Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[tyhmyri]

Tukeudut keskusteluissa aika paljon eri raportteihin ymmärtämättä niiden keskeisen ajatuksen. Raportti on raportti, toimenpiteet sitten erikseen. Kaikki tietävät Kreikan tilanteen mutta pelkästään BKT:ta korottamalla/ylläpitämällä ei ratkaista mitään. Se on matemaattinen fakta. Kannatta selvittää itselleen mitä BKT tarkoittaa ja miten se lasketaan, niin tämä asia valkenee paremmin.

Noo, raportteihin ja tilastoihin tukeudutaan siksi, että olisi lausunnoille muutakin pohjaa kuin omat mielipiteet. Vastaavasti en ole huomannut, että olisit käyttänyt väitteillesi mitään perusteluja. Ilmeisesti olet päätynyt siihen mielipiteeseen, että jos on kaunis teoria, niin todellisuudella ei ole väliä?

Odotan muuten sinulta vieläkin todellista dataa, jonka mukaan Suomi olisi euroaikana pärjännyt erityisen hyvin.

[dr necro-Phil]

Tukeudut keskusteluissa aika paljon eri raportteihin ymmärtämättä niiden keskeisen ajatuksen. Raportti on raportti, toimenpiteet sitten erikseen. Kaikki tietävät Kreikan tilanteen mutta pelkästään BKT:ta korottamalla/ylläpitämällä ei ratkaista mitään. Se on matemaattinen fakta. Kannatta selvittää itselleen mitä BKT tarkoittaa ja miten se lasketaan, niin tämä asia valkenee paremmin.

Noo, raportteihin ja tilastoihin tukeudutaan siksi, että olisi lausunnoille muutakin pohjaa kuin omat mielipiteet. Vastaavasti en ole huomannut, että olisit käyttänyt väitteillesi mitään perusteluja. Ilmeisesti olet päätynyt siihen mielipiteeseen, että jos on kaunis teoria, niin todellisuudella ei ole väliä?

Odotan muuten sinulta vieläkin todellista dataa, jonka mukaan Suomi olisi euroaikana pärjännyt erityisen hyvin.

Korjatkaa toki mikäli ymmärsin väärin, mutta eikö drakmaan palaaminen ja velkojen maksamatta jättäminen ikäänkuin mitätöi tuon velkataakan? Eli tämän jälkeen tarvitsisi enää säästää sen verran, että budjetti on balanssissa. Tämä siis kantaaottamatta velkojen laiminlyönnistä aiheutuviin seurauksiin.

[Jakerp]

Tukeudut keskusteluissa aika paljon eri raportteihin ymmärtämättä niiden keskeisen ajatuksen. Raportti on raportti, toimenpiteet sitten erikseen.
Kaikki tietävät Kreikan tilanteen mutta pelkästään BKT:ta korottamalla/ylläpitämällä ei ratkaista mitään. Se on matemaattinen fakta. Kannatta selvittää itselleen mitä BKT tarkoittaa ja miten se lasketaan, niin tämä asia valkenee paremmin.

Pitäisikö kantasi tulkita niin ettei Kreikan tulisi leikata julkista sektoriaan vaan jatkaa velan ottamista? Kuullostaa aika mahdottomalta politiikalta, umpikujalta.

Tyhmyrin juttuja pitää tulkita siten, että Kreikkalaiset pitää jatkossakin päästää eläkkeelle 51 vuotta vanhoina ja ne Kreikkalaiset, jotka ovat jo eläkkeellä heidän elämisensä pitää kustantaa valtion varoista 80 vuotta vanhoiksi, Kreikkalaiset kun elävät pitempään kuin tyhmät Suomalaiset (vaikka tämä tarkoittaisi, että Kreikkalainen saisi eläkettä elämänsä aikana Euromääräisesti neljäkertaa enemmän kuin Suomalainen).

Lisäksi Kreikkalaisille kuuluu 2xkuukausipalkka joulukuulta ja 1,5x kuukausipalkka kahdesti vuodessa. Lisäksi kuolleiden valtiontyöntekijöiden täysieläke pitää jatkossakin maksaa sukulaisille jos alkuperäinen edunsaaja on kuollut.

Muuten Kreikan BKT supistuu ja talous romahtaa jos saavutettuja Kreikkalaisia etuja ei ylläpidetä hinnalla millä hyvänsä. Tätä tyhmyri on palstalla toistellut jo kohta vuoden.

[Octavius]

Mutta mikä sitten on Käteisen porukoiden motiivi tähän kaikkeen, jos hulluus onkin ollut suunnitelmallista?

Ei kai joku liittovaltio pelkästään sentään voi olla niin ihana asia, että sen takia pitää tuhota talous ja luopua itsenäisyydestä? Vaikka sitten olisi tarjolla messeviä ökyvirkoja itselle ja kavereille. Jotenkin vaikea uskoa tuotakaan.

Luulen, että Käkäisen porukka tajuaa kyllä hyvin, millainen sotku euroalueen kaatumisesta voisi syntyä. Ehkä he ovat onnistuneet uskottelemaan itselleen, että nykyisellä linjalla olisi realistinen mahdollisuus estää se. Ehkä he eivät toisaalta vain uskalla sanoa Ranskalle ja Saksalle, että mehän emme teidän pankkitukianne ala maksamaan.

Toinen mahdollinen motiivi lienee sitten, että nämä tyypit eivät niinkään enää pidä itseään suomalaisina, vaan osana eurooppalaista eliittiä. Päätökset tehdään sen mukaan, mikä hyödyttää omaa porukkaa eniten, ja jos Suomen kuvernööri joutuu provinssiaan siinä sivussa kuppaamaan, niin se on voi voi. Eivät entisaikojen aatelisetkaan talonpoikien kurjuudesta välittäneet.

En usko mihinkään suurempiin foliohattuteorioihin tai lahjuksiin. Minusta kyseessä on yksinkertaisempi luonteisiin ja henkilöhistoriaan liittyvä asia.

Suomalaiset ovat perusluonteeltaan äärimmäisen rehellisiä ja hyväuskoisia. Perusoletus on se, että muutkin ovat ja ilman kokemusta tuosta tomppelimaisesta asenteesta on mahdoton päästä eroon.

Katsokaapa Suomen europolitiikan pääarkkitehtien työhistoriaa. Martti Hetemäki on pyörinyt VM:n käytävillä koko ikänsä. Yhtään ns. oikeaa duunipäivää ei ole takana. Jyrki Katainen on taas puhdas poliittinen broileri, jolla ei käytännössä ole päivääkään työkokemusta. Hottis on taas opettaja Kokkolasta ja perusluonteeltaan - hmm isotissinen blondi. Ei muuta.

Kansainvälistä kokemusta liikeneuvotteluista ja aidoista win-win-tilanteista ja oman edun puolustamisesta ei ole lainkaan. Ei päivääkään. Asia tulee ilmi joka tasolla. Katsokaapa kuvia Jyrkistä EU-johtajien kanssa. Voiko enemmän epäuskoisen "minä-poika-Siilinjärveltä-olen-päässyt-tänne" -ilmeitä olla olemassa? Mikä oli reaktio, kun viime kesän takuvatkutusneuvotteluissa käytännössä koko EU:n eliitti nauroi pilkallisesti Suomen avuttomuudelle? Ei mitään. Mikä oli johtajuuden aste Kataisella, kun Kanerva piti siivota ulos hallituksesta? No avointa itkuahan se oli.

