Hajautettu energiantuotanto

[ekto]

Tulipas taas ajatusvirhe. Eli tottakai se ei voi olla eristetty, sillä silloin siitä tulee mainitsemasi kylmiö. Mutta jos pumppu olisi lähellä maata ja isohko maa-alue olisi suojattu lumisateelta, niin saisiko pumppu siitä maasta mitään hyötyä?

[jka]

Kaikki muu paitsi lihavoitu pitää paikkansa. Eihän ole tarkoitus rakentaa kylmiötä pihalle, vaan otetaan vapaasta ilmasta talteen siinä oleva lämpöenergia.

Lämpöpumpuista on kyllä melkoinen määrä harhakäsityksiä. Joku aika törmäsin ihan vakavalla naamalla esitettyyn "ideaan", että eikö lämpöpumpun ulkoyksikkö kannata laittaa autotalliin niin se toimisi tehokkaammin.

Todellakin lämpöpumppu ei itse tuota edelleenkään energiaa. Energia otetaan aina jostain. Jos pumppuun ei tule lämpöä niin sitten se viilentää ympäristöä. Ainoa lämpö, joka pumppuun voi tulla tulee joko maasta tai ilmasta. Mikään katos tai autotalli ei itsessään tuota lämpöä. Ainoa vaikutus tuollaisella suljetulla katoksella ulkoyksikön ympärillä on, että itse katos alkaa jäähtyä. Lopulta se jäähtyy niin kylmäksi, että ulkoyksikkö kannattaa tuoda sieltä katoksesta ulos, että se toimisi tehokkaammin.

[Jouko]

Tulipas taas ajatusvirhe. Eli tottakai se ei voi olla eristetty, sillä silloin siitä tulee mainitsemasi kylmiö. Mutta jos pumppu olisi lähellä maata ja isohko maa-alue olisi suojattu lumisateelta, niin saisiko pumppu siitä maasta mitään hyötyä?

Kyseessähän on ilmalämpöpumppu. Ei maasta mitää lämpöä sen kummemmin "säteile" siihen ulkoyksikköön. Pitää olla erilliset maalämpövarusteet. Ne kaivetaan maan sisään tai pistetään vesistöön. Maalämmöstäkin on monenmoisia käsityksiä. Usein ajatellaan että siinä käytetään auringon lämmittämän maanpinnan lämpöä. Vesitöissä se pätee. Mutta kun suomessa maa saattaa routia parin metrin syvyyteen niin ei se paljon lämmitä. Niinpä lämmönlähteen pitää olla maan sisällä. Ja niinhän se onkin: geoterminen lämpö. Se mikä tulee ulos tulivuorenpurkauksissa ja kuumissa lähteissä. Sitä johtuu muutenkin maan pinnalle kaikkalla. Ken tietää mistä se on peräisin. Ei olla tutkittu, mutta uskon erääseen teoriaan. Maan sisällä on fissioreaktio käynnissä. Sama kuin Olkiluodon voimalassa. Se tuottaa paitsi lämpöä, myös pitää yllä maan magneettikenttää. Ja aiheuttaa maanjäristyksiä. Hyvä teoria, jota olisi syytä tutkia. Tiede kun ei hyväksy mitään, mitä ei ole vedenpitävästi todistettu.

[Emo]

...

Savonius-tuulivoimaloita teklee mm. http://www.windside.com/fi, jolla on globaalit markkinat. Savonius-roottori on ylivoimainen normaaliin potkuriin verrattuna, koska se ei melua, on käytännössä huoltovapaa, ei aiheuta esteettistä haittaa ja ei tapa lintuja. Normaali tuulipuisto nimittäin on oikealta nimeltään lintusilppuripuisto ja sen lisäksi se tuhoaa luontoympäristön tuhansien hehtaarien alueelta melun ja esteettisten haittojen vuoksi.
...

Lienee varmaa, että maalämpö menee jossain vaiheessa verolle. Luultavasti myös puulämmitys eri muodoissaan joko kielletään tai verotetaan. Ne ovat kuitenkin merkki siitä, että joku vielä pyristelee holhousyhteiskuntaa ja punaviheridiootteja vastaan, eikä sitä voida missään muodossa hyväksyä.

Mielenkiintoista keskustelua todellakin.

En tiennytkään savonius-tuulivoimaloista tätä ennen. Tervetullut vaihtoehto, sillä vähän isomman tuulipuiston näin vastikään Pohjois-Ruotsissa heti siinä kun Narvikista lähdetään rajan yli Ruotsin puolelle, ja ruma lintujen surmaloukku oli.

Ja tuo viimeinen lainattu kappale on tasan tarkkaan juuri noin!

[JR]

Savonius-roottorissa on muistaakseni sellainen hauska piirre, että se menee "tukkoon" kovalla tuulella, eli sitä ei tarvitse pysäyttää myrskysäällä. Jossainpäin on käytössä pienellä tuuliroottorilla ja akulla varustettuja valaisintolppia.
Rossipohjasta senverran, että varmaan talon lämpö pitää osittain alapohjan sulana, mutta kyllä maasta nousevalla lämmölläkin on osansa.
Kaikkea kannattaa kokeilla. Toimivia biokaasuvoimaloita on Suomessakin useita, mutta mittakaava on vielä pieni.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Kaikki muu paitsi lihavoitu pitää paikkansa. Eihän ole tarkoitus rakentaa kylmiötä pihalle, vaan otetaan vapaasta ilmasta talteen siinä oleva lämpöenergia.

Lämpöpumpuista on kyllä melkoinen määrä harhakäsityksiä. Joku aika törmäsin ihan vakavalla naamalla esitettyyn "ideaan", että eikö lämpöpumpun ulkoyksikkö kannata laittaa autotalliin niin se toimisi tehokkaammin.

Todellakin lämpöpumppu ei itse tuota edelleenkään energiaa. Energia otetaan aina jostain. Jos pumppuun ei tule lämpöä niin sitten se viilentää ympäristöä. Ainoa lämpö, joka pumppuun voi tulla tulee joko maasta tai ilmasta. Mikään katos tai autotalli ei itsessään tuota lämpöä. Ainoa vaikutus tuollaisella suljetulla katoksella ulkoyksikön ympärillä on, että itse katos alkaa jäähtyä. Lopulta se jäähtyy niin kylmäksi, että ulkoyksikkö kannattaa tuoda sieltä katoksesta ulos, että se toimisi tehokkaammin.

eikös katos yms kuiteskin vähennä lumen joutumista lämpöpumppuun? Ei se ny ihan huono idea ole.

