Hajautettu energiantuotanto

[Kimmo Pirkkala]

Otin tuolloin tehtäväkseni laskea paljonko vettä pitäisi pymppuyksiköstä tippua, ettei suhteellinen kosteus nousisi sisäilmassa. Tulosta en muista, mutta tulin siihen lopputulokseen, että kuumana ja kosteana päivänä sisäilman suhteellinen kosteus nousee väkisin. Tämä yhdistettynä tee-se-itse miehen asennukseen, jossa ei ole huomioitu poistoilman lisäystä, kosteusvaurioriski on ilmeinen.

Tietenkin suhteellinen kosteus sisällä nousee, mutta jos se ei nouse yli sadan (ja mikäli sisällä ei sada tai ole sumua, niin ei ole noussut), niin mihin se sisäilman kosteus tiivistyisi? Ei ainakaan sisäilmaa kuumempiin talon rakenteisiin.

Kaikki kosteusvauriot johtuvat siitä, että talon rakenteisiin muodostuu kosteutta ja se kosteus on aina peräisin joko sateesta, maapohjasta tai ihmisen asuessaan käyttämästä vesijohtovedestä.

Mistä on peräisin se kosteus, joka tekee kosteusvaurion taloa viilennettäessä? Ei vesi tyhjästä ilmesty. Jostain pitää kosteutta tulla talon rakenteisiin, muuten ei synny kosteusvauriota.

[Kimmo Pirkkala]

Piti oikein lukea uudestaan tuo TM:n "maalämpöä alapohjasta" juttu, niin älyttömältä tuo tuntui, että muka maalämpö otettuna vain talon alapohjan pinta-alasta riittäisi talon lämmittämiseen,

Tuossahan on testijakso noin kaksi kuukautta lopputalvesta. Eihän nyt herranjestas kahden kuukauden jakson perusteella voida sanoa, että taloa voidaan lämmittää ikuisesti tuolla tavalla. Jo tuon testijakson aikana rossin lämpötila laski +5 asteesta -5 asteeseen. Eli talon lämmitys perustui jo testijakson aikana vain siihen, että lämpöenergiaa otettiin enemmän mitä maa pystyi antamaan. Kyllähän noin voi kaksi kuukautta tehdä, mutta ei noiden lukujen perusteella juurikaan kauemmin. Kun rossin lämpötila on -5 astetta niin silloin on jo käytännössä parempi laittaa pömpeli reilusti ulkoilmaan.

Testijakson lyhyys epäilyttää minuakin. Muutaman talven päästä vasta tuollaisesta voi vetää johtopäätöksiä.

[Kimmo Pirkkala]

Rossipohjasta senverran, että varmaan talon lämpö pitää osittain alapohjan sulana, mutta kyllä maasta nousevalla lämmölläkin on osansa.

Maasta nouseva lämpö? Maahan on etäläsuomessakin roudassa 1.5 metrin syvyteen.

Juuri se, että maa jäätyy todistaa sen, että maasta nousee lämpöä. Jos maasta ei nousisi lämpöä ilmaan, pysyisi maa vakiolämpöisenä, eikä jäähtyisi.

Lämpö virtaa aina lämpimästä kylmempään. Perusfysiikkaa.

En ole väittänyt että tuo ei toimisi. Pääkritiikkini kohdistui siihen artikkelin väitteeseen, että normitalo pystyttäisiin pelkän ilmalämpöpumpun avulla pitämään lämpimänä ympäri vuoden vain sillä, että ulkoyksikkö laitetaan alapohjaan. Tämä nyt ei voi minkään fysiikan lakien mukaan olla mahdollista ellei kysessä ole passivitalo tai hyvin vähän energiaa kuluttava talo jo valmiiksi.

Ei sitä fysiikan lait sinänsä mitenkään estä. Asiahan on täysin riippuvainen siitä kuinka paljon sitä lämpöä maaperästä siirtyy alapohjan ilmaan. Jos sitä tulee tarpeeksi, niin totta mooses tuo toimii ihan fysiikan lakien mukaan.

Jonkun verran sitä lämpöä nousee näillä leveysasteilla maasta ilmaan aina kun ilma on maata kylmempää. Edelleen perusfysiikkaa: lämpö virtaa aina lämpimämmästä aineesta kylmempään aineeseen.

[jka]

Ei sitä fysiikan lait sinänsä mitenkään estä. Asiahan on täysin riippuvainen siitä kuinka paljon sitä lämpöä maaperästä siirtyy alapohjan ilmaan. Jos sitä tulee tarpeeksi, niin totta mooses tuo toimii ihan fysiikan lakien mukaan.