Miksi Suomella on suhteessa kallein EU:n jäsenmaksu? Miksi Suomi kantaa ylivoimaisesti suurimman taakan Saksan ja Ranskan pankkien tukemisesta?

Suomella ei ole johtajia. Vastuussa ovat kokemattomat ja hyväuskoiset tomppelit.

[Mika.H]

Suomella ei ole johtajia. Vastuussa ovat kokemattomat ja hyväuskoiset tomppelit.

BINGO!

[Jakerp]

Korjatkaa toki mikäli ymmärsin väärin, mutta eikö drakmaan palaaminen ja velkojen maksamatta jättäminen ikäänkuin mitätöi tuon velkataakan? Eli tämän jälkeen tarvitsisi enää säästää sen verran, että budjetti on balanssissa. Tämä siis kantaaottamatta velkojen laiminlyönnistä aiheutuviin seurauksiin.

Juu näin on, mutta jos Kreikka defaulttaa valtionvelkansa, niin silloin kukaan Eurovaltio ei välttämättä saa pankeilta enää lainaa yhtä alhaisilla koroilla kuin nyt ja tämä väistämättä lisää velkojensa alle kaatuvia euro valtioita, koska melkein kaikkien valtioiden velanmaksu perustuu suurelta osin uusien velkojen ottoon kun vanhat velkapaperit tulevat maksuun.

Sellainen rahaliitto tuskin pysyy pystyssä missä osa valtioista on kokonaan suljettu pois kansainvälisiltä lainamarkkinoilta, koska ovat jättäneet velkansa maksamatta.

Tästä syystä Kreikan pitää sopeuttaa taloutensa, etunsa ja suojatyöpaikkansa, jotta muiden ei tarvitse jotakin rettiäpitkin maksaa heidän elämistään ikuisesti tukilainoilla tai EKP setelipainolla, jotka molemmat johtavat pitemmän päälle umpikujaan.

[törö]

Tukeudut keskusteluissa aika paljon eri raportteihin ymmärtämättä niiden keskeisen ajatuksen. Raportti on raportti, toimenpiteet sitten erikseen.
Kaikki tietävät Kreikan tilanteen mutta pelkästään BKT:ta korottamalla/ylläpitämällä ei ratkaista mitään. Se on matemaattinen fakta. Kannatta selvittää itselleen mitä BKT tarkoittaa ja miten se lasketaan, niin tämä asia valkenee paremmin.

Pitäisikö kantasi tulkita niin ettei Kreikan tulisi leikata julkista sektoriaan vaan jatkaa velan ottamista? Kuullostaa aika mahdottomalta politiikalta, umpikujalta.

Tyhmyrin juttuja pitää tulkita siten, että Kreikkalaiset pitää jatkossakin päästää eläkkeelle 51 vuotta vanhoina ja ne Kreikkalaiset, jotka ovat jo eläkkeellä heidän elämisensä pitää kustantaa valtion varoista 80 vuotta vanhoiksi, Kreikkalaiset kun elävät pitempään kuin tyhmät Suomalaiset (vaikka tämä tarkoittaisi, että Kreikkalainen saisi eläkettä elämänsä aikana Euromääräisesti neljäkertaa enemmän kuin Suomalainen).

Lisäksi Kreikkalaisille kuuluu 2xkuukausipalkka joulukuulta ja 1,5x kuukausipalkka kahdesti vuodessa. Lisäksi kuolleiden valtiontyöntekijöiden täysieläke pitää jatkossakin maksaa sukulaisille jos alkuperäinen edunsaaja on kuollut.

Muuten Kreikan BKT supistuu ja talous romahtaa jos saavutettuja Kreikkalaisia etuja ei ylläpidetä hinnalla millä hyvänsä. Tätä tyhmyri on palstalla toistellut jo kohta vuoden.

Kreikalaiset eivät edes ole yrittäneet välttää romahdusta vaan lähes kaikki ovat kahmineet itselleen mahdollisimman paljon ennen sitä.

Seuraava vaihe kriisissä on 28 Weeks Later Live From Greece, ja sen jälkeen sotilasdiktatuuri alkaa selvitellä konkurssipesää ja kahmia omaisuutta minkä suinkin kehtaa.

[tyhmyri]

Korjatkaa toki mikäli ymmärsin väärin, mutta eikö drakmaan palaaminen ja velkojen maksamatta jättäminen ikäänkuin mitätöi tuon velkataakan? Eli tämän jälkeen tarvitsisi enää säästää sen verran, että budjetti on balanssissa. Tämä siis kantaaottamatta velkojen laiminlyönnistä aiheutuviin seurauksiin.

Juuri noin.

Tyhmyrin juttuja pitää tulkita siten, [...] Kreikan BKT supistuu ja talous romahtaa jos saavutettuja Kreikkalaisia etuja ei ylläpidetä hinnalla millä hyvänsä. Tätä tyhmyri on palstalla toistellut jo kohta vuoden.

Jakerp: Höpö, höpö. Eipäs väitetä kirjoittamakseni jotain sellaista, mitä en ole kirjoittanut. Olen koko ajan kirjoittanut, että minusta rahan lappaminen Kreikkaan on umpityperää. Jos Saksa ja Ranska haluavat pääomittaa pankkejaan, niin tehkööt sen ihan itse. Kreikka irti eurosta ja hoitakoon drakman arvon lasku kreikkalaisten palkkojen ja elintason skaalauksen sopivalle alemmalle tasolle. Kreikkalaisten kannalta tämä sisäisen devalvaation runnominen on huonompi vaihtoehto (syynä hintoihin liittyvä jäykkyys, joka on tunnettu ilmiö) ja ilmeisesti se on sitä meidänkin kannaltamme kun Kreikka tuskin maksaa rahojamme takaisin vaan ne koituvat tappioiksemme (mitäs olemme taanneet lainoja, joita ei koskaan makseta takaisin).

Jos jostain syystä Euroalue on pakko pitää yhtenäisenä, niin ainoa järkevästi toimiva tapa olisi riittävän inflaation kautta tapahtuva velkojen reaaliarvon sulaminen.

[Mika.H]

Muuten Kreikan BKT supistuu ja talous romahtaa jos saavutettuja Kreikkalaisia etuja ei ylläpidetä hinnalla millä hyvänsä.

Tuo on valitettavasti totta.

Julkinen talous on kasvanut jo niin isoksi, että kaikki siihen tehdyt leikkaukset vaikuttavat rajusti myös BKTeehen.

Siksi tässä suossa ollaankin korvia myöten. Mitään poppakonstia ei ole. Ainoa keino olisi saada yksityispuolen systeemit toimimaan järkyttävän tehokkaasti. Ja se ei kommunistivaltioissa oikein onnistu.

