaa "lastensuojelu"-kuvioita.

Noin niitä papereita sävelletään. Ja kun sellaisista tehdään "tutkimuksia" niin eihän niillä ole kuin vessapaperin arvo - paitsi sosiaalialalle, joka pönkittää niillä asemaansa.

Minähän tuon pakkohuostaanottofarssin yhteydessä teetin asianajajalla Turun sosiaalilautakunnalle kirjelmän, jossa listasin kaikki virka- ja menettelyvirheet, esim. senkin, että sossujen papereissa kerrottiin lasten haluavan pikaisesti muuttaa isänsä luokse - ja lasten lain vaatimat kuulemispaperit, jossa lapset olivat vastustaneet isän luokse muuttoa, olivat mystisesti kadonneet. Vaadin menettelyjen tutkimista ja virheellisten väitteiden/syytösten tutkimista.

Toistakymmentä vuotta on kulunut, enkä ole vastausta saanut. Sosiaalilautakunta ei ikinä saanut sosiaalilautakunnalle toimitettua kirjelmää, sen kuulemma hautasi jonnekin asioita pyörittänyt sossutantta, ja sosiaalilautakunnan esittelijä oli kuulemma jollekulle sanonut, että "ei me tuommoisia ruveta käsittelemään". Sosiaalityöntekijöitä ei koske perustuslaki, jossa sanotaan, että kansalaisella on oikeus saada asiansa käsittelyyn viranomaisessa.

Minulle oli niihin aikoihin myönnetty pankkilaina isoon asumisoikeusasuntoon, joka myöskin oli myönnetty ja varattu meille, sossutantat eivät olleet antaneet mitään tukea että olisimme saaneet riittävän tilavan asunnon. Pakkohuostaanottopelleily asianajan palkkioineen tuli niin kalliiksi, että tuo asunto peruuntui kuin yksinhuoltajan talous keikahti.

Lapset muistavat ikuisesti, kuinka monistimme ja niittasimme pitkän illan vastineitani ja hankkimiani selvityksiä sosiaalitanttojen syytösten todistamiseen sepitetyiksi, sitten yötä myöten veimme nivaskoita sosiaalilautakunnan jäsenille. Sossutanttojen huostaanottopaperit oli toimitettu soaiaalilautakunnan jäsenten kauhisteltaviksi jo viikkoa aiemmin, minun vastineeni olivat menossa vasta kokoukseen, jossa huostaanotosta tehtiin päätös. Eräs sosiaalilautakunnan  jäsen vaan huomautti, että ei siellä kokouksessa mitään selvityksiä aleta lukea, esittelyn mukaan menee, ja tuli tosiaan kiire. Eräs sosiaalilautakuntalainen oli paheksunut pöytäkirjaan sitä, että hänen kotiinsa tultiin iltamyöhällä häiritsemään... ihan niin hurjasti häirittiin että soitimme ovikelloa ja annoimme paperipinon käteen. Se, että lapset olivat olleet niin iltamyöhällä liikkeellä, täydennettiin huostaanottopapereihin huostaanottoperusteiksi, kun asia lykättiin seuraavaan kokoukseen.

Onneksi sentään huostaanotot on siirretty maallikkolautakunnilta lääninhallituksille lastensuojelulain muututtua. Se vaan on antanut sossutantoille vapaammat kädet: ennen huostaanotto käsiteltiin lautakunnan kokouksessa nopeasti, nyt lapset voidaan viedä ja käsittely sitten vasta 30 vuorokauden kuluttua hallinto-oikeudessa.

Tosin hallinto-oikeudet eivät suoraan sanoen jaksa/viitsi perehtyä sotkuisiin lastensuojelujuttuihin. Voi sanoa, että kun jutussa paperia on kertynyt yli viiden sentin pinkka, niitä ei enää lueta. Niin paljon on lastensuojelun kohteena olleille perheille tullut täysin järjettömiä päätöksiä, missä on perusteina aivan perättömiksi todistettuja sossujen väitteitä.

Oletan, että sillä miehellä, jota kutsut narsistiksi on varmaan toisenlainen tarina tilanteestanne.  Hänen kertomustaan ei täällä tietenkään nähdä. Alan tosin nyt ymmärtää, miksi olet niin katkera lastensuojelun työntekijöitä kohtaan. 
Minä taas olen nähnyt omin silmin ja läheltä, kuinka huostaanotettu lapsi palautetaan yksihuoltajaäidille, vaikka jokainen täysijärkinen osasi arvata, että max. puolisen vuotta menee ennen seuraavaa huostaanottoa.

Valitettavasti kyky vanhemmuuteen ei kehity samalla, kun se lapsi syntyy.

[Saippuakupla]

Tosin hallinto-oikeudet eivät suoraan sanoen jaksa/viitsi perehtyä sotkuisiin lastensuojelujuttuihin. Voi sanoa, että kun jutussa paperia on kertynyt yli viiden sentin pinkka, niitä ei enää lueta. Niin paljon on lastensuojelun kohteena olleille perheille tullut täysin järjettömiä päätöksiä, missä on perusteina aivan perättömiksi todistettuja sossujen väitteitä.

Ei nyt ihan noin, sillä ennen lakiuudistusta alistuksista hyväksyttiin n. 98 %. Nykyään hallinto-oikeudet hyväksyvät huostaanotoista n. 90 %. Tutkimuksessa on todettu, että hakemusten hylkääminen on jonkin verran yleisempää uuden lain mukaisissa päätöksissä. Tämähän tarkoittaa sitä, että hallinto-oikeudet perehtyvät hakemuksiin ja aikaisempaa suurempi osa hylätään. Toisaalta hakemuksia tehdään nykyään paljon enemmän ja tilastojen mukaan voisi väittää, että aikaisempaa herkemmin. Tuolloin on ihan normaalia, että aikaisempaa suurempi osa hakemuksista hylätään.

Tuomarikokoonpano huostaanottoasioissa:

Huostaanottoasioissa tuomarikokoonpano koostuu kahdesta lakimieskoulutuksen saaneesta tuomarista ja yhdestä asiantuntijäsenestä. Asiantuntijatehtävää hoidetaan päätyön ohella, mutta tuomarin vastuulla. Lastensuojeluasioissa asiantuntijoina toimivat ovat lähinnä lääkäreitä (erityisesti psykiatreja), psykologeja tai sosiaalialan ammattilaisia. Asiantuntijajäsenen merkitystä pidettiin tärkeänä, kun päätöksenteko siirrettiin hallinto-oikeuksiin. Hallinto-oikeuksien lainoppineet jäsenet pitivät asiantuntijajäsenen osallistumista päätöksentekoon poikkeuksetta positiivisena asiana. Useimmiten heidän kuivailtiin olevan tärkeänä tukena ratkaisutoiminnassa. Erilaisen ja eritasoisen psyykkisen oireilun lisääntymisestä niin lapsilla kuin vanhemmilla on seurannut se, että erityisesti psykiatrin koulutuksen saaneiden asiantuntijoiden tarve vaikuttaa olevan suuri.

HUOSTAANOTTOASIAT HALLINTO-OIKEUKSISSA
Tutkimus tahdonvastaisten huostaanottojen päätöksentekomenettelystä

Asiat pitkittyvät ja hankaloituvat esim. sen vuoksi, että samaan asiakokonaisuuteen liittyen on vireillä useita eri juttuja:

Vaikutusta lienee väistämättä myös sillä, että huostaanottoasioissa hallintooikeudessa voi olla vireillä useita eri juttuja samaan lapseen ja samaan asiakokonaisuuteen liittyen. Kyseessä voi olla vaikkapa tilanne, jossa lapsi on kiireellisesti sijoitettu ja sijoituksesta on valitettu. Samassa asiassa vanhemmat ovat pyytäneet väliaikaista määräystä. Sosiaalitoimi taas on toimittanut hallinto-oikeuteen huostaanottohakemuksen. Sijaishuoltopaikassa on voitu vielä tehdä yhteydenpidon rajoittamista koskeva päätös, josta on valitettu. Näin käsiteltävänä on jo neljä samaan lapseen liittyvää asiaa. Jokaisessa niissä on oma menettelynsä kuulemisineen yms. prosessitoimineen. Sinänsä jokainen asia ja oikeus hakea muutosta ovat tärkeitä. Tosiasia kuitenkin on, että erinäiset liitännäisprosessit vievät väistämättä aikaa huostaanoton ratkaisulta.

HUOSTAANOTTOASIAT HALLINTO-OIKEUKSISSA
Tutkimus tahdonvastaisten huostaanottojen päätöksentekomenettelystä

[Saippuakupla]

Laitetaan tähän nyt oletettavasti oikea ongelma huostaanottoihin liittyen eli kiireellisten sijoitusten määrä 2000-luvulla. Asiaa sietäisi tutkia huomattavasti tarkemmin, koska kiireellisten sijoitusten määrä on kasvanut huomattavasti 2000-luvulla. Asiaan on kiinnittänyt huomiota myös oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Virve-Maria de Godzinsky:

Kiireellinen sijoitus. Kiireellinen sijoitus oli keskeisesti esillä kun lastensuojelulakia valmisteltiin. Huomio kiinnittyi kuitenkin lähinnä päätöksentekotahoon ja sijoituksen aikarajoihin. Tämän tutkimuksen perusteella on syytä nostaa esille myös kiireellisten sijoitusten määrät ja edellytykset. Lapsen kiireellinen sijoittaminen edellyttää, että lapsi on huostaanottoperusteissa mainituista syistä eli kasvuolosuhteistaan tai oman käytöksensä johdosta välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa. Lain esitöiden mukaan kiireellinen sijoitus on tarkoitettu poikkeukselliseksi toimenpiteeksi.

Käytännössä huostaanotto alkaa yhä useammin kiireellisellä sijoituksella. Tätä tutkimusta varten kerätyn asiakirja-aineiston lapsista peräti 78 prosenttia oli kiireellisesti sijoitettuna huostaanottohakemuksen tullessa vireille. Poikkeukselliseksi tarkoitettu menettely näyttää siten muuttuneen pääsääntöiseksi. Haastattelujen ja asiakirja-aineiston perusteella vaikuttaa lisäksi siltä, että kiireelliset sijoitukset jatkuvat varsin säännönmukaisesti huostaanottokäsittelyn ajan eivätkä lapset juurikaan palaudu kotiin odottamaan hallinto-oikeuden ratkaisua.

Kiireellisen sijoituksen varsin tiukkoihin edellytyksiin nähden niiden koko ajan kasvava määrä tuntuu oudolta. Väistämättä herää kysymys, onko kaikissa tapauksissa todella kyse vakavasta vaaratilanteesta vai onko kiireellisestä sijoituksesta tullut huostaanottomenettelyn käynnistävä automaatti. Näitä tapauksia olisi jatkossa tärkeä tutkia tarkemmin.

HUOSTAANOTTOASIAT HALLINTO-OIKEUKSISSA
Tutkimus tahdonvastaisten huostaanottojen päätöksentekomenettelystä

Tarkempia lukuja löytyy THL:n julkaisusta Lastensuojelu 2010, josta myös liitteenä olevat kuvakaappaukset.

Lastensuojelu 2010
Vuoden 2010 aikana oli huostassa 10 003 lasta. Kiireellisesti sijoitettiin 3 432 lasta. Huostassa olleiden lasten määrä väheni edellisvuodesta runsaat 2 prosenttia, mutta kiireellisesti sijoitettuja oli 21 prosenttia enemmän.

Uudet huostaan otetut lapset
Uusia, ensimmäistä kertaa huostaanotettuja tai kiireellisesti sijoitettuja 0–17-vuotiaita lapsia oli vuonna 2010 yhteensä 2 830. Näistä kiireellisesti sijoitettujen lasten osuus oli 86 % (2 426). Uusien kiireellisten sijoitusten määrä kasvoi lähes 12 % edelliseen vuoteen verrattuna. Huostaanotto on usein alkanut lapsen kiireellisenä sijoituksena.

Lastensuojelu 2010

Tutkijan arvio siitä, että kiireellisestä sijoituksesta on tullut huostaanottomenettelyn käynnistävä automaatti, saattaa hyvinkin pitää paikkansa. Tämä ei toki muuta sitä asiaa, että huostaanotoista suurin osa on tarpeellisia ja hallinto-oikeudessa hyväksyttyjä. Kiireelliset sijoitukset ja niiden kasvava määrä voidaan silti kyseenalaistaa, koska kiireellistä sijoitusta ei ole tarkoitettu huostaanoton käynnistäväksi automaatiksi.