Mutta kun sitähän olen tässä kokoajan yrittänyt selittää, että lämpöä ei millään siirry näillä levysasteilla riittävästi. Tästä on todisteena tuhannet maalämpöjärjestelmät, joita on rakennettu jo kymmeniä vuosia. Niinkuin edellä jo sanoin niin perinteinen maalämpöjärjetelmä, jossa lämmönkeruuputket on maanpinnassa vaatii 4-5 kertaisen pinta-alan lämmitettävään alaan nähden ennenkuin lämpöä saadaan siirrettyä riittävästi ja tuossa se tehdään sentään optimoidusti. Miten ihmessä rossipohjasta yhtäkkiä saadaan 5-kertainen lämpömäärä siirrettyä ilmalämpöpumppuun ilmavälitteisesti kuin ympäröivästä maasta maalämpöpumppuun nestevälitteisesti? Tuo nyt vaan ei ole fysiikan lakien mukaan mahdollista.

[ApinA]

Otin tuolloin tehtäväkseni laskea paljonko vettä pitäisi pymppuyksiköstä tippua, ettei suhteellinen kosteus nousisi sisäilmassa. Tulosta en muista, mutta tulin siihen lopputulokseen, että kuumana ja kosteana päivänä sisäilman suhteellinen kosteus nousee väkisin. Tämä yhdistettynä tee-se-itse miehen asennukseen, jossa ei ole huomioitu poistoilman lisäystä, kosteusvaurioriski on ilmeinen.

Tietenkin suhteellinen kosteus sisällä nousee, mutta jos se ei nouse yli sadan (ja mikäli sisällä ei sada tai ole sumua, niin ei ole noussut), niin mihin se sisäilman kosteus tiivistyisi? Ei ainakaan sisäilmaa kuumempiin talon rakenteisiin.

Kaikki kosteusvauriot johtuvat siitä, että talon rakenteisiin muodostuu kosteutta ja se kosteus on aina peräisin joko sateesta, maapohjasta tai ihmisen asuessaan käyttämästä vesijohtovedestä.

Mistä on peräisin se kosteus, joka tekee kosteusvaurion taloa viilennettäessä? Ei vesi tyhjästä ilmesty. Jostain pitää kosteutta tulla talon rakenteisiin, muuten ei synny kosteusvauriota.

Eihän se vesi tyhjästä voi ilmestyä, mutta ilmasta voi ilmestyä Ylipaineisessa rakennuksessa kosteus nimenomaan tunkeutuu rakenteisiin ja parantaa lahottajasienten ym. elinoloja

[Kimmo Pirkkala]

Otin tuolloin tehtäväkseni laskea paljonko vettä pitäisi pymppuyksiköstä tippua, ettei suhteellinen kosteus nousisi sisäilmassa. Tulosta en muista, mutta tulin siihen lopputulokseen, että kuumana ja kosteana päivänä sisäilman suhteellinen kosteus nousee väkisin. Tämä yhdistettynä tee-se-itse miehen asennukseen, jossa ei ole huomioitu poistoilman lisäystä, kosteusvaurioriski on ilmeinen.

Tietenkin suhteellinen kosteus sisällä nousee, mutta jos se ei nouse yli sadan (ja mikäli sisällä ei sada tai ole sumua, niin ei ole noussut), niin mihin se sisäilman kosteus tiivistyisi? Ei ainakaan sisäilmaa kuumempiin talon rakenteisiin.

Kaikki kosteusvauriot johtuvat siitä, että talon rakenteisiin muodostuu kosteutta ja se kosteus on aina peräisin joko sateesta, maapohjasta tai ihmisen asuessaan käyttämästä vesijohtovedestä.

Mistä on peräisin se kosteus, joka tekee kosteusvaurion taloa viilennettäessä? Ei vesi tyhjästä ilmesty. Jostain pitää kosteutta tulla talon rakenteisiin, muuten ei synny kosteusvauriota.

Eihän se vesi tyhjästä voi ilmestyä, mutta ilmasta voi ilmestyä Ylipaineisessa rakennuksessa kosteus nimenomaan tunkeutuu rakenteisiin ja parantaa lahottajasienten ym. elinoloja

Ilmankosteus ei mitään vaurioita aiheuta, sen kosteuden pitää tiivistyä. Mikä fysikaalinen ilmiö sen aiheuttaa?

Tästä talon viilentämisen riskeistä jaksetaan aina vouhkata tuntematta ainuttakaan tapausta, jossa vahinkoja olisi tullut. Etelämpänä viilennellään kämppiä vaikka kuinka ilman ongelmia. Kai nyt joku dokumentoitu tapaus asunnon viilentämisen aiheuttamista kosteusvaurioista löytyy?

[Kimmo Pirkkala]

Ei sitä fysiikan lait sinänsä mitenkään estä. Asiahan on täysin riippuvainen siitä kuinka paljon sitä lämpöä maaperästä siirtyy alapohjan ilmaan. Jos sitä tulee tarpeeksi, niin totta mooses tuo toimii ihan fysiikan lakien mukaan.

Mutta kun sitähän olen tässä kokoajan yrittänyt selittää, että lämpöä ei millään siirry näillä levysasteilla riittävästi. Tästä on todisteena tuhannet maalämpöjärjestelmät, joita on rakennettu jo kymmeniä vuosia. Niinkuin edellä jo sanoin niin perinteinen maalämpöjärjetelmä, jossa lämmönkeruuputket on maanpinnassa vaatii 4-5 kertaisen pinta-alan lämmitettävään alaan nähden ennenkuin lämpöä saadaan siirrettyä riittävästi ja tuossa se tehdään sentään optimoidusti. Miten ihmessä rossipohjasta yhtäkkiä saadaan 5-kertainen lämpömäärä siirrettyä ilmalämpöpumppuun ilmavälitteisesti kuin ympäröivästä maasta maalämpöpumppuun nestevälitteisesti? Tuo nyt vaan ei ole fysiikan lakien mukaan mahdollista.

