Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[Aldaron]

Perustuslaki ei edellytä kansalaisilta ruotsin osaamista.

Ei noin kukaan ole väittänytkään. Virkamiehiltä kielilainsäädäntö (joka on johdettu perustuslain 17§:stä) tosin edellyttää (tehtävästä ja paikkakunnasta riippuen eriasteista) molempien kotimaisten kielten hallintaa. Voidaanhan toinen kotimainen tehdä koulussa vapaaehtoiseksi, mutta silloin voi moni tulla myöhemmin katumapäälle, kun tiettyyn virkaan vaadittua toisen kotimaisen edes auttavaa taitoa ei sitten olekaan. Tämä on vain yksi kyseisen kielen pakollisuuteen tai vapaaehtoisuuteen liittyviä ongelmallisia kysymyksiä.

[Aldaron]

Juu ihan varmasti ei ole isokenkäisiä svenskejä media-alalla. Ja vaikka olisikin voidaan kaikki olla luottavaisin mielin, että ajavat tasa-arvoista uutisointi asian tiimoilta.

Jos kerran näin on, miten sitten selität sen, että vielä ennen toista maailmansotaa suhteellisen merkittävä osa suomenkielistä mediaa oli virallisen yksikielisyyden kannalla? Ei tosin suurin osa suomenkielistä mediaa, sillä esim. kaikki SDP:n lehdet samoin kuin Hesari ja puolue jonka äänenkannattaja se silloin oli (Edistyspuolue) olivat silloinkin RKP:n kanssa samassa rintamassa kaksikielisyyttä puolustamassa. Yksikielisyyttä ajoi lähinnä IKL, AKS, Maalaisliitto ja kaksi siitä eronnutta pienpuoluetta (Pienviljelijäpuolue ja Kansanpuolue) sekä osa Kokoomuksesta. Kokoomus oli ainoa puolue, joka jakautui tässä kysymyksessä, sillä osa puolueesta oli mukana kaksikielisyysrintamassa RKP:n, SDP:n ja Edistyspuolueen kanssa.

Kaksikielisyysrintamalla oli jopa silloin Eduskunnassa koko ajan selkeä enemmistö, joka tuli kieliriidan huipentuessa 30-luvulla myös useasti mitatuksi.

[pavor nocturnus]

Voidaanhan toinen kotimainen tehdä koulussa vapaaehtoiseksi, mutta silloin voi moni tulla myöhemmin katumapäälle, kun tiettyyn virkaan vaadittua toisen kotimaisen edes auttavaa taitoa ei sitten olekaan

Eiköhän se siihen mene. Monet ns.luikertelevat lyhyestä/pitkästä ruotsista läpi, jonka jälkeen kieli jääkin sitten käyttämättä. Esim. Jos k.o henkilö saakin viran jossa kielitaito vaaditaan. Päästyään virkaan hän ei välttämättä tule enää missään vaiheessa käyttämään kieltä, tai käyttää sitä niin harvoin ettei mitään kehitystä kielitaidossa tapahdu. Huono ruotsin osaaminen johtaa siihen että ruotsinkieliset suomessa, jotka osaavat lähes kaikki suomea, käyttävät mieluummin suomea asiointikielenä ihan käytännöllisyyden takia. Lukuunottamatta tietenkin niitä vänkyröitä jotka vaatimalla vaativat ruotsia.

Miten muuten on, mitä voi tehdä siinä tilanteessa jos yksinkertaisesti sössöttää niin epäselvää ruotsia, ettei asioinnista tule mitään, mutta pääsee kuitenkin kielitaidon "näytöstä" läpi? Käsittääkseni laissa ei sanota että on pakko puhua ruotsia kun vihelletään pilliin.

Koko asetelma on mielestäni hieman nurinkurinen. Ruotsinkielen purkaminen suomesta on aloitettu ns.pyramidin pohjasta. Ensin olisi muutettava tämä järjetön
virkamies säädäntö. Lukaisin tuossa rajavartiolaitoksen sivuilta, että yksi vaatimus henkilöstölle on ruotsin kielen osaaminen. Tässä ei ole mitään järkeä.
Ruotsinkielen puhujia määrä X on varmasti järkevää säilyttää, mutta miksi KAIKILLE kyseinen vaatimus? Miksei esim.Venäjän tai englannin taitoa?