[Semiurbaani]

Oletan, että sillä miehellä, jota kutsut narsistiksi on varmaan toisenlainen tarina tilanteestanne.  Hänen kertomustaan ei täällä tietenkään nähdä. Alan tosin nyt ymmärtää, miksi olet niin katkera lastensuojelun työntekijöitä kohtaan. 
Minä taas olen nähnyt omin silmin ja läheltä, kuinka huostaanotettu lapsi palautetaan yksihuoltajaäidille, vaikka jokainen täysijärkinen osasi arvata, että max. puolisen vuotta menee ennen seuraavaa huostaanottoa.

Valitettavasti kyky vanhemmuuteen ei kehity samalla, kun se lapsi syntyy.

Eikä halu huolehtia lapsista kehity sosiaalipolitiikan luennoilla.

Tähän saakka se on ollut nimimerkki Ulkopuolinen, joka on toistellut, että sossuämmät jättävät lapsia heitteille ala-arvoisiin oloihin, nyt sitten liityt sinäkin siihen kuoroon.

Ja minä toistan, että yhtä hyvin kuin sossuämmät jättävät apua tarvitsevia lapsia heitteille, he myös vievät lapsia, joilla on olosuhteet kunnossa, ja tekevät lastensuojeluhyökkäyksiä sellaisiin perheisiin, joissa on asiat kunnossa.

Kun ei ole työmoraalia, vastuuta eikä valvontaa niin kumpaankin suuntaan mällätään. Sehän on itsestäänselvyys, johonkin sossutanttojen täytyy se todellisista tapauksista säästämänsä työaika ja energia käyttää!

Joo, eikä tarvitse taas tykittää epätodellisuuksista kerättyjä tilastoja ja väittää, että tilaisuus ei tee varasta, kyllä se tekee!

Miehellä, jota kutsun narsistiksi, on taatusti erilainen tarina kuin minun kertomani, tosin riippuen tilanteesta. Jos saa ymmärrystä ja huomikota myöntämällä kaiken, niin mikä ettei, sitten taas toisille ihmisille kerrotaan eri tarinaa. Klassinen narsisti. Sai diagnoosin aikana, jollin narsisteista ei vielä puhuttu, joten eipä narsistin uhrikaan sanut tukea vaikka miehellä oli ihan psykiatrin diagnoosi tilastaan ja pyöritti monen lapsen perheessä sirkusta, jossa ei saanut huomiota hyvällä joten sitä sitten haettiin pahalla.

Halusi välttämättä hoitaa lapsen esikouluhakemuksen, jotenki merkillisesti se myöhästyi ja lapsi joutui naapurikaupunginosaan mamuryhmään. Mamut olivat ihan ok, mutta lapsi ei tutustunut tuleviin ekaluokkalaisiin koulukavereihinsa  eikä päässyt esikouluun parhaan kaverinsa ryhmään. (Selvisi kivasti juuri ilmoittautumispäivänä, kun tyttö oli bestiksen kanssa lähdössä iloisena ilmoittautumaan, että mitään esikoulupaikkaa ei ole edes haettu. )
- Aina kun oli jotain muille perheenjäsenille tärkeää, kuten vierailu tai harrastus tai vaikka vaimon sosiaalipolitiikan luento, alkoi käsittämätön oireilu ja mies lähti ovat paukkuen äitinsä luo julistettuaan lapsille etteivät he enää ikinä näe isää. Esimerkiksi vaimo pakkasi kahden pienen lapsen ja pikkuvauvan kanssa kotia muuttoon, mies oli tietymättömissä paitsi että juoksi sossuämmien luona tekemässä lastensuojeluilmoituksia.
- Kun mies halusi välttämättä hoitaa lapsen  hoitotukihakemuksen ja valitti kyttäämisestä kuin muistutettiin, ei sitten kytätty ja tuki katkesi - pysyvästi, kun ehdot muuttuivat, vanha tuki olisi jatkunut jos hakemus olisi mennyt ajoissa. - Tai kun miehen piti tarkistaa, onko vaimolla rikoksensovittelujakurssin luento varmasti tänään - sanoi soittaneensa vetäjälle ja ei ole kurssi-ilta. Oli kuitenkin ja tuli poissaolo. Kauan pohdittiin muistihäiriöitä, aivoverenkiertohäiriöitä, hormonaalisia oireita ("miesten kuukautiset") selittämään sekoilukausia... Lopulta psykiatri totesi persoonallisuushäiriön.

Semmoista sirkusta. Ja sitten mies sossujen kriisipalaverissa katsoi surumielisesti sossutanttoihin suurilla lehmänsilmillä, huokaisi ja lausui: "Vaimo aina vaatii täydellisyyttä...". Ja viisikymppiset sossutantat huokailivat ihastuksesta ja ihan kuolasivat kun oli niin hieno mies ja yhteistyökykyinen. Toisin kuin se kamala vaimo, jolla oli koko ajan valituksia ja vaatimuksia. (
Vaatikuksia lasten takia, oma työ piti jättää ja kaikki opinnot, mutta lasten asioita ikävä nainen ei suostunut jättämään hunningolle.) Mies siis oli ihana, vaimo ja lapset eivät saaneet mitään apua ja tukea.

Kun ei ämmillä ole työmoraalia, vastuuta... ai niin sanoin sen jo.

Karmaisevia kertomuksia sossujen touhuista riittäisi metrien pituisiin kirjasarjoihin, eivätkä ne olisi tarinoita vaan tosikertomuksia. Niistä vaan ei kukaan ole kiinnostunut vaikka kuinka huostaanotot ja sijoitukset lisääntyisivät.

[Lasse]

Mistä tutkimuksesta puhuit? Eli sinulle ei ole koskaan tullut vastaan tilannetta, että lapsen hoitoonpääsy johonkin laitokseen vaatii lastensuojelupäätöksen, ja sitten se tehdään "väkisin", vaikka todellista perustetta ei olisikaan? Siis vanhempi haluaa lapsensa vaikka Hdl:n hoitoon, kun paikkaa lastenpsykiatriselle ei ole saatavilla, kuten s24:n tarinan ymmärsin? Homma on kyllä nyt iloisesti sekaisin, ehkä olen ymmärtänyt väärin koko jutun.

Ei yhdessäkään ls-tutkimuksessa ole tullut moista vastaan. Vanhemmat eivät voi huostaanottovaatimuksen kautta vaatia lasta johonkin tiettyyn hoitolaitokseen tai -paikkaan, mutta lapsi voidaan perustellusti vanhempien ja sosiaalityöntekijän (ja 12 vuotta täyttäneen lapsen) yhteisellä päätöksellä sijoittaa avohuollon tukitoimena kolmen kuukauden ajaksi.

Joissain tapauksissa sijoitus avohuollon tukitoimena voi olla laitokselle hankala asia, koska perusteltujakaan rajoitustoimenpiteitä ei saa käyttää ilman huoltajien lupaa ja koko sijoitus voidaan purkaa varsin vauhdikkaasti. Ongelmat erityisesti tapauksissa, joissa sijoitettu lapsi alkaa käyttäytymään itsetuhoisesti tai väkivaltaisesta muita lapsia tai työntekijöitä kohtaan. Tosin homman mennessä laitoksessa sekä kotona noin sekavaksi, on erinäisissäkin tapauksissa päädytty siihen, että tehdään kiireellinen huostaanotto.

Jos huoltaja vaatii avohuollon sijoituksen lakkauttamista, eikä huostaanoton edellytyksiä ole, on avohuollon sijoitus lakkautettava heti. Avohuollon tukitoimena tapahtuvan sijoituksen aikana ei voida rajoittaa lapsen ja hänen huoltajansa välistä yhteydenpitoa eikä käyttää 11 luvun mukaisia rajoitustoimenpiteitä.

http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/avohuolto/sijoitustukitoimena/

Tuossa S24:n viestissä, jonka esitin, ei ollut kyseessä huoltajien tolkuttomasta toiminnasta, vaan halusta saada lapsi hoitoon paikkaan, johon pääsemiseen vaaditaan huostaanottopäätös. (Joka sitten hallinto-oikeudelle "taiottiin".) Tarina voi olla paikkansapitämätön, varsinkin kun sinä et ole moisista koskaan edes kuullut, yritän saada selventävää infoa asiasta.

Tietysti jotkin faktatiedot olisivat mieltä avartavia, mutta tarina vaikuttaa siltä, että siitä puuttuu tietoja. Huostaanotto on varmaankin tapahtunut, mutta miksi ja minne?

Ok, jotain löysin lisää. Onko ylilääkäri Matti Brummer tuttu nimi?

http://kiusatunvastaisku.blogspot.fi/2012/04/pakkohuostaanottoja-ja.html

Helsingin Diakonissalaitos, sisäänheittäjänä toimi vuosia Lastenlinnan silloinen ylilääkäri X, jäänyt ilmeisesti eläkkeelle viimeisen vuoden aikana ja sitä päivää totisesti monet neurologian erikoislääkäritkin odottivat.

"Hoitoon" ohjausjärjestelmä toimi niin, että kun perhe lähti hakemaan apua esim. As-epäillylle lapselleen, heitä ei julkisella puolella laskettu muualle kuin Lastenlinnan psykiatrian tutkimusosastolle, tie sinne johti valheellisin lupauksin siitä, miten jatkohoitolähetteet kyllä kirjoitetaan sieltä, siis esim. juuri neurologian puolelle.

Kun lapsi saatiin "ansaan" eli sisälle sairaalan tutkimusosastolle, alkoi vanhempien hämmästykseksi äkkiä kaikki lapsessa olla X:n mukaan psykoottista. Kai ikävintä X:lle oli se, että monia kymmeniä tunteja kestävässä vanhempien syynäyksessä ei löytynyt mitään huomautusta heidän kasvatusperiaatteissaan. Mutta ylilääkäri oli vakaasti sitä mieltä, että lapsi tarvitsee ehdottomasti pitkäaikaista psykiatrista hoitoa, ei, ei, ei missään tapauksessa neurologista, ongelma oli vain se, että pikalähetteen jälkeen ei löytynytkään sairaalapaikkaa hoitotakuulain puitteissa eli 3 kk:ssa. Vanhempien järkytyksellä ei ollut rajaa kun ratkaisun kerrottiin löytyvän hyvin läheltä eli Hdl:n lastenkodin intensiivihoito, joka kestää 2 vuotta, sivulauseessa mutistiin, että laitos vain vaatii huostaanoton sinne pääsemiseksi, mutta se on vain mitätön muotoseikka, josta ei kannata välittää.

Asia siirtyi lastensuojelun huostaanottovalmisteluun, eivätkä sossut tarkan tutkimuksensa jälkeen kuulema löytäneet kotioloista perusteita huostaanotolle, mutta ilme kirkastuneena sossu selitti, että "tehdään hoidollinen huostaanotto kirjoitetun jatkohoitolähetteen takia." Siis sairaalahoitoa korvaavaa psykiatrista hoitoa 2 v lastenkodin psykiatrisella osastolla. Sossu yritti kiertää laitoksen huostaanottovaatimusta, mutta siitä ei joustettu tippaakaan, huostaanotto oli tehtävä, muuten lapsella ei ollut asiaa laitokseen.

Niinpä oltiin tilanteessa, jossa lapsi sai väärän diagnoosin, väärän/turhan psyyken lääkityksen ja laittoman huostaanoton lastenkodin osastolle, jossa ei ollut ainuttakaan psykiatrian ammattilaista töissä. Siis sosiaalialan koulutettu henkilökunta muka korvasi erityishoidon tasoista sairaalahoitoa. Lapsi ei tavannut kahden kesken edes lääkäriä kertaakaan, ennen kuin otin yhteyttä lähettäneeseen tahoon eli Lastenlinnaan ja sieltä kautta meille varattiin aika lastenkodin lääkärille.

Sosiaalityöntekijät eivät tunteneet paikkaa tarkemmin, vain mainosten perusteella ja nopeasti osoittautui, että markkinointivalheet olivat täyttä potaskaa. Esim. mainosettu tuki vanhemmille eli laitoksen perhetyö oli loputon määrä turhia palavereja, joiden tarkoitus oli mitätöidä ja nöyryyttä vanhempia, sekä etsiä kaikenlaisia puutteita heidän kasvatuskyvyssään. Vaikka sossu selvästi ilmoitti laitoksessa, että kotona ei ole huostaanottoperusteita,joten tapaamisia ei tule rajoittaa, se kaikui kuuroille korville. Tavata sai kerran viikossa 2 h kerta ja tähän sisältyi kaikkien läheisten tapaamiset. Eli jos isä tapasi lasta yhtenä viikkona ja isovanhemmat toisena, sai äiti odottaa vuoroaan kolmanteen viikkoon asti. Jo pelkästään tämä oli järkytys lapselle, koska vanhemmat tapasivat häntä päivittäin ilman mitään rajoituksia 2 kk kestäneen sairaalajakson aikana.

