Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[EL SID]

Tilanne on melko uusi, kiitos internetin. Ei olla totuttu moiseen arvosteluun kun sitä ei ennen ole voitu esittää.

Lehdistö ja muu media on aina voinut käsitellä tätäkin aihetta aina kun aihetta on toimituksen mielestä löytynyt. Tietääkseni meillä oli sensuuri lehdistössä ja muussa mediassa viimeksi sota-aikana. Vielä 30-luvulla muuten kirjoiteltiin kielikysymyksestä hyvinkin räväkästi, kun maata yritettiin ihan tosissaan (mutta huonolla menestyksellä) muuttaa yksikieliseksi. Kekkosen ajan osittainen itsesensuuri taas koski idänsuhteitä, ei kielikysymystä.

Pohjalaisessa asiasta keskustelleen jatkuvasti. viimeksi tänään pääkirjoituksessa:

http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=447163

ja yleisönosastolla:

http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=447113

Pohjalaisen ja alueella toimivan median on pakko pitää asiaa esillä, koska se kuohuttaa ja koskettaa sen lukijoita. Muuten lukijoilla olisi edessään jokin muu lehti.

Sitä, miksei hesari ja muu media pidä ääntä pakkoruotsista ja miksi esimerkiksi HS, SUOMI24n ja iltalehden keskustelupaikoista ollaan hanakasti sensuroida tätä keskustelua, on sitten toinen asia (money talks) joka liittyy täälläkin olleeseen "siionin viisaiden pöytäkirjaan". Olen käynyt jonkin verran ruotsinkielisillä keskustelupalstoilla, enkä hämmästy enää mistään...

1930-luvulla ruotsinkielinen pääoma oli vieläkin suurempi, joten se siitä....

[EL SID]

Kaiken kaikkiaan, Suomen nuoriso on kahden kääpiökielen häkissä, kuten Erkki Niskanen lausui.

Nuo kaksi "kääpiökieltä", kuten Niskanen suomea ja ruotsia nimittää, sattumoisin ovat erittäin keskeinen osa kansallista identiteettiämme. Tuntuu hieman erikoiselta, että Suomalaisuuden Liiton väki puhuu suomen kielestä noin vähättelevään ja epäkunnoittavaan sävyyn. Jos mennään tuolle molempia kansalliskieliämme väheksyvälle linjalle ja halutaan luopua "hyödyttömien kääpiökielten" opiskelusta, olisi loogista vaatia englantia (tai jotain muuta laajemmalle levinnyttä kieltä) Suomen ainoaksi viralliseksi kieleksi ja koulujen ainoaksi opetuskieliksi.

Tiedän kokemuksesta, että tässä ketjussa kaikki täytyy aina vääntää moneen kertaan rautalangasta, koska muuten joku aina ymmärtää (tai tulkitsee) väärin. Tämän vuoksi lisään, että itse en kannata Suomen muuttamista englanninkieliseksi valtioksi vaan olen, kuten minut tuntevat ihmiset tietävät, samalla linjalla kuin kaikki muutkin isänmaalliset suomalaiset: kaksikielisyyslinjalla (suomi ja ruotsi).

ilmeisesti Ole Norrback ja Christoffer Taxell eivät ole mielestäsi isänmaallisia?

Kieliasioissa RKPn käyttämä Taxelin doktriini kuuluu että: kaksikieliset ratkaisut johtavat yksikielisyyteen, eli ruotsinkielisten tulee välttää kaksikielisiä ratkaisuja.

Doktriini on jälleen kerran pulpahtanut esille (Pohjalainen 10.9.) kun Vaasan yliopiston johtoon valittiin mies, joka on sen innokas kannattaja, eli Ole Norrback. Vaasassa jo lyödään vetoa siitä, koska kaksikielisetä yliopistosta tulle yksikielinen, eli ruotsinkielinen.

[EL SID]

sinä taas unohdat, ettei silloisessa, eli siirtomaa-ajan suomessa suomenkielisellä ollut mahdollisuuksia kohota siihen asemaan kuin Topelius tai Runeberg.

Kuitenkin suomenkielinen Lönnrot toimi lääkärinä, journalistina, Helsingin yliopiston suomen kielen professorina ja nousi jo omana aikanaan arvostettuun yhteiskunnalliseen asemaan suomen kielen uudistajana.

Eli ei vääristellä kohtuuttomasti.