Tässä linkissä asiasta:http://www.pakkoruotsi.net/perustelut.php#tarve

[pavor nocturnus]

Altsu enhän minä väittänyt että soomirootsin työstäjillä olisi tyrannia mediassa.
Totesin vain että k.o tahot ovat olemassa, ja he ovat tehneet kaikkensa
omiensa eteen (keinoja kaihtamatta). Mukana ollut myös ihan ns.normisuomalaisia
isokenkiä, tiedän.

[jeremies]

Tilanne on melko uusi, kiitos internetin. Ei olla totuttu moiseen arvosteluun kun sitä ei ennen ole voitu esittää.

Lehdistö ja muu media on aina voinut käsitellä tätäkin aihetta aina kun aihetta on toimituksen mielestä löytynyt. Tietääkseni meillä oli sensuuri lehdistössä ja muussa mediassa viimeksi sota-aikana.

Ilmeisesti Aldaron on myös melko tyytyväinen Suomessa käytyyn maahanmuuttokeskusteluun.

Vapaa lehdistö ja muu media on käsitellyt maahanmuuttoaihetta verraten hyvin ja asiallisin argumentein, aina kun aihetta ja uusia näkökulmia on löytynyt.

[einosakari]

Lehdistö ja muu media on aina voinut käsitellä tätäkin aihetta aina kun aihetta on toimituksen mielestä löytynyt.

Vuonna 2004 tästä pimennetyin lyhdyin-taktiikasta keskusteltiin näin:
On tutkittu fakta, että kielilaista ei tiedotettu tarpeeksi, eikä niin kuin olisi asian kannalta pitänyt, yleistajuisesti ja laajasti lakia eri asiantuntijan silmin valaisten. HS kirjoitti monin verroin enemmän esimerkiksi uskonvapaus- tai muutamaa kymmentä suomalaista koskevasta hedemällisyyshoitoon liittyvästä laista. Toki HS jotakin kirjoitti koko kansaa mitä syvimmin koskevasta kielilaista, hämäävästi ja hyssyttelevästi tyyliin "se ei tule muuttamaan mitään". Kun kysyin muutamaa kuukautta ennen lain hyväksymistä pariltakymmeneltä maamme eturivin viestimien toimittajalta mitä he tiesivät kielilaista, niin vain kaksi tunsi hämärästi asiaa. Toinen alkoi puhua vanhasta kielilaista, toinen muisteli kyllä haparoiden jotain kuulleensa, mutta ei kyennyt tarkentamaan mitään erikoista. Esimerkiksi Kansan Uutisten myöhemmin erotettu päätoimittaja Yrjö Rautio huokaisi alistuneesti, ettei hän asiasta mitään voi/saa kirjoittaa. Sama varovaisuus henki muidenkin toimittajien puheissa. Läpi koko laajan linjan.
Itse kielilakikomitea piti kolme tiedotustilaisuutta, Helsingissä, Vaasassa ja Joensuussa, joista vain Joensuun tilaisuudesta tiedotettiin lehdessä, eikä sekään ole varmaa. Helsingin "tiedotus" pidettiin eduskunnassa, vajaan sadan hengen tilassa, niin kuin kaikki muutkin. Näiden joukossa ei ollut muita Suomen suuria kaupunkeja Tamperetta, Turkua, Jyväskylää, Oulua, Espoota... Systemaattisesti pyrittiin hyvin matalaan profiiliin, jokaisella tasolla ja jokaisena vuotena. Yllä esitetty tiivistelmä median tiedottamisesta on erittäin todenmukainen.
Täysin oma lukunsa oli Arne Vessbergin johtaman Ylen linja. Siellä ei todellakaan "tiedetty" tekeillä olevasta kielilaista käytännössä yhtään mitään. Siitäkään huolimatta, että Ylen eräänä tärkeimpänä tehtävänä on oman säännöstönsäkin mukaan "tukea toimivaa kansanvaltaa tarjoamalla yhteiskunnallisista kysymyksistä monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja..."