[ikuturso]

Tukeudut keskusteluissa aika paljon eri raportteihin ymmärtämättä niiden keskeisen ajatuksen. Raportti on raportti, toimenpiteet sitten erikseen.
Kaikki tietävät Kreikan tilanteen mutta pelkästään BKT:ta korottamalla/ylläpitämällä ei ratkaista mitään. Se on matemaattinen fakta. Kannatta selvittää itselleen mitä BKT tarkoittaa ja miten se lasketaan, niin tämä asia valkenee paremmin.

Pitäisikö kantasi tulkita niin ettei Kreikan tulisi leikata julkista sektoriaan vaan jatkaa velan ottamista? Kuullostaa aika mahdottomalta politiikalta, umpikujalta.

Tyhmyrin juttuja pitää tulkita siten, että Kreikkalaiset pitää jatkossakin päästää eläkkeelle 51 vuotta vanhoina ja ne Kreikkalaiset, jotka ovat jo eläkkeellä heidän elämisensä pitää kustantaa valtion varoista 80 vuotta vanhoiksi, Kreikkalaiset kun elävät pitempään kuin tyhmät Suomalaiset (vaikka tämä tarkoittaisi, että Kreikkalainen saisi eläkettä elämänsä aikana Euromääräisesti neljäkertaa enemmän kuin Suomalainen).

Lisäksi Kreikkalaisille kuuluu 2xkuukausipalkka joulukuulta ja 1,5x kuukausipalkka kahdesti vuodessa. Lisäksi kuolleiden valtiontyöntekijöiden täysieläke pitää jatkossakin maksaa sukulaisille jos alkuperäinen edunsaaja on kuollut.

Muuten Kreikan BKT supistuu ja talous romahtaa jos saavutettuja Kreikkalaisia etuja ei ylläpidetä hinnalla millä hyvänsä. Tätä tyhmyri on palstalla toistellut jo kohta vuoden.

Tuo on kyllä aivan oma tulkintasi. Minä olen ollut jossain määrin tyhmyrin linjalla tässä keskustelussa ja olen ainakin mielestäni ymmärtänyt herran teesit aivan toisin.

Nythän on kyse siitä, että säästöjä toki tarvitaan. Mutta kun noita säästöjä jotenkin kuvataan jonkin maailman ongelman ratkaisijaksi, mitä ne eivät ole. Jos Kreikka voi (sulkematta koko maata) supistaa valtion menoja maksimissaankin vain prosentilla parilla suhteessa valtion velkaan, ja velasta menee (velkaerästä riippuen) 2-25% korkoa koko ajan, niin Kreikka ei kykene minkään maailman säästöillä koskaan maksamaan itse edes nykyisiä korkojaan, saati sitten ensimmäistäkään pääomalyhennyserää. Siksi Kreikan talouden tulisi kasvaa merkittävästi, jotta velat voitaisiin joskus maksaa pois.
Nyt kaikki tukipaketit ovat velkaa velan päälle. Jotta tänä päivänä Kreikka voisi maksaa tietyllä ajanjaksolla x euron korkoerän ja y euron pääomalyhennyserän sekä selvitä z euron alijäämästä, Kreikka tarvii tukea x+y+z euroa tänä aikana. Veloistaan Kreikka kuitenkin maksaa vaan tuon pääomalyhennyserän y, jolloin samalla jokainen tämänlaatuinen tukipaketti kasvattaa Kreikan velkataakkaa x+z euroa. Vaikka tukipaketit ovat kait korottomia tietyn aikaa, juopa vaan syvenee sitä tahtia, että mitkään säästötoimet eivät käännä käyrän suuntaa. EU:n krooniselle nettosaajalle jopa tuon alijäämän (z) kääntäminen ylijäämäksi on erittäin haastava tehtävä. Siitä on vielä pitkä matka velanmaksukykyyn.
Siihen, että Kreikka on nettosaaja, on selkeä syy: Euro. Kun erilaisia talouksia on kytketty samaan valuuttaan, rahansiirtokone on ainoa mahdollisuus saada se toimimaan edes yskien. EU-systeemin rahansiirtomekanismitkaan eivät ole riittäneet pitämään Kreikkaa plussalla. Sen jälkeen kun Kreikka on palannut Drakmaan, on tietty helpompi saada valtiontalous kuntoon, kun nuo kuolleiden eläkkeet ja ties mitkä jippoilut on jo deletoitu troikan painostuksesta. Kyllä tämä saneerausleikki ja se, että kaikki nostetaan pöydälle, on lopulta hyödyksi kreikkalaisille.

Mitä kauemmin tätä vetkutetaan, sitä enemmän rahalaitosten velkoja on vähitellen siirretty Kreikkaa tukevien valtioiden, eli Euroopan veronmaksajien harteille. Kun Kreikka lopulta defaulttaa, siirtyy drakmaan ja päättää yksipuolisesti olla maksamatta velkojaan, pankit on jo kuivilla ja muut EU-maat ovat häviäjiä. Tuleeko sitten sota? Lietsooko EU-kraatit sotaa venyttäessään tilannetta?

-i-

[sivullinen.]

Tuleeko sitten sota? Lietsooko EU-kraatit sotaa venyttäessään tilannetta?

Valvontakomissiota on Kreikalle ehdotettu - ja budjetin alistamista Eurostoliiton komission alaisuuteen. Kun tällaisia toimia ehdotettiin Suomelle vuonna 1939, Suomi vastasi ei - ja sota tuli. Balttian maat selvisivät ilman sotaa. Jokainen tehkööt omat päätelmänsä kumpi valinta oli parempi. Minä kannatan Kreikan itsenäisyyttä aivan samoin kuin Suomen itsenäisyyttä. Taidan olla sellainen paha nationalisti josta sosiaalidemokraatit eivät pidä.

Porvarillisissa piireissä näet esiintyi voimakasta epäluuloa sosiaalidemokraattista puoluetta kohtaan sen johdosta, että se kuului järjestöön, internationaaliin, jonka johto oli maan rajojen ulkopuolella ja määräyksiä puolue oli sitoutunut noudattamaan. Olen ylempänä viitannut siihen, että tämä tosiasia samoin kuin sosiaalidemokraattien omaksuma marksilainen ideologia oli ratkaisevasti määrännyt kokoomuspuolueen silloisen jyrkästi kielteisen suhtautumisen sosiaalidemokraattiseen puolueeseen.

Edwin Linkomies (kok.), Suomen Pääministeri 1943-44

Eivätpä ennen pitäneet Kokoomuslaisetkaan. Vaan nyt on Kokoomus muuttunut marxilaiseksi työväen puolueeksi, ja Euroopan Unioni - "neljäs internationaali" - on muuttanut Moskovasta takaisin ensimmäisen internationaalin pitopaikkaan Brysseliin. Joten oliko Kokoomuksen ennen harjoittama marxismin vastustus vain paikkakunta riippuvaista eurointoilua eikä aattelliselta pohjalta lainkaan vastenmielistä? Vai onko nykyinen Kokoomus täysin jotain muuta kuin Kokoomus vielä muutaman kymmenen vuotta sitten?