Lönnrötin elämä oli esimerkki siitä, miten suomenkielisiä kohdeltiin sen ajan suomessa: saadakseen paremman sosiaalisen aseman, mies joutui ensin opettelemaan ruotsin ja sitten opiskelemaan ruotsinkielissä kouluissa. Kuinka monelta suomenkieliseltä järjestely vei mahdollisuuden parempaan elämään, eli kuinka monta suurmiestä me olemme menettäneet?

[Turkulaine]

Lönnrötin elämä oli esimerkki siitä, miten suomenkielisiä kohdeltiin sen ajan suomessa: saadakseen paremman sosiaalisen aseman, mies joutui ensin opettelemaan ruotsin ja sitten opiskelemaan ruotsinkielissä kouluissa. Kuinka monelta suomenkieliseltä järjestely vei mahdollisuuden parempaan elämään, eli kuinka monta suurmiestä me olemme menettäneet?

No on siinä murhetta kerrakseen. Miten ihmeessä Suomesta tuli koskaan mitään hyvää vaikka se ruotsin kieli kykenee pilaamaan kaiken? Ja tiedoksi sinulle että ne, joista tulee suurmiehiä, kykenevät opettelemaan yhden vieraan kielen. Minäkin olen kyennyt opiskelemaan vieraalla kielellä ja minä olen sentään pienmies.

[EL SID]

Oppikouluun pääsy oli muuten aivan yhtä helppoa tai vaikeaa suomen- kuin ruotsinkielisenkin talonpoikaiskodin pojille.
kieleltä kuin se suomenruotsin versio, jota täällä Helsingissä puhutaan.

Suomi tuli viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle vuonna 1863 alkaneen 20-vuotisen siirtymäkauden aikana. Kun tutustuu 1800-luvun valtiopäiväasiakirjoihin, ne on painettu sekä suomeksi että ruotsiksi. Virastojen sisäisenä työkielenä suomi tuli lopullisesti tasaveroiseksi ruotsin kanssa  vuonna 1902.

Suomen nimittäminen "siirtomaaksi" on sama asia kuin kutsuisi niitä Ranskan osia (esim. Bretagne ja Ranskan Baskimaa) "siirtomaiksi" joissa paikallinen enemmistökieli on perinteisesti ollut jokin muu kuin ranska, joka, kuten tunnettua, on Ranskan ainoa virallinen kieli.

suomenkielisen oli edelleenkin vaikeampi päästä kouluun, koska hän joutui ensin opettelemaan kokonaan vieraan kieleen. Jo valmiiksi ruotsinkielisellä ei näitä ongelmia ollut, sillä murre-erot ovat loppujen lopuksi aika pienet. Sama kuin pohjalainen olisi opetellut turun murretta.

hyvä että otit puheeksi 1800-luvulla tapahtuneen vääryyden. Vuonna 1863 sovittiin, että suomen kieli on ruotsin kanssa samalla viivalla joka asiassa. Kuten itsekin huomasit, näin tapahtui vasta vuonna 1902, eli lähes 40-vuoden jälkeen. Svennomaanit, kuten RKPn esikuva (ainakin se jakaa mitaleja tämän miehen nimissä) Axel Olof Freudenthal, pystyivät hidastamaan suomen kielen ja siis enemmistön kielen nousua tasa-arvoiseksi 20 vuotta pidemmän ajan kuin alunperin sovittiin. Vasta sitten suomalaisuuden hyökyaalto pyyhkäisi tieltään tämän epäkohdan. Ei ihme, että RKP on ylpeä tuosta miehestä.

Minulla sopii, että ruotsinkieltä kohdeltaisiin samoin kuin ranskassa Bretagnea ja Baskia. Hyvä että sinullekin.

[EL SID]

Onko tietoa suomenruotsalaisten jälkeläisistä? Ovatko he sen verran itsepäisiä, että opettavat heille ruotsia suomen sijasta?

Kaikki ihmiset jotka ovat taustastaan ja kulttuuristaan terveellä tavalla ylpeitä, haluavat että heidän jälkeläisensä tulevat osaksi samaa jatkumoa. Jos me odotamme sitä itseltämme, tulee meidän suoda se muillekin.

Mitä muuhun keskustelussa esitettyyn tulee, niin ennustan että tämänhetkinen kansainvaellusten aika tulee varmuudella mutta armottomasti osoittamaan miten harmiton vähemmistö suomenruotsalaiset ovat olleet.

tässä osassa suomea tänne vaeltanut vähemmistömme on pääasiassa ruotsinkielistä. ainakin virallisesti.

