Hajautettu energiantuotanto

[ApinA]

Tämä tai empiiriset kokemuspohjasi eivät poista sitä mahdollisuutta, että sisäilman suhteellinen kosteus pysyisi riittävän matalalla pitääkseen kosteusvaurioriskin poissa. En usko, että ihminen pystyy riittävän hyvin omilla aisteillaan tätä aistimaan. Kosteusvaurio ei edellytä välttämättä veden kondensoitumista vaan riittävän korkea suhteellinen kosteus voi riittää otollisen kasvualustan syntymiseen mikrobikasvustolle.

Ja se ilmalämpöpumppu liittyy tähän miten? Oletko sitä mieltä, että sisätiloja viilentävä ilmalämpöpumppu nostaa suhteellista kosteusprosenttia? Jos olet, niin voitko perustella laskennallisesti millaisissa olosuhteissa näin voi käydä?

Olen sitä mieltä, että ilmalämpöpummpu voi nostaa sisäilman suhteellista kosteutta, jos ilmalämpöpumppu ei pysty poistamaan riittävästi vettä sisään tulevasta ilmasta. Kun pumppua käytetään maksimitehoilla ja suurien lämpötilaerojen saamiseksi näin voi uskoakseni käydä. Tarkkoja laskelmia en pysty tekemään, koska minulla ei ole saatavilla tietoa pumppujen kyseisestä ominaisuudesta. Pelkkä tieto vesimäärän maksimi poistokyvystä per tunti ei tähän riitä.

Ihmeellisintä on se, että kunnollista tutkimusta tästä ei ole käsittääkseni tehty. Yksi kunnollinen ja puolueeton testaus auttaisi tässäkin asiassa hälventämään harhakäsityksiä suuresti. Oli ne käsitykset minun tai muiden.

[repo]

http://www.kouvola.fi/Ajankohtaista/2011/05/kymenbioenergiaoynbiokaasulaitostuotantokayttoon.html

Mielenkiintoinen juttu. Tässä muutaman kohdan nosto artikkelista.

Suomen ensimmäinen kaupallisen mittakaavan biokaasulaitos, joka käsittelee termofiilisessa prosessissa, korkeassa sakeudessa yhteismädätyksenä puhdistamolietettä, biojätettä ja vihermassaa.

Vihermassa on minulle uusi käsite. Mitä lie se on? Ruohonleikkuujätettä?  Googlasin hieman ja pienellä selailulla toisesta Kouvolan tapauksen kaltaisesta uutisesta löytyi toistaiseksi paras kuvaus vihermassalle.

Grossefehnin laitos käyttää erilliskerättyä biojätettä. Wauwilissa raaka-aineina ovat sienikasvattamon jätteet ja viljelijöiden toimittama vihermassa.

Biower Oy/Tiedotteet: Biower Oy toimittaa biokaasureaktorin yhteistyössä Kompogas AG:n Saksaan ja Sveitsiin.

Takaisin case-Kouvolaan.

Biokaasulaitoksen vuotuinen raaka-aineiden käsittelykapasiteetti on 19 000 tonnia jätteitä ja biomassaa. Kaikki Kouvolan alueen jätevesilietteet ja biojätteet tullaan käsittelemään tässä laitoksessa. Laitos on mitoitettu käsittelemään myös eteläisessä Kymenlaaksossa syntyvät biojätteet. Raaka-ainemäärästä syntyy noin 14 miljoonaa kilowattituntia biokaasua kaasutehon ollessa yli 2 megawattia. KSS Energia Oy jalostaa biokaasusta sähköä, lämpöä ja biometaania ja toimittaa biometaanin edelleen Gasum Oy:lle, joka tulee myymään biometaanin maakaasun siirtoverkkonsa kautta liikenne- ja voimalaitospolttoaineena.