[miheikki]

Mitenkähän tuo Kempeleen ekokortteli on toiminut?

http://oulun1.blogspot.com/2011/01/kempeleen-ekokortteli.html

http://rakennusmaailma.fi/artikkelit/koko-kortteli-irti-verkosta

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/09/kempeleen_ekokortteli_pyrkii_energiaomavaraisuuteen_1035086.html

[jka]

Rossipohjasta senverran, että varmaan talon lämpö pitää osittain alapohjan sulana, mutta kyllä maasta nousevalla lämmölläkin on osansa.

Maasta nouseva lämpö? Maahan on etäläsuomessakin roudassa 1.5 metrin syvyteen. Eli kyllä maa itsessään jäätyy jos se on luonnotilassa eikä siihen tule lämpöenergiaa muualta. Lämpöenergiaa ja maasta nousevaa lämpöä se on toki nolla-asteinenkin maa, mutta jässä se on silti. Jos talon perustuksia ei ole suunniteltu niin, että ne kestävät maan routimisen, niin silloin tuota rossipohjaa ei kannata mennä viilentämään.

eikös katos yms kuiteskin vähennä lumen joutumista lämpöpumppuun? Ei se ny ihan huono idea ole.

Juu, toki siitä on paljon hyötyä, mutta lämpöenergiaa se ei sinänsä tuota. Paitsi teoreettisesti voi ajatella, että jos katos on musta ja auringonpaisteessa, niin silloin siitä voi jopa saada vähän aurinkoenergiaakin hyödyksi.

[Topi Junkkari]

Jos ulkoyksikölle rakentaisi parin sadan neliön eristetyn kopin pihalle, se todennäköisesti toimisi hieman tehokkaammin, mitä taivasalla.

Anteeksi, että saivartelen, mutta eikös nimenomaan tässä yhteydessä pitäisi puhua kuutioista eikä neliöistä?

[Tunkki]

Maalaisjärki sanoo, että putkissa kulkeva neste on ympäristömyrkky.

Ei ole kovin kamala myrkky, seos on puolet vettä ja toinen puolikas denaturoitua spriitä.

[Topi Junkkari]

Maalaisjärki sanoo, että putkissa kulkeva neste on ympäristömyrkky.

Ei ole kovin kamala myrkky, seos on puolet vettä ja toinen puolikas denaturoitua spriitä.

Kaveri kertoi kerran, että ent. Chymoksen Lappeenrannan karkkitehtaalla käytettiin tiettyyn tarkoitukseen raakaa etanolia. Sen piti tietysti olla elintarvikelaatua. Joskus kävi kuulemma niin, että tehtaalle saapuneen säiliöauton sisältö ei ollut ihan niin puhdasta kuin piti olla. Kaveri väitti, että koko kuorma kaadettiin Saimaaseen.

[repo]

Mitenkähän tuo Kempeleen ekokortteli on toiminut?

http://oulun1.blogspot.com/2011/01/kempeleen-ekokortteli.html

http://rakennusmaailma.fi/artikkelit/koko-kortteli-irti-verkosta

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/09/kempeleen_ekokortteli_pyrkii_energiaomavaraisuuteen_1035086.html

Se olisi todellakin mielenkiintoinen tieto, miten toimii.

Kepulainen kansanedustaja Juha Sipilä on innokas bioenergiamies. Hänen perustamansa firma Volter myy hakkeella toimivia energiakontteja, jotka tuottavat kaukolämmön ja sähkön, kts. http://www.volter.fi/tuotteet

Tuolla Volter:in sivuilla oli tuo Kempeleen ekokortteli referenssinä, jossa maininta:

Ekokortteli on toiminut tuotekehitysalustana Volter-teknologialle. Alueen oma pienvoimalaitos tuottaa sähkö- ja lämpöenergiaa kymmenelle omakotitalolle. Myös yrityksen toimisto- ja tuotekehitystilat sijaitsevat ekokorttelissa.

Kokeiluja rakennetaan muuallakin. Tässä pari eri uutista samasta Aurinkotuulia-talon rakentamisesta Tampereella. Otsikot ovat hieman raflaavia.

2011-12-28 Taloussanomat: Tämä talo tuottaa itse kaiken energiansa
2011-12-28 TE: Tämä talo tuottaa 100 prosenttia kuluttamastaan energiasta

Harmikseni artikkeleissa ei mainita, mistä/miten talot saavat tarvitsemansa sähköenergian. Ilmeisesti otsikot ja artikkelit vetävät mutkat suoriksi ja tekevät yhtälön: 100% kulutettu energia = lämpöenergia.

Harmittavasti SPU Eristeiden ja Kymppitalojenkaan sivuilta ei löydy lehdistötiedotteita kummempia tietoja.

http://kymppitalot.fi/ajankohtaista/kymppitalot-mukana-asuntomessuilla-tampereella-2012
www.spu.fi/ajankohtaista?id=24450276

[hattiwatti]

Liputan kuitenkin vielä biokaasun nimeen, kunnes se teilataan järkevillä perusteilla kumoon. Ehkä tätäkin voi "pätkä-sähköksi" kutsua, mutta kaasua voidaan kuitenkin varastoida ja sitä voidaan varastoida jo ennen kaasuksi muuttamista.

Biokaasua voi varastoida, ja käyttää tarpeen mukaan. Metaanin poltto-ominaisuudet ovat erinomaiset ja kaasuvoimalat saa hyvin nopeasti tuottamaan sähköä.

Älykkääseen sähköverkkoon yhdistettynä pienet biokaasuvoimalat siellä ja täällä voisivat tasapainottaa tarvittaessa sähköverkon kulutushuippuja. Sähköverkkohan on rakennettu ei perustarpeen vaan potentiaalisten kulutushuippujen varalle.

Tärkeintä biokaasussa on myös se, että sen raaka-aine syntyy maaseudulla, ja mädätyspöntöstä ulostuleva aines on erinomaista lannoitetta (vain energia häviää, typpeä ynnä muuta ei mene savuna ilmaan vaan päinvastoin muuntuvat kasveille paremmin hyödynnettävään muotoon). Lisäksi sähköntuotannon ohella syntyvä lämpö voidaan joustavasti hyödyntää vaikka navettojen ja kasvihuoneiden lämmitykseen, hiilidioksidinkin voi syöttää kasvihuoneisiin.

[hattiwatti]

Heitänpä tähän villin vision jonka saatte ampua alas...maaseudulla talon pihaan kaivetaan suuri monttu jonne kipataan kymmenen tonia hevosenpaskaa,tasoitellaan ja tämän päälle sijoitetaan maalämpöpumpun letkusto jossa kiertää etanolineste.

Kun putket on aseteltu ja testattu tiiviys,päälle kippaillaan samaa hevonpaskaa kunnes paikalla on jumalattoman iso kasa tätä tavaraa.

Nyt käsittääkseni kasassa tapahtuva mätäneminen/kompostoituminen tuottaa lämpöä jonka putkisto ottaa talteen talon lämmitykseen.