[Turkulaine]

Lönnrötin elämä oli esimerkki siitä, miten suomenkielisiä kohdeltiin sen ajan suomessa: saadakseen paremman sosiaalisen aseman, mies joutui ensin opettelemaan ruotsin ja sitten opiskelemaan ruotsinkielissä kouluissa. Kuinka monelta suomenkieliseltä järjestely vei mahdollisuuden parempaan elämään, eli kuinka monta suurmiestä me olemme menettäneet?

Ja vielä tähän puheenvuoroon, jossa mielestäni katkeruus on sumentanut järjen. Tuohon maailmanaikaan asiat olivat vielä aika paljon heikommin kuin tänään. Se, että yleensä suomalaiset äidinkielestään huolimatta saivat käydä koulua oli hyvä asia ja palveli silloisia ja tulevia polvia. Koulutustraditio, materiaalit ja instituutiot olivat olemassa ruotsin kielellä ja riittävän hyvät. Kokonaisen koulujärjestelmän luominen alaluokista yliopistoon kirjallisesti vähän käytetyllä kielellä ei onnistunut noin vain.

Siihen kuitenkin siirryttiin kun aika oli kypsä ja maassa oli riittävästi koulutettua suomenkielistä väkeä. Olkoonkin ruotsin kielellä koulutettua, mutta edes koulutettua. Vertakaan ei tarvinnut vuodattaa asian puolesta ja täällä me nyt kirjoitamme suomeksi ja saamme käydä koulut omilla kielillämme. Jommalla kummalla meistä on vääristynyt kuva Suomen kielihistoriasta.

[EL SID]

mutta en usko, että heitä kovin kiinnostaa maahanmuutto kun se ei hypi omille silmille.

Tätä yritin sanoa.

Jonkun Jalasjärven ainoa mamu on paikallisen juustotehtaan palkkaama sveitsiläinen juustomestari. Yritä siinä sitten kertoa niille maahamuuton ongelmista.

[EL SID]

Tuohan on tuttua kirjoitusta ja osoittaa, että RKPläinen mamutuspolitiikka toimii: Kun muhammed A tulee suomeen ja hakee turvapaikkaa, hänet ohjataan ruotsinkielisellä alueella ruotsinkielen kurssille, joiden jälkeen hänelle annetaan paperi, jossa hänet todetaan ruotsinkieliseksi.

kannattaa muistaa, että mamu, joka on täyttänyt paperin (vastaanottokeskuksessa, virkailijoiden "opastuksella"), jossa hän ilmoittaa äidinkielekseen ruotsin, on jatkossa sitten ruotsinkielinen, ei somalin tai kurdinkielinen.

En usko ilman lähdettä.

Siitä vain etsimään Oravaisten käräjäpöytäkirjoja. Asian esille nostanut, silloisen Pohjalaisen, nykyisen Kalevan päätoimittaja Markku Mantila

http://fi.wikipedia.org/wiki/Markku_Mantila

on keskustellut kieli ja pakolaispolitiikasta leivättömän pöydän äärellä.

http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/mediait/2008/01/601696

tosin kolmosen uutisointi on samaa tasoa kuin tapaus halla-ahossa, eli jotain mainitaan, kaikkea ei, mutta kielipoliittisesta väittämästä ei tullut tuomiota.

[EL SID]

. Jommalla kummalla meistä on vääristynyt kuva Suomen kielihistoriasta.

sinulla.

[EL SID]

Lönnrötin elämä oli esimerkki siitä, miten suomenkielisiä kohdeltiin sen ajan suomessa: saadakseen paremman sosiaalisen aseman, mies joutui ensin opettelemaan ruotsin ja sitten opiskelemaan ruotsinkielissä kouluissa. Kuinka monelta suomenkieliseltä järjestely vei mahdollisuuden parempaan elämään, eli kuinka monta suurmiestä me olemme menettäneet?

No on siinä murhetta kerrakseen. Miten ihmeessä Suomesta tuli koskaan mitään hyvää vaikka se ruotsin kieli kykenee pilaamaan kaiken? Ja tiedoksi sinulle että ne, joista tulee suurmiehiä, kykenevät opettelemaan yhden vieraan kielen. Minäkin olen kyennyt opiskelemaan vieraalla kielellä ja minä olen sentään pienmies.

jostain syystä naisväki piti minua nuorempana suurmiehenä, siis ennen kuin minusta tuli ukkomies ja ne seikkailut jäivät historiaan....