Eli kaasuenergian tuotantoteholtaan 2 MW:n laitos. Mieleen herää kysymys, miksi tuosta kaasusta ei vain tehdä sähköä mahdollisimman lähellä ja nopeasti, jotta kokonaishyötysuhde saadaan korkeaksi, sen sijaan, että 2 MW energiatehopotentiaalin sisältävää biokaasua aletaan siirtelemään ja jakelemaan eri tahoille?

Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt kokonaisuudessaan kahdeksan miljoonan euron hankkeille tukea 2,2 miljoonaa.

Kahdeksalla miljoonalla 2 MW energian tuotantolaitos jätteestä, jota syntyy yhteiskunnassa jokatapauksessa ja vaatii käsittelyä. Minusta tämä ei kuulosta pahalta diililtä. Hieman vain nousee epäilys, onko laitoksen liiketaloudellliseen malliin laskettu mukaan monopoliaseman saavuttaminen ja hyödyntäminen, eli rahastus, alueen jätehuollossa. Monopoli tietäisi kasvavia jätehuollon kustannuksia alueella. Tämän varalta näkisin hyvänä, jos alueelle syntyisi toinen kilpaileva laitos vaikkapa Kotkan tai Karhulan alueelle.

Laitoshankkeen alusta asti on tarkoituksella haettu uudenlaista soveltamista, tiedostaen että kopioimalla ei opita eikä myöskään luoda uutta.

Pidän tästä asenteesta, kunhan se vain lasketaan mukaan liiketoimintaan siten ettei hanke tule kerralla valmiiksi vaan uusia investointeja joudutaan tekemään ennenkuin tyydyttävä ja taloudellisesti kestävä toimintamalli löytyy. Ikuisena optimistina toivon, että tuo asenne on jo laskettu mukaan tuohon 8 miljoonaan.

[Kimmo Pirkkala]

Tämä tai empiiriset kokemuspohjasi eivät poista sitä mahdollisuutta, että sisäilman suhteellinen kosteus pysyisi riittävän matalalla pitääkseen kosteusvaurioriskin poissa. En usko, että ihminen pystyy riittävän hyvin omilla aisteillaan tätä aistimaan. Kosteusvaurio ei edellytä välttämättä veden kondensoitumista vaan riittävän korkea suhteellinen kosteus voi riittää otollisen kasvualustan syntymiseen mikrobikasvustolle.

Ja se ilmalämpöpumppu liittyy tähän miten? Oletko sitä mieltä, että sisätiloja viilentävä ilmalämpöpumppu nostaa suhteellista kosteusprosenttia? Jos olet, niin voitko perustella laskennallisesti millaisissa olosuhteissa näin voi käydä?

Olen sitä mieltä, että ilmalämpöpummpu voi nostaa sisäilman suhteellista kosteutta, jos ilmalämpöpumppu ei pysty poistamaan riittävästi vettä sisään tulevasta ilmasta. Kun pumppua käytetään maksimitehoilla ja suurien lämpötilaerojen saamiseksi näin voi uskoakseni käydä. Tarkkoja laskelmia en pysty tekemään, koska minulla ei ole saatavilla tietoa pumppujen kyseisestä ominaisuudesta. Pelkkä tieto vesimäärän maksimi poistokyvystä per tunti ei tähän riitä.

Ihmeellisintä on se, että kunnollista tutkimusta tästä ei ole käsittääkseni tehty. Yksi kunnollinen ja puolueeton testaus auttaisi tässäkin asiassa hälventämään harhakäsityksiä suuresti. Oli ne käsitykset minun tai muiden.

Voi olla hyvin mahdollista, että asiaa ei kyetä selvittämään pelkästään laskemalla, vaan tarvittaisiin testejä useista ilmalämpöpumpuista useissa erilaisissa olosuhteissa.