Toinen kirjoitus:
Oma lukunsa on kielilakikomitean tiedottaminen koko kansaa koskevassa asiassa. Komitea piti nyttemmin "seminaareiksi" muuttuneet tiedotustilaisuutensa kolmessa (3) kaupungissa tilaisuuksissa, jonne ei tavallista kansaa kutsuttu (vain Joensuussa ja sekin mahdollisesti), vaan kutsukortein pyydettiin erilaisten lehtien, järjestöjen ja muiden tahojen osallistumista. Se minkälaisten tahojen kutsumisesta oli kyse, ei minulle ole vielä selvinnyt.

25.1.2000 Helsinki, Eduskunnan auditorio, ei ilmoitusta lehdissä.
13.11.2000 Joensuu, Yliopiston auditorio. Ilmoitus paikallislehdessä.
31.1.2001 Vaasa, Vaasan teatteri, ei ilmoitusta lehdissä.
On kerrassaan outoa, että näin merkittävässä asiassa ei tiedotettu laajemmin. Miksi tilaisuuksia ei pidetty esimerkiksi Turussa, Tampereella, Porissa, Jyväskylässä, Kuopiossa? Oliko tarkoitus alun alkaenkin ajaa koko taival rankasti himmennetyin lyhdyin?
Esimerkiksi eduskuntatalon auditorioon mahtuu arviolta korkeintaan satakunta kuulijaa ja sekin oli Sten Palmgrenin mukaan kumissut tyhjyyttään. Ketkä saivat kutsukortin? Se kiinnostaa.
Kun kysyin miksi Helsingin tilaisuudesta ei tiedotettu Helsingin Sanomissa ja miksi sitä ei pidetty esimerkiksi Finlandia-talossa, huudahti tiedottamisesta vastaava Paulina Tallroth: "Se olisi maksanut liikaa!". – Niinkö, entä maksaako sitten mammuttimainen uusi kielilaki ja toteuttaminen "liikaa"? Ainoa paikka, jossa mahdollisesti ilmoitettiin paikallislehdessä oli Joensuu. Tämäkään ei ole varmaa koska Paulina Tallroth sanoi minulle, että ilmoitusten ja tiedotusten vastuu oli Joensuun yliopiston rehtorilla!

[kverty]

Perustuslaki ei edellytä kansalaisilta ruotsin osaamista.

Ei noin kukaan ole väittänytkään. Virkamiehiltä kielilainsäädäntö (joka on johdettu perustuslain 17§:stä) tosin edellyttää (tehtävästä ja paikkakunnasta riippuen eriasteista) molempien kotimaisten kielten hallintaa. Voidaanhan toinen kotimainen tehdä koulussa vapaaehtoiseksi, mutta silloin voi moni tulla myöhemmin katumapäälle, kun tiettyyn virkaan vaadittua toisen kotimaisen edes auttavaa taitoa ei sitten olekaan. Tämä on vain yksi kyseisen kielen pakollisuuteen tai vapaaehtoisuuteen liittyviä ongelmallisia kysymyksiä.

Meinaat, että valtion ennen niin pitkään mutta kapeaan (nyt lyhyeen ja kapeaan) virkaan tosissaan kovinkaan moni hakee? Tuskinpa vaan! Samanlaisia perusteluja sinulla kuin pvesidentilläkin: Tohmajärveltä saattaa joku muuttaa Turkuun, silloin voi tarvita...
Ja tämä kielilaki sitten. Mikä se sellainen laki on jonka rikkomisesta ei ole säädetty rangaistuksia?! Taisi Herr Palmgren sen verran ajatella kielilain mahdottomuutta.
Kaiken kaikkiaan, Suomen nuoriso on kahden kääpiökielen häkissä, kuten Erkki Niskanen lausui.

[Kullervo Kalervonpoika]

Miten voisin viitata sinuun? Sinähän itse asiassa edistät kielivapausasiaa kirjoituksillasi. Panepa vain sinäkin joka sivulle kerran tai pari tuo pykälä 17. Te pakkoruotsittajat olette kuin papukaijat. Simonkadun kursseilla opeteltu ulkoa 5-6 fraasia ja niitä sitten levitellään kuin suurenakin totuutena.

Pakkoruotsi ei ole kieli vaan uskonto.

Kuten jo sanoin - opettele ymmärtämään äidinkielläsi sitä, mitä Sinulle sanottiin.

