Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[Kaaoskeisari]

Nyt pohditaan jo sitäkin, että tältä hilavitkuttimelta poistettaisiin ensisijaisen velkojen asema. Sillä nyt ei ole merkitystä, mutta se luo poliittisen myrskyn Suomessa. Valtiovarainministeri Urpilainen nimenomaan painotti tätä super senior -asemaa ja siten väitti tämän olevan vähäriskinen. Tällä tiedolla EVM myös nuijittiin lävitse.

Millä tavalla tuon aseman vaihtuminen käytännössä tapahtuu? Eli joudutaanko täällä pistämään uusi äänestys pystyyn vai määräenemmistön päätöksellä voi mitä vaan EVM yksityiskohtia rukata mielensä mukaan muualla euroopassa?

[Susijumala]

Nyt pohditaan jo sitäkin, että tältä hilavitkuttimelta poistettaisiin ensisijaisen velkojen asema. Sillä nyt ei ole merkitystä, mutta se luo poliittisen myrskyn Suomessa. Valtiovarainministeri Urpilainen nimenomaan painotti tätä super senior -asemaa ja siten väitti tämän olevan vähäriskinen. Tällä tiedolla EVM myös nuijittiin lävitse.

Millä tavalla tuon aseman vaihtuminen käytännössä tapahtuu? Eli joudutaanko täällä pistämään uusi äänestys pystyyn vai määräenemmistön päätöksellä voi mitä vaan EVM yksityiskohtia rukata mielensä mukaan muualla euroopassa?

Toistaiseksi ainoat näkemäni viittaukset ovat "ad hocceja", eli kiireellä sen kummemmin pohtimatta. Minulla ei ole tietoa, onko tällä Saksan siunaus. Kannattaa muistaa, että EKP:llakin on läjäpäin LTRO:n vuoksi kaikenlaista espanjalaista velkapaperia holvissaan - ja saneerauksessa todennäköisesti kävisi niin, että ne vaihdettaisiin juuri ennen saneerausta ja suojataan tappioilta aivan kuten tehtiin case Kreikassa. Tämä yhdistettynä EVM:n super senioriin ajaisi muut Espanjan rahoittajat hyvin ahtaalle.

Luottolamastakin alkaa taas olla merkkejä, aivan kuten viime syksynä. Tämä tarkoittaa espanjalaispankeille enempikin ongelmia asuntokuplan ja poskettoman runsaiden ongelmaluottojen määrän vuoksi. Ongelmaluottoja on rakennusfirmoilla nyt arvioidut 100+ miljardia, mutta päälle rupeaa tulemaan vielä asuntolainoja. Tämän vuoksi eri toimijat laskevat EVM:n osuudeksi enemmän kuin mitä nyt on tulossa, eli tämä n. 100 miljardin paakku.

Ehkä perjantaina kokouksen päätteeksi tietää tästäkin EVM:n muutosideasta enempi.

[Marko Parkkola]

Nyt nurinat seis ja vastuuta kantamaan! Kriisi on alkanut näkymään jo Espanjan futisjoukkueissa. Ajatelkaa nyt miten seuraavien isojen futiskisojen käy, jos esim. Real Madridin pelaajat eivät ole saaneet liksaansa

[repo]

Nyt pohditaan jo sitäkin, että tältä hilavitkuttimelta poistettaisiin ensisijaisen velkojen asema. Sillä nyt ei ole merkitystä, mutta se luo poliittisen myrskyn Suomessa. Valtiovarainministeri Urpilainen nimenomaan painotti tätä super senior -asemaa ja siten väitti tämän olevan vähäriskinen. Tällä tiedolla EVM myös nuijittiin lävitse.

Poliittinen myrsky Suomessa? Missä, milloin? En keksi mitään muuta poliittista myrskyä kuin Halla-aho. Vain Halla-aho voisi kiihottaa hirveän älämölön mediasta ja poliittiselta eliitiltä lausumalla jotain "harkitsematonta", "epäsopivaa", "rasistista", "vastuutonta" tai ihan mitä vaan, jotta mm. edelliset Urpilaisen sanat saisivat ansaitsemansa huomion äänestäjien keskuudessa. Tämä voisi taas aiheuttaa paniikin demareiden kanatarhassa ja aiheuttaa jonkin pienen myrskyn hallituksen vesilasissa. Tämäkin poliittinen myrsky olisi sentään jotain siihen verrattuna, mitä Timo Soini tai kukaan muu pystyy saamaan aikaiseksi median ja hallituksen liittoa vastaan euroasiassa. Mutta suurin ongelma tulee siitä ettei Timo Soini osaa käyttää Halla-ahoa hyödyksi.

[Rapsakka Rapu]

Poliittinen myrsky Suomessa? Missä, milloin? En keksi mitään muuta poliittista myrskyä kuin Halla-aho. Vain Halla-aho voisi kiihottaa hirveän älämölön mediasta ja poliittiselta eliitiltä lausumalla jotain "harkitsematonta", "epäsopivaa", "rasistista", "vastuutonta" tai ihan mitä vaan, jotta mm. edelliset Urpilaisen sanat saisivat ansaitsemansa huomion äänestäjien keskuudessa. Tämä voisi taas aiheuttaa paniikin demareiden kanatarhassa ja aiheuttaa jonkin pienen myrskyn hallituksen vesilasissa. Tämäkin poliittinen myrsky olisi sentään jotain siihen verrattuna, mitä Timo Soini tai kukaan muu pystyy saamaan aikaiseksi median ja hallituksen liittoa vastaan euroasiassa. Mutta suurin ongelma tulee siitä ettei Timo Soini osaa käyttää Halla-ahoa hyödyksi.

Tietysti joku lähellä oleva taho voisi antaa Soinille vinkkiä. Tämä vinkkinä Soinia lähellä oleville tahoille jotka Hommaa luette.

[Simo Hovari]

Ei rikkailla ole siellä kuin tili, em asioita ei tarvitse silloin miettiä. Erityisesti Kypros tuntuu olevan venäläisten rikkaiden suosiossa.

Venäjän rikkaat pakenevat minne tahansa Venäjältä. Heitä on kaikkialla ukomailla (Suomessakin) koska Venäjällä rikkaalla on riski päätyä hodorkovskiksi, tapetuksi, ryöstetyksi, mitä vaan. Ei siellä kannata rahojaan pitää.

On eri asian missä he fyysisesti kuljeskelevat, kuin mitä kautta he pyörittävät rahansa. Tällä hetkellä suosikki on Kypros. On itse asiassa ollut jo pitkään ja on voinut muuttuakin.

[Siili]

[Ts. euroaiden kumulatiiviset velat ja vastuut ovat niin suuret, että jossain euroalueella on pakko defaultata ainakin sadoilla miljardeilla, jotta velkavuori saataisiin hallittaviin mittasuhteisiin.

Toinen vaihtoehto on tahallinen jätti-inflaatio.  Eipä kyllä sekään ole omiaan laskemaan markkinakorkoja.

[tyhmyri]

[Ts. euroaiden kumulatiiviset velat ja vastuut ovat niin suuret, että jossain euroalueella on pakko defaultata ainakin sadoilla miljardeilla, jotta velkavuori saataisiin hallittaviin mittasuhteisiin.

Toinen vaihtoehto on tahallinen jätti-inflaatio.  Eipä kyllä sekään ole omiaan laskemaan markkinakorkoja.

Taitaisi aivan mainiosti riittää sellainen 5-8% kymmenen vuoden ajan. Se ei vielä jätti-inflaatioksi mene. Markkinakorot nousisivat, mikä olisi vain hyvä merkki koska samalla tuotto-odotukset olisivat nousseet. Nykyinen ylikireä rahapolitiikka on taustalla alhaisissa koroissa.

[Siili]

[Ts. euroaiden kumulatiiviset velat ja vastuut ovat niin suuret, että jossain euroalueella on pakko defaultata ainakin sadoilla miljardeilla, jotta velkavuori saataisiin hallittaviin mittasuhteisiin.

Toinen vaihtoehto on tahallinen jätti-inflaatio.  Eipä kyllä sekään ole omiaan laskemaan markkinakorkoja.

Taitaisi aivan mainiosti riittää sellainen 5-8% kymmenen vuoden ajan. Se ei vielä jätti-inflaatioksi mene. Markkinakorot nousisivat, mikä olisi vain hyvä merkki koska samalla tuotto-odotukset olisivat nousseet. Nykyinen ylikireä rahapolitiikka on taustalla alhaisissa koroissa.

Olen ymmärtänyt, että inflaation säätäminen ei ole ihan yksinkertainen juttu.  Lisäksi markkinat hinnoittelisivat inflaation varmaan päälle, joten varsinkin pitkien lainojen korot kipuaisivat tosi korkealle.  Luulenpa, että reaalinen korkotilanne ei muuttuisi mihinkään, vaan reaalikorot olisivat possumaissa edelleen tappavia.  Kun inflaatio olisi suurta kaikissa euromaissa, korkeista markkinakoroista päästäisiin nauttimaan kaikkialla euroalueella.  Kun tarkoitukselliselle inflaatiolijalle mennään, niin syntyy varmaan houkutus hoitaa nousseet korkokustannuksetkin inflaatiolla.  Sen jälkeen varmaan syntyy erilaisia indeksihimmeleitä, joilla markkinat varmistavat reaalikorot.

Taitaa myös tuo tahallinen inflaatio olla niin vieras EKP:n peruskirjalle, että sitä varten pitäisi pulju uudistaa kokonaisuudessaan.