Toimiiko?

Biokaasuksi mädätettynä energihyötysuhde on hillittömän paljon parempi. Lämpö syntyy esimerkiksi sähköntuotannon sivutuotteena.

[hattiwatti]

Siirrän tämän aiemmin kirjoittamani lukitummasta energiaketjusta tännekkin:

Tämä kirja on must:

http://www.pkamk.fi/julkaisut/sahkoinenjulkaisu/B17_verkkojulkaisu.pdf

Tässä ylhäällä on maailman paras ja kattavin Suomessa tehty kirja kaikista uusiutuvista nestemäisistä polttoaineista öljyn vaihtehdoksi. Suomessa yliomavaraisuus voisi olla mahdollista, ja Ruotsissa on jo pitkään ollut näiden käytön lisäämiseen tähtäävä ohjelma.

Suomessahan taas on tehty kaikki voitavat ettei energiakartellien asemaa uhata. Sivulta 101 kannattaa katsoa eräs 1940-luvulta oleva mielipidekirjoitus aiheesta mikä voisi olla yhtä hyvin tältä vuodelta. Sodissa Suomi kärsi polttoaineriippuvuudesta Saksaan, koska kotimaisten vaihtoehtojen käyttöönotto oli niin terminoitu ennen sotia.

Tekijä on esitelmöinyt persuille pariin kertaan aiheesta.

Kaikki tämä uusiutuvien liikennepolttoaineiden tuotanto voidaan hoitaa erinomaisen hajautetusti jos niin halutaan. Jos Neste oil & vastaavat saavat päättää, näin ei tietenkään tapahdu.

[jka]

Jos ulkoyksikölle rakentaisi parin sadan neliön eristetyn kopin pihalle, se todennäköisesti toimisi hieman tehokkaammin, mitä taivasalla.

Anteeksi, että saivartelen, mutta eikös nimenomaan tässä yhteydessä pitäisi puhua kuutioista eikä neliöistä?

Kyllä se on tuossa tapauksessa nimenomaan 0-asteinen roudassa oleva maa, josta lämpöenergia tulee. Tässä mielessä pinta-ala ratkaisee. Voit ajatella asiaa niin, että jos rakentaakin pinta-alaltaan 10cmx10cm eristetyn tornin, joka on kilometrin korkea. Vaikka tuossa on tilavuutta, niin tuskin ilma sen sisällä on kovinkaan lämmintä. Ei ainakaan lämpimämpää kuin jos tuo torni olisi maata vasten.

Tilavuutta tuolla täytyy olla sen verran että se on jossain suhteessa ilmalämpöpumpun kierrättämään ilmamäärään. Mutta tilavuus sinällään ei tuo tuohon koppiin lämpöenergiaa. Ainoastaan pinta-ala maahan nähden.

[Topi Junkkari]

Tilavuutta tuolla täytyy olla sen verran että se on jossain suhteessa ilmalämpöpumpun kierrättämään ilmamäärään. Mutta tilavuus sinällään ei tuo tuohon koppiin lämpöenergiaa. Ainoastaan pinta-ala maahan nähden.

Kiitos tiedosta, olen taas pari piirua viisaampi. Ilmalämpöpumppuvillityksen riehuessa muutama vuosi sitten villeimmillään olin rivitaloasukas ja meillä oli suora ydinsähkölämmitys. Tuli harkittua ilmalämpöasiaa.

[hattiwatti]

http://www.ilmasto.org/puheenvuorot/vuoden_2011_puheenvuorot/elokuu_2011.html

Güssing - uusiutuvan energian mallikunta Itävallassa

Eräs parhaista ilmastonmuutoksen torjuntatavoista on asiassa edistyneiden kuntien hyvien käytäntöjen siirtäminen muihin kuntiin. Güssingin uusiutuvan energian (UE) käytön 4000 asukkaan mallikunta on eräs esimerkki, jonka mukaan toimiminen Suomen kunnissa toisi erittäin suuret päästövähennykset. Varsinkin puuenergiateknologian tasossa ja monipuolisuudessa Güssing on ylivoimainen kaikkiin Suomen kuntiin verrattuna, vaikka monissa Suomen kunnissa puuenergiaosaamista mainostetaankin.

Unkarin rajan tuntumassa maaseudulla kaukana kaupungeista sijaitseva Güssing ja sitä ympäröivä 27.000 asukkaan ja 10 kunnan alue oli 1980-luvulla Itävallan köyhin alue. Vuonna 1990 kunnanvaltuusto päätti ryhtyä kehittämään Güssingiä uusiutuvan energian tuotannon ja käytön kautta tavoitteena vapautua kokonaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä asiantuntijoiden laatiman mallin mukaisesti. Alueelle on sen jälkeen rakennettu paljon erityisesti puuta ja aurinkoenergiaa hyödyntäviä tuotantolaitoksia sekä näiden energiamuotojen teknologiaa tuottavia tehtaita. Myös biokaasua, biodieseliä ja vesivoimaa hyödynnetään, mutta tuulivoimaa toistaiseksi ei. Yhteensä on rakennettu yli 30 UE-tuotantolaitosta (rakennuskohtaisten tuotantolaitosten lisäksi). Nykyään uusiutuvan energian tuotanto Güssingin kylässä ylittää kylän energiankulutuksen ja alue on noussut Itävallan köyhimmästä yhdeksi Itävallan rikkaimmaksi elintasolla mitattuna. Uusiutuvan energian tuotanto merkitsee 13 miljoonan euron vuotuista tuloa ja yli 1000 työpaikkaa.

Uusiutuvan energian kehitys- ja konsultointiyrityksiä on perustettu useita. Tärkein niistä on Euroopan uusiutuvan energian keskus EEE (Europäische Zentrum für Erneuerbare Energie, www.eee-info.net). Keskuksessa on toimipisteitä monille UE-yrityksille ja siellä sijaitsee myös Güssingin mallin esittelyyn erikoistunut matkatoimisto.  UE-laitoksiin ja yrityksiin sekä niiden taustalla olevaan kunnallispolitiikkaan käy tutustumassa niin paljon kuntapäättäjiä ja muita asiasta kiinnostuneita eri puolilta maailmaa, että oli tarpeen rakentaa EEE:n viereen hotelli sekä luoda matkatoimisto palvelemaan ekoenergiaturistien tarpeita. Matkatoimistosta voi tilata haluamiaan kiertokäyntejä ja esitelmiä, mikä tekee asioiden tutustumisen suomalaisille kuntapäättäjille erittäin helpoksi. Uusiutuva energia näkyy katukuvassa paitsi laitosten myös taiteen kautta: eri puolille on pystytetty useita kymmeniä taideteoksia ja ekoenergiamaan informaatiokylttejä sekä opastauluja, joiden avulla vierailija löytää ekoenergiakohteisiin.