Uusi internationaali pyrkii rakentamaan uutta "Neuvostoliittoa" aivan samoin menetelmin kuten Neuvostoliitto rakennettiin. Se pyrkii saavuttamaan myös samat arvot - "rauhan", sananvapauden lakkauttamisen, totalitaristisen kurin ja taloudelllisen katastrofin. Ja yhtä hyvin se tulee näissä onnistumaan. Tuliko kukaan puolustamaan Suomea kun Neuvostoliitto tänne hyökkäsi? Puolustiko kukaan meitä kun Neuvostoliitto painostamalla yritti ottaa vallan? Ei ja ei. Annammeko saman toistua tällä kertaa Kreikan kohdalla?

[Teaparty]

Tukeudut keskusteluissa aika paljon eri raportteihin ymmärtämättä niiden keskeisen ajatuksen. Raportti on raportti, toimenpiteet sitten erikseen. Kaikki tietävät Kreikan tilanteen mutta pelkästään BKT:ta korottamalla/ylläpitämällä ei ratkaista mitään. Se on matemaattinen fakta. Kannatta selvittää itselleen mitä BKT tarkoittaa ja miten se lasketaan, niin tämä asia valkenee paremmin.

Noo, raportteihin ja tilastoihin tukeudutaan siksi, että olisi lausunnoille muutakin pohjaa kuin omat mielipiteet. Vastaavasti en ole huomannut, että olisit käyttänyt väitteillesi mitään perusteluja. Ilmeisesti olet päätynyt siihen mielipiteeseen, että jos on kaunis teoria, niin todellisuudella ei ole väliä?

Odotan muuten sinulta vieläkin todellista dataa, jonka mukaan Suomi olisi euroaikana pärjännyt erityisen hyvin.

Korjatkaa toki mikäli ymmärsin väärin, mutta eikö drakmaan palaaminen ja velkojen maksamatta jättäminen ikäänkuin mitätöi tuon velkataakan? Eli tämän jälkeen tarvitsisi enää säästää sen verran, että budjetti on balanssissa. Tämä siis kantaaottamatta velkojen laiminlyönnistä aiheutuviin seurauksiin.

Itsenäinen valtio voi yksipuolisella ilmoituksella mitätöidä velkansa. Seuraukset tästä ovat mitättömät verrattuna vuosikymmenien velkaorjuuteen - ellei nyt joku ulkovalta pahastu niin paljon, että menee perimään saatavia asevoimin. Kreikka ostikin juuri (velaksi) lisää kalustoa, joten tästä ei aivan heti ole huolta.

Pahin seuraus Kreikalle olisi potkut eurosta, mikä sopisi varmasti oikein hyvin ja sitten voikin jatkaa perinteistä palkankorotus-inflaatio-mielenosoitus-ay-sosialismi -ränttätänttää.

[hattiwatti]

http://www.project-syndicate.org/commentary/stiglitz148/English

Capturing the ECB

NEW YORK – Nothing illustrates better the political crosscurrents, special interests, and shortsighted economics now at play in Europe than the debate over the restructuring of Greece's sovereign debt. Germany insists on a deep restructuring – at least a 50% "haircut" for bondholders – whereas the European Central Bank insists that any debt restructuring must be voluntary.

In the old days – think of the 1980's Latin American debt crisis – one could get creditors, mostly large banks, in a small room, and hammer out a deal, aided by some cajoling, or even arm-twisting, by governments and regulators eager for things to go smoothly. But, with the advent of debt securitization, creditors have become far more numerous, and include hedge funds and other investors over whom regulators and governments have little sway.

Moreover, "innovation" in financial markets has made it possible for securities owners to be insured, meaning that they have a seat at the table, but no "skin in the game." They do have interests: they want to collect on their insurance, and that means that the restructuring must be a "credit event" – tantamount to a default. The ECB's insistence on "voluntary" restructuring – that is, avoidance of a credit event – has placed the two sides at loggerheads. The irony is that the regulators have allowed the creation of this dysfunctional system.

The ECB's stance is peculiar. One would have hoped that the banks might have managed the default risk on the bonds in their portfolios by buying insurance. And, if they bought insurance, a regulator concerned with systemic stability would want to be sure that the insurer pays in the event of a loss. But the ECB wants the banks to suffer a 50% loss on their bond holdings, without insurance "benefits" having to be paid.

There are three explanations for the ECB's position, none of which speaks well for the institution and its regulatory and supervisory conduct. The first explanation is that the banks have not, in fact, bought insurance, and some have taken speculative positions. The second is that the ECB knows that the financial system lacks transparency – and knows that investors know that they cannot gauge the impact of an involuntary default, which could cause credit markets to freeze, reprising the aftermath of Lehman Brothers' collapse in September 2008. Finally, the ECB may be trying to protect the few banks that have written the insurance.

None of these explanations is an adequate excuse for the ECB's opposition to deep involuntary restructuring of Greece's debt. The ECB should have insisted on more transparency – indeed, that should have been one of the main lessons of 2008. Regulators should not have allowed the banks to speculate as they did; if anything, they should have required them to buy insurance – and then insisted on restructuring in a way that ensured that the insurance paid off.

There is, moreover, little evidence that a deep involuntary restructuring would be any more traumatic than a deep voluntary restructuring. By insisting on its voluntariness, the ECB may be trying to ensure that the restructuring is not deep; but, in that case, it is putting the banks' interests before that of Greece, for which a deep restructuring is essential if it is to emerge from the crisis. In fact, the ECB may be putting the interests of the few banks that have written credit-default swaps before those of Greece, Europe's taxpayers, and creditors who acted prudently and bought insurance.

The final oddity of the ECB's stance concerns democratic governance. Deciding whether a credit event has occurred is left to a secret committee of the International Swaps and Derivatives Association, an industry group that has a vested interest in the outcome. If news reports are correct, some members of the committee have been using their position to promote more accommodative negotiating positions. But it seems unconscionable that the ECB would delegate to a secret committee of self-interested market participants the right to determine what is an acceptable debt restructuring.

The one argument that seems – at least superficially – to put the public interest first is that an involuntary restructuring might lead to financial contagion, with large eurozone economies like Italy, Spain, and even France facing a sharp, and perhaps prohibitive, rise in borrowing costs. But that begs the question: why should an involuntary restructuring lead to worse contagion than a voluntary restructuring of comparable depth? If the banking system were well regulated, with banks holding sovereign debt having purchased insurance, an involuntary restructuring should perturb financial markets less.

Of course, it might be argued that if Greece gets away with an involuntary restructuring, others would be tempted to try it as well. Financial markets, worried about this, would immediately raise interest rates on other at-risk eurozone countries, large and small.

But the riskiest countries already have been shut out of financial markets, so the possibility of a panic reaction is of limited consequence. Of course, others might be tempted to imitate Greece if Greece were indeed better off restructuring than not doing so. That is true, but everyone already knows it.

The ECB's behavior should not be surprising: as we have seen elsewhere, institutions that are not democratically accountable tend to be captured by special interests. That was true before 2008; unfortunately for Europe – and for the global economy – the problem has not been adequately addressed since then.

Joseph E. Stiglitz is University Professor at Columbia University, a Nobel laureate in economics, and the author of Freefall: Free Markets and the Sinking of the Global Economy.

