Hajautettu energiantuotanto

[Possumi]

Ts jos syötät laiteeseen kilowatin, saat takaisin ainakin sen saman. Ilmalämpöpumpuissa käyttö kannattaa lopettaa n. -20 - -25 lämpötilassa jo ihan säälistä laitetta kohtaan, mutta ei siinäkään tapauksessa vielä tappion puolelle mennä energiataseessa.

Niin oliko terminologia-pätemiskohtauksessasi joku pointti? Ei kukaan ole puhunut mistään tappiosta - vaan jos, niin kuin moni, on ostanut pumpun vähentämään esim. öljylämmityskuluja - niin tämä vain lisää sähkönkulutusta verkossa - ja nimenomaan huippukulutusta.

[Ksenofobi]

Ei ollut tarkoitus päteä mitenkään. Termit oikein kun kerran tiedät ne.

[jumppajoonas]

Heitänpä tähän villin vision jonka saatte ampua alas...maaseudulla talon pihaan kaivetaan suuri monttu jonne kipataan kymmenen tonia hevosenpaskaa,tasoitellaan ja tämän päälle sijoitetaan maalämpöpumpun letkusto jossa kiertää etanolineste.

Kun putket on aseteltu ja testattu tiiviys,päälle kippaillaan samaa hevonpaskaa kunnes paikalla on jumalattoman iso kasa tätä tavaraa.

Nyt käsittääkseni kasassa tapahtuva mätäneminen/kompostoituminen tuottaa lämpöä jonka putkisto ottaa talteen talon lämmitykseen.

Toimiiko?

[Velmu]

Ihan vaan tänne kirjoittajille ja lukijoille tiedoksi, että Suomella on turpeessa enemmän energiaa ja varallisuutta kuin Norjalla on öljyssä. Mutta kun ei vaan kelpaa meikäläisille. Ympäristöministeri on suurin järkevyyden vastustaja. Riidellään luvista ja tuodaan mieluummin kivihiiltä ja öljyä vaikka toiselta puolelta maapalloa. Helsingissä asuvat voivat ihailla Sörnäisten rannan kivihiilikasaa. Maanalaiset luolat lienevät jo täynnä, koska maanpäällinen kasa vaan kasvaa.
Ja sitten vielä se tärkein, eli turve on uusiutuva luonnonvara, kivihiili ja öljy eivät ole.

[Possumi]

Liputan kuitenkin vielä biokaasun nimeen, kunnes se teilataan järkevillä perusteilla kumoon. Ehkä tätäkin voi "pätkä-sähköksi" kutsua, mutta kaasua voidaan kuitenkin varastoida ja sitä voidaan varastoida jo ennen kaasuksi muuttamista.

Ei siinä mitään teilaamista ole. Ja en kutsuisi sitä pätkä-sähköksi koska tosiaan kaasua voidaan välivarastoida ja tuotatoprosessia mitoittaa niin että kaasugeneraattorit ja itse poltto voidaan ajaa ylös tarvittaessa.

Potentiaaliakin olisi. Suomessa biokaasulla päästellään vain 22GWh kun Saksassa lukema on tuhatkertainen. Potentiaalia olisi joidenkin tutkimusten mukaan noin 15TWh:n tuottamiseen. Se korvaisi noin kolmanneksen Suomen maakaasun tuonnista. Vertailun vuoksi Suomen energian kulutus on noin 400TWh ja siitä sähkön osuus 87TWh.

Käytännössä suurinosa tästä olisi yhteiskuntajätteen sekä viemärijäteliemen käsittelyä. Se kuinka tehokkaasti ja keskitetystä tämä pystyttäisiin toteuttamaan paljolti määrittelisi sen kannattavuuden. Hyötysuhde pysyisi parempana jos kaasua poltettaisiin kaukolämpöverkkoon. Sähköä sillä kannattaisi tuottaa vain ehkä säätövoimaksi.

[ApinA]

Ihan vaan tänne kirjoittajille ja lukijoille tiedoksi, että Suomella on turpeessa enemmän energiaa ja varallisuutta kuin Norjalla on öljyssä. Mutta kun ei vaan kelpaa meikäläisille. Ympäristöministeri on suurin järkevyyden vastustaja. Riidellään luvista ja tuodaan mieluummin kivihiiltä ja öljyä vaikka toiselta puolelta maapalloa. Helsingissä asuvat voivat ihailla Sörnäisten rannan kivihiilikasaa. Maanalaiset luolat lienevät jo täynnä, koska maanpäällinen kasa vaan kasvaa.
Ja sitten vielä se tärkein, eli turve on uusiutuva luonnonvara, kivihiili ja öljy eivät ole.