Jos kuitenkin mietimme asiaan liittyvää fysiikkaa, voi yläkerrassa syttyä lamppuja ilman laskelmia ja testejäkin. Yleisesti ottaen ilmalämpöpumput ja ilmankuivaimet perustuvat järjestään samalle lämpöpumpputekniikalle, jossa kylmä kennosto kerää läpivirtaavasta ilmasta kosteutta pois. Ilmankuivaajan ero ilmalämpöpumppuun on vain siinä, että kylmä ja lämmin kennosto ovat perätysten, jolloin lämmintä ei pyritä poistamaan ilman kierrosta sijoittamalla lämmin kennosto ulos tai puhaltamalla kuumaa ulospäin ilmankierrosta. Jos sisätiloissa oleva suhteellinen ilmankosteus on korkea, tapahtuu lämpöpumpun kylmällä puolella aina ilman kuivaamista mikäli suhteellinen kosteusprosentti on korkea.

Ilmalämpöpumppu on energiapumppu. Se pumppaa energiaa sisätilan ilmavirrasta ulkotilan ilmavirtaan. Jos sisätilan suhteellinen kosteusprosentti on korkea, kuluttaa ilmalämpöpumppu voimansa ilman kuivaamiseen kykenemättä kuluttamaan sitä lämmön siirtämiseen. Mitä korkeampi suhteellinen kosteus, sen enemmän ilmalämpöpumppu kuivaa kykenemättä viilentämään. Viilennystoiminto taasen on sitä tehokkaampaa, mitä kuivempaa on sisäilma, sillä silloin ilpin ei tarvitse enää kuluttaa tehojaan kuivaamiseen.

Jotta ilman viilentäminen olisi tehokasta, täytyy kylmäkennoston olla reilusti ilmaa kylmempää ja silloin se myös kuivaa tehokkaasti. Ilmalämpöpumppukin on ensisijaisesti ilmankuivaaja, sillä suhteellisen kosteusprosentin ollessa korkea ilman viilentäminen kuivaamatta on mahdotonta, sen sijaan ilman kuivaaminen viilentämättä on mahdollista. Ilp ei kykene "ohittamaan" ilman kuivaamista (kondensoitumista) kylmäkennostoon mitenkään. Se tapahtuu väistämättä ja sitä varmemmin, mitä korkeammalla ollaan suhteellisen kosteusprosentin osalta. (Täsmälleen samasta syystä ulkokennostossa joudutaan järjestämään sulatustoiminto lämmityskaudella, kenno on ajoittain sulatettava ja kuivattava, sitäkään ei voida jättää tekemättä).

Ainoastaan olosuhteissa, joissa suhteellinen kosteusprosentti on matala, ei kondensoitumista kylmään kennostoon tapahdu, mutta silloin ei sille tietysti ole tarvettakaan.

Kylmyyttä ei voida tuottaa ilman kosteuden kondensoitumista. Sama logiikka, jolla uskot suhteellisen kosteusprosentin nousuun ilman viiletessä johtaa juurikin siihen, että kylmän tuottaja poistaa sen kosteuden ilmasta (paitsi tilanteessa, jossa jo lähtökohtaisesti suhteellinen kosteusprosentti on matala ja kondensoitumista ei tapahdu). Mietipä asiaa, niin se avautuu kyllä.

(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/41/Relative_Humidity.png)

[AstaTTT]

Luvan kanssa: linkki jäsen JooJoon blogitekstiin, josta löytyy myös linkki itse keksintöön. Ja kannattaa lukea se blogikirjoitus - se on hyvä ja ajatuksia herättävä. 

http://www.muutos2011.fi/vb/entry.php?304-Uusista-innovaatioista-tuotteiden-hinnottelusta-ja-yritysverotuksesta

[JR]

Olen vuosia miettinyt putkeen laitettavaa turbiinia, kun olisi satakunta metriä valtaojaa hallinnassa. Se on tosiaankin niin, että valmistat, mitä valmistat, niin valtio tarvitsee siitä enemmän, kuin sinä itse saat. Ei kauhean motivoivaa.