Copyright: Project Syndicate, 2012.
www.project-syndicate.org

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Tukeudut keskusteluissa aika paljon eri raportteihin ymmärtämättä niiden keskeisen ajatuksen. Raportti on raportti, toimenpiteet sitten erikseen. Kaikki tietävät Kreikan tilanteen mutta pelkästään BKT:ta korottamalla/ylläpitämällä ei ratkaista mitään. Se on matemaattinen fakta. Kannatta selvittää itselleen mitä BKT tarkoittaa ja miten se lasketaan, niin tämä asia valkenee paremmin.

Noo, raportteihin ja tilastoihin tukeudutaan siksi, että olisi lausunnoille muutakin pohjaa kuin omat mielipiteet. Vastaavasti en ole huomannut, että olisit käyttänyt väitteillesi mitään perusteluja. Ilmeisesti olet päätynyt siihen mielipiteeseen, että jos on kaunis teoria, niin todellisuudella ei ole väliä?

Odotan muuten sinulta vieläkin todellista dataa, jonka mukaan Suomi olisi euroaikana pärjännyt erityisen hyvin.

Korjatkaa toki mikäli ymmärsin väärin, mutta eikö drakmaan palaaminen ja velkojen maksamatta jättäminen ikäänkuin mitätöi tuon velkataakan? Eli tämän jälkeen tarvitsisi enää säästää sen verran, että budjetti on balanssissa. Tämä siis kantaaottamatta velkojen laiminlyönnistä aiheutuviin seurauksiin.

Itsenäinen valtio voi yksipuolisella ilmoituksella mitätöidä velkansa. Seuraukset tästä ovat mitättömät verrattuna vuosikymmenien velkaorjuuteen - ellei nyt joku ulkovalta pahastu niin paljon, että menee perimään saatavia asevoimin. Kreikka ostikin juuri (velaksi) lisää kalustoa, joten tästä ei aivan heti ole huolta.

Pahin seuraus Kreikalle olisi potkut eurosta, mikä sopisi varmasti oikein hyvin ja sitten voikin jatkaa perinteistä palkankorotus-inflaatio-mielenosoitus-ay-sosialismi -ränttätänttää.

No eiköhän siitä seuraa talouskaaos ja se että jatkossa ei tipu lainaa. Kreikka joutuisi noin puoli vuotta kestävään talouskaaokseen ja sen jälkeen helpottaisi. se on selvää että palkankorotus inflaatio rälläys ei onnaisi. seurauksena olisi ensin kova inflaatio ja sitten hyperinflaatio. kreikka joutuisi jatkossakin elämään suu säkkiä myören jos maa defaulttaisi.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Kohta koittaa Irlannin ja Portugalin lainoittamisen toinen kierros. Saas nähdä mitä Jutta ja Jyrki ny selittelee.

[Siili]

No eiköhän siitä seuraa talouskaaos ja se että jatkossa ei tipu lainaa. Kreikka joutuisi noin puoli vuotta kestävään talouskaaokseen ja sen jälkeen helpottaisi.

Mihin perustuu tämä oletus, että jos ja kun Kreikka menee vararikkoon, kehitys kulkee samoja ratoja kuin Argentiinassa? 

[sivullinen.]

se on selvää että palkankorotus inflaatio rälläys ei onnaisi.

Juuri näin he kuitenkin pystyivät elämään ennen euroaikaa ihan mallikkaasti.

[tyhmyri]

Jäsen tyhmyri lähtee ilmeisesti siitä, että BKT:n laskua tulisi kaikin tavoin välttää. Se on ihan mukava ajatus mutta sitä ei voi mitenkään toteuttaa paisuttamalla julkista sektoria.

Missä ihmeessä olen muka väittänyt, että se pitäisi toteuttaa paisuttamalla julkista sektoria? Eipäs yritetä väittää minun kirjoittamakseni asioita, joita en ole kirjoittanut. No, eräänlainen keskustelustrategiahan se on sekin.

Olen kirjoittanut, että NGDP:n pudotus on estettävissä rahapolitiikan keinoin. Tämän pitäisi olla aika selviä jokaiselle rahapolitiikkaa yhtään tuntevalle. Mutta ilmeisesti moista tuntemusta ei voi olettaa.

Katsotaanpas sitä Suomen suhteellista pärjäämistä. Ohessa liitteenä muutama käppyrä. Kaksi ensimmäistä data tulee OECD:ltä ja loput kaksi IMF:ltä. En nyt menisi sanomaan, että olemme pärjänneet erityisen hyvin jos otetaan vertailukohdaksi ne maat, joihin Suomea yleensä halutaan verrata. Tai no, joihin me suomalaiset haluaisimme Suomea verrattavan. Kannattaa huomioida myös se, että Tanska ja Ruotsi eivät ole euromaita. Eipä ole omassa valuutassa olo häirinnyt.

Valitettavasti vuoden 2011 tilastoja en jaksanut kaivaa käsiini, sillä vuonna 2011 CAB lipsahti ikävällä tavalla negatiiviseksi.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

No eiköhän siitä seuraa talouskaaos ja se että jatkossa ei tipu lainaa. Kreikka joutuisi noin puoli vuotta kestävään talouskaaokseen ja sen jälkeen helpottaisi.

Mihin perustuu tämä oletus, että jos ja kun Kreikka menee vararikkoon, kehitys kulkee samoja ratoja kuin Argentiinassa?

No kun silloin ei oikein ole muuta vaihtoehto kuin kääriä hihat ylös ja ruveta hommiin. Toki elintaso tippuu ja julkinen terveydenhoito yms romahtaa, mutta varmasti asennoituminen työntekemistä kohtaan paranee. Semmoisia pikku lieveilmiöitä voi tulla että saksalaiset ja muut ostaa kreikasta kaiken josta saa euroja, ja että eläkelläisten eläkkeillä ei saa edes välttämättömiä perustarpeita.
Ja kerjäläisiä tulee kaduille yms pikku juttuja.

[tyhmyri]

Se on ihan hyvä periaate mutta se edellyttää, että ymmärtää mitä on lukenut ja osaa vetää siitä oikeat johtopäätökset.¹ [...] Ei tässä tarvitse tukeutua mielipiteisiin. Terve järki rittää.² BKT on mittari, se ei ole ohjausmekanismi esim. keskuspankin koron tapaan. Koska BKT on mittari, taloutta ei voi ohjaa sen kautta kuten raporteistasi olet lukevinasi.³ [...]