Ja kuinkas nopeasti turve uusiutuu? Turve on kyllä hyvä polttoaine, mutta turpeenkin käytössä on ongelmia. Ainakin vesistöjen pilaantuminen on ihan oikea ongelma. Ei sillä etteikö sitä voitaisi ratkaista, jos halua olisi

[ApinA]

Itselläni työn alla 1800 luvun lopun iso hirsirakennus.noin 300 neliöö Energian säästö asioista sen verran, lattioihin pistin 700mm puukuitu eristettä välipohjaan 800-.1000mm puukuitueristettä,vintin kattotuolien väliin puhallan noin 300mm eristettä, kämpässä ei ole ainuttakaan sähköpatteria. Kosteat tilat sauna  suihkutilat ja wc, kelluvat omalla laatalla ja ovat ainoat tilat jotka on varustettu höyrynsululla,näissä tiloissa sähköinen lattialämmitys.Kesällä puhallan 50mm eristeet ulkoseiniin.ja uusin ulkovuoren. Joku osaavampi voisi avata rakennus aiheisen ketjun? Oon käsi näissä tietokonehommissa. Mutta rakennus hommat hanskassa,35 vuottaalan kokemusta.

Ethän mene puhaltamaan lasi- tai kivivillaa mihinkään?

[Velmu]

Ihan vaan tänne kirjoittajille ja lukijoille tiedoksi, että Suomella on turpeessa enemmän energiaa ja varallisuutta kuin Norjalla on öljyssä. Mutta kun ei vaan kelpaa meikäläisille. Ympäristöministeri on suurin järkevyyden vastustaja. Riidellään luvista ja tuodaan mieluummin kivihiiltä ja öljyä vaikka toiselta puolelta maapalloa. Helsingissä asuvat voivat ihailla Sörnäisten rannan kivihiilikasaa. Maanalaiset luolat lienevät jo täynnä, koska maanpäällinen kasa vaan kasvaa.
Ja sitten vielä se tärkein, eli turve on uusiutuva luonnonvara, kivihiili ja öljy eivät ole.

Ja kuinkas nopeasti turve uusiutuu? Turve on kyllä hyvä polttoaine, mutta turpeenkin käytössä on ongelmia. Ainakin vesistöjen pilaantuminen on ihan oikea ongelma. Ei sillä etteikö sitä voitaisi ratkaista, jos halua olisi

Turvesuo on ennallaan muutamassa tuhannessa vuodessa. Kivihiilen louhimisen tai öljyn pumppaamisen jälkeen maapalloon jää reikä, joka ei täyty koskaan. Siinä se ero.
Vesistöjen pilaantuminen johtuu ihan muista syistä kuin turvetuotannosta. Metsä- ja maatalous ovat yli 90 %:sesti syyllisiä. Sitä ei vaan haluta sanoa ääneen, koska turvetuotanto on niin paljon mukavampi syyllinen kuin maa- tai metsätalous.

[ApinA]

[
Potentiaaliakin olisi. Suomessa biokaasulla päästellään vain 22GWh kun Saksassa lukema on tuhatkertainen. Potentiaalia olisi joidenkin tutkimusten mukaan noin 15TWh:n tuottamiseen. Se korvaisi noin kolmanneksen Suomen maakaasun tuonnista. Vertailun vuoksi Suomen energian kulutus on noin 400TWh ja siitä sähkön osuus 87TWh.

Käytännössä suurinosa tästä olisi yhteiskuntajätteen sekä viemärijäteliemen käsittelyä. Se kuinka tehokkaasti ja keskitetystä tämä pystyttäisiin toteuttamaan paljolti määrittelisi sen kannattavuuden. Hyötysuhde pysyisi parempana jos kaasua poltettaisiin kaukolämpöverkkoon. Sähköä sillä kannattaisi tuottaa vain ehkä säätövoimaksi.

Tässä aletaan päästä itse ketjun aiheeseen. Ei olisi ollenkaan mahdoton visio sellainen, missä esim. maanviljelijä tai ryhmä maanviljelijöitä tuottaisi oman energiansa lisäksi myös valtakunnan verkkoon sähköä. Hevosen paska kait on oikein hyvää siihen tarkoitukseen ja pellolta heinää päälle.

[Possumi]

Toimiiko?

Kasa lämpenee yli 70 asteen lämpötilaan jonka jäljeen mikrobit alkavat kuolla.