Siis voi hyvin olla, että homma ei pidemmän päälle toimi. Kuten itsekin sanoin olen aika skeptinen varsinkin tuon melko lyhyen mittausjakson vuoksi. Mutta pointtini on se, että asiaa eivät estä fysiikan lait, vaan liian vähäinen lämpö maaperästä. Jos maaperästä tulee tarpeeksi lämpöä, se toimii kuin junan vessa.

Ja sitten vielä maalämpöön verrattaessa sellainen huomio, että asiat eivät ole täysin vertailukelpoisia tilanteita, sillä maalämmön pintakeruuputkia ei ole eristetty yhtä tehokkaasti kylmästä ulkoilmasta kuin rakennuksen alapohjaa, jonka päällä on eristekerroksena kokonainen talo.

Ja kolmas huomio vielä sen suhteen, että taloahan ei väitetty lämmitetyn pelkästään ilpillä, vaan takassa paloi arviolta kolme sylillistä puuta joka toinen päivä. Minusta se kuulostaa jo aika paljolta.

Pitkäaikainen rossipohjan jäähdyttely tuntuu minusta aika hölmöläisen hommalta, mutta säistä riippuvainenhan tuon kannattavuus on. Jos talvessa on paljon kovia -20-pakkasia, niin kyllä se pelkästään ulkoilmassa olevan ulkoyksikön varmasti päihittää. Jos taas pyöritään nollakelin tienoilla, ei tuosta ole mitään apua, mahdollisesti jopa haittaa.

Paras systeemihän olisi sellainen ilmalämpöpumppu, jolla olisi kaksi ulkoyksikköä; Toinen ulkoilmassa, toinen alapohjassa. Kovilla pakkasilla rokkaa 'alapohjayksikkö' ja nollakeleillä varsinainen ulkoyksikkö.

[ApinA]

Ilmankosteus ei mitään vaurioita aiheuta, sen kosteuden pitää tiivistyä. Mikä fysikaalinen ilmiö sen aiheuttaa?

Ilmankosteus voi aiheuttaa vaurioita. Tämän takia suositellaan puurakenteisissa ulkoseinissä kätettäväksi höyrynsulkumuovia. Kosteuden ei tarvitse tiivistyä, eli vesihöyryn osapaineen ei tarvitse olla 100%, jotta homeet voivat alkaa kasvamaan ja rakennusmateriaalit saattavat alkaa vaurioitumaan. Vesihöyryn kulkeutumista rakenteisiin kutsutaan diffuusioksi.

Tästä talon viilentämisen riskeistä jaksetaan aina vouhkata tuntematta ainuttakaan tapausta, jossa vahinkoja olisi tullut. Etelämpänä viilennellään kämppiä vaikka kuinka ilman ongelmia. Kai nyt joku dokumentoitu tapaus asunnon viilentämisen aiheuttamista kosteusvaurioista löytyy?

En paljoa tiedä ulkomaisesta rakentamisesta, mutta rakenteellisesti etelän rakennukset ovat huomattavasti erilaisia kuin Suomessa. Varsinkin rakenteiden tasa-aineisuus ja tiiveys on erilaisia.

[Kimmo Pirkkala]

jos kosteuden lähteitä sisäilmassa aletaa etsimään niin lista on loputon.

No mikä tekee niistä loputtomista talon sisäisistä kosteudenlähteistä jotenkin ongelmallisemman silloin kuin sisätilaa viilennetään (ja samaan aikaan myös kuivataan)? Vastaus on tietenkin: Ei mikään.

[ApinA]

jos kosteuden lähteitä sisäilmassa aletaa etsimään niin lista on loputon.

No mikä tekee niistä loputtomista talon sisäisistä kosteudenlähteistä jotenkin ongelmallisemman silloin kuin sisätilaa viilennetään (ja samaan aikaan myös kuivataan)? Vastaus on tietenkin: Ei mikään.

Juuri tässä on suurin virhe. Sisäilmaa ei kuivata, vaikka absoluuttinen kosteus laskee. Suhteellinen kosteus kuitenkin kasvaa.

[Kimmo Pirkkala]

jos kosteuden lähteitä sisäilmassa aletaa etsimään niin lista on loputon.

No mikä tekee niistä loputtomista talon sisäisistä kosteudenlähteistä jotenkin ongelmallisemman silloin kuin sisätilaa viilennetään (ja samaan aikaan myös kuivataan)? Vastaus on tietenkin: Ei mikään.

Juuri tässä on suurin virhe. Sisäilmaa ei kuivata, vaikka absoluuttinen kosteus laskee. Suhteellinen kosteus kuitenkin kasvaa.