Muutama kommentti:
¹Yleensä johtopäätökset on perusteltavissa erilaisella datalla yms seikoilla. Mutta ilmeisesti tarkoitat sitä, että tehdään raporteista niiden varsinaisen sisällön ohitse omia mielipiteitä tukevia johtopäätöksiä. No, strategia se on sekin.
²Kansantaloudelliset vaikutusmekanismit eivät valitettavasti aina ole sama asia kuin yksityistaloudelliseen ajatteluun perustuva "terve järki". Terveeseen järkeen vetoamisen sijasta voisit harrastaa lähteitä. Kiitos.
³Keskuspankkikorko on vain yksi niistä välineistä, joilla taloutta voidaan ohjata. Talouspolitiikan tavoitteeksi voidaan asettaa vaikkapa 5% NGDP-trendi ja käyttää tavoitteen saavuttamiseksi erilaisia rahapoliittisia ja finanssipoliittisia keinoja. Ennen kuin innostut valittamaan siitä, että 5% kasvu on ylimitoitettu, niin kiinnitä huomiota kirjaimeen "N", joka tarkoittaa nominaalista. Itse asiassa jopa 10% nominaalinen kasvu ei olisi mikään ongelma saavuttaa, reaalinen kasvu on sitten ihan toinen juttu.

Kirjoitat taloudesta tyyliin joka antaa ymmärtää että olet perehtynyt asiaan. No, siksipä ihmettelen suuresti miksi käsite "NGDP-targeting" vaikuttaa vaikeasti ymmärrettävältä.

[hattiwatti]

THE NEW BUDGETARY DISCIPLINE IN THE EU: IMPLICATIONS TO SOCIO-ECONOMIC DEVELOPMENTS AND DEMOCRACY

A public seminar from 12:00 to 15:30 on Wednesday 22 February 2012 at the Visitors' Centre in the Little Parliament (Eduskunnan kansalaisinfo), Arkadiankatu 3, Helsinki.
Organisers: ATTAC Finland, ATTAC Parliament

The European Stability Mechanism involves the tightening of budgetary discipline in the EU but is designed to avoid any referendums, meaning that its practical effects are confined to moral pressure and externally imposed self-discipline. "An annual assessment of the risk of macroeconomic imbalances and vulnerabilities will be undertaken, using an alert mechanism based on a few indicators", but sanctions only may apply to Euro- countries.

However, Eurobond-plans and a new proposal for inter-governmental treaty to tighten economic governance in the euro zone go farther. For instance the proposed new Treaty requires that Member States' regard their economic policies "as a matter of common concern" and that their budgetary policies are guided by the need for "sound public finances" and concern for European "competiveness". What are the implications of these plans and proposal for socio-economic developments and democracy in Europe? Is the further constitutionalisation of disciplinary neoliberalism sustainable in economic or political terms? Are there alternatives?

PROGRAMME

After each talk and during the panel there will be ample time for comments and discussions.

12:00    Opening remarks by Erkki Tuomioja, Chair ATTAC Parliament

12:10    Opening remarks by Heikki Patomäki, Chair ATTAC Finland

12:20    Professor Magnus Ryner: "The EU at a Turning Point: A Critical Political Economy Analysis of the New Mechanisms of Budgetary Control"

12:50    Independent EU lawyer and citizen blogger Ralf Grahn: "The New Stability Union: Implications to Transparency and Democracy

13:20    Corporate Europe researcher Kenneth Haar: "EU's Silent Revolution in Economic Governance: Austerity Forever and No Democracy?"

14:00    Coffee break

14:30    PANEL: "Alternative Futures for the European Union"  Ralf Grahn, Kenneth Haar, Heikki Patomäki, Magnus Ryner, Erkki Tuomioja. Chair: Marissa Varmavuori, Chair ATTAC Finland.

15:25    Conclusions: Do We Need a European Referendum?

15:30    End of the seminar

Contact:
Shakir Ayla, Secretary ATTAC Parliament (+358-09-4324112, ayla.shakir(at)eduskunta.fi)
Heikki Patomäki, Chair ATTAC Finland (+358-040-5184854, heikki.patomaki(at)gmail.com)

[Uuno Nuivanen]

Ketjua lukiessa, tulee mieleen että Suomi muistuttaa yhä enemmän ja enemmän Kreikkaa. Emme vain vielä ole yhtä syvällä suossa. Mutta oli niitä A-kirjaimia luottoluokituksessa miten monta vaan peräkkäin, niin pelottavan paljon yhtymäkohtia löytyy...

[Tomi]

Timo Soini oli oikeassa

Saksalaiset yritysjohtajat ovat reagoineet Kreikan ongelmiin juuri sillä oletuksella, mistä Timo Soini puhui eduskuntavaalikampanjassaan.
Soinin Kreikka-kritiikille hymähdeltiin ja sitä pidettiin populistisena, mutta nyt näyttää siltä, että perussuomalaisten puheenjohtaja oli oikeammassa kuin osattiin arvatakaan.
Kreikan kohtaloksi saattaa koitua palaaminen vanhaan drakmaan, joka ei kreikkalaisille välttämättä yhtään huonompi vaihtoehto kuin euro.
Suomi, joka on EU:uun mallioppilas, ei halua kuulla eurokriittisiä mielipiteitä tosissaan, koska Eurooppa-myönteisyys on muotia, vaikka se pahimmassa tapauksessa voi ajaa hyvinvointivaltiomme ahdinkoon.

Asko Kervinen

(HS Mielipide 17.2.2012)

[Octavius]

Luvalla sanoen ketjun taso on alkanut laskea hiekkalaatikkokiistelyksi.

Tyhmyri on ilmaissut ketjussa:
a. Kannattavansa Kokoomusta.
b. Kannattavansa setelirahoitusta.
c. Kannattavansa nominaalista talouskasvua eli setelirahoitusta.
d. Kannattavansa Suomen eroa eurosta, joka ei natsaa kohtaan a, b (oletuksena euro ja Kokoomus) tai c. (Sama kuin äsken). Otaksun, että hän edustaa Hawkingsin toisen ulottuvuuden matoteoriaa. Ehkäpä Kokoomus löytää sen mustan aukon? Kuka tietää?

Mikä olikaan ongelma ja sen ratkaisuvaihtoehdot? Ongelman tietävät kaikki ja esityt ratkaisuvaihtoehdot ovat seuraavat.

1. Eurokommareiden viimeinen keino eli setelirahoitus euroissa, joka maksaa Suomen veronmaksajille 80-100 mrd nykyeuron arvossa. Suomen hallitus eli Kokoomuksen Katainen ja Hetemäki johdossa ajavat tätä linjaa. Muu reppanaporukka tulee määkien perässä. (Tyhmyri komppaa.)
2. Irtoaminen eurosta ja palaaminen omaan valuuttaan Ruotsin (jne.) tavoin. (Tyhmyri komppaa - huomaa ryhävalaan kokoinen ristiriita.)
3. Hansa-alueen euro, jolla olisi paljon vaihtoehdon 2. hyviä puolia ja suhteessa vähemmän em. vaihtoehdon huonoja puolia.

Kirjoitin aikaisemmin päivällä, että Suomessa on huutava johtajuuskriisi. Neliraaja-amputoitu sokea rottakin ymmärtää, että vaihtoehto 1. on suomalaisille se kaikista tuhoisin vaihtoehto.

Nyt on kyse siitä, että kuka ottaa ohjat? Nykyisessä hallituksessa en osaa nimetä yhtään ja lähimpänä on tervejärkinen sisäministeri ja kokkareiden Eero Lehti. Oppositiosta nimeäisin heti Soinin, Terhon ja Väyrysen. Muitakin löytyy.