Aikoinaan suhteet merkitsivät enemmän kuin nyt. Jo valmiiksi ruotsinkielisellä oli myös suhteita, suomenkielisellä vain mullassa olleet kädet.

[Turkulaine]

En usko ilman lähdettä.

Siitä vain etsimään Oravaisten käräjäpöytäkirjoja.

Eli minun tulee joko uskoa sinua tässä asiassa tai etsiä jotain epämääräisiä käräjäpöytäkirjoja, joiden sisällöstä ei ole mitään takeita? Vakuuttavaa.

[kverty]

Milloin käräjäpöytäkirjoista on tullut epämääräisiä? Silloin kun ruotsinmielinen saattaa löytää niistä epämiellyttäviä asioita.

Kyllä tuo ruotsin kauppaaminen (verovaroilla) jo eräissä lähtömaissa on sen verran ikävän kuuloinen juttu että RKP & co saa edelleen röyhkeän ja vain omaa asiaa ajavan mainetta entistä enemmän.
Tulee mieleen pressavaalit jolloin Rehn oli ehdokkaana. Silloin Pohjanmaalla hankittiin "vapaaehtoisia" vaaliavustajiksi. Kierreltiin sitten vanhainkoteja ym. "Olihan se Elisabeth Rehn, eikö vain..."

[EL SID]

En usko ilman lähdettä.

Siitä vain etsimään Oravaisten käräjäpöytäkirjoja.

Eli minun tulee joko uskoa sinua tässä asiassa tai etsiä jotain epämääräisiä käräjäpöytäkirjoja, joiden sisällöstä ei ole mitään takeita? Vakuuttavaa.

täältä sentään tulee faktaa, ja mitä tilastoihin tulee, odotan sinulta edelleenkin tilastotietoja:

3. sisäänpääsyyn oikeuttavat pisterajat saman oppilaitoksen sisällä yhtenevät k/e

Kaikkien kouluun x hakevien tulee olla samalla viivalla.

Siteeraan Aldaronia tästä ketjusta:

1) Maantiedettä voi Suomessa opiskella ruotsiksi vain Helsingin yliopistossa.
2) Maantiedettä voi opiskella suomeksi Helsingin lisäksi eräissä muissakin yliopistoissa, jotka kaikki ovat yksikielisesti suomenkielisiä.
3) Helsingin yliopistoon on yleisesti ottaen vaikeampi päästä kuin maan muihin yliopistoihin. Tämä vaihtelee jonkin verran vuoden ja opiskelualan mukaan, mutta yleisesti ottaen mainittu periaate pätee varsin hyvin. Jos kummityttösi jäi täpärästi ulkopuolelle Helsingin yliopistosta, hän olisi kyllä päässyt opiskelemaan maantiedettä johonkin muuhun yliopistoon.
4) Jos maantieteen ruotsinkieliselle linjalle Helsingissä otettaisiin saman pisterajan mukaan kuin Helsingin suomenkieliselle linjalle, se tarkoittaisi sitä, että koko maan mittakaavassa ajatellen olisi selvästi vaikeampi päästä opiskelemaan maantiedettä ruotsiksi kuin suomeksi.

Pitäiskö mielestänne olla niin, että maanlaajuisesti tarkasteltuna ruotsinkielisten olisi vaikeampi päästä lukemaan maantiedettä kuin suomenkielisten? Vai pitäisikö mielestänne ruotsinkielinen maantieteen opetus siirtää Helsingistä johonkin keskitason yliopistoon, jotta tilanne olisi tasa-arvoinen?

odotan edelleenkin tilastotietoa siitä, että tampereelle pääsee helpommin lääkikseen kuin ruotsinkieliset omankieliseen ahjoonsa.....

http://hommaforum.org/index.php/topic,10427.msg171583.html#msg171583

[Turkulaine]

Milloin käräjäpöytäkirjoista on tullut epämääräisiä? Silloin kun ruotsinmielinen saattaa löytää niistä epämiellyttäviä asioita.

Sanoin etten usko että maahanmuuttajista tehdään paperilla ruotsinkielisiä ennen kuin saan jotain näyttöä. Sain vastaukseksi wikipedialinkin ja uutisen jostain käräjöinnistä; kumpikaan ei maininnut mitään noista käytännöistä. Lisäksi sain kehotuksen mennä Oravaisiin kaivamaan jotain käräjäpapereita, joiden aiheesta, ajankohdasta ja sisällöstä ei ollut mitään tietoa. Aika epämääräistä.