Güssingin kansainvälisesti merkittävin ja energiantuotannoltaan suurin UE-laitos on monituotantolaitos, jossa valmistetaan puuhakkeesta höyrykaasutustekniikalla sähköä, lämpöä ja liikennepolttoaineita. Kaasutuslaitos tuottaa puusta puukaasua 8 MW polttoaineteholla. Puukaasusta tuotetaan sähköä itävaltalaisella Jenbacher-moottorilla 2 MW teholla ja kaukolämpöverkkoon tuotetaan lämpöä 4,5 MW. Laitoksessa on myös metaanisynteesiyksikkö, joka pystyy käyttämään puukaasua 1 MW:n polttoaineteholla ja valmistamaan siitä synteettistä biokaasua (SBG) ajoneuvokäyttöön. Laitoksen yhteydessä on maailman ensimmäinen SBG-tankkauspaikka, jossa kaasua voi tankata kaikkiin maakaasun ja biokaasun käyttöön soveltuviin ajoneuvoihin. SBG:tä saadaan tuotettua puusta energiasisällöllä mitattuna lähes kaksi kertaa enemmän kuin dieselpolttoainetta. Kaksinkertaisen resurssitehokkuuden lisäksi SBG-synteesin merkittävänä etuna dieselpolttoaineita tuottavaan FT-synteesiin verrattuna on polttoainejalostuksen yksinkertaisuus, jonka takia se on helppo tehdä tuotantopaikassa ilman tarvetta öljynjalostamoihin. Höyrykaasutustekniikan, joka Suomesta puuttuu, käyttö on olennaista, koska sen avulla vältetään tuotettavan kaasun laatua voimakkaasti heikentävän typen mukanaolo.

Höyrykaasutusmonituotantolaitoksen lisäksi Güssingissä on suuri määrä puun polttoon perustuvia kaukolämpöverkkoihin liitettyjä laitoksia. Näistä kaksi on CHP-laitoksia ja yksitoista lämpölaitosta, joista kolmessa hyödynnetään lisäksi myös aurinkoenergiaa. Suomesta poiketen siellä on rakennettu kaukolämpöverkkoja pienimpiinkin taajamiin, vain muutaman tai muutaman kymmenen talon tarpeisiin. Pienimmässä on yhdeksän omakotitaloa ja 90 kW:n lämpölaitos. Talokohtaisten puulämpökattiloiden tavoin näiden kattiloiden hyötysuhde on korkeampi ja päästöt selvästi alemmat kuin suomalaisilla puulämpökattiloilla. Se johtuu Itävallassa jo 1970-luvulla käyttöön otetuista pienkattiloiden päästönormeista, joita on sen jälkeen useaan otteeseen kiristetty. Tämä Itävallan korkeatasoinen ympäristöpolitiikka on johtanut erittäin korkealaatuisten puukattiloiden teollisuuteen.

Pienten puulämpökattiloiden päästönormien käyttöönotosta vasta keskustellaan Suomessa samalla kun suomalaisten pienkattiloiden korkeat päästöt ovat useasti nousseet lehtiotsikoihin. Suomen ympäristölainsäädännön heikkouden takia suomalaisilla kattilavalmistajilla ei ole ollut kannustinta alhaisten päästöjen kattiloiden valmistamiseen, josta syystä useimmat suomalaiset pienkattilat ovat laittomia Itävallassa.

Ari Lampinen, Projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke
Lisätietoja Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeesta: www.liikennebiokaasu.fi

Tämä puheenvuoro on muokattu Keski-Euroopassa ja Ruotsissa kesäkuussa 2011 tehdyn matkan matkakertomuksesta, joka on kokonaisuudessaan saatavissa tästä:
http://www.liikennebiokaasu.fi/images/stories/pdf/Matkaraportti_2-20_6_2011.pdf

[Nuivake]

Omistan itse 2 ilmalämpöpumppua 5 vuoden ajalta, joten kokemusta on.
Laitteet ovat tähän mennessä säästäneet selvää rahaa semmoisen 1200€ vuodessa ja vehkeet on kuoletettu jo muutama vuosi sitten.
Se siitä mutta mitä olin tänne postaamassa:

Lämmön talteenottava ilmanvaihtokone. Joissain kohteissahan viimein meillä Suomessakin on herätty aiheeseen ja tajuttu että se korvausilma kannattaa kuljettaa (uudiskohteissa) talon alta, pitkiä kanavia pitkin. Tällöin luonnollinen maalämpö esilämmittää sisääntulevan ilman esim. -20 pakkasilla lähemmäs nollaa. Tällöin LTO:n hyötysuhde nousee melkoisesti. Jos oikein laadukas LTO on hyötysuhteeltaan 70-80%, on se esilämmitetyllä ilmalla jo melkoisesti parempi. Tämähän toimii sitten kesäkeleissä tarvittaessa toisinkinpäin eli sisääntuleva ilma esijäähdytetään maan alla. Toki tähänkin soppaan saadaan vielä sitten kaikenlaisia pumppusysteemeitä kun poistoilmalämpöpumppu mutta ei siitä tällä erää enempää.
Jos joskus rakennan itselleni vielä uuden talon, tulee siihen ilmanvaihtokoneen sisääntulevan ilman esilämmitys tuolla mainitsemallani tavalla.

[nevahood]

Hajautettu energiantuotanto olisi helpoin tehdä HVDC -verkolla (suurjännitetasavirta). Verkkoon syöttö onnistuisi huomattavasti nykyisiä laitteita halvemmalla. Kallista puuhaa kuitenkin tuollainen uuden verkon luonti. Saattaisi toimia jollain pienehköllä alueella (esim. mökkikylässä), jossa asukkailla olisi erilaisia energiantuotantomenetelmiä kuten tuulta, aurinkoa ja vesivoimaa.

[hattiwatti]

Tässä palataan siihen perusargumenttiin mistä ketjun aloittajakin puhui:

http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2012/01/02/yleistyvat-myrskyt-tarkoittavat-uusia-sahkokatastrofeja/201220139/12?rss=t100

Hajautetut tuovat turvaa ja varajärjestelmiä.

[jka]

Lämmön talteenottava ilmanvaihtokone. Joissain kohteissahan viimein meillä Suomessakin on herätty aiheeseen ja tajuttu että se korvausilma kannattaa kuljettaa (uudiskohteissa) talon alta, pitkiä kanavia pitkin. Tällöin luonnollinen maalämpö esilämmittää sisääntulevan ilman esim. -20 pakkasilla lähemmäs nollaa. Tällöin LTO:n hyötysuhde nousee melkoisesti. Jos oikein laadukas LTO on hyötysuhteeltaan 70-80%, on se esilämmitetyllä ilmalla jo melkoisesti parempi. Tämähän toimii sitten kesäkeleissä tarvittaessa toisinkinpäin eli sisääntuleva ilma esijäähdytetään maan alla. Toki tähänkin soppaan saadaan vielä sitten kaikenlaisia pumppusysteemeitä kun poistoilmalämpöpumppu mutta ei siitä tällä erää enempää.
Jos joskus rakennan itselleni vielä uuden talon, tulee siihen ilmanvaihtokoneen sisääntulevan ilman esilämmitys tuolla mainitsemallani tavalla.