Ja vähiäkin tapaamisia oltiin perumassa täysin mielivaltaisin perustein. Laitos jyräsi myös sossut mennen tullen, vain ja ainoastaan laitoksen vuosikymmeniä kestäneillä käytännöillä oli merkitystä, siihen ei edes ls-työntekijöillä ollut nokan koputusta niin sanotusti. Sossu kyllä piti lupauksensa ja puolusti meitä täyttä mielivaltaa vastaan sen verran kuin kykeni, joskus se onnistui, jos ei.

Intensiivihoidon periaatteisiin kuuluu, että esim. koti-ikävän takia ahdistunutta alle 10-vuotiasta ei jätetä yksin. Mutta käytäntö olikin se, että lapset pakotettiin paljonkin huoneisiin yksin, lääkärien antamia hoitomääräyksiä ei huomioitu, omahoitaja ilmoitti, että lapsen on tehtävä läksyt yksin, edes äiti ei käynneillään saa puuttua niihin. Jos ahdistunut lapsi ei heti ymmärtänyt, mitä häneltä vaadittiin, omahoitaja töni, tuuppi, läimäytteli lasta ja karjui hänelle. Kun kysyin häneltä,miksi hän raivoaa lapselle siitäkin kun tämä jostain turvaa saadakseen menee hoitajaa piiloon huoneensa vaatekaappiin, karjui isokoinen äijä: "Minulla on oikeus komentaa lapsi kasvokkain kanssani, kun puhuttelen häntä!"

Monien järkyttävien vaiheiden jälkeen sain vihdoin sossut tarkastuskäynnille laitokseen. Sekin meinasi epäonnistua, koska lapsi oli peloteltu puhumasta mitään oloistaan ulkopuolisille, ja koska lapseni ei tuntenut sosiaalityöntekijää kovin hyvin, hän ei uskaltanut kertoa hänelle mitään. Niinpä sossu poistui huoneesta ja oli jo ehtinyt kuuluttaa osastolla "Lapi voi hyvin ja kaikki on hyvin", mutta onneksi lapsen luo jäi vielä ls:n perhetyöntekijä, jonka olin vastentahtoisesti hyväksynyt meille huostaanoton valmistelun aikana. Lapsi oli leikkinyt hänen kanssaan, siis tunsi hänet, luotti häneen, uskalsi avautua ja kertoi itkien kaikki.

Laitos aloitti raivoisan hyökkäyksen meitä vastaan, kutsuttiin koolle kriisipalaveri, jossa Lastenlinnan edustaja toi X:n terveisiä, että lapsella on olemassa oleva hyvä hoitopaikka, eikä sitä saa purkaa. Lastenkodin intensiivihoidon johtaja ilmoitti: "Sossut ja äiti ottavat hirvittävän riskin, jos lapsi kotiutetaan, koska tilanne kotona tulee joka tapauksessa kriisiytymään ja silloin lapsi viedään poliisisaatossa vastaanottokotiin odottamaan paikkaa meidän tavalliselle lastenkotiosastollemme,koska äiti ei hyväksy intensiivihoitoa."

Noin puhuttiin siis vanhemmalle, jossa lastensuojelun mukaan ei ollut huostaanottoperusteita, eikä muutenkaan kotioloissa. Kun kysyin laitoksen laittomasta huostaanottovaatimuksesta, vastasi int.hoidon johtaja Y säteillen: "Emmehän me sitä huostaanottoa tehneet, sen teki lastensuojelu." Siinä vaiheessa melkein kuuli, miten sossun leuat loksahtivat sijoiltaan.

X:n terveiset jatkuivat ja pahoinpitelyihin syyllistyneen hoitajan riemulla ei ollut rajaa kun Lastenlinnan osastonlääkäri kertoi "asiantuntija" terveiset lapsesta, jotka ei ikinä kukaan ennen sitä tai sen jälkeen ole epäillyt mieleltään sairaaksi: "Pahoinpitelyt ovat lapsen psykoottista harhaa, joita lisäsi se, että äiti ei koskaan hyväksynyt huostaanottoa."

Myös laitoksen perhetyö yriti surkuhupaisesti todistella, miten se, että olin laskenut lapsen samaan wc-tilaan kanssani muka todisti sen, että en ollut kykenevä tukemaan lapsen ikätasoista kehitystä. . . Kriisipalaverista selvittiin, enkä palauttanut lasta enää kotilomalta laitokseen. Koko laiton huostaanotto kesti meidän kohdallamme vain kolme ja puoli kuukautta.

Mutta tehtävänsä se teki, niin hirvittävän huonokuntoinen hän oli kaikkien pahoinpitelyjen, pelottelun ja uhkailun jälkeen. Ja X piti kiinni päätöksestään eli hän oli kieltänyt antamasta meille sairaalaan vastaanottoaikoja, niitä ei saatu edes lastensuojelun pyynnöstä. Ei päästy mihinkään muuallekaan, koska joka paikasta vain sanottiin, että menkää Lastenlinnaan, se on teille hoitava taho.

Yksityiselle neurologian lääkäriasemalle odotimme aikaa 3 kk eli sen kesän, kun lapsi kotiutui keväällä. Voi sitä helpottunutta autuutta kun pääsimme vihdoin keskustelemaan lasta ymmärtävän lääkärin vastaanotolle. Heti ensimmäiseksi lapselle kirjoitettiin pitkä sairasloma koulusta, koska huostaanotto järkytysten jälkeen hän oli koulukuntoinen vasta yli puoli vuotta kotiutumisen jälkeen. Tuttavat sanoivat lapsen olevan ulkoisesti entisellään vasta noin reilu vuosi huostaanottopainajaisen jälkeen.

Aikaa tuosta on kulunut jo kohta kuusi vuotta, lapsi sai yksityisen lääkäriaseman kautta vihdoin sen neurologisen kuntoutuksen, johon hänellä olisi ollut täysi oikeus ilman järkyttävää psykiatrista pakkohoitoa, laitonta huostaanottoa psyykkisine ja fyysisine pahoinpitelyineen, hoidotta jättämisineen ja muine kauhuineen. Hän menestyy sosiaalisesti ja taidollisesti koulussa hyvin, mutta huostaanotosta hän itse sanoo vielä tänä päivänä: "Se on ylivoimaisesti jotain hirveintä, mitä minulle on ikinä tapahtunut."

Ylilääkäri X oli näköjään Herr Doktor Brummer, ja int.hoidon Gaulaiter oli Kati Pajamäki:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10252695

Yksi monista
16.11.2011 14:23
+3
Sulje
Helsingin Diakonissalaitos, sisäänheittäjänä toimi vuosia Lastenlinnan silloinen ylilääkäri Matti Brummer, jäänyt ilmeisesti eläkkeelle viimeisen vuoden aikana ja sitä päivää totisesti monet neurologian erikoislääkäritkin odottivat.
..........................................
Kun kysyin laitoksen laittomasta huostaanottovaatimuksesta, vastasi int.hoidon johtaja Kati Pajamäki säteillen: "Emmehän me sitä huostaanottoa tehneet, sen teki lastensuojelu."

Edit: Rouva? Pajamäki eheytetty Karista Katiksi.

[Lasse]

Jatkotekstiin liittyen voi hyvin todeta, että kunnilla ei ole varaa turhan pitkään jatkuviin huostaanottoihin.

http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1339249/kiireelliset_huostaanotot_yleensa_laittomia

Vierailija - 23.2.2011 12:12   (46/108)
Lastensujelu käytäntöineen on suurremontin tarpeessa
Lainaus:
myöntävätkö ne huostattujen äidit tai isät sitten? Kiireellistä huostaanottoa ei tosiaan tehdä vahingossa, vaan syynä on se, että lapsi on vaarassa. Ja tavallinen huostaanotto tehdään, vasta kun lapsi on jo joutunut kärsimään, ihan liikaa.


Onhan siinä sosiaalityöntekijällä kieltämättä tekemistä, selvittää mikä on asioiden todellinen laita ja kaiken lisäksi jatkuva valtava työtaakka. Itseltäni ei ole huostattu lapsia tai edes uhkailtu sillä, en ole päihteiden väärinkäyttäjä. Olen vain huolissani nykyisen lastensuojelun tilasta ja sen käytännöistä, esim. internetin lukuisat keskustelufoorumit ovat pullollaan kritiikkiä lastensuojelusta ja sen nykyisistä toimintamalleista, onko tämä kaikki kritiikki hatusta temmattua, vailla totuuden häivää? Kunnathan nykyään oikeasti hyötyvät huostaanotoista lastensuojelukertoimen ansiosta, moni asia lastensuojelussa on tehty bisnestä ajatellen ja minun mielestäni lapsen oikudet unohtaein.

t:AP

(korostus minun)

Tämä kiteyttää kyllä minunkin tämänhetkisen mielipiteeni.

Lisää mielenkiintoisia lainauksia ketjusta:

Vierailija - 22.2.2011 19:06   (20/108)
Tätä juuri meinaan. Olen kirjoittanut jo 2 viestiä
Lainaus:"
Nyt saavat kärsiä ne lapset jotka sitä apua tarvitsisivat, turhia huolia, LS-ilmoituksia suorastaan pursuaa sossuun joka paikasta, sieltä ei erotu enää apua tarvitsevat."

Olen nyt kolmen kuukauden aikana nähnyt työssäni muutaman aivan käsittämättömän tapauksen. Ja kaikissa kyse on vauvoista, jotka yritetään ottaa keinolla millä tahansa huostaan. Ja kaikilla on raitis ja kunnollinen äiti. Vauvoja otetaan mieluummin sijaisperheisiin kuin teinejä. Ja todellakin näissä tapauksissa on sanottu, että lapsi ei tarvitse isää ja äkkiä se vanhempansa unohtaa.

Sama tilanne on nyt lastenkodeissa. Lapsia ja varsinkin vauvoja tulee ovista ja ikkunoista ja todellakaan kaikki tapaukset ei ole mitään narkkivanhempien lapsia.
Vastaa viestiin Ilmoita asiaton viestiKerro kaverille


Vierailija - 22.2.2011 19:07   (21/108)
Hmm...
Meillä oli lähipiirissä tapaus, jossa lastenpsykiatrinen taho halusi hommata lapselle huostaanoton. Lastensuojelu kieltäytyi, koska sille ei ollut perusteita. Psykiatrinen taho uhkasi käräjä- ja hallinto-oikeuksilla huostaanoton laillistamiseksi.

Onneksi saivat sen psykoämmän kuriin. Perheellä ei nimittäin ollut/ole mitään hätää, ongelma oli sen psykiatrisen puolen ihan omien korvien välissä. Ainoastaan toinen vanhemmista sairasti vakavaa sairautta, josta toipui ja perheellä oli hyvä tukiverkko.

Eli juu, pistää harkitsemaan uudelleen, että ovatko kaikki huostaanotot tarpeellisia...


Vierailija - 22.2.2011 20:51   (26/108)
Kiireellinen sijoitus aloittaa ajojahdin
Sosiaalityöntekijät tekevät kiireellisiä sijoituksia vaikka sijoituksen kriteerit eivät täyttyisi, ilmoittamatta vanhemmille yhtään mitään. Valittaa et voi minnekään ja viranomainen on hallinto- oikeudessa aina oikeassa, riippumatta miten törkeästi valehtelee tai lakia rikkoo.

Kiireellisen sijoituksen jälkeen sosiaalityöntekijä rupeaa hankkimaan vanhempia vastaan negatiivista näyttöä perustellakseen omat hätiköidyt ja lasta vaurioittavat toimensa ja aloittaakseen kunnalle tuottoisan huostan. Lokaa etsitään suurennuslasin kanssa mistä tahansa.

Kiireellinen sijoitus on vasta mielivallan alkua. Sen jälkeen voit varautua mustamaalauskampanjaan ja varsinaisen huostan yritykseen. Lastensuojelukerroin on pitänyt huolen siitä, että valtio palkitsee kunnat rahallisesti huostista. Mitä enemmän huostia, sitä enemmän rahaa kuntaa saa. Ja sinun lapsesi on tämän rahastuksen pelinappula.