Pyydän teitä hartaasti keskittymään siihen mitä luette ja kirjoitatte sen sijaan että roiskitte sinne sun tänne ja leimaatte muita milloin ruotsinmielisiksi ja milloin miksikin. Tästä ei tule muuten yhtään mitään.

[Turkulaine]

täältä sentään tulee faktaa, ja mitä tilastoihin tulee, odotan sinulta edelleenkin tilastotietoja:

En ole saanut mitään faktaa sen väitteesi tueksi että maahanmuuttajista tehdään paperilla ruotsinkielisiä. Olen saanut vain ohjeet mennä Oravaisiin, eikä se ole mielestäni faktaa.

Lisäksi en voi käsittää mitä tilastotietoa odotat minulta. Viittauksessasi olen joskus aiemmin kysynyt:

Pitäiskö mielestänne olla niin, että maanlaajuisesti tarkasteltuna ruotsinkielisten olisi vaikeampi päästä lukemaan maantiedettä kuin suomenkielisten? Vai pitäisikö mielestänne ruotsinkielinen maantieteen opetus siirtää Helsingistä johonkin keskitason yliopistoon, jotta tilanne olisi tasa-arvoinen?

Miten tämän kysyminen velvoittaa minua hakemaan sinulle jotain tilastotietoa?

Tulkitsen tällaisen alkeellisestakin johdonmukaisuusperiaatteesta piittaamattomuuden tarkoitukselliseksi kiusanteoksi.

[kverty]

Tästä ei tule muuten yhtään mitään.

No sitten voit harkita palstan vaihtoa.

[EL SID]

täältä sentään tulee faktaa, ja mitä tilastoihin tulee, odotan sinulta edelleenkin tilastotietoja:

En ole saanut mitään faktaa sen väitteesi tueksi että maahanmuuttajista tehdään paperilla ruotsinkielisiä. Olen saanut vain ohjeet mennä Oravaisiin, eikä se ole mielestäni faktaa.

Lisäksi en voi käsittää mitä tilastotietoa odotat minulta. Viittauksessasi olen joskus aiemmin kysynyt:

Pitäiskö mielestänne olla niin, että maanlaajuisesti tarkasteltuna ruotsinkielisten olisi vaikeampi päästä lukemaan maantiedettä kuin suomenkielisten? Vai pitäisikö mielestänne ruotsinkielinen maantieteen opetus siirtää Helsingistä johonkin keskitason yliopistoon, jotta tilanne olisi tasa-arvoinen?

Miten tämän kysyminen velvoittaa minua hakemaan sinulle jotain tilastotietoa?

Tulkitsen tällaisen alkeellisestakin johdonmukaisuusperiaatteesta piittaamattomuuden tarkoitukselliseksi kiusanteoksi.

Pohjalaisen juttu maanmuuttajista ja kielitaidosta löytyy pohjalaisen arkistosta. Tästä eteenpäin en voi auttaa:

http://www.pohjalainen.fi/webacl/index.jsp?access=false

keskustelu, johon aikoinaan sekaannuit ja joka jäi sinulta kesken, oli se, että ruotsinkieliset pääsevät paremmin helpommin lukemaan lääkäriksi kuin suomenkieliset. Pakkoruotsittajien vastaväite on ollut se, että Helsingin yliopistoihin on muutenkin vaikea päästä opiskelemaan, mutta maakuntayliopistoihin helpompi. Siksi pyysinkin sinulta todisteita siitä, mihin maakuntayliopistoon pääsee helpommin opiskelemaan lääketiedettä kuin ruotsinkielisten ruotsinkielisen yliopiston vastaavalle linjalle.

[Turkulaine]

Pohjalaisen juttu maanmuuttajista ja kielitaidosta löytyy pohjalaisen arkistosta. Tästä eteenpäin en voi auttaa:

http://www.pohjalainen.fi/webacl/index.jsp?access=false

Jos sinäkään et kykene löytämään lähdettä, miten oletat että minä kykenen? Jos sinä väität jotain niin sinä esität todisteet etkä ohjaa yleisöäsi etsimään niitä lehtien arkistoista tai Oravaisten käräjäoikeudesta.

keskustelu, johon aikoinaan sekaannuit ja joka jäi sinulta kesken, oli se, että ruotsinkieliset pääsevät paremmin helpommin lukemaan lääkäriksi kuin suomenkieliset. Pakkoruotsittajien vastaväite on ollut se, että Helsingin yliopistoihin on muutenkin vaikea päästä opiskelemaan, mutta maakuntayliopistoihin helpompi. Siksi pyysinkin sinulta todisteita siitä, mihin maakuntayliopistoon pääsee helpommin opiskelemaan lääketiedettä kuin ruotsinkielisten ruotsinkielisen yliopiston vastaavalle linjalle.