[ikuturso]

Kuulin tämän saman jutun radiosta ja ensimmäinen reaktio oli että mitä tarkoittaa "luottaa"? Mitä siis tarkoitetaan kysymyksellä "luotatko euroon"?  Kyse taisi olla tästä tutkimuksesta missä kysellään kuluttajien luottamusta brändeihin: http://www.rdtrustedbrands.com/about.shtml

En löytänyt tarkkaa kysymyksenasettelua mistään, mutta jos kysyttiin vain "luotatko", niin luotto valuuttaan voi tarkoittaa niin monta asiaa, että niputettu tilastointi on vähintäänkin epämääräinen. Yksi ei luota koska luulee eron lakkautettavan huomenna, toinen ei luota kurssinousuun, kolmas ei luota kurssilaskuun, neljäs uskoo euroalueen supistuvan jne. Mitä osuuksia nämä eri näkökannat edustavat kokonaisuudesta?

Nettisanakirja: "Luottaa" suomesta englanniksi

Verbit
1.   trust      
2.   count on   
3.   rely on      
4.   believe
5.   rely
6.   entrust      
7.   depend
8.   draw      
Muut/tuntemattomat
9.   confide      
10.   have confidence in      
11.   have faith      
12.   have faith in      
13.   trust in      

Näitä kyselyitä tehtailevat niin monet tahot alkaen mediataloista ulkomaisiin tutkimuslaitoksiin, että ei kenelläkään riitä kiinnostusta saati rahaa perehtyä kysymyksenasettelun yhteneväisyyteen eri maissa sekä kieli- että kulttuuritaustan perusteella. Tässä mielessä siis lähes nollatutkimus kansainvälisesti, mutta tokihan siitä voi yrittää tehdä kansallisesti jotain johtopäätöksiä.

-i-

[ikuturso]

http://www.yle.fi/tekstitv/html/P165_01.html

Sampo Pankin johtava neuvonantaja Lauri
Uotila arvioi, että Espanjan pankkien 
tarvitsema laina saattaa kasvaa       
arvioidusta 62 miljardista.
                                       
Uotila pitää tärkeänä, ettei           
lainatarvetta mitoiteta alakanttiin.
Euroalue on valmis jopa 100 miljardin 
lainapakettiin Espanjan tukemiseksi.   
...                                       

Kuka on Euroalue? Minä en allekirjoita olevani valmis mihinkään tukipakettiin ja valtioni virallinen valuutta on tällä hetkellä euro.
Uotila puhukoon vain omasta puolestaan.

-i-

[ikuturso]

^On kai teoriassa täysin mahdollista, että tukiaisrulettia pyöritetään loputtomiin ja vähä vähältä lisätään liittovaltioinstituutioita ja niiden valtaa (kriisihän johtuu integraation puutteesta => lisää integraatiota).

Olemassa olevissa liittovaltioissa kuten USA:ssa tukiaisruletti pyörii koko ajan. Toisin sanoen rikkaammat osavaltio maksavat köyhempien kuluja.

Todellisessa liittovaltiossa tulonsiirrot ovat jatkuvia ja todellisia. Valitettavasti ne ovat myös meille negatiivisia, mitä ei kylläkään oikein voisi uskoa nykytilanteessa, jossa valtio säästää minkä kykenee. En oikein kykene näkemään miten meillä voisi olla sitä ylijäämää, jolla rahoittaisimme "köyhempien" maiden eläkkeet.

Kun aikoinaan kansanäänestyksessä äänestin EU-jäsenyydestä, niin en äänestänyt liittovaltiosta. Moiseen kysymykseen olisin antanut vastustavan äänen.

Ansaitusti sana "köyhempien" sinulla lainausmerkeissä.

Eikös se istuva presidenttimme juuri jossain puheessaan korostanut sitä, että Suomi ei ole rikas maa. Suomi on vaan hoitanut asiansa paremmin kuin monet muut maat. Kansamme on köyhää, ja monien kriisimaiden kotitalouksilla on selkeästi enemmän rahaa, paremmat autot ja pelit ja vehkeet kuin meillä. Siksi tätä tulisi nyt korostaa yli muiden. Ei rikkaat tässä auta köyhiä, vaan köyhät rikkaita ja leväperäisiä. Aamulehden Mörttisen liittovaltiohaikailun kommenttiosiossa oli osuva vertaus. Jos sikarikas naapurisi, jolla on mersuja ja veneitä ökytalon pihamaa täynnä, kasinopelaa tai sijoittaa itsensä vararikkoon, niin laitatko tämän kerjuukuppiin euron, tai lainaatko satasen, jos tämä tulee ovellesi ruinaamaan, kun käteinen on loppu, jos kuitenkin näyttää, että puitteet on ja pysyy prameina?

Tässä liittovaltio/talousunioniponzissa siis hyvin asiansa hoitaneet köyhät palkitaan korkeammilla veroilla ja tulonsiirroilla.

-i-

[Jericho]

Nyt pohditaan jo sitäkin, että tältä hilavitkuttimelta poistettaisiin ensisijaisen velkojen asema. Sillä nyt ei ole merkitystä, mutta se luo poliittisen myrskyn Suomessa. Valtiovarainministeri Urpilainen nimenomaan painotti tätä super senior -asemaa ja siten väitti tämän olevan vähäriskinen. Tällä tiedolla EVM myös nuijittiin lävitse.

Poliittinen myrsky Suomessa? Missä, milloin? En keksi mitään muuta poliittista myrskyä kuin Halla-aho. Vain Halla-aho voisi kiihottaa hirveän älämölön mediasta ja poliittiselta eliitiltä lausumalla jotain "harkitsematonta", "epäsopivaa", "rasistista", "vastuutonta" tai ihan mitä vaan, jotta mm. edelliset Urpilaisen sanat saisivat ansaitsemansa huomion äänestäjien keskuudessa. Tämä voisi taas aiheuttaa paniikin demareiden kanatarhassa ja aiheuttaa jonkin pienen myrskyn hallituksen vesilasissa. Tämäkin poliittinen myrsky olisi sentään jotain siihen verrattuna, mitä Timo Soini tai kukaan muu pystyy saamaan aikaiseksi median ja hallituksen liittoa vastaan euroasiassa. Mutta suurin ongelma tulee siitä ettei Timo Soini osaa käyttää Halla-ahoa hyödyksi.

Samaa mieltä, Halla-ahon pitäisi puhua myönteiseen sävyyn liittovaltiokehityksestä, tämä on nähdäkseni ainoa tapa saada kaikki muut (erityisesti hallituspuolueet) vastustamaan liittovaltiota.



Asioita pitää laittaa kuntoon niin me ja johtaja JHa on ainoa joka ne saa kuntoon!

[Siili]

Ts. inflaatio nostaa korot joka tapauksessa. Jo otettujen lainojen korot eivät tietenkään nouse joten ne voisi periatteessa kuittaa pois setelipainatuksella. Uusia lainoja ei kuitenkaan saisi enää matalalla korolla jos inflaatio on korkea.

Uusien lainojen korothan ovat ongelma nytkin. Markkinat pelkäävät, että possumaat defaulttaavat, minkä vuoksi ne vaativat korkeampaa korkoa.  Yhtä lailla:  jos markkinat pelkäisivät sitä, että velat hoidetaan tahallisella inflaatiolla, ne vaatisivat korkeaa korkoa.  Jos on aihetta pelätä pitempiaikaista kaksinumeroista euroinflaatiota, euroalueen kymmenvuotisen lainan korot nousvat melko suolaiselle tasolle.  Siis muuallakin kuin possumaissa.  Kyllä tahallinen inflaatio olisi tulonsiirtoa asiansa hyvin hoitaneilta asiansa sotkeneille, ihan siinä missä nämä muutkin komission ehdottamat himmelit. 

Ymmärrän helvetin hyvin, mikseivät tolkullisesti asiansa hoitaneet euromaat halua ehdoin tahdoin kiihdyttää inflaatiota.     

[tyhmyri]

^Inflaatio ja sen vaikutukset eivät ole niin yksraiteinen juttu kuin moni tuntuu kuvittelevan: http://wp.me/p2nAur-dK

[Mikko T]

Miten noi valtioitten esim. Espanjan lainojen korot menee, nousee ja laskee päivittäin kuin hissi tornitalossa, lähinnä mikä määrittää koron nousun ja laskun, eikö se korko sovita silloin lainaushetkellä?

Taas näytti menneen 7% rikki.

[Siili]

Miten noi valtioitten esim. Espanjan lainojen korot menee, nousee ja laskee päivittäin kuin hissi tornitalossa, lähinnä mikä määrittää koron nousun ja laskun, eikö se korko sovita silloin lainaushetkellä?

Taas näytti menneen 7% rikki.

Esimerkki: ostan markkinoilta viidelläkympillä valtion lainapaperin, jonka nimellishinta on sata euroa ja valtio maksaa siitä korkoa neljä euroa vuodessa (4% nimellishinnasta).  Silloin saan sijoitukselleni korkoa 8%.  Tuon saman 8% joutuisi valtio lupaamaan, jos se pistäisi nyt myyntiin uusia, yhtä pitkän takaisinmaksuajan omaavia velkakirjoja. 

[timouti]

Kansalaisia hämmentävä uutinen Helsingin Sanomissa.  http://www.hs.fi/talous/Katainen+EU-rahaministerist%C3%A4+En+tied%C3%A4+edes+mit%C3%A4+se+tarkoittaa+/a1305578338299

Katainen EU-rahaministeristä: En tiedä edes, mitä se tarkoittaa

EU-johtajat kokoontuivat tänään riitaisina Brysseliin pohtimaan yhteisvaluutan tulevaisuutta.