(Ensimmäisen kerran minua kutsutiin pakkoruotsittajaksi - no, kerta kai se on ensimmäinenkin...)

[einosakari]

Olen henkilökohtaisesti pakkoruotsin ja -suomen vilpitön kannattaja.

Jokaisen kannattaa tarkastella asiaa siltä kannalta, että perustuslakiin kansalliskielien myötä kirjattu kaksikielisyys ja siihen liittyvät viralliset kielikokeet ovat ainoastaan hyvä asia Suomen suomalaisena kansallisvaltiona  pysymisen kannalta tarkasteltuna.

---

Näin monikulttuuriin kriittisesti suhtautuvan puålihurrin sanomana.

Heja tvångsvenska! Heja tvångfinska!

[Aldaron]

Kaiken kaikkiaan, Suomen nuoriso on kahden kääpiökielen häkissä, kuten Erkki Niskanen lausui.

Nuo kaksi "kääpiökieltä", kuten Niskanen suomea ja ruotsia nimittää, sattumoisin ovat erittäin keskeinen osa kansallista identiteettiämme. Tuntuu hieman erikoiselta, että Suomalaisuuden Liiton väki puhuu suomen kielestä noin vähättelevään ja epäkunnoittavaan sävyyn. Jos mennään tuolle molempia kansalliskieliämme väheksyvälle linjalle ja halutaan luopua "hyödyttömien kääpiökielten" opiskelusta, olisi loogista vaatia englantia (tai jotain muuta laajemmalle levinnyttä kieltä) Suomen ainoaksi viralliseksi kieleksi ja koulujen ainoaksi opetuskieliksi.

Tiedän kokemuksesta, että tässä ketjussa kaikki täytyy aina vääntää moneen kertaan rautalangasta, koska muuten joku aina ymmärtää (tai tulkitsee) väärin. Tämän vuoksi lisään, että itse en kannata Suomen muuttamista englanninkieliseksi valtioksi vaan olen, kuten minut tuntevat ihmiset tietävät, samalla linjalla kuin kaikki muutkin isänmaalliset suomalaiset: kaksikielisyyslinjalla (suomi ja ruotsi).

[jupeli]

Suomen toinen virallinen kieli ruotsi ei ole järin suosiossa Norjassa.

Toivottavasti tieto heikentää ruotsinkielen virallista asemaa Suomessa.

http://www.aftenposten.no/nyheter/oslo/article3249632.ece

[Aldaron]

Suomen toinen virallinen kieli ruotsi ei ole järin suosiossa Norjassa.

Toivottavasti tieto heikentää ruotsinkielen virallista asemaa Suomessa.

Ruotsalaisten ja norjalaisten keskinäinen kyräily on ikivanha juttu, ei tuossa kaikessa ole mitään uutta.
Norja on huomattavasti lähempänä ruotsia kuin esim. viro suomea, ja norjaa pystyy hyvin pitkälti ymmärtämään suoraan ruotsin pohjalta, kunhan vain oppii, mitkä sanat ovat merkitykseltään erilaisia. Itse pystyn täysin vaivatta lukemaan norjankielisiä kirjoja alkukielellä. Norjan kielessä  on ruotsinkielisten kannalta tietty määrä "ansoja": sanoja, jotka muistuttavat ruotsin vastaavia, mutta joilla on eri merkitys norjassa.

[einosakari]

Suomen toinen virallinen kieli ruotsi ei ole järin suosiossa Norjassa.

Toivottavasti tieto heikentää ruotsinkielen virallista asemaa Suomessa.

http://www.aftenposten.no/nyheter/oslo/article3249632.ece

Ei liioin Suomessa. Turhaan ovat yrittäneet selittää miten ruotsilla (suomenruotsin murteella) pärjää kaikkialla. Jo Tukholmassa saavat osakseen säälinsekaisia katseita. Finne mikä finne...

[Henkipatto]

sinä taas unohdat, ettei silloisessa, eli siirtomaa-ajan suomessa suomenkielisellä ollut mahdollisuuksia kohota siihen asemaan kuin Topelius tai Runeberg.

Kuitenkin suomenkielinen Lönnrot toimi lääkärinä, journalistina, Helsingin yliopiston suomen kielen professorina ja nousi jo omana aikanaan arvostettuun yhteiskunnalliseen asemaan suomen kielen uudistajana.