Vaikka kääntelisit kasaa ja pitäisit kosteana kaikkien kompostiohjeiden mukaan - niin lämmönlähteesi olisi valmista (vielä liian rikasta) kukkapurkkimultaa kuukauden päästä ja taas pitäisi hankkia toinen jumalaton kasa talosi lämmittämiseksi. Toisaalta mullan voisi yrittää myydä (nimittäin se 1,000 kuutiota lantaakin maksaa jotain)...

Prosessin mekaanisen kestävyyden ja eliniän määrittämisen jätän lisätehtäväksi.

[ApinA]

Turvesuo on ennallaan muutamassa tuhannessa vuodessa. Kivihiilen louhimisen tai öljyn pumppaamisen jälkeen maapalloon jää reikä, joka ei täyty koskaan. Siinä se ero.
Vesistöjen pilaantuminen johtuu ihan muista syistä kuin turvetuotannosta. Metsä- ja maatalous ovat yli 90 %:sesti syyllisiä. Sitä ei vaan haluta sanoa ääneen, koska turvetuotanto on niin paljon mukavampi syyllinen kuin maa- tai metsätalous.

Toivottavasti en kuulosta kauhealta viherpiipertäjältä, mutta muutama tyhat vuotta on mielestäni aika pitkä uusiutumisaika.

Vesistöjen pilaantuminen varmasti aiheutuu pitkälti maa- ja metsätaloudesta, jos lähdetään laskemaan päästöjä yleensä. Turpeennosto kuitenkin aiheuttaa aika suuria paikallisia ongelmia lähivesistöön suurien humuspitoisuuksien takia...

[matti]

Tässä aletaan päästä itse ketjun aiheeseen. Ei olisi ollenkaan mahdoton visio sellainen, missä esim. maanviljelijä tai ryhmä maanviljelijöitä tuottaisi oman energiansa lisäksi myös valtakunnan verkkoon sähköä. Hevosen paska kait on oikein hyvää siihen tarkoitukseen ja pellolta heinää päälle.

Saksassa hajautettu energiantuotanto on käsittääkseni hyvin suosittua,  joskin syöttötariffien takia järjettömän tuntuista: jonkun sikafarmarin kannattaa myydä tuottamansa sianpaskasähkö verkkoon ja ostaa tarvitsemansa sähkö verkosta halvemmalla. Tokihan se sähkö tulee tosiasiassa siitä omasta voimalasta mutta kirjanpidossa asia on näin.

[Mursu]

Puhumattakaan siitä että kaikenmaailman lämpöpumput, varsinkin silloin kun ihmiset ovat hankkineet ne muun kuin suoran sähkölämmityksen vähentämiseksi, tulevat lisäämään kuormaa kovilla pakkasilla jolloin niiden höytysuhde on surkea.

Ilmalämpöpumpun varalämmityskeinona pitäisi olla öljylämmitys tai muu, jossa energialähde on asiakkaan varastossa. Sähkölämmitys tulisi sallia vain, jos on tuntikohtainen tariffi. Nykylaskutuksessa sähkön hinta lasketaan vuoden keskiarvona ja kun sähkö on halpaa, ilmalämpöpumpun omistaja sanoo: ei kiitos. Sitten kun sähkö on kalleinta, tulee hän pyytämään sähköä lämmitykseen siihen keskiarvohintaan. Tämä on aikamoista loisimista. Laskun maksavat muut käyttäjät.

Sähkön hinta on kalleimmillaan arkisin n. 8-11. Silloin monet tyhjät kodit pysyvät sähköllä mukavan lämpiminä. Tuntikohtaisella laskutuksella kannattaisi kehittää systeemejä, jotka säästäisivät sähköä tuolloin.

[Possumi]

Tässä aletaan päästä itse ketjun aiheeseen. Ei olisi ollenkaan mahdoton visio sellainen, missä esim. maanviljelijä tai ryhmä maanviljelijöitä tuottaisi oman energiansa lisäksi myös valtakunnan verkkoon sähköä. Hevosen paska kait on oikein hyvää siihen tarkoitukseen ja pellolta heinää päälle.

Visiohan aina on 'mahdollinen'. Todellisuudessa vaan on asioita jotka voivat olla mahdottomia. Se onko biokaasun pientuotanto taloudellista riippuu laskelmista, ei visioista.