Viime kesänäkin meillä oli usein sellainen hassunhauska ilmiö, että ulkona ukkosti, satoi ja kosteusprosentti oli sata samalla kun lämpötila oli jossain 25-30 paikkeilla. Samaan aikaan sisällä oli ilpin ansioista mukavan viileää ja kuivaa, about 22 lämmintä. Nytkö siis väität että meillä oli tuolloin sisällä suhteellinen kosteusprosentti yli sata?

[ApinA]

jos kosteuden lähteitä sisäilmassa aletaa etsimään niin lista on loputon.

No mikä tekee niistä loputtomista talon sisäisistä kosteudenlähteistä jotenkin ongelmallisemman silloin kuin sisätilaa viilennetään (ja samaan aikaan myös kuivataan)? Vastaus on tietenkin: Ei mikään.

Juuri tässä on suurin virhe. Sisäilmaa ei kuivata, vaikka absoluuttinen kosteus laskee. Suhteellinen kosteus kuitenkin kasvaa.

Viime kesänäkin meillä oli usein sellainen hassunhauska ilmiö, että ulkona ukkosti, satoi ja kosteusprosentti oli sata samalla kun lämpötila oli jossain 25-30 paikkeilla. Samaan aikaan sisällä oli ilpin ansioista mukavan viileää ja kuivaa, about 22 lämmintä. Nytkö siis väität että meillä oli tuolloin sisällä suhteellinen kosteusprosentti yli sata?

En tietenkään väitä, koska yli suhteellinen kosteusprosentti ei voi olla käytännössä yli 100. Väitän kuitenkin, että ilmalämpöpumput eivät voi poistaa läheskään kokoaikaa niin paljoa vettä ilmasta, että ilman suhteellinen kosteus pysyisi samana, saati ilma kuivuisi.

[Kimmo Pirkkala]

jos kosteuden lähteitä sisäilmassa aletaa etsimään niin lista on loputon.

No mikä tekee niistä loputtomista talon sisäisistä kosteudenlähteistä jotenkin ongelmallisemman silloin kuin sisätilaa viilennetään (ja samaan aikaan myös kuivataan)? Vastaus on tietenkin: Ei mikään.

Juuri tässä on suurin virhe. Sisäilmaa ei kuivata, vaikka absoluuttinen kosteus laskee. Suhteellinen kosteus kuitenkin kasvaa.

Viime kesänäkin meillä oli usein sellainen hassunhauska ilmiö, että ulkona ukkosti, satoi ja kosteusprosentti oli sata samalla kun lämpötila oli jossain 25-30 paikkeilla. Samaan aikaan sisällä oli ilpin ansioista mukavan viileää ja kuivaa, about 22 lämmintä. Nytkö siis väität että meillä oli tuolloin sisällä suhteellinen kosteusprosentti yli sata?

En tietenkään väitä, koska yli suhteellinen kosteusprosentti ei voi olla käytännössä yli 100. Väitän kuitenkin, että ilmalämpöpumput eivät voi poistaa läheskään kokoaikaa niin paljoa vettä ilmasta, että ilman suhteellinen kosteus pysyisi samana, saati ilma kuivuisi.

Aika tyypillinen ilpin kuivauskapasiteetti on 2 litraa per tunti.
Kuutio ilmaa painaa 1,293kg

100-neliön asunnossa on arviolta 250 kuutiota eli 323kg ilmaa.
Jos sisäilma on 30-asteista ja suhteellinen kosteusprosentti 100%, on kilossa ilmaa noin 28g vettä, eli ko. olosuhteissa sisäilmassa on noin 9 kg vettä.

Jos sisäilma on 25-asteista ja suhteellinen kosteusprosentti 100%, on kilossa ilmaa noin 20g vettä, eli ko. olosuhteissa sisäilmassa on noin 6,5 kg vettä.

Täytyy sanoa ApinA, että olen eri mieltä kanssasi ilpin kyvystä kuivata ilmaa. Omien käyttökokemuksieni perusteella uskaltaisin väittää, että ilppi on nimenomaan tehokkaampi ilman kuivaajana kuin viilentäjänä. Viiden asteen viilentäminen ei ole mikään helppo nakki perusilpille. Ilpin omistaville tämä ei tietenkään ole mikään uutinen, sillä nimenomaan sisäilman kuivuus, ei niinkään viileys on usein se miellyttävä tekijä tukahduttavan kosteina kesäpäivinä.

Jatketaanko keskustelua siitä, mihin se kosteusrasitus nyt ilmestyy ilpin viilentämässä talossa? Ulkoyksikön alla olevaan saaviin?

[jumppajoonas]

Heitänpä tähän villin vision jonka saatte ampua alas...maaseudulla talon pihaan kaivetaan suuri monttu jonne kipataan kymmenen tonia hevosenpaskaa,tasoitellaan ja tämän päälle sijoitetaan maalämpöpumpun letkusto jossa kiertää etanolineste.

Kun putket on aseteltu ja testattu tiiviys,päälle kippaillaan samaa hevonpaskaa kunnes paikalla on jumalattoman iso kasa tätä tavaraa.