Vierailija - 23.2.2011 8:35   (29/108)
Ihmiset haluavat sokeasti uskoa, että
kaikki huostaanotot on oikeita ja lapset huonossa kunnossa ja hoidossa.

Tämä johtuu siitä, ettei uskalleta ajatella toisin. On aika pelottavaa jos vauva uhataan viedä siksi, että isällä on esim. masennusta ja äiti menee siitä raskausaikana puhumaan neuvolassa.
Äiti ensikodille ja välit isään poikki. Tämäkin on nähty nyt uusien kriteereiden myötä.

Pelottavaa.

Äidillä alkaa melkoinen työ osoittaa, ettei vuorovaikutussuhteet vauvaan kärsi, vaikka äiti itse olisi ihan tavallinen nainen, kenellä ei mitään ongelmia. Syyksi on riittänyt se, että isällä on masennusta ja neuvola epäilee, että vauva kärsii siitä. LH-ilmoitus sisään ja vauva ja äiti saadaan käydä poliisien kanssa hakemassa pois vaarallisen isän luota. Jos äiti haluaa palata kotiin, uhataan vauva ottaa pois ja takaisin ei sitä saa.

Hei haloo, aukaiskaa silmänne ja pää pois sieltä perseestä. Tämä on nyt ihan oikeaa todellisuutta.


Vierailija - 23.2.2011 9:46   (31/108)
Kunnat hyötyvät huostaanotoista, bisnestä koko touhu.
Paljonko perheeseen sijoitettu ja perhekotiin sijoitettu lapsi maksaa kunnalle? Tarkkaa summaa en muista, mutta perheeseen sijoitetusta on vähintään maksetta noin 1.000/kk. On tyhjää puhetta perhekotien kilpailuttaminen, lapsi sijoitetaan minne satutaan saamaan, järjestelmä mahdollistaa jopa voitelurahatkin, koska intimiteettisuoja takaa vaitiolon. Perhekodissa vuorokausi maksaa 160-300 €/vrk. Todellakaan ei kilpailutusta. Perhekoteja taas lain mukaan valvovat paikalliset sosiaalilautakunnat ja aluehallintovirastot. Haapavedellä on esim. valittu perhekodin johtaja lautakunnan jäseneksi,siis valvomaan toimintaansa. Toiminta on ollut käsittääkseni ainaki ympäristökasvatuksen osalta kyseenalaista, koska lapsilla on 8 vuoden aikana kärräytetty 7 terapialampaan paskat viereiseen yleisen pohjaveden ottamon monttuun.
Käytännössä lain säätämä valvonta toimii vain raporteissa. Parasta bisnestä mitä voi olla ja hyvän asian kustannuksella.

Lastensuojelukertoimen takia kunta saa valtiolta rahaa huostaanottojen lukumäärän mukaan, ilman korvamerkintää. Lisäksi kunnat saavat huostaanotettujen lasten lapsilisät tililleen ja kallis laitoshoito pystytään vielä maksattamaan lapsen vanhemmilla, jopa lapsen perinnöstä. Kunnan siis kannattaa luoda huostaanottoja rahoittaakseen muita toimintojaan lasten ja heidän todellisten vanhempiensa kustannuksella.

Suomi on pakkohoitojen ja huostaanottojen kärkitilastoissa täysin epäonnistuneen politiikan seurauksena.

Mitä tulee tuohon perhekotibisnekseen, niin ei voi muuta sanoa kuin että on tavis sijaisperheillä ja perhekodeilla on eroa kuin yöllä ja päivällä. Kun sijaisperheet hoitavat rakkaudella ja lämmöllä lyhyen kurssituksen jälkeen laiminlyötyä lasta 24/7 saaden jonkun tuhat euroa kuukaudessa työstään, perhekodeille maksetaan about 6000 euroa kuukaudesta lapsesta. Jos perhekoti saa pitää sen 7 lasta kerralla, niin sehän tekee vaivaiset 42 000 euroa kuukaudessa.

Joten kyllä, perhekodit tekevät bisnestä ja härskiä sellaista. En tiedä kuinka tuollainen touhu on ylipäätänsä mahdollista, mutta sijaiskodeista on huutava pula ja ehkä se mahdollistaa perhekotibisneksen.

Valtavat säästöt tulisivat siitä, että sijaisperheiden palkkioita korotettaisiin jotta homma houkuttelisi uusia perheitä mukaan, ja perhekotien toiminta lopetettaisiin nykyisenlaisena tuottoisana yritystoimintana täysin. Tokihan sijaisperhepalkkioillakin voisi joku halukas perhekotia pyörittää, mutta tuskin intoa enää löytyisi, jos lapsista tienaisi vain jonkun "vaivaisen kymppitonnin" kuussa.


Vierailija - 25.2.2011 20:20   (36/108)
Kaikki ei taida oikeesti tietää
miten suurista summista voi olla kyse.Jokainen sijoitushan katsotaan erikseen ja kuukaudessa saatu summa voi olla huomattavasti yli 1000€ per lapsi.Noi on höpöhöpö huhuja et sijaislapsista sais vain muutaman satasen miinus verot.Täällä helsingissä ainakin on huikeesti enempi esim.käytöshäiriöisestä lapsesta+rahan lisäksi on paljon muita etuuksia.mm.autoetu,lomaetu,harrastusedut yms.Kyllä vaan,niin surullista kuin se on,moni rahastaa huostaanotetuilla lapsilla.Kauheeta ajatellakin jos joltain viedään oikeus kasvattaa oma lapsi vaikka köyhyyden vuoksi


Vierailija - 26.2.2011 16:41   (51/108)
Äitini on istunut lautakunnissa, joissa käsitellään huostaanottoja.
Hän kertoi, että ovat keskustelleet muiden lautakunnan jäsenien kanssa usein, että siellä tuntuu olevan vain joko ylilyöntejä tai liian pitkään katsottuja tilanteita. Ylilyönnit siis jotain sitä tyyliä, että lapsi on käyttäytynyt satunnaisesti huolestuttavalla tavalla esim. koulussa, ja siihen välittömästi reagoitu huostaanotolla, vaikka raporttien mukaan kotona on asiat ihan kunnossa, normaalit raittiit vanhemmat. Kuulemma erityisesti yh-perheissä näitä tapahtuu, mutta muissakin. Ja käyttäytyminen sellaista, mitä jokaisessa perheessä saattaa tapahtua, esim. lapsi riehaantuu jostain asiasta tai teini lintsaa kokeesta. Tietenkin jos kyse on TOISTUVASTA ongelmasta, pitää siihen reagoida, mutta kun nämä ovat olleet YKSITTÄISIÄ juttuja, ja niitä on ollut USEITA.

Nämä sosiaalilautakunnan jäsenet (kunnallispoliitikot, ihan tavalliset ihmiset) ovat todella yhdessä näitä hämmästelleet. Eikä pelkästään yhdessä kunnassa vaan ympäri Suomea tätä tapahtuu.

Mutta sitten toisaalta on tämä toinen ääripää, jossa nimenomaan päihdevanhempia ollaan seurattu, seurattu ja seurattu. On saatettu tehdä useita lastensuojeluilmoituksia ja tilanne on todettu, mutta on päätetty vielä antaa tilaisuus. Eräs sijaisäiti kertoi, että heille sijoitettu lapsi oli ollut kaksi elämänsä ensimmäistä vuotta todella heitteillä äitinsä hoivissa. Lasten mummo (isän äiti) oli tehnyt useita ls-ilmoituksia, mutta äiti oli aina muuttanut eri sosiaalityöntekijän alueelle ja tieto ei ollut kulkenut. En tarkemmin kerro, mutta tosiaan kaksivuotiaana lapsi oli aivan järkyttävässä kunnossa ja todella ihmetyttää, miten sellainen on edes mahdollista, mutta näin vain on.

Että jotenkin tuntuu ettei löydetä sitä oikeaa toimintatapaa, vaan mennään äärimmäisyydestä toiseen. Liekö sitten joku sossu ihan hysteerisen tarkka ja toinen taas jotenkin turtunut ls-arkeen. En tiedä, mutta jotain todella tarttis tehdä!


Vierailija - 26.2.2011 16:50   (53/108)
Kyllä niitä hutilointejakin sattuu
Lainaus:"
on tehtävä kiireellinen huostaanotto. Niinpäin käy joskus, että kuitenkaan ei toimita heti. Silloin syyllistytään laittomuuteen. Mikä on se huostaanottobisnes? Millä tavalla sosiaalityöntekijä hyötyy tekemällä (muka) turhia huostaanottoja?"


Lastensuojelubisnestä on mielestäni ammattimaisesti toimivat perhekodit ja laitokset, jotka veloittaa 200-300€/vrk/lapsi. Myös kuntien hyötyminen huostaanotosta lastensuojelukertoimen takia. Samoin sosiaalityöntekijöiden ja laitosten läheiset kytkökset altistavat joissain tapauksissa korruptioon. On tapahtunut sellaista että sossun sukulainen omistaa laitoksen, minne tämä sossu sitten huostaa lapsia. Lastenkodin johtaja on sosiaalilautakunnan jäsen päästen siten valvomaan toimintaansa. Lastenpsykiatri suosittelevat huostaanottoa sukulaisen omistamaan laitokseen. Kyllä niitä erinäisiä rikoksia on tullut ilmi. Jotkut sossut ja lääkärit perustavat vanhoilla päivillään lastenkoteja koska tietävät että se on kannattavaa bisnestä.

[Saippuakupla]

Olen vain huolissani nykyisen lastensuojelun tilasta ja sen käytännöistä, esim. internetin lukuisat keskustelufoorumit ovat pullollaan kritiikkiä lastensuojelusta ja sen nykyisistä toimintamalleista, onko tämä kaikki kritiikki hatusta temmattua, vailla totuuden häivää? Kunnathan nykyään oikeasti hyötyvät huostaanotoista lastensuojelukertoimen ansiosta, moni asia lastensuojelussa on tehty bisnestä ajatellen ja minun mielestäni lapsen oikudet unohtaein.

Tämä kiteyttää kyllä minunkin tämänhetkisen mielipiteeni.

on tehtävä kiireellinen huostaanotto. Niinpäin käy joskus, että kuitenkaan ei toimita heti. Silloin syyllistytään laittomuuteen. Mikä on se huostaanottobisnes? Millä tavalla sosiaalityöntekijä hyötyy tekemällä (muka) turhia huostaanottoja?"

Lastensuojelubisnestä on mielestäni ammattimaisesti toimivat perhekodit ja laitokset, jotka veloittaa 200-300€/vrk/lapsi. Myös kuntien hyötyminen huostaanotosta lastensuojelukertoimen takia. Samoin sosiaalityöntekijöiden ja laitosten läheiset kytkökset altistavat joissain tapauksissa korruptioon. On tapahtunut sellaista että sossun sukulainen omistaa laitoksen, minne tämä sossu sitten huostaa lapsia. Lastenkodin johtaja on sosiaalilautakunnan jäsen päästen siten valvomaan toimintaansa. Lastenpsykiatri suosittelevat huostaanottoa sukulaisen omistamaan laitokseen. Kyllä niitä erinäisiä rikoksia on tullut ilmi. Jotkut sossut ja lääkärit perustavat vanhoilla päivillään lastenkoteja koska tietävät että se on kannattavaa bisnestä.

Ei kunnat hyödy huostaanotoista ainakaan taloudellisesti. Tai oikeammin ne voivat periaatteessa hyötyä, koska valtionosuudet (jotka eivät kuitenkaan kata kuin noin neljäsosan kunnalle koituvista todellisista kuluista) voidaan käyttää mihin ne nyt kunnassa halutaan kohdentaa. Tuo on tietysti älytöntä ja valtionosuudet tulisi kohdentaa mieluummin esim. ehkäisevään työhön, perhetyöhön ja avohuollon tukitoimiin.

Korruption mahdollisuus aina olemassa kun ihmiset väkertävät asioita ihmisten kanssa. Kyllä takavuosina on huhuttu niin kunnallispoliitikkojen omistamista lastenkodeista ja ennen laitoksen perustamista tehdyistä ostopalvelusopimuksista kuin myös kaikenlaisista kytköksistä.