Vähän itse epäilen onko maanviljelijöillä aikaa ja resursseja ajaa arvokkaita lannoite-lantojaan käsittelylaitokseen johon ovat ensin omaisuutensa investoineet näillä sähkönmarkkinahinnoilla. Jos näin olisi siihen löytyisi varmasti esimerkkejä. Saksassa koko touhu on valtion sponsoroimaa - jopa noin räikeästi että ihmiset keinottelevat sillä - laskuttavat sähköyhtiötä tariffimaksun mukaan ja ostavat halvalla takaisin. Käytännössä tämä on vain tulonsiirtoa veronmaksajilta maanviljelijöille. Samalla maanviljelijät ajavat arvokkaan lannan (hiilen ja typen) taivaalla - kun se pitäisi saada peltoon ruokaa tuottamaan.

[Velmu]

Turvesuo on ennallaan muutamassa tuhannessa vuodessa. Kivihiilen louhimisen tai öljyn pumppaamisen jälkeen maapalloon jää reikä, joka ei täyty koskaan. Siinä se ero.
Vesistöjen pilaantuminen johtuu ihan muista syistä kuin turvetuotannosta. Metsä- ja maatalous ovat yli 90 %:sesti syyllisiä. Sitä ei vaan haluta sanoa ääneen, koska turvetuotanto on niin paljon mukavampi syyllinen kuin maa- tai metsätalous.

Toivottavasti en kuulosta kauhealta viherpiipertäjältä, mutta muutama tyhat vuotta on mielestäni aika pitkä uusiutumisaika.

Vesistöjen pilaantuminen varmasti aiheutuu pitkälti maa- ja metsätaloudesta, jos lähdetään laskemaan päästöjä yleensä. Turpeennosto kuitenkin aiheuttaa aika suuria paikallisia ongelmia lähivesistöön suurien humuspitoisuuksien takia...

Ei aiheuta. Se on vaan luulo.

[ApinA]

Vähän itse epäilen onko maanviljelijöillä aikaa ja resursseja ajaa arvokkaita lannoite-lantojaan käsittelylaitokseen johon ovat ensin omaisuutensa investoineet näillä sähkönmarkkinahinnoilla. Jos näin olisi siihen löytyisi varmasti esimerkkejä. Saksassa koko touhu on valtion sponsoroimaa - jopa noin räikeästi että ihmiset keinottelevat sillä - laskuttavat sähköyhtiötä tariffimaksun mukaan ja ostavat halvalla takaisin. Käytännössä tämä on vain tulonsiirtoa veronmaksajilta maanviljelijöille. Samalla maanviljelijät ajavat arvokkaan lannan (hiilen ja typen) taivaalla - kun se pitäisi saada peltoon ruokaa tuottamaan.

Arvokkaan lannanhan voi ajaa pellolle, kun siitä on kaasut imetty kuiviin, eikä lannoitusteho siitä juuri heikkene. Sama systeemi on nyt tuulisähkön tariffeissakin. Pölhööhän toi on...

[ApinA]

Turvesuo on ennallaan muutamassa tuhannessa vuodessa. Kivihiilen louhimisen tai öljyn pumppaamisen jälkeen maapalloon jää reikä, joka ei täyty koskaan. Siinä se ero.
Vesistöjen pilaantuminen johtuu ihan muista syistä kuin turvetuotannosta. Metsä- ja maatalous ovat yli 90 %:sesti syyllisiä. Sitä ei vaan haluta sanoa ääneen, koska turvetuotanto on niin paljon mukavampi syyllinen kuin maa- tai metsätalous.

Toivottavasti en kuulosta kauhealta viherpiipertäjältä, mutta muutama tyhat vuotta on mielestäni aika pitkä uusiutumisaika.

Vesistöjen pilaantuminen varmasti aiheutuu pitkälti maa- ja metsätaloudesta, jos lähdetään laskemaan päästöjä yleensä. Turpeennosto kuitenkin aiheuttaa aika suuria paikallisia ongelmia lähivesistöön suurien humuspitoisuuksien takia...

Ei aiheuta. Se on vaan luulo.

En usko.

[Possumi]

Ei aiheuta. Se on vaan luulo.

Luule sinä mitä haluat:

http://www.lansi-savo.fi/Mielipiteet/11803691.html

Jokainen voi itse käydä katsomassa sitä paskaa mitä noilta raiskatuilta aroilta valuu...

Minulle viherpiiperrys on kaikenmaailman kaupunkilais-nuorten kierrätyshömppää - mutta kun komeat marjasuot vedetään kuin poltetunmaan periaattella sileäksi - ja omat kirkkaat kotijärvet ovatkin yhtäkkiä tuollaista kahvinväristä paskaa täynnä - niin siinä yksi jos toinen haluaisi lähteä selvittämään Vapon setien kanssa välejä...