Toisella puolella on Ranskan, Italian ja Espanjan alati vahvistuva joukkue, joka vaatii pikaisia ja konkreettisia toimia kriisin ratkaisemiseksi.

Vastassa on yhä pienemmäksi käyvä Saksan joukkue, johon kuuluu myös Suomi. Tämä ryhmä ei halua ottaa enää yhtään enempää vastuulleen toisten velkoja.

Kokouksen on tarkoitus keskustella EU:n ja yhteisvaluutan tulevaisuudesta. Pohjana toimii Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn julkistama suunnitelma, jossa puhutaan eurobondien lisäksi valtioiden budjettivallan hivuttamisesta EU-tasolle ja pankkiunionin perustamisesta.

Suomen pääministeri Jyrki Katainen (kok) kommentoi HS:lle Suomen näkemyksiä kokouksen ratkaisevista kohdista.

Pankkiunionissa pankit ja rahoituslaitokset pistettäisiin yhteiseen EU-tason valvontaan. Euromaille luotaisiin yhteinen talletussuojajärjestelmä ja kriisinhoitomekanismi.

Kataisen mukaan Suomella ei ole vielä yhtä kantaa pankkiunioniin, mutta kaikkien eurooppalaispankkien valvonta ja erityisesti yhteinen talletussuojarahasto ei saa Suomelta suoraa kannatusta.

Suomi haluaa säilyttää sananvallan omaan budjettiin. Ehdotus EU:n valtiovarainministeriöstä saa Suomen hämmennyksiin.

"En tiedä edes, mitä se tarkoittaa. Nämä ovat tällaisia termejä, joista kukaan ei ymmärrä yhtään mitään. Mitä ministeri tekee, jos sillä ei ole valtaa eikä sitä ole tarkoitus antaa?" ihmettelee pääministeri Katainen.

Eurobondeja Suomi ei kannata missään muodoissa.

Erityisesti Espanja haluaa, että Euroopan kriisirahastot voisivat rahoittaa jäsenmaiden horjuvia pankkeja suoraan. Valtion tukeen voidaan liittää ehtoja ja se lisää valtion velkataakkaa.

Pääministeri Katainen korostaa, että kriisirahoituksen antaminen vaatisi koko pankkijärjestelmän rakentamista uudelleen.

"Huonojen pankkien pitää antaa mennä nurin, hyvät pankit pääomittaa. Osakkeenomistajien pitää menettää omistustaan ja siirtää se rahoittajataholle."

- Pankkiunionissa pankit ja rahoituslaitokset pistettäisiin yhteiseen EU-tason valvontaan
Ai niinku, että koko EU valvoo euromaitten pankkeja vain niinku että kaikki EU-maat muka laitettaisiin unioniin riippumatta siitä, kuuluuko ne euron käyttäjiin vai ei?
- Euromaille luotaisiin yhteinen talletussuojajärjestelmä ja kriisinhoitomekanismi.
Entäs sitten ne ei-euromaat, jos ne kuitenkin olivat mukana valvonnassa, kuten edellä väitettiin?
- kaikkien eurooppalaispankkien valvonta ja erityisesti yhteinen talletussuojarahasto ei saa Suomelta suoraa kannatusta
Nyt se sitten onkin taas kaikkien eurooppalaispankkien valvonta, vaikka edellisessä lauseessa talletussuojajärjestelmä olikin vain euromaille. Kannattaako Suomi sitten euroalueen talletussuojaa, jos se ei kannata europpalaispankkien talletussuojaa?

Sanoilla sekoittamisen kruunu on tämä Suomi haluaa säilyttää sananvallan omaan budjettiin. Ehdotus EU:n valtiovarainministeriöstä saa Suomen hämmennyksiin
Joopa, koko Suomi on hämmennyksissä tälläisestä ehdotuksesta ja Katainen ei edes tiedä, mitä se tarkoittaa.

Muualla keskustellaan siitä, olisiko kyseessä euroalueen talousunioni vai EU:n talousunioni.

EU-parlamentissa toukokuussa Draghi totesi, että talousunioni olisi vain euroalueen:
Banks and governance top debate with Mario Draghi http://www.europarl.europa.eu/news/fi/pressroom/content/20120529IPR45930/html/Banks-and-governance-top-debate-with-Mario-Draghi
Many MEPs put questions on this issue. Wolf Klinz (ALDE, DE), asked whether the next best step was to go ahead with a banking union. Mr Draghi agreed, saying however that such a union would be for the Eurozone only

Brittilehdessä ei myöskään olla menossa talousunioniin euromaitten kanssa, kuten voi arvata, vaikka saksalaiset toisin toivovat:
http://www.guardian.co.uk/business/2012/jun/26/european-leaders-plan-save-eurozone
Britain is adamantly opposed to joining a banking union and placing much of Europe's biggest financial centre, the City, under the authority of the ECB. Arguing that the union should be purely eurozone as a response to the euro crisis, Cameron will demand "safeguards" quarantining the British financial sector while ensuring that any new financial regime does not impair Britian's interests in the EU's single market.

The Germans appear reluctant to offer any concessions, though, and the draft says the banking union should extend beyond the eurozone.

"An integrated financial framework should cover all EU member states, whilst allowing for specific differentiations between euro and non-euro area member states on certain parts of the new framework that are preponderantly linked to the functioning of the monetary union and the stability of the euro area rather than to the single market."

[Maatiaisjuntitar]

Soini Talouselämälle: Eurosta ei kohta enää pääse eroon

Oppositiojohtaja Timo Soini kertoo haastattelussa, että nyt jos koskaan Suomen on harkittava tarkkaan tekemisensä. Soinin mukaan euroliitto etenee väistämättä kohti syvempää taloudellista integraatiota. 

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ihmettelee Euroopan menoa vallitsevassa kriisissä. Talouselämälle antamassaan haastattelussa Soini katsoo kriisin kulkevan yhä synkempään suuntaan.

Soinin mukaan ilman pankkiunionia Ranskan pankit tarvitsevat jo pian pääomitusta.

– Huonompaan suuntaan tämä menee. Haetaan velkayhteisvastuuta, talousunionia, finanssiunionia, eurobondeja, Soini sanoo.

Euroopan unioni on vahvasti kurssilla kohti syvempää integraatiota. Samalla taloudellinen ja poliittinen valta siirtyy yhä enemmän Brysseliin.

– Tässä on kyse vallankaappauksesta. Valta halutaan siirtää vaaleilla valitulta hallitukselta vaaleilla valitsemattomille byrokraateille. Jean-Claude Juncker, Herman Van Rompuy, Mario Draghi ja Jose Manuel Barroso – missä heidät on äänestetty valtaan ja missä heidät voi äänestää vallasta pois? Ei missään, Soini lataa.

Saksa vahvistuu,
Suomi vikisee

Soinin mielestä on selvää, että Saksan valta kasvaa jatkuvasti. Saksa päättää mihin suuntaan Eurooppa on menossa.

– Saksalaisilla pankeilla on paljon saatavia Kreikasta ja muista etelän maista. Jos Saksa ottaa ne vastatakseen niin Saksa ottaa myös talouspolitiikan kontrollin, Soini valottaa.

Mikä on Suomen rooli ja asema vallitsevassa tilanteessa? Hallitus ei ole ollut innoissaan yhteisvastuun lisäämisestä.

– He ovat kauhusta kankeana. Sekä Jyrki Katainen että Jutta Urpilainen tietävät mikä on tilanne.

Soinin mielestä nyt ollaan lähellä kohtalonhetkiä. Jos joskus niin nyt pitäisi laittaa "pillit pussiin".

– Jos yhteisvaluutassa mennään syvemmälle, se merkitsee liittovaltiota. Nyt ovat ne hetket, jolloin meidän täytyy astua ulos. Sen jälkeen kun olemme menneet pankkiunioniin ja talousunioniin – miten eurosta enää lähdetään sen jälkeen, Soini sanoo.

Soini kuitenkin myöntää tilanteen hankaluuden.

– Tilanne on vaikea. Jos Suomi ilmoittaisi, että nyt me lähdetään niin koko korttitalo menisi kasaan. Kukaan ei halua olla se mustapekka joka sanoo että juhlat on ohi ja ottaa syyn kaatumisesta.



http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/06/28/soini-talouselamalle-eurosta-ei-kohta-enaa-paase-eroon/201232428/12

[Jericho]

Soini kuitenkin myöntää tilanteen hankaluuden.

– Tilanne on vaikea. Jos Suomi ilmoittaisi, että nyt me lähdetään niin koko korttitalo menisi kasaan. Kukaan ei halua olla se mustapekka joka sanoo että juhlat on ohi ja ottaa syyn kaatumisesta.

a) Juhlat on ohi.
b) Syyttävä sormi: Yhyy, Suomella oli aivot ja pallit ja se ei halunnut uhrata itseään toivottoman itsekeskeisen integraatiohimomme alttarilla. Miten ihmeessä Soini voi pelätä tuollaista syyttävää sormea jolle pitäisi lähinnä huutonauraa. 

Sehän olisi kansallissankari eikä mikään Mustapekka, joka tuon mätäpaiseen lopulta puhkaisee, 2000-luvun Gorbatšov.

[Susijumala]

Miten noi valtioitten esim. Espanjan lainojen korot menee, nousee ja laskee päivittäin kuin hissi tornitalossa, lähinnä mikä määrittää koron nousun ja laskun, eikö se korko sovita silloin lainaushetkellä?