Sosiaaliportti/Sijaishuollon kustannukset

Sosiaaliportti/Huostaanottopäätöksistä maksettava valtionosuus

Sirkka Rousu/Vastauksia kysymyksiin huostaanotosta ja kustannuksista

Helsingin Uutiset: Valtion tukea arvostellaan: kannustaa huostaanottoihin

Huostaanotto on kallis projekti, jota valtio tukee. Kuntien saamaa valtionapua määrittelevä lastensuojelukerroin perustuu lasten huostaanottojen lukumäärään kunnassa.

Kuntaliiton johtava lakimies Sami Uotinen kertoo valtionosuuden kattavan keskimäärin vain noin neljänneksen kunnalle koituvista todellisista kuluista.

– Ei lastensuojelukerroin lähtökohtaisesti ohjaa päätöksentekoa saati kannusta kuntia lisäämään kustannuksiaan.

Monimutkaisten kaavojen mukaan määrittyvät valtionosuudet eivät ole korvamerkittyjä, joten kunnat saavat siis käyttää heille myönnetyt rahat vaikkapa ohitustien rakentamiseen.

http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2012/06/16/lapsibisnesta-ei-valvo-kukaan/201231577/137

(Tämä artikkeli kannattaa lukea muutenkin, koska on hyvin mielenkiintoinen ja käsittelee huostaanottoa bisneksenä.)

Rousu pitää myös outona vihjauksia siitä, että kunnat hyötyisivät huostaanotoista rahallisesti. Kunnan saaman laskennallisen valtionosuuden yhtenä laskentaperusteena on huostaanotettujen lasten määrä.

- Se ei suinkaan tarkoita sitä, että kunta saisi korvamerkittynä tällaista suurta summaa kassaansa sen mukaan, miten se tehtailee huostaanottoja. Pääosa huostaanoton kustannuksista jää tietysti kunnalle. Valtionosuuksien merkitys kunnan palveluiden tuottamisessa on erittäin pieni ja se ei kannusta eikä ole mikään peruste huostaanottojen tekemiseen.

Rousun mukaan huostaanottoja jää enemminkin tekemättä niiden korkeiden kustannusten vuoksi.

- Huostaanotto on kallista. Kuntia oikeastaan moititaan siitä, että lapset eivät pääse huostaan koska kunnalla ei ole rahaa huostaanoton kustannusten takia.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/tutkija-huostaanotot-ovat-perusteltuja/2010/08/1168694

MTV3:n uutisessa huostaanotoista vihjataan, että kunnat hyötyvät taloudellisesti huostaanotoista, mikä voi vaikuttaa lastensuojelussa tehtäviin päätöksiin.

- Väite perustunee vanhaan lastensuojelun kustannusten tasausjärjestelmään. Uuden, vuonna 2008 voimaan tulleen lastensuojelulain jälkeen tätä ei ole enää olemassa, Koskiluoma sanoo.

Tilanne on pikemminkin päinvastainen: kunnat pyrkivät välttämään huostaanottoja, koska ne ovat kalliita.

- Sosiaalialan asiantuntijoilla on huoli siitä, että kunnat eivät taloussyistä puutu lasten puutteellisiin olosuhteisiin tarpeeksi ajoissa ja huostaanottoja vältellään, vaikka ilmiselvät perusteet olisivat olemassa.

http://www.iltalehti.fi/perhe/2010081012167238_pr.shtml

[Semiurbaani]

Tilanne on pikemminkin päinvastainen: kunnat pyrkivät välttämään huostaanottoja, koska ne ovat kalliita.

Niitä huostaanottoja vaan eivät  tee kunnat vaan sossutantat. Kun sossutantta laati paperit, että joku lapsi pitää ottaa sijoitukseen/huostaan, ei ole mitään valvontalautakunta, joka päättää tehdäänkö niin vai ei. Sossut toimivat jos haluavat, ja rahan on lastensuojeluun - tai "lastensuojeluun" löydyttävä.

[Lodi]

Oletan, että sillä miehellä, jota kutsut narsistiksi on varmaan toisenlainen tarina tilanteestanne.  Hänen kertomustaan ei täällä tietenkään nähdä. Alan tosin nyt ymmärtää, miksi olet niin katkera lastensuojelun työntekijöitä kohtaan. 
Minä taas olen nähnyt omin silmin ja läheltä, kuinka huostaanotettu lapsi palautetaan yksihuoltajaäidille, vaikka jokainen täysijärkinen osasi arvata, että max. puolisen vuotta menee ennen seuraavaa huostaanottoa.

Valitettavasti kyky vanhemmuuteen ei kehity samalla, kun se lapsi syntyy.

Eikä halu huolehtia lapsista kehity sosiaalipolitiikan luennoilla.

Tähän saakka se on ollut nimimerkki Ulkopuolinen, joka on toistellut, että sossuämmät jättävät lapsia heitteille ala-arvoisiin oloihin, nyt sitten liityt sinäkin siihen kuoroon.

Ja minä toistan, että yhtä hyvin kuin sossuämmät jättävät apua tarvitsevia lapsia heitteille, he myös vievät lapsia, joilla on olosuhteet kunnossa, ja tekevät lastensuojeluhyökkäyksiä sellaisiin perheisiin, joissa on asiat kunnossa.

Kun ei ole työmoraalia, vastuuta eikä valvontaa niin kumpaankin suuntaan mällätään. Sehän on itsestäänselvyys, johonkin sossutanttojen täytyy se todellisista tapauksista säästämänsä työaika ja energia käyttää!

Joo, eikä tarvitse taas tykittää epätodellisuuksista kerättyjä tilastoja ja väittää, että tilaisuus ei tee varasta, kyllä se tekee!

Miehellä, jota kutsun narsistiksi, on taatusti erilainen tarina kuin minun kertomani, tosin riippuen tilanteesta. Jos saa ymmärrystä ja huomikota myöntämällä kaiken, niin mikä ettei, sitten taas toisille ihmisille kerrotaan eri tarinaa. Klassinen narsisti. Sai diagnoosin aikana, jollin narsisteista ei vielä puhuttu, joten eipä narsistin uhrikaan sanut tukea vaikka miehellä oli ihan psykiatrin diagnoosi tilastaan ja pyöritti monen lapsen perheessä sirkusta, jossa ei saanut huomiota hyvällä joten sitä sitten haettiin pahalla.

Halusi välttämättä hoitaa lapsen esikouluhakemuksen, jotenki merkillisesti se myöhästyi ja lapsi joutui naapurikaupunginosaan mamuryhmään. Mamut olivat ihan ok, mutta lapsi ei tutustunut tuleviin ekaluokkalaisiin koulukavereihinsa  eikä päässyt esikouluun parhaan kaverinsa ryhmään. (Selvisi kivasti juuri ilmoittautumispäivänä, kun tyttö oli bestiksen kanssa lähdössä iloisena ilmoittautumaan, että mitään esikoulupaikkaa ei ole edes haettu. )
- Aina kun oli jotain muille perheenjäsenille tärkeää, kuten vierailu tai harrastus tai vaikka vaimon sosiaalipolitiikan luento, alkoi käsittämätön oireilu ja mies lähti ovat paukkuen äitinsä luo julistettuaan lapsille etteivät he enää ikinä näe isää. Esimerkiksi vaimo pakkasi kahden pienen lapsen ja pikkuvauvan kanssa kotia muuttoon, mies oli tietymättömissä paitsi että juoksi sossuämmien luona tekemässä lastensuojeluilmoituksia.
- Kun mies halusi välttämättä hoitaa lapsen  hoitotukihakemuksen ja valitti kyttäämisestä kuin muistutettiin, ei sitten kytätty ja tuki katkesi - pysyvästi, kun ehdot muuttuivat, vanha tuki olisi jatkunut jos hakemus olisi mennyt ajoissa. - Tai kun miehen piti tarkistaa, onko vaimolla rikoksensovittelujakurssin luento varmasti tänään - sanoi soittaneensa vetäjälle ja ei ole kurssi-ilta. Oli kuitenkin ja tuli poissaolo. Kauan pohdittiin muistihäiriöitä, aivoverenkiertohäiriöitä, hormonaalisia oireita ("miesten kuukautiset") selittämään sekoilukausia... Lopulta psykiatri totesi persoonallisuushäiriön.

Semmoista sirkusta. Ja sitten mies sossujen kriisipalaverissa katsoi surumielisesti sossutanttoihin suurilla lehmänsilmillä, huokaisi ja lausui: "Vaimo aina vaatii täydellisyyttä...". Ja viisikymppiset sossutantat huokailivat ihastuksesta ja ihan kuolasivat kun oli niin hieno mies ja yhteistyökykyinen. Toisin kuin se kamala vaimo, jolla oli koko ajan valituksia ja vaatimuksia. (
Vaatikuksia lasten takia, oma työ piti jättää ja kaikki opinnot, mutta lasten asioita ikävä nainen ei suostunut jättämään hunningolle.) Mies siis oli ihana, vaimo ja lapset eivät saaneet mitään apua ja tukea.

Kun ei ämmillä ole työmoraalia, vastuuta... ai niin sanoin sen jo.

Karmaisevia kertomuksia sossujen touhuista riittäisi metrien pituisiin kirjasarjoihin, eivätkä ne olisi tarinoita vaan tosikertomuksia. Niistä vaan ei kukaan ole kiinnostunut vaikka kuinka huostaanotot ja sijoitukset lisääntyisivät.

Kuten totesin, on exälläsi varmasti oma versio asioista. Hän ei täällä ole sitä kertomassa.
Sinulla on kova viha myös lastensuojelun työntekijöitä kohtaan. Myös heillä on varmasti eri versio tapahtumista ja tilanteesta.

[Saippuakupla]

Tietysti jotkin faktatiedot olisivat mieltä avartavia, mutta tarina vaikuttaa siltä, että siitä puuttuu tietoja. Huostaanotto on varmaankin tapahtunut, mutta miksi ja minne?

Ok, jotain löysin lisää. Onko ylilääkäri Matti Brummer tuttu nimi?

http://kiusatunvastaisku.blogspot.fi/2012/04/pakkohuostaanottoja-ja.html

Helsingin Diakonissalaitos, sisäänheittäjänä toimi vuosia Lastenlinnan silloinen ylilääkäri X, jäänyt ilmeisesti eläkkeelle viimeisen vuoden aikana ja sitä päivää totisesti monet neurologian erikoislääkäritkin odottivat...

Kati Pajamäki on ollut Hdl:n palveluksessa iät ja ajat. On toiminut siellä eri nimikkeillä ja on muistaakseni myös Osku Pajamäen äiti. Kiistelty persoona jo ihan Hdl:n intensiivihoidon työntekijöiden piirissä. Matti Brummer on arvostettu lääkäri ja näyttää olevan myös Suomen psykoanalyyttisen yhdistyksen eettisen toimikunnan puheenjohtaja. Epäilen suuresti sitä, että hän olisi mainitun eettisen toimikunnan puheenjohtaja, mikäli moisia syytöksiä olisi häntä vastaan suurempia määriä.

Tuo kirjoituksen henkilö näyttää kirjoittaneen samaa tekstiä useille eri foorumeille tai sitten tekstiä tai sen osia on jaettu eteenpäin. Todella monessa paikassa samaa asiaa kuitenkin jauhetaan ja ilmeisesti täällä on koko tilitys (Lounatuuli).

Huostaanotto on varmaankin tapahtunut tuolloin 2006, mutta miksi ja mitä sen syyt ovat? Voisikohan olla, että diagnoosissa on todettu, että lapsi tarvitsee heti hoitoa ja siksi huostaanotto? Voi onko arvioitu lapsen kokonaisvaltainen tilanne ja siksi päädytty huostaanottoon? Joka tapauksessa intensiivihoito ei ole psykiatrisen hoidon vastine vaan lähinnä sijaishuollon yhdistelmähoito. Intensiivihoidon lääkäri oli tuolloin ja taitaa olla edelleenkin lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Jukka Huikuri, joka osallistuu hoitoon ja sen suunnitteluun. Ex-piispa Kantola oli tuolloin ilmeisesti intensiivihoitoon liittyvänä esimiehenä ja hän on todennut tuohon tapaukseen liittyen, että ei intensiivihoitoon vaadita huostaanottoa. Vuonna 2006 intensiivihoitoon oli jonoa, joten laitokselle tuo intensiivihoidon keskeytys on tuskin ollut mikään mittava juttu. Omahoitajan toiminta ja "pahoinpitelyt" kuulostavat kummalliselta, koska osastoilla on samaan aikaan useita hoitotyöntekijöitä, jotka eivät katsoisi moista sormien läpi. Tapaamisista tuo Lounatuuli kertoo, että ne järjestyivät. Muutenkin lapset ovat tuohon aikaan saaneet viedä yöksi vesilasin huoneeseensa, joten tuokin kuulostaa kummalliselta väitteeltä. Sitten tietysti voi aina pohtia, että jos tapauksen sosiaalityöntekijä voi todentaa väitettyjä epäkohtia, niin miksi intensiivihoidosta ostetaan edelleen hoitopaikkoja? Kyllä sana väärinkäytöksistä kulkee...