Eli ei vääristellä kohtuuttomasti.

[Aldaron]

sinä taas unohdat, ettei silloisessa, eli siirtomaa-ajan suomessa suomenkielisellä ollut mahdollisuuksia kohota siihen asemaan kuin Topelius tai Runeberg.

Kuitenkin suomenkielinen Lönnrot toimi lääkärinä, journalistina, Helsingin yliopiston suomen kielen professorina ja nousi jo omana aikanaan arvostettuun yhteiskunnalliseen asemaan suomen kielen uudistajana.

Eli ei vääristellä kohtuuttomasti.

Näin on. Suomenkielisiä oppikouluja alettiin perustaa 1850-luvun puolivälistä alkaen, ja jo 1880-luvulla suomenkielisistä oppikouluista valmistui enemmän ylioppilaita kuin ruotsinkielisistä. Ennen suomenkielisten oppikoulujen perustamista suomenkielisistä kodeista kotoisin olevat kävivät oppikoulun tietenkin ruotsiksi. Koska säätyläistön puhekielenä toimi ruotsi, ruotsiksi oppikoulun käyneet normaalisti integroituivat osaksi tätä ruotsinkielistä väestöryhmää ja tavallisesti solmivat uuden säätynsä mukaisen avioliiton. Seuraavan sukupolven lapset olivatkin sitten jo äidinkieleltään ruotsinkielisiä, tosin suomenkielisenemmistöisillä alueilla he normaalisti puhuivat myös sujuvasti suomea, sillä jokapäiväinen elämä tietenkin edellytti kommunikointia muidenkin kuin toisten säätyläisten kanssa. Vielä 1600-luvulla muuten sekä oppikoulujen että yliopiston (Turussa) periaatteessa ainoana opetuskielenä oli vielä latina eikä suinkaan ruotsi. Uudet oppikoululaiset saivat päntätä latinan pikavauhtia sille tasolle, että kykenivät seuraamaan latinankielistä opetusta ja vastaamaan opettajan kysymyksiin latinaksi.

Oppikouluun pääsy oli muuten aivan yhtä helppoa tai vaikeaa suomen- kuin ruotsinkielisenkin talonpoikaiskodin pojille. Ruotsin lain kannalta kansalaisten (tuohon aikaan tosin kaikkia kutsuttiin alamaisiksi) äidinkielellä ei ollut minkäänlaista merkitystä. Valtion ja hallinnon ainoa kieli Ruotsin kuningaskunnassa (ja aluksi myös Suomen suuriruhtinaskunnassa) oli ruotsi, mutta alamaisten oikeudet ja velvollisuudet riippuivat heidän säädystään, eivät äidinkielestään. Suomenruotsalaisten suuri enemmistö kuului maalaisrahvaaseen eikä suinkaan puhunut mitään normiruotsia, vaan aitoja maalaismurteita, jotka tuohon aikaan poikkesivat suomenruotsin yleiskielestä paljon enemmän kuin nykyisin. Etenkin Pohjanmaalla monet näistä murteista ovat säilyneet varsin hyvin, esim. närpiöläisten puhe kuulostaa monen pohjalaisenkin mielestä aika eksoottiselta, ja helsinkiläisnäkökulmasta käsin se kuulostaa suorastaan eri kieleltä kuin se suomenruotsin versio, jota täällä Helsingissä puhutaan. Oppikouluun meno edellytti siis myös suomenruotsalaisen talonpoikaiskodin pojalle uuden kielen opettelemista (vielä 1600-luvulla latinan ja myöhemmin standardiruotsin), joten mistään etulyöntiasemasta vastaavan sosiaalisen taustan omaaviin suomenkielisten talonpoikaisperheiden poikiin nähden ei voi puhua.

Suomi tuli viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle vuonna 1863 alkaneen 20-vuotisen siirtymäkauden aikana. Kun tutustuu 1800-luvun valtiopäiväasiakirjoihin, ne on painettu sekä suomeksi että ruotsiksi. Virastojen sisäisenä työkielenä suomi tuli lopullisesti tasaveroiseksi ruotsin kanssa  vuonna 1902.