Minä en edelleenkään ole mielestäni väittänyt yhtään mitään mikä edellyttäisi että joudun etsimään sinulle tilastotietoa. Lisäksi minä en ole vastuussa yhteisön nimeltä "pakkoruotsittajat" jutuista. Joten jos joku "pakkoruotsittaja" jossain väittää jotain niin älä minulta kysele perusteita.

[Per Brahe]

Mielestäni Kverty voisi harkita palstan vaihtoa. Jos ruotsin kielen vastustaminen on tärkein teema niin tämä palsta on ehkä sopivampi:

http://keskustelu.suomi24.fi/debate/3565

[do.ut.des]

Tänään YLE-uutiset kertoi, että 65% närpiöläisistä turvautuu toimeentulotukeen. Onko tämä bättrefolk-imagon loppu vai kova kolaus sille? Tomaatit eivät taida mennä kaupaksi.

Tämä kommentti saa minut haistamaan verta: uusi eksponenttibannin uhri... Päivä kirjoituskieltoa tästä hyvästä.

T: M.E

[Turkulaine]

Tänään YLE-uutiset kertoi, että 65% närpiöläisistä turvautuu toimeentulotukeen. Onko tämä bättrefolk-imagon loppu vai kova kolaus sille? Tomaatit eivät taida mennä kaupaksi.

Tämä liittyy vain ohuesti kielikysymykseen, mutta haluan korjata tuon poskettoman ja ilmeisen vahingoniloisen väittämän.

Perinteisesti hyvän työllisyystilanteen Närpiössä talouskehitys tuli yllätyksenä. Kun viime vuonna toimeentulotukea saavia kotitalouksia oli 233, tällä hetkellä kotitalouksia on 384. Kasvua on lähes 65 %.

Närpiön työttömyysprosentti on tällä hetkellä 5-6 prosenttia. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta Yvonne Linden toivoo, että huippu olisi jo saavutettu. Närpiössä taantuma on iskenyt teollisuuteen, kasvihuoneala on pärjännyt hyvin.

http://yle.fi/alueet/keski-pohjanmaa/2009/09/toimeentulotukihakemusten_maara_kasvanut_koko_alueella_995722.html

Edelleen. Vaikka kuinka kiukuttaisi se, että Suomessa on ruotsinkielisiä, niin yrittäkää keskittyä ja pysyä totuudessa.

[Aldaron]

Aikoinaan suhteet merkitsivät enemmän kuin nyt. Jo valmiiksi ruotsinkielisellä oli myös suhteita, suomenkielisellä vain mullassa olleet kädet.

Mitähän "suhteita" säätyläisväestöön on vaikka opintielle lähteneen närpiöläisen talonpoikaiskodin pojalla muka voinut olla? Täsmälleen yhtä paljon (=tuskin ollenkaan) kuin hänen kauhavalaisella vastineellaan. "Suhteet" säätyläistöön lienevät sekä Närpiössä että Kauhavalla rajoittuneet siihen, että paikallinen kirkkoherra on rippikoulussa tai kinkereillä huomannut, että pojassa voisi olla ainesta korkeampiin opintoihin ja käynyt sopimassa asiasta pojan isän kanssa.

Ruotsinkielistä (oikeammin: paikallista pohjoisgermaanista kielimuotoa, ei suinkaan mitään normiruotsia puhuvaa) maalaisrahvasta ei millään kriteereillä voi pitää etuoikeutettuna väestöryhmänä sääty-yhteiskunnan ajan Suomessa.

[Aldaron]

Olen ketjun alussa esiintyvän Ellilän kirjoituksen kanssa melko samoilla linjoilla. Ruotsin tai yhtään minkään muunkaan kuin suomen kielen opetusta ei pitäisi rahoittaa verovaroin, ja yliopistot tulisi muuttaa maksullisiksi. Lisäksi ruotsin opetuksen pakollisuus pitäisi poistaa välittömästi. Tai toisin sanoen, valtion ei yleensäkään pitäisi päättää siitä, mitä kieliä ihmisten tulee opiskella.

Jos haluaa opiskella muilla kielellä kuin suomella, kuten esim. ruotsiksi tai jollain rikastavalla monikulttuurikielellä niin maksakoon sitten opetuksensa itse.