Itselläni on maalämpö ja 80% hyötysuhteella pyörivä LTO + maakylmäjäähdytys kesällä. Käyttökustannukset ovat tuollakin tavalla ihan naurettavan edulliset. Ja talvella riittää lämpöä ja kesällä viileää. Etelä-Suomessa ei montaa pakkaspäivää ole talvessa. (Kaksi viime talvea poikkeuksia, jotka vahvistavat säännön  ) Eikä noita hellepäiviäkään nyt niin kauheasti siunaannu kesässä. Enpä usko, että pystyisin montaa kymppiä vuodessa säästämään enempää vaikka kaivaisin IV:n tulon maahan.

Passiivitaloon, jossa ei ole maalämpöä, eikä mahdollisuutta maakylmäänkään, niin tuo on varmasti todella hyvä konsepti. Mutta jos on maalämpö, niin sen lisäksi ei paljon muita kikkailuja tarvita. Kaikki sen lisäksi on vain hifistelyä.

[repo]

Mitä tulee tuohon "maalämpöä rossipohjasta" ideaan ja kokeiluun, niin minusta tulee muistaa, että on kysymys ideasta ja sen kokeilusta. Idea on se, että perinteinen rossipohjarakenne kissanluukkuineen on itsessään maalämpöä keräävä ja ulkoilmaa lämpöisempänä, joten sillä voisi parantaa ilmalämpöpumpun hyötysuhdetta.

Puhun nyt ilmalämpöpumpun hyötysuhteesta, koska lämpöpumpun COP on sen rakenteeseen liittyvä tunnusluku ja ilmalämpöpumpun hyötysuhdetta (pumpun ottosähkötehon ja pumpulla tuotetun lämpötehon suhdetta ulkolämpötilan funktiona) voi parantaa sillä, että ilmalämpöpumpun ulkoyksikölle johtaa ulkoilmaa lämpimämpää ilmaa joko ilmanvaihdosta ja/tai alapohjasta. Ilma alapohjassa on ulkoilmaa lämpimämpää vuotoilmasta, maalämpövaikutuksesta ja lämmön johtumisesta lämpimistä rakenteista.

Mitä itse ymmärrän rakennustekniikasta, niin periaatteessa rakennuksen rossipohjarakenteen ei pitäisi säikähtää jäätymistä. Uskoisin monien vanhojen rakennusten alapohjan jäätyvänkin kovemmilla tai pidemmillä pakkasilla, kun nk. kissan luukkuja ei ole suljettu. Tällöin rakennuksessa luonnollisesti lisätään lämmitystehoa, koska lattia tuntuu kylmältä, ja osa tuosta lisätystä lämmitystehosta menee turhaan alapohjan lämmitykseen.

Idean tasolla olisi siis kohtuullisen pieni investointi parantaa rakennuksen energiataloutta sillä, että alapohjasta johdetaan sekä vuotolämpöä (vuotoilma ja johtuva lämpö) että heikosti tuuletettuun alapohjaan varastoituvaa maalämpöä ilmalämpöpumpulle, josta poistoilma on johdettava tietysti ulkoilmaan.

Ihanneratkaisu olisi tietysti korjata alapohjan eristys energiatehokkaaksi sekä perustukset jäätymisen kestäväksi, mutta täysin perstuntumalla se on paljon kalliimpi ja isompi toimenpide kuin mitä idealla haetaan/kokeillaan. Puhumattakaan siitä, että alapohjan rakennetta muuttamalla voidaan ratkaisevasti muuttaa myös rakennuksen perinnettä eli idea on myös paljon hienovaraisempi kohteissa, joissa halutaan vaalia rakennuksen perinnearvoja.

Mitä taas tulee ikiroutaan ja siitakesienien keräämiseen alapohjaan, niin muistetaan nyt ne faktat, että kylmä ilma sisältää vähemmän kosteutta kuin lämmin ja jäätyneestä alapohjan maaperästä ei nouse kosteutta kuten sulana pysyvästä. Kolmanneksi ilmalämpöpumppu kerää kosteutta läpivetämästään ilmasta ja lämmönvaihtimessa vedeksi tiivistynyt kosteus voidaan johtaa lämpöeristetyllä viemärillä pois rakennuksen alta. Eli vuotolämmön kerääminen ja hallitumpi ilman kierrätys alapohjassa voisi periaatteessa olla tällä idealla mahdollista ja hyväksi rakennuksen "terveydelle". Hyvä salaojitus + sadevesiviemäröinti ja alapohjan pintamaan vaihto hyvä laatuiseen soraan eristekankaan kera voivat olla paljon helpompia tehdä vanhaan taloon kuin passiivitaloratkaisut.

Tietysti toteutuksen onnistuminen on kovin tapauskohtaista, joten tästä ideasta ei ehkä vielä ole tuotteeksi asti edes Tekniikan Maailman jutulla. En ole vielä lukenut juttua, mutta ottaakohan joku asian nyt liian kireällä pipolla heti kun jotain ideaa kokeillaan?

Mutta tämä on vain rakennusten energiatehokkuuden parantamista. Se liittyy hajautettuun ja pienenergia tuotantoon siten, että energiatuotannon volyymit ja mm. sähkötehokuormat voivat olla helpompia tuottaa hajautetuilla, kohtuullisen yksinkertaisilla ja pienituottoisilla ratkaisuilla eli mm. paikallinen pieni sähköverkko voidaan mitoittaa pienempien maksimikuormien mukaan.

Kuten aiemmin yritin vähän sanoa, oma havainto ilmalämpöpumppujen tulosta on se, että sähkötehon tarve on huomattavasti hillitympää kuin suoran sähkölämmityksen termostaattien räpsiessä eri suuruisia kuormia päälle ja pois: vrt. max 2 kW sähköottotehoa pumpuille ja ulkolämpötilasta riippuen saatava lämpöteho max 6 kW vastaan sähköottoteho max 6 kW ja lämpöteho about saman. Ilmalämpöpumppujen sisäyksiköihin rakennetut puhaltimet lisäksi tasoittavat lämpöeroja, joten lämpötuntemus on sisätiloissa mukavampi kuin pelkkien säteily- ja konvektiolämmittimien kanssa. Mikä pumpuissa on niin pahaa, muu kuin sähköyhtiöiden tuottojen ja merkityksen väheneminen?