Nyt käsittääkseni kasassa tapahtuva mätäneminen/kompostoituminen tuottaa lämpöä jonka putkisto ottaa talteen talon lämmitykseen.

Toimiiko?

Biokaasuksi mädätettynä energihyötysuhde on hillittömän paljon parempi. Lämpö syntyy esimerkiksi sähköntuotannon sivutuotteena.

Eikös nämä molemmat voisi toteuttaa samalla,letkustossa kiertävällä nesteellä säädeltäisiin kasan lämpötilaa optimilukemiin että biokaasun tuotto olisi tehokkainta.

Kasa olisi tiiviisti peitetty muovikalvolla josta johtaisi kasan huipulta putki jota kautta kaasu johdettaisiin eteenpäin käyttöön.

Käsittääkseni biokaasun talteenotto on kaatopaikoilla toteutettu juuri näin.(siis muovikalvolla,letkuja tuskin on)

Asiasta enemmän tietävät korjatkoon mututuntumaan perustuvaa kirjoitustani.

Syy miksi asia kiinnostaa on se että omistamalleni parin hehtaarin metsäpalalle olisi vissiinkin helposti saatavilla hevosenpaskaa,vieressä kun on ratsastustalleja.

[jka]

Ja sitten vielä maalämpöön verrattaessa sellainen huomio, että asiat eivät ole täysin vertailukelpoisia tilanteita, sillä maalämmön pintakeruuputkia ei ole eristetty yhtä tehokkaasti kylmästä ulkoilmasta kuin rakennuksen alapohjaa, jonka päällä on eristekerroksena kokonainen talo.

Mahtaakohan olla kovinkaan oleellinen asia. Maalämpösysteemeissä pintamaapiirin keruuneste laskee -1 asteeseen kun maa menee yleisesti routaan. Siinä samassa se pysyy koko talven riippumatta onko ulkona -35 tai +5 astetta pitkiäkin aikoja. Keväällä kun routa sulaa yleisesti niin maapiirin lämpö nousee +10 asteeseen ja pysyy puolestaan siinä koko kesän riippumatta onko ulkona +35 vai +10 astetta. Porakaivon lämpö on +4 koko talven ja +5 koko kesän. Nämä arvot siis keskimäärin jos systeemit on mitoitettu oikein, eikä ole tarkoitus vetää maata ikiroutaan.

Jos talon alapohja on nykyaikaisesti eristetty eikä vuoda lämpöä alapohjaan, niin kyllä talon alapuolella oleva maakin menee nollaan ihan samoin. Toisaalta myöskin talo haittaa kesällä talon alla olevan maapläntin lämpenemistä auringon vaikutuksesta, joka on ihan oleellinen tekijä maapiirin vuotuisen toiminnan kannalta. Väitän, että talolla ja sillä miten ilma on eristetty maasta talon alla ei ole mitään oleellista merkitystä sille millä teholla maasta saadaan lämpöä.

Paras systeemihän olisi sellainen ilmalämpöpumppu, jolla olisi kaksi ulkoyksikköä; Toinen ulkoilmassa, toinen alapohjassa. Kovilla pakkasilla rokkaa 'alapohjayksikkö' ja nollakeleillä varsinainen ulkoyksikkö.

Tuo olisi varmasti toimiva. Mutta epäilen, että vaikka ulkoyksikköä siirtelisi tunnin välein optimaaliseen kohtaan niin vuotuinen hyöty jää silti melko vaatimattomaksi. Väittäisin, että korkeintaan 20% saadaan lisää hyötysuhdetta vaikka miten kikkaillaan. Yleenä kun liikaa kikkaillaan niin sattuu lopulta omaan nenään. Mitä yksinkertaisempi sitä parempi ainakin rakennushommissa.

[JR]

Osaako kukaan sanoa, että saako maalämmöllä oikeasti maata jäähdytettyä niin paljon, että se jäätyy? Minä kun olen harrastanut luistelukentän ylläpitoa talvisaikaan, niin olen usein mietiskellyt asiaa. Tekojääkenttiä on olemassa, mutta ilmeisesti ne ovat hirveitä sähkönsyöppöjä, niinkuin jäähallitkin.
Ruotsissa kuulemma rakennetaan uimahallit ja jäähallit vierekkäin ja saadaan energiansäästöä aikaiseksi.

[ApinA]

Aika tyypillinen ilpin kuivauskapasiteetti on 2 litraa per tunti.
Kuutio ilmaa painaa 1,293kg

100-neliön asunnossa on arviolta 250 kuutiota eli 323kg ilmaa.
Jos sisäilma on 30-asteista ja suhteellinen kosteusprosentti 100%, on kilossa ilmaa noin 28g vettä, eli ko. olosuhteissa sisäilmassa on noin 9 kg vettä.

Jos sisäilma on 25-asteista ja suhteellinen kosteusprosentti 100%, on kilossa ilmaa noin 20g vettä, eli ko. olosuhteissa sisäilmassa on noin 6,5 kg vettä.