Suomi tarvitsee juuri nyt maalaisjärkisiä JOHTAJIA, jotka ajavat suomalaisten etuja.

Edit: lisätty tyhmyrin argumenttien ristiriitaisuutta (mm. ryhävalas-kielikuva (Megaptera novaeangliae)  ja lopun pari kappaletta.

[tyhmyri]

Kirjoitat taloudesta tyyliin joka antaa ymmärtää että olet perehtynyt asiaan. No, siksipä ihmettelen suuresti miksi käsite "NGDP-targeting" vaikuttaa vaikeasti ymmärrettävältä.

Maan talouden ohjaaminen pitää perustua perusteelliseen ymmärrykseen talouden mekanismeista kuten työmarkkinoiden toimivuuteen, verotuksen vaikutuksiin jne. Jos tämä ymmärrys on hukassa, päädytään kasvuhakuiseen BKT-keskeiseen talouden hoitoon, joka usein tarkoittaa juuri julkisen sektorin paisuttamista velaksi. Onhan se ainoa osa maan taloutta missä poliitikoilla on täysi määräysvalta. [...] Ennen kun nämä asiat on kunnossa, on ihan yhdentekevää missä BKT huitoo.

Huokaus. On olemassa sellainen ala kuin taloustiede, jossa tarkastellaan muun muassa eri vaikutusmekanismien välisiä suhteita. Yksi vaikutusmekanismeista on juuri nominaalisen GDP:n ja yksityissektorin menestyksen välinen suhde. En ole kirjoittanut mitään siitä, että pitäisi kasvattaa julkista sektoria, päin vastoin. Olen tunnustautunut talousajattelultani markkinamonetaristiksi. Moiseen ajatteluun liittyy käsitys suhteellisen pienestä julkisesta sektorista koska markkinat ovat, epätäydellisyydestään huolimatta, parhaiten toimiva taloudellinen mekanismi, mitä tunnetaan. Lisäksi tuohon ajatteluun liittyy läheisesti pyrkimys politiikan ennustettavuuteen ja vakauteen.

Nominaalinen GDP -kasvutrendi tuo tavoitteena juuri vakautta ja ennustettavuutta, joiden avulla yksityissektori pystyy parempaan pitkän tähtäimen suunnitteluun. Reaalitalouden shokkeja kompensoidaan rahapolitiikan keinoin. Mikäli tavoitteena on vaikkapa 5% NGDP-kasvu, niin reaalitalous voi jopa supistua ilman että kotitaloudet ja yritykset joutuvat velkojensa kanssa kuseen. Tuolloin nominaalisesta kasvusta huolehtii ensisijaisesti inflaatio. Hyvä kansantajuinen johdatus asiaa löytyy täältä.

Tuo ajatus siitä, että NGDP:n liikkeet olisivat yhdentekeviä on roskaa. Mikäli katsotaan miten tämä yhä meneillään oleva kriisi on mennyt, niin ketju on suurin piirtein seuraava:
1. kotitaloudet ja yritykset velkaantuvat
2. talouteen osuu shokki
3. NGDP niia
4. kotitalouksilla ja yrityksillä tulee vaikeuksia ylläpitää kulutustaan
5. kotitaloudet ja yritykset alkavat säästää kyetäkseen maksamaan velkojaan
6. taloudellinen aktiviteetti vähenee
7. verotulot vähenevät
8. julkinen sektori velkaantuu koska kulut eivät pienene samaa tahtia kuin verotulot
9 NGDP helposti niiaa vielä enemmän ja kierre on valmis kaikkine säästötoimenpiteineen

Nyt rahapolitiikan keinoin voidaan huolehtia siitä, että NGDP ei tipahda. Usein se tarkoittaa hetkellisesti kovempaa inflaatiota, mutta se on paljon parempi vaihtoehto kuin niiauksesta koituvat ongelmat. Kun talous vakiintuu, niin rahapolitiikan keinoin voidaan inflaatiota tiputtaa kiristämällä noudatettua politiikkaa.

Missään tuossa ketjussa ei puhuta julkisen sektorin kasvattamisesta. Ajatus siitä, että markkinat ovat tehokkaampi allokointimekanismi kuin kabinettipäätökset puhuu enemmän siihen suuntaan, että julkisen sektorin pitää keskittyä hoitamaan ydintehtäviään ja loppujen olla markkinoiden hoidettavana. Ja muistettakoon, että rahapolitiikka on eri asia kuin finanssipolitiikka --- tämä siksi, että tekstistäsi saa vaikutelman, jonka mukaan et eroa tee.

Mutta Octavius, niin, hyviä vaihtoehtoja ei tässä tilanteessa enää pahemmin ole. Olen niin vanha, että nuoruudessani harva kokoomuksen johdosta olisi voinut kuvitellakaan kannattavansa omasta valuutasta luopumista ja päätösvallan luovuttamista Moskovaan Brysseliin ja käyttävänsä ruplia euroja markan sijaan. Ajat ja aatteet ovat tuossa mielessä todellakin muuttuneet.

Noista vaihtoehdoista. Oma valuutta ja oma rahapolitiikka olisivat suosikkiratkaisuni. Jokin Hansavaluutta ei poistaisi oman rahapolitiikan puutteen tuottamia ongelmia vaan meihin kohdistuisivat samat paineet kuin Euroalueellakin. Paineet, joita Ruotsi ei koe. Siksipä mieluiten oma valuutta ja oma rahapolitiikka. Jos omaa valuuttaa ei saa, niin sitten mieluummin kohtuullinen inflaatio kuin nykytilanne.

Markkinamonetaristina kannatan varsin kovaa ja markkinavetoista talouspolitiikkaa yhdistettynä ennustettavaan rahapolitiikkaan.

[Goman]

Lukaiskaapa huviksenne tämän ketjun sivu 1 , käy ilmi että kohta kaksi vuotta on pyöritetty samaa tahkoa ja mitään valmista ei ole tullut. Toki hommalaiset ovat olleet alusta pitäen oikeassa Kreikan lääkityksen suhteen.

Saapas nähdä toteutuuko loppupelissä tämä:

Tällainen vanhempi artikkeli. Bongattu Umbrella blogista

Der Spiegel 12.08.2009

Central bankers in the euro zone are already speculating, behind closed doors, what would happen if the Greeks started printing euros without ECB approval. There is no answer to the question, and that makes central bankers from Lisbon to Dublin even more nervous than they are already.

Yksi mahdollinen vaihtoehto on että kreikkalaiset äänestävät kevään vaaleissa valtaan sellaiset edustajat, että he pyyhkivät edellisen hallituksen tekemillä sopimuksilla ahteriaan, ja käynnistävät painokoneet. Ja mitä siitä seuraisikaan..

[tyhmyri]

Huokaus. On olemassa sellainen ala kuin taloustiede, jossa tarkastellaan muun muassa eri vaikutusmekanismien välisiä suhteita. Yksi vaikutusmekanismeista on juuri nominaalisen GDP:n ja yksityissektorin menestyksen välinen suhde.