Tuo ohjelmasi ei sattumoisin voi toteutua laillista tietä ennen kuin saat kaksi kolmasosaa eduskunnasta omalle kannallesi (viite: perustuslain 17§ ja 73§).

Selkokielellä: ei tule onnistumaan. Onneksi.

[Turkulaine]

Olen ketjun alussa esiintyvän Ellilän kirjoituksen kanssa melko samoilla linjoilla. Ruotsin tai yhtään minkään muunkaan kuin suomen kielen opetusta ei pitäisi rahoittaa verovaroin, ja yliopistot tulisi muuttaa maksullisiksi.

Tarkoitatko todella että peruskoulussa vieraiden kielten tunnit tulisi olla maksullisia? Eihän siinä ole mitään järkeä jos yleensä ilmaista koulutusta tarjotaan.

Jos haluaa opiskella muilla kielellä kuin suomella, kuten esim. ruotsiksi tai jollain rikastavalla monikulttuurikielellä niin maksakoon sitten opetuksensa itse.

Ruotsinkieliset tietääkseni maksavat opiskelunsa itse.

[do.ut.des]

Tänään YLE-uutiset kertoi, että 65% närpiöläisistä turvautuu toimeentulotukeen. Onko tämä bättrefolk-imagon loppu vai kova kolaus sille? Tomaatit eivät taida mennä kaupaksi.

Tämä liittyy vain ohuesti kielikysymykseen, mutta haluan korjata tuon poskettoman ja ilmeisen vahingoniloisen väittämän.

Perinteisesti hyvän työllisyystilanteen Närpiössä talouskehitys tuli yllätyksenä. Kun viime vuonna toimeentulotukea saavia kotitalouksia oli 233, tällä hetkellä kotitalouksia on 384. Kasvua on lähes 65 %.

Närpiön työttömyysprosentti on tällä hetkellä 5-6 prosenttia. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta Yvonne Linden toivoo, että huippu olisi jo saavutettu. Närpiössä taantuma on iskenyt teollisuuteen, kasvihuoneala on pärjännyt hyvin.

http://yle.fi/alueet/keski-pohjanmaa/2009/09/toimeentulotukihakemusten_maara_kasvanut_koko_alueella_995722.html

Edelleen. Vaikka kuinka kiukuttaisi se, että Suomessa on ruotsinkielisiä, niin yrittäkää keskittyä ja pysyä totuudessa.

Anteeksi virheellinen väittämäni. En voinut vastustaa kiusausta. Ehkä luku olisi sitten oikea jos puhutaan tomaattituesta. Epäilen, että mainittu 65% ei riittäisi tähän. Noh, Närpes on Närper. Heitä täytyy ymmärtää - tai ainakin yrittää.

[do.ut.des]

Ruotsinkieliset tietääkseni maksavat opiskelunsa itse.

Pitäisi pikemminkin olla niin päin, että ruotsinkieliset maksavat suomenkielisten massiiviset pakkoruotsituskulut ja me suomenkieliset maksamme ruotsinkielisten pakkosuometuskulut.

Katsottaisiin sitten, kuinka kauan ruotsinkieliset pitäisivät pakkoruotsia rikkautena.

[Jaska Pankkaaja]

Ruotsinkieliset tietääkseni maksavat opiskelunsa itse.

Pitäisi pikemminkin olla niin päin, että ruotsinkieliset maksavat suomenkielisten massiiviset pakkoruotsituskulut ja me suomenkieliset maksamme ruotsinkielisten pakkosuometuskulut.

Katsottaisiin sitten, kuinka kauan ruotsinkieliset pitäisivät pakkoruotsia rikkautena.

Erittäin hyvä ja kannatettava asia! Kyllähän ärkoopeeläiset varmaan saisivat jotenkin tästä omansa pois, onhan tämän entisen siirtomaaisännän naurettavan pikkukielen vielä naurettavamman ja jopa suomettuneen murteen pakkosyöttö koko kansalle valtaisa rikastava rikkaus!

[junakohtaus]

Koko posse ottaa sitten ja muistelee mitä hyvään käytökseen kuuluu ja mitä ei. Kone kiinni hetkeksi jos ei muuten onnistu.

[Aldaron]

Kun muhammed A tulee suomeen ja hakee turvapaikkaa, hänet ohjataan ruotsinkielisellä alueella ruotsinkielen kurssille, joiden jälkeen hänelle annetaan paperi, jossa hänet todetaan ruotsinkieliseksi.