Disclaimer: En ole lämpöpumppukauppias. Olen vain kiinnostunut tekniikan mahdollisuuksista.

[Nuivake]

Lämmön talteenottava ilmanvaihtokone. Joissain kohteissahan viimein meillä Suomessakin on herätty aiheeseen ja tajuttu että se korvausilma kannattaa kuljettaa (uudiskohteissa) talon alta, pitkiä kanavia pitkin. Tällöin luonnollinen maalämpö esilämmittää sisääntulevan ilman esim. -20 pakkasilla lähemmäs nollaa. Tällöin LTO:n hyötysuhde nousee melkoisesti. Jos oikein laadukas LTO on hyötysuhteeltaan 70-80%, on se esilämmitetyllä ilmalla jo melkoisesti parempi. Tämähän toimii sitten kesäkeleissä tarvittaessa toisinkinpäin eli sisääntuleva ilma esijäähdytetään maan alla. Toki tähänkin soppaan saadaan vielä sitten kaikenlaisia pumppusysteemeitä kun poistoilmalämpöpumppu mutta ei siitä tällä erää enempää.
Jos joskus rakennan itselleni vielä uuden talon, tulee siihen ilmanvaihtokoneen sisääntulevan ilman esilämmitys tuolla mainitsemallani tavalla.

Itselläni on maalämpö ja 80% hyötysuhteella pyörivä LTO + maakylmäjäähdytys kesällä. Käyttökustannukset ovat tuollakin tavalla ihan naurettavan edulliset. Ja talvella riittää lämpöä ja kesällä viileää. Etelä-Suomessa ei montaa pakkaspäivää ole talvessa. (Kaksi viime talvea poikkeuksia, jotka vahvistavat säännön  ) Eikä noita hellepäiviäkään nyt niin kauheasti siunaannu kesässä. Enpä usko, että pystyisin montaa kymppiä vuodessa säästämään enempää vaikka kaivaisin IV:n tulon maahan.

Passiivitaloon, jossa ei ole maalämpöä, eikä mahdollisuutta maakylmäänkään, niin tuo on varmasti todella hyvä konsepti. Mutta jos on maalämpö, niin sen lisäksi ei paljon muita kikkailuja tarvita. Kaikki sen lisäksi on vain hifistelyä.

Kyllä, aivan asiaa puhut, unohtui itseltäni täysin mainita tuo termi passiivitalo. Kyseisessä ratkaisussa kyllä "hifistellään" muutenkin, joten siinä tuolla systeemillä on jo kohtalainen merkitys! 

[ekto]

Tuossakun oltiin ilman sähköä nelisen vuorokautta uudessa pientalossa, niin tuli tosiaan ajateltua enemmän näitä energia-asioita. Pieni tulisija riitti antamaan tarvittavan lämmön mutta vain siksi, kun ilmanvaihtokone ei toiminut. Normaalisti tuloilma lämmitetään poistoilmalla sekä 400 watin jälkilämpöpatterilla, joka näin nollakeleillä on tunnin aikana 15 minuuttia päällä. Tuloilma on 18 asteista ja loput asteet saadaan kilowatin tehoisella ilmälämpöpumpulla joka ottaa tuota kilowatin tehoa noin 30 minuuttia tunnin aikana. Tällä menetelmällä sähkönkulutus on todella pieni ja pieni pumppu tekee korkealla hyötysuhteella tarvittavan lämmön.

Puolet valoista on ledeillä ja puolet energiansäätölampuilla. Forttumin kotinäytöllä katsottuna normaali kulutus valojen, ilpin, telkkarin ja kämmenkoneen ollessa päällä pyörii 0,5 - 1,5 kilowatin tuntumassa. Jos hella, pesukoneet, boileri, lattialämmitys tai sauna ovat päällä, kulutus pomppaa useita kilowatteja.

Tästä syystä on alkanut kovasti kiinnostamaan jonkin sortin oma energiatuotanto, jolla saisi edes tuon perustarpeen täytettyä. Ei täytyisi laittaa fortumin suuntaan niin paljon rahaa ja katkoksen sattuessa olisi tärkeimmät eli valot ja lämmitys toiminnassa. Tuollaista hakevoimalaa tuskin saa noin pienikokoisena?

[repo]

Ei taas malta pysyä poissa tästä aiheesta ja kun kyse on ideatasosta, jota voi kutsua myös kukkahattuiluksi.

Tässä hauska idea ja kokeilu päivän Tekniikka & Talous -lehdestä.

Tekniikka & Talous: Lentävät tuuliturbiinit jauhavat sähköä yläilmoissa - "Salaisuus on sivutuuleen lentäminen"

Artikkelissa mainitaan, että idea sopii paremmin vakaisiin tuuliolosuhteisiin. Ketjussa puhuttiin aiemmin roottoreista ja 1920-luvulla suomalaisen keksijän roottorin kokeilusta veneessä. Nämä yhdistettynä muistikuvaan suomalaisesta ideasta sekä tuotekehityksen tuotteesta [urlhttps://en.wikipedia.org/wiki/Azipod]Azibod-potkurista[/url] johtivat ajatukseen näiden yhdistelmällä kulkevasta Ruotsin-laivoista ym. kauppa-aluksista. Azipod-putkurin käyttölaite on sähkömoottori.

Saarella tuollainen liitogeneraattori voisi olla myös ihan käyttökelpoinen sähkövoiman lähde.

[hattiwatti]

Tässä on erään Gandhilaista (hajautettua / distributistista) talousoppia tunnustavan pientehtailijan kirjoituksia hajautetun energian ja hajautetun teollisuuden eduista. Kehitysmaille, joilla ei ole pääomia isojen laitosten perustamiseen, mutta paine työllistää valtavia ihmismassoja yhteiskunnallisen vakauden ylläpitämiseksi aihe on todella tärkeä, minkä keskitetyn suurteollisen vallankumouksen aiheuttamaa sosiaalista ja yhteiskunnallista tuhoa brittivuosinaan kauhistellut Gandhikin tajusi niin selkeästi. Hajautettu energiantuotanto ja pientuotanto ovat taas peruuttamattomasti yhteensidottuja.

http://www.tinytechindia.com/myworldvisionforsteamengines.htm

I am enemy of all big industries.
So I am enemy of big power plants also.
To produce power is simple thing.
small steam engine and boiler can produce power.
Connect generator with it and you produce electricity.
It is simple to produce 5 to 10 hp steam engine.
It is simple to make small wind turbines.
It is simple to make parabolic collectors which produce solar steam.
Any trained rural technician can do it.
Multiply by 250 million and you will have plenty of power everywhere in the world.
So giant thermal power plants and atomic power plants are not required.
Complicated technology makes simple thing complicated.