Täytyy sanoa ApinA, että olen eri mieltä kanssasi ilpin kyvystä kuivata ilmaa. Omien käyttökokemuksieni perusteella uskaltaisin väittää, että ilppi on nimenomaan tehokkaampi ilman kuivaajana kuin viilentäjänä. Viiden asteen viilentäminen ei ole mikään helppo nakki perusilpille. Ilpin omistaville tämä ei tietenkään ole mikään uutinen, sillä nimenomaan sisäilman kuivuus, ei niinkään viileys on usein se miellyttävä tekijä tukahduttavan kosteina kesäpäivinä.

Lasket edelleen veden määrän absoluuttisena, vaikka se pitäisi laskea suhteellisena. Rakennuksen sisäilman viilentäminen ei varmasti helppoa noille laitteille ole (varsinkaan niin, että sähkölasku ei nouse päättömäksi).

Jos ilppi puhaltaa 25- asteista ilmaa, jonka se on jäähdyttänyt 30-asteisesta ulkoilmasta. Ulkoilman kosteus 70%.

ulkoilman absoluuttinen kosteus 21,28g/m³

Jos ilppi pystyy kuivaamaan 2 litraa vettä tunnissa (joka on aika hyvä verrattuna esitteisiin joita olen nähnyt) ja esim. Mitsubishi MUZ-EF35VEH pystyy puhaltamaan 762 kuutioo tunnissa ilmaa.

25-asteisen sisäilman sisältämä vesimäärä, kun kosteus 70 % absoluuttinen kosteus 16,13g/m³

Erotus vesimäärissä 5,15g/m³

Jotta suhteellinen kosteus ei nousisi sisällä pystyy tämä ilppi puhaltamaan 2000g/h / 5,15g/m³ =388m³/h eli 0,1 litraa sekunnissa. Tämä on niin pieni määrä, ettei se pysty viilentämään pientäkään rakennusta juuri yhtään. Joten suhteellisen kosteuden pitää sisäilmassa nousta, että ilppi kykenee viilentämään ilmaa.
Oho! Pienehkä pillkuvirhe 100 litraa sekunnissahan toi on...

Jatketaanko keskustelua siitä, mihin se kosteusrasitus nyt ilmestyy ilpin viilentämässä talossa? Ulkoyksikön alla olevaan saaviin?

No jos aletaan saivarteleen, niin saavi kannattaa pitää alla, ettei perustukset kastu ja muistaa tyhjentää välillä marjapuskaan

Mutta jos ilppi ei kykene pitämään suhteellista kosteutta aisoissa (ilmalämpöpumppuja toki on vähän joka lähtöön) ja piostoilman vaihtoa ei ole otettu asennuksessa huomioon, se aiheuttaa voi kohonneen riskin rakenteiden homehtumiselle tai mätänemiselle.

[Jepulis]

Osaako kukaan sanoa, että saako maalämmöllä oikeasti maata jäähdytettyä niin paljon, että se jäätyy? Minä kun olen harrastanut luistelukentän ylläpitoa talvisaikaan, niin olen usein mietiskellyt asiaa. Tekojääkenttiä on olemassa, mutta ilmeisesti ne ovat hirveitä sähkönsyöppöjä, niinkuin jäähallitkin.
Ruotsissa kuulemma rakennetaan uimahallit ja jäähallit vierekkäin ja saadaan energiansäästöä aikaiseksi.

On mahdollista ja lisäksi Suomessa on hyödynnetty mainitsemaasi tekniikkaa juuri kuvailemallasi tavalla pitkään, tosin ei lähellekään jokapaikassa.

[Sour-One]

... ennen kuin tämä ketju riistäytyy käsistä kaikenmaailman pilvi-sähkö-unelmien mainostamiseksi niin todettakoon että joulun poikkeuksellinen sähköverkon häiriö voitaisiin ihan maalaisjärjellä välttää/lieventää muutamilla käytännön toimenpiteillä:

- puiden raivaamiseksi linjoilta etukäteen

Mitäpä luulet maanomistajien sanovan, kun heille mennään esittämään, että maillesi rakennetaan kilometrin pituinen sähkölinja, jonka leveys on n. 50m?  Käytännössähän linjan leveyden olisi oltava lähes tuota luokkaa, jotta korkeimmatkaan puut eivät ylettäisi kaatuessaan linjalle, kummaltakaan puolelta. Tällä hetkellä vapaata tilaa on 10m keskilinjasta kumpaankin suuntaan. Toinen konsti olisi rakentaa johdot niin korkeisiin pylväisiin, ettei kaatuvat puut ylety niihin.

Miksi sähkökaapeli muuten pitää metsässä olla maan sisässä tai tolppien varassa, keltaiseen salaojaputkeen vaan ja pitkin maanpintaa?

Maan alle tien kohdalla ?

Vai pelätäänkö sitä että kaikki heti menee ihmettelemään että mikä se on ja sahaamaan poikki ?

Jaa, että maanpinnalle  Eikö sitä sähkönsiirron varmuutta ja turvallisuutta pitänytkään lisätä eikä vähentää.