Puhe "siirtomaa-ajasta" on propagandistinen heitto, sillä Suomen kaikilla asukkailla oli täsmälleen samat oikeudet ja velvollisuudet kuin sen alueen asukkailla, joka nykyisin tunnetaan nimellä Ruotsi. Ennen vuotta 1809 Suomi koostui Ruotsin itäisistä lääneistä, se oli tavallaan "Itä-Ruotsi". Alun perin Suomi olikin tunnettu nimellä "Österland" ("Finland" tarkoitti aluksi vain Varsinais-Suomea) ja oli yksi Ruotsin neljästä osasta ("landsdelar"), joista kolme on vielä jäljellä: Sveeanmaa, Göötanmaa ja Norrlanti, joista jokainen puolestaan jakautuu maakuntiin. Suomen nimittäminen "siirtomaaksi" on sama asia kuin kutsuisi niitä Ranskan osia (esim. Bretagne ja Ranskan Baskimaa) "siirtomaiksi" joissa paikallinen enemmistökieli on perinteisesti ollut jokin muu kuin ranska, joka, kuten tunnettua, on Ranskan ainoa virallinen kieli. Ranskan lainsäädäntö ei erottele etnisiä identiteettejä, kuten ei Ruotsinkaan lainsäädäntö tehnyt silloin kuin Suomi vielä kuului siihen. Ruotsin lain näkökulmasta suomalaiset olivat tavallisia ruotsalaisia ja sillä siisti. Matti Klinge on joskus ilmaissut tämän ajatuksen suomalaisten "ruotsalaisuudesta" (historiallisessa ja kulttuurisessa mielessä) hieman kärjistäen: "Alla finnar är svenskar" ("Kaikki suomalaiset ovat ruotsalaisia"). Itse sanoisin, että siinä on ainakin toinen puoli totta. Suomalaiset ovat paljon enemmän ruotsalaisten kaltaisia, monessakin mielessä, kuin moni haluaisi tunnustaa. 

[Kullervo Kalervonpoika]

Olen henkilökohtaisesti pakkoruotsin ja -suomen vilpitön kannattaja.

Jokaisen kannattaa tarkastella asiaa siltä kannalta, että perustuslakiin kansalliskielien myötä kirjattu kaksikielisyys ja siihen liittyvät viralliset kielikokeet ovat ainoastaan hyvä asia Suomen suomalaisena kansallisvaltiona  pysymisen kannalta tarkasteltuna.

---

Näin monikulttuuriin kriittisesti suhtautuvan puålihurrin sanomana.

Heja tvångsvenska! Heja tvångfinska!

Unohdit sitten lainauksessasi sen olennaisen ja keskityit tyylilajiin - jota et ilmeisesti ymmärtänyt myöskään.

[einosakari]

"Virastojen sisäisenä työkielenä suomi tuli lopullisesti tasaveroiseksi ruotsin kanssa  vuonna 1902." Osaatko sanoa, miksi vasta silloin?

[Michael]

Onko tietoa suomenruotsalaisten jälkeläisistä? Ovatko he sen verran itsepäisiä, että opettavat heille ruotsia suomen sijasta?

[pavor nocturnus]

Just. Suomalaisethan menivät aivan ilolla hurrien sotaorjiksi ja toimivat kuninkaan maksumiehinä. Onkohan altsu se ikinä kuullut sellaiseta kuin nuijasota?

Itse sanoisin, että siinä on ainakin toinen puoli totta. Suomalaiset ovat paljon enemmän ruotsalaisten kaltaisia, monessakin mielessä, kuin moni haluaisi tunnustaa.

Sinä ja kaltaisesi ovat varmastikkin svenskejä, ja vielä mieluusti. Mieltä aina askarruttaa mikseivät kaltaisesi muuta ruotsiin.. ainiin koska siellä ei ole elitististä spesiaaliasemaa.

[Turkulaine]

Just. Suomalaisethan menivät aivan ilolla hurrien sotaorjiksi ja toimivat kuninkaan maksumiehinä. Onkohan altsu se ikinä kuullut sellaiseta kuin nuijasota?