Jännittäviä samankaltaisuuksia näissä eri tapauksissa on:

- "laiton" huostaanotto tai lapsen suoranainen "ryöstö"
- taustalla hääräävä lääkäri tai virheellisen diagnoosin tai "virheellisiä" päätelmiä tekevä lääkäri
- epäpätevät ja mistään mitään ymmärtämättömät sosiaalityöntekijät / laitoksen työntekijät
- lapsen pahoinpitely milloin kenenkin toimesta
- epäpätevien sosiaalityöntekijöiden / laitoksen työntekijöiden toteuttama eri alojen ammattilaisten pyörittäminen
- salaliittomainen toiminta, jota sosiaalityötenkijät / laitoksen työntekijät pyörittävät
- ja kaikki on aina "lainvastaista" toimintaa

Uskokoon ken tahtoo!

[Saippuakupla]

Tilanne on pikemminkin päinvastainen: kunnat pyrkivät välttämään huostaanottoja, koska ne ovat kalliita.

Niitä huostaanottoja vaan eivät  tee kunnat vaan sossutantat. Kun sossutantta laati paperit, että joku lapsi pitää ottaa sijoitukseen/huostaan, ei ole mitään valvontalautakunta, joka päättää tehdäänkö niin vai ei. Sossut toimivat jos haluavat, ja rahan on lastensuojeluun - tai "lastensuojeluun" löydyttävä.

Ai niin, kunnan taloudellisella tilanteella ei ole mitään tekemistä asian kanssa? Kenenhän palkkalistoilla nuo sosiaalityöntekijät ovat? Muuten sitten kannattaa lukea tämän viestin linkit huostaanoton hinnasta ja kunnalle tulevista kustannuksista.

[Semiurbaani]

Ai niin, kunnan taloudellisella tilanteella ei ole mitään tekemistä asian kanssa? Kenenhän palkkalistoilla nuo sosiaalityöntekijät ovat? Muuten sitten kannattaa lukea tämän viestin linkit huostaanoton hinnasta ja kunnalle tulevista kustannuksista.

Ei se sossutanttojen napaan satu jos kunta tarvitsee lisäbudjetissa rahaa "lastensuojelun" puuhasteluihin. Rahan on löydyttävä. Esim. Loimaan liftarivauvan vienyt koulunkäyntiavustaja aiheutti sepitetyllä lastensuojeluilmoituksellaan viisinumeroisen summan menoja Mynämäen kunnalle "lastensuojelu"-menoina, mutta eipä vaan suostuta tutkimaan, hänen/Loimaan sosiaalitoimen touhuja.

Kuten totesin, on exälläsi varmasti oma versio asioista. Hän ei täällä ole sitä kertomassa.
Sinulla on kova viha myös lastensuojelun työntekijöitä kohtaan. Myös heillä on varmasti eri versio tapahtumista ja tilanteesta.

No ihan varmasti!

Paperit laatinut sossutantta  siirrettiin tämän hässäkän jälkeen pois asuinalueiden lastensuojelutyöstä. Ei varmaan hänkään muistele hyvällä

Minulla ei ole mitään vihaa lastensuojelun työntekijöitä kohtaan, ainoastaan mätiä virkamiehiä, jotka touhuavat kaikenmaailman laittomuuksia ja siunaavat niitä.

Edit: Ja täytyy vielä tähdentää, että inhoan syvästi tehtäväänsä soipimattomia, mielkivaltaisia, vihamielisiä ja asiattomia sosiaaliämmiä, jotka stressaavat ja ahdistelevat tuen tarpeessä olevia vanhempia ja lapsia sen sijaan, että tukisivat heitä kuten heidän lain mukaan pitäisi tehdä.

[P]

Sivusta seuranneena tiedän, että äiti saa tuhota lapsensa sossuämmien tuella hyvin avoimesti toimien. Lasta (ja isää) ei puolusta kukaan. Tässä näkemässäni tapauksessa äiti ei sentään surmannut lapsiaan, tuhosi heidät muuten ja etenkin poikansa kohdalla on onnistunut varsin hyvin.

Mitä olen seurannut sossuämmien touhuja, niin suuri osa heistä yksinkertaisesti päättää, kummalla on hänen silmiinsä parempi pärstäkerroin. Joskus se on mies, joskus nainen, ja sen mukavamman puolella ollaan sitten asiassa kuin asiassa. On niitäkin, jotka pelaavat aina miehen hyväksi, nähty on.

Jaa... no, minä en ole aiemmin tälläisestä edes kuullut.

En mikäkään. Siinä +-50 sosiaalitantan tajunnassa- Ukko on se SIKA. On automaatio. 30-40 v. sosiaalinainen voi itse jo valita, jos ei ole tuollaista tanttaa seläntakana?

[Lodi]

Ai niin, kunnan taloudellisella tilanteella ei ole mitään tekemistä asian kanssa? Kenenhän palkkalistoilla nuo sosiaalityöntekijät ovat? Muuten sitten kannattaa lukea tämän viestin linkit huostaanoton hinnasta ja kunnalle tulevista kustannuksista.

Ei se sossutanttojen napaan satu jos kunta tarvitsee lisäbudjetissa rahaa "lastensuojelun" puuhasteluihin. Rahan on löydyttävä. Esim. Loimaan liftarivauvan vienyt koulunkäyntiavustaja aiheutti sepitetyllä lastensuojeluilmoituksellaan viisinumeroisen summan menoja Mynämäen kunnalle "lastensuojelu"-menoina, mutta eipä vaan suostuta tutkimaan, hänen/Loimaan sosiaalitoimen touhuja.

Kuten totesin, on exälläsi varmasti oma versio asioista. Hän ei täällä ole sitä kertomassa.
Sinulla on kova viha myös lastensuojelun työntekijöitä kohtaan. Myös heillä on varmasti eri versio tapahtumista ja tilanteesta.

No ihan varmasti!

Paperit laatinut sossutantta  siirrettiin tämän hässäkän jälkeen pois asuinalueiden lastensuojelutyöstä. Ei varmaan hänkään muistele hyvällä

Minulla ei ole mitään vihaa lastensuojelun työntekijöitä kohtaan, ainoastaan mätiä virkamiehiä, jotka touhuavat kaikenmaailman laittomuuksia ja siunaavat niitä.

Edit: Ja täytyy vielä tähdentää, että inhoan syvästi tehtäväänsä soipimattomia, mielkivaltaisia, vihamielisiä ja asiattomia sosiaaliämmiä, jotka stressaavat ja ahdistelevat tuen tarpeessä olevia vanhempia ja lapsia sen sijaan, että tukisivat heitä kuten heidän lain mukaan pitäisi tehdä.

Mistä ihmeestä sait käsitysen, että "siirrettiin" ?

[Semiurbaani]

Sosiaalilautakunnan jäsen kertoi.

[Lodi]

Sosiaalilautakunnan jäsen kertoi.

OK, sinulla on siis sosiaalilautakunnassa tuttava, joka kertoilee (tai satuilee) tällaisia asioita sinulle.
Kuulutte samaan puolueeseen?

[Semiurbaani]

Sosiaalilautakunnan jäsen kertoi.

OK, sinulla on siis sosiaalilautakunnassa tuttava, joka kertoilee (tai satuilee) tällaisia asioita sinulle.
Kuulutte samaan puolueeseen?

Siitä on jo vuosia. Tuttavia kertyi useampikin sossutantan kanssa tapellessa, ja jotkut lautakuntalaiset halusivat tutustua lapsiini esim. kutsumalla päivälliselle.

Vähän eri tyyppista sakkia kuin sossutantat, jotka olivat huostaanottoamassa lapsia, joita eivät olleet koskaan nähneetkään.

[Lodi]

Sosiaalilautakunnan jäsen kertoi.

OK, sinulla on siis sosiaalilautakunnassa tuttava, joka kertoilee (tai satuilee) tällaisia asioita sinulle.
Kuulutte samaan puolueeseen?

Siitä on jo vuosia. Tuttavia kertyi useampikin sossutantan kanssa tapellessa, ja jotkut lautakuntalaiset halusivat tutustua lapsiini esim. kutsumalla päivälliselle.

Vähän eri tyyppista sakkia kuin sossutantat, jotka olivat huostaanottoamassa lapsia, joita eivät olleet koskaan nähneetkään.

No mitenkäs asiassa sitten aivan loppujen lopuksi kävi? Puoluekaverisi kutsuivat illalliselle jne.
Oliko sillä merkitystä lopputuloksen kannalta? Mikä on tilanne tänään?

[Semiurbaani]

Mitkä puoluekaverit???

Edit: Ilmoittelen jo valvojille.

Jos nyt kuitenkin vastaan sovelletusti kysymykseen niin en ollut politiikassa mukana enkä ollut minkään puolueen jäsen riitaisan avioeroni jälkeen, ei viiden lapsen yksinhuoltaja pysty juoksemaan kokouksissa. Lisäksi olin polttanut sillat entiseen puolueeseeni kommentoimalla julkisuudessa heidän lehmänkauppojaan.

Perhettäni umpikahelin sossuämmän tyhjästä polkaisemassa pakkohuostaanottoyrityksessä tuki huomattava joukko turkulaisia luottamushenkilöitä, osa oli tullut tutuksi (myös lapsille) kaikenlaisesta kansalaisjärjestö- ja perhejärjestötoiminnasta. Osa sosiaalilautakunnan jäsenistä tutustui perheeseeni ja lapsiini huostaanottoyrityksen aikana kun itse otin yhteyttä. Hattua nostan noille ihmisille, olivat luottamushenkilöasemansa arvoisia. Sokea reettakin näki papereista, että koko "lastensuojelutapaus" on hölynpölyä, mutta kaikki sosiaalilautakunnen jäsenet eivät niitä kuulemma välittäneet edes lukea - tai eivät osanneet, koska sosiaalilautakunta oli upouusi ja vasta valittu.

Koko huostaanottotouhu oli täysin naurettava ja tyhjästä polkaistu ja sen syynä oli, että sossuämmä halusi siirtää lapset siten ex-miehelleni, joka ei olisi niitä missään huoltajuusoikeudenkäynnissä saanut. Kun tuo yritys meni myttyyn, sain olla "lastensuojelulta" täysin rauhassa sen jälkeen.

Ainoa vika, että se sosiaaliämmä hautasi sosiaalilautakunnalle lähettämäni valituksen niin että sitä ei koskaan käsitelty.

[Lodi]

Mitkä puoluekaverit???

Edit: Ilmoittelen jo valvojille.

Niin. Käsitin, että lautakunnassa olevat kaverit kutsuivat illalliselle. Niinhän mielestäni totesit.
Lautakunnat ovat myös aivan 101% puoluepoliittisia kahvikerhoja.

Ilmoita ihmeessä valvojille. Se kannattaa tehdä ehdottomasti!

[Semiurbaani]

Ks. lisäykset edelliseen viestiini.

[Lodi]

Ks. lisäykset edelliseen viestiini.

Mikä oli alunperin syy, josta sinun kohdallasi lähti käyntiin tämän lasten siirtäminen sinulta isälle?
Toinen kysymys: Minkä ikäinen tänä päivänä on vanhin ja nuorn lapsistasi?

[Semiurbaani]

Ks. lisäykset edelliseen viestiini.

Mikä oli alunperin syy, josta sinun kohdallasi lähti käyntiin tämän lasten siirtäminen sinulta isälle?
Toinen kysymys: Minkä ikäinen tänä päivänä on vanhin ja nuorn lapsistasi?