Taas näytti menneen 7% rikki.

Kuponkikorko on se, minkä lainaaja maksaa vuosittain ja lainan erääntyessä myös pääoman. Laitetaan esimerkki: minä tarvitsen syystä tai toisesta vuodeksi (vuosi on tarpeeksi yksinkertainen esimerkkiin) 1000€ lainan. Tyhmyri suostuu lainaamaan minulle tuon määrän 2% korolla. Laadimme velkakirjan, joka jää Tyhmyrille. Siinä lukee, että maksan 1020€ takaisin vuoden päästä. Minä saan tonnini.

Käykin niin, että samana päivänä Tyhmyrin pesukone hajoaa, mutta hänellä ei ole enempää irroittaa rahaa kun meni lainaamaan minulle. Eipä hätiä, hänhän voi myydä velkakirjan jollekin muulle (jälkimarkkinat). Hän kyselee, kiinnostaisiko Octaviusta ostaa tuo velkakirja tonnilla. Octavius suostuu ja nyt Tyhmyri saa tonnin takaisin. Liiketoimi meni ketuilleen, häneltä meni tonni ja sai tonnin, mutta ei sitä luvattua korkoa. Nyt se on menossa Octaviukselle. Laskennallinen korko on edelleen 2%.

Octavius on tyytyväinen ja pitää tekemäänsä diiliä pomminvarmana. Sitä pitää myös Siili, joka on kiinnostunut ostaa tuon velkakirjan 1005 eurolla. Siili on etsinyt tuottokohteita, mutta ei ole löytänyt niitä. Eipä tuostakaan sitten nettoaisi kuin 15 euroa vuodessa. Octavius suostuu ja tekee välittömästi 5 euron voiton. Siilin laskennallinen tuotto onkin enää 15 euroa. Tuottoprosentti on siksi enää noin 1,5% (1020/1005).

Ikiturso kaivaa jostain tiedon, että minulla on aiempi velka jäänyt joskus pystyyn. Nyt Siili hermostuu. Hän haluaa tietysti eroon velkakirjasta, koska nyt on vaarana, ettei saisikaan sijoitustaan takaisin. Ikiturso suostuu kuitenkin ostamaan pienellä riskillä tuon paperin 980 eurolla. Siili pohtii hetken, hänhän tekisi heti 25 euron tappion. Toisaalta velkakirjan pitäminen ei tunnu mielekkäältä. Diili tehdään ja nyt jälkimarkkinakorko onkin jo n. 4%.

Sitten kuvioon tulee mukaan myös se, kuinka kauan velkakirjalla on erääntymiseen matkaa. Jos esimerkiksi sama tilanne (pesukoneen hajoamisesta lähtien) tapahtuisi päivää ennen velan erääntymistä niin silloin jäljellä olisi vain yhden päivän odotus. On eri asia netota 20€ vuodessa kuin yhdessä päivässä. Tämän vuoksi Kreikan maaliskuun velkakirjoissa oli yli 1000% jälkimarkkinakorot paria viikkoa ennen erääntymistä.

Tässä kävi ilmi myös se, että Siili olisi voinut pitää velkakirjaa nimellisarvostaan kirjanpidossaan, mutta kun hän meni sen myymään niin merkinnät pitää tehdä heti. Samalla tavalla nyt on pankeilla ties mitä velkakirjaa taseissaan ostohinnallaan. Jos ne myydään eteenpäin niin heikkolaatuisista tuskin saa samaa hintaa, eli pitäisi ne alaskirjaukset tehdä. Tällöin tappiot realisoituvat heti ja sitä nyt ei kaikki pankit tahdo.

[Siili]

Ikiturso kaivaa jostain tiedon, että minulla on aiempi velka jäänyt joskus pystyyn. Nyt Siili hermostuu. Hän haluaa tietysti eroon velkakirjasta, koska nyt on vaarana, ettei saisikaan sijoitustaan takaisin. Ikiturso suostuu kuitenkin ostamaan pienellä riskillä tuon paperin 980 eurolla. Siili pohtii hetken, hänhän tekisi heti 25 euron tappion. Toisaalta velkakirjan pitäminen ei tunnu mielekkäältä. Diili tehdään ja nyt jälkimarkkinakorko onkin jo n. 4%.

Hassu yhteensattuma:  viime viikolla hankkiuduin eroon viimeisistä eurobondeistani (Seligson) juuri tuon tyyppisen hermostumisen seurauksena.  Tappiota tuli todellakin (joitakin kymppejä), mutta tuli sellainen tunne, että tappiopotentiaali on paljon suurempi.

[Susijumala]

Ikiturso kaivaa jostain tiedon, että minulla on aiempi velka jäänyt joskus pystyyn. Nyt Siili hermostuu. Hän haluaa tietysti eroon velkakirjasta, koska nyt on vaarana, ettei saisikaan sijoitustaan takaisin. Ikiturso suostuu kuitenkin ostamaan pienellä riskillä tuon paperin 980 eurolla. Siili pohtii hetken, hänhän tekisi heti 25 euron tappion. Toisaalta velkakirjan pitäminen ei tunnu mielekkäältä. Diili tehdään ja nyt jälkimarkkinakorko onkin jo n. 4%.

Hassu yhteensattuma:  viime viikolla hankkiuduin eroon viimeisistä eurobondeistani (Seligson) juuri tuon tyyppisen hermostumisen seurauksena.  Tappiota tuli todellakin (joitakin kymppejä), mutta tuli sellainen tunne, että tappiopotentiaali on paljon suurempi.

Heh, ajattelin kyllä käyttää palstan lukijoille "tutumpia" nimiä kuin herra X, rouva B ja henkilö Z. Oletin sen olevan selvää, että kyse on esimerkistä ja ettei siihen tarvitse latoa disclaimereita. Mutta tosielämän tapahtuma osoittaa edellisen esimerkin lisäksi, että velkakirja voi vaihtaa osoitetta ties mistä syystä. Alkuperäisen lainaajan maksamaan tuottoon vaikuttaa vain kuponkikorko ja kun se on kiinteä niin arvotus tapahtuu myynti- ja ostohinnoilla.

[Heikki Luoto]

Tein amatöörikäännöksen haastattelusta, jossa Euroopan suurin aikauslehti Der Spiegel haastatteli 26.6.2012 suursijoittaja George Sorosia eurokriisistä. Yksityisviestillä voi ehdottaa korjauksia käännökseen tai ehdottaa kääntämisen jättämistä osaavammille.

Sorosen Jori on tunnettu keinotteluistaan kansallisilla valuutoilla, kuten Suomen markalla. Hänet tunnetaan lempinimellä "mies, joka rikkoi Englannin pankin".

Sorosin mukaan Saksa on hyötynyt eurosta poliittisesti ja taloudellisesti enemmän kuin mikään muu maa, minkä vuoksi sillä olisi velvollisuus auttaa kriisimaita. Toisen maailmansodan jälkeen (1948-51) Yhdysvaltain Saksallekin antama Marshall-apukin katsotaan velvoittavan Saksaa eurouhrauksiin.

Marshall-apu oli noin 1 % Yhdysvaltain BKT:sta ja vastasi n. 2,1 % prosenttia sodan runtelemien saajamaiden BKT:sta. Suomihan ei Marshall-apua uskaltanut Neuvostoliiton pelossa ottaa, joten "Amerikan paketeille" tulee hintaa, jos Suomi jatkaa kriisimaiden tukemista.

Suomelle on tiedossa EU:n huippukokousesta vain erittäin huonoja vaihtoehtoja, koska Merkelin Saksa suostuu kriisimaiden velkojen jakamiseen kaikkien euromaiden kesken vain, jos Euroopan Unionista tulee todellinen poliittinen unioni.

"Traaginen ja historiallinen virhe saksalaisilta"

Torstaina on tarkoitus aloittaa EU:n huippukokous. Euroopan johtajat etsivät ulospääsyä eurokriisistä. Sijoittaja George Soros ei usko ratkaisun löytymiseen ja katsoo, että aikaa ratkaisun löytymiseen on erittäin vähän. Spiegel Onlinen haastattelussa hän varoittaa, että Saksa voi kehittyä vihatuksi imperiumiksi.

Spiegel Online: Aikaisemmin Euroopan integraation moottoreina toimineet saksalaiset keskustelevat avoimesti euroalueen jättämisestä. Monet saksalaiset uskovat, että paluu D-markkaan olisi halvempaa kuin pysyä kiinni toimimattomassa rahaliitossa. Ovatko he oikeassa?

Soros: Epäilemättä euron hajoaminen olisi hyvin vahingollinen ja kallis, sekä  taloudellisesti että poliittisesti. Ja suurimmat tappiot aiheutuisivat Saksalle. Saksalaisten on pidettävä tiukasti mielessä, että he eivät ole kärsineet juuri lainkaan tappioita toistaiseksi. Rahasiirrot ovat kaikki olleet lainoja. Silloin kun lainoja ei makseta takaisin,  todelliset menetykset syntyvät.

Spiegel Online: Mielipidetiedustelujen mukaan useimmat saksalaiset eivät enää usko, että Kreikalle ja muille valtioille myönnettyjä lainoja saataisiin ikinä takaisin. He pelkäävät, että muu Eurooppa on ripustautunut Saksan taakaksi.