Monilta tuntuu unohtuvan että tuohon aikaan elettiin niin vapaata markkinataloutta kuin kansallisaatettakin edeltävässä maailmassa. Kaikkialla Euroopassa oli syvä juopa yläluokan ja alaluokan välillä kieleen ja etnisyyteen katsomatta. Suomessa yläluokka sattui olemaan ruotsia puhuvaa, mutta se olisi voinut olla muutakin kieltä puhuvaa. Jopa suomea puhuvaa. Ennenkaikkea se olisi ollut olemassa koska muita hallinnon malleja ei juuri tunnettu. Myös nykyisen Ruotsin alueella kapinoitiin samoin perustein ilman mitään kansallisuuskysymystä.

Nuijasota oli kapinaa paisuvan, elätettävän yläluokan sekä sodankäynnin aiheuttamaa talonpoikaisväestön rasitusta vastaan. Tuon maailmanajan vääryyksiä ja katkeruutta on aivan turha tuoda tähän valistuneempaan aikaan, jossa veroa maksetaan ja armeijassa palvellaan yhtälailla äidinkielestä riippumatta. Ainakaan minulta ei ole koskaan kukaan ruotsinkielinen rikas vaatinut yhtään mitään siksi että olen tavallisen rahassa kylpemättömän suomenkielisen perheen jälkeläinen.

Kehottaisin edelleen keskittämään rajallisen energian kamppailuun niitä uhkia kohtaan, jotka täällä ja tänään koskettavat molempia Suomen kieliryhmiä.

[Turkulaine]

Onko tietoa suomenruotsalaisten jälkeläisistä? Ovatko he sen verran itsepäisiä, että opettavat heille ruotsia suomen sijasta?

Kaikki ihmiset jotka ovat taustastaan ja kulttuuristaan terveellä tavalla ylpeitä, haluavat että heidän jälkeläisensä tulevat osaksi samaa jatkumoa. Jos me odotamme sitä itseltämme, tulee meidän suoda se muillekin.

Mitä muuhun keskustelussa esitettyyn tulee, niin ennustan että tämänhetkinen kansainvaellusten aika tulee varmuudella mutta armottomasti osoittamaan miten harmiton vähemmistö suomenruotsalaiset ovat olleet.

[pavor nocturnus]

kieleen ja etnisyyteen katsomatta.

Tästä en nyt olisi samaa mieltä. Ainakaan kielen osalta. Yläkerran väki-klubin
jäsenvaatimus oli aatelinen kieli, eli ruotsi. Tähän kyllä historian saatossa
meni moni suomalainen sukunimen vaihtamista myöten.

Nuijasota oli kapinaa paisuvan, elätettävän yläluokan sekä sodankäynnin aiheuttamaa talonpoikaisväestön rasitusta vastaan. Tuon maailmanajan vääryyksiä ja katkeruutta on aivan turha tuoda tähän valistuneempaan aikaan, jossa veroa maksetaan ja armeijassa palvellaan yhtälailla äidinkielestä riippumatta. Ainakaan minulta ei ole koskaan kukaan ruotsinkielinen rikas vaatinut yhtään mitään siksi että olen tavallisen rahassa kylpemättömän suomenkielisen perheen jälkeläinen.

Kehottaisin edelleen keskittämään rajallisen energian kamppailuun niitä uhkia kohtaan, jotka täällä ja tänään koskettavat molempia Suomen kieliryhmiä.

Aivan turha tuoda. No kyllä. Minua kiinnostaa enemmän se vahinko mitä suomenruotsalaiset etujärjestöt hulluine kannattajineen nykyajassa tekevät
suomelle. Anteeksi mutta minä en pidä näitä ihmisiä samassa rintamassa seisovina suomen kanssa. He ovat tehneet kaikkensa pysyäkseen erikoisasemassa ja irrallisena
muusta väestöstä, näyttäen käsittämätöntä röyhkeyttä ja ylimielisyyttä kantaväestöä kohtaan. Viimeisempänä nyt RKPn mokulinjaus.

Ja vielä kertauksen vuoksi. Minulle on aivan sama kannataako tuota k.o elitiestien juggernauttia Pätersån vai Suomela. Kyse on nimenomaan järjestöistä
ja niiden touhuista.

Myönnetään että kielikopu on pienimpiä ongelmia nykysuomessa, mutta kuten sanoin
RKP ja sen kaltaiset järjestöt ovat valinneet puolensa ja näyttää siltä että se ei ole suomen puoli.