Eiköhän tuo ollut pitkä jatkumo. Avioliiton aikana erehdyin hakemaan "lastensuojelusta" apua perhehelvettiin kun miehen sekoilu paheni. Ero viivästyi kun mies ja sossutantat uhkailivat, että mies saa lapset, eron jälkeen mies kyttäsi kotikadullamme ja ikkunoiden takana ja juoksi sossutanttojen puheilla valittamassa kuinka huonosti huolehdin lapsista. Huostaanottotouhu käynnistyi kolmen tapauksen jälkeen: 1) Otin ovellani käyneeltä humalassa olleelta tuttavalta autonavaimet pois ja heitin mäelle, raivostui ja siitä tuli sitten melkoinen tilanne, äijä uhkasi hakea haulikkoni kotoani ja heitteli sitten poliiseja ympäri pihaa. Minun syyni muka. 2) Naapuruston varhaisnuoriso "putsasi" kotimme kun oli lasteni kanssa perheleirillä. Arvostelin poliiseja, jotka eivät suostuneet selvittämään varkautta jalanjäljistä ja selvitettyäni syylliset itse ja etsittyäni tavarakätkön metsästä  poliisit  olivat tosi noloja ja kostivat lastensuojeluilmoituksella, mm. sotkuinen koti 3) tyttärellä oli todella paljon  koulupoissaoloja, joista tehtiin lastensuojeluilmoitus kun en ollut selvittänyt niitä. En ollut selvittänyt niitä, koska en ollut tiennyt niistä, lapsi pelkäsi epäasiallista opettajaansa niin paljon että piileskeli metsässä tai veljen huoneessa kun luulin hänen olevan koulussa, koulu ei ollut ottanut yhteyttä poissaloloista ennen lastensuojeluilmoitusta. (Sanomattakin selvää, että kun syylliseksi paljastui koulu, ei asiaa enää tarvinnutkaan selvittää ollenkaan.)

Vanhin lapseni on 24-vuotias ja nuorimmat 16 ja 3.

[Lodi]

Ks. lisäykset edelliseen viestiini.

Mikä oli alunperin syy, josta sinun kohdallasi lähti käyntiin tämän lasten siirtäminen sinulta isälle?
Toinen kysymys: Minkä ikäinen tänä päivänä on vanhin ja nuorn lapsistasi?

Eiköhän tuo ollut pitkä jatkumo. Avioliiton aikana erehdyin hakemaan "lastensuojelusta" apua perhehelvettiin kun miehen sekoilu paheni. Ero viivästyi kun mies ja sossutantat uhkailivat, että mies saa lapset, eron jälkeen mies kyttäsi kotikadullamme ja ikkunoiden takana ja juoksi sossutanttojen puheilla valittamassa kuinka huonosti huolehdin lapsista. Huostaanottotouhu käynnistyi kolmen tapauksen jälkeen: 1) Otin ovellani käyneeltä humalassa olleelta tuttavalta autonavaimet pois ja heitin mäelle, raivostui ja siitä tuli sitten melkoinen tilanne, äijä uhkasi hakea haulikkoni kotoani ja heitteli sitten poliiseja ympäri pihaa. Minun syyni muka. 2) Naapuruston varhaisnuoriso "putsasi" kotimme kun oli lasteni kanssa perheleirillä. Arvostelin poliiseja, jotka eivät suostuneet selvittämään varkautta jalanjäljistä ja selvitettyäni syylliset itse ja etsittyäni tavarakätkön metsästä  poliisit  olivat tosi noloja ja kostivat lastensuojeluilmoituksella, mm. sotkuinen koti 3) tyttärellä oli todella paljon  koulupoissaoloja, joista tehtiin lastensuojeluilmoitus kun en ollut selvittänyt niitä. En ollut selvittänyt niitä, koska en ollut tiennyt niistä, lapsi pelkäsi epäasiallista opettajaansa niin paljon että piileskeli metsässä tai veljen huoneessa kun luulin hänen olevan koulussa, koulu ei ollut ottanut yhteyttä poissaloloista ennen lastensuojeluilmoitusta. (Sanomattakin selvää, että kun syylliseksi paljastui koulu, ei asiaa enää tarvinnutkaan selvittää ollenkaan.)

Vanhin lapseni on 24-vuotias ja nuorimmat 16 ja 3.

Olet tehnyt viisi lasta. Vanhin 24 ja nuorin 3. Etkö aikaisemmin huomannut, että juttu ei toimi?
Miksi hait "perhehelvettiin" apua lastensuojelusta?
Nuo kohdat 1 ja 2 tarvisivat kyllä aika lailla lisää lihaa luiden ympärille. Ei selviä kunnolla, mistä kyse.

Perheessämme on ollut perhehoidossa poika, joka alkoi yläasteella lintsaamaan koulusta.
Meihin oltiin yhteydessä heti. Asia laitettiin kuntoon saman tien. Nyt tuo on jo aikuinen ja hänellä on
oma perhe. Luulen, että osaa tunnistaa omissa lapsissaan tällaiset mahdolliset vinoon menemiset jo heti alussa, eikä
ongelmat pääse liian suuriksi.

[Semiurbaani]

Olet tehnyt viisi lasta.

En, vaan kuusi.

Vanhin 24 ja nuorin 3. Etkö aikaisemmin huomannut, että juttu ei toimi?

Joo joo, mutten saanut apua että olisin saanut minulle ja lapsille asunnon eivätkä sossutantat vahingossakaan neuvoneet, että voin hakea miehelle poismuuttomääräyksen. Paremmat ja huonommat ajat vaihtelivat, välillä näytti paremmalta kun mies aloitti (tai todennäköisemmin oli aloittavinaan) terapian ja sekoili vähemmän, sitten taas repesi. En kuule ole ainoa, jota narsistipuoliso on onnistunut pyörittämään vuosikausia, eikä silloin vielä tunnettu tuota narsismia niin että olisin tajunnut.

Sen jälkeen jälkeen hankinkin kaksi nuorinta isättöminä, ja se juttu onkin toiminut. Ei tarvitse tapella kenenkään kanssa lasten asioista!

Miksi hait "perhehelvettiin" apua lastensuojelusta?

Luulin silloin, että se on instanssi, joka auttaa lapsiperheitä vaikeuksissa.

Nuo kohdat 1 ja 2 tarvisivat kyllä aika lailla lisää lihaa luiden ympärille. Ei selviä kunnolla, mistä kyse.

Ei noihin sen kummempaa lisättävää. Entinen miesystävä sai mustasukkaisuuspuuskan uudesta kalastuskaveristani ja tuli  umpikännissä palauttamaan antamaani lahjaa, en päästänyt ajamaan umpikännissä takaisin vcaan nappasin avaimet virtalukkosta ja heitin mäelle.  Sai raivarin ja mäiski sitten poliiseja oikein olan takaa pitkin pihaa. Sosiaalitantta kirjoitteli sitten kuinka kotonani kännätään. Melko reilua, koska kotonani ei ole koskaan kännätty, kyllästyin siihen meininkiin jo alaikäisenä joten minun huushollissani ei kännää kukaan edes juhannuksena.

Kohta kaksi oli vain semmoinen, että tuuletusikkuna oli jäänyt raolleen kun lähdin lasten kanssa talvipäiväksi Vesaisten perheleirille, takaisin tultuani huomattiin heti, että kotona ei kaikki ollut kohdallaan. Naapurin lapset olivat vieneet kamerat, taskutietokoneen, keräilyrahat, lasteni CD-levyt, keräilykortit, varaamani lahjatavarat, tyhjät pullotkin, monta kassillista tavaraa minkä vain sai pois kannettua. Ikkunalaudalla ja takapihalla oli jalanjäljet, jotka lapseni tunnistivat, mutta poliisit eivät suostuneet vaivaamaan sen lapsen perhettä kun oli niin myöhä, ja minä en voinut ottaa edes kuvaa jalanjäljistä edellä mainitusta syystä. Yhden lapsen kotona kävivät ja ilmoittivat, että se poika ei tiennyt mitään. Löysin sitten aamulla lasten kätkön metsästä, kamera (korjauskelvottomaksi) kastuneena räntäsateessa ja tuon pojan erikoiset hanskat vieressä. Soitin poliisit uudestaan ja poika tunnusti mutta poliisit olivat vihaisia. Siis minulle, annoin kritiikkiä heidän poliisityöstään, ja tekivät lastensuojeluilmoituksen, että kotona oli sekaista ja portaatkin olivat täynnä tavaraa. Olimme nostaneet leiripakaasit porrastasenteelle, kassit ja makuupussit...

Perheessämme on ollut perhehoidossa poika, joka alkoi yläasteella lintsaamaan koulusta.
Meihin oltiin yhteydessä heti. Asia laitettiin kuntoon saman tien. Nyt tuo on jo aikuinen ja hänellä on
oma perhe. Luulen, että osaa tunnistaa omissa lapsissaan tällaiset mahdolliset vinoon menemiset jo heti alussa, eikä
ongelmat pääse liian suuriksi.

Mutta minuun ei oltu yhyteydessä, enkä voinut tietää, että lapsi ei olekaan koulussa vaikka aamulla sanoi reippaasti heihei
ja lähti eteisestä reppu selässä!

[Semiurbaani]

Tähän saakka se on ollut nimimerkki Ulkopuolinen, joka on toistellut, että sossuämmät jättävät lapsia heitteille ala-arvoisiin oloihin, nyt sitten liityt sinäkin siihen kuoroon.

Jos rehellisyytesi ja tarkkuutesi on muissakin asioissa samaa tasoa kuin tässä kommentissa ja asennoitumisesi IRL yhtä rakentava ja asiallinen kuin tässä ketjussa niin en yhtään ihmettele sitä että onnistut hankkiutumaan ikuisuustaisteluun virkakoneistojen kanssa.

Huonoa tarkkutta ja epärehellisyyttä, no jäi kuitenkin sellainen mielikuva:

Kai niitä aika kyseenalaisin/tulkinnanvaraisin perustein tapahtuvia huostaanottojakin tehdään, mutta kyllähän se peruskaava on hyvin yksinkertainen: jos vanhemmat pystyvät huolehtimaan mistään edes jotenkuten ja uskovat yhtään tolkkupuhetta niin saavat vielä yrittää leikkiä kotia monesti siinäkin vaiheessa kun kaikille olisi parempi että lapsi pääsee johonkin sellaiseen ympäristöön jossa aikuiset ovat oikeasti aikuisia.

Mieleen on erityisesti jäänyt myös kaksi viestiäsi, joissa on ehkä jotain ristiriitaista logiikkaa:

Kyseisestä tapauksesta en tiedä mitään, mutta sen tiedän että ainakin Jyväskylässä joku asiattomasta vallanhurmoksesta kärsivä vartija oli käynyt bussissa vapaalla ollessaan käsiksi erääseen tuttavaani, poistanut tämän bussista, pieksänyt, hankkinut poliisit paikalle ja järkännyt tyypille syytteen + pienen tuomion. Syynä moiseen sankaritekoon tällä vartijalla oli se, että pieksetyksi joutunut oli tehnyt jotain lievästi näsäviisasta. Pieksetty oli ns. laitapuolen kulkija mutta ei käyttäytynyt millään muulla tavoin häiritsevästi kuin siten, että huvittui vähän siitä miten tosissaan kyseinen vartija vapaallakin ollessaan otti itsensä.

Eihän se mikään salaisuus ole, että vartiointialalla suuri osa porukasta on asiallista ja tervepäistä, mutta ala vetää myös kaikenmaailman hulluja ja persoonallisuushäiriöisiä, joille hissittäminen (=viedään uhri kamerattomaan hissiin missä kukaan ei ole näkemässä tai todistamassa muuten ja hakataan/kidutetaan kevyesti "opetusmielessä" siellä) tms. on jatkuvaa hupia.

Onneksi näille sadisti-tapauksille käy joskus harvoin niinkin että erehtyvät henkilöstä ja joutuvat itse samanhenkisen tai julkisuuskeskeisen opetustoiminnan kohteeksi. Asiallisille vartijoillehan niin ei taida käydä juuri koskaan.

Edit: JÄLKEENPÄINHÄN tapahtumille tuli selitys, joku aikaisempi kuspo gestapon edustaja oli laittanut poliisin "kenttärekisteriin" tiedon että olen jonkinlainen poliisin vastustaja, siksi paikalle pyyhälsi koko paikkakunnan poliisivoimat poliisilaitoksen vartijaa myöten. Minulle ilmeisesti kostettiin  aikaisempi poliisin vastustaminen, minkä vuoksi oli ennen ensimmäisen sanankaan vaihtoa jo selvää, että tuo ämmä kiikutetaan poliisilaitokselle ja näytetään kuka on kuka.

Eli poliisin tiedostojen mukaan olet siis ollut joku tarkoituksella poliisia kohtaan hankala tapaus ja sitten kun olet käyttäytynyt hankalasti niin poliisi on reagoinut sen mukaan ja vauvasi on kärsinyt sinun oikutteluistasi? Niinkö?