[Holle]

Hevosenpaskavoimalaa on yritetty saada tietääkseni orimattilassa pystyyn jo jonkin aikaa, kun tuota kyseistä tavaraa siellä riittää.
Se hevonpaska nyt on vaan eu:n näkemyksen mukaan polttoaineeksi kelpamatonta ja jopa ongelmajätettä joten sitä ei saa energian tuotantoon käyttää!!!

[Possumi]

Arvokkaan lannanhan voi ajaa pellolle, kun siitä on kaasut imetty kuiviin, eikä lannoitusteho siitä juuri heikkene. Sama systeemi on nyt tuulisähkön tariffeissakin. Pölhööhän toi on...

En nyt tähän hätään löydä mitään lukemia mutta ei lannassa mitään 'biokaasua' ole joka siitä 'imetään'. Mikrobit hajottavat siinä olevaa orgaanista ainetta ja tästä vapautuu vähän metaania ja paljon hiilidioksidi sekä jonkin verran typpeä. Kaiken logiikan mukaan 'lannoiteteho' heikkenee tasan tarkkaa tämän massan häviön verran.

[Octavius]

Hyvää keskustelua. Muutama hajanainen kommentti.

Savonius-tuulivoimaloita teklee mm. http://www.windside.com/fi, jolla on globaalit markkinat. Savonius-roottori on ylivoimainen normaaliin potkuriin verrattuna, koska se ei melua, on käytännössä huoltovapaa, ei aiheuta esteettistä haittaa ja ei tapa lintuja. Normaali tuulipuisto nimittäin on oikealta nimeltään lintusilppuripuisto ja sen lisäksi se tuhoaa luontoympäristön tuhansien hehtaarien alueelta melun ja esteettisten haittojen vuoksi.

Hevosenpaskaa ja etenkin kuorihaketta on käytetty iät ja ajat maalla mm. suojaamaan vesijohtoja roudalta. Parinkymmenen sentin vahvuinen maatuva kuorikate pitää vesijohdon sulana kymmenisen vuotta, vaikka se olisi normaalin routarajan yläpuolella.

Järvistä/merestä saatavaa lämpöä on käytetty jo paljon. Normaali maalämpöputkisto upotetaan vain järveen. En kyllä tiedä onko asia miten luvanvaraista. Maalaisjärki sanoo, että putkissa kulkeva neste on ympäristömyrkky.

Turpeennnosto on aiheuttanut paljon vesistöjen pilaantumista. Kyse on pohjimmiltaan täysin kädettömyydestä, koska asia olisi hoidettavissa naurettavilla kustannuksilla tekemällä vedenjuoksutukseen tarpeeksi saostusaltaita. Vapo on pienellä kustannussäästöllä aiheuttanut itselleen valtavat imago- ja liiketoimintatappiot. Sama koskee metsäojituksia.

Lienee varmaa, että maalämpö menee jossain vaiheessa verolle. Luultavasti myös puulämmitys eri muodoissaan joko kielletään tai verotetaan. Ne ovat kuitenkin merkki siitä, että joku vielä pyristelee holhousyhteiskuntaa ja punaviheridiootteja vastaan, eikä sitä voida missään muodossa hyväksyä.

[mannym]

Ihan vaan tänne kirjoittajille ja lukijoille tiedoksi, että Suomella on turpeessa enemmän energiaa ja varallisuutta kuin Norjalla on öljyssä. Mutta kun ei vaan kelpaa meikäläisille. Ympäristöministeri on suurin järkevyyden vastustaja. Riidellään luvista ja tuodaan mieluummin kivihiiltä ja öljyä vaikka toiselta puolelta maapalloa. Helsingissä asuvat voivat ihailla Sörnäisten rannan kivihiilikasaa. Maanalaiset luolat lienevät jo täynnä, koska maanpäällinen kasa vaan kasvaa.
Ja sitten vielä se tärkein, eli turve on uusiutuva luonnonvara, kivihiili ja öljy eivät ole.

Sörnäisissä ei ole maanalaisia hiililuolia. Salmisaaressa siinä Lauttasaaren kupeessa on. Turve on ihan ok polttoaine jos ei välitä korkeista CO2 päästöistä, siitä että poltettavaksi laadultaan kelpaavaa turvetta tuodaan tälläkin hetkellä mm Puolasta.  Turve uusiutuu kyllä tuhannessa vuodessa, kivihiili ja öljykin uusiutuvat, mitä nyt aikaa menee paljon enemmän mut uusiutuvat kuitenkin. Pistin tään ketjuun aiemmin noiden Helsingin hiilivoimaloiden korvaamisen hakelaitoksilla, laskes piruuttas miltä näyttää jos ne korvataan turpeella. Onko se sitten vihreää?