[pavor nocturnus]

Kaikki ihmiset jotka ovat taustastaan ja kulttuuristaan terveellä tavalla ylpeitä, haluavat että heidän jälkeläisensä tulevat osaksi samaa jatkumoa. Jos me odotamme sitä itseltämme, tulee meidän suoda se muillekin.

Mutta millä hinnalla? Puhukoot ruotsia ken haluaa ja opettakoot lapsensa puhumaan
mitä haluaa. Minua kiinnostaa se hinta jolla suomessa ollaan pidetty ruotsinkielen käsittämätön erityisasema pystyssä.

Mitä muuhun keskustelussa esitettyyn tulee, niin ennustan että tämänhetkinen kansainvaellusten aika tulee varmuudella mutta armottomasti osoittamaan miten harmiton vähemmistö suomenruotsalaiset ovat olleet.

Agreed. Mutta nyt puhutaan ruotsinkielen asemasta. Svedut eivät minua haittaa vaan
tiettyjen special-intrest ryhmien ajama epätasa-arvo suomessa. Nekin tulevat kyllä ajan myötä menettämään asemansa, joten hiukan derailaamalla: RKP ym tuhoutuvat ajan myötä. Suurempi huolenaihe on Islamisaatio.

[Turkulaine]

kieleen ja etnisyyteen katsomatta.

Tästä en nyt olisi samaa mieltä. Ainakaan kielen osalta. Yläkerran väki-klubin
jäsenvaatimus oli aatelinen kieli, eli ruotsi. Tähän kyllä historian saatossa
meni moni suomalainen sukunimen vaihtamista myöten.

Sanoin tuossa että kaikkialla Euroopassa. Kyse ei siis ole pohjimmiltaan etniskielellisestä konfliktista, vaikka mielellään tietysti eliitti haluaa erottua rahvaasta kaikin tavoin. Kuulemma aikoinaan Ruotsissakin puhuttiin ranskaa jotta erottauduttaisiin ruotsinkielisestä rahvaasta. Ja roomalaiset puhuivat mielellään kreikkaa. Jne.

[pavor nocturnus]

Tämä selvä. Suomessa tuo kieli vain nyt oli kolonisaatioaikana Ruotsi.

[Turkulaine]

Tuo eturyhmäajattelu on vastenmielistä ja itsekin toivon sen loppuvan. Paras skenaario olisi tietenkin se, että saisimme revittyä hurrit pois sieltä RKP:n hoivista ja tiukasti mukaan Hommaan. Silloin ei kylläkään kannata pelotella Ruotsiin kyydittämisillä vaan rakentaa sovinnollista tasa-arvoa.

^^^

[pavor nocturnus]

Tasa-arvo kun ei ainakaan RKPlle käy, tai edes kohtuu. Tuli kyllä mieleen siitä kun RKP ym alkoivat mokuttamaan, että mitenköhän nuivaa jengiä svenssoneissa on? Ja miten suhtautuvat uusiin linjauksiin?

[Turkulaine]

Tasa-arvo kun ei ainakaan RKPlle käy, tai edes kohtuu. Tuli kyllä mieleen siitä kun RKP ym alkoivat mokuttamaan, että mitenköhän nuivaa jengiä svenssoneissa on? Ja miten suhtautuvat uusiin linjauksiin?

Ihmettelen suuresti jos RKP ei menetä kannatusta tuon järjettömän mokuttamisen vuoksi.

Näin kaupunkilaisnäkökulmasta on erikoista, että RKP:ta äänestää myös suomenkieliset kun taas ruotsinkieliset saattavat äänestää muita puolueita. Maaseudulla tuskin tällaista ristiinkusemista niin paljoa esiintyy.

[pavor nocturnus]

Näin kaupunkilaisnäkökulmasta on erikoista, että RKP:ta äänestää myös suomenkieliset kun taas ruotsinkieliset saattavat äänestää muita puolueita. Maaseudulla tuskin tällaista ristiinkusemista niin paljoa esiintyy.

Pitee kaivella tilastoja, palaan asiaan.

[einosakari]

Myönnetään että kielikopu on pienimpiä ongelmia nykysuomessa--

Ei ole. Se on vain onnistuttu lakaisemaan maton alle.