Eli vain sinun kaveriasi voidaan asiattomasti muiluttaa ja sepittää syytöksiä, muut saavat ihan aiheesta turpaan kun ovat "hankalia".

[Lasse]

Omalta kohdaltani tämä ketju alkaa olla taputeltu, jos ei mitään kummempaa tule tulevaisuudessa vastaan.

Mitä minulle on tullut aiheesta opiksi henkilökohtaisesti?
Jos olen koskenut a-tarvikkeisiin, ja lapsi pitää viedä lääkäriin taksilla, mennään yksityiselle. Jos jostain syystä joudun minkäänlaiseen kontaktiin lastensuojeluviranomaisiin, palkkaan Leeni Ikosen ensi tilassa. (Heh)

Noin muuten olen havainnut, että yhteiskunta käyttää valtavan rahasumman ketjussa käsiteltyihin toimiin, ja määrä on (mielestäni) hallitsemattomassa kasvussa, ja yksityiset (myös ulkomaiset) firmat ovat tulossa haaskalle. Lisäksi en usko, että saamme rahoillemme vastinetta, vaan hukka on hurjan suuri.

Maassamme on paljon ongelmavanhempia, joilta pitääkin viedä lasten hoito pois.
Maassamme on joitain sekopäisiä sossuja, psykiatreja sun muita virkamiehiä, joiden ei pitäisi toimia nykyisissä tehtävissään.
Korruptiota alalla pitäisi tutkia.
Joillekin vanhemmille ja lapsille on tehty ja tehdään vakavia ihmisoikeuksien loukkauksia tässä maassa liittyen kiireellisiin sijoituksiin ja huostaanottoihin.
Olen järkyttynyt, että tämä on havaintoni ja mielipiteeni. Näin ei pitäisi olla. Lisäksi vasta vuosien rumban jälkeen asioiden saattaminen suht kuosiinsa ei ole lähellekään riittävää. "Justice delayed is justice denied."

Toivon, että tekeillä oleva selvitys koskisi myös tässä ketjussa esiin tulleita ongelmia, eikä kyseessä ole pelkkä valkopesu:

Ministeri Guzenina-Richardson: Lastensuojelun menneisyys selvitettävä
http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1569809#fi

Uskon, että myös Suomessa julkinen talous kokee supistumisen/romahduksen etelän tapaan, ennemmin tai myöhemmin. On turha kuvitella silloin riittävän maksuun 1800/euroa/kk/sijaisperheen lapsi Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n sijareille. (Heh, oppimani termi S24:stä) Tai 4000 eur/kk itse firmalle. Tuo leikki loppuu. Hesari teki uskomattoman puffipiisin sunnuntainumerossaan:

Sijaisperheeksi pääsee, jos läpäisee kuukausien valmennuksen.
http://www.hs.fi/digilehti/sunnuntai/Sijaisperheeksi+pääsee+jos+läpäisee+kuukausien+valmennuksen/a1342233557132

Mika Lindfors arvelee, että heidän perheeseensä sopisi parhaiten alle kouluikäinen poika, josta tulisi luontevasti teini-ikäisten tytärten pikkuveli. Sini (vas.) ja Nana Lindfors (oik.) haaveilevat "ihan pienestä" sisaresta.

Sijaisperheen kova koulu
http://www.hs.fi/digilehti/sunnuntai/Sijaisperheen+kova+koulu/a1342233114662

Virpi Purmonen ja Mika Lindfors kävivät kurssin ennen kuin selvisi, pääsevätkö he sijaisvanhemmiksi. Sunnuntai C 2–C 3

Näyttää Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:llä olevan yhteiskuntasuhteet kunnossa...

Mitä Aila Paloniemi mahtaa ajatella Perhehoitokumppanit Oy:stä?
http://kaisaruokamo.blogspot.fi/2012/03/mita-aila-paloniemi-mahtaa-ajatella.html

En vieläkään tiedä, mitä jäsen Lodi tarkoitti tällä:

http://kaisaruokamo.blogspot.fi/2012/03/mita-aila-paloniemi-mahtaa-ajatella.html

Perhehoitoa myydään nyt yrityksen liiketoimintana, yksityiset sijaisvanhemmat kerätään saman yrityksen suojaan. Yritys laskuttaa lapsen kotikuntaa.
Suomeen firma rantautui vuonna 2008 Britanniasta. Suomessa toimiva Perhehoitokumppanit Suomessa Oy on englantilaisen Foster Care Associatesin tytäryhtiö.

Löysin tiedon, että Perhehoitokumppanit Oy maksaa sijaisvanhemmille lapsesta 1800 euroa kuussa. Kunnalta se laskuttaa samasta lapsesta 4000 euroa joka kuukausi.

Kuulostaa kovan luokan liiketoiminnalta. Kärsimykseen en ota kantaa.

No tähän pitää vain sanoa, että voi perkele. Minua ja muita satoja ja taas satoja perheitä on siis kusetettu oikein kunnolla.
Täytyy kai mennä jälkikäteen vaatimaan niitä tuhansia euroja. Varsinkin, kun nuo ovat elämässään menestyneet, hankkineet koulutuksen, työn ja oman perheen. 
Tai sitten on niin, että kysessä on nyt pilkkuvirhe noissa luvuissa.

Pilkkuvirhe on nyt sitten viimeisimmässä sunnuntain Helsingin Sanomissa.

Tässä ketjussa on ollut paljon asiaa, ja jonnin verran asiattomuuksia, itseäni jäi muumittamaan tämä, kun se oli vastauksena viestiini:

Jotkut ovat esimerkiksi sitä mieltä, että pedofiilejä jahdataan yhteiskunnassamme

Vastauksena postitin keissejä, joissa sijaisvanhemmat olivat käyttäytyneet huonosti ja joutuneet tuomiolle, pahoittelen sitä nyt.
Toimintani ei ollut rakentavaa.

[Lodi]

Omalta kohdaltani tämä ketju alkaa olla taputeltu, jos ei mitään kummempaa tule tulevaisuudessa vastaan.

Mitä minulle on tullut aiheesta opiksi henkilökohtaisesti?
Jos olen koskenut a-tarvikkeisiin, ja lapsi pitää viedä lääkäriin taksilla, mennään yksityiselle. Jos jostain syystä joudun minkäänlaiseen kontaktiin lastensuojeluviranomaisiin, palkkaan Leeni Ikosen ensi tilassa. (Heh)

Noin muuten olen havainnut, että yhteiskunta käyttää valtavan rahasumman ketjussa käsiteltyihin toimiin, ja määrä on (mielestäni) hallitsemattomassa kasvussa, ja yksityiset (myös ulkomaiset) firmat ovat tulossa haaskalle. Lisäksi en usko, että saamme rahoillemme vastinetta, vaan hukka on hurjan suuri.

Maassamme on paljon ongelmavanhempia, joilta pitääkin viedä lasten hoito pois.
Maassamme on joitain sekopäisiä sossuja, psykiatreja sun muita virkamiehiä, joiden ei pitäisi toimia nykyisissä tehtävissään.
Korruptiota alalla pitäisi tutkia.
Joillekin vanhemmille ja lapsille on tehty ja tehdään vakavia ihmisoikeuksien loukkauksia tässä maassa liittyen kiireellisiin sijoituksiin ja huostaanottoihin.
Olen järkyttynyt, että tämä on havaintoni ja mielipiteeni. Näin ei pitäisi olla. Lisäksi vasta vuosien rumban jälkeen asioiden saattaminen suht kuosiinsa ei ole lähellekään riittävää. "Justice delayed is justice denied."

Toivon, että tekeillä oleva selvitys koskisi myös tässä ketjussa esiin tulleita ongelmia, eikä kyseessä ole pelkkä valkopesu:

Ministeri Guzenina-Richardson: Lastensuojelun menneisyys selvitettävä
http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1569809#fi

Uskon, että myös Suomessa julkinen talous kokee supistumisen/romahduksen etelän tapaan, ennemmin tai myöhemmin. On turha kuvitella silloin riittävän maksuun 1800/euroa/kk/sijaisperheen lapsi Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n sijareille. (Heh, oppimani termi S24:stä) Tai 4000 eur/kk itse firmalle. Tuo leikki loppuu. Hesari teki uskomattoman puffipiisin sunnuntainumerossaan:

Sijaisperheeksi pääsee, jos läpäisee kuukausien valmennuksen.
http://www.hs.fi/digilehti/sunnuntai/Sijaisperheeksi+pääsee+jos+läpäisee+kuukausien+valmennuksen/a1342233557132

Mika Lindfors arvelee, että heidän perheeseensä sopisi parhaiten alle kouluikäinen poika, josta tulisi luontevasti teini-ikäisten tytärten pikkuveli. Sini (vas.) ja Nana Lindfors (oik.) haaveilevat "ihan pienestä" sisaresta.

Sijaisperheen kova koulu
http://www.hs.fi/digilehti/sunnuntai/Sijaisperheen+kova+koulu/a1342233114662

Virpi Purmonen ja Mika Lindfors kävivät kurssin ennen kuin selvisi, pääsevätkö he sijaisvanhemmiksi. Sunnuntai C 2–C 3

Näyttää Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:llä olevan yhteiskuntasuhteet kunnossa...

Mitä Aila Paloniemi mahtaa ajatella Perhehoitokumppanit Oy:stä?
http://kaisaruokamo.blogspot.fi/2012/03/mita-aila-paloniemi-mahtaa-ajatella.html

En vieläkään tiedä, mitä jäsen Lodi tarkoitti tällä:

http://kaisaruokamo.blogspot.fi/2012/03/mita-aila-paloniemi-mahtaa-ajatella.html

Perhehoitoa myydään nyt yrityksen liiketoimintana, yksityiset sijaisvanhemmat kerätään saman yrityksen suojaan. Yritys laskuttaa lapsen kotikuntaa.
Suomeen firma rantautui vuonna 2008 Britanniasta. Suomessa toimiva Perhehoitokumppanit Suomessa Oy on englantilaisen Foster Care Associatesin tytäryhtiö.

Löysin tiedon, että Perhehoitokumppanit Oy maksaa sijaisvanhemmille lapsesta 1800 euroa kuussa. Kunnalta se laskuttaa samasta lapsesta 4000 euroa joka kuukausi.

Kuulostaa kovan luokan liiketoiminnalta. Kärsimykseen en ota kantaa.

No tähän pitää vain sanoa, että voi perkele. Minua ja muita satoja ja taas satoja perheitä on siis kusetettu oikein kunnolla.
Täytyy kai mennä jälkikäteen vaatimaan niitä tuhansia euroja. Varsinkin, kun nuo ovat elämässään menestyneet, hankkineet koulutuksen, työn ja oman perheen. 
Tai sitten on niin, että kysessä on nyt pilkkuvirhe noissa luvuissa.

Pilkkuvirhe on nyt sitten viimeisimmässä sunnuntain Helsingin Sanomissa.

Tässä ketjussa on ollut paljon asiaa, ja jonnin verran asiattomuuksia, itseäni jäi muumittamaan tämä, kun se oli vastauksena viestiini:

Jotkut ovat esimerkiksi sitä mieltä, että pedofiilejä jahdataan yhteiskunnassamme

Vastauksena postitin keissejä, joissa sijaisvanhemmat olivat käyttäytyneet huonosti ja joutuneet tuomiolle, pahoittelen sitä nyt.
Toimintani ei ollut rakentavaa.

Lasten sijaisvanhemmuudesta on tehty näköjään nykyään ihan liiketoimintaa. Ymmärrän hyvin sen, että jos jää töistä pois sijaislapsen vuoksi, niin siitä maksetaan 1800 e/kk (brutto). Miksi siinä pitää nykyään olla jokin 4000e veloittava yritys välissä?
Poliittinen järjestelmämme on siis antanut suostumuksensa sille, että lastensuojelulla voidaan tehdä yksityiselle yritykselle tulosta.
Moraalinen ongelma tulee siitä, että "asiakas" ja maksaja ovat eri tahoja.

Huonosti käyttäytyviä sijaisvanhempia on varmasti huolimatta perehdytys- ja soveltuvuusprosessista.
Tosin pitää muistaa, että sijaisperheet ovat samalla tavoin sen "narkkariäidin" lehtiotsikko-oksennuksen kohteina kuin
lastensuojelun työntekijätkin. 90% jutuista kannattaa unohtaa saman tien ja niissä lopuissa 10%:ssa pitäisi tietää ne olosuhteet, joissa erilaisia ratkaisuja on tehty.