Voin antaa vinkin jyrsinturpeen lämpöarvo on 2,7 kwh/kg, päästöt 381g CO2/kWh. Kivihiilen 7,08 kWh/kg ja päästöt 341g CO2/kWh. Tuosta voi sitten laskea eteenpäin lisätietoa löytyy aiempaa ketjusta.

[ApinA]

Arvokkaan lannanhan voi ajaa pellolle, kun siitä on kaasut imetty kuiviin, eikä lannoitusteho siitä juuri heikkene. Sama systeemi on nyt tuulisähkön tariffeissakin. Pölhööhän toi on...

En nyt tähän hätään löydä mitään lukemia mutta ei lannassa mitään 'biokaasua' ole joka siitä 'imetään'. Mikrobit hajottavat siinä olevaa orgaanista ainetta ja tästä vapautuu vähän metaania ja paljon hiilidioksidi sekä jonkin verran typpeä. Kaiken logiikan mukaan 'lannoiteteho' heikkenee tasan tarkkaa tämän massan häviön verran.

Ymmärrän kyllä kuinka biokaasua tuotetaan. Itseasiassa metaania vapautuu paljon n.60% ja hiilidioksidia n.30% loput muita aineita. En tiedä tuosta heikkenemisestä kuin sen verran, että muistan lukeneeni josain, ettei lannoitusteho heikkene merkittävästi.

[ApinA]

Ilmalämpö pumpuista sen verran että siinä on seuraava rakennuspommi. Tasan niin kauan kuin sitä käytetään lämmitykseen kaikki on okei.siinä vaiheessa kun sitä käytetään sisäilman jäähdytykseen alkaa vahingon teko. Joo Odotan jo vastalause myrskyä.

Puolitoista vuotta sitten kesällä ilmalämpöpumppuyhdistyksen johtaja kertoi jossain lehdessä, että ilmalämpöpumput eivät nosta suhteellista kosteutta ollenkaan. Otin tuolloin tehtäväkseni laskea paljonko vettä pitäisi pymppuyksiköstä tippua, ettei suhteellinen kosteus nousisi sisäilmassa. Tulosta en muista, mutta tulin siihen lopputulokseen, että kuumana ja kosteana päivänä sisäilman suhteellinen kosteus nousee väkisin. Tämä yhdistettynä tee-se-itse miehen asennukseen, jossa ei ole huomioitu poistoilman lisäystä, kosteusvaurioriski on ilmeinen.

[Velmu]

Täsmennyksenä vielä Savonius-roottorin perimmäiseen ideaan se, että roottorin pyörimisliikkeellä saadaan aikaan magnus-voima, jonka aiheuttama alipaine pyrkii viemään roottoria alipaineen suuntaan, eli kuljettamaan vaikka laivaa. Nykyversioissa tämä magnus-voima tukahdutetaan roottorin kiinteisiin perustuksiin, eli talteen saadaan vain pyörimisliikkeen energia.

Jos magnus-voima pystyttäisiin ottamaan talteen vaikka kerrostalojen katoille asennettavilla edes takaisin liikkuvilla roottoreilla, olisi se aivan eri luokan juttu kuin pelkän pyörimisliikkeen energia.
Olen nähnyt valokuvan, jossa Sigurd Savonius seilaa järvellä 1920-luvulla sen aikaisella raskaalla puuveneellä, jonka voimanlähteenä on "mastona" keskellä venettä kapea ja korkea Savonius-roottori. Veneen vauhti vaikuttaa hirmuiselta vauhdin nostattaman keulavaahdon perusteella.

[jka]

Maa tuottaa lämpöä, ilma toimii välittäjänä

Jaa-a, ettei oltaisi taas keksimässä ikiliikkujaa. Mielenkiintoinen konsepti mutta en ihan tuon jutun perusteella osta.

Maaperä luovuttaa energiaa tietyllä teholla. Siihen ei vaikuta onko siinä päällä rossipohja vai ei. Kun talo lämmitetään maalämmöllä ja keruupiiri on maanpinnassa, niin tarvittava pinta-ala on moninkertainen lämmitettävän talon pinta-alaan nähden. Miten ihmeessä tässä tapauksessa pelkkä talon pohjan pinta-ala riittäisi yhtäkkiä talon lämmittämiseen varsinkin kun välittäjäaineena on vielä ilma? Eli hyötysuhde saada lämpöä maasta on vielä huonompi kuin oikeassa maalämmössä, jossa keruuputket on oikeasti upotettu sinne maahan. Väitän, että suurin osa lämpöenergiasta tulee tuossa ratkaisussa vuotolämpönä talon sisältä alapohjaan. Eli koko homma on nollasummapeliä. Jostain syystä homma on tuossa tapauksessa toiminut tai sitten laskelmat ovat pielessä.