I believe in home scale family size industries.
It is simple to make cloth.
Dhaka's MULMUL(very fine cloth) was produced on simple tools worth 50 dollars.
It is still not produced by sophisticated textile mills.
So textile mills are not required.
Gin your cotton in the farm,
Spin your cotton in your farm,
Weave your yarn in your village.
5hp steam engine or 3 kw wind turbine will do the job.
This much will increase rural wealth by 8 times.
Multiply by 50 million and you will produce cloth for entire world.
Baling the cotton reduces durability of cloth by 20%.
Half the machinery of textile mill is to break the bale.
Remember, centralization creates complications.
Complicated technology makes simple thing complicated.

Big sugar factories are evils. ( I worked as MD of sugar factory before 30 years.)
Sugar is harmful to health.
Jaggery is hygienic.
It is simple to produce jaggery.
10hp steam engine can drive sugarcane crusher to crush 24 tonnes/day.
Boiling the juice makes delicious jaggery.
Multiply such units by one million and entire world can enjoy sweets everyday.
one tone sugarcane gives 140 kg jaggery,
But one tonne sugarcane gives only 100 kg sugar.
So sugar factories waste 30 million tonnes molasses making it non edible.
So sugar factories are not required.
Complicated technology makes simple thing complicated.

It is simple to produce rice from paddy.
5hp steam engine can drive rice huller to mill 5 tonnes of paddy in 12 hours.
Rice husks can make steam to drive steam engine.
So you become independent of external power.
Multiply such units by one million and entire world can enjoy rice locally.
Big rice mills waste millions of tonnes of precious food in the name of polishing.
Polished rice is harmful to health.
Unpolished rice is really nutritious and hygienic.
So big rice mills are evils.
So big rice mills are not required.
Complicated technology makes simple thing complicated.

It is simple to press any oilseed and to get oil.
It is simple to provide pure natural fresh edible oil to all.
10 hp steam engine can run small oil expeller with filter press.
Multiply by one million and all the oilseeds of the world will be crushed.
Big oil mills and refineries are evils.
They exploit the people, adulterate oil, cause cancer by refining oil.
Complicated technology makes simple thing complicated.

Cement is not mysterious product.
Burn limestone powder with clay by coal dust and you get cement.
It is simple to produce cement and lime.
10hp steam engine will make limestone powder.
Multiply by 2 million and all the people will get cement at negligible cost.
Giant cement plants are not essential for it.
Complicated technology makes simple thing complicated.

Water pumping is backbone of our agriculture and irrigation.
5 to 10 Hp steam engine can do excellent job of water pumping from shallow wells and ponds.
We are unnecessarily depend on grid power.
For submersible pumps, we can produce our electricity by steam engines.
Freedom from grid power is the most valuable freedom.
Let us strive for freedom from governments, freedom from big companies.
Let us enjoy independence, freedom and liberty through localization.

British Empire was built and was expanded simply by steam engines.
Present globalization and centralization can be broken simply by small steam engines.
Ultimately steam will be produced by solar concentrators.

In this picture, no big factories, no big companies, no multinatinal corporations. No land acquizition of land. No displacement of people.

Local production and local consumption. Minimum transport.
No big cities, no exploitation,no billionaires.
Small farms, small farmers. Self reliant SWADESHI life style.
Everybody works, everybody enjoys tension free happy life.
People become stronger, Government becomes weaker.
This is true democracy.

This is what Mahatma Gandhi wanted. He asserted that "Precondition of happy society is that all the means of production of primary needs of people must be in the hands of common masses." Do not centralize it. He also asserted "We must learn how to make appropriate use of steam and electricity."

We have betrayed Gandhiji and we are betraying him at every moment.
We are killing Gandhiji at every moment.

Sooner or later, entire world has to go on this path.
If Europe and America can adopt this path, world will become paradise.

[hattiwatti]

Kun äskeinen artikkeli käsitteli erityisesti höyrykoneita, tässä alla on kirjoittajan tehtailla tapahtunutta kehitystä liittyen aurinkohöyrykoneisiin:

http://www.tinytechindia.com/solar6kwtp.htm

Olennaista tässä linkissä on katsoa alimpana oleva video. Siinä esitellään maailman nerokkainta tekniikkaa kustannustehokkuutensa ja yksinkertaisuutensa puolesta luomaan passiivista keskitettyä aurinkoenergiaa. Tälläisellä voidaan sulattaa tarvittaessa vaikka terästä ja ajaa monia teollisuusprosesseja (Kiinassa on aika hyvin edistetty tätä aihetta). Ja mikä mielenkiintoisinta; ajaa myös simppeleitä höyrykoneita, joilla voidaan ajaa koneita tai sähkögeneraattoreita. Maailma pelastetaan ensisijaisesti kyläseppätekniikalla, kun ei siellä suuressa köyhässä maailmassa muuhun ole varaa.

Siinä videossa luomuksiaan esittelee ja puhuu eräs monietninen ja osittain myös Suomalainen tuttuni, joka olisi palailemassa maahan alkuvuodesta. Tietääkö kukaan ketään tahoa joka voisi tehdä hänen kanssaan yhteistyötä? Olen koittanut linkittää häntä vähän jokapuolelle, mutta varsinkin verovaroilla pyörivän SITRAn aurinkoenergiaohjelman suunnalta on ystävällisesti ilmoitettu ettei vois niinku vähempää kiinnostaa. Tekesin kaltaista pellelaitosta ei tarvinne edes ajatella sillä nehän eivät anna rahaa kuin Nokian kaltaisille korporaatiolle jotka eivät Tekesin kanavoimia verovaroja mihinkään tarvitse - rahattomille tekniikan kehittelijöille jotka niitä tukia tarvitsisivat ei tipu mitään.

Aiheen tiimoilta voisi kuitenkin kehitellä eteenpäin aika paljon kaikkia tekniikoita suureen maailmaan vietäväksi, mutta täällä vientiteollisuusmaassa kun ei tunnu olevan kiinnostusta moiseen vaikka siitä cleantechistä niin paljon puhutaankin. Jos jotain kiinnostaa yhteistyö, niin yksityisviestiä minulle.

Tuossa sen hemmon kotisivut:
http://www.solarfire.org/
kaikki siellä on open sourcea ja vapaasti kopioitavaa.

http://www.tinytechindia.com/letusreshapeindiathroughsolarenergy.htm

Tuossa linkissä on myös kirjoitusta samasta teemasta kuin aiemminkin. Olennaista ymmärrettävää jos kehitysapukuvioita haluttaisiin viilata paremmiksi.