Soros: Tuo tapahtuisi vain siinä tapauksessa jos euro hajosi. Olemme nähneet valtavaa pääomien pakoa Kreikan lisäksi myös Italiasta ja Espanjasta. Kaikki nämä siirrot johtaisivat Euroclear -systeemissä (TARGET 2) velkojamaiden pankkien saataviin velallisten maiden keskuspankeilta. Uskon, että Bundesbankin saatavat ylittävät tuhat miljardia euroa tämän vuoden loppuun mennessä.

Spiegel Online: Pitäisikö euroalueen romahtaa, jolloin nämä saatavat tulisivat käytännössä arvottomiksi. Hämääkö liittokansleri Angela Merkel, kun hän leikittelee ajatuksella Saksan euroalueesta lähtemisellä?

Soros: Saksa voisi lähteä, mutta tavattoman kalliilla hinnalla. Luin juuri Saksan valtiovarainministeriön raportin, joka arvioi euroalueelta lähtemisen kustannukset työllisyyden ja taloudellisen toimeliaisuuden kannalta. Näin ollen Saksa tekee aina minimitoimet säilyttääkseen euroon. Minimitoimien tekeminen kuitenkin jatkaisi tilannetta, jossa Euroopan velkaantuneet maat joutuvat maksamaan valtavia lisäkustannuksia velkansa jälleenrahoittamiseksi. Tuloksena on Eurooppa, joka näkisi Saksan imperiumina, jota ei rakastettaisi ja ihailtaisi vaan vihattaisiin ja vastustettaisiin, koska se miellettäisiin sortavaksi voimaksi.

Spiegel Online: Miksi Saksasta tehdään syyllisiä kaikkeen? Loppujen lopuksi muut EU-maat ovat vältelleet välttämättömiä rakenneuudistuksia ja ovat eläneet yli varojensa.

Soros: Ei ole epäilystäkään siitä, että raskaasti velkaantuneet maat ovat vaikeassa tilanteessa, koska ne eivät ole tehneet samanlaisia rakenneuudistuksia kuin Saksa. Mutta ongelma on se, että tämä vaikea tilanne on tulossa nyt vieläkin korostuneemmaksi rankaisevan politiikan kautta. Nykyisin Italia joutuu käyttämään joka vuosi 6 prosenttia bruttokansantuotteesta velkojensa jälleenrahoittamiseen vain pysyäkseen Saksan kanssa tasoissa. Tämä haitta vie Italialta mahdollisuudet kuroa kilpailukykyeron Saksaan.

Spiegel Online: Jälleen kerran: Miten tämä on Saksan vika?

Soros: Tämä on yhteinen vastuu kaikille, jotka ovat osallistuneet euron käyttöönottoon ymmärtämättä seurauksia. Kun euro otettiin käyttöön, sääntelyviranomaiset antoivat pankeille luvan ostaa rajattoman määrän valtion joukkovelkakirjoja ilman omaa pääomaa. Ja Euroopan Keskuspankki diskonttasi kaikkien valtioiden joukkovelkakirjat tasaveroisiksi. Niinpä liikepankit huomasivat tilaisuuden tehdä voittoja hankkimalla  heikompien maiden velkakirjoja.

Spiegel Online: Ja tämä veti korkotasot alas?

Soros: Kyllä. Matala korkotaso kiihdytti asunto- ja kulutusbuumeja muun muassa Espanjassa ja Irlannissa. Samaan aikaan saksojen yhdistymisen aiheuttaman taakan alla Saksa kiristi vyötä tullen kilpailukykyisemmäksi. Kaikki tämä johti suuriin valtioiden välisiin eroihin talouden suorituskyvyssä. Euroopan maat jakaantuivat velkojiin ja velallisiin. Kaikki nämä olosuhteet ovat eurooppalaisten viranomaisten, kuten suurelta osin Bundesbankin pohjalta kehitetyn Euroopan Keskuspankin, luomia. Nyt saksalaisilla on taipumus unohtaa, että euro oli pitkälti ranskalais-saksalainen luomus. Mikään maa ei ole hyötynyt eurosta niin paljon poliittisesti ja taloudellisesti kuin Saksa. Siksi se mitä on seurannut euron käyttöönotosta, on pääosin Saksan "Velkaa", eli vastuuta.

Spiegel Online: Saksalaiset muistavat euron syntymisen hyvin eri tavalla. He kokivat luopuneensa D-markasta saadakseen muiden Euroopan unionin kansojen suostumuksen Saksan yhdistymisen.

Soros: Totta. Euroopan yhdentymistä paljolti johti Saksan, joka oli aina valmis maksamaan hieman ylimääräistä päästäkseen kaikkien hyväksymään kompromissiin, koska Saksa oli niin halukas saamaan Euroopan tuen Saksojen yhdistämiselle. Tätä kutsuttiin "kaukonäköiseksi visioksi", jolla perustettiin Euroopan unioni.

Spiegel Online: Tarvitsemmeko samanlaista visiota tänään?

Soros: Näen euroalueen nykyisissä tapahtumissa yhtäläisyyden toisen maailmansodan jälkeisiin tapahtumiin, jolloin maailmantalouden hallitsemiseksi luotiin rahapolitiikan hoitamiseksi Bretton Woods -järjestelmä. Silloin Amerikasta tuli tämän järjestelmän keskus ja dollarista tuli hallitseva globaali valuutta. Se oli Amerikan hallitsema vapaa maailma. Mutta Amerikka hankki asemansa antamalla valtavaa Marshall-apua Euroopan jälleenrakentamiseen. Amerikasta tuli hyväntahtoinen imperiumi, mikä hyödytti suuresti Amerikkaa.

Spiegel Online: Miten tuota vallinnutta tilannetta voidaan verrata tilanteeseen, jossa olemme nykyisin?

Soros: Saksa on samassa asemassa tänään, mutta se ei ole valmis Marshall-avun kaltaiseen uhraukseen. Se on vastustanut kaikkia Euroopan rahaliittoja.

Spiegel Online: Vaikka Marshall-apu oli merkittävää, se oli vain pieni osa Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta. Toisaalta euron pelastamisohjelmasta aiheutuvat mahdolliset kustannukset ovat liian suuria Saksan hoidettaviksi.

Soros: Pötyä. Mitä kattavampi ja vakuuttavampi velan vähentämisohjelma on, sitä epätodennäköisempää on epäonnistuminen. Ja muista, kuten Saksa on kiitollinen Amerikalle Marshall-avusta, olisi Italia kiitollinen Saksan avusta velanhoitokulujensa alentamisessa. Näin tehtäessä Saksa voisi asettaa ehtoja. Ja Italia mielellään täyttäsi nämä ehdot, koska se hyötyisi siitä. Tämän mahdollisuuden käyttämättä jättäminen on traaginen ja historiallinen virhe saksalaisilta.

Spiegel Online: Miksi amerikkalaiset tukivat Marshall-apua, kun taas saksalaiset tukevat nyt Merkelin tiukkaa linjaa?

Soros: Amerikka tunsi itsensä voittoisaksi ja anteliaaksi toisen maailmansodan jälkeen. Amerikkalaiset olivat myös oppineet ensimmäisen maailmansodan jälkeisistä virheistään, jolloin he määräsivät rangaistuksen Saksalle. Mitä tuli Saksasta? Natsien diktatuuri joka uhkasi maailman. Tänään Saksa ei tunne itseään yhtä vauraaksi ja anteliaaksi kuin Amerikka silloin. Mutta todellisuudessa Saksa on edelleen hyvin vauras.

Spiegel Online: Juuri vaurautensa saksalaiset pelkäävät menettävänsä.

Soros: Saksan kanta on yksinkertaisesti lyhytnäköinen. Tällä hetkellä Saksassa ei ole merkkejä kriisistä. Mutta jos euro kriisiä ei ratkaista nopeasti, Saksa hyvin pian alkaa tuntea globaalin talouden toimeliaisuuden heikentymisen.

Spiegel Online: Sanoitte muutama viikko sitten, että on vain kolme kuukautta aikaa tarkistaa rahaliiton rakennetta.

Soros: No, nyt olemme laskeneet arviotamme kolmeen päivää.

Spiegel Online: Kolme päivää?

Soros: Euroopan johtajien on otettava rohkeita askelia EU: n huippukokouksessa torstaina ja perjantaina.

Spiegel Online: Luuletko Angela Merkelin olevan valmis ryhtymään tällaisiin toimiin?

Soros: Hän on loukussa. Merkel on tajunnut ettei euro toimi, mutta hän ei voi muuttaa luomaansa kertomusta, koska saksalainen yleisö on omaksunut kertomuksen.

Spiegel Online: Kertomus painottaa sitä, että kriisien vaivaamat valtiot eivät yksinkertaisesti ole tehneet tarvittavia uudistuksia, toisin kuin Saksa.

Soros: Totta. Mutta samaan aikaan liittokansleri Merkel huomaa etteivät asiat toimi, joten hän on päättää säilyttää euron.

Spiegel Online: Spiegelin haastattelema Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble katsoi, että nyt on aika ottaa rohkeita askelia. Hän esitteli ideoita tiiviimmästä eurooppalaisesta poliittisesta unionista.

Soros: Schäuble edustaa Helmut Kohlin Saksaa. Hän on viimeinen Euroopan tukipylväs. Hän on traaginen hahmo, koska ymmärtää mitä pitää tehdä, mutta tajuaa myös tiellä olevat esteet, joiden voittamiseksi hän ei pysty löytämään keinoa. Joten hän todella tuskallisessa tilanteessa.

Spiegel Online: Mikä olisi teidän neuvonne ministeri Schäublelle?