[Kozyrev]

Käyttihän sotaväkikin maanpintaa aikanaan, jätkät juoksi pitkin pöpelikköä puhelinpiuhakelat selässä...

[Topi Junkkari]

Käyttihän sotaväkikin maanpintaa aikanaan, jätkät juoksi pitkin pöpelikköä puhelinpiuhakelat selässä...

Meillä viestialan koulussa homma meni niin, että ne, jotka oppivat sähköttämään, käyttivät langatonta lennätintä.

Ne toiset sitten vetivät piuhojaan.

[Kimmo Pirkkala]

ApinA: Olennainen kysymys on, kuivaako ilp ilmaa nopeammin kuin jäähdyttää? Sekä laskelmani, että empiirinen kokemuspohja ja muiltakin kuullut jutut viittaavat kyllä vahvasti siihen, että aika lailla järjestään ne kuivaavat nopeammin kuin jäähdyttävät.

Itse asiassa ilmalämpöpumppu ei edes pysty jäähdyttämään ilmaa kuivattamatta sitä, sillä sisäilman kosteus ei voi ohittaa jäähdyttimen lamelleja kondensoitumatta niihin. On mahdoton ajatus, että sisäilman kosteus ei viilennettäessä kondensoituisi talon kylmimpään paikkaan (ilp), mutta alkaisi kondensoitua johonkin lämpimämpään paikkaan.

[ekto]

Olen pariltakin asentajalta kuullut sellaiesta, että eteisen kaappien peiliovet ovat homehtuneet takapuolelta. Tämä saattaa tapahtua sellaisessa tilanteessa, että tehokas pumppu hönkii kesäkuumalla kylmää tuntitolkulla, jolloin kosteus kaapeissa tiivistyy kylmän peilioven takapintaan ja alkaa sitten lämmettyään elämään. Tiedä sitten onko kuinka tosijuttuja, mutta kuulostaa realistiselta.

Oma pumppu on niin pieni (1kw), että se juuri riittää pitämään asunnon lämpösänä/viileenä. No ainakin hyötysuhteen pitäisi olla kohdillaan. Pumppu on pitkähkön eteiskäytävän päässä oven yläpuolella ja käytävän toisella laidalla on neljä peiliovea. Eteisen lämpötila on talvella selvästi muuta asuntoa korkeampi ja kesällä viileämpi. Jos pumppu olisi tehokas, niin varmaan pitäisi yllä mainittua ilmiötä seurata.

[Teemu Lavikka]

Keskisuomalainen: Ikikeksijä Matti Nurmian kehittämästä tuuliturbiinista tehdään koevoimala

Keksijä-fyysikko Matti Nurmian kehittämästä uudenlaisesta pystyakselisesta tuuliturbiinista rakennetaan pian koetuulivoimala, kertoo Jyväskylässä ilmestyvä sanomalehti Keskisuomalainen.

Nurmia on kehittänyt turbiinia Jyväskylän yliopiston tieteellisen laskennan laboratorion kanssa. Professori Pekka Neittaanmäki aikoo koota yritysryhmän koetuulivoimalan rakentamiseksi. Neittaanmäki odottaa keksinnön tuovat työpaikkoja Keski-Suomeen. Parhaassa tapauksessa Darrieus-Nurmia-tuuliturbiinin koevoimala pyörii jo ensi kesänä.
Vähemmän ongelmia?

Nurmia haluaa välttää pystyakselisella turbiinilla perinteiseen vaaka-akseliseen liittyviä ongelmia. Nurmian mukaan pystyakselinen voimala on matalampi ja sen ohuet siivet näkyvät vain muutaman kilometrin päähän.

Puolustusvoimien ja lentoliikenteen tutkahäiriöitä pystyakselisen turbiinin pitäisi aihettaa vähemmän. Pystyakselisen tuuliturbiinissa on ylöspäin vinosti suuntautuvat siivet.

Siivet suuntautuvat turbiinien keskiöstä ylös, joten ukkosenjohdatin pystytään asentamaan kiinteään mastoon voimalan keskelle. Kiinteän ukkosenjohdattimen ja matalamman rakenteen vuoksi pystyakselinen aiheuttaa myös vaaka-akselista vähemmän häiriöitä tutka- ja tv-signaaleille, Nurmia sanoo Keskisuomalaisessa.

Nurmia on tullut tunnetuksi myös kehittämästään hiilidioksidin neutralointimenetelmästä. Cuycha Innovation kaupallistaa Nurmian kehittämää tekniikkaa parhaillaan.

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/keskisuomalainen+ikikeksija+matti+nurmian+kehittamasta+tuuliturbiinista+tehdaan+koevoimala/a747398

[hattiwatti]

http://www.tem.fi/ideat

"Ideoi: Miten sähköverkkoja voisi suojata myrskyiltä?

Joulun 2011 jälkeiset talvimyrskyt osoittivat, että sähkönjakelu Suomessa on herkkää poikkeuksellisen voimakkaiden myrskyjen aiheuttamille vaurioille. Sähköverkon korjaaminen on monin paikoin kestänyt pitkään ja asukkaat ovat joutuneet olemaan ilman sähköjä päiväkausia.