[jka]

Puhun nyt ilmalämpöpumpun hyötysuhteesta, koska lämpöpumpun COP on sen rakenteeseen liittyvä tunnusluku ja ilmalämpöpumpun hyötysuhdetta (pumpun ottosähkötehon ja pumpulla tuotetun lämpötehon suhdetta ulkolämpötilan funktiona) voi parantaa sillä, että ilmalämpöpumpun ulkoyksikölle johtaa ulkoilmaa lämpimämpää ilmaa joko ilmanvaihdosta ja/tai alapohjasta. Ilma alapohjassa on ulkoilmaa lämpimämpää vuotoilmasta, maalämpövaikutuksesta ja lämmön johtumisesta lämpimistä rakenteista.

Olisi kiinnostavaa tietää mitkä tuossakin TM:n kohteessa on noiden alapohjan energianlähteiden suhteet. Jos suurin osa lämmöstä on loppujenlopuksi talon sisältä tulevaa lämpövuotoa, niin jos alapohjaa aletaan ilmalämpöpumpulla viilentämään niin samassa suhteessa tuo lämpövuoto lisääntyy. Lämpövuodon voimakkuus kun riippuu suoraan lämpötilaeroista. Eli lopputulos on? (plus miinus nolla?)

Miten paljon talon alla oleva maa oikeasti lämmittää alapohjan ilmamassaa? Jälleen fysiikan lakien mukaan se ei voi lämmittää sitä yhtään enempää kuin oikeassa maalämmössä saman kokoinen pinta-ala lämmittää maahan upotettujen putkien nestettäkin. Kaiken järjen mukaan hyötysuhteen pitäisi olla vielä tuotakin paljon huonompi.

En ole väittänyt että tuo ei toimisi. Pääkritiikkini kohdistui siihen artikkelin väitteeseen, että normitalo pystyttäisiin pelkän ilmalämpöpumpun avulla pitämään lämpimänä ympäri vuoden vain sillä, että ulkoyksikkö laitetaan alapohjaan. Tämä nyt ei voi minkään fysiikan lakien mukaan olla mahdollista ellei kysessä ole passivitalo tai hyvin vähän energiaa kuluttava talo jo valmiiksi.

Idean tasolla olisi siis kohtuullisen pieni investointi parantaa rakennuksen energiataloutta sillä, että alapohjasta johdetaan sekä vuotolämpöä (vuotoilma ja johtuva lämpö) että heikosti tuuletettuun alapohjaan varastoituvaa maalämpöä ilmalämpöpumpulle, josta poistoilma on johdettava tietysti ulkoilmaan.

Se, että parannetaan talon energiataloutta on toki aina hyvä asia. Mutta jälleen kerran jos talo vuotaa alapohjaan kuin harkanpesä lämpöä, niin jos alapohjaa aletaan viilentämään, talo vuotaa entistä enemmän lämpöä alapohjaan. En osaa suoralta kädeltä sanoa mikä tuossa on hyötysuhde, mutta ei se kovin hyvä ole. Ihan sama kuin alettaisiin parantamaan jääkaapin tehokkuutta sillä, että aletaan viilentämään jääkaapin ympärillä olevaa ilmaa.

Ja jos käytetään oikeaa maalämpöä eikä vuotolämpöä, niin se ei ole kovin suuri osuus talon vaatimasta lämpöenergiasta (ellei kyseessä ole jälleen passivitalo jo valmiiksi). Toki kaikki on aina kotiinpäin harakanpesässäkin.

Niin kuin sanoit oikea ratkaisu korjata harakanpesä on tiivistää vuodot.

Mitä taas tulee ikiroutaan ja siitakesienien keräämiseen alapohjaan, niin muistetaan nyt ne faktat, että kylmä ilma sisältää vähemmän kosteutta kuin lämmin ja jäätyneestä alapohjan maaperästä ei nouse kosteutta kuten sulana pysyvästä. Kolmanneksi ilmalämpöpumppu kerää kosteutta läpivetämästään ilmasta ja lämmönvaihtimessa vedeksi tiivistynyt kosteus voidaan johtaa lämpöeristetyllä viemärillä pois rakennuksen alta. Eli vuotolämmön kerääminen ja hallitumpi ilman kierrätys alapohjassa voisi periaatteessa olla tällä idealla mahdollista ja hyväksi rakennuksen "terveydelle". Hyvä salaojitus + sadevesiviemäröinti ja alapohjan pintamaan vaihto hyvä laatuiseen soraan eristekankaan kera voivat olla paljon helpompia tehdä vanhaan taloon kuin passiivitaloratkaisut.

Teoriassa alapohjan viilentämien on kosteusteknisesti todellakin hyvä asia. Mutta tuota viilennystä tarvitaan kesällä, jolloin ilma on kosteaa, ei enää talvella. Joten tuokaan ei toimi silloin kun sitä tarvittaisiin, koska koko pumppua käytetään lämmitykseen nimenomaan talvella, ei enää kesällä. Kesällä pumppua todennäköisesti käytetään päinvastoin viilennykseen, jolloin se lämmittää alapohjaa, eli huonontaa tilannetta kosteusteknisesti. Enpä usko, että kukaan rakentaa viritykseensä helppokäyttöistä systeemiä, jolla ulkoyksikön voi siirtää kulloinkin optimaaliseen paikkaan.

Talot, joissa tuota kikkaa todennäköisesti kokeillaan ovat varmasti tyypillisiä rintamamiestaloja ja muita harkanpesiä. Näiden perustuksia, routasuojauksia ja salaojia ei olla todellakaan suunniteltu mitenkään. Jotkut ovat toimineet tuurilla tähän asti, jotkut ei. Jos olosuhteita aletaan muuttamaan, niin suurempaan osaan tulee uusia ongelmia. Tämä on täysin varma asia.

Uudisraknnuksissa tuo tuskin onkaan enää ongelma. Mutta niissä ei tarvitsekaan kikkailla ilmalämpöpumpun sijainnin kanssa että torppa pysyy lämpimänä.

[jka]

Kyllä, aivan asiaa puhut, unohtui itseltäni täysin mainita tuo termi passiivitalo. Kyseisessä ratkaisussa kyllä "hifistellään" muutenkin, joten siinä tuolla systeemillä on jo kohtalainen merkitys! 

Taidetaan olla aika samoilla linjoilla. Itsekin rakentaisin seuraavan talon mielelläni passiivitaloksi ja vaikka tuolla ehdottamallasi IV-tuloilman maakiertoviilennys/lämmityksellä. Ainoa ongelma on, että passiivitaloa ei (ainakaan vielä) saa jos siinä on todella suuria ikkunoita. Itselläni on tyypillinen "lasiakvaario". Enkä kyllä mistään hinnasta pienentäisi ikkunoita vain energiankulutuksen takia. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää silloin maalämpö ja tuokin toimii todella hyvin. Ikkunateknologian kehitystä odotelessa...