Soros: Keskeinen ongelma on velkajärjestely euroalueella. Niin kauan kuin velkataakka ei alenneta, ei ole mitään mahdollisuuksia heikompien EU-maiden kilpailukyvyn elvyttämiseen.

Spiegel Online: Miten tämä voitaisiin toteuttaa?

Soros: Ehdotan Euroopan veroviranomaista, joka yhteistyössä Euroopan Keskuspankin (EKP) kanssa voi tehdä mihin EKP ei yksin pysty. Se voisi perustaa velanvähentämisrahaston, jota voi verrata liittokansleri Merkelin ehdottamaan talousneuvostoon, jonka sosiaalidemokraatit ja vihreät hyväksyivät. Vastineeksi Italia ja Espanja sitoutuvat määriteltyihin rakenneuudistuksiin. Rahasto voisi hankkia ja omistaa merkittävän osan näiden maiden jäljellä olevasta velkakannasta.

Spiegel Online: Mistä rahat näiden joukkovelkakirjalainojen ostamiseksi?

Soros: Rahasto rahoittaisi ostot laskemalla jäsenmaiden yhteisvastuulla liikkeelle eurooppalaisia velkasitoumuksia (toim. huom: variaatio eurobondeista mutta lyhyemmällä laina-ajalla) , ja näin siirtää halvan rahoituksen hyötyjä kohdemaihin. Tällainen askel lisäisi tasavertaisuutta, koska Italia pystyisi rahoittamaan puolet velastaan yhden prosentin korkomenoilla ja velan toisen puolikkaan korko tulisi myös alas. Tämä toisi todellista helpotusta Italialle ja Espanjalle.

Spiegel Online: Ja kun kriisimaat kokisivat saavansa apua, he voisivat lopettaa kovempien uudistusten täytäntöönpanon.

Soros: Päinvastoin: Uudistaminen olisi paljon helpompaa. On kyse kannustimista. Esimerkiksi pääministeri Mario Montin hallitus halusi voimakkaampia työmarkkinauudistuksia kuin se kykeni ajamaan läpi. Jos houkuttimena olisi yhden prosentin velanhoitokulut, Monti voisi ajaa uudistukset läpi.

Spiegel Online: Mutta mitä tapahtuisi, jos esimerkiksi uusi hallitus ei haluaisi jatkaa edellisen hallituksen uudistuksia?

Soros: Sitten yksinkertaisesti myönnytykset peruutetaan ja pian hallitus joutuu yhden prosentin korkomenojen sijasta tyytymään vapaiden markkinoiden lainoihin. Ja markkinat rankaisisivat. Mikään valtio ei voi tehdä tätä joutumatta maksamaan raskasta hintaa.

Spiegel Online: Mutta tämä ajaisi Italian vararikkoon, mikä vaihtoehtona on ydinpommi, jota eurooppalaiset viranomaiset eivät koskaan uskaltaisi räjäyttää.

Soros: Rangaistus voidaan sovittaa vastaamaan rikkomusta. Jopa pieni sakko olisi riittävä saamaan hairahtuneen hallituksen tottelemaan.

Spiegel Online: Voisiko tämänkaltainen suunnitelma auttaa myös Kreikkaa pysymään euroalueella?

Soros: Epätodennäköistä. Kreikka pelastaminen vaatisi valtavasti jalomielisyyttä ja anteliaisuutta. Tilanne siellä on yksinkertaisesti liian tulehtunut. Uskon, että pysymällä Kreikan suhteen lujana ja ilman kompromisseja, Angela Merkelillä olisi paremmat mahdollisuudet saada saksalaiset anteliaammiksi muita valtioita kohtaan ja erittelemään ketkä Euroopassa ovat hyviä tyyppejä ja ketkä huonoja.

Spiegel Online: Oletteko samaa mieltä Merkelin lausunnosta, jonka mukaan Eurooppa epäonnistuu, jos euro epäonnistuu?

Soros: Kyllä. Pitkällä aikavälillä yhteisiä markkinoita ei voi olla ilman yhteistä valuuttaa.

Spiegel Online: Jos olisitte yhä aktiivinen sijoittaja, olisiko teillä houkutus tehdä massiivisia vetoja euron säilymistä vastaan?

Soros: Sijoittajana olisin erittäin pessimistinen, etenkin Euroopasta. Mutta avoimeen yhteiskuntaan uskovana, minun täytyy laittaa uskoni ihmisiin ja Euroopan johtajiin.

Haastattelun Lontoossa toteutti Mathias Müller von Blumencron, Stefan Kaiser ja Gregor Peter Schmitz

(http://3.bp.blogspot.com/-Qwe-iCcSxIQ/T9dnDVyDIkI/AAAAAAAABKU/nrc8RbZGBUM/s1600/Target2+Balance+for+Euro+Zone+Countries.png)

[Tomi]

Soini Talouselämälle: Eurosta ei kohta enää pääse eroon

Oppositiojohtaja Timo Soini kertoo haastattelussa, että nyt jos koskaan Suomen on harkittava tarkkaan tekemisensä. Soinin mukaan euroliitto etenee väistämättä kohti syvempää taloudellista integraatiota. 

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ihmettelee Euroopan menoa vallitsevassa kriisissä. Talouselämälle antamassaan haastattelussa Soini katsoo kriisin kulkevan yhä synkempään suuntaan.

Soinin mukaan ilman pankkiunionia Ranskan pankit tarvitsevat jo pian pääomitusta.

– Huonompaan suuntaan tämä menee. Haetaan velkayhteisvastuuta, talousunionia, finanssiunionia, eurobondeja, Soini sanoo.

Euroopan unioni on vahvasti kurssilla kohti syvempää integraatiota. Samalla taloudellinen ja poliittinen valta siirtyy yhä enemmän Brysseliin.

– Tässä on kyse vallankaappauksesta. Valta halutaan siirtää vaaleilla valitulta hallitukselta vaaleilla valitsemattomille byrokraateille. Jean-Claude Juncker, Herman Van Rompuy, Mario Draghi ja Jose Manuel Barroso – missä heidät on äänestetty valtaan ja missä heidät voi äänestää vallasta pois? Ei missään, Soini lataa.

Saksa vahvistuu,
Suomi vikisee

Soinin mielestä on selvää, että Saksan valta kasvaa jatkuvasti. Saksa päättää mihin suuntaan Eurooppa on menossa.

– Saksalaisilla pankeilla on paljon saatavia Kreikasta ja muista etelän maista. Jos Saksa ottaa ne vastatakseen niin Saksa ottaa myös talouspolitiikan kontrollin, Soini valottaa.

Mikä on Suomen rooli ja asema vallitsevassa tilanteessa? Hallitus ei ole ollut innoissaan yhteisvastuun lisäämisestä.

– He ovat kauhusta kankeana. Sekä Jyrki Katainen että Jutta Urpilainen tietävät mikä on tilanne.

Soinin mielestä nyt ollaan lähellä kohtalonhetkiä. Jos joskus niin nyt pitäisi laittaa "pillit pussiin".

– Jos yhteisvaluutassa mennään syvemmälle, se merkitsee liittovaltiota. Nyt ovat ne hetket, jolloin meidän täytyy astua ulos. Sen jälkeen kun olemme menneet pankkiunioniin ja talousunioniin – miten eurosta enää lähdetään sen jälkeen, Soini sanoo.

Soini kuitenkin myöntää tilanteen hankaluuden.

– Tilanne on vaikea. Jos Suomi ilmoittaisi, että nyt me lähdetään niin koko korttitalo menisi kasaan. Kukaan ei halua olla se mustapekka joka sanoo että juhlat on ohi ja ottaa syyn kaatumisesta.



http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/06/28/soini-talouselamalle-eurosta-ei-kohta-enaa-paase-eroon/201232428/12

Toinen Soinin haastattelu:
http://www.talouselama.fi/uutiset/timo+soini+ilman+pankkiunionia+ranskalaiset+pankit+pian+paaomituksen+tarpeessa/a2135821

"Huonompaan suuntaan tämä menee. Haetaan velkayhteisvastuuta, talousunionia, finanssiunionia, eurobondeja", sanoo oppositiojohtaja, perussuomalaisten puheenjohtaja ja eurokriitikko Timo Soini. Hänen mielestään euroliitto etenee väistämättä vähitellen kohti syvempää taloudellista integraatiota.

Muun muassa eurobondeja ja  kansallisen budjettivallan osittaista siirtämistä Brysseliin esitti alkuviikosta Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy raportissaan, jota olivat tekemässä myös komissiota johtava José Manuel Barroso, Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghija euroryhmää johtava Jean-Claude Juncker.

"Tässä on kyse vallankaappauksesta. Valta halutaan siirtää vaaleilla valitulta hallitukselta vaaleilla valitsemattomille byrokraateille", Soini sanoo. Hän  tyrmää Van Rompuyn raportin ehdotukset.  "Juncker, Van Rompuy, Draghi ja Barroso –  missä heidät on äänestetty valtaan ja missä heidät voi äänestää vallasta pois? Ei missään. Ja heidän näyttönsä ovat olemattomat. Esimerkiksi Barroso on entinen maolainen kommunisti."

Lopulta suurin maksaja eli Saksa päättää, miten pitkälle talousunioni etenee.

"Saksalaisilla pankeilla on paljon saatavia Kreikasta ja muista etelän maista. Jos Saksa ottaa ne vastatakseen niin Saksa ottaa myös talouspolitiikan kontrollin."