Työ- ja elinkeinoministeriö kerää kansalaisilta ideoita siitä, miten sähkönjakelua voisi kehittää paremmin myrskyjen aiheuttamia häiriöitä kestäväksi. Ehdotuksia kerätään helmikuun 2012 loppuun saakka. Saatuja ideoita hyödynnetään, kun TEM pohtii keinoja sähkönjakelujärjestelmän toimintavarmuuden parantamiseksi.
Ideointiin osallistuvien nimiä tai yhteystietoja ei julkaista..

Typerä juttu, ikäänkuin ei olisi tiedossa, että energiajärjestelmien hajauttaminen on se tehokkain tapa.

[ApinA]

ApinA: Olennainen kysymys on, kuivaako ilp ilmaa nopeammin kuin jäähdyttää? Sekä laskelmani, että empiirinen kokemuspohja ja muiltakin kuullut jutut viittaavat kyllä vahvasti siihen, että aika lailla järjestään ne kuivaavat nopeammin kuin jäähdyttävät.

Itse asiassa ilmalämpöpumppu ei edes pysty jäähdyttämään ilmaa kuivattamatta sitä, sillä sisäilman kosteus ei voi ohittaa jäähdyttimen lamelleja kondensoitumatta niihin. On mahdoton ajatus, että sisäilman kosteus ei viilennettäessä kondensoituisi talon kylmimpään paikkaan (ilp), mutta alkaisi kondensoitua johonkin lämpimämpään paikkaan.

Toki ilmassa oleva absoluuttinen vesihöyryn määrä laskee. Senhän näkee jo siitä, että pumppuyksiköstä tiputtaa vettä, kun sitä käytetään jäähdytykseen. Tämä tai empiiriset kokemuspohjasi eivät poista sitä mahdollisuutta, että sisäilman suhteellinen kosteus pysyisi riittävän matalalla pitääkseen kosteusvaurioriskin poissa. En usko, että ihminen pystyy riittävän hyvin omilla aisteillaan tätä aistimaan. Kosteusvaurio ei edellytä välttämättä veden kondensoitumista vaan riittävän korkea suhteellinen kosteus voi riittää otollisen kasvualustan syntymiseen mikrobikasvustolle.

ekton esimerkki kuulostaa järkevältä ja fysikaalisesti hyvin mahdolliselta. Tämä ei johdu ilmalämpöpumpun tuottaman ilman kosteudesta, vaan siitä, ettei kaapin sisällä vaihdu ilma riittävän nopeesti.

[Sour-One]

Mitäs olette mieltä kaukolämpölinjasta Loviisasta pk-seudulle?

[Kimmo Pirkkala]

Tämä tai empiiriset kokemuspohjasi eivät poista sitä mahdollisuutta, että sisäilman suhteellinen kosteus pysyisi riittävän matalalla pitääkseen kosteusvaurioriskin poissa. En usko, että ihminen pystyy riittävän hyvin omilla aisteillaan tätä aistimaan. Kosteusvaurio ei edellytä välttämättä veden kondensoitumista vaan riittävän korkea suhteellinen kosteus voi riittää otollisen kasvualustan syntymiseen mikrobikasvustolle.

Ja se ilmalämpöpumppu liittyy tähän miten? Oletko sitä mieltä, että sisätiloja viilentävä ilmalämpöpumppu nostaa suhteellista kosteusprosenttia? Jos olet, niin voitko perustella laskennallisesti millaisissa olosuhteissa näin voi käydä?

[Nuivanlinna]

http://www.tem.fi/ideat

"Ideoi: Miten sähköverkkoja voisi suojata myrskyiltä?

Joulun 2011 jälkeiset talvimyrskyt osoittivat, että sähkönjakelu Suomessa on herkkää poikkeuksellisen voimakkaiden myrskyjen aiheuttamille vaurioille. Sähköverkon korjaaminen on monin paikoin kestänyt pitkään ja asukkaat ovat joutuneet olemaan ilman sähköjä päiväkausia.

Työ- ja elinkeinoministeriö kerää kansalaisilta ideoita siitä, miten sähkönjakelua voisi kehittää paremmin myrskyjen aiheuttamia häiriöitä kestäväksi. Ehdotuksia kerätään helmikuun 2012 loppuun saakka. Saatuja ideoita hyödynnetään, kun TEM pohtii keinoja sähkönjakelujärjestelmän toimintavarmuuden parantamiseksi.
Ideointiin osallistuvien nimiä tai yhteystietoja ei julkaista..

Typerä juttu, ikäänkuin ei olisi tiedossa, että energiajärjestelmien hajauttaminen on se tehokkain tapa.

Huoh. TEM:in pamput ja tutkijat lisivat voineet olla valppaampana ja pistää valden ostamaan Vattenfallin myytävänä olleet verkkotoiminnot takaisin suomalaisomistukseen. Rahaa olisi palanut valdelta 1,5mrd, ei enempää.

[JR]

http://www.kouvola.fi/Ajankohtaista/2011/05/kymenbioenergiaoynbiokaasulaitostuotantokayttoon.html