Piti oikein lukea uudestaan tuo TM:n "maalämpöä alapohjasta" juttu, niin älyttömältä tuo tuntui, että muka maalämpö otettuna vain talon alapohjan pinta-alasta riittäisi talon lämmittämiseen,

Tuossahan on testijakso noin kaksi kuukautta lopputalvesta. Eihän nyt herranjestas kahden kuukauden jakson perusteella voida sanoa, että taloa voidaan lämmittää ikuisesti tuolla tavalla. Jo tuon testijakson aikana rossin lämpötila laski +5 asteesta -5 asteeseen. Eli talon lämmitys perustui jo testijakson aikana vain siihen, että lämpöenergiaa otettiin enemmän mitä maa pystyi antamaan. Kyllähän noin voi kaksi kuukautta tehdä, mutta ei noiden lukujen perusteella juurikaan kauemmin. Kun rossin lämpötila on -5 astetta niin silloin on jo käytännössä parempi laittaa pömpeli reilusti ulkoilmaan. Suomen talven keskilämpötila kun on yli -5 astetta. Käytännössä aina kun tuo viritys laskee rossin lämpötilan alle ulkoilman lämpötilan tuosta tulee vain persnettoa. Käytännössä noin käynee kahden kuukauden pumppauksen jälkeen hyvin usein.

Oikeassa maalämmössä tarvitaan n. 4-5 kertainen pinta-ala lämmitettävän talon pinta-alaan verrattuna ennenkuin voidaan olla varmoja, että maasta otetaan vain se lämpöenergia mitä se tuottaa eikä vedetään maata ikiroutaan. Jos talo on yksikerroksinen niin tämän perusteella voisi heittää, että talon alapohjan pinta-alasta saadaan maksimissan 20% tarvittavasta maalämpöenergiasta. Jos talo on kaksikerroksinen niin vain 10%. Jos ajatellaan lämpöpumpun hyötysuhteeksi 3.5, niin talon kokonaislämpöenergiasta maasta tuleva lämpö on vielä murto-osa tuosta. Eli aika pienistä säästöistä puhutaan parhaimmillaankin.

Kannattaa muistaa, että tuossa on olemassa hyvin suuri vaara, että saadaan talon alapohja umpiroutaan. Käytännössä kaikkien vanhojen talojen perustusten "routasuojaus" perustuu vain ja ainoastaan talon sisältä tulevaan vuotolämpöön. Pelkästään tällaisen talon alapohjan lisäeristämisessä pitää tietää tarkkaan mitä tekee. Jos maapohjaa vielä keinotekoisesti jäähdytetään niin riskit ovat todella suuret. Pahimmassa tapauksessa tuhotaan koko talo. Jos tuon TM:n jutun perusteella joku väsää kyseisen virtyksen rintamamiestaloonsa niin seuraukset voivat olla todella tuhoisia.

Käytännössä tuo kikkailu voisi toimia jos kyseessä on passiivitalo tai hyvin vähän energiaa kuluttava talo niin että se kuluttaa oikeasti energiaa vain tuon 10%-20% mitä normitalo kuluttaa. Tällöin talon alapohjan pinta-ala riittää hyvinkin talon lämmittämiseen jatkuvassa käytössä.

Sanoisin, että todella arveluttava juttu noinkin arvostetussa lehdessä kuin Tekniikan Maailma. Luulisi tuolla olevan enemmän tietotaitoa ja ymmärrystä, että energiaa ei edelleenkään tule tyhjästä. Ei edes talon rossipohjassa.

[Punaniska]

Lienee varmaa, että maalämpö menee jossain vaiheessa verolle. Luultavasti myös puulämmitys eri muodoissaan joko kielletään tai verotetaan. Ne ovat kuitenkin merkki siitä, että joku vielä pyristelee holhousyhteiskuntaa ja punaviheridiootteja vastaan, eikä sitä voida missään muodossa hyväksyä.

Puulämmitystä hankaloitetaan vetoamalla pienhiukkaspäästöihin, vaikka niillä ei  ole mainittavavaa terveydellistä vaikutusta, koska Suomessa puulämmitys jo nytkin on hajautunut lähiöissä ja maaseudulla. Ei puulämmitys ole itsestäänselvyys eivätkä talvella koko kylän talot polta halkoja.