Suomen tilanne on hankala

Suomen hallituskaan ei ole innostunut yhteisvastuun lisäämisestä. Muun muassa tänään Kauppalehdessä ulkoministeri Erkki Tuomioja tyrmää suunnitelmat budjettiunionista.

"Kyllä. He ovat kauhusta kankeana. Sekä Jyrki Katainen että Jutta Urpilainen tietävät mikä on tilanne."

Olisi kuitenkin aikamoinen askel myös monelle muulle euromaalle lähteä keskitettyyn budjettivaltaan tai yhteiseen finanssipolitiikkaan. Uskotko, että tähän todella mennään?

"Suomen täytyy toivoa että Hollanti, Saksa ja ehkä myös Itävalta olisivat Suomen kanssa yhteisessä rintamassa. Mailta, jotka ovat jo avun varassa ei kysytä. Toinen iso asia on, että Ranska ajaa pankkiunionia kovaa vauhtia. Veikkaukseni on, että jos sitä ei tule, niin pian ranskalaiset pankit, etupäässä Société Générale on pääomituksen tarpeessa", Soini sanoo.

Hänen ratkaisuvaihtoehtonsa on äärimmäinen, Suomen irrottautuminen euroliitosta.

Eikö muka mitään muuta vaihtoehtoa ole?

"Hirveän vaikealta se vaikuttaa. Jos yhteisvaluutassa mennään syvemmälle, se merkitsee liittovaltiota. Nyt ovat ne hetket, jolloin meidän täytyy astua ulos. Sen jälkeen kun olemme menneet pankkiunioniin ja talousunioniin – miten eurosta enää lähdetään sen jälkeen.  Suomen virkamiehillä ja hallituksella on velvollisuus selvittää myös se toinen vaihtoehto."

Soini tietää ajatuksensa vaarallisuuden. Jos Suomi ilmoittaisi jättävänsä euroliiton, se aloittaisi koko europrojektin murentamisen.

"Tilanne on vaikea. Jos Suomi ilmoittaisi, että nyt me lähdetään niin koko korttitalo menisi kasaan. Siksi myös esimerkiksi brittikonservatiivit kannustavat muita maita tiheämpään unioniin mutta eivät itse halua olla mukana – kukaan ei halua olla se mustapekka joka sanoo että juhlat on ohi ja ottaa syyn kaatumisesta."
"Kukaan ei halua olla se mustapekka joka sanoo että juhlat on ohi."
Timo Soini

Mikä on mielestäsi tämän huippukokouksen merkitys?

"Siellä varmaan vain hyväksytään joku julistus. Mutta kyllä Van Rompuyn (finanssiliittoa hahmottelevan) paperin askelmerkit ovat selvät: lokakuussa tulee väliraportti ja joulukuussa lopullinen."

Soinin mielestä euromaiden vallankäytön demokraattinen legitimiteetti rapistuu vaarallisesti päätösvallan siirtyessä Brysseliin.

"Etelän maissa se näkyy niin, että kun kaikki puolueet ovat jo tärvelleet kätensä niin  kaikenlaiset loistavat polut ja muut huuhelot nousevat. Siellä ei kohta enää ole demokratiaan nojaavaa oppositiota – ja se on pirun vaarallista."


Eli jos nyt ymmärrän oikein Soinin mielestä Suomen pitäisi alkaa irrottautumaan euroalueesta.
Eri piikin kiinni laittaminen ei riitä, vaan aletaan irrottautumaan eurosta.

[Mansikka]

Ministerit: Jos kriisimaat eivät maksa velkojaan, ei Suomikaan maksa sitoumuksiaan

"Rahaa ei oteta valtion kassasta, vaan raha lainataan markkinoilta valtion nimissä ja ohjataan kriisimaiden avuksi. Rahaa ei anneta, vaan jokainen sentti on maksettava takaisin.

– Ei ruveta maksamaan takaisin, jos kriisimaat ei niitä maksa."

http://www.kainuunsanomat.fi/Kainuu/1194747563366/artikkeli/ministerit+suomalainen+ei+joudu+kriisimaiden+maksumieheksi.html

[sunimh]

Ministerit: Jos kriisimaat eivät maksa velkojaan, ei Suomikaan maksa sitoumuksiaan

Toimiiko tämä nerokas logiikka myös silloin, jos minä jätän asuntolainani maksamatta, niin ei takaajienkaan tarvitse vaivautua?

[Marko Parkkola]

Suomi ehdottaa 1990-luvun laman mallia kriisimaiden velkakirjojen takaamiseen

BRYSSEL. Tiukkaan ei-linjaan jämähtäneiltä Suomelta ja Saksalta odotetaan malttamattomina uusia avauksia tänään iltapäivällä alkavassa EU-huippukokouksessa Brysselissä.

Torstaina aamupäivällä saatiin ensimmäisiä merkkejä joustosta.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) esittivät ennen kokousta, että kriisimaat ryhtyisivät tarjoamaan valtionlainoilleen vakuuksia.

Vakuudet voisivat olla esimerkiksi valtion omaisuutta tai tähän tarkoitukseen korvamerkittyjä verotuloja.

Oma panokseni *ttuiluun. Saa moittia jos menin aivan metsään.

http://markoparkkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/110113-kataisen-neronleimauksesta-velkakriisin-hoidossa

[Tomi]

Ministerit: Jos kriisimaat eivät maksa velkojaan, ei Suomikaan maksa sitoumuksiaan

Toimiiko tämä nerokas logiikka myös silloin, jos minä jätän asuntolainani maksamatta, niin ei takaajienkaan tarvitse vaivautua?

http://henriheikkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/110073-talousnerot-kiuru-ja-kyll%C3%B6nen
Dynaaminen ministeriduo Merja Kyllönen ja Krista Kiuru ovat olleet puhujamatkalla Suomussalmella. Heidät tunnetaan mm. siitä, että ovat uhonneet vetävänsä omin käsin nettipiuhat viimeisiinkin selkosten mökkeihin ja lapioivansa vaikka itse lumet ratapihoilta, jotta junat pääsevät kulkemaan.

Kaksikon uusimmista seikkailuista kertoo mm. Kainuun Sanomat, jonka jutusta piirtyy erittäin huolestuttava kuva suomalaisten ministerien tietämyksestä tai rehellisyydestä. Pahoin pelkään, että osittain molemmista.

Kainuun Sanomien jutun mukaan Kiuru on sanonut mm. seuraavaa: "Rahaa voidaan lainata vain, jos suomalainen veronmaksaja ei sitä maksa." Lisäksi, suoraan juttua edelleen lainatakseni, Kiuru painotti hallituksen ja sen ohjelman linjana, että jokaiselle sentille on saatava vakuudet. Rahaa ei oteta valtion kassasta, vaan raha lainataan markkinoilta valtion nimissä ja ohjataan kriisimaiden avuksi. Rahaa ei anneta, vaan jokainen sentti on maksettava takaisin.

"Ei ruveta maksamaan takaisin, jos kriisimaat ei niitä maksa."

Lainaan juttua edelleen, koska oma mielikuvitukseni ei riitä keskimään yhtään hulvattomampaa tekstiä eurokriisin tämänhetkisestä tilanteesta:

Kiuru ja Kyllönen toivovat, että heinäkuun alussa saadaan voimaan pysyvä mekanismiratkaisu, jonka myötä euromaat ovat automaattisesti ensisijaisia velkojia. "Jos ei, Jutta lähtee hakemaan vakuuksia", Kyllönen kertoi valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) puolesta.

Ajatelkaapa: Nämä ihmiset ovat ministereitä eli valtioneuvoston jäseniä. Kaikista ihmisistä juuri heidän kuuluisi olla parhaiten perillä valtakunnan ja myös EU:n asioista, edes tärkeimmistä.

Ensinnäkin, takauksen antaminen merkitsee nimenomaan sitä, että jos varsinainen velallinen ei kykene maksamaan, tullaan takaajan taskulle. Jos Suomen takausvastuu joskus sattuu laukeamaan, mikä on täysin mahdollista, se ei ole kukaan muu kuin suomalainen veronmaksaja, joka maksaa.

Toiseksi, sillä ei ole mitään väliä lopputuloksen kannalta, annetaanko rahat velalliselle suoraan valtion kassasta vai lainataanko markkinoilta ja ohjataan kriisimaiden käyttöön kulkematta välissä Suomen valtiokonttorin kautta. Laina on Suomen piikissä yhtä kaikki ja heikentää siellä valtiomme rahoitusasemaa tulevaisuudessa.

Kolmanneksi, "jokaiselle sentille" ei ole vakuuksia edes viimekertaisesta takuutussekoilusta, vaan vain pienelle osalle, ja nekin kalliin ja lukuisia epävarmuustekijöitä sisältävän järjestelyn kautta. Järjestelyn, jolle euroryhmän puheenjohtaja avoimesti naureskeli lehdistötilaisuudessa ja jota yksikään muu maa ei halunnut ottaa. Ei tietenkään, koska kyse oli SDP:n lapsellisen vaalilupauksen lunastamisesta eikä mistään muusta.

Neljänneksi, mikäli ja kun seuraavat tukipaketit järjestetään EVM:n eli Kiurun ja Kyllösen toivoman pysyvän vakausmekanismin kautta, sinne nimenomaan ei mitään vakuuksia tule sisältymään. Eli Jutta saa vapaasti lähteä nolaamaan itseään ja maataan ja "hakemaan vakuuksia" (mitä siis ei tule tapahtumaan, koska EVM:n senioriteettiasema velkojana jo Suomen omankin linjauksen perusteella korvaa vakuudet).