Sama koskee niitä thaimaalaisia, joita raahataan närpiöön TE-keskuksen tuella: samalla heidät myös ruotsalaistetaan.


kannattaa muistaa, että mamu, joka on täyttänyt paperin (vastaanottokeskuksessa, virkailijoiden "opastuksella"), jossa hän ilmoittaa äidinkielekseen ruotsin, on jatkossa sitten ruotsinkielinen, ei somalin tai kurdinkielinen.

No vastataan nyt sitten tuohonkin.

a) Se että virkailija "ohjailisi" maahanmuuttajan merkitsemään esim. ruotsin äidinkielekseen olisi varsin raskaan luokan virkavirhe. Korkeintaan voi tervettä järkeä käyttäen kuvitella, että ruotsinkielisenemmistöisissä tai virallisesti yksikielisisti ruotsinkielisissä kunnissa (esim. usein mainitsemasi Närpiö) virkailija saattaa ehdottaa ruotsia maahanmuuttajan asiointikieleksi viranomaisten kanssa, mikä on täysin eri asia kuin kyseisen henkilön virallinen äidinkieli, joka tieto löytyy ylempänä samasta kaavakkeesta. On huomattava, että asiointikieli voi olla vain suomi tai ruotsi, ei koskaan maahanmuuttajan oma äidinkieli (ellei se satu jo valmiiksi olemaan jompi kumpi näistä). Jos merkitsee äidinkielekseen suomen tai ruotsin, asiointikielikohtaa ei täytetä. On myös huomattava, että asiointikielikohtaa ei ole pakko täyttää. Käsittääkseni tällöin viranomaiset asioivat maahanmuuttajan kanssa asumiskunnan enemmistökielellä, joka toimii siis tavallaan default-kielenä.

Eräät ovat tässä ketjussa väittäneet, että ruotsin asiointikielekseen valinneet muka näkyvät tilastoissa ruotsinkielisinä, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Äidinkielitilastot ovat äidinkielitilastoja, eivät asiointikielitilastoja.

b) Jos väittämäsi pitäisi paikkansa ja nämä ns. muhammedit, kuten heitä nimität (tai edes osa heistä), merkittäisiin tilastoihin ruotsinkielisenä, sen pitäisi näkyä ruotsinkielisten keskimääräistä suurempana prosenttiosuutena työikäisten ikäluokista. Näin ei kuitenkaan ole, vaan ruotsinkielisten prosenttiosuus on keskimääräistä korkeampi vain vähintään 60-vuotiaiden ja 0-19-vuotiaiden ikäluokissa.

Olen jo aikaisemmin selittänyt, mistä ruotsinkielisten keskimääräistä korkeampi prosenttiosuus nuorimmista ikäluokista johtuu. Tähän on kaksi syytä, joista merkittävämpi on se, että kasvava enemmistö kaksikielistä perheistä kirjaa lastensa äidinkieleksi ruotsinkielisen vanhemman äidinkielen, enimmäkseen siksi, että tällaisen taustan omaavista lapsista nykyään suurin osa käy koulunsa ruotsiksi ja viranomaiset jakavat resursseja kouluille sen mukaan, miten paljon eri kieliryhmiin kuuluvia lapsia kuuluu mihinkin ikäluokkaan. Esim. Helsingissä ruotsinkielisten ala-asteiden oppilaista lienee nykyisin suurin piirtein kaksi kolmasosaa kaksikielisten kotien ruotsinkielisiksi rekisteröityjä ja noin 10% samanlaisten kaksikielisten kotien suomenkielisiksi rekisteröityjä lapsia. On huomattava, että viranomaiset eivät ota noita suomenkielisiksi rekisteröityjä, ruotsiksi koulunsa käyviä lapsia lukuun arvoidessaan ruotsinkielisten ala-asteiden tarvitsemia resursseja. Tämä tiedostetaan kaksikielisissä perheissä vähitellen yhä paremmin, mistä on seurannut se, että vanhemmat enenevässä määrin rekisteröivät lapsensa sen kielen mukaan, jolla heidän on tarkoitus käydä koulunsa.

Tästä löytyy runsaasti tutkimustietoa.

Toinen syy on se, että keskimääräinen ruotsinkielinen äiti synnyttää nykyisin hieman enemmän lapsia kuin keskimääräinen suomenkielinen. Tämäkin oli aikaisemmin toisin päin. Tosin tämän tekijän tilastollinen merkitys ei ole yhtä suuri kuin tuon ensiksi mainitun tekijän, sillä ero ei ole kovin merkittävä.