Takana on todennäköisesti lobbausta ja peruspyrkimyksenä saada ihminen sähköyhtiön tuottavammaksi asiakkaaksi. Vielä kun lisätään tuleva tuntikohtainen veloitus, missä työhön lähtijän aamukahvin keittäminen kustantaa vitosen, niin kukkarolla käydään taas raskaimman päälle.

Punatulkkkujen lisäksi kokkarit tukevat tätä kehitystä, eri motivaatioilla tosin. Tavallinen ihminen on taas hiukan ahtaammalla, ja Suomi taas hiukan vaikeampi paikka olla ja elää.

PS ja Kepun maalaisosasto lienevät ainoita, joilta voi odottaa tukea tässä asiassa. Jykädude ei näistä ymmärrä.

[ekto]

Käsittääkseni ilmalämpöpumppu toimii siten, että paineistamalla kaasu ennen sisäyksikköä, sen lämpötila saadaan nostettua korkeaksi. Sisäyksikkö nappaa osan tästä lämmöstä ja kaasu päästetään laajenemaan ennen ulkoyksikköä. Laajetessaan kaasun lämpötila laskee reilusti pakkasen puolelle (alle ulkolämpötilan), jolloin kaasua voidaan lämmittää ulkoilmalla. Kun kaasu on hieman lämmennyt, se kuumennetaan paineistamalla ja siirretään sisäyksikköön.

Nyt jos pumpun ulkoyksikkö on säältä suojatussa isohkossa tilassa, jossa lähellä on jotain ulkoilmaa lämpösämpää, saadaan kaasuun siirrettyä enemmän lämpöä mitä vapaassa ulkoilmassa. Jos ulkoyksikölle rakentaisi parin sadan neliön eristetyn kopin pihalle, se todennäköisesti toimisi hieman tehokkaammin, mitä taivasalla.

[valkobandiitti]

Järvistä/merestä saatavaa lämpöä on käytetty jo paljon. Normaali maalämpöputkisto upotetaan vain järveen. En kyllä tiedä onko asia miten luvanvaraista. Maalaisjärki sanoo, että putkissa kulkeva neste on ympäristömyrkky.

Turpeennnosto on aiheuttanut paljon vesistöjen pilaantumista. Kyse on pohjimmiltaan täysin kädettömyydestä, koska asia olisi hoidettavissa naurettavilla kustannuksilla tekemällä vedenjuoksutukseen tarpeeksi saostusaltaita. Vapo on pienellä kustannussäästöllä aiheuttanut itselleen valtavat imago- ja liiketoimintatappiot. Sama koskee metsäojituksia.

Maalämpöön järvestä tarvitsee vain osakaskunnan (kalastuskunta) luvan.

Turpeennoston ongelma ei ole pelkästään veden mukana kulkeutuva kiintoaine. Turvekentiltä nousee turvepölyä joka sitten laskeutuu joko maalle tai vesistöihin.

[Jouko]

Käsittääkseni ilmalämpöpumppu toimii siten, että paineistamalla kaasu ennen sisäyksikköä, sen lämpötila saadaan nostettua korkeaksi. Sisäyksikkö nappaa osan tästä lämmöstä ja kaasu päästetään laajenemaan ennen ulkoyksikköä. Laajetessaan kaasun lämpötila laskee reilusti pakkasen puolelle (alle ulkolämpötilan), jolloin kaasua voidaan lämmittää ulkoilmalla. Kun kaasu on hieman lämmennyt, se kuumennetaan paineistamalla ja siirretään sisäyksikköön.

Nyt jos pumpun ulkoyksikkö on säältä suojatussa isohkossa tilassa, jossa lähellä on jotain ulkoilmaa lämpösämpää, saadaan kaasuun siirrettyä enemmän lämpöä mitä vapaassa ulkoilmassa. Jos ulkoyksikölle rakentaisi parin sadan neliön eristetyn kopin pihalle, se todennäköisesti toimisi hieman tehokkaammin, mitä taivasalla.

Kaikki muu paitsi lihavoitu pitää paikkansa. Eihän ole tarkoitus rakentaa kylmiötä pihalle, vaan otetaan vapaasta ilmasta talteen siinä oleva lämpöenergia. Auringon suora paiste ulkoyksikköön auttaa lisää. Se kannattaakin sijoittaa niin, että talvella aurinko pääsee paistamaan siihen suoraan minkä paistaa ja kesällä se on varjossa kun tarvitaan jäähdytystä taloon. Lumisateelta kannattaa ulkoyksikkö kyllä suojata ja pitää myös puhdistaa jos sitä kertyy sen päälle. Kesällä taas vesisade on hyödyksi.