Viidenneksi, jos Suomi kieltäytyisi maksamasta siinä vaiheessa, kun kontollemme otetut takaukset laukeavat, mitenkähän tämä Kiurun ja Kyllösen arvion mukaan vaikuttaisi Suomen omiin lainansaantimahdollisuuksiin jatkossa, sekä luottoluokitukseen ja muihin sellaisiin pikkuseikkoihin? Jos Suomessa olisi vähänkään ammattitaitoinen media, se tarttuisi erityisesti tähän väittämään. Ministerit vain pokkana sanovat, ettei Suomi maksa velkojaan takaisin elleivät kriisimaatkaan niitä maksa.

Kuudenneksi, mitähän Kiuru ja Kyllönen arvelevat pysyvän vakausmekanismin (EVM) ensisijaisen velkojan aseman vaikuttavan sen kautta tuettujen maiden mahdollisuuksiin saada lainaa yksityisiltä markkinoilta? Mikä mahtaa olla korkojen kehitys, kun yksityiset velkojat voivat jatkossa olla varmoja, että saavat omansa pois vasta, kun IMF ja EVM ovat vieneet tuhkatkin pesästä?

Jutun perusteella Kiuru ja Kyllönen eivät ole Suomussalmella puhuneet EVM:stä käytännössä mitään sellaista, mikä olisi pitänyt paikkansa. Suomessa ministeri eroaa tekstailtuaan tukevalle tanssitytölle, mutta suorastaan koomiset mittasuhteet saavuttava epäpätevyys on näemmä aivan ok.

http://willerydman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/110074-eurofederalistin-tunnustuksia



Olen kannattanut Euroopan unionia niin kauan, kuin olen ollut politiikassa mukana. Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2004 äänestin Alexander Stubbia, koska hän edusti silloisista ehdokkaista mielestäni Eurooppa-myönteisintä linjaa. Olen kuulunut jopa niihin, jotka ovat kannattaneet nykyistä selvästi syvempää eurooppalaista integraatiota tietyillä politiikan sektoreilla. Niin, en ole pelännyt edes ajatusta liittovaltiosta – olisin mielelläni nähnyt Euroopan tiiviinä ulko- ja turvallisuuspoliittisena unionina.



Syy kaikelle tälle on ollut hyvin yksinkertainen. Eurooppalaisten kansallisvaltioiden suhteellinen asema kansainvälisessä politiikassa on heikentynyt jatkuvasti ja rajusti viimeisten sadan vuoden ajan. Kylmän sodan aikana Euroopan asioista päätettiin pääsääntöisesti muualla kuin Euroopassa. Minulle Euroopan unioni on näyttäytynyt mahdollisuutena välttää kylmän sodan aikainen onnettomuus ja luoda yhtenäinen eurooppalainen kansainvälispoliittinen toimija, joka huolehtisi omasta puolustuksestaan ja joka ei jäisi kehittyvien talouksien jalkoihin. Huonona juttuna en ole pitänyt myöskään vapaakaupan lisääntymistä Euroopan sisällä.



Euroopan unionista ja eurooppalaisesta integraatiosta ei silti ole tullut minulle uskontoa. Itse asiassa olen varsin usein ollut tyytymätön siihen, miten Euroopan yhdentyminen on toteutettu. Se on kohdistunut mielestäni usein väärille politiikan sektoreille – enemmän sisäasioihin kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, jonka olisin suonut olevan yhdentymisen keskiössä. Lisäksi EU on painottanut maantieteellistä laajenemista sisäisen yhdentymisen kustannuksella, mikä on mielestäni ollut väärä prioriteettijärjestys. Joka epäilee minua jälkiviisaudesta, voi tarkistaa aiempia asiaa käsitelleitä tekstejäni esimerkiksi tästä, tästä tai tästä.



Parin viimeisen vuoden aikana olen kuitenkin joutunut kysymään itseltäni yhä useammin: onko Eurooppa-visioni pelkkä kaunis utopia, jolla ei ole realistisia toteutumisen mahdollisuuksia? Kysymys on relevantti, sillä Eurooppa on kulkenut vuosi vuodelta kauemmas niistä tavoitteista, joita minä eurooppalaisella integraatiolla olen nähnyt olevan. Euroopan unionista ei ole tullut eikä siitä ehkä koskaan tulekaan ulko- ja turvallisuuspoliittista liittoa. Sitä vastoin siitä näyttäisi tulevan – ellei se sitä jo olekin – jonkinlainen taloudellinen Frankensteinin hirviö; liian erilaisista palasista kokoon kasattu jättimäinen ja keinotekoinen luomus, jota sen synnyttäjätkään eivät enää pysty hallitsemaan.



Yhteinen eurooppalainen valuutta on saattanut olla poliittinen virhe jo sinällään. Yhä useammat taloustieteilijät ovat tulleet tähän lopputulokseen tai ainakin vihjanneet siihen suuntaan. Euroalue kasattiin ilmeisestikin aivan liian erilaisista kansantalouksista, jotta yhteinen valuutta olisi voinut toimia. Tämän suhteen en ole ollut sen kaukonäköisempi kuin suurin osa muistakaan – olen kannattanut yhteisvaluuttaa ja uskonut sen taloudellisiin etuihin. Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että tältä osin olen hyvinkin saattanut olla väärässä.



Jos kohta yhteinen eurooppalainen valuutta on voinutkin olla virhe jo itsessään, niin ainut virhe se ei silti ole ollut. Likipitäen kaikkia läntisiä talouksia on vaivannut jo vuosikymmenten ajan holtiton velaksi elämisen kulttuuri. Läntinen elintaso on ollut pitkälti velkarahalla rahoitettua. Vähitellen velkojen hoitokulut ovat alkaneet kasvaa valtioiden maksukykyä suuremmiksi, ja siten koko velkavetoinen, käytännössä taloudellisiin kupliin perustunut talousjärjestelmä on alkanut kaatua dominonappuloiden tavoin.



Ensimmäiseksi näytti kaatuvan Kreikka keväällä 2010, minkä estämiseksi laadittiin Kreikan ensimmäinen tukipaketti. Se oli nopeasti keksitty hätäratkaisu, jolla pyrittiin vastaamaan uudenlaiseen tilanteeseen, jollaiseen ei ollut osattu varautua. Suhtauduin tuohon ratkaisuun aikanaan epäillen, mutta olin valmis hyväksymään sen. Ja niin olivat markkinatkin, minkä jokainen keväällä 2010 mitä hyvänsä osakkeita omistanut varmasti muistaa.



Hätäratkaisuna sorvattu Kreikan ensimmäinen tukipaketti ei kuitenkaan estänyt palon leviämistä Euroopan muihin talouksiin, vaikka niin oli toivottu. Kriisitalouksien pelastamista on silti edelleen jatkettu entistä sofistikoituneemmilla tukipaketti- ja vakausrahastojärjestelmillä, mutta yhä kalliimmaksi käyneet pelastusoperaatiot eivät ole onnistuneet sammuttamaan eivätkä edes rajaamaan talouden maailmanpaloa. Enää tukipaketeista eivät piristy juuri osakemarkkinatkaan.



Älyllisesti rehellisen ihmisen luulisi nykytilanteessa jo epäilevän, onko valittu tukipakettipolitiikan tie sittenkään oikea lääke kriisiin. Lasku kasvaa jatkuvasti, mutta tauti ei ota parantuakseen. Hyvä lääkäri tajuaisi tässä vaiheessa jo olla enää määräämättä potilailleen yhä uudestaan samaa, toimimattomaksi osoittautunutta lääkettä, vaan harkitsisi hoito-ohjelman muutosta – senkin uhalla, että joutuisi myöntämään, että tuli alun perin määränneeksi väärää lääkettä.



Pahasti kuitenkin näyttää siltä, ettei eurooppalaisista päättäjistä ole hyviksi lääkäreiksi. Kun taloudellinen kyky uusien tukipakettien sorvaamiseen alkaa vihdoin loppua, pyrkivät etenkin Etelä-Euroopan johtajat siirtämään eurooppalaisen velkatalouden aivan uudelle tasolle. Kriisitalouksien lisäksi myös esimerkiksi Ranskan johto ajaa aktiivisesti eurooppalaisten velkojen yhteisvastuullistamista. Tämä tarkoittaisi sitä, että vastuu Etelä-Euroopan veloista kaatuisi yhä raskaammin pohjoisten talouksien – siis myös Suomen – niskaan.



Tällaista Euroopan unionia en koskaan halunnut. Tällaiseen Euroopan unioniin en nytkään ole valmis menemään. Se on todella kaukana siitä ulko- ja turvallisuuspoliittisesti yhtenäisestä mutta sisäpoliittisesti löyhästä liitosta, jollaisen olisin Euroopasta halunnut.



Kokoomuksen nuoriso-osasto ei näytä täysin pitävän Kataisen europolitiikasta.

[Mansikka]

Jaa, minusta nuo kaikki kuulosti enemmälti hyvältä, mitä parjasit. Netti kaikkialle on ideologisesti hieno ja suomalaisia tasa-arvoistava ajatus, siihen suuntaan kustannustehokkaasti ehdottomasti. Lumien henkilökohtainen lapioiminen on hieno ja arvostettava avaus ministereiltä verrattuna esimerkiksi Kookomus-Käteisen vastuunkantoon ja niskalenkkeihin. Ja tämä mitä he ovat nyt sanoneet oli lähinnä oikeudenmukaista ja upeaa kuultavaa.