Se ei muuta sitä tosiasiaa, että BKT on vain mittari ja hyvin ylimalkainen sellainen. Kyllähän kaikkea voi tutkia mutta mikä idea on vertailla autojen nopeusmittarien maksimilukemia jos moottori ei ole edes käynnissä?

En ole kirjoittanut mitään siitä, että pitäisi kasvattaa julkista sektoria, päin vastoin.

Sen mielikuvan kirjoituksista saa kun kauhistelet BKT:n laskua, palkkaleikkauksia ja muuta. [...]

Mikäli NGDP tipahtaa, niin ongelmia tuottavat juuri yksityissektorin vaikeudet selvitä omista lainoistaan. Yksityissektoria ovat kotitaloudet ja yritykset. Kuten esimerkiksi Irlannissa on nähty, niin erityisesti yksityissektori on se ongelma kun NGDP niiaa. Irlannissa julkisen sektorin velka olisi jopa siedettävä ilman yksityiselle puolelle syntynyttä katastrofia. Lue se Sumnerin paperi, se ei ole tekninen vaan kansantajuinen.

NGDP:n tipahtaminen ja palkkaleikkaukset ovat ongelmallisia siksi, että ne käynnistävät negatiivisen kierteen joka puree nimenomaan yksityissektorin toimintakykyyn. Merkittäväkään reaaliansioiden lasku ei aiheuta vastaavaa ongelmaa kuin nominaalisen tulotason pudotuksesta johtuva kyvyttömyys selvitä olemassaolevista sitoumuksesta kuten lainoista.

Sisäisen devalvaation ongelma on juuri siinä, että kotitalouksilla ja yrityksillä olevista lainoista johtuvat sitoumukset eivät pienene samassa suhteessa kuten esimerkiksi yleinen 20% palkkaleikkaus vaikuttaa käytettävissä olevaan nominaalisen tulotasoon. Palkkojen leikkauksen jälkeen kotitaloudet eivät selviä veloistaan, leikkaavat rajusti nominaalista kulutustaan, mikä pienentää yritysten liikevaihtoa ja heikentää yritysten kykyä selvitä omista velvoitteistaan mikä lisää paineita leikata palkkoja ja säästää - ja verotulot pienenevät samalla mikä vain vahvistaa leikkauspaineita.  Lopputuloksena on negatiivinen kierre yksityissektorilla, eli kotitalouksissa ja yrityksissä, joilla ei ole samankaltaista joustoa velan suhteen kuin valtiolla.

Mikäli reaaliansioita on pakko leikata, kuten Kreikassa, Irlannissa, Portugalissa ja Espanjassa on, niin palkkojen jäätyminen ja inflaatio tekee tempun tehokkaammin ja ilman vastaavia ongelmia kuin palkkaleikkaukset. Pieni avoin talous voi aikaansaada tempun heikentämällä valuuttansa arvoa ja aikaansaamalla siten inflatorisen sykäyksen, joka pienentää reaaliansioita tarvittavassa määrin.

Poliitikoille ja keskuspankkiireille virheiden myöntäminen on vaikeaa. Siksipä Euroalueen sisäänrakennettuja ongelmia on niin vaikea myöntää kuten EKP:n Trichetin oli vaikea myöntää EKP:n tehneen virheen viimeksi korkoa nostaessaan. Oheinen Trichetin haastattelu onkin aika legendaarinen: linkki täällä.

[Rauski]

Mitenköhän Kreikkaa auttaisi oma valuutta kun sen valtion velka kuitenkin on euromääräistä. Okei suvereeni valtio voi toki määrätä, että maksaa velat 1:1 suhteella drakmoissa takaisin. Kaikki kuitenkin mitä Kreikka ja kreikkalaiset ostavat ulkomailta pitää maksaa jossakin toisessa valuutassa.

Samoin tuskin kukaan hullu lainaa Kreikalle sen omassa valuutassa vastaisuudessa, niinpä ainut rahoittaja on pitkällä tähtäimellä sen oma keskuspankki. Suomella oli vastaavia ongelmia 90-luvun lamassa kun Suomi joutui lainaamaan pääasiassa dollareissa, koska kukaan ulkomaalainen ei suostunut lainaamaan Suomelle markoissa.

[Kuvio]

Lukaiskaapa huviksenne tämän ketjun sivu 1 , käy ilmi että kohta kaksi vuotta on pyöritetty samaa tahkoa ja mitään valmista ei ole tullut. Toki hommalaiset ovat olleet alusta pitäen oikeassa Kreikan lääkityksen suhteen.

Saapas nähdä toteutuuko loppupelissä tämä:

Tällainen vanhempi artikkeli. Bongattu Umbrella blogista

Der Spiegel 12.08.2009

Central bankers in the euro zone are already speculating, behind closed doors, what would happen if the Greeks started printing euros without ECB approval. There is no answer to the question, and that makes central bankers from Lisbon to Dublin even more nervous than they are already.

Yksi mahdollinen vaihtoehto on että kreikkalaiset äänestävät kevään vaaleissa valtaan sellaiset edustajat, että he pyyhkivät edellisen hallituksen tekemillä sopimuksilla ahteriaan, ja käynnistävät painokoneet. Ja mitä siitä seuraisikaan..

Eurosta erottaminenhan se. Käytännössä velat jäisi maksamatta ja oman heikon valuutan rinnalle saattaisi jäädä käyttöön euro jonka arvo pysyisi paremmin. Kuka uskaltaisi siellä vaihtaa euroja omaan uuteen valuuttaan kun sen arvo saattaisi pudota, kävisivätkö ovelta ovelle katsomassa ettei vain kellekään jäänyt euroja.

[törö]

Sillä aikaa kun Suomessa on keskitytty huolehtimaan Halla-ahon Facebook-kirjoituksista, muualla maailmassa on veikkailtu tapahtuuko Kreikassa sotilasvallankaappaus vai ei.

"According to he CIA report, ongoing street protests in crisis-hit Greece could turn into escalated violence and a rebellion and the Greek government could lose control, said Bild. The newspaper said the CIA report talks of a possible military coup if the situation becomes more serious and uncontrolled.

"Greece is under immense pressure owing to public debt that has swollen to 340 billion euros. The EU, IMF and European Central Bank are pressing Greece to step up a privatization program and get all political parties to approve more austerity and reform measures that have sparked violent protests, but emergency talks called by the president on Friday failed to make any headway, AFP reported.

"Opposition parties have mostly refused to support the government in its quest to cut spending by trimming an overblown civil service and the sweeping privatization drive announced this week has attracted even stronger protests."

Read more: http://articles.businessinsider.com/2011-06-01/markets/30066800_1_greece-european-central-bank-cia-report#ixzz1mjW2AriC

Sotilasjuntta ratkaisisi monta ongelmaa eikä missään ole sanottua vaikka CIA puuhaisi itsekin sellaista, koska Etelä-Euroopan konkurssipesät uhkaavat vaurioittaa maailmantaloutta vakavasti eikä Yhdysvaltojenkaan tilanne ole kovin häävi. Jenkithän ovat junailleet niitä Etelä-Amerikassa enemmänkin ja sikäläinen kulttuuri on kotoisin pääasiassa Etelä-Euroopasta, joten kokemusta löytyy.